Kategoria: sote

Tun­nus­tan kuu­lu­vani niiden inho­re­al­istien joukkoon, jot­ka usko­vat koron­aepi­demi­an päät­tyvän vas­ta lau­ma­suo­jaan, joka voidaan saavut­taa joko tar­tun­nan tai rokot­teen kaut­ta. Se, että virus voitaisi­in tukah­dut­taa hengiltä, ei mah­du min­un käsi­tyk­seeni viruk­sista. Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan viruk­sen alku. Kun tukah­dut­tamis­toimet pois­te­taan, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan, jos vas­tus­tuskyvyt­tömiä ihmisiä on ympärillä.

Tiedän, että jotkut pahek­su­vat täl­laista mielipi­det­tä, kos­ka halu­a­vat toivoa muu­ta. Ei kuitenkaan pidä vali­ta käsi­tys­tään epi­demi­an eten­e­mis­mall­ista sen perus­teel­la, mikä tuot­taa mukav­im­man lopputuloksen.

Tar­tun­to­jen kaut­ta syn­tyvä lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää, että noin 60 % väestöstä saa tar­tun­nan. Se ei tarkoi­ta, että 60 % väestöstä kansankielel­lä san­ot­tuna ”sairas­tuu” tau­ti­in, jos sairas­tu­misel­la tarkoite­taan korkeaa kuumet­ta ja kah­den viikon vuodele­poa. Ilmeis­es­ti enem­mistö ihmi­sistä ”sairas­taa” taudin oireet­tomana itse sitä lainkaan huo­maa­mat­ta tai hyvin vähäoireise­na. Ennen san­ot­ti­in, että tau­ti ei kaikki­in tar­tu. Lau­ma­suo­jan kannal­ta oiree­ton sairas­t­a­mi­nen on sama­nar­voista kuin vaikeat taudin muodot. Varsi­naisia sairas­tunei­ta tarvi­taan ehkä viisi pros­ent­tia, ehkä jopa vähemmän.

Kysymyk­seen mil­loin kau­pan hyl­ly­iltä on ostet­tavis­sa tur­valli­nen rokote, min­un luot­ta­mani asiantun­ti­jat sanovat, että aikaisin­taan syksyl­lä 2021, jos sil­loinkaan. Min­un on vaikea uskoa, että nykyisen­laista lock down ‑poli­ti­ikkaa jatket­taisi­in syksyyn 2021 saak­ka. Se kaatuu sekä ihmis­ten kyl­lästymiseen että taloudel­liseen mahdottomuuteen.

Eet­ti­nen keskustelu tästä asi­as­ta on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Yleinen mielipi­de tuomit­see kaik­ki, jot­ka yrit­tävät yhtään opti­moi­da tilan­net­ta talouden ja ter­vey­den välil­lä. Ter­veys ensin tarkoit­taa täl­lä kielel­lä, ettei talout­ta saa julkises­ti ajatel­la. Sik­si sitä ajatel­laan ja tehdään päätök­siä julk­isu­udelta suo­jas­sa. Jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ter­veys ohit­taa aina taloude,n eivät tunne lainkaan tilan­net­ta bud­jet­ti­ra­joi­tusten alaises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Ihmiselämää ei puo­lus­te­ta mihin hin­taan hyvän­sä sen enem­pää ter­vey­den­huol­los­sa kuin tieli­iken­teessä. Kun toim­i­taan bud­jet­ti­ra­joituk­sen alaise­na – niin kun toim­i­taan aina – kan­nat­taa opti­moi­da. Ilman opti­moin­tia kuolee lop­ul­ta paljon enem­män ihmisiä, kos­ka rahat haaskau­tu­vat hyvin kalli­isi­in ja jok­seenkin hyödyt­tömi­in toimi­in sen sijaan, että käytet­täisi­in edullisia ja vaikuttavia.

Nuoret ja ter­veet kyllästyvät

Suo­ma­laiset ovat nou­dat­ta­neet eristäy­tymis­poli­ti­ikkaa yllät­tävän hyvin, minkä seu­rauk­se­na epi­demia on kään­net­ty säästöliekille Helsin­gin seu­tua luku­un otta­mat­ta, jos­sa se vielä lev­iää hitaasti. Min­un on vaikea uskoa, että tämä hyvä käyt­täy­tymi­nen jatkuisi syksyyn 2021. Jopa riskiryh­mi­in kuu­lu­vien kuulee sanovan, että jos tämä vielä pitkään jatkuu, hän ottaa mielu­um­min tar­tun­nan kuin vankeuden.

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Sak­sas­sa ja Yhdys­val­lois­sa jär­jestetään peräti koron­abileitä tar­tun­nan saamisek­si ja taudin sairas­tamisek­si pois alta. Kun­ni­avier­aana on joku koron­aan sairas­tunut. Tähän on pakko huo­maut­taa, että vaik­ka korona on tuhat ker­taa vaar­al­lisem­pi 80 vuot­ta täyt­täneelle kuin kolmikymp­piselle, ei se ole kolmekymp­pisillekään täysin vaara­ton. Siihen, että syn­tyykö näin immu­ni­teet­ti, palaan myöhem­min tässä kirjoituksessa.

Jonkin arvion mukaan nykyiset rajoi­tus­toimet mak­sa­vat viisi mil­jar­dia euroa kuukaudessa, joten syksyyn 2021 men­nessä laskua ker­ty­isi 90 mrd. euroa. Ver­tailun vuok­si mainit­takoon, että koko ter­vey­den­huolto mak­saa 20 mrd €, val­tion ja kun­tien per­im­ien eri­lais­ten tulovero­jen tuot­to on 30 mrd € vuodessa.

Menetet­ty sukupolvi?

Aika kevyesti ollaan uhraa­mas­sa nuoret sukupol­vet. Koulu­jen etäopetuk­ses­sa pär­jäävät hyväo­sais­ten per­hei­den lapset. Syr­jäy­tymi­nen lisään­tyy. Työt­tömyy­den nousem­i­nen pitkälti yli puolen miljoo­nan tietää sitä, että nuorten on vaikea päästä työelämään. Yhdek­sänkym­men­tälu­vun laman aikana työelämään pyrki­neet pää­sisät sisään hitaasti ja hei­dän urake­hi­tyk­sen­sä jäi pysyvästi huonom­mak­si kuin edel­lis­ten tai seu­raavien kohort­tien. Pelisään­tö­jen muut­ta­mi­nen korkeak­oulu­jen sisääno­to­ssa on törkeä oikeusturvaloukkaus.

Ruot­sis­sa kuolee enem­män ihmisiä kuin Suomessa 

Näyt­täisi siltä, että epi­demia saavut­taa Tukhol­man seudul­la huip­pun­sa ennen juhan­nus­ta ja alkaa sen jäl­keen hiipua pois. Muual­la Ruot­sis­sa epi­demi­an huip­pu tulee myöhem­min. Meil­lä se jatkuisi täl­lä vauhdil­la pitkälle ensi vuo­teen. Kir­joitin aikaisem­min, että lop­ul­ta voi käy­dä niin, että Suomes­sa kuolee suh­teessa yhtä paljon ihmisiä kuin Ruot­sis­sa, mut­ta hitaam­min ja mei­dän taloutemme menee aivan päreik­si. Nyt tiedämme enem­män. Kyl­lä Ruot­sis­sa kuolonuhrien­määrä Ruot­sis­sa tulee ole­maan suurem­pi, kos­ka tau­tia on opit­tu hoita­maan parem­min. Monia Ruot­sis­sa jo kuollei­ta olisi nyt saatu pelaste­tuk­si. [Sanon­taa täsmennetty]

Nyt tiedämme esimerkik­si, että veren hyy­tymi­nen on suuri ris­ki ja sik­si sitä lääk­itään. Mon­ta Ruot­sis­sa kuol­lut­ta osat­taisi­in nyt pelastaa.

Yhdek­sänkymme­nen mil­jardin mene­tys tarkoit­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan täy­del­listä tuhoa. Koh­ta olemme tilanteessa, jos­sa emme puhu oppivelvol­lisu­u­den piden­tämis­es­tä vaan sen lyhentämisestä.

Puoli­toista vuot­ta lock dow­n­ia rau­nioit­taisi tämän maan täydellisesti.

Turhat rajoituk­set pois

Nykyiset rajoituk­set mak­sa­vat viisi mil­jar­dia kuus­sa, mut­ta onnek­si niiden ei tarvitse mak­saa niin paljon. Maalisku­us­sa eri­laisia rajoituk­sia joudut­ti­in tekemään ilman tutkit­tua tietoa niiden vaiku­tuk­sista, kos­ka tutkit­tua tietoa ei ollut. Oli myös pop­ulisti­nen paine tehdä näyt­täviä eli mah­dol­lisim­man kalli­ita toimia, jot­ta osoitet­taisi­in, että ollaan tosis­saan. Moni uskoo, että mitä pahem­man makuinen lääke, sitä tehokkaampi se on.

Nyt on enem­män tietoa ja sik­si on mah­dol­lista purkaa kus­tan­nuste­hot­to­mia rajoituk­sia – niitä, joiden hin­ta on suuri ja hyödyt vähäisiä.

Koulut auki heti

Oli loogista sulkea koulut, kos­ka influ­enssaepi­demiois­sa koulut ovat varuskun­tien ohel­la varsi­naisia epi­demi­amoot­tor­e­i­ta. Tämä tau­ti ei kuitenkaan näytä tart­tuvan lap­si­in kovinkaan herkästi ja jos tart­tuukin, tau­ti on todel­la lievä ja mikä tärkein­tä, lapset eivät tar­tu­ta sitä eteen­päin mitenkään tehokkaasti. Tämän suun­taista näyt­töä tulee kaikkial­ta. Sitä, mik­si tau­ti ei tar­tu lap­si­in ei oikein tiede­tä. Seli­tyk­sek­si on annet­tu toisaal­ta se, että lap­sil­ta puut­tuvat keuhkoista ne resep­torit, joi­hin virus tart­tuu ja toisaal­ta kouluis­sa vuosit­tain riehu­vat vähäisem­mät nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aepi­demi­at, jot­ka ovat ehkä koulut­ta­neet immuu­ni­jär­jestelmän tor­ju­maan kaikkia koron­aviruk­sia. Mik­si korona ei tar­tu, ei ole olen­naista, vaan olen­naista on, ettei tar­tu ja eri­tyis­es­ti, että ei lev­iä.

OAJ on esit­tänyt, että vaik­ka korona on vaara­ton lap­sille, se voi olla vaar­alli­nen opet­ta­jille. Sik­si koulut on pidet­tävä sul­jet­tuina – jos OAJ on loogi­nen, se vaatii koulu­ja pidet­täväk­si sul­jet­tuina puoli­toista vuot­ta. Todet­takoon, että OAJ:n sol­i­daarisu­us ei ulo­tu kau­pan kas­soi­hin, jot­ka kohtaa­vat työssään paljon enem­män ihmisiä.

Koulut pitäisi ava­ta vapun jäl­keen eikä vas­ta 13. toukokuuta.

Korkeak­oulu­jen pääsykokeet

En pysty mitenkään ymmärtämään, ettei korkeak­oulu­jen pääsykokei­ta jär­jestet­täisi. Pääsykokeisi­in osal­lis­tu­jat eivät ikän­sä puoles­ta kuu­lu varsi­naiseen riskiryh­mään. Lisää tietysti epi­demi­an lev­iämisen vaaraa, jos sato­ja koke­lai­ta istuu samas­sa tilas­sa vieri vier­essä. Vapai­ta luen­tos­ale­ja on kuitenkin run­saasti. Kaikille viiden metrin vähim­mäisetäisyys. Vähän tarvi­taan enem­män valvo­jia eikä muu­ta. Hal­li­tuk­sen on vain tehtävä kymme­nen hen­gen kokoon­tu­mis­ra­jaan poikkeus.

Tämä on iso oikeusturvakysymys.

Kir­jas­to­jen lainaus

Aika mon­elta on lukem­i­nen lop­pu. En ymmär­rä, mik­si kir­jas­toista ei saa laina­ta kir­jo­ja, jos niitä saa kuitenkin ostaa kir­jakaupoista. Kuvit­teleeko joku, että virus lev­iää kir­jo­jen kaut­ta? Ovelle vahti niin, että sisälle pääsee vain kohtu­ulli­nen määrä asi­akkai­ta kerralla.

Ulkon­ali­ikku­miskiel­to

Lehti­ti­eto­jen mukaan hal­li­tus suun­nit­teli maalisku­us­sa myös ulkon­ali­ikku­miskiel­toa muiden maid­en tavoin, mut­ta luopui siitä. Käytän­tö on osoit­tanut, että päätös oli oikea. Olen­naista on, ettei men­nä sisään muualle kuin omaan asun­toon. Voi olla, että ulkon­ali­ikku­miskiel­to on ollut turha muual­lakin. Tosin muual­la kat­uelämä on vilkkaampaa.

Ruokar­avin­to­lat

Ymmär­rän, että baarien auki­o­lo on kiel­let­ty ja senkin, että buf­fet-rav­in­toloi­ta on syytä kart­taa, mut­ta voisiko joku virolo­gi ker­toa, mitä tapah­tu­isi, jos avaisimme ruokar­avin­to­lat, jois­sa on pöyti­in­tar­joilu. Pöytiä pitäisi ehkä olla aiem­paa vähemmän.

Kän­nykkäpo­h­jainen jäljitys

Paljon on pan­tu toivoa siihen, että rajoituk­sia voitaisi­in purkaa huo­mat­tavasti, jos vas­taavasti otet­taisi­in käyt­töön kän­nykkäsovel­lu­tus, joka panisi muis­ti­in kei­den kaikkien kanssa on ollut tekemi­sis­sä viimeisen viikon aikana. Jos tau­ti puhkeaa, voidaan jäljit­tää kaik­ki kon­tak­tit sekä suun­na­ta karan­teen­it ja testit heille. Suo­mi ei ole Etelä-Korea. Meil­lä tämä sovel­lus ei jäljit­täisi, mis­sä olet liikkunut eikä tämä sovel­lus olisi pakolli­nen. Vapaae­htoise­na se tietysti pal­jas­taa vain osan kon­tak­teista, jol­loin teho on olen­nais­es­ti vähäisempi.

Tätä voisi kuitenkin kokeilla.

Hoivakodit

Ruot­sis­sa on kuol­lut noin 700 van­hus­ta hoivakodeis­sa. Meil­lä omais­ten vierailut on kiel­let­ty. Tämä on kuolemien tor­jun­nan kannal­ta jok­seenkin vält­tämätön­tä. Jos virus pääsee hoivakoti­in, arvi­ol­ta joka kol­mas asukas kuolee. Tämä rajoi­tus voidaan pois­taa aivan viimeisenä, vas­ta kun koko epi­demia on loppunut.

Asial­la on kuitenkin toinenkin puoli. Hoivakodeis­sa ollaan yleen­sä elämän kak­si viimeistä vuot­ta. Jos sulku kestää puoli­toista vuot­ta, enem­mistö nyky­i­sistä asukkaista tulee kuole­maan van­hu­u­teen tapaa­mat­ta läheisiään enää ker­taakaan. Monil­la on elvy­tyskiel­to osoituk­se­na siitä, etteivät he halua kuole­mansa venyt­tämistä. Joku voisi ajatel­la, että on inhimil­lisem­pää hyväksyä omais­ten tapaamisi­in liit­tyvä ris­ki mielu­um­min kuin jäädä hylä­tyk­si kokon­aan yksin.

Inno­vati­ivisia ratkaisu­ja tapaamis­ten jär­jestämiseen var­maan on. Helsinkiläi­nen hoivakoti on tuonut pihalle tapaamiskon­tin, jos­sa omaista voi nähdä luukun takaa – siis vähän niin kuin vankiloissa.

Entä jos ei tule immuniteettia?

On varoitet­tu, että taudin sairas­t­a­mi­nen ei suo­jaa uudelta tar­tunnal­ta. Tämä voisi johtua kahdes­ta syys­tä. Joko jostain syys­tä taudin vas­ta-aineet katoa­vat kehos­ta nopeasti tai sit­ten tau­ti tulee muun­tuneena takaisin ja läpäisee immuunipuolustuksen.

Pait­si että ihmiske­ho on nerokas kehit­tämään vas­ta-ainei­ta kaiken­laisi­in viruk­si­in ja bak­teerei­hin. Myös virus voi kehit­tää keino­ja vas­ta-ainei­ta vas­taan. Tämän vuok­si taval­liset nuhaku­umet­ta aiheut­ta­vat koron­aviruk­set kiertävät kouluis­sa jatku­vasti aina vähän toisen­laisek­si muun­tuneena. Toisaal­ta ne tuot­ta­vat aika lievän taudin, kos­ka vas­ta-ainet­ta ei tarvitse muun­taa kovin toisenlaiseksi.

Jos Cov-19 viruk­seen ei syn­ny immu­ni­teet­tia tau­tia sairas­ta­mal­la, ei siihen sil­loin tep­si rokotekaan. Jos näin käy, edessämme on aivan toisen­lainen tule­vaisu­us, jos­sa koko nykyi­nen elämän­muo­to on vaarassa.

En ajatel­lut analysoi­da tätä kauhuske­naar­i­o­ta sen enempää.

LISÄYS 2.5.2020: Tämä immu­ni­teet­tia koske­va koh­ta on herät­tänyt kum­mas­tus­ta, joten täs­men­nän. Rokote perus­tuu siihen, että puo­lus­tus­mekanis­mia hämätään tuot­ta­maan vas­ta-ainei­ta tau­tia vas­taan. Käytetään esimerkik­si heiken­net­tyjä bak­teere­ja elinkelpois­t­en bak­tee­rien sijas­ta tai viruk­sen pim­n­ta­ma­te­ri­aalia. Se tuot­taa saman­laisen vas­ta-ainereka­ton kuin itse viruskin. Jos virus ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta, ei roko­tuskaan onnis­tu (eika täud­ista parane) tai jos virus muun­tuu niin vikkelästi, ettei ker­ran sairastet­tu tau­ti tuo­ta kuin lyhy­taikaisen immu­ni­teetin, rokote tuot­taa yhtä lyhy­taikaisen vas­tus­tuskyvyn. Pidän tätä mah­dol­lisu­ut­ta täysin teo­reet­tise­na. Pelkään sitä yhtä vähän kuin mete­ori­itin putoamista päähän.