Puheeni AM-seurantaraportista valtuustossa

Kaupunginvaltuusto käsitteli AM-ohjelman (asuminen ja maankäyttö) seurantaraporttia. Keskustelussa oli noussut sananvaihto kokoomuksen ja vasemmiston välillä siitä, tuleeko suosia ARA-asumista vai tukea pienituloisten asumista asumistuen avulla. Paavo Arhinmäki oli julistanut, että asumistuki on tulonsiirto asuntoja omistamille pörssiyhtiöille ja ulkomaisille yhtiöille.

Oma puheenvuoroni:

Minun piti alun perin puhua vain tulevasta asuntotuotannon määrästä, mutta en malta olla kommentoimatta tätä keskustelua Ara-asumisesta ja asumistuesta.

Säännöstellyt vuokrat eivät pelitä, jos kaupunki on liian vetovoimainen

Kohtuuhintainen asuntopolitiikka toimii silloin, kun kaupunki ei ole liian vetovoimainen ja asuntoja riittää kaikille kaupunkiin muuttavilla, kuten vaikkapa Wienissä, mutta hyvin huonosti silloin, kun kaupunki on liian vetovoimainen suhteessa asuntotuotantokapasiteettiin, kuten Tukholmassa. Tukholmassa asunto on edullinen, mutta sitä joutuu jonottamaan kymmenen tai jopa 30 vuotta. Jos vaihtoehtona on kallis asunto tai ei asuntoa lainkaan, on vaikea sanoa, miksi ei asuntoa lainkaan olisi parempi.

Jos kaupunki on suosittu, kuten Helsinki on ollut, niin että sinne pyritään muuttamaan enemmän kuin pystytään muuttajille asuntoja, joko hinnat nousevat tai jonot pitenevät. Asuntopolitiikalla valitaan, ketkä pääsevät asumaan ja ketkä eivät.

Jos haluamme helpottaa asuntotilannetta kunnolla , meidän pitäisi tehdä tästä kaupungista niin huono, ettei kukaan halua tänne muuttaa. Tällaisia kaupunkeja Suomessa on paljon ja asunnot niissä ovat halpoja. Tähän projektiin en lähde mukaan.

Ku asunnoista on pulaa ja osa asunnoista varataan tiskin alta jaettavina Ara-asuntoina joillekin, nämä onnelliset hyötyvät ja muut kärsivät, koska heidän tavoiteltavanaan on vähemmän ja siten kalliimpia asuntoja. Pahiten kärsivät ne, jotka ovat juuri ja juuri liian vähän köyhiä saamaan Ara-asunnon. Heidän ainoa toivonsa on asumistuki.

Helsingissä on yli 330 000 asuntoa. Se, rakennetaanko Ara-asuntoja tuhat enemmän vai vähemmän vuodessa, ei vaikuta kokonaisuuteen kuin ehkä 30 vuoden kuluttua. Ongelma pitäisi jotenkin korjata sitä ennen.

Asumistuki ei nosta vuokria

Perussuomalaiset väittävät, että asumistuki nostaa vuokria. Se on tutkimuksilla todettu vääräksi monta kertaa. Tämä väärä väite on yhtä väärä Paavo Arhinmäen lausumana. Ammattiyhdistysliikkeen Kojamo ja muut asuntopulasta hyötyvät yhtiöt eivät elä asumistuella, koska niiden vuokrat ovat niin sikamaisen korkeita, ettei asumistukea saava pysty sellaisia vuokria maksamaan asumistuen avullakaan. Toimeentulotuesta en sano mitään.

On kiistatta osoitettu, että asumistuki kohdistuu paremmin pienituloisille kuin Ara-asunnoista koituva hyöty. Segregaatiota ajatellen asumistuella kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvat pienituloiset asuvat hajautuneemmin kuin Ara-asunnoissa asuvat, jotka paitsi että asuvat omissa taloissaan, asuvat myös paljon todennäköisemmin matalan tulo- ja koulutustason kaupunginosissa.

Teoriassa olen siis taipuvainen ajattelemaan, että asumistuki oli parempi ratkaisu kasvavissa kaupungeissa kuin vain joitakin onnekkaita hyödyttävä Ara-politiikka. Se on siis teoriassa parempi ratkaisu, mutta käytännössä sen säännöt ovat niin ankarat, etteivät ne juuri auta pienipalkkaisia. Auttavat vähän, mutta eivät tarpeeksi. Näitä ehtoja on kuulemma tarkoitus Säätytalolla vielä heikentää niin, että pienipalkkaiset rajataan käytännössä asumistuen ulkopuolelle. On vähän kaksimielistä kokoomukselta puhua täällä asumistuen puolesta ja kahdensadan metrin päässä olla neuvottelemassa järjestelmän tuhoamisesta.

Helsingille suunniteltu asumistuen heikennys on työvoimapoliittinen katastrofi, joka tulee pahentamaan merkittävästi hoitajapulaa tai vaihtoehtoisesti kasvattamaan soten kustannuksia.

Asuntotuotantoa ei saa päästää laskemaan

Mutta siihen alkuperäiseen puheenvuoroon.

Asumisen hinta on Helsingissä laskussa, sekä hinnat että vuokrat. Hurraa! Se laskee vielä paljon lisää, koska pääkaupunkiseudulla on pelkästään Oikotiellä tarjolla yli 10 000 vuokra-asuntoa. Jossakin vaiheessa sen Kojamonkin on tunnustettava tosiasiat.

Asuntojen hintojen tukemiseksi sijoittajat suunnittelevat asuntotuotannon jarruttamista. Tätä ei pidä hyväksyä.

Helsingissä olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että kaupunki omistaa pääosan rakennusmaasta. Meidän tulee työntää tontteja huutokauppaa entiseen tahtiin ja edellyttää tontinluovutusehdoissa, että ne rakennetaan sovitussa aikataulussa. Tämä tarkoittaa, että noista luovutettavista tonteista kaupunki saa vähemmän rahaa kuin huippusuhdanteen aikana rakennettavista, mutta se kannattaa hyväksyä.

Tasaisen asuntotuotannon arvo on valtavan paljon merkittävämpi asia. Onhan järkevää pitää rakennnuskapasiteetti käynnissä. Vaikka asunnoista ei saa niin kovaa hintaa kuin aiemmin, niistä saa paljon enemmän kuin Tampereella, ja Tampereellakin kannattaa rakentaa.

Tämä terveisinäni KYMP-toimialalle.

 

= = = =

Liikaa yksiöitä

Keskustelussa Sirpa Asko-Seljavaara arvosteli suurta yksiöiden määrää asuntotuotannossa. Pyysin tähän toisen puheenvuoron:

Olen Sirpa Asko-Seljavaaran kanssa samaa mieltä siitä, että yksiöitä on rakennettu liikaa. Jopa asuntomarkkinat ovat sitä mieltä, mikä näkyy siinä, että perheasuntojen hinnat ovat nousseet suhteessa yksiöiden hintoihin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että ongelma koskee pääkaupunkiseudulla lähinnä Vantaata ja Espoota ja muualla esimerkiksi Kuopiota ja Tamperetta. Helsingissä on rakennusliikkeiden harmiksi 20 vuotta säädelty asuntojen pinta-aloja ylöspäin ja siten rajoitettu liiallista yksiöiden tuotantoa. Olisi voitu rajoittaa enemmän, mutta tämäkin oli poliittisesti vaikea asia. Asko-Seljavaara voisi keskustella asiasta puoluetovereidensa kanssa.

Jos yksiöitä kannattaa jonnekin rakentaa, niin Helsingin kantakaupunkiin, jossa asunnon ulkopuolelta löytyy vaikka mitä. En oikein ymmärrä niiden rakentamista Kivistöön. Niinpä koko Kivistö-projekti onkin nyt suurissa vaikeuksissa.

 

(Tämä teksti ei täysin vastaa sitä, mitä pöntöstä sanoin. Neljän minuutin puheenvororajoituksen vuoksi jouduin lyhentämään puheenvuoroani.)

18 vastausta artikkeliin “Puheeni AM-seurantaraportista valtuustossa”

  1. Poistaisivat sitten koko asumistuen, jos oikeasti ovat sitä mieltä että se on vain rahaa sijoittajille ja vuokrat tippuvat poiston jälkeen tuen verran. Kokoomus ja vasemmisto lyö kättä ja hyvä tulee. Mikä muu vaihtoehto on muka enää heillä perusteltavissa? Miksi oikeastaan edes tutkitaan näitä asioita? Muutama ekonomisti pellolle ja taas säästyy rahaa kun ei tehdä turhaa tutkimusta. Orpokin nyt huomannut että sotelle ei ole rahoitusta, vaikka tämä on tiedetty vähintään siitä asti kun ilakoivat soteveron kaatamisesta. Jos tutkimusta ei käytetä, niin tutkijat pellolle. Kyllä ne löytää oikeitakin töitä.

  2. ”Ammattiyhdistysliikkeen Kojamo ja muut asuntopulasta hyötyvät yhtiöt eivät elä asumistuella, koska niiden vuokrat ovat niin sikaimaisen korkeita, ettei asumistukea saava pysty sellaisia vuokria maksamaan asumistuen avullakaan.”

    Kojamo on pörssiyhtiö (jonka omistajona toki on mm. ammattiliittoja).

    1) onko Kojamon vuokrataso korkeampi sen johdosta, että jotkut omistajista ovat ammattiliittoja?
    2) pitäisikö ammattiliittojen sijoittaa vain heikosti tuottaviin pörssiyhtiöihin?

    (Kyllä, olen yhden Kojamon omistajan leivissä.)

  3. Näin Kojamon vuokra-asukkaana ihmetttää hiukan nuo OS:N yhtiötä kohtaan esittämät heitot. Paitsi ammattiliitot Kojamoa omistavat myös esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöt (ks. Wikipedia: Kojamo). Kojamo on tietääkseni myös Helsingin pörssissä, josta voi itse kukin käydä merkitsemässä noita niin tuottoisia osakkeita. Taitaa kuitenkin nuo asuntosijoittamisen toimialan osakkeet olla hiukan huonosti tuottavia tällä hetkellä.

    Itse en pidä Kojamon perimää vuokraa kolmiostamme kohtuuttomana. Erilaisten Kojamon kriitikoiden esittämät väitteet siitä, että Kojamo määrittelisi asumisen hinnan ylihoinnoittelemalla oman tarjontansa, on outo. Se osoittanee puutteellista markkinatalouden ymmärtämistä. Jos tarvaran- tai palveluntuottaja ylihinnoittelee tarjontansa, ei se tavaraa tai palvelua kaupaksi. Kysymys lienee paremminkin siitä, ettei tarjontaa ole ollut tarpeeksi.

    1. Mikko Vuorinen: ”Näin Kojamon vuokra-asukkaana ihmetttää hiukan nuo OS:N yhtiötä kohtaan esittämät heitot.”

      Mikäs Osmon heitto ihmetyttää? Onko se jotain, mitä Osmo sanoi, vai jotain, mitä oletat hänen tarkoittaneen vaikkei hän sanonut sitä.

      Osmo esim sanoi tässä tekstissä:

      -Kojamo on hyötynyt asuntopulasta
      -Kojamon vuokrat ovat sen verran korkeita, ettei asumistuen saajilla riitä tuenkaan kanssa rahaa niihin
      -Edellisestä kohdasta johtuen Kojamo ei ole hyötynyt asumistuesta

      Osmo EI esim sanonut tässä tekstissä, että:

      -Kojamon vuokrat ovat kohtuuttoman korkeita
      -Kojamo on omalla hinnoittelullaan nostanut koko kaupungin vuokratasoa

  4. Kuka niihin asuntoihin oikein muuttaa tilalle mistä pienituloiset köyhät joutuvat pois kun ilman asumistukea ei ole varaa asua?

    Vai onko oletus se, että Helsingin kelaan pamahtaa 120 000 asumistukihakemuksen sijaan 120 000 toimeentulotuen hakemusta ja sama rahamäärä maksetaan vain eri tiskiltä?

  5. On päivänselvää että tarvitaan riittävästi ensinnäkin ARA-asuntoja, varmistamaan sen että kohtuuhintaisia asuntoja löytyy aina niin paljon että se pitää hinnat kurissa, mutta toiseksi myös asumistukea koska aina jää markkinataloudessa jää tilanteita joissa markkinat eivät selvästikään yksinään kykene pitämään huolta siitä että ihmisille on kohtuuhintaisia asuntoja siellä missä niitä tarvitaan sen saman markkinatalouden ”tehokkaaseen” pyörittämiseen . Toki ratkaisu löytyisi myös siitä että maksettaisiin työstä sen verran palkkaa ettei ainakaan työssäkäyville tarvitsisi maksaa lainkaan tukia asumista varten, mutta sehän on vastoin sitä ideologiaa jolla markkinatalous pyörii. Tarkoitushan lienee kuitenkin että mahdollisimman moni voisi osallistua omalla panoksellaan työelämään siellä missä heidän työpanostaan tarvitaan ja siihen tarvitaan asuntoja myös niille joille ei haluta maksaa palkkaa joka riittäisi elämiseen ilman tulonsiirtoja. Toinen asia on sitten se jos ei halutakaan sitä että mahdollisimman moni osallistuisi yhteiskunnan pyörittämiseen eikä halutakaan taata kaikille vähintään kohtuullista toimeentuloa,mutta se onkin sitten jo aivan eri juttu. Kapitalistinen markkinataloushan on perusajatukseltaan jatkuvaa kamppailua ja kilpailua siitä kuka onnistuu hyötymään siitä eniten, eikä se huolehdi automaattisesti kaikkien toimeentulosta.
    Markkinat hoitavat kyllä asioita tehokkaasti, mutta siihen sisäänrakennettu pyrkimys voittojen maksimointiin estää sen että ihmisten perustoimeentulo voitaisiin jättää pelkästään sen varaan. Siitä olen samaa mieltä että koko ajan pitää olla tarkkana siitä ettei verovaroja käytetä ainakaan tavalla joka nostaa asuntojen hintoja, vaan tavalla joka pitää ne kurissa. Yhtälailla täytyy toki pitää huoli siitä ettei verovaroja haaskata sinisilmäisesti myöskään esimerkiksi Sote-hankintoihin eettis-moraalittomilta toimijoilta, yrityksiltä. Haaskata tarkoittaa että annetaan yrityksille mahdollisuus rahastaa veronmaksajien kukkarolla voitontavoittelun ehdoilla kuten kokoomus haluaa. Eri asia on jos narut pidetään tiukasti omissa käsissä ja hankitaan maksajan ehdoilla sekä tiukassa hallinnassa.

    Miksi ei, ilmenee oheisesta Björn Wahlroosin kommentista.
    ” – Yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen, ne eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita. Yritysten tehtävä ei ole tehdä ratkaisuja omistajiensa puolesta ainakaan eettis-moraalisissa kysymyksissä. ”

    Sekin pitää paikkansa että:
    ”Hänen mukaansa yhteiskuntavastuun edistämiseksi tarvitaan myös paljon tietoa ja selvät säännöt sekä julkista keskustelua asioista.”

    Mutta hänen ehdottomansa ratkaisu asiaan, että lisäämällä noiden eettis- moraalittomien toimijoiden osuutta ratkaistaan ongelma jonka se itse aiheuttaa on aivan älytön. Se on osoitus siitä kuinka kapitalismissa manipuloidaan ihmisiä luovuttamaan ”yhteiskuntavastuu” pois demokraattisesta päätöksenteosta jopa niille jotka aivan avoimesti ilmoittavat etteivät kanna lainkaan eettis- moraalista vastuuta.

    Ja niitä jotka jauhavat jatkuvasti Kojamosta kun puhutaan asunto bisneksestä kehotan perehtymään siihen ketkä Suomessa omistavatkaan niitä vuokra-asuntoja ja mikä on Kojamon osuus koko määrästä. Moni tulee hämmästymään, sillä yksityisiäkin vuokra-asuntojen omistajia on huomattavasti enemmän. Kojamohan on vain normaali pörssiyhtiö joka toimii osakeyhtiölain mukaan ja sitä paitsi varsin pieni tekijä kokonaismarkkinassa. Ja sen omistajat ovat vain samanlasiia sijoittajia kuin muissakin pörssiyhtiöissä, eikä heillä ole mitään erioikeutta päättää yhtiön toiminnasta. Yhtä hyvin he voisivat olla sijoittajina myös muissa pörssiyhtiöissä, kuten varmasti ovatkin. Varsinkin Hjallis Harkimo esiintyy jatkuvasti aivan pellenä hokiessaan Kojamon verovapaudesta ja aivan kuin sitä koskisivat toiset säännöt kuin muita pörssiyhtiöitä. Samaan syyllistyvät toki toistuvasti monet muutkin ”propagandistit”. Pitävätkö he tosiaan ihmisiä niin tyhminä että viitsivät jatkaa tuota jargoniaan, vai ovatko ihmiset sitten tosissaan niin tyhmiä että tuo Kojamo-jargoni heihin uppoaa ?

    1. ARA-asuntoja, varmistamaan sen että kohtuuhintaisia asuntoja löytyy aina niin paljon että se pitää hinnat kurissa,

      Tämä ei pidä paikkaansa. Jos Ara-asuntoja ei olisi vaan niiden tilalla olisi kovanrahan asuntoja, markkinavuokrat laskisivat. Ara-olitiikka hyödyttää niitä onnellisia, jotka asunnon saavat ja haittaa kaikkia muita, eniten niitä pienituloisia, jotka eivät saa Ara-asuntoa.

      1. Toki se on selvä etteivät kaikki järjestelmästä hyödy, mutta sitä en ihan ymmärrä kuinka vaikka kohtuuhintaiset ARA-vuokra-asunnot suorastaan haittaisivat pienituloisia ? Se että lisätään asuntojen tarjontaa, tai minkä muun asian tahansa tarjontaa , vaikuttaa hintoja alentavasti ainakin jos on uskominen siihen millä markkinataloutta markkinoidaan. Ja miksei olisi.
        Ja koska ARA-tuotannolla on tarjontaa lisäävä vaikutus, niin miksi se ei sitten vaikuttaisi?
        No, markkinauskovaiset voivat perustella sitä sitten erilaisilla markkinateorioilla, jotka perustuvat uskoon täydellisten markkinoiden toteutumista, kunhan ensi vapautetaan kaikki markkinoiden armoille jne. Ja sillä että ARA häiritsee markkinoiden toimintaa ym.

        Ja tottakai olisi hyvä jos kovanrahan asuntojen tarjonta olisi riittävää pitämään hinnat alhaisina, mutta kun se kovanrahan tehtävänä on tuottaa maksimi voitto sijoittajalle, ei toimia hyväntekijänä joka pitää huolta pienituloisista, niin yhtälö ei toimi. Sitä kovaa rahaa ei sijoiteta hintojen pitämiseksi kohtuullisina vaan siksi että se tuottaisi sijoittajallen maksimituoton . Sen mitä Wahlroos sanoo yrityksistä, pätee myös kaikkeen kovaan rahaan ja siksi tarvitaan myös sellaista asuntotuotantoa joka ei perustu pelkästään kovaan rahaan.

        Se kuka ARAsta hyötyy riippuu ihan siitä millaiset säännöillä sitä pyöritetään. Jos uskoo että paras ratkaisu olis jättää pienituloisten asuminen pelkästään markkinavoimien armoille, unohtaa kyllä sen mihin kapitalisti markkinataloudessa aina ensisijaisesti pyrkii. Vaadittaisiin ensinnäkin täydellinen kilpailun olosuhteet ja tehokkaat markkinat, mitkä ovat käytännössä pelkkää teoriaa eivätkä toteudu oikeastaan koskaan vaikka ratkaisuja perustellaan aivan kuin ne toteutuisivat. Vaikka kapitalismi ja markkinatalous hoitavatkin monet asiat tehokkaasti, niin hyvinvointivaltion ja pienituloisten jättäminen pelkästään markkinavoimien armoille ei vaan ole toimiva yhtälö. Toki itsekkäänä kapitalistina voin toivoa että pääsisin maksimoimaan voittoni niukan tarjonnan markkinoilla , mutta ei se kyllä pienituloisia asunnon tarvitsijoita auttaisi. Kyllähän se kovalle rahalle toki aina kelpaisi että se saisi koko markkinan itselleen rahastettavaksi!

      2. Se että lisätään asuntojen tarjontaa, tai minkä muun asian tahansa tarjontaa , vaikuttaa hintoja alentavasti ainakin jos on uskominen siihen millä markkinataloutta markkinoidaan.

        Tämä pitäisi paikkansa, jos ARA-asunnoilla olisi tarjontaa lisäävä vaikutus. Näin todella oli 30 vuotta sitten, mutta ei ole enää. Kaupungin tarjoamat tontit viedään käsistä. Kun jotkut niistä varataan Aralle, muille jää vastaavasti vähemmän eikä tarjonta lisäänny lainkaan. Itse asiassa se vähän supistuu, koska Ara-kohteita ei saada käynnistetyksi. Ara ei hyväksy sellaisia hintoja, että rakentaminen kannattaisi rakennusliikkeille. Siksi ei tule tarjoiuksia.
        Jos kuitenkin oletetaan, että tarjonta pysyy ennallaan, Ara-politiikka heikentää silti niiden asemaa, jotka eivät Ara-asuntoa saa. Jos asuntoja jaettaisiin päältä niille, joiden syntymäpäivä on viidellä jaollinen, ja muut saisivat kilpailla lopuista, jokainen ymmärtää, että tämä heikentää niiden muiden asemaa. Lisäksi Ara-asunnoissa asutaan väljemmin kuin muissa vuokra-asunnoissa.

  6. Tietysti ARA-kohteet pitää myös käynnistää riittävän nopeasti tai sitten kohteet on tarjottava eteenpäin jonkun muun käynnistettäviksi. Ja jos rakentaminen on kiinni kaavoituksesta, niin sitten on lisättävä tonttien tarjontaa kaavoituksella jne. Ei saa jäädä ainakaan tuleen makaamaan jos asunnoista on pulaa, vaan laittaa sellaista painetta rakentajiin että jotain tapahtuu. Jos ARA-kohteiden rakentamiseen ei tule edes tarjouksia, niin silloinhan markkinat eivät toimi alkuunkaan. Jos rakennusfirmat ovat niitä jotka kilpailevat tonteista, niin haiskahtaa siltä että ne palaavat peliä jossa suojellaan omaa asuntotuotantoa. Pitäisikö sitten lisätä kilpailua myös rakentamispuolelle, eli vaikkapa jonkinlainen julkinen yhtiö tuottamaan noita ARA- ja muita julkisia kohteita?

    Sellaista se markkinatalous on kun nokka iroaa, niin pyrstö tarttuu. Noin se yksityinen sektori voi pitää julkista tuotantoa pihdeissään tilaisuuden saatuaan. Kyllä kova raha osaa rahastaa ja pitää huolen siitä etteivät hinnat pääse tippumaan liikaa silloinkaan kun tarjolla on ARAkohteita jos sille annetaan siihen mahdollisuus, mutta vielä huonompi olisi tilanne jos niitä ei olisi lainkaan painamassa hintoja alaspäin. Kun asuntorakentamisessa tilanne on tuo, niin sama toistuu sotessa sitä mukaan kun yksityiset pääsevät veronmaksajien kukkarolle. Ensin kiilataan jalka oven väliin edullisella hinnoittelulla ja sitten alkaa lypsäminen tavalla tai toisella. Kun julkisesta asuntotuotantoketjusta puuttuu oma rakennusyhtiö, niin siltä osin se on jopa sen kanssa kilpailevien yksityisten rakennuttajien, jotka ovat samalla myös rakentajia, armoilla. Sote-palveluissa samoin jos julkisen palvelutuotannon annetaan tippua liian pieneksi ja yksityiset pääsevät määräävään markkina-aseman. Joko maksat tai jäät ilman!

    Eihän se että joku saa ARA- asunnon heikennä muiden asemaa muiden asuntojen osalta, jos sitten ei lasketa heikennykseksi sitä ettei saa sitä samaa ARA-asuntoa. Mutta mennään nyt kuitenkin normaalilogiikalla ja verrataan tilannetta siihen mitä jää jäljelle, ei siihen mitä olisi jos joku kukaan muu ei saisi tai olisi saanut mitään. Se että joku asunnonhakija saa ARA-asunnon jopa parantaa muiden jäljelle jääviä mahdollisuuksia saada joku muu mieluinen asunto, koska silloin tavoittelijoita muille asunnoille on vähemmän ja ainakin markkinoiden kaikkivoipaisuuteen uskovien mielestä sen pitäisi pudottaa niiden asuntojen hintoja. Markkinathan eivät kuitenkaan todellisuudessa toimi niin kuin nuo uskovaiset teorioidensa pohjalta vakuuttelevat koska ne teoriat edellyttävät täydellisen kilpailun olosuhteita. Todellisuus on kuitenkin lähes aina jotain muuta joten mitään varmoja takeita hintojen laskusta ei toki ole, mutta vielä epätodennäköisempää on se että hinnat nousivat ja ilman ARA-asuntoa jäävien asema heikkenisi muiden asuntojen osalta.

    Se miten väljästi ARA-asunnoissa sallitaan elää on ihan päättäjien vallassa ja päätettävissä kuten muutkin ehdot mitkä koskevat ARA-asuntoja. Ei rakentamista kannata lopettaa ainakaan sen takia että säännöt eivät toimi, sillä sääntöjähän voidaan muuttaa oikeudenmukaisemmiksi ja toimivammiksi.

    1. Eihän se että joku saa ARA- asunnon heikennä muiden asemaa muiden asuntojen osalta, jos sitten ei lasketa heikennykseksi sitä ettei saa sitä samaa ARA-asuntoa.

      Kyllä se heikentää muiden asemaa, jos tuon Ara-asunnon ansiota muita asuntoja on yksi vähemmän

      1. Eli asunnot ovat nykymallissa nollasummapeliä, jos joku tekee asunnon on se pois muiden mahdollisuudesta tehdä asunto? Mikä on se palikka missä rakentaminen kanittaa jos halukkaita rakentajia on enemmän kuin mahdollisuuksia rakentaa? Kaavoitus?

      2. Tuota, miten niin yksi vähemmän? Eikö yleensä koko kerrostalo ole ARA-rahoitettu, vai onko olemassa taloja joissa on sekaisin ARA-rahoitettuja asuntoja ja kovan rahan?

      3. Se Ara-talo on syrjäyttänyt yhden kovan rahan talon rakentamisen. OK päättely ei ehkä päde yhteen Ara-asuntoon, muta pätee sataan.

      4. @Soininvaara

        ARA-rahoituksella on ymmärtääkseni rakennettu myös asumisoikeusasunnot. Ne ovat tavallaan vuokra-asuntoja joissa täytyy maksaa kynnysraha että pääsee sen haltijaksi, mutta sen saa takaisin kun luopuu asunnosta (indekseillä korotettuna).
        Järjestelmästä on puhuttu paljon hyvää ja huonoa mutta hyvää on ainakin se että niissä ei ole tulorajoja, omaisuusraja on mutta koskee alle 55-vuotiaita.
        Niitä siis rakennetaan joka tapauksessa ja ymmärtääkseni Helsingin seudulla ei tyhjäkäyntiä ole. Vaihtuvuutta on mutta se johtuu siitä että niissä ei asuta koko elämän ajan, aika tyypillinen asukastalous on YH-vanhempi lapsineen, kunnes elämäntilanne muuttu.

        Mun mielestäni ne ovat ainakin vaihtoehto jollekin Kojamon kämpälle joissa on huippukalliit vuokrat, ja tosiaan kun ei ole tulorajoja niihin pääsee jos ei pääse tavalliseen sosiaalisesti tuotettuun ARA-asuntoon.

  7. Keräsin asumisen hintatietoja nykyiseltä ja entiseltä asunalueeltani.
    Helsingin kaupungin asukasluku on 660.000
    kieli; suomi 83,7 %, ruotsi 6,0 % ja muu 10,2 %, naisia 53,4 %
    Helsingin kaupungin tuetuissa asunnoissa (Heka) (n. 50.000 asuntoa) asuu yli 90 000 asukasta.
    Yhtiön vuokrataso on perinteisesti ollut Helsingin keskimääräistä vuokratasoa matalampi.
    Tänä vuonna keskivuokra on 12,60 euroa neliöltä, keskivuokra on nousemassa lähelle 14:ää euroa.
    Nyt Kalasatamassa n. 17 € / m². Vuokra 30 m² x 17 € = 510 € ja 80 m² x 17 € = 1.360 €
    Asumistuen saajan on maksettava itse vähintään 20 % vuokrasta, eli 102 € ja 272 €. Poikkeuksellisesti voi saada vielä lisäksi toimeentulotukea.
    Helsingin kaupungin asukkaiden asumista tulee tukea oikeudenmukaisesti.
    Onko se Helsingin veronmaksajien tehtävä, vaiko valtion veronmaksajien ja millä tavoin.
    Jos kaupungin asunnot olisivat tuottavia, niin tuloilla tulisi palveluita kaikille asukkaille.
    Koska kaupunki omistaa pääosan rakennusmaasta, kaupunki voisi antaa rakennuttajille tontteja, myös vuokralle, jolloin rakennuttaja antaa asukkaiden ostaa tonttiosuuden tai jäädä kaupungille vuokralle. Helsingissä on rakennettava reilusti lisää asuntoja. Nyt 156.000 matkustaa päivittäin Helsinkiin töihin.
    Helsingin segregaatiosta.
    Kaupunkihan on pitkään pyrkinyt vähentämään alueiden eriarvoistumista myös asuntopolitiikalla. Pidetään tärkeänä, että eri tulotason ihmiset voivat asua keskustan tuntumassa.
    Tutkijat ovat kansainvälisesti kiinnittäneet huomiota, että Helsingissä pienituloisille on annettu mahdollisuus asua varakkaiden alueilla.
    On hyvä vilkaista, mitä itse maksavat, maksavat asumisestaan.
    Uusien asuntojen rakentaminen väheni viime vuonna huomattavasti, etenkin pääkaupunkiseudulla. Myös Helsingin kaupunki voisi rakentaa markkinahintaisia, ja myydä ja vuokrata vapaarahoitteisina. Helsingissä on nykyisin omistusasuntoja lähes 68 %.
    Omistusasumisen tukeminen (hitas) on tulonsiirto veronmaksajilta keskiluokalle.
    Vertaa tuettuvuokra-, Hitas-hintoja ja kovan rahan hintoja (poimin netistä).
    Kaupunki voisi tehdä rakentamisen maaperän puhdistustöitä, jotta tontit olisivat rakennuskunnossa tarvittaessa. Kotikadulleni tehtiin 250 metrin kadun jatke. Kadun hinnaksi tuli 20 miljoonaa euroa, kadun rakentaminen 5 miljoonaa euroa ja puhdistustyö (kesti tosi kauan) 15 miljoonaa euroa. Saattoi olla entisen kaasulaitoksen ”jätteitä”.
    Kalasatama (00540)
    Asunnoista (2991 kpl)
    25,5 % on valtion tukemia vuokra-asuntoja (764)
    19,1 % on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (572)
    6,7 % asumisoikeusasuntoja (200)
    27 % hitas-asuntoja (808)
    21,6 % omistusasuntoja (647)
    Kallio (00530)
    Asunnoista (13.686 kpl)
    3,3 % on valtion tukemia vuokra-asuntoja (446)
    8,2 % on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (1.117)
    0,3 % asumisoikeusasuntoja (35)
    0 % hitas-asuntoja
    88,3 % omistusasuntoja (12.088)

    Kalasatamassa
    hinnat pyöristetty, ei taloyhtiön lainaa, vuokratontti, tontin ostomahdollisuus
    *31,5 m² 1h+kt 6 krs. Velaton/Myyntihinta 397.200 €, Neliöhinta, 12.600 € / m2
    Yhtiövastike 300 € / kk, (Hoitovastike 150 € / kk + Tontin vuokravastike 150 € / kk) Vesimaksu 22 € / kk, Vuokratontin lunastusosuus 38.100 €, Tontin omistus; valinnainen vuokratontti, myyntihinta tontteineen 435.300 €
    *95 m² 4h+kt+s 14 krs. Velaton/Myyntihinta 1.420.000 €, Neliöhinta 14.900 € / m2
    Yhtiövastike 960 € / kk, (Hoitovastike 470 € / kk + Tontin vuokravastike 490 € / kk), Vesimaksu 22 € / kk, Vuokratontin lunastusosuus 125.300 €, Tontin omistus; valinnainen vuokratontti, myyntihinta tontteineen 1.545.300 €.
    Hitas, hinnat pyöristetty, taloyhtiön laina, vuokratontti, ei tontin ostomahdollisuutta
    *30,5 m² 1h+kt, myyntihinta 75.600 €, lainaosuus 176.400 €,
    velaton hinta 252.000 €, vastike 1.200 €
    *93,5 m² 4h+kt+s, myyntihinta 174.500 €, lainaosuus 407.200 €
    velaton hinta 581.700 €, vastike 3.000 €
    Taloyhtiön lainan aika 25 v. Vaikka maksaisi oman osuutensa heti ostovaiheessa, on vastuussa taloyhtiön lainasta koko laina-ajan (siis 25 v.). Jos ei saa pankkilainaa (maksuhäiriöinen), niin taloyhtiöltä saa.
    Joku iloitsi, kun sai asumisoikeusasunnon 27 vuoden vanhalla jonotusnumerolla mieleiseltä alueelta.
    vuokra-asunto *28,5 m² 1h + avok + p, 4 krs. vuokra 975 € / kk, 34,20 € / m²
    vuokra-asunto *76 m² 4h + kt + kh + sauna + wc+ p, 11 krs. vuokra 2.800 € / kk, 36,80 € / m²

    Tuleva sosiaaliturvauudistus, harkittava
    miten matalia ansiotuloja saavien ruokakuntien toimeentuloa tuetaan, yksinkertaisesti (Kelaa ja verottajaa hyödyntäen).
    Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tueksi, ei asumistuen jatkeeksi.
    THL:n Yhden hengen ansiot ”ihmisarvoiseen elämään” (vaatimattomalla) tuella ja (sitä täydentävällä) työllä, rahalla 1.500 €/kk. Jokainen on kyvykäs hoitamaan koko taloutensa itse, 1.500 eurolla.
    Yleiseen asumistukeen tehtiin vuonna 2015 kokonaisuudistus, jossa yksinkertaistettiin asumistuen myöntöperusteita, korotettiin enimmäisvuokria ja alennettiin omavastuuosuuksia. Lisäksi käyttöön otettiin ansiotulovähennys, jolla pyrittiin parantamaan työnteon kannustimia. Ansiotulovähennyksen takia yleistä asumistukea on mahdollista saada aiempaa korkeammilla ansiotuloilla.
    Vuonna 2021 yleisen asumistuen menot olivat noin 1,6 miljardia euroa.
    Yleisen asumistuen kokonaisuudistus lisäsi valtion menoja huomattavasti arviointia enemmän, arviolisäys vuodessa oli 68 milj. €. Oikeat arviot toteutuneista menovaikutuksista vuositasolla ovat vaihdelleet 150–259 miljoonan euron välillä. Meillä on voimakas tarve tehdä mahdollisimman monimutkaisia ja sekavia järjestelmiä (kuten myös yritysten verotuet), johon laskutaito ei näytä riittävän. Ansiotulovähennystä ei huomioitu laskelmassa, siitä yllätys.
    Uudistuksen jälkeen, vuosina 2015–2019, ansiotuloja saaneiden osuus yleisen asumistuen saajista kohosi 24 prosentista 39 prosenttiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.