Oden talousohjelma

Tämä on vähän piden­net­ty ver­sio twit­teris­sä julkaise­mas­tani ketjusta

Lähtökohtana markkinatalous

Vihreä talous ei tarvitse omaa talous­teo­ri­aa. Val­tavir­tat­alous­teo­ria tar­joaa monipuoliset ja koetel­lut keinot ohja­ta taloutta.

Toim­imi­nen markki­na­t­aloudessa kan­nat­taa ottaa lähtöko­hdak­si, kos­ka elämme markki­na­t­aloudessa ja kos­ka markki­na­t­alous on val­ta­van tehokas sekä hyvässä että pahas­sa. Sen voima kan­nat­taa val­jas­taa parem­man maail­man edis­tämiseen eikä antaa vastapuolen yksinoikeudeksi.

Neljä päävirhettä

On neljä tärkeää syytä ohja­ta markki­noi­ta: ympäristön huomioimi­nen, tulon­jaon tasaisu­us, koulu­tus ja alueke­hi­tys. Muitakin on, mut­ta nämä ovat ne keskeisimmät.

Ajattelumalli ei riitä ohjaamaan taloutta

Donit­si­talous ja muut vas­taa­vat mallit ovat hyviä aja­tuske­hikko­ja, mut­ta eivät tar­joa keino­ja muut­taa maail­maa. Ne ker­to­vat taval­laan, miten val­is­tuneen itse­val­ti­aan kan­nat­taa toimia, mut­ta eivät sitä, miten demokraat­tises­sa markki­na­t­aloudessa saadaan aikaan toiv­ot­tu muu­tos. Muu­tok­seen tarvi­taan niitä keino­ja, joi­ta hah­motan seuraavassa.

Oikea hinta ympäristölle

Ympäristön vahin­goit­ta­mi­nen on talous­teo­ri­an tun­tema markki­navirhe, nimeltään ulkoinen kus­tan­nus. Ratkaisu tähän virheeseen on negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten sisäistämi­nen ympäristöveroil­la ja päästöoikeuk­sia huu­tokaup­paa­mal­la. Näin jo tehdäänkn, mut­ta kuten tulok­sista näkee, aivan liian heikosti. Sitä on vain tehtävä nyky­istä paljon voimaperäisemmin.

Ympäristöverot eivät tee elämästä keskimäärin kalli­im­paa, kos­ka vas­taavasti voidaan alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai palaut­taa tuot­to tulonsiirtoina.

Ympäristöverot ovat yleen­sä regres­si­ivisiä (köy­hät mak­sa­vat niitä suh­teessa tuloi­hin­sa enem­män kuin rikkaat), joskaan eivät kaik­ki. Sik­si niiden kom­pen­soimisek­si eivät riitä tulovero­jen alen­nuk­set vaan tarvi­taan myös tulon­si­ir­to­ja. Hyvän mallin tähän tar­joaa Alanko­mais­sa toteutet­tu vihreä ver­ou­ud­is­tus vuon­na 2001. Siihen liitet­ti­in kom­pen­saa­tiona pieni noin sadan­vi­idenkymme­nen euron tulon­si­ir­to kaikille.)

Hai­tan verot­tamisen sijaan voidaan tukea hai­ta­ton­ta vai­h­toe­htoa (vrt sähköau­to­jen han­k­in­tatu­ki), mut­ta tämä on teho­ton­ta ja kallista. Joskus se on kuitenkin poli­it­tis­es­ti real­is­tista. Tätä tulee kuitenkin pääsään­töis­es­ti vält­tää, kos­ka julki­nen talous on muutekin kireällä.

Pienten tuloerojen maissa kaikki on paremmin

Tulon­jaon tasaisu­us on tärkeä tavoite, kos­ka jok­seenkin kaik­ki asi­at ovat parem­min pien­ten tulo­ero­jen mais­sa ver­rat­tuna suurten tulo­ero­jen mai­hin. Säätelemätön talous johtaa liian suuri­in tuloeroihin.

Pienipalkkaisia on parempi tukea tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät työttömiksi

Työl­lisyy­den nos­tamisek­si 80 pros­ent­ti­in töi­hin on päästävä niidenkin, joiden osaamises­sa tai työkyvyssä on puut­tei­ta. Tämä ei onnis­tu, jos palkan on olta­va korkea. On parem­pi tukea pieni­palkkaisia täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la kuin hin­noitel­la hei­dät ulos työ­markki­noil­ta. Tämä on (pienen) perus­tu­lon tärkein peruste.

Alueellisiin tulonsiirtoihin lisää vaikuttavuutta

Tas­apain­oinen alueke­hi­tys edel­lyt­tää alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja. Niiden kalleus on merkit­tävä syy julkisen Suomen talouden haasteisi­in. Nykyiset keinot ovat kuitenkin tehot­to­mia ja juuri sik­si niin kalli­ita. Ne eivät perus­tu juuri lainkaan tutkit­tuun tietoon, vaan ovat muo­dos­tuneet lukuis­ten iltalyp­sy­jen tulok­se­na. Usein takana on ollut halu tukea samal­la sitä tai tätä toim­intaa pro busi­ness ‑hengessä. Tämä pitäisi rak­en­taa kokon­aan uud­estaan ja luop­ua samal­la paljos­ta vanhasta.

Oma suosikki­ni pääasial­lisek­si alueke­hi­tyk­sen tasoit­ta­jak­si on työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alueelli­nen por­ras­tus — ei kuitenkaan niin, että ne tule­vat nyky­is­ten lisäk­si vaan niiden tilalle. Mut­ta kuten san­ot­tua, tutkit­tua tietoa puut­tuu, eikä sitä ole minullakaan.

Yksityinen palvelu vai julkinen

Julk­isten palvelu­jen tuot­ta­mi­nen yhteiskun­nan tai yksi­ty­is­ten toimes­ta ei ole ide­ologi­nen vaan on tarkoituk­sen­mukaisu­uskysymys. Se tehkööt, joka tekee edullisim­min. Näin on osit­tain jo menetel­ty. Enää ei esimerkik­si ole kun­nal­lisia raken­nusy­htiöitä, kos­ka ne oli­vat huonoja.

Ter­vey­den­huol­los­sa yksi­tyiset palve­lut ovat olleet ongel­mallisia kaikkial­la maail­mas­sa, kos­ka ei ole löy­tynyt tapaa mak­saa taval­la, joka ei tuot­taisi suur­ta haaskaus­ta. Mais­sa, joiden ter­vey­den­huolto perus­tuu sairaus­vaku­u­tuk­si­in ja yksi­ty­isi­in ter­veyspalvelui­hin, käytetään val­tavasti rahaa sairaaloi­hin valvon­taan. jot­ta nämä eivät anna turhaa hoitoa. Sairaalan kannal­ta­han mikään hoito ei ole turhaa, jos joku siitä mak­saa. Kaiken tämän valvon­nan jäl­keenkin yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon valin­neis­sa mais­sa ter­vey­den­huol­lon brut­tokansan­tuo­teo­su­us on paljon verora­hoit­teisin jär­jestelmiä korkeampi, kun hoidon taso vakioidaan.

Kohta­laisen tur­val­lisia ovat palvelusetelit, jos­sa mak­sa­ja päät­tää hoidon tarpeesta ja yksi­tyi­nen vain toteut­taa. Menot kas­va­vat heti, jos yksi­tyiset pää­sevät haal­i­maan poti­lai­ta, kos­ka niiden kan­nat­taa tehdä esimerkik­si leikkauk­sia hyvin mata­lal­la indikaatiolla.

Koulutus edellyttää verorahoitteisuutta

Koulu­tuk­ses­sa ei toimisi lankaan peri­aate, että van­hem­mat ostakoot lap­sille halu­a­mansa koulu­tuk­sen. Pääsy koulu­tuk­seen on olta­va riip­puma­ton lap­su­u­denkodin var­al­lisu­ud­es­ta. Koulu­tuk­sen ulkoiset hyödyt ovat niin merkit­täviä, että siihen kan­nat­taa käyt­tää vero­tu­lo­ja paljon.  Oli suuri virhe alkaa säästää koulu­tuk­ses­sa ja jäädä koulu­tuk­sen tasos­sa jäl­keen muista ver­tailukelpoi­sista maista.

Koulu­tus toisaal­ta on tärkeä syys kas­vavi­in tulo­eroi­hin. Sik­si pitäisin oikeu­den­mukaise­na, että ne, jot­ka ovat päässeet koulu­tuk­se­na ansios­ta kiin­ni korkeisi­in tuloi­hin, mak­sa­vat korkeak­oulu­opin­ton­sa jälkikä­teen takaisi­in. Tiedän, että puolue­toveri­ni ovat tästä asi­as­ta eri mieltä kanssani.

Mei­dän jär­jestelmämme perus­tuu siihen, että koulu­tuk­sen ilmaisu­us mak­se­taan takaisin sil­lä, että korkeasti koulutet­tu­jen net­toan­siot ovat pien­ten palkkaero­jen ja korkean vero­tuk­sen vuok­si matalia. Tämä ei ole pitkään päälle kan­nat­tavaa kansal­lis­es­ti, kos­ka kan­nat­taa ottaa ilmainen koulu­tus Suomes­ta ja muut­taa ansait­se­maan mai­hin, jois­sa koulu­tus on mak­sullista ja koulutet­tu­jen palkat vas­taavasti korkeam­mat tai vero­tus alem­paa. Toisaal­ta muual­la paljon koulu­tuk­ses­taan mak­sa­neen ei kan­na­ta muut­taa Suomeen.

 

40 vastausta artikkeliin “Oden talousohjelma”

  1. “Sik­si pitäisin oikeu­den­mukaise­na, että ne, jot­ka ovat päässeet koulu­tuk­se­na ansios­ta kiin­ni korkeisi­in tuloi­hin mak­sa­vat korkeak­oulu­opin­ton­sa jälkikä­teen takaisin. Tiedän, että puolue­toveri­ni ovat tästä asi­as­ta eri mieltä kanssani.”

    Tätä voisi laa­jen­taa yhteiskun­tati­lik­si, jos­sa yhteiskun­ta lasken­nal­lis­es­ti lainaa yksilöille rahaa eri tarpeisi­in (koulu­tuk­sen lisäk­si esim. tulon­si­ir­rot mm. työt­tömyy­den aikana, sairau­den­hoito, asum­i­nen jne.) ja perii sit­ten takaisin, jos ja kun on mak­sukykyä — eli ammat­ti, töitä ja ter­veyt­tä. Jär­jestelmä pitää virit­tää sel­l­aisek­si, että taloudel­lis­es­ti hyö­tyy siitä, että tekee töitä, pitää itsen­sä ter­veenä ja ylläpitää osaamis­taan. Jotkut yksi­tyiset fir­mat ovat käsit­tääk­seni toteut­ta­neet tämän bonuk­sil­la, jos har­ras­taa liikun­taa ja on vähän pois­saolo­ja, mut­ta en ole ihan var­ma onko se nyky­lain­säädän­nön mukaan oikein ja laillista 😉

  2. Olisi luul­lut että täm­möiset olisi vihreis­sä ihan peruskau­raa, mut­ta kos­ka vihreät pap­at nyt opet­ta­vat nuorem­piaan kuin esik­oul­u­laisia, niin aika lail­la taitaa olla asi­at rem­pal­laan. Ehkä kan­nat­taisi vihrei­den harki­ta asioiden opiskelua ja työn­tekoa ahk­er­am­min, eikä ilmoit­taa ole­vansa lomil­la vaalien tul­lessa ja muutenkin tekevän­sä töitä vain neljänä päivänä viikos­sa. Saa näyt­tämään todel­la sym­pa­at­tiselta kun val­takun­nas­sa inflaa­tio syö palkat ja ter­vey­den­hoitokin niin kireälle vedet­ty että uudet sairaalat kip­paa­vat poti­laat Tan­skaan, jot­tei palkko­ja tart­tis nos­taa. Aika kusipäistä ilmoit­taa naut­ti­vansa etuuk­sista joi­hin muil­la ei ole mitään asi­aa, varsinkin kun kansa mak­saa kuitenkin palveli­joiden­sa palkat. Esimerkil­lä joht­a­mi­nen taitaa olla ihan vieras käsite.

  3. ” Oli suuri virhe alkaa säästää koulu­tuk­ses­sa ja jäädä koulu­tuk­sen tasos­sa jäl­keen muista ver­tailukelpoi­sista maista.”

    Perusk­oulun opet­ta­jana voin sanoa, että en ole kokenut enkä havain­nut koulusäästö­jen tuot­ta­neen merkit­tävää pudo­tus­ta nimeno­maan oppimistuloksiin.
    Oppimiseen ja opet­tamiseen käytet­tävät tun­nit, mate­ri­aalit jne. ovat olleet suurin piirtein ihan samal­la taval­la ja aivan riit­täv­inä saatavil­la kuin ennenkin. Eroa Sip­ilän tai Marinin hal­li­tuk­sen panos­tuk­sis­sa ei ole kyl­lä ais­tein havait­tavis­sa. Poli­it­tiset kuvitel­mat erikseen.
    Aikaper­spek­ti­ivi­ni on noin 30 vuot­ta peruskoulutyötä.
    Pk:n tulosten ja tason putoami­nen johtuu kokon­aan muista syistä eikä
    rahal­la parem­pia oppimus­tu­lok­sia ole suo­raan ostet­tavis­sa. Tämä kai pitää uskaltaa tode­ta ääneen.
    Tosin resursse­ja ei pidä laskeakaan ! Tai jos pitää niin korkein­taan hallinnosta.
    Suurin todel­li­nen peikko tule­vaisu­u­den suh­teen on opet­ta­javuo­to mui­hin ammat­tei­hin. Siinä palkkauk­sen kan­nus­tavu­udel­la toki voi olla merkit­tävä osa.

    1. Ei koulu­tus­ta­son lasku koske perusk­oulua, kos­ka sen suorit­ta­vat peri­aat­teessa kaik­ki vaan sen jälkeistä koulu­tus­ta, jos­sa suo­ma­lais­ten koulu­tus­ta­so (en puhu oppimis­tu­lok­sista) on jäänyt jäl­keen muista teollisuusmaista.

      1. Tätä ihmette­len mut­ta muu­tos­ta tuskin on näkyvis­sä nuo viimeisim­mät virkamies­nim­i­tyk­set ope­tushal­li­tuk­seen kyl­lä jar­rut­taa jär­jen kehi­tys­tä kaikin tavoin. 

        No syitä on etenkin yksi jos­ta saat ison pis­teen kos­ka olet ain­oi­ta poli­ti­ikko­ja joka on myön­tänyt, että pakko­ruot­si on vain sen takia, että suo­ma­laiset eivät men­esty­isi niin hyvin, tiedän monia luonon­ti­eteis­sä lahjakkaita(ja myös lupaavia jot­ka eivät vält­tämät­tä jak­sa lukioon ihan vain pelkästään ruotsin takia) joil­ta tuo on pois täs­mälleen niistä aineista jot­ka ovat kovi­ati­eteitä fak­to­ja. No tuo ja sen tun­tien lisäys on täs­mälleen pois siitä huip­pu­osaa­ja joukos­ta jot­ka mak­sa­vat human­istienkin palkat. Ihme­tyt­tää kyl­lä insinöörik­oulu­tuk­senkin vaa­timusten lasku vuosi­tuhan­nen alus­sa noi mon­et insinöörit oli­si­vat _ehkä_ päässeet teknikoiksi.

        Luon­non­ti­eteitä on muutenkin heiken­net­ty törkeästi täl­lä vuosi­tuhan­nel­la, mis­sä muuten imag­inääri lasken­ta matem­ati­ikas­ta lukios­sa? siirt­ty seu­raavalle asteelle? jne. Hyvin yksinker­taisia mis­tä tason lasku johtuu. Noi­ta kir­joi­tusten kokei­ta kun kat­se­lee niin tarvit­seeko enää yhtälöitä osa­ta edes ratkaista kun vaikut­taa siltä, että riit­tää pelkkä muo­dos­tus ja sit­ten voikin painaa solvea. Mil­lä ne jyvät nykyään kar­si­taan. Ja asios­ta päät­tämässä on ne jot­ka ei noi­ta asio­ta ymmär­rä ollenkaan. Aal­to yliopis­ton yhdis­tämi­nen oli iso virhe, teknisen puolen rehtorit vas­tus­ti­vat syystä.

  4. Yksi ratkaisu, jota olen miet­tinyt viimek­si esille nos­ta­maasi korkeak­oulu­tuk­sen kan­nustin­loukku­un olisi tehdä siitä mak­sullista mut­ta työelämään siir­ryt­täessä val­tion siihen takaamista lain­oista täysin verovähen­nyskelpoisia. Tämä houkut­telisi ulko­maisia opiske­li­joi­ta tule­maan ja jäämään Suomeen sekä kan­nus­taisi kaikkia opiske­li­joi­ta valmis­tu­maan ja työl­listymään Suomes­sa nopeam­min mut­ta silti säi­lyt­täisi nykyjär­jestelmän suurim­man edun eli mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvon. (Jär­jestelmään tulisi toki luo­da var­avent­ti­ileitä työkyvyt­tömyy­den yms. varalle.)

  5. Onpa oikein hyvin ja nasev­asti ilmais­tu tuo yksi­tyisen ja julkisen palve­lu­tuotan­non suhdet­ta koske­va lin­jaus ter­veyspalveluis­sa. Juuri näin pitäisi hyv­in­voin­tialuei­den ede­tä. Palveluseteliä voi käyt­tää sil­loin, kun hyv­in­voin­tialue mak­sa­jana on hyväksynyt palvelun tarpeen tai tarve on muu­toin selkeästi määritel­ty tai säädösten mukainen (neu­vola, seu­lon­ta tms.). Sitä, että yksi­tyi­nen voit­toa tuot­ta­va palvelu­o­r­gan­isaa­tio pyrkii aina tuot­ta­maan enem­män — aivan samoin kuin markki­na­t­aloudessa aina pyritään — ei muka usko­ta. Väitetään, että korkea ammat­ti­eti­ik­ka yms. estävät täl­laisen kehi­tyk­sen. Olen opet­tanut ter­vey­den­huolto­jär­jestelmistä yliopis­tossa. Fee for ser­vice-mak­su­ta­pa on var­ma tie kus­tan­nusten hal­lit­se­mat­tomaan kasvuun.

    1. Niin­juu, ter­vey­den­huol­los­sa on kyl­lä sem­moistakin väkeä joiden toim­intaa ohjaa ennenkaikkea korkea ammat­ti­eti­ik­ka so. alalle hakeu­tu­misen syy on ollut aut­tamisen halu; valitet­tavasti näyt­tää ole­van lisään­tyvästi sel­l­aisia joil­la on siihen jokin muu syy, yleisim­min var­maan raha ja ase­ma. Pahin ongel­maryh­mä on lääkärit kos­ka ovat koko sys­teemin port­in­var­ti­joi­ta kun ovat ain­oi­ta jot­ka voivat tehdä diag­noose­ja ja määrätä niiden perus­teel­la hoito­ja. Tämän vuok­si yhteiskun­nan — joka on tuon monop­o­lin myön­tänyt ja jon­ka asiana on myös huole­htia siitä, ettei sitä käytetä väärin omak­si eduk­si — pitäisi olla hie­man tiukem­pi lääkäre­itä kohtaan, esimerkik­si niin, että lääkäri saisi pitää yksi­ty­is­vas­taan­ot­toa vain eri­tyisel­lä, määräaikaisel­la (vaikka­pa 2 vuo­den) toim­ilu­val­la, joi­ta myytäisi­in huu­tokau­pal­la (jos­ta saata­vat varat ohjat­taisi­in julkiseen ter­vey­den­huoltoon) vain sel­l­aisi­na vuosi­na kun julkiset lääkärin­vi­rat on kutakuinkin täytet­ty: tästä olisi se etu, että lääkärikun­nan mulkkusi­iv­el­läkin olisi kan­nuste huole­htia julkisen ter­vey­den­huol­lon toimivu­ud­es­ta (saat­taisi sit­ten parem­min löy­tyä tukea vaik­ka alan koulu­tuk­sen sisäänot­tomäärien nostamiseen).

  6. Olen kovasti yrit­tänyt ymmärtää, kuin­ka kult­tuuri, joka perus­tuu kulut­tamiseen, voi olla ympäristön­suo­jelullis­es­ti kestävä. 

    Minus­ta vihreä markki­na­t­alous on val­he. Se on sitä, että kun on kak­si tehdas­ta, joista toinen tuot­taa tuot­tei­ta puh­taam­min ja toinen likaisem­min, niin likaisem­min tuot­tavaa hait­taverote­taan enemmän.

    Tosi­a­sia kuitenkin on, että puh­taam­mankin tehtaan päästöt ovat liian korkeat. Vihreät yrit­tävät sumut­taa ihmisiä vetoa­mal­la suun­taan, mut­ta samaan aikaan he eivät ker­ro, kuin­ka mität­tömän pieni on määrä, jon­ka ympäristö kestää kuor­mi­tus­ta, kun kuor­mi­tu­soikeus jae­taan oikeu­den­mukaises­ti tasan kaikkien maa­pal­lon ihmis­ten kesken.

    Suun­ta kohti puh­taam­paa ei ole ratkaisu. Puh­taampi sähkö ei pelas­ta vaan tuhoaa, kos­ka puh­taam­mal­la sähköl­lä luo­daan kulu­tus­ta ja taloudel­lista hyv­in­voin­tia. Ja kun taloudelli­nen hyv­in­voin­ti kas­vaa, niin taas kulute­taan enemmän. 

    Oras Tynkky­sel­lä oli Twit­teris­sä jokin aika sit­ten ketju lentoli­iken­teen haitoista. Ketjus­ta ilmeni, kuin­ka paljon tuhoa hyväo­saisu­us luo. Maail­man lennoista ylivoimais­es­ti suurim­man osan lentää hyvin pieni osa maail­man ihmi­sistä. Tämä pieni joukko aiheut­taa kolme pros­ent­tia maail­man hiilidioksidipäästöistä.

    Vihreät tah­to­vat puh­taampia tehtai­ta, kestävämpiä tuot­tei­ta ja vähäpäästöisem­piä lento­ja, mut­ta eivät nämä ole ratkaisu­ja päästä ympäristön­suo­jelus­sa kestävälle tasolle, kos­ka puh­taampikin tuote kuor­mit­taa liikaa. 

    On nau­ret­tavaa, kuin­ka puolue vetoaa tieteel­lisyy­teen­sä, mut­ta samaan aikaan yrit­tää uskotel­la tiedol­lisu­u­den hyläten, että ympäristö pystytään suo­jele­maan markki­na­t­aloudel­la. Jos vihreät vetoaa markki­na­t­alouteen ja hait­tahin­noit­telu­un ratkaisukeinona, niin taus­tak­si toivoisi real­is­mia, jos­sa esitetään kestävät luvut ja keinot, joil­la niihin globaal­isti päästään. Nykyvi­estin­näl­lä vihreät tekevät itses­tään pelkän haihattelijan.

    Tiedepuolue? Ei var­masti. Haaveil­e­va visiop­uolue? Kyllä.

    1. Kyl­lä tämä blo­gistin markki­na­malli toimii kun­han vain ulkoishai­tat hin­noitel­laan oikein. Sil­loin lentämi­nen esim. vähenisi radikaal­isti, katupö­lyn ter­veyshait­to­jen tuot­ta­mi­nen henkilöau­toilun nastarenkail­la ja kesänopeuk­sil­la samoin, (sku­uteista puhu­mat­takaan) , vain pari esimerkkiä mainitakseni.

  7. Hyviä point­te­ja ja terävää argu­men­taa­tio­ta, olisi­pa eri­no­maista, jos näil­lä lähtöko­hdil­la pää­sisi muo­toile­maan muo­dostet­ta­van kokoomusjo­htoisen hal­li­tuk­sen poli­ti­ikkaa, yhteisiä lähtöko­htia kuitenkin olisi.

    Pari kri­it­tistä kommenttia:
    — Rawor­thin donit­si­mallin tuomio on minus­ta turhan yksioikoinen. Minus­ta se nimeno­maan antaa eväitä päätök­sen­tekoon hyvinkin mon­en­laisi­in organ­isaa­tioi­hin , tuo kestävyy­den ulot­tuvu­udet samaan kuvaan. Nämä tässä esite­tyt hin­tao­h­jausar­gu­men­tit ym. sopi­vat minus­ta hyvin “donitsin sisään”.
    — Olisiko tek­stin lyön­tivirheitä mah­dol­lista siis­tiä hie­man vähem­mäk­si, niin olisi mukavampi jakaa, kun huomio ei menisi niihin ; ).

    1. Juuri tuo­ta tarkoitin. Donit­si­malli on hyvä ajat­telun väline ker­tomaan, mihin päämääri­in tulee pyrk­iä, mut­ta itsessään se ei noi­ta päämääriä toteu­ta vaan siihen tarvi­taan taloudel­lisia ohjauskeinoja.

  8. Mak­sulliset mut­ta Suomes­sa verotet­tavas­ta tulosta verovähen­nyskelpoiset opin­not kuu­losta­vat samal­ta kuin työvoiman salakul­jet­ta­jien matkakus­tan­nuk­sia varten myön­tämät lainat tai hiilikaivoskaupunkien “fir­man kaupat”.

    Suo­ma­lais­ten ilmais­ten korkeak­oulu­opin­to­jen val­u­mista ulko­maille laa­jas­sa mitas­sa pidän mar­gin­aalise­na ongel­mana. Ne jot­ka lähtevät lähti­sivät muutenkin, ja pysyvästi lähte­viä on lop­ul­ta aika vähän. Enem­män on niitä palaa­jia, jot­ka sit­ten tuo­vat osaamis­taan ja kon­tak­te­jaan Suomen talouden käyttöön.

  9. Mikä on “liian suuri tulo­ero”? Tämä on aika liukas argu­ment­ti (ja sik­si poli­itikot siitä tietenkin pitävät), ihan yhtä hyvin voi sanoa että liian pienet tulo­erot ovat haitallisia, suurem­pi­en tulo­ero­jen mais­sa menee poikkeuk­set­ta parem­min kuin liian pien­ten tulo­ero­jen mais­sa. Tätä käytetään jatku­vasti perustele­maan hir­mu­vero­tus­ta ja joka paikkaan tunkeu­tu­vaa ja val­taa järkyt­tävästi keskit­tävää julk­ista sektoria.

    Itse väitän että Suomes­sa tarvi­taan suurem­pia tuloeroja.

    1. “Suurem­pi­en tulo­ero­jen mais­sa menee poikkeuk­set­ta parem­min kuin liian pien­ten tulo­ero­jen mais­sa”? Jopas oli oksen­nus, mut­ta yritä nyt kuitenkin perustel­la niin minä lupaan yrit­tää ymmärtää.

      1. Tätä on käsitel­ty tarkem­min kir­jas­sani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka, jos­sa on asi­aan myös läh­teenä kir­ja “The Spir­it Level”
        Kir­jas­sa esitel­lyn tilas­toaineis­ton mukaan mitä tasaisem­pi on tulon­jako, sitä vähem­män on sosi­aal­isia ongelmia, psyykkisiä sairauk­sia, huumei­den käyt­töä, lap­sikuolleisu­ut­ta, koulupu­dokkai­ta, teini­raskauk­sia, hen-kirikok­sia ja vanke­ja. Vähem­män on jopa las­ten kokemia kon­flik­te­ja, kuten tap­pelu­ja, kiusaamista ja epäys­täväl­listä käytöstä. Pienet tulo­erot paran­ta­vat eli­na­jan odotet­ta, koulu­tus­ta­soa, las­ten hyv­in­voin­tia, ihmis­ten välistä luot­ta­mus-ta, sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, inno­vati­ivi­su­ut­ta ja jopa jät­tei­den kierrätystä.

      2. Jos luet mitä kir­joitin ihan rauhas­sa on sin­ul­la mah­dol­lisu­us ymmärtää, mut­ta epäilen halu­asi. Vinkkinä voin antaa että paino on sanal­la „liian“. Erit­täin tasaista tulon­jakoa­han kokeilti­in tuos­sa män­nä vuosi­na, ei johtanut kovin mukavi­in yhteiskuntiin. 

        Muuten Suomea tasaisem­pia tulon­jako­ja on maail­mas­sa hyvin vähän, muu­ta­ma löy­tyy, kuten Moldo­va, Valko-Venäjä, Alge­ria, Arme­nia ja Ukraina. Viimeisessä ei kuule­man mukaan ole kovin mukavaa eli ehkä muitakin muut­tu­jia löytyy?

        Vielä rauta­lan­gas­ta, vaik­ka löytäisikin kor­re­laa­tion ei se vält­tämät­tä ole kausaal­ista varsinkaan yhden dat­apis­teen sisäl­lä varsinkaan kun kyseinen piste on jonäärim­mäi­nen.. Lisäk­si maini­tun kir­jan kor­re­laa­tiot katoa­vat kun USAn pois­taa datas­ta ja USAn sisäl­läkin löy­tyy paljon voimakkaam­min noi­ta main­ut­ta­ja ero­ja selit­tävä muuttuja. 

        Soin­in­vaara luul­tavasti tietää tämän, mut­ta nämä ovat näitä poli­itikko­jen hyvin valikoitu­un „tieteeseen“ perus­tu­via perusteluja

      3. Ero ei pois­tu pois­ta­mal­la USA datas­ta., sil­lä jos USA:n ottaa osaval­tioit­tain yhden maan sijas­ta, efek­ti vain voimistuu.

    2. Osmol­la on tilas­tolli­nen point­ti tuos­sa USA data kohdal­la. Jos Yhdys­val­tain osaval­tioiden ja ter­ri­to­ri­oiden koti­talouk­sien tulo­erot erotel­laan eril­lään suvereenis­ten val­tioiden ver­tailuista niin Puer­to Ricos­sa koti­talouk­sien tulo­erot ovat korkeam­mat kuin Pohjois-Kore­as­sa ole­vien koti­talouk­sien tuloerot.

  10. olen seu­ran­nut usa:n media vuosia ja ajat­te­len vasem­mis­to-oikeis­to akselia vähän toisin.

    mon­et tun­tuu tääl­lä ajat­te­len että vasem­mis­to kan­nat­taa suun­nitel­mat­alout­ta ja oikeis­to markkin­talout­ta. minä ajat­te­len enem­mänkin kenen puoles­ta talous toimii, vasem­mis­to halu­aa kaikkien puoles­ta ja oikeis­to kapeam­man ryh­män puoles­ta, usein rikkaille.

    (tosin ay-liik­keet taitaa ajaa kapean ryh­män etu­ja, onko oikeistolaisia!?)

    talousjär­jestelmän pitää olla väline kansalaisille, siinä pis­teessä jos­sa talousjär­jestelmä rupee pitämään auk­tori­teet­tia kansalais­ten kun­nas­tuk­sel­la niin on men­nyt liian pitkälle. kansankun­nan demokra­t­ian kaut­ta pitää olla vahtikoira taloudelle.

    vasem­mis­ton on lisät­tävä talous osaamista tai viestin­tää. talous asi­at ei vält­tämät­tä tarkoi­ta leikkau­sia tai veronalen­nuk­sia. eri­tyis­es­ti tämä viesti on demareille.

    palveluseteleistä, mut­ta tämä ensin.

    jos itse val­it­see, itse mak­saa, itse saa palvelun, niin rahankäyt­tö on tehokasta.
    jos itse val­it­see, itse mak­saa, toinen saa palvelun, niin rahankäyt­tö on niukkaa.
    jos itse val­it­see, toinen mak­saa, itse saa palvelun, niin rahankäyt­tö on teho­ton­ta tuhlausta.

    palveluseteleis­sä pitää olla joku kan­nustin että ero­tus jää asi­akkaille, joko mak­saa tai säästää. (säästössä var­maan täy­tyy olla jokin kat­to). täl­löin se kan­nus­taa tehokkaaseen rahan käyt­töön. jos palveluseteleis­sä on raja­ton piik­ki, niin opi­taan että säästäväiset kokoomus­laiset on mytologi­nen sat­uo­len­to, kun käyt­tää palveluseteleitä.

    huumoripläjäys:
    minä ostan piz­zat val­tion pizze­ri­as­ta ja tilaan yksi­tyisen palokun­nan kun palaa!

  11. Ode, kir­joi­tat “Lähtöko­htana markkinatalous”

    Kir­joituk­ses­tasi lähtöko­htana kuitenkin näyt­tää ole­van Suomes­sa nyky­isin val­lit­se­va val­tio­jo­htoisu­us, joka on peräisin Marx­il­ta. Sosial­is­mis­sa ei kuitenkaan ole edes ihmisen käsitet­tä, saati sit­ten riskiä ottavaa yrittäjää.

    Markki­na­t­alous kuitenkin läh­tee nimeno­maan siitä, että kan­nat­tavasti toimi­vat ihmiset/yritykset otta­vat harkit­tua riskiä ja saa­vat siinä onnistues­saan palkin­nok­si voit­toa. Sitä verot­ta­mal­la val­tio voi sit­ten tar­jo­ta kansalaisille kaikkea hyvää.

    Tässä onkin Suomen karmean talouskurimuk­sen pääsyy; Taloutemme on ollut pysähdyk­sis­sä 15 vuot­ta ja on las­ten­lastemme piikki­in mas­si­ivis­es­ti velkavetoinen.

    Jäänkin nyt odot­ta­maan sel­l­aista Oden talouso­hjel­maa, jos­sa on lähtöko­htana riit­tävä määrä riskiä ottavia kil­pailukyky­isiä yrit­täjiä, jot­ka ovat valmi­it toim­i­maan karme­as­sa vero­tuk­ses­samme ja maail­man jäykim­mil­lä työmarkkinoillamme.

    1. Mikään talouso­hjel­ma ei tee Korp­poos­ta men­estyjää, vaan eipä noi­ta hir­mu­vero­jakaan ole Sepon tarvin­nut maksaa.

      1. Hyvä Fidel

        Olen neljän fir­man toimitusjohtaja.
        Ne kaik­ki pyörivät plussalla 😀👍🥂

  12. Ode hyvä,

    Olen lukenut Marx­ia ihan kun­nol­la ja muis­tan hänen asen­teen­sa olleen tämä: Kos­ka kap­i­tal­is­mi pain­ot­taa rajoit­tam­a­ton­ta kasvua, se johtaa väistämät­tä ympäristön heikken­e­miseen ja luon­non­va­ro­jen ehtymiseen.

    Olen huo­man­nut senkin, että jotkut vihreät nyky­isin ajat­tel­e­vat, että vaaras­sa ole­va luon­to pitää kap­i­tal­is­teil­ta sosialisoida.

    Itse olen van­noutunut järkevän luon­non­suo­jelun kan­nat­ta, jota Suomes­sa on vas­tu­ullis­es­ti har­rastet­tu jo pitkään. Tästä syys­tä kat­son Suomen luon­non ole­van nyt varsin hyvässä kun­nos­sa, eikä mei­dän tässä suh­teessa tarvitse kokea minkään­laista syyllisyyttä.

    Sen sijaan taloutemme on nyt niin kural­la, että kansalais­ten ter­veys ja hyv­in­voin­ti ovat mon­es­sa kohdin vaarassa.

    Tästä syys­tä suh­taudun kiel­teis­es­ti siihen, että Suo­mi rupeaisi aja­maan talouten­sa vielä huonom­paan kun­toon ryhtymäl­lä sel­l­aisi­in hir­mukalli­isi­in ilmas­to­toimi­in, jot­ka eivät kuitenkaan vaiku­ta ilmas­toon mil­lään tavalla.

    Johtopäätös: Mei­dän pitää nyt remon­toita­va ensin oma taloutemme sel­l­aiseen kun­toon, että Suomen kansalais­ten tur­val­lisu­us ja hyv­in­voin­ti ovat tur­vat­tu. Sen jäl­keen voimme taas aut­taa muita.

  13. “Ympäristön vahin­goit­ta­mi­nen on talous­teo­ri­an tun­tema markki­navirhe, nimeltään ulkoinen kustannus.”

    Mut­ta jost tämä “ympäristön vahin­goit­ta­mi­nen” onkin yksi luon­non mekanis­mi? Eli siis mikä tahansa laji lisään­tyessään hal­lit­se­mat­tomasti tuhoaa eli­nolo­suh­teen­sa ja lajin edus­ta­jien määrä piene­nee, tai katoaa kokonaan?

    Joku kanipop­u­laa­tio syö joltain alueelta kokon­aan kaiken ruuan ja sen jäl­keen alkaa kuole­maan nälkään, tai joku virus tart­tuu niihin ja harve­taan, eli säätää pop­u­laa­tion ympäristön kannal­ta sopi­vam­man kokoiseksi.

    Ihmisel­lä taitaa olla samas­ta asi­as­ta kyse. Kun on liian paljon ihmisiä, niin ne saas­tut­ta­vat ja huonon­ta­vat oman ja muiden lajien eli­nolo­suh­teet, jol­loin alkaa luon­non sääte­ly toim­i­maan ja vähen­tämään näitä elol­lisia olen­to­ja. Myöhem­min kyl­lä taas alkaa lajit kehit­tymään ja ympäristö puhdis­tu­maan kun saas­tut­tavien määrä on oleel­lis­es­ti vähentynyt.

  14. “Ympäristöverot eivät tee elämästä keskimäärin kalli­im­paa, kos­ka vas­taavasti voidaan alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai palaut­taa tuot­to tulonsiirtoina.”

    Mut­ta miten ympäristövero pitäsi toteut­taa, jot­ta varakkaam­mat käyt­täy­ty­isvät ympäristön osalta samal­la taval­la kuin köy­hem­mät? Vai tulisiko saas­tut­tamis­es­ta ylel­lisyyshyödyke ja varakkaam­mil­la olisi varaa saas­tut­taa enem­män? Eli saas­tut­ta­mi­nen olisi sal­li­tumpaa varakkaammille?

    1. Varakkaat ovat varakkai­ta ken­ties myös sik­si, että ajat­tel­e­vat talout­taan ratio­naalisem­min. Han­kki­vat esimerkik­si sähköau­ton, kos­ka se tulee halvem­mak­si. Ei saas­tut­ta­mi­nen ole mikään timant­tei­hin ver­rat­tavis­sa ole­va ylel­lisyys­tuote. Mut­ta jos rikkaat halu­a­vat mak­saa ympäristövero­ja köy­hiä enem­män, he tule­vat siinä sivus­sa tuke­neek­si köy­hiä talouxdel­lis­es­ti — olet­taen siis, että kom­pen­saa­tio muuhun vero­tuk­seen tapah­tuu järkevästi.

      1. Uno­hdit kokon­aan varakkaiden osalta ympäristövero­jen saas­tut­tamisen vähen­tämistä ohjaa­van vaiku­tuk­sen. Jos on taloudel­lis­es­ti varaa saas­tut­taa, niin sil­loin­han ohjaus puuttuu. 

        Sen sähköau­ton lisäk­si liikku­vat enem­män lentokoneel­la. Sit­ten matkustel­e­vat enem­män muutenkin. Osta­vat ylel­lisyys­tuot­tei­ta ja siis kulut­ta­vat enem­män. Eivät joudu vähen­tämään kulu­tus­taan, kos­ka siihen on varaa.

        Niin tossa on toi “ken­ties” osa varakkaista on vauras­tunut suvun kautta. 

        Vaik­ka mak­saisi­vatkin ympäristövero­ja enem­män, niin ovatko nämä verot sel­l­aisel­la tasol­la, jot­ka ohjaa­vat oikeasti varakkaampi­en kulu­tus­ta? Hie­man epäilen ja uskon siihen, että ympäristövero muo­dostaa saas­tut­tamis­es­ta ylellisyyshyödykkeen.

  15. Tuo työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alueelli­nen por­ras­t­a­mi­nen on käytössä Nor­jas­sa, siel­lä se näyt­tää toimi­van hyvin. Nol­la­mak­sun alueitakin on.

  16. “Ympäristöverot eivät tee elämästä keskimäärin kalli­im­paa, kos­ka vas­taavasti voidaan alen­taa muu­ta vero­tus­ta tai palaut­taa tuot­to tulonsiirtoina.”

    Ehkä todel­la pitkäl­lä tähtäimel­lä, mut­ta ei kukaan tee poli­ti­ikkaa — tai harvem­min mitään muu­takaan — noin pitkäl­lä tähtäimel­lä. Lisäk­si mon­et hai­tat ulot­tuvat yli kansal­lis­ten rajo­jen, jol­loin jokaiselle yksit­täiselle maalle voi hyvinkin olla kan­nat­tavaa tuho­ta ympäristöä vaik­ka kokon­aisuute­na hom­mas­sa ei olisikaan järkeä.

    Fos­si­ilis­ten polt­tamisen hait­tavaiku­tuk­set ovat alka­neet real­isoitua vas­ta yli sata vuot­ta niiden laa­jamit­taisen käytön aloit­tamisen jäl­keen. Raskas­met­al­lien tai mah­dol­lis­es­ti mikro­muovien ker­tymi­nen rav­in­toketju­un näkyy vas­ta pitkän ajan päästä jät­tei­den dump­pauk­ses­ta luon­toon ja mah­dol­lis­es­ti jos­sain aivan muual­la kuin mis­sä dump­paus on tapahtunut.

    Ulkois­vaiku­tusten hin­nal­la on han­kala perustel­la ympäristövero­ja juuri nyt ja tässä sel­l­aiselle ihmiselle, joka ei kykene tai halua ottaa vuosikym­me­nien aikaper­spek­ti­iviä. Tarvi­taan jotain muu­takin argumentointia.

    1. Siis jos ihmi­nen on lyhyt­näköi­nen ja piit­taam­a­ton, tarvi­taan eri­laista argu­men­toin­tia? Ehkä täl­laiselle ihmiselle ei kan­na­ta yrit­tääkään perustel­la mitään, lätkäistä vain se vero ja toivoa että edes se ohjaisi toiv­ot­tavaan toimintaan.

      1. Demokraat­tises­sa jär­jestelmässä tämä toimii tiet­tyyn rajaan saak­ka, minkä jäl­keen tulee vastareak­tio, jos­sa lätkäistyjä vero­ja lähde­tään perumaan.

        Oma näke­myk­seni on, että vihreä talous voi kyl­lä toimia markki­na­t­alous­mallil­la, mut­ta vihreä maail­ma vaatisi jonkin­laisen globaalin dik­tatu­urin, jos­sa tietyt ympäristön suo­jelua koske­vat asi­at vietäisi­in demokraat­tisen jär­jestelmän yläpuolelle. Tätähän ei tietenkään tule tapah­tu­maan, kos­ka aina löy­tyy liikaa niitä, joiden lyhyt­näköisiä etu­ja tämä rajoittaa.

  17. Osmon väite, että ”han­kki­vat sähköau­ton, kos­ka se tulee halvem­mak­si”, taitaa olla täyt­tä tot­ta. Yhteiskun­nal­lisen tasa-arvon kannal­ta on kuitenkin ongel­mallista, että paljon saas­tut­tavia rikkai­ta avuste­taan esim sähköau­ton han­k­in­tat­uel­la. Annetaan siis tukea sille, että saas­tut­taisi­vat vähem­män. Ei se sähköau­to­jen han­k­in­tatu­ki auta ollenkaan köy­hempää kansanosaa vähen­tämään päästöjään. Ja suun­taus on, että noi­ta päästöjä verote­taan lisää.

  18. Osmon pitäisi kyetä esit­tämään hyvä perustelu mik­si ja mil­lä mekanis­mil­la saas­tut­tamis­es­ta ei tule ylel­lisyyshyödyket­tä siten, että varakkail­la olisi varaa saas­tut­taa enem­män sil­loin kun käytössä on ympäristövero­ja, joil­la yritetään ohja­ta ihmisiä saas­tut­ta­maan vähem­män ympäristöä?

    Käykö niin, että ympäristöverot tule­vat eri­ar­vois­ta­maan ihmisiä? Ymmär­rän hyvin niiden tarkoituk­sen ja toivoisin, että löy­ty­isi jokin tehokas keino ohjaa­maan saastuttamista.

    1. Minus­ta nos­tat tässä sivu­tuot­teena esi­in epä­ta­saiseen tulon/varallisuudenjakoon liit­tyvän ongel­man: suuri var­al­lisu­us voi tehdä välin­pitämät­tömäk­si. Suomes­sa tör­mää joskus keskustelu­un suu­rit­u­lois­t­en saamista jät­timäi­sistä liiken­nesakoista. Jos sakot eivät olisi tulosi­don­naisia, olisiko suu­rit­u­loisil­la oikeas­t­aan mitään pelotet­ta, joka saisi nou­dat­ta­maan liikennesääntöjä?

  19. Muu­tamia ajanko­htaisia talouslukuja
    29.3.2023 Val­tiokont­torin ehdo­tus val­tion tilin­päätök­sek­si vuodelta 2022
    Val­tion talous; pitkään jatkunut hidas talouskasvu, Venäjän hyökkäys­so­ta, ener­giakri­isi, kas­va­neet korkomenot

    Val­tion tuot­to- ja kululaskelma
    Tase
    Val­tion tilin­päätös on osa hal­li­tuk­sen vuosikertomusta

    ali­jäämä 4,7 mrd €
    tulot 71,6 mrd € (sis. 11,3 mrd € nettolainanotto)
    menot 76,3 mrd €

    yhteisövero 6,0
    ansio- ja pääo­mat­ulovero 23,9
    arvon­lisävero 22,2
    siir­to paikall­ishallinnolle n. 15,4 mrd €
    siir­to sosi­aal­i­tur­vara­has­tolle n. 14,3 mrd €
    yri­tyk­sille mak­set­ta­vat tuet

    tase 68,4 mrd €
    tase val­tion vel­ka 142,7 mrd €
    sijoitukset

    Val­tion tilin­päätös v. 2022 mrd €
    verot ja veron­lu­on­teiset tulot 51,7
    sekalaiset tulot 6,7
    korko­tu­lot, osakkei­den myyntitulot
    ja voiton tuloutuk­set 1,6
    lainat 11,5
    71,6

    eduskun­ta 0,1
    tasaval­lan pres­i­dent­ti 0,0
    val­tioneu­vos­to 0,7
    ulko­min­is­ter­iö 1,4
    oikeusmin­is­ter­iö 1,1
    sisämin­is­ter­iö 1,9
    puo­lus­tus­min­is­ter­iö 4,3
    val­tion­va­rain­min­is­ter­iö 32,8
    ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö 7,6
    maa ja met­sä­talous 3,0
    liikenne- ja viestin­tä 3,9
    työ ja elinkeino 2,9
    sosi­aali ja ter­veys 15,5
    ympäristö 0,4
    val­tion velan korot 0,8
    76,3

    varain­hoitovuo­den ali­jäämä — 4,7

    varain­hoitovuo­den lop­un kumula-
    tiivi­nen ali­jäämä — 20,0

    val­tion velan korot 0,8

    val­tion tuot­to- ja kul­u­laskel­ma mrd €
    toimin­nan tuo­tot + 1,9
    toimin­nan kulut — 12,1
    jäämä I — 10,2

    rahoi­tus­tuo­tot ja ‑kulut + 0,9
    sat­un­naiset tuo­tot ja kulut + 0,0
    jäämä II — 9,3

    siir­to­talouden tuo­tot ja kulut
    tuo­tot + 3,4
    kulut — 50,1
    jäämä III — 56,0

    tuo­tot veroista ja pakollisista
    mak­su­ista + 51,3
    tilikau­den tuotto/kulujäämä — 4,7

    val­tion tase 31.12.2022

    vas­taavaa
    kansal­li­so­maisu­us 0,6
    käyt­töo­mao­su­us ja muut pitkäaikaiset
    sijoitukset
    aineet­tomat hyödyk­keet 1,2
    aineel­liset hyödyk­keet 21,7
    käyt­töo­maisu­usar­vopa­per­it ja muut
    pitkäaikaiset sijoituk­set 26,9

    vai­h­to- ja rahoi­tu­so­maisu­us yht. 18,0

    vas­taavaa yht. 68,4

    vas­tat­tavaa
    oma pääo­ma — 86,6
    vieras pääoma
    pitkäaikainen 114,5
    lyhy­taikainen 40,5
    vas­tat­tavaa yht. 68,4

    verotuet, tue­taan
    vero­tukia esim. verova­pauk­sia, verovähen­nyk­siä, alem­pia verokantoja
    verotuet eivät ole menois­sa, kuten suo­rat tuet, vaan tuet näkyvät saa­mat­ta jääneinä verotuloina
    San­o­taan, että vero­tukien laskem­i­nen ei ole mielekästä, ovat arvioi­ta tai aina ei edes sitä.
    Verotuet ovat merkit­tävä osa julk­ista tukea. Verotuet usein mutk­ista­vat verojärjestelmää.
    Näkyvät tuet anta­vat mah­dol­lisu­u­den arvioi­da tukien tarpeellisuutta.
    Vero­tukia on vuodelle 2023 määritel­ty 193 kappaletta.
    par­la­men­taarisen TKI-ryh­män tutkimus- ja kehit­tämis­menot. Olisi toiv­ot­tavaa, että jos val­tion tuki olisi vuosit­tain esim. 4 mrd €, niin yri­tys­maail­man panos olisi 8 mrd €. Yri­tys­maail­ma on kerän­nyt var­al­lisu­ut­ta 15 vuotta.

    palka­s­ta työ­nan­ta­jal­ta työn­tek­i­jöille siir­re­tyt sosiaalikulut,
    työn­tek­i­jöi­den vähen­nysoikeus kus­tan­nuk­set val­ti­olle 1,61 miljardia €
    milj. €
    eläketulovähennys
    val­tion vero­tus 290
    kun­nal­lisvero­tus 1.050 1.340

    työ­tulovähen­nys 1.210
    ansio­tulovähen­nys kunnallis-
    vero­tuk­ses­sa 1.410 2.620
    3.960

    koti­talousvähen­nys 390

    valmis­tevero­tus; diesel 883 maakaa­su läm­mi­tyk­seen 117 turve 109 teol­lisu­us sähkövero 223 ajoneu­vovero 243 yht. 1.575 milj, €

    Varat ja velat val­tion taseessa
    Varat 68,4 mrd €
    käyt­töo­maisu­us 49,8
    vai­h­to- ja rahoi­tu­so­maisu­us 18,0
    kansal­li­so­maisu­us 0,6

    Velat 155,0 mrd
    pitkäaikainen 114,5
    lyhy­taikainen 40,5

    tuot­to- ja kululaskelma
    tuo­tot 58,3 mrd €
    tuo­tot veroista ja pakollisista
    mak­su­ista 51,3
    siir­to­talouden tuo­tot 3,4
    toimin­nan tuo­tot 1,9
    rahoi­tus­tuo­tot 1,7
    sat­un­naiset tuo­tot 0,1

    kulut 63,1 mrd €
    siir­to­talouden kulut 50,1
    henkilöstöku­lut 5,2
    palvelu­jen ostot 3,3
    muut toimin­nan kulut ja
    pois­tot (net­to) 2,8
    vuokrat 0,8
    rahoi­tusku­lut 0,8
    sat­un­naiset kulut 0,1
    Kun­nille ja sosi­aal­i­tur­vara­has­toille mak­set­ta­vat val­tiono­su­udet ja ‑avus­tuk­set ovat siir­to­talouden kulu­ja. Niiden osu­us kaik­ista kuluista on 79 %, eli 50,1 mrd €
    tulon­si­ir­rot ovat siir­to­talouden tuot­to­ja ja kuluja
    kulut mrd €
    sosi­aal­i­tur­vara­has­tolle 14,3
    paikallis- ja hyvinvointi-
    alue­hallinnoille 17,5
    koti­talouk­sille 5,4
    elinkei­noelämälle 3,6
    Euroopan union­ille 2,4
    voit­toa tavoittelemattomille
    yhteisöille 2,7
    tuo­tot 3,4

    tulot ja menot v. 2022
    tulot
    verot 51,7
    sekalaiset 6,7
    net­to­lainan­ot­to ja valtiolla
    takaisin mak­set­ta­vat lainat 11,5
    osinko­tu­lot ja osakkeiden
    myyn­ti­t­u­lot 1,6
    tulot yht. 71,6 mrd €

    menot
    käytet­ty v. 2022 59,2
    seu­raavalle vuodelle siirtyvä
    määrära­ha 17,1
    76,3 mrd €
    ali­jäämä – 4,7 mrd €

    val­tion vero­tu­lot v. 2022 oli 51,7 mrd €
    liike­vai­h­don verot ja vero­mak­sut 22,4 mrd €
    arvon­lisävero 21,3
    vakuutusmaksuista
    suoritet­ta­vat verot 0,9
    tulo- ja var­al­lisu­usverot 19,2 mrd €
    mm.
    ansio- ja pääomatulo-
    verot 12,8
    per­in­tö- ja lah­javero 0,9
    valmis­teverot yms. 10,0 mrd €
    mm.
    ener­gia 4,5
    alko­holi­juo­mavero 1,5
    ajoneu­vovero 1,1
    tupakkavero 1,1

    val­tion­takauk­set ja ‑taku­ut v. 2022 oli 50 mrd € (49.900.000.000) (pääosa EUR ja USD)
    Val­tion eläkev­as­tuu 97 mrd €

  20. “Työl­lisyy­den nos­tamisek­si 80 pros­ent­ti­in töi­hin on päästävä niidenkin, joiden osaamises­sa tai työkyvyssä on puut­tei­ta. Tämä ei onnis­tu, jos palkan on olta­va korkea.”

    Tässä Osmon nos­ta­mas­sa asi­as­sa on itseasi­as­sa paljon suurem­pi vaiku­tus kuin vält­tämät­tä nopeal­la lukemisel­la hok­saakaan. Toimin työkokeilun ohjaa­jana, olen aikaisem­minkin toimin­ut. Halu­an tehdä niin vapae­htois­es­ti työ­paikalla ja yritän löytää mie­lenki­in­toisia töitä vajaakun­toisille oman pää­työni ohes­sa. Itsel­leni on tavoit­teena se, että jos työkokeilus­ta työl­listyy, niin olen osaltani tehnyt paljon enem­män kuin pelkkä työkokeilu, kos­ka henkilö joka on on kun­to­tustuel­la ja työl­listyy, niin sään­nöl­lisessä työssä toden­näköis­es­ti käyt­tää vähem­män sosi­aali- ja terveyspalveluita.

    Varsi­nais­es­ti min­un ei tarvitse tehdä näin. Voisin hyvinkin vain keskit­tyä siihen omaan työhöni, mut­ta teen mielel­läni muu­takin jos­ta näen ole­van enem­män hyö­tyä. Minus­ta olisi tärkeää, että ihmiset työte­htävis­sään yleis­es­tikin tun­ti­si­vat sel­l­aista “yhteiskun­tavas­tu­u­ta” jos­sa tek­i­sivät enem­män yhteiskun­nan hyväksi.

  21. Ihmi­nen päät­tää ja naa­puri (veron­mak­sa­ja) mak­saa. Pitäisi päästä jär­jestelmään, jos­sa on yhtäläi­nen poh­javerova­paus ja itse saa päät­tää oman kestävän kulu­tuk­sen­sa (verovähen­nyk­set poistetaan).
    Tärkein­tä on, että talousvero­jär­jestelmä on yksinker­tainen ja selkeä.
    Meil­lä on voimakas tarve kek­siä kaiken­laista. Esim. 193 eri­laista vero­tukea on osoi­tus poh­jat­tomas­ta val­tion raho­jen hyö­dyn­tämis­es­tä ilman näkyvää tulosta ja hyö­tyä yhteiskunnalle.
    Yksinker­taisu­us on pal­jas­tavaa, kaik­ki rahan käyt­tö on näkyvillä.
    Nyt 15 vuo­teen ei ole aikaansaatu talouskasvua. Toiv­ot­tavasti nyt saadaan, kun var­al­lisu­ut­ta on kerät­ty (elvy­tys velka­ra­hoil­la). Vihreä siir­tymä on ajanko­htainen. Mietitään, miten val­tio edis­täisi talouskasvua, elin­voimaa sekä yri­tys­ten ja yrit­täjien toim­intaedel­ly­tyk­siä koko Suomessa.
    Todel­la mon­et nuri­se­vat korkeista veroista. On aika ker­toa, mitä kaikkea verora­hoil­la saa.
    Ennen kuin ruve­taan laskut­ta­maan yhteiskun­nan nyt mak­sut­tomista palveluista, voisi ilmoit­taa kansalaisille hei­dän saamien­sa palvelu­jen rahal­liset markki­na-arvot (kos­ka markki­noil­ta ostet­taisi­in markki­nahin­taan). Esim. päivähoito, varhaiskas­va­tus, koulu­tus, korkeak­oulu­tus, peruster­vey­den hoito, erikois­sairaan hoito, kohtu­uhin­taiset vuokra-asun­not, van­hus­ten palvelut.
    Samal­la taval­la kuin työ­nan­ta­jat ilmoit­ta­vat verot­ta­jalle vuosian­siot, palvelu­jen tar­joa­jat ilmoit­taisi­vat verot­ta­jalle. Luulisi tämän digiaikana toimivan.
    Alueke­hi­tys; alueel­liset tulon­si­ir­rot, Helsin­ki, Espoo, Van­taa rahoista ½ mil­jar­dia vuosit­tain on men­nyt alueille.
    Varhaiskas­va­tus ja perusk­oulu­tus siir­ret­täisi­in hyv­in­voin­tialueille. Päähyv­in­voin­tialueet (5) ja Helsin­ki pysty­i­sivät parem­min huole­hti­maan omista alueistaan.
    1 vero, val­tion vero (yhden­ver­tainen kaikille). Val­tio osaa jakaa rahat sopimuk­sen mukaisesti.
    Esimerkke­jä tuista
    ensi­a­sun­non han­kki­joille 95 miljoon­aa vuodessa
    val­tion mak­samat maat­alousyrit­täjien ja yrit­täjien eläk­keet 1,3 mil­jar­dia vuodessa.
    Seu­raa­van kah­den hal­li­tuskau­den aikana julk­ista talout­ta olisi sopeutet­ta­va 1–1,5 mil­jardil­la eurol­la vuosittain.
    työn­tek­i­jöi­den matkaku­lu­jen (tulon­hankkimis­meno­ja) verovähen­nys (v. 2021) 1,5 mil­jar­dia vuodessa
    Jos jokainen mak­saa itse työ­matkansa tai työ­nan­ta­ja mak­saa, ei tarvit­sisi kur­jis­taa maan köyhimpiä.
    (Omavas­tuu osaa on nos­tet­ta­va. Jokainen on itse valin­nut asuin­paikkansa ja työpaikkansa.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.