Oli hyvä kaupunginorkesterin konsertti eilen. Toivon todella, että ette Riikan kanssa lakkauta klassista musiikkia kokonaan. Sen verran säästölinja tosin jo näkyi, ettei konsertissa ollut lainkaan kapellimestaria.
- Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?
Sorry vain, mutta tärkein on raha. Kirjoitin pari vuotta sitten Verdeen, että hoitoalan kriisin korjaaminen tulee sitä kalliimmaksi, mitä myöhemmin siihen ryhdytään. Tarkoitin palkkatasoa. Tässä sitä nyt ollaan puhtaan kaulan kanssa. En muuttaisi kirjoituksesta sanaakaan.
Hoitajavajaus on tuon oman tilastosi parikymmentä tuhatta. Jos ne saataisiin täytetyksi, solahtaisi siihen miljardi vuodessa. Täytetyksi ne saadaan vain nostamalla palkkatasoa eikä siihen riitä miljardi.
Palkkarakennetta ja johtamista voisi parantaa, koska ne aiheuttavat turhaa mielipahaa. Joku työnvuokrauskapitalisti sanoi minulle kerran, että heidän paras turvansa on kunnallinen työehtosopimus kaikkine typeryyksineen. He eivät maksa sen enempää, mutta maksavat fiksummin ja ottavat huomioon yksilölliset tarpeet työajoissa, vaikkapa tyttären viulutunnin perjantai-iltapäivisin.
On kuitenkin pakko huomauttaa, että sekä hoitajia että lääkäreitä on Suomessa aika runsaasti verrattuna muihin EU-maihin. Miksi he eivät riitä? Ammattilaisilla taidetaan teettää töitä, joita muualla hoitavat sihteerit. Sen lisäksi kirjallinen dokumentointi on meillä aivan liiallista. Juristit keksivät koko ajan lisää turhaa työtä — tai siis työtä, jota tehdään, jotta virheen sattuessa syyllinen saataisiin kiinni. Tämän hinta on kova sekä euroissa että ennen kaikkea antamatta jäävänä hoitona — ja sen synnyttäminä hoitovirheinä.
Pitäisi tietysti nostaa palkkoja ennen kaikkea siellä, missä työvoimapula on suurin. Tässä on ongelmana tämä onneton palkkojen harmonisointi. Kun nostaa yhdessä tehtävässä, pitää harmonisoinnin nimissä nostaa kaikkien muidenkin palkkoja.
Nyt hoitajajärjestöt tosin sanovat, että ei enää tarvitsekaan. Kaiken piti olla harmonisoitua 1.1.2023, mutta sen jälkeen erot saavatkin taas kasvaa millaisiksi hyvänsä. Ketä tässä pitäisi uskoa?
- Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?
Se kaverisi Riikka ilmeisesti haluaa lähettää vanhukset hoidettavaksi ulkomaille, jotta tänne ei tarvitsisi tuoda ulkomailta vieraan näköisiä hoitajia, joita lapset juoksevat peloissaan karkuun.
Tämän voisi ratkaista niin, että noudatetaan Riikan tahtoa Persustanissa, mutta muualla Suomessa vanhukset hoidettaisiin kotimaassa ja hyväksyttäisiin vaikka filippiiniläiset hoitajat, heistä kun on täällä todella hyviä kokemuksia.
Ulkomaista rekrytointia niin paljon kuin mahdollista, mutta valitettavasti Suomi ei ole tässäkään kovin vetovoimainen.
Krista Kiuru näyttää vaativan, ettei vanhustenhoitolaitoksiin saa ottaa lisää vanhuksia ja on siksi asettanut katon hoidettavien vanhusten määrälle sataa hoitajaa kohden. Lykätkää sitä heitteillejättölakia tai kaatakaa se kokonaan!
Koska koulutettuja hoitajia ei nyt vain ole enempää, on hyväksyttävä vanhustenhoitolaitoksiin avustavaa henkilökuntaa, joka ei ole yhtä koulutettua. Saavathan ikäihmiset hoitaa puolisoitaankin
ilman mitään koulutusta.
Nyt kun SAK:lle alisteiset puolueet haluavat oppositioon, voisi palveluseteliä aktivoida lisää vanhustenhoidossa. Minulla on tätä kohtaan pientä lukkarinrakkautta. Pitäisi hyväksyä, että palveluseteliä käyttävä voi ostaa omalla rahalla lisäpalveluja.
- Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?
Vaikka olenkin lähes kaikki tietävä, ajattelin, että jotta muut eivät kokisi itseään aivan hyödyttömiksi, jätän tämän ongelman heidän ratkaistavakseen.
- Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?
Aion pysyä itse aktiivisena ihan kiusallanikin.
- Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku‑, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?
Sorry taas. Vaikka rakastatkin niin paljon rahaa, tässä joudut taas antamaan sitä pois. Tämä vaatii rahaa.
Meillä on erittäin osaavat opettajat. He osaavat opettamisen paremmin kuin poliitikot. Jotta en olisi osa ongelmaa, jätän koulun kehittämisen heidän asiantuntemuksensa varaan.
Jotta meillä olisi jatkossakin hyviä opettajia, alan palkkauksen on oltava sellaista, että opettajaksi pyritään eikä jouduta.
- Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?
Aivan ehdottomasti. Toivottavasti sinäkin sitoudut. Ja se sinun Riikkasi. Riikalle ongelmana tietysti on vanha totuus: ”facts, they have a liberal bias”.
- Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?
Joku piispa sanoi tämän joskus hyvin: tavoitteena on lyhyet lait ja viisaat tuomarit.
- Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?
Ruuan tuotannossa kannattaa tähdätä laatuun. Valoisat kesät tuottavat voimakkaita makuja. Kannattaa luottaa markkinoihin enemmän kuin valtion ohjaukseen.
Itse kasvatan yrttini kotona suomalaisen Plantuin laitteistolla. Ovat paljon parempia kuin kaupasta ostetut
Jos meillä olisi enemmän metsiä ja vähemmän yhden puulajin puupeltoja, Suomi voisi menestyä paremmin matkailussa. Metsät kestävät myös muuttuvia olosuhteita paremmin kuin puuplantaasit.
- Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?
Kannattaisiko kokeilla markkinataloutta? Olen lukenut siitä paljon hyvää. Tekin voisitte kokoomuksessa luopua pro business-suuntauksesta ja ryhtyä kannattamaan markkinataloutta, siis pro market.
Aluepolitiikka pitää uudistaa kokonaan, koska siinä on nyt keskenään ristiriitaisia tukia, jotka maksavat aivan tolkuttomasti. Säästyisi valtavasti ja tehoa voisi tulla silti lisää.
Nyt kun Mauri Pekkarinen ja Annika Saarikkokin suuntaavat oppositioon, voisi kaupunkimaisten elinkeinojen kasvun vapauttaa kahleista. Syntyisi valtavasti lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Sille ei voi mitään, että suuntaus on kaikkialla maailmassa kohti suuria kaupunkeja.
Niin ja tietysti. Halpa uusiutuva energia houkuttelee investointeja Suomeen aivan ruuhkaksi asti. Sen täytyy harmittaa Riikkaa.
- Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?
Muuttamalla pelisääntöjä. Nykysäännöillä ei kannata hoitaa asioita hyvin, koska jos hoitaa, valtio ulosmittaa hyödyn itselleen ja jättää kuntaan vain haitat. Vastaavasti, jos käyttää rahaa ihan miten sattuu, valtio tulee torvet soiden apuun.
Tässä takavuosina havaittiin, että kuntien välillä oli kolmanneksen eroja siinä, paljonko rahaa ne käyttivät samantasoisiin sote-palveluihin. Miten tämä näkyi kutien taloudellisessa liikkumavarassa? Ei mitenkään, koska valtio tasasi nämäkin erot. Ei tarvitse ihmetellä, etteivät hyvät käytännöt leviä.
Helsinki voisi laskea prosenttiyksiköllä kuntaveroaan yksinkertaisesti noudattamalla ekonomistien neuvoja ja nostamalla kiinteistöveroa. Sitä ei kannata tehdä, koska valtion haukankatse havaitsisi matalan kuntaveron.
Tämän kun muuttaisitte, kunnat ryhtyisivät käyttäytymän aivan paljon vastuullisemmin.
- Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
Raha on paras konsultti. Päästöistä pitää tehdä kalliita. Kaikki muut tavat tulevat kalliimmiksi.
Erityisesti pitää kavahtaa poliittisesti houkuttelevaa ajatusta subventoida vähäpäästöistä vaihtoehtoa (esim. sähköautojen hankintatuet), koska ne ovat tehottomia ja ennen kaikkea koska ne tulevat kalliiksi. Sinähän niin rakastat niitä rahoja, joten ymmärtänet tämän.
Tämä on asian helppo puoli. Vaikeampi puoli on tehdä tämä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Se taas on välttämätöntä, jotta tämä voisi onnistua.
Haittaverot eivät tee elämästä kalliimpaa, koska ne tekevät mahdolliseksi alentaa muuta verotusta ja lisätä tarvittaessa tulonsiirtoja.
Ja nyt malta mielesi. Haluat tietysti jakaa nekin rahat rikkaille. Ne pitää palauttaa kansalaisille niin, että tulonjako ei muutu epäoikeudenmukaisemmaksi.
Jos kysyt, kuka tarvitsee kompensaatiota, saat vastauksen, että kaikki tarvitsevat ja vieläpä kaikki tarvitsevat vähän enemmän kuin muut. Älä usko heitä. Näitä asioita on todella helppo tutkia rekisterien avulla ja vaikka se kumppanisi Riikka vihaakin tutkittua tietoa, tutkituta silti. Tulokset voivat olla yllättäviä.
Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella tutkittiin aikanaan, kuka joutuu maksamaan kohonneet polttoaineen hinnat. Kävi ilmi„ että julkisuudessa paljon esillä ollut paljon autoa tarvitseva haja-asutusalueiden köyhä kansa oli pelkkä taruolento siinä missä Joulupukkikin. Ei sellaista ole. Maaseudulla kyllä autoillaan paljon, mutta eivät köyhät vaan rikkaat. Tutkimus osoitti myös, että edellisen hallituksen sähkötuet menivät aivan vääriin osoitteisiin. Olisi pitänyt puhua enemmän ministerin tekemisistä kuin hänen väitetystä alkoholin käytöstään. Älä sinä sorru samaan. Haluatko hyvien tutkijoiden yhteystietoja?
Ydinvoima. Tämä on mieliaiheitani. Omasta mielestäni nimittäin tiedän energiakysymyksestä jotain oltuani pitkään maan toiseksi suurimman energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Pelkkää lämpöä tuottaville modulaarisilla ydinreaktoreilla on kiire kaupunkien lämmittämisessä. Niitä ei voi suunnitella ennen kuin lainsäätäjä kertoo, mihin niitä voi sijoittaa. Tähän vauhtia ja paljon!
Sähköä tuottavia ydinvoimaloita taas ei tähän maahan synny markkinaehtoisesti, vaikka muuttaisitte lupakäytännön ilmoitusasiaksi. Paljon halvempaa sähköä tulee suorastaan tulvimalla. Jos halutaan ydinvoimaloita leikkaamaan hintahuippuja, niitä pitäisi tukea syöttötariffilla tai jollain muualla tavalla. Jos mikään ei muuttuisi, tällainen tuki kapasiteettimaksun nimissä voisi olla järkevääkin, mutta minäpä luulen, että joku kehittää halvan akun sitä ennen ja pärjäämme hyvin tuuli- ja aurinkovoimalla, joka on puolet ydinsähköä halvempaa.
= = = =
Nyt vaimo kutsuu syömään. Jatkan iltapäivällä, ellen lähde pyöräilemään, tai sitten huomenna. Jatkoa seuraa.
Hoitoalasta on tullut maahanmuuttajille niin sanottu sisäänheittoala, jolla pääsee Suomeen. Se mikä tämän väitteen perustelee niin on se, että maahanmuuttajat kuten kukaan muukaan ei halua jäädä hoitoalalle työskenneltyään noin puoli vuotta alalla ja nähtyään oikeasti mitä se on. Huonot työolosuhteet, huono palkka ja moraalinen, sekä eettinen kuorma on liian suuri.
Kaiken kaikkiaan työolojen kokonaisuus hoitoalalla on erittäin huono. Sitä on vaikeaa korjata. Tekoälyn ja sen tuoma automatisaation kehitys voi jonkin verran korjata tilannetta.
“Hoitoalasta on tullut maahanmuuttajille niin sanottu sisäänheittoala, jolla pääsee Suomeen.”
Ei ole sisäänheittoala eikä pääse ellei ole alunperin valikoitunut jonkin meillä tuotetun hankeputken kautta. Esim. vaikka se Kenian “maakuntien rahoittama” hoitajatuonti.
Sitten kun eu:n ulkopuolelta tullaan ilman kotimaista hankeputkea ja valmistutaan sh amk, niin tällä tutkinnolla ei ole riittävää tulotasoa, jotta saisi jäädä maahan. Tässä vaiheessa on pakko mennä vaikka Saksaan, kuten ystäväni teki. Onneksi sai sentään vielä tehdä suomalaiseen yliopistoon jatkotutkinnon, jotta saatiin kaikki kulut suomeen, vaikka maassa olemista ei sallittukaan.
Jos joku mediassa kiinnostuu siitä, miten meidän hoitoalalle korkeakoulutetaan henkilöstöä, jolle ei anneta mahdollisuutta jäädä maahan, niin saa laittaa yhteystietoja alle. Otan kyllä yhteyttä
Puolivuotta tulleista maahanmuuttajista taitaa olla merkittävä osa kanssasi eri mieltä sen puolen vuoden jälkeen. Työolosuhteet muutavat mielipiteet ja asenteet toisenlaisiksi. Myöskin kyseessä on ala jonne on helpoin Suomessa työllistyä huonommallakin kielitaidolla.
Tarkoitat varmaan, ettei saa perhettä maahan? Vai onko palkka alle 3k ja Suomessa katsotaan löytyvän jo työntekijöitä?
“Tarkoitat varmaan, ettei saa perhettä maahan? Vai onko palkka alle 3k ja Suomessa katsotaan löytyvän jo työntekijöitä?”
Ei, vaan ei saa itseään maahan. Tai siis sai, koska oli aiempi lupa, mutta karkoitettiin.
Menee suunnilleen näin: Vamistuminen sh AMK -> töihin toiseen eu maahan -> jatko-opintopaikka Suomalaisesta yliopistosta -> opintoja ja töitä samanaikaisesti noin 6 kuukautta ulkomailla (suomalaisen yliopiston koordinoimana, suomalaisesta yliopistosta rahoitusta 4000 euroa, ulkomaalaisesta yliopistosta pikkaisen enemmän…) -> paluu suomeen kaikki hommat asiallisesti hoidettuna (edellinen oleskelulupa voimassa, joten paluu suomeen sujuva, asunnon hankinta ym. asiat kuntoon ja oleskelu lupa vireille -> hylkäävä päätös taloudellisiin perusteisiin vedoten.
Olin siis itse samassa paikassa hakijan kanssa tuon noin 6 kuukautta ja voin todeta, että tämä oli itselleni taloudellisesti erittäin kannattava reissu. Oletan, että tämä ystäväni sai vielä enemmän rahallista korvausta reissusta, sillä hän kävi pitämässä esityksen eurooppalaisittain erittäin suuressa seminaarissa sekä konsultoi jotain meidän homman ulkopuolista tutkimushanketta. (Hänelle hyväksyttiin tuloksi ainoastaan tuo suomalaisen yliopiston antama 4000 euroa)
Joka tapauksessa migri hylkäsi hakijan sillä perusteella, että sairaanhoitaja tarvitsee Suomessa todennäköisesti täydentävää toimeentulotukea ja tilillä olevat rahat eivät ole uskottavia.
Koronan ykkösaaltoon sijoittuva karkoittaminen aiheutti vielä sen, että matkustamaan ei päässyt. Tässä oli kaverilla myös pelko, että rikkoo lakia, joten pelko oli, että polttaa siltansa koko eu-alueelle suomen perseilyn vuoksi. Pois lähtemisen yhteyteen tuli myös keskustelu hoitohenkilökunnan pakkolaista ja selvityksen perusteella pakkolaki koski kaveria, vaikka samaan aikaan migri karkoitti. Pakkolaki, josta väännettiin tuli kotikuntalain perusteella ja tässä on työkkäri määräävänä viranomaisena.
Joka tapauksessa tulos oli se, että kaveri laittoi sähköpostia muihin eu-maihin ja meni töihin Saksaan. Sinne muutti perässä myös ajanoloon hänen puoliso, jonka olisi myös mielellään nähnyt tekemässä työtä Suomessa, mutta nyt hän ei ole edes käynyt täällä. Meidän porukasta yksi lähti kovapalkkaisiin hommiin muualle, kun tänne ei saatu porukkaa kasaan. Ja minä jäin vanhaan työhöni.
Onneksi korona sentään muutti pelikenttää siten, että tämä kaveri valmistui suomalaisesta yliopistosta etänä. Onnea valmistumisesta. Meillä suomessa tarvitaan juuri tämänkaltaista osaamista! Mistähän sitä saataisiin tänne?
Oletko varma, ettei kyse ole kohteliaisuussyistä kerrotusta valkoisesta valheesta, että Suomi ei yllättäen ollutkaan se ykkösvaihtoehto. Sairaanhoitajan palkan kyllä pitäisi kaiken järjen mukaan riittää yhden henkilön asumiseen pk-seudullakin.
Näitäkään asioita ei tarvitsisi miettiä, jos palvelut ja etuudet olisivat vain kansalaisille.
“Oletko varma, ettei kyse ole kohteliaisuussyistä kerrotusta valkoisesta valheesta, että Suomi ei yllättäen ollutkaan se ykkösvaihtoehto. Sairaanhoitajan palkan kyllä pitäisi kaiken järjen mukaan riittää yhden henkilön asumiseen pk-seudullakin.”
Olen. Minulla on kaikki asiaan liittyvät asiakirjat tällä koneella, jolla juuri naputtelen. Asiassa ei ole mitään epäselvää. Karkoituksen perusteena on se, että hakijan talous ei ole turvattu.
Minulla itselläini on aika vahva käsitys siitä, miksi tämä päätös on tällainen. Se johtuu siitä, miten migriä on johdettu. Oma käsitykseni on, että työntekijöiltä on pyydetty ja vaadittu hylkääviä päätöksiä. Tämänkin päätöksen on allekirjoittanut nuori tyttö, joka on valmistunut taiteista eikä hänellä ole mitään aiheeseen liittyvää koulutusta, ei ole vielä työkokemusta eikä oikein voi tuossa iässä olla elämänkokemustakaan. On vain virka, jota johdetaan. Ja paskalla johtamisella saa sitä, mitä tilaa.
No parempi kuitenkin noin päin. Migri on vastuussa suomalaisille, ei ulkomaalaisille. When in doubt, leave them out!
Tässä oi oivia havaintoja terveysalasta. Suomessa on paljon lääkäreitä ja hoitajia, jotka eivät viihdy julkisella puolella. Yksityisellä ei makseta enempää, ainakaan hoitajille, mutta johdetaan paremmin. Syitä on ainakin kaksi: juristit jotka keksivät uusia välttämättömiä raportointivaikutuksia, sekä lääkärit, jotka ovat ainoita jotka voivat johtaa mitään terveydenhoitoon liittyvää. Jos tämä olisi oikein, telakka johtaisi paras hitsaaja ja paperitehdasta valvomon operaattori. Kumma kun tätä ei ole kokeiltu.
Kun lääkärit aikanaan perustivat omilla rahoillaan mehiläisen, sen johtoon ei otettu lääkäriä vaan ammattijohtaja, mutta siinä olikin kyse omista rahoista. Tämä siis ennen kuin se myytiin ulkomaille.
Tämä Osmon havainto on mielenkiintoinen. Olen itse työskennellyt noin 10 vuotta julkissektorilla ja sitä ennen yksityissektorilla ja edelleen ihmettelen mikä pätevöittää jonkun tietyn alan ihmisen johtamaan suurempaa organisaatiota ja kehittämään sitä jos ei ole opiskelulla hankittu sellaista osaamista ja kokemusta sellaisesta. Hassulta kuulostaa, että lääkäriopinnoilla voisi pyörittää jotain keskussairaalan hallintoa tms. Julkishallinnossa on vielä sellainen merkillinen käsitys, että kun on alan korkeakoulu- tai yliopistotutkinto niin on pätevä johtamaankin. Sellaisesta maksetaan verovaroilla ja kalliisti.
Hyvinvointialueiden vaaleilla valitut päättäjät ovat hyvin suurelta saman organisaation työntekijöitä.
Varma jarru uudistuksille.
“Pitäisi tietysti nostaa palkkoja ennen kaikkea siellä, missä työvoimapula on suurin. Tässä on ongelmana tämä onneton palkkojen harmonisointi. Kun nostaa yhdessä tehtävässä, pitää harmonisoinnin nimissä nostaa kaikkien muidenkin palkkoja.”
Ay-liikkeen tulisi pohtia tätä asiaa yhteiskunnallisesta näkökulmasta eikä vain kunta-alan etunäkökohdasta. Onneton ratkaisu oli linkittää hyvinvointialan sopimukset kunta-alan sopimuksiin.
“Jos meillä olisi enemmän metsiä ja vähemmän yhden puulajin puupeltoja, Suomi voisi menestyä paremmin matkailussa. Metsät kestävät myös muuttuvia olosuhteita paremmin kuin puuplantaasit.”
Metsät eivät lisää turismia. Varsin harva turisti uskaltaa mennä (oikeaan)metsään. Muuten olen samaa mieltä puupelloista.
“Sähköä tuottavia ydinvoimaloita taas ei tähän maahan synny markkinaehtoisesti, vaikka muuttaisitte lupakäytännön ilmoitusasiaksi. Paljon halvempaa sähköä tulee suorastaan tulvimalla.”
Kun sinulla on sisäpiirin tietoa niin miksi Helsinki sitten omistaa osuuksia ydinvoimasta jos tuulesta saa halvempaa sähköä? Tuulisähkön edullisuus on osittain harhaa. Ydinvoimalat joutuvat järjestämään varatehoa siltä varalta jos voimala putoaa verkosta. Näin ei ole laita tuulivoimapuistojen osalta. Tuulivoiman tuottajien (ainakin yli 100 MW tehoisten puistojen) pitäisi velvoittaa varatehon järjestämiseen. Meillä on nyt asennettua tehoa jo yli 5000 MW ja tuotannon vaihtelu on 0 — 5000 MW.
“Maaseudulla kyllä autoillaan paljon, mutta eivät köyhään vaan rikkaat.”
Maaseudulla köyhätkin joutuvat liikkumaan omalla autolla kun muuta keinoa ei ole. Toki ajavat vähemmän koska ovat köyhiä.
Tästä tehtiin rekisterihaku,. Elleivät köyhän sormeile matkamittaria ennen katsastusta, maaseudun köyhät ajavat aika vähän.
Niinhän totesin, köyhillä ei ole varaa ajaa paljon. Köyhiltä pienikin menolisäys tekee kipeämpää kuin varakkaammilta.
Tunnen aika monta ‘maaseudun köyhää’. Useimmat eivät aja kilometreissä mitattuna paljon, mutta joka kilometri on välttämätön, eikä sitä voi korvata bussilla, raitiovaunulla tai sähköpyörällä.
Yhtä hyvin voisi perustella ettei köyhät syö paljoa, joten kyllä heidän ruokansa voisi maksaa enemmän.
“Tämän voisi ratkaista niin, että noudatetaan Riikan tahtoa Persustanissa, mutta muualla Suomessa vanhukset hoidettaisiin kotimaassa ja hyväksyttäisiin vaikka Filippiiniläiset hoitajat, niistä kun on täällä todella hyviä kokemuksia.”
Aika monen “muualla Suomessa” asuvan vanhemmat ja muut iäkkäät sukulaiset asuvat Persustanissa.
“Jos halutaan ydinvoimaloita leikkaamaan hintahuippuja,…”
Ymmärrät varmana, että kukaan ei rakenna ydinvoimaa huippujen leikkaamiseen vaan perusvoiman tuotantoon. Huippujen leikkaamiseen sopii tulevaisuudessa sähköpolttoaineilla toimivat voimalat.
Sen takia en oikein usko, että vapaaehtoista kaupallista rakentajaa löytyy.
Eli nykyisin öljyllä toimivat “pienet” huippulämpövoimalat korvattaisiin “pienillä” ydinvoimaloilla, joiden käyttöaika olisi maksimissaan muutama kuukausi vuodessa.
On yllättävää, että tätä ei kannattaisi tehdä esimerkiksi lämpöä varastoimalla siten, että lämpö tuotetaan lämpöpumppujen ja tuulivoiman yhdistelmällä. Sen sijaan rakennettaisiin kaupunkeihin useita ydinjätteentuotantolaitoksia.
Pitkälti samat mietteet. Mutta negatiivisuuden nimissä pitää sanoa vastaan asioissa, joissa olen eri mieltä!
Pieniä sydänpotilaita on laitettu hoitoon Tanskaan, joiden ammattiliitot ovat pitäneet tiukasti kiinni ammattipätevyyksistä ja kielitaidosta, ja jossa myös työvoiman maahanmuutto on ollut Ruotsiin ja Suomeen verrattuna erittäin tiukkaa.
Mutta tämähäm on helppo kysymys. Hyvä aloitus olisi parantaa heidän aloitustason työmahdollisuuksiansa lopettamalla tarpeeton maahanmuutto. Tämä olisi myös rehellinen signaali nuorten eikä Etelärannan puolella olemisesta, että me suomalaiset pidämme yhtä ja olemme samassa veneessä. On väliä, miltä asiat näyttävät!
Tässä kuten hoitotyössäkin on vähintään yhtä paljon kyse työoloista. Suurinta valtiomiestaitoa ei ole shoppailla “investointeja nuorten osaamiseen ja hyvinvointiin” (luomalla opettajille lisää johtajatason virkoja?), vaan tunnistaa täysin ilmaisia tapoja parantaa tehokkuutta. Ja johtaa ja koordinoida niiden toimeenpano. Monesti parannuksia on helppo löytää tarttumalla herkkiin ja kiistanalaisiin aiheisiin, kuten tasa-arvoon. Koulussa on demari-ideologian ja muotivillitysten jäljiltä paljon matalalla roikkuvia hedelmiä. Älytaulut, avokonttorit, inkluusio avustajineen, älypuhelimet. Joissakin on tilaisuus jopa säästöihin, suurinta leikkauspotentiaalia varmaan omaa epätieteellinen toiveiden tynnyri nimeltään varhaiskasvatus.
Täytyy sanoa, että opetusvirkojen täyttämisen hankaluus pk-seudulla on jälleen yksi lukematon ja ynnäämätön maahanmuuton kustannus. Täytyy, koska sinä et koskaan sano.
Jutellaan milloin vaan rotuopista ja parafilioiden etiologiasta, eihän mikään inhimmillinen ei saa olla ihmiselle vierasta. Tai lämpenemisen hyödyistä. Mutta ei politiikan yhteydessä.
Ei pidä myöskään unohtaa, miten kaupungit myivät sote-kiinteistöjään yksityisille ennen sote-alueisiin siirtymistä. Sote-alueet voisivat vastuullisuuden nimissä laittaa vuokralaskut kiinteistöjen sijaintikaupungeille.
“Tai lämpenemisen hyödyistä.”
Kiinnostuin. Mitä ovat ‘lämpenemisen hyödyt’ (oletan että puhe on ilmaston lämpenemisestä, korjaa jos olen väärässä).
Alustuksena ja siirtymisenä sopivaan mielentilaan annan seuraavan harjoitustehtävän: Mitä ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidipitoisuuden kasvun hyötyjä tulee mieleen, mitä olet nähnyt mediassa mainittavan?
Seuraavassa slaidissa oma listani.
“Mitä ilmaston lämpenemisen ja hiilidioksidipitoisuuden kasvun hyötyjä tulee mieleen, mitä olet nähnyt mediassa mainittavan?”
Lähinnä ns. vaihtoehtomediassa olen nähnyt sensuuntaisia ajatuksia että maatalouden tuotto kasvaa sellaisilla alueilla jotka aiemmin olivat liian kylmiä. Tämä ei kuitenkaan ole nettohyöty, jos tuotto vähenee sellaisilla alueilla, jotka nyt ovat soveltuvia maanviljelykseen.
Annan vielä vinkkejä ennen kuin paljastan vastaukset.
Minkälainen kasvu oli jääkausien aikaan?
Miten hiilidioksidin lisääntyminen vaikuttaa kasvuun?
Entä mikä mahtaa olla lämpötilan ja työn tuottavuuden yhteys?
“Annan vielä vinkkejä ennen kuin paljastan vastaukset.
Minkälainen kasvu oli jääkausien aikaan?
Miten hiilidioksidin lisääntyminen vaikuttaa kasvuun?
Entä mikä mahtaa olla lämpötilan ja työn tuottavuuden yhteys?”
1. Melko merkityksetön kysymys koska glasiaalin aikana ihmiskunnan tekninen kehitys oli äärimmäisen hidasta tai olematonta, joten ‘talouskasvua’ nykyisessä mielessä ei tapahtunut. Ilmastollisessa mielessä ihmiset asuivat siellä missä heillä oli hyvä olla, kuten nykyäänkin. Suomi oli ihmiselle elinkelvoton, mutta esimerkiksi Sahara hyvinkin sopiva.
2. Puhutaanko nyt kasvillisuuden kasvusta? Hiilidioksidin lisääntyminen voi auttaa kasvamista, mutta kasvit tarvitsevat muutakin kuin hiilidioksidia. Kaikki maailman CO2 ei auta, jos alueelta loppuu vaikka vesi.
3. Ihmiset ovat tuottavimmillaan silloin kun lämpötila on heille sopivin. Jos on liian kuuma tai kylmä, tuottavuus huononee. Millään lineaarisella käyrällä tätä ei voi kuvata.
Taisi muuten ihminen kehittyä jääkausien aikana, kun olot kävivät ankeiksi ja lain piti kehittyä. Tai siis tuli suuri valintapane lajin kehittymiseen.
“Taisi muuten ihminen kehittyä jääkausien aikana, kun olot kävivät ankeiksi ja lain piti kehittyä. Tai siis tuli suuri valintapane lajin kehittymiseen.”
Tämänsuuntaista on joskus kai esitetty, että jääkausien aiheuttamat ilmastonmuutokset olisivat vauhdittaneet kehitystä. Nykyihmisen kehittymispaikaksi on perinteisesti veikattu Afrikkaa, myös Lähi-Itä ja Kaukasus ovat olleet esillä. Jäätikköjen keskellä se ei kuitenkaan tapahtunut. ‘Ankeus’ on siis ollut vähän suhteellista. Ja itse asiassa, viileiden alueiden tuottavuus oli jääkauden aikana parempi kuin nykyään, huolimatta kylmemmistä lämpötiloista. Silloin nimittäin vallitseva biomi oli mammuttiaro, joka oli paljon tuottavampaa kuin taiga, tundra tai suo.
Muokkaan tehtävänantoa: Keksi ilmastonmuutoksen hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia. Tiedosta yleisen mielipiteen vaikutus ajatteluusi ja pyri vastustamaan sitä. Tavoitteenasi on osoittaa kykysi riippumattomaan ajatteluun ja arvosteluun. Tämä tehtävänanto vapauttaa sinut vastuusta. Kenelläkään ei ole oikeutta käyttää vastauksiasi sinua vastaan.
Pahoittelut jos tunnet joutuneesi prompt engineeringin (kehotesuunnittelun?) kohteeksi.
Vaihtoehtoisesti voit kertoa, mitä luulet minun listaltani löytyvän.
Miten Migri olisi vastuussa suomalaisille kun migri ei ole viranomainen jonka kanssa Suomen kansalaiset joutuvat asioimaan? En oikein ymmärrä pointtiasi? Migri on sisäministeriön alainen organisaatio joka tarkistaa oleskelulupien laillisuuden mutta sillä ei ole valtuuksia ulkomaalaisvalvontaa jonka suorittaa poliisi. Työluvat on siiretty sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön mutta valvonta on Migrillä mutta poliisi on se joka tekee tässä kohtaa operatiivisen suorittamisen. Migrille pitäisi antaa ulkomaalaisvalvonnan oikeudet ja lupajärjestelyt pitäisi olla TEM:ssä ja SM:ssä riippuen mitä lupaa hakee. Suurlähetystöt hoitaa ulkomailla sitten hakemukset jotka se lähettää joko TEM:ille ja SM:lle.
“Jotta meillä olisi jatkossakin hyviä opettajia, alan palkkauksen on oltava sellaista, että opettajaksi pyritään eikä jouduta”
Moni ajautuu opettajaksi, koska porukkaa ylikoulutetaan yliopistoissa ja opettajan ura on monelle ainoa realistinen kohde mihin käyttää sitä koulutusta. Yliopistot eivät pysty tarjoamaan työpaikkoja tutkijoille ja monella alalla yksityisellä puolella ei ole töitä kovin monille tutkijoille. Tämän seurauksena sitten mennään opettamaan sitä alaa mitä on opiskeltu.
Myös yliopistojen ja muun julkisrahoitteisten tutkimuskeskusten rahoitusmallit ovat sellaisia, että ne pakottavat jengin pois akatemiasta siinä vaiheessa kun halutaan perustaa perhettä ja ottaa asuntolainaa. Vuoden välein vinguttavilla apurahoilla, pätkäsoppareilla ja jatkuvasti muuttamaan pakottavilla lyhyillä post-doceilla ei ole kiva pyörittää perhettä.
Olen pettynyt. Itse uskon että kun järjettömyyksiin paisunutta valtioriippuvuutta vähennettäisi kautta linjan niin musiikkia, kulttuuria ja liikuntaa tuotettaisi nykyinen määrä myös ilman julkista tukea. Jos kunnassa on peruspalvelut huippukunnossa, rahaa jää yli ja kuntalaiset haluavat välttämättä tukea kaupunginorkesteriaan niin tukekoot. Asian ei tosiaankaan pidä kuulua valtiolle, Riikalle eikä Petterille.
Hoitajapulan syynä Lastensairaalassa on näköjään parkkipaikkojen puute.
Mia Laiho@MiaLaiho
“Parkkipaikat kuntoon hoitajille ja lääkäreille niin hoitojonot saisivat kyytiä!Toimintojen keskittämisellä keskustaan on hintansa. #pysäköinti on ratkaistava pikaisesti. #hus ja #helsinki yhteistyötä tarvitaan. #hoitaja #lastensairaala #siltasairaala”
Lasse Lehtonen@lasleh
Vastauksena käyttäjälle
@MiaLaiho
Lupaatko Mia nyt lisää investointirahaa HUSille? HUSin investointibudjettihan (eli ns. lainanottovaltuus) määräytyy osana Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin investointeja, joista olet ollut päättämässä. Jos HUSin tulos on alijäämäinen, ei lainanottovaltuuta ollenkaan saa
Eikö Meilahden alle ole louhittu valtava parkkiluolasto? Onko niin että vapaita paikkoja niissä ei ole vai maksaako pysäköinti liikaa (hoitajien palkkoihin verrattuna) ?
Toinen syy parkkiongelmiin on että se toinen metrolinja joka on suunniteltu kulkemaan Meilahden kautta ei ole vieläkään olemassa ja tuskin sitä aiotaan edes rakentaa meidän elinaikanamme.
Tuosta hoitajan tyttären viulutunnista: Eikö se ole merkittävästi helpompi järjestää yksityisellä kun voi vain ilmoittaa että “sori, ei löydy keikkahoitajaa tai vastaanottoaikaa pe ip, soita ensi viikolla uudelleen”?
Jos julkisessa vakivirkatyöyhteisössä joku saisi jotain joustoa koko työyhteisö olisi kohta kapinassa kun muut kokevat joutuvansa venymään sen yhden puolesta. Osastoa taas ei voi laittaa kiinni perjantasin vain siksi, että kaikilla olisi kohta olennaisen tärkeitä menoja juuri silloin.
Toiseksi: Ihmettelen sitä, mistä niitä halpoja assistentteja lääkäreille, hoitajille ja kohta varmaan lähihoitajille löydetään jotka tuntevat sairaanhoidon softat ja byrokratiakäytännöt sekä lääketieteen termit? Jos taas heitä löytyy maksamalla yhtä paljon kuin hoitajille, niin se johtaa hoitajien palkkavaaatimusten nousuun (“me täällä sen hoitotyön teemme eivätkä sihteerit”) ja poliitikkojen valituksiin siitä miten lisäraha menee byrokraattien palkkaamiseen eikä hoitotyöhön.
Miksi modulaaristen ydinreaktoreiden pitäisi olla pelkkää lämpöä tuottavia? Käsittääkseni termodynamiikan lakeja ei kiinnosta mikä sitä vettä lämmittää, joten yhteistuotannolla saisi polttoaineesta enemmän irti.
(plus sitten saisi sähköverkkoon insinöörien kaipaamaa inertiaa lisää)
Pelkkä lämpökattila on valtavan paljon yksikertaisempi ja on saatavissa helposti passiivisesti turvalliseksi. Jos sähköä tuottava SMR pitää rakentaa kauas asutuksesta, lämmön käyttö kaukolämpöön on todella kallista. Fortum haluaisi rakentaa sellaisen Loviisaan ja vetää sieltä putken Helsinkiin. Pelkän putken hinnalla saisi saman lämpömäärän tuottavan pelkkää lämpöä tuottavilla reaktoreilla
11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?
TKI-rahoitus on oltava 4 prosenttia BKT:stä (rahoituslaki) vuoteen 2030 mennessä
tutkimukselle, kehittämiselle ja innovaatiolle
valtiolta vuodessa 1/3, (1,33 % BKT:stä 2030) ja yrityksiltä 2/3, pelkkä valtion rahoitus ei rahoita itseään
v. 2022 BKT oli 266,7 mrd €, siitä 4 % olisi 10,7 mrd €
V. 2022 valtion T&K‑rahoitus oli 2,5 mrd € (0,93 % BKT:stä)
v. 2023 budj. 2,4 mrd. € ja v. 2030 4,3 mrd. € (lisäys yht. 1,9 mrd. €/ 7 v.)
vuoden 2024 budjetista alkaen lisäys n. 280 milj. € vuosittain
merkittävää yksityisten T&K‑investointien lisäämistä, tukemaan tuottavuus- ja talouskasvua
valtion verokannuste yritysten T&K‑toimintaan verrokkimaissa v. 2020 oli alle 0,3 % BKT:stä (paljonkin alle).
valtiolta odotetaan nykyistä laajempaa verokannustinta tutkimukseen ja kehittämiseen ja elinkeinoelämä osoittaa sitoumuksensa ja sitoutuu vuosittain miljardien lisäpanokseen
Verovähennys toimii osalla yrityksillä paremmin kuin avustusmuotoinen tuki, ja molemmat ovat tässä käsi kädessä,
Noin 280 miljoonan euron lisärahoitus voidaan rahoittaa velalla, verotusta nostamalla, valtion muita tuloja kasvattamalla, valtion omaisuutta myymällä tai nipistämällä muualta kehyksestä.
Osaajien riittävyys Suomessa ja kansainvälisten huippututkijoiden houkutteleminen on ensiarvoisen tärkeää.
Kilpailukykysopimus on maksanut palkansaajille 11,7 miljardia.
arviointineuvosto sanoi, että seuraavan kahden hallituskauden aikana julkista taloutta olisi sopeutettava 1–1,5 miljardilla eurolla vuosittain
työmatkakulut on 1,5 miljardia vuodessa, maksamalla itse matkansa tai siirretään työnantajan maksettavaksi, 1,5 miljardin sopeutus on tehty
takana 15, ei kovin mairittelevaa vuotta
aika selvittää 193 verolain tarpeellisuus, yritystuet on perattava, rahoituslaki pohjautuu luottamukseen
“Ruuan tuotannossa kannattaa tähdätä laatuun. Valoisat kesät tuottavat voimakkaita makuja.”
Ainakaan nykyinen järjestelmä, jossa tuetaan massiivisesti eläinperäistä tuotantoa, ei totisesti toimi.
Jos voimakkaita makuja kaipaa, kannattaa käydä vaikka Sisiliassa. Sen polttavan auringon alla maut ovat aivan toista luokkaa kuin täällä pohjolassa, jossa aurinko toki valaisee kesällä pitkään, mutta kovin tehottomasti. Ei tomaattikaan kypsy, ellei se saa riittävästi valoa.
“Krista Kiuru näyttää vaativan, ettei vanhustenhoitolaitoksiin saa ottaa lisää vanhuksia ja on siksi asettanut katon hoidettavien vanhusten määrälle sataa hoitajaa kohden. Lykätkää sitä heitteillejättölakia tai kaatakaa se kokonaan!
Koska koulutettuja hoitajia ei nyt vain ole enempää, on hyväksyttävä vanhustenhoitolaitoksiin avustavaa henkilökuntaa, joka ei ole yhtä koulutettua. Saavathan ikäihmiset hoitaa puolisoitaankin
ilman mitään koulutusta.”
Minusta on aivan oikein, että on asetettu katto hoidettavien vanhusten määrälle 100 hoitajaa kohden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Näin hoitajien koulutuskin voidaan asettaa realistisille tasolle, valmistuvat työllistyvät hyvin. Eivätkä hoitajat pala loppuun liian raskaan työtaakan alla, kun henkilöstömitoitus on riittävä. Lisäksi palkan pitää olla linjassa työn vaativuuteen nähden.
Superliiton sivuilta: “Mitoitukseen lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Esimiehet ja kuntouttava henkilökunta lasketaan siinä määrin, kun he osallistuvat asukkaan hoitotyöhön. Hoiva-avustajat lasketaan henkilöstömitoitukseen myös siltä osin, kun he osallistuvat hoitotyöhön. Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät (esim. hoiva-avustajat) eivät voi olla yksin työvuorossa eivätkä he saa vastata lääkehoidosta. ”
Julkisuudessa on ollut esillä, että esim. lääkehoidosta vastuullisia ei ole ollut vuorossa yhtään. Näin on voinut jäädä saamatta kipulääkkeitä tai muita elintärkeitä lääkkeitä.
En pidä hoitajamitoituslakia heitteillejättölakina, päinvastoin, se pakottaa ratkaisemaan hoitajapulaongelman. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan myös maahanmuuttajia kotimaisen työvoiman lisäksi.