Kategoria: Talouspolitiikka

Yksityinen vai julkinen: miksi vakuutusmuotoinen terveydenhuolto tulee kalliiksi? (1/6)

Yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen rooli ter­vey­den­huol­los­sa on pahasti ide­ol­o­gisen kiihkoilun sävyt­tämää. Ratkaise­mal­la tämä oikein voitaisi­in paran­taa ter­vey­den­huoltoa merkit­tävästi.  Selvitän kuu­den jutun sar­jal­la ajatuk­siani asiasta.

Liik­keelle on paljon pölväste­jä ajatuk­sia, kuten että kos­ka työter­veyshoito selviää ter­veistä aikui­sista halvem­mal­la kuin julki­nen sairaista van­huk­sista, yksi­tyi­nen toimii tehokkaam­min. Toisel­la puolel­la taas julis­te­taan, että vaik­ka yksi­tyiset tuot­taisi­vat palvelu­ja halvem­mal­la, niitä ei tule käyt­tää, kos­ka pör­riäiset siirtävät voit­to­varo­jaan ulko­maille. Halvem­mal­la ja kuitenkin voittoa?

Ver­rat­taes­sa maid­en ter­vey­den­huol­lon BKT-osuuk­sia, ter­vey­den­huolto on laatu­un näh­den kallista mais­sa, jois­sa se perus­tuu vaku­u­tuk­si­in ja yksi­ty­isi­in palvelui­hin. Kun olin perus­palve­lu­min­is­teri (2000–2002), sain Maail­man­pankil­ta viestin, jos­sa varoitet­ti­in Pohjo­is­mai­ta siir­tymis­es­tä edullis­es­ta verora­hoit­teis­es­ta ter­vey­den­huol­losta kalli­iseen vaku­u­tus­muo­toiseen. Maail­man­pankkia ei ole kukaan syyt­tänyt koskaan vasemmistolaisuudesta.

Vuon­na 2020 ter­vey­den­hoit­o­meno­jen osu­us BKT:sta oli Suomes­sa 9,5 pros­ent­tia, kun se samal­la tulota­sol­la ole­vis­sa vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon mais­sa oli keskimäärin yli kak­si pros­ent­tiyk­sikköä – siis yli 20 % – suurem­pi. Ero jär­jestelmien kus­tan­nuk­sis­sa on kuitenkin hil­jak­seen supis­tunut. Meitä köy­hem­mis­sä mais­sa ter­vey­den­huoltoon luon­nol­lis­es­ti käytetään vähem­män rahaa. Link­ki OECD:n tilas­toon asi­as­ta tässä.

Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen vai julki­nen: mik­si vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­huolto tulee kalli­ik­si? (1/6)”

Puheeni AM-seurantaraportista valtuustossa

Kaupung­in­val­tu­us­to käsit­teli AM-ohjel­man (asum­i­nen ja maankäyt­tö) seu­ran­tara­port­tia. Keskustelus­sa oli nous­sut sanan­vai­h­to kokoomuk­sen ja vasem­mis­ton välil­lä siitä, tuleeko suosia ARA-asum­ista vai tukea pien­i­t­u­lois­t­en asum­ista asum­istuen avul­la. Paa­vo Arhin­mä­ki oli julis­tanut, että asum­is­tu­ki on tulon­si­ir­to asun­to­ja omis­tamille pörssiy­htiöille ja ulko­maisille yhtiöille.

Oma puheen­vuoroni:

Min­un piti alun perin puhua vain tulev­as­ta asun­to­tuotan­non määrästä, mut­ta en mal­ta olla kom­men­toimat­ta tätä keskustelua Ara-asumis­es­ta ja asumistuesta.

Säännöstellyt vuokrat eivät pelitä, jos kaupunki on liian vetovoimainen

Kohtu­uhin­tainen asun­topoli­ti­ik­ka toimii sil­loin, kun kaupun­ki ei ole liian vetovoimainen ja asun­to­ja riit­tää kaikille kaupunki­in muut­tavil­la, kuten vaikka­pa Wienis­sä, mut­ta hyvin huonos­ti sil­loin, kun kaupun­ki on liian vetovoimainen suh­teessa asun­to­tuotan­toka­p­a­siteet­ti­in, kuten Tukhol­mas­sa. Tukhol­mas­sa asun­to on edulli­nen, mut­ta sitä joutuu jonot­ta­maan kymme­nen tai jopa 30 vuot­ta. Jos vai­h­toe­htona on kallis asun­to tai ei asun­toa lainkaan, on vaikea sanoa, mik­si ei asun­toa lainkaan olisi parem­pi. Jat­ka lukemista “Puheeni AM-seu­ran­tara­portista valtuustossa”

Maahanmuuttopolitiikka (1/2) työperäinen maahanmuutto

Tiedän, ettei ole poli­it­tis­es­ti viisas­ta kir­joit­ta mitään ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta, mut­ta asen­teeni täl­laisia kysymyk­siä kohtaan on, että mis­tä ei pidä puhua, siitä ei voi vai­eta. Tämä puheen­vuorona on yksi­ty­isa­jat­telua, eivätkä esimerkik­si vihreät ole siitä vastuussa.

Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on val­tavien muu­to­spainei­den alaise­na, kos­ka työikäis­ten ikälu­okkien pienen­tyessä Euroop­pa ja moni muu maa tarvit­see väistämät­tä työvoimaa maan rajo­jen ulkop­uol­ta. Toisaal­ta Afrikan väestöräjähdys pakot­taa kor­jaa­maan human­itäärisen maa­han­muu­ton sääntöjä.

Tilas­tokeskus ei ole laskenut net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua viime vuodelta, mut­ta kos­ka viimeisen 12 kuukau­den syn­tynei­den määrä oli enää 44 270 net­tou­u­si­u­tu­mis­lu­vun on olta­va jotain vähän alle 0.65. Se tarkoit­taa, että syn­tyvyy­den ollessa ikälu­okit­tain sama, sata naista syn­nyt­täisi keskimäärin 65 tyt­töä.   (Poikia ei tässä las­ke­ta, ja sik­si kai net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua ei epäko­r­rek­ti­na luku­na julk­iste­ta.) Jos tilanne jatkuu täl­laise­na, jokainen ikälu­ok­ka olisi kooltaan 65 % van­hempi­en­sa ikälu­okas­ta ja 42 % iso­van­hempi­en­sa ikäluokasta.

Työikäis­ten määrä on kään­tymässä jyrkkään lasku­un. Kos­ka van­hus­ten­hoito ja sote ylipään­sä tarvit­see paljon lisää väkeä, työvoiman määrä soten ulkop­uolel­la las­kee vielä jyrkem­min. Näi­den jälkim­mäis­ten pitäisi kuitenkin verora­hoil­la rahoit­taa esimerkik­si se paisu­va sote. Edessämme on joko talouden jyrkkä supis­tu­mi­nen ja veroas­t­een jyrkkä nousu tai voimaperäi­nen työvoiman maa­han tuon­ti. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka (1/2) työperäi­nen maahanmuutto”

Mitä jäi sanomatta Ruben Stillerille?

Olin eilen Ruben Stil­lerin haas­tat­telus­sa. Ruben on ehdo­ton suosikki­toimit­ta­jani. Hänen rempseä tyylin­sä saa porautu­maan asioi­hin parem­min kuin tois­t­en kor­rek­timpi puheta­pa. Ruben oli lähet­tänyt min­ulle kysymys­run­gon. Val­taosa jäi sanomat­ta. Sik­si julkaisen lunttilappuni.

Ennuste­taan ensin neljä vuot­ta eteen­päin. Osmo, mitä odotat tältä hallituskaudelta?

On aika vaikea sanoa vielä. Voisin tuomi­ta hal­li­tuk­sen pelkkien ennakkolu­u­lo­jen poh­jal­ta, mut­ta kat­so­taan nyt ensin mitä ne tekevät. En ole mikään Arhinmäki.

Kun sekä MTK että SAK ovat oppo­si­tios­sa, pelkään pahoin, että nämä tule­vat tais­tele­maan yhteiskun­nal­lis­es­ta val­las­ta ja se näkyy lev­ot­to­muuksi­na työ­markki­noil­la.  Tämä on epädemokraat­tista, enkä siitä oikein pidä, kos­ka kan­natan demokra­ti­aa enkä kor­po­ra­tivis­mia, mut­ta kor­po­ra­tivis­min juuret ovat syväl­lä suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Mitä jäi sanomat­ta Ruben Stillerille?”

Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?

Onko väärin käyt­tää maat­aloudessa ulko­maista sesonkityövoimaa?

Todet­takoon ensin, että ulko­mainen työvoima on jok­seenkin vält­tämät­tömyys toimin­nalle. Ilman sitä ei vil­jeltäisi lainkaan vaan nekin elin­tarvikkeet joudut­taisi­in osta­maan ulkomailta.

Keskustelin asi­as­ta pari vuot­ta sit­ten erään suo­ma­laisen puu­tarhav­il­jeli­jän kanssa. Hän käyt­ti joka vuosi ulko­maalaisia sadonko­r­ju­us­sa ja mak­soi työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Tuo palk­ka on mon­en suo­ma­laisen silmis­sä mata­la, mut­ta hänen työn­tek­i­jöilleen suo­ras­taan unel­ma. He tien­asi­vat kuukaudessa sen mitä vuodessa koti­maas­saan. Syy tähän on pait­si koti­maid­en köy­hyys ennen kaikkea val­u­ut­takurssiero. Pal­ka­lla ei Suomes­sa eläisi kovinkaan hyvin, mut­ta hei­dän koti­mais­saan aivan lois­teliaasti, kos­ka kaik­ki on siel­lä paljon halvempaa.

Tämä on itse asi­as­sa val­u­ut­takurssien tarkoi­tus – tuot­taa kan­nat­tavia työti­laisuuk­sia köy­hien maid­en kansalaisille. Kun ostamme Aasi­as­sa valmis­te­tun T‑paidan, käytämme hyväk­si vielä paljon mata­lampia palkko­ja, siis ilman sitä kym­menker­tais­tu­mista. Jat­ka lukemista “Onko maat­alouden kausi­työvoima orjuutta?”

Ei taida kuusi miljardia riittää Petterin lupausten lunastamiseksi

Ajat­telin ensin kir­joit­taa julkisen talouden sopeu­tuk­ses­ta perus­teel­lisen selvit­tämisen jäl­keen, mut­ta se ei valmis­tu­isi koskaan. Sik­si kir­joi­ta vähän lonkalta, mitä siitä ajat­te­len nyt.

Sopeuttaa pitäisi, mutta ei ole paniikin kaltaista kiirettä

Aku­ut­tia hätää meil­lä ei ole val­tion velka­an­tu­misen kanssa. En muista kos­ka val­tion lainan reaa­liko­rko on ollut näin paljon miinuk­sel­la. Kun korko on alle inflaa­tion, rahan arvon heikken­e­m­i­nen on velal­lisen ystävä.

Voi olla, että inflaa­tion las­ket­tua taas nor­maali­in lukemi­in­sa — mikä voi viedä vuosia, kos­ka palka­nsaa­jien ymmär­ret­tävät palkkavaa­timuk­set ruokki­vat sitä – nimel­lisko­rko pysyy jonkin aikaa korkeahkona, jol­loin val­tion lainan reaa­liko­rko nousee positiiviseksi.

Ei ole hyvä aja­tus pitää val­tion­talout­ta ali­jäämäisenä nor­maal­isuh­dan­tei­den aikana. Nyt työl­lisyys on niin hyvä kuin se näil­lä sään­nöil­lä voi ylipään­sä olla. Täl­laise­na aikana ei val­tion­talouden pitäisi olla ali­jäämäi­nen. Ali­jäämä kuu­luu työt­tömyyskausien ajalle.

Meil­lä on ollut neljä vuot­ta käytän­tö, että demari-ikäiset elävät kat­teet­toma­l­la elin­ta­sol­la velak­si ja jät­tävät velat vihrei­den kohort­tien taakak­si. En oikein ymmär­rä, miten vihreät ovat tämän hyväksyneet.

Työllisyyden nostamien vaatii uusia toimia

Jat­ka lukemista “Ei tai­da kuusi mil­jar­dia riit­tää Pet­terin lupausten lunastamiseksi”

Päästömaksut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

Taas ker­ran on blogillani herän­nyt kysymys, merk­it­seekö ympäristöon­gelmien hillit­sem­i­nen hait­taveroil­la sitä, että köy­hät joutu­vat tin­kimään ja rikkaat saa­vat saas­tut­taa vaik­ka ilokseen.

Lähde­tään täy­del­lis­es­tä ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta: jokaiselle yhtä suuri henkilöko­htainen päästöki­in­tiö. Tämä ei olisi käytän­nössä aivan yksinker­taista, sil­lä kuin­ka paljon päästöjä aiheutuu näkkileipä­paketista, joka on kul­jetet­tu kaup­paan?  Kaup­paa läm­mitetään ja valais­taan ja niin edelleen, mut­ta osoit­tau­tuu, että tämä ongel­ma on väl­tet­tävis­sä. Kuvitel­laan siis, ettei ongel­maa ole.

Annetaan jokaiselle kiin­tiök­si vaik­ka seit­semän ton­nia hiilid­iok­sidia vuodessa. Jat­ka lukemista “Päästö­mak­sut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus”

Vastaukseni Orpolle, osa 2

Oli hyvä kaupungi­norkesterin kon­sert­ti eilen. Toivon todel­la, että ette Riikan kanssa lakkau­ta klas­sista musi­ikkia kokon­aan. Sen ver­ran säästölin­ja tosin jo näkyi, ettei kon­ser­tis­sa ollut lainkaan kapellimestaria.

  1. Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden hoito­jono­jen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeim­mät keinonne hoita­japu­lan ratkaisuun?

Sor­ry vain, mut­ta tärkein on raha. Kir­joitin pari vuot­ta sit­ten Verdeen, että hoitoalan kri­isin kor­jaami­nen tulee sitä kalli­im­mak­si, mitä myöhem­min siihen ryhdytään. Tarkoitin palkkata­soa. Tässä sitä nyt ollaan puh­taan kaulan kanssa. En muut­taisi kir­joituk­ses­ta sanaakaan.
Hoita­java­jaus on tuon oman tilas­tosi parikym­men­tä tuhat­ta. Jos ne saataisi­in täyte­tyk­si, solah­taisi siihen mil­jar­di vuodessa. Täyte­tyk­si ne saadaan vain nos­ta­mal­la palkkata­soa eikä siihen riitä miljardi.

Palkkaraken­net­ta ja johtamista voisi paran­taa, kos­ka ne aiheut­ta­vat turhaa mieli­pa­haa.  Joku työn­vuokrauskap­i­tal­isti sanoi min­ulle ker­ran, että hei­dän paras tur­vansa on kun­nalli­nen työe­htosopimus kaikkine type­r­yyksi­neen. He eivät mak­sa sen enem­pää, mut­ta mak­sa­vat fik­sum­min ja otta­vat huomioon yksilöl­liset tarpeet työa­jois­sa, vaikka­pa tyt­tären viu­lu­tun­nin perjantai-iltapäivisin.

On kuitenkin pakko huo­maut­taa, että sekä hoita­jia että lääkäre­itä on Suomes­sa aika run­saasti ver­rat­tuna mui­hin EU-mai­hin. Mik­si he eivät riitä? Ammat­ti­laisil­la taide­taan teet­tää töitä, joi­ta muual­la hoita­vat sih­teer­it. Sen lisäk­si kir­jalli­nen doku­men­toin­ti on meil­lä aivan liial­lista. Juris­tit kek­sivät koko ajan lisää turhaa työtä — tai siis työtä, jota tehdään, jot­ta virheen sattues­sa syylli­nen saataisi­in kiin­ni. Tämän hin­ta on kova sekä eurois­sa että ennen kaikkea anta­mat­ta jäävänä hoitona — ja sen syn­nyt­täminä hoitovirheinä.

Pitäisi tietysti nos­taa palkko­ja ennen kaikkea siel­lä, mis­sä työvoima­pu­la on suurin. Tässä on ongel­mana tämä onneton palkko­jen har­mon­isoin­ti. Kun nos­taa yhdessä tehtävässä, pitää har­mon­isoin­nin nimis­sä nos­taa kaikkien muidenkin palkkoja.

Nyt hoita­ja­jär­jestöt tosin sanovat, että ei enää tarvit­sekaan. Kaiken piti olla har­mon­isoitua 1.1.2023, mut­ta sen jäl­keen erot saa­vatkin taas kas­vaa mil­laisik­si hyvän­sä. Ketä tässä pitäisi uskoa?

 

  1. Mitä keino­ja käyt­täisitte van­hus­palvelu­iden kri­isin ratkaisemisek­si ja inhimil­lisen hoivan tur­vaamisek­si kaikille ikääntyneille?

Jat­ka lukemista “Vas­tauk­seni Orpolle, osa 2”

Vastaukseni Orpolle, osa 1

Pet­teri hyvä!

Sain sin­ul­ta tukun haas­tavia kysymyk­siä. En ole var­ma, oli­vat ne tarkoitet­tu min­ulle, mut­ta vas­taan nyt kuitenkin, oli­vat ne sen ver­ran mielenkiintoisia.

  1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskun­nal­liset muu­tok­set, joi­ta seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi mielestänne saa­da aikaan?
  • Mata­la­palkkatu­ki pieni­palkkaisille, jot­ta olisi mah­dol­lista laa­jen­taa työl­lisyyt­tä niihin, joiden osaamises­sa ja/tai työkyvyssä on puutteita.
  • Alue­poli­it­tisen välineistön täy­delli­nen perkaami­nen pois­ta­mal­la tehot­tomat ja keskenään ris­tiri­itaiset tukimuodot ja eri­tyis­es­ti sel­l­aiset pekkaroin­nit, joiden tarkoi­tus on vain aut­taa kaverin liike­toim­intaa. Tutkit­tua tietoa toimien tehos­ta pitäisi käyt­tää. Jos sel­l­aista ei ole (min­un tiedos­sani ei ole), sitä pitäisi han­kkia. Tässä on Kepun jäljiltä melkoinen savot­ta. Ne on pekkaroin­ut niitä vähän joka momentille.
  • Tulisi edis­tää kas­vavien kaupunkien men­estys­tä, jot­ta muun muas­sa val­tion­talous pysy­isi kunnossa.
  • Käsi­tyk­seni ilmas­tokysymyk­sistä var­maan arvaatkin, joten ei siitä sen enempää.
  1. Yhdyt­tekö val­tio­varain­min­is­ter­iön 12.2022 esit­tämään tilan­neku­vaan Suomen taloudel­lis­es­ta tilas­ta ja julkisen talouden sopeut­tamis­tarpeesta? Sitoudut­teko val­tio­varain­min­is­ter­iön virkatyönä esit­tämään julkisen talouden tas­apain­ot­tamisen mit­talu­okkaan tule­val­la vaa­likaudel­la? Mil­lä keinoil­la olette valmi­ita tas­apain­ot­ta­maan julk­ista taloutta?

Jat­ka lukemista “Vas­tauk­seni Orpolle, osa 1”

Oden talousohjelma

Tämä on vähän piden­net­ty ver­sio twit­teris­sä julkaise­mas­tani ketjusta

Lähtökohtana markkinatalous

Vihreä talous ei tarvitse omaa talous­teo­ri­aa. Val­tavir­tat­alous­teo­ria tar­joaa monipuoliset ja koetel­lut keinot ohja­ta taloutta.

Toim­imi­nen markki­na­t­aloudessa kan­nat­taa ottaa lähtöko­hdak­si, kos­ka elämme markki­na­t­aloudessa ja kos­ka markki­na­t­alous on val­ta­van tehokas sekä hyvässä että pahas­sa. Sen voima kan­nat­taa val­jas­taa parem­man maail­man edis­tämiseen eikä antaa vastapuolen yksinoikeudeksi.

Neljä päävirhettä

On neljä tärkeää syytä ohja­ta markki­noi­ta: ympäristön huomioimi­nen, tulon­jaon tasaisu­us, koulu­tus ja alueke­hi­tys. Muitakin on, mut­ta nämä ovat ne keskeisimmät.

Ajattelumalli ei riitä ohjaamaan taloutta

Donit­si­talous ja muut vas­taa­vat mallit ovat hyviä aja­tuske­hikko­ja, mut­ta eivät tar­joa keino­ja muut­taa maail­maa. Ne ker­to­vat taval­laan, miten val­is­tuneen itse­val­ti­aan kan­nat­taa toimia, mut­ta eivät sitä, miten demokraat­tises­sa markki­na­t­aloudessa saadaan aikaan toiv­ot­tu muu­tos. Muu­tok­seen tarvi­taan niitä keino­ja, joi­ta hah­motan seu­raavas­sa. Jat­ka lukemista “Oden talousohjelma”