Päästömaksut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

Taas ker­ran on blogillani herän­nyt kysymys, merk­it­seekö ympäristöon­gelmien hillit­sem­i­nen hait­taveroil­la sitä, että köy­hät joutu­vat tin­kimään ja rikkaat saa­vat saas­tut­taa vaik­ka ilokseen.

Lähde­tään täy­del­lis­es­tä ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta: jokaiselle yhtä suuri henkilöko­htainen päästöki­in­tiö. Tämä ei olisi käytän­nössä aivan yksinker­taista, sil­lä kuin­ka paljon päästöjä aiheutuu näkkileipä­paketista, joka on kul­jetet­tu kaup­paan?  Kaup­paa läm­mitetään ja valais­taan ja niin edelleen, mut­ta osoit­tau­tuu, että tämä ongel­ma on väl­tet­tävis­sä. Kuvitel­laan siis, ettei ongel­maa ole.

Annetaan jokaiselle kiin­tiök­si vaik­ka seit­semän ton­nia hiilid­iok­sidia vuodessa.

Joillekin tähän rajaan pääsem­i­nen olisi han­kalaa, toisil­la voi olla vaikeuk­sia kek­siä, miten saisi­vat kiin­tiön­sä käyte­tyk­si. Sovi­taan siis, että ylimääräistä kiin­tiötä saa myy­dä sille, joka sitä eri­tyis­es­ti tarvit­see. Kuvitel­laan edelleen, että tälle kau­pankäyn­nille muo­dos­tuu pörssi, jos­sa jotkut osta­vat ja jotkut myyvät. Näin päästölle syn­tyy hin­ta, olkoon se vaik­ka 100 €/tonni.

Nyt tietysti rikkaat enem­män osta­vat ja köy­hät enem­män myyvät, joten keskimäärin rikkaat voivat päästää enem­män kuin köy­hät, mut­ta kau­pankäyn­ti on kan­nat­tanut molem­mille. Eihän transak­tio­ta muuten syn­ty­isi. Kau­pankäyn­nin seu­rauk­se­na rikkaista on tul­lut vähän vähem­män rikkai­ta ja köy­histä vähän vähem­män köy­hiä kuin ilman kaupankäyntiä.

Yllä kuvat­tu menet­te­ly olisi kuitenkin köm­pelö. Siinä olisi myös se näkkileipäon­gel­ma tai siis välil­lis­ten päästö­jen ongelma.

Samaan tulok­seen pääsee paljon yksinker­taisem­min huu­tokaup­paa­mal­la päästöoikeuk­sia, tässä tapauk­ses­sa määrä, joka on asukasluku ker­rot­tuna seit­semäl­lä ton­nil­la ja palaut­ta­mal­la syn­tyneet tulot kansalaisille yhtä suure­na sum­mana. Jos hin­ta olisi edelleen 100 euroa/tonni, kaik­ki saisi­vat rahaa takaisin 700 €.

Val­tio ei jaa päästöoikeustoli­ja täl­lä taval­la — voisi jakaa, mut­ta ei jaa. Jol­lakin tavoin se ne kuitenkin kansan­talouteen palaut­taa. Palaut­taa myös tänä vuon­na.  Kokoomus alen­taisi tietysti mielel­lään suu­rit­u­lois­t­en vero­tus­ta. Yleen­sä on niin, että kun hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la on riit­tävästi rahaa, se koituu pien­i­t­u­lois­t­en hyödyk­si ja päinvastoin.

On tärkeätä, että ympäristöverot palaute­taan kansalaisille taval­la, joka vähin­täänkin kom­pen­soi ostovoiman heikken­e­misen — ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä mielel­lään jok­seenkin tasasum­mal­la asukas­ta kohden.

21 vastausta artikkeliin “Päästömaksut ja ilmasto-oikeudenmukaisuus”

  1. Rikkaat saa­vat enem­män päästöoikeuk­sia taval­la tai toisel­la ja heil­lä on varaa käyt­tää ne. Jos köy­hem­män saa­vat sen takia enem­män rahaa, niin sen rahan kanssa köy­hät sit­ten odot­tel­e­vat mil­loin pää­sevät tule­vaisu­udessa kulut­ta­maan ja siis käyt­tämään enem­män päästöoikeuk­sia, kun ne meni rikkaille. Tämä sit­ten jatkuisi ja jatkuisi samal­la taval­la. En tässä ottanut tarkem­min kan­taa siihen muo­toon mil­lä taval­la se raha kanavoi­tu­isi päästöoikeuk­sista köyhille.

  2. Jos minä olen se rikas ja ostan vaik­ka x määrän päästöoikeuk­sia huu­tokau­pas­sa, tai jos­sain muus­sa kau­pas­sa lisää. Minä saas­tu­tan kuitenkin enem­män. Perusku­lu­tuk­sen lisäk­si siis saas­tut­taisin ylel­lisyy­teen meneväl­lä kulu­tuk­sel­la, eli siis saan päästöoikeuk­sia myös ylel­lisyyshyödyk­keenä. Ollaan kuitenkin siinä tilanteessa jos­sa lisää saas­tut­ta­mi­nen on ylel­lisyyt­tä jos­ta varakkaat voivat naut­tia paljon enem­män kuin köy­hem­mät. Tietenkin köy­hem­mät voivat aina sat­un­nais­es­ti kulut­taa varo­jaan ylel­lisyy­teen ja saas­tut­ta­vat siinä hie­man enem­män, mut­ta minä varakkaana kuitenkin olisin hyö­tynyt paljon enem­män kun olen saanut enem­män niitä päästöoikeuk­sia ja saan niitä lisää rahal­la. Tässä on se ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­u­den ongel­ma, jota on vaikeaa ratkaista. Tätä ei oikein näytä mil­län mekanis­mil­la saa­da muutet­tua oikeu­den­mukaisem­mak­si. Kulu­tuk­sen tasa­jaol­la tämän saa ain­oas­taan oikeu­den­mukaisek­si, mut­ta se ei tai­da olla oikein realistista.

  3. Ei ole perustel­tua antaa jokaiselle yhtä suur­ta henkilöko­htaista päästöki­in­tiötä. Siitä seu­raisi kum­mallisuuk­sia, kuten että väestön­sä koon tuplaa­va val­tio saisi tuplamäärän päästöoikeuk­sia (joi­ta pitäisi kai muil­ta sit­ten saman ver­ran vähentää). 

    Oikein olisi antaa päästöoikeuk­sia sille, jol­la on nielu­ja, ja juuri nielu­jen ver­ran. Päästöoikeuk­sia osta­mal­la siis rahoitet­taisi­in nielu­jen ylläpi­toa ja mah­dol­lis­es­ti myös nielu­jen lisäämistä.

    1. Osmol­la on hyvä pohd­in­ta päästöoikeuk­sista. Lähtisin siitä, että hiilin­ielu­ja tähän ei saa sotkea. Ei nieluil­la voi ilmas­to-ongel­maa ratkaista. Näyt­tää kyl­lä jotkut niin usko­van ja toiset keräävän jopa rahaa hyväuskoisilta.
      Joskus pohdiske­lin tuo­ta nielu asi­aa. Tulin siihen tulok­seen, että ain­oa nielu on käyt­tää tuuliener­giaa bioen­er­gialaitosten co2 n varas­toimiseen timant­teina. Eikö ne timan­tit ole ikuisia. Kus­tan­nus­laskel­mat jätän muille.

  4. Joskus olen lukenut, että ainakin palkkat­u­lop­uolel­la olisi päästöjä arvioita­va palkan suu­ru­u­den mukaan. Olete­taan, että palk­ka tulee työn tuot­tavu­u­den mukaan. Tosin kun tietää, että suu­rit­u­lois­t­en joukos­sa on paljon for­mu­lakuske­ja ja jääkiekkoil­i­joi­ta, niin epäi­lyt­tää tuo työn tuottavuus.
    Joka tapauk­ses­sa väite on ollut, että joka saa palkkaa enem­män niin on oikeutet­tu myös parem­pi­in ”päästöe­tuuk­si­in”. Teo­reet­tis­es­ti ajatellen tuos­sa voisi olla järkeä, mut­ta ilmas­ton kannal­ta asia on täyt­tä huuhaa­ta. Mut­ta tämä Osmon aja­tus kyl­lä haiskah­taa hyvä­tu­loisen oikeud­es­ta suurem­pi­in päästöihin.

  5. Tässä näyt­tää käyvä niin, että kau­ni­ista lupauk­sista huoli­mat­ta suurim­mat “CO2-saas­tut­ta­jat” (Kiina, USA, Intia, Venäjä) viit­taa­vat kin­taal­la koko CO2-humpalle. 

    Glas­govin ja Kairon kok­ousten “päätök­sistä” lipetaan oikein jukrakalla, eikä tuos­ta lip­sumis­es­ta ole mitään sakko­jakaan tulossa…

    Toisaal­ta tuon ihmisen aiheut­ta­man CO2:n rooli ilmas­ton läm­peäm­misen “pää-syyl­lisenä” on enenevässä määrin asetet­tu kyseenalaisek­si johtavien ilmas­tom­a­llien tek­i­jöi­den toimes­ta, kuten esim. NASA:n Cli­ma-pro­jek­tin toimes­ta (https://clima.caltech.edu)

    Joutuuko Suo­mi maail­man­paran­nus-innos­tuk­sen­sa takia tässä viimdeis­ten mak­sajien joukkoon.

    Kyl­lä Suomes­sa pitäisi antaa yri­tys­ten itse hoitaa vihreän siir­tymän­sä itse, ilman CO2-politrukkien sotkeu­tu­mista asiaan.

  6. Ener­giantuotan­non ja liiken­teen sähköistämi­nen sekä kaupunkien suun­nit­telem­i­nen niin, että niis­sä elämi­nen kulut­taa mah­dol­lisim­man vähän luon­toa, mut­ta antaa enem­män sisältöä ihmiselämälle laa­ja-alaisen kult­tuurin muo­dos­sa, ratkai­sisi tarpeek­si ongel­mas­ta. Tämän voisi tehdä eduskun­nas­ta ja val­tu­us­toista kiusaa­mat­ta yksilöä lisäveroil­la. Kään­tää vain tuen fos­si­il­isil­ta edes pois, niin rahaa vapau­tuu ja jos höve­lik­si alkaa, niin pistää nykyisen fos­si­il­i­talouden tuke­mis­sum­man puh­taalle. Edes se, että kaavot­taisi niin että ihmiset käveli­sivät päivit­täin tarpeek­si, toisi vuosikym­menis­sä mil­jardis­äästöt. Mut­ta se on sitä fil­larikom­mu­nis­mia, kuten Soi­ni sanoi ollessaan puo­lus­tus­min­is­terin omaa­van puolueen joh­dos­sa ja reservin rom­ah­ta­va kun­to ei ole hänelle jostain syys­tä tärkeää, vaan hyötyli­ikun­ta on kom­mu­nis­mia. Kukaan ei muuten tässäkään herkullises­sa tilanteessa tunkenut Soinille luu­ta kurkkuun.

  7. Jos kat­so­taan globaalil­la tasol­la, niin kaik­ki suo­ma­laiset ovat paljon keskiar­voa rikkaampia + poikkeuk­set­ta myös päästävät keskimääräistä paljon enem­män CO2:sta ilmaan.

    Voin luva­ta, että yksikään puelue joka ehdot­taa globaalia päästö­jen tasaus­ta ei tule men­estymään vaaleis­sa kovin hyvin, vaik­ka moraalis­es­ti tuo olisikin tietysti oikeute­tu­in tapa jakaa niitä päästökiintiöitä.

    Län­si­mais­sa peruskansalaiset eivät tule saa­maan mitään palau­tuk­sia mis­tään, vaan nor­maalin EU- / USA-keskilu­okkaisen per­heen pitäisi ostaa ton­neil­la vuodessa kiin­tiöitä afrikkalaisil­ta ylläpitääk­seen elintasonsa.

  8. “Sovi­taan siis, että ylimääräistä kiin­tiötä saa myy­dä sille, joka sitä eri­tyis­es­ti tarvit­see. Kuvitel­laan edelleen, että tälle kau­pankäyn­nille muo­dos­tuu pörssi, jos­sa jotkut osta­vat ja jotkut myyvät. Näin päästölle syn­tyy hin­ta, olkoon se vaik­ka 100 €/tonni.”

    Usko­mat­toman seka­va ja byrokraat­ti­nen systeemi.
    Ajat­te­len että pyörä on jo kek­sit­ty eli eiköhän päästö­jen alen­t­a­mi­nen onnis­tu kuten tähänkin asti: Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen hyvin. Ja tietenkin lisäämäl­lä ydin, aurinko-ja tuulivoimaa.
    Kun ote­taan muut­tu­jik­si maamme suuri pin­ta-ala, hyvin mata­la väen­ti­heys, harv­inaisen laa­jat met­säalat, mihin ver­rokki­maa­han tahansa ver­rat­tuna ja radikaalin pohjoinen kylmä sijain­ti, on Suo­mi jo nyt päästö­jen suh­teen enem­män kuin mallimaa.
    Panikoin­nin päästö­jen suh­teen tässä maas­sa voisi lopet­taa ja jatkaa jo aiem­min val­i­t­ul­la tiellä.
    Tämä on juuri sitä kun, mikään ei riitä ‑ajat­telua. Tai kuin syömishäiriö.

  9. Jos joku pystyy kehit­telemään sel­l­aisen mekanis­min, jol­la henkilöko­htais­ten päästöki­in­tiöi­den jakamiseen voidaan saa­da jotenkin oikeu­den­mukainen malli, niin sen ihmiset toden­näköis­es­ti hyväksy­i­sivät. Itse olisin valmis sietämään epäoikeu­den­mukaisu­ut­takin jos se koituu kuitenkin ympäristön hyväk­si. Näin tuskin kovin moni ajattelee.

    Ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­u­den ongel­ma taitaa jäädä ratkaisematta.

  10. Vielä viime aikoi­hin Suomes­sa on elänyt isohko keskilu­ok­ka, mis­sä työssäkäyvän pariskun­nan koti­talouden tuloil­la asuu vähän syr­jem­mässä omakoti­talos­sa tai rivaripätkässä (mak­saen läm­mi­tyk­sen), ajaa sieltä töi­hin autol­la, ja saat­taa jopa syödä arkiruoak­si por­saankyljys­tä tai käy­dä joskus ulkomaanlomalla.

    Jos päästökau­palle asete­taan kun­ni­an­hi­moisia päästö­tavoit­teitä, tämä lis­tat­tu kama kallis­tuu ylel­lisyyshyödykkeik­si; iso­tu­loiset eivät joudu niistä juuri tin­kimään, ja heistä tulee ikäänkuin rälssiä, jol­la on eri­oikeudet elämän­ta­paan, joka oli het­ki sit­ten duu­nar­ien saavutet­tavis­sa. (Min­ul­la on isot tulot, ja tuo tun­tuu silti ikävältä kehi­tys­su­unnal­ta yhteiskunnalle!)

    Jos nyt huu­tokaup­pavoit­to­ja jae­taan takaisin kansalais­palkan tapaan, määrä ei voi muo­dos­tua niin isok­si että jengillä olisikin taas varaa päästöä tuot­taneisi­in hyödykkei­hin — korkein­taan täl­laiset hyödyk­keet saa­vat kom­pen­saa­tios­ta lisää vet­tä kulu­tus­in­flaa­tion myl­lyyn. Per­heitä siis yhä joutuu muut­ta­maan lähiöstä Kor­soon, tekemään työ­matkat bus­sil­la, ja vai­h­ta­maan hiekkaran­ta­matkailun Kree­tal­ta Kala­joelle, ja kom­pen­saa­tiona he voivat saa­da lähin­nä lisää ostovoimaa vaikka­pa hierontaan, suo­ra­toistopalvelui­hin tai tietokone­pelei­hin. Ei tuo tai­da juuri lämmittää.

    Mut­ta Kallios­sa asu­valle opiske­li­jalle, jon­ka päästöt ovat valmi­ik­si pienet, malli olisi lottovoitto.

    Veikkaan, että tämä malli ilman kom­pen­saa­tioi­ta tuot­taisi raju­ja yhteiskun­nal­lisia vas­takkainaset­telu­ja ja äänivyöryn Per­suille. Ja kuvail­tu kom­pen­saa­tio lähin­nä lyö lisää löy­lyä: se näky­isi Vihrei­den aikaansaa­mana Kepun henkisenä oman etu­ryh­män edun­valvon­tana val­taval­la mittakaavalla.

    1. Voisiko suo­ma­laisil­ta vaa­tia, että he opet­telisi­vat pienen­tämään CO2-päästön­sä esim. Ruot­salais­ten tasolle, ilman että tämä tun­tuu kauhean epäreilul­ta? Vai onko tämä vain sitä, että mitään henkilöko­htaisia uhrauk­sia ei voi tehdä, kos­ka nämä nyt ovat saavutet­tu­ja etu­ja ja minkään muut­ta­mi­nen jokapäiväisessä tekemisessä ei ole mis­sään määrin perusteltua?

      Suomes­sa päästetään nyky­isin n. tuplas­ti enem­män CO2:sta per asukas kuin Ruotsissa.

      https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.PC?locations=FI-SE

  11. Per capi­ta lasken­tat­a­pa on mieletön. Kun ilmastopäästöjä las­ke­taan per henkilö, ollaan päädyt­ty siihen, että saisi kulut­taa vain 2500 ton­nia vuodessa: https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html
    Tuol­la tasol­la ei saisi liikkua juuri koskaan min­nekään, eikä muutenkaan elää akti­ivista elämää. Suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen taso on noin 6900 ton­nia vuodessa.

    Maako­htainen lasken­tat­a­pa olisi oikeu­den­mukaisem­pi ja ker­toisi uskot­tavam­min sen, miten kus­sakin val­tios­sa on oikeasti hoidet­tu luon­non­suo­jelu ja muu ympäristöpoli­ti­ik­ka. Esimerkik­si Suomen pin­ta-alas­ta on yhä 75 pros­ent­tia met­sää ja meil­lä on sat­sat­tu ydin­voimaan. NASA:n datan mukaan olisimme jo nyt hiilinegati­ivi­nen. Kun taas mm. Sak­sas­sa on hakat­tu suurin osa met­sistä ja lakkautet­tu ensin ydin­voima, sen tilalle he otti­vat venäläisen kaa­suputken ja nyt he sit­ten sen kor­vaamisek­si kaiva­vat maas­ta ruskohiiltä.

    1. Mitä suurem­pi pin­ta-ala, sitä helpom­pi on laskea päästöjä asukas­ta kohden. Jos kiina jakau­tu­isi tuhan­nek­si pikku­val­tiok­si, sen päästöt menet­täi­sivät merk­i­tyk­sen­sä kokonaan.
      Miten liikku­mi­nen tuot­taa ilmastopäästöjä? Käytä ratikkaa, junaa, sähköbus­sia ja jos näitä ei ole, säköau­toa ja lataa se tuulivoimalla.

      1. Kiinan jakautues­sa tuhanteen pikku­val­tioon olisi vas­taavasti näi­den val­tioiden pin­ta-alakin vain tuhan­nesosa nykyisen Kiinan pin­ta-alas­ta. Eli pikku­val­tioik­si jakami­nen ei muut­taisi mitään las­ket­taes­sa päästöjä suh­teessa pinta-alaan.

      2. Eikä päästö­jen asukas­ta kohden pitäisi olla pienem­pi har­vaan asu­tuis­sa mais­sa, kos­ka niis­sä on parem­pi mah­dol­lisu­us tuot­taa uusi­u­tu­vaa energiaa?

      3. Liiken­teen ilmastopäästöistä aika iso osa tulee itse asi­as­sa väylärak­en­tamis­es­ta koko toim­i­tusverkos­ton osalta, jos­sain määrin myös väylien ylläpi­dos­ta (kaikkine katu­val­oi­neen, hiekoituksi­neen, hiekan pois­toi­neen jne.) ja merkit­tävässä määrin myös ajoneu­vo­jen valmis­tuk­ses­ta — polt­toaineen kulu­tuk­sen lisäk­si. Junien päästötkään eivät ole lähellekään olemat­to­mia, kos­ka ratain­fra­struk­tu­uri rak­en­tamis- ja huoltotöi­neen, junay­htiön ja rataverkon­halti­jan työn­tek­i­jöi­den matkailu töi­hin ja sieltä pois, junien valmis­tus ja moni muu asia aiheut­taa myös päästöjä. Eli vaik­ka juna tai auto kulk­isi sähköl­lä, niin liikku­misen ener­gia ei ole kuitenkaan ain­oa päästölähde. Keskeisin tapa vähen­tää päästöjä on yhä vähen­tää kulutusta.

    2. Maako­htaises­sa lasken­tatavas­sa esimerkik­si Venäjä ja Kana­da oli­si­vat erit­täin puh­tai­ta, vaik­ka oikeasti eivät ole. Venäjäl­lä on niin val­ta­va maa-alue, että se saisi tuho­ta ilmas­toa oikein urakalla, jos käytössä olisi maako­htainen laskenta.

    1. Tuo testi oli muuten OK, mut­ta siinä kysyt­ti­in vain, paljonko käuyt­tää joukkoli­iken­net­tä eikä lainkaan, onko tuo joukkoli­ikenne jokin turmi­olli­nen diesel­bus­si vai sähkökäyt­töi­nen ratik­ka, metro juna tai bussi.

  12. Ja scheis­set, kiel­letään vaan se kaik­ki “kulut­ta­jaki­va” (so. läh­es kaik­ki) joka län­si­maises­sa elämän­tavas­sa aiheut­taa päästöjä, niin johan ovat änkyrävihreätkin tyy­tyväisiä. Ja mitäpä siitä, että moko­ma on itse asi­as­sa… totalitärismiä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.