Puheeni AM-seurantaraportista valtuustossa

18 vastausta artikkeliin “Puheeni AM-seurantaraportista valtuustossa”

1. Pois­taisi­vat sit­ten koko asum­istuen, jos oikeasti ovat sitä mieltä että se on vain rahaa sijoit­ta­jille ja vuokrat tip­pu­vat pois­ton jäl­keen tuen ver­ran. Kokoomus ja vasem­mis­to lyö kät­tä ja hyvä tulee. Mikä muu vai­h­toe­hto on muka enää heil­lä perusteltavis­sa? Mik­si oikeas­t­aan edes tutk­i­taan näitä asioi­ta? Muu­ta­ma ekon­o­misti pel­lolle ja taas säästyy rahaa kun ei tehdä turhaa tutkimus­ta. Orpokin nyt huo­man­nut että sotelle ei ole rahoi­tus­ta, vaik­ka tämä on tiedet­ty vähin­tään siitä asti kun ilakoi­vat soteveron kaatamis­es­ta. Jos tutkimus­ta ei käytetä, niin tutk­i­jat pel­lolle. Kyl­lä ne löytää oikeitakin töitä.

   Vastaa

2. “Ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen Kojamo ja muut asun­top­u­las­ta hyö­tyvät yhtiöt eivät elä asum­istuel­la, kos­ka niiden vuokrat ovat niin sikaimaisen korkei­ta, ettei asum­is­tukea saa­va pysty sel­l­aisia vuokria mak­samaan asum­istuen avullakaan.”

   Kojamo on pörssiy­htiö (jon­ka omis­ta­jona toki on mm. ammattiliittoja).

   1) onko Koja­mon vuokrata­so korkeampi sen joh­dos­ta, että jotkut omis­ta­jista ovat ammattiliittoja?
   2) pitäisikö ammat­tili­it­to­jen sijoit­taa vain heikosti tuot­tavi­in pörssiyhtiöihin?

   (Kyl­lä, olen yhden Koja­mon omis­ta­jan leivissä.)

   Vastaa

   1. Tämä osa puheestani oli vas­taus Arhinmäelle.

      Vastaa

3. Näin Koja­mon vuokra-asukkaana ihmett­tää hiukan nuo OS:N yhtiötä kohtaan esit­tämät heitot. Pait­si ammat­tili­itot Kojamoa omis­ta­vat myös esimerkik­si työeläke­vaku­u­tusy­htiöt (ks. Wikipedia: Kojamo). Kojamo on tietääk­seni myös Helsin­gin pörssis­sä, jos­ta voi itse kukin käy­dä merk­it­semässä noi­ta niin tuot­toisia osakkei­ta. Taitaa kuitenkin nuo asun­tosi­joit­tamisen toimi­alan osak­keet olla hiukan huonos­ti tuot­tavia täl­lä hetkellä.

   Itse en pidä Koja­mon per­imää vuokraa kolmiostamme kohtu­ut­tomana. Eri­lais­ten Koja­mon kri­itikoiden esit­tämät väit­teet siitä, että Kojamo määrit­telisi asumisen hin­nan yli­hoin­noit­tele­mal­la oman tar­jon­tansa, on outo. Se osoit­ta­nee puut­teel­lista markki­na­t­alouden ymmärtämistä. Jos tar­varan- tai palvelun­tuot­ta­ja yli­hin­noit­telee tar­jon­tansa, ei se tavaraa tai palvelua kau­pak­si. Kysymys lie­nee parem­minkin siitä, ettei tar­jon­taa ole ollut tarpeeksi.

   Vastaa

   1. Aika paljon on Kojamol­la asun­to­ja tyhjil­lään. Tuo osa puheas­ta oli kuitenkin vas­taus Arhinmäelle.

      Vastaa

   2. Mikko Vuori­nen: “Näin Koja­mon vuokra-asukkaana ihmett­tää hiukan nuo OS:N yhtiötä kohtaan esit­tämät heitot.”

      Mikäs Osmon heit­to ihme­tyt­tää? Onko se jotain, mitä Osmo sanoi, vai jotain, mitä ole­tat hänen tarkoit­ta­neen vaikkei hän sanonut sitä.

      Osmo esim sanoi tässä tekstissä:

      -Kojamo on hyö­tynyt asuntopulasta
      ‑Koja­mon vuokrat ovat sen ver­ran korkei­ta, ettei asum­istuen saa­jil­la riitä tuenkaan kanssa rahaa niihin
      ‑Edel­lis­es­tä kohdas­ta johtuen Kojamo ei ole hyö­tynyt asumistuesta

      Osmo EI esim sanonut tässä tek­stis­sä, että:

      -Koja­mon vuokrat ovat kohtu­ut­toman korkeita
      ‑Kojamo on oma­l­la hin­noit­telul­laan nos­tanut koko kaupun­gin vuokratasoa

      Vastaa

4. Kuka niihin asun­toi­hin oikein muut­taa tilalle mis­tä pien­i­t­u­loiset köy­hät joutu­vat pois kun ilman asum­is­tukea ei ole varaa asua?

   Vai onko ole­tus se, että Helsin­gin kelaan pamah­taa 120 000 asum­is­tuk­i­hake­muk­sen sijaan 120 000 toimeen­tu­lotuen hake­mus­ta ja sama rahamäärä mak­se­taan vain eri tiskiltä?

   Vastaa

5. On päivän­selvää että tarvi­taan riit­tävästi ensin­näkin ARA-asun­to­ja, varmis­ta­maan sen että kohtu­uhin­taisia asun­to­ja löy­tyy aina niin paljon että se pitää hin­nat kuris­sa, mut­ta toisek­si myös asum­is­tukea kos­ka aina jää markki­na­t­aloudessa jää tilantei­ta jois­sa markki­nat eivät selvästikään yksinään kykene pitämään huol­ta siitä että ihmisille on kohtu­uhin­taisia asun­to­ja siel­lä mis­sä niitä tarvi­taan sen saman markki­na­t­alouden “tehokkaaseen” pyörit­tämiseen . Toki ratkaisu löy­ty­isi myös siitä että mak­set­taisi­in työstä sen ver­ran palkkaa ettei ainakaan työssäkäyville tarvit­sisi mak­saa lainkaan tukia asum­ista varten, mut­ta sehän on vas­toin sitä ide­olo­giaa jol­la markki­na­t­alous pyörii. Tarkoi­tushan lie­nee kuitenkin että mah­dol­lisim­man moni voisi osal­lis­tua oma­l­la panok­sel­laan työelämään siel­lä mis­sä hei­dän työ­panos­taan tarvi­taan ja siihen tarvi­taan asun­to­ja myös niille joille ei halu­ta mak­saa palkkaa joka riit­täisi elämiseen ilman tulon­si­ir­to­ja. Toinen asia on sit­ten se jos ei halu­takaan sitä että mah­dol­lisim­man moni osal­lis­tu­isi yhteiskun­nan pyörit­tämiseen eikä halu­takaan taa­ta kaikille vähin­tään kohtu­ullista toimeentuloa,mutta se onkin sit­ten jo aivan eri jut­tu. Kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­aloushan on perusa­jatuk­seltaan jatku­vaa kamp­pailua ja kil­pailua siitä kuka onnis­tuu hyö­tymään siitä eniten, eikä se huole­h­di automaat­tis­es­ti kaikkien toimeentulosta.
   Markki­nat hoita­vat kyl­lä asioi­ta tehokkaasti, mut­ta siihen sisään­raken­net­tu pyrkimys voit­to­jen mak­si­moin­ti­in estää sen että ihmis­ten perus­toimeen­tu­lo voitaisi­in jät­tää pelkästään sen varaan. Siitä olen samaa mieltä että koko ajan pitää olla tarkkana siitä ettei verovaro­ja käytetä ainakaan taval­la joka nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, vaan taval­la joka pitää ne kuris­sa. Yhtälail­la täy­tyy toki pitää huoli siitä ettei verovaro­ja haaska­ta sin­isilmäis­es­ti myöskään esimerkik­si Sote-han­k­in­toi­hin eet­tis-moraalit­tomil­ta toim­i­joil­ta, yri­tyk­siltä. Haaska­ta tarkoit­taa että annetaan yri­tyk­sille mah­dol­lisu­us rahas­taa veron­mak­sajien kukkarol­la voiton­tavoit­telun ehdoil­la kuten kokoomus halu­aa. Eri asia on jos narut pide­tään tiukasti omis­sa käsis­sä ja han­ki­taan mak­sa­jan ehdoil­la sekä tiukas­sa hallinnassa. 

   Mik­si ei, ilme­nee oheis­es­ta Björn Wahlroosin kommentista.
   ” – Yri­tys­ten tehtävä on tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon var­al­lisu­ut­ta omis­ta­jilleen, ne eivät ole hyvän­tekeväisyysor­gan­isaa­tioi­ta. Yri­tys­ten tehtävä ei ole tehdä ratkaisu­ja omis­ta­jien­sa puoles­ta ainakaan eet­tis-moraal­i­sis­sa kysymyksissä. ” 

   Sekin pitää paikkansa että:
   “Hänen mukaansa yhteiskun­tavas­tu­un edis­tämisek­si tarvi­taan myös paljon tietoa ja selvät sään­nöt sekä julk­ista keskustelua asioista.”

   Mut­ta hänen ehdot­tomansa ratkaisu asi­aan, että lisäämäl­lä noiden eet­tis- moraalit­tomien toim­i­joiden osu­ut­ta ratkaistaan ongel­ma jon­ka se itse aiheut­taa on aivan älytön. Se on osoi­tus siitä kuin­ka kap­i­tal­is­mis­sa manip­u­loidaan ihmisiä luovut­ta­maan “yhteiskun­tavas­tuu” pois demokraat­tis­es­ta päätök­sen­teosta jopa niille jot­ka aivan avoimesti ilmoit­ta­vat etteivät kan­na lainkaan eet­tis- moraal­ista vastuuta. 

   Ja niitä jot­ka jauha­vat jatku­vasti Kojamos­ta kun puhutaan asun­to bis­nek­ses­tä kehotan pere­htymään siihen ketkä Suomes­sa omis­ta­vatkaan niitä vuokra-asun­to­ja ja mikä on Koja­mon osu­us koko määrästä. Moni tulee häm­mästymään, sil­lä yksi­ty­isiäkin vuokra-asun­to­jen omis­ta­jia on huo­mat­tavasti enem­män. Kojamo­han on vain nor­maali pörssiy­htiö joka toimii osakey­htiölain mukaan ja sitä pait­si varsin pieni tek­i­jä kokon­ais­markki­nas­sa. Ja sen omis­ta­jat ovat vain saman­lasi­ia sijoit­ta­jia kuin muis­sakin pörssiy­htiöis­sä, eikä heil­lä ole mitään eri­oikeut­ta päät­tää yhtiön toimin­nas­ta. Yhtä hyvin he voisi­vat olla sijoit­ta­ji­na myös muis­sa pörssiy­htiöis­sä, kuten var­masti ovatkin. Varsinkin Hjal­lis Harki­mo esi­in­tyy jatku­vasti aivan pel­lenä hok­ies­saan Koja­mon verova­paud­es­ta ja aivan kuin sitä koski­si­vat toiset sään­nöt kuin mui­ta pörssiy­htiöitä. Samaan syyl­listyvät toki tois­tu­vasti mon­et muutkin “pro­pa­gan­dis­tit”. Pitävätkö he tosi­aan ihmisiä niin tyh­minä että viit­sivät jatkaa tuo­ta jar­goni­aan, vai ovatko ihmiset sit­ten tosis­saan niin tyh­miä että tuo Kojamo-jar­goni hei­hin uppoaa ?

   Vastaa

   1. ARA-asun­to­ja, varmis­ta­maan sen että kohtu­uhin­taisia asun­to­ja löy­tyy aina niin paljon että se pitää hin­nat kurissa,

      Tämä ei pidä paikkaansa. Jos Ara-asun­to­ja ei olisi vaan niiden tilal­la olisi kovan­ra­han asun­to­ja, markki­navuokrat lask­i­si­vat. Ara-oli­ti­ik­ka hyödyt­tää niitä onnel­lisia, jot­ka asun­non saa­vat ja hait­taa kaikkia mui­ta, eniten niitä pien­i­t­u­loisia, jot­ka eivät saa Ara-asuntoa.

      Vastaa

      1. Toki se on selvä etteivät kaik­ki jär­jestelmästä hyödy, mut­ta sitä en ihan ymmär­rä kuin­ka vaik­ka kohtu­uhin­taiset ARA-vuokra-asun­not suo­ras­taan hait­taisi­vat pien­i­t­u­loisia ? Se että lisätään asun­to­jen tar­jon­taa, tai minkä muun asian tahansa tar­jon­taa , vaikut­taa hin­to­ja alen­tavasti ainakin jos on uskomi­nen siihen mil­lä markki­na­t­alout­ta markki­noidaan. Ja mik­sei olisi.
         Ja kos­ka ARA-tuotan­nol­la on tar­jon­taa lisäävä vaiku­tus, niin mik­si se ei sit­ten vaikuttaisi?
         No, markkin­ausko­vaiset voivat perustel­la sitä sit­ten eri­laisil­la markki­na­te­o­ri­oil­la, jot­ka perus­tu­vat uskoon täy­del­lis­ten markki­noiden toteu­tu­mista, kun­han ensi vapaute­taan kaik­ki markki­noiden armoille jne. Ja sil­lä että ARA häir­it­see markki­noiden toim­intaa ym. 

         Ja tot­takai olisi hyvä jos kovan­ra­han asun­to­jen tar­jon­ta olisi riit­tävää pitämään hin­nat alhaisi­na, mut­ta kun se kovan­ra­han tehtävänä on tuot­taa mak­si­mi voit­to sijoit­ta­jalle, ei toimia hyvän­tek­i­jänä joka pitää huol­ta pien­i­t­u­loi­sista, niin yhtälö ei toi­mi. Sitä kovaa rahaa ei sijoite­ta hin­to­jen pitämisek­si kohtu­ullisi­na vaan sik­si että se tuot­taisi sijoit­ta­jallen mak­sim­i­tuo­ton . Sen mitä Wahlroos sanoo yri­tyk­sistä, pätee myös kaik­keen kovaan rahaan ja sik­si tarvi­taan myös sel­l­aista asun­to­tuotan­toa joka ei perus­tu pelkästään kovaan rahaan.

         Se kuka ARAs­ta hyö­tyy riip­puu ihan siitä mil­laiset sään­nöil­lä sitä pyöritetään. Jos uskoo että paras ratkaisu olis jät­tää pien­i­t­u­lois­t­en asum­i­nen pelkästään markki­navoimien armoille, uno­htaa kyl­lä sen mihin kap­i­tal­isti markki­na­t­aloudessa aina ensisi­jais­es­ti pyrkii. Vaa­dit­taisi­in ensin­näkin täy­delli­nen kil­pailun olo­suh­teet ja tehokkaat markki­nat, mitkä ovat käytän­nössä pelkkää teo­ri­aa eivätkä toteudu oikeas­t­aan koskaan vaik­ka ratkaisu­ja perustel­laan aivan kuin ne toteu­tu­isi­vat. Vaik­ka kap­i­tal­is­mi ja markki­na­t­alous hoita­vatkin mon­et asi­at tehokkaasti, niin hyv­in­voin­ti­val­tion ja pien­i­t­u­lois­t­en jät­tämi­nen pelkästään markki­navoimien armoille ei vaan ole toimi­va yhtälö. Toki itsekkäänä kap­i­tal­isti­na voin toivoa että pää­sisin mak­si­moimaan voit­toni niukan tar­jon­nan markki­noil­la , mut­ta ei se kyl­lä pien­i­t­u­loisia asun­non tarvit­si­joi­ta aut­taisi. Kyl­lähän se kovalle rahalle toki aina kel­paisi että se saisi koko markki­nan itselleen rahastettavaksi!

      2. Se että lisätään asun­to­jen tar­jon­taa, tai minkä muun asian tahansa tar­jon­taa , vaikut­taa hin­to­ja alen­tavasti ainakin jos on uskomi­nen siihen mil­lä markki­na­t­alout­ta markkinoidaan.

         Tämä pitäisi paikkansa, jos ARA-asun­noil­la olisi tar­jon­taa lisäävä vaiku­tus. Näin todel­la oli 30 vuot­ta sit­ten, mut­ta ei ole enää. Kaupun­gin tar­joa­mat ton­tit viedään käsistä. Kun jotkut niistä varataan Aralle, muille jää vas­taavasti vähem­män eikä tar­jon­ta lisään­ny lainkaan. Itse asi­as­sa se vähän supis­tuu, kos­ka Ara-kohtei­ta ei saa­da käyn­nis­te­tyk­si. Ara ei hyväksy sel­l­aisia hin­to­ja, että rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi raken­nus­li­ikkeille. Sik­si ei tule tarjoiuksia.
         Jos kuitenkin olete­taan, että tar­jon­ta pysyy ennal­laan, Ara-poli­ti­ik­ka heiken­tää silti niiden ase­maa, jot­ka eivät Ara-asun­toa saa. Jos asun­to­ja jaet­taisi­in päältä niille, joiden syn­tymäpäivä on viidel­lä jaolli­nen, ja muut saisi­vat kil­pail­la lopuista, jokainen ymmärtää, että tämä heiken­tää niiden muiden ase­maa. Lisäk­si Ara-asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min kuin muis­sa vuokra-asunnoissa.

6. Tietysti ARA-kohteet pitää myös käyn­nistää riit­tävän nopeasti tai sit­ten kohteet on tar­jot­ta­va eteen­päin jonkun muun käyn­nis­tet­täviksi. Ja jos rak­en­t­a­mi­nen on kiin­ni kaavoituk­ses­ta, niin sit­ten on lisät­tävä tont­tien tar­jon­taa kaavoituk­sel­la jne. Ei saa jäädä ainakaan tuleen makaa­maan jos asun­noista on pulaa, vaan lait­taa sel­l­aista painet­ta rak­en­ta­ji­in että jotain tapah­tuu. Jos ARA-kohtei­den rak­en­tamiseen ei tule edes tar­jouk­sia, niin sil­loin­han markki­nat eivät toi­mi alku­unkaan. Jos raken­nus­fir­mat ovat niitä jot­ka kil­pail­e­vat ton­teista, niin haiskah­taa siltä että ne palaa­vat peliä jos­sa suo­jel­laan omaa asun­to­tuotan­toa. Pitäisikö sit­ten lisätä kil­pailua myös rak­en­tamis­puolelle, eli vaikka­pa jonkin­lainen julki­nen yhtiö tuot­ta­maan noi­ta ARA- ja mui­ta julk­isia kohteita? 

   Sel­l­aista se markki­na­t­alous on kun nok­ka iroaa, niin pyrstö tart­tuu. Noin se yksi­tyi­nen sek­tori voi pitää julk­ista tuotan­toa pihdeis­sään tilaisu­u­den saat­u­aan. Kyl­lä kova raha osaa rahas­taa ja pitää huolen siitä etteivät hin­nat pääse tip­pumaan liikaa sil­loinkaan kun tar­jol­la on ARAko­htei­ta jos sille annetaan siihen mah­dol­lisu­us, mut­ta vielä huonom­pi olisi tilanne jos niitä ei olisi lainkaan paina­mas­sa hin­to­ja alaspäin. Kun asun­torak­en­tamises­sa tilanne on tuo, niin sama tois­tuu sotes­sa sitä mukaan kun yksi­tyiset pää­sevät veron­mak­sajien kukkarolle. Ensin kiilataan jal­ka oven väli­in edullisel­la hin­noit­telul­la ja sit­ten alkaa lyp­sämi­nen taval­la tai toisel­la. Kun julkises­ta asun­to­tuotan­toketjus­ta puut­tuu oma raken­nusy­htiö, niin siltä osin se on jopa sen kanssa kil­paile­vien yksi­ty­is­ten raken­nut­ta­jien, jot­ka ovat samal­la myös rak­en­ta­jia, armoil­la. Sote-palveluis­sa samoin jos julkisen palve­lu­tuotan­non annetaan tip­pua liian pienek­si ja yksi­tyiset pää­sevät määräävään markki­na-ase­man. Joko mak­sat tai jäät ilman!

   Eihän se että joku saa ARA- asun­non heiken­nä muiden ase­maa muiden asun­to­jen osalta, jos sit­ten ei las­ke­ta heiken­nyk­sek­si sitä ettei saa sitä samaa ARA-asun­toa. Mut­ta men­nään nyt kuitenkin nor­maalilogi­ikalla ja ver­rataan tilan­net­ta siihen mitä jää jäl­jelle, ei siihen mitä olisi jos joku kukaan muu ei saisi tai olisi saanut mitään. Se että joku asun­non­hak­i­ja saa ARA-asun­non jopa paran­taa muiden jäl­jelle jääviä mah­dol­lisuuk­sia saa­da joku muu mieluinen asun­to, kos­ka sil­loin tavoit­telijoi­ta muille asun­noille on vähem­män ja ainakin markki­noiden kaikkivoipaisu­u­teen uskovien mielestä sen pitäisi pudot­taa niiden asun­to­jen hin­to­ja. Markki­nathan eivät kuitenkaan todel­lisu­udessa toi­mi niin kuin nuo usko­vaiset teo­ri­oiden­sa poh­jal­ta vaku­ut­tel­e­vat kos­ka ne teo­ri­at edel­lyt­tävät täy­del­lisen kil­pailun olo­suhtei­ta. Todel­lisu­us on kuitenkin läh­es aina jotain muu­ta joten mitään var­mo­ja takei­ta hin­to­jen laskus­ta ei toki ole, mut­ta vielä epä­to­den­näköisem­pää on se että hin­nat nousi­vat ja ilman ARA-asun­toa jäävien ase­ma heikkenisi muiden asun­to­jen osalta.

   Se miten väljästi ARA-asun­nois­sa sal­li­taan elää on ihan päät­täjien val­las­sa ja päätet­tävis­sä kuten muutkin ehdot mitkä koske­vat ARA-asun­to­ja. Ei rak­en­tamista kan­na­ta lopet­taa ainakaan sen takia että sään­nöt eivät toi­mi, sil­lä sään­töjähän voidaan muut­taa oikeu­den­mukaisem­mik­si ja toimivammiksi.

   Vastaa

   1. Eihän se että joku saa ARA- asun­non heiken­nä muiden ase­maa muiden asun­to­jen osalta, jos sit­ten ei las­ke­ta heiken­nyk­sek­si sitä ettei saa sitä samaa ARA-asuntoa.

      Kyl­lä se heiken­tää muiden ase­maa, jos tuon Ara-asun­non ansio­ta mui­ta asun­to­ja on yksi vähemmän

      Vastaa

      1. Eli asun­not ovat nyky­mallis­sa nol­la­summapeliä, jos joku tekee asun­non on se pois muiden mah­dol­lisu­ud­es­ta tehdä asun­to? Mikä on se palik­ka mis­sä rak­en­t­a­mi­nen kanit­taa jos halukkai­ta rak­en­ta­jia on enem­män kuin mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa? Kaavoitus?

      2. Tuo­ta, miten niin yksi vähem­män? Eikö yleen­sä koko ker­rosta­lo ole ARA-rahoitet­tu, vai onko ole­mas­sa talo­ja jois­sa on sekaisin ARA-rahoitet­tu­ja asun­to­ja ja kovan rahan?

      3. Se Ara-talo on syr­jäyt­tänyt yhden kovan rahan talon rak­en­tamisen. OK päät­te­ly ei ehkä päde yhteen Ara-asun­toon, muta pätee sataan.

      4. @Soininvaara

         ARA-rahoituk­sel­la on ymmärtääk­seni raken­net­tu myös asum­isoikeusasun­not. Ne ovat taval­laan vuokra-asun­to­ja jois­sa täy­tyy mak­saa kyn­nys­ra­ha että pääsee sen halti­jak­si, mut­ta sen saa takaisin kun luop­uu asun­nos­ta (indek­seil­lä korotettuna).
         Jär­jestelmästä on puhut­tu paljon hyvää ja huonoa mut­ta hyvää on ainakin se että niis­sä ei ole tulo­rajo­ja, omaisu­us­ra­ja on mut­ta kos­kee alle 55-vuotiaita.
         Niitä siis raken­netaan joka tapauk­ses­sa ja ymmärtääk­seni Helsin­gin seudul­la ei tyhjäkäyn­tiä ole. Vai­h­tu­vu­ut­ta on mut­ta se johtuu siitä että niis­sä ei asu­ta koko elämän ajan, aika tyyp­illi­nen asukastalous on YH-van­hempi lapsi­neen, kunnes elämän­ti­lanne muuttu.

         Mun mielestäni ne ovat ainakin vai­h­toe­hto jollekin Koja­mon käm­pälle jois­sa on huip­pukalli­it vuokrat, ja tosi­aan kun ei ole tulo­rajo­ja niihin pääsee jos ei pääse taval­liseen sosi­aalis­es­ti tuotet­tuun ARA-asuntoon.

7. Keräsin asumisen hin­tati­eto­ja nykyiseltä ja entiseltä asunalueeltani.
   Helsin­gin kaupun­gin asukasluku on 660.000
   kieli; suo­mi 83,7 %, ruot­si 6,0 % ja muu 10,2 %, naisia 53,4 %
   Helsin­gin kaupun­gin tue­tuis­sa asun­nois­sa (Heka) (n. 50.000 asun­toa) asuu yli 90 000 asukasta.
   Yhtiön vuokrata­so on per­in­teis­es­ti ollut Helsin­gin keskimääräistä vuokrata­soa matalampi.
   Tänä vuon­na keskivuokra on 12,60 euroa neliöltä, keskivuokra on nouse­mas­sa lähelle 14:ää euroa.
   Nyt Kalasa­ta­mas­sa n. 17 € / m². Vuokra 30 m² x 17 € = 510 € ja 80 m² x 17 € = 1.360 €
   Asum­istuen saa­jan on mak­set­ta­va itse vähin­tään 20 % vuokras­ta, eli 102 € ja 272 €. Poikkeuk­sel­lis­es­ti voi saa­da vielä lisäk­si toimeentulotukea.
   Helsin­gin kaupun­gin asukkaiden asum­ista tulee tukea oikeudenmukaisesti.
   Onko se Helsin­gin veron­mak­sajien tehtävä, vaiko val­tion veron­mak­sajien ja mil­lä tavoin.
   Jos kaupun­gin asun­not oli­si­vat tuot­tavia, niin tuloil­la tulisi palvelui­ta kaikille asukkaille.
   Kos­ka kaupun­ki omis­taa pääosan raken­nus­maas­ta, kaupun­ki voisi antaa raken­nut­ta­jille tont­te­ja, myös vuokralle, jol­loin raken­nut­ta­ja antaa asukkaiden ostaa tont­tio­su­u­den tai jäädä kaupungille vuokralle. Helsingis­sä on raken­net­ta­va reilusti lisää asun­to­ja. Nyt 156.000 matkus­taa päivit­täin Helsinki­in töihin.
   Helsin­gin segregaatiosta.
   Kaupunki­han on pitkään pyrkinyt vähen­tämään aluei­den eri­ar­vois­tu­mista myös asun­topoli­ti­ikalla. Pide­tään tärkeänä, että eri tulota­son ihmiset voivat asua keskus­tan tuntumassa.
   Tutk­i­jat ovat kan­sain­välis­es­ti kiin­nit­täneet huomio­ta, että Helsingis­sä pien­i­t­u­loisille on annet­tu mah­dol­lisu­us asua varakkaiden alueilla.
   On hyvä vilka­ista, mitä itse mak­sa­vat, mak­sa­vat asumisestaan.
   Uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen väheni viime vuon­na huo­mat­tavasti, etenkin pääkaupunkiseudul­la. Myös Helsin­gin kaupun­ki voisi rak­en­taa markki­nahin­taisia, ja myy­dä ja vuokra­ta vapaara­hoit­teisi­na. Helsingis­sä on nyky­isin omis­tusasun­to­ja läh­es 68 %.
   Omis­tusasumisen tukem­i­nen (hitas) on tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta keskiluokalle.
   Ver­taa tuettuvuokra‑, Hitas-hin­to­ja ja kovan rahan hin­to­ja (poimin netistä).
   Kaupun­ki voisi tehdä rak­en­tamisen maaperän puhdis­tustöitä, jot­ta ton­tit oli­si­vat raken­nuskun­nos­sa tarvit­taes­sa. Kotikadul­leni tehti­in 250 metrin kadun jatke. Kadun hin­naksi tuli 20 miljoon­aa euroa, kadun rak­en­t­a­mi­nen 5 miljoon­aa euroa ja puhdis­tustyö (kesti tosi kauan) 15 miljoon­aa euroa. Saat­toi olla entisen kaa­su­laitok­sen ”jät­teitä”.
   Kalasa­ta­ma (00540)
   Asun­noista (2991 kpl)
   25,5 % on val­tion tukemia vuokra-asun­to­ja (764)
   19,1 % on vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja (572)
   6,7 % asum­isoikeusasun­to­ja (200)
   27 % hitas-asun­to­ja (808)
   21,6 % omis­tusasun­to­ja (647)
   Kallio (00530)
   Asun­noista (13.686 kpl)
   3,3 % on val­tion tukemia vuokra-asun­to­ja (446)
   8,2 % on vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja (1.117)
   0,3 % asum­isoikeusasun­to­ja (35)
   0 % hitas-asuntoja
   88,3 % omis­tusasun­to­ja (12.088)

   Kalasa­ta­mas­sa
   hin­nat pyöris­tet­ty, ei taloy­htiön lainaa, vuokra­tont­ti, ton­tin ostomahdollisuus
   *31,5 m² 1h+kt 6 krs. Velaton/Myyntihinta 397.200 €, Neliöhin­ta, 12.600 € / m2
   Yhtiö­vastike 300 € / kk, (Hoito­vastike 150 € / kk + Ton­tin vuokravastike 150 € / kk) Ves­i­mak­su 22 € / kk, Vuokra­ton­tin lunas­tu­so­su­us 38.100 €, Ton­tin omis­tus; valin­nainen vuokra­tont­ti, myyn­ti­hin­ta tont­tei­neen 435.300 €
   *95 m² 4h+kt+s 14 krs. Velaton/Myyntihinta 1.420.000 €, Neliöhin­ta 14.900 € / m2
   Yhtiö­vastike 960 € / kk, (Hoito­vastike 470 € / kk + Ton­tin vuokravastike 490 € / kk), Ves­i­mak­su 22 € / kk, Vuokra­ton­tin lunas­tu­so­su­us 125.300 €, Ton­tin omis­tus; valin­nainen vuokra­tont­ti, myyn­ti­hin­ta tont­tei­neen 1.545.300 €.
   Hitas, hin­nat pyöris­tet­ty, taloy­htiön laina, vuokra­tont­ti, ei ton­tin ostomahdollisuutta
   *30,5 m² 1h+kt, myyn­ti­hin­ta 75.600 €, lainao­su­us 176.400 €,
   vela­ton hin­ta 252.000 €, vastike 1.200 €
   *93,5 m² 4h+kt+s, myyn­ti­hin­ta 174.500 €, lainao­su­us 407.200 €
   vela­ton hin­ta 581.700 €, vastike 3.000 €
   Taloy­htiön lainan aika 25 v. Vaik­ka mak­saisi oman osuuten­sa heti osto­vai­heessa, on vas­tu­us­sa taloy­htiön lainas­ta koko laina-ajan (siis 25 v.). Jos ei saa pankki­lainaa (mak­suhäir­iöi­nen), niin taloy­htiöltä saa.
   Joku iloit­si, kun sai asum­isoikeusasun­non 27 vuo­den van­hal­la jono­tus­nu­merol­la mieleiseltä alueelta.
   vuokra-asun­to *28,5 m² 1h + avok + p, 4 krs. vuokra 975 € / kk, 34,20 € / m²
   vuokra-asun­to *76 m² 4h + kt + kh + sauna + wc+ p, 11 krs. vuokra 2.800 € / kk, 36,80 € / m²

   Tule­va sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tus, harkittava
   miten matalia ansio­tu­lo­ja saavien ruokakun­tien toimeen­tu­loa tue­taan, yksinker­tais­es­ti (Kelaa ja verot­ta­jaa hyödyntäen).
   Toimeen­tu­lo­tu­ki on tarkoitet­tu viime­si­jaisek­si ja väli­aikaisek­si tuek­si, ei asum­istuen jatkeeksi.
   THL:n Yhden hen­gen ansiot ”ihmis­ar­voiseen elämään” (vaa­ti­mat­toma­l­la) tuel­la ja (sitä täy­den­täväl­lä) työl­lä, rahal­la 1.500 €/kk. Jokainen on kyvykäs hoita­maan koko talouten­sa itse, 1.500 eurolla.
   Yleiseen asum­is­tu­keen tehti­in vuon­na 2015 kokon­aisu­ud­is­tus, jos­sa yksinker­tais­tet­ti­in asum­istuen myön­töpe­rustei­ta, korotet­ti­in enim­mäisvuokria ja alen­net­ti­in omavas­tu­u­o­suuk­sia. Lisäk­si käyt­töön otet­ti­in ansio­tulovähen­nys, jol­la pyrit­ti­in paran­ta­maan työn­teon kan­nus­timia. Ansio­tulovähen­nyk­sen takia yleistä asum­is­tukea on mah­dol­lista saa­da aiem­paa korkeam­mil­la ansiotuloilla.
   Vuon­na 2021 yleisen asum­istuen menot oli­vat noin 1,6 mil­jar­dia euroa.
   Yleisen asum­istuen kokon­aisu­ud­is­tus lisäsi val­tion meno­ja huo­mat­tavasti arvioin­tia enem­män, arvi­o­lisäys vuodessa oli 68 milj. €. Oikeat arviot toteu­tuneista men­o­vaiku­tuk­sista vuosi­ta­sol­la ovat vai­hdelleet 150–259 miljoo­nan euron välil­lä. Meil­lä on voimakas tarve tehdä mah­dol­lisim­man mon­imutkaisia ja sekavia jär­jestelmiä (kuten myös yri­tys­ten verotuet), johon lasku­taito ei näytä riit­tävän. Ansio­tulovähen­nys­tä ei huomioitu laskel­mas­sa, siitä yllätys.
   Uud­is­tuk­sen jäl­keen, vuosi­na 2015–2019, ansio­tu­lo­ja saanei­den osu­us yleisen asum­istuen saa­jista kohosi 24 pros­en­tista 39 prosenttiin.

   Vastaa