Tämä on vähän pidennetty versio twitterissä julkaisemastani ketjusta
Lähtökohtana markkinatalous
Vihreä talous ei tarvitse omaa talousteoriaa. Valtavirtatalousteoria tarjoaa monipuoliset ja koetellut keinot ohjata taloutta.
Toimiminen markkinataloudessa kannattaa ottaa lähtökohdaksi, koska elämme markkinataloudessa ja koska markkinatalous on valtavan tehokas sekä hyvässä että pahassa. Sen voima kannattaa valjastaa paremman maailman edistämiseen eikä antaa vastapuolen yksinoikeudeksi.
Neljä päävirhettä
On neljä tärkeää syytä ohjata markkinoita: ympäristön huomioiminen, tulonjaon tasaisuus, koulutus ja aluekehitys. Muitakin on, mutta nämä ovat ne keskeisimmät.
Ajattelumalli ei riitä ohjaamaan taloutta
Donitsitalous ja muut vastaavat mallit ovat hyviä ajatuskehikkoja, mutta eivät tarjoa keinoja muuttaa maailmaa. Ne kertovat tavallaan, miten valistuneen itsevaltiaan kannattaa toimia, mutta eivät sitä, miten demokraattisessa markkinataloudessa saadaan aikaan toivottu muutos. Muutokseen tarvitaan niitä keinoja, joita hahmotan seuraavassa.
Oikea hinta ympäristölle
Ympäristön vahingoittaminen on talousteorian tuntema markkinavirhe, nimeltään ulkoinen kustannus. Ratkaisu tähän virheeseen on negatiivisten ulkoisvaikutusten sisäistäminen ympäristöveroilla ja päästöoikeuksia huutokauppaamalla. Näin jo tehdäänkn, mutta kuten tuloksista näkee, aivan liian heikosti. Sitä on vain tehtävä nykyistä paljon voimaperäisemmin.
Ympäristöverot eivät tee elämästä keskimäärin kalliimpaa, koska vastaavasti voidaan alentaa muuta verotusta tai palauttaa tuotto tulonsiirtoina.
Ympäristöverot ovat yleensä regressiivisiä (köyhät maksavat niitä suhteessa tuloihinsa enemmän kuin rikkaat), joskaan eivät kaikki. Siksi niiden kompensoimiseksi eivät riitä tuloverojen alennukset vaan tarvitaan myös tulonsiirtoja. Hyvän mallin tähän tarjoaa Alankomaissa toteutettu vihreä verouudistus vuonna 2001. Siihen liitettiin kompensaationa pieni noin sadanviidenkymmenen euron tulonsiirto kaikille.)
Haitan verottamisen sijaan voidaan tukea haitatonta vaihtoehtoa (vrt sähköautojen hankintatuki), mutta tämä on tehotonta ja kallista. Joskus se on kuitenkin poliittisesti realistista. Tätä tulee kuitenkin pääsääntöisesti välttää, koska julkinen talous on muutekin kireällä.
Pienten tuloerojen maissa kaikki on paremmin
Tulonjaon tasaisuus on tärkeä tavoite, koska jokseenkin kaikki asiat ovat paremmin pienten tuloerojen maissa verrattuna suurten tuloerojen maihin. Säätelemätön talous johtaa liian suuriin tuloeroihin.
Pienipalkkaisia on parempi tukea tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät työttömiksi
Työllisyyden nostamiseksi 80 prosenttiin töihin on päästävä niidenkin, joiden osaamisessa tai työkyvyssä on puutteita. Tämä ei onnistu, jos palkan on oltava korkea. On parempi tukea pienipalkkaisia täydentävillä tulonsiirroilla kuin hinnoitella heidät ulos työmarkkinoilta. Tämä on (pienen) perustulon tärkein peruste.
Alueellisiin tulonsiirtoihin lisää vaikuttavuutta
Tasapainoinen aluekehitys edellyttää alueellisia tulonsiirtoja. Niiden kalleus on merkittävä syy julkisen Suomen talouden haasteisiin. Nykyiset keinot ovat kuitenkin tehottomia ja juuri siksi niin kalliita. Ne eivät perustu juuri lainkaan tutkittuun tietoon, vaan ovat muodostuneet lukuisten iltalypsyjen tuloksena. Usein takana on ollut halu tukea samalla sitä tai tätä toimintaa pro business -hengessä. Tämä pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan ja luopua samalla paljosta vanhasta.
Oma suosikkini pääasialliseksi aluekehityksen tasoittajaksi on työnantajamaksujen alueellinen porrastus – ei kuitenkaan niin, että ne tulevat nykyisten lisäksi vaan niiden tilalle. Mutta kuten sanottua, tutkittua tietoa puuttuu, eikä sitä ole minullakaan.
Yksityinen palvelu vai julkinen
Julkisten palvelujen tuottaminen yhteiskunnan tai yksityisten toimesta ei ole ideologinen vaan on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Se tehkööt, joka tekee edullisimmin. Näin on osittain jo menetelty. Enää ei esimerkiksi ole kunnallisia rakennusyhtiöitä, koska ne olivat huonoja.
Terveydenhuollossa yksityiset palvelut ovat olleet ongelmallisia kaikkialla maailmassa, koska ei ole löytynyt tapaa maksaa tavalla, joka ei tuottaisi suurta haaskausta. Maissa, joiden terveydenhuolto perustuu sairausvakuutuksiin ja yksityisiin terveyspalveluihin, käytetään valtavasti rahaa sairaaloihin valvontaan. jotta nämä eivät anna turhaa hoitoa. Sairaalan kannaltahan mikään hoito ei ole turhaa, jos joku siitä maksaa. Kaiken tämän valvonnan jälkeenkin yksityisen terveydenhuollon valinneissa maissa terveydenhuollon bruttokansantuoteosuus on paljon verorahoitteisin järjestelmiä korkeampi, kun hoidon taso vakioidaan.
Kohtalaisen turvallisia ovat palvelusetelit, jossa maksaja päättää hoidon tarpeesta ja yksityinen vain toteuttaa. Menot kasvavat heti, jos yksityiset pääsevät haalimaan potilaita, koska niiden kannattaa tehdä esimerkiksi leikkauksia hyvin matalalla indikaatiolla.
Koulutus edellyttää verorahoitteisuutta
Koulutuksessa ei toimisi lankaan periaate, että vanhemmat ostakoot lapsille haluamansa koulutuksen. Pääsy koulutukseen on oltava riippumaton lapsuudenkodin varallisuudesta. Koulutuksen ulkoiset hyödyt ovat niin merkittäviä, että siihen kannattaa käyttää verotuloja paljon. Oli suuri virhe alkaa säästää koulutuksessa ja jäädä koulutuksen tasossa jälkeen muista vertailukelpoisista maista.
Koulutus toisaalta on tärkeä syys kasvaviin tuloeroihin. Siksi pitäisin oikeudenmukaisena, että ne, jotka ovat päässeet koulutuksena ansiosta kiinni korkeisiin tuloihin, maksavat korkeakouluopintonsa jälkikäteen takaisiin. Tiedän, että puoluetoverini ovat tästä asiasta eri mieltä kanssani.
Meidän järjestelmämme perustuu siihen, että koulutuksen ilmaisuus maksetaan takaisin sillä, että korkeasti koulutettujen nettoansiot ovat pienten palkkaerojen ja korkean verotuksen vuoksi matalia. Tämä ei ole pitkään päälle kannattavaa kansallisesti, koska kannattaa ottaa ilmainen koulutus Suomesta ja muuttaa ansaitsemaan maihin, joissa koulutus on maksullista ja koulutettujen palkat vastaavasti korkeammat tai verotus alempaa. Toisaalta muualla paljon koulutuksestaan maksaneen ei kannata muuttaa Suomeen.
”Siksi pitäisin oikeudenmukaisena, että ne, jotka ovat päässeet koulutuksena ansiosta kiinni korkeisiin tuloihin maksavat korkeakouluopintonsa jälkikäteen takaisin. Tiedän, että puoluetoverini ovat tästä asiasta eri mieltä kanssani.”
Tätä voisi laajentaa yhteiskuntatiliksi, jossa yhteiskunta laskennallisesti lainaa yksilöille rahaa eri tarpeisiin (koulutuksen lisäksi esim. tulonsiirrot mm. työttömyyden aikana, sairaudenhoito, asuminen jne.) ja perii sitten takaisin, jos ja kun on maksukykyä – eli ammatti, töitä ja terveyttä. Järjestelmä pitää virittää sellaiseksi, että taloudellisesti hyötyy siitä, että tekee töitä, pitää itsensä terveenä ja ylläpitää osaamistaan. Jotkut yksityiset firmat ovat käsittääkseni toteuttaneet tämän bonuksilla, jos harrastaa liikuntaa ja on vähän poissaoloja, mutta en ole ihan varma onko se nykylainsäädännön mukaan oikein ja laillista 😉
Olisi luullut että tämmöiset olisi vihreissä ihan peruskauraa, mutta koska vihreät papat nyt opettavat nuorempiaan kuin esikoululaisia, niin aika lailla taitaa olla asiat rempallaan. Ehkä kannattaisi vihreiden harkita asioiden opiskelua ja työntekoa ahkerammin, eikä ilmoittaa olevansa lomilla vaalien tullessa ja muutenkin tekevänsä töitä vain neljänä päivänä viikossa. Saa näyttämään todella sympaattiselta kun valtakunnassa inflaatio syö palkat ja terveydenhoitokin niin kireälle vedetty että uudet sairaalat kippaavat potilaat Tanskaan, jottei palkkoja tarttis nostaa. Aika kusipäistä ilmoittaa nauttivansa etuuksista joihin muilla ei ole mitään asiaa, varsinkin kun kansa maksaa kuitenkin palvelijoidensa palkat. Esimerkillä johtaminen taitaa olla ihan vieras käsite.
” Oli suuri virhe alkaa säästää koulutuksessa ja jäädä koulutuksen tasossa jälkeen muista vertailukelpoisista maista.”
Peruskoulun opettajana voin sanoa, että en ole kokenut enkä havainnut koulusäästöjen tuottaneen merkittävää pudotusta nimenomaan oppimistuloksiin.
Oppimiseen ja opettamiseen käytettävät tunnit, materiaalit jne. ovat olleet suurin piirtein ihan samalla tavalla ja aivan riittävinä saatavilla kuin ennenkin. Eroa Sipilän tai Marinin hallituksen panostuksissa ei ole kyllä aistein havaittavissa. Poliittiset kuvitelmat erikseen.
Aikaperspektiivini on noin 30 vuotta peruskoulutyötä.
Pk:n tulosten ja tason putoaminen johtuu kokonaan muista syistä eikä
rahalla parempia oppimustuloksia ole suoraan ostettavissa. Tämä kai pitää uskaltaa todeta ääneen.
Tosin resursseja ei pidä laskeakaan ! Tai jos pitää niin korkeintaan hallinnosta.
Suurin todellinen peikko tulevaisuuden suhteen on opettajavuoto muihin ammatteihin. Siinä palkkauksen kannustavuudella toki voi olla merkittävä osa.
Ei koulutustason lasku koske peruskoulua, koska sen suorittavat periaatteessa kaikki vaan sen jälkeistä koulutusta, jossa suomalaisten koulutustaso (en puhu oppimistuloksista) on jäänyt jälkeen muista teollisuusmaista.
Tätä ihmettelen mutta muutosta tuskin on näkyvissä nuo viimeisimmät virkamiesnimitykset opetushallitukseen kyllä jarruttaa järjen kehitystä kaikin tavoin.
No syitä on etenkin yksi josta saat ison pisteen koska olet ainoita politiikkoja joka on myöntänyt, että pakkoruotsi on vain sen takia, että suomalaiset eivät menestyisi niin hyvin, tiedän monia luonontieteissä lahjakkaita(ja myös lupaavia jotka eivät välttämättä jaksa lukioon ihan vain pelkästään ruotsin takia) joilta tuo on pois täsmälleen niistä aineista jotka ovat koviatieteitä faktoja. No tuo ja sen tuntien lisäys on täsmälleen pois siitä huippuosaaja joukosta jotka maksavat humanistienkin palkat. Ihmetyttää kyllä insinöörikoulutuksenkin vaatimusten lasku vuosituhannen alussa noi monet insinöörit olisivat _ehkä_ päässeet teknikoiksi.
Luonnontieteitä on muutenkin heikennetty törkeästi tällä vuosituhannella, missä muuten imaginääri laskenta matematiikasta lukiossa? siirtty seuraavalle asteelle? jne. Hyvin yksinkertaisia mistä tason lasku johtuu. Noita kirjoitusten kokeita kun katselee niin tarvitseeko enää yhtälöitä osata edes ratkaista kun vaikuttaa siltä, että riittää pelkkä muodostus ja sitten voikin painaa solvea. Millä ne jyvät nykyään karsitaan. Ja asiosta päättämässä on ne jotka ei noita asiota ymmärrä ollenkaan. Aalto yliopiston yhdistäminen oli iso virhe, teknisen puolen rehtorit vastustivat syystä.
Yksi ratkaisu, jota olen miettinyt viimeksi esille nostamaasi korkeakoulutuksen kannustinloukkuun olisi tehdä siitä maksullista mutta työelämään siirryttäessä valtion siihen takaamista lainoista täysin verovähennyskelpoisia. Tämä houkuttelisi ulkomaisia opiskelijoita tulemaan ja jäämään Suomeen sekä kannustaisi kaikkia opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään Suomessa nopeammin mutta silti säilyttäisi nykyjärjestelmän suurimman edun eli mahdollisuuksien tasa-arvon. (Järjestelmään tulisi toki luoda varaventtiileitä työkyvyttömyyden yms. varalle.)
Onpa oikein hyvin ja nasevasti ilmaistu tuo yksityisen ja julkisen palvelutuotannon suhdetta koskeva linjaus terveyspalveluissa. Juuri näin pitäisi hyvinvointialueiden edetä. Palveluseteliä voi käyttää silloin, kun hyvinvointialue maksajana on hyväksynyt palvelun tarpeen tai tarve on muutoin selkeästi määritelty tai säädösten mukainen (neuvola, seulonta tms.). Sitä, että yksityinen voittoa tuottava palveluorganisaatio pyrkii aina tuottamaan enemmän – aivan samoin kuin markkinataloudessa aina pyritään – ei muka uskota. Väitetään, että korkea ammattietiikka yms. estävät tällaisen kehityksen. Olen opettanut terveydenhuoltojärjestelmistä yliopistossa. Fee for service-maksutapa on varma tie kustannusten hallitsemattomaan kasvuun.
Niinjuu, terveydenhuollossa on kyllä semmoistakin väkeä joiden toimintaa ohjaa ennenkaikkea korkea ammattietiikka so. alalle hakeutumisen syy on ollut auttamisen halu; valitettavasti näyttää olevan lisääntyvästi sellaisia joilla on siihen jokin muu syy, yleisimmin varmaan raha ja asema. Pahin ongelmaryhmä on lääkärit koska ovat koko systeemin portinvartijoita kun ovat ainoita jotka voivat tehdä diagnooseja ja määrätä niiden perusteella hoitoja. Tämän vuoksi yhteiskunnan – joka on tuon monopolin myöntänyt ja jonka asiana on myös huolehtia siitä, ettei sitä käytetä väärin omaksi eduksi – pitäisi olla hieman tiukempi lääkäreitä kohtaan, esimerkiksi niin, että lääkäri saisi pitää yksityisvastaanottoa vain erityisellä, määräaikaisella (vaikkapa 2 vuoden) toimiluvalla, joita myytäisiin huutokaupalla (josta saatavat varat ohjattaisiin julkiseen terveydenhuoltoon) vain sellaisina vuosina kun julkiset lääkärinvirat on kutakuinkin täytetty: tästä olisi se etu, että lääkärikunnan mulkkusiivelläkin olisi kannuste huolehtia julkisen terveydenhuollon toimivuudesta (saattaisi sitten paremmin löytyä tukea vaikka alan koulutuksen sisäänottomäärien nostamiseen).
Olen kovasti yrittänyt ymmärtää, kuinka kulttuuri, joka perustuu kuluttamiseen, voi olla ympäristönsuojelullisesti kestävä.
Minusta vihreä markkinatalous on valhe. Se on sitä, että kun on kaksi tehdasta, joista toinen tuottaa tuotteita puhtaammin ja toinen likaisemmin, niin likaisemmin tuottavaa haittaverotetaan enemmän.
Tosiasia kuitenkin on, että puhtaammankin tehtaan päästöt ovat liian korkeat. Vihreät yrittävät sumuttaa ihmisiä vetoamalla suuntaan, mutta samaan aikaan he eivät kerro, kuinka mitättömän pieni on määrä, jonka ympäristö kestää kuormitusta, kun kuormitusoikeus jaetaan oikeudenmukaisesti tasan kaikkien maapallon ihmisten kesken.
Suunta kohti puhtaampaa ei ole ratkaisu. Puhtaampi sähkö ei pelasta vaan tuhoaa, koska puhtaammalla sähköllä luodaan kulutusta ja taloudellista hyvinvointia. Ja kun taloudellinen hyvinvointi kasvaa, niin taas kulutetaan enemmän.
Oras Tynkkysellä oli Twitterissä jokin aika sitten ketju lentoliikenteen haitoista. Ketjusta ilmeni, kuinka paljon tuhoa hyväosaisuus luo. Maailman lennoista ylivoimaisesti suurimman osan lentää hyvin pieni osa maailman ihmisistä. Tämä pieni joukko aiheuttaa kolme prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Vihreät tahtovat puhtaampia tehtaita, kestävämpiä tuotteita ja vähäpäästöisempiä lentoja, mutta eivät nämä ole ratkaisuja päästä ympäristönsuojelussa kestävälle tasolle, koska puhtaampikin tuote kuormittaa liikaa.
On naurettavaa, kuinka puolue vetoaa tieteellisyyteensä, mutta samaan aikaan yrittää uskotella tiedollisuuden hyläten, että ympäristö pystytään suojelemaan markkinataloudella. Jos vihreät vetoaa markkinatalouteen ja haittahinnoitteluun ratkaisukeinona, niin taustaksi toivoisi realismia, jossa esitetään kestävät luvut ja keinot, joilla niihin globaalisti päästään. Nykyviestinnällä vihreät tekevät itsestään pelkän haihattelijan.
Tiedepuolue? Ei varmasti. Haaveileva visiopuolue? Kyllä.
Kyllä tämä blogistin markkinamalli toimii kunhan vain ulkoishaitat hinnoitellaan oikein. Silloin lentäminen esim. vähenisi radikaalisti, katupölyn terveyshaittojen tuottaminen henkilöautoilun nastarenkailla ja kesänopeuksilla samoin, (skuuteista puhumattakaan) , vain pari esimerkkiä mainitakseni.
Hyviä pointteja ja terävää argumentaatiota, olisipa erinomaista, jos näillä lähtökohdilla pääsisi muotoilemaan muodostettavan kokoomusjohtoisen hallituksen politiikkaa, yhteisiä lähtökohtia kuitenkin olisi.
Pari kriittistä kommenttia:
– Raworthin donitsimallin tuomio on minusta turhan yksioikoinen. Minusta se nimenomaan antaa eväitä päätöksentekoon hyvinkin monenlaisiin organisaatioihin , tuo kestävyyden ulottuvuudet samaan kuvaan. Nämä tässä esitetyt hintaohjausargumentit ym. sopivat minusta hyvin ”donitsin sisään”.
– Olisiko tekstin lyöntivirheitä mahdollista siistiä hieman vähemmäksi, niin olisi mukavampi jakaa, kun huomio ei menisi niihin ; ).
Juuri tuota tarkoitin. Donitsimalli on hyvä ajattelun väline kertomaan, mihin päämääriin tulee pyrkiä, mutta itsessään se ei noita päämääriä toteuta vaan siihen tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja.
Maksulliset mutta Suomessa verotettavasta tulosta verovähennyskelpoiset opinnot kuulostavat samalta kuin työvoiman salakuljettajien matkakustannuksia varten myöntämät lainat tai hiilikaivoskaupunkien ”firman kaupat”.
Suomalaisten ilmaisten korkeakouluopintojen valumista ulkomaille laajassa mitassa pidän marginaalisena ongelmana. Ne jotka lähtevät lähtisivät muutenkin, ja pysyvästi lähteviä on lopulta aika vähän. Enemmän on niitä palaajia, jotka sitten tuovat osaamistaan ja kontaktejaan Suomen talouden käyttöön.
Mikä on ”liian suuri tuloero”? Tämä on aika liukas argumentti (ja siksi poliitikot siitä tietenkin pitävät), ihan yhtä hyvin voi sanoa että liian pienet tuloerot ovat haitallisia, suurempien tuloerojen maissa menee poikkeuksetta paremmin kuin liian pienten tuloerojen maissa. Tätä käytetään jatkuvasti perustelemaan hirmuverotusta ja joka paikkaan tunkeutuvaa ja valtaa järkyttävästi keskittävää julkista sektoria.
Itse väitän että Suomessa tarvitaan suurempia tuloeroja.
”Suurempien tuloerojen maissa menee poikkeuksetta paremmin kuin liian pienten tuloerojen maissa”? Jopas oli oksennus, mutta yritä nyt kuitenkin perustella niin minä lupaan yrittää ymmärtää.
Tätä on käsitelty tarkemmin kirjassani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, jossa on asiaan myös lähteenä kirja ”The Spirit Level”
Kirjassa esitellyn tilastoaineiston mukaan mitä tasaisempi on tulonjako, sitä vähemmän on sosiaalisia ongelmia, psyykkisiä sairauksia, huumeiden käyttöä, lapsikuolleisuutta, koulupudokkaita, teiniraskauksia, hen-kirikoksia ja vankeja. Vähemmän on jopa lasten kokemia konflikteja, kuten tappeluja, kiusaamista ja epäystävällistä käytöstä. Pienet tuloerot parantavat elinajan odotetta, koulutustasoa, lasten hyvinvointia, ihmisten välistä luottamus-ta, sosiaalista liikkuvuutta, innovatiivisuutta ja jopa jätteiden kierrätystä.
Jos luet mitä kirjoitin ihan rauhassa on sinulla mahdollisuus ymmärtää, mutta epäilen haluasi. Vinkkinä voin antaa että paino on sanalla „liian“. Erittäin tasaista tulonjakoahan kokeiltiin tuossa männä vuosina, ei johtanut kovin mukaviin yhteiskuntiin.
Muuten Suomea tasaisempia tulonjakoja on maailmassa hyvin vähän, muutama löytyy, kuten Moldova, Valko-Venäjä, Algeria, Armenia ja Ukraina. Viimeisessä ei kuuleman mukaan ole kovin mukavaa eli ehkä muitakin muuttujia löytyy?
Vielä rautalangasta, vaikka löytäisikin korrelaation ei se välttämättä ole kausaalista varsinkaan yhden datapisteen sisällä varsinkaan kun kyseinen piste on jonäärimmäinen.. Lisäksi mainitun kirjan korrelaatiot katoavat kun USAn poistaa datasta ja USAn sisälläkin löytyy paljon voimakkaammin noita mainuttaja eroja selittävä muuttuja.
Soininvaara luultavasti tietää tämän, mutta nämä ovat näitä poliitikkojen hyvin valikoituun „tieteeseen“ perustuvia perusteluja
Ero ei poistu poistamalla USA datasta., sillä jos USA:n ottaa osavaltioittain yhden maan sijasta, efekti vain voimistuu.
Osmolla on tilastollinen pointti tuossa USA data kohdalla. Jos Yhdysvaltain osavaltioiden ja territorioiden kotitalouksien tuloerot erotellaan erillään suvereenisten valtioiden vertailuista niin Puerto Ricossa kotitalouksien tuloerot ovat korkeammat kuin Pohjois-Koreassa olevien kotitalouksien tuloerot.
Asiasta on tällä palstalla keskusteltu, niihin aikoihin kuin perustulokin oli tapetilla.
https://www.soininvaara.fi/2013/12/13/perustili/
olen seurannut usa:n media vuosia ja ajattelen vasemmisto-oikeisto akselia vähän toisin.
monet tuntuu täällä ajattelen että vasemmisto kannattaa suunnitelmataloutta ja oikeisto markkintaloutta. minä ajattelen enemmänkin kenen puolesta talous toimii, vasemmisto haluaa kaikkien puolesta ja oikeisto kapeamman ryhmän puolesta, usein rikkaille.
(tosin ay-liikkeet taitaa ajaa kapean ryhmän etuja, onko oikeistolaisia!?)
talousjärjestelmän pitää olla väline kansalaisille, siinä pisteessä jossa talousjärjestelmä rupee pitämään auktoriteettia kansalaisten kunnastuksella niin on mennyt liian pitkälle. kansankunnan demokratian kautta pitää olla vahtikoira taloudelle.
vasemmiston on lisättävä talous osaamista tai viestintää. talous asiat ei välttämättä tarkoita leikkausia tai veronalennuksia. erityisesti tämä viesti on demareille.
palveluseteleistä, mutta tämä ensin.
jos itse valitsee, itse maksaa, itse saa palvelun, niin rahankäyttö on tehokasta.
jos itse valitsee, itse maksaa, toinen saa palvelun, niin rahankäyttö on niukkaa.
jos itse valitsee, toinen maksaa, itse saa palvelun, niin rahankäyttö on tehotonta tuhlausta.
palveluseteleissä pitää olla joku kannustin että erotus jää asiakkaille, joko maksaa tai säästää. (säästössä varmaan täytyy olla jokin katto). tällöin se kannustaa tehokkaaseen rahan käyttöön. jos palveluseteleissä on rajaton piikki, niin opitaan että säästäväiset kokoomuslaiset on mytologinen satuolento, kun käyttää palveluseteleitä.
huumoripläjäys:
minä ostan pizzat valtion pizzeriasta ja tilaan yksityisen palokunnan kun palaa!
Ode, kirjoitat ”Lähtökohtana markkinatalous”
Kirjoituksestasi lähtökohtana kuitenkin näyttää olevan Suomessa nykyisin vallitseva valtiojohtoisuus, joka on peräisin Marxilta. Sosialismissa ei kuitenkaan ole edes ihmisen käsitettä, saati sitten riskiä ottavaa yrittäjää.
Markkinatalous kuitenkin lähtee nimenomaan siitä, että kannattavasti toimivat ihmiset/yritykset ottavat harkittua riskiä ja saavat siinä onnistuessaan palkinnoksi voittoa. Sitä verottamalla valtio voi sitten tarjota kansalaisille kaikkea hyvää.
Tässä onkin Suomen karmean talouskurimuksen pääsyy; Taloutemme on ollut pysähdyksissä 15 vuotta ja on lastenlastemme piikkiin massiivisesti velkavetoinen.
Jäänkin nyt odottamaan sellaista Oden talousohjelmaa, jossa on lähtökohtana riittävä määrä riskiä ottavia kilpailukykyisiä yrittäjiä, jotka ovat valmiit toimimaan karmeassa verotuksessamme ja maailman jäykimmillä työmarkkinoillamme.
Olet lukenut vähän huonosti Marxia, jos pidät ympäristöveroja marxilaisuutena.
Mikään talousohjelma ei tee Korppoosta menestyjää, vaan eipä noita hirmuverojakaan ole Sepon tarvinnut maksaa.
Hyvä Fidel
Olen neljän firman toimitusjohtaja.
Ne kaikki pyörivät plussalla 😀👍🥂
Ode hyvä,
Olen lukenut Marxia ihan kunnolla ja muistan hänen asenteensa olleen tämä: Koska kapitalismi painottaa rajoittamatonta kasvua, se johtaa väistämättä ympäristön heikkenemiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen.
Olen huomannut senkin, että jotkut vihreät nykyisin ajattelevat, että vaarassa oleva luonto pitää kapitalisteilta sosialisoida.
Itse olen vannoutunut järkevän luonnonsuojelun kannatta, jota Suomessa on vastuullisesti harrastettu jo pitkään. Tästä syystä katson Suomen luonnon olevan nyt varsin hyvässä kunnossa, eikä meidän tässä suhteessa tarvitse kokea minkäänlaista syyllisyyttä.
Sen sijaan taloutemme on nyt niin kuralla, että kansalaisten terveys ja hyvinvointi ovat monessa kohdin vaarassa.
Tästä syystä suhtaudun kielteisesti siihen, että Suomi rupeaisi ajamaan taloutensa vielä huonompaan kuntoon ryhtymällä sellaisiin hirmukalliisiin ilmastotoimiin, jotka eivät kuitenkaan vaikuta ilmastoon millään tavalla.
Johtopäätös: Meidän pitää nyt remontoitava ensin oma taloutemme sellaiseen kuntoon, että Suomen kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat turvattu. Sen jälkeen voimme taas auttaa muita.
”Ympäristön vahingoittaminen on talousteorian tuntema markkinavirhe, nimeltään ulkoinen kustannus.”
Mutta jost tämä ”ympäristön vahingoittaminen” onkin yksi luonnon mekanismi? Eli siis mikä tahansa laji lisääntyessään hallitsemattomasti tuhoaa elinolosuhteensa ja lajin edustajien määrä pienenee, tai katoaa kokonaan?
Joku kanipopulaatio syö joltain alueelta kokonaan kaiken ruuan ja sen jälkeen alkaa kuolemaan nälkään, tai joku virus tarttuu niihin ja harvetaan, eli säätää populaation ympäristön kannalta sopivamman kokoiseksi.
Ihmisellä taitaa olla samasta asiasta kyse. Kun on liian paljon ihmisiä, niin ne saastuttavat ja huonontavat oman ja muiden lajien elinolosuhteet, jolloin alkaa luonnon säätely toimimaan ja vähentämään näitä elollisia olentoja. Myöhemmin kyllä taas alkaa lajit kehittymään ja ympäristö puhdistumaan kun saastuttavien määrä on oleellisesti vähentynyt.
”Ympäristöverot eivät tee elämästä keskimäärin kalliimpaa, koska vastaavasti voidaan alentaa muuta verotusta tai palauttaa tuotto tulonsiirtoina.”
Mutta miten ympäristövero pitäsi toteuttaa, jotta varakkaammat käyttäytyisvät ympäristön osalta samalla tavalla kuin köyhemmät? Vai tulisiko saastuttamisesta ylellisyyshyödyke ja varakkaammilla olisi varaa saastuttaa enemmän? Eli saastuttaminen olisi sallitumpaa varakkaammille?
Varakkaat ovat varakkaita kenties myös siksi, että ajattelevat talouttaan rationaalisemmin. Hankkivat esimerkiksi sähköauton, koska se tulee halvemmaksi. Ei saastuttaminen ole mikään timantteihin verrattavissa oleva ylellisyystuote. Mutta jos rikkaat haluavat maksaa ympäristöveroja köyhiä enemmän, he tulevat siinä sivussa tukeneeksi köyhiä talouxdellisesti – olettaen siis, että kompensaatio muuhun verotukseen tapahtuu järkevästi.
Unohdit kokonaan varakkaiden osalta ympäristöverojen saastuttamisen vähentämistä ohjaavan vaikutuksen. Jos on taloudellisesti varaa saastuttaa, niin silloinhan ohjaus puuttuu.
Sen sähköauton lisäksi liikkuvat enemmän lentokoneella. Sitten matkustelevat enemmän muutenkin. Ostavat ylellisyystuotteita ja siis kuluttavat enemmän. Eivät joudu vähentämään kulutustaan, koska siihen on varaa.
Niin tossa on toi ”kenties” osa varakkaista on vaurastunut suvun kautta.
Vaikka maksaisivatkin ympäristöveroja enemmän, niin ovatko nämä verot sellaisella tasolla, jotka ohjaavat oikeasti varakkaampien kulutusta? Hieman epäilen ja uskon siihen, että ympäristövero muodostaa saastuttamisesta ylellisyyshyödykkeen.
Tuo työnantajamaksujen alueellinen porrastaminen on käytössä Norjassa, siellä se näyttää toimivan hyvin. Nollamaksun alueitakin on.
”Ympäristöverot eivät tee elämästä keskimäärin kalliimpaa, koska vastaavasti voidaan alentaa muuta verotusta tai palauttaa tuotto tulonsiirtoina.”
Ehkä todella pitkällä tähtäimellä, mutta ei kukaan tee politiikkaa – tai harvemmin mitään muutakaan – noin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi monet haitat ulottuvat yli kansallisten rajojen, jolloin jokaiselle yksittäiselle maalle voi hyvinkin olla kannattavaa tuhota ympäristöä vaikka kokonaisuutena hommassa ei olisikaan järkeä.
Fossiilisten polttamisen haittavaikutukset ovat alkaneet realisoitua vasta yli sata vuotta niiden laajamittaisen käytön aloittamisen jälkeen. Raskasmetallien tai mahdollisesti mikromuovien kertyminen ravintoketjuun näkyy vasta pitkän ajan päästä jätteiden dumppauksesta luontoon ja mahdollisesti jossain aivan muualla kuin missä dumppaus on tapahtunut.
Ulkoisvaikutusten hinnalla on hankala perustella ympäristöveroja juuri nyt ja tässä sellaiselle ihmiselle, joka ei kykene tai halua ottaa vuosikymmenien aikaperspektiiviä. Tarvitaan jotain muutakin argumentointia.
Siis jos ihminen on lyhytnäköinen ja piittaamaton, tarvitaan erilaista argumentointia? Ehkä tällaiselle ihmiselle ei kannata yrittääkään perustella mitään, lätkäistä vain se vero ja toivoa että edes se ohjaisi toivottavaan toimintaan.
Demokraattisessa järjestelmässä tämä toimii tiettyyn rajaan saakka, minkä jälkeen tulee vastareaktio, jossa lätkäistyjä veroja lähdetään perumaan.
Oma näkemykseni on, että vihreä talous voi kyllä toimia markkinatalousmallilla, mutta vihreä maailma vaatisi jonkinlaisen globaalin diktatuurin, jossa tietyt ympäristön suojelua koskevat asiat vietäisiin demokraattisen järjestelmän yläpuolelle. Tätähän ei tietenkään tule tapahtumaan, koska aina löytyy liikaa niitä, joiden lyhytnäköisiä etuja tämä rajoittaa.
Osmon väite, että ”hankkivat sähköauton, koska se tulee halvemmaksi”, taitaa olla täyttä totta. Yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta on kuitenkin ongelmallista, että paljon saastuttavia rikkaita avustetaan esim sähköauton hankintatuella. Annetaan siis tukea sille, että saastuttaisivat vähemmän. Ei se sähköautojen hankintatuki auta ollenkaan köyhempää kansanosaa vähentämään päästöjään. Ja suuntaus on, että noita päästöjä verotetaan lisää.
Osmon pitäisi kyetä esittämään hyvä perustelu miksi ja millä mekanismilla saastuttamisesta ei tule ylellisyyshyödykettä siten, että varakkailla olisi varaa saastuttaa enemmän silloin kun käytössä on ympäristöveroja, joilla yritetään ohjata ihmisiä saastuttamaan vähemmän ympäristöä?
Käykö niin, että ympäristöverot tulevat eriarvoistamaan ihmisiä? Ymmärrän hyvin niiden tarkoituksen ja toivoisin, että löytyisi jokin tehokas keino ohjaamaan saastuttamista.
Minusta nostat tässä sivutuotteena esiin epätasaiseen tulon/varallisuudenjakoon liittyvän ongelman: suuri varallisuus voi tehdä välinpitämättömäksi. Suomessa törmää joskus keskusteluun suurituloisten saamista jättimäisistä liikennesakoista. Jos sakot eivät olisi tulosidonnaisia, olisiko suurituloisilla oikeastaan mitään pelotetta, joka saisi noudattamaan liikennesääntöjä?
Muutamia ajankohtaisia talouslukuja
29.3.2023 Valtiokonttorin ehdotus valtion tilinpäätökseksi vuodelta 2022
Valtion talous; pitkään jatkunut hidas talouskasvu, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, kasvaneet korkomenot
Valtion tuotto- ja kululaskelma
Tase
Valtion tilinpäätös on osa hallituksen vuosikertomusta
alijäämä 4,7 mrd €
tulot 71,6 mrd € (sis. 11,3 mrd € nettolainanotto)
menot 76,3 mrd €
yhteisövero 6,0
ansio- ja pääomatulovero 23,9
arvonlisävero 22,2
siirto paikallishallinnolle n. 15,4 mrd €
siirto sosiaaliturvarahastolle n. 14,3 mrd €
yrityksille maksettavat tuet
tase 68,4 mrd €
tase valtion velka 142,7 mrd €
sijoitukset
Valtion tilinpäätös v. 2022 mrd €
verot ja veronluonteiset tulot 51,7
sekalaiset tulot 6,7
korkotulot, osakkeiden myyntitulot
ja voiton tuloutukset 1,6
lainat 11,5
71,6
eduskunta 0,1
tasavallan presidentti 0,0
valtioneuvosto 0,7
ulkoministeriö 1,4
oikeusministeriö 1,1
sisäministeriö 1,9
puolustusministeriö 4,3
valtionvarainministeriö 32,8
opetus- ja kulttuuriministeriö 7,6
maa ja metsätalous 3,0
liikenne- ja viestintä 3,9
työ ja elinkeino 2,9
sosiaali ja terveys 15,5
ympäristö 0,4
valtion velan korot 0,8
76,3
varainhoitovuoden alijäämä – 4,7
varainhoitovuoden lopun kumula-
tiivinen alijäämä – 20,0
valtion velan korot 0,8
valtion tuotto- ja kululaskelma mrd €
toiminnan tuotot + 1,9
toiminnan kulut – 12,1
jäämä I – 10,2
rahoitustuotot ja -kulut + 0,9
satunnaiset tuotot ja kulut + 0,0
jäämä II – 9,3
siirtotalouden tuotot ja kulut
tuotot + 3,4
kulut – 50,1
jäämä III – 56,0
tuotot veroista ja pakollisista
maksuista + 51,3
tilikauden tuotto/kulujäämä – 4,7
valtion tase 31.12.2022
vastaavaa
kansallisomaisuus 0,6
käyttöomaosuus ja muut pitkäaikaiset
sijoitukset
aineettomat hyödykkeet 1,2
aineelliset hyödykkeet 21,7
käyttöomaisuusarvopaperit ja muut
pitkäaikaiset sijoitukset 26,9
vaihto- ja rahoitusomaisuus yht. 18,0
vastaavaa yht. 68,4
vastattavaa
oma pääoma – 86,6
vieras pääoma
pitkäaikainen 114,5
lyhytaikainen 40,5
vastattavaa yht. 68,4
verotuet, tuetaan
verotukia esim. verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja
verotuet eivät ole menoissa, kuten suorat tuet, vaan tuet näkyvät saamatta jääneinä verotuloina
Sanotaan, että verotukien laskeminen ei ole mielekästä, ovat arvioita tai aina ei edes sitä.
Verotuet ovat merkittävä osa julkista tukea. Verotuet usein mutkistavat verojärjestelmää.
Näkyvät tuet antavat mahdollisuuden arvioida tukien tarpeellisuutta.
Verotukia on vuodelle 2023 määritelty 193 kappaletta.
parlamentaarisen TKI-ryhmän tutkimus- ja kehittämismenot. Olisi toivottavaa, että jos valtion tuki olisi vuosittain esim. 4 mrd €, niin yritysmaailman panos olisi 8 mrd €. Yritysmaailma on kerännyt varallisuutta 15 vuotta.
palkasta työnantajalta työntekijöille siirretyt sosiaalikulut,
työntekijöiden vähennysoikeus kustannukset valtiolle 1,61 miljardia €
milj. €
eläketulovähennys
valtion verotus 290
kunnallisverotus 1.050 1.340
työtulovähennys 1.210
ansiotulovähennys kunnallis-
verotuksessa 1.410 2.620
3.960
kotitalousvähennys 390
valmisteverotus; diesel 883 maakaasu lämmitykseen 117 turve 109 teollisuus sähkövero 223 ajoneuvovero 243 yht. 1.575 milj, €
Varat ja velat valtion taseessa
Varat 68,4 mrd €
käyttöomaisuus 49,8
vaihto- ja rahoitusomaisuus 18,0
kansallisomaisuus 0,6
Velat 155,0 mrd
pitkäaikainen 114,5
lyhytaikainen 40,5
tuotto- ja kululaskelma
tuotot 58,3 mrd €
tuotot veroista ja pakollisista
maksuista 51,3
siirtotalouden tuotot 3,4
toiminnan tuotot 1,9
rahoitustuotot 1,7
satunnaiset tuotot 0,1
kulut 63,1 mrd €
siirtotalouden kulut 50,1
henkilöstökulut 5,2
palvelujen ostot 3,3
muut toiminnan kulut ja
poistot (netto) 2,8
vuokrat 0,8
rahoituskulut 0,8
satunnaiset kulut 0,1
Kunnille ja sosiaaliturvarahastoille maksettavat valtionosuudet ja -avustukset ovat siirtotalouden kuluja. Niiden osuus kaikista kuluista on 79 %, eli 50,1 mrd €
tulonsiirrot ovat siirtotalouden tuottoja ja kuluja
kulut mrd €
sosiaaliturvarahastolle 14,3
paikallis- ja hyvinvointi-
aluehallinnoille 17,5
kotitalouksille 5,4
elinkeinoelämälle 3,6
Euroopan unionille 2,4
voittoa tavoittelemattomille
yhteisöille 2,7
tuotot 3,4
tulot ja menot v. 2022
tulot
verot 51,7
sekalaiset 6,7
nettolainanotto ja valtiolla
takaisin maksettavat lainat 11,5
osinkotulot ja osakkeiden
myyntitulot 1,6
tulot yht. 71,6 mrd €
menot
käytetty v. 2022 59,2
seuraavalle vuodelle siirtyvä
määräraha 17,1
76,3 mrd €
alijäämä – 4,7 mrd €
valtion verotulot v. 2022 oli 51,7 mrd €
liikevaihdon verot ja veromaksut 22,4 mrd €
arvonlisävero 21,3
vakuutusmaksuista
suoritettavat verot 0,9
tulo- ja varallisuusverot 19,2 mrd €
mm.
ansio- ja pääomatulo-
verot 12,8
perintö- ja lahjavero 0,9
valmisteverot yms. 10,0 mrd €
mm.
energia 4,5
alkoholijuomavero 1,5
ajoneuvovero 1,1
tupakkavero 1,1
valtiontakaukset ja -takuut v. 2022 oli 50 mrd € (49.900.000.000) (pääosa EUR ja USD)
Valtion eläkevastuu 97 mrd €
”Työllisyyden nostamiseksi 80 prosenttiin töihin on päästävä niidenkin, joiden osaamisessa tai työkyvyssä on puutteita. Tämä ei onnistu, jos palkan on oltava korkea.”
Tässä Osmon nostamassa asiassa on itseasiassa paljon suurempi vaikutus kuin välttämättä nopealla lukemisella hoksaakaan. Toimin työkokeilun ohjaajana, olen aikaisemminkin toiminut. Haluan tehdä niin vapaehtoisesti työpaikalla ja yritän löytää mielenkiintoisia töitä vajaakuntoisille oman päätyöni ohessa. Itselleni on tavoitteena se, että jos työkokeilusta työllistyy, niin olen osaltani tehnyt paljon enemmän kuin pelkkä työkokeilu, koska henkilö joka on on kuntotustuella ja työllistyy, niin säännöllisessä työssä todennäköisesti käyttää vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita.
Varsinaisesti minun ei tarvitse tehdä näin. Voisin hyvinkin vain keskittyä siihen omaan työhöni, mutta teen mielelläni muutakin josta näen olevan enemmän hyötyä. Minusta olisi tärkeää, että ihmiset työtehtävissään yleisestikin tuntisivat sellaista ”yhteiskuntavastuuta” jossa tekisivät enemmän yhteiskunnan hyväksi.
Ihminen päättää ja naapuri (veronmaksaja) maksaa. Pitäisi päästä järjestelmään, jossa on yhtäläinen pohjaverovapaus ja itse saa päättää oman kestävän kulutuksensa (verovähennykset poistetaan).
Tärkeintä on, että talousverojärjestelmä on yksinkertainen ja selkeä.
Meillä on voimakas tarve keksiä kaikenlaista. Esim. 193 erilaista verotukea on osoitus pohjattomasta valtion rahojen hyödyntämisestä ilman näkyvää tulosta ja hyötyä yhteiskunnalle.
Yksinkertaisuus on paljastavaa, kaikki rahan käyttö on näkyvillä.
Nyt 15 vuoteen ei ole aikaansaatu talouskasvua. Toivottavasti nyt saadaan, kun varallisuutta on kerätty (elvytys velkarahoilla). Vihreä siirtymä on ajankohtainen. Mietitään, miten valtio edistäisi talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa.
Todella monet nurisevat korkeista veroista. On aika kertoa, mitä kaikkea verorahoilla saa.
Ennen kuin ruvetaan laskuttamaan yhteiskunnan nyt maksuttomista palveluista, voisi ilmoittaa kansalaisille heidän saamiensa palvelujen rahalliset markkina-arvot (koska markkinoilta ostettaisiin markkinahintaan). Esim. päivähoito, varhaiskasvatus, koulutus, korkeakoulutus, perusterveyden hoito, erikoissairaan hoito, kohtuuhintaiset vuokra-asunnot, vanhusten palvelut.
Samalla tavalla kuin työnantajat ilmoittavat verottajalle vuosiansiot, palvelujen tarjoajat ilmoittaisivat verottajalle. Luulisi tämän digiaikana toimivan.
Aluekehitys; alueelliset tulonsiirrot, Helsinki, Espoo, Vantaa rahoista ½ miljardia vuosittain on mennyt alueille.
Varhaiskasvatus ja peruskoulutus siirrettäisiin hyvinvointialueille. Päähyvinvointialueet (5) ja Helsinki pystyisivät paremmin huolehtimaan omista alueistaan.
1 vero, valtion vero (yhdenvertainen kaikille). Valtio osaa jakaa rahat sopimuksen mukaisesti.
Esimerkkejä tuista
ensiasunnon hankkijoille 95 miljoonaa vuodessa
valtion maksamat maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkkeet 1,3 miljardia vuodessa.
Seuraavan kahden hallituskauden aikana julkista taloutta olisi sopeutettava 1–1,5 miljardilla eurolla vuosittain.
työntekijöiden matkakulujen (tulonhankkimismenoja) verovähennys (v. 2021) 1,5 miljardia vuodessa
Jos jokainen maksaa itse työmatkansa tai työnantaja maksaa, ei tarvitsisi kurjistaa maan köyhimpiä.
(Omavastuu osaa on nostettava. Jokainen on itse valinnut asuinpaikkansa ja työpaikkansa.)