Koronapolitiikan kustannustehokkuus

Suo­mes­sa ter­vey­den­huol­lon tar­pei­siin ohjat­tu­ja raho­ja pyri­tään käyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti, jot­ta niis­tä saa­tai­siin suu­rin mah­dol­li­nen hyö­ty. Rahaa ei haas­ka­ta hyvin kal­lii­siin hoi­toi­hin, raho­jen lop­pues­sa ei jou­dut­tai­si tin­ki­mään hal­vois­ta ja kustannustehokkaammista.

Rajak­si on vakiin­tu­nut jotain noin 60 000 – 100 000 euroa sääs­tet­tyä laa­tu­pai­no­tet­tua elin­vuot­ta koh­den. Tämä ter­veen elin­vuo­den hin­ta on havait­tu tar­jol­la ole­vis­ta las­ken­ta­ta­vois­ta parhaaksi.

Ikä­ra­sis­mia?

Sil­loin­han lap­sen elä­män pelas­ta­mi­ses­ta kan­nat­taa mak­saa enem­män kuin van­huk­sen elä­män pelas­ta­mi­ses­ta? Ikärasismia?

Teh­dään­pä aja­tus­koe. Juma­la ilmoit­taa sinul­le, että on päät­tä­nyt lap­se­si kuo­le­van syö­pään, mut­ta antaa sinun päät­tää, kuo­lee­ko hän sii­hen yli­op­pi­las­vuo­te­naan vai 65 vuot­ta myö­hem­min maa­tes­saan vii­mei­sil­lään hoi­va­ko­dis­sa sän­kyyn hoi­det­ta­va­na. Onko vai­keuk­sia päättää?

Suo­men koro­na­kuo­le­mis­ta 2/3 on tapah­tu­nut van­hus­ten hoi­to­lai­tok­sis­sa. Se on pie­ni skan­daa­li, mut­ta toi­saal­ta mene­te­tyis­tä elin­vuo­sis­ta tämän osuus on jotain 10 – 20 pro­sen­tin luok­kaa. Nois­sa hoi­to­lai­tok­sis­sa ollaan kes­ki­mää­rin kak­si vii­meis­tä elin­vuot­ta. Ne nuo­rem­pi­na kuol­leet ovat isom­pi ongelma.

Kaik­kien elin­vuo­det samanarvoisia

Ammat­tiee­ti­koil­la on vai­keuk­sia päät­tää, mitä teh­dä, kun auto on tör­mää­mäs­sä toi­seen autoon tuhoi­sin seu­rauk­sin. Edes­sä ole­vas­sa autol­la kuo­li­si vii­si, mut­ta voi väis­tää ja tör­mä­tä toi­seen, jol­loin kuo­li­si vain kak­si. Jos väis­tät, aiheu­tat teol­la­si noi­den kah­den kuo­le­man. Tosin sääs­tät vii­den ihmi­sen hengen.

Ter­vey­den­huol­los­sa tulee unoh­taa täl­lai­nen hie­nos­te­lu ja vali­ta hoi­to­stra­te­gia, joka sääs­tää eni­ten elin­vuo­sia. Pitäi­si siis vali­ta tör­mäys sii­hen pie­nem­pään autoon.

Koro­na­po­li­tii­kan talou­del­li­nen hin­ta eivät ole ne sadat mil­joo­nat, joi­ta se aiheut­taa suo­ri­na menoi­na ter­vey­den­huol­lol­le, vaan kan­san­tuot­teen las­ku, siis koti­ta­louk­sien, yri­tys­ten, kun­tien ja val­tion menet­tä­mät tulot. Kuo­pan syvyy­des­tä on esi­tet­ty eri­lai­sia luku­ja, mut­ta käyt­tä­kääm­me kah­dek­saa pro­sent­tia eli 22 mil­jar­dia euroa. Tätä kes­täi­si kak­si vuot­ta eli las­ku oli­si 44 miljardia.

Jos käy­täm­me tuo­ta laa­tu­pai­no­te­tun elin­vuo­den mak­si­mi­hin­taa, 100 000 €/vuosi, 44 mil­jar­din uhrauk­sel­la pitäi­si siis sääs­tää 440 000 elin­vuot­ta. Jos las­kem­me kuusi [1] mene­tet­tyä elin­vuot­ta kuol­lut­ta poti­las­ta koh­den, pitäi­si siis sääs­tää 73 000 kuo­le­maa. Näin suur­ta koro­na­kuol­lei­suut­ta ei kukaan ole ennus­ta­nut mis­sään skenaariossa.

Tuo kus­tan­nus ei ole koko­naan väl­tet­tä­vis­sä, vaik­ka val­tio ei rajoit­tai­si mitään. Kukaan ei ole kiel­tä­nyt asioi­mas­ta Stock­man­nil­la, mut­ta kaup­pa on tyh­jä asiak­kais­ta. Vii­sas on varo­vai­nen, vaik­ka ei käskettäisi.

Koro­na­po­li­tiik­kam­me, eri­tyi­ses­ti se, mitä jul­ki­suu­des­sa vaa­di­taan, on niin kal­lis­ta, että sel­lai­seen ylel­li­syy­teen ei muus­sa ter­vey­den­huol­los­sa ole varaa.

Niin­pä pitäi­si talou­del­le kal­leim­pia ja ihmi­sil­le han­ka­lim­pia rajoi­tuk­sia pur­kaa kus­tan­nus­te­hot­to­muus­jär­jes­tyk­ses­sä. Täs­tä meil­lä ei ole kun­non tut­ki­mus­tie­toa, mut­ta pitäi­si aivan ehdot­to­mas­ti olla. Hyvin mer­kit­tä­viä pää­tök­siä jou­du­taan teke­mään mutu-pohjalla.

Niin­pä jou­dun minä­kin arvailemaan.

Täs­tä eteen­päin tämä kir­joi­tus on silk­kaa spekulaatiota.

Minun lis­ta­ni kär­jes­sä ovat perus­kou­lun alim­mat luo­kat. Ala­luok­ka­lai­sil­le kou­lu­mat­ka on heil­le pal­jon vaa­ral­li­sem­pi kuin koro­na­vi­rus. Sii­tä, ovat­ko he tar­tun­nan läh­tei­tä, on kovin eri­lai­sia käsi­tyk­siä. Jos ei saa tau­dis­ta kun­non oirei­ta, ei myös­kään pärs­ki ympä­riin­sä, mut­ta lää­kä­rit tie­tä­vät näis­tä asiois­ta minua enem­män. Lance­tis­sa jul­kais­tu meta-ana­lyy­si tuli sii­hen tulok­seen, että kou­lu­jen sul­ke­mi­nen on jok­seen­kin hyö­dy­tön­tä. Ei täy­sin hyö­dy­tön­tä, mut­ta jok­seen­kin hyö­dy­tön­tä. Tosin tilas­to­tie­tei­li­jä­nä minun on pak­ko sanoa, että vii­ta­tuis­sa tut­ki­muk­sis­sa käy­te­tyt tut­ki­mus­me­ne­tel­mät eivät minua täy­sin vakuu­ta. Kan­nat­tai­si teh­dä koti­mai­nen tut­ki­mus asias­ta. Avat­tai­siin vaik­ka yksi hel­sin­ki­läi­nen kou­lu kokeeksi.

Pie­nel­le kou­lu­lai­sel­le päi­vä kol­mis­taan isän ja isän laa­tik­ko­vii­nin kans­sa on las­ten­suo­je­lul­li­nen ris­ki. Lisäk­si on tur­ha kuvi­tel­la, että vas­ta luke­mis­ta opis­ke­le­vat oli­si­vat eri­tyi­sen tehok­kai­ta etä­opis­ke­li­joi­ta. Hin­ta kou­lun­käyn­nin lop­pu­mi­ses­ta on kor­kea ja hyö­dyt vähin­tään­kin epäselvät.

Etä­työs­tä pitäi­si pääs­tä pian taval­li­seen työ­hön, kos­ka etä­työ on teho­ton­ta. Aluk­si se voi sujua­kin, mut­ta tie­to­jen leviä­mi­sen hidas­tu­mi­ses­ta (ei yhteis­tä kah­vi­tun­tia) koi­tu­vat ongel­mat kumu­loi­tu­vat. Viral­li­sis­sa etä­ko­kouk­sis­sa käsi­tel­lään vain viral­li­set asiat, oikean kokouk­sen tauol­la voi nykäis­tä kol­le­gaa hihas­ta ja sanoa tai kysyä jotain. Näin tie­to levi­ää orga­ni­saa­tion sisäl­lä. Voi­han siel­lä työ­pai­kal­la­kin pitää vähän etäisyyttä.

Pitäi­si­kö ruo­ka­ra­vin­to­lat ava­ta ehdol­la, että ruo­ka tar­joil­laan pöy­tiin. Buf­fet-ravin­to­lois­sa viruk­set tart­tu­vat val­ta­van pal­jon tehokkaammin.

Hal­li­tus päät­ti jo lopet­taa Uuden­maan eris­tä­mi­sen, joten en sano muu­ta kuin, että var­si­nai­set epi­de­mio­lo­gi­set perus­teet kart­taan kat­so­mal­la näyt­täi­si­vät ole­van eris­tää Poh­jois- ja Ete­lä-Kar­ja­la muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas loga­rit­mias­tei­kol­le niin ymmär­rät miksi.

Aasia­lais­ten käyt­tä­mien hen­gi­tys­suo­jien pitäi­si olla pakol­li­sia jouk­ko­lii­ken­tees­sä ja kau­pois­sa – heti kun nii­tä on jos­tain saatavilla.

Ja vie­lä: koro­na­ve­te­raa­nin pas­si niil­le, jot­ka tut­ki­tus­ti ovat tau­din jo sai­ras­ta­neet. Hei­dän mää­rän­sä saat­taa olla pal­jon suu­rem­pi kuin tie­däm­me. Pois­te­taan kaik­ki rajoi­tuk­set nyt aina­kin heil­tä. Hei­tä kan­nat­taa sijoit­taa myös vaa­ral­li­siin asiakaspalvelutehtäviin.

 

[1] Tuon kuusi vuot­ta päät­te­lin epä­tar­kas­ti kuol­lei­den iäs­tä ja sii­tä, että sai­raus iskee hel­pom­min huo­no­kun­toi­siin ja perus­sai­rai­siin. Suu­ruus­luok­ka lie­nee oikea.

261 vastausta artikkeliin “Koronapolitiikan kustannustehokkuus”

  1. Tie­do­tus­vä­li­nei­den perus­ta­van­luon­tei­sin teh­tä­vä on van­has­taan ollut kes­kus­te­lun herät­tä­mi­nen juu­ri täl­lai­sis­ta asiois­ta. Yli­pään­sä teh­dyn poli­tii­kan kysee­na­lais­ta­mi­nen ja vaih­toeh­to­jen poh­ti­mi­nen. Tämä koro­na­krii­si jää his­to­ri­aan median suu­re­na epä­on­nis­tu­mi­se­na perustehtävässään.

    Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on tästä(kin) aihees­ta estee­nä jouk­ko ääneen­lausu­mat­to­mia tabu­ja, jot­ka tun­tu­vat ole­van ammat­ti­mies­ten tie­dos­sa, mut­ta muil­ta salat­tu­ja. Nii­den ole­mas­sao­lon voi pää­tel­lä vain epäsuorasti.

    Kun San­na Marin sanoo, että Uuden­maan sul­ku oli puret­ta­va, kos­ka oikeu­del­li­sia edel­ly­tyk­siä sil­le ei enää ollut, tuo lausun­to pan­naan leh­teen ihan sel­lai­se­naan. Ei mitään kom­ment­tia sii­tä, että oikeu­del­lis­ten edel­ly­tys­ten pun­nit­se­mi­nen on tapah­tu­nut täy­sin poliit­ti­ses­ti sekä sul­kua toi­meen­pan­taes­sa että sitä puret­taes­sa. Tie­tys­ti pelk­kä detal­ji, mut­ta kuvaa sitä, miten pää­mi­nis­te­ri yrit­tää häi­vyt­tää pää­tök­sen­sä jon­kin objek­tii­vi­sen totuu­den savu­ver­hon taakse.

    Talou­des­ta olem­me kaik­ki riip­pu­vai­sia ja hal­li­tuk­sen ole­mas­sao­lon ainoa oikeu­tus on teh­dä pää­tök­sen­sä raha-asiat kirk­kaa­na mie­les­sä. Mitään yhteis­kun­nan perus­tei­ta kos­ke­vaa pää­tös­tä ei voi eikä saa teh­dä ilman sen pun­nit­se­mis­ta talou­del­li­sia rea­li­teet­te­ja vas­ten. Kan­san­suo­sio vain ei auto­maat­ti­ses­ti seu­raa täl­lais­ta toi­min­ta­ta­paa, joten sii­tä on vai­kea pitää kiin­ni. Eri­tyi­sen vai­kea sii­tä on pitää kiin­ni, jos on alle 35-vuo­tias ura­po­lii­tik­ko, jon­ka on löy­det­tä­vä lei­pä­puu mah­dol­li­ses­ti lyhyek­si jää­vän minis­te­riu­ran jälkeenkin.

    1. Timo A: Ei mitään kom­ment­tia sii­tä, että oikeu­del­lis­ten edel­ly­tys­ten pun­nit­se­mi­nen on tapah­tu­nut täy­sin poliit­ti­ses­ti sekä sul­kua toi­meen­pan­taes­sa että sitä purettaessa.

      Sanoi­sin, että ei var­si­nai­ses­ti poliit­ti­ses­ti, vaan varo­vai­suus­pe­ri­aat­teel­la ter­vey­den­hoi­toa­lan ihmi­siä kuun­nel­len. Rajoi­tuk­sia mää­rät­täes­sä ei tie­det­ty, miten hyvin toi­met pure­vat Suo­mes­sa. Pai­net­tiin paniik­ki­nap­pu­laa sen het­kis­ten tie­to­jen varas­sa, kun var­maan­kin sai­raan­hoi­to­pii­rit aidos­ti pel­kä­si­vät, että jou­tu­vat poti­las­tul­van alle. Muu­al­la Euroo­pas­sa­han mää­rät­tiin ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to­ja tuol­loin. No, nyt on käy­nyt ilmi, että Suo­mes­sa rajoi­tus­toi­met pure­vat parem­min kuin luul­tiin ja poti­las­mää­ris­tä näkee, että ennus­tet­tua kata­stro­fia ei ole tulos­sa. Uuden­maan eris­tä­mi­sen kal­tai­sen äärim­mäi­sen toi­men voi peruut­taa. Se on tot­ta, että Marin ei tätä lausu­nut ääneen, vaan vetäy­tyi juri­di­sen seli­tyk­sen taak­se. Hän ja hal­li­tus halu­aa ilmei­ses­ti vii­mei­seen asti vält­tää sano­mas­ta mitään ennus­tei­ta epi­de­mian kulus­ta. Siis ei sano­nut, että Uuden­maan eris­tä­mi­nen oli paniik­ki­jar­ru­tus­ta, eikä sano, että niin kova jar­ru­tus ei ollut­kaan tar­peen. Sinän­sä polii­ti­kol­ta ihan fik­sua. Tämän viruk­sen käyt­täy­ty­mis­tä suo­ma­lai­sis­sa olois­sa ihan oikeas­ti ei tun­ne­ta kun­nol­la, jol­loin pää­mi­nis­te­rin ei kan­na­ta hirt­täy­tyä mihin­kään tiet­tyyn epidemiamalliin.

      1. Niin, perus­tel­tu “ete­ne­mis­no­peus” tämän het­ki­sen tie­don valos­sa (rokotetta/tehokasta hoi­toa ei kovin nopeas­ti saa­ta­vil­la) on sel­lai­nen, että koko ajan men­nään suun­nil­leen hoi­to­ka­pa­si­tee­tin ylä­ra­joil­la — toki sopi­val­la tur­va­mar­gi­naa­lil­la. Mitä enem­män täs­tä hidas­te­taan, niin sitä kal­liim­mak­si toden­nä­köi­ses­ti tulee.

        Jos muualla(kaan) maas­sa ei olla vie­lä hoi­to­ka­pa­si­tee­tin ylä­ra­joil­la, niin mil­lä perus­teel­la sul­kua oli­si pitä­nyt jatkaa?

    2. Minä aloin lukea Osmon jut­tu­ja kun hän 18 vuot­ta sit­ten, vih­reä­nä, sanoi, että ydin­voi­ma on tar­peel­lis­ta ja hyväk­syt­tä­vää, mut­ta polt­toai­neek­si pitäi­si saa­da torium. No, Vih­reät ohja­si hänet täs­tä syys­tä sivuraiteelle.
      Koro­na-asias­sa hän on myös oikeas­sa. Hän on ainoa joka sanoo ja poh­tii jotain älyl­lis­tä ja raken­ta­vaa. THL:n sano­ma sen­si­jaan on vain puh­das­ta sota­pro­pa­kan­daa, jol­la ohja­taan joukkoja.

      1. Mima:
        Minä aloin lukea Osmon jut­tu­ja kun hän 18 vuot­ta sit­ten, vih­reä­nä, sanoi, että ydin­voi­ma on tar­peel­lis­ta ja hyväk­syt­tä­vää, mut­ta polt­toai­neek­si pitäi­si saa­da torium. No, Vih­reät ohja­si hänet täs­tä syys­tä sivuraiteelle.
        Koro­na-asias­sa hän on myös oikeas­sa. Hän on ainoa joka sanoo ja poh­tii jotain älyl­lis­tä ja raken­ta­vaa. THL:n sano­ma sen­si­jaan on vain puh­das­ta sota­pro­pa­kan­daa, jol­la ohja­taan joukkoja.

        Voi­tas­ko perus­taa ryh­mä Vih­rei­den sisäl­le, joka olis “Vain torium-ydin­voi­maa Suomeen”?
        Läh­ti­sin mie­lel­lä­ni mukaan. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si ydin­voi­man käy­tön lopettamista.

    3. Pys­tyy­kö joku nyt jo var­mas­ti sano­maan että täl­le syn­tyy immu­ni­teet­ti? Entä mikä on tau­din sai­ras­ta­nei­den toi­min­ta­ky­ky ja voin­ti akuu­tin sai­rau­den jälkeen?

      Ennen näi­hin kysy­myk­siin vas­taa­mis­ta lie­nee tur­ha spe­ku­loi­da myös­kään lau­maim­mu­ni­tee­til­la. Esi­mer­kik­si SAR­Sin sai­ras­ta­nei­den kes­ki­mää­räi­nen toi­min­ta­ky­ky ja hyvin­voin­ti oli kym­me­niä pro­sent­te­ja alem­pi kuin ver­tai­lu­ryh­mäl­lä vie­lä vuo­sia akuu­tin sai­rau­den jälkeen.

      1. Pys­tyy­kö joku nyt jo var­mas­ti sano­maan että täl­le syn­tyy immuniteetti?

        Jos ei syn­ny immu­ni­tet­tia, ovat kai­ki uhrauk­set rokot­teen aikaan­saa­mi­sek­si tur­hia. Sit­ten ei auta muu kuin sopeu­tua sii­hen, että virus jää rie­sak­sem­me pysy­väs­ti. Elä­ke­ra­ho­ja säästyy. 🙁

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos ei syn­ny immu­ni­tet­tia, ovat kai­ki uhrauk­set rokot­teen aikaan­saa­mi­sek­si tur­hia. Sit­ten ei auta muu kuin sopeu­tua sii­hen, että virus jää rie­sak­sem­me pysy­väs­ti. Elä­ke­ra­ho­ja säästyy. 🙁

        Riit­tä­vä lau­ma­suo­ja joh­taa epi­de­mian hii­pu­mi­seen. Immu­ni­teet­ti koro­nal­la­kin syn­tyy, aina­kin lyhy­tai­kai­nen, kos­ka sii­tä paranee.

        Roko­tuk­sil­la suku­puut­toon saa­tu vain iso­rok­ko. Polio­ta­kin on pit­kään yritetty.

        Maa­il­mas­sa on aluei­ta, joi­hin rokot­ta­jat eivät pää­se. Kun iso­rok­ko hävi­tet­tiin, sil­loin­kin jäi rokot­ta­mat­ta sotien ja roko­tus­vas­ta­rin­nan takia yhtei­sö­jä ja eris­tyk­ses­sä elä­viä ryh­miä, jois­sa yhä esiin­tyi iso­rok­ko­ta­pauk­sia. Kui­ten­kin, kun tau­ti oli saa­tu riit­tä­vän vähiin kyl­lin kau­an aikaa, lau­ma­suo­ja piti huo­len, että virus kuo­li suku­puut­toon. Virus koh­ta­si lii­an har­voin uhrin, joka ei ollut roko­tuk­sen tai sai­ras­ta­mi­sen seu­rauk­se­na viruk­sel­le immuu­ni sinä aika­na, kun virus säi­lyy tartuntakykyisenä. 

        Kuin­ka suu­ri sit­ten pitää olla roko­tuk­sen ja sai­ras­tu­mis­ten tuo­man immu­ni­tee­tin kat­ta­vuu­den, jot­ta koro­na­vi­rus epi­de­mia läh­tee hii­pu­maan. Ver­tai­lun vuok­si tuh­ka­ro­kol­la immu­ni­tee­tin kat­ta­vuu­den pitää olla yli 90%. Ehkä sik­si tuhk­rok­ko on erit­täin tart­tu­va eikä sen takia, kuin­ka pal­jon viruk­sia on liikkeellä.

      3. Eräs ajat­te­li­ja: Entä mikä on tau­din sai­ras­ta­nei­den toi­min­ta­ky­ky ja voin­ti akuu­tin sai­rau­den jälkeen?

        Niis­tä kuu­des­ta hen­ki­lös­tä ketä itse tie­dän ter­veh­ty­neen tau­dis­ta kaik­ki ovat tyys­tin ter­vei­tä ja toi­min­ta­ky­kyi­siä, eikä sai­ras­ta­mi­nen aiheut­ta­nut sai­raa­la­jak­so­ja. Ikä­hai­ta­ri näil­lä sai­ras­ta­neil­la on ollut 8–43v. Lisäk­si tie­dän yhden 71v sai­ras­tu­neen, jol­la oli lisäk­si reu­ma­tis­mi. Vali­tet­ta­vas­ti hän on edel­leen teho­hoi­dos­sa sai­raa­las­sa. Oma koke­muk­se­ni (joka siis ei ole mikään muu kuin oma koke­muk­se­ni) tukee siis hyvin tilastoja.

      4. Sanoi­sin, että kan­nat­taa tul­ki­ta myös sitä, mitä uuti­sis­sa EI kerrota.

        Esi­mer­kik­si Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa on jo isot mää­rät toipuneita. 

        Var­mas­ti oli­si jo syn­ty­nyt iso­ja otsi­koi­ta, jos­sa siel­lä esim. työi­käi­sil­le tau­din sai­ras­te­neil­le oli­si tyy­pil­li­ses­ti jää­nyt jotain vaka­vas­ti toi­min­ta­ky­kyä rajoit­ta­via vaurioita.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Suo­mes­sa­kin on 1700 toipunutta.

        Suo­mes­sa on vähin­tään 35 000 “toi­pu­nut­ta”. Toi­vot­ta­vas­ti pää­tök­sen­te­ko­kin saa­daan perus­tu­maan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti riit­tä­väl­lä loo­gi­sel­la tark­kuu­del­la teh­tyi­hin arvioi­hin. Tes­tauk­seen nyt kaik­ki voi­ma­va­rat, pel­ko pois ja talous toimimaan.

        Tun­tuu todel­la surul­li­sel­ta, jos tun­teel­la ja mutu­tun­teel­la tyh­jen­ne­tään koko seu­raa­van suku­pol­ven kas­sa ja motii­vi ellei sit­ten ole syn­ty­nyt iloi­sek­si veronmaksajaksi.

      6. I.L.:
        Sanoi­sin, että kan­nat­taa tul­ki­ta myös sitä, mitä uuti­sis­sa EI kerrota.

        Esi­mer­kik­si Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa on jo isot mää­rät toipuneita. 

        Var­mas­ti oli­si jo syn­ty­nyt iso­ja otsi­koi­ta, jos­sa siel­lä esim. työi­käi­sil­le tau­din sai­ras­te­neil­le oli­si tyy­pil­li­ses­ti jää­nyt jotain vaka­vas­ti toi­min­ta­ky­kyä rajoit­ta­via vaurioita.

        Nämä rapor­tit tule­vat nime­no­maan Ita­lias­ta, Hong Kon­gis­ta ja New Yorkista. 

        Vie­lä on lii­an aikais­ta sanoa kuin­ka pal­jon pysy­vää vahin­koa tulee kun toi­pu­mi­ses­ta on aikaa vas­ta pari kuu­kaut­ta. Mak­sa on tyy­pil­li­ses­ti elin joka toi­puu nopeas­ti. Munuai­set ja keuh­kot ovat toi­pu­vat eri tah­tia. COVID-19 on kuten SARS, nil­le jot­ka sai­ras­tu­vat pahas­ti keuh­koi­hin jää arpeu­tu­mia jot­ka ovat pysyviä. 

        COVID-19 also attacks kid­neys, not just lungs: Ita­lian researcher

        Coro­na­vi­rus: some reco­ve­red patients may have reduced lung func­tion and are left gas­ping for air whi­le wal­king briskly, Hong Kong doc­tors find uuti­ses­sa mai­ni­taan että osal­la poti­lais­ta 20–30% keuh­ko­jen funk­tio­naa­li­suu­des­ta on pois­sa täy­den toi­pu­mi­sen jäl­keen. Hen­gäs­tyt­tää jos käve­lee nopeas­ti. Rönt­ge­nis­sä näkyy merk­ke­jä elinvauriosta. 

        Liver inju­ry in COVID-19: mana­ge­ment and challenges

      7. N/A: Nämä rapor­tit tule­vat nime­no­maan Ita­lias­ta, Hong Kon­gis­ta ja New Yorkista.

        Vie­lä on lii­an aikais­ta sanoa kuin­ka pal­jon pysy­vää vahin­koa tulee kun toi­pu­mi­ses­ta on aikaa vas­ta pari kuu­kaut­ta. Mak­sa on tyy­pil­li­ses­ti elin joka toi­puu nopeasti.Munuaiset ja keuh­kot ovat toi­pu­vat eri tahtia.COVID-19 on kuten SARS, nil­le jot­ka sai­ras­tu­vat pahas­ti keuh­koi­hin jää arpeu­tu­mia­jot­ka ovat pysyviä. 

        COVID-19 also attacks kid­neys, not just lungs: Ita­lian researcher

        Coro­na­vi­rus: some reco­ve­red patients may have reduced lung func­tion and are left gas­ping for air whi­le wal­king briskly, Hong Kong doc­tors find uuti­ses­sa mai­ni­taan että osal­la poti­lais­ta 20–30% keuh­ko­jen funk­tio­naa­li­suu­des­ta on pois­sa täy­den toi­pu­mi­sen jäl­keen. Hen­gäs­tyt­tää jos käve­lee nopeasti.Röntgenissä näkyy merk­ke­jä elinvauriosta. 

        Liver inju­ry in COVID-19: mana­ge­ment and challenges

        Voi­si­ko joku nyt täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa vetää tuon aina uudes­taan alka­van lau­kan alas ja lukea aivan oikeas­ti sen hon­kon­gi­lai­sen pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta teh­dyn tut­ki­muk­sen : teho­hoi­dos­sa (hen­gi­tys­ko­nees­sa) olleis­ta noin sadas­ta poti­laas­ta vain osa, noin tusi­na, oli kär­si­nyt keuh­ko­jen pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta, ja sehän ei ole uuti­nen: hen­gi­tys­ko­ne­hoi­to aiheut­taa saman­lai­sia pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ja on oma kuo­lin­syi­den osuu­ten­sa, sitä isom­pi osuus, mitä van­hem­pia poti­laat ovat. Teh­kää lää­ke­tie­tel­li­siin jul­kai­sui­hin haku­ja mm. “ven­ti­la­tor-associa­ted pneu­mo­nias” , “ICU and viral acti­va­tion” ja onhan aina­kin kak­si­sa­taa­vii­si­kym­men­tä vuot­ta ollut tun­net­tu hyvin tun­net­tu jäl­ki­seu­raus, “ven­ti­la­tor-induced lung inju­ry (VILI)”

        Sik­si lää­kä­rit ympä­ri maa­il­man ovat koro­na­vi­ruk­sen yhtey­des­sä alka­neet nos­taa hen­gi­tys­put­ken kaut­ta toi­mi­vien lait­tei­den käyt­tö­kyn­nys­tä, ja jos käyt­tö on ollut vält­tä­mä­tön­tä, on alen­net­tu keuh­koi­hin koh­dis­tu­vaa yli­pai­net­ta, ovat jopa pysyt­täy­ty­neet hel­pot­ta­vas­sa hen­gi­tys­a­sen­nos­sa ja pel­käs­sä lisähapessa.

      8. influens­sa­kin näkyy pit­kään: Voi­si­ko joku nyt täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa vetää tuon aina uudes­taan alka­van lau­kan alas ja lukea aivan oikeas­ti sen hon­kon­gi­lai­sen pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta teh­dyn tut­ki­muk­sen : teho­hoi­dos­sa (hen­gi­tys­ko­nees­sa) olleis­ta noin sadas­ta poti­laas­ta vain osa, noin tusi­na, oli kär­si­nyt keuh­ko­jen pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sis­ta, ja sehän ei ole uuti­nen: hen­gi­tys­ko­ne­hoi­to aiheut­taa saman­lai­sia pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ja on oma kuo­lin­syi­den osuu­ten­sa, sitä isom­pi osuus, mitä van­hem­pia poti­laat ovat. Teh­kää lää­ke­tie­tel­li­siin jul­kai­sui­hin haku­ja mm. ”ven­ti­la­tor-associa­ted pneu­mo­nias” , ”ICU and viral acti­va­tion” ja onhan aina­kin kak­si­sa­taa­vii­si­kym­men­tä vuot­ta ollut tun­net­tu hyvin tun­net­tu jäl­ki­seu­raus, ”ven­ti­la­tor-induced lung inju­ry (VILI)”

        Sik­si lää­kä­rit ympä­ri maa­il­man ovat koro­na­vi­ruk­sen yhtey­des­sä alka­neet nos­taa hen­gi­tys­put­ken kaut­ta toi­mi­vien lait­tei­den käyt­tö­kyn­nys­tä, ja jos käyt­tö on ollut vält­tä­mä­tön­tä, on alen­net­tu keuh­koi­hin koh­dis­tu­vaa yli­pai­net­ta, ovat jopa pysyt­täy­ty­neet hel­pot­ta­vas­sa hen­gi­tys­a­sen­nos­sa ja pel­käs­sä lisähapessa.

        On aivan täy­sin mah­dol­lis­ta, että kyse on pal­jon isom­mas­ta­kin jou­kos­ta kuin vain hen­gi­tys­ko­nees­sa olleis­ta poti­lais­ta. Täs­sä on vii­si lie­vän tau­din saa­nut­ta sukel­ta­jaa. He eivät ehkä sukel­la enää kos­kaan. Keuh­kot eivät ole sel­lai­nen elin, joka toi­puu, kun vau­riot ovat ker­ran tapah­tu­neet näin pahasti. 

        https://www.blick.ch/news/ausland/oesi-arzt-warnt-vor-corona-spaetfolgen-angst-vor-bleibenden-lungenschaeden-id15850669.html

      9. Pet­ri Pih­ko: On aivan täy­sin mah­dol­lis­ta, että kyse on pal­jon isom­mas­ta­kin jou­kos­ta kuin vain hen­gi­tys­ko­nees­sa olleis­ta poti­lais­ta. Täs­sä on vii­si lie­vän tau­din saa­nut­ta sukel­ta­jaa. He eivät ehkä sukel­la enää kos­kaan. Keuh­kot eivät ole sel­lai­nen elin, joka toi­puu, kun vau­riot ovat ker­ran tapah­tu­neet näin pahasti. 

        https://www.blick.ch/news/ausland/oesi-arzt-warnt-vor-corona-spaetfolgen-angst-vor-bleibenden-lungenschaeden-id15850669.html

        On help­po koko ajan län­kyt­tää län­kyt­tä­mis­tään koro­nan toteu­tu­neis­ta tai spe­ku­la­tii­vi­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta, ja heit­tää hie­no­ja näp­päi­mis­tö­ken­raa­lin suun­ni­tel­mia viruk­sen eli­mi­noi­mi­ses­ta. Var­sin­kin jos tur­val­li­nen toi­mi­paik­ka on ollut jos­sa­kin pöhöt­ty­neen jul­kis­hal­lin­non kam­ma­ris­sa, nyt etuoi­keu­tet­tu­na etä­työ­läi­se­nä jää aikaa suun­ni­tel­la ihmis­jouk­ko­jen pom­pot­ta­mis­ta karan­tee­nin ja karan­tee­nis­ta pois, ihan kuin kai­kil­la ei oli­si mitään olen­nais­ta työ­tä tai toin­ta mitä on sitou­tu­nut päi­vit­täin hoitamaan.

      10. I.L.:
        Sanoi­sin, että kan­nat­taa tul­ki­ta myös sitä, mitä uuti­sis­sa EI kerrota.

        Esi­mer­kik­si Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa on jo isot mää­rät toipuneita. 

        Var­mas­ti oli­si jo syn­ty­nyt iso­ja otsi­koi­ta, jos­sa siel­lä esim. työi­käi­sil­le tau­din sai­ras­te­neil­le oli­si tyy­pil­li­ses­ti jää­nyt jotain vaka­vas­ti toi­min­ta­ky­kyä rajoit­ta­via vaurioita.

        Kyl­lä täs­tä on ollut otsi­koi­ta ja varoit­te­lua, esim. https://www.businessinsider.com/coronavirus-survivors-lung-damage-ards-fcim-intensive-care-research-2020–3

      11. Jus­si: Kyl­lä täs­tä on ollut otsi­koi­ta ja varoit­te­lua, esim. https://www.businessinsider.com/coronavirus-survivors-lung-damage-ards-fcim-intensive-care-research-2020–3

        Niin, tuol­la sano­taan: “Tho­se who reco­ver from the MOST SEVERE cases of the coro­na­vi­rus may be left with serious lung damage”. 

        Eli osal­le kaik­kein vaka­vim­mis­ta tapauksista.

        (Ja: “The num­bers are small, and it is dif­ficult to draw broa­der conclusions”)

        Jutus­sa ker­ro­taan, että teho­hoi­toon jou­tu­vis­ta 17–29 %:lle kehit­tyi­si ARDS-oireyh­ty­mä ja ilmei­ses­ti OSALLE NÄISTÄ sit­ten jää pit­kä­ai­kai­sia vau­rioi­ta. Tämä on mel­ko pie­ni osajouk­ko kai­kis­ta koro­nan sairastaneista.

        Täl­tä poh­jal­ta ei ehkä vie­lä kan­nat­tai­si luo­da mie­li­ku­vaa, että isol­la osal­la koro­nan sai­ras­teis­ta jäi­si jotain vaka­via vaurioita.

      12. Lisäk­si on ilmei­ses­ti viit­tei­tä, ettei­vät hen­gi­ty­se­li­mien vau­riot oli­si seu­raus­ta itse tau­dis­ta vaan ennem­min sen agres­si­vi­ses­ta hoidosta:

        EVMS CRITICAL CARE COVID-19 MANAGEMENT PROTOCOL

        It is impor­tant to recog­nize that COVID-19 does not cause “typical ARDS”… this disea­se must be trea­ted dif­fe­rent­ly and it is like­ly that mec­ha­nical ven­ti­la­tion may be exacer­ba­ting this situa­tion by causing ven­ti­la­tor induced lung inju­ry (i.e. the ven­ti­la­tor may cause the disea­se we think we are treating).

    4. Timo A:
      Kun San­na Marin sanoo, että Uuden­maan sul­ku oli puret­ta­va, kos­ka oikeu­del­li­sia edel­ly­tyk­siä sil­le ei enää ollut, tuo lausun­to pan­naan leh­teen ihan sel­lai­se­naan. Ei mitään kom­ment­tia sii­tä, että oikeu­del­lis­ten edel­ly­tys­ten pun­nit­se­mi­nen on tapah­tu­nut täy­sin poliit­ti­ses­ti sekä sul­kua toi­meen­pan­taes­sa että sitä purettaessa. 

      Olen samaa miel­tä. Minus­ta on kysee­na­lais­ta, oli­ko Uuden­maan eris­tyk­sel­le alun­pe­rin­kään oikeu­del­li­sia edel­ly­tyk­siä. Eli täyt­tyi­kö vält­tä­mät­tö­myys-ehto alun­pe­rin­kään. Osa perus­tus­la­ki­pro­fes­so­reis­ta oli sil­loin jul­ki­ses­ti sitä miel­tä, että se ehto ei täyt­ty­nyt, kos­ka oli ole­mas­sa vaih­toeh­toi­sia tapo­ja­kin rajoit­taa koro­nan leviä­mis­tä, ja kos­ka rajo­jen sul­ke­mi­nen saat­toi myös lisä­tä joi­den­kin koro­na­ris­ke­jä, mut­ta näi­tä hen­ki­löi­tä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ei toki valin­nut kuul­ta­vik­si sen asian koh­dal­la. Kir­jal­li­sia lausun­to­ja ei pyy­det­ty kenel­tä­kään perus­tus­la­ki­pro­fes­so­ril­ta, vaan jär­jes­tet­tiin vain suul­li­nen kuu­le­mi­nen, min­kä joh­dos­ta perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan jul­ki­sis­ta pöy­tä­kir­jois­ta ei löy­dy ensim­mäis­tä­kään asian­tun­ti­ja­lausun­toa tuon asian kohdalta.

      Sulun pur­kua perus­tel­tiin sil­lä, että tau­ti­ti­lan­ne oli tasaan­tu­nut Uuden­maan ja muun Suo­men välil­lä. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ei ollut hyväk­syes­sään liik­ku­mis­ra­joit­teet vedon­nut tau­ti­ti­lan­teen eri­lai­suu­teen maas­sa lain­kaan, vaan sen asia­kir­jo­jen mukaan vält­tä­mät­tö­myys-ehdon kat­sot­tiin täyt­ty­neen Uuden­maan eris­tä­mi­sek­si (PeVM 8 2020 vp) nime­no­maan ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män toi­min­ta­ky­vyn perusteella:

      Ottaen huo­mioon val­mius­lain käyt­töö­no­tol­le pan­de­mia­ti­lan­tees­sa osoi­tet­ta­vat erit­täin pai­na­vat tavoit­teet tur­va­ta ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män toi­min­ta­ky­ky ja sitä kaut­ta tor­jua ihmis­ten hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­via vaka­via uhka­te­ki­jöi­tä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta pitää liik­ku­mis­va­pau­den rajoi­tus­ten käyt­töön­ot­toa tar­koi­te­tul­la alu­eel­la sinän­sä hyväk­syt­tä­vä­nä ja valio­kun­nan saa­man sel­vi­tyk­sen valos­sa myös välttämättömänä.”

      Jär­jes­te­lyn pur­ka­mi­nen vai­kut­tai­si ole­van perus­tel­tu ensi­si­jai­ses­ti eri perus­teel­la kuin mil­lä perus­teel­la perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta jär­jes­te­lyä alun­pe­rin piti pait­si hyväk­syt­tä­vä­nä, myös “vält­tä­mät­tö­mä­nä”.

      Kai­pai­sin itse­kin nyt hyvien tut­ki­vien jour­na­lis­tien ansiok­kai­ta ana­lyy­se­jä, jois­sa osa­taan näh­dä muu­ta­kin huo­mio­nar­vois­ta ja isom­paa kuvaa kuin vain tois­taa kun­kin ajan­het­ken tuo­reim­pien haas­tat­te­lu­jen repliikkejä.

      1. Perus­te Uuden­maan sul­kuun oli se, että näin voi­tai­siin siir­tää epi­de­mi­aa muu­al­la maal­la vii­kol­la tai paril­la — ei estää eikä lie­ven­tää sitä — jol­loin teho­hoi­don kapa­si­teet­ti riit­täi­si parem­min. Tämä perus­te on haih­tu­nut ilmaan. Lisäk­si eris­tä­mi­nen ei hidas­ta­nut epi­de­mi­aa niin pal­jon, että sen voi­si havai­ta tilastoista.
        Meil­lä on kak­si sai­raan­hoi­to­pii­riä, jos­sa tar­tun­to­ja on sel­väs­ti muu­ta maa­ta vähem­män. Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la. Ollak­seen joh­don­mu­kai­sia, kes­kus­ta­lais­ten pitäi­si ehdot­taa näi­den eris­tä­mis­tä muus­ta maas­ta, mut­ta en usko, että puo­lu­eel­ta tulee täl­lais­ta esitystä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Meil­lä on kak­si sai­raan­hoi­to­pii­riä, jos­sa tar­tun­to­ja on sel­väs­ti muu­ta maa­ta vähem­män. Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la. Ollak­seen joh­don­mu­kai­sia, kes­kus­ta­lais­ten pitäi­si ehdot­taa näi­den eris­tä­mis­tä muus­ta maas­ta, mut­ta en usko, että puo­lu­eel­ta tulee täl­lais­ta esitystä. 

        Nyt unoh­dat Pir­kan­maan, jos­sa uusien tar­tun­to­jen mää­rä on pai­net­tu lähel­le nol­laa ja Tays sanoo että lähes kaik­ki tar­tun­ta­ket­jut on jäl­ji­tet­ty. Itse asun Pir­kan­maal­la ja täl­lä het­kel­lä toi­voi­sin, että Pir­kan­maa pis­tet­täi­siin säp­piin vapaa­neh­toi­ses­ti. Voi­si­ko maa­kun­ta päät­tää täs­tä itse?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Perus­te Uuden­maan sul­kuun oli se, että näin voi­tai­siin siir­tää epi­de­mi­aa muu­al­la maal­la vii­kol­la tai paril­la – ei estää eikä lie­ven­tää sitä – jol­loin teho­hoi­don kapa­si­teet­ti riit­täi­si parem­min. Tämä perus­te on haih­tu­nut ilmaan. Lisäk­si eris­tä­mi­nen ei hidas­ta­nut epi­de­mi­aa niin pal­jon, että sen voi­si havai­ta tilastoista.

        Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ei sano­nut epi­de­mian siir­tä­mis­asias­ta mitään.
        Val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­seen M 9 / 2019 liit­ty­nees­sä muis­tios­sa­kaan ei mis­sään koh­taa sano­ta tavoit­tee­na ole­van siir­tää epi­de­mi­aa muu­al­la maas­sa vii­kol­la tai paril­la. Sanaa “viik­ko” ei edes esiin­ty­nyt koko asiakirjassa.

        Perus­te­lu­muis­tios­sa puo­les­taan vedot­tiin kyl­lä teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­tiin, mut­ta käyt­täen aika monen­lai­sia perus­te­lui­ta. Yksi perus­te oli se, että Uuden­maan alu­eel­la covid-19 tapaus­ten ilmaan­tu­vuus oli ollut “yli kak­sin­ker­tai­nen” muun Suo­men ilmaan­tu­vuu­teen ver­rat­tu­na, toi­nen perus­te­lu oli, että Uuden­maan ulko­puo­lel­la “kes­kus­sai­raa­loi­den teho-osas­tot ovat pie­niä ja etäi­syy­det yli­opis­tol­li­siin sai­raa­loi­hin pidem­piä”. Kol­mas perus­te­lu oli se, että vai­keim­mas­sa tilan­tees­sa ole­vat teho­hoi­to­po­ti­laat täy­tyy hoi­taa Val­tio­neu­vos­ton anta­man kes­kit­tä­mis­a­se­tuk­sen mukaan koko maan osal­ta HUSis­sa, ja että on ris­ki, että HUSin kapa­si­teet­ti ei rii­tä vält­tä­mät­tä val­ta­kun­nal­li­seen hoi­toon nii­den poti­lai­den osal­ta, jot­ka lain mukaan saa hoi­taa vain HUSis­sa (esim. elin­siir­to­po­ti­laat). Nel­jäs perus­te­lu oli se, että teho­hoi­don pai­kois­ta vähin­tään 150 täy­tyy vara­ta muil­le kuin koro­na­toi­men­pi­teil­lä, jos kii­ree­tön leik­kaus­hoi­to aje­taan alas. Nume­roin­nit ovat pääs­tä kek­sit­ty­jä, nii­tä muis­tios­sa ei ollut, ja perus­te­lui­ta oli enem­män­kin kuin täs­sä on lueteltu.

        Val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­sen perus­te­lu­muis­tion mukaan “Uudel­la­maal­la on usei­ta maa­kun­nan eri puo­lil­la sijait­se­via kun­tia, jois­sa on ver­ra­ten kor­kea ilmaan­tu­vuus (Hel­sin­ki, Espoo, Kau­niai­nen, Van­taa, Sipoo, Inkoo, Raa­se­po­ri, Siun­tio, Loh­ja). Tämä on osoi­tus sii­tä, että epi­de­mia on alu­eel­la erit­täin toden­nä­köi­ses­ti jo laa­jal­le levin­nyt ja tapauk­sia on pii­le­vi­nä suu­res­sa osas­sa mui­ta­kin alu­een kun­tia. Lää­ke­tie­teel­li­siä perus­tei­ta raja­ta val­mius­lain 118 §:n mukai­sia toi­mia koko maa­kun­taa pie­nem­pää aluet­ta kos­ke­vik­si ei siten ole.”

        Tuo oli erit­täin kum­mal­li­nen perus­te­lu sekä sil­loin kun se annet­tiin että jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na. Tuol­lai­sel­la perus­teel­la oli­si voi­nut sul­kea mel­kein min­kä tahan­sa alu­een. Erot­ta­va­na ei näh­ty­kään vain kun­tia, jois­sa on ollut kor­kea tau­din ilmaan­tu­vuus, vaan sul­ku­pe­rus­te laven­net­tiin kos­ke­maan mui­ta­kin kun­tia jol­lain mer­kil­li­sel­lä sat­tu­mal­la juu­ri samoi­hin rajoi­hin kuin maa­kun­ta­ra­jat ovat, vält­tä­mät­tö­mäk­si rajauk­sek­si pää­tyen, kos­ka esiin­ty­vyy­den muis­sa kun­nis­sa väi­tet­tiin indi­koi­van tapauk­sien pii­le­vää kor­ke­aa esiin­ty­mis­tä myös “suu­res­sa osas­sa mui­ta­kin alu­een kuntia”.

        Maa­kun­ta­ra­jan sul­ke­mi­nen Uuden­maan koh­dal­la kulut­ti ilmei­ses­ti 10 % Suo­men polii­si­lai­tok­sen resurs­seis­ta, vaik­ka apuun kut­sut­tiin Puo­lus­tus­voi­mat­kin. Osoit­tau­tui käy­tän­nös­sä ihan mah­dot­to­mak­si pitää yllä tuol­lais­ta sul­kua pit­kä­ai­kai­ses­ti, vaik­ka Uudel­ta­maal­ta on vain joi­tain kym­me­niä tei­tä mui­hin maa­kun­tiin. Tus­kin täl­lä vuo­si­sa­dal­la tul­laan näke­mään enää vas­taa­via maa­kun­ta­sul­ku­ja Suo­mes­sa. Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la ovat maan­tie­teel­li­si­nä aluei­na ja ulos­me­no­tie­mää­ril­tään niin pal­jon isom­pia, että koko Suo­mes­ta ei löy­dy sel­lais­ta mää­rää polii­se­ja, jot­ka kyke­ni­si­vät sel­lais­ta sul­kua val­vo­maan, koh­tuul­li­sel­la etäi­syy­del­lä maja­paik­kaan. Lii­ken­net­tä on kar­ja­lan rajoil­la vähän, mut­ta maa­kun­ta­ra­jan ylit­tä­viä tei­tä on paljon.

        Maa­kun­ta­ra­ja­sul­ku ei tule toden­nä­köi­ses­ti Suo­mes­sa jat­kos­sa onnis­tu­maan poliit­ti­ses­ti eikä polii­sin resurs­sien puo­les­ta. Nyt jäi jo pal­jon polii­sin mui­ta teh­tä­viä hoi­ta­mat­ta, kun polii­sit par­tioi­vat maa­kun­ta­ra­joil­la. Ihmet­te­len sitä, miten Uuden­maan sul­ku saa­tiin mene­mään niin hel­pos­ti läpi. Sulun nope­aa pur­ka­mis­ta en ihmettele.

      4. mite­non: Erot­ta­va­na ei näh­ty­kään vain kun­tia, jois­sa on ollut kor­kea tau­din ilmaantuvuus[…]

        Kan­nat­taa tosi­aan tse­ka­ta tota ilmaan­tu­vuus­kart­taa ja zoo­ma­ta kuntatasolle.
        Siel­tä näkyy miten tur­haa on eris­tää sairaanhoitopiirejä.
        Mut paniik­ki­nap­pu­lan pai­na­mi­nen on mun mie­les­tä kui­ten­kin ok.
        Kun­han nap­pu­la vede­tään takas, kun tie­de­tään, et niin kan­dee tehdä.

      5. mite­non:
        Tuo oli erit­täin kum­mal­li­nen perus­te­lu sekä sil­loin kun se annet­tiin että jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na. Tuol­lai­sel­la perus­teel­la oli­si voi­nut sul­kea mel­kein min­kä tahan­sa alu­een. Erot­ta­va­na ei näh­ty­kään vain kun­tia, jois­sa on ollut kor­kea tau­din ilmaan­tu­vuus, vaan sul­ku­pe­rus­te laven­net­tiin kos­ke­maan mui­ta­kin kun­tia jol­lain mer­kil­li­sel­lä sat­tu­mal­la juu­ri samoi­hin rajoi­hin kuin maa­kun­ta­ra­jat ovat, vält­tä­mät­tö­mäk­si rajauk­sek­si pää­tyen, kos­ka esiin­ty­vyy­den muis­sa kun­nis­sa väi­tet­tiin indi­koi­van tapauk­sien pii­le­vää kor­ke­aa esiin­ty­mis­tä myös ”suu­res­sa osas­sa mui­ta­kin alu­een kuntia”.

        Maa­kun­ta­ra­jan sul­ke­mi­nen Uuden­maan koh­dal­la kulut­ti ilmei­ses­ti 10 % Suo­men polii­si­lai­tok­sen resurs­seis­ta, vaik­ka apuun kut­sut­tiin Puo­lus­tus­voi­mat­kin. Osoit­tau­tui käy­tän­nös­sä ihan mah­dot­to­mak­si pitää yllä tuol­lais­ta sul­kua pit­kä­ai­kai­ses­ti, vaik­ka Uudel­ta­maal­ta on vain joi­tain kym­me­niä tei­tä mui­hin maa­kun­tiin. Tus­kin täl­lä vuo­si­sa­dal­la tul­laan näke­mään enää vas­taa­via maa­kun­ta­sul­ku­ja Suo­mes­sa. Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la ovat maan­tie­teel­li­si­nä aluei­na ja ulos­me­no­tie­mää­ril­tään niin pal­jon isom­pia, että koko Suo­mes­ta ei löy­dy sel­lais­ta mää­rää polii­se­ja, jot­ka kyke­ni­si­vät sel­lais­ta sul­kua val­vo­maan, koh­tuul­li­sel­la etäi­syy­del­lä maja­paik­kaan. Lii­ken­net­tä on kar­ja­lan rajoil­la vähän, mut­ta maa­kun­ta­ra­jan ylit­tä­viä tei­tä on paljon.

        Maa­kun­ta­ra­ja­sul­ku ei tule toden­nä­köi­ses­ti Suo­mes­sa jat­kos­sa onnis­tu­maan poliit­ti­ses­ti eikä polii­sin resurs­sien puo­les­ta. Nyt jäi jo pal­jon polii­sin mui­ta teh­tä­viä hoi­ta­mat­ta, kun polii­sit par­tioi­vat maa­kun­ta­ra­joil­la. Ihmet­te­len sitä, miten Uuden­maan sul­ku saa­tiin mene­mään niin hel­pos­ti läpi. Sulun nope­aa pur­ka­mis­ta en ihmettele. 

        Tuo yri­tys sul­kea maa­kun­ta­ra­ja oli toi­vo­ton myös sikä­li, että vir­ka-apua ei voi­tu käyt­tää jär­ke­väs­ti. Nyt varus­mie­hiä saat­toi käyt­tää vain kir­jaa­maan lii­ken­ne­mää­riä ja näyt­tä­mään pysäy­tys­merk­kiä. Kul­jet­ta­jien puhut­ta­mi­nen ja pää­tös pääs­tää auto läpi kuu­lui­vat, aivan lain mukai­ses­ti, toi­mi­val­tai­sil­le vir­ka­mie­hil­le eli polii­seil­le. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­ti sitä, että vir­ka-avul­la voi­tiin vähen­tää polii­sin resurs­si­tar­vet­ta enin­tään muu­ta­mia kym­me­niä pro­sent­te­ja. Jos vir­ka-apua oli­si halut­tu hyö­dyn­tää niin, ettei polii­si­re­surs­se­ja tuh­la­ta koh­tuut­to­mas­ti, oli­si pitä­nyt antaa var­si­nai­nen puhu­tus ja läpi­pääs­tö­pää­tök­sen teko varus­mie­hil­le, ja jät­tää ainoas­taan kään­ny­tet­tä­vät, tai ne, jot­ka erik­seen pyy­tä­vät oikai­sua, pai­kal­la ole­van polii­si­mie­hen hoi­det­ta­vik­si. Näin oli­si voi­tu pyö­rit­tää tar­kas­tus­pis­tet­tä yhdel­lä pai­kal­la ole­val­la polii­sil­la eikä kan­sa­lai­sen oikeus­tur­va oli­si pal­joa kär­si­nyt. Toi­vot­ta­vas­ti asia huo­mioi­daan vir­ka-apu­lain uudistuksessa.

      6. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Jos vir­ka-apua oli­si halut­tu hyö­dyn­tää niin, ettei polii­si­re­surs­se­ja tuh­la­ta koh­tuut­to­mas­ti, oli­si pitä­nyt antaa var­si­nai­nen puhu­tus ja läpi­pääs­tö­pää­tök­sen teko varus­mie­hil­le, ja jät­tää ainoas­taan kään­ny­tet­tä­vät, tai ne, jot­ka erik­seen pyy­tä­vät oikai­sua, pai­kal­la ole­van polii­si­mie­hen hoi­det­ta­vik­si. Näin oli­si voi­tu pyö­rit­tää tar­kas­tus­pis­tet­tä yhdel­lä pai­kal­la ole­val­la polii­sil­la eikä kan­sa­lai­sen oikeus­tur­va oli­si pal­joa kär­si­nyt. Toi­vot­ta­vas­ti asia huo­mioi­daan vir­ka-apu­lain uudistuksessa.

        Minun mie­les­tä­ni puhut­te­lu­me­ne­tel­mäs­sä läpi kul­ke­vien iden­ti­fioi­mi­seen ei ollut kau­heas­ti jär­keä. Vilk­kaim­mil­la teil­lä rajan ylit­tä­mi­seen riit­ti ilmei­ses­ti, että sanoi vaik­ka jotain moni­mut­kai­sen kuu­lois­ta mur­tei­ses­ti ruot­sik­si (ole­tet­ta­vas­ti sama toi­mi myös saa­mek­si) jol­le­kin polii­sil­le, joka ei sitä kiel­tä oikeas­ti juu­ri mitään puhut­tu­na ymmär­rä, vaik­ka oli­si vir­ka­mies­ruot­sin kurs­sin läpäis­syt­kin, tai puhe­li niin epä­sel­väs­ti, että auto piti pääs­tää eteen­päin. Puhut­te­luun ei ollut kau­hean mon­taa sekun­tia aikaa per auto vilk­kaim­mil­la teil­lä. Kään­ny­te­tyik­si tuli­vat lähin­nä vain ne, jot­ka sanoi­vat itse ääneen jon­kun sel­lai­sen syyn rajan yli­tyk­seen, joka ei var­muu­del­la ollut kelvollinen.

        Jos tuol­lai­nen halut­tai­siin oikeas­ti jär­jes­tää tehok­kaas­ti, pitäi­si lail­la mah­dol­lis­taa luo­da esim. rekis­te­ri­kil­pi­re­kis­te­ri, johon työ­nan­ta­jat voi­si­vat tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa mer­ka­ta työ­mat­koi­hin liit­ty­vät luvat rajan­yli­tyk­sel­le, ja yksi­tyi­set ihmi­set samoin jo ennen mat­kaa ras­te­ja ruu­tui­hin kir­ja­ten, ja tiel­lä oli­si sit­ten rekis­te­ri­kil­pien tun­nis­tus­lai­te, ja pysäy­te­tyk­si tuli­si­vat vain ne, jot­ka eivät ole rekis­te­röi­neet mitään perus­tet­ta tai joi­den perus­te on ollut kel­vo­ton. Tosin esim. yrit­tä­jää on mel­ko mah­do­ton kiel­tää ylit­tä­mäs­tä rajaa, jos tämä itse sanoo teke­vän­sä työ­hön liit­ty­vää mat­kaa, kun tämä on itse todis­tuk­sen myön­tä­jä oman työs­ken­te­lyn­sä osal­ta, mut­ta sama ongel­ma kos­ki nyt­kin, kun pysäy­tyk­set teh­tiin puhut­te­lu­me­ne­tel­mää hyödyntäen.

        Kään­ny­te­tyk­si suluil­la tuli mität­tö­män pie­ni osa yli yrit­tä­neis­tä ajo­neu­vois­ta. Ole­tet­ta­vas­ti suu­rin osa ilman oikeas­ti kel­vol­lis­ta syy­tä rajan yli ylit­tä­neis­tä pää­si läpi ilman polii­sin kään­ny­tys­tä, kos­ka ei puhut­te­lu­me­ne­tel­mä oikeas­ti mah­dol­lis­ta­nut sen sel­vit­tä­mis­tä, min­kä takia kuka­kin oli rajaa ylit­tä­mäs­sä. Jos joku mökil­le pat­ja­kuor­man kans­sa mene­vä vaik­ka sanoi vie­vän­sä muut­to­kuor­maa vaki­tui­sen asun­non muu­ton takia (joka oli kel­vol­li­nen syy rajan yli­tyk­seen, toi­sin kuin mat­ka vapaa-ajan asun­nol­le), niin mah­do­ton polii­sin oli sanoa sii­hen oikein mitään.

        Aina­kaan tuol­la tavoin toteu­te­tut sulut eivät toi­mi. Koro­na­kin levi­si suluis­ta huo­li­mat­ta sul­ku­jen voi­mas­sao­loai­ka­na moneen muu­hun­kin osaan Suomea.

      7. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: 16.4

        Tosin tari­na ker­too kyl­lä myös check­poin­tis­ta, jol­la se ainoa polii­si­par­tio nuok­kui autos­sa ja varus­mie­het hoi­ti­vat koko hom­man eli käy­tän­nös­sä pääs­ti­vät kaik­ki läpi parin kysy­myk­sen jäl­keen. Tämä kuul­tu­na suo­raan täl­lais­ta teh­tä­vää suo­rit­ta­neel­ta varus­mie­hel­tä. Oli­si teh­nyt mie­li kehot­taa soit­ta­maan Iltalehteen.

        Lisäk­si tuli havait­tua aika­moi­sia yli­no­peuk­sia ja punai­sia päin aja­mi­sia hil­jai­seen aikaan pk-seu­dul­la, kun ris­ki satun­nai­seen lii­ken­ne­val­von­taa teke­vään par­tioon tör­mää­mi­seen alkoi olla lähel­lä nollaa.

        Kun tuo sul­ku alkoi, sanoin, että mak­si­mis­saan vii­kon jak­sa­vat sitä yllä­pi­tää. No, kuu­den­te­na päi­vä­nä polii­si sit­ten jo ilmoit­ti­kin, ettei­vät enää viit­si. Ehkä­pä polii­sien­kin suun­nas­ta läh­ti jon­kin­lais­ta vies­tiä minis­te­reil­le, että jos­pa lope­tet­tai­siin touhu.

      8. mite­non: Osoit­tau­tui käy­tän­nös­sä ihan mah­dot­to­mak­si pitää yllä tuol­lais­ta sul­kua pit­kä­ai­kai­ses­ti, vaik­ka Uudel­ta­maal­ta on vain joi­tain kym­me­niä tei­tä mui­hin maa­kun­tiin. Tus­kin täl­lä vuo­si­sa­dal­la tul­laan näke­mään enää vas­taa­via maa­kun­ta­sul­ku­ja Suo­mes­sa. Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la ovat maan­tie­teel­li­si­nä aluei­na ja ulos­me­no­tie­mää­ril­tään niin pal­jon isom­pia, että koko Suo­mes­ta ei löy­dy sel­lais­ta mää­rää polii­se­ja, jot­ka kyke­ni­si­vät sel­lais­ta sul­kua val­vo­maan, koh­tuul­li­sel­la etäi­syy­del­lä maja­paik­kaan. Lii­ken­net­tä on kar­ja­lan rajoil­la vähän, mut­ta maa­kun­ta­ra­jan ylit­tä­viä tei­tä on paljon.

        Toi­vot­ta­vas­ti näin ei jou­du­ta teke­mään. Mut­ta jos kui­ten­kin jou­dut­tai­siin, se ei ehkä sit­ten­kään oli­si niin vai­ke­aa kuin voi­si kuvi­tel­la. Ei aina­kaan, jos sal­li­taan eris­te­tyn alu­een rajan pai­koi­tel­len poik­kea­van jon­kin ver­ran, ehkä 10 tai 20 kilo­met­rin ver­ran maa­kun­ta­ra­jas­ta ja jos sulun ja maa­kun­ta­ra­jan välis­sä ei ole kovin huo­mat­ta­via asu­tus­kes­kuk­sia. Ja jos lisäk­si hyväk­sy­tään, että Hel­sin­gin-Pie­ta­rin ja Hel­sin­gin-Mos­ko­van junat saa­vat kul­kea Ete­lä-Kar­ja­lan läpi samoil­la ehdoil­la kuin nyt­kin, kun­han kukaan ei nouse junaan eikä pois­tu sii­tä tuon maa­kun­nan alu­eel­la, tai siis sil­lä ainoal­la ase­mal­la, jol­la junat siel­lä pysäh­ty­vät eli Vainikkalassa.

        Noi­den maa­kun­tien itä­ra­ja­han on jo nyt tar­koin var­tioi­tu (ja oli jo kau­an ennen kuin kukaan oli koro­na­vi­ruk­ses­ta kuul­lut­kaan…) Ja sil­mäys kart­taan, vaik­ka­pa Autoi­li­jan tie­kart­taan osoit­taa, että nii­den län­si­ra­ja kul­kee aika suu­rel­ta osuu­del­taan jär­viä ja jär­vi­reit­te­jä pit­kin, joten maa­kun­ta­ra­jan ylit­tä­viä tei­tä on sit­ten­kin ehkä vähem­män kuin luu­li­si. Tosin Suo­men­nie­men kun­nas­sa on pit­kä län­teen työn­ty­vä kie­le­ke, joka ulot­tuu sen läpi kul­ke­van val­ta­tien (Kou­vo­la-Mik­ke­li) län­si­puo­lel­le. Se kie­le­ke oli­si ilmei­ses­ti jätet­tä­vä eris­te­tyn alu­een ulko­puo­lel­le. Toi­saal­ta Ete­lä-Sai­maan ja Puru­ve­den väli­sel­lä osuu­del­la Ete­lä-Savin ja Ete­lä-Kar­ja­lan väli­nen raja kul­kee maa­kan­nak­sia pit­kin, jot­ka kui­ten­kin ovat mel­ko lähel­lä hie­man poh­joi­sem­pa­na kul­ke­vaa jär­vi­reit­tiä. Sen yli näyt­täi­si kar­tan mukaan ole­van vain kol­me sil­taa, kun taas viral­li­sen maa­kun­ta­ra­jan ylit­tä­viä tei­tä on mel­koi­ses­ti enem­män. Eris­tet­tä­vän alu­een raja voi­si siis kul­kea sitä jär­vi­reit­tiä pit­kin; muu­ta­ma har­vaan asut­tu kylä Ete­lä-Savos­ta­kin siis jou­tui­si “vää­räl­le puo­lel­le”. (Poh­dit­ta­vak­si jäi­si, kum­paan pää­hän Pun­ka­har­jua sul­ku lai­tet­tai­siin.) Hie­man tiheäm­pi tie­verk­ko kyl­lä ylit­tää maa­kun­ta­ra­jan Outo­kum­mun tie­noil­la. Mut­ta Poh­jois-Kar­ja­lan poh­jois­osa on jo var­sin har­vaan asut­tua aluet­ta, jos­sa tie­verk­ko­kin on har­va, eikä siel­tä maa­kun­ta­ra­jan yli Poh­jois-Savoon tai Kai­nuuseen joh­ta­via tei­tä­kään niin kovin mon­ta ole. Tosin ne polii­sit, jot­ka nii­tä har­vo­ja tei­tä var­tioi­si­vat, jou­tui­si­vat var­maan­kin tule­maan var­sin kau­ka­na sijait­se­vil­ta majapaikoilta.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Perus­te Uuden­maan sul­kuun oli se, että näin voi­tai­siin siir­tää epi­de­mi­aa muu­al­la maal­la vii­kol­la tai paril­la – ei estää eikä lie­ven­tää sitä – jol­loin teho­hoi­don kapa­si­teet­ti riit­täi­si parem­min. Tämä perus­te on haih­tu­nut ilmaan. Lisäk­si eris­tä­mi­nen ei hidas­ta­nut epi­de­mi­aa niin pal­jon, että sen voi­si havai­ta tilastoista.

        Näkö­jään nyt on sel­vin­nyt, että alu­eel­li­sia tilas­to­ja ei Suo­mes­sa laa­di­ta tau­din esiin­ty­mis­pai­kan, vaan sen mukaan, mitä digi- ja väes­tö­vi­ras­toon on kir­jat­tu tar­tun­nan saa­nei­den ihmis­ten kun­nal­lis­ve­ro­tet­ta­vak­si asuin­pai­kak­si: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tartuntatautilaakari-ihmettelee-marinin-hallituksen-paatosta-uskoo-etta-lapista-voi-tulla-koronavapaa-alue/7a8bbc5a-4b72-46b6-ac36-b89847b39717

        Kos­ka ilmei­ses­ti useam­mal­la pro­sen­til­la suo­ma­lai­sis­ta asuin­paik­ka kun­nal­lis­ve­ro­tuk­ses­sa on eri paik­ka kuin pää­asial­li­nen oles­ke­lu­paik­ka, esi­te­tyt tilas­tot eivät ehkä kuvaa­kaan täy­sin sitä koro­nan leviä­mi­ses­tä, mitä nii­den on luul­tu kuvaa­van. Tilas­to ei täl­löin kuvaa vain sitä, mis­sä koro­na on esiin­ty­nyt, ja mis­sä sijain­nis­sa siten on ollut ris­kiä muil­le pan­de­mian tai epi­de­mian leviä­mi­ses­tä, vaan joi­den­kin koh­dal­la se on voi­nut kuva­ta vain sitä, mis­sä tar­tun­nan saa­nut on vero­luet­te­lois­sa esiin­ty­nyt. Esi­mer­kik­si alle vuo­den mit­tai­sis­sa kausi­töis­sä ole­vat kausi­työ­läi­set ovat kir­joil­la usein jos­sain muus­sa kun­nas­sa kuin mis­sä he asu­vat kausi­töi­den­sä ajan, kesä­mö­kil­lä asu­vat eivät voi pää­sään­töi­ses­ti olla kir­joil­la siel­lä, mis­sä oikeas­ti asu­vat, ja opis­ke­li­joi­den kir­jat ovat siel­lä, min­ne opis­ke­li­ja ne laittaa.

  2. Ongel­ma on, että hal­li­tuk­ses­sa on nyt polii­tik­ko­ja joil­le rahan jaka­mi­nen on aivan lii­an mie­luis­ta puu­haa. Uusia piik­ke­jä ava­taan var­sin hel­pol­la, ja van­hois­ta pide­tään kiin­ni vaik­ka ei oli­si varaa. Esi­mer­kik­si käy­köön piden­net­ty oppi­vel­vol­li­suus ja hoi­ta­ja­mi­toi­tus, jot­ka ovat kal­lii­ta rat­kai­su­ja ongel­miin joi­ta ei ole.

    1. Smo­kin’ Joe: Esi­mer­kik­si käy­köön piden­net­ty oppi­vel­vol­li­suus ja hoi­ta­ja­mi­toi­tus, jot­ka ovat kal­lii­ta rat­kai­su­ja ongel­miin joi­ta ei ole.

      Piden­net­ty oppi­vel­vol­li­suus on asi­aa pit­kään har­kit­tua­ni minus­ta alka­nut vai­kut­taa hyväl­tä asial­ta. Ei pel­käl­lä perus­kou­lu­poh­jal­la vaan nyky­ai­ka­na työ­mark­ki­noil­la pär­jää, ja ilman pak­koa tiet­ty osa nuo­ris­ta ei kou­lua jat­ka. Eri­tyi­ses­ti monil­la pojil­la on 15–16 vuo­den tie­noil­la vai­kea ikä, mut­ta jo 17–18-vuotiaana moni kyp­syy­kin sit­ten taas aika taval­la. Jos työl­li­syy­sas­tet­ta halu­taan nos­taa, pitäi­si kou­lus­ta tipah­ta­via­kin saa­da parem­min osak­si työ­elä­mää, ja kou­lu­tuk­sen jat­ku­mi­nen perus­kou­lun jäl­keen on yksi tie sii­hen. Kou­lu­pu­dok­kai­den jou­kos­sa on monen­lai­sia ope­tuk­sel­li­ses­ti kes­ki­mää­räis­tä vai­keam­pia tapauk­sia, kuten eri­tyis­lap­sia, kie­li­tai­dot­to­muut­ta, liik­ku­mis­vai­keuk­sia, ais­ti­vam­mai­suut­ta ja monen­lai­sia sai­rauk­sia, mut­ta jos sii­tä jou­kos­ta saa­tai­siin olen­nai­ses­ti enem­män työl­li­siä työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­läis­ten sijaan, niin osa oppi­vel­vol­li­suu­den jat­ku­mi­sen ope­tuk­seen liit­ty­vis­tä kus­tan­nuk­sis­ta tuli­si mak­se­tuk­si jo sitä kautta. 

      Asian toi­nen puo­li on se, että onko val­tion pak­ko mak­saa asun­to­ja ja kaik­kia elä­mis­ku­lu­ja kai­kil­le toi­sen asteen opis­ke­li­joil­le. Sosi­aa­lie­tuuk­sien sopi­vaan laa­juu­teen en ota kan­taa. Mut­ta kou­lu­tuk­sen jat­ku­mi­nen nykyis­tä useam­mal­le oli­si hyvä asia. Hoi­ta­ja­mi­toi­tus puo­les­taan on ongel­mal­li­nen asia, jos se toteu­te­taan kovin yksin­ker­tais­ta­va­na nor­mi­na, joka joh­taa her­käs­ti mm. asia­kas­va­li­koin­tiin hoi­to­lai­tok­sis­sa sen mukaan, mikä mil­loin­kin on nor­min poh­jal­ta kan­nat­ta­vin­ta hoi­to­lai­tok­sen kannalta.

  3. Erit­täin hyvä. Alle­kir­joi­tan täs­tä teks­tis­tä mil­tei kaiken.

    Eri­kois­ta sen sijaan on se, että tätä hyvin tar­peel­lis­ta kes­kus­te­lua vetä­mään osuu Suo­mes­sa elä­köi­ty­nyt kan­san­edus­ta­ja, kun kukaan muu ei sel­keäs­ti­kään uskal­la kes­kus­te­lua omil­la mie­li­pi­teil­lään sel­keäs­ti fasi­li­toi­da. ”Vää­ris­tä” mie­li­pi­teis­tä joh­tu­van some­lynk­kaa­mi­sen pel­ko on nuo­rem­mal­la pol­vel­la lii­an suuri?

    1. Spe­ku­loi­daan lisää:
      Vapaa­na rie­hues­saan ter­vey­den­hoi­don kapa­si­teet­ti ylit­tyy 10x (Brit­tien mal­li), joten ole­tus että tehol­le ei täs­sä tilan­tees­sa pää­se juu­ri kukaan. Lisä­maus­tee­na mui­den­kin sai­rauk­sien hoi­to jää vajaak­si (kts. mitä kävi Ber­ga­mos­sa: koko sai­raa­la hoi­taa vain covid-19, mitään muu­ta toi­min­taa ei kye­tä teke­mään). Täl­tä poh­jal­ta voi valis­tu­nees­ti arva­ta kuol­lei­suu­den aina­kin tuplaan­tu­van ole­tuk­sel­la että tehol­ta 50% mahdollisuus.

      Toi­nen vaih­toeh­to: entä­pä jos vain pää­täm­me jäl­jit­tää tar­tun­to­ja, tes­tai­sim­me ahke­ras­ti ja sai­sim­me padot­tua epi­de­mian paris­sa kuu­kau­des­sa kuten Ete­lä-Koreas­sa tai Kii­nas­sa? Tiu­kat rajoit­teet oli­si voi­mas­sa ehkä kuu­kau­den. Rajoit­teis­ta isoim­man osan voi­si pur­kaa kesään men­nes­sä. Talous supis­tui­si ken­ties 4%, eli las­ku 11 mil­jar­dia + tes­taus­toi­min­ta vaik­ka­pa 1 mil­jar­di. Kuo­le­mia sääs­te­tään arvauk­se­ni mukaan 0.37% x 2 (kos­ka teho pois pelis­tä) x vaik­ka­pa 3 mil­joo­naa eli suun­nil­leen 22000. Vie­lä kun huo­mioi, että roko­te saat­taa val­mis­tua jo tänä vuon­na ja toi­mi­va lää­ke­hoi­to­kin löytyä…

      Lopuk­si vähän rea­lis­mia: kan­nat­taa muis­taa että moni­kaan ei tule käyt­täy­ty­mään kuten aiem­min. Ts. van­haan kans­sa­käy­mi­seen ei ole paluu­ta het­keen (ei ennen roko­tet­ta?). Ihmi­set eivät palaa etä­töis­tä takai­sin, ei vaik­ka San­na antai­si luvan. Ihmi­set ja orga­ni­saa­tiot seu­raa­vat tau­ti­ti­lan­net­ta ja toi­mi­vat itsenäisesti…

    2. No ei lain­kaan eri­kois­ta. Aina­han on hel­pom­pi kes­kus­tel­la, kun ei ole vas­tuus­sa pää­tök­sis­tä, eikä tar­vit­se varoa hal­li­tus­kump­pa­nien her­mos­tu­mis­ta. Epi­de­mian ete­ne­mi­ses­sä nyt vaan on ihan oikeas­ti ollut niin pal­jon huo­nos­ti tun­net­tu­ja teki­jöi­tä, että päät­tä­jät ovat mie­les­tä­ni ihan ymmär­ret­tä­väs­ti olleet varo­vai­sia. Some- ja muu lynk­kaus­kin tie­tys­ti tulee äkkiä. Nyt­kin on net­ti­kom­men­teis­sa vaa­dit­tu päi­tä vadil­le koro­na­kuo­le­mis­ta, ikään kuin Suo­mi joten­kin tai­an­omai­ses­ti vält­tyi­si niil­tä koko­naan (ja ikään kuin oli­si tapah­tu­nut jotain hir­ve­ää — kuol­lei­suus­han on koko­nai­suu­te­na pie­nem­pi kuin normaalisti). 

      Tämän het­ki­ses­sä tiuk­ko­jen rajoi­tus­ten lin­jas­sa on se hyvä puo­li, että sii­tä on varaa löy­sä­tä. Suo­mel­la kävi sikä­li hyvä tuu­ri, että epi­de­mia tuli myö­hään ja mui­den mai­den esi­merk­kiä on voi­nut kat­soa. Uskoi­sin kyl­lä, että rajoi­tuk­sia uskal­le­taan pur­kaa ihan koh­tuul­li­ses­sa aikataulussa.

    3. Olen täs­mäl­leen samaa miel­tä. Tosin kun lukee noi­ta some jut­tu­ja en yhtää ihmet­te­le ettei kukaan uskal­la sanoa miten asiat ovat.
      Täs­tä covid-19 tau­dis­ta on pal­jon tilas­to­tie­toa, kak­si­mil­joo­naa todet­tua tau­ti­ta­paus­ta ( todel­li­nen luku lie­nee pari dekaa­dia suu­rem­pi ) yli 100 000 uhria.
      Kuol­lei­suus tilas­to­jen perus­teel­la Tans­kas­ta ja Ruot­sis­ta voi­daan pää­tel­lä että työi­käi­sil­lä ris­ki kuol­la on hyvin pie­ni. Uhreis­ta alle 5% on alle 60v eli tämän pan­de­mian ei pitäi­si muo­dos­taa vaa­raa ter­veil­le työi­käi­sil­le ihmi­sil­le ( kuol­lei­suus väes­tös­sä pari per mil­joo­na asu­kas­ta ) eli sen vuok­si mitään rajoi­tuk­sia ei juu­ri oli­si tar­vit­tu. Osa teho­hoi­toon jou­tu­neis­ta on kui­ten­kin nuo­reh­ko­ja eli pien­tä jar­ru­tus­ta on hyvä teh­dä jot­ta resurs­sit riit­täi­si­vät. Kuol­lei­suus siis riip­puu lähin­nä sii­tä miten ris­ki­ryh­mät saa­daan suo­jat­tua ei juu­ri muus­ta. Ris­ki­ry­män eli elä­ke­läis­ten suo­jaa­mi­nen ei pitäi­si tul­la kovin kal­liik­si eikä se vaa­di päi­vä­ko­tien, kou­lu­jen, ravin­to­loi­den, hiih­to­kes­kuk­sien tai rajo­jen sulkemista.
      Ihmet­te­len tosi­aan mik­si näin ilmeis­tä tie­toa ei saa­da kai­vet­tua ulos jul­kais­tuis­ta tilas­tois­ta ja mik­si tie­don perus­teel­la ei toi­mi­ta jär­ke­väs­ti. Se oli­si sekä talou­del­lis­ta että sääs­täi­si ihmis­hen­kiä. Nyt kuluu pal­jon rahaa mel­ko tur­hiin rajoi­tuk­siin ja van­hus­ten suo­jaus samal­la pettää.

      1. Las­se: Uhreis­ta alle 5% on alle 60v eli tämän pan­de­mian ei pitäi­si muo­dos­taa vaa­raa ter­veil­le työi­käi­sil­le ihmisille

        Täs­sä tosin kat­sot vain kuo­lo­nuh­re­ja. Osal­le sel­viy­ty­vis­tä voi jää­dä pysy­vää vahin­koa keuhkoihin.

      2. Ossi Sare­so­ja: Täs­sä tosin kat­sot vain kuo­lo­nuh­re­ja. Osal­le sel­viy­ty­vis­tä voi jää­dä pysy­vää vahin­koa keuhkoihin.

        Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa on jo val­ta­vat mää­rät toipuneita. 

        Pal­jon­ko olet kuul­lut sil­tä suun­nal­ta “pysy­vis­tä vahingoista”? 

        Ja jos et ole, niin luu­let­ko, että niis­tä ei juu­ri nyt revit­tä­si iso­ja otsikoita?

      3. Ossi Sare­so­ja: Täs­sä tosin kat­sot vain kuo­lo­nuh­re­ja. Osal­le sel­viy­ty­vis­tä voi jää­dä pysy­vää vahin­koa keuhkoihin.

        Pysy­vää vahin­koa jää myös influens­sois­sa ja taval­li­sis­ta bak­tee­ri­keuh­ko­kuu­meis­ta. Toi­pi­la­sai­ka voi kes­tää jopa vuo­den-kak­si. Mut­ta mikä pak­ko­miel­le on tuo­ta koro­na­vi­ruk­sen mah­dol­lis­ta pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus­ta kau­his­tel­la, kun Suo­mes­sa on puo­li mil­joo­naa ihmis­tä, jot­ka ovat kou­kus­sa tupa­koin­tiin, jon­ka pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus, sekä pysy­vä että väliai­kai­nen, tie­de­tään var­mas­ti, päin vas­toin kuin täs­sä koronassa !

        Ketään ei tähän men­nes­sä­kään ole kiin­nos­ta­nut lii­ken­teen ja teol­li­suu­den pien­hiuk­kas­ten aiheut­ta­mat ast­ma­ta­pauk­set ja vaka­vam­mat­kin kompli­kaa­tiot. Se, että ale­taan lin­noit­tau­tua ase­miin ja kek­si­mäl­lä kek­siä eri­lai­sia outo­ja ja mah­dol­li­sia ja mah­dot­to­mam­pia­kin vaa­ro­ja koro­nas­ta, osoit­taa jota­kin muu­ta tavoi­tet­ta kuin kansanterveydellistä ?

      4. Ossi Sare­so­ja: Täs­sä tosin kat­sot vain kuo­lo­nuh­re­ja. Osal­le sel­viy­ty­vis­tä voi jää­dä pysy­vää vahin­koa keuhkoihin.

        Kos­ka place­bo­tes­te­jä teho­hoi­toon jou­tu­vien osal­ta ei nyt uskal­le­ta eet­ti­sis­tä syis­tä teh­dä, voi olla, että tämä ns. ICU — hoi­to aiheut­taa pysy­viä vam­mo­ja enem­män kuin tau­ti nii­tä toi­si. Nyt Stan­for­din yli­opis­tos­ta on tul­lut ennak­ko­tie­to tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa on otet­tu veren see­ru­mis­ta vas­ta-ainei­ta, ja useam­mal­la kuin täl­lä het­kel­lä viral­li­ses­ti tode­tun sai­rau­den saa­neel­la on vas­ta-ainei­ta tähän Covid-19 virukseen.

        Tätä samaa ilmiö­tä on rapor­toi­tu muu­al­la­kin. Eli kuol­lei­suus- ja pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus­lu­vut ovat hei­jas­tus sii­tä, että vai­keim­min sai­ras­tu­neet on tes­tat­tu ensin­nä. Sit­ten on alet­tu tes­ta­ta myös sai­raut­ta epäi­le­vät ja epäil­lyt altis­tuk­set, samaa tah­tia ovat kuol­lei­suus- ja pit­kä­ai­kais­vai­ku­tus­lu­vut pie­nen­ty­neet. Jos­sa­kin vai­hees­sa kan­san tes­taus pää­see kun­nol­la vauh­tiin. Tämä ei tie­ten­kään loh­du­ta ketään omai­sen­sa koro­nain­fek­tioon menet­tä­nyt­tä, mut­ta jokin pää­tös lie­nee jos­sa­kin vai­hes­sa teh­tä­vä, tapam­me­ko maa­il­man ihmi­set pois, jol­loin virus tukah­tuu, vai jat­kam­me­ko vain elä­määm­me, se on men­nei­syy­den valos­sa hyvin toi­mi­va rat­kai­su ollut vai­keim­mis­sa­kin pan­de­miois­sa, nykyi­sen maa­pal­lon popu­laa­tion kehi­tyk­sen valossa.

  4. Hyvä Ode että olet akti­voi­tu­nut kir­joit­ta­maan täs­tä! Nyt tar­vi­taan jo muu­ta­kin kuin pelon lietsontaa.

    Rajoi­tuk­set oli­vat tar­peel­li­sia kun tie­toa ei kuu­kausi sit­ten ollut. Nyt sitä on, joten eikö­hän jat­ke­ta elä­mää hallitusti.

    Etä­työs­tä olen osit­tain eri miel­tä, tehok­kuus riip­puu työ­teh­tä­väs­tä. Mones­ti olen aamu­päi­vän puo­li kym­me­neen men­nes­sä saa­nut teh­tyä kir­joi­tus- tai ana­ly­soin­ti­teh­tä­vän johon mai­se­ma­toi­mis­to-olo­suh­teis­sa uuti­sia naa­pu­rin kis­san ruu­an­su­la­tuk­sen toi­mi­vuu­des­ta (pako­tet­tu­na) kuun­nel­les­sa oli­sin varan­nut koko päivän.

    1. Jalo­nen:

      Rajoi­tuk­set oli­vat tar­peel­li­sia kun tie­toa ei kuu­kausi sit­ten ollut. Nyt sitä on, joten eikö­hän jat­ke­ta elä­mää hallitusti.

      Oli tie­toa kuu­kausi sit­ten­kin. Rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä oli teh­ty mones­sa maas­sa ennen Suo­mea, ja niis­tä oli ker­ty­nyt jo tie­to­ja. Tilan­ne­ku­va on muut­tu­nut kuu­kau­des­sa jopa yllät­tä­vän vähän. THL:n 18.3.2020 ja 25.3.2020 jul­kai­se­mat ennus­teet tau­din kehi­tyk­ses­tä­kin ovat yhä mie­len­kiin­toi­sia ver­tai­lu­koh­tia kehi­tyk­sel­le, vaik­ka nii­tä laa­dit­taes­sa ei ollut edes tie­dos­sa monet niis­tä toi­men­pi­teis­tä, joi­ta sit­tem­min on yhteis­kun­nas­sa teh­ty. Sil­loin nii­tä jot­kut kri­ti­soi­vat lii­an opti­mis­ti­sik­si arvioik­si, mut­ta jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na mal­lin­ta­jat ovat olleet monia krii­tik­ko­jaan oikeam­paan osu­nei­ta aina­kin vii­mei­sen vajaan kuu­kau­den aikana.

      1. mie­te: Oli tie­toa kuu­kausi sit­ten­kin. Rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä oli teh­ty mones­sa maas­sa ennen Suo­mea, ja niis­tä oli ker­ty­nyt jo tie­to­ja. Tilan­ne­ku­va on muut­tu­nut kuu­kau­des­sa jopa yllät­tä­vän vähän.THL:n 18.3.2020 ja 25.3.2020 jul­kai­se­mat ennus­teet tau­din kehi­tyk­ses­tä­kin ovat yhä mie­len­kiin­toi­sia ver­tai­lu­koh­tia kehi­tyk­sel­le, vaik­ka nii­tä laa­dit­taes­sa ei ollut edes tie­dos­sa monet niis­tä toi­men­pi­teis­tä, joi­ta sit­tem­min on yhteis­kun­nas­sa tehty.Silloin nii­tä jot­kut kri­ti­soi­vat lii­an opti­mis­ti­sik­si arvioik­si, mut­ta jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na mal­lin­ta­jat ovat olleet monia krii­tik­ko­jaan oikeam­paan osu­nei­ta aina­kin vii­mei­sen vajaan kuu­kau­den aikana. 

        Ker­ta mal­lis­sa ei ole huo­mioi­tu teh­ty­jä rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä, pitäi­si mal­lin yliar­vioi­da tau­din levin­nei­syys. Täten mal­lin­nus on ollut yli­op­ti­mis­ti­nen, kos­ka sen mukaan nyt havait­tuun levin­nei­syy­teen oli­si pitä­nyt pääs­tä ilman nyt teh­ty­jä toi­men­pi­tei­tä. Krii­ti­kot oli­vat siis oikeassa.

      2. R. V.: Ker­ta mal­lis­sa ei ole huo­mioi­tu teh­ty­jä rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä, pitäi­si mal­lin yliar­vioi­da tau­din levin­nei­syys. Täten mal­lin­nus on ollut yli­op­ti­mis­ti­nen, kos­ka sen mukaan nyt havait­tuun levin­nei­syy­teen oli­si pitä­nyt pääs­tä ilman nyt teh­ty­jä toi­men­pi­tei­tä. Krii­ti­kot oli­vat siis oikeassa.

        Mal­li lähin­nä aliar­vioi rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den vai­ku­tuk­sen. Ole­tuk­se­na oli, että R‑luku oli­si rajoi­tus­ten jäl­keen 1,6–1,8, mut­ta se jäi­kin lähel­le yhtä. Muil­ta osin mal­li pitä­nyt pal­jon parem­min paik­kan­sa kuin Impe­rial Col­le­gen teke­mä mallinnus.

  5. Talou­del­lis­ta kuor­maa arvioi­taes­sa tulee ottaa huo­mioon vie­lä koh­taan­to: kehen kus­tan­nuk­sen koh­dis­tu­vat jos anne­taan men­nä, ja koh­dis­tu­vat­ko kus­tan­nuk­set toi­sin jos tau­tia hil­li­tään voi­mak­kail­la rajoituksilla. 

    Samoin kun jul­ki­nen sek­to­ri nyt val­mis­tau­tuu vel­kaan­tu­maan hil­lit­tö­mäs­ti pitää sen­kin osal­ta puhua koh­taan­nos­ta: mak­se­taan­ko vel­ka pois leik­kaa­mal­la kou­lu­tuk­ses­ta vai eläk­keis­tä? Vai koro­te­taan­ko työn vai kiin­teis­tö­jen vero­tus­ta? Rat­kai­suk­si haet­ta­va kes­kus­pank­ki­ra­ha­kin on de fac­to vero­tus­ta, joka koh­dis­tuu kaik­keen nimel­li­sar­voi­seen varal­li­suu­teen, alkaen sääs­töis­tä ja palk­ka­tu­lois­ta päät­tyen saataviin.

    1. ark­ki­teh­ti: Samoin kun jul­ki­nen sek­to­ri nyt val­mis­tau­tuu vel­kaan­tu­maan hil­lit­tö­mäs­ti pitää sen­kin osal­ta puhua koh­taan­nos­ta: mak­se­taan­ko vel­ka pois leik­kaa­mal­la kou­lu­tuk­ses­ta vai eläk­keis­tä? Vai koro­te­taan­ko työn vai kiin­teis­tö­jen verotusta? 

      Teh­dään sama kuin kaik­kien aiem­pien vel­ko­jen koh­dal­la: vel­kaa ei mak­se­ta pois, vaan se vähe­nee suh­tees­sa BKT:hen mak­sa­mat­ta­kin, inflaa­tion ja talous­kas­vun yhteisseurauksena.

      Bri­tan­nial­la on edel­leen yhä tänä­kin päi­vä­nä mak­sa­mat­ta pois vel­ka, jon­ka val­tio otti Napo­leo­nia vas­taan sotimiseen.

      1. Tom­mi Uscha­nov:
        Teh­dään sama kuin kaik­kien aiem­pien vel­ko­jen koh­dal­la: vel­kaa ei mak­se­ta pois, vaan se vähe­nee suh­tees­sa BKT:hen mak­sa­mat­ta­kin, inflaa­tion ja talous­kas­vun yhteisseurauksena.

        His­to­rian var­rel­la har­va val­tio on tosi­aan mak­sa­nut vel­ko­jaan takai­sin. Nor­ja on yksi har­vois­ta poik­keuk­sis­ta. Ylei­sem­pää on ollut se, että val­tio jät­tää jos­sain vai­hees­sa vel­kan­sa mak­sa­mat­ta osin tai koko­naan. 2000-luvul­la Argen­tii­na päät­ti teh­dä kon­kurs­sin, se put­sa­si oma-aloit­tei­ses­ti vel­ko­jaan pois, ja jat­koi sit­ten eteen­päin. Krei­kan ensim­mäi­nen his­to­rian­kir­jois­ta löy­ty­vä kon­kurs­si on jo yli 2000 vuo­den takaa kau­pun­ki­val­tio­ajoil­ta. 2015 Krei­kas­sa toteu­tet­tiin vel­ka­sa­nee­raus. Ris­ki sil­le, että ete­läi­ses­sä euroo­pas­sa teh­dään vel­ka­sa­nee­rauk­sia myös muil­le val­tioil­le, on kas­va­nut alku­vuo­des­ta. Se näkyy mm. kor­ko­mark­ki­noi­den hinnoitteluissa.

      2. Tom­mi Uscha­nov: Teh­dään sama kuin kaik­kien aiem­pien vel­ko­jen koh­dal­la: vel­kaa ei mak­se­ta pois, vaan se vähe­nee suh­tees­sa BKT:hen mak­sa­mat­ta­kin, inflaa­tion ja talous­kas­vun yhteisseurauksena.

        Bri­tan­nial­la on edel­leen yhä tänä­kin päi­vä­nä mak­sa­mat­ta pois vel­ka, jon­ka val­tio otti Napo­leo­nia vas­taan sotimiseen.

        Yhtä lail­la Hai­ti, ver­rat­tain köy­hä maa mil­lä tahan­sa mit­ta­ril­la, mak­soi pit­käl­le 1900-luvul­le vel­kaan­sa rans­ka­lai­sil­le orjuu­den lopet­ta­mi­ses­ta plan­taa­si­no­mis­ta­jil­le koi­tu­nees­ta vahingosta. 

        https://www.forbes.com/sites/realspin/2017/12/06/in-1825-haiti-gained-independence-from-france-for-21-billion-its-time-for-france-to-pay-it-back/

        EMME VOI OTTAA VELKAA LAPSENLAPSIEMME MAKSETTAVAKSI!”

    2. ark­ki­teh­ti: Rat­kai­suk­si haet­ta­va kes­kus­pank­ki­ra­ha­kin on de fac­to vero­tus­ta, joka koh­dis­tuu kaik­keen nimel­li­sar­voi­seen varallisuuteen

      Inflaa­tio­ta voi­si pitää lähin­nä käteis­va­ral­li­suu­teen ja tule­vai­suu­den kiin­tei­siin raha­vir­toi­hin koh­dis­tu­va­na verona.

      Asun­to­jen, maan, osak­kei­den ja bon­dien jne. nimel­lis­hin­ta toden­nä­köi­sem­min nousee samaa tah­tia inflaa­tion kans­sa, joten vero ei var­si­nai­ses­ti koh­dis­tu niihin.

      1. Sepi: Inflaa­tio­ta voi­si pitää lähin­nä käteis­va­ral­li­suu­teen ja tule­vai­suu­den kiin­tei­siin raha­vir­toi­hin koh­dis­tu­va­na verona.

        Asun­to­jen, maan, osak­kei­den ja bon­dien jne. nimel­lis­hin­ta toden­nä­köi­sem­min nousee samaa tah­tia inflaa­tion kans­sa, joten vero ei var­si­nai­ses­ti koh­dis­tu niihin.

        Asun­noil­la, maal­la, osak­keil­la yms ei ole nimel­li­sar­voa, vaan mark­ki­na-arvo. Mark­ki­na-arvo tosi­aan jous­taa inflaa­tion muka­na. Tämä on juu­ri se syy mik­si kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tus ei ole mikään neut­raa­li tai­ka­sei­nä jos­ta saa­daan rahaa jul­ki­sen sek­to­rin käyt­töön; kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tus on de fac­to vero­tus­ta, jon­ka koh­taan­to ei ole mil­lään mit­ta­ril­la neutraali.

        Sen sijaan esi­mer­kik­si kiin­teä­kor­koi­sel­la asun­to­ve­lal­la on nimel­li­sar­vo; eri­tyi­ses­ti asun­to­vel­kais­ten joil­la ei ole suu­ria käteis­sääs­tö­jä kan­nat­tai­si kan­nat­taa mas­sii­vis­ta kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tus­ta täs­sä tilanteessa…

  6. Kuten sanot, osa kus­tan­nuk­ses­ta tulee joka tapauk­ses­sa. Kukaan­han ei tie­dä mikä osa kus­tan­nuk­ses­ta. IMF:n arvio on Suo­mel­le ‑6,8 % ja Ruot­sil­le ‑6,0 %. Kus­tan­nuse­rok­si jää siis las­ken­ta­ta­val­la­si 7 300 kuo­le­maa. Ei kuu­los­ta enää lain­kaan pahalta.

    1. Mut­ta jos tar­kas­te­lem­me myös yksi­tyi­siä ja maa­il­man­laa­jui­sia toi­mia, alka­vat ne yhteen­sä näyt­tää yli­mi­toi­te­tuil­ta. Van­hus­ten ja hei­dän läheis­ten­sä eris­täy­ty­mi­nen voi sil­ti hyvin­kin olla hei­dän kan­nal­taan jär­ke­vää, jos ei sit­ten yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun. Jos talou­del­li­set vai­ku­tuk­set halu­taan mini­moi­da, pitää kaik­ki hal­vat ja hel­pot kei­not vähen­tää tar­tun­ta­ris­kiä ottaa käyt­töön. Ei van­huk­sia voi käs­keä­kään kuluttamaan.

      1. Maa­il­man tasol­la oli­si kan­nat­ta­nut eris­tää tau­ti heti. Nyt maa­il­man tasol­la kan­nat­tai­si tukah­dut­taa pan­de­mia koko­naan muu­ta­man vii­kon tehoe­ris­tyk­sel­lä. Kes­kus­te­lua on kai­ke­ti käy­ty, hyvis­tä syis­tä, Suo­men näkökulmasta.

      2. Jus­si:
        Maa­il­man tasol­la oli­si kan­nat­ta­nut eris­tää tau­ti heti. Nyt maa­il­man tasol­la kan­nat­tai­si tukah­dut­taa pan­de­mia koko­naan muu­ta­man vii­kon tehoe­ris­tyk­sel­lä. Kes­kus­te­lua on kai­ke­ti käy­ty, hyvis­tä syis­tä, Suo­men näkökulmasta.

        Jos­sa­kin­han se tau­ti pää­si irral­leen, jos­sa­kin siel­lä sitä täy­se­ris­tet­tiin , niin kuin teh­tiin­kin, ja mitä tapah­tui ? On tur­ha olla jäl­ki­vii­sas, ja vaa­tia toi­mia tän­ne, jot­ka eivät tehon­neet ? Mik­si meil­lä yleen­sä­kään on tämä virus ? Tau­ti ei ole suo­ma­lais­syn­tyi­nen, ei ita­lia­lais­syn­tyi­nen, ei espan­ja­lais­syn­tyi­nen, tietääkseni.

        Et ehkä käsi­tä, että muu­ta­mak­si vii­kok­si se ei jää. Kos­ka eri pitui­set itä­mi­sa­jat, eri pitui­set sai­ras­ta­mi­sa­jat, eri­pi­tui­set viruk­sen erit­tä­mi­sa­jat paran­tu­mi­sen jäl­keen ovat mel­ko ennus­ta­mat­to­mat. Jos sadas­ta oireet­to­mas­ta tar­tut­ta­jas­ta laa­duk­kaim­mas­ta­kin tes­tis­tä pää­see muu­ta­ma viruk­sen kan­ta­ja sadas­ta puh­tain pape­rein läpi, on pon­nis­te­lu tes­ti­koo­ho­tuk­sel­la mel­koi­sen tur­haa. Puh­taak­si todet­tu viruk­sen kan­ta­ja on se pahin viruslinkoskenaario.

  7. ”Teh­dään­pä aja­tus­koe. Juma­la ilmoit­taa sinul­le, että on päät­tä­nyt lap­se­si kuo­le­van syö­pään, mut­ta antaa sinun päät­tää, kuo­lee­ko hän sii­hen yli­op­pi­las­vuo­te­naan vai 65 vuot­ta myö­hem­min maa­tes­saan vii­mei­sil­lään hoi­va­ko­dis­sa sän­kyyn hoi­det­ta­va­na. Onko vai­keuk­sia päättää?”

    Kan­nat­taa vali­ta yli­op­pi­las­vuo­si ja vii­vyt­tää lukion aloit­ta­mis­ta pit­käl­le tuon­ne ehtoopuolelle.

  8. Kii­tos Osmo hyvis­tä kir­joi­tuk­sis­ta. Yhteis­kun­ta­na mei­dän on aika irtaan­tua val­lit­se­vas­ta “strut­si-puo­lus­tus” vai­hees­ta. On nos­tet­ta­va pää hie­kas­ta ja hyväk­syä ja olla avoi­mia sil­le ettei pan­de­mias­sa ole, kuten hyvin tuot esil­le, kun huo­no­ja ja vie­lä­kin huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja tar­jol­la. Pan­de­miat sattuu.

    Kont­ro­loi­tu ulos­pää­sy tuli­si olla “aal­to­lii­ke” jos­sa rajoi­tuk­sia kont­ro­loi­dus­ti vapau­te­taan ja tar­peen mukaan kiris­te­tään, kun ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­ti tulee vas­taan, kun­nes lau­ma­suo­ja on aikaan­saa­tu. Näin väl­te­tään hal­lit­se­ma­ton “toi­nen aal­to” samal­la kun hyväk­sy­tään ettei roko­tet­ta ole yksin­ker­tai­ses­ti varaa jää­dä odottamaan.

    Osa­na kont­ro­loi­tua ulos­pää­syä minua kiin­nos­tai­si ymmär­tää onko kont­ro­loi­tu tar­tun­nan levi­tys mah­dol­li­nen osa-rat­kai­su. Eli luo­tai­siin lau­maim­mu­ni­teet­ti tar­tut­ta­mal­la suun­ni­tel­mal­li­ses­ti rokot­ta­mi­sen sijaan. Aina­kin itse oli­sin val­mis, kan­sa­lais­vas­tuu­na, otta­maan tar­tun­nan itsel­le­ni ja koko 5 hen­ki­sel­le per­heel­le­ni. Emme ole ris­ki­ryh­mää ja osal­lis­tui­sim­me mie­le­läm­me kan­sa­kun­nan immu­ni­tee­tin luo­mi­seen. (Täs­sä voi­si vetää yhtä­läi­syyk­siä uhrauk­siin joi­ta me “nuo­ret ja ter­veet” kan­sa­lai­set jou­tui­sim­me teke­mään jos kysees­sä oli­si maa­tam­me koh­dis­tu­vaan soti­laal­li­neen uhkaan, mut­ta en läh­de ylidramatisoimaan). 

    Täl­lai­nen kont­ro­loi­tu “kan­sa­lais­vas­tuul­li­nen” tar­tun­nan levi­tys voi­tai­siin palik­ka­mal­li­na jär­jes­tel­lä esim. seuraavasti:
    — viik­ko­koh­tai­nen ryh­mä­ja­ko (läh­tö­koh­tai­ses­ti vapaa-ehtoi­nen) jol­le tar­jo­taan kont­ro­loi­tu tar­tun­ta (ryh­mien pro­fii­li, koko ja alue-koh­tai­suus las­ket­ta­va auki)
    — etu­kä­teen val­mis­tel­tu täys­ka­ran­tee­ni joka alkaa heti tar­tun­nan vas­taan­o­ton jäl­keen ja jat­kuu kun­nes nega­tii­vi­nen tes­ti­tu­los (~3 viikkoa)
    — mah­dol­li­nen kom­pen­saa­tio mene­te­tys­tä tulos­ta (joko työ­nan­ta­jal­le tai hen­ki­löl­le riip­puen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta tilanteesta)

    Kaik­ki aja­tuk­set tähän mah­dol­li­ses­ti “jär­jet­tö­mään” mal­liin liit­tyen ovat ter­vet­tu­lei­ta. Eri­tyi­ses­ti kiin­nos­tai­si onko täl­lais­ta mal­lia jos­sain päin maa­il­ma nos­tet­tu esil­le / las­ket­tu auki.

    1. Robin Han­son on jo pitem­pään ollut skep­ti­nen län­si­mai­den tes­taus- ja eris­tys­ky­kyä koh­taan ja on esit­tä­nyt rat­kai­suk­si juu­ri kont­rol­loi­tu­ja tar­tut­ta­mi­sia, eri­tyi­ses­ti viruk­sel­le epä­ta­van­omai­sel­la taval­la (vario­laa­tio).

      Jos hyvä­kun­toi­sin ja aktii­vi­sin ~30% pro­sent­tia väes­tös­tä pide­tään eris­tyk­ses­sä pari viik­koa, tai­taa sen­kin toi­men­pi­teen koko­nais­te­hok­kuus jää­dä alle Osmon mai­nit­se­man rajan. Mut­ta se voi sil­ti olla hal­vin ratkaisu.

    2. Mar­tin Gro­ten­felt:

      Juu­ri näin. Ihmi­nen val­mis­tau­tui­si tar­tun­taan tank­kaa­mal­la opti­maa­li­set ravin­not, vita­mii­nit jne ja ottai­si heti opti­maa­lis­ta lepoa infek­tion jäl­keen, jol­loin vas­tus­tus­ky­ky on ihan eri luok­kaa kuin esim ras­kaan mat­kus­tus- tai työ­päi­vän aikaan pika­ruo­ka­ra­vin­nol­la elel­len. Veren hap­pi­mit­tauk­set tai jotain muu­ta sovit­tua voi­si myös mää­rä­tä ennal­ta jol­la var­mis­te­taan ajois­sa ettei sai­raa­la­hoi­don tar­vet­ta. Täy­sin ter­vei­tä tus­kin meneh­tyi­si juurikaan.

  9. Pie­nel­le kou­lu­lai­sel­le päi­vä kol­mis­taan isän ja isän laa­tik­ko­vii­nin kans­sa on las­ten­suo­je­lul­li­nen riski. ”

    Tämä on pelk­kä olkiuk­ko. Mitään täl­lais­ta ei ole ilmaan­tu­nut, päin­vas­toin, kyse­lyis­sä ihmi­set ovat sano­neet juo­van­sa VÄHEMMÄN.

    1. Mitään täl­lais­ta ei ole ilmaan­tu­nut, päin­vas­toin, kyse­lyis­sä ihmi­set ovat sano­neet juo­van­sa VÄHEMMÄN.

      Kai­kis­sa kyse­lyis­sä ihmi­set sano­vat juo­van­sa niin vähän, että 2/3 Alkos­ta oste­tus­ta alko­ho­lis­ta ilmei­ses­ti kaa­de­taan vie­mä­ris­tä alas.

      1. Jos olet­te käy­neet alkos­sa koro­nan aikaan on ilmeis­tä, että alko­ho­lin­ku­lu­tus on las­kus­sa, ellei sit­ten koti­polt­to ole lisään­ty­nyt aivan älyt­tö­mäs­ti… Viron vii­naa­kaan ei enää saa.

        Ja miten ihmees­sä lap­si oli­si kol­mis­taan isän kans­sa, äidil­le­hän ne pil­tit ero­ti­lan­tees­sa anne­taan, alko­ho­lin­käy­tös­tä riippumatta.

  10. Miten koro­na­pas­sin voi­si toteut­taa ilman että sil­le ei välit­tö­mäs­ti syn­tyi­si hou­ku­tus­ta vää­ren­tää? Jos baa­riin ei pää­se ilman koro­na­pas­sia niin sii­tä tulee kyl­lä aika nopeas­ti “iso­sis­kon pape­rit” ja jos joi­hin­kin töi­hin ei pää­se ilman sitä niin työt­tö­mäl­lä tulee hel­pos­ti hou­ku­tus “hank­kia” sellainen.

    1. Tois­tai­sek­si on vie­lä epä­sel­vää miten hyvin sai­ras­tet­tu koro­na antaa edes suo­jaa. Kii­nas­sa kun on rapor­toi­tu jo sai­ras­tu­nei­den­kin uusis­ta tartunnoista.

      1. Lue uuti­set muu­ten­kin kuin ilta­päi­vä­leh­den klik­kiot­si­kois­ta ! Kyse on sai­ras­ta­nei­den jäl­ki­tes­tauk­sis­ta *virus­ten* esiin­ty­mi­sen varal­ta, ei siis vas­ta-ainei­den varal­ta. Posi­tii­vi­sia näyt­tei­tä viruk­ses­ta on saa­tu viik­ko­jen­kin pääs­tä. Tes­ti on itse asias­sa niin epä­var­ma, 97%-98% väi­te­tys­tä herk­kyy­des­tään huo­li­mat­ta, että vää­riä nega­tii­vi­sia on ollut yksi kol­mes­ta­kym­me­nes­tä ! Ei siis mikään ihme, että virus on “hävin­nyt” ja sit­ten “tart­tu­nut uudel­leen” , yksit­täis­ta­pauk­sis­sa. Myös vää­rän posi­tii­vi­sen esiin­ty­mi­nen on otet­ta­va huo­mioon, ellei ale­ta erit­täin perus­teel­li­siin virustutkimuksiin. 

        Jos oirei­ta ei ole, eikä muu­ta diag­nos­tis­ta vii­tet­tä viruk­sen ole­mas­sao­los­ta, ja viruk­sen tun­nis­tus elekt­ro­ni­mik­ros­koo­pil­la onkin sit­ten jo aivan toi­sen ker­ta­luo­kan ongel­ma, niin on luo­tet­ta­va pel­käs­tään sii­hen rt-PCR-testiin. 

        Ihmi­ses­sä saat­taa olla pii­los­sa usei­ta­kin eri­lai­sia viruk­sia eli­mis­tös­sä (esi­mer­kik­si her­pes) , vaik­ka erit­teis­sä nii­tä ei esiin­tyi­si, ja veres­tä­kin van satunnaisesti.

    2. Koro­na­pas­sin nume­ron tai nykyii­ka­na vii­va­koo­din tatuoin­nis­sa voi­si olla ide­aa. On muis­taak­se­ni jos­sain kokeiltukin. 

      Ovi­mies sit­ten skan­naa nume­ron ja viran­omai­sen jär­jes­tel­mä kuit­taa. Helppoa!

  11. Ihan hyviä kir­joi­tuk­sia ja ajatuksia.

    Näi­tä lukies­sa en voi kui­ten­kaan vält­tyä aja­tuk­sel­ta, että olet jo ennal­ta päät­tä­nyt mikä ana­lyy­sie­si lop­pu­tu­los on ja näil­lä teks­teil­lä vain perus­te­let oman jo ennal­ta tie­dos­sa olleen näke­myk­se­si. Eli et läh­de objek­tii­vi­ses­ti ana­ly­soi­maan tilan­net­ta ja kat­so mikä lop­pu­tu­los on.

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta olen pit­käl­ti samaa miel­tä kanssasi.

    1. Minun tämän het­ken suo­sik­ki­ni on vah­va tes­taus ja jäl­ji­tys ja ole­vas­sa ole­vien rajoi­tus­ten voi­ma­kas pur­ka­mi­nen. Mut­ta käsi­tys voi muut­tua, jos tulee uut­ta dataa ja sitä tulee koko ajan.

      1. Täs­tä näke­myk­ses­tä on help­po olla samaa mieltä.

        Olen ollut ja olen edel­leen huo­lis­sa­ni, että tes­taus­stra­te­gia, joka vält­tä­mät­tä tar­vi­taan yhteis­kun­nan palaut­ta­mi­sek­si koh­ti nor­maa­li­ti­laa, on edel­leen seka­va tai sitä ei ole ollen­kaan. Käsit­te­len tätä aihet­ta ohei­ses­sa blogissani.

        https://www.itewiki.fi/blog/2020/04/koronakriisin-hoitaminen-vaatii-testausstrategiaa-ja-kokonaisvaltaisempaa-otetta/

        Lisäys blo­gi­teks­tii­ni: Blo­gis­sa­ni mai­nit­sen, että Arc­Dia Inter­na­tio­nal Oy pys­tyy media­tie­dot­teen­sa mukaan kehit­tä­mään paris­sa kuu­kau­des­sa nykyi­sen virus­tes­te­rin­sä tun­nis­ta­maan myös Covid-19-tau­tia aiheut­ta­van viruk­sen. Leh­dis­tö­tie­dot­teen mukaan hei­dän nykyi­sel­lä Suo­mes­sa ole­val­la lai­te­kan­nal­la oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä 50 000 tes­tiä päi­väs­sä. Busi­ness Fin­land on hylän­nyt hei­dän hake­muk­sen­sa hank­keen lop­puun saat­ta­mi­sek­si. Saa­mie­ni tie­to­jen mukaan Arc­Dia on saa­nut yksi­tyis­tä rahaa pro­jek­tiin­sa ja ovat pääs­seet jat­ka­maan kehitystyötä.

  12. Muu­ten oikein mai­nio kir­joi­tus, mut­ta jäin poh­ti­maan sitä, lisäi­si­kö koko mene­tet­ty BKT sääs­tyes­sään laa­tu­pai­no­tet­tu­ja elin­vuo­sia yhden suh­deel­la yhteen? Esi­mer­kik­si talou­del­li­sen lii­keh­din­nän vil­kas­tues­sa lii­ken­teen aiheut­ta­mat saas­teet lisään­tyi­si­vät tap­paen ennen­ai­kai­ses­ti monia ihmi­siä. Toi­saal­ta jos sääs­te­tyl­lä vito­sen sete­lil­lä oste­taan vaik­ka­pa tupak­ka-aski, niin ei se laa­tu­pai­no­tet­tu­ja elin­vuo­sia aina­kaan lisää. Myös­kin glo­baa­lit ilmas­to­pääs­töt ovat vähen­ty­neet radi­kaa­lis­ti (vih­doin­kin), mikä sääs­tä­nee mel­ko suu­ren jou­kon ihmis­hen­kiä tule­vai­suu­des­sa. Siis taus­tao­le­tus kai­ken talou­del­li­sen toi­min­nan täy­del­li­ses­tä 100 pro­sen­tin hyö­ty­suh­tees­ta laa­tu­pai­no­tet­tu­ja elin­vuo­sia mit­ta­ri­na käyt­täen täs­sä arveluttaa.

  13. Itse olen leik­ki­nyt aja­tuk­sel­la, että Suo­men oli­si jo hyvin aikai­ses­sa vai­hees­sa pitä­nyt aset­taa lyhyek­si ajak­si kovat rajoi­tus­toi­men­pi­teet ja tukah­dut­taa virus koko­naan Suo­men sisällä.

    Sil­loin Suo­men sisäi­nen avaa­mi­nen ja kaik­kien rajoi­tus­ten pois­ta­mi­nen Suo­men sisäl­lä oli­si ollut mah­dol­lis­ta nopeastikin.

    Suo­ma­lais­ten kulu­tus (kuten vaik­ka koti­maan mat­kai­lu) ja suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den han­kin­nat koh­dis­tui­si­vat täl­löin enem­män Suo­men sisäl­le. Myös ulko­mai­set yri­tyk­set saat­tai­si­vat suo­sia Suo­mea han­kin­nois­saan. Suo­men toi­mi­tus­var­muus oli­si hyvä, kos­ka yhteis­kun­ta pyö­ri­si normaalisti.

    Ulko­mail­le mat­kus­ta­mis­ta ja Suo­meen ulko­mail­ta saa­pu­mis­ta­kaan ei tar­vit­si­si täy­sin kiel­tää. Sil­le pitäi­si vain aset­taa hin­ta­lap­pu, joka kor­vai­si osit­tain poik­keus­ti­lan­teen jär­jes­te­lyis­tä aiheu­tu­nei­ta kustannuksia.

    Esim. ulko­mail­le läh­det­täes­sä pitäi­si mak­saa val­tiol­le mak­su ja maa­han saa­pu­vat ulko­maa­lai­set oli­si­vat ter­ve­tul­lei­ta, kun­han suo­rit­ta­vat maa­han­tu­lo­mak­sun. Kaik­ki maa­han saa­pu­vat ohjat­tai­siin luon­nol­li­ses­ti pak­ko­ka­ran­tee­niin ja tes­tauk­seen. Hotel­lien­kin käyt­tö­as­te nousisi.

    Itse­käs­tä, mut­ta Suo­men talou­den ja suo­ma­lais­ten kan­nal­ta parem­pi vaihtoehto.

    Nimi­mer­kil­lä; totalitääriministeriö 😉

    1. Tuom­moi­nen mal­li oli­si edel­lyt­tä­nyt sitä, että pikai­sen teho­ka­ran­tee­nin jäl­keen oli­si val­mii­na ja käy­tös­sä ete­lä­ko­rea­lai­nen tes­taus­ka­pa­si­teet­ti ja ‑jär­jes­tel­mä. Luu­len, että sem­mois­ta ei tosie­lä­mäs­sä oli­si pys­tyt­ty Suo­mes­sa pol­kai­se­maan pys­tyyn teho­ka­ran­tee­nin aika­na pan­de­mian olo­suh­teis­sa, kun maa­il­mal­la kaik­ki ovat samal­la asial­la osta­mas­sa PCR-tes­tin tar­vik­kei­ta. Ete­lä-Koreal­la oli tuo­rees­sa muis­tis­sa MERS-epi­de­mia vuo­del­ta 2015, min­kä jäl­keen he varau­tui­vat, ja sat­tu­moi­sin piti­vät vie­lä vii­me syk­sy­nä laa­jan pan­de­mia­har­joi­tuk­sen juu­ri ennen tosi­ti­lan­teen alkua.

  14. OS: “Hal­li­tus päät­ti jo lopet­taa Uuden­maan eris­tä­mi­sen, joten en sano muu­ta kuin, että var­si­nai­set epi­de­mio­lo­gi­set perus­teet kart­taan kat­so­mal­la näyt­täi­si­vät ole­van eris­tää Poh­jois- ja Ete­lä-Kar­ja­la muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas loga­rit­mias­tei­kol­le niin ymmär­rät miksi.”

    En loga­rit­moi­nut, mut­ta tar­koit­ta­net tar­tun­to­jen lisään­ty­mis­no­peut­ta. Tar­tun­to­jen määrä/asukasluku ei myös­kään ole mie­les­tä­ni päte­vä kri­tee­ri, jos toi­ses­sa maa­kun­nas­sa (Län­si-Poh­ja) on 100000 asu­kas­ta ja toi­ses­sa 1,6 milj. Mik­si­kö, sik­si että nämä 1,6 mil­joo­naa levit­tä­vät mök­ki ym mat­koil­laan enem­män kuin 100000 asu­kas­ta vaik­ka tar­tun­to­jen insi­dens­si koti­maa­kun­nas­sa oli­si sama. Tämän­kö­hän vuok­si Marin varoit­te­li mök­ki­mat­kois­ta. Toden­nä­köi­ses­ti tur­haan, kos­ka eivät ihmi­set jak­sa pysyä pai­koil­laan lii­an pit­kää aikaa.

  15. Avaa­mis­ta ennen oli­si hyvä lisäk­si mää­ri­tel­lä ris­ki­ryh­mät huo­mat­ta­vas­ti tar­kem­min. Nyt mää­ri­tel­mät yli 70 v lukuu­not­ta­mat­ta ovat hyvin epä­mää­räi­set. En aina­kaan itse tie­dä kuu­lu­ko ris­ki­ryh­mään vai en, vaik­ka kuin­ka olen tie­toa etsi­nyt. Ei rii­tä tie­to ast­ma, vai­kea sydän­sai­raus yms. Tau­te­ja on niin erias­tei­sia ja iät, yleis­kun­to yms vai­kut­taa. Täs­tä tar­vit­tai­siin lisää dataa nyt kun sitä luu­li­si jo ole­van saatavilla. 

    Kun työi­käi­nen ihmi­nen ei tie­dä kuu­luu­ko ris­ki­ryh­mään niin toden­nä­köi­ses­ti se yli­rea­goi. Toi­voi­sin siis työi­käi­sil­le sel­keäm­pää tie­toa ris­kis­tä sai­ras­tua, jou­tua tehol­le tai kuol­la iän, tar­kem­man tau­ti­ku­van, yleis­kun­non, pai­noin­dek­sin, suku­puo­len jne mukaan. Näin jokai­nen voi­si teh­dä tar­kem­min arvion­sa omas­ta toi­min­nas­taa ja myös yhteiskunta(työpaikat, lähei­set jne) voi­si tämän parem­min huomioida.

    1. ris­kit ryh­mät:
      Avaa­mis­ta ennen oli­si­hy­vä lisäk­si mää­ri­tel­lä ris­ki­ryh­mät huo­mat­ta­vas­ti tar­kem­min. Nyt mää­ri­tel­mät yli 70 v lukuu­not­ta­mat­ta ovat hyvin epä­mää­räi­set. En aina­kaan itse tie­dä kuu­lu­ko ris­ki­ryh­mään vai en, vaik­ka kuin­ka olen tie­toa etsi­nyt. Ei rii­tä tie­to ast­ma, vai­kea sydän­sai­raus yms. Tau­te­ja on niin erias­tei­sia ja iät, yleis­kun­to yms vai­kut­taa. Täs­tä tar­vit­tai­siin lisää dataa nyt kun sitä luu­li­si jo ole­van saatavilla. 

      Kun työi­käi­nen ihmi­nen ei tie­dä kuu­luu­ko ris­ki­ryh­mään niin toden­nä­köi­ses­ti se yli­rea­goi. Toi­voi­sin siis työi­käi­sil­le sel­keäm­pää tie­toa ris­kis­tä sai­ras­tua, jou­tua tehol­le tai kuol­la iän, tar­kem­man tau­ti­ku­van, yleis­kun­non, pai­noin­dek­sin, suku­puo­len jne mukaan. Näin jokai­nen voi­si teh­dä tar­kem­min arvion­sa omas­ta toi­min­nas­taa ja myös yhteiskunta(työpaikat, lähei­set jne) voi­si tämän parem­min huomioida.

      Eikös jenk­kien tut­ki­muk­sen perus­teel­la ainoat sel­keät ris­ki­te­ki­jät olleet kor­kea ikä ja yli­pai­no (bmi >30) ja eri­tyi­ses­ti sai­raal­loi­nen yli­pai­no (bmi >40). Mm. tupa­koin­ti ja ast­ma oli otan­nan perus­teel­la mar­gi­naa­li­sia riskitekijöitä.

      1. Juha: Eikös jenk­kien tut­ki­muk­sen perus­teel­la ainoat sel­keät ris­ki­te­ki­jät olleet kor­kea ikä ja yli­pai­no (bmi >30) ja eri­tyi­ses­ti sai­raal­loi­nen yli­pai­no (bmi >40). Mm. tupa­koin­ti ja ast­ma oli otan­nan perus­teel­la mar­gi­naa­li­sia riskitekijöitä.

        Myös mies­su­ku­puo­li on suu­ri ris­ki­te­ki­jä aina­kin van­ho­jen ja yli­pai­nois­ten keskuudessa.

    2. Ris­ki­te­ki­jät ovat olleet ERITTÄIN hyvin jo tie­dos­sa. Mut­ta yksit­täi­nen ihmi­nen kiel­täy­tyy nii­tä näke­mäs­tä ja sovel­ta­mas­ta itseen­sä. Sik­si­hän nii­tä ris­ki­te­ki­jöi­tä on niin pal­jon kan­san jou­kos­sa, kos­ka niil­tä sul­je­taan sil­mät. Ris­ki­te­ki­jöi­den tukah­dut­ta­mi­nen omas­ta elä­mäs­tä tun­tuu NIIN vai­keal­ta, koro­na­vi­ruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen oli­si hel­pom­paa, kun­han joku muu sen teki­si ja mak­sai­si kai­kil­le kela­ra­haa tukah­dut­ta­mi­sen aika­na, eikä itse tar­vit­si­si teh­dä mitään, kun­han pää­see par­vek­keel­le sytyt­tä­mään uuden savuk­keen ja mak­ka­raa löy­tyy jää­kaa­pis­ta ja soke­ri­pul­laa kaa­pis­ta. New Yor­kis­sa koro­na­vi­rusuh­rien jou­kos­sa vain muu­ta­mal­la pro­sen­til­la työi­käi­sis­tä ja 0%:lla alle 19-vuo­tiais­ta voi­tiin todis­taa, ettei ris­ki­te­ki­jää ollut myö­tä­vai­kut­ta­va­na teki­jä­nä. Ris­ki­te­ki­jöi­nä oli­vat mer­kit­tä­vi­nä liha­vuus BMI > 30, kohon­nut veren­pai­ne, kak­kos­tyy­pin dia­be­tes, hoi­toa vaa­ti­va sydän- ja veri­suo­ni­tau­ti, syö­pä­hoi­to ja teho­hoi­toon jou­tu­neil­la tupa­koin­ti, joka sinän­sä vai­kut­taa myös sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien ja syö­vän esiintymiseen. 

      Voi­si sanoa, että ravit­se­muk­sel­la ja elin­ta­voil­la on vai­ku­tus­ta samaan suun­taan kaik­kien mai­nit­tu­jen ris­ki­te­ki­jöi­den jou­kos­sa. Jokin niis­tä siis saat­taa olla se perus­ris­ki ja muut vain seu­raus­ta sii­tä ensi­si­jai­ses­ta riskistä.

      Saat­taa olla, että kyseis­ten kan­san­sai­rauk­sien esiin­ty­vyys vai­kut­taa eroon eri mai­den kuol­lei­suus­lu­vuis­sa­kin. Toki iän nous­tes­sa yli 55 v, ris­ki­te­ki­jöi­den mer­ki­tys vähe­ni, noin 60 — 70%:iin, iän itses­sään nous­tes­sa mer­kit­tä­väk­si ris­ki­te­ki­jäk­si mui­den joukkoon.

  16. Ruot­si tekee omia koro­nia­va­lin­to­jaan ja ei ole pois­sul­jet­tu, että sel­viä­vät talou­del­li­ses­ti täs­sä mui­ta parem­min. Ehkä­pä nykyi­set päät­tä­jät kan­ta­vat tau­tiin kuol­leis­ta seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa poliit­ti­sen vas­tuun, mut­ta kan­sa­kun­ta­na ovat kui­ten­kin voi­ton puo­lel­la. Heil­lä on myös Suo­meen näh­den rat­kai­se­va etu kel­lu­vas­ta valuu­tas­taan, min­kä arvo koros­tuu var­sin­kin täl­lai­ses­sa murrostilanteessa.

  17. Pie­nel­le kou­lu­lai­sel­le päi­vä kol­mis­taan isän ja isän laa­tik­ko­vii­nin kans­sa on las­ten­suo­je­lul­li­nen riski. ”

    Tur­val­li­sin hen­ki­lö lap­sel­le koto­na on lap­sen bio­lo­gi­nen isä, ei siis äiti, ei sisa­ruk­set eikä var­sin­kaan äidin uusi puo­li­so. Sanot­ta­koon tämä näin ohi­men­nen, kun tätä väi­tet­tä isien kel­vot­to­muu­des­ta niin mie­lel­lään levi­te­tään näi­nä fem­nis­tis­ten tari­noi­den aika­kau­te­na. (Näin siis ainan­kin USA:ssa, ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la uskal­lan väit­tää, että myös Suomessa.)

    Pitäi­si­kö ruo­ka­ra­vin­to­lat ava­ta ehdol­la, että ruo­ka tar­joil­laan pöy­tiin. Buf­fet-ravin­to­lois­sa viruk­set tart­tu­vat val­ta­van pal­jon tehokkaammin.”

    Onko­han työ­pai­ka­ruo­ka­lois­sa buf­fet­te­ja? Syö­kö niis­sä kukaan? Ravin­to­lat oli­si pitä­nyt sul­kea eri taval­la eri alueil­la alun­pe­rin eikä ajaa syyt­tä suot­ta kon­kurs­siin. Suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta oli­si voi­tu pitää (ruoka)ravintolat auki nor­maa­lis­ti tai ehkä rajoi­te­tul­la mää­räl­lä asiak­kai­ta per pöy­tä. Monis­sa nou­to­pai­kois­sa ruo­ka on, muu­ten, hen­ki­lö­kun­nan edes­sä kuin nou­to­pöy­däs­sä. Mitään suusuo­jia ei ole käy­tös­sä aina­kaan niis­sä pai­kois­sa, jois­sa olen käy­nyt (esim. Subway). 

    Aasia­lais­ten käyt­tä­mien hen­gi­tys­suo­jien pitäi­si olla pakol­li­sia jouk­ko­lii­ken­tees­sä ja kau­pois­sa – heti kun nii­tä on jos­tain saatavilla.”

    Sitä ennen kan­nat­taa googla­ta englan­nik­si ohjeet, miten teh­dä suo­ja itse (esim. diy face­mask). Englan­nik­si sik­si, että näke­mä­ni suo­ma­lai­set viri­tel­mät vaa­ti­vat ompe­lu­ko­neen käyt­töä ja jää­vät sik­si teke­mät­tä. Maa­il­mal­la on pal­jon ohjei­ta, jois­sa tar­vi­taan vain sak­sia. Tie­dän yhden tut­ki­muk­sen, jon­ka mukaan itse teh­ty mas­ki on kol­me ker­taa huo­nom­pi kuin kirur­gi­mas­ki. En vaan pääs­syt peril­le, mil­lais­ta itse teh­tyä mas­kia tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin. Ohjeis­sa ehdo­te­taan yleen­sä lait­ta­maa kan­gas­las­kok­seen tai­tel­tua talous­pa­pe­ria. Luu­li­si tol­la­sen pisa­roi­ta estä­vän jo aika tehok­kaas­ti. (Lii­an tii­vis suo­ja voi olla vaa­ral­li­nen heik­ko­kun­toi­sil­le ihmisille.) 

    Ja vie­lä: koro­na­ve­te­raa­nin pas­si niil­le, jot­ka tut­ki­tus­ti ovat tau­din jo sairastaneet.”

    Pas­se­ja ei kan­na­ta jael­la ennen kuin tie­de­tään, voi­ko saa­da tar­tun­nan uudes­taan ja kuin­ka pian. Tai voi­ko virus jää­dä krooniseksi.

  18. Kysee­na­lais­tai­sin BKT:n vähe­ne­mi­sen kus­tan­nus­ten mit­ta­ri­na. Mitä oikeas­ti tar­peel­lis­ta tuot­ta­vaa työ­tä on jää­nyt teke­mät­tä? Lähin­nä tulee mie­leen lähio­pe­tus ja kir­jas­to­pal­ve­lut. Eivät­kö teh­taat toi­mi kuten ennen­kin? Pas­taa­kin tuo­te­taan uutis­ten mukaan entis­tä enem­män. Onko se niin suu­ri kus­tan­nus, jos kei­la­taan ja käy­dään tans­si- ja olut­ra­vin­to­lois­sa vähem­män; teat­te­rit ja fes­ta­rit­kin ovat viih­det­tä, joi­den tila­päi­nen pois jää­mi­nen ei voi oikeas­ti olla kan­sa­kun­nal­le suu­ri kus­tan­nus. Eri asia on, kuin­ka syn­ty­nei­tä tuloe­ro­ja saa­daan tasat­tua ja puut­tu­via vero­ja kerättyä.

    1. Kun puo­li­mil­joo­naa ihmis­tä jää työt­tö­mäk­si ja menet­tää palk­kan­sa, hei­dän mie­les­tään se on kustannus.

    2. Aika aja­tel­la:
      Kysee­na­lais­tai­sin BKT:n vähe­ne­mi­sen kus­tan­nus­ten mit­ta­ri­na. Mitä oikeas­ti tar­peel­lis­ta tuot­ta­vaa työ­tä on jää­nyt teke­mät­tä? Lähin­nä tulee mie­leen lähio­pe­tus ja kir­jas­to­pal­ve­lut. Eivät­kö teh­taat toi­mi kuten ennen­kin? Pas­taa­kin tuo­te­taan uutis­ten mukaan entis­tä enem­män. Onko se niin suu­ri kus­tan­nus, jos kei­la­taan ja käy­dään tans­si- ja olut­ra­vin­to­lois­sa vähem­män; teat­te­rit ja fes­ta­rit­kin ovat viih­det­tä, joi­den tila­päi­nen pois jää­mi­nen ei voi oikeas­ti olla kan­sa­kun­nal­le suu­ri kus­tan­nus. Eri asia on, kuin­ka syn­ty­nei­tä tuloe­ro­ja saa­daan tasat­tua ja puut­tu­via vero­ja kerättyä.

      Teh­taat eivät toi­mi kuten ennen­kin. Esi­mer­kik­si Suo­men suu­rin teh­das, Uuden­kau­pun­gin auto­teh­das, on ollut jo viik­ko­ja sul­jet­tu­na. Syy­nä sul­ke­mi­seen oli kom­po­nent­ti­pu­la. Kun autoi­hin ei enää joi­tain kom­po­nent­te­ja saa­tu maa­il­mal­ta, auto­jen val­mis­tus lop­pui sii­hen, ja työt Suo­mes­ta paril­ta tuhan­nel­ta. Sto­ra Enso ilmoit­ti täl­lä vii­kol­la aloit­ta­van­sa yt:t monen muun teh­das­toi­mi­jan jat­kok­si. Nyt ei pai­ne­ta edes monia ilmais­ja­ke­lu­leh­tiä, kun ravin­to­lat ovat kiin­ni ja monet ilmais­ja­ke­lu­leh­tien tulo­puo­len muo­dos­ta­neet mai­nos­ta­jat eivät halua täs­sä tilan­tees­sa mak­saa mai­non­nas­ta, ja kir­ja­pai­not­kin ovat jou­tu­neet lait­ta­maan pai­no­ko­nei­taan kiin­ni, kun kir­jat käy­vät huo­nom­min kau­pak­si. Teh­das on toi­min­nas­sa, jos tuot­teil­le on kysyn­tää. Ruo­ka ja hygie­nia­tuot­teet käy­vät nyt kau­pak­si, mut­ta moni muu asia ei.

      Olet­tai­sin suun ter­vey­des­tä huo­len pitä­mi­sen ole­van var­sin tar­peel­lis­ta tuot­ta­vaa työ­tä. Ham­mas­hoi­don ajat on nyt kui­ten­kin pää­osin perut­tu. Hoi­ta­mat­to­mat ham­paat altis­ta­vat eri­lai­sil­le sai­rauk­sil­le, ja jos hoi­to jäte­tään teke­mät­tä ajal­laan, voi ker­tyä kan­sa­kun­ta­ta­sol­la mel­kois­ta vahin­koa ennen kuin hoi­to­asiat taas saa­daan kun­toon. Uima­hal­lit ja monet lii­kun­ta­pai­kat ovat olleet paik­ko­ja, jois­sa kan­sa on kohot­ta­nut kun­to­aan. Nyt ne ovat sul­jet­tu­na, ja osa ihmi­sis­tä on sul­keu­tu­nut nel­jän sei­nän sisään, eikä lii­ku juurikaan.

  19. Jok­seen­kin kai­kis­sa koh­dis­ta samaa mieltä. 

    Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen perus­teel­la näyt­tää sil­tä, että virus ete­nee nime­no­maan pisa­ra- (+airosoli-?)tartuntana. Tämä avai­si lupaa­van tien tar­tun­to­jen hil­lit­se­mi­seen, ensim­mäi­se­nä niis­tä riit­tä­vän hyvien kavo­mas­kien mas­sa­ja­ke­lu ja käyt­tö­vaa­ti­mus. Mui­ta­kin kei­no­ja löy­tyi­si esim. kaup­po­jen yms ilman­vaih­don ja sisäl­le pääs­tet­tä­vän väki­mää­rän sää­te­lys­sä. — Jos tämä pisa­ra­tar­tun­tao­let­ta­ma osoit­tau­tuu oikeak­si, sen pitäi­si näkyä myös viral­li­ses­sa vies­tin­näs­sä. Nyt­hän keho­te­taan ensi­si­jai­ses­ti pese­mään käsiä.

    Yli­pää­tän­sä täs­sä ja nyt tar­vi­taan fak­ta­poh­jais­ta luo­vuut­ta. Esim yli 70-kymp­pis­ten fyy­si­nen eris­tä­mi­nen ei enää mon­taa viik­koa toi­mi hoi­va­ko­tien ulko­puo­lel­la. Mik­sei puis­toi­hin tai muu­al­le ulkoil­maan jär­jes­tet­täi­si rajoi­tet­tu­ja tilai­suuk­sia, jois­sa senio­rit voi­si­vat sivu­tuu­leen huu­del­la kuu­lu­mi­si­aan. Näin aion itse teh­dä omien tut­ta­vie­ni ja per­hee­ni kans­sa. Jos sii­nä sit­ten koi­ra hyp­pe­lee innois­san kaik­kien välil­lä ja levit­tää virus­ta, käy­köön niin.

    1. Kii­nas­sa jo vuo­sia käy­tän­tö­nä olleet kas­vo­mas­kit siis toi­mi­vat todel­la hyvin. Maa­il­man­laa­jui­nen epi­de­mia on sii­tä osoituksena.

      1. Kas­vo­mas­kip­sy­koo­si:
        Kii­nas­sa jo vuo­sia käy­tän­tö­nä olleet kas­vo­mas­kit siis toi­mi­vat todel­la hyvin. Maa­il­man­laa­jui­nen epi­de­mia on sii­tä osoituksena.

        Kii­na­lai­set eivät ole kovin innok­kai­ta kas­vo­mas­kien käyt­tä­jiä. Ne tule­vat taval­li­sen tal­laa­jan naa­mal­le vas­ta kun niin käs­ke­tään. Wuha­nis­sa tähän ryh­dyt­tiin kuu­kausia ensi­ha­vain­to­jen jälkeen. 

        Japa­ni­lai­set ovat yksi­löi­nä lähes hys­tee­ri­siä kas­vo­mas­kien käyt­tä­jiä, syy­nä saat­taa olla vaik­ka naa­pu­riin muut­ta­nut ulko­maa­lai­nen kausifluns­sas­ta puhu­mat­ta­kaan. Ja kuin­kas sat­tui­kaan, koro­na on levin­nyt ja näyt­tää edel­leen­le­viä­vän Japa­nis­sa hitaasti. 

        Eivät kas­vo­mas­kit, jär­ke­vät suo­jae­täi­syy­det, jouk­ko­ko­kous­ten kiel­tä­mi­nen yms. epi­de­mi­aa pysäy­tä, mut­ta ne mah­dol­lis­tai­si­vat talou­den, var­sin­kin pie­ny­ri­tys­ten toi­min­nan käyn­nis­ty­mi­sen ilman täy­si­mit­tais­ta tois­ta aaltoa.

      2. Tapio: Kii­na­lai­set eivät ole kovin innok­kai­ta kas­vo­mas­kien käyt­tä­jiä. Ne tule­vat taval­li­sen tal­laa­jan naa­mal­le vas­ta kun niin käs­ke­tään. Wuha­nis­sa tähän ryh­dyt­tiin kuu­kausia ensi­ha­vain­to­jen jälkeen. 

        Japa­ni­lai­set ovat yksi­löi­nä lähes hys­tee­ri­siä kas­vo­mas­kien käyt­tä­jiä, syy­nä saat­taa olla vaik­ka naa­pu­riin muut­ta­nut ulko­maa­lai­nen kausifluns­sas­ta puhu­mat­ta­kaan. Ja kuin­kas sat­tui­kaan, koro­na on levin­nyt ja näyt­tää edel­leen­le­viä­vän Japa­nis­sa hitaasti. 

        Eivät kas­vo­mas­kit, jär­ke­vät suo­jae­täi­syy­det, jouk­ko­ko­kous­ten kiel­tä­mi­nen yms. epi­de­mi­aa pysäy­tä, mut­ta ne mah­dol­lis­tai­si­vat­ta­lou­den, var­sin­kin pie­ny­ri­tys­ten toi­min­nan käyn­nis­ty­mi­sen ilman täy­si­mit­tais­ta tois­ta aaltoa.

        Oli hie­noa, että toit tämän asian esil­le. Uutis­toi­mis­to AP:ssä on uuti­nen, jos­sa mas­kien sivii­li­käyt­tö Japa­nis­sa on ollut alku­vai­hees­sa niin laa­jaa, että nyt ne ovat lop­pu­mas­sa sai­raa­lois­sa, joi­hin on alka­nut vir­ra­ta nii­tä koro­na­po­ti­lai­ta. Uuti­nen: https://apnews.com/9140ddd7283d534d8464778d9c4bd92a

        Yhtä kaik­ki, mas­kien käyt­tö siis on ollut ensi­luok­kais­ta Japa­nis­sa, eivät­kä sil­ti­kään saa­neet täy­del­li­ses­ti tukah­de­tuk­si tar­tun­to­ja. Salai­suus lie­nee aivan muu­al­la sitten.

        Lisäk­si kun toteat, että Wuha­nis­sa ei sit­ten­kään käy­tet­ty mas­ke­ja riit­tä­vän tehok­kaas­ti, eikö meil­lä sil­loin ole syy­tä tuo­mi­ta Kii­nan toi­met raja­ta epi­de­mi­aa täy­sin riit­tä­mät­tö­mik­si ja vas­tuut­to­mik­si, kos­ka en vie­lä­kään usko, että tämä koro­na­vi­ruse­pi­de­mia oli­si Suo­mes­sa mikään koto­pe­räi­nen tauti ?

      3. Mas­kip­sy­koo­si: Oli hie­noa, että toit tämän asian esil­le. Uutis­toi­mis­to AP:ssä on uuti­nen, jos­sa mas­kien sivii­li­käyt­tö Japa­nis­sa on ollut alku­vai­hees­sa niin laa­jaa, että nyt ne ovat lop­pu­mas­sa sai­raa­lois­sa, joi­hin on alka­nut vir­ra­ta nii­tä koro­na­po­ti­lai­ta. Uuti­nen: https://apnews.com/9140ddd7283d534d8464778d9c4bd92a

        Yhtä kaik­ki, mas­kien käyt­tö siis on ollut ensi­luok­kais­ta Japa­nis­sa, eivät­kä sil­ti­kään saa­neet täy­del­li­ses­ti tukah­de­tuk­si tar­tun­to­ja. Salai­suus lie­nee aivan muu­al­la sitten.

        Lisäk­si kun toteat, että Wuha­nis­sa ei sit­ten­kään käy­tet­ty mas­ke­ja riit­tä­vän tehok­kaas­ti, eikö meil­lä sil­loin ole syy­tä tuo­mi­ta Kii­nan toi­met raja­ta epi­de­mi­aa täy­sin riit­tä­mät­tö­mik­si ja vas­tuut­to­mik­si, kos­ka en vie­lä­kään usko, että tämä koro­na­vi­ruse­pi­de­mia oli­si Suo­mes­sa mikään koto­pe­räi­nen tauti ?

        Kuten sanoin, mas­kit yms. vain hidas­ta­vat epi­de­mian ete­ne­mis­tä, eivät tukah­du­ta sitä. Japa­nis­sa nii­hin ilmei­ses­ti luo­tet­tiin lii­kaa, sil­lä Abe julis­ti maa­han hätä­ti­lan vas­ta täl­lä viikolla.

        Kii­na tai­si vii­vy­tel­lä tur­han kau­an muis­sa­kin toi­mis­sa kuin mas­kien käyttöönotossa.

      4. Yhtä kaik­ki, mas­kien käyt­tö siis on ollut ensi­luok­kais­ta Japa­nis­sa, eivät­kä sil­ti­kään saa­neet täy­del­li­ses­ti tukah­de­tuk­si tar­tun­to­ja. Salai­suus lie­nee aivan muu­al­la sitten. 

        Olet aivan oikeas­sa, mas­ki ei ole mikään hopea­luo­ti joka sel­lai­se­naan rat­kai­see asian. Saman voi­si sanoa käsien­pe­sus­ta, suo­mes­sa pes­ty käsiä ja sil­ti koro­naa, ilmei­sen tyh­mää ja tur­haa siis? Tai lii­ken­tees­sä tur­va­vöis­tä, kun lii­ken­tees­sä kuo­lee ihmi­siä tur­va­vöis­tä huo­li­mat­ta, täy­sin tur­ha kapistus?

        Tosia­sias­sa tau­tia vas­taan tais­tel­laan useam­mal­la kei­nol­la samaan aikaa, niin kon­tak­tien vält­tä­mi­nen, käsien­pe­su, yleis­tö­ta­pah­tu­mien kiel­to tai mas­kit. Kyse on vain sii­tä mikä kei­no on rea­li­si­nen ja miten suu­ri sen mer­ki­tys on vai­vaan ja kus­tan­nuk­siin nähden.

        Mitä parem­pi yhdis­tel­mä pie­nien sivu­vaik­tuk­sien kei­no­ja kek­si­tään, sitä parem­min voi hel­pot­taa hai­tal­li­sem­pia tor­jun­ta­toi­mia. Itä­val­las­sa tus­kin pur­naa­vat, että voi men­nä ulos, vaik­ka edel­ly­tyk­se­nä onkin maski.

      5. Mas­kip­sy­koo­si: Oli hie­noa, että toit tämän asian esil­le. Uutis­toi­mis­to AP:ssä on uuti­nen, jos­sa mas­kien sivii­li­käyt­tö Japa­nis­sa on ollut alku­vai­hees­sa niin laa­jaa, että nyt ne ovat lop­pu­mas­sa sairaaloissa, 

        Sama Suo­mes­sa, tääl­lä­kin sivii­lit käyt­tä­vät mas­ke­ja sii­hen mal­liin että ne ovat lop­pu­neet sai­raa­lois­ta ja hoi­to­ko­deis­ta, ja nii­tä pitää ostaa kai­ken maa­il­man pika­vip­pi­mie­hil­tä. Vas­tuu­ton­ta tämä täl­lai­nen maskinkäyttö.

  20. Elä­män­laa­tu­pai­no­tet­tu­jen ihmi­se­lin­vuo­sien hin­to­ja voi pun­ni­ta ja opti­moi­da suh­tees­sa bkt-mene­tyk­siin, mut­ta val­ko­sel­kä­ti­kan elä­mäl­lä on itseisarvo?

    1. Val­ko­sel­kä­ti­kan ei, mut­ta koko eko­sys­tee­min kyllä. 

      Val­ko­sel­kä­ti­kan ja BKT:n suh­det­ta muu­ten­kin on tur­ha ruve­ta samal­la taval­la ver­taa­maan, kos­ka se, että vaik­ka val­ko­sel­kä­ti­kat tuhot­tai­siin, ei mil­lään taval­la näkyi­si kan­sa­lais­ten elin­ta­sos­sa, teol­li­suu­des­sa tai tuo­tan­nos­sam­me eri­tyi­se­nä hyötynä !

    2. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: 18.4

      Val­ko­sel­kä­ti­kan arvo on 4037 euroa.

      Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön pää­tök­sel­lä (n:o 1209/95) lähes kai­kil­le Suo­men pesi­mä­lin­tu­lin­tu­la­jeil­le on mää­ri­tel­ty ohjeel­li­nen arvo.

      1. Daniel Feder­ley: Val­ko­sel­kä­ti­kan arvo on 4037 euroa.

        Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön pää­tök­sel­lä (n:o 1209/95) lähes kai­kil­le Suo­men pesi­mä­lin­tu­lin­tu­la­jeil­le on mää­ri­tel­ty ohjeel­li­nen arvo.

        Moot­to­ri­tei­tä voi­tai­siin lin­ja­ta eri­lail­la, jos voi­tai­siin ostaa pari lii­to-ora­vaa, mut­ta kun sen sijaan han­ke ei saa lupaa.

        Fin­pul­pin mil­jar­di­myl­lyn este­pe­rus­te oli eko­lo­gi­sen tilan mah­dol­li­nen vaa­ran­tu­mi­nen. Ei sii­nä ollut kan­san­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuusar­vio­ta, vaan todet­tiin eko­lo­gi­sen tilan itseisarvo.
        Onko jokai­sel­la yli 80 vuo­ti­aal­la ris­ki­ryh­mään kuu­lu­val­la itsei­sar­voi­nen oikeus saa­da teho­hoi­toa, mak­soi mitä maksoi?

      2. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Moot­to­ri­tei­tä voi­tai­siin lin­ja­ta eri­lail­la, jos voi­tai­siin ostaa pari lii­to-ora­vaa, mut­ta kun sen sijaan han­ke ei saa lupaa.

        Fin­pul­pin mil­jar­di­myl­lyn este­pe­rus­te oli eko­lo­gi­sen tilan mah­dol­li­nen vaa­ran­tu­mi­nen. Ei sii­nä ollut­kan­san­ta­lou­del­lis­ta kan­nat­ta­vuusar­vio­ta, vaan todet­tiin eko­lo­gi­sen tilan itseisarvo.
        Onko jokai­sel­la yli 80 vuo­ti­aal­la ris­ki­ryh­mään kuu­lu­val­la itsei­sar­voi­nen oikeus saa­da teho­hoi­toa, mak­soi mitä maksoi?

        Jos voit esit­tää, että jokin moot­to­ri­tie on lii­to-ora­van takia jää­nyt raken­ta­mat­ta, oli­sin kiin­nos­tu­nut. Var­sin­kin kun olen ollut sekä Loh­ja-Tur­ku — moot­to­ri­tien sekä nyt vii­mei­se­nä tun­nin junan pro­jek­tin osal­ta yksi monis­ta osapuolista.

        Finn­pulp voi­si men­nä itseen­sä ja teh­dä kun­non hake­muk­set ja miet­tiä jär­ke­väm­pää paik­kaa maa­il­man suu­rim­mal­le yksi­lin­jai­sel­le havu­puusel­lu­teh­taal­le. Kii­na­lai­sel­la Hen­gan Grou­pil­la ei ehkä ollut edes oikein ide­aa sii­tä, että tääl­lä Suo­mes­sa ei sen­tään noin vaan aje­ta ihmi­siä tai kau­pun­ke­ja pois jon­kun teol­li­suusa­lu­een tai kai­vok­sen alta, jos sel­lai­nen ollaan rakentamassa.

        Ja jos Kal­la­ve­teen ei muka mitään oli­si tar­vin­nut pääs­tää, mik­si sen oli­si tar­vin­nut olla kysei­sen vesis­tön ran­nal­la edes ? Kyl­lä tuos­sa lai­tet­tiin ihmi­set, alu­een käyt­tö- ja pin­ta­ve­den laa­tu ja teh­da­sin­ves­toin­ti vas­tak­kain, ei käpy­tik­kaa eikä lii­to-ora­vaa. Esi­merk­ki­nä voi­si sanoa 1952 Lon­toon savusu­mun vuok­si sää­det­ty Clean Air Act:in : sil­lon välit­tö­mäs­ti saaas­tei­siin kuo­li 4000 ihmis­tä ja saman vuo­den aika­na jopa 6000 ihmis­tä lisää. Mai­nit­ta­koon, että Lon­toon koro­na­vi­rus­kuo­le­mat ovat tois­tai­sek­si pysy­neet alle 4000:n. Clean Water Act pyr­kii samaan, että ihmi­sil­lä on tur­val­lis­ta juo­ma- ja käyttövettä. 

        On siis eri asia pyr­kiä vält­tä­mään ympä­ris­tön pilaa­mis­ta lop­pu­jen lopuk­si kai­kil­ta, kuin pyr­kiä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä yksit­täi­sen ihmi­sen kuo­le­mat­to­muu­teen, kos­ka se ei kum­mi­kaan tule onnis­tu­maan aivan heti.

      3. Mik­si ympä­ris­tön pilaa­mi­nen oli­si tavoi­te: Ja jos Kal­la­ve­teen ei muka mitään oli­si tar­vin­nut pääs­tää, mik­si sen oli­si tar­vin­nut olla kysei­sen vesis­tön ran­nal­la edes ?

        Käy­tän­nös­sä kaik­ki sel­lu­teh­taat sijait­se­vat jon­kun veden äärel­lä. Syy sel­vi­ää, jos las­kes­ke­lee hiu­kan sitä, mil­lai­nen jääh­dy­tys­tar­ve teh­taas­sa on. Läm­pö­mää­rät ovat sel­lai­sia, ettei nii­tä hel­pos­ti ilmaan siir­rel­lä, vaan vesi­kier­toi­sel­la jär­jes­tel­mäl­lä johon­kin. Vas­taa­vas­ti ydin­voi­ma­lat sijait­se­vat yleen­sä meren äärel­lä, ja kivi­hii­li­voi­ma­lat ovat myös yleen­sä ran­noil­la. Kuo­pion teh­taan YVA:ssakin kes­keis­tä huo­mio­ta annet­tiin sil­le, että jär­ven pin­ta tuli­si pysy­mään läm­pi­mäm­pä­nä kuin ilman teh­das­ta. Kau­ko­läm­pöä bio­tuo­te­teh­taan sivu­tuot­tee­na voi­si saa­da, jot­tei läm­pöä tar­vit­si­si lait­taa vesis­töön, mut­ta nykyis­ten ympä­ris­tö­nor­mien aikaan näi­tä teh­tai­ta ei saa yleen­sä sijoit­taa kau­pun­kia­lueil­le, kun puun kul­je­tuk­set aiheut­ta­vat melua jne., joten uudet tuo­tan­to­pai­kat jou­du­taan nyky­ään teke­mään kau­as asu­tuk­ses­ta. Esi­mer­kik­si Val­kea­kos­ki on syn­ty­nyt toi­sin­päin, eli asu­tus­kes­kit­ty­mä on tul­lut teh­tai­den ympärille.

      4. Mik­si ympä­ris­tön pilaa­mi­nen oli­si tavoi­te:

        On siis eri asia pyr­kiä vält­tä­mään ympä­ris­tön pilaa­mis­ta lop­pu­jen lopuk­si kai­kil­ta, kuin pyr­kiä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä yksit­täi­sen ihmi­sen kuo­le­mat­to­muu­teen, kos­ka se ei kum­mi­kaan tule onnis­tu­maan aivan heti.

        Point­ti oli lähin­nä se, että KHO hyl­kä­si varo­vai­suus peri­aat­teen nojal­la mil­jar­di­myl­lyn kun pie­neh­kön alu­een eko­lo­gi­nen tila mah­dol­li­ses­ti vaarantuisi.

        Niin voi­daan­ko koro­na lock­down pur­kaa kun koko Suo­men senio­ri­väes­tön ter­vey­del­li­nen tila vaa­ran­tui­si enem­män kuin mah­dol­li­ses­ti? Eihän täl­lai­sel­la oikeu­del­li­sel­la tul­kin­nal­la ole hintalappua.

  21. Hal­li­tus on huo­man­nut teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vän ja voi­daan siir­tyä Ruot­sin tiel­le? Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te on ollut alus­sa hyvä. Nyt Uuden­maan rajoi­tus­ten pois­ton perus­te­lu oli hämäys­tä, toi­mi sinän­sä ehkä oikea.

    HVK:n toi­min­ta on ollut pet­ty­mys, sii­tä kuu­luu vas­tuu lähin­nä aikai­sem­mil­le hal­li­tuk­sil­le ja se ulot­tuu jo vuo­sien taak­se. Nyt yri­te­tään peit­tää todel­lis­ta ongel­maa, joka oli ettei pan­de­mi­aan oltu varau­dut­tu asian­mu­kai­ses­ti. Tämä oli minul­le suu­ri yllä­tys ja pettymys.

    1. Mörö­köl­li: HVK:n toi­min­ta on ollut pet­ty­mys, sii­tä kuu­luu vas­tuu lähin­nä aikai­sem­mil­le hal­li­tuk­sil­le ja se ulot­tuu jo vuo­sien taak­se. Nyt yri­te­tään peit­tää todel­lis­ta ongel­maa, joka oli ettei pan­de­mi­aan oltu varau­dut­tu asian­mu­kai­ses­ti. Tämä oli minul­le suu­ri yllä­tys ja pettymys.

      Tuo on sinän­sä tyy­pil­lis­tä, kun pan­de­mioi­ta sat­tuu ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa ja näin vaka­via ker­ran sadas­sa. Pan­de­mian jäl­keen varau­du­taan, ja sit­ten se unoh­de­taan ja sääs­te­tään pois bud­je­teis­ta, ja seu­raa­van tosi pai­kan tul­len ollaan housut kin­tuis­sa. Kuvio on tois­tu­nut suun­nil­leen kaik­kial­la kehit­ty­nees­sä maa­il­mas­sa. Tähän pan­de­mi­aan par­hai­ten varau­tu­nei­ta oli­vat ne Aasian maat, jois­sa oli mer­kit­tä­vät SARS- ja MERS-epi­de­miat tuo­rees­sa muis­tis­sa. MERS levi­si Ete­lä-Koreas­sa vuon­na 2015, min­kä jäl­keen siel­lä varau­dut­tiin tes­taus­ka­pa­si­teet­tia raken­ta­mal­la ja suo­ja­vä­li­nei­tä varastoimalla.

      Yhdys­val­lois­sa H1N1-sikainfluens­sa aiheut­ti laa­jan epi­de­mian 2009–2010, ja se hoi­det­tiin suh­teel­li­sen hyvin, kun SAR­Sin jäl­keen (2003) oli varau­dut­tu. Ilmei­ses­ti kui­ten­kin tuol­loin kävi monin pai­koin niin, että pai­kal­li­set var­muus­va­ras­tot kului­vat sikainfluens­saan ja nii­tä ei täy­den­net­ty sen jäl­keen, mis­tä lie­nee poliit­ti­sis­ta ja bud­jet­ti­syis­tä. Nyt kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min oltiin sit­ten hei­kos­sa jamassa.

    2. Mörö­köl­li:

      HVK:n toi­min­ta on ollut pet­ty­mys, sii­tä kuu­luu vas­tuu lähin­nä aikai­sem­mil­le hal­li­tuk­sil­le ja se ulot­tuu jo vuo­sien taak­se. Nyt yri­te­tään peit­tää todel­lis­ta ongel­maa, joka oli ettei pan­de­mi­aan oltu varau­dut­tu asian­mu­kai­ses­ti. Tämä oli minul­le suu­ri yllä­tys ja pettymys.

      HVK:n nykyi­nen hal­li­tus on aloit­ta­nut toi­mes­saan vuon­na 2017 ja ollut val­las­sa vajaat 3 vuot­ta. En tie­dä, kuin­ka ison osan vas­tuus­ta nyky­ti­las­ta voi siir­tää edel­li­sil­le hal­li­tuk­sil­le vajaan 3 vuo­den val­las­sa olon jäl­keen. Alle vuo­den val­las­sa olleet eivät ole voi­neet kau­heas­ti nyky­ti­laan vai­kut­taa, mut­ta tuon hal­li­tuk­sen koh­dal­la menos­sa on kai jo nel­jäs tili­kausi. HVK:n hal­li­tuk­sis­sa on myös jat­ku­vuut­ta hen­ki­löi­den osal­ta sitä­kin aiem­piin 3‑vuotiskautisiin hal­li­tuk­siin. Sinän­sä tuol­lai­set hal­li­tuk­set ovat oman toi­men ohel­la hoi­det­ta­via hom­mia, ja on ulko­puo­li­sen on mah­do­ton­ta tie­tää, miten pal­jon vaik­ka­pa minis­te­riöis­sä on osoi­tet­tu työ­ai­kaa HVK:ssa hal­li­tus­vas­tuus­sa ole­vil­le vir­ka­mie­hil­le sen asioi­den hoitamiseen.

  22. Hal­li­tus on huo­man­nut teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vän ja voi­daan siir­tyä Ruot­sin tiel­le? Perus­te­lu Uuden­maan rajoi­tus­ten pois­ta­mi­sek­si oli­vat hämäys­tä, toi­mi sinän­sä luul­ta­vas­ti ok.

    HVK:n toi­min­ta on ollut suu­ri pet­ty­mys ja yllä­tys. Vas­tuu puut­teel­li­ses­ta toi­min­nas­ta on ennen kaik­kea usei­den aikai­sem­pien hal­li­tus­ten ja ulot­tuu vuo­sien taakse.

    1. Mörö­köl­li:
      Hal­li­tus on huo­man­nut teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vän ja voi­daan siir­tyä Ruot­sin tiel­le? Perus­te­lu Uuden­maan rajoi­tus­ten pois­ta­mi­sek­si oli­vat hämäys­tä, toi­mi sinän­sä luul­ta­vas­ti ok.

      HVK:n toi­min­ta on ollut suu­ri pet­ty­mys ja yllä­tys. Vas­tuu puut­teel­li­ses­ta toi­min­nas­ta on ennen kaik­kea usei­den aikai­sem­pien hal­li­tus­ten ja ulot­tuu vuo­sien taakse. 

      Jos Uusi­maan avaa­mi­nen oli poliit­ti­nen rat­kai­su eikä vir­ka­mies­aloi­te, kysees­sä oli mes­ta­ril­li­nen peli San­na Mari­nil­ta. Se, että kes­kus­ta tai­puu edus­kun­ta­ryh­män vas­tus­ta­maan rat­kai­suun juri­dii­kan perus­teel­la pelas­ti kaik­kien kas­vot ja jat­koi Mari­nin perus­lin­jaa: perus­tus­lail­lis­ta poik­keus­o­lo­joh­ta­juut­ta. Toi­saal­ta kyse oli tiu­kas­ta pää­tök­ses­tä. Uuden­maan avaa­mi­nen pois­taa lopul­li­ses­ti kaik­ki mah­dol­li­suu­det eris­tää koro­na­vi­rus­tar­tun­nat ja saa­da tau­ti jäl­ji­tyk­sel­lä ja tes­tauk­sel­la kuriin. Nyt ainoa vaih­toeh­to on lau­ma­suo­jan ker­ryt­tä­mi­nen. Edel­ly­tyk­set hyvin hal­lit­tuun epi­de­mian leviä­mi­seen ovat VN:n tämän­päi­väi­sen pää­tök­sen­te­koai­neis­ton perus­teel­la ole­mas­sa. Teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti tulee riit­tä­mään ja kuol­lei­suus jää siedettäväksi.

      Käy­tän­nös­sä kyse oli sii­tä, että kan­san­ta­lous lai­tet­tiin van­hus­ten edel­le. Tämä on klas­si­sen koi­vis­to­lais-tan­ne­ri­lais­ta sosiaalidemokratiaa.

      1. Uuden­maan avaa­mi­nen pois­taa lopul­li­ses­ti kaik­ki mah­dol­li­suu­det eris­tää koro­na­vi­rus­tar­tun­nat ja saa­da tau­ti jäl­ji­tyk­sel­lä ja tes­tauk­sel­la kuriin.

        Muu­al­la Suo­mes­sa on nyt enem­män sai­ras­tu­nei­ta kuin Uudel­la­maal­la oli sulun alkaes­sa. Koko tämä sul­ke­mi­nen vii­väs­tyt­ti muun maan epi­de­mi­aa kor­kein­taan yhdel­lä päi­väl­lä, mut­ta ei var­maan edes niin paljon.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muu­al­la Suo­mes­sa on nyt enem­män sai­ras­tu­nei­ta kuin Uudel­la­maal­la oli sulun alkaes­sa. Koko tämä sul­ke­mi­nen vii­väs­tyt­ti muun maan epi­de­mi­aa kor­kein­taan yhdel­lä päi­väl­lä, mut­ta ei var­maan edes niin paljon. 

        En siis tar­koit­ta­nut, että Uuden­maan avaa­mi­nen oli­si ollut vää­rä toi­mi. Toi­men­pi­de mer­kit­see kui­ten­kin sitä, ettei kukaan enää tosis­saan voi kuvi­tel­la koro­na­vi­rus­ta tuhot­ta­van las­ke­mal­la tar­tut­ta­vuusar­vo alle yhden. Tavoit­tee­na on sel­väs­ti — ja pitää olla — lau­ma­suo­jan hankinta. 

        Se, että kut­suin Mari­nin poli­tiik­kaa koi­vis­to­lais-tan­ne­ri­lai­sek­si sosi­aa­li­de­mo­kra­tiak­si, on suun­nil­leen kau­nein kii­tos, jon­ka voi­sin kuvi­tel­la anta­va­ni demaripolitiikolle.

  23. Koro­na­pas­sin ongel­ma­na oli­si sen luo­ma insen­tii­vi nuo­ril­le ja ter­veil­le hank­kia koro­na mie­luum­min nopeas­ti ja siten olla piit­taa­mat­ta rajoi­tuk­sis­ta. Tämä insen­tii­vi oli­si sitä vah­vem­pi, mitä tiu­kem­mat rajoi­tuk­set oli­si­vat pääl­lä (mie­ti kah­ta opis­ke­li­jaa ensim­mäi­ses­sä työ­haas­tat­te­lus­saan, jois­ta toi­nen voi tode­ta ”btw, olen muu­ten jo sai­ras­ta­nut koro­nan”), ja yrit­täes­sään hank­kia tau­tia itsel­leen on ilmei­sen vai­ke­aa olla tar­tut­ta­maan muita.
    En siis sano, ettei koro­na­pas­si voi­si olla käyt­tö­kel­poi­nen väli­ne, mut­ta tämä aspek­ti oli­si otet­ta­va huo­mioon sen suunnittelussa.

    1. Koro­na­pas­sin ongel­ma­na oli­si sen luo­ma insen­tii­vi nuo­ril­le ja ter­veil­le hank­kia koro­na mie­luum­min nopeas­ti ja siten olla piit­taa­mat­ta rajoituksista.

      Moni on sit­tä­nyt tätä vaih­toeh­toa oiko­tiek­si lau­ma­suo­jaan . Vas­taa rokottamista.

  24. On muu­ten jän­nä, miten pal­jon löy­tyy mie­li­pi­tei­tä “hal­li­tun epi­de­mian” (btw. sisäi­ses­ti täy­sin epä­loo­gi­nen aja­tus) tai muu­ten sen puo­les­ta, että koko kan­sa sai­ras­taa lau­ma­suo­jaan asti viruk­sen. Ja samaan aikaan, osin sama poruk­ka, on sai­raa­loi­sen pelois­saan rokot­tei­den sivu­vai­ku­tuk­sis­ta. Roko­te on kui­ten­kin suu­rin­piir­tein tun­net­tu, koro­na vie­lä mel­ko uusi tut­kit­ta­va­na ole­va virus.

    Hal­li­tun epi­de­mian kan­nat­ta­jien pitäi­si var­maan loo­gi­suu­den vuok­si kan­nat­taa heti alkuun kaik­kien alle 18-vuo­tiai­den tar­tut­ta­mis­ta. Heil­lä kun tap­pa­vaa muo­toa on ollut vähän. Toki­han emme tie­dä, mitä koro­na tekee lap­sil­le tai mitä jäl­ki­seu­rauk­sia tau­ti jät­tää kai­kil­le sen sairastaneille.

    1. Rol­le:
      On muu­ten jän­nä, miten pal­jon löy­tyy mie­li­pi­tei­tä ”hal­li­tun epi­de­mian” (btw. sisäi­ses­ti täy­sin epä­loo­gi­nen aja­tus) tai muu­ten sen puo­les­ta, että koko kan­sa sai­ras­taa lau­ma­suo­jaan asti viruk­sen. Ja samaan aikaan, osin sama poruk­ka, on sai­raa­loi­sen pelois­saan rokot­tei­den sivu­vai­ku­tuk­sis­ta. Roko­te on kui­ten­kin suu­rin­piir­tein tun­net­tu, koro­na vie­lä mel­ko uusi tut­kit­ta­va­na ole­va virus. 

      Val­tio­neu­vos­ton tämän­päi­väi­ses­tä pää­tö­sai­neis­tos­ta löy­tyy THL:n arvio epi­de­mian käy­tök­ses­tä: https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/70307

      Se on mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa. Alus­ta­vien vas­ta-aine­tes­tien mukaan 5–10 % uus­maa­lai­sis­ta on jo sai­ras­ta­nut koro­na­vi­ruk­sen. Tar­tun­to­jen huip­pu on Uudel­la­maal­la odo­tet­ta­vis­sa tou­ko­kuun lopul­le ja muu­al­la maas­sa toden­nä­köi­ses­ti jon­kin ver­ran myö­hem­min ja lau­ma­suo­ja saa­vu­tet­tai­siin 40–60 pro­sen­tin sai­ras­ta­mi­sil­la. Eli asiat oli­si­vat tämän perus­teel­la todel­la hyvin; me pää­sem­me kesän kulues­sa lähem­mäk­si normaalia.

      1. Tuo vas­ta-aine­tes­tauk­ses­ta saa­tu luke­ma on vaan täs­sä vai­hees­sa todel­la epä­var­ma. Se ei perus­tu kun­nol­li­seen otan­taan, ja itse tes­ti­kään ei ole täy­sin tark­ka. Kun­nol­lis­ta tie­toa jou­du­taan odot­ta­maan vie­lä pari viik­koa. THL on siis parai­kaa kerää­mäs­sä näyt­tei­tä väes­töä edus­ta­val­ta joukolta.

  25. En ryh­dy kri­ti­soi­maan las­kel­mia­si Osmo enkä nii­den perus­te­lu­ja. Yhteis­kun­nas­sa teh­dään aina valin­to­ja ja tär­keys­lis­to­ja, vaik­ka nii­tä ei jul­kis­tet­tai­si­kaan eikä edes tiedosteta.

    Inhi­mil­li­syys on jaka­ma­ton­ta (teo­rias­sa) mut­ta koh­dis­tet­tua käytännössä.

    Otan tähän kui­ten­kin myös toi­sen­lai­sen tavan arvioi­da viruk­sen seu­rauk­sia yksi­lön kan­nal­ta – siis elin­vuo­sien arvoa.

    Ole­te­taan kal­tai­se­ni 73 vuo­tias, yksin asu­va koh­tuul­li­sen ter­ve mies, joka har­ras­taa kai­ken­lais­ta pien­tä, mat­kus­te­lee, lukee, kir­joit­taa paki­noi­ta ja kir­ja-arvos­te­lu­ja, istuu jos­kus tori­kul­man kup­pi­las­sa kat­se­le­mas­sa mui­ta ihmi­siä ja ajaa mie­lel­lään autol­laan jonnekin.

    Voi­daan olet­taa, että mie­hel­lä on 7 hyvää vuot­ta elin­ai­kaa. Onko vähem­män tai enem­män, ei ole täs­sä oleellista.

    Nyt sit­ten jot­kut ihan vaka­vis­saan edel­lyt­tä­vät, että mie­hen kal­tai­set ikä-ihmi­set viet­tä­vät koti­ka­ran­tee­nis­sa elä­mää niin kau­an kun­nes saa­daan roko­te. Sano­taan vaik­ka­pa 2 vuotta.

    Tämä tar­koit­taa, että jäl­jel­lä ole­vas­ta elä­mäs­tä mie­hel­tä ote­taan pois n. 28 % eli mel­kein kol­man­nes. Täs­sä mie­les­sä hän menet­tää todel­la pal­jon. Samaan aikaan nuo­rem­pi kan­san­osa elää nor­maa­lia elä­mää huvi­tuk­si­neen ja harrastuksineen.

    Ver­ra­taan mie­hen koh­ta­loa 35 vuo­ti­aa­seen pää­mi­nis­te­riin. Ole­te­taan että hän­kin elää 80 vuo­ti­aak­si eli jäl­jel­lä on 45 elinvuotta.

    Jos pää­mi­nis­te­ri ase­te­taan em. mie­hen kal­tai­seen kotia­res­tiin, hänen pitää viet­tää yksin koto­na – niin että ruo­ka tuo­daan ker­ran vii­kos­sa rap­pusil­le – noin 12 vuotta.

    Tämä kuu­los­tai­si inhi­mil­li­syy­den ja perus­oi­keuk­sien kan­nal­ta tasa-arvoi­sel­ta. Kysyn: kuka 35 vuo­tias alis­tuu kotia­res­tiin, joka päät­tyy vas­ta vuon­na 2032?

    Muu­an minua van­hem­pi tut­ta­va sanoi, että jos val­tio mää­rää hänet 2 vuo­den tiuk­kaan kotia­res­tiin, hän ottaa val­tiol­ta mie­luum­min Görin­gin pillerin.

    1. Ikään­ty­nei­tä ei ole mää­rät­ty kotia­res­tiin vaan sitä on suo­si­tel­tu kos­ka ris­ki­ryh­mien tur­val­li­suut­ta olla saa­mat­ta virus­ta ei voi­da taa­ta. Toi­sin sanoen, olet vapaa liik­ku­maan ylei­siä rajoi­tuk­sia nou­dat­taen, mut­ta tie­dos­taen mah­dol­li­ses­ti vaa­ran­taen itsesi.

    2. Teis­tä seit­se­män­kymp­pi­sis­tä kuo­lee joka vuo­si kak­si sadas­ta, kai­kis­ta yli sei­te­män­kymp­pi­sis­tä jopa kuusi sadas­ta. Vaik­ka koro­na tart­tui­si sinuun, se mer­kit­si­si saman­lais­ta ris­kiar­vioin­tia kuin mui­den­kin ris­ki­te­ki­jöi­den osal­ta. New Yor­kin ter­veys­hal­lin­to on voi­nut osoit­taa, että 80%:lla koro­na­kuol­leis­ta on voi­tu vah­vis­taa perus­sai­rau­den osuus, ja ter­veik­si osoi­tet­ta­via on ollut pahim­mil­laan­kin vain joka kahdeskymmenes ! 

      Perus­sai­rauk­sien hoi­to alkaa kär­siä koro­na­vi­ruk­seen kes­kit­ty­mi­ses­tä, joten kuol­lei­suus kas­vaa sitä kaut­ta, vaik­ka oli­sim­me luk­ko­jen taka­na koko kan­sa, sai­raat ja ter­veet. Eli taval­laan kau­hu ja lamaan­tu­mi­nen joh­taa samaan lop­pu­tu­lok­seen, kuin mie­len karai­su ja tau­din kohtaaminen.

      Kos­ka me tie­däm­me, että Sin­ga­po­re, Ete­lä-Korea ja Taiwan vie­lä maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­sä oli­vat sor­mi pys­tys­sä opet­ta­mas­sa, miten mei­dän tuli­si elää, ja nyt ne maat ovat siir­ty­neet samaan kuin mekin, eli rajoit­ta­maan liik­ku­mis­ta ja edel­lyt­tä­mään sosi­aa­lis­ta etään­nyt­tä­mis­tä, hin­taa tais­te­lul­le on ker­ty­nyt Sin­ga­po­res­sa yli 30 mil­jar­dia dol­la­ria, Ete­lä-Koreas­sa tiet­tä­väs­ti lähel­le 100 mil­jar­dia dollaria. 

      Jouk­ko­tes­tauk­set ja pon­nis­tuk­sia sääs­tä­mät­tö­mät viruk­sen pysäyt­tä­mis­yri­tyk­set ovat siis tul­leet jo sel­väk­si, että niil­lä ei pääs­tä halut­tuun lop­pu­tu­lok­seen, ja on myös ennus­tet­tu, että vii­vyt­tä­mi­nen piden­tää epi­de­mian kes­toa. Teho­hoi­don huo­nos­ta vai­kut­ta­vuu­des­ta ei edes ole uskal­let­tu teh­dä place­bo­tes­tiä, eli kuin­ka iso osa koro­nan vai­kean muo­don saa­vis­ta kuo­lee ilman teho­hoi­toa, kuin­ka moni teho­hoi­don alai­se­na, kuin­ka moni suo­ras­taan teho­hoi­don takia ? Nyt jouk­kop­sy­koo­sis­sa las­ke­taan hen­gi­tys­lai­te-teho­hoi­don paik­ko­jen riit­tä­vyyt­tä, eikä sitä, miten ris­ki­ryh­mien kokoa ja ehkä alt­tiut­ta voi­si lopul­ta­kin alkaa hal­li­ta ? Mik­si ris­ki­ryh­miä sano­taan ris­ki­ryh­mik­si, jos mitään ris­kiä ei ole­kaan ? Se ris­ki voi aina toteu­tua­kin. Koro­na voi­si täs­sä asias­sa olla hyvä herättäjä.

  26. En nyt ymmär­rä, mikä tuos­sa vel­kaan­tu­mi­ses­sa on ongel­ma? Kuvi­tel­laan, että EKP lai­naa euro­mail­le suh­tees­sa hei­dän pää­omao­suu­teen­sa ja sen jäl­keen koro­te­taan EKP:n pää­omaa (tai vapai­ta pää­omia) samal­la mää­räl­lä kuin lai­naa on myön­net­ty. Jäsen­maat ovat täl­löin nos­ta­neet ainoas­taan omia raho­jaan pois ja täten hei­dän vel­kaan­tu­mi­sas­teen­sa on pysy­nyt muuttumattomana.

    ps. toi hal­pa laa­tik­ko­vii­ni näyt­tää ole­van kyl­lä vaka­va ongel­ma mum­moil­le, vaa­reil­le, per­heil­le, yksinäisille.

    1. Rau­li:
      En nyt ymmär­rä, mikä tuos­sa vel­kaan­tu­mi­ses­sa on ongel­ma? Kuvi­tel­laan, että EKP lai­naa euro­mail­le suh­tees­sa hei­dän pää­omao­suu­teen­sa ja sen jäl­keen koro­te­taan EKP:n pää­omaa (tai vapai­ta pää­omia) samal­la mää­räl­lä kuin lai­naa on myön­net­ty. Jäsen­maat ovat täl­löin nos­ta­neet ainoas­taan omia raho­jaan pois ja täten hei­dän vel­kaan­tu­mi­sas­teen­sa on pysy­nyt muuttumattomana.

      Tuo voi toi­mia aikan­sa. His­to­rias­sa kes­kus­pan­kin rahan­pai­no­ko­neen voi­mak­kaan yllä­pi­don toi­men­pi­teis­tä isoil­la sum­mil­la toteu­tet­tu­na on seu­ran­nut valuut­ta­kurs­seil­le ja inflaa­tiol­le toi­si­naan eri­näi­siä asioi­ta. Val­tio on voi­nut saa­da hoi­det­tua vel­kan­sa uudel­la rahal­la, ja pai­na­mal­la tar­peen mukaan lisää nol­lia sete­lei­hin, jos kaik­ki lai­na on ollut omas­sa valuu­tas­sa, mut­ta sit­ten on ne toi­set­kin puo­let asiaa. 

      Kes­kus­pank­ki­maa­il­man yksi eri­koi­suus euroa­lu­eel­la on se, että osa kes­kus­pan­keis­ta on val­tion­sa koko­naan omis­ta­mia, mut­ta kaik­ki euroa­lu­een kes­kus­pan­kit eivät ole koko­naan val­tion omis­tuk­ses­sa. Krei­kan kes­kus­pank­ki on pörs­si­no­tee­rat­tu yhtiö, jon­ka osak­kei­ta saa ostaa kuka tahan­sa. Pan­kin nimi Bank of Greece ja se notee­ra­taan osa­ke­tun­nuk­sel­la TELL Atee­nan pörs­sis­sä. Bel­gian kes­kus­pank­ki on notee­rat­tu Brys­se­lis­sä osa­ke­tun­nuk­sel­la BNB. Edel­li­sen kom­men­toi­jan jäsen­maa­poh­din­nat eivät ole noin yksin­ker­tai­sia, kos­ka euroa­lu­een kes­kus­pan­kit eivät ole jäsen­mai­den koko­naan omistamia.

    2. Jos EKP antaa ensin rahaa jäsen­val­tioil­le, jot­ka puo­les­taa korot­ta­vat sen pää­omaa anta­mal­la rahan takai­sin kes­kus­pan­kil­le, niin mikään ei muuttunut.

      Sen sijaan Vih­riä­län ehdo­tus on muut­taa lai­nat nol­la­kor­koi­sik­si per­pe­tu­aa­leik­si. Täl­löin jäsen­val­tioi­den tilas­toi­tu vel­ka las­kee ja ne voi­vat teh­dä elvy­tys­tä. Kyse on tie­tys­ti kir­jan­pi­to­kik­kai­lus­ta, mut­ta sil­lä voi hyvin­kin olla posi­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä. Aina­kin näin voi­daan kier­tää itse­ai­heu­tet­tu­ja velkakriteerejä.

  27. Kii­tos erin­omai­ses­ta ana­lyy­sis­tä. Yli­va­rau­tu­mi­sen kus­tan­nuk­sia voi­sit havain­nol­lis­taa lisää­kin. Hyy­tä­vää gra­fiik­kaa sii­hen löy­tyy svt.se heti uutis­ten pää­si­vul­ta otsi­kol­la ” Så påver­kar coro­na möj­lig­he­ten att opereras”.
    Hoi­ta­mat­ta jää­mi­sen takia lisään­ty­nei­tä kuo­le­mia esim syö­pään ei seu­ra­ta her­keä­mät­tä kuten koro­na­kuo­le­mia. Oli­si syytä.

  28. Alkos­ta oste­taan enem­män alko­ho­lia kun nyt ei saa mat­kus­ta­ja­maa­han­tuo­tua tuliais­vii­naa mis­tään. Minä­kin kävin pää­siäis­vii­nit poik­keuk­sel­li­ses­ti alkos­ta kun en käy nyt vii­kot­tai­sil­la työ­mat­koil­la virossa

  29. Erin­omai­nen kir­joi­tus Osmo, kuten muut­kin koro­nas­ta kir­joit­ta­ma­si jutut. En oikeas­taan jak­sa itse juu­ri koro­na-uuti­soin­tia seu­ra­ta medias­ta, kos­ka se on niin sen­saa­tio­ha­kuis­ta ja liet­soo vain paniik­kia rapor­toi­den pää­asias­sa abso­luut­ti­sia uhri­lu­ku­ja, joil­la ei mie­les­tä­ni ole juu­ri mitään infor­maa­tio­ar­voa. Mut­ta blo­gi­si teks­te­jä koro­nas­ta on aina mie­len­kiin­tois­ta lukea. Pidän sii­tä, että kat­sot koro­naa pal­jon enem­män tie­teel­li­ses­tä ja tilas­tol­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta kuin moni muu ja uskal­lat kir­joit­taa asiois­ta niin­kuin ne on. Tun­tuu, että moni ei uskal­la puhua näis­tä ihmis­hen­kien hin­nas­ta ja jos puhuu niin saa epäin­hi­mil­li­sen tyy­pin leiman.

    Se nyt vaan on niin, että joku hin­ta ihmis­hen­gel­le pitää antaa täs­sä koro­na­krii­sis­sä, koko yhteis­kun­taa ei vaan voi sul­kea sil­lä perus­teel­la, että sääs­te­tään joi­tain ihmis­hen­kiä: näil­le on pak­ko las­kea joku hin­ta mit­kä rajoi­tuk­set ovat tar­peen ja mikä mää­rä sääs­tet­ty­jä ihmis­hen­kiä on kustannustehokasta. 

    Itse en näe täs­sä juu­ri muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin ava­ta yhteys­kun­taa ja ottaa vas­taan sai­ras­tu­mi­sia: useim­mat para­nee, osa pys­ty­tään hoi­ta­maan ja osa meneh­tyy. Lopuk­si sit­ten las­ke­taan moni­ko kuo­li, useim­mat näis­tä oli­si­vat var­maan kuol­leet muu­ten­kin parin vuo­den sisäl­lä. Jon­kun mie­les­tä voi kuu­los­taa epäin­hi­mil­li­sel­tä, mut­ta itse näen, että tämä on vain rea­lis­mia. Aika var­mas­ti joku lää­ke­kin täs­sä tulee koh­ta­puo­lin, joka aina­kin vähen­tää kuolemia.

  30. Leh­dis­sä jul­kais­taan päi­vit­täin koro­naan sai­ras­tu­nei­den, kuol­lei­den ja jopa paran­tu­nei­den luku­mää­riä. Kui­ten­kin huo­lel­li­ses­ti väl­te­tään ker­to­mas­ta päi­vit­täis­tä koko­nais­kuo­lin­mää­rää, siis luku­ja “kuol­leet yhteen­sä”, “koro­nan seu­rauk­se­na kuol­leet” ja “kes­ki­mää­rin tänä päi­vä­nä kuol­leet”. Saa­tai­siin vähän taus­taa tähän kohuun.

    Voi jopa olla että aina­kaan tääl­lä Suo­mes­sa ei koro­na näy kuo­lin­ti­las­tois­sa miten­kään. Ja voi olla että näi­den eris­tä­mis­toi­mien seu­rauk­se­na kausifluns­sat ym vähen­ty­vät niin pal­jon ettei koro­na näy luku­mää­ris­sä muutenkaan. 

    Ehkä muu­ta­man vuo­den kulut­tua tau­ti on vain yhtei­nen koke­mus jota muis­tel­laan ja käsit­tä­mä­tön poik­kea­ma kas­vi­huo­neil­miö­ti­las­tois­sa. Ja sen IPCC vai mikä se oli kum­maa pois jol­lain korjauskertoimella.

  31. Hei Osmo,

    Kii­tos puheen­vuo­ros­ta­si, har­va uskal­taa tul­la ulos näi­den käsit­tei­den kans­sa — Nal­len ulos­tu­lo ei saa­nut aikaan mer­kit­tä­vää kes­kus­te­lua, toi­vot­ta­vas­ti tämä saa. 

    Lää­ke­tie­teen alal­la opis­ke­le­va­na oli­sin halun­nut kysyä, mis­tä läh­tees­tä lukusi 60k-100k € per QALY on? Hgin yli­opis­ton lää­ke­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa muis­te­len muu­ta­ma vuo­si sit­ten luen­noit­si­jan esit­tä­vän 15–30k € per QALY luvun Suo­men ter­vey­den-/sai­raan­huol­los­ta.

    Koro­na­kes­kus­te­lus­sa olem­me kan­sa­na unoh­ta­neet tai ylen­kat­so­neet influens­san vuo­sit­tai­sen tuhon Suo­mes­sa — roko­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta usei­ta sato­ja ihmi­siä kuo­lee influens­saan, ml. lap­sia, joka vuo­si. Tois­tai­sek­si THLn jul­kai­se­mat tilas­tot viit­taa­vat sii­hen, että koro­na on pää­osin väli­tön kuo­lin­syy (Suo­mes­sa tilas­to­kes­kus jul­kai­see perus­kuo­lin­syyt kuo­le­miin vuo­sit­tain) — jos mit­tai­sim­me ja tilas­toi­sim­me väli­tön­tä kuo­lin­syy­tä, kuo­li­si Suo­mes­sa aina­kin 5 000 ihmis­tä vuo­des­sa keuhkokuumeeseen.

    1. Keuh­ko­kuu­me ei tai­da enää olla ollut vuo­siin ensi­si­jai­se­na kuo­lin­syy­nä, vaan kir­ja­taan esi­mer­kik­si Alz­hei­mer. Tämä lie­nee aiheut­ta­nut tie­tyn yli­ko­ros­tuk­sen koro­na­keuh­ko­kuu­meen osallisuudesta.

      Var­sin­kin teho­hoi­don eli hen­gi­tys­ko­ne­hoi­don sel­lai­se­naan­kin välit­tö­mäs­tä hen­gen­vaa­ral­li­suu­des­ta yli 80-vuo­tiail­le on vai­et­tu täy­sin, ja täl­löin las­ke­taan sil­mä kova­na tapauk­sia ja hen­gi­tys­ko­nei­ta ja teh­dään nopei­ta joh­to­pää­tök­siä tilan­teen vakavuudesta. 

      Me emme edes saa kun­nol­li­sia ver­tai­lu­tut­ki­muk­sia hen­gi­tys­ko­ne­hoi­don hyö­dyl­li­syy­des­tä, kos­ka eet­ti­ses­ti emme uskal­la teh­dä kont­rol­li­ryh­mää. Ebo­lan suu­res­ti mai­nos­tet­tu lää­ke, Rem­des­vir, osoit­tau­tui tehot­to­mak­si, kun lopul­ta uskal­let­tiin teh­dä satun­nais­tet­tu ver­tai­lu. Sen sijaan muu­ta­mat muut vas­ta-aine­kok­tai­lit toi­mi­vat hyvin­kin. Rem­des­vir — lää­ket­tä tes­ta­taan nyt suu­rin toi­vein tähän koro­na­vi­ruk­seen, toi­vot­ta­vas­ti onnis­tuu siinä.

  32. Carol Ree­din elo­ku­vas­sa Kol­mas mies rois­to Har­ry Lime, jota Orson Wel­les esit­tää karus­ti, on varas­ta­nut peni­sil­lii­niä ja myy­nyt sitä lai­men­net­tu­na sai­raa­loil­le, jol­loin monia poti­lai­ta on kuol­lut. Lopus­sa Har­ry Lime tapaa Wie­nin maa­il­man­pyö­räs­sä ystä­vän­sä Hol­ly Mar­ten­sin, joka ihmet­te­lee, kuin­ka van­ha kave­ri on voi­nut vajo­ta niin alas. 

    Lime tote­aa suun­nil­leen tähän tapaan. Kat­so­pa noin pik­kui­sia ihmi­siä tuol­la alhaal­la. Kun voi­tat näin val­ta­vas­ti rahaa lai­men­ta­mal­la peni­sil­lii­niä, et enää las­ke, kuin­ka mon­ta keh­taat tap­paa. Las­ket, kuin­ka mon­ta on varaa jät­tää henkiin. 

    Ihan oikeas­ti­ko täs­sä las­kes­kel­laan, kuin­ka mon­ta meil­lä on varaa jät­tää hen­kiin? Mihin se pal­jon mai­nos­tet­tu jaka­ma­ton ihmi­sar­vo katosi?

    On ihan mah­dol­lis­ta, ettei koro­naan pys­ty­tä kehit­tä­mään lää­ket­tä tai roko­tet­ta. Oli­si­ko sil­loin muu­ta vaih­toeh­toa kuin tes­ta­ta kaik­kia jat­ku­vas­ti ja eris­tää tar­tun­nan saa­neet pysy­väs­ti muis­ta tar­tun­ta­tau­ti­lain 63§ ja 66§ :n perus­teel­la? Palat­tai­siin suun­nil­leen sadan vuo­den takai­seen aikaan, kun tuber­ku­loo­si tap­poi tuhan­sia vuo­sit­tain, eikä toi­mi­vaa lää­ket­tä ollut. Toi­vo­taan, että roko­te ja lää­ke kehi­te­tään pian.

    1. Kau­ko: Ihan oikeas­ti­ko täs­sä las­kes­kel­laan, kuin­ka mon­ta meil­lä on varaa jät­tää hen­kiin? Mihin se pal­jon mai­nos­tet­tu jaka­ma­ton ihmi­sar­vo katosi?

      Kuten todet­tua, syvä talous­la­ma aiheut­taa myös kuo­le­mia. Niis­tä enem­mis­tö tulee syr­jäy­ty­mi­sen ja sai­ras­ta­mi­sen kaut­ta ja näkyy vas­ta pit­käl­lä vii­veel­lä. Jaka­mat­to­man ihmi­sar­von ansait­se­via ihmi­siä hekin.

  33. Tätä kes­täi­si kak­si vuotta

    Nykyi­sen­lai­sia raju­ja rajoi­tus­toi­mia tus­kin jat­ke­taan niin pit­kään. Riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka hyvin rajoi­tuk­set toi­mi­vat, hin­ta var­maan­kin kat­so­taan lii­an suu­rek­si jo aiem­min. Näin ollen kus­tan­nus tus­kin tulee ole­maan aivan 44 miljardia €.

    1. Las­se Leh­tos­ta haas­ta­tel­tiin Ykkö­saa­mus­sa. Hän­kin oli sitä miel­tä, että ennen pit­kään ihmi­set lopet­ta­vat ohjei­den seu­raa­mi­sen. Vii­meis­tään kau­nii­den ilmo­jen saa­pues­sa ale­taan lip­sua. Se kuu­luu ihmis­luon­toon. Ei voi olet­taa, että ihmi­set suos­tui­si­vat elä­mään kuu­kausia tai jopa vuo­sia hatätilassa.

      Leh­to­nen tun­tuu, muu­ten, ole­van sitä miel­tä, että Suo­mes­sa ei ole pan­de­mi­aa kuin kol­mes­sa maa­kun­nas­sa. Muu­al­la on pys­tyt­ty seu­ra­maan tar­tun­ta­ket­ju­ja tehok­kaas­ti (min­kä takia ei kuu­lu puhua pan­de­mias­ta). Nyt Uuden­maan eri­tyk­sen lop­pues­sa on hyvin toden­nä­köis­tä, että pan­de­mia alkaa muu­al­la­kin maas­sa. Sen jäl­keen on pal­jon vai­kem­paa toe­tut­taa jäl­ji­tys- ja karanteenistrategiaa. 

      Parem­pi stra­te­gia oli­si siis hänen mukaan­sa ollut pitää muun maan tilan­ne ennal­laan ja pai­naa tiu­kem­mil­la toi­mil­la pan­de­mia-aluei­den tar­tun­nat alle R1:tä.

      1. Pan­de­mi­aa ei voi olla maa­kun­nis­sa, niis­sä se on epi­de­mia. Kat­soin joku aika sit­ten maa­kun­ta­poh­jai­sia tilas­to­ja, ja Uuden­maan ympä­ris­tös­sä ilmaan­tu­vuus oli olen­nai­ses­ti pie­nem­pi. Tyy­pil­li­siä mök­ki­maa­kun­tia. Pir­kan­maal­la­kin on ollut usei­ta päi­viä, ettei yhtään uut­ta rapor­toi­tua tar­tun­taa. Tar­tun­ta­ket­ju­ja­kin pys­ty­tään vie­lä jos­sain mää­rin jäl­jit­tä­mään. Sii­nä mie­les­sä olen eri miel­tä kuin OS Uuden­maan karan­tee­nin jat­kos­ta. Ja ei pel­kän insi­dens­sin perus­teel­la pidä teh­dä pää­tök­siä, vaan sama insi­dens­si Uudel­la­maal­la ja Meri-Lapis­sa on eri asia. Suu­rem­pi väes­tö­mää­rä aiheut­taa suu­rem­man tar­tun­ta­ris­kin ulko­puo­lel­le kuin pie­nem­pi väes­tö­mää­rä (jos insi­dens­si sama). Ilmei­ses­ti THL on muut­ta­nut lin­jaan­sa enem­män lau­ma­suo­jan suuntaan.

        Eri asia sit­ten mikä on oikea lin­ja, se näh­dään vas­ta 1–2 vuo­den pääs­tä. Itseä­ni jos­sain mää­rin ihme­tyt­tää tämä pani­koin­ti. THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influens­san aiheut­ta­ma yli­kuol­lei­suus oli­si ollut noin 1 000 hen­keä. (Iko­nen et al. 2018). Ei mitään media­huo­mio­ta tai pani­koin­tia tällöin.

      2. Tuo vuo­den 2017–18 influens­sae­pi­de­mia tap­poi Euroo­pas­sa 200 000 ihmis­tä. Viral­lis­ten­lu­ku­jen mukaan koro­na ei ole vie­lä pääs­syt tähän, kuol­lei­ta Euroo­pas­sa sata­tu­hat­ta, mut­ta ensi­kuus­sa var­maan­kin pää­see. Tosin jot­kin maat rapor­toi­vat vain osan kuo­le­mistqa. Kuol­lei­suus­lu­vus­ta voi­daan jon­kin ajan kulut­tua pää­tel­lä kokonaissaldo. 

    2. Ossi Sare­so­ja:
      Nykyi­sen­lai­sia raju­ja rajoi­tus­toi­mia tus­kin jat­ke­taan niin pit­kään. Riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka hyvin rajoi­tuk­set toi­mi­vat, hin­ta var­maan­kin kat­so­taan lii­an suu­rek­si jo aiem­min. Näin ollen kus­tan­nus tus­kin tulee ole­maan aivan 44 miljardia €.

      Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö eilen jul­kai­se­man ennus­teen luku­jen mukaan las­ku on jo nykyi­sil­lä toi­mil­la isom­pi kuin 44 mil­jar­dia. Lie­vän ennus­teen mukaan jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä kas­vaa tänä vuon­na 14 mil­jar­dil­la eruol­la 16,6, mil­jar­diin euroon. VM:n suo­tui­sam­man­kaan ennus­teen mukaan BKT ei saa­vu­ta vuon­na 2019 val­lin­nut­ta tasoa edes vie­lä vuon­na 2024, johon ennus­teen tar­kas­te­lu­jak­so päät­tyy. Kuop­paa BKT:hen vuo­teen 2019 näh­den odo­te­taan VM:n ennus­teen mukaan ker­ty­vän aina­kin 5 vuot­ta, vaik­ka rajoi­tuk­set puret­tai­siin 3 kuu­kau­den pääs­tä nii­den alka­mi­ses­ta. Kun muun­taa mene­tet­tyä BKT:ta tuol­ta vii­den vuo­den ajan­jak­sol­ta euroik­sia, tun­nu­taan pää­dyt­tä­vän jo lie­vem­mäs­sä­kin ennus­tees­sa rei­lus­ti yli 44 mil­jar­din euron kus­tan­nus­ten. Nii­tä luku­ja VM:n ennus­tees­sa ei ole las­ket­tu val­miik­si luki­jal­le yhteen.

      Ennus­tees­sa ei lisäk­si ole huo­mioi­tu lain­kaan sitä, että suo­ma­lai­ses­ta työ­elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä on nyt paris­sa kuu­kau­des­sa sula­nut kar­keas­ti arvioi­den noin 30–40 mil­jar­din euron edes­tä rahas­toi­tu­ja sijoi­tus­va­ro­ja koro­na­toi­men­pi­tei­den seu­rauk­se­na tapah­tu­neen sijoi­tuso­mai­suu­den arvon­las­kun joh­dos­ta. Jos se huo­mioi­tai­siin kus­tan­nuk­se­na myös, jo pel­kän vuo­den 2020 hin­ta­lap­pu jul­ki­sel­le sek­to­ril­le voi olla mai­nit­tu 44 mil­jar­dia euroa, tai jopa enemmänkin.

      1. mie­te: Ennus­tees­sa ei lisäk­si ole huo­mioi­tu lain­kaan sitä, että suo­ma­lai­ses­ta työ­elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä on nyt paris­sa kuu­kau­des­sa sula­nut kar­keas­ti arvioi­den noin 30–40 mil­jar­din euron edes­tä rahas­toi­tu­ja sijoi­tus­va­ro­ja koro­na­toi­men­pi­tei­den seu­rauk­se­na tapah­tu­neen sijoi­tuso­mai­suu­den arvon­las­kun joh­dos­ta. Jos se huo­mioi­tai­siin kus­tan­nuk­se­na myös, jo pel­kän vuo­den 2020 hin­ta­lap­pu jul­ki­sel­le sek­to­ril­le voi olla mai­nit­tu 44 mil­jar­dia euroa, tai jopa enemmänkin.

        Onko eläk­kei­tä mak­set­tu myy­mäl­lä osak­kei­ta? En siis tie­dä ja sik­si kysyn.

        Koro­na tuo myös sääs­tö­jä, jos van­huk­sia pal­jon kuolee.

      2. Ato­mis­ti: Onko eläk­kei­tä mak­set­tu myy­mäl­lä osak­kei­ta? En siis tie­dä ja sik­si kysyn.

        Koro­na tuo myös sääs­tö­jä, jos van­huk­sia pal­jon kuolee.

        Elä­keyh­tiöt teke­vät jat­ku­vas­ti osa­ke­si­joi­tuk­sia ja nyt nii­den arvo on las­ke­nut noin 20%. Mut­ta ei nii­tä lopul­li­ses­ti ole mene­tet­ty, riip­puu tule­vai­suu­den pörssikursseista.

      3. Count­ry­boy:

        Elä­keyh­tiöt teke­vät jat­ku­vas­ti osa­ke­si­joi­tuk­sia ja nyt nii­den arvo on las­ke­nut noin 20%. Mut­ta ei nii­tä lopul­li­ses­ti ole mene­tet­ty, riip­puu tule­vai­suu­den pörssikursseista.

        Elä­keyh­tiöi­den omai­suu­des­sa on las­ke­nut muu­ta­kin kuin vain elä­ke­kurs­sit. Elä­keyh­tiöt ovat mm. mer­kit­tä­viä lii­ke­kiin­teis­tö­jen omis­ta­jia Suo­mes­sa. Kun ravin­to­lat eivät mak­sa vuo­kri­aan, ja monien mui­den­kin vuo­kra­lais­ten vuo­kran­mak­su­ky­ky on niin ja näin lähi­vuo­si­na, on erit­täin toden­nä­köis­tä, että elä­keyh­tiöi­den omis­ta­mien lii­ke­kiin­teis­tö­jen vajaa­käyt­tö­as­te nousee ja vuo­krat uusis­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa las­ke­vat. 10 pro­sen­tin vähe­ne­mä vuo­kra­tuo­tos­sa voi tar­koit­taa mones­sa lii­ke­kiin­teis­tös­sä jäl­leen­myyn­tiar­von alen­tu­mis­ta yli 20 pro­sen­til­la. Lisäk­si yri­tys­lai­no­jen korot ovat nous­seet vii­mei­sen kuu­kau­den aika­na. Se on mer­kin­nyt elä­keyh­tiöi­den van­ho­jen yri­tys­lai­no­jen jäl­leen­myyn­tiar­voil­le alenemaa.

        Eläk­kei­tä mak­se­taan täl­lä het­kel­lä myy­mäl­lä työ­elä­keyh­tiöi­den van­haa omai­suut­ta, kos­ka kuu­kausi­ta­son uudet työ­elä­ke­mak­su­ker­ty­mät ovat nyt pie­nem­piä kuin mak­se­tut eläk­keet. Vii­me vuon­na tähän aikaan nämä oli­vat suun­nil­leen tasa­pai­nos­sa, mut­ta nyt on ensin­nä­kin menos­sa tai het­ken pääs­tä tulos­sa pal­jon lomau­tuk­sia (Työ­elä­keyh­tiöi­den rahoi­tuk­sel­le esi­mer­kik­si 300 000 hen­gen lomau­tuk­set mer­kit­se­vät elä­ke­mak­su­tu­lo­jen jää­mis­tä pois näi­den osal­ta koko­naan lomau­tus­kau­del­la), yri­tyk­sil­le on annet­tu oikeus siir­tää elä­ke­mak­su­jen mak­su­jaan 3 kuu­kaut­ta eteen­päin, ja lisäk­si pal­kan­saa­jien työ­elä­ke­mak­su­jen työ­nan­ta­jao­saan on teh­ty väliai­kai­nen mak­sua­len­nus vuo­den 2020 lop­puun asti, jota ale­taan ker­ryt­tää takai­sin vuon­na 2022 väliai­kai­ses­ti koro­te­tuil­la työ­nan­ta­ja­mak­suil­la. Lop­pu­vuo­den ajan työ­eläk­kei­tä mak­se­taan kutis­ta­mal­la elä­ke­ra­has­to­jen määrää. 

        Tuos­ta joh­tuen myös­kään mah­dol­li­nen tule­va osa­ke­kurs­sien nousu ennal­leen ei paik­kaa tapah­tu­nut­ta las­kua. Omai­suut­ta rea­li­soi­daan nyt alem­mil­la mark­ki­na­hin­noil­la. Jos kurs­sit vaik­ka­pa vuo­den pääs­tä taas nouse­vat, sijoi­te­tun pää­oman mää­rä, jon­ka arvo nousee, on sel­väs­ti pie­nem­pi kuin se pää­oman mää­rä oli, joka kevääl­lä 2020 laski.

        Asia­kas­hy­vi­tyk­set, eli elä­ke­ra­has­tois­ta työ­nan­ta­jil­le vuo­sit­tain palau­te­tun “yli­tuo­ton” mak­sa­mi­nen, jon­ka mää­räl­lä työ­elä­keyh­tiöt kes­ke­nään kil­pai­le­vat yri­tys­asiak­kais­ta kun eläk­keet on saman suu­rui­sia, on nyt väliai­kai­ses­ti jäädytetty.

        Val­tio on sitou­tu­nut mak­sa­maan elä­ket­tä mm. vuo­den 2005 jäl­keen olleil­ta työt­tö­myys­ajoil­ta. Sii­tä ei ole vie­lä jul­kais­tu las­kel­mia, miten suu­ria koro­naan liit­ty­vien mas­sa­lo­mau­tus­ten kus­tan­nuk­set val­tiol­le elä­ke­me­no­jen kas­vun kaut­ta ovat tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Vuo­den 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­sen jäl­keen ei ole näh­ty sel­lais­ta mas­sa­työt­tö­myyt­tä, joka tänä vuon­na voi esiintyä.

  34. IMF:n ennus­te oli yllä refe­roi­tu vää­rin. Suo­mi sel­vi­ää IMF:n mukaan vähim­mäl­lä, ‑6%. Ruot­si pär­jää huo­nos­ti, BKT 2020: ‑6,8%. Tans­ka ja Nor­ja osu­vat tuon­ne väliin, Suo­men lähel­le. Kus­tan­nus onkin suh­teel­li­ses­ti kat­sot­tu­na negatiivinen.

    Kulut­ta­jien luot­ta­mus ja BKT:n kas­vu edel­lyt­tä­vät tur­val­li­suu­den palaa­mis­ta. Pelk­kä rajoi­tus­ten pois­ta­mi­nen ei rii­tä. Altis­tu­nei­den jäl­ji­tyk­sen auto­maa­tio ja nopeus pitää olla sitä luok­kaa, että kotiin jää­mi­nen on ris­kialt­tiim­paa kuin par­tu­riin tai tava­ra­ta­loon läh­te­mi­nen. Meil­lä Suo­mes­sa on tähän hyvä läh­tö­koh­ta, kun tau­din levin­nei­syys on suh­teel­li­sen matala. 

    Hal­li­tus val­mis­te­lee teho­kas­ta viruk­sen kit­ken­tää laki­muu­tok­sin mm. karan­tee­ni­mää­räys­ten suju­voit­ta­mi­sek­si. Virus saa­daan eli­mi­noi­tua mar­gi­naa­liin ja bis­nek­set pyö­ri­mään jo ennen kesää.

    1. Kii­tos Ilk­ka, olet oikeas­sa, sekoi­tin maat. Mut­ta vies­ti on oikeil­la luvuil­la nyt sit­ten vie­lä vah­vem­pi: rajoi­tuk­set voi­vat hyvin­kin olla jär­ke­viä myös talou­den kan­nal­ta, jos tukah­dut­ta­mi­sen jäl­keen seu­raam­me, tes­taam­me ja eris­täm­me sai­raak­si todetut.

  35. Etä­työs­tä olen eri miel­tä. Minus­ta sitä pitäi­si lisä­tä nor­maa­lio­lois­sa­kin. Olen kes­kus­tel­lut muu­ta­man nyt koro­nan takia etä­työ­hön siir­ty­neen kans­sa ja he ovat olleet tyy­ty­väi­siä. Jos tulee kol­le­gal­le asi­aa, on help­po soit­taa. Etä­työ vähen­tää lii­ken­net­tä, tilas­to­jen mukaan autoi­lu Hel­sin­gis­sä on vähen­ty­nyt selvästi.

  36. Kysy­mys on ajan hank­ki­mi­ses­tam kun hel­mi­kuus­sa ei teh­ty mitään.
    Aika on arvo­kas asia — muu­ten teho­hoi­to­pai­kat oli­vat juu­ri­kin lop­pu­neet. Nyt oli pari viik­koa aikaa pika­kou­lut­taa lisä­hen­ki­lös­töä ja van­hem­mat­kin keuh­ko­lait­teet saa­tiin kuntoon.
    Maa­han on saa­tu suo­jai­mia ja Kii­nas­sa­py­sy­tet­tiin 700 uut­ta teh­das­ta nii­den tuotantoon.
    Tes­taus­ka­pai­teet­ti saa­tiin muu­ta­mas­ta sadas­ta päi­väs­sä nos­tet­tua muu­ta­maan tuhan­teen — tes­ti­set­te­jä on saa­tu han­kit­tua ja labo­ra­to­riot pyörimään.

    Maa­lis­sa ei olla mut­ta liik­keel­le on päästy.

    Vaih­toeh­to, malli‑O, on vaik­ka tas­sä: https://youtu.be/cOmdkN6MOwU
    Hajoi­te­taan ter­vey­den­hol­to, saa­gaan hoi­ta­jat ja lää­kä­rit myös kipeik­si. Yli­pää­tään pide­tään ikäih­mi­siä taakkana.

    Jos kyse ei oli­si Uudes­ta­maas­ta, poliit­ti­nen pai­ne juri­dis­tii­kal­la näprää­mi­seen oli­si puut­tu­nut. Jol­lain on mök­ki Savossa?

    Poli­tiik­ka vies­tii myös teoil­la. Ruot­sis­sa puhut­tiin ja nevot­tiin. Suo­mes­sa Uuden­maan sul­ke­mi­nen oli vies­ti, että ollaan tosis­saan. 10 ker­tai­nen ero mui­hin maa­kun­tiin on ihan pai­na­va perus­te, mut­ta ei se ole tasa-arvois­ta tie­ten­kään. Muu­al­la­kin pitää voi­da kuolla.

    Suo­men avaa­mi­nen ei pal­joa talout­ta auta, kun muu Euroop­pa ja maa­il­ma on kiin­ni. Eikä hätää: nyt­kin rikas­tu­taan krii­sin ansios­ta, eivät toki kaikki.

    1. Aina­kin pää­mi­nis­te­rin äiti on elä­nyt leh­ti­ju­tun mukaan Kesä­ran­nas­sa lap­sen­las­taan hoi­taen ties kuin­ka kau­an. Äidin koti on kui­ten­kin käsit­tääk­se­ni Tam­pe­reel­la. (No, en oikees­ti usko, että tol­la on mer­ki­tys­tä, aina­kaan mität­tö­män pien­tä isom­paa. Eri­kois­ta kui­ten­kin on, että taval­laan pää­mi­nis­te­ri ei nou­da­ta sitä viran­omais­oh­jet­ta, jon­ka mukaan iso­van­hem­pien ei pitäi­si tava­ta lapsenlapsiaan.)

  37. Minun lis­ta­ni kär­jes­sä ovat perus­kou­lun alim­mat luokat.”

    Voi­si­ko nuor­ten lei­rit olla myös aika kor­keal­la lis­tal­la? Eli väki­jou­kon kokoon­tu­mi­set avat­tu nuo­ril­le tie­tyin ehdoin? Ryh­mä oli­si pidem­pään yhdes­sä ja samal­la eris­tyk­sis­sä (vähen­täen myös ris­ki­ryh­mien tar­tun­ta­vaa­raa sinä aika­na ja sen jäl­keen jos lei­ri­läi­sil­le saa­tu immu­ni­teet­ti)? (ja täs­sä lei­rit siis posi­tii­vi­ses­sa mie­les­sä, ettei väki­sin hae­ta vää­riä mielikuvia)

    Tähän käy myös on ter­mi CCI eli Cont­rol­led Coro­na Infec­tion. Tämän aja­tuk­se­na se, että sen sijaan että ihmi­set sai­ras­tu­vat satun­nai­ses­ti (tau­tiin johon luul­ta­vas­ti siis kui­ten­kin sai­ras­tu­vat ennen roko­tet­ta) oli­si vaih­toeh­to­na vapaa­eh­toi­nen kont­rol­loi­tu tilan­ne. Näin tie­de­tään myös mihin hen­ki­lö sai­ras­tuu ja jos pahem­pia oirei­ta voi­daan tehok­kaam­min myös hoitaa.

    Koro­na­pas­si oleel­li­nen yhteis­kun­nan avaa­mi­ses­sa ja jat­kon kan­nal­ta eten­kin mat­kus­ta­mi­ses­sa. Inten­sii­vi­nä hyvä kan­sa­lai­sil­le, jos sil­lä saa vapauk­sia ja vaa­ti­muk­se­na samal­la esim. app­sin tms. käyttö.

    Varoi­tus­kar­tat kuten sää/siitepöly tms. oli­si­vat hyvä uutisissa/lehdissä, jos­sa alu­een rajoitukset/suositukset sel­keäs­ti ilmoi­tet­tu. Tun­tuu jär­jet­tö­mäl­tä, että kun­ta­ta­sol­la seu­ra­taan tarttuneita/kuolleita tämän osal­ta, kun oikeas­ti popu­laa­tio­ta­sol­la halu­taan pitää hom­ma aisois­sa mah­dol­li­sim­man hyvin (että mm. hoi­to­pai­kat balans­sis­sa) ja kom­mu­ni­kaa­tio yksinkertaisena.

    Vie­lä pala­tak­se­ni tähän CCI tee­maan, ongel­ma­han on tie­ten­kin tämä ns. “tahal­li­nen tar­tut­ta­mi­nen”. Ei-ris­ki­ryh­mä­läi­sil­le tie­to sii­tä, että nyt käy “luon­nol­lis­ta roko­te­vai­het­ta läpi” tai aja­tus sii­tä että sai­ras­te­taan kuten vesi­ro­kot ym. aika­naan vain läpi ei nyt kovin ihmeel­lis­tä kui­ten­kaan pitäi­si olla. 

    Jos oikein kär­jis­te­tään, niin karan­tee­niai­ka ei-ris­ki­ryh­mä­läi­sil­le ilman, että samal­la sai­si immu­ni­tee­tin oli­si kaik­kein eni­ten haas­kat­tua toimintaa.

  38. Näin Kali­for­nias­ta kat­sot­tu­na Suo­men ja Ruot­sin mal­lit ovat hyvin lähel­lä toi­si­aan. Asiat ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti sal­lit­tu­ja, ellei nii­den kiel­tä­mis­tä ole kat­sot­tu vält­tä­mät­tö­mäk­si. Tääl­lä on valit­tu toi­nen tie: kaik­ki on kiel­let­ty, ellei sitä ole kat­sot­tu vält­tä­mät­tö­mäk­si sal­lia. Kotoa ei saa pois­tua ilman hyväk­syt­tä­vää syy­tä, ja yri­tyk­set ovat kiin­ni, ellei nii­den ole erik­seen sal­lit­tu olla auki.

    Suomen/Ruotsin mal­lis­sa on kak­si isom­paa ris­kiä. Jos rajoi­tuk­set ovat sel­väs­ti lii­an löy­siä, sai­ras­tu­nei­ta ja kuol­lei­ta tulee pal­jon. Näin uhkaa käy­dä Ruot­sis­sa (jos­kin vii­me päi­vien luvut herät­tä­vät toi­voa sii­tä, että ruot­sa­lai­set osai­si­vat käyt­täy­tyä vas­tuul­li­ses­ti ihan vapaa­eh­toi­ses­ti). Jos taas rajoi­tuk­set ovat hie­man lii­an löy­siä, epi­de­mia pit­kit­tyy eikä talout­ta pääs­tä vält­tä­mät­tä avaa­maan samas­sa tah­dis­sa tiu­kem­mat rajoi­tuk­set valin­nei­den mai­den kans­sa. Suo­mes­sa on vaa­ra­na tämä, jos ennus­teet osoit­tau­tu­vat lii­an optimistisiksi.

    Yksin­ker­tai­set las­kel­mat aliar­vioi­vat sel­väs­ti val­toi­me­naan rie­hu­van epi­de­mian kus­tan­nuk­sia. Esi­mer­kik­si kuol­lei­suus ei ole vakio, vaan se nousee sii­nä vai­hees­sa, kun sai­ras­tu­nei­den mää­rä ylit­tää ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män kapa­si­tee­tin. Täs­sä vai­hees­sa kuol­lei­den kes­ki-ikä saat­taa myös las­kea, kun työi­käi­set ihmi­set jää­vät ilman hoi­toa. Kuol­lei­ta alkaa tul­la myös muis­ta syis­tä (esim. onnet­to­muu­det, syö­vät, syn­ny­tys­kompli­kaa­tiot), jot­ka oli­si­vat olleet nor­maa­lio­lois­sa hoi­det­ta­vis­sa. Myös lap­si­kuol­lei­suus voi nous­ta. Lisäk­si yri­tyk­siä saat­taa kaa­tua ja yhteis­kun­nan toi­min­to­ja pysäh­tyä hal­lit­se­mat­to­mas­ti, jos lii­an moni ihmi­nen sai­ras­tuu samaan aikaan.

    Lisäk­si kan­nat­taa huo­mioi­da, että ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tö muo­dos­taa taval­laan yhden ris­ki­ryh­män, kos­ka se altis­tuu työs­sään suu­ril­le virus­kuor­mil­le. Jos Suo­mes­sa on jo nyt pulaa lää­kä­reis­tä ja hoi­ta­jis­ta ja tilan­teen odo­te­taan pahe­ne­van tule­vai­suu­des­sa, niin val­toi­me­naan rie­hu­va epi­de­mia nos­tai­si pulan aivan uudel­le tasol­le. Sitä pulaa ei sit­ten enää kor­jat­tai­si­kaan ihan yhdes­sä vuosikymmenessä.

  39. Lisäk­si on tur­ha kuvi­tel­la, että vas­ta luke­mis­ta opis­ke­le­vat oli­si­vat eri­tyi­sen tehok­kai­ta etä­opis­ke­li­joi­ta. Hin­ta kou­lun­käyn­nin lop­pu­mi­ses­ta on korkea

    Onko kui­ten­kaan kovin kor­kea? Enim­mäk­seen kou­lu on kui­ten­kin las­ten­tar­ha eikä juu­ri­kaan hyö­dyl­li­siä asioi­ta opet­ta­va lai­tos. Jos oppii luke­maan muu­ta­man kk:n myö­hem­min, niin hait­ta lie­nee mitätön.

    1. Enim­mäk­seen kou­lu on kui­ten­kin las­ten­tar­ha eikä juu­ri­kaan hyö­dyl­li­siä asioi­ta opet­ta­va lai­tos. Jos oppii luke­maan muu­ta­man kk:n myö­hem­min, niin hait­ta lie­nee mitätön.

      Jos kou­lu on lap­sil­le hyö­dy­tän, sil­loin­han oppi­vel­vol­li­suut­ta voi­tai­sin lyhen­tää ja sääs­tää pal­jon. Näin saa­tai­siin rahoi­te­tuk­si vaik­ka vappusatanen.

      1. Kai­kel­la suu­rel­la kun­nioi­tuk­sel­la blo­gin kir­joit­ta­jaa koh­taan täy­tyy tode­ta, että nyt meni vähän alta riman. Tyt­tä­re­ni (joka tosin on ylä­as­teel­la) sanoo oppi­van­sa etä­ope­tuk­ses­sa parem­min, kun ei ole luo­kas­sa syn­ty­vää häi­riö­tä hait­taa­mas­sa. Omat muis­tot sekä kou­lus­ta kai­kil­la asteil­la, että armei­jas­ta ovat samat: jär­jes­täy­ty­mi­seen meni oppi­mi­sen kus­tan­nuk­sel­la suu­rin osa ajas­ta. Ja aina men­tiin suu­rim­man häi­riö­te­ki­jän aset­ta­mal­la tasolla.

      2. Juk­ka Salo­mä­ki:
        Kai­kel­la suu­rel­la kun­nioi­tuk­sel­la blo­gin kir­joit­ta­jaa koh­taan täy­tyy todeta,että nyt meni vähän alta riman.Tyttäreni (joka tosin on yläasteella)sanoo oppi­van­sa etä­ope­tuk­ses­sa parem­min, kun ei ole luo­kas­sa syn­ty­vää häi­riö­tä haittaamassa.Omat muis­tot sekä kou­lus­ta kai­kil­la asteil­la, että armei­jas­ta ovat samat: jär­jes­täy­ty­mi­seen meni oppi­mi­sen kus­tan­nuk­sel­la suu­rin osa ajas­ta. Ja aina men­tiin suu­rim­man häi­riö­te­ki­jän aset­ta­mal­la tasolla.

        Osa lap­sis­ta, usein ns. parem­man pii­rien lap­sis­ta, pär­jää mel­kein mil­lai­ses­sa kou­lus­sa tahan­sa. Se toi­nen osa usein hyö­tyy, kun on kans­sa­käy­mi­ses­sä noi­den pär­jää­vien las­ten kans­sa. Jot­kut tai­ta­vat olla kai­ken avun ulottumattomissa.

      3. Ato­mis­ti: Osa lap­sis­ta, usein ns. parem­man pii­rien lap­sis­ta, pär­jää mel­kein mil­lai­ses­sa kou­lus­sa tahan­sa. Se toi­nen osa usein hyö­tyy, kun on kans­sa­käy­mi­ses­sä noi­den pär­jää­vien las­ten kans­sa. Jot­kut tai­ta­vat olla kai­ken avun ulottumattomissa. 

        Noin on aina­kin sil­loin, kun on oppi­kir­jat ja oppi­ma­te­ri­aa­lit. Kun on hyvät oppi­kir­jat, on osal­le lap­sis­ta aika sama, mil­lai­nen kou­lu on. Jos ope­tus oli­si huo­noa, asiat voi­si kui­ten­kin omak­sua oppi­kir­jois­ta, jos nii­tä lukee. Osal­le per­heen­jä­se­net selit­tä­vät oppi­kir­jan avul­la asioi­ta myös auki. Suo­mes­sa on pää­dään­töi­ses­ti hyvät oppikirjat.

        Olen miet­ti­nyt, miten Stei­ner-kou­lu­lai­set pär­jää­vät nyt. Niis­sä kou­luis­sa ei käsit­tääk­se­ni ole oppi­kir­jo­ja. Oppi­kir­jat­to­muus (pape­ri­nen tai säh­köi­nen) voi lisä­vai­keut­taa aika taval­la oppi­mis­mah­dol­li­suuk­sia etä­kou­lus­sa, jota käy­dään kotoa käsin, kun opet­ta­jan läs­nä­olon puut­tues­sa ei voi sel­vi­tel­lä epä­sel­viä asioi­ta itse­näi­ses­ti koulukirjastakaan.

  40. Ei koro­na ole päi­vä­ko­ti­lap­sil­le ja kou­lu­lai­sil­le muu­ta kuin yksi funs­sa mui­den jou­kos­sa. Mut­ta he tuo­vat sen fluns­san van­hem­pien ikä­luok­kien kes­kuu­teen, joil­le se on ongel­ma. Tätä ei ehkä kau­pun­gis­sa niin huo­maa, mut­ta tääl­lä maal­la olim­me kou­lu­lais­ten aikaan jat­ku­vas­sa fluns­sas­sa, nyt las­ten muu­tet­tua omil­leen, mei­dän van­hem­pien fluns­sat ovat huo­mat­ta­vas­ti har­ven­tu­neet. Nii­tä oikeas­taan ilme­nee vain las­ten­las­ten vie­rai­lu­jen jälkeen.

    1. Eli rat­kai­su oli­si rajoit­taa las­ten kon­tak­tia iso­van­hem­pien kans­sa sen sijaan, että sul­je­taan koko koulujärjestelmä.

      1. ps:
        Eli rat­kai­su oli­si rajoit­taa las­ten kon­tak­tia iso­van­hem­pien kans­sa sen sijaan, että sul­je­taan koko koulujärjestelmä.

        On näis­tä viruk­sis­ta kiusaa myös las­ten van­hem­mil­le, tosin ei yhtä vaka­vaa kuin iso­van­hem­mil­le. Tehok­kain­ta tar­tun­ta­ket­jun kat­kai­su on, jos lap­set oli­si­vat enem­män aikaa van­hem­pien luo­na, jota nyt yri­te­tään ajaa takaa. Vahem­mat eivät toki sai­si tyriä tämän tehoa omal­la käyttäytymisellään.

  41. Rajoi­tus­ten vapaut­ta­mis­ta kan­nat­taa myös miet­tiä hie­man ana­lyyt­ti­sem­min kuin nyt on rajoi­tuk­sia pääl­le lät­kit­ty. Ote­taan esi­mer­kik­si ravin­to­lat: tuli­si toi­mia juu­ri noin kuin Osmo ehdot­taa. Eli ruo­ka­ra­vin­to­lat ja kah­vi­lat auki. Mak­si­mi­mää­rä asiak­kai­ta sisäl­le. Ei nou­to­pöy­tää tai buf­fet­tia mis­sään muo­dos­sa. Samal­la baa­rit ja yöker­hot edel­leen kiin­ni, karao­ket ja muut vas­taa­vat tar­tun­ta­pis­teet kiel­let­ty. Kukaan ei var­maan­kaan halua lukea uudel­leen leh­ti­jut­tu­ja Popu­luk­sen kän­ni­se­koi­lus­ta koro­na-aika­na, mut­ta samal­la kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta var­maan oli­si hyvin­kin jär­ke­vää ja arvo­kas­ta antaa siis­tien ruo­ka­ra­vin­to­loi­den aue­ta ja kok­kien ja tar­joi­li­joi­den saa­da har­joit­taa ammattiaan.

    Joku var­maan­kin tähän nyt vas­taa, että erit­te­lyä ravin­to­loit­tain on mah­do­ton­ta teh­dä. Ei ole. Anne­taan lupa aue­ta niil­le, joil­la on raken­nus­val­von­nan myön­tä­mä val­mis­tus­keit­tiö. Ilman luval­lis­ta keit­tiö­tä ovet pysy­vät kiin­ni. Hyvin sel­keä rajan­ve­to ja help­po valvoa.

    Ja seu­raa­va ruti­na kos­kee tasa-arvoa ja yhden­ver­tai­suut­ta. Tar­tun­ta­tau­ti­la­ki anta­nee mah­dol­li­suu­det toi­mia ilman ehdo­ton­ta yhden­ver­tai­suu­den vaa­ti­mus­ta, jos yhden­tyyp­pi­ses­tä toi­min­nas­ta aiheu­tuu isom­pi tar­tun­ta­vaa­ra kuin toisesta.

    On toki taval­laan ymmär­ret­tä­vää, että kun alus­sa halut­tiin pai­naa voi­mak­kaas­ti jar­rua, se piti teh­dä laa­joil­la blan­ket tyyp­pi­sil­lä rajoi­tuk­sil­la. Pur­ka­mi­sen voi sit­ten teh­dä jo fiksummin.

  42. Perus­kou­lun ala­luok­kien käyn­nis­tä­mi­sen suu­rin hyö­ty on tie­tys­ti se, että van­hem­mat pää­se­vät jat­ka­maan työn­te­koa. Kak­ko­se­na se että sos­suon­gel­mais­ten per­hei­den lap­set pää­se­vät pois kotoa. Parin kuu­kau­den pois­sao­lo kou­lus­ta tus­kin vai­kut­taa “inhi­mil­li­sen pää­oman” ker­ty­mi­seen merkittävästi. 

    Koko­nai­suu­te­na on siis tär­ke­ää että lap­set pää­se­vät kou­luun. Jos kui­ten­kin rea­lis­ti­nen aika­tau­lu nor­maa­lio­pe­tuk­seen palaa­mi­sel­le oli­si esim. tou­ko­kuun puo­li­vä­lin tie­noil­la, on hie­man kysee­na­lais­ta kuin­ka kan­nat­ta­vaa tämä oli­si. Ennen kesä­lo­mia jäi­si pari viik­koa aikaa ope­tuk­sel­le ja tämä aika meni­si toden­nä­köi­ses­ti koh­tuul­li­ses­sa kaa­ok­ses­sa. Har­va van­hem­pi­kaan ehti­si täs­sä ajas­sa pala­ta töihin. 

    On siis erit­täin tär­ke­ää että kou­lut jat­ku­vat syk­syl­lä nor­maa­lis­ti, mut­ta ehkä vähem­män tär­ke­ää että nii­tä enää kevääl­lä avataan.

    1. Pait­si niil­le, jot­ka ovat ala-asteen, ylä­as­teen, ammat­tiop­pi­lai­tok­sen tai lukion vii­mei­sel­lä luo­kal­la. Riip­puu tie­tys­ti koke­muk­ses­ta ja luo­kan mer­ki­tyk­ses­tä. Mut­ta jos haluam­me ja uskom­me, että kou­lu­lai­tok­sem­me tuot­taa enem­män posi­tii­vi­sia kuin nega­tii­vi­sia koke­muk­sia, ei ole ihan yhden­te­ke­vää lopet­taa kou­lu­aan hyväs­te­le­mät­tä kave­rei­taan ja vihan koh­tei­taan, ihas­tuk­si­aan ja luokkayhteisöään.

      1. Näin voi kyl­lä hyvin sanoa perus­kou­lun ja myös ammat­ti­kou­lun ylim­pien luok­kien oppi­lais­ta. Sen sijaan lukion ylim­män luo­kan oppi­laat eivät kyl­lä muu­toin­kaan oli­si kou­lus­sa tou­ko­kuus­sa, päät­tä­jäis- eli lak­kiais­päi­vää lukuun otta­mat­ta, jol­loin he vie­lä mene­vät sin­ne noin tun­nin kes­tä­vän juh­lan ajak­si. Heil­lä­hän var­si­nai­nen kou­lu­työ päät­tyi jo hel­mi­kuus­sa, min­kä jäl­keen ovat olleet vain yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set ja ten­tit. Ja nekin ovat nyt jo ohi. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set­han ehdit­tiin pitää juu­ri ennen kuin kou­lut sul­jet­tiin, tai siis yhden vii­kon ajan kou­luis­sa pidet­tiin vain ne, mut­ta mui­den luok­kien oppi­laat oli­vat jo kotona.

  43. Kou­lu­jen avauk­sen yhtey­teen voi­si liit­tää suun­ni­tel­mal­li­sen tes­tauk­sen, jol­la kar­toi­te­taan tilan­teen kehi­tys­tä. Sit­ten jos koto­na on ris­ki­ryh­mään kuu­lu­via, pitäi­si miet­tiä eri­kois­jär­jes­te­ly­jä. Koro­na­pas­sin vilaut­te­lu oli­si työ­läs­tä, mie­luum­min tun­nis­tet­ta­va hiha­nau­ha, jos­sa on tas­ku passille.

  44. Koro­na­vi­rus ei ole binää­ri­nen kuo­lee / ei-kuo­le. Tulee myös keuh­ko­jen arpeu­tu­mis­ta ja rapoi­toi­daan munuais‑, mak­sa- ja sydän­vau­riois­ta. Osal­la poti­lais­ta on myös neu­ro­lo­gi­sia ongel­mia. Osa munuais­vau­riois­ta tulee ilmei­ses­ti suo­raan viruk­ses­ta eikä immuunireaktiosta.

  45. Euroo­pas­sa koro­na­vi­ruk­sen suu­rin kus­tan­nus on euroa­lu­een ja EU:n tulevaisuus. 

    Ita­lian, Espa­nian ja Kreik­ka mah­dol­li­suu­det pelas­taa oma talou­ten­sa ovat rajoi­te­tut. Ita­lias­sa mal­til­li­nen­kin elvy­tys nos­taa velan suh­tes­sa BKT:hen 150% yli ja Ita­lian velan kor­ko on noin 2% kor­keam­pi kuin Sak­san kor­ko. EKP:n mah­dol­li­suu­det aut­taa yksit­täi­siä mai­ta ovat rajoitetut. 

    Täs­sä­kin blo­kis­sa on kes­kus­tel­tu sii­tä, kuin­ka euroa­lu­een tilan­ne on kes­tä­mä­tön pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Pitää joko integroi­tua enem­män tai vähen­tää inte­graa­tio­ta. Koro­na­vi­rus pakot­taa rat­kai­sun vii­den vuo­den sisällä.

    1. N/A:

      Ita­lian, Espa­nian ja Kreik­ka mah­dol­li­suu­det pelas­taa oma talou­ten­sa ovat rajoi­te­tut. Ita­lias­sa mal­til­li­nen­kin elvy­tys nos­taa velan suh­tes­sa BKT:hen 150% yli ja Ita­lian velan kor­ko on noin 2% kor­keam­pi kuin Sak­san kor­ko. EKP:n mah­dol­li­suu­det aut­taa yksit­täi­siä mai­ta ovat rajoitetut.

      Täs­sä­kin blo­kis­sa on kes­kus­tel­tu sii­tä, kuin­ka euroa­lu­een tilan­ne on kes­tä­mä­tön pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Pitää joko integroi­tua enem­män tai vähen­tää inte­graa­tio­ta. Koro­na­vi­rus pakot­taa rat­kai­sun vii­den vuo­den sisällä.

      Inte­graa­tio­kaan ei auta esim. Ita­li­aa (ja Kreik­kaa). Molem­mat lukeu­tu­vat maa­il­man van­he­ne­vien mai­den kär­ki­mai­hin. Elä­ke­me­not pai­su­vat kum­mas­sa­kin, ja työi­käis­ten osuus las­kee. Euroa­lu­een talout­ta on vai­kea jär­jes­tää, kun osan euro­mais­ta talous­ti­lan­ne maan sisäl­lä on pysy­väs­ti epä­ta­sa­pai­nos­sa jo väes­tön ikä­ra­ken­teen takia. Demo­kra­tiois­sa äänioi­keus on yhtä­läi­nen, pait­si alle täy­si-ikäis­ten osal­ta, ja elä­ke­läis­ten osuus har­joi­tet­tuun poli­tiik­kaan vai­kut­ta­vis­ta äänis­tä on vuo­si vuo­del­ta yhä pai­na­vam­pi. Euroa­lue ei ole eikä tule vuo­si­kym­me­niin ole­maan yhte­näi­nen talous­a­lue, kos­ka kie­lie­rot, kult­tuu­rie­rot ja monet muut asiat, toi­sin kuin USA.

      Euroa­lu­een erään­lai­nen “onni” on se, että sen vel­ka on euro­mää­räis­tä ja että suu­rin val­tion­vel­ko­ja on nyky­ään EKP, eikä vaik­ka­pa vie­raat val­tiot omi­ne valuut­toi­neen. Mut­ta kysei­nen tilan­ne on myös toden­nä­köi­nen poliit­tis­ten rii­to­jen aihe.

  46. Voi kuin­ka vir­kis­tä­vää rea­lis­mia polii­ti­kol­ta. Muo­toil­laan se nyt vie­lä vähän karum­min: Suo­mi tuho­aa talou­ten­sa vuo­sik­si vain antaak­seen huo­no­kun­toi­sil­le kasi­kymp­pi­sil­le mah­dol­li­suu­den jat­kaa kitu­mis­taan vähän pidem­pään. Järjetöntä.

  47. Jos­kus­han tämä­kin epi­de­mia on ohi. Mie­len­kiin­tois­ta on näh­dä, mitä jäl­ki­vai­ku­tuk­sia saa­daan. Nyt on jo tie­dos­sa Eu:n avus­tus­pa­ket­te­ja eteläeurooppaan. 

    Tiet­ty­jä ver­tai­lu­koh­tia Suo­men kan­nal­ta on esim sotien jäl­kei­nen jäl­leen­ra­ken­nus ja sota­kor­vaus­teol­li­suus. Ehkä nii­den koke­muk­set ovat jo unoh­tu­neet. Käyn­nis­sä on jäl­leen pudo­tus­kamp­pai­lu. Vah­vim­mat yhteis­kun­nat sel­viä­vät. On jos­sa­kin esi­tet­ty, että vaik­ka­pa mala­ria oli­si voi­tet­ta­vis­sa lopul­li­ses­ti kun sii­hen tar­peek­si sat­sat­tai­siin rahaa. Vali­tet­ta­vas­ti maa­il­man köy­him­mil­lä alueil­la ei ole resurs­se­ja lääk­kei­siin. Jos­sa­kin puut­tuu lähes kaik­ki lääk­keet ja jopa puh­das vesi. 

    Suo­mes­sa on lähi­vuo­si­na saa­tu käyt­töön uusia lääk­kei­tä moniin sai­rauk­siin. Ei ole har­vi­nais­ta, että lää­ke saat­taa mak­saa 5000 €/kk. Kun Tv:n asia­kes­kus­te­lus­sa esi­tet­tiin pyyn­tö­jä sii­hen, että val­tion pitää nyt aut­taa elin­kei­noe­lä­mää, kun­tia, ter­vey­den­hoi­toa jne, muis­tut­ti talous­tie­tä­jä: Ei ole ole­mas­sa mitään val­tion rahaa. kai­ken mak­sam­me me, jokainen.

    Epä­to­del­li­sel­ta tun­tuu, että ihmis­ten vapaa liik­ku­mi­soi­keus kos­kaan toteu­tuu ihan enti­seen malliin.

  48. Wall Stree­tin pank­kii­rit yrit­tä­vät selit­tää Trum­pil­le että nimellisestä/hallinnollisesta talou­den avaa­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä jos virus ei oikeas­ti ole kont­rol­lis­sa, kos­ka muu­ten kulut­ta­jat eivät kui­ten­kaan uskal­la läh­teä liik­keel­le ja alkaa kulut­ta­maan [1].

    senior ban­kers are get­ting inc­rea­singly frustra­ted with Trump’s approach to the cri­sis. They say pres­su­re tac­tics to reo­pen the eco­no­my as fast as pos­sible make no sen­se if the virus isn’t ful­ly under cont­rol and con­su­mers and busi­nes­ses don’t feel safe to resu­me anyt­hing clo­se to nor­mal activities.

    Chica­gon yli­opis­ton kyse­ly 51 talous­tie­tei­li­jäl­le, lähes kaik­ki vas­ta­si­vat että rajoi­tus­toi­mien lii­an aikai­sin avaa­mi­nen kun epi­de­mia ei vie­lä ole kukis­tet­tu, joh­taa suu­rem­paan talou­del­li­seen hait­taan kuin rajoi­tus­ten jat­ka­mi­nen pidem­pään. Vähem­mis­tö vas­ta­si “uncer­tain” mut­ta yksi­kään ei ollut eri miel­tä [2].

    Ques­tion B: Aban­do­ning seve­re lock­downs at a time when the like­li­hood of a resur­gence in infec­tions remains high will lead to grea­ter total eco­no­mic dama­ge than sus­tai­ning the lock­downs to eli­mi­na­te the resur­gence risk.

    Tuo­re talous­tie­teel­li­nen tut­ki­mus 1918 espan­jan­tau­ti­pan­de­mias­ta. Talou­del­li­ses­ti huo­noi­ten toi­pui­vat ne kau­pun­git jois­sa teh­tiin vähi­ten ja lie­vim­piä rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä. Nämä kau­pun­git sai­vat osak­seet suu­rim­man kuol­lei­suu­den ja hei­koim­min toi­pu­van talou­den [3].

    Ins­tead, the aut­hors show that ear­ly and force­ful NPIs did not wor­sen the down­turn. Cities that inter­ve­ned ear­lier and more aggres­si­ve­ly would have a rela­ti­ve inc­rea­se in mul­tiple eco­no­mic indica­tors after the end of the pan­de­mic. Cities that reac­ted 10 days ear­lier after the first case inc­rea­sed manu­fac­tu­ring emplo­y­ment by around 5% after the pan­de­mic. Likewi­se, imple­men­ting NPIs for an addi­tio­nal 50 days inc­rea­sed manu­fac­tu­ring emplo­y­ment by 6.5% in the post-period. Figu­re 1 shows that cities that enforced NPIs for the time length abo­ve the median (in green) have a bet­ter outco­me in both mor­ta­li­ty and eco­no­my than tho­se below the median (in red).

    Trump, Ruot­si ja Soi­nin­vaa­ra vai­kut­ta­vat ole­van var­sin yksin aja­tuk­sen­sa kans­sa, että ihmis­hen­kiä uhraa­mal­la talou­den pelas­ta­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta. Nämä arviot ovat sii­hen suun­taan, että löy­säl­lä toi­min­nal­la sekä aiheu­te­taan suu­rem­pi talou­del­li­nen vahin­ko että enem­män ihmi­siä kuolee.

    [1] https://www.politico.com/newsletters/politico-nightly-coronavirus-special-edition/2020/04/15/closing-time-488927

    [2] http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

    [3] https://gcfp.mit.edu/pandemics-depress-the-economy-public-health-interventions-do-not-evidence-from-the-1918-flu/

    1. Mut­ta tuos­sa­han voi hyvin olla sel­lai­nen har­ha, että pai­kat, jot­ka eivät tapa­ta kan­sa­lai­si­aan, ovat muu­ten­kin parem­min johdettuja.

  49. Koro­naan liit­tyen olen päi­vä päi­väl­tä ihme­tel­lyt enem­män THL:n tilas­toin­tia. Tun­tuu, että aina­kaan jul­kis­ta­vak­si tie­dot saa­daan todel­la pit­käl­lä vii­veel­lä ja tie­dois­sa on virheitä.

    Esi­merk­ke­jä:
    * 13.4. väi­tet­tiin, että koro­na­tes­te­jä oli teh­ty vain noin 350 päi­väs­sä ja THL jopa kom­men­toi asi­aa mutu-tie­dol­ta kuu­los­ta­vas­ti. Totuus oli se, että kaik­kien tes­tien mää­rä ei vain ollut päi­vi­tet­ty tilastoon.
    * Täl­lä het­kel­lä kuol­lei­ta on 72, mut­ta vain 37 osal­ta on tie­dos­sa tar­kem­pia tie­to­ja. Kun kuo­le­mia tulee alle 10 päi­väs­sä, niin luu­li­si että tar­kem­pia tie­to­ja sai­si kerättyä.

    Joten­kin tun­tuu, että THL ei nyt oikein panos­ta tilas­toin­tiin ja tie­to­jen rapor­toin­nin työn­kul­kuun. Miten päät­tä­jä­ta­sol­la voi­daan teh­dä perus­tel­tu­ja pää­tök­siä, jos tilas­tot on täl­lä tasolla.

  50. En jak­sa lukea kom­ment­te­ja, muu­ta­ma aja­tus kes­kus­te­lus­ta kol­le­gan kans­sa (Jaak­ko Särelä):

    Hel­pos­ti­han käy niin että poi­ke­taan nopeas­sa tilan­tees­sa ratio­naa­li­suu­des­ta kos­ka ei olla tar­peek­si kon­teks­tu­aa­li­sia (kes­ki­ty­tään koro­na­kuo­le­miin), kes­ki­ty­tään emo­tio­naa­li­ses­ti tai yhtei­söl­li­ses­ti (poliit­ti­ses­ti) salient­tei­hin tapah­tu­miin (kuo­le­mat).

    Mut­ta en usko että koro­na­kuo­le­mien hin­taa voi kovin hyvin las­kea. Las­kel­mat epä­var­muu­den val­li­tes­sa integroi­vat par­haim­mil­laan­kin sub­jek­tii­vis­ten toden­nä­köi­syys­ja­kau­mien yli. Jäl­ki­kä­teen on taas help­po vii­sas­tel­la ja las­kea tark­ka hin­ta kun epä­var­muut­ta ei enää ole. Epä­var­muus myös muut­tuu koko ajan.

    Jos ihan pelk­kiä kuo­le­mien mää­rää ajattelee: 

    (0) Vii­vyt­te­lyl­lä oste­taan tietoa?

    (1) kuo­le­mien mää­rän varians­sis­ta joku ris­kipree­mio, jos uti­li­teet­ti ei line­aa­ri­nen, kos­ka sekun­dää­ri­siä yhteis­kun­nal­li­sia vaikutuksia?

    (2) Kuo­le­mia voi­si olla pal­jon­kin jos sai­raan­hoi­to ei toi­mi. Jos infec­tion fata­li­ty rate (IFR) on 0,4%, mikä on toden­nä­köi­nen luke­ma jos­kin esim. THL olet­taa 0,2% ja UK IC 0,6–0,9%, ja las­kee että ilman rajoi­tuk­sia vaik­ka 60% sai­ras­tui­si, ja kuo­le­man toden­nä­köi­syys kas­vai­si ilman sai­raa­laa 3–5 ‑ker­tai­sek­si, saa­daan mel­koi­sia luke­mia. Olin eilen las­ke­vi­va­ni että oltai­siin jo oikel­la ton­til­la per kuol­lut vaik­ka unoh­taa vaihtoehtoiskustannukset.

    (3) Vaih­toeh­tois­kus­tan­nus todel­la epä­sel­vä. Eivät ihmi­set meni­si töi­hin tai ravin­to­laan jos infek­tio tap­pai­si sai­raan­hoi­don puut­tees­sa vaik­ka 3% toden­nä­köi­syy­del­lä. En aina­kaan minä meni­si. Toi­saal­ta kou­lu­jen sul­ke­mi­set, kon­kurs­sit jne., sosi­aa­li­set kus­tan­nuk­set näis­tä ihan mah­dot­to­mia arvioida.

    Myös on epä­li­ne­aa­ri­suuk­sia. Las­se Leh­to­nen ja muut ehdot­ta­vat nyt toi­mien _kiristämistä_ muu­ta­mak­si vii­kok­si, niin että pääs­täi­siin mah­dol­li­ses­ti jäl­jit­tä­mään kaik­ki tar­tun­ta­ket­jut. Jos tämä oli­si mah­dol­lis­ta, epi­de­mian tor­jun­ta oli­si myö­hem­min pal­jon halvempaa.

    1. Jan­ne Sink­ko­nen:

      Myös on epä­li­ne­aa­ri­suuk­sia. Las­se Leh­to­nen ja muut ehdot­ta­vat nyt toi­mien _kiristämistä_ muu­ta­mak­si vii­kok­si, niin että pääs­täi­siin mah­dol­li­ses­ti jäl­jit­tä­mään kaik­ki tar­tun­ta­ket­jut. Jos tämä oli­si mah­dol­lis­ta, epi­de­mian tor­jun­ta oli­si myö­hem­min pal­jon halvempaa.

      Jos miet­tii epi­de­mian tukah­dut­ta­mis­ta jäl­jit­tä­mäl­lä, epi­de­mia pitää ensin pysät­tää [1]. Sen jäl­keen 10 — 100 mil­joo­naa EUR joka on täs­sä tilan­teess­sa pik­kusum­ma voi­si rat­kais­ta tämän. 

      (A) Aluk­si se trak­ke­ri-sovel­lus puhe­li­meen kai­kil­le halukkaille.

      (B) Lisä­tään testaamista.

      © THL tilan­ne­kes­kus pys­tyyn. Tilan­ne­kes­kuk­ses­sa reaa­liai­kai­nen GIS pai­kan­nus jos­ta ohja­taan jäljittäjiä. 

      (D) Tes­taa­mis­ta voi lisä­tä pal­jon, mut­ta sii­hen tar­vi­taan kou­lu­tet­tu hen­ki­lö­kun­ta ja puik­ko työn­ne­tään syväl­le nenään. Se on epä­mu­ka­vaa. Otsa­kuu­me­mit­ta­rit jul­ki­siin paik­koi­hin. Kuu­me­mit­ta­ris­ta menee tie­to auto­maat­ti­ses­ti tilan­ne­kes­kuk­seen (mit­ta­ris­sa on GPS vas­taa­no­tin ja datayh­teys). Työ­pai­koil­la, päi­vä­ko­deis­sa, ostos­kes­kuk­sis­sa voi­tai­siin teh­dä satun­nais­mit­tauk­sia ja siir­tyä tes­taa­maan kaik­ki pai­kal­li­ses­ti jos näyt­tää sill­tä että tau­ti levi­ää paik­ka­kun­nal­la. Jäl­jit­tä­jät tuli­si­vat myös nopeas­ti paikalle. 

      (E) Kun vai­heet A‑D on toteu­tet­tu jae­taan maa nel­jän­tyyp­pi­siin aluei­siin: vih­reä, kel­tai­nen, orans­si ja punai­nen. Karan­tee­nit ja kou­lu­jen ja työ­paik­ko­jen sul­ke­mi­set voi­daan koh­den­taa punai­siin aluei­siin [2].

      [1] Chen Shen and Yaneer Bar-Yam, Why a 5‑week lock­down can stop COVID-19, New England Complex Sys­tems Ins­ti­tu­te (March 24, 2020).

      [2] Chen Shen and Yaneer Bar-Yam, Color zone pan­de­mic res­pon­se ver­sion 2 March 2, 2020).

  51. Tai­taa tilas­to­tie­tei­li­jä perus­taa aja­tuk­sen­sa mutul­le epäil­les­sään etä­työ­tä tehot­to­mak­si. Kos­ka kahvitunnit.

    On tot­ta, että rupat­te­lun lomas­sa voi siir­tyä myös hyö­dyl­lis­tä tie­toa. Etä­työ ei kui­ten­kaan sul­je tätä pois vaan kyse on omak­su­tuis­ta käy­tän­nöis­tä. Oven suus­sa roik­ku­vat rupat­te­li­jat myös voi­vat las­kea tehokkuutta. 

    Työn teko erääl­lä häi­riöis­tä on sen ver­ran teho­kas­ta, ettei sii­tä kan­na­ta kah­vi­tun­tien vuok­si luo­pua ja mat­kus­taa kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän konttorille.

    1. Minä teen töi­tä sekä koto­na että pari päi­vää vii­kos­sa Aal­to-yli­opis­tol­la. Koto­na on parem­mat työs­ken­te­ly­olo­suh­teet, mut­ta aja­tukl­set lop­pu­vat pian, jos nii­tä ei voi vaih­taa kenen­kään kans­sa. Työ­mat­ka kes­tää 40 minuut­tia, jos­ta 15 minuut­tia on vir­kis­tä­vää käve­lyä ja 25 minuut­tia säh­kö­pos­ti luke­mis­ta met­ros­sa. Siir­ty­mi­ses­tä ei koi­du lain­kaan huk­ka-aikaa. Nämä toi­mis­tol­la piipahtamiset5 ovat aina osoit­tau­tu­neet hyödyllisiksi.

    2. Kau­pun­gis­tu­mi­sen ilo­sa­no­maa levit­tä­vien etä­työn pel­ko on jok­seen­kin huvit­ta­vaa. Voi sitä sky­peä tai team­sia tms. käyt­tää kah­den­kes­ki­seen rupat­te­luun­kin, ei vaa­di aina viral­lis­ta kokousta.

    3. Jon­ne: Tai­taa tilas­to­tie­tei­li­jä perus­taa aja­tuk­sen­sa mutul­le epäil­les­sään etä­työ­tä tehot­to­mak­si. Kos­ka kahvitunnit.

      Toi­saal­ta luu­len vah­vas­ti, että kah­vi­tun­neil­la tapah­tu­va ener­gian tank­kaus ja pää­ko­pan tuu­le­tus on sen ver­ran hyö­dyl­lis­tä työ­te­hoa paran­ta­vaa toi­min­taa, että se tun­ti­mää­räi­ses­ti mitat­tu­na voi­si hyvin­kin olla työ­päi­vän tehok­kain­ta aikaa.

      1. Tämä kah­vi­tun­tien hyö­dyl­li­syys perus­tui kyl­lä vapaa­seen aja­tus­ten­vaih­toon, ei kah­viin. Laa­jem­min sen tar­koi­tus oli sym­bo­loi­da sitä, että kas­vok­kain tapaa­mi­sis­sa ja satu­nai­sis­sa koh­taa­mi­sis­sa vaih­too tie­toa, jon­ka saa­mi­sek­si pitäi­si etä­työs­sä jär­jes­tää erik­seen etäkokous.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tämä kah­vi­tun­tien hyö­dyl­li­syys perus­tui kyl­lä vapaa­seen aja­tus­ten­vaih­toon, ei kah­viin. Laa­jem­min sen tar­koi­tus oli sym­bo­loi­da sitä, että kas­vok­kain tapaa­mi­sis­sa ja satu­nai­sis­sa koh­taa­mi­sis­sa vaih­too tie­toa, jon­ka saa­mi­sek­si pitäi­si etä­työs­sä jär­jes­tää erik­seen etäkokous.

        Kysy­myk­ses­sä ei kui­ten­kaan ole “kah­vi­tun­ti” vaan pal­kal­li­nen vir­kis­tys­tau­ko, yleen­sä 6 min. per työ­tun­ti. Vir­kis­tys­tau­ko­ja voi yhdis­tel­lä esim. 12 minuu­tin tauok­si kah­den tun­nin välein, jol­loin saa­daan 8 tun­nin ajal­le kol­me tau­koa sisäl­täen (yleen­sä) pal­kat­to­man ruo­ka­tauon. Nämä sovi­taan työ- tai virkaehtosopimuksissa. 

        Teil­lä jul­ki­sen sek­to­rin vir­ka­kyös­teil­lä ja ‑kai­soil­la saat­ta­vat tauot olla tun­ti­kausia kes­tä­viä. Muut teke­vät sen aikaa töitä.

      3. vis­koo­si: Kysy­myk­ses­sä ei kui­ten­kaan ole ”kah­vi­tun­ti” vaan pal­kal­li­nen vir­kis­tys­tau­ko, yleen­sä 6 min. per työ­tun­ti. Vir­kis­tys­tau­ko­ja voi yhdis­tel­lä esim. 12 minuu­tin tauok­si kah­den tun­nin välein, jol­loin saa­daan 8 tun­nin ajal­le kol­me tau­koa sisäl­täen (yleen­sä) pal­kat­to­man ruo­ka­tauon. Nämä sovi­taan työ- tai virkaehtosopimuksissa. 

        Teil­lä jul­ki­sen sek­to­rin vir­ka­kyös­teil­lä ja ‑kai­soil­la saat­ta­vat tauot olla tun­ti­kausia kes­tä­viä. Muut teke­vät sen aikaa töitä.

        Unoh­dit mai­ni­ta lyhyet työ­päi­vät ja pit­kät lomat. Esi­mer­kik­si opet­ta­jil­la on 3 kuu­kau­den kesä­lo­man vie­lä jou­lu­na pari viik­koa ja lisäk­si syys‑, hiih­to- ja pää­siäis­lo­mat. Ei ihme, että vero­ja pitää mak­saa tol­kut­to­mas­ti. Ja viras­to­jen tur­han­ai­kai­set pape­rien siir­te­li­jät, jot­ka ei ymmär­rä oikeas­ta elä­mäs­tä mitään, sai­si siir­tää pois. Kyl­lä Suda­nis­sa on kaik­ki hel­pom­paa ja suju­vam­paa, kun ei ole tuo­ta virkamiesarmeijaa.

  52. Pari aja­tus­ta:

    Koro­na­pas­sin” eli todis­tuk­sen posi­tii­vi­ses­ta var­men­ne­tus­ta vas­ta-aine­tes­tis­tä voi­si toteut­taa digi­taa­li­se­na pro­ses­si­na esim. siten että pas­sin tar­kas­ta­ja (kuten työ­nan­ta­ja tai viran­omai­nen) hakee hen­ki­lön koro­nas­ta­tuk­sen viran­omai­sen jär­jes­tel­mäs­tä hen­ki­lö­tun­nuk­sel­la ja ko. hen­ki­lö toden­taa hen­ki­löl­li­syy­ten­sä kuval­li­sel­la Kela-kor­til­la tai pas­sil­la (tai digisovelluksella). 

    Tätä var­ten vas­ta-aine­tes­tit oli­si saa­ta­va laa­jas­ti saa­ta­vil­le jokais­ta mah­dol­lis­ta väy­lää pit­kin. Haka­nie­men 360 aptee­kin labo­ra­to­rio­tes­tit (näyt­teet käy­vät Sak­sas­sa, tulos kes­tää vii­kon) oli­vat aina­kin pari päi­vää sit­ten kat­kol­la nii­den ruuh­kau­dut­tua. Ilmoit­tau­duin jonoon, saa nähdä. 

    Hal­li­tus­ta altis­tu­mi­ses­ta ja oireet­to­mis­ta kantajista: 

    HS kir­joit­ti (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006475142.html):
    “ ‘Tähän men­nes­sä emme ole löy­tä­neet näyt­töä sii­tä, että virus oli­si tart­tu­nut super­mar­ke­tis­sa, ravin­to­las­sa tai kam­paa­jal­la’, sanoi Bon­nin yli­opis­ton viro­lo­gian lai­tok­sen esi­mies Hendrik Streeck Sak­san televisiossa.
    Viro­lo­gi Chris­tian Dros­ten Ber­lii­nin Cha­rité ‑sai­raa­las­ta tote­si puo­les­taan podcas­tis­saan, että koro­na­vi­rus kui­vuu erit­täin her­käs­ti. Sik­si on hänen mie­les­tään vain pie­ni mah­dol­li­suus, että se tart­tui­si esi­mer­kik­si sete­lien tai koli­koi­den välityksellä.”

    Seu­raa­vat asiat pitäi­si oikeas­taan kysyä lääketieteen/virologian puo­lel­ta (joku toi­mit­ta­ja voi­si pirauttaa):

    Voi­si­ko tar­tut­ta­mis­ky­kyn­sä menet­tä­neil­le covid-19 ‑viruk­sil­le altis­tu­mi­nen saa­da aikaan vas­taa­van tulok­sen kuin aika­naan meil­le soke­ri­pa­las­sa syö­tet­ty hei­ken­net­ty polio­vi­rus – eli immu­ni­teet­ti ilman itse tau­tia (tai aina­kin livem­mil­lä oireilla)? 

    Voi­si­ko nuo­res­sa­kin ikä­luo­kas­sa ilmen­nei­tä hyvin eri­lai­sia tau­din­ku­via selit­tää aina­kin osit­tain se tapa, jol­la viruk­sel­le altis­tu­taan ensim­mäi­sen ker­ran? Eli jos täy­sin kyl­mil­tään hen­gi­tät tar­tut­ta­mis­ky­syi­sen viruk­sen ilman että olet koh­dan­nut sitä aiem­min, on luvas­sa vaka­vam­pi sai­raus, kuin jos altis­tut tar­tut­ta­mis­ky­kyn­sä menet­tä­neel­le tai hei­ken­ty­neel­le viruk­sel­le vaik­ka huo­non käsi­hy­gie­nian kautta? 

    Ruot­sin toi­met epi­de­mias­sa kul­ke­vat edel­leen omil­la rai­teil­laan. En usko ettei­kö Ruot­sis­ta löy­tyi­si aivan yhtä päte­viä tie­tei­li­jöi­tä kuin meil­tä tai muu­al­ta. Ehkä he roh­keam­min hyö­dyn­tä­vät jotain sel­lais­ta tie­toa, johon muu­al­la ei ole polii­tik­ko­jen ohjauk­ses­sa kykyä ja roh­keut­ta tarttua. 

    Medial­ta toi­voi­si nyt tut­ki­vam­paa otetta. 

    Kii­tos muu­ten näis­tä erin­omai­sis­ta blogeista! 

    Yhdes­tä asias­ta tosin olen hie­man eri miel­tä: etä­työ voi olla työn luon­tees­ta riip­puen huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paa kuin kont­to­ril­la vie­tet­ty aika, kun­han säh­köi­set kana­vat on arki­päi­vää. Näin aina­kin täällä.

  53. Pait­si niil­le, jot­ka ovat ala-asteen, ylä­as­teen, ammat­tiop­pi­lai­tok­sen tai lukion vii­mei­sel­lä luo­kal­la. Riip­puu tie­tys­ti koke­muk­ses­ta ja luo­kan mer­ki­tyk­ses­tä. Mut­ta jos haluam­me ja uskom­me, että kou­lu­lai­tok­sem­me tuot­taa enem­män mer­ki­tyk­sel­li­siä kuin välin­pi­tä­mät­tö­myy­teen ohjaa­via koke­muk­sia, ei ole ihan yhden­te­ke­vää lopet­taa kou­lu­aan hyväs­te­le­mät­tä kave­rei­taan ja vihan koh­tei­taan, ihas­tuk­si­aan ja luokkayhteisöään.

  54. Tilan­ne ei ole sama koko Suo­mes­sa. Pir­kan­maal­la ei ole ollut pariin päi­vään yhtään uut­ta tar­tun­taa. Ja koti­kun­nas­sa­ni, Tam­pe­reen naa­pu­ris­sa, vain muu­ta­ma (alle 5) tar­tun­taa koko aika­na. Lisäk­si Suo­mes­sa edel­leen kun­tia, jois­sa ei ensim­mäis­tä­kään tar­tun­taa­Kyl­lä ero­ja on Uuden­maan ja muun Suo­men välil­lä pal­jon­kin edel­leen. Ete­lä-Koreas­ta­kin kan­tau­tuu huo­lest­tu­via vies­te­jä koro­nan uudel­leen leviä­mi­ses­tä. Mie­les­tä­ni ei ole sama asia, jos ilmaantuvuus/insidenssi on sama 1 mil­joo­nan alu­eel­la ver­rat­tu­na 100000 asuk­kaan alueeseen.

    Pari mie­len­kiin­tois­ta uutis­ta eilen. Jou­ni Tuo­mis­ton ja kump­pa­nien mal­lin­nus ja pelot­te­lu epi­de­mian pahas­ta uudes­ta leviä­mi­ses­tä, jos sitä ei Suo­mes­sa nujer­re­ta koko­naan. Minua vain ihme­tyt­tää, olet­taa­ko hän Suo­men rajo­jen pysy­vän sul­jet­tui­na. Jos lau­maim­mu­ni­teet­ti­sa ei ole, virus voi levi­tä Suo­meen uudel­leen. Koko maa­il­mas­ta sitä tus­kin saa­daan mil­lään nujer­ret­tua ennen roko­tet­ta. Sit­ten THL:n sal­mi­sen haas­tat­te­lu Dagens Nyhe­te­ris­sä, jos­sa hän sanoo ole­van­sa peri­aat­tees­sa samaa miel­tä Ruot­sin Teg­nel­lin kans­sa. Ero­na Suo­men ja Ruot­sin välil­lä on vain se, että Suo­mes­sa polii­ti­kot teke­vät pää­tök­set, Ruot­sin val­tio­ne­pi­de­mi­lo­gi joh­taa koro­nan vas­tais­ta työ­tä (Ruot­sin lain­sää­dän­nös­sä jopa). Myös mie­len­kiin­toi­nen uuti­ne­no­li, että Hel­sin­gis­sä soma­lia­lais­pe­räi­sen väes­tön kes­kuu­des­sa on koro­na­tar­tun­to­ja noin 10-ker­tai­nen mää­rä ver­rat­tu­na mui­hin hel­sin­ki­läi­siin. Tämä viit­taa sii­hen, että elin­ta­voil­la on suu­ri mer­ki­tys leviä­mi­ses­sä. Suku­kes­kei­nen tii­vis elä­mä ja tii­vis asu­tus levit­tä­vät tau­tia tehok­kaas­ti kuten Italiassa.

    1. Count­ry­boy: Myös mie­len­kiin­toi­nen uuti­ne­no­li, että Hel­sin­gis­sä soma­lia­lais­pe­räi­sen väes­tön kes­kuu­des­sa on koro­na­tar­tun­to­ja noin 10-ker­tai­nen mää­rä ver­rat­tu­na mui­hin hel­sin­ki­läi­siin. Tämä viit­taa sii­hen, että elin­ta­voil­la on suu­ri mer­ki­tys leviä­mi­ses­sä. Suku­kes­kei­nen tii­vis elä­mä ja tii­vis asu­tus levit­tä­vät tau­tia tehok­kaas­ti kuten Italiassa.

      Ehkä suku­kes­kei­sel­lä elä­mäl­lä ja tii­viil­lä asu­tuk­sel­la­kin on jotain mer­ki­tys­tä. Mut­ta voi olla, että seli­tys­tä voi löy­tyä maa­han­muut­ta­jien osal­ta myös esi­mer­kik­si lap­suu­den aikai­ses­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta. Vii­meis­ten parin kuu­kau­den aika­na mones­sa lää­ke­tie­teel­li­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa on läh­det­ty aktii­vi­ses­ti sel­vi­tet­tä­mään mm. tuber­ku­loo­sin ja koro­nan yhteyk­siä, ja jois­sain tut­ki­muk­sis­sa on alus­ta­vas­ti rapor­toi­tu huo­mat­ta­vas­ti pahem­pia oirei­ta niil­lä koro­nan saa­neil­la, joil­la on myös tuber­ku­loo­si­tar­tun­ta ver­rat­tu­na nii­hin, joil­la tuber­ku­loo­si­tar­tun­taa ei toden­nä­köi­ses­ti ole. Sitä on sit­ten spe­ku­loi­tu, että joh­tuu­ko tämä miten suu­rel­ta osin ylei­ses­tä kor­re­laa­tios­ta, jos­sa tuber­ku­loo­si­tar­tun­nan omaa­vil­la on moni muu­kin asia ter­vey­den­huol­los­saan ollut huo­nom­min, vai juu­ri tuber­ku­loo­sis­ta. WHO:n mukaan maa­pal­lon asuk­kais­ta noin joka kol­man­nel­la on pii­le­vä tuber­ku­loo­si­tar­tun­ta, joka on yleen­sä saa­tu jo lap­suu­des­sa. Ter­veys­kir­jas­tos­sa Soma­lia mai­ni­taan ensim­mäi­se­nä nii­den mai­den jou­kos­ta, jot­ka lue­tel­laan maa­han­muut­ta­jien tuber­ku­loo­sien alku­pe­rä­maa­na: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00611
      Soma­lias­sa ei ilmei­ses­ti ole val­tion toi­mes­ta roko­tet­tu lap­sia tuber­ku­loo­sia vastaan.

      WHO:n 4.4.2020 jul­kai­se­ma tie­do­te tuber­ku­loo­sis­ta ja covid-19:sta löy­tyy täs­tä: https://www.who.int/tb/COVID_19considerations_tuberculosis_services.pdf

    2. Count­ry­boy:
      Tilan­ne ei ole sama koko Suo­mes­sa. Pir­kan­maal­la ei ole ollut pariin päi­vään yhtään uut­ta tar­tun­taa. Ja koti­kun­nas­sa­ni, Tam­pe­reen naa­pu­ris­sa, vain muu­ta­ma (alle 5) tar­tun­taa koko aika­na. Lisäk­si Suo­mes­sa edel­leen kun­tia, jois­sa ei ensim­mäis­tä­kään tar­tun­taa­Kyl­lä ero­ja on Uuden­maan ja muun Suo­men välil­lä pal­jon­kin edel­leen. Ete­lä-Koreas­ta­kin kan­tau­tuu huo­lest­tu­via vies­te­jä koro­nan uudel­leen leviä­mi­ses­tä. Mie­les­tä­ni ei ole sama asia, jos ilmaantuvuus/insidenssi on sama 1 mil­joo­nan alu­eel­la ver­rat­tu­na 100000 asuk­kaan alueeseen.

      Pari mie­len­kiin­tois­ta uutis­ta eilen. Jou­ni Tuo­mis­ton ja kump­pa­nien mal­lin­nus ja pelot­te­lu epi­de­mian pahas­ta uudes­ta leviä­mi­ses­tä, jos sitä ei Suo­mes­sa nujer­re­ta koko­naan. Minua vain ihme­tyt­tää, olet­taa­ko hän Suo­men rajo­jen pysy­vän sul­jet­tui­na. Jos lau­maim­mu­ni­teet­ti­sa ei ole, virus voi levi­tä Suo­meen uudel­leen. Koko maa­il­mas­ta sitä tus­kin saa­daan mil­lään nujer­ret­tua ennen roko­tet­ta. Sit­ten THL:n sal­mi­sen haas­tat­te­lu Dagens Nyhe­te­ris­sä, jos­sa hän sanoo ole­van­sa peri­aat­tees­sa samaa miel­tä Ruot­sin Teg­nel­lin kans­sa. Ero­na Suo­men ja Ruot­sin välil­lä on vain se, että Suo­mes­sa polii­ti­kot teke­vät pää­tök­set, Ruot­sin val­tio­ne­pi­de­mi­lo­gi joh­taa koro­nan vas­tais­ta työ­tä (Ruot­sin lain­sää­dän­nös­sä jopa). Myös mie­len­kiin­toi­nen uuti­ne­no­li, että Hel­sin­gis­sä soma­lia­lais­pe­räi­sen väes­tön kes­kuu­des­sa on koro­na­tar­tun­to­ja noin 10-ker­tai­nen mää­rä ver­rat­tu­na mui­hin hel­sin­ki­läi­siin. Tämä viit­taa sii­hen, että elin­ta­voil­la on suu­ri mer­ki­tys leviä­mi­ses­sä. Suku­kes­kei­nen tii­vis elä­mä ja tii­vis asu­tus levit­tä­vät tau­tia tehok­kaas­ti kuten Italiassa.

      Kyl­lä. Tuo­hon Ete­lä-Korean mal­liin kuu­luu olen­nai­ses­ti rajo­jen sul­ke­mi­nen sii­hen asti kun­nes hoi­to tai roko­te on saa­ta­vil­la. Voi­tai­siin mah­dol­li­ses­ti aja­tel­la että rajo­jen sul­ku ei tapah­du maan rajo­jen koh­dal­la. Jos alus­sa oli­si toi­mit­tu nopeas­ti kuten Ete­lä-Korea, Taiwan, Uusi-See­lan­ti niin EU voi­si olla täl­lai­nen alue. Tai mat­kus­ta­mi­nen joi­den­kin kri­tee­rien sisäl­lä ole­viin mai­hin oli­si mahdollista.

      Tär­kein­tä on kui­ten­kin että ihmis­ten vapaa suk­ku­loin­ti ympä­ri maa­il­maa on jäis­sä niin kau­an kuin karan­tee­ni on ainoa ase tätä virus­ta vas­taan. Ei ole jär­keä heit­tää sitä aino­aa aset­ta pois. Karan­tee­ni onnek­si koro­naa vas­taan toimii.

      Jos sisä­matk­ki­nat saa­daan pidet­tyä auki ja maan sisäi­nen lock­down väl­te­tään niin kus­tan­nus rajo­jen sul­ke­mi­ses­ta on mar­gi­naa­li­nen pait­si turis­min osalta.

      Tava­rat, ideat ja aat­teet liik­ku­vat rajan yli vapaas­ti edel­leen ja Euroo­pan talou­del­le sitä parem­pi jos esi­mer­kik­si Sak­sa saa tavoit­te­le­man­sa tukah­dut­ta­mi­sen tehtyä.

      1. Oli­si ja oli­si. Was­hing­to­nis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­mi­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. USA:han tuli sata­tu­hat­ta mat­kus­ta­jaa kuu­kau­des­sa vuo­den­vaih­tees­sa. Ita­lias­sa on hyvin suu­ri epäi­lys jou­lu­kuun epi­de­mias­ta, oli­han Poh­jois-Ita­lias­sa sato­ja­tu­han­sia kii­na­lai­sia vierastyövoimana.

        Taiwan sul­ki rajan­sa jo vuo­den­vah­tees­sa, jol­loin mitään tie­toa ei ollut tau­din laa­dus­ta meil­lä, län­si­mai­set tie­do­tus­vä­li­neet eivät olleet vie­lä saa­neet vihiä asias­ta, taiwa­ni­lai­set tie­si­vät , että mihin­kään vel­jes­kan­san, Kii­nan, hal­li­tuk­sen tie­dot­tei­siin ei voi­nut luot­taa. Jäl­ki­vii­sai­den kan­nat­taa oikeas­ti kiin­nit­tää huo­mion­sa asioi­den tapah­tu­mi­sen kro­no­lo­gi­seen jär­jes­tyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mie­li­ku­va­har­ha nime­no­maan vai­vaa hei­tä, eikä mei­tä rea­lis­te­ja. WHO:n asias­ta anta­ma tie­do­tus oli vie­lä puo­li­vä­lis­sä tam­mi­kuu­ta se, että “ei tar­tu ihmi­ses­tä ihmi­seen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aika­na, onko sinul­la pitä­vää todis­tet­ta sii­tä, että tie­sit, mitä piti teh­dä, ja milloin ?

        Tie­de­tään myös, että vie­ras­työ­läis­ten jou­kos­sa ei Ete­lä-Korea­kaan ole voi­nut toteut­taa maa­han­tu­lo­ra­joi­tuk­sia täy­sin veden­pi­tä­väs­ti, niin riip­pu­vai­nen se on ulko­maa­lai­sis­ta ruu­miil­li­sen työn tekijöistä.

        Ja yksi­kään mai­ni­tuis­ta mais­ta ei ole saa­nut virus­ta tape­tuk­si; viii­mei­sis­tä uusis­ta havai­tuis­ta tar­tun­nois­ta puol­ta ei voi­nut seu­ra­ta taak­se­päin näi­den mai­den erin­omai­ses­sa seurantajärjestelmässä.

      2. Hin­ter­her ist man immer klü­ger: USA:han tuli sata­tu­hat­ta mat­kus­ta­jaa kuu­kau­des­sa vuodenvaihteessa

        En tie­dä, mikä tämän nume­ron tuli­si olla, mut­ta Lap­peen­ran­taan­kin tulee mon­ta ker­taa enem­män mat­kus­ta­jia joka kuu­kausi. Tai siis tuli vie­lä het­ki sitten.

      3. ft maa­il­mal­ta: En tie­dä, mikä tämän nume­ron tuli­si olla, mut­ta Lap­peen­ran­taan­kin tulee mon­ta ker­taa enem­män mat­kus­ta­jia joka kuu­kausi. Tai siis tuli vie­lä het­ki sitten.

        Kyl­lä, tar­koi­tin yksis­tään Kii­nas­ta, vuo­den alus­ta kuu­luu tul­leen 400000 mat­kus­ta­jaa Kii­nas­ta, vaik­ka ns. len­to­kiel­to on ollut voi­mas­sa jo pitkään.

      4. Hin­ter­her ist man immer klü­ger:
        Oli­si ja oli­si. Was­hing­to­nis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­mi­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. USA:han tuli sata­tu­hat­ta mat­kus­ta­jaa kuu­kau­des­sa vuodenvaihteessa.Italiassa on hyvin suu­ri epäi­lys jou­lu­kuun epi­de­mias­ta, oli­han Poh­jois-Ita­lias­sa sato­ja­tu­han­sia kii­na­lai­sia vierastyövoimana.

        Taiwan sul­ki rajan­sa jo vuo­den­vah­tees­sa, jol­loin mitään tie­toa ei ollut tau­din laa­dus­ta meil­lä, län­si­mai­set tie­do­tus­vä­li­neet eivät olleet vie­lä saa­neet vihiä asias­ta, taiwa­ni­lai­set tie­si­vät , että mihin­kään vel­jes­kan­san, Kii­nan, hal­li­tuk­sen tie­dot­tei­siin ei voi­nut luot­taa. Jäl­ki­vii­sai­den kan­nat­taa oikeas­ti kiin­nit­tää huo­mion­sa asioi­den tapah­tu­mi­sen kro­no­lo­gi­seen jär­jes­tyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mie­li­ku­va­har­ha nime­no­maan vai­vaa hei­tä, eikä mei­tä rea­lis­te­ja. WHO:n asias­ta anta­ma tie­do­tus oli vie­lä­puo­li­vä­lis­sä tam­mi­kuu­ta se, että ”ei tar­tu ihmi­ses­tä ihmi­seen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aika­na, onko sinul­la pitä­vää todis­tet­ta sii­tä, että tie­sit, mitä piti teh­dä, ja milloin ?

        Tie­de­tään myös, että vie­ras­työ­läis­ten jou­kos­sa eiE­te­lä-Korea­kaan ole voi­nut toteut­taa maa­han­tu­lo­ra­joi­tuk­sia täy­sin veden­pi­tä­väs­ti, niin riip­pu­vai­nen se on ulko­maa­lai­sis­ta ruu­miil­li­sen työn tekijöistä.

        Ja yksi­kään mai­ni­tuis­ta mais­ta ei ole saa­nut virus­ta tape­tuk­si; viii­mei­sis­tä uusis­ta havai­tuis­ta tar­tun­nois­ta puol­ta ei voi­nut seu­ra­ta taak­se­päin näi­den mai­den erin­omai­ses­sa seurantajärjestelmässä.

        Hin­ter­her ist man immer klü­ger:
        Oli­si ja oli­si. Was­hing­to­nis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­mi­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. USA:han tuli sata­tu­hat­ta mat­kus­ta­jaa kuu­kau­des­sa vuodenvaihteessa.Italiassa on hyvin suu­ri epäi­lys jou­lu­kuun epi­de­mias­ta, oli­han Poh­jois-Ita­lias­sa sato­ja­tu­han­sia kii­na­lai­sia vierastyövoimana.

        Taiwan sul­ki rajan­sa jo vuo­den­vah­tees­sa, jol­loin mitään tie­toa ei ollut tau­din laa­dus­ta meil­lä, län­si­mai­set tie­do­tus­vä­li­neet eivät olleet vie­lä saa­neet vihiä asias­ta, taiwa­ni­lai­set tie­si­vät , että mihin­kään vel­jes­kan­san, Kii­nan, hal­li­tuk­sen tie­dot­tei­siin ei voi­nut luot­taa. Jäl­ki­vii­sai­den kan­nat­taa oikeas­ti kiin­nit­tää huo­mion­sa asioi­den tapah­tu­mi­sen kro­no­lo­gi­seen jär­jes­tyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mie­li­ku­va­har­ha nime­no­maan vai­vaa hei­tä, eikä mei­tä rea­lis­te­ja. WHO:n asias­ta anta­ma tie­do­tus oli vie­lä­puo­li­vä­lis­sä tam­mi­kuu­ta se, että ”ei tar­tu ihmi­ses­tä ihmi­seen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aika­na, onko sinul­la pitä­vää todis­tet­ta sii­tä, että tie­sit, mitä piti teh­dä, ja milloin ?

        Tie­de­tään myös, että vie­ras­työ­läis­ten jou­kos­sa eiE­te­lä-Korea­kaan ole voi­nut toteut­taa maa­han­tu­lo­ra­joi­tuk­sia täy­sin veden­pi­tä­väs­ti, niin riip­pu­vai­nen se on ulko­maa­lai­sis­ta ruu­miil­li­sen työn tekijöistä.

        Ja yksi­kään mai­ni­tuis­ta mais­ta ei ole saa­nut virus­ta tape­tuk­si; viii­mei­sis­tä uusis­ta havai­tuis­ta tar­tun­nois­ta puol­ta ei voi­nut seu­ra­ta taak­se­päin näi­den mai­den erin­omai­ses­sa seurantajärjestelmässä.

        Hin­ter­her ist man immer klü­ger:
        Oli­si ja oli­si. Was­hing­to­nis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­mi­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. USA:han tuli sata­tu­hat­ta mat­kus­ta­jaa kuu­kau­des­sa vuodenvaihteessa.Italiassa on hyvin suu­ri epäi­lys jou­lu­kuun epi­de­mias­ta, oli­han Poh­jois-Ita­lias­sa sato­ja­tu­han­sia kii­na­lai­sia vierastyövoimana.

        Taiwan sul­ki rajan­sa jo vuo­den­vah­tees­sa, jol­loin mitään tie­toa ei ollut tau­din laa­dus­ta meil­lä, län­si­mai­set tie­do­tus­vä­li­neet eivät olleet vie­lä saa­neet vihiä asias­ta, taiwa­ni­lai­set tie­si­vät , että mihin­kään vel­jes­kan­san, Kii­nan, hal­li­tuk­sen tie­dot­tei­siin ei voi­nut luot­taa. Jäl­ki­vii­sai­den kan­nat­taa oikeas­ti kiin­nit­tää huo­mion­sa asioi­den tapah­tu­mi­sen kro­no­lo­gi­seen jär­jes­tyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mie­li­ku­va­har­ha nime­no­maan vai­vaa hei­tä, eikä mei­tä rea­lis­te­ja. WHO:n asias­ta anta­ma tie­do­tus oli vie­lä­puo­li­vä­lis­sä tam­mi­kuu­ta se, että ”ei tar­tu ihmi­ses­tä ihmi­seen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aika­na, onko sinul­la pitä­vää todis­tet­ta sii­tä, että tie­sit, mitä piti teh­dä, ja milloin ?

        Tie­de­tään myös, että vie­ras­työ­läis­ten jou­kos­sa eiE­te­lä-Korea­kaan ole voi­nut toteut­taa maa­han­tu­lo­ra­joi­tuk­sia täy­sin veden­pi­tä­väs­ti, niin riip­pu­vai­nen se on ulko­maa­lai­sis­ta ruu­miil­li­sen työn tekijöistä.

        Ja yksi­kään mai­ni­tuis­ta mais­ta ei ole saa­nut virus­ta tape­tuk­si; viii­mei­sis­tä uusis­ta havai­tuis­ta tar­tun­nois­ta puol­ta ei voi­nut seu­ra­ta taak­se­päin näi­den mai­den erin­omai­ses­sa seurantajärjestelmässä.

        Koro­na­vi­ruk­seen ei ole hoi­toa eikä roko­tet­ta. Fakta.

        Karan­tee­ni teho­aa koro­na­vi­ruk­seen. Sen täy­tyy löy­tää tar­tun­ta-aika­naan uusi ihmi­nen isän­näk­seen, muu­ten se hävi­ää. Tämä on vah­va oletus.

        Tau­din sai­ras­ta­mal­la saa immu­ni­tee­tin jol­loin jol­loin ei kel­paa viruk­sel­le uudek­si isän­näk­si. Tämä­kin on vah­va oletus.

        Mitä tehok­kaam­pi karan­tee­ni niin sitä nopeam­min tar­tun­nat kään­ty­vät las­kuun. Fakta.

        Karan­tee­ni rajal­la on sekä tehok­kaam­pi että ennen­kaik­kea tavat­to­man pal­jon hal­vem­pi kuin maan sisäi­nen lock­down kun virus levi­ää maan sisäl­lä epi­de­mia­na. Fakta.

        Täs­sä jouk­ko fak­to­ja jot­ka ovat kiis­tat­to­mia, vai ovatko?

        Nyt on kui­ten­kin niin eri­koi­nen tilan­ne että THL on joten­kin eri miel­tä vii­mei­ses­tä — “…on näyt­töä sii­tä että rajo­jen sul­ke­mi­nen ei ole teho­kas kei­no raja­ta epi­de­mi­aa vaan voi jopa vai­keut­taa sitä kun avun saan­ti vai­keu­tuu”. Tämä lause on THL:n ebo­la­ra­por­tis­ta jon­ka teki­jä­nä on kes­kei­ses­ti asian­tun­ti­ja Jus­si Sane joka on koro­nae­pi­de­mias­sa ollut pal­jon julkisuudessa.

        Näyt­tää sil­tä että epi­de­mia-alu­eel­ta tul­lei­den loma­lais­ten karan­tee­nin unoh­ta­mi­nen hel­mi­kuun lopul­ta maa­lis­kuun puo­li­vä­liin ei ollut pelk­kä unoh­dus vaan ajat­te­lu­ta­van ero. Tie­don puut­tees­ta ei ole kyse aina­kaan maa­lis­kuus­sa kun jär­jes­tään kaik­ki jäl­ji­tyk­set pää­tyi­vät len­to­kent­tien kaut­ta sil­loi­sil­le epidemia-alueille.

        Taiwa­nin ensim­mäi­nen toi­mi kul­ku­tau­tie­pi­de­mias­sa oli rajo­jen sul­ke­mi­nen mut­ta kos­ka rajan sul­ku vuo­taa aina niin täy­den­net­ty­nä tes­tauk­sel­la ja jäl­ji­tyk­sel­lä joits ei ollut vie­lä käy­tet­tä­vis­sä ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­ses­sä espanjantautiepidemiassa.

        Tähä­nas­ti­nen track record on vah­vas­ti tukah­dut­ta­mi­sen puo­lel­la, Taiwan, Uusi-See­lan­ti, Etelä-Kore.

        Tukah­dut­ta­mi­ses­ta voi­daan aina siir­tyä lau­ma­suo­jaan, Ruot­si. Päin­vas­tai­nen muu­tos on lähes mah­do­ton kuten näkyy Espan­jan ulko­na­liik­ku­mis­kiel­lois­ta ja teol­li­sen toi­min­nan alasajosta.

        Mikä tahan­sa stra­te­gia vali­taan­kin se täy­tyy teh­dä poliit­ti­se­na pää­tök­se­nä. Näyt­tää sil­tä että täs­sä yri­te­tään vält­tää poliit­ti­nen vas­tuu vetäy­ty­mäl­lä hal­li­tuk­sen viras­ton selän taakse.

      5. Yksi fak­ta unoh­tui. Viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku. Virus pitää hävit­tää koko­naan, ennen kuin se on pois­tet­tu koko­naan. Muu­ys­sa tapauk­ses­sa rajoi­tuks­ten pur­kau­tues­sa epi­de­mia ryöp­säh­tää uudes­taan. Tar­tun­to­ja voi yrit­tää jäl­jit­tää, mut­ta se on han­ka­laa, kun tau­din voi “sai­ras­taa” oireettomana.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Yksi fak­ta unoh­tui. Viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku. Virus pitää hävit­tää koko­naan, ennen kuin se on pois­tet­tu koko­naan. Muu­ys­sa tapauk­ses­sa rajoi­tuks­ten pur­kau­tues­sa epi­de­mia ryöp­säh­tää uudes­taan. Tar­tun­to­ja voi yrit­tää jäl­jit­tää, mut­ta se on han­ka­laa, kun tau­din voi ”sai­ras­taa” oireettomana.

        Jos uusia tar­tun­ta­ket­ju­ja on vain muu­ta­ma päi­väs­sä, voi­daan näi­den kon­tak­te­ja ja ympä­ris­töä tes­ta­tes­sa ampua mel­koi­sel­la heh­taa­ri­pys­syl­lä, kun koko val­tion kapa­si­teet­ti on käy­tös­sä. Täs­sä­kin skaa­lat toi­mi­vat raja­ka­ran­tee­nin eduksi.

        Raja­ka­ran­tee­ni (2–4 viik­koa) ei todel­la­kaan ole kal­lis rajoi­tus, vaik­ka se sää­det­täi­siin pysy­väk­si. Nyt on vaan vähän myö­häis­tä sii­hen. Euroop­pa­lai­nen raja­ka­ran­tee­ni oli­si 100 ker­taa halvempi.

      7. Olli S: Jos uusia tar­tun­ta­ket­ju­ja on vain muu­ta­ma päi­väs­sä, voi­daan näi­den kon­tak­te­ja ja ympä­ris­töä tes­ta­tes­sa ampua mel­koi­sel­la heh­taa­ri­pys­syl­lä, kun koko val­tion kapa­si­teet­ti on käy­tös­sä. Täs­sä­kin skaa­lat toi­mi­vat raja­ka­ran­tee­nin eduksi.

        Raja­ka­ran­tee­ni (2–4 viik­koa) ei todel­la­kaan ole kal­lis rajoi­tus, vaik­ka se sää­det­täi­siin pysy­väk­si. Nyt on vaan vähän myö­häis­tä sii­hen. Euroop­pa­lai­nen raja­ka­ran­tee­ni oli­si 100 ker­taa halvempi.

        Ehkä meil­lä on vie­lä reit­ti Euroo­pan­kin laa­jui­seen ulko­ra­jan karan­tee­niin jon­ka talous­vai­ku­tus on enää minimaalinen.

        Mut­ta sii­hen pääs­tään käy­tän­nös­sä par­hai­ten sii­lot­ta­mal­la virus jokai­seen maa­han ja tais­te­le­mal­la sitä vas­taan maa ker­ral­laan paikallisesti.

        Sii­nä on sekin etu että eri vai­hees­sa ole­van maat kyke­ne­vät aut­ta­maan. Se on ollut mah­do­ton­ta kun tilan­ne tuli ker­ral­la pääl­le koko Euroopassa.

      8. Koro­na­vi­ruk­seen ei ole hoi­toa eikä roko­tet­ta. Fakta.”

        Ei ole nois­ta kovin moni vält­tä­mät­tä fak­to­ja. Koro­naa vas­taan on ole­mas­sa rokot­tei­ta. Usei­ta­kin. Nii­den kes­ki­näi­nen parem­muus, tehok­kuus ja sivu­vai­ku­tuk­set vaan ovat tois­tai­sek­si lii­an tun­te­mat­to­mia sekä eläin­ten että ihmis­ten osal­ta, joten nii­tä ei uskal­le­ta alkaa ihmis­koe­luon­tei­ses­ti jakaa ihmi­sil­le ennen kuin on käy­ty läpi nor­maa­lit lää­ke­tie­teel­li­set menet­te­lyt, jois­sa mah­dol­li­sia sivu­vai­ku­tuk­sia tut­ki­taan ensin eläin­ko­kein ja sit­ten pie­nel­lä jou­kol­la ihmi­siä ennen kuin mitään niis­tä ote­taan käyt­töön laa­ja­mit­tai­ses­ti. Itse viruk­seen ei ole hoi­toa, mut­ta sen kans­sa yhtä aikaa sai­ras­tet­ta­vis­ta tau­deis­ta moneen on, ja yleen­sä ilmei­ses­ti juu­ri ne muut tau­dit aiheut­ta­vat koro­naan sai­ras­tu­nei­den kuolemat.

        Karan­tee­ni teho­aa koro­na­vi­ruk­seen. Sen täy­tyy löy­tää tar­tun­ta-aika­naan uusi ihmi­nen isän­näk­seen, muu­ten se hävi­ää. Tämä on vah­va oletus.”

        Ei vält­tä­mät­tä. Nyt tut­ki­taan myös sitä, voi­ko koro­na jää­dä joi­hin­kiin yksi­löi­hin taval­laan pii­le­vä­nä pysy­väs­ti, ja että onko mah­dol­lis­ta, että se voi­si tart­tua sitä kaut­ta pit­kän­kin ajan pääs­tä vie­lä eteen­päin. Jot­kut viruk­set ovat sellaisia. 

        Tau­din sai­ras­ta­mal­la saa immu­ni­tee­tin jol­loin jol­loin ei kel­paa viruk­sel­le uudek­si isän­näk­si. Tämä­kin on vah­va oletus.”

        Tuo­ta ei tie­de­tä. On löy­ty­nyt jo sen ver­ran pal­jon uudes­taan sai­ras­tu­nei­ta, että alkaa näyt­tää sil­tä, että joko näi­den nega­tii­vi­nen näy­te on men­nyt pie­leen (koro­na on ollut esim. sel­lai­ses­sa vai­hees­sa, ettei se ole näky­nyt tes­tis­sä), tai sit­ten koro­na voi tart­tua joil­le­kin uudestaan.

        Mitä tehok­kaam­pi karan­tee­ni niin sitä nopeam­min tar­tun­nat kään­ty­vät las­kuun. Fakta.”

        Ei vält­tä­mät­tä. Voi olla toi­sin päin­kin. Sekin on mah­dol­lis­ta, että karan­tee­neil­la hidas­te­taan tau­din leviä­mis­tä niin pal­jon, että tar­tun­to­jen kään­ty­mi­nen las­kuun­kin hidas­tuu. Epi­de­mian tai pan­de­mian koko­nais­kes­to voi sen myö­tä myös kasvaa.

        Karan­tee­ni rajal­la on sekä tehok­kaam­pi että ennen­kaik­kea tavat­to­man pal­jon hal­vem­pi kuin maan sisäi­nen lock­down kun virus levi­ää maan sisäl­lä epi­de­mia­na. Fakta.”

        Ei ole vält­tä­mät­tä fak­ta tuo­kaan. Tois­tai­sek­si ei tun­ne­ta kovin hyvin ulko­ra­ja­ka­ran­tee­nien tehoa eikä kus­tan­nus­ta eikä maan sisäi­sen lock­dow­nin­kaan tehoa ja kus­tan­nuk­sia — eikä sitä­kään, ovat­ko ne käy­tet­tä­vis­sä vaih­toeh­toi­si­na toi­min­ta­ta­poi­na, vai toi­mi­via vain yhdis­tel­mi­nä. Sitä­kään ei tie­de­tä, miten hyvin raja­ka­ran­tee­ni toi­mii. Sin­ga­po­re luu­li, että sil­lä on käy­tös­sä hyvä ja teho­kas raja­ka­ran­tee­ni, mut­ta nyt on käy­nyt ilmi, että se vuo­ti siir­to­työ­läis­ten osal­ta, ja se esiin­tyi koro­nan tor­jun­nan mal­lie­si­merk­ki­nä, kun­nes koro­na läh­ti leviä­mään Sin­ga­po­res­sa kovaa vauh­tia siir­to­työ­läis­ten jou­kos­sa. Siir­to­työ­läi­siä on viran­omais­ten karan­tee­ni­tie­do­tuk­sil­la­kaan vai­kea ohja­ta, jos ei ole yhteis­tä kiel­tä. Suo­meen­kin on tulos­sa kesäk­si ilmei­ses­ti useam­pi len­to­ko­neel­li­nen siirtotyöläisiä.

  55. Ter­vei­siä Taiwa­nis­ta! Kii­tos Osmo mai­nios­ta, fak­ta­poh­jai­ses­ta analyysistäsi!

    Tänään 17.4.2020 Taiwa­nis­sa rekis­te­röi­tiin toi­nen peräk­käi­nen päi­vä ilman uusia koro­na­ta­pauk­sia. Viran­omais­ten ja kan­sa­lais­ten toi­min­ta on ollut Taiwa­nis­sa erin­omais­ta. Vii­me­ai­kai­set koro­na­ta­pauk­set ovat olleet ulko­mail­ta palan­nei­ta taiwa­ni­lai­sia tai hei­dän lähi­pii­ri­ään. Hei­dän tau­tin­sa on saa­tu pysäy­tet­tyä 14 päi­vän karan­tee­nin aikana. 

    Elä­mä Taiwa­nis­sa on lähes nor­maa­lia: kou­lut, päi­vä­ko­dit, ravin­to­lat ovat auki. Rajoi­tuk­sia­kin on: yöker­hot ovat sul­jet­tu­ja, base­ball-lii­gaa pela­taan tyh­jil­le kat­so­moil­le, kuu­me mita­taan mones­sa jul­ki­ses­sa raken­nuk­ses­sa. Lähes kaik­ki pitä­vät suu­mas­kia, joi­den jake­lu on sään­nel­ty jul­kis­hal­lin­non, apteek­kien ja kaup­po­jen yhteistyöllä.

    Täl­tä maa­il­man­kol­kal­ta kat­sot­tu­na näyt­tää ihmeel­li­sel­tä, miten Suo­men pää­mää­rä­nä voi­si olla mikään muu kuin mah­dol­li­sim­man teho­kas tau­din pysäyt­tä­mi­nen. Kos­ka tau­ti ehti jo levi­tä Suo­mes­sa riit­tä­vän pit­käl­le, paras mal­li­suo­ri­tus lie­nee Ete­lä-Korea (jos­sa uusien tapaus­ten mää­rä on ollut alle 50/pv yli vii­kon ver­ran, eilen vain 22 kpl). 

    Lää­ke­tie­de pai­naa pit­kää päi­vää lääk­kei­den ja roko­tus­ten kans­sa. Jos ja kun sil­tä rin­ta­mal­ta tulee tehok­kai­ta lääk­kei­tä, niin Suo­mes­sa ei pidä antaa ihmi­siä kuol­la tur­haan anta­mal­la tau­din ede­tä tar­peet­to­mas­ti. Kes­ki-ikäi­sis­sä­kin on aika pal­jon perus­sai­rauk­sia sai­ras­ta­via ihmi­siä, jois­ta mer­kit­tä­vä osa on pien­ten las­ten vanhempia.

    Ruot­si on hak­sah­ta­nut vää­ril­le rai­teil­le, siel­tä ei nyt mal­lia kan­na­ta ottaa. Tai­ta­vat Ruot­sis­sa olla lii­an ylpei­tä tun­nus­taak­seen omat vir­hen­sä. Itä-Aasia on suun­ta, mis­tä toi­min­ta­mal­le­ja kan­nat­taa nyt kopioida.

  56. Viruk­set ovat oppi­neet, covid19 lisään­tyy nopeas­ti ja alkaa tar­tut­taa ennen oirei­ta. Vaka­vat oireet ovat ehkä vain sivuil­miö, Poti­las para­nee tai kuo­lee, jos para­nee, niin virus jää poti­laa­seen ehkä pysy­väs­ti vähän kuin HIV virus. Kun virus on levin­nyt laa­jal­le, sen muta­toin­ti lisään­tyy, tulee uusia tehok­kaam­pia versioita.
    Rokot­teen kek­si­mi­nen tapah­tuu etsi­mäl­lä paran­tu­neis­ta poti­lais­ta immu­ni­teet­ti­te­ki­ja. Jos immu­ni­teet­tiä ei syn­ny on rokot­teen kek­si­mi­nen erit­täin vai­ke­aa. Kokeil­laan ole­mas­sa ole­via lääk­kei­tä, kai­ve­taan maas­ta mul­ta­näyt­tei­tä’.… Huh. Maa­il­man suu­ri tais­te­lu käy­dään ihmis­kun­nan ja viru­ten välil­lä. Onko­han eris­tä­mi­nen ainoa taistelukeino.
    “Paran­tu­neis­ta” poti­lais­ta on löy­det­ty viruk­sia ja jot­kut ovat sai­ras­tu­neet uudestaan.
    Hyviä luen­to­ja https://www.youtube.com/watch?v=svlKm4S1M3Y&list=PLGhmZX2NKiNlwig68CGPHQI_Pcxri4LDx

    1. Tehok­kaam­pien ver­sioi­den” muta­toi­tu­mi­nen kuu­los­taa sil­tä, kuin virus joten­kin tie­täi­si muta­toi­tua siten, että se aina on entis­tä tehok­kaam­pi. Jos se oli­si mutaa­tion jäl­keen vaka­vam­man sai­rau­den aiheut­ta­ja, aiheut­tai­si se väes­tös­sä nopeas­ti har­ve­ne­mis­ta, ja viruk­sen leviä­mi­nen tukah­tui­si itses­tään. Ja mai­nit­se­ma­si väi­te edel­lyt­tää kaik­kien mui­den­kin ihmi­ses­sä olei­le­vien virus­ten muut­tu­van tehok­kaam­mik­si, niin ei kui­ten­kaan ole käy­nyt nii­den virus­ten koh­dal­la, jot­ka ovat hel­poim­min tar­tut­ta­via­kin. Mutaa­tiois­sa voi­daan näh­dä yhtä hyvin myös toden­nä­köi­syys muun­tu­mi­ses­ta vähem­män sairastuttavaksi. 

      Lisäk­si tie­däm­me, että her­pes­vi­rus (ja HIV) säi­lyy mones­sa ihmi­ses­sä läpi elä­män. Sekään siis ei ole ihmis­kun­taa pois­ta­nut maan päältä.

  57. Ikä­ra­sis­mi” on höl­mö sana. Älä käy­tä sitä. Kos­kaan. Sana mitä ilmei­ses­ti hait on “ikä­syr­jin­tä”. Annan teh­tä­väk­si sel­vit­tää mik­si ikä ei ole rotu.

    Sit­ten asi­aan. Viron Saa­ren­maal­la on leh­ti­tie­don mukaan jopa 50 % asuk­kais­ta on saa­nut koro­na­tar­tun­nan. Hyvä labo­ra­to­rio jouk­ko­suo­ja-teo­rian testaamiseksi.

    1. Bal­le Rans­tedt:
      ”Ikä­ra­sis­mi” on höl­mö sana. Älä käy­tä sitä. Kos­kaan. Sana mitä ilmei­ses­ti hait on ”ikä­syr­jin­tä”. Annan teh­tä­väk­si sel­vit­tää mik­si ikä ei ole rotu.

      Sit­ten asi­aan. Viron Saa­ren­maal­la on leh­ti­tie­don mukaan jopa 50 % asuk­kais­ta on saa­nut koro­na­tar­tun­nan. Hyvä labo­ra­to­rio jouk­ko­suo­ja-teo­rian testaamiseksi.

      Wall Street Jour­na­lin mukaan Wuha­nis­sa 2–3% oli­si vas­ta-aine­tes­tin aivan endim­mäis­ten alus­ta­vien tulos­ten mukaan sai­ras­ta­nut koro­nan. Toi­nen luke­mis­ta on pak­ko olla vir­heel­li­nen. Mis­sä leh­des­sä tuo Saa­ren­maan tulos oli?

      1. K.k.: Wall Street Jour­na­lin mukaan Wuha­nis­sa 2–3% oli­si vas­ta-aine­tes­tin aivan endim­mäis­ten alus­ta­vien tulos­ten mukaan sai­ras­ta­nut koro­nan. Toi­nen luke­mis­ta on pak­ko olla vir­heel­li­nen. Mis­sä leh­des­sä tuo Saa­ren­maan tulos oli?

        Jotain kum­mal­lis­ta Wuha­nin, tau­din alku­lä­heen, luvuis­sa on pak­ko olla, kun esim. Kali­for­nian San­ta Cla­ras­sa vas­ta-ainei­den osuu­dek­si arvioi­daan 2,49–4,16% — ja että tar­tun­to­ja oli­si 50–85 ‑ker­tai­nen mää­rä vah­vis­tet­tui­hin tapauk­siin nähden.

        COVID-19 Anti­bo­dy Seropre­va­lence in San­ta Cla­ra Coun­ty, California

      2. Jotain kum­mal­lis­ta Wuha­nin, tau­din alku­lä­heen, luvuis­sa on pak­ko olla

        Kun luvut pää­te­tään puo­lue­joh­dos­sa, nii­tä ei osa­ta sää­tää loo­gi­sik­si. Eilen löy­tyi Wuyha­nis­ta 1200 uut­ta kuollutta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun luvut pää­te­tään puo­lue­joh­dos­sa, nii­tä ei osa­ta sää­tää loo­gi­sik­si. Eilen löy­tyi Wuyha­nis­ta 1200 uut­ta kuollutta.

        Voi hyvin olla. Tosin Suo­mes­ta­kin on nyt löy­ty­mäs­sä kym­me­niä uusia kuol­lei­ta. Samoin New Yor­kis­ta löy­tyi. Ita­lias­sa kuol­lei­den mää­rä on ilmei­ses­ti monin­ker­tai­nen tilas­toi­tuun näh­den. On var­maan muitakin.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun luvut pää­te­tään puo­lue­joh­dos­sa, nii­tä ei osa­ta sää­tää loo­gi­sik­si. Eilen löy­tyi Wuyha­nis­ta 1200 uut­ta kuollutta.

        Uudel­la­maal­la tuli lähes vas­taa­va hyp­päys kun hoi­va­ko­tei­hin kuol­lei­ta oli tilas­toin­nin ulko­puo­lel­la. Wuha­nin tulos­ten ohit­ta­mi­nen pelk­kä­nä Kii­nan kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een val­hee­na on älyl­lis­tä lais­kuut­ta. En edes näe syy­tä valeh­del­la täs­sä asiassa.

        Wuha­nin ensim­mäis­ten tulos­ten mukaan tar­tun­to­ja oli­si siis vain vii­sin­ker­tai­nen mää­rä. Maa­lis­kuus­sa kii­na­lai­set, sil­loin pel­käl­lä näp­pi­tun­tu­mal­la, arvioi­vat 20–30 ker­tais­ta mää­rää. Ter­va­hau­dan muu­ta­ma päi­vä myö­hem­min jul­ki­suu­des­sa esit­tä­mä saman­suu­rui­nen arvio lie­nee perus­tu­nut tähän. Osa­syy­nä isoon arviooon voi­si olla että Wuha­nin tart­tu­vuus­lu­ku arvioi­tiin sil­loin noin kol­meen ja jäl­ki­kä­teen arvio on että se oli yli viiden.

        Huo­les­tut­ta­vin tulos oli­si jos vas­ta-ainei­ta ei enää näkyi­si veres­sä pal­joa parin-kol­men kuu­kau­den jäl­keen, Wuha­nin epi­de­mia­han on van­hin. En tie­dä onko lää­ke­tie­teel­li­ses­ti mah­dol­lis­ta että immu­ni­teet­ti katoai­si niin nopeas­ti, tuskinpa.

        Tut­ki­mus­me­ne­tel­mis­tä ero ilmei­ses­ti joh­tuu ja pie­nil­lä ihmis­mää­ril­lä sat­tu­ma heit­te­lee luku­ja vil­lis­ti. Kal­for­nian tut­ki­muk­ses­sa näh­tä­väs­ti tes­tat­tiin posi­tii­vi­sil­le vain n. 30 tois­si­jais­ta var­mis­tus­tes­tiä joi­den tulok­set skaa­lat­tiin sit­ten kaik­kiin positiivisiin.

        Kali­for­nias­sa käy­tet­tiin face­book mai­nok­sia, se voi­si vali­koi­da tut­ki­muk­siin ensi­si­jai­ses­ti ihmi­siä jot­ka ovat tun­te­neet joi­ta­kin oirei­ta ja halua­vat tie­tää. Vakioin­ti ei sen tyyp­pis­tä vir­het­tä voi kor­ja­ta. Wuha­nis­sa tes­tat­tiin kaik­ki sai­raa­lan työn­te­ki­jät ja muis­ta syis­tä sai­raa­lan tule­vat poti­laat. Sii­tä­kään ei voi suo­raan pää­tel­lä koko väes­tön tilan­net­ta. Voi­si kui­ten­kin kuvi­tel­la että työn­te­ki­jöil­lä sai­ras­ta­vuus oli­si vähin­tään yhtä yleis­tä kuin muul­la väestöllä.

        Mie­len­kiin­tois­ta on myös Itä­val­lan tulos joka on ylä­ra­jal­laan­kin alle pro­sen­tin. Näyt­tää ole­van sen ver­ran vai­ke­aa että tus­kin THL:n Suo­men tut­ki­mus­kaan tuo lopul­lis­ta tulos­ta mut­ta lisää tie­toa kui­ten­kin, toi­vot­ta­vas­ti täl­lä ker­taa data ja mene­tel­mät ava­taan kuten Lää­kä­ri­leh­ti on vaatinut.

      5. K.K.: En edes näe syy­tä valeh­del­la täs­sä asiassa.

        Sopii kat­soa, mil­lais­ta pro­pa­gan­da­kam­pan­jaa Kii­nan joh­to on käy­nyt. Sitä ei vält­tä­mät­tä voi län­sieu­roop­pa­lai­sel­la logii­kal­la ymmär­tää, ja osal­taan se on tie­tys­ti tar­koi­tet­tu kotiy­lei­söl­le. Kii­nan val­tio­val­ta on mm. anta­nut sala­liit­to­teo­rioi­den sii­tä, että virus oli­si ame­rik­ka­lais­ta, ita­lia­lais­ta tai jopa venä­läis­tä perua, levi­tä kii­na­lai­ses­sa sosi­aa­li­ses­sa medias­sa, mis­sä se nor­maa­lis­ti sii­vo­aa täm­möi­set pois. Xin hal­lin­to tun­tuu todel­la­kin pitä­vän pan­de­mi­aa vaka­va­na kas­vo­jen mene­tyk­se­nä, ja pyr­kii voi­mak­kaas­ti maa­la­maan kuvaa, jos­sa Kii­na on asian­sa hoi­ta­nut maa ja muut tunareita.

        Vas­ta-aine­tes­tien osal­ta oli­si hyvä tie­tää, mitä tes­tiä kus­sa­kin tut­ki­muk­ses­sa on käy­tet­ty. Niis­sä on aika mer­kit­tä­viä ero­ja erot­te­ly­ky­vyn suh­teen. Olet­tai­sin, että kii­na­lais­ten jul­kais­tus­sa sero­lo­gi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa on käy­tet­ty par­hai­ta saa­ta­vil­la ole­via väli­nei­tä, mut­ta Kii­nas­ta on myös vie­ty ulko­mail­le vas­ta-aine­pi­ka­tes­te­jä, joi­den erot­te­lu­ky­ky oli niin huo­no, että esim. espan­ja­lai­set tote­si­vat ne koko­naan turhiksi.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun luvut pää­te­tään puo­lue­joh­dos­sa, nii­tä ei osa­ta sää­tää loo­gi­sik­si. Eilen löy­tyi Wuyha­nis­ta 1200 uut­ta kuollutta.

        Ikä­vä kyl­lä Stan­for­din republi­kaa­ni­pah­vit eivät vedä ver­to­ja Kii­nan kom­mu­nis­ti­puo­lu­een tilas­to­tie­tei­li­jöil­le. Kii­nan luvut ovat olleet ikä­vän kon­sis­tent­te­ja, Stan­for­dis­sa revi­tel­lään tulok­sil­la jot­ka eivät eroa nol­la­hy­po­tee­sis­tä (San­ta Cla­ras­sa ei ole koro­na­vi­rus­ta­pauk­sia) ja impli­koi­vat käsit­tä­mät­tö­män kovia R0-luku­ja. Ehkä THL:n kepu­lai­set saa­vat parem­pia tuloksia.

      7. ksee: Jotain kum­mal­lis­ta Wuha­nin, tau­din alku­lä­heen, luvuis­sa on pak­ko olla, kun esim. Kali­for­nian San­ta Cla­ras­sa vas­ta-ainei­den osuu­dek­si arvioi­daan 2,49–4,16% – ja että tar­tun­to­ja oli­si 50–85 ‑ker­tai­nen mää­rä vah­vis­tet­tui­hin tapauk­siin nähden.

        COVID-19 Anti­bo­dy Seropre­va­lence in San­ta Cla­ra Coun­ty, California

        Ton sun pape­rin mukaan San­ta Cla­ras­ta löy­tyi 1,5 % vas­ta-aine­po­si­tii­vis­ta (50 kap­pa­let­ta Face­boo­kin kaut­ta tavoi­te­tuis­ta 3439 tes­ta­tus­ta). Tes­tin tark­kuus on sula­te­tul­la verel­lä teh­ty­jen tes­tien mukaan alle 99,5 % (eli 19 kap­pa­let­ta nois­ta posi­tii­vis­ta oli toden­nä­köi­ses­ti vää­riä positiivisia).

        Tämä samoin kuin nuo Wuha­nin luvut ovat ikä­vän lähel­lä kohinaa.

      8. ksee: Jotain kum­mal­lis­ta Wuha­nin, tau­din alku­lä­heen, luvuis­sa on pak­ko olla, kun esim. Kali­for­nian San­ta Cla­ras­sa vas­ta-ainei­den osuu­dek­si arvioi­daan 2,49–4,16% – ja että tar­tun­to­ja oli­si 50–85 ‑ker­tai­nen mää­rä vah­vis­tet­tui­hin tapauk­siin nähden.

        COVID-19 Anti­bo­dy Seropre­va­lence in San­ta Cla­ra Coun­ty, California

        Tämä tut­ki­mus ei näyt­täi­si saa­van täy­siä tilas­to­tie­teel­li­siä pisteitä: 

        https://statmodeling.stat.columbia.edu/2020/04/19/fatal-flaws-in-stanford-study-of-coronavirus-prevalence/

        Tämän mukaan tes­ti antaa 95 % luot­ta­mus­ra­jal­la enem­män fal­se-posi­tii­vi­sia kuin tut­ki­muk­ses­sa löy­det­tiin posi­tii­vi­sia. Tulos on myös ris­ti­rii­das­sa esim. Dia­mond Princes­sil­tä las­ket­tu­jen luott­mus­ra­jo­jen kanssa.

    2. Bal­le Rans­tedt: Annan teh­tä­väk­si sel­vit­tää mik­si ikä ei ole rotu.

      Van­huk­sil­le pitää erik­seen tar­jo­ta etusi­jaa jonossa?

  58. Näi­tä kir­joi­tuk­sia on epä­miel­lyt­tä­vää lukea ja läh­tö­ole­tuk­se­si ovat mie­les­tä­ni vää­riä sama­ten kuin niis­tä seu­raa­vat päätelmät.
    Ihmi­set eivät­kä var­sin­kaan val­tiot ole ris­ki­neut­raa­le­ja pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä, sil­lä ihmi­set ovat jär­jes­täy­ty­neet val­tioik­si pää­osin tur­val­li­suu­den takia, val­tiot ovat kuin suu­ria vakuu­tus­yh­tiöi­tä. Tätä taus­taa vas­ten on äly­tön­tä aja­tel­la asioi­ta odo­tusar­vo­jen kaut­ta vaan mukaan on otet­ta­va myös ihmis­ten tai­pu­mus käsit­tää ja kokea tap­piot ja hyö­dyt eri taval­la. Oma kuo­le­ma ja se mitä ris­ke­jä ihmi­nen on val­mis otta­maan sen uhal­la eroa­vat hui­keas­ti tapauk­sis­sa jois­sa ris­ki on “tut­tu” eli hel­pom­min arvioi­ta­vis­sa ja niis­sä mis­sä se ei ole, ja tämän pan­de­mian koh­dal­la ris­ki ei ole yksi­lön koh­dal­la hel­pos­ti tai edes vai­val­la hahmotettavissa.
    Insi­nöö­rin mie­les­tä on sama ottaa 50% ris­ki 100 lisä­kuo­le­mas­ta kuin 0,005% ris­ki mil­joo­nas­ta lisä­kuo­le­mas­ta, mut­ta yhteis­kun­nan ja yksi­lön kan­nal­ta kyse on täy­sin eri mit­ta­luo­kan tapah­tu­mis­ta, eikä yksi­kään jär­jel­li­nen yhteis­kun­ta ottai­si jäl­kim­mäis­tä riskiä.
    Ei ole sat­tu­ma ettei­vät suo­ma­lai­set menes­ty diplo­ma­tian saralla.

  59. Ps. Kun THL tote­si pari päi­vää sit­ten, että Suo­mes­sa (pois lukien Uusi­maa) tar­tun­ta­ket­jut on tähän asti kyet­ty jäl­jit­tä­mään, täs­tä voi­nee pää­tel­lä, että Suo­mes­sa (pois lukien Uusi­maa) yhtään tar­tun­taa ei ole saa­tu juok­su­po­luil­ta tai kau­pois­sa asioi­des­sa, kos­ka näis­sä­hän ei tar­tun­ta­ket­jua pys­ty jäl­jit­tä­mään — jos ohi on kävel­lyt kym­me­niä, sata satun­nais­ta ihmis­tä. Jos THL:llä on tie­to tar­tun­ta­po­luis­ta, mik­si se ei jul­kis­ta nii­tä, ano­nyy­mis­ti tie­tys­ti, tyy­peit­täin? Min­kä­lai­sis­sa tilan­teis­sa, olo­suh­teis­sa, tar­tun­ta on tapahtunut?
    Muu­ten olen sitä miel­tä, yllä mai­ni­tus­sa valos­sa, että nyt tar­vit­tai­siin taas Nii­nis­töä, sano­maan täl­lä ker­taa, että ’sosi­aa­li­nen etäi­syys ei tar­koi­ta fyy­sis­tä eris­täy­ty­mis­tä’. Jos ollaan puo­li­vuot­ta sisäl­lä, odot­ta­mas­sa sitä tois­ta koro­na-aal­toa, mei­dän BMI-indek­sim­me (väes­tö­ta­sol­la) nousee ja immuu­ni­puo­lus­tus heik­ke­nee sii­nä mää­rin, että toi­ses­ta aal­los­ta tulee vie­lä tuhoi­sam­pi kuin ensimmäisestä.
    Kun hen­ki­lö puhuu, kan­nat­taa aina poh­tia, onko hänel­lä ‘skin in the game’ (oma nah­ka pelis­sä) ja min­kä asian suhteen.

  60. Osmo: Etä­työs­tä pitäi­si pääs­tä pian taval­li­seen työ­hön, kos­ka etä­työ on teho­ton­ta. Aluk­si se voi sujua­kin, mut­ta tie­to­jen leviä­mi­sen hidas­tu­mi­nen (ei yhteis­tä kah­vi­tun­tia) koi­tu­vat ongel­mat kumu­loi­tu­vat. Viral­li­sis­sa etä­ko­kouk­sis­sa käsi­tel­lään vain viral­li­set asiat, oikean kokouk­sen tauol­la voi nykäis­tä kol­le­gaa hihas­ta ja sanoa tai kysyä jotain.”

    Oikeas­ti etä­työ on teho­ton­ta, jos sii­hen ei ole kult­tu­ria, osaa­mis­ta ja tot­tu­mus­ta. Minun työs­sä­ni etä­työ on jopa pal­jon tuot­ta­vam­paa nor­maa­lis­ti­kin. Työyh­tei­sö­ni on hajal­laan ympä­ri Suo­mea, joten etä­ko­kouk­set ovat muu­ten­kin arkea. Minul­la on säh­köi­set väli­neet jol­la nykäis­tä hihas­ta kol­le­gaa, jos pitää kysyä jotain tai ker­toa jotain. Hihas­ta nykäi­sy voi myös olla, että ote­taan­ko pikai­nen puhe­lu (ilman video­ku­vaa tie­to­lii­ken­teen säästämiseksi).

    Uskon että moni työyh­tei­sö oppii pal­jon miten säh­köis­ten väli­nei­den kans­sa voi työs­ken­nel­lä tehok­kaas­ti. Tur­ha mat­kus­ta­mi­nen vähe­nee tule­vi­na vuo­si­na var­mas­ti pal­jon tämän har­joi­tuk­sen myötä.

  61. Osaat­ko Osmo sanoa mik­si medias­sa ei käsi­tel­lä koro­nae­pi­de­mi­aa ja sen tor­jun­taan teh­tä­viä toi­men­pi­tei­tä kir­joi­tuk­se­si näkö­kul­mas­ta? Siis prio­ri­soin­nis­ta, laa­duk­kaan elin­vuo­den arvos­ta, kus­tan­nuk­sis­ta. Media vain päi­vit­täin uuti­soi­mii kuol­lei­den mää­rät ym. tar­kas­te­le­mat­ta asi­aa laa­jem­min. Poliii­ti­kot tai asian­tun­ti­jat eivät uskal­la yhdis­tää samaan lausee­seen joi­den­kin kymmenien/satojen sääs­ty­nei­den perus­sai­rai­den van­hus­ten elä­mää sii­tä aiheu­tu­vaan miljardikustannukseen. 

    Yhteis­kun­nas­sa teh­dään aivan val­ta­vas­ti prio­ri­soin­ti­pää­tök­siä koko ajan, eri­tyi­ses­ti sai­raan­hoi­dos­sa. Eikö oli­si kaik­kien kan­nal­ta hyvä käy­dä asias­ta avoin­ta kes­kus­te­lua, kyl­lä ihmi­set tämän ymmär­tä­vät. Samal­la voi­si euta­na­sias­ta­kin jat­kaa keskustelua.

    Toi­von, että annat tämän hyvän kir­joi­tuk­se­si vaik­ka­pa Hesa­rin julkaistavaksi.

    1. vk: Osaat­ko Osmo sanoa mik­si medias­sa ei käsi­tel­lä koro­nae­pi­de­mi­aa ja sen tor­jun­taan teh­tä­viä toi­men­pi­tei­tä kir­joi­tuk­se­si näkö­kul­mas­ta? Siis prio­ri­soin­nis­ta, laa­duk­kaan elin­vuo­den arvos­ta, kus­tan­nuk­sis­ta. Media vain päi­vit­täin uuti­soi­mii kuol­lei­den mää­rät ym. tar­kas­te­le­mat­ta asi­aa laajemmin.

      Olin jos­kus ollut tilan­tees­sa, jos­sa eräs koke­nut, tun­net­tu toi­mit­ta­ja antoi tuol­le ilmiöl­le seli­tyk­sen. Hän selit­ti ilmiö­tä sil­lä, että toi­mit­ta­ja saa yleen­sä saman pal­kan per kir­joi­tet­tu jut­tu riip­pu­mat­ta sii­tä, miten sen tekee. Jos vaih­toeh­to­na on teh­dä hel­pos­ti jut­tu val­miik­si jon­kun net­tiin tar­joa­mia tie­do­te­ai­neis­to­ja run­ko­na käyt­täen, mah­dol­li­ses­ti yhden tai pari täy­den­tä­vää haas­tat­te­lua pääl­le teh­den (jos etiik­ka ei kes­tä ihan pelk­kään val­mii­seen tie­do­te­run­koon tukeu­tu­mis­ta), tai teh­dä kir­joit­taa työ­läs jut­tu näkö­kul­mas­ta, jota muut eivät ole käsi­tel­leet itse alus­ta läh­tien jut­tu kir­joit­taen, niin kum­man­lai­sen toi­min­ta­ta­van toi­mit­ta­jat pää­sään­töi­ses­ti valit­se­vat? Lukui­sat uutis­mai­ses­ti run­gol­taan val­miik­si kir­joi­te­tut tie­dot­teet leviä­vät mediois­sa ikään kuin riip­pu­mat­to­mien jour­na­lis­tien teke­mi­nä omi­na uutis­jut­tui­na, mones­sa “itse­näi­ses­sä” medias­sa aika saman tyyp­pi­si­nä. Englan­nin­kie­lis­ten alku­teks­tien koh­dal­la monet toi­mit­ta­jat kään­tä­vät run­gon, suo­men­kie­lis­ten jut­tu­jen koh­dal­la edes run­koa ei kään­ne­tä. Var­si­nais­ta itse­näis­tä tut­ki­vaa jour­na­lis­mia teke­vät toi­mit­ta­jat ovat lii­an harvassa.

      Kuol­lei­den mää­ris­tä tulee päi­vit­täin THL:n tie­dot­teet, joten niis­tä saa help­poa uutis­ma­te­ri­aa­lia. Prio­ri­soin­ti­jut­tu­ja var­ten kukaan ei lähet­te­le tie­dot­tei­ta. Soi­nin­vaa­ran blo­geis­ta on joi­tain uutis­jut­tu­ja vii­me viik­koi­na myös teh­ty. Niis­sä on ollut val­mis­ta sitee­raa­mis­kel­pois­ta mate­ri­aa­lia. Mut­ta sel­lai­sia jut­tu­ja kukaan ei ole teh­nyt, jois­sa oli­si sel­vi­tel­lyt, miten ja kuka Suo­mes­sa näi­tä prio­ri­soin­te­ja vir­ka­ko­neis­tos­sa on men­nei­syy­des­sä teh­nyt, ja kysel­lyt näi­tä pää­tök­siä teke­vien näke­myk­siä sit­ten myös koro­na-asioi­den prio­ri­soin­tei­hin. Sel­lai­nen jut­tu oli­si työ­läs teh­dä, kos­ka toi­mit­ta­jan pitäi­si teh­dä pait­si haas­tat­te­lu­ja, myös sel­vit­tää, että ket­kä sel­lai­sis­ta asiois­ta Suo­mes­sa edes tie­tä­vät. Jo se voi olla ollut niin työ­lääk­si miel­let­ty asia, että jutun teke­mi­nen lop­puu sii­hen, jos jut­tu­ja saa teh­tyä pie­nem­mäl­lä­kin vai­val­la samal­la pal­kal­la tai palkkiolla.

      1. Kyl­lä, voi olla toimittajien/toimitusten lais­kuu­des­ta kyse.

        Toi­sek­si voi olla kyse itse­sen­suu­ris­ta. Prio­ri­soin­nin avaa­mi­nen perin­juu­rin saat­tai­si nos­taa sel­lai­sen jas­ka­myrs­kyn, että mikään toi­mi­tus ei halua jou­tua sel­lai­sen koh­teek­si. Kuo­le­man puo­lue on kuu­lem­ma koro­naan liit­tyen ole­mas­sa joi­den­kin mie­les­tä, kun kyse on vas­tuul­li­ses­ta jul­kis­ten varo­jen hoitamisesta.

        En tie­dä mil­lai­nen ohjeis­tus sai­raan­hoi­don prio­ri­soin­nis­ta käy­tän­nös­sä vii­me­kä­des­sä päät­tä­vil­le lää­kä­reil­le on annet­tu, mut­ta ei käy kateek­si. Voi­si­ko olla, että kun prio­ri­soin­nis­ta ei kes­kus­tel­la niin se antaa parem­man työ­rau­han lääkäreille?

  62. Moni par­jaa yli­rea­goin­nis­ta. Mie­ti­tään­pä Ita­lian tilan­net­ta jos­ta THL:n yli­joh­ta­ja ker­toi 24.2 Ita­lian sul­ku­jen osal­ta sen ole­van tar­pee­ton paniik­ki­nap­pu­la ja ylireagointia.Onneksi eivät alireagoineet?

    Epä­var­mas­sa tilan­tees­sa ja epä­var­man tie­don nojal­ta on arvo­tet­ta­va ris­ke­jä. Parem­pi kokeil­la het­ki lii­an rons­kis­ti ja vält­tää epi­de­mian kar­kaa­mi­nen käsis­tä. Rajoi­tuk­sia voi sit­ten höl­len­tää jos on tur­val­lis­ta, kuten Suo­mes­sa sel­väs­ti on.

    Rajoi­tus­ten pois­to lii­an nopeas­ti joh­taa tilan­ne­ku­van menet­tä­mi­seen. Sai­rau­den itä­mis­vii­ve tar­koit­taa ikä­väs­ti, että vas­ta vii­kon-parin jäl­keen näh­dään miten pal­jon rajoit­tei­den pois­to vai­kut­ti. Jos vai­ku­tus oli lii­an paha, on olta­va mah­dol­li­suus vie­lä tiu­ken­taa ilman että mopo kar­kaa käsis­tä täysin.

    Rajoit­tei­den pur­ka­mi­sen sivu­vai­ku­tuk­sia väl­te­tään tes­tauk­sil­la yms. Mitä voi­mak­kaam­pi tes­taus, sitä enem­män sivuoi­rei­ta se helpottaa.

    Ikä­vä kyl­lä, kai­kis­ta höl­len­nyk­sis­tä huo­li­mat­ta sai­rai­ta on enem­män ja ikäih­mi­sil­le muu ympä­ris­tö on edel­leen vaa­ral­li­nen, höl­len­nyk­sin jopa vaa­ral­li­sem­pi kuin nyt, jos sai­ras­tu­nei­ta on enemmän.

  63. Sas­ka Saa­ri­kos­ken 17.4.2020 Hel­sin­gin Sano­mis­sa jul­kais­tu jut­tu nos­ti esiin erään olen­nai­sen ongel­man koro­na­pan­de­mi­aan rea­goi­mi­ses­sa. Ammat­ti­po­lii­ti­kot jou­tu­vat toi­mi­maan poliit­tis­ten rea­li­teet­tien raa­meis­sa, sil­loin­kin kun se tar­koit­taa huo­no­jen pää­tös­ten teke­mis­tä ja vähem­män huo­no­jen pää­tös­ten hyl­kää­mis­tä. Tämä ongel­ma ei tie­ten­kään kos­ke vain koro­na­pan­de­mi­aa, mut­ta nykyi­nen tilan­ne nos­taa sen jäl­leen ker­ran kirk­kaas­ti esiin. (Demo­kra­tian hyl­kää­mi­nen toki ”rat­kai­si­si” ongel­man jol­tain osin, mut­ta aiheut­tai­si puo­les­taan mui­ta entis­tä suu­rem­pia ongel­mia.) Onko sinul­la pit­kän lin­jan polii­tik­ko­na, enti­se­nä kan­san­edus­ta­ja­na ja minis­te­ri­nä sekä ratio­naa­li­se­na ajat­te­li­ja­na mitään rat­kai­sueh­do­tus­ta tähän vihe­liäi­seen ongelmaan?

    1. Poly­aa mukail­len: “Have you tried being more wic­ked than the problem?”

  64. Uusi-See­lan­ti on myls valin­nut tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian, ja vii­me päi­vien tar­tun­ta­lu­vut ovat olleet alle kah­den­kym­me­nen. Sai­raa­la­hoi­dos­sa nyt 6 poti­las­ta. Rajoi­tuk­set (Alert Level) on vies­ti­tet­ty sel­keäs­ti tasoit­tain. Kan­nat­taa tutus­tua — jos ei muu­ten niin vies­tin­nän esi­mer­kil­li­syy­den ihai­le­mi­sek­si. Jos Aasian maat eivät kel­paa Suo­mel­le mal­lik­si, ehkä anglo­sak­si­nen Uusi-See­lan­ti nais­puo­li­si­ne vasem­mis­to­pää­mi­nis­te­rei­neen sentään.

    https://covid19.govt.nz/covid-19/about-covid-19/latest-data/

    Rajo­jen avaa­mi­nen ei tuo virus­ta takai­sin Suo­meen, jos tes­taus- ja jäl­ji­tys­käy­tän­nöis­tä pide­tään huol­ta. Pika­tes­tit ovat tulos­sa nopeam­min kuin rajo­ja kui­ten­kaan avattaisiin.

    Uudes­sa-See­lan­nis­sa on myös jul­kais­tu kes­ki­te­tys­ti tär­keim­mät klus­te­rit, mikä voi­tai­siin kai teh­dä Suo­mes­sa­kin. Laa­jan tes­tauk­sen mah­dol­lis­ta­mal­la tilan­ne­ku­val­la voi­tai­siin täs­mä­toi­mia suun­na­ta tär­keim­piin koh­tei­siin vaik­ka nykyis­tä laa­jem­min­kin — esi­mer­kik­si tila­päi­siä vuo­kra-asun­to­ja hyväk­si­käyt­tä­mäl­lä voi­tai­siin kat­kais­ta soma­liyh­tei­sön ahtaas­ta asu­mi­ses­ta joh­tu­vat per­hei­den sisäi­set tartuntaketjut.

    https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-situation/covid-19-current-cases/covid-19-significant-clusters

    1. Uusi-See­lan­ti on täl­lä­kin het­kel­lä 4‑luokan häly­tyk­ses­sä, eli käy­tän­nös­sä lock­down. Maan rajoil­le ei ole kovin mon­ta saa­pu­mis­paik­kaa­kaan, kos­ka on saa­ri­val­tio. Vien­ti­teol­li­suus jat­kaa toi­min­taan­sa, kos­ka Uuden-See­lan­nin vien­ti on mer­kit­tä­väs­ti stra­te­gis­ten eläin­tuot­tei­den vien­tiä eli maa­ta­lout­ta. Jos Suo­mi oli­si valin­nut kor­kean tek­no­lo­gian ja ja pal­ve­lu­vien­nin sijas­ta maa­ta­lou­den kan­sal­li­sek­si stra­te­giak­seen, nyt meil­lä oli­si lähin­nä maa­ti­lat toi­min­nas­sa, niis­sä muu­ten­kin nou­da­te­taan bio­tar­tun­to­ja vält­tä­vää käy­tän­töä, ja koro­na­vi­rus ei edes oli­si kovin iso ongelma. 

      Uuden-See­lan­nin raja on kysei­sen elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den suo­je­lun takia takia yksi maa­il­man tiu­kim­min var­tioi­duis­ta, ns. rau­han­kin aika­na. Saa­ri­val­tiois­sa muu­ten­kin on tähän men­nes­sä näh­ty par­haat tulok­set, mikä liit­tyy rajan yli tul­vi­vien tar­tun­to­jen torjuntaan.

      Eivät­kä yleen­sä­kään maa­ti­lal­li­set käy ollen­kaan niin suu­rel­ta osin hiih­to­mat­koil­la ja elä­mys­mat­koil­la maa­il­man ympä­ri, niin kuin suo­ma­lai­set val­ko­kau­lus­duu­na­rit ja yrit­tä­jät hiih­to­lo­mien aikoi­hin. Uuden-See­lan­nin elin­kei­no­jen jou­kos­sa turis­mia ei tai­de­ta edes kai­va­ta, on vain 8% brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja työl­li­syy­des­tä, lam­paan­vil­lan, liha­tuot­tei­den ja mai­to­tuot­tei­den vien­ti riit­tä­nee pitä­mään maan kor­kean elin­ta­son rik­kaa­na maa­na. Suo­mi­kin voi­si sää­tää seu­raa­vak­si kym­me­nek­si vuo­dek­si turis­min kiel­lon kum­paan­kin suun­taan, ja edel­lyt­tää jokai­sel­ta ulko­mail­ta Suo­meen saa­pu­val­le kol­men vii­kon karanteenia.

      Ei tie­ten­kään hait­tai­si minua. Olen ollut ulko­mail­la, eli Turus­sa, ker­ran vii­mei­sen 18 vuo­den aika­na. En jää kai­paa­maan sitä­kään yhtä kertaa.

  65. Koro­na­vi­ruk­sen tor­jun­ta on pelk­kää epä­ra­tio­na­lis­min ylistystä!

    Aja­tel­la, meil­lä on tau­ti, joka levi­ää ihmis­ten pärskiessä!

    Miten me tor­jum­me tämän uhkan?

    LINNOITTAUTUMALLA SISÄLLE JA PYSÄYTTÄMÄLLÄ YHTEISKUNNAN!

    Miten tämä uhka pysäh­tyi­si ihan aikuis­ten oikeesti?

    Pese­mäl­lä käsiä, pitä­mäl­lä kas­vo­mas­kia, ja pysy­mäl­lä koto­na, jos on oirei­ta. Niin hel­ve­tin yksin­ker­tais­ta se on. Mut­ta, osa ihmi­sis­tä on edel­leen idioot­te­ja eivät­kä toki nou­da­ta ohjei­ta. Mut­ta, eivät he nou­da­ta nii­tä ohjei­ta nyt­kään, siel­lä ne ovat kau­pois­sa niis­kut­ta­mas­sa ja ryki­mäs­sä. Ainoa ero on se, että nyt tuho­taan talous vuosikymmeneksi.

    Suo­mes­ta tulee äärim­mäi­sen köy­hä val­tio, kuten myös mones­ta muus­ta äärim­mäi­siin rajoi­tuk­siin sor­tu­neis­ta valtioista.

    Koro­na­vi­rus on vii­me vii­kon tie­to­jen poh­jal­ta vaa­ral­li­nen lähin­nä yli­pa­noi­sil­le ja heik­ko­kun­toi­sil­le perus­sai­rail­le, van­hoil­le mie­hil­le. Kiva tau­ti se ei ole kenel­le­kään, kuten ei ole influens­sa tahi mala­ria­kaan, mut­ta ei näi­den tau­tien vuok­si tuho­ta yhteiskuntia.

    Täs­sä on nyt toki mah­dol­li­suus kat­soa tule­vai­suu­teen ja uusiin tuot­tei­siin, kuten kas­vo­mas­kei­hin, ja hen­gi­tys­suo­jiin. Nii­tä tar­vi­taan tule­vai­suu­den pan­de­miois­sa. Ehkä­pä sil­loin ymmär­re­tään hen­ki­lö­koh­tai­nen suo­jaus, ja mui­den ajat­te­le­mi­nen, kun ollaan kipei­tä. Edel­leen: ongel­ma on vain ja ainoas­taan ne pärskeet.

    Tilan­ne on vähän sama kuin pers­kän­nis­sä kapa­kas­ta nai­maan tun­te­mat­to­man kans­sa. Ilman kumia voi saa­da vaik­ka hivin, mut­ta kumin kans­sa voi pan­na mene­mään ihan tosis­saan ilman pel­koa mistään.

    Kii­tän Osmo Soi­nin­vaa­raa näis­tä blo­gi­kir­joi­tuk­sis­ta sil­lä niis­sä on jär­jen ään­tä enem­män kuin koko yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on ollut näi­nä jär­jet­tö­mi­nä viik­koi­na. Har­mi, ettei hän enää ole val­ta­kun­nal­li­ses­sa poli­tii­kas­sa muka­na sil­lä tämän tuhon kor­jaa­mi­ses­sa hänel­le oli­si var­mas­ti käyttöä.

    1. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
      Koro­na­vi­ruk­sen tor­jun­ta on pelk­kää epä­ra­tio­na­lis­min ylistystä!

      Aja­tel­la, meil­lä on tau­ti, joka levi­ää ihmis­ten pärskiessä!

      Miten me tor­jum­me tämän uhkan?

      LINNOITTAUTUMALLA SISÄLLE JA PYSÄYTTÄMÄLLÄ YHTEISKUNNAN!

      Miten tämä uhka pysäh­tyi­si ihan aikuis­ten oikeesti?

      Pese­mäl­lä käsiä, pitä­mäl­lä kas­vo­mas­kia, ja pysy­mäl­lä koto­na, jos on oirei­ta. Niin hel­ve­tin yksin­ker­tais­ta se on. Mut­ta, osa ihmi­sis­tä on edel­leen idioot­te­ja eivät­kä toki nou­da­ta ohjei­ta. Mut­ta, eivät he nou­da­ta nii­tä ohjei­ta nyt­kään, siel­lä ne ovat kau­pois­sa niis­kut­ta­mas­sa ja ryki­mäs­sä. Ainoa ero on se, että nyt tuho­taan talous vuosikymmeneksi.

      Suo­mes­ta tulee äärim­mäi­sen köy­hä val­tio, kuten myös mones­ta muus­ta äärim­mäi­siin rajoi­tuk­siin sor­tu­neis­ta valtioista.

      Koro­na­vi­rus on vii­me vii­kon tie­to­jen poh­jal­ta vaa­ral­li­nen lähin­nä yli­pa­noi­sil­le ja heik­ko­kun­toi­sil­le perus­sai­rail­le, van­hoil­le mie­hil­le. Kiva tau­ti se ei ole kenel­le­kään, kuten ei ole influens­sa tahi mala­ria­kaan, mut­ta ei näi­den tau­tien vuok­si tuho­ta yhteiskuntia.

      Täs­sä on nyt toki mah­dol­li­suus kat­soa tule­vai­suu­teen ja uusiin tuot­tei­siin, kuten kas­vo­mas­kei­hin, ja hen­gi­tys­suo­jiin. Nii­tä tar­vi­taan tule­vai­suu­den pan­de­miois­sa. Ehkä­pä sil­loin ymmär­re­tään hen­ki­lö­koh­tai­nen suo­jaus, ja mui­den ajat­te­le­mi­nen, kun ollaan kipei­tä. Edel­leen: ongel­ma on vain ja ainoas­taan ne pärskeet.

      Tilan­ne on vähän sama kuin pers­kän­nis­sä kapa­kas­ta nai­maan tun­te­mat­to­man kans­sa. Ilman kumia voi saa­da vaik­ka hivin, mut­ta kumin kans­sa voi pan­na mene­mään ihan tosis­saan ilman pel­koa mistään.

      Kii­tän Osmo Soi­nin­vaa­raa näis­tä blo­gi­kir­joi­tuk­sis­ta sil­lä niis­sä on jär­jen ään­tä enem­män kuin koko yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on ollut näi­nä jär­jet­tö­mi­nä viik­koi­na. Har­mi, ettei hän enää ole val­ta­kun­nal­li­ses­sa poli­tii­kas­sa muka­na sil­lä tämän tuhon kor­jaa­mi­ses­sa hänel­le oli­si var­mas­ti käyttöä.

      Näin­hän on Suo­mes­sa teh­ty. Ei yhteis­kun­taaa ole pysäy­tet­ty kuin ravin­to­loi­den osal­ta. Sekin vain muu­ta­man jäs­ti­pään takia. Muu­ten töi­tä teh­dään kuten ennen­kin, tosin tar­peet­to­mia kon­tak­te­ja vält­täen (etä­työt ja ‑kou­lut mil­loin mah­dol­lis­ta). Ter­ve itse­suo­je­lu­vais­to­kin kehot­taa vält­tä­mään kon­tak­te­ja, jos on tie­dos­sa ikä­vä tau­ti, jon­ka voi niil­lä vält­tää. Koro­nan vai­ku­tuk­set talou­teen oli­si voi­tu tor­jua ainos­taan salaa­mal­la koko tau­ti, kuten Trump yrit­ti tai Val­ko-Venä­jä vie­lä­kin toi­mii. Ulko­maan­kau­pas­ta riip­pu­via alo­ja sekään ei oli­si pelas­ta­nut. Ruot­sia on ihail­tu sään­nös­te­lyn puut­tees­ta, mut­ta kyl­lä siel­lä ihmi­set toi­mi­vat oma-aloit­tei­ses­ti kuten Suo­mes­sa. Kuo­le­man­ta­pauk­set siel­lä ovat nii­den jäs­ti­päi­den toi­min­nan seu­raus­ta, joil­la ei ole itse­suo­je­lu­vais­toa. Ravin­to­la- ja mat­kai­lua­la ovat lamas­sa Ruot­sis­sa­kin, sil­lä ero­tuk­sel­la, että val­tion tukia ei ole tie­dos­sa, kos­ka ei ole mää­rät­ty sulkemaankaan.

  66. Sai­ras­ta­mal­la saa­tua lau­ma­suo­jaa pitäi­si ver­ra­ta rokot­teen ris­kei­hin. Vas­taa­via ris­ke­jä ei hyväk­syt­täi­si rokot­teel­ta koskaan.

    Jos vaih­toeh­toi­na on huo­nos­ti tes­tat­tu roko­te ja
    sai­ras­ta­mi­nen niin sii­nä ver­tai­lus­sa voi­daan ottaa nor­maa­liin rokot­tee­seen ver­rat­tu­na tavat­to­mia riskejä.

    En kyl­lä­kään kan­na­ta kum­paa­kaan vaan jär­jes­tel­mäl­lis­tä joka­päi­väis­tä tais­te­lua Ete­lä-Korean tapaan.

  67. Ketään ei saa ilman hyväk­syt­tä­vää perus­tet­ta aset­taa eri ase­maan suku­puo­len, iän, alku­pe­rän, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mie­li­pi­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perusteella. 

    Ketään ei saa tuo­mi­ta kuo­le­maan, kidut­taa eikä muu­toin­kaan koh­del­la ihmi­sar­voa loukkaavasti. ”

    Osmo käyt­tää ver­taus­ku­va­na valin­to­jen maa­il­mas­sa kolariesimerkkiä.

    Hän esit­tää, että hypo­teet­ti­ses­sa tilan­tees­sa valin­ta teh­dään kola­riin ajau­tues­sa siten, että vali­taan kah­den vaih­toeh­don välil­lä: Kuo­lee­ko kola­ris­sa vii­si (iso auto) vai kak­si ihmis­tä (pik­kuau­to)? Kuo­le­maan joh­ta­va kola­ri on Osmon kuvaa­mas­sa tilan­tees­sa siis väis­tä­mä­tön tosia­sia ja kes­keis­tä on valin­ta lop­pu­tu­le­man välillä. 

    Osmon mukaan hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan tulee lopet­taa ammat­tieet­ti­nen hie­nos­te­lu ja vali­ta yksin­ker­tai­ses­ti vaih­toeh­dois­ta se, joka sääs­tää eni­ten elin­vuo­sia, ei niin­kään las­kea sitä mon­ta­ko yksi­löä menetettiin. 

    Osmon vies­ti voi­si olla suo­men­net­tu­na: Jos kola­roi­daan aiheut­taen kuo­le­mia, niin teh­dään se mie­lui­ten van­ho­jen tai vaka­vas­ti sai­rai­den kanssa. 

    (Tosin Osmon esi­mer­kis­sä ei mai­ni­ta sitä, että onko isos­sa autos­sa 5 ysi­kymp­pis­tä hen­ki­löä ja kah­den hen­gen autos­sa vaik­ka­pa kak­si juu­ri täy­si-ikään ehtinyttä.)

    Kun van­hat ja vaka­vas­ti sai­raat ovat pois­sa las­kel­mas­ta, voi­daan siir­tyä las­ke­maan elin­ai­kao­do­tuk­sia vie­lä seik­ka­pe­räi­sem­min? Lis­ta saa­nee jat­koa his­to­rias­ta tun­te­mil­lam­me tavoilla?

    Myös­kään lii­ken­teen vauh­dil­la, mil­lä vauh­dil­la kola­riin men­nään, ei lie­ne lop­pu­tu­le­man kan­nal­ta Osmol­le mer­ki­tys­tä: Suot­ta hidas­tel­la ja nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta piit­taa­mat­ta, kun­han valin­ta teh­dään kola­rin sat­tues­sa elin­vuo­sia ja kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta sääs­tel­len. Mie­lui­ten siten, että elin­vuo­sia jää ynnät­ty­nä mak­si­maa­li­sen pal­jon ja kustannustehokkaasti. 

    Vaik­ka vauh­dil­la ei oli­si vai­ku­tus­ta lop­pu­tu­le­maan, niin kiis­tä­mä­tön mate­maat­ti­nen tosia­sia kui­ten­kin lie­nee, että mitä hitaam­pi vauh­ti, niin sitä pidem­pään nekin, jot­ka kola­ris­sa hen­ken­sä tule­vat menet­tä­mään, saa­vat elää. Miten tuon­kin ajan elää, on sit­ten toi­nen kysymys. 

    Osmo ei ilmei­ses­ti huol­la­ta auto­aan, viis vei­saa myös­kään kat­sas­tuk­sen mer­ki­tyk­ses­tä. Jar­ru­ja tes­ta­taan kat­sas­tuk­ses­sa mm. sen vuok­si, että vaa­raan tai jopa kuo­le­maan joh­ta­vaa kola­ri­ti­lan­net­ta ei syn­tyi­si tai aina­kin mini­moi­tai­siin sen mah­dol­li­suus. Näin sääs­tyy elin­vuo­sia mak­si­maa­li­sen paljon.

    Osmo ei ota huo­mioon myös­kään sel­lai­sia seik­ko­ja kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta arvioi­des­saan, että elin­vuo­sia sääs­tä­mä­tön kola­ri ei ole ainoa mah­dol­li­nen lop­pu­tu­le­ma. Kola­rin sat­tues­sa voi myös käy­dä niin, että tai­ta­vat väis­tö­liik­keet ja jar­rut pelas­ta­vat tilan­teen sil­lä tavoin, että elin­vuo­sia sääs­tyy ja sel­vi­tään pel­kil­lä auton kolhuilla. 

    Toi­saal­ta, kola­ris­sa voi vam­mau­tua eli­ni­käi­ses­ti, puhu­mat­ta­kaan sai­raus­pois­sao­lois­ta jne. Näil­lä lie­nee myös vai­ku­tuk­sia kan­san­ta­lou­teen ja muu­hun menoon yksi­lö­ta­sol­ta yhteis­kun­nal­li­sel­le tasol­le asti.

    Toki van­ha ja/ vaka­vas­ti sai­ras vam­mau­tu­nut elää toden­nä­köi­ses­ti lyhyem­män aikaa ja tulee sil­loin­kin yhteis­kun­nal­le edul­li­sem­mak­si. Ja mitä­pä kus­tan­nuse­rää muis­tut­ta­van elä­ke­läi­sen sai­ras­pois­sao­lo mitään muu­ten­kaan mer­kit­see. Hyö­ty­suh­teen sato­kausi on jo aikaa mennyttä. 

    Auton huol­to, kat­sas­tus, jar­ru­jen toi­mi­vuu­den tes­taus sekä jar­ru­tus vaa­ra­ti­lan­tees­sa on ihan hyvä asia, mikä­li pyr­ki­myk­se­nä on sääs­tää elin­vuo­sia mak­si­maa­li­sen pal­jon. Mikä­li taas pyr­ki­myk­se­nä on pääs­tä ker­ta­hei­tol­la yhteis­kun­nan talout­ta rasit­ta­vis­ta kus­tan­nuse­ris­tä, niin kan­nat­ta­nee mukail­la Ruot­sin mal­lia eli pis­tää kus­tan­nuse­rät isoi­hin autoi­hin ja ajaa jar­rut­te­le­mat­ta päin rekal­la. Tämän jäl­keen voi kat­soa jän­ni­tyk­sen val­las­sa, mikä oli kola­rin ynnät­ty lop­pu­tu­le­ma elin­vuo­sis­sa mitattuna. 

    On myös hyvä, että kat­sas­tuk­sen ajan­koh­ta on auto­koh­tai­nen: Muu­ten­han saat­tai­si syn­tyä se tilan­ne, että kaik­ki tah­toi­si­vat samaan aikaan huol­toon ja kat­sas­tuk­seen, joka saat­tai­si joh­taa sii­hen, että auto­ja jätet­täi­siin huol­ta­mat­ta ja kat­sas­ta­mat­ta. Tämä joh­tai­si väis­tä­mät­tä lii­ken­ne­kuo­le­mien lisään­ty­mi­seen. Myös nopeus­ra­joi­tuk­sil­la on tut­ki­tus­ti vai­ku­tus­ta: Lii­ken­ne­kuo­le­mat ovat vähentyneet.

    Ter­veyt­tä ja pit­kää ikää toi­vo­taan myös kat­sas­tus­a­se­mien ja auto­kou­lu­jen henkilökunnalle.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Milla,
        Sor­ry, en ymmär­tä­nyt vas­tauk­ses­ta­si mitään. Miten se liit­tyi artikeliini?

        Sama jut­tu rahi­kai­sel­la, mie­les­tä­ni Mil­la ampui hie­man huti kun kes­kit­tyi ver­tauk­seen eli autoi­hin, nii­den tek­niik­kaan jne.

      2. Voi kuin­ka vir­kis­tä­vää rea­lis­mia polii­ti­kol­ta. Muo­toil­laan se nyt vie­lä vähän karum­min: Suo­mi tuho­aa talou­ten­sa vuo­sik­si vain antaak­seen huo­no­kun­toi­sil­le kasi­kymp­pi­sil­le mah­dol­li­suu­den jat­kaa kitu­mis­taan vähän pidem­pään. Järjetöntä.”

        Esim. Tämän kom­men­tin ymmär­sit kui­ten­kin oikein hyvin?

      3. Mil­la:
        ”Voi kuin­ka vir­kis­tä­vää rea­lis­mia polii­ti­kol­ta. Muo­toil­laan se nyt vie­lä vähän karum­min: Suo­mi tuho­aa talou­ten­sa vuo­sik­si vain antaak­seen huo­no­kun­toi­sil­le kasi­kymp­pi­sil­le mah­dol­li­suu­den jat­kaa kitu­mis­taan vähän pidem­pään. Järjetöntä.”

        Esim. Tämän kom­men­tin ymmär­sit kui­ten­kin oikein hyvin?

        Mis­tä­pä olet Mil­la nyt trig­ge­röi­ty­nyt niin kovas­ti ? Huo­nos­ti pei­tel­ty iva halu­aa nyt huu­taa jota­kin pahaa oloa, mut­ta mis­tä se nyt sit­ten kum­pu­aa ? Jos­ta­kin koke­mas­ta­si omai­sen hyl­kää­mi­ses­tä vai ?

        Äiti­ni ei pääs­syt rau­haan ysi­kymp­pi­sen isä­ni vii­mei­ses­tä keuh­koin­fek­tios­ta kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Sil­loin kevät­tal­vel­la samas­sa hoi­va­ko­dis­sa kuo­li vii­si saman kylän vete­raa­nia; ei ollut kausi-influens­saa edes. Anti­bioo­tit lope­tet­tiin tehoa­mat­to­mi­na, ja isä­ni siir­ret­tiin ter­veys­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­ta hoi­va­ko­din sän­kyyn kuo­le­maan. Kau­an ker­ke­si pot­kis­kel­la hen­ge­nah­dis­tuk­ses­saan, kun­nes tukeh­tui kuo­li­aak­si. Äiti­ni jär­kyt­ty­nee­nä syyt­ti hoi­don puu­tet­ta, sitä, ettei pääs­syt teho­hoi­toon, eikä pää­tän­sä kään­tä­nyt mikään. Omat lap­set­kin oli­vat hyl­kiöi­tä, kos­ka emme olleet tar­mok­kaam­min “vaa­ti­mas­sa” . Ehkä viha oli hel­pom­pi koh­da­ta kuin suru ?

        Nyt sit­ten kak­si­kym­men­tä vuot­ta myö­hem­min, tois­sa­vuon­na, äiti kuo­li samal­la taval­la, mut­ta sen­tään lää­kit­ty­nä ja tosi­asiat myön­tä­nee­nä, ehkä myös pys­tyi lopet­ta­maan miel­tä ja sie­lua mädät­tä­vän kau­nan­sa puo­li­son kuo­le­man joh­dos­ta. Ei hänel­lä­kään ollut puhet­ta teho­hoi­toon kul­jet­ta­mi­ses­ta, vaan lie­vit­tä­vä saat­to oli se toteu­tu­nut ratkaisu. 

        Nykyi­set lää­kean­nos­te­li­jat ja lupa nii­den lie­vit­tä­vien lääk­kei­den käyt­tä­mi­sen oli kui­ten­kin inhi­mil­li­sem­pää ver­rat­tu­na parin­kym­men vuo­den takai­seen. Hoi­ta­jat oli­vat inhi­mil­li­siä ja empaat­ti­sia, kii­tos sii­tä heil­le, väis­tä­mä­tön on isos­sa lai­tok­ses­sa yleis­tä, päivittäin.

        Nyt kun polii­ti­kot ovat haas­ka­lin­tui­na alka­neet kai­vel­la hoi­va­ko­tien jos­kus traa­gi­ses­ta­kin arjes­ta itsel­leen kan­na­tus­ta, ale­taan syyl­lis­tää ja kai­vel­la ja etsiä syy­tä hoi­ta­jis­ta, mil­loin mitä­kin. Jot­kut vain ovat syn­kän­mus­tia mie­lel­tään pahan­suo­pai­ses­sa kau­nas­saan, aina on hal­li­tuk­ses­sa vika, aina on hoi­to­lai­tok­sien yksi­tyis­tä­mi­ses­sä vika, aina on jos­sa­kin muus­sa vika kuin itsessä.

    1. Mil­la hyvä, 

      poik­keus­ti­las­sa ase­te­taan mm. varus­mie­het ja reser­vi­läi­set täy­sin eri ase­maan hen­gen­vaa­ran suh­teen, kuten vii­me sodis­sa hyvin voi­tiin huo­ma­ta. Eli hyvä syy löy­tyi heti syr­jiä. Sil­loin van­huk­set oli­vat etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa, ei tar­vin­nut men­nä tykin­ruu­ak­si. Ase­vel­vol­li­suu­teen sisäl­tyy peri­aat­tees­sa tuo­mio jou­tua toden­nä­köi­ses­ti kuo­let­ta­val­le työ­ta­pa­tur­mal­le alttiiksi.

      Lisäk­si väit­tee­si sii­tä, että joku syr­jii van­huk­sia, niin et ole vie­lä oikein tun­tu­nut löy­tä­neen tar­kal­leen, kuka tai mikä oikein syr­jii. Nimit­täin ei sen kum­mem­pi kuin ikä itses­sään syr­jii suo­raan hei­tä, ei kukaan hoi­to­lai­tok­sen lää­kä­ri. Hoi­to­tu­lok­ses­sa ikä syr­jii, lopul­ta niin pit­käl­le, että teho­hoi­to tap­paa van­han ja hau­raan ihmi­sen, vaik­ka tau­ti ei tap­pai­si­kaan. Ikä syr­jii jopa niin pal­jon, että jos mikään muu kuo­lin­syy tai ris­ki ei uhkai­si hen­keä, ikä sit­ten­kin sen hen­gen lopul­ta vie. Tämän voi näh­dä jo sii­tä, että tehos­te­tun van­hus­pal­ve­lun lai­tok­sis­sa sat­tuu kuo­le­mia 10–30 päi­väs­sä, riip­pu­mat­ta koro­nas­ta. Joka vii­des — joka nel­jäs 50000 hoi­va­ko­tia­suk­kaas­ta kuo­lee vuo­sit­tain. Sil­ti paik­koi­hin on jono­ja. Ne eivät vapau­du muu­ten kuin taval­la, jota Mil­la ei tun­nu käsittävän. 

      Monia mui­ta­kin hoi­to­ja raja­taan ihmi­sen mukaan. Alko­ho­lis­ti­po­ti­laat ovat vähem­mis­tö­nä mak­san­siir­ron saa­neis­sa, vaik­ka heil­lä on mak­sa­sai­rauk­sis­sa suh­teel­li­nen ylie­dus­tus. Sii­nä­kin raja­taan hoi­don koh­dis­ta­mis­ta nii­hin, jot­ka tuli­si­vat ehkä sel­viä­mään parhaiten.

  68. Sääs­te­tyt elin­vuo­det on mie­len­kiin­toi­nen tee­ma. Luin jos­tain että wuha­nis­sa kuol­leil­la oli yli 80%:lla ollut yksi tai useam­pia vaka­via perus­sai­rauk­sia. Ja ikää tyy­pil­li­ses­ti 70–100v. Eli­niä­no­do­te ei voi olla suuri. 

    Toi­saal­ta 90 luvun laman ajal­ta luu­li­si löy­ty­vän sta­tis­tiik­kaa sii­tä miten talou­den lama vai­kut­ti kuol­lei­suu­teen (ja tie­tys­ti ylei­seen elä­män­laa­tuun) itse­mur­hien, mie­len­ter­vey­den ongel­mien, työt­tö­myy­den ja alko­ho­lin kaut­ta. Nämä uhrit ovat pää­sään­töi­ses­ti par­haas­sa työiäs­sä ole­vaa väestöä. 

    Leh­dis­tös­sä on kir­joi­tel­tu pal­jon sii­tä että Ruot­si pelai­si uhka­pe­liä väes­tön ter­vey­del­lä. Itse näen asian päin­vas­tai­se­na. Mie­les­tä­ni Suo­men lin­ja on perus­tel­ta­vis­sa vain mikä­li ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­ti on aivan tapis­sa (käsit­tääk­se­ni näin ei vie­lä ole) tai mikä­li luo­te­taan sii­hen että roko­te ilmes­tyy mark­ki­noil­le (ja sitä saa­daan ostet­tua) pian. Kai­kis­sa muis­sa ske­naa­riois­sa virus kui­ten­kin levi­ää Suo­mes­sa ihan yhtä laa­jal­le kuin Ruot­sis­sa­kin (= suo­ria kuo­le­mia tulee yhtä pal­jon) mut­ta Suo­mi tulee kär­si­mään pit­kien rajoi­tus­toi­mien joh­dos­ta huo­mat­ta­vas­ti pahem­min talou­del­li­ses­ti, joka tulee aiheut­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti enem­män _epäsuoria_ kuo­le­mia ja kur­juut­ta. Ja jos meneh­ty­nei­den luku­mää­rien sijas­ta las­ke­taan mene­tet­ty­jä elin­vuo­sia niin Suo­mel­la saat­taa olla pal­jon syn­kem­mät luvut. 

    En ole asian­tun­ti­ja, mut­ta kau­pun­ki­lais­jär­jel­lä tun­tui­si fik­suim­mal­ta pääs­tää virus väes­tön läpi niin nopeas­ti kuin mah­dol­lis­ta ilman että ter­vey­den­huol­to romah­taa koko­naan ja tur­va­ra talou­den toi­min­taa, ja samaan aikaan suo­ja­ta ris­ki­ryh­mät kuten van­hus­ten hoi­to­ko­dit erit­täin huo­lel­li­ses­ti. Nyt leh­ti­tie­to­jen perus­teel­la hoi­to­ko­deis­sa on pes­ty käsiä yms mut­ta ei esim käy­tet­ty suo­ja-asu­ja tai hen­gi­tys­suo­jai­mia muu­ta kuin vas­ta sii­nä vai­hees­sa kun virus on jo levin­nyt asuk­kai­den joukkoon. 

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on se, pal­jon­ko karan­tee­ni on vähen­tä­nyt muu­ta kuol­lei­suut­ta? Kun ihmi­set eivät lii­ku niin ei pitäi­si tul­la lii­ken­ne­kuo­le­mia, kausi-influens­saa tms. Kuo­li­ko­han koro­na-Suo­mes­sa tämän vuo­den maa­lis­kuus­sa enem­män vai vähem­män ihmi­siä kuin maa­lis­kuus­sa 2019?

  69. Tääl­lä ehdo­te­taan “koro­na­pas­sia” niil­le jot­ka ovat tau­din sai­ras­ta­neet ja sii­tä toi­pu­neet. Ihan kysyn vaan onko todis­tei­ta, sii­tä että tau­din sai­ras­ta­mi­nen tuo hen­ki­löl­le immu­ni­tee­tin ? Tai­taa olla niin , että Kii­nas­sa on hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat sai­ras­tu­neet toi­sen kerran…

  70. Lau­ma­suo­ja­stra­te­gia talou­del­li­sil­la sei­koil­la perus­tel­tu­na flirt­tai­lee sosi­aa­li­darwi­nis­min ja euge­nii­kan kal­tais­ten oppien kans­sa. Yhteis­kun­nan tuot­ta­mat­to­mien jäsen­ten har­ven­ta­mi­nen paran­taa jäl­jel­le jää­vien aineel­lis­ta hyvin­voin­tia ja jalos­taa “rotua” kun vaka­vis­ta sai­rauk­sis­ta kär­si­viä ihmis­taak­ko­ja pois­tuu popu­laa­tios­ta. Yhteis­kun­nan pidem­män aika­vä­lin hen­kis­tä hyvin­voin­tia ja luot­ta­mus­ta tämä tie voi kui­ten­kin rapaut­taa peruut­ta­mat­to­mas­ti. Kan­san kol­lek­tii­vi­seen muis­tiin jää jäl­ki yhteis­kun­nan todel­li­ses­ta arvo­poh­jas­ta, joka pun­ni­taan tosi­pai­kan tul­les­sa. Skan­di­naa­vi­sen hyvin­voin­ti­mal­lin poh­jal­la ole­vaa yleis­ty­nyt­tä luot­ta­mus­ta ei enää ole. Ihmi­syk­si­lö on oman onnen­sa sep­pä ja jokai­sen pitää vas­te­des varau­tua itse suo­je­le­maan omaa per­het­tään ja yhtei­söään. Näin­hän se menee jo nyt suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­man kolkkia.

    Puh­das­ta lau­ma­suo­ja­stra­te­gi­aa ei ole kukaan ehdot­ta­nut, mut­ta on mah­dol­lis­ta, että län­si­naa­pu­ris­sam­me tul­laan kär­si­mään kol­lek­tii­vis­ta häpe­ää vie­lä vuo­si­kym­me­nien pääs­tä, vaik­ka siel­lä­kin lai­tos­hoi­dos­sa ole­via hau­rai­ta ihmi­se­lä­miä yri­te­tään suo­jel­la. Se on kui­ten­kin tees­ken­te­lyä väit­tää, ettei­kö yhteis­kun­nas­sa roi­hua­va — myös oireet­to­ma­na leviä­vä — tau­ti leviäi­si työn­te­ki­jöi­den muka­na näi­hin paik­koi­hin var­sin­kin kun suo­ja­va­rus­teis­sa tie­de­tään ole­van puut­tei­ta. ”Me emme tien­neet” argu­ment­ti ei mene läpi.

    Mitä siis pitäi­si teh­dä? Tukah­dut­taa epi­de­mia Sak­san ja Ete­lä-Korea esi­ku­vi­na. Jos se ei onnis­tu ja lopul­ta lau­ma sai­ras­tuu ja tuhan­net kuo­le­vat, niin onpa­han aina­kin yri­tet­ty par­haam­me heik­ko­jen suo­je­le­mi­sek­si. ”Kave­ria ei jäte­tä” oli peri­aat­tee­na 80 vuot­ta sit­ten ja tätä perin­töä, jos mitä, tuli­si vaa­lia nyt­kin krii­sin keskellä.

    1. Itse en oli­si arvo­poh­jas­ta niin huo­lis­saan, kyl­lä ihmi­set ymmär­tä­vät ja osaa­vat pun­ni­ta eri näkö­koh­tia. Ruot­sa­lai­set esimerkkinä.

      Mut­ta kuka enää tämän jäl­keen inves­toi maa­han, jos­sa varau­tu­mi­sen käsi­kir­joi­tus on “epi­de­mia tulee ja me otam­me sen vastaan”?

    2. Jar­mo T.: Lau­ma­suo­ja­stra­te­gia talou­del­li­sil­la sei­koil­la perus­tel­tu­na flirt­tai­lee sosi­aa­li­darwi­nis­min ja euge­nii­kan kal­tais­ten oppien kans­sa. Yhteis­kun­nan tuot­ta­mat­to­mien jäsen­ten har­ven­ta­mi­nen paran­taa jäl­jel­le jää­vien aineel­lis­ta hyvin­voin­tia ja jalos­taa ”rotua” kun vaka­vis­ta sai­rauk­sis­ta kär­si­viä ihmis­taak­ko­ja pois­tuu populaatiosta. 

      Olen sosi­aa­li­darwi­nis­miin erit­täin kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­va, mut­ta tuos­sa ei ole kyse mis­sään tapauk­ses­sa mis­tään “rodun” jalos­ta­mi­ses­ta. Kyse ei ole myös­kään vain talou­des­ta, vaan myös kan­sa­kun­nan ter­vey­des­tä. Talou­del­li­nen romah­dus on aina­kin men­nei­syy­des­sä ollut yleen­sä myös kan­san­ter­vey­del­li­nen romah­du, ja voi olla niin nyt­kin. Koro­na­toi­men­pi­tei­den joh­dos­ta nor­maa­le­ja ter­vey­den­huol­lon toi­men­pi­tei­tä jää suu­ri mää­rä teke­mät­tä, ihmi­set liik­ku­vat tavan­omais­ta vähem­män ja ter­vey­teen nor­maa­lis­ti posi­tii­vi­ses­ti vai­kut­ta­vat sosi­aa­li­set kon­tak­tit­kin ovat monel­la vähis­sä. Jos tilan­ne jat­kuu pit­kään, kan­san­ter­vey­del­li­nen hait­ta eris­tä­mi­sis­tä voi olla kova. Sitä­kin kaut­ta voi tul­la yli­mää­räi­siä kuolemia.

      Uhka­na Suo­men stra­te­gias­sa Ruot­siin ver­rat­tuan on eten­kin hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien tilan­ne. Esi­mer­kik­si monet hei­kos­sa ase­mas­sa ole­vat sydän­sai­raat, dia­be­tes­po­ti­laat, mie­len­ter­vey­del­li­siä ongel­mia omaa­vat ja monet muut voi­vat olla koro­na­toi­men­pi­tei­den takia vaa­ras­sa, kun kii­reet­tö­mik­si ole­te­tut hoi­dot on monin pai­koin perut­tu, mikä tar­koit­taa sitä, että lukui­sat juu­ri ja juu­ri kii­reel­li­syys­ra­jan alit­ta­vat­po­ti­laat eivät saa ajal­laan hoi­toa. Vas­taa­vas­ti myös muis­ti­sai­raat hoi­to­lai­tok­sis­sa ovat nyt vail­la omais­ten koh­taa­mis­ta. Nämä eivät osaa itse väl­tä­mät­tä vaa­tia mitään hoi­ton­sa suh­teen. Suu­ri osa hoi­to­lai­tok­sis­ta toi­mii asial­li­ses­ti, mut­ta jos jou­kos­sa on hei­kom­pia tapauk­sia, epä­koh­dat voi­vat käy­dä pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ilmi vas­ta pit­kän ajan pääs­tä. Kave­ria ei jäte­tä ‑sanon­ta on hyvä, mut­ta sitä pitäi­si kai saa­da sovel­let­tua myös koro­naa sai­ras­ta­mat­to­miin hei­kos­sa ase­mas­sa oleviinkin.

      Sivu­asia­na voi­nee myös tode­ta sen, että sosi­aa­li­darwi­nis­mi suun­tau­tui aat­tee­na ihmis­ten lisään­ty­mi­seen vai­kut­ta­mi­seen, ja mm. sii­hen vai­kut­ta­mi­seen, ket­kä saa­vat lisään­tyä kenen­kin kans­sa ja ket­kä eivät kenen­kään kans­sa. Koro­naan kuol­leet ovat olleet pää­asias­sa yli 75-vuo­tiai­ta, jot­ka ovat jäl­ki­kas­vun­sa hank­ki­neet vuo­si­kym­me­niä sit­ten, jos ovat hank­ki­neet. . Osa koro­naan kuol­leis­ta on ollut mm. iso-iso-isiä tai iso-iso-äite­jä, osa lapsettomia.

    3. Jar­mo T. , “Euge­niik­ka” nyt on mah­dol­li­sim­man kau­ka­na täs­tä tilan­tees­ta: se, että loke­roim­me kym­me­niä­tu­han­sia demen­tik­ko­ja sän­kyi­hin­sä elä­mään vie­lä muu­ta­mak­si kuu­kau­dek­si tai vuo­dek­si, mah­dol­li­sel­la teho­hoi­to­vaa­ti­muk­sel­la, ei jalos­ta rotua tai oikeas­taan ketään.

      Kave­ria ei jäte­tä” mer­kit­si todel­la­kin sitä, että kave­rei­ta piti jät­tää tais­te­lu­ken­täl­le, kave­ri tuo­tiin san­ka­ri­hau­taan. Esim. Vuo­sal­men tais­te­luis­sa (1.–13.3.40) kaa­tu­nei­den lis­ta osoit­taa, että vel­jiä oli pak­ko jät­tää sii­hen mihin elä­mä päät­tyi (kar­keas­ti liki puo­let kaa­tu­neis­ta jäi ken­täl­le). Sinun tyy­li­si on nime­no­maan antau­tua vihol­li­sel­le uhre­ja mini­moi­den ja toi­voa, että elä­mä jat­kui­si, niin kuin aika­naan monis­sa mie­hi­te­tyis­sä mais­sa jat­kui­kin. On kyl­lä kum­ma kuin Ruot­sis­sa, joka ei ole sota­ken­til­lä kun­nos­tau­tu­nut vii­mei­siin vuo­si­sa­toi­hin, on otta­nut jämä­kän antau­tu­mat­to­man asen­teen tätä niin sanot­tua uhkaa vastaan.

      Luu­let voi­va­si hal­li­ta asi­aa jäl­jit­tä­mi­sel­lä, tes­taa­mi­sel­la ja kas­vo­mas­keil­la. Niin Japa­nis­sa­kin luul­tiin. Vii­me uuti­siin saakka.

      Ete­lä-Korean edul­li­seen tilan­tee­seen ja vähäi­seen kuol­lei­suu­teen lie­nee myös syy­nä tiet­ty his­to­rias­sa löy­ty­nyt ilmiö, joka on pois­ta­nut nykyi­sis­tä ris­ki­ryh­mis­tä jou­kon yhdek­sän­kym­men­vuo­tiai­ta mie­hiä, ja muu­ta­kin sopi­van ikäis­tä väes­töä ? Onhan Ete­lä-Korea edel­leen­kin vie­lä sodas­sa, ja soti­las­hal­li­tus ruo­ris­sa vii­mek­si vie­lä run­saat kol­me­kym­men­tä vuot­ta sitten.

      1. Tukah­dut­ta­misp­sy­koo­si:
        Ete­lä-Korean edul­li­seen tilan­tee­seen ja vähäi­seen kuol­lei­suu­teen lie­nee myös syy­nä tiet­ty his­to­rias­sa löy­ty­nyt ilmiö, joka on pois­ta­nut nykyi­sis­tä ris­ki­ryh­mis­tä jou­kon yhdek­sän­kym­men­vuo­tiai­ta mie­hiä, ja muu­ta­kin sopi­van ikäis­tä väes­töä ? Onhan Ete­lä-Korea edel­leen­kin vie­lä sodas­sa, ja soti­las­hal­li­tus ruo­ris­sa vii­mek­si vie­lä run­saat kol­me­kym­men­tä vuot­ta sitten.

        Tuo on muu­ten tot­ta. Ete­lä-Koreas­sa elää häm­men­tä­vän pie­ni osuus yli 65-vuo­tias­ta väes­töä: https://www.indexmundi.com/south_korea/age_structure.html
        Suu­rim­mat ikä­luo­kat ovat 35–59 ‑vuo­tiais­sa.
        Ruot­sis­sa on koko väes­töön suh­teu­tet­tu­na pal­jon enem­män vanhusväestöä:
        https://www.indexmundi.com/sweden/age_structure.html

        Ete­lä-Kore­aa esi­merk­ki­nä käy­tet­täes­sä ei ole tavat­tu mai­ni­ta sii­tä, että siel­lä van­hus­väes­tön osuus väes­tös­tä on kovin pie­ni nii­hin vaik­ka­pa Ita­li­aan, Ruot­siin tai Suo­meen verrattuna.

      2. mie­te: Tuo on muu­ten tot­ta. Ete­lä-Koreas­sa elää häm­men­tä­vän pie­ni osuus yli 65-vuo­tias­ta väes­töä: https://www.indexmundi.com/south_korea/age_structure.html
        Suu­rim­mat ikä­luo­kat ovat 35–59 ‑vuo­tiais­sa.
        Ruot­sis­sa on koko väes­töön suh­teu­tet­tu­na pal­jon enem­män vanhusväestöä:
        https://www.indexmundi.com/sweden/age_structure.html
        Ete­lä-Kore­aa esi­merk­ki­nä käy­tet­täes­sä ei ole tavat­tu mai­ni­ta sii­tä, että siel­lä van­hus­väes­tön osuus väes­tös­tä on kovin pie­ni nii­hin vaik­ka­pa Ita­li­aan, Ruot­siin tai Suo­meen verrattuna. 

        Ei nyt kui­ten­kaan lii­oi­tel­la. Tuon mukaan mm. 80–84 vuo­tiai­ta mie­hiä oli­si ollut Ete­lä-Koreas­sa lähem­mäs puo­li mil­joo­naa ja Ruot­sis­sa (vas­taa­van graa­fin perus­teel­la) ehkä 120 000. Näin kar­keas­ti sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­tu­na siis. Koreas­sa siis toki suh­teel­li­ses­ti vähem­män, mut­ta ei tuo nyt oikein rii­tä seli­tyk­sek­si kun abso­luut­ti­ses­ti kuol­lei­ta on pal­jon vähem­män kuin Ruot­sis­sa, ja suh­tees­sa koko väes­töön myös sel­väs­ti vähem­män kuin Suomessa.

    4. Mitä siis pitäi­si teh­dä? Tukah­dut­taa epi­de­mia Sak­san ja Ete­lä-Korea esi­ku­vi­na. Jos se ei onnis­tu ja lopul­ta lau­ma sai­ras­tuu ja tuhan­net kuo­le­vat, niin onpa­han aina­kin yri­tet­ty par­haam­me heik­ko­jen suo­je­le­mi­sek­si. ”Kave­ria ei jäte­tä” oli peri­aat­tee­na 80 vuot­ta sit­ten ja tätä perin­töä, jos mitä, tuli­si vaa­lia nyt­kin krii­sin keskellä.

      Kave­ria ei jäte­tä” on hie­no peri­aa­te, mut­ta ei kukaan jär­ke­vä sota­pääl­lik­kö läh­de yhden soti­laan pelas­tus­yri­tyk­seen jos se tar­koit­taa samal­la sadan muun soti­laan hen­gen ris­kee­raa­mis­ta. Aina arvioi­daan siis uhraus­ten suh­det­ta niis­tä saa­ta­vaan hyö­tyyn. Lii­ke­ta­lou­den puo­lel­la puhu­taan kus­tan­nus­te­hok­kuu­des­ta, jon­ka tie­tys­ti moni kokee louk­kaa­va­na kun kyse on ter­vey­den­huol­los­ta. Joka tapauk­ses­sa jos­sain koh­taa menee aina ns. jär­ke­vä raja, jon­ka jäl­keen ehdo­ton peri­aat­teis­ta kiin­ni pitä­mi­nen ei ole mie­le­käs­tä. Jos vie­lä näil­lä täs­sä yhtey­des­sä suo­si­tuil­la sota­ver­tauk­sil­la jat­ke­taan, niin sel­lais­ta voit­toa joka saa­vu­te­taan niin suu­rin mene­tyk­sin, ettei sii­tä ole käy­tän­nös­sä mitään hyö­tyä, kut­su­taan Pyrr­hok­sen voitoksi.

    5. Jar­mo T.:
      Lau­ma­suo­ja­stra­te­gia talou­del­li­sil­la sei­koil­la perus­tel­tu­na flirt­tai­lee sosi­aa­li­darwi­nis­min ja euge­nii­kan kal­tais­ten oppien kans­sa. Yhteis­kun­nan tuot­ta­mat­to­mien jäsen­ten har­ven­ta­mi­nen paran­taa jäl­jel­le jää­vien aineel­lis­ta hyvin­voin­tia ja jalos­taa ”rotua” kun vaka­vis­ta sai­rauk­sis­ta kär­si­viä ihmis­taak­ko­ja pois­tuu popu­laa­tios­ta. Yhteis­kun­nan pidem­män aika­vä­lin hen­kis­tä hyvin­voin­tia ja luot­ta­mus­ta tämä tie voi kui­ten­kin rapaut­taa peruut­ta­mat­to­mas­ti. Kan­san kol­lek­tii­vi­seen muis­tiin jää jäl­ki yhteis­kun­nan todel­li­ses­ta arvo­poh­jas­ta, joka pun­ni­taan tosi­pai­kan tul­les­sa. Skan­di­naa­vi­sen hyvin­voin­ti­mal­lin poh­jal­la ole­vaa yleis­ty­nyt­tä luot­ta­mus­ta ei enää ole. Ihmi­syk­si­lö on oman onnen­sa sep­pä ja jokai­sen pitää vas­te­des varau­tua itse suo­je­le­maan omaa per­het­tään ja yhtei­söään. Näin­hän se menee jo nyt suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­man kolkkia.

      Puh­das­ta lau­ma­suo­ja­stra­te­gi­aa ei ole kukaan ehdot­ta­nut, mut­ta on mah­dol­lis­ta, että län­si­naa­pu­ris­sam­me tul­laan kär­si­mään kol­lek­tii­vis­ta häpe­ää vie­lä vuo­si­kym­me­nien pääs­tä, vaik­ka siel­lä­kin lai­tos­hoi­dos­sa ole­via hau­rai­ta ihmi­se­lä­miä yri­te­tään suo­jel­la. Se on kui­ten­kin tees­ken­te­lyä väit­tää, ettei­kö yhteis­kun­nas­sa roi­hua­va – myös oireet­to­ma­na leviä­vä – tau­ti leviäi­si työn­te­ki­jöi­den muka­na näi­hin paik­koi­hin var­sin­kin kun suo­ja­va­rus­teis­sa tie­de­tään ole­van puut­tei­ta. ”Me emme tien­neet” argu­ment­ti ei mene läpi.

      Mitä siis pitäi­si teh­dä? Tukah­dut­taa epi­de­mia Sak­san ja Ete­lä-Korea esi­ku­vi­na. Jos se ei onnis­tu ja lopul­ta lau­ma sai­ras­tuu ja tuhan­net kuo­le­vat, niin onpa­han aina­kin yri­tet­ty par­haam­me heik­ko­jen suo­je­le­mi­sek­si. ”Kave­ria ei jäte­tä” oli peri­aat­tee­na 80 vuot­ta sit­ten ja tätä perin­töä, jos mitä, tuli­si vaa­lia nyt­kin krii­sin keskellä. 

      En oikein ymmär­rä, miten saat kir­joi­tuk­sen perus­teel­la kään­net­tyä tämän sosi­aa­li­darwi­nis­mik­si. Ris­ki­ryh­mien eris­tä­mien on kai ollut kai­kis­sa rat­kai­su­mal­leis­sa läh­tö­koh­ta­na. Itse asias­sa en muis­ta näh­nee­ni yhtään vaka­vas­ti otet­ta­vaa ulos­tu­loa, jos­sa ehdo­tet­tai­siin rajot­tei­den täy­del­lis­tä pur­kua, ml. van­huk­set. Jo pel­käs­tään tämän perus­teel­la ensim­mäi­sen kap­pa­lee­si voi heit­tää ros­ka­ko­riin. Maa­lia, johon yri­tät osua ei yksin­ker­tai­ses­ti ole.

      Lau­maim­mu­ni­teet­ti syn­ty­mi­nen oli­si paras­ta, mitä “heik­ko­jen” näkö­kul­mas­ta voi­si tapah­tua, olet­taen, että nämä oli­si­vat immu­ni­tee­tin syn­ty­pro­ses­sis­sa eris­tet­tyi­nä. Viruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen on uto­pia; kal­lis sel­lai­nen. Koro­na “roi­hu­aa” vali­tus­ta stra­te­gias­ta riip­pu­mat­ta — joko pie­nem­mäl­lä- tai sit­ten hie­man isom­mal­la lie­kil­lä, läpäis­sen lopul­ta koko popu­laa­tion. Erot ovat käy­tän­nös­sä aikas­kaa­las­sa sekä vai­ku­tus­ten seu­rauk­sis­sa mai­den talouk­siin. Häpeä voi lan­ge­ta Ruot­sin sijaan itsel­lem­me. Poliit­ti­nen pää­tök­sen­te­ko­me­ka­nis­mi ei line opti­maa­li­sin tapa kriisinhoidossa.

  71. Ruot­sin prin­ses­sa Sofia on käy­nyt teho­hoi­to­kurs­si­tuk­sen ja on astu­nut vapaa­eh­toi­seen pal­ve­luk­seen Sop­hia-hem­me­tin sai­raa­las­sa. Hänen roo­lin­sa on desin­fioi­da ja siivota. 

    Samaan aikaan Suo­men sini­ve­ri­set val­ta­kun­nan päät­tä­jien arvos­ta­mal­la Soi­ni­vaa­ra-hem­me­tin pals­tal­la miet­ti­vät, kuin­ka monen voi antaa kuolla.

    1. Jari Leh­ti­nen:
      Ruot­sin prin­ses­sa Sofia on käy­nyt teho­hoi­to­kurs­si­tuk­sen ja on astu­nut vapaa­eh­toi­seen pal­ve­luk­seen Sop­hia-hem­me­tin sai­raa­las­sa. Hänen roo­lin­sa on desin­fioi­da ja siivota. 

      Samaan aikaan Suo­men sini­ve­ri­set val­ta­kun­nan päät­tä­jien arvos­ta­mal­la Soi­ni­vaa­ra-hem­me­tin pals­tal­la miet­ti­vät, kuin­ka monen voi antaa kuolla.

      Koro­nan vuok­si Suo­men ter­vey­den­huol­toon tul­laan teke­mään mer­kit­tä­viä ja pysy­viä leik­kauk­sia täl­lä vuosikymmenellä.

      Mitä pidem­pään rajoi­tuk­set jat­ku­vat sitä suu­rem­pia nämä leik­kauk­set ovat.

      Se vai­kut­taa suo­raan sii­hen, että moni­ko suo­ma­lai­nen kuo­lee vuosittain.

      Koro­na on joka tapauk­ses­sa ohi­me­ne­vä tau­ti, mut­ta ‑10% pudo­tus talou­des­sa voi kes­tää yli 10 vuot­ta korjata.

      Vel­ka­ta­son olles­sa kor­keal­la läh­tö­ti­lan­tees­sa Suo­men mah­dol­li­suus elvyt­tää velal­la on nyt olen­nai­ses­ti hei­kom­pi kuin finanssikriisissä.

      Elä­ke­läi­set tule­vat myös koke­maan vap­pusa­ta­sen sijaan eläk­kei­den leik­kauk­sia. Joka taas edel­leen aiheut­taa ennen­ai­kai­sia kuo­le­mia ja pai­net­ta terveydenhuoltoon.

      1. Hom­ma men­nee kuvaa­mal­la­si taval­la, että ter­vey­den­huol­los­ta lei­ka­taan. Sii­nä on mer­kil­lis­tä, ettei se kui­ten­kaan oli­si miten­kään vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka mil­jar­di­leik­kauk­set , eli ‑sääs­töt, menois­sa voi­tai­siin toteut­taa ter­vey­den­huol­lon vir­ta­vii­vais­tuk­sel­la samal­la sen suju­vuut­ta ja krii­si­val­miut­ta paran­taen. En kuvaa täs­sä muu­ta kuin rat­kai­sun talou­del­li­suu­den perus­tan, sil­lä yksi­tyis­koh­tai­sem­mat tie­dot löy­ty­vät netis­tä: https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etusivu.

        Ensin­nä­kin jär­jes­tel­män lää­ke­huol­to perus­tui­si mak­si­maa­li­siin lääk­kei­den ja lää­kin­näl­lis­ten tar­vik­kei­den var­muus­va­ras­toin­tiin. Val­tio hank­ki­si lääk­keet isoi­na eri­nä ja hajaut­tai­si ne välit­tö­mäs­ti ter­veys­kes­kus­ten ja sai­raa­loi­den varas­toi­hin. Varas­tos­sa oli­si aina lähes­tul­koon lääk­kei­den kulu­tuk­seen ja säi­ly­vyy­teen perus­tu­va mak­si­mi­mää­rä. Pit­käl­le auto­ma­ti­soi­dut varas­tot toi­mi­si­vat samal­la jake­lu­va­ras­toi­na, jol­loin saa­vu­tet­tai­siin riit­tä­vä tava­ran kierto. 

        Toi­sek­si koko ter­vey­den­huol­to lääk­kei­neen oli­si mak­su­ton. Val­tion toi­mies­sa ikään kuin vakuut­ta­ja­na ja mak­su­jen hoi­tues­sa auto­maat­ti­ses­ti sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­ses­ti vero­tuk­ses­sa, las­ku­tus­by­ro­kra­tia ja sii­hen liit­ty­vät moni­nai­set kor­vaus­by­ro­kra­tiat sekä monen­lais­ta sää­te­lyä voi­tai­siin koko­naan lak­kaut­taa. Mikä­pä oli­si sen sujuvampaa.

        Kol­mas kes­kei­nen piir­re oli­si ter­vey­den­huol­lon ylim­män hal­lin­non kes­kit­tä­mi­nen Ter­veys­hal­li­tuk­seen. Ainoas­taan näin voi­tai­siin hyö­dyn­tää kaik­ki val­ta­kun­nal­li­set syner­gia- ja mittakaavaedut.

        Lääk­kei­den hin­ta suun­nil­leen puo­lit­tui­si ja kaik­ki­ne sivu­vai­ku­tuk­si­neen koko­nais­sääs­tö oli­si parin mil­jar­din luok­kaa vuo­des­sa. Mie­les­tä­ni joka suh­tees­sa lähin­nä täy­del­lis­tä ole­va rat­kai­su ei kui­ten­kaan ole hou­ku­tel­lut edes kom­mu­nis­te­ja, jot­ka yleen­sä ovat kärk­käi­tä vaa­ti­maan etui­suuk­sia vaa­li­va­luut­ta­na. Toi­ses­sa ääri­pääs­sä kokoo­mus ei hiis­kah­da­kaan sii­tä, että ehdo­tuk­ses­sa­ni oli­si täy­del­li­sin mah­dol­li­nen valin­nan­va­paus ja kil­pai­lu. Niin­pä olen pää­tel­lyt, että ehdo­tuk­se­ni astuu kan­san­ta­lou­del­li­ses­ta yli­ver­tai­suu­des­taan huo­li­mat­ta niin monil­le var­pail­le, että kor­rup­tii­vi­set ver­kos­tot pitä­vät huo­len, ettei mis­tään näin radi­kaa­lis­ta ale­ta edes keskustella.
        Yksit­täi­sen polii­ti­kon oma etu kul­kee aina ensim­mäi­se­nä oli­pa puo­lue mikä tahansa.

  72. Jon­kin ver­ran aihees­ta sivuun eli sii­hen, miten kan­sa­kun­nal­le oli­si vii­sain­ta puhua. HS:ssä oli eilen tämä jut­tu https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006480827.html jos­sa Tuo­mas Aive­lo esit­ti käsi­tyk­si­ään. Peräs­sä 128 kom­ment­tia. Vii­meis­ten jouk­koon, aamu­yöl­lä, hei­tin tämän. Pais­kaan tähänkin.

    » Otak­sun Aive­lon tar­koit­ta­neen tätä (voin ereh­tyä­kin): Päät­tä­jien pitäi­si osa­ta ja uskal­taa ker­toa epä­var­muu­des­ta jämäkästi.

    Parem­pi lyö­dä ker­ral­la kur­jat rätin­git pöy­tään kuin huo­jua oven­suus­sa ja näyt­tää sil­tä että ei mun ehkä pitäi­si kertoa.

    Ver­ta, hikeä ja kyy­ne­liä. Ruma sana niin kuin se pahim­mil­laan on.

    Sit­ten pitäi­si jat­kaa samal­la vaka­val­la äänen­sä­vyl­lä, tyy­nes­ti ja sel­väs­ti, että kun yhdes­sä yri­te­tään, voim­me toi­vot­ta­vas­ti pääs­tä pal­jon vähem­mäl­lä. Ja että anteek­si jos nyt säi­käh­dit­te, mut­ta me emme halua tul­la myö­hem­min syy­te­tyik­si vaa­ran vähättelystä. 

    Pitäi­si esit­tää kak­si tai kol­me “ennus­tet­ta” sen suh­teen, mitä tämän­het­ki­sen ymmär­ryk­sen mukaan edes­säm­me voi olla meis­tä riip­pu­mat­ta. Ensin (a) pahin tapah­tu­mien kul­ku maa­il­mas­sa jol­la­kin toden­nä­köi­syy­del­lä, vaik­ka pie­nel­lä­kin. Tämä sano­taan ensin. Sit­ten (b) lie­vin tai loh­dul­li­sin mah­dol­li­suus. Lisäk­si ehkä myös © toden­nä­köi­sim­mäl­tä näyt­tä­vä asioi­den kul­ku, jos­sa­kin noi­den välil­lä. Sit­ten (d) jon­kin­lai­nen, vaik­ka miten kar­kea hah­mo­tel­ma sii­tä, mitä (huom!) jon­kin vie­lä pahem­man vält­tä­mi­nen meil­tä mis­sä­kin tapauk­ses­sa (a..c) saat­taa vaa­tia. Siis saat­taa, vaik­ka emme vie­lä tiedä.

    Täl­lä tavoin hah­mo­tel­laan, mil­lai­ses­sa haa­ru­kas­sa – tämän het­ken arvion mukaan – tule­vai­suus tapah­tuu tai tule­vai­suut­ta teh­dään. Ker­ro­taan, että nuo mah­dol­li­set haas­teet ja “suun­ni­tel­mat” ovat juu­ri niin kar­kei­ta ja epä­var­mo­ja kuin ovat ja että ne saat­ta­vat muut­tua paris­sa päi­väs­sä tai vii­kon välein vie­lä mon­ta ker­taa. Luva­taan ker­toa, mitä osa­taan ker­toa, ja perus­tel­la pää­tök­sem­me kau­nis­te­le­mat­ta. (Ja sit­ten myös teh­dään niin.)

    En yri­tä opet­taa vesi­lin­tu­ja uimaan. En yri­tä arvioi­da kenen­kään teke­mi­siä tai sano­mi­sia – ikään kuin edes pys­tyi­sin mai­nit­ta­vas­ti nii­tä seu­raa­maan. Seli­tän vain lys­tik­se­ni, min­kä­lai­sen jämäk­kyy­den kuvit­te­len par­hai­ten rau­hoit­ta­van ihmi­siä ja ohjaa­van toi­min­taa pahas­sa paikassa.

    (Jat­kuu, jos toi­mi­tus sal­lii.) / (Jat­koa.)

    Eri­tyi­nen point­ti: mikä­li esi­te­tään VAIN yksi (kul­loin­kin toden­nä­köi­sim­mäk­si kat­sot­tu) ennus­te ja sen mukai­nen suun­ni­tel­ma, useim­mat ihmi­set eivät myö­hem­min muis­ta, mon­ta­ko “jos”, “ehkä”, ja “mah­dol­li­ses­ti” ‑sanaa sii­nä on ollut muka­na. Joten heti kun arvio­ta tai ohjet­ta kor­ja­taan, alkaa mete­li: “Te väi­tit­te niin, ja nyt te väi­tät­te näin!” ”Käs­kit­te noin, ja nyt käs­ket­te näin!” ”Tie­dät­te­kö te yhtään mitään?”

    Parem­pi kat­soa pirua sil­miin heti. Tyynesti. 

    Ja sanoa että tilan­ne elää eikä kukaan tie­dä kaik­kea var­mas­ti. Ja että suun­nil­leen nois­sa raa­meis­sa jou­du­taan pää­tök­siä teke­mään, tyk­käät­te tai ette. 

    Ja jos ne raa­mit muut­tu­vat, me kerrotaan. »

    1. Kan­sal­le puhu­taan näin:
      “Suo­ma­lai­set osoit­tau­tui­vat kui­ten­kin niin sään­tö­us­ko­vai­sik­si, että epi­de­mia hidas­tui sel­väs­ti odo­tet­tua nopeam­min. Sik­si nyt voi­daan tode­ta, ettei Uuden­maan sulus­ta ollut min­kään­lais­ta hyö­tyä.” Olem­me pas­ko­ja idioot­te­ja, kun nou­da­tam­me lakeja.
      “Keuh­ko­kuu­me on van­huk­sen paras ystä­vä.” Sanoo mies, joka pitää itse­ään libe­raa­li­na, mut­ta ei toki valeh­te­le ole­van­sa humanisti.
      “Joh­don­mu­kai­nen teko oli­si eris­tää Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la” ja perään yhtä loo­gi­ses­ti ”Ja type­ryy­den huip­pu on tie­tys­ti ollut sul­kea kou­lut jos­sain Poh­jois-Kar­ja­las­sa, jos­sa koko tau­tia ei ole edes ollut!”
      Sitaa­tit on lausu­nut Osmo Soi­nin­vaa­ra ‑nimi­nen henkilö.
      Tätä kir­joi­tet­taes­sa Osmo Soi­nin­vaa­ra ‑nimi­nen hen­ki­lö on yhä vapaal­la jalal­la ja edel­lyt­tää, että hänes­tä puhu­taan asiallisesti.
      Mil­lä­kö­hän oikeudella.

      1. Jari Leh­ti­nen:
        Kan­sal­le puhu­taan näin:
        ”Suo­ma­lai­set osoit­tau­tui­vat kui­ten­kin niin sään­tö­us­ko­vai­sik­si, että epi­de­mia hidas­tui sel­väs­ti odo­tet­tua nopeam­min. Sik­si nyt voi­daan tode­ta, ettei Uuden­maan sulus­ta ollut min­kään­lais­ta hyö­tyä.” Olem­me pas­ko­ja idioot­te­ja, kun nou­da­tam­me lakeja.
        ”Keuh­ko­kuu­me on van­huk­sen paras ystä­vä.” Sanoo mies, joka pitää itse­ään libe­raa­li­na, mut­ta ei toki valeh­te­le ole­van­sa humanisti.
        ”Joh­don­mu­kai­nen teko oli­si eris­tää Ete­lä- ja Poh­jois-Kar­ja­la” ja perään yhtä loo­gi­ses­ti ”Ja type­ryy­den huip­pu on tie­tys­ti ollut sul­kea kou­lut jos­sain Poh­jois-Kar­ja­las­sa, jos­sa koko tau­tia ei ole edes ollut!”
        Sitaa­tit on lausu­nut Osmo Soi­nin­vaa­ra ‑nimi­nen henkilö.
        Tätä kir­joi­tet­taes­sa Osmo Soi­nin­vaa­ra ‑nimi­nen hen­ki­lö on yhä vapaal­la jalal­la ja edel­lyt­tää, että hänes­tä puhu­taan asiallisesti.
        Mil­lä­kö­hän oikeudella.

        Uuden­maan eris­tä­mi­ses­tä: virus oli levin­nyt tuol­loin jo myös Uuden­maan ulko­puo­lel­le. Toi­men­pi­de oli näyt­tä­vä, mut­ta käy­tän­nös­sä rajaa ei voi­tu kui­ten­kaan pitää koko­naan kiin­ni, vaan sen pys­tyi sekä ylit­tä­mään että kier­tä­mään. Ymmär­tääk­se­ni polii­sil­la ei ollut käy­tän­nös­sä mah­dol­li­suut­ta läh­teä kovin tar­kas­ti sel­vit­tä­mään rajan­ylit­tä­jän yli­tys­pe­rus­tei­den toden­mu­kai­suut­ta. On erit­täin kysee­na­lais­ta saa­vu­tet­tiin­ko sil­lä mitään ottaen huo­mioon sii­hen käy­te­tyt resurs­sit (hal­li­tuk­sen kokous­tun­nit, polii­sin työ­tun­nit jne. jne.) Vai­kut­taa vah­vas­ti sil­tä, että han­ke oli Kes­kus­tan aja­ma ja sil­lä saa­tiin nos­tet­tua pro­fii­lia vah­vim­mil­la kan­na­tusa­lueil­la eli nk. maakunnissa.

        Keuh­ko­kuu­mees­ta: ymmär­rät­kö parem­min, jos muis­te­taan että euta­na­si­aa ei ole Suo­mes­sa sallittu?

        Kar­ja­lan eris­tä­mi­ses­tä: jos Uusi­maa eris­tet­tiin, mik­sei sit­ten Kar­ja­laa? Kos­ka se on Kes­kus­ta­puo­lu­een perin­teis­tä kannatusaluetta.

        Oli­si­ko Soi­nin­vaa­ran van­git­se­mi­nen rat­kai­su tähän virus­krii­siin? Vai tuli­si­ko sii­tä sen­tään edes parem­pi mie­li vaik­kei se muut­tai­si­kaan mitään? Jos tuli­si, kiin­nos­taa kyl­lä myös että mik­si tulisi?

      2. Jaak­ko:
        Kar­ja­lan eris­tä­mi­ses­tä: jos Uusi­maa eris­tet­tiin, mik­sei sit­ten Kar­ja­laa? Kos­ka se on Kes­kus­ta­puo­lu­een perin­teis­tä kannatusaluetta.

        Uuden­maan lähi­maa­kun­nis­ta oli löy­det­tä­vis­sä 700 polii­sia. Itä-Suo­mes­ta ei sel­lais­ta polii­si­mää­rää saa kerät­tyä kasaan mil­lään. Kar­ja­lois­sa ja raja­naa­pu­ri­maa­kun­nis­sa huo­mat­ta­va osa alu­een viras­sa ole­vis­ta polii­seis­ta oli­si pitäi­si siir­tää rajan­val­von­taan, jos oli­si halut­tu toteut­taa saman mit­ta­kaa­van ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen rajan­val­von­tao­pe­raa­tio, eikä sekään oli­si vie­lä ehkä riit­tä­nyt. Suo­mes­sa on yhteen­sä 7800 polii­sia. Polii­sien vir­ka­pai­kat ovat pai­not­tu­neet jon­ne­kin ihan muu­al­le kuin Itä-Suo­men har­vaan asu­tuil­le alueil­le. Toi­sek­seen, Kar­ja­lan lähi­maa­kun­nis­sa tar­tun­to­jen ylei­syys on yhä niin alhais­ta, ja lii­ken­ne­mää­rät suh­tees­sa niin pie­niä, että rajan sul­ke­mi­sen kaut­ta ehtä­vä seu­lon­ta oli­si neu­lan seu­lo­mis­ta hei­nä­suo­vas­ta, samoin kuin oli Uuden­maan sul­ku­kin, jos­sa myös­kään polii­si ei osan­nut seu­loa juu­ri ketään mat­kaa­jia pois lii­ken­tees­tä, eikä polii­sil­la ollut mitään edel­ly­tyk­siä tark­kail­la sitä, onko jol­lain rajan ylit­tä­jäl­lä koronatartunta.

        Koro­na­kuo­le­mis­ta Suo­mes­sa tois­tai­sek­si 60 % on tapah­tu­nut Hel­sin­gis­sä kir­joil­la Monis­sa Uuden­maan kun­nis­ta on yhä suh­teel­li­sen vähän diag­no­soi­tu­ja koro­na­tar­tun­to­ja. Esi­mer­kik­si Van­taan tilan­ne on ollut pal­jon parem­pi. Jos koro­na­kuo­le­mia halut­tai­siin kar­sia, karan­tee­ni­ra­jan pitäi­si kos­kea van­hus­ten sul­jet­tui­hin hoi­to­lai­tok­siin sisään mene­viä uusia asuk­kai­ta ja työn­te­ki­jöi­tä, eikä mitään maakuntarajoja.

      3. Uuden­maan lähi­maa­kun­nis­ta oli löy­det­tä­vis­sä 700 polii­sia. Itä-Suo­mes­ta ei sel­lais­ta polii­si­mää­rää saa kerät­tyä kasaan mil­lään. Kar­ja­lois­sa ja raja­naa­pu­ri­maa­kun­nis­sa huo­mat­ta­va osa alu­een viras­sa ole­vis­ta polii­seis­ta oli­si pitäi­si siir­tää rajan­val­von­taan, jos oli­si halut­tu toteut­taa saman mit­ta­kaa­van ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen rajan­val­von­tao­pe­raa­tio, eikä sekään oli­si vie­lä ehkä riittänyt.

        Voi­han sen karan­tee­nin toteut­taa myös sank­tioil­la. Jos jää kiin­ni raj­han ylit­tä­mi­ses­tä, kun­non rap­sut. Kyl­lä se tehoaisi.

  73. Jos ja kun aika­naan teh­dään ”koro­na tilin­pää­tös­tä” ja ver­tail­laan eri mai­den stra­te­gioi­den onnis­tu­mis­ta, niin pitäi­si­kö suh­teut­taa mene­te­tyt las­ken­nal­li­set elin­vuo­det lyhyen ja pit­kän aika­vä­lin kus­tan­nuk­siin sekä myös muu­tok­seen BKT:ssä ja velkaantumisesta?

  74. Eilen 22.4 Turun yli­opis­tol­li­ses­sa kes­kus­sai­raa­las­sa oli hoi­dos­sa kaksi(2) koro­na­po­ti­las­ta ja sai­raa­la muu­ten tyh­jä­käyn­nil­lä, kos­ka kii­reet­tö­mät leik­kauk­set on enim­mäk­seen perut­tu ja ihmi­set eivät uskal­la koro­nan pelos­sa men­nä hoi­dat­ta­maan itse­ään. Nyt on ilmei­ses­ti alet­tu kut­sua ihmi­siä perut­tui­hin operaatioihin..

    Täl­lä tah­dil­la epi­di­mias­ta sel­viä­mi­nen ja sii­tä joh­tu­vat rajoi­tuk­set saa­daan kes­tä­mään tol­kut­to­man kau­an ja talous kural­le. Lisäk­si kun täs­tä on jos­kus sel­vit­ty, niin ter­vey­den­huol­to on sen jäl­keen pahas­ti yli­kuor­mit­tu­nut. Sit­ten ruuh­kia pitäi­si pur­kaa, mut­ta mis­tä rahat. Tähän pääl­le hoi­ta­jien työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut, joi­hin anta­vat pont­ta koro­nas­sa saa­tu san­ka­ris­ta­tus. Arvos­tan kyl­lä hoi­ta­jia, mut­ta talou­den saka­tes­sa koro­tuk­siin tus­kin on varaa.

  75. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006483935.html

    HUSin infek­tio­sai­rauk­sien yli­lää­kä­ri Asko Järvinen:
    – Rajoi­tuk­sia pitäi­si pur­kaa ja saa­da se osa väes­tös­tä sai­ras­ta­maan, jol­le tau­ti ei ole vaa­ral­li­nen, Jär­vi­nen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.”

    1. ”HUSin infek­tio­sai­rauk­sien yli­lää­kä­ri Asko Järvinen:
      – Rajoi­tuk­sia pitäi­si pur­kaa ja saa­da se osa väes­tös­tä sai­ras­ta­maan, jol­le tau­ti ei ole vaa­ral­li­nen, Jär­vi­nen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.”

      Oden lin­joil­la.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oden linjoilla.

        Ottaa­ko Asko Jär­vi­nen sil­mäs­tä sil­mään ‑vas­tuun, jos arvio sii­tä kenel­le tau­ti on vaa­ral­li­nen menee metsään?

        Toi­sin kysyen: jos tie­de­tään, kenel­le tau­ti ei ole vaa­ral­li­nen, mik­si hei­tä ei ole jo tar­tu­tet­tu tai vähin­tään­kin heil­le ker­rot­tu, että tämä ei kos­ke heitä?

      2. R. V.: Toi­sin kysyen: jos tie­de­tään, kenel­le tau­ti ei ole vaa­ral­li­nen, mik­si hei­tä ei ole jo tar­tu­tet­tu tai vähin­tään­kin heil­le ker­rot­tu, että tämä ei kos­ke heitä?

        Suo­mes­sa on aika vai­kea vält­tyä tie­dol­ta, ettei tau­ti ole nuo­rel­le perus­ter­veel­le ihmi­sel­le vaa­ral­li­nen. On eri asia altis­tua tie­dol­le kuin sisäis­tää se. Jot­kut ihmi­set sie­tä­vät kog­ni­tii­vis­ta dis­so­nans­sia koko ikän­sä eikä tee tiukkaakaan.

        Osa nuo­ris­tos­ta juh­lii jo maa­il­mal­la, on vain ajan kysy­mys mil­loin meil­lä. Perus­ter­veen nuo­ren on ratio­naa­lis­ta, jois­sain tapauk­sis­sa jopa eet­tis­tä, hank­kia tar­tun­ta. Eri asia on kuin­ka pit­käl­le nuo­ri­son päät­te­ly­ket­ju ulot­tuu, otsa­loh­kon kehi­tys kun on tuos­sa vai­hees­sa vie­lä vähän kes­ken. Toi­vot­ta­vas­ti eivät aiheu­ta vahin­koa muille.

  76. No nyt sit­ten tors­tai-ilta­na Ylen A‑talkissa minis­te­ri Kris­ta Kiu­ru sanoi suo­raan, että hal­li­tus vapaut­taa jos­sa­kin vai­hees­sa nuo­rem­man väen rajoi­tuk­sia ja sul­kee edel­leen 70plus ihmi­set yhteis­kun­nas­ta ja sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta pois.

    Tuos­sa kes­kus­te­lus­sa puhut­tiin kau­niis­ti, että Suo­mi ei voi olla tota­li­taa­ri­nen eikä ihmi­siä voi sul­kea kop­piin loput­to­mas­ti, var­muu­den vuoksi.

    Mut­ta 70plus ihmi­set ilmei­ses­ti voi huo­le­ti sul­kea kop­piin — heil­lä on eri­lai­nen ihmi­sar­vo kuin muilla.

    Van­hem­mil­la on siis vähem­män perus­oi­keuk­sia kuin nuoremmilla. 

    Koh­ta sit­ten alle 70 vuo­ti­aat viet­tä­vät rat­toi­saa elä­mää nur­mi­koil­la kuo­hu­vii­ni­la­sien kans­sa ja istu­vat teras­seil­la ja käy­vät elo­ku­vis­sa, kun samaan aikaan 70plus ihmi­set istu­vat kodeis­saan yksin ja kat­se­le­vat ikku­nas­ta maa­il­maa, jota oli­vat raken­ta­mas­sa kym­me­niä vuo­sia ja joka nyt otet­tiin pois.

    Entä sit­ten joku 90-vuo­tias? Hänet sul­je­taan ja eris­te­tään yhtei­sös­tä (hänen omak­si eduk­seen, sano­taan) kah­dek­si vuo­dek­si. Elää­kö hän tuon kah­den vuo­den eri­tyk­sen jäl­keen? Ehkä ei, mut­ta se ei kiin­nos­ta ketään eikä var­sin­kaan näi­tä jot­ka van­huk­sia sul­ke­vat pois elämästä.

    En tie­dä voi­ko pahin­ta mur­ha­mies­tä­kään lail­li­ses­ti eris­tää kop­piin kah­dek­si vuo­dek­si. Jol­la­kin logii­kal­la van­huk­set voi eris­tää — täs­sä avoi­mes­sa ja “tasa-arvoi­ses­sa” Suo­mes­sa. Eikä tar­vit­se kysyä edes perustuslakivaliokunnalta!

    Huo­ma­sin espan­ja­lai­ses­ta kes­kus­te­lus­sa vah­vo­ja argu­ment­te­ja sen puo­les­ta, että ihmi­siä ei voi Euroo­pan ihmi­soi­keus­pe­ri­aat­tei­ta nou­da­tet­taes­sa ryh­mi­tel­lä yhteis­kun­nas­ta syr­jään iän perus­teel­la. Jokai­sel­la ihmi­sel­lä, myös yli 70-vuo­ti­aal­la on saman­lai­nen oikeus elää ja päät­tää elä­mäs­tään kuin nuoremmillakin.

    1. No nyt sit­ten tors­tai-ilta­na Ylen A‑talkissa minis­te­ri Kris­ta Kiu­ru sanoi suo­raan, että hal­li­tus vapaut­taa jos­sa­kin vai­hees­sa nuo­rem­man väen rajoi­tuk­sia ja sul­kee edel­leen 70plus ihmi­set yhteis­kun­nas­ta ja sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta pois.

      Ikäih­mis­ten eris­tä­mi­nen on ollut vapaa­eh­tois­ta luu­kuu­not­ta­mat­ta sitä, ettei hoi­to­lai­tok­sis­sa ole saa­nut vie­rail­la. Näin se tulee olemaanjatkossakin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Ikäih­mis­ten eris­tä­mi­nen on ollut vapaa­eh­tois­ta luu­kuu­not­ta­mat­ta sitä, ettei hoi­to­lai­tok­sis­sa ole saa­nut vie­rail­la. Näin se tulee olemaanjatkossakin.

        On sii­nä ollut isom­pi­kin rajoi­tus. Nimit­täin se, että van­huk­sia ei ole pääs­tet­ty ulos hoi­to­lai­tok­sis­ta. Hoi­to­lai­tos­van­huk­sis­ta osa on tavan­nut pääs­tä aiem­min myös ulos hoi­to­lai­tok­ses­ta. Omai­set ovat vie­neet näi­tä esim. käve­lyl­le ulos lähis­töl­le, kat­se­le­maan läheis­tä luon­toa, johon­kin ajan­viet­to­paik­kaan tai vaik­ka käy­mään kesä­mö­kil­lään päi­vä­käyn­nil­lä. Moni muis­ti­sai­ras van­hus­kin voi van­hal­le mökil­leen pääs­tes­sään tun­nis­taa, mis­sä on.

        Nyt on estet­ty pait­si vie­rai­lut hoi­to­lai­tok­siin sisään, myös lukuis­ten ikäih­mis­ten ulos­pää­sy­mah­dol­li­suus hoi­to­lai­tos­ten ulko-ovis­ta. Viral­li­ses­ti kiel­let­tiin vain vie­rai­lut, mut­ta kos­ka ilman sisään pääs­syt­tä vie­rai­li­jaa joka nou­taa van­huk­sen ei pääs­te­tä myös­kään van­huk­sia ulos, käy­tän­nös­sä on annet­tu mää­räys van­hus­ten sisäl­le hoi­to­lai­tok­seen sul­ke­mi­ses­ta. Jos Suo­mes­sa oli­si perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin, van­hus­ten ulos­me­no-oikeu­den estä­mis­asian voi­si vie­dä perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­men käsiteltäväksi.

        Kiel­tä­mät­tä van­keus­tuo­mios­sa on saman­kal­tai­sia piir­tei­tä kuin koro­nan nimis­sä sul­je­tuis­sa hoi­to­lai­tok­sis­sa nyt, pait­si että van­ki­las­ta voi pääs­tä välil­lä ulos lomalle.

        Koi­tin löy­tää tie­toa sii­tä, että onko vie­rai­lu­kiel­los­ta sää­det­ty lail­la vai ase­tuk­sel­la, mut­ta en löy­tä­nyt vie­rai­lu­kiel­los­ta muu­ta mää­räys­tä kuin Val­tio­neu­vos­ton tie­dot­tee­na anne­tun teks­tin, jon­ka sai­raan­hoi­to­pii­rit ja kun­nat ovat kopi­neet omil­le nettisivuilleen:

        Kiel­le­tään vie­rai­lut van­hus­ten ja mui­den ris­ki­ryh­mien asumispalveluyksiköissä.

        Kiel­le­tään ulko­puo­lis­ten vie­rai­lut hoi­to­lai­tok­sis­sa, ter­vey­den­huol­lon yksi­köis­sä ja sai­raa­lois­sa pois lukien tapaus­koh­tai­ses­ti arvioi­den kriit­ti­ses­ti sai­rai­den ja las­ten oireet­to­mat lähei­set, saat­to­hoi­dos­sa ole­vien lähei­set sekä puo­li­so tai tuki­hen­ki­lö synnytysosastolla.”
        https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi

        Onko asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­köis­sä ja hoi­to­lai­tok­sis­sa käyt­töön ote­tus­ta vie­rai­lu­kiel­los­ta laa­dit­tu mitään lakia tai ase­tus­ta, vai onko sii­tä “sää­det­ty” vain hal­li­tuk­sen tiedotteella?

  77. Ihmi­siä ei myös­kään kan­nus­te­ta hei­koil­le jäil­le, kan­nis­ke­le­maan kyy­käär­mi­tä, ajan­maan yli­no­peut­ta. Kau­hea­ta vapau­den rajoittamista.
    Hoi­too­lai­tok­sis­sa vie­rai­lus­ta seut­rauk­sia on muil­le ihmi­sil­le ja hei­dän omai­sil­leen, joil­la lie­nee myös­kin oikeuk­sia olet­taa ole­van­sa hengissä.
    Suo­men rajoi­tuk­set ovat kovin vähäi­siä — ei ulko­na­liik­ku­mis­keil­toa ja sii­tä ran­gais­tuk­sia, uuden­maan rajal­la polii­sin kiusaa­mi­ses­ta on saa­nut varoi­tuk­sen jäl­keen vain sakot, suu­ret ostos­kes­kuk­set opvat avoi­mi­na, kun­to­sa­lit ovat avoi­mi­na viran­omais­ten puo­les­ta, kaik­ki lii­keet saa­vat olla auki.
    Museot ja kir­jas­topt ovat kiin­ni. Viro on yhtä vaa­ral­li­nen kuin Uusi­maa, mut­ta raja on kiin­ni. Ihan kaik­ki ei ole loogista.

  78. Jos on kun­nel­lut Mari­nin puhei­ta, ei tätä vapaa­eh­toi­suut­ta ole mai­nit­tu kos­kaan. Pikem­min­kin tun­tu­nut pai­nos­tuk­sel­ta. On se kum­ma kun toi­saal­ta vali­tel­laan lii­an van­has­ta ikä­ra­ken­tees­ta, mut­ta sit­ten halu­taan pitää yli 70 vuo­ti­aat kai­kin kei­noin hen­gis­sä. Myös 70+ vuo­tiai­den ter­veys on hyvin moni­nai­nen. aina­kin kun ollaan lähel­lä ala­ra­jaa. Monet har­ras­ta­vat lii­kun­taa ja ovat kovin­kin hyväs­sä kun­nos­sa. Toki raja on johon­kin lai­tet­ta­va, mut­ta oli­si­ko 75 ollut tarkoituksenmukaisempi.

    1. Count­ry­boy:
      Jos on kun­nel­lut Mari­nin puhei­ta, ei tätä vapaa­eh­toi­suut­ta ole mai­nit­tu kos­kaan. Pikem­min­kin tun­tu­nut pai­nos­tuk­sel­ta. On se kum­ma kun toi­saal­ta vali­tel­laan lii­an van­has­ta ikä­ra­ken­tees­ta, mut­ta sit­ten halu­taan pitää yli 70 vuo­ti­aat kai­kin kei­noin hen­gis­sä. Myös 70+ vuo­tiai­den ter­veys on hyvin moni­nai­nen. aina­kin kun ollaan lähel­lä ala­ra­jaa. Monet har­ras­ta­vat lii­kun­taa ja ovat kovin­kin hyväs­sä kun­nos­sa. Toki raja on johon­kin lai­tet­ta­va, mut­ta oli­si­ko 75 ollut tarkoituksenmukaisempi.

      Mik­si yleen­sä­kin on jokin tiet­ty kro­no­lo­gi­nen ikä­nu­me­ro lai­tet­ta­va yhdek­si ris­ki­ryh­mä­mää­rit­te­lyk­si?. Mitä ihmeel­lis­tä koro­nan kan­nal­ta ris­kaa­be­lia ihmi­sen eli­mis­tös­sä tapah­tuu juu­ri sil­lä het­kel­lä kun tulee 70v täy­teen? Onko 70+ jokin tauti/diagnoosi?

      1. Jokke49: Mitä ihmeel­lis­tä koro­nan kan­nal­ta ris­kaa­be­lia ihmi­sen eli­mis­tös­sä tapah­tuu juu­ri sil­lä het­kel­lä kun tulee 70v täy­teen? Onko 70+ jokin tauti/diagnoosi?

        Miten sinä mää­rit­te­li­sit ris­ki­ryh­mät parem­min? Se, mitä ris­kaa­be­lia tapah­tuu ihmi­sen eli­mis­tös­sä koro­nan suh­teen, on ikään­ty­mi­nen. Sar­sis­sa ris­ki oli juu­ri toi­sin­päin, nuo­ruus oli ongel­ma. Mik­si näin, sii­tä on vain arveluja. 

        Johon­kin ne ikä­ra­jat on vedet­tä­vä. Ihan samoin voi­si lii­ken­tees­tä kysyä, mik­si nopeus­ra­joi­tus 80. Eikö 65 oli­si parem­pi tai 82? Tai uusil­la autoil­la 90, van­hoil­la 70?

      2. Jokke49: Mik­si yleen­sä­kin on jokin tiet­ty kro­no­lo­gi­nen ikä­nu­me­ro lai­tet­ta­va yhdek­si riskiryhmämäärittelyksi? 

        Jos­sain ker­rot­tiin, että koro­na iskee T‑imusolujen toi­min­taan. Näi­den solu­jen mää­rä vähe­nee iän lisään­tyes­sä ja sen seu­rauk­se­na koro­na on sitä vaa­ral­li­sem­pi mitä van­hem­pi tar­tun­nan saa­nut hen­ki­lö on. Perus­ter­vey­des­tä riippumatta.

  79. Ei ter­vey­den­hoi­dos­sa ikä mer­kit­se suo­raan rajoi­tus­ta hoi­toi­hin.. Lää­kä­ri arvioi myös hyö­dyt ja riskit.

    Ikään­ty­mi­sen vuok­si ris­kit kas­va­vat ja sil­loin hoi­to­ja rajoi­te­taan. Mut­ta tämä­kin perus­tuu yksi­löl­li­seen arvioon.

    Lopus­sa var­maan vai­kut­ta­vat myös odo­tet­ta­vis­sa ole­vat elinvuodet.Jos nii­tä on vähän niin kal­lii­ta hoi­to­ja ei enää tehdä.

    Tun­tuu raa’al­ta mut­ta tämä on ollut todel­li­suut­ta niin kau­an kuin ihmi­siä on hoi­det­tu systemaattisesti

  80. Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra­kin on kou­lu­vie­rai­lu­ja pal­jon käsit­tääk­se­ni tehnyt,
    ihan vain muis­tu­tuk­sek­si, että kou­lu­ruo­kai­lu on yhtä kuin usean sadan oppi­laan buffet-ruokailu,
    joka sijoit­tuu usein alle kah­den tun­nin aikahaarukkaan.
    Buf­fet-jos­sa jono­te­taan ruo­kaa iloi­ses­ti kuin Kai­va­rin kon­ser­tin vessoihin.
    Se on myös de fac­to hyvin vuo­ro­vai­kut­tei­nen “ruo­ka­fes­ti­vaa­li” jos­sa muka­na myös noin muu­ta­ma kym­me­nen aikuis­ta. Viruk­si­neen. Toi­vot­ta­vas­ti ilman. 

    Eli.

    Jos kou­lut ava­taan, en ymmär­rä lain­kaan logiik­kaa sii­nä, että ruo­ka­ra­vin­to­lat pide­tään kiinni. 

    Ruo­ka­ra­vin­to­lois­sa tilan­ne monin­ver­roin vai­keam­pi koro­vi­ruk­sel­le levi­tä: rajat­tu mää­rä aikui­sia, pöy­tiin tar­joi­lu, hygie­nias­taan huol­ta kyke­ne­mään pitä­vät aikui­set, ei lai­tos­ruo­kai­lun mas­san ja mää­rän tuo­mia yllätyksiä.
    Sitä pait­si ravin­to­laan mene­mi­nen on jokai­sen oma vapaa­eh­toi­nen valinta. 

    Ei näi­tä mikä-auki-mikä-kiin­ni ‑päätöksiä/ajatuksia kyl­lä­kään mikään muu­kaan logiik­ka näy­tä mää­rit­tä­vän. Niin eri­mie­li­siä asian­tun­ti­jat koko ajan ovat. Ei ole ole­mas­sa vali­tet­ta­vas­ti yhtä asian­tun­ti­ja­nä­key­mys­ten kantaa. 

    Hei­te­tään kruu­naa ja klaavaa.

    1. nelo­sen var­rel­ta: Jos kou­lut ava­taan, en ymmär­rä lain­kaan logiik­kaa sii­nä, että ruo­ka­ra­vin­to­lat pide­tään kiinni.

      Aikuis­ten ruo­ka­ra­vin­to­loi­den avaa­mi­nen voi olla hyvin­kin perus­tel­tua, mut­ta saman­lais­ta sys­te­maat­tis­ta ana­lyy­sia kuin kou­lu­jen sul­ke­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta ei käsit­tääk­se­ni ravin­to­loi­den pöy­tiin tar­joi­lus­ta ole tehty. 

      Ruot­sis­sa pää­tet­tiin jo 24.3 sal­lia vain sel­lais­ten ravin­to­loi­den toi­min­ta jois­sa on ainoas­taan pöy­tiin tar­joi­lu. Tämä pää­tös ei ole joh­ta­nut epi­de­mian hal­lit­se­mat­to­maan leviä­mi­seen. Tus­kin­pa siis meilläkään.

    2. Vaik­ka Soi­nin­vaa­ra­kin on kou­lu­vie­rai­lu­ja pal­jon käsit­tääk­se­ni tehnyt,
      ihan vain muis­tu­tuk­sek­si, että kou­lu­ruo­kai­lu on yhtä kuin usean sadan oppi­laan buffet-ruokailu,

      Kyl­lä­hän täl­le voi teh­dä jotain. Kou­lu­ruo­ka vaih­tuu lou­nas­lei­vik­si, jot­ka jae­taan siis­tis­ti luokkaan.

      1. Käy kat­so­mas­sa. Buf­fe­tit pyö­ri­vät j o n y t koko ajan. Älä­kä jää kes­kus­taan. Mene itään, isoi­hin kouluihin.

      2. nelo­sen var­rel­ta:
        Käy kat­so­mas­sa. Buf­fe­tit pyö­ri­vätj o n y tko­ko ajan. Älä­kä jää kes­kus­taan. Mene itään, isoi­hin kouluihin.

        Onko idäs­sä siis suh­tees­sa enem­män lap­sia kou­luis­sa täl­lä hetkellä?

  81. HS jutun mukaan Vih­riä­län asian­tun­ti­ja­ryh­mä ei saa tar­vit­se­mi­aan tie­to­ja ennen­kuin aineis­to tulee jul­ki­sek­si hal­li­tuk­sen pää­tök­sen jälkeen.
    Hal­li­tus ei taa­sen pys­ty teke­mään pää­tös­tä ennen­kuin sil­lä on käy­tös­sä asian­tun­ti­ja­ryh­män selvitys.
    =Catch-22

  82. Onko kou­lu­buf­fe­teis­sa sai­ras­tut­tu kysyit Osmo, oikein. 

    No, kovas­ti­han nyt aja­te­taan kes­ki­viik­ko­na tule­via pää­tök­siä enna­koi­den tie­toa ettei­vät lap­set tar­tu­ta aina­kaan mer­kit­tä­väs­sä määrin.
    Ilmei­ses­ti sai­ras­tu­vuus las­ten kes­kuu­des­sa ollut pientä.
    Nyt kui­ten­kin tul­lut tie­toa (tänään YLE) että tes­tien luo­tet­ta­vuus on hyvin heik­koa tasoa.
    Eikä lap­sia oikein muu­ten­kaan testata.
    Pitäi­si kysyä tuo­ta THL:ltä, mut­ta tie­tä­vät­kö hekään. 

    Isos­sa hel­sin­ki­läi­ses­sä yhte­näi­ses­sä kou­lus­sa työs­ken­te­lee usein myös noin 50–70 opet­ta­jaa ja muu­ta hen­ki­lö­kun­taa vähin­tään 5–10.
    Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­via tuol­lai­ses­sa kou­lus­sa voi hyvin­kin olla yli kymmenkunta,
    Jos tuol­lai­sen popu­lan yhteen­ko­koon­tu­mi­nen on ok, hyvä on, en vain ymmär­rä mik­si viras­tot ja muut lai­tok­set ovat siir­ty­neet etäi­lyyn, jos etäi­ly pahas­ta kouluissa. 

    Ja ehkä THL:n ja STM:n vir­ka­mies­ten eri­tyi­ses­ti pitäi­si itse alkaa näyt­tää eteen, miten sitä lau­ma­suo­jaa hankitaan. 

    Omas­ta tur­va­kuplas­ta ja etä­työs­ken­te­ly­pis­tees­tä vah­vas­ti suo­si­tel­tu vaik­ka­pa nyt kou­lu­jen avaa­mi­seen kehot­ta­mi­nen muis­tut­taa ns. rans­ka­lais­ken­raa­lien etäi­syy­den rin­ta­maan säi­lyt­tä­mi­sen eetosta. 

    Kun kou­lut ava­taan, olen siel­lä itse, tie­ten­kin. Voin­ko Osmo lisä­tä sinut oman ja naa­pu­ri­kou­lu­jen sijaislistalle?

  83. Ikku­nan­pe­sun lomas­sa teke­mä­ni kym­me­nen sekun­nin video näyt­tää vesi­su­mun pysäh­ty­mi­sen ohu­een, kak­sin­ker­roin tai­tet­tuun tuubihuiviin:
    https://youtu.be/cNGxYHz7lxk

    Hui­vin läpi hen­git­tä­mi­nen var­maan vai­kut­taa myös kuvas­sa näh­tyä pie­nem­piin aero­so­lei­hin, joi­ta tuo­tam­me ulos­hen­git­täes­sä, puhues­sa, huu­taes­sa, aivas­taes­sa ja yskiessä.

    Yhdys­val­to­jen tar­tun­ta­tau­ti­vi­ras­ton (cdc.gov) suo­si­tuk­set omien pes­tä­vien kas­vo­mas­kien käyt­tä­mi­ses­tä ja Kii­nan tar­tun­ta­tau­ti­vi­ras­ton joh­ta­ja Gaon Science ‑leh­den haas­tat­te­lus­sa ker­to­ma ulos­hen­gi­tyk­sen suo­jaa­mi­sen hyö­ty vai­kut­tai­si­vat tut­ki­muk­se­ni perus­teel­la ole­van ihan vali­de­ja näil­lä­kin leveysasteilla.

    Olet­taa sopii, että sisään­he­gi­tet­tä­vien­kin aero­so­lien mää­rä tuos­sa vähe­nee. Tämä saat­taa moti­voi­da yksi­lö­kes­kei­ses­sä kult­tuu­ris­sa hen­gi­tyk­sen suo­jaa­mi­seen parem­min kuin tie­to omien pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­ses­ta. Sii­tä huo­li­mat­ta, että suu­rim­mat hyö­dyt eivät sii­tä tulisikaan.

    Kas­vo­jen peit­tä­mi­nen ei ole kult­tuu­ril­li­ses­ti hyväk­syt­tä­vää, joten meil­lä on vie­lä pal­jon ope­tel­ta­vaa uuteen nor­maa­liin siirtyessämme.

    Eilen oli met­ros­sa jo poruk­kaa enem­män kuin yksi per loos­si. Hen­gi­tyk­sen suo­ja­si alle joka kym­me­nes. Ei sin­ne täl­lä mei­nin­gil­lä enää uskal­la mennä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.