Yksityinen vai julkinen: miksi vakuutusmuotoinen terveydenhuolto tulee kalliiksi? (1/6)

18 vastausta artikkeliin “Yksityinen vai julkinen: miksi vakuutusmuotoinen terveydenhuolto tulee kalliiksi? (1/6)”

1. Onko talousti­eteen piiris­sä paneudut­tu julk­isra­hoit­teisen ter­vey­den­huol­lon jär­jestämisen ongel­maan? Mil­lä kan­nusteil­la eri toim­i­jat saataisi­in toim­i­maan opti­maalis­es­ti kokon­aisu­u­den kannalta ?

   Vastaa

2. On kuvitel­maa, että vain yksi­tyisel­lä puolel­la yli­hoidet­taisi­in. Sama on yleistä julkisel­la puolel­la, sil­lä ter­veitä on aina mukavampi paran­taa kuin sairai­ta. Jokainen hoidet­tu masen­nus­poti­las tuot­taa mieli­hyvää. Toisaal­ta sairaiden hoito ei julkisel­la puolel­la onnis­tu resurssien puuttues­sa ja näitä resursse­ja vielä vähen­net­ti­in luo­ma­l­la uusi kallis ja hyödytön byrokraat­ti­nen organ­isaa­tio poli­itikko­jen suojatyöpaikoiksi.

   Vastaa

   1. Itse asi­as­sa masen­nus­poti­laiden hoit­a­mi­nen on erit­täin kus­tan­nuste­hokas­ta ja masen­nus­poti­laiden hoito on melko retu­peräl­lä suomes­sa johtuen masen­nus­lääkkei­den väärinko­hden­tamis­es­ta (geeni­pa­neel­in avul­la pystyt­täisi­in selvitet­tämään mikä masen­nus­lääke toimii kellekkin ja hin­ta <200e/potilas).
      Masen­nus­poti­las mak­saa vuodessa suo­ri­na (lääkket, ter­apia, hoito) ja epä­suo­ri­na (sairalo­mat ja työkyvyt­tömyy­seläk­keet) kus­tan­nuksi­na noin 8000e ja huonos­ti (toim­i­ma­ton lääk­i­tys) hoidet­tu masen­nus­poti­las noin 15000e vuodessa. Näil­lä rahoil­la hoidet­taisi­in mon­ta mainit­se­maasi “sairas­ta” potilasta.

      Vastaa

      1. (geeni­pa­neel­in avul­la pystyt­täisi­in selvitet­tämään mikä masen­nus­lääke toimii kellekkin ja hin­ta <200e/potilas)

         Jyr­ki Kataista lainat­en tuo kuu­lostaa fan­tas­tiselta. Mikä mekanis­mi tuos­sa on taustal­la, jokin yksit­täi­nen entsyymin muo­to joka elim­i­noi lääk­keen nopeam­min pois? Eri­tyyp­pinen resep­tori aivois­sa? Vai onko kyse eri patolo­gioista, jot­ka pitäisi erot­taa omik­si diagnooseikseen?

         Vai onko niin kuin epäilen, että kyseessä on monigeeni­nen mit­tari joka tosi­asi­as­sa ei mit­taa lääk­keen vaiku­tus­ta vaan jotain sekoit­tavaa tek­i­jää kuten tem­pera­ment­tia? Ihmiset kun sat­tuvat ole­maan erit­täin pitkälti saman­laisia biokemialtaan.

         Vetoan vielä auk­tori­teet­ti­in:Scott Alexan­der vaikut­taa skeptiselle.

         Mitä henkilöko­htaiseen lääk­in­tään tulee, ehkä kan­nat­taisi aloit­taa jostain helpom­mas­ta ja vaikut­tavam­mas­ta. Esim. nopea ana­lyysi aller­gi­sista tai immu­nol­o­gi­sista reak­tioista lääkkeille kuten hepari­inille, jot­ta poti­laat eivät kuolisi yllättäen.

      2. Vas­taus Olli S:lle

         “Vai onko niin kuin epäilen, että kyseessä on monigeeni­nen mit­tari joka tosi­asi­as­sa ei mit­taa lääk­keen vaiku­tus­ta vaan jotain sekoit­tavaa tek­i­jää kuten tem­pera­ment­tia? Ihmiset kun sat­tuvat ole­maan erit­täin pitkälti saman­laisia biokemialtaan.”

         Geeni­pa­neelis­sa (B ‑Farma‑D) tes­tataan usei­ta lääkeainei­den metabo­li­aan vaikut­tavia geene­jä, tämän avul­la voidaan arvioi­da miten eri lääkeaineet metaboloituu poti­laas­sa ver­taa­mal­la tulok­sia geenirek­isteri­in. Tästä saadaan arvio jos­sa poti­laat jae­taan viiteen tyyp­pi­in toden­näköisen lääkeainemetabo­lian perus­teel­la. Esimerkik­si voitaisi­in tietää, että poti­las metaboloi erit­täin tehokkaasti tiet­tyä lääket­tä, jol­loin nor­maalia pienem­pi annos lääket­tä antaisi jo toiv­o­tun tehon eikä hait­tavaiku­tuk­sia ilmenisi niin paljoa, joi­ta nor­maalil­la annok­sel­la ilmenisi huo­mat­tavasti todennäköisemmin.
         Hait­tavaiku­tuk­set tai lääk­keen tehot­to­muus on yleisin syy mielialalääk­i­tyk­sen vai­h­toon tai lopettamiseen.

      3. Kiitos, tuo vaikut­taa jo vakavam­min otet­tavalle. Jos joudu­taan käyt­tämään lääkkeitä, joil­la pitoisu­us on merkit­tävä tek­i­jä vaiku­tusten ja hait­to­jen kanssa, tuo saat­taa olla järkevä sijoitus.

3. Hyvä avaus.
   Sel­l­ainen stan­dar­d­oi­jan näkökul­ma tähän lisää, että jos tiedot kulk­i­si­vat parem­min, olisi mah­dol­lista horison­tal­isoi­da tätä sys­teemiä paljon pidem­mälle. Vaikka­pa tuo lonkkaleikkausken tutkimus voisi olla oma vai­heen­sa, jon­ka tek­isi joku toim­i­ja, joka on siihen erikois­tunut ja sit­ten sen tutkimuk­sen ja palvelusetelin kanssa asi­akas voisi vali­ta varsi­naisen leikkaa­van palvelun, yksi­tyisen tai julkisen tai muun.
   Mei­dän ter­veyspalvelu­iden ongel­ma saat­taa olla liialli­nen ver­tikaal­isu­us. Se voidaan pois­taa pakot­ta­mal­la uusia (tiedon) rajap­in­to­ja, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat tehokkaan toimin­nan, erikois­tu­misen ja kil­pailun. Ver­tikaal­isu­ut­ta on selä yksi­tyisel­lä että julkisel­la puolel­la. Ver­tikaal­isu­us on toisi­naan tarpeen, sil­loin kun on merkit­tävää kehi­tys­tä markki­nas­sa. Mut­ta jos kehi­tys on kohtu­ullista, horin­son­taa­li­nen rakenne tuo paljon etu­ja erikois­tu­misen ja kil­pailun kaut­ta. Nämä asi­at eivät ole mus­tavalkoisia, eikä niiden pitäisi olla ideologisia.

   Vastaa

4. Ainakin yksi ongel­ma on, että mak­sajia julkisel­lakin puolel­la on usei­ta. Muista lehti­ju­tun, jos­sa joku valit­ti että Kela ei mak­sanut ‘kymp­pi­ton­nin pil­ler­iä’ johonkin vaivaan. Sit­ten tuli saatavil­la ‘sadan­ton­nin piik­ki’ jon­ka sai sairaalas­ta ynnärtääk­seni uksit­täisen lääkärin päätök­sel­lä. Mielestäni mei­dän pitää tehdä ihan yleis­päte­viä päätök­siä paljonko lääke voi mak­saa vaik­ka ter­veitä elin­vu­osia kohti. Tästä ei sit­ten yksit­täi­nen lääkäri voisi poiketa.

   Vastaa

5. Asia on juuri noin kuten kuvailet. 

   ” Olen­naista on, miten yhdis­tää keskenään julkisen ter­vey­den­huol­lon taipumus tehdä oikei­ta asioi­ta, yksi­tyisen sek­torin parem­paan organisointiin? ” 

   Se että julk­isra­hoit­teisia ter­veyspalvelui­ta tuot­ta­vat myös yksi­tyiset on var­masti perustel­tua, mutta:
   “Kokoomuk­sen puolelta on esitet­ty lähin­nä vain esi­tyk­siä toteut­taa tämä väärin. Yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon kannal­ta ei ole ole­mas­sa turhaa hoitoa, jos vain joku siitä maksaa.”

   “hyvä vai­h­toe­hto on, että julki­nen ter­vey­den­huolto – siis mak­sa­ja – päät­tää hoidon tarpeesta” Eli julki­nen puoli määrit­tää ensik­si sen toimen­piteen jon­ka poti­las tarvit­see ja osoit­taa poti­laalle paikan mis­sä toimen­pide tehdään julk­isin varoin. Joko julkisel­la puolel­la, mut­ta tarvit­taes­sa myös yksi­ty­isil­lä joiden kanssa mak­sa­jal­la on sopimus . Kuitenkin aina niin että mak­sa­jal­la säi­lyy var­muus siitä että tehdään oikei­ta asioi­ta ja että tiede­tään etukä­teen mitä tilat­tu toimen­pide mak­saa varsi­naiselle mak­sa­jalle eli hyvinvointialueelle.…

   Kos­ka kokoomuk­sen aja­ma valin­nan­va­paus­sote olisi ollut avoin piik­ki verovaro­jen rahas­tuk­selle niin kan­nat­taa seu­ra­ta todel­la tarkkaan sitä mitä kokoomus puuhastelee hyv­in­voin­tialueil­la ja hal­li­tuk­ses­sa. Jatkaako kokoomus edelleenkin tuol­la vääräl­lä lin­jal­la joka tulisi veron­mak­sajille lop­ul­ta todel­la kalli­ik­si. Kokoomuk­sen ide­ologi­nen halu yksi­ty­istää on niin kova että se olisi valmis siihen välit­tämät­tä siitä mil­laiset kus­tan­nus­vaiku­tuk­set sil­lä lop­ul­ta olisi. Kokoomuk­sen väätä tie tarkoit­taa vähin­tää 20% kus­tan­nusten nousua, ilman että tarpeel­liseen hoitoon saadaan ainakaan vas­taavaa paran­nus­ta. Sitäkö suo­ma­laiset halu­a­vat ja onko meil­lä varaa siihen? 

   Siitä ei liene erim­ielisyyt­tä, pait­si kokoomuk­sen kanssa, kenen tiukas­sa ohjauk­ses­sa sote-palvelu­iden tulee olla, mak­sa­jan vai sen joka laskut­taa . Julkisen sek­torin, eli mak­sa­jan, tietenkin. Sitä ei saa antaa mis­sään nimessä pois omista käsistä!
   Töi­den organ­isoin­ti­han ei riip­pu­vainen siitä onko työ­nan­ta­ja yksi­tyi­nen vai julki­nen, vaan siitä että kuin­ka ne halu­taan organ­isoi­da ja halu­taanko parhaisi­in käytän­töi­hin myös panos­taa. Nyt se panos­t­a­mi­nen julkisen puolen organ­isoin­ti­in on kor­vat­tu pitkälti ostoil­la yksi­ty­isiltä, joten ei ihme jos on ajaudut­tu tilanteeseen jos­sa julkisen puolen kehit­tämis­es­tä ollaan joudut­tu tin­kimään. Ensin rahat pois kehit­tämis­es­tä, sit­ten pakon edestä osto­ja sieltä mis­tä vaan saadaan ostet­tua ja niille rahoi­tus pakon edessä jälkikä­teen. Sitä kun jatkaa tarpeek­si kauan niin kyl­lähän se alkaa näkyä. Näivet­tämäl­lä tarkoituk­sel­la julkisen puolen toim­into­ja voidaan aina osoit­taa etteivät ne toi­mi ja tar­jo­ta sit­ten ratkaisuk­si yksi­ty­isiä, niin­hän kokoomus tekee kaiken aikaa ja on aina tehnyt. No, kalli­ik­si se käy veron­mak­sajille pidem­män päälle, kos­ka yksi­tyisen etu ei ole sama kuin yhteinen etu. Yksi­tyisen etu on kas­vat­taa markki­naa vaik­ka kuin­ka “turhal­la” hoidol­la kun­han vaan saa jonkun siitä mak­samaan riit­tävän hin­nan jos­ta jää riit­tävä voit­to omis­ta­jille, yhteinen etu on taas vähen­tää hoidon tarvet­ta eikä ainakaan hoitaa turhaan jot­ta kus­tan­nuk­set pysy­i­sivät kurissa.

   Työthän voidaan organ­isoi­da julkisel­la puolel­la aivan samoin kuin yksi­tyisel­läkin, se kyl­lä onnis­tuu jos vaan päät­täjät tosis­saan niin halu­a­vat! Mut­ta halu­a­vatko, vai halu­a­vatko vain yksi­ty­istää yksi­ty­istämisen vuoksi?

   Toiv­ot­tavasti kokoomuskin keskit­tyy jatkos­sa hyv­in­voin­tialuei­den toimin­nan todel­liseen kehit­tämiseen sen sijaan että jatkaa katk­er­ana siitä mihin Sip­ilän hal­li­tuk­ses­sa jäi. Hallinto on nyt pystyssä, panok­set nyt rahoituk­seen, toimin­nan organ­isoin­ti­in ja resurs­sei­hin niin hyvä tulee.

   Vastaa

6. Yksi­tyi­nen kil­pail­i­ja on hyvä ker­mankuorin­nas­sa, siis tun­nista­maan, mis­sä asiois­sa nykyi­nen kus­tan­nus­ta­so on yliko­rkea siihen ver­rat­tuna, miten asi­at voisi tehdä tehokkaam­min. Eri­no­mainen esimerk­ki tästä on mag­neet­tiku­vaus ja silmän­po­h­janku­vaus. Niin kauan kuin mag­neet­tiku­vauk­sia tehti­in vain yksi­tyisel­lä puolel­la ja silmän­po­h­janku­vauk­sia vain erikois­lääkäreil­lä, hin­nat oli­vat jäätävän iso­ja. Mag­neet­tiku­vauk­sis­sa oli iso laite­hank­in­takus­tan­nus ja isot koulu­tuskus­tan­nuk­set, ja pienet mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set lisäkäyt­tök­er­roista. Yksi­tyi­nen puoli kek­si han­kkia halvem­pia lait­tei­ta ja saa­da niille korkean käyt­töas­teen. Mag­neet­tiku­vauk­sen hin­ta tip­pui vähitellen tyyli­in 90 %, ja hin­to­jen lask­ies­sa kuvausten määrät puolestaan räjäh­tivät nousu­un, kun kuvista on kuitenkin iso hyö­ty ver­rat­tuna siihen, jos kudok­sia arvioitaes­sa tietoläh­teenä olisi vain rönt­gen ja ulkoapäin tarkastelu. Silmän­po­h­janku­vauk­sia teki aikoinaan lähin­nä vain erikois­lääkärit val­tavaan hin­taan. Nykyään niitä tekevät pääasi­as­sa optikot ilman että erikois­lääkärin kus­tan­nus­ta­son työn­tek­i­jöitä käytetään kuvauk­sis­sa lainkaan, ja silmän­po­h­janku­vauk­sen saa usein kau­pan pääl­lisenä näön­tutkimuk­sen osana. Toki optikon tutkimus ei kor­vaa silmälääkärin tutkimus­ta, vaan kyse on ollut käytän­nössä pääos­alle kuvat­tavista ihan uuden palvelun tulosta, jos­sa seu­lotaan sitä, kenen voi kan­nat­taa men­nä lääkärillekin silmiään tutk­i­tut­ta­maan — ja jon­ka kaut­ta on ennal­taehkäisty monien silmä­sairauk­sien etenemistä.

   Ter­vey­den­hoi­dos­ta puut­tuu kuitenkin yhä aidosti isot globaalit toim­i­jat palvelun­tar­joa­ji­na. Iso­ja globaale­ja toim­i­joi­ta on vas­ta laite­myyjinä. Isot dig­i­tal­isaa­tion ja automaa­tion tuot­tavu­us­loikat hoidois­sa ja sairauk­sien ennal­taehkäisyssä ovat vielä pitkälti tekemättä.

   Vastaa

7. The käyrä.

   Vastaa

8. ”Yksi­ty­isil­lä on taipumus alen­taa hoidon indikaa­tioi­ta saadak­seen lisää poti­lai­ta. Kau­pas­ta myy­dään tavaroi­ta tark­ista­mat­ta, tarvit­seeko asi­akas niitä, mut­ta asi­akas mak­saakin itse.”

   Tässä on paha, paha logi­ikkavirhe ja perus­tuu ide­olo­giaan, ei fak­taan tai tosi­a­sioi­hin. Yksi­tyisel­lä työsken­telee ihan taval­lisen, suo­ma­laisen lääkärink­oulu­tuk­sen saanei­ta lääkäre­itä, vaikka­pa käsikirurge­ja, kuten itse. Hoidon indikaa­tioi­ta ei määrää Ab Oy Ter­veyspalvelu, se tar­joaa vain tilat jois­sa lääkärin­työtäni teen. Indikaa­tioni hoitaa poti­las­ta eivät vai­h­du talon seinien mukaan. En saa mitään ylimääräistä kor­vaus­ta ohjel­moimal­la tutkimuk­sia joi­ta poti­las ei tarvi. Tämä kom­ment­ti oli enim­mäk­seen vain loukkaava.

   Vastaa

   1. Ehkä kun­ni­antun­toasi lep­yt­tää se tieto, ettei kukaan tarkoit­tanut tuo­ta henkilöko­htaisek­si loukkauk­sek­si sin­ulle, vaan se on vain koke­muk­seen perus­tu­va huomio, että ter­vey­den­huol­los­sakin kan­nusteil­la on väliä.

      Uskon kyl­lä henkilöko­htaiseen ammat­ti­eti­ikkaasi ja se on epäilemät­tä eduk­si tehokku­udelle ja vaikut­tavu­udelle., ehkä myös murheek­si työ­nan­ta­jalle­si. Siitä, min­ua parem­pi­en veron­mak­sajien ja vaivaisem­pi­en poti­laiden puoles­ta, kiitos. Mut­ta Hip­pokra­teen valakaan ei valitet­tavasti pysty estämään organ­isaa­tioi­ta ja käytän­töjä hivut­tau­tu­mas­ta siihen suun­taan, jos­sa kus­tan­nuk­set ovat pien­im­mät ja hyödyt suurim­mat. “Jos me emme tee näin, kil­pail­i­jat kuitenkin tekevät.”

      Vastaa

   2. Min­ul­ta ainakin on yksi­ty­is­lääkäri kysynyt: “Onko vaku­u­tus­ta?” Ja kun olen ker­tonut, että on, kir­joit­tanut lähet­teen jatkotutkimuksiin.

      Vastaa

   3. Mari Man­ni­nen: Olen kom­men­tis­tasi osin samaa mieltä, eri­tyis­es­ti niiden lääkärei­den osalta, jot­ka toimi­vat pääosin julkisel­la puolel­la ja vain sivu­toime­naan yksi­tyisel­lä puolel­la (sel­ven­nyk­senä: täl­löin mielestäni hoito on usein asian­mukaisem­paa, eikä tätä pidä kieltää, vaik­ka jotkut kateel­liset niin toivoisi­vatkin). Kuitenkin on paljon vain yksi­ty­is­puolel­la toimivia lääkäre­itä, joil­ta alkaa vuosien kulues­sa näke­mys oikeasti sairaaseen ihmiseen hämär­tyä, kun suurin osa poti­laista on lievästi sairai­ta, jot­ka parani­si­vat itses­täänkin. Täl­löin voidaan teet­tää tutkimuk­sia tai ylipäätään kon­trol­loi­da vas­taan­otol­la tilantei­ta (vaikka­pa lievä virus­in­fek­tio), jois­sa julkisel­la puolel­la kään­nyt­tet­täisi­in tiskiltä koti­in paran­tu­maan tai korkein­taan pää­sisi sairaan­hoita­jan arvioon, kos­ka lääkäril­lä ei ole tilanteeseen (todel­lista) annet­tavaa. Aivan ymmär­ret­tävää medikalisaa­tio­ta, että tun­tisi tekevän­sä merk­i­tyk­sel­listä työtä, mut­ta ei kansan­ter­vey­del­lis­es­ti tai ‑taloudel­lis­es­ti järkevää.

      Vastaa

9. Pro­fes­sori Mart­ti Kekomäen Sote-uud­is­tus perus­tui jär­jestäjä-tuot­ta­ja­malli­in, jos­sa sote alue hyväksyi yksi­tyisen ja kol­man­nen sek­torin sote-asemia ja ‑keskuk­sia julk­isten rinnalle.

   Asi­akkaal­la oli valin­nan vapaus ja rahoi­tus tuli val­ti­ol­ta asi­akkuuk­sien määrän mukaid­i­na kap­i­taa­tioina, joil­la palvelun­tuot­ta­ja kat­toi kiin­teät kus­tan­nuk­sen­sa. Näin palveluka­p­a­siteet­ti vas­tasi aina asi­akaskun­nan kokoa, kun “raha seurasi asi­akas­ta” eikä rahoi­tus perus­tunut kus­tan­nusten kasvu­un, vaan kus­tan­nuk­set oli puris­tet­ta­va rahoitusraamiin.

   Asi­akkaiden valin­nan­va­paud­es­ta seurasi palvelu­jen hyvä saavutet­tavu­us ja kil­pailus­ta hyvä palvelun laatu, kos­ka menetet­ty adi­akas merk­it­si pienevää rahoitusta.

   Kekomä­ki on esitel­lyt sote-mallinsa kak­sil­la Tietei­den päivil­lä 2017 ja 2019. Tal­len­teet löy­tyvät YouTubesta.

   Vastaa

   1. Asi­akkaiden valin­nan­va­paud­es­ta seurasi palvelu­jen hyvä saavutet­tavu­us ja kil­pailus­ta hyvä palvelun laatu, kos­ka menetet­ty adi­akas merk­it­si pienevää rahoitusta. 

      Seurasi, onko malli siis ollut jos­sain käytössä?

      Malli kuu­lostaa kuvauk­sesi poh­jal­ta ongel­malliselta. Kuka määrit­tää toimen­pitei­den hin­nat, kuka val­it­see tuot­ta­jan ja kuka arvioi hoidon tarpeen? Ole­tanko oikein että val­tio määrää hin­nat ja kansalainen val­it­see tuot­ta­jan? Epä­selväk­si jäi näil­läkin ole­tuk­sil­la kuka arvioi hoidon tarpeen.

      Kyl­lä min­ulle kel­paisi täy­delli­nen ter­veystarkas­tus vaik­ka vuosit­tain sisältäen mag­neet­tiku­vat ja kaik­ki mah­dol­liset tutkimuk­set laa­joine veri­pa­neelei­neen. Ei ole kuitenkaan mak­sa­jan näkökul­mas­ta järkevää rahankäyt­töä sel­l­aista antaa. Mikä taho tässä mallis­sa sanoo min­ulle ”ei, ette tarvitse sel­l­aista, mut­ta jos mak­sat­te omil­la rahoil­lanne niin siitä vain”.

      En löytänyt googlel­la kyseis­es­tä mallista sisältöä. HS oli jokin artikke­li mak­sumuurin takana.

      Vastaa

   2. Valin­nan vapaus on myös tuot­ta­jien vapaut­ta valikoi­da. Ei toi­mi kap­i­taa­tion kanssa.

      Vastaa