Koronapolitiikan kustannustehokkuus

Suomes­sa ter­vey­den­huol­lon tarpeisi­in ohjat­tu­ja raho­ja pyritään käyt­tämään mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti, jot­ta niistä saataisi­in suurin mah­dolli­nen hyö­ty. Rahaa ei haaska­ta hyvin kalli­isi­in hoitoi­hin, raho­jen lop­pues­sa ei joudut­taisi tin­kimään halvoista ja kustannustehokkaammista.

Rajak­si on vaki­in­tunut jotain noin 60 000 – 100 000 euroa säästet­tyä laatu­pain­otet­tua elin­vuot­ta kohden. Tämä ter­veen elin­vuo­den hin­ta on havait­tu tar­jol­la ole­vista lasken­tatavoista parhaaksi.

Ikära­sis­mia?

Sil­loin­han lapsen elämän pelas­tamis­es­ta kan­nat­taa mak­saa enem­män kuin van­huk­sen elämän pelas­tamis­es­ta? Ikärasismia?

Tehdään­pä aja­tuskoe. Jumala ilmoit­taa sin­ulle, että on päät­tänyt laps­esi kuol­e­van syöpään, mut­ta antaa sin­un päät­tää, kuoleeko hän siihen yliop­pi­lasvuote­naan vai 65 vuot­ta myöhem­min maates­saan viimeisil­lään hoivakodis­sa sänkyyn hoidet­ta­vana. Onko vaikeuk­sia päättää?

Suomen koron­akuolemista 2/3 on tapah­tunut van­hus­ten hoito­laitok­sis­sa. Se on pieni skan­daali, mut­ta toisaal­ta menete­ty­istä elin­vu­o­sista tämän osu­us on jotain 10 – 20 pros­entin luokkaa. Nois­sa hoito­laitok­sis­sa ollaan keskimäärin kak­si viimeistä elin­vuot­ta. Ne nuoremp­ina kuolleet ovat isom­pi ongelma.

Kaikkien elin­vuodet samanarvoisia

Ammat­tieetikoil­la on vaikeuk­sia päät­tää, mitä tehdä, kun auto on tör­määmässä toiseen autoon tuhoisin seu­rauksin. Edessä olevas­sa autol­la kuolisi viisi, mut­ta voi väistää ja tör­mätä toiseen, jol­loin kuolisi vain kak­si. Jos väistät, aiheutat teol­lasi noiden kah­den kuole­man. Tosin säästät viiden ihmisen hengen.

Ter­vey­den­huol­los­sa tulee uno­htaa täl­lainen hienos­telu ja vali­ta hoitostrate­gia, joka säästää eniten elin­vu­osia. Pitäisi siis vali­ta tör­mäys siihen pienem­pään autoon.

Koron­apoli­ti­ikan taloudelli­nen hin­ta eivät ole ne sadat miljoonat, joi­ta se aiheut­taa suo­ri­na menoina ter­vey­den­huol­lolle, vaan kansan­tuot­teen lasku, siis koti­talouk­sien, yri­tys­ten, kun­tien ja val­tion menet­tämät tulot. Kuopan syvyy­destä on esitet­ty eri­laisia luku­ja, mut­ta käyt­täkäämme kahdek­saa pros­ent­tia eli 22 mil­jar­dia euroa. Tätä kestäisi kak­si vuot­ta eli lasku olisi 44 miljardia.

Jos käytämme tuo­ta laatu­pain­ote­tun elin­vuo­den mak­sim­i­hin­taa, 100 000 €/vuosi, 44 mil­jardin uhrauk­sel­la pitäisi siis säästää 440 000 elin­vuot­ta. Jos laskemme kuusi [1] menetet­tyä elin­vuot­ta kuol­lut­ta poti­las­ta kohden, pitäisi siis säästää 73 000 kuole­maa. Näin suur­ta koron­akuolleisu­ut­ta ei kukaan ole ennus­tanut mis­sään skenaariossa.

Tuo kus­tan­nus ei ole kokon­aan väl­tet­tävis­sä, vaik­ka val­tio ei rajoit­taisi mitään. Kukaan ei ole kieltänyt asioimas­ta Stock­man­nil­la, mut­ta kaup­pa on tyhjä asi­akkaista. Viisas on varovainen, vaik­ka ei käskettäisi.

Koron­apoli­ti­ikkamme, eri­tyis­es­ti se, mitä julk­isu­udessa vaa­di­taan, on niin kallista, että sel­l­aiseen ylel­lisyy­teen ei muus­sa ter­vey­den­huol­los­sa ole varaa.

Niin­pä pitäisi taloudelle kalleimpia ja ihmisille han­kalimpia rajoituk­sia purkaa kus­tan­nuste­hot­to­muusjärjestyk­sessä. Tästä meil­lä ei ole kun­non tutkimusti­etoa, mut­ta pitäisi aivan ehdot­tomasti olla. Hyvin merkit­täviä päätök­siä joudu­taan tekemään mutu-pohjalla.

Niin­pä joudun minäkin arvailemaan.

Tästä eteen­päin tämä kir­joi­tus on silkkaa spekulaatiota.

Min­un lis­tani kär­jessä ovat perusk­oulun alim­mat luokat. Alalu­okkalaisille koulumat­ka on heille paljon vaar­al­lisem­pi kuin koron­avirus. Siitä, ovatko he tar­tun­nan lähteitä, on kovin eri­laisia käsi­tyk­siä. Jos ei saa taud­ista kun­non oire­i­ta, ei myöskään pärs­ki ympäri­in­sä, mut­ta lääkärit tietävät näistä asioista min­ua enem­män. Lancetis­sa julka­istu meta-ana­lyysi tuli siihen tulok­seen, että koulu­jen sulkem­i­nen on jok­seenkin hyödytön­tä. Ei täysin hyödytön­tä, mut­ta jok­seenkin hyödytön­tä. Tosin tilas­toti­eteil­i­jänä min­un on pakko sanoa, että viita­tuis­sa tutkimuk­sis­sa käyte­tyt tutkimus­menetelmät eivät min­ua täysin vaku­u­ta. Kan­nat­taisi tehdä koti­mainen tutkimus asi­as­ta. Avat­taisi­in vaik­ka yksi helsinkiläi­nen koulu kokeeksi.

Pienelle koul­u­laiselle päivä kolmis­taan isän ja isän laatikkovi­inin kanssa on las­ten­suo­jelulli­nen ris­ki. Lisäk­si on turha kuvitel­la, että vas­ta lukemista opiskel­e­vat oli­si­vat eri­tyisen tehokkai­ta etäopiske­li­joi­ta. Hin­ta koulunkäyn­nin lop­pumis­es­ta on korkea ja hyödyt vähin­täänkin epäselvät.

Etä­työstä pitäisi päästä pian taval­liseen työhön, kos­ka etä­työ on teho­ton­ta. Aluk­si se voi sujuakin, mut­ta tieto­jen lev­iämisen hidas­tu­mis­es­ta (ei yhteistä kahvi­tun­tia) koitu­vat ongel­mat kumu­loitu­vat. Viral­li­sis­sa etäkok­ouk­sis­sa käsitel­lään vain viral­liset asi­at, oikean kok­ouk­sen tauol­la voi nykäistä kol­le­gaa hihas­ta ja sanoa tai kysyä jotain. Näin tieto lev­iää organ­isaa­tion sisäl­lä. Voihan siel­lä työ­paikallakin pitää vähän etäisyyttä.

Pitäisikö ruokar­avin­to­lat ava­ta ehdol­la, että ruo­ka tar­joil­laan pöyti­in. Buf­fet-rav­in­tolois­sa viruk­set tart­tuvat val­ta­van paljon tehokkaammin.

Hal­li­tus päät­ti jo lopet­taa Uuden­maan eristämisen, joten en sano muu­ta kuin, että varsi­naiset epi­demi­ol­o­giset perus­teet kart­taan kat­so­ma­l­la näyt­täi­sivät ole­van eristää Pohjois- ja Etelä-Kar­jala muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas log­a­r­it­mi­asteikolle niin ymmär­rät miksi.

Aasialais­ten käyt­tämien hen­gi­tys­suo­jien pitäisi olla pakol­lisia joukkoli­iken­teessä ja kaupois­sa – heti kun niitä on jostain saatavilla.

Ja vielä: koron­avet­er­aanin pas­si niille, jot­ka tutk­i­tusti ovat taudin jo sairas­ta­neet. Hei­dän määrän­sä saat­taa olla paljon suurem­pi kuin tiedämme. Pois­te­taan kaik­ki rajoituk­set nyt ainakin heiltä. Heitä kan­nat­taa sijoit­taa myös vaar­al­lisi­in asiakaspalvelutehtäviin.

 

[1] Tuon kuusi vuot­ta päät­telin epä­tarkasti kuollei­den iästä ja siitä, että sairaus iskee helpom­min huonokun­toisi­in ja perus­sairaisi­in. Suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee oikea.

263 vastausta artikkeliin “Koronapolitiikan kustannustehokkuus”

  1. Tiedo­tusvä­linei­den perus­ta­van­lu­on­teisin tehtävä on van­has­taan ollut keskustelun herät­tämi­nen juuri täl­lai­sista asioista. Ylipään­sä teh­dyn poli­ti­ikan kyseenalais­t­a­mi­nen ja vai­h­toe­hto­jen pohtimi­nen. Tämä koron­akri­isi jää his­to­ri­aan medi­an suure­na epäon­nis­tu­mise­na perustehtävässään.

    Julkises­sa keskustelus­sa on tästä(kin) aiheesta esteenä joukko ääneen­lausumat­to­mia tabu­ja, jot­ka tun­tu­vat ole­van ammat­timi­esten tiedos­sa, mut­ta muil­ta salat­tu­ja. Niiden ole­mas­saolon voi päätel­lä vain epäsuorasti.

    Kun San­na Marin sanoo, että Uuden­maan sulku oli puret­ta­va, kos­ka oikeudel­lisia edel­ly­tyk­siä sille ei enää ollut, tuo lausun­to pan­naan lehteen ihan sel­l­aise­naan. Ei mitään kom­ment­tia siitä, että oikeudel­lis­ten edel­ly­tys­ten pun­nit­sem­i­nen on tapah­tunut täysin poli­it­tis­es­ti sekä sulkua toimeen­pan­taes­sa että sitä puret­taes­sa. Tietysti pelkkä detalji, mut­ta kuvaa sitä, miten päämin­is­teri yrit­tää häivyt­tää päätök­sen­sä jonkin objek­ti­ivisen totu­u­den savu­ver­hon taakse.

    Taloud­es­ta olemme kaik­ki riip­pu­vaisia ja hal­li­tuk­sen ole­mas­saolon ain­oa oikeu­tus on tehdä päätök­sen­sä raha-asi­at kirkkaana mielessä. Mitään yhteiskun­nan perustei­ta koske­vaa päätöstä ei voi eikä saa tehdä ilman sen pun­nit­semista taloudel­lisia reali­teet­te­ja vas­ten. Kansan­su­o­sio vain ei automaat­tis­es­ti seu­raa täl­laista toim­intat­a­paa, joten siitä on vaikea pitää kiin­ni. Eri­tyisen vaikea siitä on pitää kiin­ni, jos on alle 35-vuo­tias urapoli­itikko, jon­ka on löy­det­tävä leipäpuu mah­dol­lis­es­ti lyhyek­si jäävän min­is­teri­u­ran jälkeenkin.

    1. Timo A: Ei mitään kom­ment­tia siitä, että oikeudel­lis­ten edel­ly­tys­ten pun­nit­sem­i­nen on tapah­tunut täysin poli­it­tis­es­ti sekä sulkua toimeen­pan­taes­sa että sitä purettaessa.

      Sanois­in, että ei varsi­nais­es­ti poli­it­tis­es­ti, vaan varovaisu­us­pe­ri­aat­teel­la ter­vey­den­hoitoalan ihmisiä kuun­nellen. Rajoituk­sia määrät­täessä ei tiedet­ty, miten hyvin toimet pure­vat Suomes­sa. Painet­ti­in pani­ikki­nap­pu­laa sen het­k­isten tieto­jen varas­sa, kun var­maankin sairaan­hoitopi­ir­it aidosti pelkä­sivät, että joutu­vat poti­las­tul­van alle. Muual­la Euroopas­sa­han määrät­ti­in ulkon­ali­ikku­miskiel­to­ja tuol­loin. No, nyt on käynyt ilmi, että Suomes­sa rajoi­tus­toimet pure­vat parem­min kuin luul­ti­in ja poti­las­määristä näkee, että ennustet­tua katas­trofia ei ole tulos­sa. Uuden­maan eristämisen kaltaisen äärim­mäisen toimen voi peru­ut­taa. Se on tot­ta, että Marin ei tätä lausunut ääneen, vaan vetäy­tyi juridis­en seli­tyk­sen taakse. Hän ja hal­li­tus halu­aa ilmeis­es­ti viimeiseen asti vält­tää sanomas­ta mitään ennustei­ta epi­demi­an kulus­ta. Siis ei sanonut, että Uuden­maan eristämi­nen oli pani­ikki­jar­ru­tus­ta, eikä sano, että niin kova jar­ru­tus ei ollutkaan tarpeen. Sinän­sä poli­itikol­ta ihan fik­sua. Tämän viruk­sen käyt­täy­tymistä suo­ma­lai­sis­sa olois­sa ihan oikeasti ei tun­neta kun­nol­la, jol­loin päämin­is­terin ei kan­na­ta hirt­täy­tyä mihinkään tiet­tyyn epidemiamalliin.

      1. Niin, perustel­tu “eten­e­misnopeus” tämän het­kisen tiedon val­os­sa (rokotetta/tehokasta hoitoa ei kovin nopeasti saatavil­la) on sel­l­ainen, että koko ajan men­nään suun­nilleen hoitoka­p­a­siteetin ylära­joil­la — toki sopi­val­la tur­va­mar­gin­aalil­la. Mitä enem­män tästä hidaste­taan, niin sitä kalli­im­mak­si toden­näköis­es­ti tulee.

        Jos muualla(kaan) maas­sa ei olla vielä hoitoka­p­a­siteetin ylära­joil­la, niin mil­lä perus­teel­la sulkua olisi pitänyt jatkaa?

    2. Minä aloin lukea Osmon jut­tu­ja kun hän 18 vuot­ta sit­ten, vihreänä, sanoi, että ydin­voima on tarpeel­lista ja hyväksyt­tävää, mut­ta polt­toaineek­si pitäisi saa­da tori­um. No, Vihreät ohjasi hänet tästä syys­tä sivuraiteelle.
      Korona-asi­as­sa hän on myös oike­as­sa. Hän on ain­oa joka sanoo ja pohtii jotain älyl­listä ja rak­en­tavaa. THL:n sanoma sen­si­jaan on vain puh­das­ta sotapropakan­daa, jol­la ohjataan joukkoja.

      1. Mima:
        Minä aloin lukea Osmon jut­tu­ja kun hän 18 vuot­ta sit­ten, vihreänä, sanoi, että ydin­voima on tarpeel­lista ja hyväksyt­tävää, mut­ta polt­toaineek­si pitäisi saa­da tori­um. No, Vihreät ohjasi hänet tästä syys­tä sivuraiteelle.
        Korona-asi­as­sa hän on myös oike­as­sa. Hän on ain­oa joka sanoo ja pohtii jotain älyl­listä ja rak­en­tavaa. THL:n sanoma sen­si­jaan on vain puh­das­ta sotapropakan­daa, jol­la ohjataan joukkoja.

        Voitasko perus­taa ryh­mä Vihrei­den sisälle, joka olis “Vain tori­um-ydin­voimaa Suomeen”?
        Lähtisin mielel­läni mukaan. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi ydin­voiman käytön lopettamista.

    3. Pystyykö joku nyt jo var­masti sanomaan että tälle syn­tyy immu­ni­teet­ti? Entä mikä on taudin sairas­tanei­den toim­intakyky ja voin­ti akuutin sairau­den jälkeen?

      Ennen näi­hin kysymyk­si­in vas­taamista lie­nee turha speku­loi­da myöskään lau­maim­mu­ni­teetil­la. Esimerkik­si SARSin sairas­tanei­den keskimääräi­nen toim­intakyky ja hyv­in­voin­ti oli kym­meniä pros­ent­te­ja alem­pi kuin ver­tail­uryh­mäl­lä vielä vuosia akuutin sairau­den jälkeen.

      1. Pystyykö joku nyt jo var­masti sanomaan että tälle syn­tyy immuniteetti?

        Jos ei syn­ny immu­nitet­tia, ovat kai­ki uhrauk­set rokot­teen aikaansaamisek­si turhia. Sit­ten ei auta muu kuin sopeu­tua siihen, että virus jää riesak­semme pysyvästi. Eläk­er­a­ho­ja säästyy. 🙁

      2. Osmo Soin­in­vaara: Jos ei syn­ny immu­nitet­tia, ovat kai­ki uhrauk­set rokot­teen aikaansaamisek­si turhia. Sit­ten ei auta muu kuin sopeu­tua siihen, että virus jää riesak­semme pysyvästi. Eläk­er­a­ho­ja säästyy. 🙁

        Riit­tävä lau­ma­suo­ja johtaa epi­demi­an hiipumiseen. Immu­ni­teet­ti koronal­lakin syn­tyy, ainakin lyhy­taikainen, kos­ka siitä paranee.

        Roko­tuk­sil­la sukupu­ut­toon saatu vain isorokko. Polio­takin on pitkään yritetty.

        Maail­mas­sa on aluei­ta, joi­hin rokot­ta­jat eivät pääse. Kun isorokko hävitet­ti­in, sil­loinkin jäi rokot­ta­mat­ta sotien ja roko­tus­vas­tarin­nan takia yhteisöjä ja eristyk­sessä eläviä ryh­miä, jois­sa yhä esi­in­tyi isorokko­ta­pauk­sia. Kuitenkin, kun tau­ti oli saatu riit­tävän vähi­in kyllin kauan aikaa, lau­ma­suo­ja piti huolen, että virus kuoli sukupu­ut­toon. Virus kohtasi liian har­voin uhrin, joka ei ollut roko­tuk­sen tai sairas­tamisen seu­rauk­se­na viruk­selle immuu­ni sinä aikana, kun virus säi­lyy tartuntakykyisenä. 

        Kuin­ka suuri sit­ten pitää olla roko­tuk­sen ja sairas­tu­mis­ten tuo­man immu­ni­teetin kat­tavu­u­den, jot­ta koron­avirus epi­demia läh­tee hiipumaan. Ver­tailun vuok­si tuhkarokol­la immu­ni­teetin kat­tavu­u­den pitää olla yli 90%. Ehkä sik­si tuhkrokko on erit­täin tart­tu­va eikä sen takia, kuin­ka paljon viruk­sia on liikkeellä.

      3. Eräs ajat­teli­ja: Entä mikä on taudin sairas­tanei­den toim­intakyky ja voin­ti akuutin sairau­den jälkeen?

        Niistä kuud­es­ta henkilöstä ketä itse tiedän ter­ve­htyneen taud­ista kaik­ki ovat tyystin ter­veitä ja toim­intakyky­isiä, eikä sairas­t­a­mi­nen aiheut­tanut sairaala­jak­so­ja. Ikähaitari näil­lä sairas­taneil­la on ollut 8–43v. Lisäk­si tiedän yhden 71v sairas­tuneen, jol­la oli lisäk­si reuma­tis­mi. Valitet­tavasti hän on edelleen teho­hoi­dos­sa sairaalas­sa. Oma koke­muk­seni (joka siis ei ole mikään muu kuin oma koke­muk­seni) tukee siis hyvin tilastoja.

      4. Sanois­in, että kan­nat­taa tulki­ta myös sitä, mitä uuti­sis­sa EI kerrota.

        Esimerkik­si Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on jo isot määrät toipuneita. 

        Var­masti olisi jo syn­tynyt iso­ja otsikoi­ta, jos­sa siel­lä esim. työikäisille taudin sairas­teneille olisi tyyp­il­lis­es­ti jäänyt jotain vakavasti toim­intakykyä rajoit­tavia vaurioita.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomes­sakin on 1700 toipunutta.

        Suomes­sa on vähin­tään 35 000 “toipunut­ta”. Toiv­ot­tavasti päätök­sen­tekokin saadaan perus­tu­maan mah­dol­lisim­man nopeasti riit­täväl­lä loogisel­la tarkku­udel­la tehty­i­hin arvioi­hin. Tes­tauk­seen nyt kaik­ki voimavarat, pelko pois ja talous toimimaan.

        Tun­tuu todel­la surulliselta, jos tun­teel­la ja mutu­tun­teel­la tyh­jen­netään koko seu­raa­van sukupol­ven kas­sa ja moti­ivi ellei sit­ten ole syn­tynyt iloisek­si veronmaksajaksi.

      6. I.L.:
        Sanois­in, että kan­nat­taa tulki­ta myös sitä, mitä uuti­sis­sa EI kerrota.

        Esimerkik­si Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on jo isot määrät toipuneita. 

        Var­masti olisi jo syn­tynyt iso­ja otsikoi­ta, jos­sa siel­lä esim. työikäisille taudin sairas­teneille olisi tyyp­il­lis­es­ti jäänyt jotain vakavasti toim­intakykyä rajoit­tavia vaurioita.

        Nämä rapor­tit tule­vat nimeno­maan Ital­ias­ta, Hong Kongista ja New Yorkista. 

        Vielä on liian aikaista sanoa kuin­ka paljon pysyvää vahinkoa tulee kun toipumis­es­ta on aikaa vas­ta pari kuukaut­ta. Mak­sa on tyyp­il­lis­es­ti elin joka toipuu nopeasti. Munuaiset ja keuhkot ovat toipu­vat eri tah­tia. COVID-19 on kuten SARS, nille jot­ka sairas­tu­vat pahasti keuhkoi­hin jää arpeu­tu­mia jot­ka ovat pysyviä. 

        COVID-19 also attacks kid­neys, not just lungs: Ital­ian researcher

        Coro­n­avirus: some recov­ered patients may have reduced lung func­tion and are left gasp­ing for air while walk­ing briskly, Hong Kong doc­tors find uutises­sa maini­taan että osal­la poti­laista 20–30% keuhko­jen funk­tion­aal­isu­ud­es­ta on pois­sa täy­den toipumisen jäl­keen. Hengästyt­tää jos kävelee nopeasti. Rönt­genis­sä näkyy merkke­jä elinvauriosta. 

        Liv­er injury in COVID-19: man­age­ment and challenges

      7. N/A: Nämä rapor­tit tule­vat nimeno­maan Ital­ias­ta, Hong Kongista ja New Yorkista.

        Vielä on liian aikaista sanoa kuin­ka paljon pysyvää vahinkoa tulee kun toipumis­es­ta on aikaa vas­ta pari kuukaut­ta. Mak­sa on tyyp­il­lis­es­ti elin joka toipuu nopeasti.Munuaiset ja keuhkot ovat toipu­vat eri tahtia.COVID-19 on kuten SARS, nille jot­ka sairas­tu­vat pahasti keuhkoi­hin jää arpeu­tu­mi­a­jot­ka ovat pysyviä. 

        COVID-19 also attacks kid­neys, not just lungs: Ital­ian researcher

        Coro­n­avirus: some recov­ered patients may have reduced lung func­tion and are left gasp­ing for air while walk­ing briskly, Hong Kong doc­tors find uutises­sa maini­taan että osal­la poti­laista 20–30% keuhko­jen funk­tion­aal­isu­ud­es­ta on pois­sa täy­den toipumisen jäl­keen. Hengästyt­tää jos kävelee nopeasti.Röntgenissä näkyy merkke­jä elinvauriosta. 

        Liv­er injury in COVID-19: man­age­ment and challenges

        Voisiko joku nyt tässäkin keskustelus­sa vetää tuon aina uud­estaan alka­van laukan alas ja lukea aivan oikeasti sen honkongi­laisen pitkäaikaisvaiku­tuk­sista teh­dyn tutkimuk­sen : teho­hoi­dos­sa (hen­gi­tyskoneessa) olleista noin sadas­ta poti­laas­ta vain osa, noin tusi­na, oli kärsinyt keuhko­jen pitkäaikaisvaiku­tuk­sista, ja sehän ei ole uuti­nen: hen­gi­tyskone­hoito aiheut­taa saman­laisia pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ja on oma kuolin­syi­den osuuten­sa, sitä isom­pi osu­us, mitä van­hempia poti­laat ovat. Tehkää lääketi­etel­lisi­in julka­isui­hin haku­ja mm. “ven­ti­la­tor-asso­ci­at­ed pneu­mo­nias” , “ICU and viral acti­va­tion” ja onhan ainakin kak­sisa­taavi­isikym­men­tä vuot­ta ollut tun­net­tu hyvin tun­net­tu jälkiseu­raus, “ven­ti­la­tor-induced lung injury (VILI)”

        Sik­si lääkärit ympäri maail­man ovat koron­aviruk­sen yhtey­dessä alka­neet nos­taa hen­gi­tysputken kaut­ta toimivien lait­tei­den käyt­tökyn­nys­tä, ja jos käyt­tö on ollut vält­tämätön­tä, on alen­net­tu keuhkoi­hin kohdis­tu­vaa yli­painet­ta, ovat jopa pysyt­täy­tyneet helpot­tavas­sa hen­gi­tysasen­nos­sa ja pelkässä lisähapessa.

      8. influ­enssakin näkyy pitkään: Voisiko joku nyt tässäkin keskustelus­sa vetää tuon aina uud­estaan alka­van laukan alas ja lukea aivan oikeasti sen honkongi­laisen pitkäaikaisvaiku­tuk­sista teh­dyn tutkimuk­sen : teho­hoi­dos­sa (hen­gi­tyskoneessa) olleista noin sadas­ta poti­laas­ta vain osa, noin tusi­na, oli kärsinyt keuhko­jen pitkäaikaisvaiku­tuk­sista, ja sehän ei ole uuti­nen: hen­gi­tyskone­hoito aiheut­taa saman­laisia pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ja on oma kuolin­syi­den osuuten­sa, sitä isom­pi osu­us, mitä van­hempia poti­laat ovat. Tehkää lääketi­etel­lisi­in julka­isui­hin haku­ja mm. ”ven­ti­la­tor-asso­ci­at­ed pneu­mo­nias” , ”ICU and viral acti­va­tion” ja onhan ainakin kak­sisa­taavi­isikym­men­tä vuot­ta ollut tun­net­tu hyvin tun­net­tu jälkiseu­raus, ”ven­ti­la­tor-induced lung injury (VILI)”

        Sik­si lääkärit ympäri maail­man ovat koron­aviruk­sen yhtey­dessä alka­neet nos­taa hen­gi­tysputken kaut­ta toimivien lait­tei­den käyt­tökyn­nys­tä, ja jos käyt­tö on ollut vält­tämätön­tä, on alen­net­tu keuhkoi­hin kohdis­tu­vaa yli­painet­ta, ovat jopa pysyt­täy­tyneet helpot­tavas­sa hen­gi­tysasen­nos­sa ja pelkässä lisähapessa.

        On aivan täysin mah­dol­lista, että kyse on paljon isom­mas­takin joukos­ta kuin vain hen­gi­tyskoneessa olleista poti­laista. Tässä on viisi lievän taudin saanut­ta sukelta­jaa. He eivät ehkä sukel­la enää koskaan. Keuhkot eivät ole sel­l­ainen elin, joka toipuu, kun vau­ri­ot ovat ker­ran tapah­tuneet näin pahasti. 

        https://www.blick.ch/news/ausland/oesi-arzt-warnt-vor-corona-spaetfolgen-angst-vor-bleibenden-lungenschaeden-id15850669.html

      9. Petri Pihko: On aivan täysin mah­dol­lista, että kyse on paljon isom­mas­takin joukos­ta kuin vain hen­gi­tyskoneessa olleista poti­laista. Tässä on viisi lievän taudin saanut­ta sukelta­jaa. He eivät ehkä sukel­la enää koskaan. Keuhkot eivät ole sel­l­ainen elin, joka toipuu, kun vau­ri­ot ovat ker­ran tapah­tuneet näin pahasti. 

        https://www.blick.ch/news/ausland/oesi-arzt-warnt-vor-corona-spaetfolgen-angst-vor-bleibenden-lungenschaeden-id15850669.html

        On help­po koko ajan länkyt­tää länkyt­tämistään koro­nan toteu­tuneista tai speku­lati­ivi­sista vaiku­tuk­sista, ja heit­tää hieno­ja näp­päimistöken­raalin suun­nitelmia viruk­sen elim­i­noimis­es­ta. Varsinkin jos tur­valli­nen toimi­paik­ka on ollut jos­sakin pöhöt­tyneen julk­ishallinnon kam­maris­sa, nyt etuoikeutet­tuna etä­työläisenä jää aikaa suun­nitel­la ihmisjoukko­jen pom­pot­tamista karan­teenin ja karan­teenista pois, ihan kuin kaikil­la ei olisi mitään olen­naista työtä tai toin­ta mitä on sitoutunut päivit­täin hoitamaan.

      10. I.L.:
        Sanois­in, että kan­nat­taa tulki­ta myös sitä, mitä uuti­sis­sa EI kerrota.

        Esimerkik­si Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on jo isot määrät toipuneita. 

        Var­masti olisi jo syn­tynyt iso­ja otsikoi­ta, jos­sa siel­lä esim. työikäisille taudin sairas­teneille olisi tyyp­il­lis­es­ti jäänyt jotain vakavasti toim­intakykyä rajoit­tavia vaurioita.

        Kyl­lä tästä on ollut otsikoi­ta ja varoit­telua, esim. https://www.businessinsider.com/coronavirus-survivors-lung-damage-ards-fcim-intensive-care-research-2020–3

      11. Jus­si: Kyl­lä tästä on ollut otsikoi­ta ja varoit­telua, esim. https://www.businessinsider.com/coronavirus-survivors-lung-damage-ards-fcim-intensive-care-research-2020–3

        Niin, tuol­la san­o­taan: “Those who recov­er from the MOST SEVERE cas­es of the coro­n­avirus may be left with seri­ous lung damage”. 

        Eli osalle kaikkein vakav­im­mista tapauksista.

        (Ja: “The num­bers are small, and it is dif­fi­cult to draw broad­er conclusions”)

        Jutus­sa ker­ro­taan, että teho­hoitoon joutu­vista 17–29 %:lle kehit­ty­isi ARDS-oirey­htymä ja ilmeis­es­ti OSALLE NÄISTÄ sit­ten jää pitkäaikaisia vau­ri­oi­ta. Tämä on melko pieni osajoukko kaik­ista koro­nan sairastaneista.

        Tältä poh­jal­ta ei ehkä vielä kan­nat­taisi luo­da mieliku­vaa, että isol­la osal­la koro­nan sairasteista jäisi jotain vakavia vaurioita.

      12. Lisäk­si on ilmeis­es­ti viit­teitä, etteivät hen­gi­ty­se­lim­ien vau­ri­ot olisi seu­raus­ta itse taud­ista vaan ennem­min sen agres­sivis­es­ta hoidosta:

        EVMS CRITICAL CARE COVID-19 MANAGEMENT PROTOCOL

        It is impor­tant to rec­og­nize that COVID-19 does not cause “typ­i­cal ARDS”… this dis­ease must be treat­ed dif­fer­ent­ly and it is like­ly that mechan­i­cal ven­ti­la­tion may be exac­er­bat­ing this sit­u­a­tion by caus­ing ven­ti­la­tor induced lung injury (i.e. the ven­ti­la­tor may cause the dis­ease we think we are treating).

    4. Timo A:
      Kun San­na Marin sanoo, että Uuden­maan sulku oli puret­ta­va, kos­ka oikeudel­lisia edel­ly­tyk­siä sille ei enää ollut, tuo lausun­to pan­naan lehteen ihan sel­l­aise­naan. Ei mitään kom­ment­tia siitä, että oikeudel­lis­ten edel­ly­tys­ten pun­nit­sem­i­nen on tapah­tunut täysin poli­it­tis­es­ti sekä sulkua toimeen­pan­taes­sa että sitä purettaessa. 

      Olen samaa mieltä. Minus­ta on kyseenalaista, oliko Uuden­maan eristyk­selle alun­perinkään oikeudel­lisia edel­ly­tyk­siä. Eli täyt­tyikö vält­tämät­tömyys-ehto alun­perinkään. Osa perus­tus­lakipro­fes­sor­eista oli sil­loin julkises­ti sitä mieltä, että se ehto ei täyt­tynyt, kos­ka oli ole­mas­sa vai­h­toe­htoisia tapo­jakin rajoit­taa koro­nan lev­iämistä, ja kos­ka rajo­jen sulkem­i­nen saat­toi myös lisätä joidenkin koronariske­jä, mut­ta näitä henkilöitä perus­tus­laki­valiokun­ta ei toki valin­nut kuul­taviksi sen asian kohdal­la. Kir­jal­lisia lausun­to­ja ei pyy­det­ty keneltäkään perus­tus­lakipro­fes­so­ril­ta, vaan jär­jestet­ti­in vain suulli­nen kuulem­i­nen, minkä joh­dos­ta perus­tus­laki­valiokun­nan julk­i­sista pöytäkir­joista ei löy­dy ensim­mäistäkään asiantun­ti­jalausun­toa tuon asian kohdalta.

      Sulun purkua perustelti­in sil­lä, että tau­ti­ti­lanne oli tasaan­tunut Uuden­maan ja muun Suomen välil­lä. Perus­tus­laki­valiokun­ta ei ollut hyväksyessään liikku­mis­ra­joit­teet vedonnut tau­ti­ti­lanteen eri­laisu­u­teen maas­sa lainkaan, vaan sen asi­akir­jo­jen mukaan vält­tämät­tömyys-ehdon kat­sot­ti­in täyt­tyneen Uuden­maan eristämisek­si (PeVM 8 2020 vp) nimeno­maan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän toim­intakyvyn perusteella:

      “Ottaen huomioon valmius­lain käyt­tööno­tolle pan­demi­ati­lanteessa osoitet­ta­vat erit­täin paina­vat tavoit­teet tur­va­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän toim­intakyky ja sitä kaut­ta tor­jua ihmis­ten hen­keen ja ter­vey­teen kohdis­tu­via vakavia uhkatek­i­jöitä perus­tus­laki­valiokun­ta pitää liikku­mis­va­pau­den rajoi­tusten käyt­töönot­toa tarkoite­tul­la alueel­la sinän­sä hyväksyt­tävänä ja valiokun­nan saa­man selvi­tyk­sen val­os­sa myös välttämättömänä.”

      Jär­jeste­lyn purkami­nen vaikut­taisi ole­van perustel­tu ensisi­jais­es­ti eri perus­teel­la kuin mil­lä perus­teel­la perus­tus­laki­valiokun­ta jär­jeste­lyä alun­perin piti pait­si hyväksyt­tävänä, myös “vält­tämät­tömänä”.

      Kaipaisin itsekin nyt hyvien tutkivien jour­nal­istien ansiokkai­ta ana­lyy­se­jä, jois­sa osa­taan nähdä muu­takin huomionar­voista ja isom­paa kuvaa kuin vain tois­taa kunkin ajan­hetken tuor­eimpi­en haas­tat­telu­jen repliikkejä.

      1. Peruste Uuden­maan sulku­un oli se, että näin voitaisi­in siirtää epi­demi­aa muual­la maal­la viikol­la tai par­il­la — ei estää eikä lieven­tää sitä — jol­loin teho­hoidon kap­a­siteet­ti riit­täisi parem­min. Tämä peruste on hai­h­tunut ilmaan. Lisäk­si eristämi­nen ei hidas­tanut epi­demi­aa niin paljon, että sen voisi havai­ta tilastoista.
        Meil­lä on kak­si sairaan­hoitopi­ir­iä, jos­sa tar­tun­to­ja on selvästi muu­ta maa­ta vähem­män. Etelä- ja Pohjois-Kar­jala. Ollak­seen johdon­mukaisia, keskusta­lais­ten pitäisi ehdot­taa näi­den eristämistä muus­ta maas­ta, mut­ta en usko, että puolueelta tulee täl­laista esitystä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Meil­lä on kak­si sairaan­hoitopi­ir­iä, jos­sa tar­tun­to­ja on selvästi muu­ta maa­ta vähem­män. Etelä- ja Pohjois-Kar­jala. Ollak­seen johdon­mukaisia, keskusta­lais­ten pitäisi ehdot­taa näi­den eristämistä muus­ta maas­ta, mut­ta en usko, että puolueelta tulee täl­laista esitystä. 

        Nyt uno­h­dat Pirkan­maan, jos­sa uusien tar­tun­to­jen määrä on painet­tu lähelle nol­laa ja Tays sanoo että läh­es kaik­ki tar­tun­taketjut on jäljitet­ty. Itse asun Pirkan­maal­la ja täl­lä het­kel­lä toivoisin, että Pirkan­maa pis­tet­täisi­in säp­pi­in vapaane­htois­es­ti. Voisiko maakun­ta päät­tää tästä itse?

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Peruste Uuden­maan sulku­un oli se, että näin voitaisi­in siirtää epi­demi­aa muual­la maal­la viikol­la tai par­il­la – ei estää eikä lieven­tää sitä – jol­loin teho­hoidon kap­a­siteet­ti riit­täisi parem­min. Tämä peruste on hai­h­tunut ilmaan. Lisäk­si eristämi­nen ei hidas­tanut epi­demi­aa niin paljon, että sen voisi havai­ta tilastoista.

        Perus­tus­laki­valiokun­ta ei sanonut epi­demi­an siirtämisas­i­as­ta mitään.
        Val­tioneu­vos­ton ase­tuk­seen M 9 / 2019 liit­tyneessä muis­tios­sakaan ei mis­sään kohtaa san­o­ta tavoit­teena ole­van siirtää epi­demi­aa muual­la maas­sa viikol­la tai par­il­la. Sanaa “viikko” ei edes esi­in­tynyt koko asiakirjassa.

        Perustelu­muis­tios­sa puolestaan vedot­ti­in kyl­lä teho­hoitoka­p­a­siteet­ti­in, mut­ta käyt­täen aika mon­en­laisia perustelui­ta. Yksi peruste oli se, että Uuden­maan alueel­la covid-19 tapausten ilmaan­tu­vu­us oli ollut “yli kaksinker­tainen” muun Suomen ilmaan­tu­vu­u­teen ver­rat­tuna, toinen perustelu oli, että Uuden­maan ulkop­uolel­la “keskus­sairaaloiden teho-osas­tot ovat pieniä ja etäisyy­det yliopis­tol­lisi­in sairaaloi­hin pidem­piä”. Kol­mas perustelu oli se, että vaikeim­mas­sa tilanteessa ole­vat teho­hoitopoti­laat täy­tyy hoitaa Val­tioneu­vos­ton anta­man keskit­tämisas­e­tuk­sen mukaan koko maan osalta HUSis­sa, ja että on ris­ki, että HUSin kap­a­siteet­ti ei riitä vält­tämät­tä val­takun­nal­liseen hoitoon niiden poti­laiden osalta, jot­ka lain mukaan saa hoitaa vain HUSis­sa (esim. elin­si­ir­topoti­laat). Neljäs perustelu oli se, että teho­hoidon paikoista vähin­tään 150 täy­tyy vara­ta muille kuin korona­toimen­piteil­lä, jos kiireetön leikkaushoito aje­taan alas. Numeroin­nit ovat päästä kek­sit­tyjä, niitä muis­tios­sa ei ollut, ja perustelui­ta oli enem­mänkin kuin tässä on lueteltu.

        Val­tioneu­vos­ton ase­tuk­sen perustelu­muis­tion mukaan “Uudel­la­maal­la on usei­ta maakun­nan eri puo­lil­la sijait­se­via kun­tia, jois­sa on ver­rat­en korkea ilmaan­tu­vu­us (Helsin­ki, Espoo, Kau­ni­ainen, Van­taa, Sipoo, Inkoo, Raase­pori, Siun­tio, Loh­ja). Tämä on osoi­tus siitä, että epi­demia on alueel­la erit­täin toden­näköis­es­ti jo laa­jalle levin­nyt ja tapauk­sia on piilevinä suures­sa osas­sa muitakin alueen kun­tia. Lääketi­eteel­lisiä perustei­ta raja­ta valmius­lain 118 §:n mukaisia toimia koko maakun­taa pienem­pää aluet­ta koske­viksi ei siten ole.”

        Tuo oli erit­täin kum­malli­nen perustelu sekä sil­loin kun se annet­ti­in että jälkikä­teen kat­sot­tuna. Tuol­laisel­la perus­teel­la olisi voin­ut sulkea melkein minkä tahansa alueen. Erot­ta­vana ei nähtykään vain kun­tia, jois­sa on ollut korkea taudin ilmaan­tu­vu­us, vaan sulku­pe­ruste laven­net­ti­in koske­maan muitakin kun­tia jol­lain merkil­lisel­lä sat­tumal­la juuri samoi­hin rajoi­hin kuin maakun­tara­jat ovat, vält­tämät­tömäk­si rajauk­sek­si pää­tyen, kos­ka esi­in­tyvyy­den muis­sa kun­nis­sa väitet­ti­in indikoivan tapauk­sien piilevää korkeaa esi­in­tymistä myös “suures­sa osas­sa muitakin alueen kuntia”.

        Maakun­tara­jan sulkem­i­nen Uuden­maan kohdal­la kulut­ti ilmeis­es­ti 10 % Suomen poli­isi­laitok­sen resurs­seista, vaik­ka apu­un kut­sut­ti­in Puo­lus­tusvoimatkin. Osoit­tau­tui käytän­nössä ihan mah­dot­tomak­si pitää yllä tuol­laista sulkua pitkäaikaises­ti, vaik­ka Uudelta­maal­ta on vain joitain kym­meniä teitä mui­hin maakun­ti­in. Tuskin täl­lä vuo­sisadal­la tul­laan näkemään enää vas­taavia maakun­ta­sulku­ja Suomes­sa. Etelä- ja Pohjois-Kar­jala ovat maanti­eteel­lis­inä alueina ja ulos­menotiemääriltään niin paljon isom­pia, että koko Suomes­ta ei löy­dy sel­l­aista määrää poli­ise­ja, jot­ka kykeni­sivät sel­l­aista sulkua valvo­maan, kohtu­ullisel­la etäisyy­del­lä majapaikkaan. Liiken­net­tä on kar­jalan rajoil­la vähän, mut­ta maakun­tara­jan ylit­täviä teitä on paljon.

        Maakun­tara­ja­sulku ei tule toden­näköis­es­ti Suomes­sa jatkos­sa onnis­tu­maan poli­it­tis­es­ti eikä poli­isin resurssien puoles­ta. Nyt jäi jo paljon poli­isin mui­ta tehtäviä hoita­mat­ta, kun poli­isit par­tioi­vat maakun­tara­joil­la. Ihmette­len sitä, miten Uuden­maan sulku saati­in men­emään niin hel­posti läpi. Sulun nopeaa purkamista en ihmettele.

      4. mitenon: Erot­ta­vana ei nähtykään vain kun­tia, jois­sa on ollut korkea taudin ilmaantuvuus[…]

        Kan­nat­taa tosi­aan tseka­ta tota ilmaan­tu­vu­uskart­taa ja zooma­ta kuntatasolle.
        Sieltä näkyy miten turhaa on eristää sairaanhoitopiirejä.
        Mut pani­ikki­nap­pu­lan painami­nen on mun mielestä kuitenkin ok.
        Kun­han nap­pu­la vede­tään takas, kun tiede­tään, et niin kandee tehdä.

      5. mitenon:
        Tuo oli erit­täin kum­malli­nen perustelu sekä sil­loin kun se annet­ti­in että jälkikä­teen kat­sot­tuna. Tuol­laisel­la perus­teel­la olisi voin­ut sulkea melkein minkä tahansa alueen. Erot­ta­vana ei nähtykään vain kun­tia, jois­sa on ollut korkea taudin ilmaan­tu­vu­us, vaan sulku­pe­ruste laven­net­ti­in koske­maan muitakin kun­tia jol­lain merkil­lisel­lä sat­tumal­la juuri samoi­hin rajoi­hin kuin maakun­tara­jat ovat, vält­tämät­tömäk­si rajauk­sek­si pää­tyen, kos­ka esi­in­tyvyy­den muis­sa kun­nis­sa väitet­ti­in indikoivan tapauk­sien piilevää korkeaa esi­in­tymistä myös ”suures­sa osas­sa muitakin alueen kuntia”.

        Maakun­tara­jan sulkem­i­nen Uuden­maan kohdal­la kulut­ti ilmeis­es­ti 10 % Suomen poli­isi­laitok­sen resurs­seista, vaik­ka apu­un kut­sut­ti­in Puo­lus­tusvoimatkin. Osoit­tau­tui käytän­nössä ihan mah­dot­tomak­si pitää yllä tuol­laista sulkua pitkäaikaises­ti, vaik­ka Uudelta­maal­ta on vain joitain kym­meniä teitä mui­hin maakun­ti­in. Tuskin täl­lä vuo­sisadal­la tul­laan näkemään enää vas­taavia maakun­ta­sulku­ja Suomes­sa. Etelä- ja Pohjois-Kar­jala ovat maanti­eteel­lis­inä alueina ja ulos­menotiemääriltään niin paljon isom­pia, että koko Suomes­ta ei löy­dy sel­l­aista määrää poli­ise­ja, jot­ka kykeni­sivät sel­l­aista sulkua valvo­maan, kohtu­ullisel­la etäisyy­del­lä majapaikkaan. Liiken­net­tä on kar­jalan rajoil­la vähän, mut­ta maakun­tara­jan ylit­täviä teitä on paljon.

        Maakun­tara­ja­sulku ei tule toden­näköis­es­ti Suomes­sa jatkos­sa onnis­tu­maan poli­it­tis­es­ti eikä poli­isin resurssien puoles­ta. Nyt jäi jo paljon poli­isin mui­ta tehtäviä hoita­mat­ta, kun poli­isit par­tioi­vat maakun­tara­joil­la. Ihmette­len sitä, miten Uuden­maan sulku saati­in men­emään niin hel­posti läpi. Sulun nopeaa purkamista en ihmettele. 

        Tuo yri­tys sulkea maakun­tara­ja oli toiv­o­ton myös sikäli, että vir­ka-apua ei voitu käyt­tää järkevästi. Nyt varus­miehiä saat­toi käyt­tää vain kir­jaa­maan liiken­nemääriä ja näyt­tämään pysäy­tys­merkkiä. Kul­jet­ta­jien puhut­ta­mi­nen ja päätös päästää auto läpi kuu­lui­v­at, aivan lain mukaises­ti, toimi­val­taisille virkamiehille eli poli­i­seille. Käytän­nössä tämä tarkoit­ti sitä, että vir­ka-avul­la voiti­in vähen­tää poli­isin resurssi­tarvet­ta enin­tään muu­tamia kym­meniä pros­ent­te­ja. Jos vir­ka-apua olisi halut­tu hyö­dyn­tää niin, ettei poli­isiresursse­ja tuh­la­ta kohtu­ut­tomasti, olisi pitänyt antaa varsi­nainen puhutus ja läpipäästöpäätök­sen teko varus­miehille, ja jät­tää ain­oas­taan kään­nytet­tävät, tai ne, jot­ka erik­seen pyytävät oikaisua, paikalla ole­van poli­isimiehen hoidet­taviksi. Näin olisi voitu pyörit­tää tarkas­tus­pis­tet­tä yhdel­lä paikalla ole­val­la poli­isil­la eikä kansalaisen oikeustur­va olisi paljoa kärsinyt. Toiv­ot­tavasti asia huomioidaan vir­ka-apu­lain uudistuksessa.

      6. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Jos vir­ka-apua olisi halut­tu hyö­dyn­tää niin, ettei poli­isiresursse­ja tuh­la­ta kohtu­ut­tomasti, olisi pitänyt antaa varsi­nainen puhutus ja läpipäästöpäätök­sen teko varus­miehille, ja jät­tää ain­oas­taan kään­nytet­tävät, tai ne, jot­ka erik­seen pyytävät oikaisua, paikalla ole­van poli­isimiehen hoidet­taviksi. Näin olisi voitu pyörit­tää tarkas­tus­pis­tet­tä yhdel­lä paikalla ole­val­la poli­isil­la eikä kansalaisen oikeustur­va olisi paljoa kärsinyt. Toiv­ot­tavasti asia huomioidaan vir­ka-apu­lain uudistuksessa.

        Min­un mielestäni puhut­telumenetelmässä läpi kulke­vien iden­ti­fioimiseen ei ollut kauheasti järkeä. Vilkkaim­mil­la teil­lä rajan ylit­tämiseen riit­ti ilmeis­es­ti, että sanoi vaik­ka jotain mon­imutkaisen kuu­loista murteis­es­ti ruot­sik­si (oletet­tavasti sama toi­mi myös saamek­si) jollekin poli­isille, joka ei sitä kieltä oikeasti juuri mitään puhut­tuna ymmär­rä, vaik­ka olisi virkamies­ruotsin kurssin läpäis­sytkin, tai puhe­li niin epä­selvästi, että auto piti päästää eteen­päin. Puhut­telu­un ei ollut kauhean mon­taa sekun­tia aikaa per auto vilkkaim­mil­la teil­lä. Kään­nyte­tyik­si tuli­vat lähin­nä vain ne, jot­ka sanoi­vat itse ääneen jonkun sel­l­aisen syyn rajan yli­tyk­seen, joka ei var­muudel­la ollut kelvollinen.

        Jos tuol­lainen halut­taisi­in oikeasti jär­jestää tehokkaasti, pitäisi lail­la mah­dol­lis­taa luo­da esim. rek­isterik­ilpirek­isteri, johon työ­nan­ta­jat voisi­vat tuol­laises­sa tilanteessa merka­ta työ­matkoi­hin liit­tyvät luvat rajanyl­i­tyk­selle, ja yksi­tyiset ihmiset samoin jo ennen matkaa raste­ja ruu­tu­i­hin kir­jat­en, ja tiel­lä olisi sit­ten rek­isterik­ilpi­en tun­nis­tus­laite, ja pysäyte­tyk­si tuli­si­vat vain ne, jot­ka eivät ole rek­isteröi­neet mitään perustet­ta tai joiden peruste on ollut kelvo­ton. Tosin esim. yrit­täjää on melko mah­do­ton kieltää ylit­tämästä rajaa, jos tämä itse sanoo tekevän­sä työhön liit­tyvää matkaa, kun tämä on itse todis­tuk­sen myön­täjä oman työsken­te­lyn­sä osalta, mut­ta sama ongel­ma kos­ki nytkin, kun pysäy­tyk­set tehti­in puhut­telumenetelmää hyödyntäen.

        Kään­nyte­tyk­si suluil­la tuli mität­tömän pieni osa yli yrit­täneistä ajoneu­voista. Oletet­tavasti suurin osa ilman oikeasti kelvol­lista syytä rajan yli ylit­täneistä pääsi läpi ilman poli­isin kään­ny­tys­tä, kos­ka ei puhut­telumenetelmä oikeasti mah­dol­lis­tanut sen selvit­tämistä, minkä takia kukakin oli rajaa ylit­tämässä. Jos joku mökille pat­jakuor­man kanssa menevä vaik­ka sanoi vievän­sä muut­tokuor­maa vak­i­tuisen asun­non muu­ton takia (joka oli kelvolli­nen syy rajan yli­tyk­seen, toisin kuin mat­ka vapaa-ajan asun­nolle), niin mah­do­ton poli­isin oli sanoa siihen oikein mitään.

        Ainakaan tuol­la tavoin toteutetut sulut eivät toi­mi. Koron­akin lev­isi suluista huoli­mat­ta sulku­jen voimas­saoloaikana mon­een muuhunkin osaan Suomea.

      7. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: 16.4

        Tosin tari­na ker­too kyl­lä myös check­pointista, jol­la se ain­oa poli­isi­par­tio nuokkui autossa ja varus­miehet hoiti­vat koko hom­man eli käytän­nössä pääs­tivät kaik­ki läpi parin kysymyk­sen jäl­keen. Tämä kuul­tuna suo­raan täl­laista tehtävää suorit­ta­neelta varus­mieheltä. Olisi tehnyt mieli kehot­taa soit­ta­maan Iltalehteen.

        Lisäk­si tuli havait­tua aikamoisia ylinopeuk­sia ja punaisia päin ajamisia hil­jaiseen aikaan pk-seudul­la, kun ris­ki sat­un­naiseen liiken­nevalvon­taa tekevään par­tioon tör­määmiseen alkoi olla lähel­lä nollaa.

        Kun tuo sulku alkoi, sanoin, että mak­simis­saan viikon jak­sa­vat sitä ylläpitää. No, kuu­den­te­na päivänä poli­isi sit­ten jo ilmoit­tikin, etteivät enää viit­si. Ehkäpä poli­isienkin suun­nas­ta lähti jonkin­laista viestiä min­is­tereille, että jospa lopetet­taisi­in touhu.

      8. mitenon: Osoit­tau­tui käytän­nössä ihan mah­dot­tomak­si pitää yllä tuol­laista sulkua pitkäaikaises­ti, vaik­ka Uudelta­maal­ta on vain joitain kym­meniä teitä mui­hin maakun­ti­in. Tuskin täl­lä vuo­sisadal­la tul­laan näkemään enää vas­taavia maakun­ta­sulku­ja Suomes­sa. Etelä- ja Pohjois-Kar­jala ovat maanti­eteel­lis­inä alueina ja ulos­menotiemääriltään niin paljon isom­pia, että koko Suomes­ta ei löy­dy sel­l­aista määrää poli­ise­ja, jot­ka kykeni­sivät sel­l­aista sulkua valvo­maan, kohtu­ullisel­la etäisyy­del­lä majapaikkaan. Liiken­net­tä on kar­jalan rajoil­la vähän, mut­ta maakun­tara­jan ylit­täviä teitä on paljon.

        Toiv­ot­tavasti näin ei joudu­ta tekemään. Mut­ta jos kuitenkin joudut­taisi­in, se ei ehkä sit­tenkään olisi niin vaikeaa kuin voisi kuvitel­la. Ei ainakaan, jos sal­li­taan eris­te­tyn alueen rajan paikoitellen poikkea­van jonkin ver­ran, ehkä 10 tai 20 kilo­metrin ver­ran maakun­tara­jas­ta ja jos sulun ja maakun­tara­jan välis­sä ei ole kovin huo­mat­tavia asu­tuskeskuk­sia. Ja jos lisäk­si hyväksytään, että Helsin­gin-Pietarin ja Helsin­gin-Mosko­van junat saa­vat kulkea Etelä-Kar­jalan läpi samoil­la ehdoil­la kuin nytkin, kun­han kukaan ei nouse junaan eikä pois­tu siitä tuon maakun­nan alueel­la, tai siis sil­lä ain­oal­la ase­mal­la, jol­la junat siel­lä pysähtyvät eli Vainikkalassa.

        Noiden maakun­tien itära­ja­han on jo nyt tarkoin var­tioitu (ja oli jo kauan ennen kuin kukaan oli koron­aviruk­ses­ta kuul­lutkaan…) Ja silmäys kart­taan, vaikka­pa Autoil­i­jan tiekart­taan osoit­taa, että niiden län­sir­a­ja kul­kee aika suurelta osu­udeltaan järviä ja järvire­it­te­jä pitkin, joten maakun­tara­jan ylit­täviä teitä on sit­tenkin ehkä vähem­män kuin luulisi. Tosin Suomen­niemen kun­nas­sa on pitkä län­teen työn­tyvä kieleke, joka ulot­tuu sen läpi kulke­van val­ta­tien (Kou­vola-Mikke­li) län­sipuolelle. Se kieleke olisi ilmeis­es­ti jätet­tävä eris­te­tyn alueen ulkop­uolelle. Toisaal­ta Etelä-Saimaan ja Puruve­den välisel­lä osu­udel­la Etelä-Savin ja Etelä-Kar­jalan väli­nen raja kul­kee maakan­naksia pitkin, jot­ka kuitenkin ovat melko lähel­lä hie­man pohjoisem­pana kulke­vaa järvire­it­tiä. Sen yli näyt­täisi kar­tan mukaan ole­van vain kolme sil­taa, kun taas viral­lisen maakun­tara­jan ylit­täviä teitä on melkois­es­ti enem­män. Eris­tet­tävän alueen raja voisi siis kulkea sitä järvire­it­tiä pitkin; muu­ta­ma har­vaan asut­tu kylä Etelä-Savostakin siis jou­tu­isi “väärälle puolelle”. (Pohdit­tavak­si jäisi, kumpaan päähän Punka­har­jua sulku laitet­taisi­in.) Hie­man tiheämpi tiev­erkko kyl­lä ylit­tää maakun­tara­jan Out­okum­mun tienoil­la. Mut­ta Pohjois-Kar­jalan pohjoisosa on jo varsin har­vaan asut­tua aluet­ta, jos­sa tiev­erkkokin on har­va, eikä sieltä maakun­tara­jan yli Pohjois-Savoon tai Kain­u­useen johtavia teitäkään niin kovin mon­ta ole. Tosin ne poli­isit, jot­ka niitä har­vo­ja teitä var­tioisi­vat, jou­tu­isi­vat var­maankin tule­maan varsin kaukana sijait­sevil­ta majapaikoilta.

      9. Osmo Soin­in­vaara: Peruste Uuden­maan sulku­un oli se, että näin voitaisi­in siirtää epi­demi­aa muual­la maal­la viikol­la tai par­il­la – ei estää eikä lieven­tää sitä – jol­loin teho­hoidon kap­a­siteet­ti riit­täisi parem­min. Tämä peruste on hai­h­tunut ilmaan. Lisäk­si eristämi­nen ei hidas­tanut epi­demi­aa niin paljon, että sen voisi havai­ta tilastoista.

        Näköjään nyt on selvin­nyt, että alueel­lisia tilas­to­ja ei Suomes­sa laa­di­ta taudin esi­in­tymi­s­paikan, vaan sen mukaan, mitä digi- ja väestövi­ras­toon on kir­jat­tu tar­tun­nan saanei­den ihmis­ten kun­nal­lisverotet­tavak­si asuin­paikak­si: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tartuntatautilaakari-ihmettelee-marinin-hallituksen-paatosta-uskoo-etta-lapista-voi-tulla-koronavapaa-alue/7a8bbc5a-4b72-46b6-ac36-b89847b39717

        Kos­ka ilmeis­es­ti use­am­mal­la pros­en­til­la suo­ma­lai­sista asuin­paik­ka kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa on eri paik­ka kuin pääasialli­nen oleskelu­paik­ka, esite­tyt tilas­tot eivät ehkä kuvaakaan täysin sitä koro­nan lev­iämis­es­tä, mitä niiden on luul­tu kuvaa­van. Tilas­to ei täl­löin kuvaa vain sitä, mis­sä korona on esi­in­tynyt, ja mis­sä sijain­nis­sa siten on ollut riskiä muille pan­demi­an tai epi­demi­an lev­iämis­es­tä, vaan joidenkin kohdal­la se on voin­ut kuva­ta vain sitä, mis­sä tar­tun­nan saanut on veroluet­telois­sa esi­in­tynyt. Esimerkik­si alle vuo­den mit­tai­sis­sa kausitöis­sä ole­vat kausi­työläiset ovat kir­joil­la usein jos­sain muus­sa kun­nas­sa kuin mis­sä he asu­vat kausitöi­den­sä ajan, kesämökil­lä asu­vat eivät voi pääsään­töis­es­ti olla kir­joil­la siel­lä, mis­sä oikeasti asu­vat, ja opiske­li­joiden kir­jat ovat siel­lä, minne opiske­li­ja ne laittaa.

  2. Ongel­ma on, että hal­li­tuk­ses­sa on nyt poli­itikko­ja joille rahan jakami­nen on aivan liian mieluista puuhaa. Uusia piikke­jä avataan varsin helpol­la, ja van­hoista pide­tään kiin­ni vaik­ka ei olisi varaa. Esimerkik­si käyköön piden­net­ty oppivelvol­lisu­us ja hoita­jami­toi­tus, jot­ka ovat kalli­ita ratkaisu­ja ongelmi­in joi­ta ei ole.

    1. Smokin’ Joe: Esimerkik­si käyköön piden­net­ty oppivelvol­lisu­us ja hoita­jami­toi­tus, jot­ka ovat kalli­ita ratkaisu­ja ongelmi­in joi­ta ei ole.

      Piden­net­ty oppivelvol­lisu­us on asi­aa pitkään harkit­tuani minus­ta alka­nut vaikut­taa hyvältä asial­ta. Ei pelkäl­lä perusk­oulupo­h­jal­la vaan nykyaikana työ­markki­noil­la pär­jää, ja ilman pakkoa tiet­ty osa nuorista ei koulua jat­ka. Eri­tyis­es­ti monil­la pojil­la on 15–16 vuo­den tienoil­la vaikea ikä, mut­ta jo 17–18-vuotiaana moni kyp­syykin sit­ten taas aika taval­la. Jos työl­lisyysastet­ta halu­taan nos­taa, pitäisi koulus­ta tipah­tavi­akin saa­da parem­min osak­si työelämää, ja koulu­tuk­sen jatku­mi­nen perusk­oulun jäl­keen on yksi tie siihen. Koulupu­dokkaiden joukos­sa on mon­en­laisia opetuk­sel­lis­es­ti keskimääräistä vaikeampia tapauk­sia, kuten eri­ty­is­lap­sia, kieli­taidot­to­muut­ta, liikku­mis­vaikeuk­sia, ais­ti­vam­maisu­ut­ta ja mon­en­laisia sairauk­sia, mut­ta jos siitä joukos­ta saataisi­in olen­nais­es­ti enem­män työl­lisiä työkyvyt­tömyy­seläkeläis­ten sijaan, niin osa oppivelvol­lisu­u­den jatku­misen opetuk­seen liit­tyvistä kus­tan­nuk­sista tulisi mak­se­tuk­si jo sitä kautta. 

      Asian toinen puoli on se, että onko val­tion pakko mak­saa asun­to­ja ja kaikkia elämisku­lu­ja kaikille toisen asteen opiske­li­joille. Sosi­aalietuuk­sien sopi­vaan laa­ju­u­teen en ota kan­taa. Mut­ta koulu­tuk­sen jatku­mi­nen nyky­istä use­am­malle olisi hyvä asia. Hoita­jami­toi­tus puolestaan on ongel­malli­nen asia, jos se toteutetaan kovin yksinker­tais­ta­vana normi­na, joka johtaa herkästi mm. asi­akas­va­likoin­ti­in hoito­laitok­sis­sa sen mukaan, mikä mil­loinkin on normin poh­jal­ta kan­nat­tavin­ta hoito­laitok­sen kannalta.

  3. Erit­täin hyvä. Allekir­joi­tan tästä tek­stistä mil­tei kaiken.

    Erikoista sen sijaan on se, että tätä hyvin tarpeel­lista keskustelua vetämään osuu Suomes­sa eläköi­tynyt kansane­dus­ta­ja, kun kukaan muu ei selkeästikään uskalla keskustelua omil­la mielip­iteil­lään selkeästi fasil­i­toi­da. ”Vääristä” mielip­iteistä johtu­van some­lynkkaamisen pelko on nuorem­mal­la polvel­la liian suuri?

    1. Speku­loidaan lisää:
      Vapaana riehues­saan ter­vey­den­hoidon kap­a­siteet­ti ylit­tyy 10x (Brit­tien malli), joten ole­tus että teholle ei tässä tilanteessa pääse juuri kukaan. Lisä­maus­teena muidenkin sairauk­sien hoito jää vajaak­si (kts. mitä kävi Berg­amossa: koko sairaala hoitaa vain covid-19, mitään muu­ta toim­intaa ei kyetä tekemään). Tältä poh­jal­ta voi val­is­tuneesti arva­ta kuolleisu­u­den ainakin tuplaan­tu­van ole­tuk­sel­la että tehol­ta 50% mahdollisuus.

      Toinen vai­h­toe­hto: entäpä jos vain päätämme jäljit­tää tar­tun­to­ja, tes­taisimme ahk­erasti ja saisimme padot­tua epi­demi­an paris­sa kuukaudessa kuten Etelä-Kore­as­sa tai Kiinas­sa? Tiukat rajoit­teet olisi voimas­sa ehkä kuukau­den. Rajoit­teista isoim­man osan voisi purkaa kesään men­nessä. Talous supis­tu­isi ken­ties 4%, eli lasku 11 mil­jar­dia + tes­taus­toim­inta vaikka­pa 1 mil­jar­di. Kuolemia säästetään arvauk­seni mukaan 0.37% x 2 (kos­ka teho pois pelistä) x vaikka­pa 3 miljoon­aa eli suun­nilleen 22000. Vielä kun huomioi, että rokote saat­taa valmis­tua jo tänä vuon­na ja toimi­va lääke­hoitokin löytyä…

      Lopuk­si vähän real­is­mia: kan­nat­taa muis­taa että monikaan ei tule käyt­täy­tymään kuten aiem­min. Ts. van­haan kanssakäymiseen ei ole palu­u­ta het­keen (ei ennen rokotet­ta?). Ihmiset eivät palaa etätöistä takaisin, ei vaik­ka San­na antaisi luvan. Ihmiset ja organ­isaa­tiot seu­raa­vat tau­ti­ti­lan­net­ta ja toimi­vat itsenäisesti…

    2. No ei lainkaan erikoista. Aina­han on helpom­pi keskustel­la, kun ei ole vas­tu­us­sa päätök­sistä, eikä tarvitse varoa hal­li­tuskump­panien her­mos­tu­mista. Epi­demi­an eten­e­misessä nyt vaan on ihan oikeasti ollut niin paljon huonos­ti tun­net­tu­ja tek­i­jöitä, että päät­täjät ovat mielestäni ihan ymmär­ret­tävästi olleet varovaisia. Some- ja muu lynkkauskin tietysti tulee äkkiä. Nytkin on net­tikom­menteis­sa vaa­dit­tu päitä vadille koron­akuolemista, ikään kuin Suo­mi jotenkin taianomais­es­ti vält­ty­isi niiltä kokon­aan (ja ikään kuin olisi tapah­tunut jotain hirveää — kuolleisu­ushan on kokon­aisuute­na pienem­pi kuin normaalisti). 

      Tämän het­kisessä tiukko­jen rajoi­tusten lin­jas­sa on se hyvä puoli, että siitä on varaa löysätä. Suomel­la kävi sikäli hyvä tuuri, että epi­demia tuli myöhään ja muiden maid­en esimerkkiä on voin­ut kat­soa. Uskoisin kyl­lä, että rajoituk­sia uskalletaan purkaa ihan kohtu­ullises­sa aikataulussa.

    3. Olen täs­mälleen samaa mieltä. Tosin kun lukee noi­ta some jut­tu­ja en yhtää ihmettele ettei kukaan uskalla sanoa miten asi­at ovat.
      Tästä covid-19 taud­ista on paljon tilas­toti­etoa, kak­sim­iljoon­aa todet­tua tau­ti­ta­paus­ta ( todel­li­nen luku lie­nee pari dekaa­dia suurem­pi ) yli 100 000 uhria.
      Kuolleisu­us tilas­to­jen perus­teel­la Tan­skas­ta ja Ruot­sista voidaan päätel­lä että työikäisil­lä ris­ki kuol­la on hyvin pieni. Uhreista alle 5% on alle 60v eli tämän pan­demi­an ei pitäisi muo­dostaa vaaraa ter­veille työikäisille ihmisille ( kuolleisu­us väestössä pari per miljoona asukas­ta ) eli sen vuok­si mitään rajoituk­sia ei juuri olisi tarvit­tu. Osa teho­hoitoon joutuneista on kuitenkin nuorehko­ja eli pien­tä jar­ru­tus­ta on hyvä tehdä jot­ta resurssit riit­täi­sivät. Kuolleisu­us siis riip­puu lähin­nä siitä miten riskiryh­mät saadaan suo­jat­tua ei juuri muus­ta. Riskirymän eli eläkeläis­ten suo­jaami­nen ei pitäisi tul­la kovin kalli­ik­si eikä se vaa­di päiväko­tien, koulu­jen, rav­in­toloiden, hiih­tokeskuk­sien tai rajo­jen sulkemista.
      Ihmette­len tosi­aan mik­si näin ilmeistä tietoa ei saa­da kaivet­tua ulos julka­is­tu­ista tilas­toista ja mik­si tiedon perus­teel­la ei toimi­ta järkevästi. Se olisi sekä taloudel­lista että säästäisi ihmishenkiä. Nyt kuluu paljon rahaa melko turhi­in rajoituk­si­in ja van­hus­ten suo­jaus samal­la pettää.

      1. Lasse: Uhreista alle 5% on alle 60v eli tämän pan­demi­an ei pitäisi muo­dostaa vaaraa ter­veille työikäisille ihmisille

        Tässä tosin kat­sot vain kuolonuhre­ja. Osalle selviy­tyvistä voi jäädä pysyvää vahinkoa keuhkoihin.

      2. Ossi Sare­so­ja: Tässä tosin kat­sot vain kuolonuhre­ja. Osalle selviy­tyvistä voi jäädä pysyvää vahinkoa keuhkoihin.

        Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on jo val­ta­vat määrät toipuneita. 

        Paljonko olet kuul­lut siltä suunnal­ta “pysyvistä vahingoista”? 

        Ja jos et ole, niin luuletko, että niistä ei juuri nyt revit­täsi iso­ja otsikoita?

      3. Ossi Sare­so­ja: Tässä tosin kat­sot vain kuolonuhre­ja. Osalle selviy­tyvistä voi jäädä pysyvää vahinkoa keuhkoihin.

        Pysyvää vahinkoa jää myös influ­enssois­sa ja taval­li­sista bak­teerikeuhkoku­umeista. Toip­i­la­sai­ka voi kestää jopa vuo­den-kak­si. Mut­ta mikä pakkomielle on tuo­ta koron­aviruk­sen mah­dol­lista pitkäaikaisvaiku­tus­ta kauhis­tel­la, kun Suomes­sa on puoli miljoon­aa ihmistä, jot­ka ovat koukus­sa tupakoin­ti­in, jon­ka pitkäaikaisvaiku­tus, sekä pysyvä että väli­aikainen, tiede­tään var­masti, päin vas­toin kuin tässä koronassa !

        Ketään ei tähän men­nessäkään ole kiin­nos­tanut liiken­teen ja teol­lisu­u­den pien­hiukkas­ten aiheut­ta­mat ast­mat­a­pauk­set ja vakavam­matkin kom­p­likaa­tiot. Se, että ale­taan lin­noit­tau­tua asemi­in ja kek­simäl­lä kek­siä eri­laisia out­o­ja ja mah­dol­lisia ja mah­dot­tomampiakin vaaro­ja koronas­ta, osoit­taa jotakin muu­ta tavoitet­ta kuin kansanterveydellistä ?

      4. Ossi Sare­so­ja: Tässä tosin kat­sot vain kuolonuhre­ja. Osalle selviy­tyvistä voi jäädä pysyvää vahinkoa keuhkoihin.

        Kos­ka place­boteste­jä teho­hoitoon joutu­vien osalta ei nyt uskalleta eet­ti­sistä syistä tehdä, voi olla, että tämä ns. ICU — hoito aiheut­taa pysyviä vam­mo­ja enem­män kuin tau­ti niitä toisi. Nyt Stan­fordin yliopis­tos­ta on tul­lut ennakkoti­eto tutkimuk­ses­ta, jos­sa on otet­tu veren seeru­mista vas­ta-ainei­ta, ja use­am­mal­la kuin täl­lä het­kel­lä viral­lis­es­ti tode­tun sairau­den saa­neel­la on vas­ta-ainei­ta tähän Covid-19 virukseen.

        Tätä samaa ilmiötä on rapor­toitu muual­lakin. Eli kuolleisu­us- ja pitkäaikaisvaiku­tus­lu­vut ovat hei­jas­tus siitä, että vaikeim­min sairas­tuneet on tes­tat­tu ensin­nä. Sit­ten on alet­tu tes­ta­ta myös sairaut­ta epäilevät ja epäil­lyt altistuk­set, samaa tah­tia ovat kuolleisu­us- ja pitkäaikaisvaiku­tus­lu­vut pienen­tyneet. Jos­sakin vai­heessa kansan tes­taus pääsee kun­nol­la vauhti­in. Tämä ei tietenkään lohdu­ta ketään omaisen­sa koron­ain­fek­tioon menet­tänyt­tä, mut­ta jokin päätös lie­nee jos­sakin vai­hes­sa tehtävä, tapam­meko maail­man ihmiset pois, jol­loin virus tukah­tuu, vai jatkam­meko vain elämäämme, se on men­neisyy­den val­os­sa hyvin toimi­va ratkaisu ollut vaikeim­mis­sakin pan­demiois­sa, nykyisen maa­pal­lon pop­u­laa­tion kehi­tyk­sen valossa.

  4. Hyvä Ode että olet aktivoitunut kir­joit­ta­maan tästä! Nyt tarvi­taan jo muu­takin kuin pelon lietsontaa.

    Rajoituk­set oli­vat tarpeel­lisia kun tietoa ei kuukausi sit­ten ollut. Nyt sitä on, joten eiköhän jatke­ta elämää hallitusti.

    Etä­työstä olen osit­tain eri mieltä, tehokku­us riip­puu työte­htävästä. Mon­esti olen aamupäivän puoli kymme­neen men­nessä saanut tehtyä kir­joi­tus- tai analysoin­tite­htävän johon maise­ma­toimis­to-olo­suhteis­sa uutisia naa­purin kissan ruuan­su­latuk­sen toimivu­ud­es­ta (pakotet­tuna) kuun­nel­lessa olisin varan­nut koko päivän.

    1. Jalo­nen:

      Rajoituk­set oli­vat tarpeel­lisia kun tietoa ei kuukausi sit­ten ollut. Nyt sitä on, joten eiköhän jatke­ta elämää hallitusti.

      Oli tietoa kuukausi sit­tenkin. Rajoi­tus­toimen­piteitä oli tehty mon­es­sa maas­sa ennen Suomea, ja niistä oli ker­tynyt jo tieto­ja. Tilan­neku­va on muut­tunut kuukaudessa jopa yllät­tävän vähän. THL:n 18.3.2020 ja 25.3.2020 julkaise­mat ennus­teet taudin kehi­tyk­ses­täkin ovat yhä mie­lenki­in­toisia ver­tailuko­htia kehi­tyk­selle, vaik­ka niitä laa­dit­taes­sa ei ollut edes tiedos­sa mon­et niistä toimen­piteistä, joi­ta sit­tem­min on yhteiskun­nas­sa tehty. Sil­loin niitä jotkut kri­ti­soi­vat liian opti­mistisik­si arvioik­si, mut­ta jälkikä­teen kat­sot­tuna mallinta­jat ovat olleet monia kri­itikko­jaan oikeam­paan osunei­ta ainakin viimeisen vajaan kuukau­den aikana.

      1. miete: Oli tietoa kuukausi sit­tenkin. Rajoi­tus­toimen­piteitä oli tehty mon­es­sa maas­sa ennen Suomea, ja niistä oli ker­tynyt jo tieto­ja. Tilan­neku­va on muut­tunut kuukaudessa jopa yllät­tävän vähän.THL:n 18.3.2020 ja 25.3.2020 julkaise­mat ennus­teet taudin kehi­tyk­ses­täkin ovat yhä mie­lenki­in­toisia ver­tailuko­htia kehi­tyk­selle, vaik­ka niitä laa­dit­taes­sa ei ollut edes tiedos­sa mon­et niistä toimen­piteistä, joi­ta sit­tem­min on yhteiskun­nas­sa tehty.Silloin niitä jotkut kri­ti­soi­vat liian opti­mistisik­si arvioik­si, mut­ta jälkikä­teen kat­sot­tuna mallinta­jat ovat olleet monia kri­itikko­jaan oikeam­paan osunei­ta ainakin viimeisen vajaan kuukau­den aikana. 

        Ker­ta mallis­sa ei ole huomioitu tehtyjä rajoi­tus­toimen­piteitä, pitäisi mallin yliarvioi­da taudin levin­neisyys. Täten mallinnus on ollut yliop­ti­misti­nen, kos­ka sen mukaan nyt havait­tuun levin­neisyy­teen olisi pitänyt päästä ilman nyt tehtyjä toimen­piteitä. Kri­itikot oli­vat siis oikeassa.

      2. R. V.: Ker­ta mallis­sa ei ole huomioitu tehtyjä rajoi­tus­toimen­piteitä, pitäisi mallin yliarvioi­da taudin levin­neisyys. Täten mallinnus on ollut yliop­ti­misti­nen, kos­ka sen mukaan nyt havait­tuun levin­neisyy­teen olisi pitänyt päästä ilman nyt tehtyjä toimen­piteitä. Kri­itikot oli­vat siis oikeassa.

        Malli lähin­nä aliarvioi rajoi­tus­toimen­pitei­den vaiku­tuk­sen. Ole­tuk­se­na oli, että R‑luku olisi rajoi­tusten jäl­keen 1,6–1,8, mut­ta se jäikin lähelle yhtä. Muil­ta osin malli pitänyt paljon parem­min paikkansa kuin Impe­r­i­al Col­le­gen tekemä mallinnus.

  5. Taloudel­lista kuor­maa arvioitaes­sa tulee ottaa huomioon vielä kohtaan­to: kehen kus­tan­nuk­sen kohdis­tu­vat jos annetaan men­nä, ja kohdis­tu­vatko kus­tan­nuk­set toisin jos tau­tia hillitään voimakkail­la rajoituksilla. 

    Samoin kun julki­nen sek­tori nyt valmis­tau­tuu velka­an­tu­maan hillit­tömästi pitää senkin osalta puhua kohtaan­nos­ta: mak­se­taanko vel­ka pois leikkaa­mal­la koulu­tuk­ses­ta vai eläkkeistä? Vai korote­taanko työn vai kiin­teistö­jen vero­tus­ta? Ratkaisuk­si haet­ta­va keskus­pankki­ra­hakin on de fac­to vero­tus­ta, joka kohdis­tuu kaik­keen nimel­lis­ar­voiseen var­al­lisu­u­teen, alka­en säästöistä ja palkkat­u­loista päät­tyen saataviin.

    1. arkkite­hti: Samoin kun julki­nen sek­tori nyt valmis­tau­tuu velka­an­tu­maan hillit­tömästi pitää senkin osalta puhua kohtaan­nos­ta: mak­se­taanko vel­ka pois leikkaa­mal­la koulu­tuk­ses­ta vai eläkkeistä? Vai korote­taanko työn vai kiin­teistö­jen verotusta? 

      Tehdään sama kuin kaikkien aiem­pi­en velko­jen kohdal­la: velkaa ei mak­se­ta pois, vaan se vähe­nee suh­teessa BKT:hen mak­samat­takin, inflaa­tion ja talouskasvun yhteisseurauksena.

      Bri­tan­ni­al­la on edelleen yhä tänäkin päivänä mak­samat­ta pois vel­ka, jon­ka val­tio otti Napoleo­nia vas­taan sotimiseen.

      1. Tom­mi Uschanov:
        Tehdään sama kuin kaikkien aiem­pi­en velko­jen kohdal­la: velkaa ei mak­se­ta pois, vaan se vähe­nee suh­teessa BKT:hen mak­samat­takin, inflaa­tion ja talouskasvun yhteisseurauksena.

        His­to­ri­an var­rel­la har­va val­tio on tosi­aan mak­sanut velko­jaan takaisin. Nor­ja on yksi har­voista poikkeuk­sista. Yleisem­pää on ollut se, että val­tio jät­tää jos­sain vai­heessa velka­nsa mak­samat­ta osin tai kokon­aan. 2000-luvul­la Argen­ti­ina päät­ti tehdä konkurssin, se put­sasi oma-aloit­teis­es­ti velko­jaan pois, ja jatkoi sit­ten eteen­päin. Kreikan ensim­mäi­nen his­to­ri­ankir­joista löy­tyvä konkurssi on jo yli 2000 vuo­den takaa kaupunki­val­tioa­joil­ta. 2015 Kreikas­sa toteutet­ti­in velka­sa­neer­aus. Ris­ki sille, että eteläisessä euroopas­sa tehdään velka­sa­neer­auk­sia myös muille val­tioille, on kas­vanut alku­vuodes­ta. Se näkyy mm. korko­markki­noiden hinnoitteluissa.

      2. Tom­mi Uschanov: Tehdään sama kuin kaikkien aiem­pi­en velko­jen kohdal­la: velkaa ei mak­se­ta pois, vaan se vähe­nee suh­teessa BKT:hen mak­samat­takin, inflaa­tion ja talouskasvun yhteisseurauksena.

        Bri­tan­ni­al­la on edelleen yhä tänäkin päivänä mak­samat­ta pois vel­ka, jon­ka val­tio otti Napoleo­nia vas­taan sotimiseen.

        Yhtä lail­la Haiti, ver­rat­tain köy­hä maa mil­lä tahansa mit­tar­il­la, mak­soi pitkälle 1900-luvulle velka­ansa ran­skalaisille orju­u­den lopet­tamis­es­ta plan­taasi­n­o­mis­ta­jille koituneesta vahingosta. 

        https://www.forbes.com/sites/realspin/2017/12/06/in-1825-haiti-gained-independence-from-france-for-21-billion-its-time-for-france-to-pay-it-back/

        “EMME VOI OTTAA VELKAA LAPSENLAPSIEMME MAKSETTAVAKSI!”

    2. arkkite­hti: Ratkaisuk­si haet­ta­va keskus­pankki­ra­hakin on de fac­to vero­tus­ta, joka kohdis­tuu kaik­keen nimel­lis­ar­voiseen varallisuuteen

      Inflaa­tio­ta voisi pitää lähin­nä käteis­var­al­lisu­u­teen ja tule­vaisu­u­den kiin­teisi­in rahavir­toi­hin kohdis­tu­vana verona.

      Asun­to­jen, maan, osakkei­den ja bon­di­en jne. nimell­ish­in­ta toden­näköisem­min nousee samaa tah­tia inflaa­tion kanssa, joten vero ei varsi­nais­es­ti kohdis­tu niihin.

      1. Sepi: Inflaa­tio­ta voisi pitää lähin­nä käteis­var­al­lisu­u­teen ja tule­vaisu­u­den kiin­teisi­in rahavir­toi­hin kohdis­tu­vana verona.

        Asun­to­jen, maan, osakkei­den ja bon­di­en jne. nimell­ish­in­ta toden­näköisem­min nousee samaa tah­tia inflaa­tion kanssa, joten vero ei varsi­nais­es­ti kohdis­tu niihin.

        Asun­noil­la, maal­la, osakkeil­la yms ei ole nimel­lis­ar­voa, vaan markki­na-arvo. Markki­na-arvo tosi­aan jous­taa inflaa­tion mukana. Tämä on juuri se syy mik­si keskus­pankki­ra­hoi­tus ei ole mikään neu­traali taika­seinä jos­ta saadaan rahaa julkisen sek­torin käyt­töön; keskus­pankki­ra­hoi­tus on de fac­to vero­tus­ta, jon­ka kohtaan­to ei ole mil­lään mit­tar­il­la neutraali.

        Sen sijaan esimerkik­si kiin­teäko­rkoisel­la asun­tove­lal­la on nimel­lis­ar­vo; eri­tyis­es­ti asun­tovelka­isten joil­la ei ole suuria käteis­säästöjä kan­nat­taisi kan­nat­taa mas­si­ivista keskus­pankki­ra­hoi­tus­ta tässä tilanteessa…

  6. Kuten san­ot, osa kus­tan­nuk­ses­ta tulee joka tapauk­ses­sa. Kukaan­han ei tiedä mikä osa kus­tan­nuk­ses­ta. IMF:n arvio on Suomelle ‑6,8 % ja Ruot­sille ‑6,0 %. Kus­tan­nuseroksi jää siis lasken­tataval­lasi 7 300 kuole­maa. Ei kuu­losta enää lainkaan pahalta.

    1. Mut­ta jos tarkastelemme myös yksi­ty­isiä ja maail­man­laa­juisia toimia, alka­vat ne yhteen­sä näyt­tää ylim­i­toite­tu­il­ta. Van­hus­ten ja hei­dän läheis­ten­sä eristäy­tymi­nen voi silti hyvinkin olla hei­dän kannal­taan järkevää, jos ei sit­ten yhteiskun­nan kokon­aise­dun. Jos taloudel­liset vaiku­tuk­set halu­taan min­i­moi­da, pitää kaik­ki hal­vat ja helpot keinot vähen­tää tar­tun­tariskiä ottaa käyt­töön. Ei van­huk­sia voi käskeäkään kuluttamaan.

      1. Maail­man tasol­la olisi kan­nat­tanut eristää tau­ti heti. Nyt maail­man tasol­la kan­nat­taisi tukah­dut­taa pan­demia kokon­aan muu­ta­man viikon teho­eristyk­sel­lä. Keskustelua on kaiketi käy­ty, hyvistä syistä, Suomen näkökulmasta.

      2. Jus­si:
        Maail­man tasol­la olisi kan­nat­tanut eristää tau­ti heti. Nyt maail­man tasol­la kan­nat­taisi tukah­dut­taa pan­demia kokon­aan muu­ta­man viikon teho­eristyk­sel­lä. Keskustelua on kaiketi käy­ty, hyvistä syistä, Suomen näkökulmasta.

        Jos­sak­in­han se tau­ti pääsi irralleen, jos­sakin siel­lä sitä täy­seris­tet­ti­in , niin kuin tehti­inkin, ja mitä tapah­tui ? On turha olla jälkivi­isas, ja vaa­tia toimia tänne, jot­ka eivät tehon­neet ? Mik­si meil­lä yleen­säkään on tämä virus ? Tau­ti ei ole suo­ma­lais­syn­tyi­nen, ei ital­ialais­syn­tyi­nen, ei espan­jalais­syn­tyi­nen, tietääkseni.

        Et ehkä käsitä, että muu­ta­mak­si viikok­si se ei jää. Kos­ka eri pituiset itämisa­jat, eri pituiset sairas­tamisa­jat, erip­i­tuiset viruk­sen erit­tämisa­jat paran­tu­misen jäl­keen ovat melko ennus­ta­mat­tomat. Jos sadas­ta oireet­tomas­ta tar­tut­ta­jas­ta laadukkaim­mas­takin testistä pääsee muu­ta­ma viruk­sen kan­ta­ja sadas­ta puh­tain papere­in läpi, on pon­nis­telu testikooho­tuk­sel­la melkoisen turhaa. Puh­taak­si todet­tu viruk­sen kan­ta­ja on se pahin viruslinkoskenaario.

  7. ”Tehdään­pä aja­tuskoe. Jumala ilmoit­taa sin­ulle, että on päät­tänyt laps­esi kuol­e­van syöpään, mut­ta antaa sin­un päät­tää, kuoleeko hän siihen yliop­pi­lasvuote­naan vai 65 vuot­ta myöhem­min maates­saan viimeisil­lään hoivakodis­sa sänkyyn hoidet­ta­vana. Onko vaikeuk­sia päättää?”

    Kan­nat­taa vali­ta yliop­pi­lasvu­osi ja viivyt­tää lukion aloit­tamista pitkälle tuonne ehtoopuolelle.

  8. Kiitos Osmo hyvistä kir­joituk­sista. Yhteiskun­tana mei­dän on aika irtaan­tua val­lit­sev­as­ta “strut­si-puo­lus­tus” vai­heesta. On nos­tet­ta­va pää hiekas­ta ja hyväksyä ja olla avoimia sille ettei pan­demi­as­sa ole, kuten hyvin tuot esille, kun huono­ja ja vieläkin huonom­pia vai­h­toe­hto­ja tar­jol­la. Pan­demi­at sattuu.

    Kon­troloitu ulospääsy tulisi olla “aal­toli­ike” jos­sa rajoituk­sia kon­troloidusti vapaute­taan ja tarpeen mukaan kiris­tetään, kun ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti tulee vas­taan, kunnes lau­ma­suo­ja on aikaansaatu. Näin väl­tetään hal­lit­se­ma­ton “toinen aal­to” samal­la kun hyväksytään ettei rokotet­ta ole yksinker­tais­es­ti varaa jäädä odottamaan.

    Osana kon­troloitua ulospääsyä min­ua kiin­nos­taisi ymmärtää onko kon­troloitu tar­tun­nan lev­i­tys mah­dolli­nen osa-ratkaisu. Eli luo­taisi­in lau­maim­mu­ni­teet­ti tar­tut­ta­mal­la suun­nitel­mallis­es­ti rokot­tamisen sijaan. Ainakin itse olisin valmis, kansalais­vas­tu­u­na, otta­maan tar­tun­nan itsel­leni ja koko 5 henkiselle per­heel­leni. Emme ole riskiryh­mää ja osal­lis­tu­isimme mielelämme kansakun­nan immu­ni­teetin luomiseen. (Tässä voisi vetää yhtäläisyyk­siä uhrauk­si­in joi­ta me “nuoret ja ter­veet” kansalaiset jou­tu­isimme tekemään jos kyseessä olisi maatamme kohdis­tu­vaan soti­laalli­neen uhkaan, mut­ta en lähde ylidramatisoimaan). 

    Täl­lainen kon­troloitu “kansalais­vas­tu­ulli­nen” tar­tun­nan lev­i­tys voitaisi­in palikka­mal­li­na jär­jestel­lä esim. seuraavasti:
    — viikkoko­htainen ryh­mä­jako (lähtöko­htais­es­ti vapaa-ehtoinen) jolle tar­jo­taan kon­troloitu tar­tun­ta (ryh­mien profi­ili, koko ja alue-kohtaisu­us las­ket­ta­va auki)
    — etukä­teen valmis­tel­tu täyskaran­teeni joka alkaa heti tar­tun­nan vas­taan­oton jäl­keen ja jatkuu kunnes negati­ivi­nen testi­t­u­los (~3 viikkoa)
    — mah­dolli­nen kom­pen­saa­tio menete­tys­tä tulosta (joko työ­nan­ta­jalle tai henkilölle riip­puen henkilöko­htais­es­ta tilanteesta)

    Kaik­ki ajatuk­set tähän mah­dol­lis­es­ti “jär­jet­tömään” malli­in liit­tyen ovat ter­vet­tulei­ta. Eri­tyis­es­ti kiin­nos­taisi onko täl­laista mallia jos­sain päin maail­ma nos­tet­tu esille / las­ket­tu auki.

    1. Robin Han­son on jo pitem­pään ollut skepti­nen län­si­maid­en tes­taus- ja eristyskykyä kohtaan ja on esit­tänyt ratkaisuk­si juuri kon­trol­loitu­ja tar­tut­tamisia, eri­tyis­es­ti viruk­selle epä­ta­vanomaisel­la taval­la (var­i­o­laa­tio).

      Jos hyväkun­toisin ja akti­ivisin ~30% pros­ent­tia väestöstä pide­tään eristyk­sessä pari viikkoa, taitaa senkin toimen­piteen kokon­ais­te­hokku­us jäädä alle Osmon mainit­se­man rajan. Mut­ta se voi silti olla halvin ratkaisu.

    2. Mar­tin Groten­felt:

      Juuri näin. Ihmi­nen valmis­tau­tu­isi tar­tun­taan tankkaa­mal­la opti­maaliset ravin­not, vita­mi­init jne ja ottaisi heti opti­maal­ista lep­oa infek­tion jäl­keen, jol­loin vas­tus­tuskyky on ihan eri luokkaa kuin esim raskaan matkus­tus- tai työpäivän aikaan pikaruokar­avin­nol­la elellen. Veren hap­pimit­tauk­set tai jotain muu­ta sovit­tua voisi myös määrätä ennal­ta jol­la varmis­te­taan ajois­sa ettei sairaala­hoidon tarvet­ta. Täysin ter­veitä tuskin mene­hty­isi juurikaan.

  9. “Pienelle koul­u­laiselle päivä kolmis­taan isän ja isän laatikkovi­inin kanssa on las­ten­suo­jelulli­nen riski. ”

    Tämä on pelkkä olk­iukko. Mitään täl­laista ei ole ilmaan­tunut, päin­vas­toin, kyse­lyis­sä ihmiset ovat sanoneet juo­vansa VÄHEMMÄN.

    1. Mitään täl­laista ei ole ilmaan­tunut, päin­vas­toin, kyse­lyis­sä ihmiset ovat sanoneet juo­vansa VÄHEMMÄN.

      Kaikissa kyse­lyis­sä ihmiset sanovat juo­vansa niin vähän, että 2/3 Alkos­ta oste­tus­ta alko­holista ilmeis­es­ti kaade­taan viemäristä alas.

      1. Jos olette käyneet alkos­sa koro­nan aikaan on ilmeistä, että alko­holinku­lu­tus on laskus­sa, ellei sit­ten kotipolt­to ole lisään­tynyt aivan älyt­tömästi… Viron viinaakaan ei enää saa.

        Ja miten ihmeessä lap­si olisi kolmis­taan isän kanssa, äidille­hän ne piltit eroti­lanteessa annetaan, alko­holinkäytöstä riippumatta.

  10. Miten koron­a­passin voisi toteut­taa ilman että sille ei välit­tömästi syn­ty­isi houku­tus­ta väären­tää? Jos baari­in ei pääse ilman koron­a­pas­sia niin siitä tulee kyl­lä aika nopeasti “iso­siskon paper­it” ja jos joi­hinkin töi­hin ei pääse ilman sitä niin työt­tömäl­lä tulee hel­posti houku­tus “han­kkia” sellainen.

    1. Tois­taisek­si on vielä epä­selvää miten hyvin sairastet­tu korona antaa edes suo­jaa. Kiinas­sa kun on rapor­toitu jo sairas­tunei­denkin uusista tartunnoista.

      1. Lue uutiset muutenkin kuin iltapäiväle­hden klikkiot­sikoista ! Kyse on sairas­tanei­den jälkites­tauk­sista *virusten* esi­in­tymisen var­al­ta, ei siis vas­ta-ainei­den var­al­ta. Posi­ti­ivisia näyt­teitä viruk­ses­ta on saatu viikko­jenkin päästä. Testi on itse asi­as­sa niin epä­var­ma, 97%-98% väite­tys­tä herkkyy­destään huoli­mat­ta, että vääriä negati­ivisia on ollut yksi kolmes­takymmen­estä ! Ei siis mikään ihme, että virus on “hävin­nyt” ja sit­ten “tart­tunut uudelleen” , yksit­täistapauk­sis­sa. Myös väärän posi­ti­ivisen esi­in­tymi­nen on otet­ta­va huomioon, ellei ale­ta erit­täin perus­teel­lisi­in virustutkimuksiin. 

        Jos oire­i­ta ei ole, eikä muu­ta diag­nos­tista viitet­tä viruk­sen ole­mas­saolosta, ja viruk­sen tun­nis­tus elek­tron­imikroskoop­il­la onkin sit­ten jo aivan toisen ker­talu­okan ongel­ma, niin on luotet­ta­va pelkästään siihen rt-PCR-testiin. 

        Ihmisessä saat­taa olla piilos­sa useitakin eri­laisia viruk­sia elim­istössä (esimerkik­si her­pes) , vaik­ka erit­teis­sä niitä ei esi­in­ty­isi, ja ver­estäkin van satunnaisesti.

    2. Koron­a­passin numeron tai nykyi­ikana viivakood­in tatuoin­nis­sa voisi olla ideaa. On muis­taak­seni jos­sain kokeiltukin. 

      Ovimies sit­ten skan­naa numeron ja vira­nomaisen jär­jestelmä kuit­taa. Helppoa!

  11. Ihan hyviä kir­joituk­sia ja ajatuksia.

    Näitä lukies­sa en voi kuitenkaan vält­tyä ajatuk­selta, että olet jo ennal­ta päät­tänyt mikä ana­lyysiesi lop­putu­los on ja näil­lä tek­steil­lä vain perustelet oman jo ennal­ta tiedos­sa olleen näke­myk­sesi. Eli et lähde objek­ti­ivis­es­ti analysoimaan tilan­net­ta ja kat­so mikä lop­putu­los on.

    Kaikesta huoli­mat­ta olen pitkälti samaa mieltä kanssasi.

    1. Min­un tämän het­ken suosikki­ni on vah­va tes­taus ja jälji­tys ja olevas­sa ole­vien rajoi­tusten voimakas purkami­nen. Mut­ta käsi­tys voi muut­tua, jos tulee uut­ta dataa ja sitä tulee koko ajan.

      1. Tästä näke­myk­ses­tä on help­po olla samaa mieltä.

        Olen ollut ja olen edelleen huolis­sani, että tes­tausstrate­gia, joka vält­tämät­tä tarvi­taan yhteiskun­nan palaut­tamisek­si kohti nor­maal­i­ti­laa, on edelleen seka­va tai sitä ei ole ollenkaan. Käsit­te­len tätä aihet­ta oheises­sa blogissani.

        https://www.itewiki.fi/blog/2020/04/koronakriisin-hoitaminen-vaatii-testausstrategiaa-ja-kokonaisvaltaisempaa-otetta/

        Lisäys blog­itek­sti­i­ni: Blo­gis­sani mainit­sen, että Arc­Dia Inter­na­tion­al Oy pystyy medi­atiedot­teen­sa mukaan kehit­tämään paris­sa kuukaudessa nykyisen virustes­terin­sä tun­nista­maan myös Covid-19-tau­tia aiheut­ta­van viruk­sen. Lehdis­tötiedot­teen mukaan hei­dän nykyisel­lä Suomes­sa ole­val­la laitekan­nal­la olisi mah­dol­lista tehdä 50 000 testiä päivässä. Busi­ness Fin­land on hylän­nyt hei­dän hake­muk­sen­sa han­kkeen lop­pu­un saat­tamisek­si. Saamieni tieto­jen mukaan Arc­Dia on saanut yksi­ty­istä rahaa pro­jek­ti­in­sa ja ovat päässeet jatka­maan kehitystyötä.

  12. Muuten oikein mainio kir­joi­tus, mut­ta jäin pohti­maan sitä, lisäisikö koko menetet­ty BKT säästyessään laatu­pain­otet­tu­ja elin­vu­osia yhden suhdeel­la yhteen? Esimerkik­si taloudel­lisen liike­hdin­nän vilka­stues­sa liiken­teen aiheut­ta­mat saas­teet lisään­ty­i­sivät tap­paen ennenaikaises­ti monia ihmisiä. Toisaal­ta jos säästetyl­lä vitosen setelil­lä oste­taan vaikka­pa tupak­ka-aski, niin ei se laatu­pain­otet­tu­ja elin­vu­osia ainakaan lisää. Myöskin globaalit ilmastopäästöt ovat vähen­tyneet radikaal­isti (vih­doinkin), mikä säästänee melko suuren joukon ihmishenkiä tule­vaisu­udessa. Siis taus­tao­le­tus kaiken taloudel­lisen toimin­nan täy­del­lis­es­tä 100 pros­entin hyö­ty­suh­teesta laatu­pain­otet­tu­ja elin­vu­osia mit­ta­ri­na käyt­täen tässä arveluttaa.

  13. Itse olen leikkinyt ajatuk­sel­la, että Suomen olisi jo hyvin aikaises­sa vai­heessa pitänyt aset­taa lyhyek­si ajak­si kovat rajoi­tus­toimen­piteet ja tukah­dut­taa virus kokon­aan Suomen sisällä.

    Sil­loin Suomen sisäi­nen avaami­nen ja kaikkien rajoi­tusten pois­t­a­mi­nen Suomen sisäl­lä olisi ollut mah­dol­lista nopeastikin.

    Suo­ma­lais­ten kulu­tus (kuten vaik­ka koti­maan matkailu) ja suo­ma­laisen teol­lisu­u­den han­k­in­nat kohdis­tu­isi­vat täl­löin enem­män Suomen sisälle. Myös ulko­maiset yri­tyk­set saat­taisi­vat suosia Suomea han­k­in­nois­saan. Suomen toim­i­tus­var­muus olisi hyvä, kos­ka yhteiskun­ta pyörisi normaalisti.

    Ulko­maille matkus­tamista ja Suomeen ulko­mail­ta saa­pumis­takaan ei tarvit­sisi täysin kieltää. Sille pitäisi vain aset­taa hin­ta­lap­pu, joka kor­vaisi osit­tain poikkeusti­lanteen jär­jeste­ly­istä aiheutunei­ta kustannuksia.

    Esim. ulko­maille lähdet­täessä pitäisi mak­saa val­ti­olle mak­su ja maa­han saa­pu­vat ulko­maalaiset oli­si­vat ter­ve­tullei­ta, kun­han suorit­ta­vat maa­han­tu­lo­mak­sun. Kaik­ki maa­han saa­pu­vat ohjat­taisi­in luon­nol­lis­es­ti pakkokaran­teeni­in ja tes­tauk­seen. Hotel­lienkin käyt­töaste nousisi.

    Itsekästä, mut­ta Suomen talouden ja suo­ma­lais­ten kannal­ta parem­pi vaihtoehto.

    Nim­imerkil­lä; totalitääriministeriö 😉

    1. Tuom­moinen malli olisi edel­lyt­tänyt sitä, että pikaisen tehokaran­teenin jäl­keen olisi valmi­ina ja käytössä eteläko­re­alainen tes­tauska­p­a­siteet­ti ja ‑jär­jestelmä. Luulen, että sem­moista ei tosielämässä olisi pystyt­ty Suomes­sa polkaise­maan pystyyn tehokaran­teenin aikana pan­demi­an olo­suhteis­sa, kun maail­mal­la kaik­ki ovat samal­la asial­la osta­mas­sa PCR-testin tarvikkei­ta. Etelä-Kore­al­la oli tuoreessa muis­tis­sa MERS-epi­demia vuodelta 2015, minkä jäl­keen he varau­tu­i­v­at, ja sat­tumoisin pitivät vielä viime syksynä laa­jan pan­demi­a­har­joituk­sen juuri ennen tosi­ti­lanteen alkua.

  14. OS: “Hal­li­tus päät­ti jo lopet­taa Uuden­maan eristämisen, joten en sano muu­ta kuin, että varsi­naiset epi­demi­ol­o­giset perus­teet kart­taan kat­so­ma­l­la näyt­täi­sivät ole­van eristää Pohjois- ja Etelä-Kar­jala muus­ta maas­ta. Ase­ta tar­tun­to­jen määrä/asukas log­a­r­it­mi­asteikolle niin ymmär­rät miksi.”

    En log­a­r­it­moin­ut, mut­ta tarkoit­tanet tar­tun­to­jen lisään­tymisnopeut­ta. Tar­tun­to­jen määrä/asukasluku ei myöskään ole mielestäni pätevä kri­teeri, jos toises­sa maakun­nas­sa (Län­si-Poh­ja) on 100000 asukas­ta ja toises­sa 1,6 milj. Mik­sikö, sik­si että nämä 1,6 miljoon­aa levit­tävät mök­ki ym matkoil­laan enem­män kuin 100000 asukas­ta vaik­ka tar­tun­to­jen insi­d­enssi koti­maakun­nas­sa olisi sama. Tämänköhän vuok­si Marin varoit­teli mökki­matkoista. Toden­näköis­es­ti turhaan, kos­ka eivät ihmiset jak­sa pysyä paikoil­laan liian pitkää aikaa.

  15. Avaamista ennen olisi hyvä lisäk­si määritel­lä riskiryh­mät huo­mat­tavasti tarkem­min. Nyt määritelmät yli 70 v luku­unot­ta­mat­ta ovat hyvin epämääräiset. En ainakaan itse tiedä kuu­luko riskiryh­mään vai en, vaik­ka kuin­ka olen tietoa etsinyt. Ei riitä tieto ast­ma, vaikea sydän­sairaus yms. Taute­ja on niin eri­asteisia ja iät, yleiskun­to yms vaikut­taa. Tästä tarvit­taisi­in lisää dataa nyt kun sitä luulisi jo ole­van saatavilla. 

    Kun työikäi­nen ihmi­nen ei tiedä kuu­luuko riskiryh­mään niin toden­näköis­es­ti se ylireagoi. Toivoisin siis työikäisille selkeäm­pää tietoa riskistä sairas­tua, joutua teholle tai kuol­la iän, tarkem­man tau­tiku­van, yleiskun­non, pain­oin­deksin, sukupuolen jne mukaan. Näin jokainen voisi tehdä tarkem­min arvion­sa omas­ta toimin­nas­taa ja myös yhteiskunta(työpaikat, läheiset jne) voisi tämän parem­min huomioida.

    1. riskit ryh­mät:
      Avaamista ennen olisi­hyvä lisäk­si määritel­lä riskiryh­mät huo­mat­tavasti tarkem­min. Nyt määritelmät yli 70 v luku­unot­ta­mat­ta ovat hyvin epämääräiset. En ainakaan itse tiedä kuu­luko riskiryh­mään vai en, vaik­ka kuin­ka olen tietoa etsinyt. Ei riitä tieto ast­ma, vaikea sydän­sairaus yms. Taute­ja on niin eri­asteisia ja iät, yleiskun­to yms vaikut­taa. Tästä tarvit­taisi­in lisää dataa nyt kun sitä luulisi jo ole­van saatavilla. 

      Kun työikäi­nen ihmi­nen ei tiedä kuu­luuko riskiryh­mään niin toden­näköis­es­ti se ylireagoi. Toivoisin siis työikäisille selkeäm­pää tietoa riskistä sairas­tua, joutua teholle tai kuol­la iän, tarkem­man tau­tiku­van, yleiskun­non, pain­oin­deksin, sukupuolen jne mukaan. Näin jokainen voisi tehdä tarkem­min arvion­sa omas­ta toimin­nas­taa ja myös yhteiskunta(työpaikat, läheiset jne) voisi tämän parem­min huomioida.

      Eikös jenkkien tutkimuk­sen perus­teel­la ain­oat selkeät riskitek­i­jät olleet korkea ikä ja yli­paino (bmi >30) ja eri­tyis­es­ti sairaal­loinen yli­paino (bmi >40). Mm. tupakoin­ti ja ast­ma oli otan­nan perus­teel­la mar­gin­aal­isia riskitekijöitä.

      1. Juha: Eikös jenkkien tutkimuk­sen perus­teel­la ain­oat selkeät riskitek­i­jät olleet korkea ikä ja yli­paino (bmi >30) ja eri­tyis­es­ti sairaal­loinen yli­paino (bmi >40). Mm. tupakoin­ti ja ast­ma oli otan­nan perus­teel­la mar­gin­aal­isia riskitekijöitä.

        Myös mies­sukupuoli on suuri riskitek­i­jä ainakin van­ho­jen ja yli­pain­ois­t­en keskuudessa.

    2. Riskitek­i­jät ovat olleet ERITTÄIN hyvin jo tiedos­sa. Mut­ta yksit­täi­nen ihmi­nen kieltäy­tyy niitä näkemästä ja sovelta­mas­ta itseen­sä. Sik­si­hän niitä riskitek­i­jöitä on niin paljon kansan joukos­sa, kos­ka niiltä sul­je­taan silmät. Riskitek­i­jöi­den tukah­dut­ta­mi­nen omas­ta elämästä tun­tuu NIIN vaikeal­ta, koron­aviruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen olisi helpom­paa, kun­han joku muu sen tek­isi ja mak­saisi kaikille kelara­haa tukah­dut­tamisen aikana, eikä itse tarvit­sisi tehdä mitään, kun­han pääsee parvek­keelle sytyt­tämään uuden savuk­keen ja makkaraa löy­tyy jääkaapista ja sok­erip­ul­laa kaapista. New Yorkissa koron­avirusuhrien joukos­sa vain muu­ta­mal­la pros­en­til­la työikäi­sistä ja 0%:lla alle 19-vuo­ti­aista voiti­in todis­taa, ettei riskitek­i­jää ollut myötä­vaikut­ta­vana tek­i­jänä. Riskitek­i­jöinä oli­vat merkit­täv­inä lihavu­us BMI > 30, kohon­nut veren­paine, kakkostyypin dia­betes, hoitoa vaa­ti­va sydän- ja verisuoni­tau­ti, syöpähoito ja teho­hoitoon joutuneil­la tupakoin­ti, joka sinän­sä vaikut­taa myös sydän- ja verisuoni­tau­tien ja syövän esiintymiseen. 

      Voisi sanoa, että rav­it­se­muk­sel­la ja elin­tavoil­la on vaiku­tus­ta samaan suun­taan kaikkien mainit­tu­jen riskitek­i­jöi­den joukos­sa. Jokin niistä siis saat­taa olla se perus­ris­ki ja muut vain seu­raus­ta siitä ensisi­jais­es­ta riskistä.

      Saat­taa olla, että kyseis­ten kansan­sairauk­sien esi­in­tyvyys vaikut­taa eroon eri maid­en kuolleisu­us­lu­vuis­sakin. Toki iän noustes­sa yli 55 v, riskitek­i­jöi­den merk­i­tys väheni, noin 60 — 70%:iin, iän itsessään noustes­sa merkit­täväk­si riskitek­i­jäk­si muiden joukkoon.

  16. Ruot­si tekee omia koro­ni­aval­in­to­jaan ja ei ole pois­sul­jet­tu, että selviävät taloudel­lis­es­ti tässä mui­ta parem­min. Ehkäpä nykyiset päät­täjät kan­ta­vat tau­ti­in kuolleista seu­raavis­sa vaaleis­sa poli­it­tisen vas­tu­un, mut­ta kansakun­tana ovat kuitenkin voiton puolel­la. Heil­lä on myös Suomeen näh­den ratkai­se­va etu kel­lu­vas­ta val­u­u­tas­taan, minkä arvo koros­tuu varsinkin täl­laises­sa murrostilanteessa.

  17. “Pienelle koul­u­laiselle päivä kolmis­taan isän ja isän laatikkovi­inin kanssa on las­ten­suo­jelulli­nen riski. ”

    Tur­val­lisin henkilö lapselle kotona on lapsen biologi­nen isä, ei siis äiti, ei sis­aruk­set eikä varsinkaan äidin uusi puoliso. San­ot­takoon tämä näin ohi­men­nen, kun tätä väitet­tä isien kelvot­to­muud­es­ta niin mielel­lään levitetään näinä fem­nis­tis­ten tari­noiden aikakaut­e­na. (Näin siis ainankin USA:ssa, yleisen elämänkoke­muk­sen perus­teel­la uskallan väit­tää, että myös Suomessa.)

    “Pitäisikö ruokar­avin­to­lat ava­ta ehdol­la, että ruo­ka tar­joil­laan pöyti­in. Buf­fet-rav­in­tolois­sa viruk­set tart­tuvat val­ta­van paljon tehokkaammin.”

    Onko­han työ­paikaruokalois­sa buf­fet­te­ja? Syökö niis­sä kukaan? Rav­in­to­lat olisi pitänyt sulkea eri taval­la eri alueil­la alun­perin eikä ajaa syyt­tä suot­ta konkurssi­in. Suurim­mas­sa osas­sa maa­ta olisi voitu pitää (ruoka)ravintolat auki nor­maal­isti tai ehkä rajoite­tul­la määräl­lä asi­akkai­ta per pöytä. Monis­sa noutopaikois­sa ruo­ka on, muuten, henkilökun­nan edessä kuin noutopöy­dässä. Mitään suusuo­jia ei ole käytössä ainakaan niis­sä paikois­sa, jois­sa olen käynyt (esim. Subway). 

    “Aasialais­ten käyt­tämien hen­gi­tys­suo­jien pitäisi olla pakol­lisia joukkoli­iken­teessä ja kaupois­sa – heti kun niitä on jostain saatavilla.”

    Sitä ennen kan­nat­taa googlata englan­niksi ohjeet, miten tehdä suo­ja itse (esim. diy face­mask). Englan­niksi sik­si, että näkemäni suo­ma­laiset viritelmät vaa­ti­vat ompelukoneen käyt­töä ja jäävät sik­si tekemät­tä. Maail­mal­la on paljon ohjei­ta, jois­sa tarvi­taan vain sak­sia. Tiedän yhden tutkimuk­sen, jon­ka mukaan itse tehty mas­ki on kolme ker­taa huonom­pi kuin kirurgi­mas­ki. En vaan päässyt per­ille, mil­laista itse tehtyä mask­ia tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in. Ohjeis­sa ehdote­taan yleen­sä lait­ta­maa kan­gaslaskok­seen taitel­tua talous­pa­pe­ria. Luulisi tol­lasen pis­aroi­ta estävän jo aika tehokkaasti. (Liian tiivis suo­ja voi olla vaar­alli­nen heikkokun­toisille ihmisille.) 

    “Ja vielä: koron­avet­er­aanin pas­si niille, jot­ka tutk­i­tusti ovat taudin jo sairastaneet.”

    Passe­ja ei kan­na­ta jael­la ennen kuin tiede­tään, voiko saa­da tar­tun­nan uud­estaan ja kuin­ka pian. Tai voiko virus jäädä krooniseksi.

  18. Kyseenalais­taisin BKT:n vähen­e­misen kus­tan­nusten mit­ta­ri­na. Mitä oikeasti tarpeel­lista tuot­tavaa työtä on jäänyt tekemät­tä? Lähin­nä tulee mieleen lähiope­tus ja kir­jastopalve­lut. Eivätkö tehtaat toi­mi kuten ennenkin? Pas­taakin tuote­taan uutis­ten mukaan entistä enem­män. Onko se niin suuri kus­tan­nus, jos keilataan ja käy­dään tanssi- ja olu­trav­in­tolois­sa vähem­män; teat­ter­it ja fes­tar­itkin ovat viihdet­tä, joiden tilapäi­nen pois jäämi­nen ei voi oikeasti olla kansakun­nalle suuri kus­tan­nus. Eri asia on, kuin­ka syn­tyneitä tulo­ero­ja saadaan tasat­tua ja puut­tuvia vero­ja kerättyä.

    1. Aika ajatel­la:
      Kyseenalais­taisin BKT:n vähen­e­misen kus­tan­nusten mit­ta­ri­na. Mitä oikeasti tarpeel­lista tuot­tavaa työtä on jäänyt tekemät­tä? Lähin­nä tulee mieleen lähiope­tus ja kir­jastopalve­lut. Eivätkö tehtaat toi­mi kuten ennenkin? Pas­taakin tuote­taan uutis­ten mukaan entistä enem­män. Onko se niin suuri kus­tan­nus, jos keilataan ja käy­dään tanssi- ja olu­trav­in­tolois­sa vähem­män; teat­ter­it ja fes­tar­itkin ovat viihdet­tä, joiden tilapäi­nen pois jäämi­nen ei voi oikeasti olla kansakun­nalle suuri kus­tan­nus. Eri asia on, kuin­ka syn­tyneitä tulo­ero­ja saadaan tasat­tua ja puut­tuvia vero­ja kerättyä.

      Tehtaat eivät toi­mi kuten ennenkin. Esimerkik­si Suomen suurin tehdas, Uudenkaupun­gin autote­hdas, on ollut jo viikko­ja sul­jet­tuna. Syynä sulkemiseen oli kom­po­nent­tip­u­la. Kun autoi­hin ei enää joitain kom­po­nent­te­ja saatu maail­mal­ta, auto­jen valmis­tus lop­pui siihen, ja työt Suomes­ta par­il­ta tuhan­nelta. Sto­ra Enso ilmoit­ti täl­lä viikol­la aloit­ta­vansa yt:t mon­en muun tehdas­toim­i­jan jatkok­si. Nyt ei paine­ta edes monia ilmais­jakelule­htiä, kun rav­in­to­lat ovat kiin­ni ja mon­et ilmais­jakelule­htien tulop­uolen muo­dosta­neet main­os­ta­jat eivät halua tässä tilanteessa mak­saa main­on­nas­ta, ja kir­japain­otkin ovat joutuneet lait­ta­maan pain­okoneitaan kiin­ni, kun kir­jat käyvät huonom­min kau­pak­si. Tehdas on toimin­nas­sa, jos tuot­teille on kysyn­tää. Ruo­ka ja hygien­iatuot­teet käyvät nyt kau­pak­si, mut­ta moni muu asia ei.

      Olet­taisin suun ter­vey­destä huolen pitämisen ole­van varsin tarpeel­lista tuot­tavaa työtä. Ham­mashoidon ajat on nyt kuitenkin pääosin perut­tu. Hoita­mat­tomat ham­paat altista­vat eri­laisille sairauk­sille, ja jos hoito jätetään tekemät­tä ajal­laan, voi ker­tyä kansakun­tata­sol­la melkoista vahinkoa ennen kuin hoitoasi­at taas saadaan kun­toon. Uima­hal­lit ja mon­et liikun­ta­paikat ovat olleet paikko­ja, jois­sa kansa on kohot­tanut kun­toaan. Nyt ne ovat sul­jet­tuna, ja osa ihmi­sistä on sulkeu­tunut neljän seinän sisään, eikä liiku juurikaan.

  19. Jok­seenkin kaikissa kohdista samaa mieltä. 

    Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen perus­teel­la näyt­tää siltä, että virus ete­nee nimeno­maan pis­ara- (+airosoli-?)tartuntana. Tämä avaisi lupaa­van tien tar­tun­to­jen hillit­semiseen, ensim­mäisenä niistä riit­tävän hyvien kavo­mask­ien mas­sa­jakelu ja käyt­tö­vaa­timus. Muitakin keino­ja löy­ty­isi esim. kaup­po­jen yms ilman­vai­h­don ja sisälle päästet­tävän väkimäärän säätelyssä. — Jos tämä pis­aratar­tun­tao­let­ta­ma osoit­tau­tuu oikeak­si, sen pitäisi näkyä myös viral­lises­sa viestin­nässä. Nythän kehote­taan ensisi­jais­es­ti pesemään käsiä.

    Ylipäätän­sä tässä ja nyt tarvi­taan fak­tapo­h­jaista luovu­ut­ta. Esim yli 70-kymp­pis­ten fyysi­nen eristämi­nen ei enää mon­taa viikkoa toi­mi hoivako­tien ulkop­uolel­la. Mik­sei puis­toi­hin tai muualle ulkoil­maan jär­jestet­täisi rajoitet­tu­ja tilaisuuk­sia, jois­sa senior­it voisi­vat sivu­tu­uleen huudel­la kuu­lu­misi­aan. Näin aion itse tehdä omien tut­tavieni ja per­heeni kanssa. Jos siinä sit­ten koira hyp­pelee innois­san kaikkien välil­lä ja levit­tää virus­ta, käyköön niin.

    1. Kiinas­sa jo vuosia käytän­tönä olleet kasvo­mask­it siis toimi­vat todel­la hyvin. Maail­man­laa­juinen epi­demia on siitä osoituksena.

      1. Kasvo­mask­ip­sykoosi:
        Kiinas­sa jo vuosia käytän­tönä olleet kasvo­mask­it siis toimi­vat todel­la hyvin. Maail­man­laa­juinen epi­demia on siitä osoituksena.

        Kiinalaiset eivät ole kovin innokkai­ta kasvo­mask­ien käyt­täjiä. Ne tule­vat taval­lisen tal­laa­jan naa­malle vas­ta kun niin käs­ketään. Wuhanis­sa tähän ryhdyt­ti­in kuukau­sia ensi­havain­to­jen jälkeen. 

        Japani­laiset ovat yksilöinä läh­es hys­teerisiä kasvo­mask­ien käyt­täjiä, syynä saat­taa olla vaik­ka naa­puri­in muut­tanut ulko­maalainen kausi­flun­ssas­ta puhu­mat­takaan. Ja kuinkas sat­tuikaan, korona on levin­nyt ja näyt­tää edelleen­le­viävän Japanis­sa hitaasti. 

        Eivät kasvo­mask­it, järkevät suo­jaetäisyy­det, joukkokok­ousten kieltämi­nen yms. epi­demi­aa pysäytä, mut­ta ne mah­dol­lis­taisi­vat talouden, varsinkin pienyri­tys­ten toimin­nan käyn­nistymisen ilman täysimit­taista toista aaltoa.

      2. Tapio: Kiinalaiset eivät ole kovin innokkai­ta kasvo­mask­ien käyt­täjiä. Ne tule­vat taval­lisen tal­laa­jan naa­malle vas­ta kun niin käs­ketään. Wuhanis­sa tähän ryhdyt­ti­in kuukau­sia ensi­havain­to­jen jälkeen. 

        Japani­laiset ovat yksilöinä läh­es hys­teerisiä kasvo­mask­ien käyt­täjiä, syynä saat­taa olla vaik­ka naa­puri­in muut­tanut ulko­maalainen kausi­flun­ssas­ta puhu­mat­takaan. Ja kuinkas sat­tuikaan, korona on levin­nyt ja näyt­tää edelleen­le­viävän Japanis­sa hitaasti. 

        Eivät kasvo­mask­it, järkevät suo­jaetäisyy­det, joukkokok­ousten kieltämi­nen yms. epi­demi­aa pysäytä, mut­ta ne mah­dol­lis­taisi­vat­talouden, varsinkin pienyri­tys­ten toimin­nan käyn­nistymisen ilman täysimit­taista toista aaltoa.

        Oli hienoa, että toit tämän asian esille. Uutis­toimis­to AP:ssä on uuti­nen, jos­sa mask­ien sivi­ilikäyt­tö Japanis­sa on ollut alku­vai­heessa niin laa­jaa, että nyt ne ovat lop­pumas­sa sairaalois­sa, joi­hin on alka­nut vir­ra­ta niitä koron­apoti­lai­ta. Uuti­nen: https://apnews.com/9140ddd7283d534d8464778d9c4bd92a

        Yhtä kaik­ki, mask­ien käyt­tö siis on ollut ensilu­okkaista Japanis­sa, eivätkä siltikään saa­neet täy­del­lis­es­ti tukahde­tuk­si tar­tun­to­ja. Salaisu­us lie­nee aivan muual­la sitten.

        Lisäk­si kun toteat, että Wuhanis­sa ei sit­tenkään käytet­ty maske­ja riit­tävän tehokkaasti, eikö meil­lä sil­loin ole syytä tuomi­ta Kiinan toimet raja­ta epi­demi­aa täysin riit­tämät­tömik­si ja vas­tu­ut­tomik­si, kos­ka en vieläkään usko, että tämä koron­avirusepi­demia olisi Suomes­sa mikään kotop­eräi­nen tauti ?

      3. Mask­ip­sykoosi: Oli hienoa, että toit tämän asian esille. Uutis­toimis­to AP:ssä on uuti­nen, jos­sa mask­ien sivi­ilikäyt­tö Japanis­sa on ollut alku­vai­heessa niin laa­jaa, että nyt ne ovat lop­pumas­sa sairaalois­sa, joi­hin on alka­nut vir­ra­ta niitä koron­apoti­lai­ta. Uuti­nen: https://apnews.com/9140ddd7283d534d8464778d9c4bd92a

        Yhtä kaik­ki, mask­ien käyt­tö siis on ollut ensilu­okkaista Japanis­sa, eivätkä siltikään saa­neet täy­del­lis­es­ti tukahde­tuk­si tar­tun­to­ja. Salaisu­us lie­nee aivan muual­la sitten.

        Lisäk­si kun toteat, että Wuhanis­sa ei sit­tenkään käytet­ty maske­ja riit­tävän tehokkaasti, eikö meil­lä sil­loin ole syytä tuomi­ta Kiinan toimet raja­ta epi­demi­aa täysin riit­tämät­tömik­si ja vas­tu­ut­tomik­si, kos­ka en vieläkään usko, että tämä koron­avirusepi­demia olisi Suomes­sa mikään kotop­eräi­nen tauti ?

        Kuten sanoin, mask­it yms. vain hidas­ta­vat epi­demi­an eten­e­mistä, eivät tukah­du­ta sitä. Japanis­sa niihin ilmeis­es­ti luotet­ti­in liikaa, sil­lä Abe julisti maa­han hätäti­lan vas­ta täl­lä viikolla.

        Kiina taisi viivytel­lä turhan kauan muis­sakin toimis­sa kuin mask­ien käyttöönotossa.

      4. Yhtä kaik­ki, mask­ien käyt­tö siis on ollut ensilu­okkaista Japanis­sa, eivätkä siltikään saa­neet täy­del­lis­es­ti tukahde­tuk­si tar­tun­to­ja. Salaisu­us lie­nee aivan muual­la sitten. 

        Olet aivan oike­as­sa, mas­ki ei ole mikään hopealu­oti joka sel­l­aise­naan ratkaisee asian. Saman voisi sanoa käsien­pe­sus­ta, suomes­sa pesty käsiä ja silti koron­aa, ilmeisen tyh­mää ja turhaa siis? Tai liiken­teessä tur­vavöistä, kun liiken­teessä kuolee ihmisiä tur­vavöistä huoli­mat­ta, täysin turha kapistus?

        Tosi­asi­as­sa tau­tia vas­taan tais­tel­laan use­am­mal­la keinol­la samaan aikaa, niin kon­tak­tien vält­tämi­nen, käsien­pe­su, yleistö­ta­pah­tu­mien kiel­to tai mask­it. Kyse on vain siitä mikä keino on real­isi­nen ja miten suuri sen merk­i­tys on vaivaan ja kus­tan­nuk­si­in nähden.

        Mitä parem­pi yhdis­telmä pie­nien sivu­vaik­tuk­sien keino­ja kek­sitään, sitä parem­min voi helpot­taa haitallisem­pia tor­jun­ta­toimia. Itä­val­las­sa tuskin pur­naa­vat, että voi men­nä ulos, vaik­ka edel­ly­tyk­senä onkin maski.

      5. Mask­ip­sykoosi: Oli hienoa, että toit tämän asian esille. Uutis­toimis­to AP:ssä on uuti­nen, jos­sa mask­ien sivi­ilikäyt­tö Japanis­sa on ollut alku­vai­heessa niin laa­jaa, että nyt ne ovat lop­pumas­sa sairaaloissa, 

        Sama Suomes­sa, tääl­läkin sivi­ilit käyt­tävät maske­ja siihen malli­in että ne ovat lop­puneet sairaaloista ja hoitokodeista, ja niitä pitää ostaa kaiken maail­man pikavip­pimiehiltä. Vas­tu­u­ton­ta tämä täl­lainen maskinkäyttö.

  20. Elämän­laatu­pain­otet­tu­jen ihmiselin­vu­osien hin­to­ja voi pun­ni­ta ja opti­moi­da suh­teessa bkt-mene­tyk­si­in, mut­ta valkoselkätikan elämäl­lä on itseisarvo?

    1. Valkoselkätikan ei, mut­ta koko ekosys­teemin kyllä. 

      Valkoselkätikan ja BKT:n suhdet­ta muutenkin on turha ruve­ta samal­la taval­la ver­taa­maan, kos­ka se, että vaik­ka valkoselkätikat tuhot­taisi­in, ei mil­lään taval­la näky­isi kansalais­ten elin­ta­sos­sa, teol­lisu­udessa tai tuotan­nos­samme eri­tyisenä hyötynä !

    2. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: 18.4

      Valkoselkätikan arvo on 4037 euroa.

      Ympäristömin­is­ter­iön päätök­sel­lä (n:o 1209/95) läh­es kaikille Suomen pes­imälin­tulin­tu­la­jeille on määritel­ty ohjeelli­nen arvo.

      1. Daniel Fed­er­ley: Valkoselkätikan arvo on 4037 euroa.

        Ympäristömin­is­ter­iön päätök­sel­lä (n:o 1209/95) läh­es kaikille Suomen pes­imälin­tulin­tu­la­jeille on määritel­ty ohjeelli­nen arvo.

        Moot­toriteitä voitaisi­in lin­ja­ta eri­lail­la, jos voitaisi­in ostaa pari liito-oravaa, mut­ta kun sen sijaan han­ke ei saa lupaa.

        Fin­pulpin mil­jardimyl­lyn este­pe­ruste oli ekol­o­gisen tilan mah­dolli­nen vaaran­tu­mi­nen. Ei siinä ollut kansan­taloudel­lista kan­nat­tavu­usarvio­ta, vaan todet­ti­in ekol­o­gisen tilan itseisarvo.
        Onko jokaisel­la yli 80 vuo­ti­aal­la riskiryh­mään kuu­lu­val­la itseis­ar­voinen oikeus saa­da teho­hoitoa, mak­soi mitä maksoi?

      2. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Moot­toriteitä voitaisi­in lin­ja­ta eri­lail­la, jos voitaisi­in ostaa pari liito-oravaa, mut­ta kun sen sijaan han­ke ei saa lupaa.

        Fin­pulpin mil­jardimyl­lyn este­pe­ruste oli ekol­o­gisen tilan mah­dolli­nen vaaran­tu­mi­nen. Ei siinä ollutkansan­taloudel­lista kan­nat­tavu­usarvio­ta, vaan todet­ti­in ekol­o­gisen tilan itseisarvo.
        Onko jokaisel­la yli 80 vuo­ti­aal­la riskiryh­mään kuu­lu­val­la itseis­ar­voinen oikeus saa­da teho­hoitoa, mak­soi mitä maksoi?

        Jos voit esit­tää, että jokin moot­tori­tie on liito-ora­van takia jäänyt rak­en­ta­mat­ta, olisin kiin­nos­tunut. Varsinkin kun olen ollut sekä Loh­ja-Turku — moot­tori­tien sekä nyt viimeisenä tun­nin junan pro­jek­tin osalta yksi monista osapuolista.

        Finnpulp voisi men­nä itseen­sä ja tehdä kun­non hake­muk­set ja miet­tiä järkeväm­pää paikkaa maail­man suurim­malle yksil­in­jaiselle havupu­usel­lute­htaalle. Kiinalaisel­la Hen­gan Groupil­la ei ehkä ollut edes oikein ideaa siitä, että tääl­lä Suomes­sa ei sen­tään noin vaan aje­ta ihmisiä tai kaupunke­ja pois jonkun teol­lisu­usalueen tai kai­vok­sen alta, jos sel­l­ainen ollaan rakentamassa.

        Ja jos Kallaveteen ei muka mitään olisi tarvin­nut päästää, mik­si sen olisi tarvin­nut olla kyseisen vesistön ran­nal­la edes ? Kyl­lä tuos­sa laitet­ti­in ihmiset, alueen käyt­tö- ja pin­tave­den laatu ja tehdas­in­vestoin­ti vas­takkain, ei käpytikkaa eikä liito-oravaa. Esimerkkinä voisi sanoa 1952 Lon­toon savusumun vuok­si säädet­ty Clean Air Act:in : sil­lon välit­tömästi saaasteisi­in kuoli 4000 ihmistä ja saman vuo­den aikana jopa 6000 ihmistä lisää. Mainit­takoon, että Lon­toon koron­aviruskuolemat ovat tois­taisek­si pysyneet alle 4000:n. Clean Water Act pyrkii samaan, että ihmisil­lä on tur­val­lista juo­ma- ja käyttövettä. 

        On siis eri asia pyrk­iä vält­tämään ympäristön pilaamista lop­pu­jen lopuk­si kaik­il­ta, kuin pyrk­iä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä yksit­täisen ihmisen kuolemat­to­muu­teen, kos­ka se ei kum­mikaan tule onnis­tu­maan aivan heti.

      3. Mik­si ympäristön pilaami­nen olisi tavoite: Ja jos Kallaveteen ei muka mitään olisi tarvin­nut päästää, mik­si sen olisi tarvin­nut olla kyseisen vesistön ran­nal­la edes ?

        Käytän­nössä kaik­ki sel­l­ute­htaat sijait­se­vat jonkun veden äärel­lä. Syy selviää, jos laskeskelee hiukan sitä, mil­lainen jäähdy­tys­tarve tehtaas­sa on. Läm­pömäärät ovat sel­l­aisia, ettei niitä hel­posti ilmaan siir­rel­lä, vaan vesikier­toisel­la jär­jestelmäl­lä johonkin. Vas­taavasti ydin­voimalat sijait­se­vat yleen­sä meren äärel­lä, ja kivi­hi­ilivoimalat ovat myös yleen­sä ran­noil­la. Kuo­pi­on tehtaan YVA:ssakin keskeistä huomio­ta annet­ti­in sille, että jär­ven pin­ta tulisi pysymään lämpimäm­pänä kuin ilman tehdas­ta. Kaukoläm­pöä bio­tuotete­htaan sivu­tuot­teena voisi saa­da, jot­tei läm­pöä tarvit­sisi lait­taa vesistöön, mut­ta nyky­is­ten ympäristönormien aikaan näitä tehtai­ta ei saa yleen­sä sijoit­taa kaupunkialueille, kun puun kul­je­tuk­set aiheut­ta­vat melua jne., joten uudet tuotan­topaikat joudu­taan nykyään tekemään kauas asu­tuk­ses­ta. Esimerkik­si Valkeakos­ki on syn­tynyt tois­in­päin, eli asu­tuskeskit­tymä on tul­lut tehtaiden ympärille.

      4. Mik­si ympäristön pilaami­nen olisi tavoite:

        On siis eri asia pyrk­iä vält­tämään ympäristön pilaamista lop­pu­jen lopuk­si kaik­il­ta, kuin pyrk­iä hin­nal­la mil­lä hyvän­sä yksit­täisen ihmisen kuolemat­to­muu­teen, kos­ka se ei kum­mikaan tule onnis­tu­maan aivan heti.

        Point­ti oli lähin­nä se, että KHO hylkäsi varovaisu­us peri­aat­teen nojal­la mil­jardimyl­lyn kun pienehkön alueen ekologi­nen tila mah­dol­lis­es­ti vaarantuisi.

        Niin voidaanko korona lock­down purkaa kun koko Suomen senior­iväestön ter­vey­delli­nen tila vaaran­tu­isi enem­män kuin mah­dol­lis­es­ti? Eihän täl­laisel­la oikeudel­lisel­la tulkin­nal­la ole hintalappua.

  21. Hal­li­tus on huo­man­nut teho­hoitopaikko­jen riit­tävän ja voidaan siir­tyä Ruotsin tielle? Varovaisu­us­pe­ri­aate on ollut alus­sa hyvä. Nyt Uuden­maan rajoi­tusten pois­ton perustelu oli hämäys­tä, toi­mi sinän­sä ehkä oikea.

    HVK:n toim­inta on ollut pet­tymys, siitä kuu­luu vas­tuu lähin­nä aikaisem­mille hal­li­tuk­sille ja se ulot­tuu jo vuosien taakse. Nyt yritetään peit­tää todel­lista ongel­maa, joka oli ettei pan­demi­aan oltu varaudut­tu asian­mukaises­ti. Tämä oli min­ulle suuri yllä­tys ja pettymys.

    1. Mörököl­li: HVK:n toim­inta on ollut pet­tymys, siitä kuu­luu vas­tuu lähin­nä aikaisem­mille hal­li­tuk­sille ja se ulot­tuu jo vuosien taakse. Nyt yritetään peit­tää todel­lista ongel­maa, joka oli ettei pan­demi­aan oltu varaudut­tu asian­mukaises­ti. Tämä oli min­ulle suuri yllä­tys ja pettymys.

      Tuo on sinän­sä tyyp­il­listä, kun pan­demioi­ta sat­tuu ker­ran kymme­nessä vuodessa ja näin vakavia ker­ran sadas­sa. Pan­demi­an jäl­keen varaudu­taan, ja sit­ten se uno­hde­taan ja säästetään pois bud­jeteista, ja seu­raa­van tosi paikan tullen ollaan housut kin­tuis­sa. Kuvio on tois­tunut suun­nilleen kaikkial­la kehit­tyneessä maail­mas­sa. Tähän pan­demi­aan parhait­en varautunei­ta oli­vat ne Aasian maat, jois­sa oli merkit­tävät SARS- ja MERS-epi­demi­at tuoreessa muis­tis­sa. MERS lev­isi Etelä-Kore­as­sa vuon­na 2015, minkä jäl­keen siel­lä varaudut­ti­in tes­tauska­p­a­siteet­tia rak­en­ta­mal­la ja suo­javä­lineitä varastoimalla.

      Yhdys­val­lois­sa H1N1-sikain­flu­enssa aiheut­ti laa­jan epi­demi­an 2009–2010, ja se hoidet­ti­in suh­teel­lisen hyvin, kun SARSin jäl­keen (2003) oli varaudut­tu. Ilmeis­es­ti kuitenkin tuol­loin kävi monin paikoin niin, että paikalliset var­muus­varas­tot kului­v­at sikain­flu­enssaan ja niitä ei täy­den­net­ty sen jäl­keen, mis­tä lie­nee poli­it­ti­sista ja bud­jet­tisy­istä. Nyt kymme­nen vuot­ta myöhem­min olti­in sit­ten heikos­sa jamassa.

    2. Mörököl­li:

      HVK:n toim­inta on ollut pet­tymys, siitä kuu­luu vas­tuu lähin­nä aikaisem­mille hal­li­tuk­sille ja se ulot­tuu jo vuosien taakse. Nyt yritetään peit­tää todel­lista ongel­maa, joka oli ettei pan­demi­aan oltu varaudut­tu asian­mukaises­ti. Tämä oli min­ulle suuri yllä­tys ja pettymys.

      HVK:n nykyi­nen hal­li­tus on aloit­tanut toimes­saan vuon­na 2017 ja ollut val­las­sa vajaat 3 vuot­ta. En tiedä, kuin­ka ison osan vas­tu­us­ta nykyti­las­ta voi siirtää edel­lisille hal­li­tuk­sille vajaan 3 vuo­den val­las­sa olon jäl­keen. Alle vuo­den val­las­sa olleet eivät ole voineet kauheasti nykyti­laan vaikut­taa, mut­ta tuon hal­li­tuk­sen kohdal­la menos­sa on kai jo neljäs tilikausi. HVK:n hal­li­tuk­sis­sa on myös jatku­vu­ut­ta henkilöi­den osalta sitäkin aiem­pi­in 3‑vuotiskautisiin hal­li­tuk­si­in. Sinän­sä tuol­laiset hal­li­tuk­set ovat oman toimen ohel­la hoidet­tavia hom­mia, ja on ulkop­uolisen on mah­do­ton­ta tietää, miten paljon vaikka­pa min­is­ter­iöis­sä on osoitet­tu työaikaa HVK:ssa hal­li­tus­vas­tu­us­sa oleville virkamiehille sen asioiden hoitamiseen.

  22. Hal­li­tus on huo­man­nut teho­hoitopaikko­jen riit­tävän ja voidaan siir­tyä Ruotsin tielle? Perustelu Uuden­maan rajoi­tusten pois­tamisek­si oli­vat hämäys­tä, toi­mi sinän­sä luul­tavasti ok.

    HVK:n toim­inta on ollut suuri pet­tymys ja yllä­tys. Vas­tuu puut­teel­lis­es­ta toimin­nas­ta on ennen kaikkea usei­den aikaisem­pi­en hal­li­tusten ja ulot­tuu vuosien taakse.

    1. Mörököl­li:
      Hal­li­tus on huo­man­nut teho­hoitopaikko­jen riit­tävän ja voidaan siir­tyä Ruotsin tielle? Perustelu Uuden­maan rajoi­tusten pois­tamisek­si oli­vat hämäys­tä, toi­mi sinän­sä luul­tavasti ok.

      HVK:n toim­inta on ollut suuri pet­tymys ja yllä­tys. Vas­tuu puut­teel­lis­es­ta toimin­nas­ta on ennen kaikkea usei­den aikaisem­pi­en hal­li­tusten ja ulot­tuu vuosien taakse. 

      Jos Uusi­maan avaami­nen oli poli­it­ti­nen ratkaisu eikä virkamiesa­loite, kyseessä oli mes­tar­illi­nen peli San­na Marinil­ta. Se, että keskus­ta taipuu eduskun­taryh­män vas­tus­ta­maan ratkaisu­un juridi­ikan perus­teel­la pelasti kaikkien kasvot ja jatkoi Marinin peruslin­jaa: perus­tus­lail­lista poikkeu­solo­jo­hta­ju­ut­ta. Toisaal­ta kyse oli tiukas­ta päätök­ses­tä. Uuden­maan avaami­nen pois­taa lop­ullis­es­ti kaik­ki mah­dol­lisu­udet eristää koron­avirus­tar­tun­nat ja saa­da tau­ti jälji­tyk­sel­lä ja tes­tauk­sel­la kuri­in. Nyt ain­oa vai­h­toe­hto on lau­ma­suo­jan ker­ryt­tämi­nen. Edel­ly­tyk­set hyvin hal­lit­tuun epi­demi­an lev­iämiseen ovat VN:n tämän­päiväisen päätök­sen­tekoaineis­ton perus­teel­la ole­mas­sa. Teho­hoitoka­p­a­siteet­ti tulee riit­tämään ja kuolleisu­us jää siedettäväksi.

      Käytän­nössä kyse oli siitä, että kansan­talous laitet­ti­in van­hus­ten edelle. Tämä on klas­sisen koivis­to­lais-tan­ner­i­laista sosiaalidemokratiaa.

      1. Uuden­maan avaami­nen pois­taa lop­ullis­es­ti kaik­ki mah­dol­lisu­udet eristää koron­avirus­tar­tun­nat ja saa­da tau­ti jälji­tyk­sel­lä ja tes­tauk­sel­la kuriin.

        Muual­la Suomes­sa on nyt enem­män sairas­tunei­ta kuin Uudel­la­maal­la oli sulun alka­es­sa. Koko tämä sulkem­i­nen viivästyt­ti muun maan epi­demi­aa korkein­taan yhdel­lä päiväl­lä, mut­ta ei var­maan edes niin paljon.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Muual­la Suomes­sa on nyt enem­män sairas­tunei­ta kuin Uudel­la­maal­la oli sulun alka­es­sa. Koko tämä sulkem­i­nen viivästyt­ti muun maan epi­demi­aa korkein­taan yhdel­lä päiväl­lä, mut­ta ei var­maan edes niin paljon. 

        En siis tarkoit­tanut, että Uuden­maan avaami­nen olisi ollut väärä toi­mi. Toimen­pide merk­it­see kuitenkin sitä, ettei kukaan enää tosis­saan voi kuvitel­la koron­avirus­ta tuhot­ta­van laske­mal­la tar­tut­tavu­usar­vo alle yhden. Tavoit­teena on selvästi — ja pitää olla — lau­ma­suo­jan hankinta. 

        Se, että kut­suin Marinin poli­ti­ikkaa koivis­to­lais-tan­ner­i­laisek­si sosi­aalidemokra­ti­ak­si, on suun­nilleen kaunein kiitos, jon­ka voisin kuvitel­la anta­vani demaripolitiikolle.

  23. Koron­a­passin ongel­mana olisi sen luo­ma insen­ti­ivi nuo­rille ja ter­veille han­kkia korona mielu­um­min nopeasti ja siten olla piit­taa­mat­ta rajoituk­sista. Tämä insen­ti­ivi olisi sitä vahvem­pi, mitä tiukem­mat rajoituk­set oli­si­vat pääl­lä (mieti kah­ta opiske­li­jaa ensim­mäisessä työhaas­tat­telus­saan, joista toinen voi tode­ta ”btw, olen muuten jo sairas­tanut koro­nan”), ja yrit­täessään han­kkia tau­tia itselleen on ilmeisen vaikeaa olla tar­tut­ta­maan muita.
    En siis sano, ettei koron­a­pas­si voisi olla käyt­tökelpoinen väline, mut­ta tämä aspek­ti olisi otet­ta­va huomioon sen suunnittelussa.

    1. Koron­a­passin ongel­mana olisi sen luo­ma insen­ti­ivi nuo­rille ja ter­veille han­kkia korona mielu­um­min nopeasti ja siten olla piit­taa­mat­ta rajoituksista.

      Moni on sit­tänyt tätä vai­h­toe­htoa oikotiek­si lau­ma­suo­jaan . Vas­taa rokottamista.

  24. On muuten jän­nä, miten paljon löy­tyy mielip­iteitä “hal­li­tun epi­demi­an” (btw. sisäis­es­ti täysin epäloogi­nen aja­tus) tai muuten sen puoles­ta, että koko kansa sairas­taa lau­ma­suo­jaan asti viruk­sen. Ja samaan aikaan, osin sama poruk­ka, on sairaaloisen pelois­saan rokot­tei­den sivu­vaiku­tuk­sista. Rokote on kuitenkin suur­in­pi­irtein tun­net­tu, korona vielä melko uusi tutkit­ta­vana ole­va virus.

    Hal­li­tun epi­demi­an kan­nat­ta­jien pitäisi var­maan loogisu­u­den vuok­si kan­nat­taa heti alku­un kaikkien alle 18-vuo­ti­aiden tar­tut­tamista. Heil­lä kun tap­pavaa muo­toa on ollut vähän. Tok­i­han emme tiedä, mitä korona tekee lap­sille tai mitä jälkiseu­rauk­sia tau­ti jät­tää kaikille sen sairastaneille.

    1. Rolle:
      On muuten jän­nä, miten paljon löy­tyy mielip­iteitä ”hal­li­tun epi­demi­an” (btw. sisäis­es­ti täysin epäloogi­nen aja­tus) tai muuten sen puoles­ta, että koko kansa sairas­taa lau­ma­suo­jaan asti viruk­sen. Ja samaan aikaan, osin sama poruk­ka, on sairaaloisen pelois­saan rokot­tei­den sivu­vaiku­tuk­sista. Rokote on kuitenkin suur­in­pi­irtein tun­net­tu, korona vielä melko uusi tutkit­ta­vana ole­va virus. 

      Val­tioneu­vos­ton tämän­päiväis­es­tä päätö­saineis­tos­ta löy­tyy THL:n arvio epi­demi­an käytök­ses­tä: https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/70307

      Se on mie­lenki­in­toista luet­tavaa. Alus­tavien vas­ta-ainetestien mukaan 5–10 % uus­maalai­sista on jo sairas­tanut koron­aviruk­sen. Tar­tun­to­jen huip­pu on Uudel­la­maal­la odotet­tavis­sa toukoku­un lop­ulle ja muual­la maas­sa toden­näköis­es­ti jonkin ver­ran myöhem­min ja lau­ma­suo­ja saavutet­taisi­in 40–60 pros­entin sairas­tamisil­la. Eli asi­at oli­si­vat tämän perus­teel­la todel­la hyvin; me pääsemme kesän kulues­sa lähem­mäk­si normaalia.

      1. Tuo vas­ta-ainetes­tauk­ses­ta saatu luke­ma on vaan tässä vai­heessa todel­la epä­var­ma. Se ei perus­tu kun­nol­liseen otan­ta­an, ja itse testikään ei ole täysin tark­ka. Kun­nol­lista tietoa joudu­taan odot­ta­maan vielä pari viikkoa. THL on siis paraikaa keräämässä näyt­teitä väestöä edus­taval­ta joukolta.

  25. En ryhdy kri­ti­soimaan laskelmi­asi Osmo enkä niiden perustelu­ja. Yhteiskun­nas­sa tehdään aina val­in­to­ja ja tärkeyslis­to­ja, vaik­ka niitä ei julk­istet­taisikaan eikä edes tiedosteta.

    Inhimil­lisyys on jakam­a­ton­ta (teo­ri­as­sa) mut­ta kohdis­tet­tua käytännössä.

    Otan tähän kuitenkin myös toisen­laisen tavan arvioi­da viruk­sen seu­rauk­sia yksilön kannal­ta – siis elin­vu­osien arvoa.

    Olete­taan kaltaiseni 73 vuo­tias, yksin asu­va kohtu­ullisen ter­ve mies, joka har­ras­taa kaiken­laista pien­tä, matkustelee, lukee, kir­joit­taa paki­noi­ta ja kir­ja-arvostelu­ja, istuu joskus torikul­man kup­pi­las­sa kat­se­le­mas­sa mui­ta ihmisiä ja ajaa mielel­lään autol­laan jonnekin.

    Voidaan olet­taa, että miehel­lä on 7 hyvää vuot­ta eli­naikaa. Onko vähem­män tai enem­män, ei ole tässä oleellista.

    Nyt sit­ten jotkut ihan vakavis­saan edel­lyt­tävät, että miehen kaltaiset ikä-ihmiset viet­tävät kotikaran­teenis­sa elämää niin kauan kunnes saadaan rokote. San­o­taan vaikka­pa 2 vuotta.

    Tämä tarkoit­taa, että jäl­jel­lä olev­as­ta elämästä mieheltä ote­taan pois n. 28 % eli melkein kol­mannes. Tässä mielessä hän menet­tää todel­la paljon. Samaan aikaan nuorem­pi kansanosa elää nor­maalia elämää huvi­tuksi­neen ja harrastuksineen.

    Ver­rataan miehen kohtaloa 35 vuo­ti­aaseen päämin­is­teri­in. Olete­taan että hänkin elää 80 vuo­ti­aak­si eli jäl­jel­lä on 45 elinvuotta.

    Jos päämin­is­teri asete­taan em. miehen kaltaiseen kotiaresti­in, hänen pitää viet­tää yksin kotona – niin että ruo­ka tuo­daan ker­ran viikos­sa rap­pusille – noin 12 vuotta.

    Tämä kuu­lostaisi inhimil­lisyy­den ja peru­soikeuk­sien kannal­ta tasa-arvoiselta. Kysyn: kuka 35 vuo­tias alis­tuu kotiaresti­in, joka päät­tyy vas­ta vuon­na 2032?

    Muuan min­ua van­hempi tut­ta­va sanoi, että jos val­tio määrää hänet 2 vuo­den tiukkaan kotiaresti­in, hän ottaa val­ti­ol­ta mielu­um­min Göringin pillerin.

    1. Ikään­tyneitä ei ole määrät­ty kotiaresti­in vaan sitä on suositel­tu kos­ka riskiryh­mien tur­val­lisu­ut­ta olla saa­mat­ta virus­ta ei voi­da taa­ta. Toisin sanoen, olet vapaa liikku­maan yleisiä rajoituk­sia nou­dat­taen, mut­ta tiedostaen mah­dol­lis­es­ti vaaran­taen itsesi.

    2. Teistä seit­semänkymp­pi­sistä kuolee joka vuosi kak­si sadas­ta, kaik­ista yli seit­emänkymp­pi­sistä jopa kuusi sadas­ta. Vaik­ka korona tart­tuisi sin­u­un, se merk­it­sisi saman­laista riskiarvioin­tia kuin muidenkin riskitek­i­jöi­den osalta. New Yorkin ter­veyshallinto on voin­ut osoit­taa, että 80%:lla koron­akuolleista on voitu vahvis­taa perus­sairau­den osu­us, ja ter­veik­si osoitet­tavia on ollut pahim­mil­laankin vain joka kahdeskymmenes ! 

      Perus­sairauk­sien hoito alkaa kär­siä koron­aviruk­seen keskit­tymis­es­tä, joten kuolleisu­us kas­vaa sitä kaut­ta, vaik­ka olisimme lukko­jen takana koko kansa, sairaat ja ter­veet. Eli taval­laan kauhu ja lamaan­tu­mi­nen johtaa samaan lop­putu­lok­seen, kuin mie­len karaisu ja taudin kohtaaminen.

      Kos­ka me tiedämme, että Sin­ga­pore, Etelä-Korea ja Tai­wan vielä maalisku­un puo­livälis­sä oli­vat sor­mi pystyssä opet­ta­mas­sa, miten mei­dän tulisi elää, ja nyt ne maat ovat siir­tyneet samaan kuin mekin, eli rajoit­ta­maan liikku­mista ja edel­lyt­tämään sosi­aal­ista etään­nyt­tämistä, hin­taa tais­telulle on ker­tynyt Sin­ga­pores­sa yli 30 mil­jar­dia dol­lar­ia, Etelä-Kore­as­sa tiet­tävästi lähelle 100 mil­jar­dia dollaria. 

      Joukkotes­tauk­set ja pon­nis­tuk­sia säästämät­tömät viruk­sen pysäyt­tämisyri­tyk­set ovat siis tulleet jo selväk­si, että niil­lä ei päästä halut­tuun lop­putu­lok­seen, ja on myös ennustet­tu, että viivyt­tämi­nen piden­tää epi­demi­an kestoa. Teho­hoidon huonos­ta vaikut­tavu­ud­es­ta ei edes ole uskallet­tu tehdä place­botestiä, eli kuin­ka iso osa koro­nan vaikean muodon saav­ista kuolee ilman teho­hoitoa, kuin­ka moni teho­hoidon alaise­na, kuin­ka moni suo­ras­taan teho­hoidon takia ? Nyt joukkop­sykoosis­sa las­ke­taan hen­gi­tys­laite-teho­hoidon paikko­jen riit­tävyyt­tä, eikä sitä, miten riskiryh­mien kokoa ja ehkä alt­tiut­ta voisi lop­ul­takin alkaa hal­li­ta ? Mik­si riskiryh­miä san­o­taan riskiryh­mik­si, jos mitään riskiä ei olekaan ? Se ris­ki voi aina toteu­tu­akin. Korona voisi tässä asi­as­sa olla hyvä herättäjä.

  26. En nyt ymmär­rä, mikä tuos­sa velka­an­tu­mises­sa on ongel­ma? Kuvitel­laan, että EKP lainaa euro­maille suh­teessa hei­dän pääo­mao­su­u­teen­sa ja sen jäl­keen korote­taan EKP:n pääo­maa (tai vapai­ta pääo­mia) samal­la määräl­lä kuin lainaa on myön­net­ty. Jäsen­maat ovat täl­löin nos­ta­neet ain­oas­taan omia raho­jaan pois ja täten hei­dän velka­an­tu­misas­teen­sa on pysynyt muuttumattomana.

    ps. toi hal­pa laatikkovi­i­ni näyt­tää ole­van kyl­lä vaka­va ongel­ma mum­moille, vaareille, per­heille, yksinäisille.

    1. Rauli:
      En nyt ymmär­rä, mikä tuos­sa velka­an­tu­mises­sa on ongel­ma? Kuvitel­laan, että EKP lainaa euro­maille suh­teessa hei­dän pääo­mao­su­u­teen­sa ja sen jäl­keen korote­taan EKP:n pääo­maa (tai vapai­ta pääo­mia) samal­la määräl­lä kuin lainaa on myön­net­ty. Jäsen­maat ovat täl­löin nos­ta­neet ain­oas­taan omia raho­jaan pois ja täten hei­dän velka­an­tu­misas­teen­sa on pysynyt muuttumattomana.

      Tuo voi toimia aikansa. His­to­ri­as­sa keskus­pankin rahan­pain­okoneen voimakkaan ylläpi­don toimen­piteistä isoil­la sum­mil­la toteutet­tuna on seu­ran­nut val­u­ut­takurs­seille ja inflaa­ti­olle toisi­naan erinäisiä asioi­ta. Val­tio on voin­ut saa­da hoidet­tua velka­nsa uudel­la rahal­la, ja paina­mal­la tarpeen mukaan lisää nol­lia setelei­hin, jos kaik­ki laina on ollut omas­sa val­u­u­tas­sa, mut­ta sit­ten on ne toisetkin puo­let asiaa. 

      Keskus­pankki­maail­man yksi erikoisu­us euroalueel­la on se, että osa keskus­pankeista on val­tion­sa kokon­aan omis­tamia, mut­ta kaik­ki euroalueen keskus­pankit eivät ole kokon­aan val­tion omis­tuk­ses­sa. Kreikan keskus­pank­ki on pörssino­teer­at­tu yhtiö, jon­ka osakkei­ta saa ostaa kuka tahansa. Pankin nimi Bank of Greece ja se noteer­ataan osake­tun­nuk­sel­la TELL Ateenan pörssis­sä. Bel­gian keskus­pank­ki on noteer­at­tu Brys­selis­sä osake­tun­nuk­sel­la BNB. Edel­lisen kom­men­toi­jan jäsen­maapo­hdin­nat eivät ole noin yksinker­taisia, kos­ka euroalueen keskus­pankit eivät ole jäsen­maid­en kokon­aan omistamia.

    2. Jos EKP antaa ensin rahaa jäsen­val­tioille, jot­ka puolestaa korot­ta­vat sen pääo­maa anta­mal­la rahan takaisin keskus­pankille, niin mikään ei muuttunut.

      Sen sijaan Vihriälän ehdo­tus on muut­taa lainat nol­lako­rkoisik­si per­pet­u­aaleik­si. Täl­löin jäsen­val­tioiden tilas­toitu vel­ka las­kee ja ne voivat tehdä elvy­tys­tä. Kyse on tietysti kir­jan­pitokikkailus­ta, mut­ta sil­lä voi hyvinkin olla posi­ti­ivista merk­i­tys­tä. Ainakin näin voidaan kiertää itseai­heutet­tu­ja velkakriteerejä.

  27. Kiitos eri­no­mais­es­ta ana­ly­y­sistä. Yli­va­rautu­misen kus­tan­nuk­sia voisit havain­nol­lis­taa lisääkin. Hyytävää grafi­ikkaa siihen löy­tyy svt.se heti uutis­ten pää­sivul­ta otsikol­la ” Så påverkar coro­na möj­ligheten att opereras”.
    Hoita­mat­ta jäämisen takia lisään­tyneitä kuolemia esim syöpään ei seu­ra­ta herkeämät­tä kuten koron­akuolemia. Olisi syytä.

  28. Alkos­ta oste­taan enem­män alko­ho­lia kun nyt ei saa matkus­ta­ja­maa­han­tuo­tua tuli­aisvi­inaa mis­tään. Minäkin kävin pääsiäisvi­init poikkeuk­sel­lis­es­ti alkos­ta kun en käy nyt viikot­taisil­la työ­matkoil­la virossa

  29. Eri­no­mainen kir­joi­tus Osmo, kuten muutkin koronas­ta kir­joit­ta­masi jutut. En oikeas­t­aan jak­sa itse juuri korona-uuti­soin­tia seu­ra­ta medi­as­ta, kos­ka se on niin sen­saa­tio­hakuista ja liet­soo vain pani­ikkia rapor­toiden pääasi­as­sa absolu­ut­tisia uhriluku­ja, joil­la ei mielestäni ole juuri mitään infor­maa­tioar­voa. Mut­ta blo­gisi tek­ste­jä koronas­ta on aina mie­lenki­in­toista lukea. Pidän siitä, että kat­sot koron­aa paljon enem­män tieteel­lis­es­tä ja tilas­tol­lis­es­ta näkökul­mas­ta kuin moni muu ja uskallat kir­joit­taa asioista niinkuin ne on. Tun­tuu, että moni ei uskalla puhua näistä ihmishenkien hin­nas­ta ja jos puhuu niin saa epäin­himil­lisen tyypin leiman.

    Se nyt vaan on niin, että joku hin­ta ihmishen­gelle pitää antaa tässä koron­akri­i­sis­sä, koko yhteiskun­taa ei vaan voi sulkea sil­lä perus­teel­la, että säästetään joitain ihmishenkiä: näille on pakko laskea joku hin­ta mitkä rajoituk­set ovat tarpeen ja mikä määrä säästet­tyjä ihmishenkiä on kustannustehokasta. 

    Itse en näe tässä juuri muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin ava­ta yhteyskun­taa ja ottaa vas­taan sairas­tu­misia: useim­mat para­nee, osa pystytään hoita­maan ja osa mene­htyy. Lopuk­si sit­ten las­ke­taan moniko kuoli, useim­mat näistä oli­si­vat var­maan kuolleet muutenkin parin vuo­den sisäl­lä. Jonkun mielestä voi kuu­lostaa epäin­himil­liseltä, mut­ta itse näen, että tämä on vain real­is­mia. Aika var­masti joku lääkekin tässä tulee kohta­puolin, joka ainakin vähen­tää kuolemia.

  30. Lehdis­sä julka­istaan päivit­täin koron­aan sairas­tunei­den, kuollei­den ja jopa paran­tunei­den lukumääriä. Kuitenkin huolel­lis­es­ti väl­tetään ker­tomas­ta päivit­täistä kokon­aiskuolin­määrää, siis luku­ja “kuolleet yhteen­sä”, “koro­nan seu­rauk­se­na kuolleet” ja “keskimäärin tänä päivänä kuolleet”. Saataisi­in vähän taus­taa tähän kohuun.

    Voi jopa olla että ainakaan tääl­lä Suomes­sa ei korona näy kuolin­ti­las­tois­sa mitenkään. Ja voi olla että näi­den eristämis­toimien seu­rauk­se­na kausi­flun­ssat ym vähen­tyvät niin paljon ettei korona näy lukumääris­sä muutenkaan. 

    Ehkä muu­ta­man vuo­den kulut­tua tau­ti on vain yhteinen koke­mus jota muis­tel­laan ja käsit­tämätön poikkea­ma kasvi­huoneilmiöti­las­tois­sa. Ja sen IPCC vai mikä se oli kum­maa pois jol­lain korjauskertoimella.

  31. Hei Osmo,

    Kiitos puheen­vuorostasi, har­va uskaltaa tul­la ulos näi­den käsit­tei­den kanssa — Nallen ulostu­lo ei saanut aikaan merkit­tävää keskustelua, toiv­ot­tavasti tämä saa. 

    Lääketi­eteen alal­la opiskel­e­vana olisin halun­nut kysyä, mis­tä läh­teestä lukusi 60k-100k € per QALY on? Hgin yliopis­ton lääketi­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa muis­te­len muu­ta­ma vuosi sit­ten luen­noit­si­jan esit­tävän 15–30k € per QALY luvun Suomen ter­vey­den-/sairaan­huol­losta.

    Koron­akeskustelus­sa olemme kansana uno­hta­neet tai ylenkat­soneet influ­enssan vuosit­taisen tuhon Suomes­sa — roko­tuk­ses­ta huoli­mat­ta usei­ta sato­ja ihmisiä kuolee influ­enssaan, ml. lap­sia, joka vuosi. Tois­taisek­si THLn julkaise­mat tilas­tot viit­taa­vat siihen, että korona on pääosin väl­itön kuolin­syy (Suomes­sa tilas­tokeskus julkaisee peruskuolin­syyt kuolemi­in vuosit­tain) — jos mit­taisimme ja tilas­toisimme väl­itön­tä kuolin­syytä, kuolisi Suomes­sa ainakin 5 000 ihmistä vuodessa keuhkokuumeeseen.

    1. Keuhkoku­ume ei tai­da enää olla ollut vuosi­in ensisi­jaise­na kuolin­syynä, vaan kir­jataan esimerkik­si Alzheimer. Tämä lie­nee aiheut­tanut tietyn yliko­ros­tuk­sen koron­akeuhkoku­umeen osallisuudesta.

      Varsinkin teho­hoidon eli hen­gi­tyskone­hoidon sel­l­aise­naankin välit­tömästä hen­gen­vaar­al­lisu­ud­es­ta yli 80-vuo­ti­aille on vai­et­tu täysin, ja täl­löin las­ke­taan silmä kovana tapauk­sia ja hen­gi­tyskonei­ta ja tehdään nopei­ta johtopäätök­siä tilanteen vakavuudesta. 

      Me emme edes saa kun­nol­lisia ver­tailu­tutkimuk­sia hen­gi­tyskone­hoidon hyödyl­lisyy­destä, kos­ka eet­tis­es­ti emme uskalla tehdä kon­trol­liryh­mää. Ebolan suuresti main­os­tet­tu lääke, Remdesvir, osoit­tau­tui tehot­tomak­si, kun lop­ul­ta uskallet­ti­in tehdä sat­un­nais­tet­tu ver­tailu. Sen sijaan muu­ta­mat muut vas­ta-ainekok­tailit toimi­vat hyvinkin. Remdesvir — lääket­tä tes­tataan nyt suurin toivein tähän koron­aviruk­seen, toiv­ot­tavasti onnis­tuu siinä.

  32. Car­ol Reed­in eloku­vas­sa Kol­mas mies rois­to Har­ry Lime, jota Orson Welles esit­tää karusti, on varas­tanut penisil­li­iniä ja myynyt sitä laimen­net­tuna sairaaloille, jol­loin monia poti­lai­ta on kuol­lut. Lopus­sa Har­ry Lime tapaa Wienin maail­man­pyörässä ystävän­sä Hol­ly Martensin, joka ihmettelee, kuin­ka van­ha kaveri on voin­ut vajo­ta niin alas. 

    Lime toteaa suun­nilleen tähän tapaan. Kat­sopa noin pikkuisia ihmisiä tuol­la alhaal­la. Kun voitat näin val­tavasti rahaa lai­men­ta­mal­la penisil­li­iniä, et enää laske, kuin­ka mon­ta kehtaat tap­paa. Las­ket, kuin­ka mon­ta on varaa jät­tää henkiin. 

    Ihan oikeastiko tässä laskeskel­laan, kuin­ka mon­ta meil­lä on varaa jät­tää henki­in? Mihin se paljon main­os­tet­tu jakam­a­ton ihmis­ar­vo katosi?

    On ihan mah­dol­lista, ettei koron­aan pystytä kehit­tämään lääket­tä tai rokotet­ta. Olisiko sil­loin muu­ta vai­h­toe­htoa kuin tes­ta­ta kaikkia jatku­vasti ja eristää tar­tun­nan saa­neet pysyvästi muista tar­tun­tatau­ti­lain 63§ ja 66§ :n perus­teel­la? Palat­taisi­in suun­nilleen sadan vuo­den takaiseen aikaan, kun tuberku­loosi tap­poi tuhan­sia vuosit­tain, eikä toimi­vaa lääket­tä ollut. Toiv­otaan, että rokote ja lääke kehitetään pian.

    1. Kauko: Ihan oikeastiko tässä laskeskel­laan, kuin­ka mon­ta meil­lä on varaa jät­tää henki­in? Mihin se paljon main­os­tet­tu jakam­a­ton ihmis­ar­vo katosi?

      Kuten todet­tua, syvä talous­la­ma aiheut­taa myös kuolemia. Niistä enem­mistö tulee syr­jäy­tymisen ja sairas­tamisen kaut­ta ja näkyy vas­ta pitkäl­lä viiveel­lä. Jaka­mat­toman ihmis­ar­von ansait­se­via ihmisiä hekin.

  33. Tätä kestäisi kak­si vuotta

    Nykyisen­laisia raju­ja rajoi­tus­toimia tuskin jatke­taan niin pitkään. Riip­pumat­ta siitä, kuin­ka hyvin rajoituk­set toimi­vat, hin­ta var­maankin kat­so­taan liian suurek­si jo aiem­min. Näin ollen kus­tan­nus tuskin tulee ole­maan aivan 44 miljardia €.

    1. Lasse Lehtos­ta haas­tatelti­in Ykkösaa­mus­sa. Hänkin oli sitä mieltä, että ennen pitkään ihmiset lopet­ta­vat ohjei­den seu­raamisen. Viimeistään kau­ni­iden ilmo­jen saa­pues­sa ale­taan lip­sua. Se kuu­luu ihmis­lu­on­toon. Ei voi olet­taa, että ihmiset suos­tu­isi­vat elämään kuukau­sia tai jopa vuosia hatätilassa.

      Lehto­nen tun­tuu, muuten, ole­van sitä mieltä, että Suomes­sa ei ole pan­demi­aa kuin kolmes­sa maakun­nas­sa. Muual­la on pystyt­ty seu­ra­maan tar­tun­taketju­ja tehokkaasti (minkä takia ei kuu­lu puhua pan­demi­as­ta). Nyt Uuden­maan eri­tyk­sen lop­pues­sa on hyvin toden­näköistä, että pan­demia alkaa muual­lakin maas­sa. Sen jäl­keen on paljon vaikem­paa toe­tut­taa jälji­tys- ja karanteenistrategiaa. 

      Parem­pi strate­gia olisi siis hänen mukaansa ollut pitää muun maan tilanne ennal­laan ja painaa tiukem­mil­la toimil­la pan­demia-aluei­den tar­tun­nat alle R1:tä.

      1. Pan­demi­aa ei voi olla maakun­nis­sa, niis­sä se on epi­demia. Kat­soin joku aika sit­ten maakun­tapo­h­jaisia tilas­to­ja, ja Uuden­maan ympäristössä ilmaan­tu­vu­us oli olen­nais­es­ti pienem­pi. Tyyp­il­lisiä mökki­maakun­tia. Pirkan­maal­lakin on ollut usei­ta päiviä, ettei yhtään uut­ta rapor­toitua tar­tun­taa. Tar­tun­taketju­jakin pystytään vielä jos­sain määrin jäljit­tämään. Siinä mielessä olen eri mieltä kuin OS Uuden­maan karan­teenin jatkos­ta. Ja ei pelkän insi­d­enssin perus­teel­la pidä tehdä päätök­siä, vaan sama insi­d­enssi Uudel­la­maal­la ja Meri-Lapis­sa on eri asia. Suurem­pi väestömäärä aiheut­taa suurem­man tar­tun­tariskin ulkop­uolelle kuin pienem­pi väestömäärä (jos insi­d­enssi sama). Ilmeis­es­ti THL on muut­tanut lin­jaansa enem­män lau­ma­suo­jan suuntaan.

        Eri asia sit­ten mikä on oikea lin­ja, se nähdään vas­ta 1–2 vuo­den päästä. Itseäni jos­sain määrin ihme­tyt­tää tämä panikoin­ti. THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influ­enssan aiheut­ta­ma ylikuolleisu­us olisi ollut noin 1 000 henkeä. (Iko­nen et al. 2018). Ei mitään medi­ahuomio­ta tai panikoin­tia tällöin.

      2. Tuo vuo­den 2017–18 influ­enssaepi­demia tap­poi Euroopas­sa 200 000 ihmistä. Viral­lis­ten­luku­jen mukaan korona ei ole vielä päässyt tähän, kuollei­ta Euroopas­sa satatuhat­ta, mut­ta ensiku­us­sa var­maankin pääsee. Tosin jotkin maat rapor­toi­vat vain osan kuolemistqa. Kuolleisu­us­lu­vus­ta voidaan jonkin ajan kulut­tua päätel­lä kokonaissaldo. 

    2. Ossi Sare­so­ja:
      Nykyisen­laisia raju­ja rajoi­tus­toimia tuskin jatke­taan niin pitkään. Riip­pumat­ta siitä, kuin­ka hyvin rajoituk­set toimi­vat, hin­ta var­maankin kat­so­taan liian suurek­si jo aiem­min. Näin ollen kus­tan­nus tuskin tulee ole­maan aivan 44 miljardia €.

      Val­tio­varain­min­is­ter­iö eilen julkaise­man ennus­teen luku­jen mukaan lasku on jo nyky­isil­lä toimil­la isom­pi kuin 44 mil­jar­dia. Lievän ennus­teen mukaan julkisen talouden ali­jäämä kas­vaa tänä vuon­na 14 mil­jardil­la eruol­la 16,6, mil­jardi­in euroon. VM:n suo­tu­isam­mankaan ennus­teen mukaan BKT ei saavu­ta vuon­na 2019 vallinnut­ta tasoa edes vielä vuon­na 2024, johon ennus­teen tarkastelu­jak­so päät­tyy. Kuop­paa BKT:hen vuo­teen 2019 näh­den odote­taan VM:n ennus­teen mukaan ker­tyvän ainakin 5 vuot­ta, vaik­ka rajoituk­set puret­taisi­in 3 kuukau­den päästä niiden alka­mis­es­ta. Kun muun­taa menetet­tyä BKT:ta tuol­ta viiden vuo­den ajan­jak­sol­ta euroik­sia, tun­nu­taan päädyt­tävän jo lievem­mässäkin ennus­teessa reilusti yli 44 mil­jardin euron kus­tan­nusten. Niitä luku­ja VM:n ennus­teessa ei ole las­ket­tu valmi­ik­si luk­i­jalle yhteen.

      Ennus­teessa ei lisäk­si ole huomioitu lainkaan sitä, että suo­ma­lais­es­ta työeläke­jär­jestelmästä on nyt paris­sa kuukaudessa sulanut karkeasti arvioiden noin 30–40 mil­jardin euron edestä rahas­toitu­ja sijoi­tus­varo­ja korona­toimen­pitei­den seu­rauk­se­na tapah­tuneen sijoi­tu­so­maisu­u­den arvon­laskun joh­dos­ta. Jos se huomioitaisi­in kus­tan­nuk­se­na myös, jo pelkän vuo­den 2020 hin­ta­lap­pu julkiselle sek­to­rille voi olla mainit­tu 44 mil­jar­dia euroa, tai jopa enemmänkin.

      1. miete: Ennus­teessa ei lisäk­si ole huomioitu lainkaan sitä, että suo­ma­lais­es­ta työeläke­jär­jestelmästä on nyt paris­sa kuukaudessa sulanut karkeasti arvioiden noin 30–40 mil­jardin euron edestä rahas­toitu­ja sijoi­tus­varo­ja korona­toimen­pitei­den seu­rauk­se­na tapah­tuneen sijoi­tu­so­maisu­u­den arvon­laskun joh­dos­ta. Jos se huomioitaisi­in kus­tan­nuk­se­na myös, jo pelkän vuo­den 2020 hin­ta­lap­pu julkiselle sek­to­rille voi olla mainit­tu 44 mil­jar­dia euroa, tai jopa enemmänkin.

        Onko eläkkeitä mak­set­tu myymäl­lä osakkei­ta? En siis tiedä ja sik­si kysyn.

        Korona tuo myös säästöjä, jos van­huk­sia paljon kuolee.

      2. Atom­isti: Onko eläkkeitä mak­set­tu myymäl­lä osakkei­ta? En siis tiedä ja sik­si kysyn.

        Korona tuo myös säästöjä, jos van­huk­sia paljon kuolee.

        Eläkey­htiöt tekevät jatku­vasti osake­si­joituk­sia ja nyt niiden arvo on laskenut noin 20%. Mut­ta ei niitä lop­ullis­es­ti ole menetet­ty, riip­puu tule­vaisu­u­den pörssikursseista.

      3. Coun­try­boy:

        Eläkey­htiöt tekevät jatku­vasti osake­si­joituk­sia ja nyt niiden arvo on laskenut noin 20%. Mut­ta ei niitä lop­ullis­es­ti ole menetet­ty, riip­puu tule­vaisu­u­den pörssikursseista.

        Eläkey­htiöi­den omaisu­udessa on laskenut muu­takin kuin vain eläkekurssit. Eläkey­htiöt ovat mm. merkit­täviä liikeki­in­teistö­jen omis­ta­jia Suomes­sa. Kun rav­in­to­lat eivät mak­sa vuokri­aan, ja monien muidenkin vuokralais­ten vuokran­mak­sukyky on niin ja näin lähivu­osi­na, on erit­täin toden­näköistä, että eläkey­htiöi­den omis­tamien liikeki­in­teistö­jen vajaakäyt­töaste nousee ja vuokrat uusis­sa vuokra­sopimuk­sis­sa laske­vat. 10 pros­entin vähen­emä vuokratuo­to­ssa voi tarkoit­taa mon­es­sa liikeki­in­teistössä jälleen­myyn­tiar­von alen­tu­mista yli 20 pros­en­til­la. Lisäk­si yri­tys­lain­o­jen korot ovat nousseet viimeisen kuukau­den aikana. Se on merkin­nyt eläkey­htiöi­den van­ho­jen yri­tys­lain­o­jen jälleen­myyn­tiar­voille alenemaa.

        Eläkkeitä mak­se­taan täl­lä het­kel­lä myymäl­lä työeläkey­htiöi­den van­haa omaisu­ut­ta, kos­ka kuukausi­ta­son uudet työeläke­mak­suk­er­tymät ovat nyt pienem­piä kuin mak­se­tut eläk­keet. Viime vuon­na tähän aikaan nämä oli­vat suun­nilleen tas­apain­os­sa, mut­ta nyt on ensin­näkin menos­sa tai het­ken päästä tulos­sa paljon lomau­tuk­sia (Työeläkey­htiöi­den rahoituk­selle esimerkik­si 300 000 hen­gen lomau­tuk­set merk­it­sevät eläke­mak­su­tu­lo­jen jäämistä pois näi­den osalta kokon­aan lomau­tuskaudel­la), yri­tyk­sille on annet­tu oikeus siirtää eläke­mak­su­jen mak­su­jaan 3 kuukaut­ta eteen­päin, ja lisäk­si palka­nsaa­jien työeläke­mak­su­jen työ­nan­ta­jaosaan on tehty väli­aikainen mak­sualen­nus vuo­den 2020 lop­pu­un asti, jota ale­taan ker­ryt­tää takaisin vuon­na 2022 väli­aikaises­ti korote­tu­il­la työ­nan­ta­ja­mak­suil­la. Lop­pu­vuo­den ajan työeläkkeitä mak­se­taan kutis­ta­mal­la eläk­er­a­has­to­jen määrää. 

        Tuos­ta johtuen myöskään mah­dolli­nen tule­va osakekurssien nousu ennalleen ei paikkaa tapah­tunut­ta laskua. Omaisu­ut­ta real­isoidaan nyt alem­mil­la markki­nahin­noil­la. Jos kurssit vaikka­pa vuo­den päästä taas nou­se­vat, sijoite­tun pääo­man määrä, jon­ka arvo nousee, on selvästi pienem­pi kuin se pääo­man määrä oli, joka kevääl­lä 2020 laski.

        Asi­akashyvi­tyk­set, eli eläk­er­a­has­toista työ­nan­ta­jille vuosit­tain palaute­tun “yli­tuo­ton” mak­sami­nen, jon­ka määräl­lä työeläkey­htiöt keskenään kil­pail­e­vat yri­tysasi­akkaista kun eläk­keet on saman suu­ruisia, on nyt väli­aikaises­ti jäädytetty.

        Val­tio on sitoutunut mak­samaan eläket­tä mm. vuo­den 2005 jäl­keen olleil­ta työt­tömyysajoil­ta. Siitä ei ole vielä julka­istu laskelmia, miten suuria koron­aan liit­tyvien mas­sa­lo­mau­tusten kus­tan­nuk­set val­ti­olle eläke­meno­jen kasvun kaut­ta ovat tulev­ina vuosikym­meninä. Vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tuk­sen jäl­keen ei ole nähty sel­l­aista mas­satyöt­tömyyt­tä, joka tänä vuon­na voi esiintyä.

  34. IMF:n ennuste oli yllä refer­oitu väärin. Suo­mi selviää IMF:n mukaan vähim­mäl­lä, ‑6%. Ruot­si pär­jää huonos­ti, BKT 2020: ‑6,8%. Tan­s­ka ja Nor­ja osu­vat tuonne väli­in, Suomen lähelle. Kus­tan­nus onkin suh­teel­lis­es­ti kat­sot­tuna negatiivinen.

    Kulut­ta­jien luot­ta­mus ja BKT:n kasvu edel­lyt­tävät tur­val­lisu­u­den palaamista. Pelkkä rajoi­tusten pois­t­a­mi­nen ei riitä. Altistunei­den jälji­tyk­sen automaa­tio ja nopeus pitää olla sitä luokkaa, että koti­in jäämi­nen on riskialt­ti­im­paa kuin par­turi­in tai tavarat­aloon lähtem­i­nen. Meil­lä Suomes­sa on tähän hyvä lähtöko­h­ta, kun taudin levin­neisyys on suh­teel­lisen matala. 

    Hal­li­tus valmis­telee tehokas­ta viruk­sen kitken­tää lakimuu­toksin mm. karan­teen­imääräys­ten suju­voit­tamisek­si. Virus saadaan elim­i­noitua mar­gin­aali­in ja bis­nek­set pyörimään jo ennen kesää.

    1. Kiitos Ilk­ka, olet oike­as­sa, sekoitin maat. Mut­ta viesti on oikeil­la luvuil­la nyt sit­ten vielä vahvem­pi: rajoituk­set voivat hyvinkin olla järke­viä myös talouden kannal­ta, jos tukah­dut­tamisen jäl­keen seu­raamme, tes­taamme ja eristämme sairaak­si todetut.

  35. Etä­työstä olen eri mieltä. Minus­ta sitä pitäisi lisätä nor­maali­olois­sakin. Olen keskustel­lut muu­ta­man nyt koro­nan takia etä­työhön siir­tyneen kanssa ja he ovat olleet tyy­tyväisiä. Jos tulee kol­le­galle asi­aa, on help­po soit­taa. Etä­työ vähen­tää liiken­net­tä, tilas­to­jen mukaan autoilu Helsingis­sä on vähen­tynyt selvästi.

  36. Kysymys on ajan han­kkimis­es­tam kun helmiku­us­sa ei tehty mitään.
    Aika on arvokas asia — muuten teho­hoitopaikat oli­vat juurikin lop­puneet. Nyt oli pari viikkoa aikaa pikak­oulut­taa lisähenkilöstöä ja van­hem­matkin keuhko­lait­teet saati­in kuntoon.
    Maa­han on saatu suo­jaimia ja Kiinas­s­apysytet­ti­in 700 uut­ta tehdas­ta niiden tuotantoon.
    Tes­tauska­paiteet­ti saati­in muu­ta­mas­ta sadas­ta päivässä nos­tet­tua muu­ta­maan tuhanteen — tes­tiset­te­jä on saatu han­kit­tua ja lab­o­ra­to­ri­ot pyörimään.

    Maalis­sa ei olla mut­ta liik­keelle on päästy.

    Vai­h­toe­hto, malli‑O, on vaik­ka tassä: https://youtu.be/cOmdkN6MOwU
    Hajoite­taan ter­vey­den­holto, saa­gaan hoita­jat ja lääkärit myös kipeik­si. Ylipäätään pide­tään ikäih­misiä taakkana.

    Jos kyse ei olisi Uud­esta­maas­ta, poli­it­ti­nen paine juridis­ti­ikalla näpräämiseen olisi puut­tunut. Jol­lain on mök­ki Savossa?

    Poli­ti­ik­ka viestii myös teoil­la. Ruot­sis­sa puhut­ti­in ja nevot­ti­in. Suomes­sa Uuden­maan sulkem­i­nen oli viesti, että ollaan tosis­saan. 10 ker­tainen ero mui­hin maakun­ti­in on ihan paina­va peruste, mut­ta ei se ole tasa-arvoista tietenkään. Muual­lakin pitää voi­da kuolla.

    Suomen avaami­nen ei paljoa talout­ta auta, kun muu Euroop­pa ja maail­ma on kiin­ni. Eikä hätää: nytkin rikas­tu­taan kri­isin ansios­ta, eivät toki kaikki.

    1. Ainakin päämin­is­terin äiti on elänyt lehti­ju­tun mukaan Kesäran­nas­sa lapsen­las­taan hoitaen ties kuin­ka kauan. Äidin koti on kuitenkin käsit­tääk­seni Tam­pereel­la. (No, en oikeesti usko, että tol­la on merk­i­tys­tä, ainakaan mität­tömän pien­tä isom­paa. Erikoista kuitenkin on, että taval­laan päämin­is­teri ei nou­da­ta sitä vira­nomaiso­hjet­ta, jon­ka mukaan iso­van­hempi­en ei pitäisi tava­ta lapsenlapsiaan.)

  37. “Min­un lis­tani kär­jessä ovat perusk­oulun alim­mat luokat.”

    Voisiko nuorten leir­it olla myös aika korkeal­la listal­la? Eli väk­i­joukon kokoon­tu­miset avat­tu nuo­rille tietyin ehdoin? Ryh­mä olisi pidem­pään yhdessä ja samal­la eristyk­sis­sä (vähen­täen myös riskiryh­mien tar­tun­tavaaraa sinä aikana ja sen jäl­keen jos leir­iläisille saatu immu­ni­teet­ti)? (ja tässä leir­it siis posi­ti­ivises­sa mielessä, ettei väk­isin haeta vääriä mielikuvia)

    Tähän käy myös on ter­mi CCI eli Con­trolled Coro­na Infec­tion. Tämän ajatuk­se­na se, että sen sijaan että ihmiset sairas­tu­vat sat­un­nais­es­ti (tau­ti­in johon luul­tavasti siis kuitenkin sairas­tu­vat ennen rokotet­ta) olisi vai­h­toe­htona vapaae­htoinen kon­trol­loitu tilanne. Näin tiede­tään myös mihin henkilö sairas­tuu ja jos pahempia oire­i­ta voidaan tehokkaam­min myös hoitaa.

    Koron­a­pas­si oleelli­nen yhteiskun­nan avaamises­sa ja jatkon kannal­ta etenkin matkus­tamises­sa. Inten­si­iv­inä hyvä kansalaisille, jos sil­lä saa vapauk­sia ja vaa­timuk­se­na samal­la esim. appsin tms. käyttö.

    Varoi­tuskar­tat kuten sää/siitepöly tms. oli­si­vat hyvä uutisissa/lehdissä, jos­sa alueen rajoitukset/suositukset selkeästi ilmoitet­tu. Tun­tuu jär­jet­tömältä, että kun­tata­sol­la seu­rataan tarttuneita/kuolleita tämän osalta, kun oikeasti pop­u­laa­tio­ta­sol­la halu­taan pitää hom­ma aisois­sa mah­dol­lisim­man hyvin (että mm. hoitopaikat bal­anssis­sa) ja kom­mu­nikaa­tio yksinkertaisena.

    Vielä palatak­seni tähän CCI teemaan, ongelma­han on tietenkin tämä ns. “tahalli­nen tar­tut­ta­mi­nen”. Ei-riskiryh­mäläisille tieto siitä, että nyt käy “luon­nol­lista rokote­vai­het­ta läpi” tai aja­tus siitä että sairaste­taan kuten vesirokot ym. aikanaan vain läpi ei nyt kovin ihmeel­listä kuitenkaan pitäisi olla. 

    Jos oikein kär­jis­tetään, niin karan­tee­ni­ai­ka ei-riskiryh­mäläisille ilman, että samal­la saisi immu­ni­teetin olisi kaikkein eniten haaskat­tua toimintaa.

  38. Näin Kali­for­ni­as­ta kat­sot­tuna Suomen ja Ruotsin mallit ovat hyvin lähel­lä toisi­aan. Asi­at ovat lähtöko­htais­es­ti sal­lit­tu­ja, ellei niiden kieltämistä ole kat­sot­tu vält­tämät­tömäk­si. Tääl­lä on valit­tu toinen tie: kaik­ki on kiel­let­ty, ellei sitä ole kat­sot­tu vält­tämät­tömäk­si sal­lia. Kotoa ei saa pois­tua ilman hyväksyt­tävää syytä, ja yri­tyk­set ovat kiin­ni, ellei niiden ole erik­seen sal­lit­tu olla auki.

    Suomen/Ruotsin mallis­sa on kak­si isom­paa riskiä. Jos rajoituk­set ovat selvästi liian löysiä, sairas­tunei­ta ja kuollei­ta tulee paljon. Näin uhkaa käy­dä Ruot­sis­sa (joskin viime päivien luvut herät­tävät toivoa siitä, että ruot­salaiset osaisi­vat käyt­täy­tyä vas­tu­ullis­es­ti ihan vapaae­htois­es­ti). Jos taas rajoituk­set ovat hie­man liian löysiä, epi­demia pitkit­tyy eikä talout­ta päästä vält­tämät­tä avaa­maan samas­sa tahdis­sa tiukem­mat rajoituk­set valin­nei­den maid­en kanssa. Suomes­sa on vaarana tämä, jos ennus­teet osoit­tau­tu­vat liian optimistisiksi.

    Yksinker­taiset laskel­mat aliarvioi­vat selvästi val­toime­naan riehu­van epi­demi­an kus­tan­nuk­sia. Esimerkik­si kuolleisu­us ei ole vakio, vaan se nousee siinä vai­heessa, kun sairas­tunei­den määrä ylit­tää ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kap­a­siteetin. Tässä vai­heessa kuollei­den kes­ki-ikä saat­taa myös laskea, kun työikäiset ihmiset jäävät ilman hoitoa. Kuollei­ta alkaa tul­la myös muista syistä (esim. onnet­to­muudet, syövät, syn­ny­tyskom­p­likaa­tiot), jot­ka oli­si­vat olleet nor­maali­olois­sa hoidet­tavis­sa. Myös lap­sikuolleisu­us voi nous­ta. Lisäk­si yri­tyk­siä saat­taa kaat­ua ja yhteiskun­nan toim­into­ja pysähtyä hal­lit­se­mat­tomasti, jos liian moni ihmi­nen sairas­tuu samaan aikaan.

    Lisäk­si kan­nat­taa huomioi­da, että ter­vey­den­huol­lon henkilöstö muo­dostaa taval­laan yhden riskiryh­män, kos­ka se altistuu työssään suurille viruskuormille. Jos Suomes­sa on jo nyt pulaa lääkäreistä ja hoita­jista ja tilanteen odote­taan pahenevan tule­vaisu­udessa, niin val­toime­naan riehu­va epi­demia nos­taisi pulan aivan uudelle tasolle. Sitä pulaa ei sit­ten enää kor­jat­taisikaan ihan yhdessä vuosikymmenessä.

  39. Lisäk­si on turha kuvitel­la, että vas­ta lukemista opiskel­e­vat oli­si­vat eri­tyisen tehokkai­ta etäopiske­li­joi­ta. Hin­ta koulunkäyn­nin lop­pumis­es­ta on korkea

    Onko kuitenkaan kovin korkea? Enim­mäk­seen koulu on kuitenkin las­ten­tarha eikä juurikaan hyödyl­lisiä asioi­ta opet­ta­va laitos. Jos oppii luke­maan muu­ta­man kk:n myöhem­min, niin hait­ta lie­nee mitätön.

    1. Enim­mäk­seen koulu on kuitenkin las­ten­tarha eikä juurikaan hyödyl­lisiä asioi­ta opet­ta­va laitos. Jos oppii luke­maan muu­ta­man kk:n myöhem­min, niin hait­ta lie­nee mitätön.

      Jos koulu on lap­sille hyödytän, sil­loin­han oppivelvol­lisu­ut­ta voitaisin lyhen­tää ja säästää paljon. Näin saataisi­in rahoite­tuk­si vaik­ka vappusatanen.

      1. Kaikel­la suurel­la kun­nioituk­sel­la blo­gin kir­joit­ta­jaa kohtaan täy­tyy tode­ta, että nyt meni vähän alta riman. Tyt­täreni (joka tosin on yläas­teel­la) sanoo oppi­vansa etäopetuk­ses­sa parem­min, kun ei ole luokas­sa syn­tyvää häir­iötä hait­taa­mas­sa. Omat muis­tot sekä koulus­ta kaikil­la asteil­la, että armei­jas­ta ovat samat: jär­jestäy­tymiseen meni oppimisen kus­tan­nuk­sel­la suurin osa ajas­ta. Ja aina men­ti­in suurim­man häir­iötek­i­jän aset­ta­mal­la tasolla.

      2. Juk­ka Salomä­ki:
        Kaikel­la suurel­la kun­nioituk­sel­la blo­gin kir­joit­ta­jaa kohtaan täy­tyy todeta,että nyt meni vähän alta riman.Tyttäreni (joka tosin on yläasteella)sanoo oppi­vansa etäopetuk­ses­sa parem­min, kun ei ole luokas­sa syn­tyvää häir­iötä haittaamassa.Omat muis­tot sekä koulus­ta kaikil­la asteil­la, että armei­jas­ta ovat samat: jär­jestäy­tymiseen meni oppimisen kus­tan­nuk­sel­la suurin osa ajas­ta. Ja aina men­ti­in suurim­man häir­iötek­i­jän aset­ta­mal­la tasolla.

        Osa lap­sista, usein ns. parem­man piirien lap­sista, pär­jää melkein mil­laises­sa koulus­sa tahansa. Se toinen osa usein hyö­tyy, kun on kanssakäymisessä noiden pär­jäävien las­ten kanssa. Jotkut taita­vat olla kaiken avun ulottumattomissa.

      3. Atom­isti: Osa lap­sista, usein ns. parem­man piirien lap­sista, pär­jää melkein mil­laises­sa koulus­sa tahansa. Se toinen osa usein hyö­tyy, kun on kanssakäymisessä noiden pär­jäävien las­ten kanssa. Jotkut taita­vat olla kaiken avun ulottumattomissa. 

        Noin on ainakin sil­loin, kun on oppikir­jat ja oppi­ma­te­ri­aalit. Kun on hyvät oppikir­jat, on osalle lap­sista aika sama, mil­lainen koulu on. Jos ope­tus olisi huonoa, asi­at voisi kuitenkin omak­sua oppikir­joista, jos niitä lukee. Osalle per­heen­jäsenet selit­tävät oppikir­jan avul­la asioi­ta myös auki. Suomes­sa on päädään­töis­es­ti hyvät oppikirjat.

        Olen miet­tinyt, miten Stein­er-koul­u­laiset pär­jäävät nyt. Niis­sä kouluis­sa ei käsit­tääk­seni ole oppikir­jo­ja. Oppikir­jat­to­muus (paper­i­nen tai sähköi­nen) voi lisä­vaikeut­taa aika taval­la oppimis­mah­dol­lisuuk­sia etäk­oulus­sa, jota käy­dään kotoa käsin, kun opet­ta­jan läs­näolon puuttues­sa ei voi selvitel­lä epä­selviä asioi­ta itsenäis­es­ti koulukirjastakaan.

  40. Ei korona ole päiväkoti­lap­sille ja koul­u­laisille muu­ta kuin yksi fun­ssa muiden joukos­sa. Mut­ta he tuo­vat sen flun­ssan van­hempi­en ikälu­okkien kesku­u­teen, joille se on ongel­ma. Tätä ei ehkä kaupungis­sa niin huo­maa, mut­ta tääl­lä maal­la olimme koul­u­lais­ten aikaan jatku­vas­sa flun­ssas­sa, nyt las­ten muutet­tua omilleen, mei­dän van­hempi­en flun­ssat ovat huo­mat­tavasti har­ven­tuneet. Niitä oikeas­t­aan ilme­nee vain las­ten­las­ten vierailu­jen jälkeen.

    1. Eli ratkaisu olisi rajoit­taa las­ten kon­tak­tia iso­van­hempi­en kanssa sen sijaan, että sul­je­taan koko koulujärjestelmä.

      1. ps:
        Eli ratkaisu olisi rajoit­taa las­ten kon­tak­tia iso­van­hempi­en kanssa sen sijaan, että sul­je­taan koko koulujärjestelmä.

        On näistä viruk­sista kiusaa myös las­ten van­hem­mille, tosin ei yhtä vakavaa kuin iso­van­hem­mille. Tehokkain­ta tar­tun­taketjun katkaisu on, jos lapset oli­si­vat enem­män aikaa van­hempi­en luona, jota nyt yritetään ajaa takaa. Vahem­mat eivät toki saisi tyriä tämän tehoa oma­l­la käyttäytymisellään.

  41. Rajoi­tusten vapaut­tamista kan­nat­taa myös miet­tiä hie­man ana­lyyt­tisem­min kuin nyt on rajoituk­sia päälle lätkit­ty. Ote­taan esimerkik­si rav­in­to­lat: tulisi toimia juuri noin kuin Osmo ehdot­taa. Eli ruokar­avin­to­lat ja kahvi­lat auki. Mak­sim­imäärä asi­akkai­ta sisälle. Ei noutopöytää tai buf­fet­tia mis­sään muo­dos­sa. Samal­la baar­it ja yök­er­hot edelleen kiin­ni, karaoket ja muut vas­taa­vat tar­tun­tapis­teet kiel­let­ty. Kukaan ei var­maankaan halua lukea uudelleen lehti­jut­tu­ja Pop­u­luk­sen kän­nisekoilus­ta korona-aikana, mut­ta samal­la kansan­talouden kannal­ta var­maan olisi hyvinkin järkevää ja arvokas­ta antaa siistien ruokar­avin­toloiden aue­ta ja kokkien ja tar­joil­i­joiden saa­da har­joit­taa ammattiaan.

    Joku var­maankin tähän nyt vas­taa, että erit­te­lyä rav­in­toloit­tain on mah­do­ton­ta tehdä. Ei ole. Annetaan lupa aue­ta niille, joil­la on raken­nus­valvon­nan myön­tämä valmis­tuskeit­tiö. Ilman luval­lista keit­tiötä ovet pysyvät kiin­ni. Hyvin selkeä rajan­ve­to ja help­po valvoa.

    Ja seu­raa­va ruti­na kos­kee tasa-arvoa ja yhden­ver­taisu­ut­ta. Tar­tun­tatau­ti­la­ki anta­nee mah­dol­lisu­udet toimia ilman ehdo­ton­ta yhden­ver­taisu­u­den vaa­timus­ta, jos yhden­tyyp­pis­es­tä toimin­nas­ta aiheutuu isom­pi tar­tun­tavaara kuin toisesta.

    On toki taval­laan ymmär­ret­tävää, että kun alus­sa halut­ti­in painaa voimakkaasti jar­rua, se piti tehdä laa­joil­la blan­ket tyyp­pisil­lä rajoituk­sil­la. Purkamisen voi sit­ten tehdä jo fiksummin.

  42. Perusk­oulun alalu­okkien käyn­nistämisen suurin hyö­ty on tietysti se, että van­hem­mat pää­sevät jatka­maan työn­tekoa. Kakkose­na se että sos­suon­gel­mais­ten per­hei­den lapset pää­sevät pois kotoa. Parin kuukau­den pois­sao­lo koulus­ta tuskin vaikut­taa “inhimil­lisen pääo­man” ker­tymiseen merkittävästi. 

    Kokon­aisuute­na on siis tärkeää että lapset pää­sevät koulu­un. Jos kuitenkin real­isti­nen aikataulu nor­maaliopetuk­seen palaamiselle olisi esim. toukoku­un puo­livälin tienoil­la, on hie­man kyseenalaista kuin­ka kan­nat­tavaa tämä olisi. Ennen kesälo­mia jäisi pari viikkoa aikaa opetuk­selle ja tämä aika menisi toden­näköis­es­ti kohtu­ullises­sa kaaok­ses­sa. Har­va van­hempikaan ehtisi tässä ajas­sa pala­ta töihin. 

    On siis erit­täin tärkeää että koulut jatku­vat syksyl­lä nor­maal­isti, mut­ta ehkä vähem­män tärkeää että niitä enää kevääl­lä avataan.

    1. Pait­si niille, jot­ka ovat ala-asteen, yläas­teen, ammat­tiop­pi­laitok­sen tai lukion viimeisel­lä luokalla. Riip­puu tietysti koke­muk­ses­ta ja luokan merk­i­tyk­ses­tä. Mut­ta jos halu­amme ja uskomme, että koul­u­laitok­semme tuot­taa enem­män posi­ti­ivisia kuin negati­ivisia koke­muk­sia, ei ole ihan yhden­tekevää lopet­taa koulu­aan hyvästelemät­tä kavere­itaan ja vihan kohteitaan, ihas­tuk­si­aan ja luokkayhteisöään.

      1. Näin voi kyl­lä hyvin sanoa perusk­oulun ja myös ammat­tik­oulun ylimpi­en luokkien oppi­laista. Sen sijaan lukion ylim­män luokan oppi­laat eivät kyl­lä muu­toinkaan olisi koulus­sa toukoku­us­sa, päät­täjäis- eli lakki­ais­päivää luku­un otta­mat­ta, jol­loin he vielä menevät sinne noin tun­nin kestävän juh­lan ajak­si. Heil­lähän varsi­nainen koulu­työ päät­tyi jo helmiku­us­sa, minkä jäl­keen ovat olleet vain yliop­pi­laskir­joituk­set ja ten­tit. Ja nekin ovat nyt jo ohi. Yliop­pi­laskir­joituk­sethan ehdit­ti­in pitää juuri ennen kuin koulut sul­jet­ti­in, tai siis yhden viikon ajan kouluis­sa pidet­ti­in vain ne, mut­ta muiden luokkien oppi­laat oli­vat jo kotona.

  43. Koulu­jen avauk­sen yhtey­teen voisi liit­tää suun­nitel­mallisen tes­tauk­sen, jol­la kar­toite­taan tilanteen kehi­tys­tä. Sit­ten jos kotona on riskiryh­mään kuu­lu­via, pitäisi miet­tiä erikoisjär­jeste­lyjä. Koron­a­passin vilaut­telu olisi työlästä, mielu­um­min tun­nis­tet­ta­va hihanauha, jos­sa on tasku passille.

  44. Koron­avirus ei ole binääri­nen kuolee / ei-kuole. Tulee myös keuhko­jen arpeu­tu­mista ja rapoitoidaan munuais‑, mak­sa- ja sydän­vau­ri­oista. Osal­la poti­laista on myös neu­rol­o­gisia ongelmia. Osa munuais­vau­ri­oista tulee ilmeis­es­ti suo­raan viruk­ses­ta eikä immuunireaktiosta.

  45. Euroopas­sa koron­aviruk­sen suurin kus­tan­nus on euroalueen ja EU:n tulevaisuus. 

    Ital­ian, Espan­ian ja Kreik­ka mah­dol­lisu­udet pelas­taa oma talouten­sa ovat rajoite­tut. Ital­ias­sa maltill­i­nenkin elvy­tys nos­taa velan suht­es­sa BKT:hen 150% yli ja Ital­ian velan korko on noin 2% korkeampi kuin Sak­san korko. EKP:n mah­dol­lisu­udet aut­taa yksit­täisiä mai­ta ovat rajoitetut. 

    Tässäkin blokissa on keskustel­tu siitä, kuin­ka euroalueen tilanne on kestämätön pitkäl­lä tähtäimel­lä. Pitää joko inte­groitua enem­män tai vähen­tää inte­graa­tio­ta. Koron­avirus pakot­taa ratkaisun viiden vuo­den sisällä.

    1. N/A:

      Ital­ian, Espan­ian ja Kreik­ka mah­dol­lisu­udet pelas­taa oma talouten­sa ovat rajoite­tut. Ital­ias­sa maltill­i­nenkin elvy­tys nos­taa velan suht­es­sa BKT:hen 150% yli ja Ital­ian velan korko on noin 2% korkeampi kuin Sak­san korko. EKP:n mah­dol­lisu­udet aut­taa yksit­täisiä mai­ta ovat rajoitetut.

      Tässäkin blokissa on keskustel­tu siitä, kuin­ka euroalueen tilanne on kestämätön pitkäl­lä tähtäimel­lä. Pitää joko inte­groitua enem­män tai vähen­tää inte­graa­tio­ta. Koron­avirus pakot­taa ratkaisun viiden vuo­den sisällä.

      Inte­graa­tiokaan ei auta esim. Ital­i­aa (ja Kreikkaa). Molem­mat lukeu­tu­vat maail­man van­henevien maid­en kärki­mai­hin. Eläke­menot paisu­vat kum­mas­sakin, ja työikäis­ten osu­us las­kee. Euroalueen talout­ta on vaikea jär­jestää, kun osan euro­maista talousti­lanne maan sisäl­lä on pysyvästi epä­tas­apain­os­sa jo väestön ikärak­en­teen takia. Demokra­tiois­sa äänioikeus on yhtäläi­nen, pait­si alle täysi-ikäis­ten osalta, ja eläkeläis­ten osu­us har­joitet­tuun poli­ti­ikkaan vaikut­tavista äänistä on vuosi vuodelta yhä painavampi. Euroalue ei ole eikä tule vuosikym­meni­in ole­maan yht­enäi­nen talousalue, kos­ka kielierot, kult­tuurierot ja mon­et muut asi­at, toisin kuin USA.

      Euroalueen erään­lainen “onni” on se, että sen vel­ka on euromääräistä ja että suurin val­tion­velko­ja on nykyään EKP, eikä vaikka­pa vier­aat val­tiot omine val­u­ut­toi­neen. Mut­ta kyseinen tilanne on myös toden­näköi­nen poli­it­tis­ten riito­jen aihe.

  46. Voi kuin­ka virk­istävää real­is­mia poli­itikol­ta. Muo­toil­laan se nyt vielä vähän karum­min: Suo­mi tuhoaa talouten­sa vuosik­si vain antaak­seen huonokun­toisille kasikymp­pisille mah­dol­lisu­u­den jatkaa kitu­mis­taan vähän pidem­pään. Järjetöntä.

  47. Joskushan tämäkin epi­demia on ohi. Mie­lenki­in­toista on nähdä, mitä jälki­vaiku­tuk­sia saadaan. Nyt on jo tiedos­sa Eu:n avus­tus­paket­te­ja eteläeurooppaan. 

    Tiet­tyjä ver­tailuko­htia Suomen kannal­ta on esim sotien jälkeinen jälleen­raken­nus ja sotako­r­vaus­te­ol­lisu­us. Ehkä niiden koke­muk­set ovat jo uno­htuneet. Käyn­nis­sä on jälleen pudo­tuskamp­pailu. Vahvim­mat yhteiskun­nat selviävät. On jos­sakin esitet­ty, että vaikka­pa malar­ia olisi voitet­tavis­sa lop­ullis­es­ti kun siihen tarpeek­si sat­sat­taisi­in rahaa. Valitet­tavasti maail­man köy­him­mil­lä alueil­la ei ole resursse­ja lääkkeisi­in. Jos­sakin puut­tuu läh­es kaik­ki lääk­keet ja jopa puh­das vesi. 

    Suomes­sa on lähivu­osi­na saatu käyt­töön uusia lääkkeitä moni­in sairauk­si­in. Ei ole harv­inaista, että lääke saat­taa mak­saa 5000 €/kk. Kun Tv:n asi­akeskustelus­sa esitet­ti­in pyyn­töjä siihen, että val­tion pitää nyt aut­taa elinkei­noelämää, kun­tia, ter­vey­den­hoitoa jne, muis­tut­ti talousti­etäjä: Ei ole ole­mas­sa mitään val­tion rahaa. kaiken mak­samme me, jokainen.

    Epä­todel­liselta tun­tuu, että ihmis­ten vapaa liikku­misoikeus koskaan toteu­tuu ihan entiseen malliin.

  48. Wall Streetin pankki­ir­it yrit­tävät selit­tää Trumpille että nimellisestä/hallinnollisesta talouden avaamis­es­ta ei ole hyö­tyä jos virus ei oikeasti ole kon­trol­lis­sa, kos­ka muuten kulut­ta­jat eivät kuitenkaan uskalla lähteä liik­keelle ja alkaa kulut­ta­maan [1].

    senior bankers are get­ting increas­ing­ly frus­trat­ed with Trump’s approach to the cri­sis. They say pres­sure tac­tics to reopen the econ­o­my as fast as pos­si­ble make no sense if the virus isn’t ful­ly under con­trol and con­sumers and busi­ness­es don’t feel safe to resume any­thing close to nor­mal activities.

    Chicagon yliopis­ton kyse­ly 51 talousti­eteil­i­jälle, läh­es kaik­ki vas­ta­si­vat että rajoi­tus­toimien liian aikaisin avaami­nen kun epi­demia ei vielä ole kuk­istet­tu, johtaa suurem­paan taloudel­liseen hait­taan kuin rajoi­tusten jatkami­nen pidem­pään. Vähem­mistö vas­tasi “uncer­tain” mut­ta yksikään ei ollut eri mieltä [2].

    Ques­tion B: Aban­don­ing severe lock­downs at a time when the like­li­hood of a resur­gence in infec­tions remains high will lead to greater total eco­nom­ic dam­age than sus­tain­ing the lock­downs to elim­i­nate the resur­gence risk.

    Tuore talousti­eteelli­nen tutkimus 1918 espan­jan­tau­ti­pan­demi­as­ta. Taloudel­lis­es­ti huonoiten toipui­v­at ne kaupun­git jois­sa tehti­in vähiten ja lievimpiä rajoi­tus­toimen­piteitä. Nämä kaupun­git sai­vat osak­seet suurim­man kuolleisu­u­den ja heikoim­min toipu­van talouden [3].

    Instead, the authors show that ear­ly and force­ful NPIs did not wors­en the down­turn. Cities that inter­vened ear­li­er and more aggres­sive­ly would have a rel­a­tive increase in mul­ti­ple eco­nom­ic indi­ca­tors after the end of the pan­dem­ic. Cities that react­ed 10 days ear­li­er after the first case increased man­u­fac­tur­ing employ­ment by around 5% after the pan­dem­ic. Like­wise, imple­ment­ing NPIs for an addi­tion­al 50 days increased man­u­fac­tur­ing employ­ment by 6.5% in the post-peri­od. Fig­ure 1 shows that cities that enforced NPIs for the time length above the medi­an (in green) have a bet­ter out­come in both mor­tal­i­ty and econ­o­my than those below the medi­an (in red).

    Trump, Ruot­si ja Soin­in­vaara vaikut­ta­vat ole­van varsin yksin ajatuk­sen­sa kanssa, että ihmishenkiä uhraa­mal­la talouden pelas­t­a­mi­nen olisi mah­dol­lista. Nämä arviot ovat siihen suun­taan, että löysäl­lä toimin­nal­la sekä aiheutetaan suurem­pi taloudelli­nen vahinko että enem­män ihmisiä kuolee.

    [1] https://www.politico.com/newsletters/politico-nightly-coronavirus-special-edition/2020/04/15/closing-time-488927

    [2] http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

    [3] https://gcfp.mit.edu/pandemics-depress-the-economy-public-health-interventions-do-not-evidence-from-the-1918-flu/

    1. Mut­ta tuos­sa­han voi hyvin olla sel­l­ainen harha, että paikat, jot­ka eivät tap­a­ta kansalaisi­aan, ovat muutenkin parem­min johdettuja.

  49. Koron­aan liit­tyen olen päivä päivältä ihme­tel­lyt enem­män THL:n tilas­toin­tia. Tun­tuu, että ainakaan julk­istavak­si tiedot saadaan todel­la pitkäl­lä viiveel­lä ja tiedois­sa on virheitä.

    Esimerkke­jä:
    * 13.4. väitet­ti­in, että koronat­este­jä oli tehty vain noin 350 päivässä ja THL jopa kom­men­toi asi­aa mutu-tiedol­ta kuu­lostavasti. Totu­us oli se, että kaikkien testien määrä ei vain ollut päivitet­ty tilastoon.
    * Täl­lä het­kel­lä kuollei­ta on 72, mut­ta vain 37 osalta on tiedos­sa tarkem­pia tieto­ja. Kun kuolemia tulee alle 10 päivässä, niin luulisi että tarkem­pia tieto­ja saisi kerättyä.

    Jotenkin tun­tuu, että THL ei nyt oikein panos­ta tilas­toin­ti­in ja tieto­jen rapor­toin­nin työnkulku­un. Miten päät­täjä­ta­sol­la voidaan tehdä perustel­tu­ja päätök­siä, jos tilas­tot on täl­lä tasolla.

  50. En jak­sa lukea kom­ment­te­ja, muu­ta­ma aja­tus keskustelus­ta kol­le­gan kanssa (Jaakko Särelä):

    Hel­posti­han käy niin että poike­taan nopeas­sa tilanteessa ratio­naal­isu­ud­es­ta kos­ka ei olla tarpeek­si kon­tek­stu­aal­isia (keski­tytään koron­akuolemi­in), keski­tytään emo­tion­aalis­es­ti tai yhteisöl­lis­es­ti (poli­it­tis­es­ti) salient­tei­hin tapah­tu­mi­in (kuolemat).

    Mut­ta en usko että koron­akuolemien hin­taa voi kovin hyvin laskea. Laskel­mat epä­var­muu­den val­lites­sa inte­groi­vat parhaim­mil­laankin sub­jek­ti­ivis­ten toden­näköisyys­jakau­mien yli. Jälkikä­teen on taas help­po viisas­tel­la ja laskea tark­ka hin­ta kun epä­var­muut­ta ei enää ole. Epä­var­muus myös muut­tuu koko ajan.

    Jos ihan pelkkiä kuolemien määrää ajattelee: 

    (0) Viivyt­te­lyl­lä oste­taan tietoa?

    (1) kuolemien määrän var­i­anssista joku riskipreemio, jos utili­teet­ti ei lin­eaari­nen, kos­ka sekundäärisiä yhteiskun­nal­lisia vaikutuksia?

    (2) Kuolemia voisi olla paljonkin jos sairaan­hoito ei toi­mi. Jos infec­tion fatal­i­ty rate (IFR) on 0,4%, mikä on toden­näköi­nen luke­ma joskin esim. THL olet­taa 0,2% ja UK IC 0,6–0,9%, ja las­kee että ilman rajoituk­sia vaik­ka 60% sairas­tu­isi, ja kuole­man toden­näköisyys kas­vaisi ilman sairaalaa 3–5 ‑ker­taisek­si, saadaan melkoisia lukemia. Olin eilen laske­vivani että oltaisi­in jo oikel­la ton­til­la per kuol­lut vaik­ka uno­htaa vaihtoehtoiskustannukset.

    (3) Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus todel­la epä­selvä. Eivät ihmiset menisi töi­hin tai rav­in­to­laan jos infek­tio tap­paisi sairaan­hoidon puut­teessa vaik­ka 3% toden­näköisyy­del­lä. En ainakaan minä menisi. Toisaal­ta koulu­jen sulkemiset, konkurssit jne., sosi­aaliset kus­tan­nuk­set näistä ihan mah­dot­to­mia arvioida.

    Myös on epä­lin­eaarisuuk­sia. Lasse Lehto­nen ja muut ehdot­ta­vat nyt toimien _kiristämistä_ muu­ta­mak­si viikok­si, niin että päästäisi­in mah­dol­lis­es­ti jäljit­tämään kaik­ki tar­tun­taketjut. Jos tämä olisi mah­dol­lista, epi­demi­an tor­jun­ta olisi myöhem­min paljon halvempaa.

    1. Janne Sinkko­nen:

      Myös on epä­lin­eaarisuuk­sia. Lasse Lehto­nen ja muut ehdot­ta­vat nyt toimien _kiristämistä_ muu­ta­mak­si viikok­si, niin että päästäisi­in mah­dol­lis­es­ti jäljit­tämään kaik­ki tar­tun­taketjut. Jos tämä olisi mah­dol­lista, epi­demi­an tor­jun­ta olisi myöhem­min paljon halvempaa.

      Jos miet­tii epi­demi­an tukah­dut­tamista jäljit­tämäl­lä, epi­demia pitää ensin pysät­tää [1]. Sen jäl­keen 10 — 100 miljoon­aa EUR joka on tässä tilanteess­sa pikkusum­ma voisi ratkaista tämän. 

      (A) Aluk­si se trakkeri-sovel­lus puhe­limeen kaikille halukkaille.

      (B) Lisätään testaamista.

      © THL tilan­nekeskus pystyyn. Tilan­nekeskuk­ses­sa reaali­aikainen GIS paikan­nus jos­ta ohjataan jäljittäjiä. 

      (D) Tes­taamista voi lisätä paljon, mut­ta siihen tarvi­taan koulutet­tu henkilökun­ta ja puikko työn­netään syvälle nenään. Se on epä­mukavaa. Otsaku­umemit­tar­it julk­isi­in paikkoi­hin. Kuumemit­tarista menee tieto automaat­tis­es­ti tilan­nekeskuk­seen (mit­taris­sa on GPS vas­taan­otin ja datay­hteys). Työ­paikoil­la, päiväkodeis­sa, ostoskeskuk­sis­sa voitaisi­in tehdä sat­un­nais­mit­tauk­sia ja siir­tyä tes­taa­maan kaik­ki paikallis­es­ti jos näyt­tää silltä että tau­ti lev­iää paikkakun­nal­la. Jäljit­täjät tuli­si­vat myös nopeasti paikalle. 

      (E) Kun vai­heet A‑D on toteutet­tu jae­taan maa neljän­tyyp­pisi­in alueisi­in: vihreä, keltainen, oranssi ja punainen. Karan­teen­it ja koulu­jen ja työ­paikko­jen sulkemiset voidaan kohden­taa punaisi­in alueisi­in [2].

      [1] Chen Shen and Yaneer Bar-Yam, Why a 5‑week lock­down can stop COVID-19, New Eng­land Com­plex Sys­tems Insti­tute (March 24, 2020).

      [2] Chen Shen and Yaneer Bar-Yam, Col­or zone pan­dem­ic response ver­sion 2 March 2, 2020).

  51. Taitaa tilas­toti­eteil­i­jä perus­taa ajatuk­sen­sa mutulle epäil­lessään etä­työtä tehot­tomak­si. Kos­ka kahvitunnit.

    On tot­ta, että rupat­telun lomas­sa voi siir­tyä myös hyödyl­listä tietoa. Etä­työ ei kuitenkaan sul­je tätä pois vaan kyse on omak­su­tu­ista käytän­nöistä. Oven suus­sa roikku­vat rupat­teli­jat myös voivat laskea tehokkuutta. 

    Työn teko erääl­lä häir­iöistä on sen ver­ran tehokas­ta, ettei siitä kan­na­ta kahvi­tun­tien vuok­si luop­ua ja matkus­taa kym­me­nien kilo­me­trien päähän konttorille.

    1. Minä teen töitä sekä kotona että pari päivää viikos­sa Aal­to-yliopis­tol­la. Kotona on parem­mat työsken­te­ly­olo­suh­teet, mut­ta ajatuklset lop­pu­vat pian, jos niitä ei voi vai­h­taa kenenkään kanssa. Työ­mat­ka kestää 40 min­u­ut­tia, jos­ta 15 min­u­ut­tia on virk­istävää käve­lyä ja 25 min­u­ut­tia sähkö­posti lukemista met­rossa. Siir­tymis­es­tä ei koidu lainkaan huk­ka-aikaa. Nämä toimis­tol­la piipahtamiset5 ovat aina osoit­tau­tuneet hyödyllisiksi.

    2. Kaupungis­tu­misen ilosanomaa levit­tävien etä­työn pelko on jok­seenkin huvit­tavaa. Voi sitä skypeä tai team­sia tms. käyt­tää kah­denkeskiseen rupat­telu­unkin, ei vaa­di aina viral­lista kokousta.

    3. Jonne: Taitaa tilas­toti­eteil­i­jä perus­taa ajatuk­sen­sa mutulle epäil­lessään etä­työtä tehot­tomak­si. Kos­ka kahvitunnit.

      Toisaal­ta luulen vah­vasti, että kahvi­tun­neil­la tapah­tu­va ener­gian tankkaus ja pääkopan tuule­tus on sen ver­ran hyödyl­listä työte­hoa paran­tavaa toim­intaa, että se tun­timääräis­es­ti mitat­tuna voisi hyvinkin olla työpäivän tehokkain­ta aikaa.

      1. Tämä kahvi­tun­tien hyödyl­lisyys perus­tui kyl­lä vapaaseen aja­tusten­vai­h­toon, ei kahvi­in. Laa­jem­min sen tarkoi­tus oli sym­bol­oi­da sitä, että kas­vokkain tapaami­sis­sa ja sat­u­nai­sis­sa kohtaami­sis­sa vai­h­too tietoa, jon­ka saamisek­si pitäisi etä­työssä jär­jestää erik­seen etäkokous.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kahvi­tun­tien hyödyl­lisyys perus­tui kyl­lä vapaaseen aja­tusten­vai­h­toon, ei kahvi­in. Laa­jem­min sen tarkoi­tus oli sym­bol­oi­da sitä, että kas­vokkain tapaami­sis­sa ja sat­u­nai­sis­sa kohtaami­sis­sa vai­h­too tietoa, jon­ka saamisek­si pitäisi etä­työssä jär­jestää erik­seen etäkokous.

        Kysymyk­sessä ei kuitenkaan ole “kahvi­tun­ti” vaan pal­ka­lli­nen virk­istys­tauko, yleen­sä 6 min. per työ­tun­ti. Virk­istys­tauko­ja voi yhdis­tel­lä esim. 12 min­uutin tauok­si kah­den tun­nin välein, jol­loin saadaan 8 tun­nin ajalle kolme taukoa sisältäen (yleen­sä) palkat­toman ruokatauon. Nämä sovi­taan työ- tai virkaehtosopimuksissa. 

        Teil­lä julkisen sek­torin virkakyösteil­lä ja ‑kaisoil­la saat­ta­vat tauot olla tun­tikau­sia kestäviä. Muut tekevät sen aikaa töitä.

      3. viskoosi: Kysymyk­sessä ei kuitenkaan ole ”kahvi­tun­ti” vaan pal­ka­lli­nen virk­istys­tauko, yleen­sä 6 min. per työ­tun­ti. Virk­istys­tauko­ja voi yhdis­tel­lä esim. 12 min­uutin tauok­si kah­den tun­nin välein, jol­loin saadaan 8 tun­nin ajalle kolme taukoa sisältäen (yleen­sä) palkat­toman ruokatauon. Nämä sovi­taan työ- tai virkaehtosopimuksissa. 

        Teil­lä julkisen sek­torin virkakyösteil­lä ja ‑kaisoil­la saat­ta­vat tauot olla tun­tikau­sia kestäviä. Muut tekevät sen aikaa töitä.

        Uno­hdit maini­ta lyhyet työpäivät ja pitkät lomat. Esimerkik­si opet­ta­jil­la on 3 kuukau­den kesälo­man vielä joulu­na pari viikkoa ja lisäk­si syys‑, hiih­to- ja pääsiäis­lo­mat. Ei ihme, että vero­ja pitää mak­saa tolkut­tomasti. Ja viras­to­jen turhanaikaiset pape­rien siirtelijät, jot­ka ei ymmär­rä oikeas­ta elämästä mitään, saisi siirtää pois. Kyl­lä Sudanis­sa on kaik­ki helpom­paa ja suju­vam­paa, kun ei ole tuo­ta virkamiesarmeijaa.

  52. Pari aja­tus­ta:

    “Koron­a­passin” eli todis­tuk­sen posi­ti­ivis­es­ta var­men­netus­ta vas­ta-ainetestistä voisi toteut­taa dig­i­taalise­na pros­essi­na esim. siten että passin tarkas­ta­ja (kuten työ­nan­ta­ja tai vira­nomainen) hakee henkilön koronas­tatuk­sen vira­nomaisen jär­jestelmästä henkilö­tun­nuk­sel­la ja ko. henkilö toden­taa henkilöl­lisyyten­sä kuval­lisel­la Kela-kor­tilla tai pas­sil­la (tai digisovelluksella). 

    Tätä varten vas­ta-ainetestit olisi saata­va laa­jasti saataville jokaista mah­dol­lista väylää pitkin. Hakaniemen 360 apteekin lab­o­ra­to­ri­otestit (näyt­teet käyvät Sak­sas­sa, tulos kestää viikon) oli­vat ainakin pari päivää sit­ten katkol­la niiden ruuhkaudut­tua. Ilmoit­tauduin jonoon, saa nähdä. 

    Hal­li­tus­ta altistu­mis­es­ta ja oireet­tomista kantajista: 

    HS kir­joit­ti (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006475142.html):
    “ ‘Tähän men­nessä emme ole löytäneet näyt­töä siitä, että virus olisi tart­tunut super­mar­ketis­sa, rav­in­to­las­sa tai kam­paa­jal­la’, sanoi Bon­nin yliopis­ton virolo­gian laitok­sen esimies Hen­drik Streeck Sak­san televisiossa.
    Virolo­gi Chris­t­ian Drosten Berli­inin Char­ité ‑sairaalas­ta tote­si puolestaan pod­castis­saan, että koron­avirus kuiv­uu erit­täin herkästi. Sik­si on hänen mielestään vain pieni mah­dol­lisu­us, että se tart­tuisi esimerkik­si setelien tai kolikoiden välityksellä.”

    Seu­raa­vat asi­at pitäisi oikeas­t­aan kysyä lääketieteen/virologian puolelta (joku toimit­ta­ja voisi pirauttaa):

    Voisiko tar­tut­tamiskykyn­sä menet­täneille covid-19 ‑viruk­sille altistu­mi­nen saa­da aikaan vas­taa­van tulok­sen kuin aikanaan meille sok­eri­palas­sa syötet­ty heiken­net­ty poliovirus – eli immu­ni­teet­ti ilman itse tau­tia (tai ainakin livem­mil­lä oireilla)? 

    Voisiko nuores­sakin ikälu­okas­sa ilmen­neitä hyvin eri­laisia taudinku­via selit­tää ainakin osit­tain se tapa, jol­la viruk­selle altistu­taan ensim­mäisen ker­ran? Eli jos täysin kylmiltään hen­gität tar­tut­tamiskysyisen viruk­sen ilman että olet kohdan­nut sitä aiem­min, on luvas­sa vakavampi sairaus, kuin jos altistut tar­tut­tamiskykyn­sä menet­täneelle tai heiken­tyneelle viruk­selle vaik­ka huonon käsi­hy­gien­ian kautta? 

    Ruotsin toimet epi­demi­as­sa kulke­vat edelleen omil­la raiteil­laan. En usko etteikö Ruot­sista löy­ty­isi aivan yhtä päte­viä tieteil­i­jöitä kuin meiltä tai muual­ta. Ehkä he rohkeam­min hyö­dyn­tävät jotain sel­l­aista tietoa, johon muual­la ei ole poli­itikko­jen ohjauk­ses­sa kykyä ja rohkeut­ta tarttua. 

    Medi­al­ta toivoisi nyt tutki­vam­paa otetta. 

    Kiitos muuten näistä eri­no­mai­sista blogeista! 

    Yhdestä asi­as­ta tosin olen hie­man eri mieltä: etä­työ voi olla työn luon­teesta riip­puen huo­mat­tavasti tehokkaam­paa kuin kont­to­ril­la vietet­ty aika, kun­han sähköiset kana­vat on arkipäivää. Näin ainakin täällä.

  53. Pait­si niille, jot­ka ovat ala-asteen, yläas­teen, ammat­tiop­pi­laitok­sen tai lukion viimeisel­lä luokalla. Riip­puu tietysti koke­muk­ses­ta ja luokan merk­i­tyk­ses­tä. Mut­ta jos halu­amme ja uskomme, että koul­u­laitok­semme tuot­taa enem­män merk­i­tyk­sel­lisiä kuin välin­pitämät­tömyy­teen ohjaavia koke­muk­sia, ei ole ihan yhden­tekevää lopet­taa koulu­aan hyvästelemät­tä kavere­itaan ja vihan kohteitaan, ihas­tuk­si­aan ja luokkayhteisöään.

  54. Tilanne ei ole sama koko Suomes­sa. Pirkan­maal­la ei ole ollut pari­in päivään yhtään uut­ta tar­tun­taa. Ja kotikun­nas­sani, Tam­pereen naa­puris­sa, vain muu­ta­ma (alle 5) tar­tun­taa koko aikana. Lisäk­si Suomes­sa edelleen kun­tia, jois­sa ei ensim­mäistäkään tar­tun­taaKyl­lä ero­ja on Uuden­maan ja muun Suomen välil­lä paljonkin edelleen. Etelä-Kore­as­t­akin kan­tau­tuu huolest­tuvia vieste­jä koro­nan uudelleen lev­iämis­es­tä. Mielestäni ei ole sama asia, jos ilmaantuvuus/insidenssi on sama 1 miljoo­nan alueel­la ver­rat­tuna 100000 asukkaan alueeseen.

    Pari mie­lenki­in­toista uutista eilen. Jouni Tuomis­ton ja kump­panien mallinnus ja pelot­telu epi­demi­an pahas­ta uud­es­ta lev­iämis­es­tä, jos sitä ei Suomes­sa nujer­re­ta kokon­aan. Min­ua vain ihme­tyt­tää, olet­taako hän Suomen rajo­jen pysyvän sul­jet­tuina. Jos lau­maim­mu­ni­teet­ti­sa ei ole, virus voi lev­itä Suomeen uudelleen. Koko maail­mas­ta sitä tuskin saadaan mil­lään nujer­ret­tua ennen rokotet­ta. Sit­ten THL:n salmisen haas­tat­telu Dagens Nyheteris­sä, jos­sa hän sanoo ole­vansa peri­aat­teessa samaa mieltä Ruotsin Teg­nellin kanssa. Erona Suomen ja Ruotsin välil­lä on vain se, että Suomes­sa poli­itikot tekevät päätök­set, Ruotsin val­tionepi­de­milo­gi johtaa koro­nan vas­taista työtä (Ruotsin lain­säädän­nössä jopa). Myös mie­lenki­in­toinen uuti­neno­li, että Helsingis­sä soma­lialais­peräisen väestön kesku­udessa on koronatar­tun­to­ja noin 10-ker­tainen määrä ver­rat­tuna mui­hin helsinkiläisi­in. Tämä viit­taa siihen, että elin­tavoil­la on suuri merk­i­tys lev­iämisessä. Sukukeskeinen tiivis elämä ja tiivis asu­tus levit­tävät tau­tia tehokkaasti kuten Italiassa.

    1. Coun­try­boy: Myös mie­lenki­in­toinen uuti­neno­li, että Helsingis­sä soma­lialais­peräisen väestön kesku­udessa on koronatar­tun­to­ja noin 10-ker­tainen määrä ver­rat­tuna mui­hin helsinkiläisi­in. Tämä viit­taa siihen, että elin­tavoil­la on suuri merk­i­tys lev­iämisessä. Sukukeskeinen tiivis elämä ja tiivis asu­tus levit­tävät tau­tia tehokkaasti kuten Italiassa.

      Ehkä sukukeskeisel­lä elämäl­lä ja tiivi­il­lä asu­tuk­sel­lakin on jotain merk­i­tys­tä. Mut­ta voi olla, että seli­tys­tä voi löy­tyä maa­han­muut­ta­jien osalta myös esimerkik­si lap­su­u­den aikaises­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta. Viimeis­ten parin kuukau­den aikana mon­es­sa lääketi­eteel­lisessä tutkimuk­ses­sa on lähdet­ty akti­ivis­es­ti selvitet­tämään mm. tuberku­loosin ja koro­nan yhteyk­siä, ja jois­sain tutkimuk­sis­sa on alus­tavasti rapor­toitu huo­mat­tavasti pahempia oire­i­ta niil­lä koro­nan saaneil­la, joil­la on myös tuberku­loosi­tar­tun­ta ver­rat­tuna niihin, joil­la tuberku­loosi­tar­tun­taa ei toden­näköis­es­ti ole. Sitä on sit­ten speku­loitu, että johtuuko tämä miten suurelta osin yleis­es­tä kor­re­laa­tios­ta, jos­sa tuberku­loosi­tar­tun­nan omaav­il­la on moni muukin asia ter­vey­den­huol­los­saan ollut huonom­min, vai juuri tuberku­loosista. WHO:n mukaan maa­pal­lon asukkaista noin joka kol­man­nel­la on piilevä tuberku­loosi­tar­tun­ta, joka on yleen­sä saatu jo lap­su­udessa. Ter­veyskir­jas­tossa Soma­lia maini­taan ensim­mäisenä niiden maid­en joukos­ta, jot­ka luetel­laan maa­han­muut­ta­jien tuberku­loosien alku­perä­maana: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00611
      Soma­lias­sa ei ilmeis­es­ti ole val­tion toimes­ta rokotet­tu lap­sia tuberku­loosia vastaan.

      WHO:n 4.4.2020 julkaise­ma tiedote tuberku­loosista ja covid-19:sta löy­tyy tästä: https://www.who.int/tb/COVID_19considerations_tuberculosis_services.pdf

    2. Coun­try­boy:
      Tilanne ei ole sama koko Suomes­sa. Pirkan­maal­la ei ole ollut pari­in päivään yhtään uut­ta tar­tun­taa. Ja kotikun­nas­sani, Tam­pereen naa­puris­sa, vain muu­ta­ma (alle 5) tar­tun­taa koko aikana. Lisäk­si Suomes­sa edelleen kun­tia, jois­sa ei ensim­mäistäkään tar­tun­taaKyl­lä ero­ja on Uuden­maan ja muun Suomen välil­lä paljonkin edelleen. Etelä-Kore­as­t­akin kan­tau­tuu huolest­tuvia vieste­jä koro­nan uudelleen lev­iämis­es­tä. Mielestäni ei ole sama asia, jos ilmaantuvuus/insidenssi on sama 1 miljoo­nan alueel­la ver­rat­tuna 100000 asukkaan alueeseen.

      Pari mie­lenki­in­toista uutista eilen. Jouni Tuomis­ton ja kump­panien mallinnus ja pelot­telu epi­demi­an pahas­ta uud­es­ta lev­iämis­es­tä, jos sitä ei Suomes­sa nujer­re­ta kokon­aan. Min­ua vain ihme­tyt­tää, olet­taako hän Suomen rajo­jen pysyvän sul­jet­tuina. Jos lau­maim­mu­ni­teet­ti­sa ei ole, virus voi lev­itä Suomeen uudelleen. Koko maail­mas­ta sitä tuskin saadaan mil­lään nujer­ret­tua ennen rokotet­ta. Sit­ten THL:n salmisen haas­tat­telu Dagens Nyheteris­sä, jos­sa hän sanoo ole­vansa peri­aat­teessa samaa mieltä Ruotsin Teg­nellin kanssa. Erona Suomen ja Ruotsin välil­lä on vain se, että Suomes­sa poli­itikot tekevät päätök­set, Ruotsin val­tionepi­de­milo­gi johtaa koro­nan vas­taista työtä (Ruotsin lain­säädän­nössä jopa). Myös mie­lenki­in­toinen uuti­neno­li, että Helsingis­sä soma­lialais­peräisen väestön kesku­udessa on koronatar­tun­to­ja noin 10-ker­tainen määrä ver­rat­tuna mui­hin helsinkiläisi­in. Tämä viit­taa siihen, että elin­tavoil­la on suuri merk­i­tys lev­iämisessä. Sukukeskeinen tiivis elämä ja tiivis asu­tus levit­tävät tau­tia tehokkaasti kuten Italiassa.

      Kyl­lä. Tuo­hon Etelä-Kore­an malli­in kuu­luu olen­nais­es­ti rajo­jen sulkem­i­nen siihen asti kunnes hoito tai rokote on saatavil­la. Voitaisi­in mah­dol­lis­es­ti ajatel­la että rajo­jen sulku ei tapah­du maan rajo­jen kohdal­la. Jos alus­sa olisi toimit­tu nopeasti kuten Etelä-Korea, Tai­wan, Uusi-See­lan­ti niin EU voisi olla täl­lainen alue. Tai matkus­t­a­mi­nen joidenkin kri­tee­rien sisäl­lä ole­vi­in mai­hin olisi mahdollista.

      Tärkein­tä on kuitenkin että ihmis­ten vapaa sukku­loin­ti ympäri maail­maa on jäis­sä niin kauan kuin karan­teeni on ain­oa ase tätä virus­ta vas­taan. Ei ole järkeä heit­tää sitä ain­oaa aset­ta pois. Karan­teeni onnek­si koron­aa vas­taan toimii.

      Jos sisä­matkki­nat saadaan pidet­tyä auki ja maan sisäi­nen lock­down väl­tetään niin kus­tan­nus rajo­jen sulkemis­es­ta on mar­gin­aa­li­nen pait­si tur­is­min osalta.

      Tavarat, ideat ja aat­teet liikku­vat rajan yli vapaasti edelleen ja Euroopan taloudelle sitä parem­pi jos esimerkik­si Sak­sa saa tavoit­tele­mansa tukah­dut­tamisen tehtyä.

      1. Olisi ja olisi. Wash­ing­tonis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­miku­un ensim­mäisel­lä viikol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­miku­un puo­livälis­sä. USA:han tuli satatuhat­ta matkus­ta­jaa kuukaudessa vuo­den­vai­h­teessa. Ital­ias­sa on hyvin suuri epäilys jouluku­un epi­demi­as­ta, oli­han Pohjois-Ital­ias­sa sato­jatuhan­sia kiinalaisia vierastyövoimana.

        Tai­wan sul­ki rajansa jo vuo­den­vah­teessa, jol­loin mitään tietoa ei ollut taudin laadus­ta meil­lä, län­si­maiset tiedo­tusvä­li­neet eivät olleet vielä saa­neet vihiä asi­as­ta, tai­wani­laiset tiesivät , että mihinkään vel­jeskansan, Kiinan, hal­li­tuk­sen tiedot­teisi­in ei voin­ut luot­taa. Jälkivi­i­saiden kan­nat­taa oikeasti kiin­nit­tää huomion­sa asioiden tapah­tu­misen kro­nol­o­giseen järjestyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mieliku­va­harha nimeno­maan vaivaa heitä, eikä meitä real­is­te­ja. WHO:n asi­as­ta anta­ma tiedo­tus oli vielä puo­livälis­sä tam­miku­u­ta se, että “ei tar­tu ihmis­es­tä ihmiseen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aikana, onko sin­ul­la pitävää todis­tet­ta siitä, että tiesit, mitä piti tehdä, ja milloin ?

        Tiede­tään myös, että vierastyöläis­ten joukos­sa ei Etelä-Kore­akaan ole voin­ut toteut­taa maa­han­tu­lo­rajoituk­sia täysin veden­pitävästi, niin riip­pu­vainen se on ulko­maalai­sista ruumi­il­lisen työn tekijöistä.

        Ja yksikään maini­tu­ista maista ei ole saanut virus­ta tapetuk­si; vii­imei­sistä uusista havai­tu­ista tar­tun­noista puol­ta ei voin­ut seu­ra­ta taak­sepäin näi­den maid­en eri­no­maises­sa seurantajärjestelmässä.

      2. Hin­ter­her ist man immer klüger: USA:han tuli satatuhat­ta matkus­ta­jaa kuukaudessa vuodenvaihteessa

        En tiedä, mikä tämän numeron tulisi olla, mut­ta Lappeen­ran­taankin tulee mon­ta ker­taa enem­män matkus­ta­jia joka kuukausi. Tai siis tuli vielä het­ki sitten.

      3. ft maail­mal­ta: En tiedä, mikä tämän numeron tulisi olla, mut­ta Lappeen­ran­taankin tulee mon­ta ker­taa enem­män matkus­ta­jia joka kuukausi. Tai siis tuli vielä het­ki sitten.

        Kyl­lä, tarkoitin yksistään Kiinas­ta, vuo­den alus­ta kuu­luu tulleen 400000 matkus­ta­jaa Kiinas­ta, vaik­ka ns. lentok­iel­to on ollut voimas­sa jo pitkään.

      4. Hin­ter­her ist man immer klüger:
        Olisi ja olisi. Wash­ing­tonis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­miku­un ensim­mäisel­lä viikol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­miku­un puo­livälis­sä. USA:han tuli satatuhat­ta matkus­ta­jaa kuukaudessa vuodenvaihteessa.Italiassa on hyvin suuri epäilys jouluku­un epi­demi­as­ta, oli­han Pohjois-Ital­ias­sa sato­jatuhan­sia kiinalaisia vierastyövoimana.

        Tai­wan sul­ki rajansa jo vuo­den­vah­teessa, jol­loin mitään tietoa ei ollut taudin laadus­ta meil­lä, län­si­maiset tiedo­tusvä­li­neet eivät olleet vielä saa­neet vihiä asi­as­ta, tai­wani­laiset tiesivät , että mihinkään vel­jeskansan, Kiinan, hal­li­tuk­sen tiedot­teisi­in ei voin­ut luot­taa. Jälkivi­i­saiden kan­nat­taa oikeasti kiin­nit­tää huomion­sa asioiden tapah­tu­misen kro­nol­o­giseen järjestyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mieliku­va­harha nimeno­maan vaivaa heitä, eikä meitä real­is­te­ja. WHO:n asi­as­ta anta­ma tiedo­tus oli vieläpuo­livälis­sä tam­miku­u­ta se, että ”ei tar­tu ihmis­es­tä ihmiseen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aikana, onko sin­ul­la pitävää todis­tet­ta siitä, että tiesit, mitä piti tehdä, ja milloin ?

        Tiede­tään myös, että vierastyöläis­ten joukos­sa eiEtelä-Kore­akaan ole voin­ut toteut­taa maa­han­tu­lo­rajoituk­sia täysin veden­pitävästi, niin riip­pu­vainen se on ulko­maalai­sista ruumi­il­lisen työn tekijöistä.

        Ja yksikään maini­tu­ista maista ei ole saanut virus­ta tapetuk­si; vii­imei­sistä uusista havai­tu­ista tar­tun­noista puol­ta ei voin­ut seu­ra­ta taak­sepäin näi­den maid­en eri­no­maises­sa seurantajärjestelmässä.

        Hin­ter­her ist man immer klüger:
        Olisi ja olisi. Wash­ing­tonis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­miku­un ensim­mäisel­lä viikol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­miku­un puo­livälis­sä. USA:han tuli satatuhat­ta matkus­ta­jaa kuukaudessa vuodenvaihteessa.Italiassa on hyvin suuri epäilys jouluku­un epi­demi­as­ta, oli­han Pohjois-Ital­ias­sa sato­jatuhan­sia kiinalaisia vierastyövoimana.

        Tai­wan sul­ki rajansa jo vuo­den­vah­teessa, jol­loin mitään tietoa ei ollut taudin laadus­ta meil­lä, län­si­maiset tiedo­tusvä­li­neet eivät olleet vielä saa­neet vihiä asi­as­ta, tai­wani­laiset tiesivät , että mihinkään vel­jeskansan, Kiinan, hal­li­tuk­sen tiedot­teisi­in ei voin­ut luot­taa. Jälkivi­i­saiden kan­nat­taa oikeasti kiin­nit­tää huomion­sa asioiden tapah­tu­misen kro­nol­o­giseen järjestyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mieliku­va­harha nimeno­maan vaivaa heitä, eikä meitä real­is­te­ja. WHO:n asi­as­ta anta­ma tiedo­tus oli vieläpuo­livälis­sä tam­miku­u­ta se, että ”ei tar­tu ihmis­es­tä ihmiseen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aikana, onko sin­ul­la pitävää todis­tet­ta siitä, että tiesit, mitä piti tehdä, ja milloin ?

        Tiede­tään myös, että vierastyöläis­ten joukos­sa eiEtelä-Kore­akaan ole voin­ut toteut­taa maa­han­tu­lo­rajoituk­sia täysin veden­pitävästi, niin riip­pu­vainen se on ulko­maalai­sista ruumi­il­lisen työn tekijöistä.

        Ja yksikään maini­tu­ista maista ei ole saanut virus­ta tapetuk­si; vii­imei­sistä uusista havai­tu­ista tar­tun­noista puol­ta ei voin­ut seu­ra­ta taak­sepäin näi­den maid­en eri­no­maises­sa seurantajärjestelmässä.

        Hin­ter­her ist man immer klüger:
        Olisi ja olisi. Wash­ing­tonis­sa ensim­mäi­nen tar­tun­ta oli jo tam­miku­un ensim­mäisel­lä viikol­la, kos­ka oireet tuli­vat tam­miku­un puo­livälis­sä. USA:han tuli satatuhat­ta matkus­ta­jaa kuukaudessa vuodenvaihteessa.Italiassa on hyvin suuri epäilys jouluku­un epi­demi­as­ta, oli­han Pohjois-Ital­ias­sa sato­jatuhan­sia kiinalaisia vierastyövoimana.

        Tai­wan sul­ki rajansa jo vuo­den­vah­teessa, jol­loin mitään tietoa ei ollut taudin laadus­ta meil­lä, län­si­maiset tiedo­tusvä­li­neet eivät olleet vielä saa­neet vihiä asi­as­ta, tai­wani­laiset tiesivät , että mihinkään vel­jeskansan, Kiinan, hal­li­tuk­sen tiedot­teisi­in ei voin­ut luot­taa. Jälkivi­i­saiden kan­nat­taa oikeasti kiin­nit­tää huomion­sa asioiden tapah­tu­misen kro­nol­o­giseen järjestyk­sen, kos­ka aja­tus- ja mieliku­va­harha nimeno­maan vaivaa heitä, eikä meitä real­is­te­ja. WHO:n asi­as­ta anta­ma tiedo­tus oli vieläpuo­livälis­sä tam­miku­u­ta se, että ”ei tar­tu ihmis­es­tä ihmiseen”. Mis­sä itse olit uuden­vuo­den aikana, onko sin­ul­la pitävää todis­tet­ta siitä, että tiesit, mitä piti tehdä, ja milloin ?

        Tiede­tään myös, että vierastyöläis­ten joukos­sa eiEtelä-Kore­akaan ole voin­ut toteut­taa maa­han­tu­lo­rajoituk­sia täysin veden­pitävästi, niin riip­pu­vainen se on ulko­maalai­sista ruumi­il­lisen työn tekijöistä.

        Ja yksikään maini­tu­ista maista ei ole saanut virus­ta tapetuk­si; vii­imei­sistä uusista havai­tu­ista tar­tun­noista puol­ta ei voin­ut seu­ra­ta taak­sepäin näi­den maid­en eri­no­maises­sa seurantajärjestelmässä.

        Koron­aviruk­seen ei ole hoitoa eikä rokotet­ta. Fakta.

        Karan­teeni tehoaa koron­aviruk­seen. Sen täy­tyy löytää tar­tun­ta-aikanaan uusi ihmi­nen isän­näk­seen, muuten se häviää. Tämä on vah­va oletus.

        Taudin sairas­ta­mal­la saa immu­ni­teetin jol­loin jol­loin ei kel­paa viruk­selle uudek­si isän­näk­si. Tämäkin on vah­va oletus.

        Mitä tehokkaampi karan­teeni niin sitä nopeam­min tar­tun­nat kään­tyvät lasku­un. Fakta.

        Karan­teeni rajal­la on sekä tehokkaampi että ennenkaikkea tavat­toman paljon halvem­pi kuin maan sisäi­nen lock­down kun virus lev­iää maan sisäl­lä epi­demi­ana. Fakta.

        Tässä joukko fak­to­ja jot­ka ovat kiis­tat­to­mia, vai ovatko?

        Nyt on kuitenkin niin erikoinen tilanne että THL on jotenkin eri mieltä viimeis­es­tä — “…on näyt­töä siitä että rajo­jen sulkem­i­nen ei ole tehokas keino raja­ta epi­demi­aa vaan voi jopa vaikeut­taa sitä kun avun saan­ti vaikeu­tuu”. Tämä lause on THL:n ebo­lara­portista jon­ka tek­i­jänä on keskeis­es­ti asiantun­ti­ja Jus­si Sane joka on koron­aepi­demi­as­sa ollut paljon julkisuudessa.

        Näyt­tää siltä että epi­demia-alueelta tullei­den loma­lais­ten karan­teenin uno­ht­a­mi­nen helmiku­un lop­ul­ta maalisku­un puo­liväli­in ei ollut pelkkä uno­hdus vaan ajat­te­lu­ta­van ero. Tiedon puut­teesta ei ole kyse ainakaan maalisku­us­sa kun jär­jestään kaik­ki jälji­tyk­set pää­tyivät lento­kent­tien kaut­ta sil­loisille epidemia-alueille.

        Tai­wanin ensim­mäi­nen toi­mi kulku­tau­tiepi­demi­as­sa oli rajo­jen sulkem­i­nen mut­ta kos­ka rajan sulku vuo­taa aina niin täy­den­net­tynä tes­tauk­sel­la ja jälji­tyk­sel­lä joits ei ollut vielä käytet­tävis­sä ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeisessä espanjantautiepidemiassa.

        Tähä­nas­ti­nen track record on vah­vasti tukah­dut­tamisen puolel­la, Tai­wan, Uusi-See­lan­ti, Etelä-Kore.

        Tukah­dut­tamis­es­ta voidaan aina siir­tyä lau­ma­suo­jaan, Ruot­si. Päin­vas­tainen muu­tos on läh­es mah­do­ton kuten näkyy Espan­jan ulkon­ali­ikku­miskiel­loista ja teol­lisen toimin­nan alasajosta.

        Mikä tahansa strate­gia val­i­taankin se täy­tyy tehdä poli­it­tise­na päätök­senä. Näyt­tää siltä että tässä yritetään vält­tää poli­it­ti­nen vas­tuu vetäy­tymäl­lä hal­li­tuk­sen viras­ton selän taakse.

      5. Yksi fak­ta uno­h­tui. Viruk­ses­sa on miljoo­nan alku. Virus pitää hävit­tää kokon­aan, ennen kuin se on pois­tet­tu kokon­aan. Muuys­sa tapauk­ses­sa rajoituk­sten purkautues­sa epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan. Tar­tun­to­ja voi yrit­tää jäljit­tää, mut­ta se on han­kalaa, kun taudin voi “sairas­taa” oireettomana.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Yksi fak­ta uno­h­tui. Viruk­ses­sa on miljoo­nan alku. Virus pitää hävit­tää kokon­aan, ennen kuin se on pois­tet­tu kokon­aan. Muuys­sa tapauk­ses­sa rajoituk­sten purkautues­sa epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan. Tar­tun­to­ja voi yrit­tää jäljit­tää, mut­ta se on han­kalaa, kun taudin voi ”sairas­taa” oireettomana.

        Jos uusia tar­tun­taketju­ja on vain muu­ta­ma päivässä, voidaan näi­den kon­tak­te­ja ja ympäristöä tes­tates­sa ampua melkoisel­la hehtaaripys­syl­lä, kun koko val­tion kap­a­siteet­ti on käytössä. Tässäkin skaalat toimi­vat rajakaran­teenin eduksi.

        Rajakaran­teeni (2–4 viikkoa) ei todel­lakaan ole kallis rajoi­tus, vaik­ka se säädet­täisi­in pysyväk­si. Nyt on vaan vähän myöhäistä siihen. Euroop­palainen rajakaran­teeni olisi 100 ker­taa halvempi.

      7. Olli S: Jos uusia tar­tun­taketju­ja on vain muu­ta­ma päivässä, voidaan näi­den kon­tak­te­ja ja ympäristöä tes­tates­sa ampua melkoisel­la hehtaaripys­syl­lä, kun koko val­tion kap­a­siteet­ti on käytössä. Tässäkin skaalat toimi­vat rajakaran­teenin eduksi.

        Rajakaran­teeni (2–4 viikkoa) ei todel­lakaan ole kallis rajoi­tus, vaik­ka se säädet­täisi­in pysyväk­si. Nyt on vaan vähän myöhäistä siihen. Euroop­palainen rajakaran­teeni olisi 100 ker­taa halvempi.

        Ehkä meil­lä on vielä reit­ti Euroopankin laa­juiseen ulko­ra­jan karan­teeni­in jon­ka talous­vaiku­tus on enää minimaalinen.

        Mut­ta siihen päästään käytän­nössä parhait­en siilot­ta­mal­la virus jokaiseen maa­han ja tais­tele­mal­la sitä vas­taan maa ker­ral­laan paikallisesti.

        Siinä on sekin etu että eri vai­heessa ole­van maat kykenevät aut­ta­maan. Se on ollut mah­do­ton­ta kun tilanne tuli ker­ral­la päälle koko Euroopassa.

      8. “Koron­aviruk­seen ei ole hoitoa eikä rokotet­ta. Fakta.”

        Ei ole noista kovin moni vält­tämät­tä fak­to­ja. Koron­aa vas­taan on ole­mas­sa rokot­tei­ta. Useitakin. Niiden keskinäi­nen parem­muus, tehokku­us ja sivu­vaiku­tuk­set vaan ovat tois­taisek­si liian tun­tem­at­to­mia sekä eläin­ten että ihmis­ten osalta, joten niitä ei uskalleta alkaa ihmiskoelu­on­teis­es­ti jakaa ihmisille ennen kuin on käy­ty läpi nor­maalit lääketi­eteel­liset menet­te­lyt, jois­sa mah­dol­lisia sivu­vaiku­tuk­sia tutk­i­taan ensin eläinkokein ja sit­ten pienel­lä joukol­la ihmisiä ennen kuin mitään niistä ote­taan käyt­töön laa­jamit­tais­es­ti. Itse viruk­seen ei ole hoitoa, mut­ta sen kanssa yhtä aikaa sairastet­tavista taudeista mon­een on, ja yleen­sä ilmeis­es­ti juuri ne muut tau­dit aiheut­ta­vat koron­aan sairas­tunei­den kuolemat.

        “Karan­teeni tehoaa koron­aviruk­seen. Sen täy­tyy löytää tar­tun­ta-aikanaan uusi ihmi­nen isän­näk­seen, muuten se häviää. Tämä on vah­va oletus.”

        Ei vält­tämät­tä. Nyt tutk­i­taan myös sitä, voiko korona jäädä joi­hinki­in yksilöi­hin taval­laan piilevänä pysyvästi, ja että onko mah­dol­lista, että se voisi tart­tua sitä kaut­ta pitkänkin ajan päästä vielä eteen­päin. Jotkut viruk­set ovat sellaisia. 

        “Taudin sairas­ta­mal­la saa immu­ni­teetin jol­loin jol­loin ei kel­paa viruk­selle uudek­si isän­näk­si. Tämäkin on vah­va oletus.”

        Tuo­ta ei tiede­tä. On löy­tynyt jo sen ver­ran paljon uud­estaan sairas­tunei­ta, että alkaa näyt­tää siltä, että joko näi­den negati­ivi­nen näyte on men­nyt pieleen (korona on ollut esim. sel­l­aises­sa vai­heessa, ettei se ole näkynyt testis­sä), tai sit­ten korona voi tart­tua joillekin uudestaan.

        “Mitä tehokkaampi karan­teeni niin sitä nopeam­min tar­tun­nat kään­tyvät lasku­un. Fakta.”

        Ei vält­tämät­tä. Voi olla toisin päinkin. Sekin on mah­dol­lista, että karan­teeneil­la hidaste­taan taudin lev­iämistä niin paljon, että tar­tun­to­jen kään­tymi­nen lasku­unkin hidas­tuu. Epi­demi­an tai pan­demi­an kokon­aiskesto voi sen myötä myös kasvaa.

        “Karan­teeni rajal­la on sekä tehokkaampi että ennenkaikkea tavat­toman paljon halvem­pi kuin maan sisäi­nen lock­down kun virus lev­iää maan sisäl­lä epi­demi­ana. Fakta.”

        Ei ole vält­tämät­tä fak­ta tuokaan. Tois­taisek­si ei tun­neta kovin hyvin ulko­ra­jakaran­tee­nien tehoa eikä kus­tan­nus­ta eikä maan sisäisen lock­down­inkaan tehoa ja kus­tan­nuk­sia — eikä sitäkään, ovatko ne käytet­tävis­sä vai­h­toe­htoisi­na toim­intat­apoina, vai toimivia vain yhdis­telminä. Sitäkään ei tiede­tä, miten hyvin rajakaran­teeni toimii. Sin­ga­pore luuli, että sil­lä on käytössä hyvä ja tehokas rajakaran­teeni, mut­ta nyt on käynyt ilmi, että se vuoti siir­to­työläis­ten osalta, ja se esi­in­tyi koro­nan tor­jun­nan mallies­imerkkinä, kunnes korona lähti lev­iämään Sin­ga­pores­sa kovaa vauh­tia siir­to­työläis­ten joukos­sa. Siir­to­työläisiä on vira­nomais­ten karan­teen­i­tiedo­tuk­sil­lakaan vaikea ohja­ta, jos ei ole yhteistä kieltä. Suomeenkin on tulos­sa kesäk­si ilmeis­es­ti use­ampi lentokoneelli­nen siirtotyöläisiä.

  55. Ter­veisiä Tai­wanista! Kiitos Osmo main­ios­ta, fak­tapo­h­jais­es­ta analyysistäsi!

    Tänään 17.4.2020 Tai­wanis­sa rek­isteröi­ti­in toinen peräkkäi­nen päivä ilman uusia koronat­a­pauk­sia. Vira­nomais­ten ja kansalais­ten toim­inta on ollut Tai­wanis­sa eri­no­maista. Viimeaikaiset koronat­a­pauk­set ovat olleet ulko­mail­ta palan­nei­ta tai­wani­laisia tai hei­dän lähipi­ir­iään. Hei­dän tautin­sa on saatu pysäytet­tyä 14 päivän karan­teenin aikana. 

    Elämä Tai­wanis­sa on läh­es nor­maalia: koulut, päiväkodit, rav­in­to­lat ovat auki. Rajoituk­si­akin on: yök­er­hot ovat sul­jet­tu­ja, base­ball-liigaa pelataan tyhjille kat­so­moille, kuume mitataan mon­es­sa julkises­sa raken­nuk­ses­sa. Läh­es kaik­ki pitävät suumask­ia, joiden jakelu on sään­nel­ty julk­ishallinnon, apteekkien ja kaup­po­jen yhteistyöllä.

    Tältä maail­mankol­kalta kat­sot­tuna näyt­tää ihmeel­liseltä, miten Suomen päämääränä voisi olla mikään muu kuin mah­dol­lisim­man tehokas taudin pysäyt­tämi­nen. Kos­ka tau­ti ehti jo lev­itä Suomes­sa riit­tävän pitkälle, paras mallisuori­tus lie­nee Etelä-Korea (jos­sa uusien tapausten määrä on ollut alle 50/pv yli viikon ver­ran, eilen vain 22 kpl). 

    Lääketiede painaa pitkää päivää lääkkei­den ja roko­tusten kanssa. Jos ja kun siltä rin­ta­mal­ta tulee tehokkai­ta lääkkeitä, niin Suomes­sa ei pidä antaa ihmisiä kuol­la turhaan anta­mal­la taudin ede­tä tarpeet­tomasti. Kes­ki-ikäi­sis­säkin on aika paljon perus­sairauk­sia sairas­tavia ihmisiä, joista merkit­tävä osa on pien­ten las­ten vanhempia.

    Ruot­si on hak­sah­tanut väärille raiteille, sieltä ei nyt mallia kan­na­ta ottaa. Taita­vat Ruot­sis­sa olla liian ylpeitä tun­nus­taak­seen omat virhen­sä. Itä-Aasia on suun­ta, mis­tä toim­inta­malle­ja kan­nat­taa nyt kopioida.

  56. Viruk­set ovat oppi­neet, covid19 lisään­tyy nopeasti ja alkaa tar­tut­taa ennen oire­i­ta. Vaka­vat oireet ovat ehkä vain sivuilmiö, Poti­las para­nee tai kuolee, jos para­nee, niin virus jää poti­laaseen ehkä pysyvästi vähän kuin HIV virus. Kun virus on levin­nyt laa­jalle, sen muta­toin­ti lisään­tyy, tulee uusia tehokkaampia versioita.
    Rokot­teen kek­simi­nen tapah­tuu etsimäl­lä paran­tuneista poti­laista immu­ni­teet­titek­i­ja. Jos immu­ni­teet­tiä ei syn­ny on rokot­teen kek­simi­nen erit­täin vaikeaa. Kokeil­laan ole­mas­sa ole­via lääkkeitä, kaive­taan maas­ta mul­tanäyt­teitä’.… Huh. Maail­man suuri tais­telu käy­dään ihmiskun­nan ja viruten välil­lä. Onko­han eristämi­nen ain­oa taistelukeino.
    “Paran­tuneista” poti­laista on löy­det­ty viruk­sia ja jotkut ovat sairas­tuneet uudestaan.
    Hyviä luen­to­ja https://www.youtube.com/watch?v=svlKm4S1M3Y&list=PLGhmZX2NKiNlwig68CGPHQI_Pcxri4LDx

    1. “Tehokkaampi­en ver­sioiden” muta­toi­tu­mi­nen kuu­lostaa siltä, kuin virus jotenkin tietäisi muta­toitua siten, että se aina on entistä tehokkaampi. Jos se olisi mutaa­tion jäl­keen vakavam­man sairau­den aiheut­ta­ja, aiheut­taisi se väestössä nopeasti har­ven­e­mista, ja viruk­sen lev­iämi­nen tukah­tu­isi itses­tään. Ja mainit­se­masi väite edel­lyt­tää kaikkien muidenkin ihmisessä oleile­vien virusten muut­tuvan tehokkaam­mik­si, niin ei kuitenkaan ole käynyt niiden virusten kohdal­la, jot­ka ovat helpoim­min tar­tut­tavi­akin. Mutaa­tiois­sa voidaan nähdä yhtä hyvin myös toden­näköisyys muun­tu­mis­es­ta vähem­män sairastuttavaksi. 

      Lisäk­si tiedämme, että her­pesvirus (ja HIV) säi­lyy mon­es­sa ihmisessä läpi elämän. Sekään siis ei ole ihmiskun­taa pois­tanut maan päältä.

  57. “Ikära­sis­mi” on hölmö sana. Älä käytä sitä. Koskaan. Sana mitä ilmeis­es­ti hait on “ikäsyr­jin­tä”. Annan tehtäväk­si selvit­tää mik­si ikä ei ole rotu.

    Sit­ten asi­aan. Viron Saaren­maal­la on lehti­tiedon mukaan jopa 50 % asukkaista on saanut koronatar­tun­nan. Hyvä lab­o­ra­to­rio joukko­suo­ja-teo­ri­an testaamiseksi.

    1. Balle Ranst­edt:
      ”Ikära­sis­mi” on hölmö sana. Älä käytä sitä. Koskaan. Sana mitä ilmeis­es­ti hait on ”ikäsyr­jin­tä”. Annan tehtäväk­si selvit­tää mik­si ikä ei ole rotu.

      Sit­ten asi­aan. Viron Saaren­maal­la on lehti­tiedon mukaan jopa 50 % asukkaista on saanut koronatar­tun­nan. Hyvä lab­o­ra­to­rio joukko­suo­ja-teo­ri­an testaamiseksi.

      Wall Street Jour­nalin mukaan Wuhanis­sa 2–3% olisi vas­ta-ainetestin aivan endim­mäis­ten alus­tavien tulosten mukaan sairas­tanut koro­nan. Toinen lukemista on pakko olla virheelli­nen. Mis­sä lehdessä tuo Saaren­maan tulos oli?

      1. K.k.: Wall Street Jour­nalin mukaan Wuhanis­sa 2–3% olisi vas­ta-ainetestin aivan endim­mäis­ten alus­tavien tulosten mukaan sairas­tanut koro­nan. Toinen lukemista on pakko olla virheelli­nen. Mis­sä lehdessä tuo Saaren­maan tulos oli?

        Jotain kum­mallista Wuhanin, taudin alkuläheen, luvuis­sa on pakko olla, kun esim. Kali­forn­ian San­ta Claras­sa vas­ta-ainei­den osu­udek­si arvioidaan 2,49–4,16% — ja että tar­tun­to­ja olisi 50–85 ‑ker­tainen määrä vahvis­tet­tui­hin tapauk­si­in nähden.

        COVID-19 Anti­body Sero­preva­lence in San­ta Clara Coun­ty, California

      2. Jotain kum­mallista Wuhanin, taudin alkuläheen, luvuis­sa on pakko olla

        Kun luvut päätetään puolue­jo­h­dos­sa, niitä ei osa­ta säätää loogisik­si. Eilen löy­tyi Wuy­hanista 1200 uut­ta kuollutta.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kun luvut päätetään puolue­jo­h­dos­sa, niitä ei osa­ta säätää loogisik­si. Eilen löy­tyi Wuy­hanista 1200 uut­ta kuollutta.

        Voi hyvin olla. Tosin Suomes­takin on nyt löy­tymässä kym­meniä uusia kuollei­ta. Samoin New York­ista löy­tyi. Ital­ias­sa kuollei­den määrä on ilmeis­es­ti moninker­tainen tilas­toitu­un näh­den. On var­maan muitakin.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Kun luvut päätetään puolue­jo­h­dos­sa, niitä ei osa­ta säätää loogisik­si. Eilen löy­tyi Wuy­hanista 1200 uut­ta kuollutta.

        Uudel­la­maal­la tuli läh­es vas­taa­va hyp­päys kun hoivakotei­hin kuollei­ta oli tilas­toin­nin ulkop­uolel­la. Wuhanin tulosten ohit­ta­mi­nen pelkkänä Kiinan kom­mu­nis­tisen puolueen val­heena on älyl­listä laisku­ut­ta. En edes näe syytä vale­hdel­la tässä asiassa.

        Wuhanin ensim­mäis­ten tulosten mukaan tar­tun­to­ja olisi siis vain viisinker­tainen määrä. Maalisku­us­sa kiinalaiset, sil­loin pelkäl­lä näp­pitun­tu­mal­la, arvioi­vat 20–30 ker­taista määrää. Ter­va­hau­dan muu­ta­ma päivä myöhem­min julk­isu­udessa esit­tämä saman­su­u­ru­inen arvio lie­nee perus­tunut tähän. Osasyynä isoon arviooon voisi olla että Wuhanin tart­tuvu­us­luku arvioiti­in sil­loin noin kolmeen ja jälkikä­teen arvio on että se oli yli viiden.

        Huolestut­tavin tulos olisi jos vas­ta-ainei­ta ei enää näky­isi ver­essä paljoa parin-kol­men kuukau­den jäl­keen, Wuhanin epi­demi­a­han on van­hin. En tiedä onko lääketi­eteel­lis­es­ti mah­dol­lista että immu­ni­teet­ti katoaisi niin nopeasti, tuskinpa.

        Tutkimus­menetelmistä ero ilmeis­es­ti johtuu ja pie­nil­lä ihmis­määril­lä sat­tuma heit­telee luku­ja vil­listi. Kalforn­ian tutkimuk­ses­sa nähtävästi tes­tat­ti­in posi­ti­ivisille vain n. 30 tois­si­jaista varmis­tustestiä joiden tulok­set skaalat­ti­in sit­ten kaikki­in positiivisiin.

        Kali­for­ni­as­sa käytet­ti­in face­book main­ok­sia, se voisi valikoi­da tutkimuk­si­in ensisi­jais­es­ti ihmisiä jot­ka ovat tun­te­neet joitakin oire­i­ta ja halu­a­vat tietää. Vakioin­ti ei sen tyyp­pistä virhet­tä voi kor­ja­ta. Wuhanis­sa tes­tat­ti­in kaik­ki sairaalan työn­tek­i­jät ja muista syistä sairaalan tule­vat poti­laat. Siitäkään ei voi suo­raan päätel­lä koko väestön tilan­net­ta. Voisi kuitenkin kuvitel­la että työn­tek­i­jöil­lä sairas­tavu­us olisi vähin­tään yhtä yleistä kuin muul­la väestöllä.

        Mie­lenki­in­toista on myös Itä­val­lan tulos joka on ylära­jal­laankin alle pros­entin. Näyt­tää ole­van sen ver­ran vaikeaa että tuskin THL:n Suomen tutkimuskaan tuo lop­ullista tulosta mut­ta lisää tietoa kuitenkin, toiv­ot­tavasti täl­lä ker­taa data ja menetelmät avataan kuten Lääkärile­hti on vaatinut.

      5. K.K.: En edes näe syytä vale­hdel­la tässä asiassa.

        Sopii kat­soa, mil­laista pro­pa­gan­dakam­pan­jaa Kiinan johto on käynyt. Sitä ei vält­tämät­tä voi län­sieu­roop­palaisel­la logi­ikalla ymmärtää, ja osaltaan se on tietysti tarkoitet­tu kotiyleisölle. Kiinan val­tio­val­ta on mm. antanut salali­it­to­te­o­ri­oiden siitä, että virus olisi amerikkalaista, ital­ialaista tai jopa venäläistä perua, lev­itä kiinalaises­sa sosi­aalises­sa medi­as­sa, mis­sä se nor­maal­isti siivoaa täm­möiset pois. Xin hallinto tun­tuu todel­lakin pitävän pan­demi­aa vaka­vana kasvo­jen mene­tyk­senä, ja pyrkii voimakkaasti maala­maan kuvaa, jos­sa Kiina on asiansa hoi­tanut maa ja muut tunareita.

        Vas­ta-ainetestien osalta olisi hyvä tietää, mitä testiä kus­sakin tutkimuk­ses­sa on käytet­ty. Niis­sä on aika merkit­täviä ero­ja erot­te­lykyvyn suh­teen. Olet­taisin, että kiinalais­ten julka­istus­sa serol­o­gises­sa tutkimuk­ses­sa on käytet­ty parhai­ta saatavil­la ole­via välineitä, mut­ta Kiinas­ta on myös viety ulko­maille vas­ta-ainepikat­este­jä, joiden erot­telukyky oli niin huono, että esim. espan­jalaiset tote­si­vat ne kokon­aan turhiksi.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Kun luvut päätetään puolue­jo­h­dos­sa, niitä ei osa­ta säätää loogisik­si. Eilen löy­tyi Wuy­hanista 1200 uut­ta kuollutta.

        Ikävä kyl­lä Stan­fordin repub­likaa­ni­pahvit eivät vedä ver­to­ja Kiinan kom­mu­nis­tipuolueen tilas­toti­eteil­i­jöille. Kiinan luvut ovat olleet ikävän kon­sis­tent­te­ja, Stan­fordis­sa revitel­lään tulok­sil­la jot­ka eivät eroa nol­lahy­po­teesistä (San­ta Claras­sa ei ole koron­avirustapauk­sia) ja imp­likoi­vat käsit­tämät­tömän kovia R0-luku­ja. Ehkä THL:n kepu­laiset saa­vat parem­pia tuloksia.

      7. ksee: Jotain kum­mallista Wuhanin, taudin alkuläheen, luvuis­sa on pakko olla, kun esim. Kali­forn­ian San­ta Claras­sa vas­ta-ainei­den osu­udek­si arvioidaan 2,49–4,16% – ja että tar­tun­to­ja olisi 50–85 ‑ker­tainen määrä vahvis­tet­tui­hin tapauk­si­in nähden.

        COVID-19 Anti­body Sero­preva­lence in San­ta Clara Coun­ty, California

        Ton sun paperin mukaan San­ta Claras­ta löy­tyi 1,5 % vas­ta-aineposi­ti­ivista (50 kap­palet­ta Face­bookin kaut­ta tavoite­tu­ista 3439 tes­ta­tus­ta). Testin tarkku­us on sulate­tul­la verel­lä tehty­jen testien mukaan alle 99,5 % (eli 19 kap­palet­ta noista posi­ti­ivista oli toden­näköis­es­ti vääriä positiivisia).

        Tämä samoin kuin nuo Wuhanin luvut ovat ikävän lähel­lä kohinaa.

      8. ksee: Jotain kum­mallista Wuhanin, taudin alkuläheen, luvuis­sa on pakko olla, kun esim. Kali­forn­ian San­ta Claras­sa vas­ta-ainei­den osu­udek­si arvioidaan 2,49–4,16% – ja että tar­tun­to­ja olisi 50–85 ‑ker­tainen määrä vahvis­tet­tui­hin tapauk­si­in nähden.

        COVID-19 Anti­body Sero­preva­lence in San­ta Clara Coun­ty, California

        Tämä tutkimus ei näyt­täisi saa­van täysiä tilas­toti­eteel­lisiä pisteitä: 

        https://statmodeling.stat.columbia.edu/2020/04/19/fatal-flaws-in-stanford-study-of-coronavirus-prevalence/

        Tämän mukaan testi antaa 95 % luot­ta­mus­ra­jal­la enem­män false-posi­ti­ivisia kuin tutkimuk­ses­sa löy­det­ti­in posi­ti­ivisia. Tulos on myös ris­tiri­idas­sa esim. Dia­mond Prin­ces­siltä las­ket­tu­jen luottmus­ra­jo­jen kanssa.

    2. Balle Ranst­edt: Annan tehtäväk­si selvit­tää mik­si ikä ei ole rotu.

      Van­huk­sille pitää erik­seen tar­jo­ta etusi­jaa jonossa?

  58. Näitä kir­joituk­sia on epämiel­lyt­tävää lukea ja lähtöo­le­tuk­sesi ovat mielestäni vääriä samat­en kuin niistä seu­raa­vat päätelmät.
    Ihmiset eivätkä varsinkaan val­tiot ole risk­ineu­traale­ja päätök­sen­tek­i­jöitä, sil­lä ihmiset ovat jär­jestäy­tyneet val­tioik­si pääosin tur­val­lisu­u­den takia, val­tiot ovat kuin suuria vaku­u­tusy­htiöitä. Tätä taus­taa vas­ten on älytön­tä ajatel­la asioi­ta odotusar­vo­jen kaut­ta vaan mukaan on otet­ta­va myös ihmis­ten taipumus käsit­tää ja kokea tap­pi­ot ja hyödyt eri taval­la. Oma kuole­ma ja se mitä riske­jä ihmi­nen on valmis otta­maan sen uhal­la eroa­vat huikeasti tapauk­sis­sa jois­sa ris­ki on “tut­tu” eli helpom­min arvioitavis­sa ja niis­sä mis­sä se ei ole, ja tämän pan­demi­an kohdal­la ris­ki ei ole yksilön kohdal­la hel­posti tai edes vaival­la hahmotettavissa.
    Insinöörin mielestä on sama ottaa 50% ris­ki 100 lisäkuole­mas­ta kuin 0,005% ris­ki miljoonas­ta lisäkuole­mas­ta, mut­ta yhteiskun­nan ja yksilön kannal­ta kyse on täysin eri mit­talu­okan tapah­tu­mista, eikä yksikään jär­jelli­nen yhteiskun­ta ottaisi jälkim­mäistä riskiä.
    Ei ole sat­tuma etteivät suo­ma­laiset men­esty diplo­ma­t­ian saralla.

  59. Ps. Kun THL tote­si pari päivää sit­ten, että Suomes­sa (pois lukien Uusi­maa) tar­tun­taketjut on tähän asti kyet­ty jäljit­tämään, tästä voinee päätel­lä, että Suomes­sa (pois lukien Uusi­maa) yhtään tar­tun­taa ei ole saatu juok­supoluil­ta tai kaupois­sa asioidessa, kos­ka näis­sähän ei tar­tun­taketjua pysty jäljit­tämään — jos ohi on kävel­lyt kym­meniä, sata sat­un­naista ihmistä. Jos THL:llä on tieto tar­tun­tapoluista, mik­si se ei julk­ista niitä, anonyymisti tietysti, tyypeit­täin? Minkälai­sis­sa tilanteis­sa, olo­suhteis­sa, tar­tun­ta on tapahtunut?
    Muuten olen sitä mieltä, yllä maini­tus­sa val­os­sa, että nyt tarvit­taisi­in taas Niin­istöä, sanomaan täl­lä ker­taa, että ’sosi­aa­li­nen etäisyys ei tarkoi­ta fyy­sistä eristäy­tymistä’. Jos ollaan puo­livuot­ta sisäl­lä, odot­ta­mas­sa sitä toista korona-aal­toa, mei­dän BMI-indek­simme (väestö­ta­sol­la) nousee ja immuu­nipuo­lus­tus heikke­nee siinä määrin, että tois­es­ta aal­losta tulee vielä tuhoisampi kuin ensimmäisestä.
    Kun henkilö puhuu, kan­nat­taa aina pohtia, onko hänel­lä ‘skin in the game’ (oma nah­ka pelis­sä) ja minkä asian suhteen.

  60. Osmo: Etä­työstä pitäisi päästä pian taval­liseen työhön, kos­ka etä­työ on teho­ton­ta. Aluk­si se voi sujuakin, mut­ta tieto­jen lev­iämisen hidas­tu­mi­nen (ei yhteistä kahvi­tun­tia) koitu­vat ongel­mat kumu­loitu­vat. Viral­li­sis­sa etäkok­ouk­sis­sa käsitel­lään vain viral­liset asi­at, oikean kok­ouk­sen tauol­la voi nykäistä kol­le­gaa hihas­ta ja sanoa tai kysyä jotain.”

    Oikeasti etä­työ on teho­ton­ta, jos siihen ei ole kult­turia, osaamista ja tot­tumus­ta. Min­un työssäni etä­työ on jopa paljon tuot­tavam­paa nor­maal­is­tikin. Työy­hteisöni on hajal­laan ympäri Suomea, joten etäkok­ouk­set ovat muutenkin arkea. Min­ul­la on sähköiset väli­neet jol­la nykäistä hihas­ta kol­le­gaa, jos pitää kysyä jotain tai ker­toa jotain. Hihas­ta nykäisy voi myös olla, että ote­taanko pikainen puhelu (ilman videoku­vaa tietoli­iken­teen säästämiseksi).

    Uskon että moni työy­hteisö oppii paljon miten sähköis­ten välinei­den kanssa voi työsken­nel­lä tehokkaasti. Turha matkus­t­a­mi­nen vähe­nee tulev­ina vuosi­na var­masti paljon tämän har­joituk­sen myötä.

  61. Osaatko Osmo sanoa mik­si medi­as­sa ei käsitel­lä koron­aepi­demi­aa ja sen tor­jun­taan tehtäviä toimen­piteitä kir­joituk­sesi näkökul­mas­ta? Siis pri­or­isoin­nista, laadukkaan elin­vuo­den arvos­ta, kus­tan­nuk­sista. Media vain päivit­täin uuti­soimii kuollei­den määrät ym. tarkastelemat­ta asi­aa laa­jem­min. Poli­i­itikot tai asiantun­ti­jat eivät uskalla yhdis­tää samaan lauseeseen joidenkin kymmenien/satojen säästynei­den perus­sairaiden van­hus­ten elämää siitä aiheutu­vaan miljardikustannukseen. 

    Yhteiskun­nas­sa tehdään aivan val­tavasti pri­or­isoin­tipäätök­siä koko ajan, eri­tyis­es­ti sairaan­hoi­dos­sa. Eikö olisi kaikkien kannal­ta hyvä käy­dä asi­as­ta avoin­ta keskustelua, kyl­lä ihmiset tämän ymmärtävät. Samal­la voisi eutanasi­as­takin jatkaa keskustelua.

    Toivon, että annat tämän hyvän kir­joituk­sesi vaikka­pa Hesarin julkaistavaksi.

    1. vk: Osaatko Osmo sanoa mik­si medi­as­sa ei käsitel­lä koron­aepi­demi­aa ja sen tor­jun­taan tehtäviä toimen­piteitä kir­joituk­sesi näkökul­mas­ta? Siis pri­or­isoin­nista, laadukkaan elin­vuo­den arvos­ta, kus­tan­nuk­sista. Media vain päivit­täin uuti­soimii kuollei­den määrät ym. tarkastelemat­ta asi­aa laajemmin.

      Olin joskus ollut tilanteessa, jos­sa eräs kokenut, tun­net­tu toimit­ta­ja antoi tuolle ilmiölle seli­tyk­sen. Hän selit­ti ilmiötä sil­lä, että toimit­ta­ja saa yleen­sä saman palkan per kir­joitet­tu jut­tu riip­pumat­ta siitä, miten sen tekee. Jos vai­h­toe­htona on tehdä hel­posti jut­tu valmi­ik­si jonkun net­ti­in tar­joamia tiedoteaineis­to­ja runk­ona käyt­täen, mah­dol­lis­es­ti yhden tai pari täy­den­tävää haas­tat­telua päälle tehden (jos eti­ik­ka ei kestä ihan pelkkään valmi­iseen tiedoterunk­oon tukeu­tu­mista), tai tehdä kir­joit­taa työläs jut­tu näkökul­mas­ta, jota muut eivät ole käsitelleet itse alus­ta läh­tien jut­tu kir­joit­taen, niin kum­man­laisen toim­intata­van toimit­ta­jat pääsään­töis­es­ti val­it­se­vat? Lukuisat uutismais­es­ti run­goltaan valmi­ik­si kir­joite­tut tiedot­teet lev­iävät mediois­sa ikään kuin riip­pumat­tomien jour­nal­istien tekem­inä omi­na uutisjut­tuina, mon­es­sa “itsenäisessä” medi­as­sa aika saman tyyp­pis­inä. Englan­ninkielis­ten alkutek­stien kohdal­la mon­et toimit­ta­jat kään­tävät run­gon, suomenkielis­ten jut­tu­jen kohdal­la edes runk­oa ei kään­netä. Varsi­naista itsenäistä tutki­vaa jour­nal­is­mia tekevät toimit­ta­jat ovat liian harvassa.

      Kuollei­den määristä tulee päivit­täin THL:n tiedot­teet, joten niistä saa help­poa uutis­ma­te­ri­aalia. Pri­or­isoin­ti­jut­tu­ja varten kukaan ei lähet­tele tiedot­tei­ta. Soin­in­vaaran blo­geista on joitain uutisjut­tu­ja viime viikkoina myös tehty. Niis­sä on ollut valmista siteer­aamiskelpoista mate­ri­aalia. Mut­ta sel­l­aisia jut­tu­ja kukaan ei ole tehnyt, jois­sa olisi selvitel­lyt, miten ja kuka Suomes­sa näitä pri­or­isoin­te­ja virkakoneis­tossa on men­neisyy­dessä tehnyt, ja kysel­lyt näitä päätök­siä teke­vien näke­myk­siä sit­ten myös korona-asioiden pri­or­isoin­tei­hin. Sel­l­ainen jut­tu olisi työläs tehdä, kos­ka toimit­ta­jan pitäisi tehdä pait­si haas­tat­telu­ja, myös selvit­tää, että ketkä sel­l­ai­sista asioista Suomes­sa edes tietävät. Jo se voi olla ollut niin työlääk­si miel­let­ty asia, että jutun tekem­i­nen lop­puu siihen, jos jut­tu­ja saa tehtyä pienem­mäl­läkin vaival­la samal­la pal­ka­lla tai palkkiolla.

      1. Kyl­lä, voi olla toimittajien/toimitusten laisku­ud­es­ta kyse.

        Toisek­si voi olla kyse itsesen­su­urista. Pri­or­isoin­nin avaami­nen per­in­ju­urin saat­taisi nos­taa sel­l­aisen jaskamyrskyn, että mikään toim­i­tus ei halua joutua sel­l­aisen kohteek­si. Kuole­man puolue on kuulem­ma koron­aan liit­tyen ole­mas­sa joidenkin mielestä, kun kyse on vas­tu­ullis­es­ta julk­isten varo­jen hoitamisesta.

        En tiedä mil­lainen ohjeis­tus sairaan­hoidon pri­or­isoin­nista käytän­nössä viimekädessä päät­täville lääkäreille on annet­tu, mut­ta ei käy kateek­si. Voisiko olla, että kun pri­or­isoin­nista ei keskustel­la niin se antaa parem­man työrauhan lääkäreille?

  62. Moni par­jaa ylireagoin­nista. Mietitään­pä Ital­ian tilan­net­ta jos­ta THL:n yli­jo­hta­ja ker­toi 24.2 Ital­ian sulku­jen osalta sen ole­van tarpee­ton pani­ikki­nap­pu­la ja ylireagointia.Onneksi eivät alireagoineet?

    Epä­var­mas­sa tilanteessa ja epä­var­man tiedon nojal­ta on arvotet­ta­va riske­jä. Parem­pi kokeil­la het­ki liian ron­skisti ja vält­tää epi­demi­an karkaami­nen käsistä. Rajoituk­sia voi sit­ten höl­len­tää jos on tur­val­lista, kuten Suomes­sa selvästi on.

    Rajoi­tusten pois­to liian nopeasti johtaa tilan­neku­van menet­tämiseen. Sairau­den itämisvi­ive tarkoit­taa ikävästi, että vas­ta viikon-parin jäl­keen nähdään miten paljon rajoit­tei­den pois­to vaikut­ti. Jos vaiku­tus oli liian paha, on olta­va mah­dol­lisu­us vielä tiuken­taa ilman että mopo karkaa käsistä täysin.

    Rajoit­tei­den purkamisen sivu­vaiku­tuk­sia väl­tetään tes­tauk­sil­la yms. Mitä voimakkaampi tes­taus, sitä enem­män sivuoire­i­ta se helpottaa.

    Ikävä kyl­lä, kaik­ista höl­len­nyk­sistä huoli­mat­ta sairai­ta on enem­män ja ikäih­misille muu ympäristö on edelleen vaar­alli­nen, höl­len­nyksin jopa vaar­al­lisem­pi kuin nyt, jos sairas­tunei­ta on enemmän.

  63. Sas­ka Saarikosken 17.4.2020 Helsin­gin Sanomis­sa julka­istu jut­tu nos­ti esi­in erään olen­naisen ongel­man koron­a­pan­demi­aan reagoimises­sa. Ammat­tipoli­itikot joutu­vat toim­i­maan poli­it­tis­ten reali­teet­tien raameis­sa, sil­loinkin kun se tarkoit­taa huono­jen päätösten tekemistä ja vähem­män huono­jen päätösten hylkäämistä. Tämä ongel­ma ei tietenkään koske vain koron­a­pan­demi­aa, mut­ta nykyi­nen tilanne nos­taa sen jälleen ker­ran kirkkaasti esi­in. (Demokra­t­ian hylkäämi­nen toki ”ratkai­sisi” ongel­man joltain osin, mut­ta aiheut­taisi puolestaan mui­ta entistä suurem­pia ongelmia.) Onko sin­ul­la pitkän lin­jan poli­itikkona, entisenä kansane­dus­ta­jana ja min­is­ter­inä sekä ratio­naalise­na ajat­teli­jana mitään ratkaisue­hdo­tus­ta tähän vihe­liäiseen ongelmaan?

    1. Polyaa mukaillen: “Have you tried being more wicked than the problem?”

  64. Uusi-See­lan­ti on myls valin­nut tukah­dut­tamis­strate­gian, ja viime päivien tar­tun­talu­vut ovat olleet alle kah­denkymme­nen. Sairaala­hoi­dos­sa nyt 6 poti­las­ta. Rajoituk­set (Alert Lev­el) on viestitet­ty selkeästi tasoit­tain. Kan­nat­taa tutus­tua — jos ei muuten niin viestin­nän esimerkil­lisyy­den ihailemisek­si. Jos Aasian maat eivät kel­paa Suomelle mallik­si, ehkä anglosaksi­nen Uusi-See­lan­ti nais­puoli­sine vasem­mistopäämin­is­tere­i­neen sentään.

    https://covid19.govt.nz/covid-19/about-covid-19/latest-data/

    Rajo­jen avaami­nen ei tuo virus­ta takaisin Suomeen, jos tes­taus- ja jälji­tyskäytän­nöistä pide­tään huol­ta. Pikat­estit ovat tulos­sa nopeam­min kuin rajo­ja kuitenkaan avattaisiin.

    Uudessa-See­lan­nis­sa on myös julka­istu keskite­tysti tärkeim­mät klus­ter­it, mikä voitaisi­in kai tehdä Suomes­sakin. Laa­jan tes­tauk­sen mah­dol­lis­ta­mal­la tilan­neku­val­la voitaisi­in täs­mä­toimia suun­na­ta tärkeimpi­in kohteisi­in vaik­ka nyky­istä laa­jem­minkin — esimerkik­si tilapäisiä vuokra-asun­to­ja hyväk­sikäyt­tämäl­lä voitaisi­in katkaista soma­liy­hteisön ahtaas­ta asumis­es­ta johtu­vat per­hei­den sisäiset tartuntaketjut.

    https://www.health.govt.nz/our-work/diseases-and-conditions/covid-19-novel-coronavirus/covid-19-current-situation/covid-19-current-cases/covid-19-significant-clusters

    1. Uusi-See­lan­ti on täl­läkin het­kel­lä 4‑luokan häly­tyk­sessä, eli käytän­nössä lock­down. Maan rajoille ei ole kovin mon­ta saa­pumi­s­paikkaakaan, kos­ka on saari­val­tio. Vien­ti­te­ol­lisu­us jatkaa toim­intaansa, kos­ka Uuden-See­lan­nin vien­ti on merkit­tävästi strate­gis­ten eläin­tuot­tei­den vien­tiä eli maat­alout­ta. Jos Suo­mi olisi valin­nut korkean teknolo­gian ja ja palvelu­vi­en­nin sijas­ta maat­alouden kansal­lisek­si strate­giak­seen, nyt meil­lä olisi lähin­nä maati­lat toimin­nas­sa, niis­sä muutenkin nou­date­taan bio­tar­tun­to­ja vält­tävää käytän­töä, ja koron­avirus ei edes olisi kovin iso ongelma. 

      Uuden-See­lan­nin raja on kyseisen elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den suo­jelun takia takia yksi maail­man tiukim­min var­tioiduista, ns. rauhankin aikana. Saari­val­tiois­sa muutenkin on tähän men­nessä nähty parhaat tulok­set, mikä liit­tyy rajan yli tul­vivien tar­tun­to­jen torjuntaan.

      Eivätkä yleen­säkään maati­lal­liset käy ollenkaan niin suurelta osin hiih­tomatkoil­la ja elämys­matkoil­la maail­man ympäri, niin kuin suo­ma­laiset valkokaulus­du­u­nar­it ja yrit­täjät hiih­tolomien aikoi­hin. Uuden-See­lan­nin elinkeino­jen joukos­sa tur­is­mia ei taide­ta edes kai­va­ta, on vain 8% brut­tokansan­tuot­teesta ja työl­lisyy­destä, lam­paanvil­lan, lihatuot­tei­den ja maito­tuot­tei­den vien­ti riit­tänee pitämään maan korkean elin­ta­son rikkaana maana. Suomikin voisi säätää seu­raavak­si kymmenek­si vuodek­si tur­is­min kiel­lon kumpaankin suun­taan, ja edel­lyt­tää jokaiselta ulko­mail­ta Suomeen saa­pu­valle kol­men viikon karanteenia.

      Ei tietenkään hait­taisi min­ua. Olen ollut ulko­mail­la, eli Turus­sa, ker­ran viimeisen 18 vuo­den aikana. En jää kaipaa­maan sitäkään yhtä kertaa.

  65. Koron­aviruk­sen tor­jun­ta on pelkkää epära­tional­is­min ylistystä!

    Ajatel­la, meil­lä on tau­ti, joka lev­iää ihmis­ten pärskiessä!

    Miten me tor­jumme tämän uhkan?

    LINNOITTAUTUMALLA SISÄLLE JA PYSÄYTTÄMÄLLÄ YHTEISKUNNAN!

    Miten tämä uhka pysähty­isi ihan aikuis­ten oikeesti?

    Pesemäl­lä käsiä, pitämäl­lä kasvo­mask­ia, ja pysymäl­lä kotona, jos on oire­i­ta. Niin hel­vetin yksinker­taista se on. Mut­ta, osa ihmi­sistä on edelleen idioot­te­ja eivätkä toki nou­da­ta ohjei­ta. Mut­ta, eivät he nou­da­ta niitä ohjei­ta nytkään, siel­lä ne ovat kaupois­sa niiskut­ta­mas­sa ja rykimässä. Ain­oa ero on se, että nyt tuho­taan talous vuosikymmeneksi.

    Suomes­ta tulee äärim­mäisen köy­hä val­tio, kuten myös mon­es­ta muus­ta äärim­mäisi­in rajoituk­si­in sor­tuneista valtioista.

    Koron­avirus on viime viikon tieto­jen poh­jal­ta vaar­alli­nen lähin­nä yli­panois­ille ja heikkokun­toisille perus­sairaille, van­hoille miehille. Kiva tau­ti se ei ole kenellekään, kuten ei ole influ­enssa tahi malar­i­akaan, mut­ta ei näi­den tau­tien vuok­si tuho­ta yhteiskuntia.

    Tässä on nyt toki mah­dol­lisu­us kat­soa tule­vaisu­u­teen ja uusi­in tuot­teisi­in, kuten kasvo­maskei­hin, ja hen­gi­tys­suo­ji­in. Niitä tarvi­taan tule­vaisu­u­den pan­demiois­sa. Ehkäpä sil­loin ymmär­retään henkilöko­htainen suo­jaus, ja muiden ajat­telem­i­nen, kun ollaan kipeitä. Edelleen: ongel­ma on vain ja ain­oas­taan ne pärskeet.

    Tilanne on vähän sama kuin per­skän­nis­sä kapakas­ta naimaan tun­tem­at­toman kanssa. Ilman kumia voi saa­da vaik­ka hivin, mut­ta kumin kanssa voi pan­na men­emään ihan tosis­saan ilman pelkoa mistään.

    Kiitän Osmo Soin­in­vaaraa näistä blogikir­joituk­sista sil­lä niis­sä on jär­jen ään­tä enem­män kuin koko yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa on ollut näinä jär­jet­töminä viikkoina. Har­mi, ettei hän enää ole val­takun­nal­lises­sa poli­ti­ikas­sa mukana sil­lä tämän tuhon kor­jaamises­sa hänelle olisi var­masti käyttöä.

    1. Lau­ri Kumpu­lainen:
      Koron­aviruk­sen tor­jun­ta on pelkkää epära­tional­is­min ylistystä!

      Ajatel­la, meil­lä on tau­ti, joka lev­iää ihmis­ten pärskiessä!

      Miten me tor­jumme tämän uhkan?

      LINNOITTAUTUMALLA SISÄLLE JA PYSÄYTTÄMÄLLÄ YHTEISKUNNAN!

      Miten tämä uhka pysähty­isi ihan aikuis­ten oikeesti?

      Pesemäl­lä käsiä, pitämäl­lä kasvo­mask­ia, ja pysymäl­lä kotona, jos on oire­i­ta. Niin hel­vetin yksinker­taista se on. Mut­ta, osa ihmi­sistä on edelleen idioot­te­ja eivätkä toki nou­da­ta ohjei­ta. Mut­ta, eivät he nou­da­ta niitä ohjei­ta nytkään, siel­lä ne ovat kaupois­sa niiskut­ta­mas­sa ja rykimässä. Ain­oa ero on se, että nyt tuho­taan talous vuosikymmeneksi.

      Suomes­ta tulee äärim­mäisen köy­hä val­tio, kuten myös mon­es­ta muus­ta äärim­mäisi­in rajoituk­si­in sor­tuneista valtioista.

      Koron­avirus on viime viikon tieto­jen poh­jal­ta vaar­alli­nen lähin­nä yli­panois­ille ja heikkokun­toisille perus­sairaille, van­hoille miehille. Kiva tau­ti se ei ole kenellekään, kuten ei ole influ­enssa tahi malar­i­akaan, mut­ta ei näi­den tau­tien vuok­si tuho­ta yhteiskuntia.

      Tässä on nyt toki mah­dol­lisu­us kat­soa tule­vaisu­u­teen ja uusi­in tuot­teisi­in, kuten kasvo­maskei­hin, ja hen­gi­tys­suo­ji­in. Niitä tarvi­taan tule­vaisu­u­den pan­demiois­sa. Ehkäpä sil­loin ymmär­retään henkilöko­htainen suo­jaus, ja muiden ajat­telem­i­nen, kun ollaan kipeitä. Edelleen: ongel­ma on vain ja ain­oas­taan ne pärskeet.

      Tilanne on vähän sama kuin per­skän­nis­sä kapakas­ta naimaan tun­tem­at­toman kanssa. Ilman kumia voi saa­da vaik­ka hivin, mut­ta kumin kanssa voi pan­na men­emään ihan tosis­saan ilman pelkoa mistään.

      Kiitän Osmo Soin­in­vaaraa näistä blogikir­joituk­sista sil­lä niis­sä on jär­jen ään­tä enem­män kuin koko yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa on ollut näinä jär­jet­töminä viikkoina. Har­mi, ettei hän enää ole val­takun­nal­lises­sa poli­ti­ikas­sa mukana sil­lä tämän tuhon kor­jaamises­sa hänelle olisi var­masti käyttöä.

      Näin­hän on Suomes­sa tehty. Ei yhteiskun­taaa ole pysäytet­ty kuin rav­in­toloiden osalta. Sekin vain muu­ta­man jästipään takia. Muuten töitä tehdään kuten ennenkin, tosin tarpeet­to­mia kon­tak­te­ja vält­täen (etä­työt ja ‑koulut mil­loin mah­dol­lista). Ter­ve itsesuo­jelu­vais­tokin kehot­taa vält­tämään kon­tak­te­ja, jos on tiedos­sa ikävä tau­ti, jon­ka voi niil­lä vält­tää. Koro­nan vaiku­tuk­set talouteen olisi voitu tor­jua ain­os­taan salaa­mal­la koko tau­ti, kuten Trump yrit­ti tai Valko-Venäjä vieläkin toimii. Ulko­maankau­pas­ta riip­pu­via alo­ja sekään ei olisi pelas­tanut. Ruot­sia on ihail­tu sään­nöste­lyn puut­teesta, mut­ta kyl­lä siel­lä ihmiset toimi­vat oma-aloit­teis­es­ti kuten Suomes­sa. Kuole­man­ta­pauk­set siel­lä ovat niiden jästipäi­den toimin­nan seu­raus­ta, joil­la ei ole itsesuo­jelu­vais­toa. Rav­in­to­la- ja matkailu­ala ovat lamas­sa Ruot­sis­sakin, sil­lä ero­tuk­sel­la, että val­tion tukia ei ole tiedos­sa, kos­ka ei ole määrät­ty sulkemaankaan.

  66. Sairas­ta­mal­la saat­ua lau­ma­suo­jaa pitäisi ver­ra­ta rokot­teen riskei­hin. Vas­taavia riske­jä ei hyväksyt­täisi rokot­teelta koskaan.

    Jos vai­h­toe­htoina on huonos­ti tes­tat­tu rokote ja
    sairas­t­a­mi­nen niin siinä ver­tailus­sa voidaan ottaa nor­maali­in rokot­teeseen ver­rat­tuna tavat­to­mia riskejä.

    En kyl­läkään kan­na­ta kumpaakaan vaan jär­jestelmäl­listä jokapäiväistä tais­telua Etelä-Kore­an tapaan.

  67. “Ketään ei saa ilman hyväksyt­tävää perustet­ta aset­taa eri ase­maan sukupuolen, iän, alku­perän, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mielip­i­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­maisu­u­den tai muun henkilöön liit­tyvän syyn perusteella. 

    Ketään ei saa tuomi­ta kuole­maan, kidut­taa eikä muu­toinkaan kohdel­la ihmis­ar­voa loukkaavasti. ”

    Osmo käyt­tää ver­tausku­vana val­in­to­jen maail­mas­sa kolariesimerkkiä.

    Hän esit­tää, että hypo­teet­tises­sa tilanteessa val­in­ta tehdään kolari­in ajautues­sa siten, että val­i­taan kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä: Kuoleeko kolaris­sa viisi (iso auto) vai kak­si ihmistä (pikkuau­to)? Kuole­maan johta­va kolari on Osmon kuvaa­mas­sa tilanteessa siis väistämätön tosi­a­sia ja keskeistä on val­in­ta lop­putule­man välillä. 

    Osmon mukaan hoito­henkilökun­nan tulee lopet­taa ammat­tieet­ti­nen hienos­telu ja vali­ta yksinker­tais­es­ti vai­h­toe­hdoista se, joka säästää eniten elin­vu­osia, ei niinkään laskea sitä mon­tako yksilöä menetettiin. 

    Osmon viesti voisi olla suomen­net­tuna: Jos kolaroidaan aiheut­taen kuolemia, niin tehdään se mieluiten van­ho­jen tai vakavasti sairaiden kanssa. 

    (Tosin Osmon esimerkissä ei maini­ta sitä, että onko isos­sa autossa 5 ysikymp­pistä henkilöä ja kah­den hen­gen autossa vaikka­pa kak­si juuri täysi-ikään ehtinyttä.)

    Kun van­hat ja vakavasti sairaat ovat pois­sa laskel­mas­ta, voidaan siir­tyä laske­maan eli­naikaodotuk­sia vielä seikkaperäisem­min? Lista saa­nee jatkoa his­to­ri­as­ta tun­temil­lamme tavoilla?

    Myöskään liiken­teen vauhdil­la, mil­lä vauhdil­la kolari­in men­nään, ei liene lop­putule­man kannal­ta Osmolle merk­i­tys­tä: Suot­ta hidastel­la ja nopeusra­joituk­sista piit­taa­mat­ta, kun­han val­in­ta tehdään kolar­in sattues­sa elin­vu­osia ja kus­tan­nuste­hokku­ut­ta säästellen. Mieluiten siten, että elin­vu­osia jää ynnät­tynä mak­si­maalisen paljon ja kustannustehokkaasti. 

    Vaik­ka vauhdil­la ei olisi vaiku­tus­ta lop­putule­maan, niin kiistämätön matemaat­ti­nen tosi­a­sia kuitenkin lie­nee, että mitä hitaampi vauhti, niin sitä pidem­pään nekin, jot­ka kolaris­sa henken­sä tule­vat menet­tämään, saa­vat elää. Miten tuonkin ajan elää, on sit­ten toinen kysymys. 

    Osmo ei ilmeis­es­ti huol­la­ta autoaan, viis veisaa myöskään kat­sas­tuk­sen merk­i­tyk­ses­tä. Jar­ru­ja tes­tataan kat­sas­tuk­ses­sa mm. sen vuok­si, että vaaraan tai jopa kuole­maan johtavaa kolar­i­ti­lan­net­ta ei syn­ty­isi tai ainakin min­i­moitaisi­in sen mah­dol­lisu­us. Näin säästyy elin­vu­osia mak­si­maalisen paljon.

    Osmo ei ota huomioon myöskään sel­l­aisia seikko­ja kus­tan­nuste­hokku­ut­ta arvioidessaan, että elin­vu­osia säästämätön kolari ei ole ain­oa mah­dolli­nen lop­putule­ma. Kolar­in sattues­sa voi myös käy­dä niin, että taita­vat väistöli­ik­keet ja jar­rut pelas­ta­vat tilanteen sil­lä tavoin, että elin­vu­osia säästyy ja selvitään pelkil­lä auton kolhuilla. 

    Toisaal­ta, kolaris­sa voi vam­mau­tua elinikäis­es­ti, puhu­mat­takaan sairaus­pois­saoloista jne. Näil­lä lie­nee myös vaiku­tuk­sia kansan­talouteen ja muuhun menoon yksilö­ta­sol­ta yhteiskun­nal­liselle tasolle asti.

    Toki van­ha ja/ vakavasti sairas vam­mau­tunut elää toden­näköis­es­ti lyhyem­män aikaa ja tulee sil­loinkin yhteiskun­nalle edullisem­mak­si. Ja mitäpä kus­tan­nuserää muis­tut­ta­van eläkeläisen sairaspois­sao­lo mitään muutenkaan merk­it­see. Hyö­ty­suh­teen satokausi on jo aikaa mennyttä. 

    Auton huolto, kat­sas­tus, jar­ru­jen toimivu­u­den tes­taus sekä jar­ru­tus vaarati­lanteessa on ihan hyvä asia, mikäli pyrkimyk­senä on säästää elin­vu­osia mak­si­maalisen paljon. Mikäli taas pyrkimyk­senä on päästä ker­ta­heitol­la yhteiskun­nan talout­ta rasit­tavista kus­tan­nuseristä, niin kan­nat­ta­nee mukail­la Ruotsin mallia eli pistää kus­tan­nuserät isoi­hin autoi­hin ja ajaa jar­rut­telemat­ta päin rekalla. Tämän jäl­keen voi kat­soa jän­ni­tyk­sen val­las­sa, mikä oli kolar­in ynnät­ty lop­putule­ma elin­vu­o­sis­sa mitattuna. 

    On myös hyvä, että kat­sas­tuk­sen ajanko­h­ta on autoko­htainen: Muuten­han saat­taisi syn­tyä se tilanne, että kaik­ki tah­toisi­vat samaan aikaan huoltoon ja kat­sas­tuk­seen, joka saat­taisi johtaa siihen, että auto­ja jätet­täisi­in huolta­mat­ta ja kat­sas­ta­mat­ta. Tämä johtaisi väistämät­tä liiken­nekuolemien lisään­tymiseen. Myös nopeusra­joituk­sil­la on tutk­i­tusti vaiku­tus­ta: Liiken­nekuolemat ovat vähentyneet.

    Ter­veyt­tä ja pitkää ikää toiv­otaan myös kat­sas­tusasemien ja autok­oulu­jen henkilökunnalle.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Milla,
        Sor­ry, en ymmärtänyt vas­tauk­ses­tasi mitään. Miten se liit­tyi artikeliini?

        Sama jut­tu rahikaisel­la, mielestäni Mil­la ampui hie­man huti kun keskit­tyi ver­tauk­seen eli autoi­hin, niiden tekni­ikkaan jne.

      2. “Voi kuin­ka virk­istävää real­is­mia poli­itikol­ta. Muo­toil­laan se nyt vielä vähän karum­min: Suo­mi tuhoaa talouten­sa vuosik­si vain antaak­seen huonokun­toisille kasikymp­pisille mah­dol­lisu­u­den jatkaa kitu­mis­taan vähän pidem­pään. Järjetöntä.”

        Esim. Tämän kom­mentin ymmär­sit kuitenkin oikein hyvin?

      3. Mil­la:
        ”Voi kuin­ka virk­istävää real­is­mia poli­itikol­ta. Muo­toil­laan se nyt vielä vähän karum­min: Suo­mi tuhoaa talouten­sa vuosik­si vain antaak­seen huonokun­toisille kasikymp­pisille mah­dol­lisu­u­den jatkaa kitu­mis­taan vähän pidem­pään. Järjetöntä.”

        Esim. Tämän kom­mentin ymmär­sit kuitenkin oikein hyvin?

        Mis­täpä olet Mil­la nyt trig­geröi­tynyt niin kovasti ? Huonos­ti peit­el­ty iva halu­aa nyt huu­taa jotakin pahaa oloa, mut­ta mis­tä se nyt sit­ten kumpuaa ? Jostakin koke­mas­tasi omaisen hylkäämis­es­tä vai ?

        Äiti­ni ei päässyt rauhaan ysikymp­pisen isäni viimeis­es­tä keuhkoin­fek­tios­ta kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Sil­loin kevät­talvel­la samas­sa hoivakodis­sa kuoli viisi saman kylän vet­er­aa­nia; ei ollut kausi-influ­enssaa edes. Antibiootit lopetet­ti­in tehoa­mat­tom­i­na, ja isäni siir­ret­ti­in ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­ta hoivakodin sänkyyn kuole­maan. Kauan kerke­si potkiskel­la hen­ge­nahdis­tuk­ses­saan, kunnes tuke­h­tui kuo­li­aak­si. Äiti­ni järkyt­tyneenä syyt­ti hoidon puutet­ta, sitä, ettei päässyt teho­hoitoon, eikä päätän­sä kään­tänyt mikään. Omat lapsetkin oli­vat hylk­iöitä, kos­ka emme olleet tarmokkaam­min “vaa­ti­mas­sa” . Ehkä viha oli helpom­pi koh­da­ta kuin suru ?

        Nyt sit­ten kak­sikym­men­tä vuot­ta myöhem­min, tois­savuon­na, äiti kuoli samal­la taval­la, mut­ta sen­tään lääkit­tynä ja tosi­asi­at myön­täneenä, ehkä myös pystyi lopet­ta­maan mieltä ja sielua mädät­tävän kau­nansa puoli­son kuole­man joh­dos­ta. Ei hänel­läkään ollut puhet­ta teho­hoitoon kul­jet­tamis­es­ta, vaan lievit­tävä saat­to oli se toteu­tunut ratkaisu. 

        Nykyiset lääkean­nos­teli­jat ja lupa niiden lievit­tävien lääkkei­den käyt­tämisen oli kuitenkin inhimil­lisem­pää ver­rat­tuna parinkym­men vuo­den takaiseen. Hoita­jat oli­vat inhimil­lisiä ja empaat­tisia, kiitos siitä heille, väistämätön on isos­sa laitok­ses­sa yleistä, päivittäin.

        Nyt kun poli­itikot ovat haaskalin­tu­ina alka­neet kaivel­la hoivako­tien joskus traagis­es­takin arjes­ta itselleen kan­na­tus­ta, ale­taan syyl­listää ja kaivel­la ja etsiä syytä hoita­jista, mil­loin mitäkin. Jotkut vain ovat synkän­mus­tia mieleltään pahan­suopaises­sa kau­nas­saan, aina on hal­li­tuk­ses­sa vika, aina on hoito­laitok­sien yksi­ty­istämisessä vika, aina on jos­sakin muus­sa vika kuin itsessä.

    1. Mil­la hyvä, 

      poikkeusti­las­sa asete­taan mm. varus­miehet ja reserviläiset täysin eri ase­maan hen­gen­vaaran suh­teen, kuten viime sodis­sa hyvin voiti­in huo­ma­ta. Eli hyvä syy löy­tyi heti syr­jiä. Sil­loin van­huk­set oli­vat etuoikeutetus­sa ase­mas­sa, ei tarvin­nut men­nä tyk­in­ruuak­si. Asevelvol­lisu­u­teen sisäl­tyy peri­aat­teessa tuomio joutua toden­näköis­es­ti kuo­let­tavalle työ­ta­p­atur­malle alttiiksi.

      Lisäk­si väit­teesi siitä, että joku syr­jii van­huk­sia, niin et ole vielä oikein tun­tunut löytäneen tarkalleen, kuka tai mikä oikein syr­jii. Nimit­täin ei sen kum­mem­pi kuin ikä itsessään syr­jii suo­raan heitä, ei kukaan hoito­laitok­sen lääkäri. Hoito­tu­lok­ses­sa ikä syr­jii, lop­ul­ta niin pitkälle, että teho­hoito tap­paa van­han ja hau­raan ihmisen, vaik­ka tau­ti ei tap­paisikaan. Ikä syr­jii jopa niin paljon, että jos mikään muu kuolin­syy tai ris­ki ei uhkaisi henkeä, ikä sit­tenkin sen hen­gen lop­ul­ta vie. Tämän voi nähdä jo siitä, että tehoste­tun van­hus­palvelun laitok­sis­sa sat­tuu kuolemia 10–30 päivässä, riip­pumat­ta koronas­ta. Joka viides — joka neljäs 50000 hoivako­ti­a­sukkaas­ta kuolee vuosit­tain. Silti paikkoi­hin on jono­ja. Ne eivät vapaudu muuten kuin taval­la, jota Mil­la ei tun­nu käsittävän. 

      Monia muitakin hoito­ja rajataan ihmisen mukaan. Alko­holis­tipoti­laat ovat vähem­mistönä mak­san­si­ir­ron saaneis­sa, vaik­ka heil­lä on mak­sa­sairauk­sis­sa suh­teelli­nen yliedus­tus. Siinäkin rajataan hoidon kohdis­tamista niihin, jot­ka tuli­si­vat ehkä selviämään parhaiten.

  68. Sääste­tyt elin­vuodet on mie­lenki­in­toinen teema. Luin jostain että wuhanis­sa kuolleil­la oli yli 80%:lla ollut yksi tai use­ampia vakavia perus­sairauk­sia. Ja ikää tyyp­il­lis­es­ti 70–100v. Elin­iän­odote ei voi olla suuri. 

    Toisaal­ta 90 luvun laman ajal­ta luulisi löy­tyvän sta­tis­ti­ikkaa siitä miten talouden lama vaikut­ti kuolleisu­u­teen (ja tietysti yleiseen elämän­laatu­un) itse­murhien, mie­len­ter­vey­den ongelmien, työt­tömyy­den ja alko­holin kaut­ta. Nämä uhrit ovat pääsään­töis­es­ti parhaas­sa työiässä ole­vaa väestöä. 

    Lehdis­tössä on kir­joitel­tu paljon siitä että Ruot­si pelaisi uhkapeliä väestön ter­vey­del­lä. Itse näen asian päin­vas­taise­na. Mielestäni Suomen lin­ja on perusteltavis­sa vain mikäli ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti on aivan tapis­sa (käsit­tääk­seni näin ei vielä ole) tai mikäli luote­taan siihen että rokote ilmestyy markki­noille (ja sitä saadaan ostet­tua) pian. Kaikissa muis­sa ske­naar­i­ois­sa virus kuitenkin lev­iää Suomes­sa ihan yhtä laa­jalle kuin Ruot­sis­sakin (= suo­ria kuolemia tulee yhtä paljon) mut­ta Suo­mi tulee kär­simään pitkien rajoi­tus­toimien joh­dos­ta huo­mat­tavasti pahem­min taloudel­lis­es­ti, joka tulee aiheut­ta­maan huo­mat­tavasti enem­män _epäsuoria_ kuolemia ja kur­ju­ut­ta. Ja jos mene­htynei­den lukumäärien sijas­ta las­ke­taan menetet­tyjä elin­vu­osia niin Suomel­la saat­taa olla paljon synkem­mät luvut. 

    En ole asiantun­ti­ja, mut­ta kaupunki­laisjär­jel­lä tun­tu­isi fik­suim­mal­ta päästää virus väestön läpi niin nopeasti kuin mah­dol­lista ilman että ter­vey­den­huolto rom­ah­taa kokon­aan ja tur­vara talouden toim­intaa, ja samaan aikaan suo­ja­ta riskiryh­mät kuten van­hus­ten hoitokodit erit­täin huolel­lis­es­ti. Nyt lehti­ti­eto­jen perus­teel­la hoitokodeis­sa on pesty käsiä yms mut­ta ei esim käytet­ty suo­ja-asu­ja tai hen­gi­tys­suo­jaimia muu­ta kuin vas­ta siinä vai­heessa kun virus on jo levin­nyt asukkaiden joukkoon. 

    Toinen mie­lenki­in­toinen kysymys on se, paljonko karan­teeni on vähen­tänyt muu­ta kuolleisu­ut­ta? Kun ihmiset eivät liiku niin ei pitäisi tul­la liiken­nekuolemia, kausi-influ­enssaa tms. Kuo­liko­han korona-Suomes­sa tämän vuo­den maalisku­us­sa enem­män vai vähem­män ihmisiä kuin maalisku­us­sa 2019?

  69. Tääl­lä ehdote­taan “koron­a­pas­sia” niille jot­ka ovat taudin sairas­ta­neet ja siitä toipuneet. Ihan kysyn vaan onko todis­tei­ta, siitä että taudin sairas­t­a­mi­nen tuo henkilölle immu­ni­teetin ? Taitaa olla niin , että Kiinas­sa on henkilöitä, jot­ka ovat sairas­tuneet toisen kerran…

  70. Lau­ma­suo­jas­trate­gia taloudel­lisil­la seikoil­la perustel­tuna flirt­tailee sosi­aal­i­dar­win­is­min ja eugeni­ikan kaltais­ten oppi­en kanssa. Yhteiskun­nan tuot­ta­mat­tomien jäsen­ten har­ven­t­a­mi­nen paran­taa jäl­jelle jäävien aineel­lista hyv­in­voin­tia ja jalostaa “rotua” kun vakav­ista sairauk­sista kär­siviä ihmis­taakko­ja pois­tuu pop­u­laa­tios­ta. Yhteiskun­nan pidem­män aikavälin henkistä hyv­in­voin­tia ja luot­ta­mus­ta tämä tie voi kuitenkin rapaut­taa peru­ut­ta­mat­tomasti. Kansan kollek­ti­iviseen muis­ti­in jää jäl­ki yhteiskun­nan todel­lis­es­ta arvopo­h­jas­ta, joka pun­ni­taan tosi­paikan tul­lessa. Skan­d­i­naavisen hyv­in­voin­ti­mallin poh­jal­la ole­vaa yleistynyt­tä luot­ta­mus­ta ei enää ole. Ihmisyk­silö on oman onnen­sa sep­pä ja jokaisen pitää vast­edes varautua itse suo­jele­maan omaa per­het­tään ja yhteisöään. Näin­hän se menee jo nyt suurim­mas­sa osas­sa maail­man kolkkia.

    Puh­das­ta lau­ma­suo­jas­trate­giaa ei ole kukaan ehdot­tanut, mut­ta on mah­dol­lista, että länsi­naa­puris­samme tul­laan kär­simään kollek­ti­ivista häpeää vielä vuosikym­me­nien päästä, vaik­ka siel­läkin laitoshoi­dos­sa ole­via hau­rai­ta ihmiselämiä yritetään suo­jel­la. Se on kuitenkin teesken­te­lyä väit­tää, etteikö yhteiskun­nas­sa roi­hua­va — myös oireet­tomana lev­iävä — tau­ti lev­iäisi työn­tek­i­jöi­den mukana näi­hin paikkoi­hin varsinkin kun suo­javarusteis­sa tiede­tään ole­van puut­tei­ta. ”Me emme tien­neet” argu­ment­ti ei mene läpi.

    Mitä siis pitäisi tehdä? Tukah­dut­taa epi­demia Sak­san ja Etelä-Korea esikuvina. Jos se ei onnis­tu ja lop­ul­ta lau­ma sairas­tuu ja tuhan­net kuol­e­vat, niin onpa­han ainakin yritet­ty parhaamme heikko­jen suo­jelemisek­si. ”Kave­ria ei jätetä” oli peri­aat­teena 80 vuot­ta sit­ten ja tätä per­in­töä, jos mitä, tulisi vaalia nytkin kri­isin keskellä.

    1. Itse en olisi arvopo­h­jas­ta niin huolis­saan, kyl­lä ihmiset ymmärtävät ja osaa­vat pun­ni­ta eri näköko­htia. Ruot­salaiset esimerkkinä.

      Mut­ta kuka enää tämän jäl­keen investoi maa­han, jos­sa varautu­misen käsikir­joi­tus on “epi­demia tulee ja me otamme sen vastaan”?

    2. Jar­mo T.: Lau­ma­suo­jas­trate­gia taloudel­lisil­la seikoil­la perustel­tuna flirt­tailee sosi­aal­i­dar­win­is­min ja eugeni­ikan kaltais­ten oppi­en kanssa. Yhteiskun­nan tuot­ta­mat­tomien jäsen­ten har­ven­t­a­mi­nen paran­taa jäl­jelle jäävien aineel­lista hyv­in­voin­tia ja jalostaa ”rotua” kun vakav­ista sairauk­sista kär­siviä ihmis­taakko­ja pois­tuu populaatiosta. 

      Olen sosi­aal­i­dar­win­is­mi­in erit­täin kri­it­tis­es­ti suh­tau­tu­va, mut­ta tuos­sa ei ole kyse mis­sään tapauk­ses­sa mis­tään “rodun” jalostamis­es­ta. Kyse ei ole myöskään vain taloud­es­ta, vaan myös kansakun­nan ter­vey­destä. Taloudelli­nen rom­ah­dus on ainakin men­neisyy­dessä ollut yleen­sä myös kansan­ter­vey­delli­nen rom­ah­du, ja voi olla niin nytkin. Korona­toimen­pitei­den joh­dos­ta nor­maale­ja ter­vey­den­huol­lon toimen­piteitä jää suuri määrä tekemät­tä, ihmiset liikku­vat tavanomaista vähem­män ja ter­vey­teen nor­maal­isti posi­ti­ivis­es­ti vaikut­ta­vat sosi­aaliset kon­tak­titkin ovat monel­la vähissä. Jos tilanne jatkuu pitkään, kansan­ter­vey­delli­nen hait­ta eristämi­sistä voi olla kova. Sitäkin kaut­ta voi tul­la ylimääräisiä kuolemia.

      Uhkana Suomen strate­gias­sa Ruot­si­in ver­rat­tuan on etenkin heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien tilanne. Esimerkik­si mon­et heikos­sa ase­mas­sa ole­vat sydän­sairaat, dia­betespoti­laat, mie­len­ter­vey­del­lisiä ongelmia omaa­vat ja mon­et muut voivat olla korona­toimen­pitei­den takia vaaras­sa, kun kiireet­tömik­si olete­tut hoidot on monin paikoin perut­tu, mikä tarkoit­taa sitä, että lukuisat juuri ja juuri kiireel­lisyys­ra­jan alit­ta­vat­poti­laat eivät saa ajal­laan hoitoa. Vas­taavasti myös muis­ti­sairaat hoito­laitok­sis­sa ovat nyt vail­la omais­ten kohtaamista. Nämä eivät osaa itse vältämät­tä vaa­tia mitään hoiton­sa suh­teen. Suuri osa hoito­laitok­sista toimii asial­lis­es­ti, mut­ta jos joukos­sa on heikom­pia tapauk­sia, epäko­h­dat voivat käy­dä pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ilmi vas­ta pitkän ajan päästä. Kave­ria ei jätetä ‑sanon­ta on hyvä, mut­ta sitä pitäisi kai saa­da sovel­let­tua myös koron­aa sairas­ta­mat­tomi­in heikos­sa ase­mas­sa oleviinkin.

      Sivuasiana voinee myös tode­ta sen, että sosi­aal­i­dar­win­is­mi suun­tau­tui aat­teena ihmis­ten lisään­tymiseen vaikut­tamiseen, ja mm. siihen vaikut­tamiseen, ketkä saa­vat lisään­tyä kenenkin kanssa ja ketkä eivät kenenkään kanssa. Koron­aan kuolleet ovat olleet pääasi­as­sa yli 75-vuo­ti­ai­ta, jot­ka ovat jälkikasvun­sa han­kki­neet vuosikym­meniä sit­ten, jos ovat han­kki­neet. . Osa koron­aan kuolleista on ollut mm. iso-iso-isiä tai iso-iso-äite­jä, osa lapsettomia.

    3. Jar­mo T. , “Eugeni­ik­ka” nyt on mah­dol­lisim­man kaukana tästä tilanteesta: se, että lokeroimme kym­meniä­tuhan­sia demen­tikko­ja sänky­i­hin­sä elämään vielä muu­ta­mak­si kuukaudek­si tai vuodek­si, mah­dol­lisel­la teho­hoito­vaa­timuk­sel­la, ei jalosta rotua tai oikeas­t­aan ketään.

      “Kave­ria ei jätetä” merk­it­si todel­lakin sitä, että kavere­i­ta piti jät­tää tais­teluken­tälle, kaveri tuoti­in sankar­i­hau­taan. Esim. Vuosalmen tais­teluis­sa (1.–13.3.40) kaatunei­den lista osoit­taa, että veljiä oli pakko jät­tää siihen mihin elämä päät­tyi (karkeasti liki puo­let kaatuneista jäi ken­tälle). Sin­un tyylisi on nimeno­maan antau­tua vihol­liselle uhre­ja min­i­moiden ja toivoa, että elämä jatkuisi, niin kuin aikanaan monis­sa miehite­tyis­sä mais­sa jatkuikin. On kyl­lä kum­ma kuin Ruot­sis­sa, joka ei ole sotak­en­til­lä kun­nos­tau­tunut viimeisi­in vuo­sisatoi­hin, on ottanut jämäkän antau­tu­mat­toman asen­teen tätä niin san­ot­tua uhkaa vastaan.

      Luulet voivasi hal­li­ta asi­aa jäljit­tämisel­lä, tes­taamisel­la ja kasvo­maskeil­la. Niin Japanis­sakin luul­ti­in. Viime uutisi­in saakka.

      Etelä-Kore­an edulliseen tilanteeseen ja vähäiseen kuolleisu­u­teen lie­nee myös syynä tiet­ty his­to­ri­as­sa löy­tynyt ilmiö, joka on pois­tanut nyky­i­sistä riskiryh­mistä joukon yhdek­sänkym­men­vuo­ti­ai­ta miehiä, ja muu­takin sopi­van ikäistä väestöä ? Onhan Etelä-Korea edelleenkin vielä sodas­sa, ja soti­lashal­li­tus ruoris­sa viimek­si vielä run­saat kolmekym­men­tä vuot­ta sitten.

      1. Tukah­dut­tamisp­sykoosi:
        Etelä-Kore­an edulliseen tilanteeseen ja vähäiseen kuolleisu­u­teen lie­nee myös syynä tiet­ty his­to­ri­as­sa löy­tynyt ilmiö, joka on pois­tanut nyky­i­sistä riskiryh­mistä joukon yhdek­sänkym­men­vuo­ti­ai­ta miehiä, ja muu­takin sopi­van ikäistä väestöä ? Onhan Etelä-Korea edelleenkin vielä sodas­sa, ja soti­lashal­li­tus ruoris­sa viimek­si vielä run­saat kolmekym­men­tä vuot­ta sitten.

        Tuo on muuten tot­ta. Etelä-Kore­as­sa elää häm­men­tävän pieni osu­us yli 65-vuo­ti­as­ta väestöä: https://www.indexmundi.com/south_korea/age_structure.html
        Suurim­mat ikälu­okat ovat 35–59 ‑vuo­ti­ais­sa.
        Ruot­sis­sa on koko väestöön suh­teutet­tuna paljon enem­män vanhusväestöä:
        https://www.indexmundi.com/sweden/age_structure.html

        Etelä-Kore­aa esimerkkinä käytet­täessä ei ole tavat­tu maini­ta siitä, että siel­lä van­husväestön osu­us väestöstä on kovin pieni niihin vaikka­pa Ital­i­aan, Ruot­si­in tai Suomeen verrattuna.

      2. miete: Tuo on muuten tot­ta. Etelä-Kore­as­sa elää häm­men­tävän pieni osu­us yli 65-vuo­ti­as­ta väestöä: https://www.indexmundi.com/south_korea/age_structure.html
        Suurim­mat ikälu­okat ovat 35–59 ‑vuo­ti­ais­sa.
        Ruot­sis­sa on koko väestöön suh­teutet­tuna paljon enem­män vanhusväestöä:
        https://www.indexmundi.com/sweden/age_structure.html
        Etelä-Kore­aa esimerkkinä käytet­täessä ei ole tavat­tu maini­ta siitä, että siel­lä van­husväestön osu­us väestöstä on kovin pieni niihin vaikka­pa Ital­i­aan, Ruot­si­in tai Suomeen verrattuna. 

        Ei nyt kuitenkaan liioitel­la. Tuon mukaan mm. 80–84 vuo­ti­ai­ta miehiä olisi ollut Etelä-Kore­as­sa lähem­mäs puoli miljoon­aa ja Ruot­sis­sa (vas­taa­van graafin perus­teel­la) ehkä 120 000. Näin karkeasti silmämääräis­es­ti arvioitu­na siis. Kore­as­sa siis toki suh­teel­lis­es­ti vähem­män, mut­ta ei tuo nyt oikein riitä seli­tyk­sek­si kun absolu­ut­tis­es­ti kuollei­ta on paljon vähem­män kuin Ruot­sis­sa, ja suh­teessa koko väestöön myös selvästi vähem­män kuin Suomessa.

    4. Mitä siis pitäisi tehdä? Tukah­dut­taa epi­demia Sak­san ja Etelä-Korea esikuvina. Jos se ei onnis­tu ja lop­ul­ta lau­ma sairas­tuu ja tuhan­net kuol­e­vat, niin onpa­han ainakin yritet­ty parhaamme heikko­jen suo­jelemisek­si. ”Kave­ria ei jätetä” oli peri­aat­teena 80 vuot­ta sit­ten ja tätä per­in­töä, jos mitä, tulisi vaalia nytkin kri­isin keskellä.

      “Kave­ria ei jätetä” on hieno peri­aate, mut­ta ei kukaan järkevä sotapääl­likkö lähde yhden soti­laan pelas­tusyri­tyk­seen jos se tarkoit­taa samal­la sadan muun soti­laan hen­gen riskeer­aamista. Aina arvioidaan siis uhrausten suhdet­ta niistä saatavaan hyö­tyyn. Liike­talouden puolel­la puhutaan kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta, jon­ka tietysti moni kokee loukkaa­vana kun kyse on ter­vey­den­huol­losta. Joka tapauk­ses­sa jos­sain kohtaa menee aina ns. järkevä raja, jon­ka jäl­keen ehdo­ton peri­aat­teista kiin­ni pitämi­nen ei ole mielekästä. Jos vielä näil­lä tässä yhtey­dessä suosi­tu­il­la sotaver­tauk­sil­la jatke­taan, niin sel­l­aista voit­toa joka saavute­taan niin suurin mene­tyksin, ettei siitä ole käytän­nössä mitään hyö­tyä, kut­su­taan Pyrrhok­sen voitoksi.

    5. Jar­mo T.:
      Lau­ma­suo­jas­trate­gia taloudel­lisil­la seikoil­la perustel­tuna flirt­tailee sosi­aal­i­dar­win­is­min ja eugeni­ikan kaltais­ten oppi­en kanssa. Yhteiskun­nan tuot­ta­mat­tomien jäsen­ten har­ven­t­a­mi­nen paran­taa jäl­jelle jäävien aineel­lista hyv­in­voin­tia ja jalostaa ”rotua” kun vakav­ista sairauk­sista kär­siviä ihmis­taakko­ja pois­tuu pop­u­laa­tios­ta. Yhteiskun­nan pidem­män aikavälin henkistä hyv­in­voin­tia ja luot­ta­mus­ta tämä tie voi kuitenkin rapaut­taa peru­ut­ta­mat­tomasti. Kansan kollek­ti­iviseen muis­ti­in jää jäl­ki yhteiskun­nan todel­lis­es­ta arvopo­h­jas­ta, joka pun­ni­taan tosi­paikan tul­lessa. Skan­d­i­naavisen hyv­in­voin­ti­mallin poh­jal­la ole­vaa yleistynyt­tä luot­ta­mus­ta ei enää ole. Ihmisyk­silö on oman onnen­sa sep­pä ja jokaisen pitää vast­edes varautua itse suo­jele­maan omaa per­het­tään ja yhteisöään. Näin­hän se menee jo nyt suurim­mas­sa osas­sa maail­man kolkkia.

      Puh­das­ta lau­ma­suo­jas­trate­giaa ei ole kukaan ehdot­tanut, mut­ta on mah­dol­lista, että länsi­naa­puris­samme tul­laan kär­simään kollek­ti­ivista häpeää vielä vuosikym­me­nien päästä, vaik­ka siel­läkin laitoshoi­dos­sa ole­via hau­rai­ta ihmiselämiä yritetään suo­jel­la. Se on kuitenkin teesken­te­lyä väit­tää, etteikö yhteiskun­nas­sa roi­hua­va – myös oireet­tomana lev­iävä – tau­ti lev­iäisi työn­tek­i­jöi­den mukana näi­hin paikkoi­hin varsinkin kun suo­javarusteis­sa tiede­tään ole­van puut­tei­ta. ”Me emme tien­neet” argu­ment­ti ei mene läpi.

      Mitä siis pitäisi tehdä? Tukah­dut­taa epi­demia Sak­san ja Etelä-Korea esikuvina. Jos se ei onnis­tu ja lop­ul­ta lau­ma sairas­tuu ja tuhan­net kuol­e­vat, niin onpa­han ainakin yritet­ty parhaamme heikko­jen suo­jelemisek­si. ”Kave­ria ei jätetä” oli peri­aat­teena 80 vuot­ta sit­ten ja tätä per­in­töä, jos mitä, tulisi vaalia nytkin kri­isin keskellä. 

      En oikein ymmär­rä, miten saat kir­joituk­sen perus­teel­la kään­net­tyä tämän sosi­aal­i­dar­win­is­mik­si. Riskiryh­mien eristämien on kai ollut kaikissa ratkaisumalleis­sa lähtöko­htana. Itse asi­as­sa en muista näh­neeni yhtään vakavasti otet­tavaa ulostu­loa, jos­sa ehdotet­taisi­in rajot­tei­den täy­del­listä purkua, ml. van­huk­set. Jo pelkästään tämän perus­teel­la ensim­mäisen kap­paleesi voi heit­tää roskako­ri­in. Maalia, johon yrität osua ei yksinker­tais­es­ti ole.

      Lau­maim­mu­ni­teet­ti syn­tymi­nen olisi paras­ta, mitä “heikko­jen” näkökul­mas­ta voisi tapah­tua, olet­taen, että nämä oli­si­vat immu­ni­teetin syn­typros­es­sis­sa eris­tet­ty­inä. Viruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen on utopia; kallis sel­l­ainen. Korona “roi­huaa” val­i­tus­ta strate­gias­ta riip­pumat­ta — joko pienem­mäl­lä- tai sit­ten hie­man isom­mal­la liekil­lä, läpäis­sen lop­ul­ta koko pop­u­laa­tion. Erot ovat käytän­nössä aikaskaalas­sa sekä vaiku­tusten seu­rauk­sis­sa maid­en talouk­si­in. Häpeä voi lange­ta Ruotsin sijaan itsellemme. Poli­it­ti­nen päätök­sen­tekomekanis­mi ei line opti­maal­isin tapa kriisinhoidossa.

  71. Ruotsin prins­es­sa Sofia on käynyt teho­hoitokurssi­tuk­sen ja on astunut vapaae­htoiseen palveluk­seen Sophia-hem­metin sairaalas­sa. Hänen roolin­sa on desin­fioi­da ja siivota. 

    Samaan aikaan Suomen siniveriset val­takun­nan päät­täjien arvosta­mal­la Soini­vaara-hem­metin pal­stal­la miet­tivät, kuin­ka mon­en voi antaa kuolla.

    1. Jari Lehti­nen:
      Ruotsin prins­es­sa Sofia on käynyt teho­hoitokurssi­tuk­sen ja on astunut vapaae­htoiseen palveluk­seen Sophia-hem­metin sairaalas­sa. Hänen roolin­sa on desin­fioi­da ja siivota. 

      Samaan aikaan Suomen siniveriset val­takun­nan päät­täjien arvosta­mal­la Soini­vaara-hem­metin pal­stal­la miet­tivät, kuin­ka mon­en voi antaa kuolla.

      Koro­nan vuok­si Suomen ter­vey­den­huoltoon tul­laan tekemään merkit­täviä ja pysyviä leikkauk­sia täl­lä vuosikymmenellä.

      Mitä pidem­pään rajoituk­set jatku­vat sitä suurem­pia nämä leikkauk­set ovat.

      Se vaikut­taa suo­raan siihen, että moniko suo­ma­lainen kuolee vuosittain.

      Korona on joka tapauk­ses­sa ohimenevä tau­ti, mut­ta ‑10% pudo­tus taloudessa voi kestää yli 10 vuot­ta korjata.

      Velkata­son ollessa korkeal­la lähtöti­lanteessa Suomen mah­dol­lisu­us elvyt­tää velal­la on nyt olen­nais­es­ti heikom­pi kuin finanssikriisissä.

      Eläkeläiset tule­vat myös koke­maan vap­pusa­tasen sijaan eläkkei­den leikkauk­sia. Joka taas edelleen aiheut­taa ennenaikaisia kuolemia ja painet­ta terveydenhuoltoon.

      1. Hom­ma men­nee kuvaa­mal­lasi taval­la, että ter­vey­den­huol­losta leikataan. Siinä on merkil­listä, ettei se kuitenkaan olisi mitenkään vält­tämätön­tä, kos­ka mil­jardileikkauk­set , eli ‑säästöt, menois­sa voitaisi­in toteut­taa ter­vey­den­huol­lon vir­tavi­ivais­tuk­sel­la samal­la sen suju­vu­ut­ta ja kri­isi­valmi­ut­ta paran­taen. En kuvaa tässä muu­ta kuin ratkaisun taloudel­lisu­u­den perus­tan, sil­lä yksi­tyisko­htaisem­mat tiedot löy­tyvät netistä: https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etusivu.

        Ensin­näkin jär­jestelmän lääke­huolto perus­tu­isi mak­si­maal­isi­in lääkkei­den ja lääkin­näl­lis­ten tarvikkei­den var­muus­varas­toin­ti­in. Val­tio han­kkisi lääk­keet isoina erinä ja hajaut­taisi ne välit­tömästi ter­veyskeskusten ja sairaaloiden varas­toi­hin. Varas­tossa olisi aina läh­es­tulkoon lääkkei­den kulu­tuk­seen ja säi­lyvyy­teen perus­tu­va mak­sim­imäärä. Pitkälle automa­ti­soidut varas­tot toimi­si­vat samal­la jakelu­varas­toina, jol­loin saavutet­taisi­in riit­tävä tavaran kierto. 

        Toisek­si koko ter­vey­den­huolto lääkkei­neen olisi mak­su­ton. Val­tion toimies­sa ikään kuin vaku­ut­ta­jana ja mak­su­jen hoitues­sa automaat­tis­es­ti sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaises­ti vero­tuk­ses­sa, lasku­tus­by­rokra­tia ja siihen liit­tyvät mon­i­naiset kor­vaus­by­rokra­ti­at sekä mon­en­laista sääte­lyä voitaisi­in kokon­aan lakkaut­taa. Mikäpä olisi sen sujuvampaa.

        Kol­mas keskeinen piirre olisi ter­vey­den­huol­lon ylim­män hallinnon keskit­tämi­nen Ter­veyshal­li­tuk­seen. Ain­oas­taan näin voitaisi­in hyö­dyn­tää kaik­ki val­takun­nal­liset syn­er­gia- ja mittakaavaedut.

        Lääkkei­den hin­ta suun­nilleen puolit­tuisi ja kaikkine sivu­vaiku­tuksi­neen kokon­ais­säästö olisi parin mil­jardin luokkaa vuodessa. Mielestäni joka suh­teessa lähin­nä täy­del­listä ole­va ratkaisu ei kuitenkaan ole houkutel­lut edes kom­mu­nis­te­ja, jot­ka yleen­sä ovat kärkkäitä vaa­ti­maan etu­isuuk­sia vaali­val­u­ut­tana. Toises­sa ääripäässä kokoomus ei hiiskah­dakaan siitä, että ehdo­tuk­ses­sani olisi täy­del­lisin mah­dolli­nen valin­nan­va­paus ja kil­pailu. Niin­pä olen päätel­lyt, että ehdo­tuk­seni astuu kansan­taloudel­lis­es­ta yliv­er­taisu­ud­estaan huoli­mat­ta niin monille varpaille, että kor­rup­ti­iviset verkos­tot pitävät huolen, ettei mis­tään näin radikaal­ista ale­ta edes keskustella.
        Yksit­täisen poli­itikon oma etu kul­kee aina ensim­mäisenä oli­pa puolue mikä tahansa.

  72. Jonkin ver­ran aiheesta sivu­un eli siihen, miten kansakun­nalle olisi vii­sain­ta puhua. HS:ssä oli eilen tämä jut­tu https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006480827.html jos­sa Tuo­mas Aivelo esit­ti käsi­tyk­siään. Perässä 128 kom­ment­tia. Viimeis­ten joukkoon, aamuyöl­lä, heitin tämän. Paiskaan tähänkin.

    » Otak­sun Aivelon tarkoit­ta­neen tätä (voin ere­htyäkin): Päät­täjien pitäisi osa­ta ja uskaltaa ker­toa epä­var­muud­es­ta jämäkästi.

    Parem­pi lyödä ker­ral­la kur­jat rätin­git pöytään kuin huo­jua oven­su­us­sa ja näyt­tää siltä että ei mun ehkä pitäisi kertoa.

    Ver­ta, hikeä ja kyyneliä. Ruma sana niin kuin se pahim­mil­laan on.

    Sit­ten pitäisi jatkaa samal­la vakaval­la äänen­sävyl­lä, tyynesti ja selvästi, että kun yhdessä yritetään, voimme toiv­ot­tavasti päästä paljon vähem­mäl­lä. Ja että anteek­si jos nyt säikähditte, mut­ta me emme halua tul­la myöhem­min syyte­tyik­si vaaran vähättelystä. 

    Pitäisi esit­tää kak­si tai kolme “ennustet­ta” sen suh­teen, mitä tämän­hetkisen ymmär­ryk­sen mukaan edessämme voi olla meistä riip­pumat­ta. Ensin (a) pahin tapah­tu­mien kulku maail­mas­sa jol­lakin toden­näköisyy­del­lä, vaik­ka pienel­läkin. Tämä san­o­taan ensin. Sit­ten (b) lievin tai lohdullisin mah­dol­lisu­us. Lisäk­si ehkä myös © toden­näköisim­mältä näyt­tävä asioiden kulku, jos­sakin noiden välil­lä. Sit­ten (d) jonkin­lainen, vaik­ka miten karkea hah­motel­ma siitä, mitä (huom!) jonkin vielä pahem­man vält­tämi­nen meiltä mis­säkin tapauk­ses­sa (a..c) saat­taa vaa­tia. Siis saat­taa, vaik­ka emme vielä tiedä.

    Täl­lä tavoin hah­motel­laan, mil­laises­sa haarukas­sa – tämän het­ken arvion mukaan – tule­vaisu­us tapah­tuu tai tule­vaisu­ut­ta tehdään. Ker­ro­taan, että nuo mah­dol­liset haas­teet ja “suun­nitel­mat” ovat juuri niin karkei­ta ja epä­var­mo­ja kuin ovat ja että ne saat­ta­vat muut­tua paris­sa päivässä tai viikon välein vielä mon­ta ker­taa. Luvataan ker­toa, mitä osa­taan ker­toa, ja perustel­la päätök­semme kau­nis­telemat­ta. (Ja sit­ten myös tehdään niin.)

    En yritä opet­taa vesil­in­tu­ja uimaan. En yritä arvioi­da kenenkään tekemisiä tai sanomisia – ikään kuin edes pysty­isin mainit­tavasti niitä seu­raa­maan. Selitän vain lystik­seni, minkälaisen jämäkkyy­den kuvit­te­len parhait­en rauhoit­ta­van ihmisiä ja ohjaa­van toim­intaa pahas­sa paikassa.

    (Jatkuu, jos toim­i­tus sal­lii.) / (Jatkoa.)

    Eri­tyi­nen point­ti: mikäli esitetään VAIN yksi (kul­loinkin toden­näköisim­mäk­si kat­sot­tu) ennuste ja sen mukainen suun­nitel­ma, useim­mat ihmiset eivät myöhem­min muista, mon­tako “jos”, “ehkä”, ja “mah­dol­lis­es­ti” ‑sanaa siinä on ollut mukana. Joten heti kun arvio­ta tai ohjet­ta kor­jataan, alkaa meteli: “Te väi­titte niin, ja nyt te väitätte näin!” ”Käskitte noin, ja nyt käs­kette näin!” ”Tiedät­tekö te yhtään mitään?”

    Parem­pi kat­soa pirua silmi­in heti. Tyynesti. 

    Ja sanoa että tilanne elää eikä kukaan tiedä kaikkea var­masti. Ja että suun­nilleen nois­sa raameis­sa joudu­taan päätök­siä tekemään, tykkäätte tai ette. 

    Ja jos ne raamit muut­tuvat, me kerrotaan. »

    1. Kansalle puhutaan näin:
      “Suo­ma­laiset osoit­tau­tu­i­v­at kuitenkin niin sään­töusko­vaisik­si, että epi­demia hidas­tui selvästi odotet­tua nopeam­min. Sik­si nyt voidaan tode­ta, ettei Uuden­maan sulus­ta ollut minkään­laista hyö­tyä.” Olemme pasko­ja idioot­te­ja, kun nou­datamme lakeja.
      “Keuhkoku­ume on van­huk­sen paras ystävä.” Sanoo mies, joka pitää itseään lib­er­aali­na, mut­ta ei toki vale­htele ole­vansa humanisti.
      “Johdon­mukainen teko olisi eristää Etelä- ja Pohjois-Kar­jala” ja perään yhtä loogis­es­ti ”Ja type­r­yy­den huip­pu on tietysti ollut sulkea koulut jos­sain Pohjois-Kar­jalas­sa, jos­sa koko tau­tia ei ole edes ollut!”
      Sitaatit on lausunut Osmo Soin­in­vaara ‑nimi­nen henkilö.
      Tätä kir­joitet­taes­sa Osmo Soin­in­vaara ‑nimi­nen henkilö on yhä vapaal­la jalal­la ja edel­lyt­tää, että hänestä puhutaan asiallisesti.
      Mil­läköhän oikeudella.

      1. Jari Lehti­nen:
        Kansalle puhutaan näin:
        ”Suo­ma­laiset osoit­tau­tu­i­v­at kuitenkin niin sään­töusko­vaisik­si, että epi­demia hidas­tui selvästi odotet­tua nopeam­min. Sik­si nyt voidaan tode­ta, ettei Uuden­maan sulus­ta ollut minkään­laista hyö­tyä.” Olemme pasko­ja idioot­te­ja, kun nou­datamme lakeja.
        ”Keuhkoku­ume on van­huk­sen paras ystävä.” Sanoo mies, joka pitää itseään lib­er­aali­na, mut­ta ei toki vale­htele ole­vansa humanisti.
        ”Johdon­mukainen teko olisi eristää Etelä- ja Pohjois-Kar­jala” ja perään yhtä loogis­es­ti ”Ja type­r­yy­den huip­pu on tietysti ollut sulkea koulut jos­sain Pohjois-Kar­jalas­sa, jos­sa koko tau­tia ei ole edes ollut!”
        Sitaatit on lausunut Osmo Soin­in­vaara ‑nimi­nen henkilö.
        Tätä kir­joitet­taes­sa Osmo Soin­in­vaara ‑nimi­nen henkilö on yhä vapaal­la jalal­la ja edel­lyt­tää, että hänestä puhutaan asiallisesti.
        Mil­läköhän oikeudella.

        Uuden­maan eristämis­es­tä: virus oli levin­nyt tuol­loin jo myös Uuden­maan ulkop­uolelle. Toimen­pide oli näyt­tävä, mut­ta käytän­nössä rajaa ei voitu kuitenkaan pitää kokon­aan kiin­ni, vaan sen pystyi sekä ylit­tämään että kiertämään. Ymmärtääk­seni poli­isil­la ei ollut käytän­nössä mah­dol­lisu­ut­ta lähteä kovin tarkasti selvit­tämään rajanylit­täjän yli­tyspe­rustei­den toden­mukaisu­ut­ta. On erit­täin kyseenalaista saavutet­ti­inko sil­lä mitään ottaen huomioon siihen käyte­tyt resurssit (hal­li­tuk­sen kok­ous­tun­nit, poli­isin työ­tun­nit jne. jne.) Vaikut­taa vah­vasti siltä, että han­ke oli Keskus­tan aja­ma ja sil­lä saati­in nos­tet­tua profi­il­ia vahvim­mil­la kan­na­tusalueil­la eli nk. maakunnissa.

        Keuhkoku­umeesta: ymmär­rätkö parem­min, jos muis­te­taan että eutanasi­aa ei ole Suomes­sa sallittu?

        Kar­jalan eristämis­es­tä: jos Uusi­maa eris­tet­ti­in, mik­sei sit­ten Kar­jalaa? Kos­ka se on Keskustapuolueen per­in­teistä kannatusaluetta.

        Olisiko Soin­in­vaaran van­git­sem­i­nen ratkaisu tähän viruskri­isi­in? Vai tulisiko siitä sen­tään edes parem­pi mieli vaikkei se muut­taisikaan mitään? Jos tulisi, kiin­nos­taa kyl­lä myös että mik­si tulisi?

      2. Jaakko:
        Kar­jalan eristämis­es­tä: jos Uusi­maa eris­tet­ti­in, mik­sei sit­ten Kar­jalaa? Kos­ka se on Keskustapuolueen per­in­teistä kannatusaluetta.

        Uuden­maan lähi­maakun­nista oli löy­det­tävis­sä 700 poli­isia. Itä-Suomes­ta ei sel­l­aista poli­isimäärää saa kerät­tyä kasaan mil­lään. Kar­jalois­sa ja rajanaa­puri­maakun­nis­sa huo­mat­ta­va osa alueen viras­sa ole­vista poli­i­seista olisi pitäisi siirtää rajan­valvon­taan, jos olisi halut­tu toteut­taa saman mit­takaa­van ympärivuorokau­ti­nen rajan­valvon­ta­op­er­aa­tio, eikä sekään olisi vielä ehkä riit­tänyt. Suomes­sa on yhteen­sä 7800 poli­isia. Poli­isien virka­paikat ovat pain­ot­tuneet jon­nekin ihan muualle kuin Itä-Suomen har­vaan asu­tu­ille alueille. Toisek­seen, Kar­jalan lähi­maakun­nis­sa tar­tun­to­jen yleisyys on yhä niin alhaista, ja liiken­nemäärät suh­teessa niin pieniä, että rajan sulkemisen kaut­ta ehtävä seu­lon­ta olisi neu­lan seu­lomista heinä­suo­vas­ta, samoin kuin oli Uuden­maan sulkukin, jos­sa myöskään poli­isi ei osan­nut seu­loa juuri ketään matkaa­jia pois liiken­teestä, eikä poli­isil­la ollut mitään edel­ly­tyk­siä tarkkail­la sitä, onko jol­lain rajan ylit­täjäl­lä koronatartunta.

        Koron­akuolemista Suomes­sa tois­taisek­si 60 % on tapah­tunut Helsingis­sä kir­joil­la Monis­sa Uuden­maan kun­nista on yhä suh­teel­lisen vähän diag­nosoitu­ja koronatar­tun­to­ja. Esimerkik­si Van­taan tilanne on ollut paljon parem­pi. Jos koron­akuolemia halut­taisi­in kar­sia, karan­teeni­ra­jan pitäisi koskea van­hus­ten sul­jet­tui­hin hoito­laitok­si­in sisään meneviä uusia asukkai­ta ja työn­tek­i­jöitä, eikä mitään maakuntarajoja.

      3. Uuden­maan lähi­maakun­nista oli löy­det­tävis­sä 700 poli­isia. Itä-Suomes­ta ei sel­l­aista poli­isimäärää saa kerät­tyä kasaan mil­lään. Kar­jalois­sa ja rajanaa­puri­maakun­nis­sa huo­mat­ta­va osa alueen viras­sa ole­vista poli­i­seista olisi pitäisi siirtää rajan­valvon­taan, jos olisi halut­tu toteut­taa saman mit­takaa­van ympärivuorokau­ti­nen rajan­valvon­ta­op­er­aa­tio, eikä sekään olisi vielä ehkä riittänyt.

        Voihan sen karan­teenin toteut­taa myös sank­tioil­la. Jos jää kiin­ni rajhan ylit­tämis­es­tä, kun­non rap­sut. Kyl­lä se tehoaisi.

  73. Jos ja kun aikanaan tehdään ”korona tilin­päätöstä” ja ver­tail­laan eri maid­en strate­gioiden onnis­tu­mista, niin pitäisikö suh­teut­taa menete­tyt lasken­nal­liset elin­vuodet lyhyen ja pitkän aikavälin kus­tan­nuk­si­in sekä myös muu­tok­seen BKT:ssä ja velkaantumisesta?

  74. Eilen 22.4 Turun yliopis­tol­lises­sa keskus­sairaalas­sa oli hoi­dos­sa kaksi(2) koron­apoti­las­ta ja sairaala muuten tyhjäkäyn­nil­lä, kos­ka kiireet­tömät leikkauk­set on enim­mäk­seen perut­tu ja ihmiset eivät uskalla koro­nan pelos­sa men­nä hoi­dat­ta­maan itseään. Nyt on ilmeis­es­ti alet­tu kut­sua ihmisiä perut­tui­hin operaatioihin..

    Täl­lä tahdil­la epidimi­as­ta selviämi­nen ja siitä johtu­vat rajoituk­set saadaan kestämään tolkut­toman kauan ja talous kuralle. Lisäk­si kun tästä on joskus selvit­ty, niin ter­vey­den­huolto on sen jäl­keen pahasti ylikuor­mit­tunut. Sit­ten ruuhkia pitäisi purkaa, mut­ta mis­tä rahat. Tähän päälle hoita­jien työe­htosopimus­neu­vot­te­lut, joi­hin anta­vat pont­ta koronas­sa saatu sankaris­ta­tus. Arvostan kyl­lä hoita­jia, mut­ta talouden sakates­sa koro­tuk­si­in tuskin on varaa.

    1. ”HUSin infek­tio­sairauk­sien ylilääkäri Asko Järvinen:
      – Rajoituk­sia pitäisi purkaa ja saa­da se osa väestöstä sairas­ta­maan, jolle tau­ti ei ole vaar­alli­nen, Järvi­nen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.”

      Oden lin­joil­la.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Oden linjoilla.

        Ottaako Asko Järvi­nen silmästä silmään ‑vas­tu­un, jos arvio siitä kenelle tau­ti on vaar­alli­nen menee metsään?

        Toisin kysyen: jos tiede­tään, kenelle tau­ti ei ole vaar­alli­nen, mik­si heitä ei ole jo tar­tutet­tu tai vähin­täänkin heille ker­rot­tu, että tämä ei koske heitä?

      2. R. V.: Toisin kysyen: jos tiede­tään, kenelle tau­ti ei ole vaar­alli­nen, mik­si heitä ei ole jo tar­tutet­tu tai vähin­täänkin heille ker­rot­tu, että tämä ei koske heitä?

        Suomes­sa on aika vaikea vält­tyä tiedol­ta, ettei tau­ti ole nuorelle peruster­veelle ihmiselle vaar­alli­nen. On eri asia altistua tiedolle kuin sisäistää se. Jotkut ihmiset sietävät kog­ni­ti­ivista dis­so­nanssia koko ikän­sä eikä tee tiukkaakaan.

        Osa nuoris­tos­ta juh­lii jo maail­mal­la, on vain ajan kysymys mil­loin meil­lä. Peruster­veen nuoren on ratio­naal­ista, jois­sain tapauk­sis­sa jopa eet­tistä, han­kkia tar­tun­ta. Eri asia on kuin­ka pitkälle nuori­son päät­te­lyketju ulot­tuu, otsa­lohkon kehi­tys kun on tuos­sa vai­heessa vielä vähän kesken. Toiv­ot­tavasti eivät aiheuta vahinkoa muille.

  75. No nyt sit­ten torstai-iltana Ylen A‑talkissa min­is­teri Krista Kiu­ru sanoi suo­raan, että hal­li­tus vapaut­taa jos­sakin vai­heessa nuorem­man väen rajoituk­sia ja sul­kee edelleen 70plus ihmiset yhteiskun­nas­ta ja sosi­aal­i­sista suhteista pois.

    Tuos­sa keskustelus­sa puhut­ti­in kau­ni­isti, että Suo­mi ei voi olla total­i­taari­nen eikä ihmisiä voi sulkea kop­pi­in lop­ut­tomasti, var­muu­den vuoksi.

    Mut­ta 70plus ihmiset ilmeis­es­ti voi huo­leti sulkea kop­pi­in — heil­lä on eri­lainen ihmis­ar­vo kuin muilla.

    Van­hem­mil­la on siis vähem­män peru­soikeuk­sia kuin nuoremmilla. 

    Koh­ta sit­ten alle 70 vuo­ti­aat viet­tävät rat­toisaa elämää nur­mikoil­la kuo­hu­vi­ini­lasien kanssa ja istu­vat teras­seil­la ja käyvät eloku­vis­sa, kun samaan aikaan 70plus ihmiset istu­vat kodeis­saan yksin ja kat­se­l­e­vat ikku­nas­ta maail­maa, jota oli­vat rak­en­ta­mas­sa kym­meniä vuosia ja joka nyt otet­ti­in pois.

    Entä sit­ten joku 90-vuo­tias? Hänet sul­je­taan ja eris­tetään yhteisöstä (hänen omak­si eduk­seen, san­o­taan) kahdek­si vuodek­si. Elääkö hän tuon kah­den vuo­den eri­tyk­sen jäl­keen? Ehkä ei, mut­ta se ei kiin­nos­ta ketään eikä varsinkaan näitä jot­ka van­huk­sia sulke­vat pois elämästä.

    En tiedä voiko pahin­ta murhami­estäkään lail­lis­es­ti eristää kop­pi­in kahdek­si vuodek­si. Jol­lakin logi­ikalla van­huk­set voi eristää — tässä avoimes­sa ja “tasa-arvoises­sa” Suomes­sa. Eikä tarvitse kysyä edes perustuslakivaliokunnalta!

    Huo­masin espan­jalais­es­ta keskustelus­sa vahvo­ja argu­ment­te­ja sen puoles­ta, että ihmisiä ei voi Euroopan ihmisoikeuspe­ri­aat­tei­ta nou­datet­taes­sa ryh­mitel­lä yhteiskun­nas­ta syr­jään iän perus­teel­la. Jokaisel­la ihmisel­lä, myös yli 70-vuo­ti­aal­la on saman­lainen oikeus elää ja päät­tää elämästään kuin nuoremmillakin.

    1. No nyt sit­ten torstai-iltana Ylen A‑talkissa min­is­teri Krista Kiu­ru sanoi suo­raan, että hal­li­tus vapaut­taa jos­sakin vai­heessa nuorem­man väen rajoituk­sia ja sul­kee edelleen 70plus ihmiset yhteiskun­nas­ta ja sosi­aal­i­sista suhteista pois.

      Ikäih­mis­ten eristämi­nen on ollut vapaae­htoista luuku­unot­ta­mat­ta sitä, ettei hoito­laitok­sis­sa ole saanut vierail­la. Näin se tulee olemaanjatkossakin.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Ikäih­mis­ten eristämi­nen on ollut vapaae­htoista luuku­unot­ta­mat­ta sitä, ettei hoito­laitok­sis­sa ole saanut vierail­la. Näin se tulee olemaanjatkossakin.

        On siinä ollut isom­pikin rajoi­tus. Nimit­täin se, että van­huk­sia ei ole päästet­ty ulos hoito­laitok­sista. Hoito­laitosvan­huk­sista osa on tavan­nut päästä aiem­min myös ulos hoito­laitok­ses­ta. Omaiset ovat vie­neet näitä esim. käve­lylle ulos lähistölle, kat­se­le­maan läheistä luon­toa, johonkin ajan­vi­et­topaikkaan tai vaik­ka käymään kesämökil­lään päiväkäyn­nil­lä. Moni muis­ti­sairas van­huskin voi van­halle mökilleen päästessään tun­nistaa, mis­sä on.

        Nyt on estet­ty pait­si vierailut hoito­laitok­si­in sisään, myös lukuis­ten ikäih­mis­ten ulospääsymah­dol­lisu­us hoito­laitosten ulko-ovista. Viral­lis­es­ti kiel­let­ti­in vain vierailut, mut­ta kos­ka ilman sisään päässyt­tä vierail­i­jaa joka noutaa van­huk­sen ei päästetä myöskään van­huk­sia ulos, käytän­nössä on annet­tu määräys van­hus­ten sisälle hoito­laitok­seen sulkemis­es­ta. Jos Suomes­sa olisi perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in, van­hus­ten ulos­meno-oikeu­den estämisas­ian voisi viedä perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imen käsiteltäväksi.

        Kieltämät­tä vankeustuomios­sa on samankaltaisia piirteitä kuin koro­nan nimis­sä sul­je­tuis­sa hoito­laitok­sis­sa nyt, pait­si että vanki­las­ta voi päästä välil­lä ulos lomalle.

        Koitin löytää tietoa siitä, että onko vierailukiel­losta säädet­ty lail­la vai ase­tuk­sel­la, mut­ta en löytänyt vierailukiel­losta muu­ta määräys­tä kuin Val­tioneu­vos­ton tiedot­teena annetun tek­stin, jon­ka sairaan­hoitopi­ir­it ja kun­nat ovat kopi­neet omille nettisivuilleen:

        “Kiel­letään vierailut van­hus­ten ja muiden riskiryh­mien asumispalveluyksiköissä.

        Kiel­letään ulkop­uolis­ten vierailut hoito­laitok­sis­sa, ter­vey­den­huol­lon yksiköis­sä ja sairaalois­sa pois lukien tapausko­htais­es­ti arvioiden kri­it­tis­es­ti sairaiden ja las­ten oireet­tomat läheiset, saat­to­hoi­dos­sa ole­vien läheiset sekä puoliso tai tuk­i­henkilö synnytysosastolla.”
        https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi

        Onko asum­is­palveluyk­siköis­sä ja hoito­laitok­sis­sa käyt­töön ote­tus­ta vierailukiel­losta laa­dit­tu mitään lakia tai ase­tus­ta, vai onko siitä “säädet­ty” vain hal­li­tuk­sen tiedotteella?

  76. Ihmisiä ei myöskään kan­nuste­ta heikoille jäille, kan­niskele­maan kyykäär­mitä, ajan­maan ylinopeut­ta. Kauhea­ta vapau­den rajoittamista.
    Hoitoolaitok­sis­sa vierailus­ta seu­trauk­sia on muille ihmisille ja hei­dän omaisilleen, joil­la lie­nee myöskin oikeuk­sia olet­taa ole­vansa hengissä.
    Suomen rajoituk­set ovat kovin vähäisiä — ei ulkon­ali­ikku­miskeil­toa ja siitä ran­gais­tuk­sia, uuden­maan rajal­la poli­isin kiusaamis­es­ta on saanut varoituk­sen jäl­keen vain sakot, suuret ostoskeskuk­set opvat avoim­i­na, kun­tos­alit ovat avoim­i­na vira­nomais­ten puoles­ta, kaik­ki liikeet saa­vat olla auki.
    Museot ja kir­jastopt ovat kiin­ni. Viro on yhtä vaar­alli­nen kuin Uusi­maa, mut­ta raja on kiin­ni. Ihan kaik­ki ei ole loogista.

  77. Jos on kun­nel­lut Marinin puhei­ta, ei tätä vapaae­htoisu­ut­ta ole mainit­tu koskaan. Pikem­minkin tun­tunut pain­os­tuk­selta. On se kum­ma kun toisaal­ta valitel­laan liian van­has­ta ikärak­en­teesta, mut­ta sit­ten halu­taan pitää yli 70 vuo­ti­aat kaikin keinoin hengis­sä. Myös 70+ vuo­ti­aiden ter­veys on hyvin mon­i­nainen. ainakin kun ollaan lähel­lä alara­jaa. Mon­et har­ras­ta­vat liikun­taa ja ovat kovinkin hyvässä kun­nos­sa. Toki raja on johonkin laitet­ta­va, mut­ta olisiko 75 ollut tarkoituksenmukaisempi.

    1. Coun­try­boy:
      Jos on kun­nel­lut Marinin puhei­ta, ei tätä vapaae­htoisu­ut­ta ole mainit­tu koskaan. Pikem­minkin tun­tunut pain­os­tuk­selta. On se kum­ma kun toisaal­ta valitel­laan liian van­has­ta ikärak­en­teesta, mut­ta sit­ten halu­taan pitää yli 70 vuo­ti­aat kaikin keinoin hengis­sä. Myös 70+ vuo­ti­aiden ter­veys on hyvin mon­i­nainen. ainakin kun ollaan lähel­lä alara­jaa. Mon­et har­ras­ta­vat liikun­taa ja ovat kovinkin hyvässä kun­nos­sa. Toki raja on johonkin laitet­ta­va, mut­ta olisiko 75 ollut tarkoituksenmukaisempi.

      Mik­si yleen­säkin on jokin tiet­ty kro­nologi­nen ikänu­mero laitet­ta­va yhdek­si riskiryh­mämäärit­te­lyk­si?. Mitä ihmeel­listä koro­nan kannal­ta riskaa­belia ihmisen elim­istössä tapah­tuu juuri sil­lä het­kel­lä kun tulee 70v täy­teen? Onko 70+ jokin tauti/diagnoosi?

      1. Jokke49: Mitä ihmeel­listä koro­nan kannal­ta riskaa­belia ihmisen elim­istössä tapah­tuu juuri sil­lä het­kel­lä kun tulee 70v täy­teen? Onko 70+ jokin tauti/diagnoosi?

        Miten sinä määrit­telisit riskiryh­mät parem­min? Se, mitä riskaa­belia tapah­tuu ihmisen elim­istössä koro­nan suh­teen, on ikään­tymi­nen. Sar­sis­sa ris­ki oli juuri tois­in­päin, nuoru­us oli ongel­ma. Mik­si näin, siitä on vain arveluja. 

        Johonkin ne ikära­jat on vedet­tävä. Ihan samoin voisi liiken­teestä kysyä, mik­si nopeusra­joi­tus 80. Eikö 65 olisi parem­pi tai 82? Tai uusil­la autoil­la 90, van­hoil­la 70?

      2. Jokke49: Mik­si yleen­säkin on jokin tiet­ty kro­nologi­nen ikänu­mero laitet­ta­va yhdek­si riskiryhmämäärittelyksi? 

        Jos­sain ker­rot­ti­in, että korona iskee T‑imusolujen toim­intaan. Näi­den solu­jen määrä vähe­nee iän lisään­tyessä ja sen seu­rauk­se­na korona on sitä vaar­al­lisem­pi mitä van­hempi tar­tun­nan saanut henkilö on. Peruster­vey­destä riippumatta.

  78. Ei ter­vey­den­hoi­dos­sa ikä merk­itse suo­raan rajoi­tus­ta hoitoi­hin.. Lääkäri arvioi myös hyödyt ja riskit.

    Ikään­tymisen vuok­si riskit kas­va­vat ja sil­loin hoito­ja rajoite­taan. Mut­ta tämäkin perus­tuu yksilöl­liseen arvioon.

    Lopus­sa var­maan vaikut­ta­vat myös odotet­tavis­sa ole­vat elinvuodet.Jos niitä on vähän niin kalli­ita hoito­ja ei enää tehdä.

    Tun­tuu raa’al­ta mut­ta tämä on ollut todel­lisu­ut­ta niin kauan kuin ihmisiä on hoidet­tu systemaattisesti

  79. Vaik­ka Soin­in­vaarakin on koulu­vierailu­ja paljon käsit­tääk­seni tehnyt,
    ihan vain muis­tu­tuk­sek­si, että koulu­ruokailu on yhtä kuin use­an sadan oppi­laan buffet-ruokailu,
    joka sijoit­tuu usein alle kah­den tun­nin aikahaarukkaan.
    Buf­fet-jos­sa jonote­taan ruokaa ilois­es­ti kuin Kaivarin kon­sertin vessoihin.
    Se on myös de fac­to hyvin vuorovaikut­teinen “ruokafes­ti­vaali” jos­sa mukana myös noin muu­ta­ma kymme­nen aikuista. Viruksi­neen. Toiv­ot­tavasti ilman. 

    Eli.

    Jos koulut avataan, en ymmär­rä lainkaan logi­ikkaa siinä, että ruokar­avin­to­lat pide­tään kiinni. 

    Ruokar­avin­tolois­sa tilanne mon­in­ver­roin vaikeampi koroviruk­selle lev­itä: rajat­tu määrä aikuisia, pöyti­in tar­joilu, hygien­i­as­taan huol­ta kyken­emään pitävät aikuiset, ei laitosruokailun mas­san ja määrän tuo­mia yllätyksiä.
    Sitä pait­si rav­in­to­laan men­e­m­i­nen on jokaisen oma vapaae­htoinen valinta. 

    Ei näitä mikä-auki-mikä-kiin­ni ‑päätöksiä/ajatuksia kyl­läkään mikään muukaan logi­ik­ka näytä määrit­tävän. Niin erim­ielisiä asiantun­ti­jat koko ajan ovat. Ei ole ole­mas­sa valitet­tavasti yhtä asiantun­ti­janäkeymys­ten kantaa. 

    Heit­etään kru­u­naa ja klaavaa.

    1. nelosen var­relta: Jos koulut avataan, en ymmär­rä lainkaan logi­ikkaa siinä, että ruokar­avin­to­lat pide­tään kiinni.

      Aikuis­ten ruokar­avin­toloiden avaami­nen voi olla hyvinkin perustel­tua, mut­ta saman­laista sys­temaat­tista ana­lyysia kuin koulu­jen sulkemisen vaiku­tuk­sista ei käsit­tääk­seni rav­in­toloiden pöyti­in tar­joilus­ta ole tehty. 

      Ruot­sis­sa päätet­ti­in jo 24.3 sal­lia vain sel­l­ais­ten rav­in­toloiden toim­inta jois­sa on ain­oas­taan pöyti­in tar­joilu. Tämä päätös ei ole johtanut epi­demi­an hal­lit­se­mat­tomaan lev­iämiseen. Tuskin­pa siis meilläkään.

    2. Vaik­ka Soin­in­vaarakin on koulu­vierailu­ja paljon käsit­tääk­seni tehnyt,
      ihan vain muis­tu­tuk­sek­si, että koulu­ruokailu on yhtä kuin use­an sadan oppi­laan buffet-ruokailu,

      Kyl­lähän tälle voi tehdä jotain. Koulu­ruo­ka vai­h­tuu lounasleiviksi, jot­ka jae­taan siis­tisti luokkaan.

      1. Käy kat­so­mas­sa. Buf­fetit pyörivät j o n y t koko ajan. Äläkä jää keskus­taan. Mene itään, isoi­hin kouluihin.

      2. nelosen var­relta:
        Käy kat­so­mas­sa. Buf­fetit pyörivätj o n y tkoko ajan. Äläkä jää keskus­taan. Mene itään, isoi­hin kouluihin.

        Onko idässä siis suh­teessa enem­män lap­sia kouluis­sa täl­lä hetkellä?

  80. HS jutun mukaan Vihriälän asiantun­ti­jaryh­mä ei saa tarvit­semi­aan tieto­ja ennenkuin aineis­to tulee julkisek­si hal­li­tuk­sen päätök­sen jälkeen.
    Hal­li­tus ei taasen pysty tekemään päätöstä ennenkuin sil­lä on käytössä asiantun­ti­jaryh­män selvitys.
    =Catch-22

  81. Onko koulubuf­feteis­sa sairas­tut­tu kysy­it Osmo, oikein. 

    No, kovasti­han nyt ajate­taan keskivi­ikkona tule­via päätök­siä ennakoiden tietoa etteivät lapset tar­tu­ta ainakaan merkit­tävässä määrin.
    Ilmeis­es­ti sairas­tu­vu­us las­ten kesku­udessa ollut pientä.
    Nyt kuitenkin tul­lut tietoa (tänään YLE) että testien luotet­tavu­us on hyvin heikkoa tasoa.
    Eikä lap­sia oikein muutenkaan testata.
    Pitäisi kysyä tuo­ta THL:ltä, mut­ta tietävätkö hekään. 

    Isos­sa helsinkiläisessä yht­enäisessä koulus­sa työsken­telee usein myös noin 50–70 opet­ta­jaa ja muu­ta henkilökun­taa vähin­tään 5–10.
    Riskiryh­mi­in kuu­lu­via tuol­laises­sa koulus­sa voi hyvinkin olla yli kymmenkunta,
    Jos tuol­laisen pop­u­lan yhteenkokoon­tu­mi­nen on ok, hyvä on, en vain ymmär­rä mik­si viras­tot ja muut laitok­set ovat siir­tyneet etäi­lyyn, jos etäi­ly pahas­ta kouluissa. 

    Ja ehkä THL:n ja STM:n virkami­esten eri­tyis­es­ti pitäisi itse alkaa näyt­tää eteen, miten sitä lau­ma­suo­jaa hankitaan. 

    Omas­ta tur­vaku­plas­ta ja etä­työsken­te­lyp­is­teestä vah­vasti suositel­tu vaikka­pa nyt koulu­jen avaamiseen kehot­ta­mi­nen muis­tut­taa ns. ran­skalaisken­raalien etäisyy­den rin­ta­maan säi­lyt­tämisen eetosta. 

    Kun koulut avataan, olen siel­lä itse, tietenkin. Voinko Osmo lisätä sin­ut oman ja naa­purik­oulu­jen sijaislistalle?

  82. Ikku­nan­pe­sun lomas­sa tekemäni kymme­nen sekun­nin video näyt­tää vesisumun pysähtymisen ohueen, kaksinker­roin taitet­tuun tuubihuiviin:
    https://youtu.be/cNGxYHz7lxk

    Huiv­in läpi hen­git­tämi­nen var­maan vaikut­taa myös kuvas­sa nähtyä pienem­pi­in aerosolei­hin, joi­ta tuo­tamme uloshen­git­täessä, puhues­sa, huu­taes­sa, aivas­taes­sa ja yskiessä.

    Yhdys­val­to­jen tar­tun­tatau­tivi­ras­ton (cdc.gov) suosi­tuk­set omien pestävien kasvo­mask­ien käyt­tämis­es­tä ja Kiinan tar­tun­tatau­tivi­ras­ton johta­ja Gaon Sci­ence ‑lehden haas­tat­telus­sa ker­toma uloshen­gi­tyk­sen suo­jaamisen hyö­ty vaikut­taisi­vat tutkimuk­seni perus­teel­la ole­van ihan valide­ja näil­läkin leveysasteilla.

    Olet­taa sopii, että sisään­he­git­et­tävienkin aerosolien määrä tuos­sa vähe­nee. Tämä saat­taa motivoi­da yksilökeskeisessä kult­tuuris­sa hen­gi­tyk­sen suo­jaamiseen parem­min kuin tieto omien päästö­jen rajoit­tamis­es­ta. Siitä huoli­mat­ta, että suurim­mat hyödyt eivät siitä tulisikaan.

    Kasvo­jen peit­tämi­nen ei ole kult­tuuril­lis­es­ti hyväksyt­tävää, joten meil­lä on vielä paljon opeteltavaa uuteen nor­maali­in siirtyessämme.

    Eilen oli met­rossa jo porukkaa enem­män kuin yksi per loos­si. Hen­gi­tyk­sen suo­jasi alle joka kymmenes. Ei sinne täl­lä meiningillä enää uskalla mennä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.