THL:n kummallinen lausunto rokotusjärjestyksestä

Kan­sal­li­nen roko­te­asian­tun­ti­ja­ryh­mä oli teh­nyt erin­omai­sen sel­vi­tyk­sen sii­tä, mitä vai­kut­tai­si koro­na­ro­kot­tei­den jake­lu tar­tun­ta­vaa­ran mukaan. Oli­vat teh­neet val­miik­si kom­pro­mis­sin, jon­ka mukaan (teo­reet­ti­nen) sai­raan­hoi­to­pii­ri, jos­sa ei oli­si ollut kos­kaan yhtään koro­na­tar­tun­taa sai­si kui­ten­kin kol­mas­osan sii­tä roko­te­mää­räs­tä, joka sil­le kuu­lui­si pel­kän asu­kas­lu­vun mukaan.

Tulos oli sel­keä. Esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­toa vaa­ti­vat tar­tun­nat vähe­ni­si­vät yli 20 pro­sent­tia ver­rat­tu­na sii­hen, että rokot­teet jae­taan niin kuin nii­tä nyt jae­taan, tar­tun­ta­ris­kiä kat­so­mat­ta. Tämän teho oli­si siis samaa luok­kaa kuin nyt suun­nit­teil­la ole­vien liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten. Tosin liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten vai­ku­tus tuli­si vähän nopeam­min. Voi­si joka tapauk­ses­sa olla niin, että liik­ku­mis­ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­tai­si lain­kaan, jos roko­tus­jär­jes­tyk­sen muu­tok­ses­ta pää­tet­täi­siin nopeasti.

Ajat­te­lin, että tämä oli täs­sä. Vaik­ka asia on alue­po­liit­tis­ten into­hi­mo­jen aihe, noin vakuut­ta­vaa näyt­töä ei kukaan voi vas­tus­taa. Muu­han tar­koit­tai­si tur­hia kuo­le­mia ja ris­kiä sai­raa­loi­den tuk­keu­tu­mi­ses­ta. Tämä on tut­kit­tuun tie­toon perus­tu­vaa pää­tök­sen­te­koa parhaimmillaan.

Kan­sa­lai­sen toden­nä­köi­syys jou­tua koro­nan takia sai­raa­la­hoi­toon on kah­den toden­nä­köi­syy­den tulo

P(sairaanhoito) = P(tartunta) x P(sairaanhoito, jos tartunta).

Koro­na­tar­tun­ta on 70-vuo­tiail­le niin pal­jon vaa­ral­li­sem­pi kuin nuo­rem­mil­le, että oli perus­tel­tua rokot­taa hei­dät ensin ja ehkä myös ris­ki­ryh­mä 1. Ris­ki­ryh­mään 2 kuu­lu­vien vaka­van sai­rau­den ris­ki on suu­rem­pi kuin muun väes­tön, mut­ta nämä erot ovat pal­jon pie­nem­piä kuin alu­eel­li­set erot. Sik­si alu­eel­li­set erot ovat olen­nai­sem­pia sen jäl­keen, kun yli 70-vuo­ti­aat on roko­tet­tu. Tämän­kään jäl­keen ei pidä vaih­taa stra­te­gi­aa koko­naan, vaan perus­taa roko­tus­jär­jes­tys niin hyvin kuin osa­taan koko­nais­ris­kiin, eli noi­den kah­den teki­jän tuloon.

Tar­tun­ta­ris­kin vaih­te­le­vat sai­raan­hoi­to­pii­reit­täin yli kol­me­kym­men­ker­tai­ses­ti ja roko­tuk­sen hyö­ty siis yhtä pal­jon. Erot ovat olleet pysy­viä. Koh­dis­ta­mal­la rokot­teet ris­kin mukaan niis­tä saa pal­jon enem­män ter­veys­hyö­tyä. Alu­eel­li­set erot ovat suu­ria. Uus­maa­lai­nen on 30-ker­tai­ses­sa tar­tun­ta­ris­kis­sä Kes­ki-Poh­jan­maal­la asu­vaan näh­den, joten roko­tuk­sen hyö­ty on Uudel­la­maal­la 30-kertainen.

Käsit­tä­mä­tön lausunto

Olin kuin puul­la pää­hän lyö­ty, kun näin THL:n tämän poh­jal­ta teh­dyn lausun­non. Toi­men­pi­teen vai­ku­tuk­set jäi­si­vät vähäi­sik­si ja ne ovat ongel­mal­li­sia yhden­ver­tai­suu­den kan­nal­ta. En ollut ainoa yllät­ty­nyt. Kum­mek­sun­taa tämä on aiheut­ta­nut myös THL:n sisällä.

Aloi­te­taan tuos­ta yhden­ver­tai­suu­des­ta. Ei voi olla niin, ter­vey­den­huol­lon resurs­sien suun­taa­mi­nen vai­kut­ta­vuu­den mukaan soti­si yhden­ver­tai­suut­ta vas­taan. Jos tämä tul­kin­ta otet­tai­siin, pal­jon pitäi­si nykyi­sis­tä käy­tän­nöis­tä muut­taa, esi­mer­kik­si syö­pä­seu­lon­nat suun­na­ta pal­jon tehot­to­mam­min. Ei niin teh­dä myös­kään rokot­tei­den koh­dal­la. Kuka tahan­sa voi saa­da puu­tiai­sai­vo­kuu­meen Suo­mes­sa, mut­ta ris­ki vaih­te­lee maan eri osis­sa. Ilmai­sen rokot­teen saa vain suu­ren ris­kin alueilla.

Miten THL sai tulok­sek­si, että vai­ku­tuk­set sai­raan­hoi­toon tar­pee­seen oli­si­vat vähäi­set, vaik­ka KRAR oli juu­ri las­ke­nut, että ne oli­si­vat merkittävät?

Sil­lä, että lausun­nos­sa ole­tet­tiin, että koh­den­ta­mi­nen alu­eel­li­ses­ti aloi­tet­tai­siin vas­ta, kun mel­kein kaik­ki on jo rokotettu.

Kek­sit­tiin, että 69-vuo­tias kok­ko­la­lai­nen on kui­ten­kin suu­rem­mas­sa ris­kis­sä kuin 20-vuo­tias van­taa­lai­nen, kos­ka tar­tun­ta joh­taa 20-vuo­ti­aal­la har­voin sai­raan­hoi­toon. Niin­pä ensin pitäi­si rokot­taa yli 70-vuo­ti­aat ja sit­ten kaik­ki eri­lai­siin ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vat ja sit­ten vue­lä kaik­ki 50–69 vuo­ti­aat ja vas­ta kun tämä on teh­ty, teh­täi­siin pää­tös rokot­tei­den alu­eel­li­ses­ta por­ras­ta­mi­ses­ta. Logis­ti­sis­ta syis­tä se tuli­si voi­maan vas­ta kol­men vii­kon kulut­tua ja niin­pä – hok­kus pok­kus – teho jäi­si vähäiseksi.

Tämä on sil­män­kään­tö­temp­pu. Vaik­ka 20-vuo­tias van­taa­lai­nen todel­la on pie­nem­mäs­sä ris­kis­sä jou­tua sai­raan­hoi­toon kuin 69-vuo­tias kok­ko­la­lai­nen, 69-vuo­ti­aan van­taa­lai­sen ris­ki on 30-ker­tai­nen sama­ni­käi­seen kok­ko­la­lai­seen näh­den. Aluei­den sisäl­lä kan­nat­taa käyt­tää hen­ki­lö­koh­tais­ta ris­kiä (ikä ja esi­mer­kik­si yli­pai­no), mut­ta myös ris­ki­ryh­mien sisäl­lä kan­nat­taa ottaa huo­mioon tar­tun­ta­ris­ki ja rokot­taa myös ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat nopeam­min siel­lä, mis­sä hei­dän ris­kin­sä saa­da tar­tun­ta on suu­rem­pi. Jos nou­da­tet­tai­siin KRAR:n hah­mot­ta­maa algo­rit­mia, van­taa­lai­nen 20-vuo­tias sai­si rokot­teen­sa vii­meis­ten jou­kos­sa, suun­nil­leen yhtä aikaa kok­ko­la­lai­sen 20-vuo­tia­sen kanssa.

Kos­ka pää­tök­sen teke­mi­ses­tä kuluu kol­me viik­koa sii­hen, kun se alkaa vai­kut­taa roko­tus­tah­tiin, pitää pää­tös teh­dä heti, mie­lel­lään jo huomenna.

Tämä vaa­tii kuu­lem­ma ase­tuk­sen. Olen anta­nut perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä ase­tuk­sia. Ei sel­lai­seen mene kuin päivä.

KRAR:n hah­mot­ta­ma roko­tus­jär­jes­tys sääs­täi­si siis noin vii­den­nek­si sai­raan­hoi­to­jak­sois­ta ja vähen­täi­si samas­sa suh­tees­sa myös kuo­le­mia. On häkel­lyt­tä­vää, että Suo­mes­sa jot­kut ovat val­mii­ta uhraa­maan ihmis­hen­kiä ja tuot­ta­maan sai­raut­ta alue­po­liit­tis­ten into­hi­mo­jen vuoksi.

= = = =

THL:n ase­ma koro­na­krii­sis­sä on ollut vai­kea, kun se on jou­tu­nut sei­laa­maan tie­teen ja poli­tii­kan ris­ti­aal­lo­kos­sa. Oli­si kui­ten­kin hyvä, että THL:n kan­nat oli­si­vat tie­det­tä ja poli­tiik­ka jäi­si poli­tii­kan teki­jöil­le, eikä kal­lis­taa kor­vaan­sa edes voi­ma­kas­sa­nai­sel­le omistajaohjeukselle.

Kunnallisvaalien siirto perustui väärin ymmärrettyihin lukuihin

Viik­ko sit­ten puo­lue­sih­tee­rit oli­vat yksi­mie­li­siä sii­tä, ettei kun­nal­lis­vaa­le­ja pidä siir­tää. Niin olin minä­kin ja olen sitä miel­tä yhä. THL kui­ten­kin löi eteen sel­lai­set rätin­git, että puo­lue­sih­tee­rit tai­pui­vat siir­tä­mään. Kat­so­taan­pa vähän noi­ta rätinkejä.

THL:lla ei ymmär­tääk­se­ni ollut mitään mal­lia vaan oli­vat las­ke­neet kaa­va­mai­ses­ti, että mitä tapah­tui­si, jos tar­tun­to­jen mää­rä kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Teh­tiin kol­me las­kel­maa sii­tä, että tar­tun­to­jen mää­rä kak­sin­ker­tais­tuu 11,5 päi­väs­sä, 16 päi­väs­sä tai 25 päi­väs­sä. Näin saa­tiin tar­tun­to­jen mää­räk­si vaa­li­päi­vän tie­noil­la jotain välil­tä 2 600 – 11 000.

Har­mi, ettei oikeus­mi­nis­te­riöl­le ker­rot­tu, että samal­la mekaa­ni­sel­la las­ken­ta­kaa­val­la tar­tun­to­ja oli­si kesä­kuun 13. päi­vä­nä jotain välil­lä 11 000 – 230 000.

Oikeus­mi­nis­te­riös­sä tuo mekaa­ni­nen las­ken­ta otet­tiin ilmei­ses­ti ennus­tees­ta, mitä se ei miten­kään edes voi­nut olla. Jos se oli­si ennus­te, oli­si men­ty olet­ta­maan, ettei­vät pää­te­tyt sul­ku­toi­met vai­ku­ta tar­tun­toi­hin mitään ja ne yli mil­joo­na roko­tean­nos­ta, jot­ka on annet­tu maa­lis­kuun lop­puun men­nes­sä, oli­si­vat tehottomia.

Kun jos­kus olin assis­tent­ti­na tilas­to­tie­teen lai­tok­sel­la, kut­suim­me vii­voi­tin­mie­hik­si nii­tä, jot­ka ennus­ti­vat eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun jat­ku­van ikuisuuteen.

Kat­so­taan­pa Suo­men rekis­te­röi­ty­jen tar­tun­to­jen mää­rää syys­kuun alus­ta. En sot­ke tähän vii­me kevään luku­ja, kos­ka meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä sii­tä, pal­jon­ko tar­tun­to­ja oli keväällä.

Kuvas­sa näkyy kol­me kas­vu­pe­rio­dia, syys­kuun alus­ta loka­kuun puo­li­vä­liin, loka­kuun puo­li­vä­lis­tä itse­näi­syys­päi­vään ja tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­tä tois­tai­sek­si. Tuo vimei­nen kas­vu­pe­rio­di vai­kut­taa näis­tä kol­mes­ta isoimmalta.

Jos halu­aa ymmär­tää, mitä epi­de­mial­le kuu­luu, kuvio kan­nat­taa piir­tää loga­rit­mias­tei­kol­la. Epi­de­mias­sa on kyse eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta tai vähe­ne­mi­ses­tä. Kan­san­kie­lel­lä eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vua kut­su­taan jos­kus kor­koa korol­le ‑kas­vuk­si. Minä las­ken mie­lel­lä­ni kak­sin­ker­tais­tu­mi­sai­ko­ja, epi­de­mio­lo­git puhu­vat R0-luvus­ta eli sii­tä, kuin­ka mon­ta muu­ta yksi sai­ras­tu­nut tar­tut­taa. Sen esti­moi­mi­seen eivät tie­dot rii­tä, kos­ka emme pys­ty jäl­jit­tä­mään tar­tun­to­ja. Sik­si sen kor­vik­kee­na käy­te­tään vii­den päi­vän kas­vua. Jos siis R0=1,2 se tar­koit­taa, että tar­tun­to­jen mää­rä kas­vaa vii­des­sä päi­väs­sä 20 %.

[Kuvat päi­vi­tet­ty 16.3.2021]

Loga­rit­mias­tei­kol­la kuva näyt­tää hie­man toi­sen­lai­sel­ta. Nopein kas­vu­vauh­ti tar­tun­noil­la oli syys­kuun alus­sa alka­nees­sa kas­vu­py­räh­dyk­ses­sä. Kas­vu oli myös huo­mat­ta­van suo­ra­vii­vais­ta.  Esti­moin sil­le tren­din 26.9. tilan­teen perus­teel­la. Kak­sin­ker­tais­tu­mi­sai­ka on 13 päi­vää. Käy­rä seu­ra­si tren­diä hyvin loka­kuun puo­li­vä­liin. Mää­räyk­siä vähän tiu­ken­net­tiin, mut­ta ennen kaik­kea ihmi­set ymmär­si­vät ryh­tyä varo­vai­sem­mik­si. Pesi­vät esi­mer­kik­si taas enem­män käsi­ään. Kas­vu tait­tui, mut­ta ei kään­ty­nyt laskuun.

Jos tar­tun­nat oli­si­vat jat­ka­neet van­haa tren­diä pit­kin lain­kaan hidas­tu­mat­ta, nii­tä pitäi­si olla nyt puo­li mil­joo­naa päi­väs­sä. (Jos oli­si lait­ta­nut ajan­las­kun alus­sa euron pank­kiin ja saa­nut sil­le kor­koa 5 % vuo­des­sa, omis­tai­si nyt kol­me kuun mas­saa kultaa. )

Tar­tun­to­jen mää­rä pysyi jok­seen­kin vakio­na yli kuu­kau­den ja pyräh­ti hyvin nope­aan mut­ta lyhy­tai­kai­seen kas­vuun mar­ras­kuun lopul­la. Käyt­täy­ty­mi­nen muut­tui taas ja epi­de­mian kas­vu sammui.

Uusin kas­vu­pe­rio­di alkoi tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. Se on sel­väs­ti hitaam­pi kuin syys­kuun kas­vu­pe­rio­di, vaik­ka abso­luut­ti­sia luku­ja kat­soen asia näyt­täi­si ole­van päin­vas­toin. Esti­moin­nin tren­din alkaen 15.1 ja päät­tyen tähän päi­vään 7.3. Kak­sin­ker­tais­tu­mi­sai­ka on noin 40 päi­vää eli R‑luku on noin 1,09. Vähän käy­räs­sä on aal­toi­lua, mut­ta hyvin se kui­ten­kin seu­raa trendiä.

Käy­räs­tä näkyy hel­mi­kuun 16. päi­väs­tä alka­nut vähän nopeam­man kas­vun aika, joka on vii­me päi­vi­nä vähän hel­lit­tä­nyt niin, että nyt ollaan taas tren­din tun­tu­mas­sa. Tämä pyräh­dys saat­taa joh­tua hel­pom­min tart­tu­vis­ta virus­muun­nok­sis­ta tai hiihtolomista.

Voi olla, että muun­to­vi­rus tuot­taa jat­kos­sa­kin nopeam­man kas­vun. Mut­ta aivan var­mas­ti tiu­ken­tu­neet rajoi­tus­toi­met vähen­tä­vät tar­tun­to­ja jon­kin ver­ran ja kan­sa­lais­ten kas­va­nut vaa­ran tun­ne pal­jon enemmän.

Jos­sa­kin vai­hees­sa kas­va­neet roko­tus­mää­rät­kin alka­vat vai­kut­taa. Kun 20 % on roko­tet­tu, R0-luvun pitäi­si pie­nen­tyä 20 %, eli esi­mer­kik­si luvus­ta 1,2 lukuun 0.96.

Piir­sin kuvaan tren­di­vii­van aina van­haan vaa­li­päi­vään saak­ka. Se ei nouse lähel­le­kään 11 000 tar­tun­taa päi­väs­sä vaan jää 1 300 tar­tun­taan päi­väs­sä. Olen aivan var­ma, että todel­li­nen kehi­tys kään­tyy vah­vas­ti tren­din ala­puo­lel­le rajoi­tus­toi­mien, kas­va­neen varo­vai­suu­den ja roko­tus­ten ansiosta.

Pää­tös vaa­lien lyk­kää­mi­ses­tä perus­tui vää­rään tie­toon. Näin sanoi myös ”ennus­teen” isä, THL:n Mika Salminen.

 

 

Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

Maa­il­mas­sa on kuol­lut COVID-19-tau­tiin 1,5 mil­joo­naa ihmis­tä. Kuo­le­mia oli pal­jon kevääl­lä, kesäk­si tilan­ne rau­hoit­tui poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la ja äityi taas pahak­si syksyllä.

Olen tar­kas­tel­lut koro­na­kuo­le­mien mää­rää ensim­mäi­ses­sä ja toi­ses­sa aal­los­sa suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun. Kat­kai­su­koh­ta­na pidän mie­li­val­tai­ses­ti valit­tua elo­kuun ensim­mäis­tä päi­vää. Sitä ennen koro­na­kuo­le­mia oli noin 700 000 ja sen jäl­keen nii­tä on ollut noin 800 000.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on koro­na­kuo­le­mien mää­rä suh­tees­sa mil­joo­naan asuk­kaa­seen eräis­sä mais­sa ja eräil­lä alueil­la ennen ja jäl­keen hei­nä-elo­kuun vaih­teen. Jou­kos­sa on mie­len­kiin­toi­sia val­tioi­ta ja kol­me aluet­ta, jot­ka kär­si­vät epi­de­mias­ta eri­tyi­sen pahas­ti kevääl­lä, New York City, Lom­bar­dia ja Tuk­hol­man lääni.

Kuvas­ta näky­vät aluei­den val­ta­vat erot. New York Citys­sä on kuol­lut nyt jo 0,29 pro­sent­tia väes­tös­tä, kun taas tämän jou­kon prii­muk­ses­sa Nor­jas­sa vain 0,0064 %.

Intias­sa kuol­lei­ta on kol­man­nek­si eni­ten maa­il­mas­sa, mut­ta asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na maa sijoit­tuu hyvään poh­jois­mai­seen jouk­koon. Tosin uuti­set Mum­bain slum­meis­ta saa­vat vähän epäi­le­mään näi­tä tilastoja.

Kos­ka Poh­jois­mai­den luvut ovat niin pie­niä’, ettei nii­tä hah­mo­ta kuvas­ta, lai­tan kuvan myös tau­lu­kon muotoon.

Ruot­sin pää­e­pi­de­mio­lo­gi Anders Teg­nel enna­koi, että siel­lä, mis­sä koro­na levi­si laa­jal­le kevääl­lä, toi­nen aal­to jäi­si vaa­ti­mat­to­mam­mak­si lau­maim­mu­ni­tee­tin vuoksi.

Kehi­tys New York Citys­sä näyt­täi­si sopi­van Teg­ne­lin ennus­tei­siin. Kuo­le­mien mää­rä on pudon­nut yhteen kol­mas­kym­me­nes­osaan keväi­ses­tä. New York City oli Yhdys­val­tain­sel­väs­ti pahin koro­na-alue kevääl­lä, mut­ta kesän jäl­keen on se ollut par­hai­ta. Vas­ta-aine­tes­tien mukaan ehkä nel­jän­nes kau­pun­gin asuk­kais­ta sai­ras­tui kevääl­lä, joten lau­ma­suo­jal­la­kin on ehkä osuut­ta tau­din talt­tu­mi­seen. Mut­ta on New Yor­kis­sa myös voi­mas­sa rajut rajoitustoimet.

Myös Tuk­hol­man lää­nis­sä kehi­tys on ollut ilah­dut­ta­vaa. Kuol­lei­den mää­rä on pudon­nut siel­lä kuu­des­osaan, mut­ta se on sil­ti poh­jois­mai­sit­tain kor­kea ja ylit­tää myös Ruot­sin keskiarvon.

Lom­bar­dias­ta epi­de­mia rai­vo­si niin vah­va­na, että vas­ta-aine­tes­tit osoit­ti­vat monin pai­koin huo­mat­ta­vaa tau­din jo sai­ras­ta­nei­den osuut­ta. Lom­bar­dias­sa­kin kuol­lei­den mää­rä on pudon­nut kol­mas­osaan, mut­ta alue on ollut sil­ti kesän jäl­keen ollut Euroo­pan pahimpia.

Muu­ten riip­pu­vuus menee niin päin, että mis­sä kuol­lei­ta oli pal­jon kevääl­lä, nii­tä on ollut pal­jon myös syk­syl­lä. Tsek­ki on surul­li­nen poik­keus täs­tä sään­nös­tä. Maa sääs­tyi epi­de­mial­ta hyvin kevääl­lä, mut­ta on ollut syk­syl­lä Euroo­pan pahim­min kär­si­nei­tä maita.

Euroo­pas­sa on ollut rekis­te­röi­ty­jä tar­tun­to­ja kesän jäl­keen pal­jon enem­män kuin ennen kesää. Suh­tees­sa sai­ras­tu­nei­siin kuo­le­mia on ollut kesän jäl­keen vähän. Tapaus­kuol­lei­suus on pudon­nut mur­to-osaan keväi­ses­tä. Tähän on kol­me selitystä:

  • Tie­dot tar­tun­to­jen mää­ris­tä kevääl­lä ovat vah­vas­ti ali­mi­toi­tet­tu­ja, kos­ka sil­loin ei tes­tat­tu kuin vaka­via oirei­ta saaneita.
  • Van­huk­set on opit­tu suo­jaa­maan parem­min. Tämä voi selit­tää Ita­lian muu­ta Euroop­paa hei­kom­paa kehi­tys­tä. Maas­sa van­huk­set elä­vät kiin­teä­nä osa­na muu­ta yhteis­kun­taa ja kol­men suku­pol­ven per­heet ovat ylei­siä. Niis­sä olois­sa van­hus­ten suo­jaa­mi­nen ei ole helppoa.
  • Tau­tia on opit­tu hoi­ta­maan paremmin

Olen yhä vain pessimistinen

Olen jul­kis­ta­nut täl­lä blo­gil­la pes­si­mis­miä COVID-19-pan­de­mian suh­teen ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Kuu­kau­den ver­ran luu­lin jo ollee­ni vää­räs­sä, mut­ta nyt huo­maan erehtyneeni.

Kun epi­de­mia rie­hui kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa liki hal­lit­se­mat­to­mas­ti, Suo­mes­sa tar­tun­ta­lu­vut pysyi­vät pie­ni­nä. Aloin jo mie­les­sä­ni etsiä seli­tys­tä suo­ma­lais­ten oudos­ta gee­ni­pe­ri­mäs­tä, sil­lä rajoi­tus­toi­met täs­sä maas­sa ovat olleet mui­hin ver­rat­tu­na lepsuja.

Olen koko ajan ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että epi­de­mian rau­hoit­tu­mi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toi­mis­ta – niil­lä­kin oli suu­ri vai­ku­tus – mut­ta pää­asias­sa epi­de­mian sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.

Niin käy nimit­täin muil­le­kin koro­na­vi­ruk­sil­le ja ja muil­le hen­gi­tys­tiein­fek­tioil­le. En tie­dä mik­si, mut­ta täs­sä yhtey­des­sä on mai­nit­tu D‑vitamiini, viruk­sen huo­no ult­ra­vio­let­ti­sä­tei­lyn sie­to­ky­ky, oles­ke­lu ulko­ti­lois­sa ja sisäil­man kui­vuus lämmityskaudella.

Sik­si ennus­tin epi­de­mian palaa­van syk­syl­lä, niin kuin se pala­si­kin muu­hun Euroop­paan, mut­ta Suo­meen aika vähäi­se­nä. Kas­vu läh­ti liik­keel­le juu­ri niin riva­kas­ti kuin olin olet­ta­nut, mut­ta tait­tui mys­ti­ses­ti loka­kuun puo­li­vä­lis­sä. Syys­kuun kas­vu tai­si olla peräi­sin opiskelijabileistä.

 

(Kuva pävi­tet­ty 25.11.. Vii­mei­set muka­na ole­vat havain­not 22.11. ote­tut näyt­teet Pari vii­meis­tä havain­toa päi­vit­tyy sitä mukaan, kun tes­ti­tu­lok­set val­mis­tu­vat, joten rau­hoit­tu­val­ta näyt­tä­vä kas­vu voi olla tyotuu­den vas­tai­nen. 23–24.11. otet­tu­ja havain­to­ja en otta­nut mukaan, kos­ka tes­teis­tä vain pie­ni osuus on val­mis­tu­nut ja antai­si­vat sik­si vir­heel­li­sen käsi­tyk­sen las­ke­vas­ta kehityksestä.)

 

Kuvas­sa on rekis­te­röi­ty­jen koro­na­tar­tun­to­jen mää­rä sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den Uudel­la­maal­la ja muu­al­la maassa.

Nyt se on Hel­sin­gin seu­dul­la läh­te­nyt liik­keel­le oikein kun­nol­la. Läh­ti itse asias­sa jo mar­ras­kuun alus­sa, mut­ta koko maan luvuis­sa tämä ei  näky­nyt. Ilmei­ses­ti jo jon­kin ajan levin­nyt tar­tun­ta­ry­päs on pal­jas­tu­nut. Noin nopea ei muu­tos ole voi­nut olla. Koko maan lukua hämä­si­vät jot­kin pai­kal­li­set epi­de­miat esi­mer­kik­si Vaa­san opis­ke­li­joi­den paris­sa, joi­den alla var­si­nai­nen epi­de­mia ete­ni hitaas­ti mut­ta var­mas­ti, vaik­ka val­ta­kun­nal­li­set koko­nais­lu­vut oli­vat jopa laskussa.

Tar­tun­nois­sa ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ylie­dus­tet­tui­na vuo­kra­ta­lo­val­tai­set lähiöt ja niis­sä maa­han­muut­ta­jat. Sitä seli­te­tään ahtaal­la asu­mi­sel­la ja kie­li­vai­keuk­sil­la, jol­loin valis­tus ei ole men­nyt peril­le. Teki­si mie­li huo­maut­taa myös D‑vitamiinista, mut­ta kun en ole lää­kä­ri, niin antaa olla.

Hel­sin­gis­sä pan­tiin kovat rajoi­tus­toi­met voi­maan kol­mek­si vii­kok­si, joi­den ansios­ta epi­de­mian leviä­mi­sen toi­vo­taan pysäh­ty­vän niin, että voi­daan taas pala­ta nor­maa­liin elämään.

Aika löy­sil­tä nuo toi­met minus­ta tun­tu­vat. En ole lain­kaan vakuut­tu­nut, että Kan­sal­lis­teat­te­rin ja Musiik­ki­ta­lon sul­ke­mi­nen riit­tää pysäyt­tä­mään epi­de­mian leviä­mi­sen vuo­kra­ta­lo­val­tai­sil­la alueil­la eikä edes se, että toi­mis­to­työ­tä teke­vät siir­ty­vät etä­töi­hin. Toki se suo­je­lee näi­den toi­men­pi­tei­den koh­tei­ta epi­de­mian leviä­mi­sel­tä, mut­ta ei pysäy­tä sitä siel­lä, mis­sä se nyt leviää.

Sitä en tie­dä, mil­lai­siin valis­tus- ja mui­hin toi­miin on ryh­dyt­ty var­si­nai­sen koh­de­jou­kon suh­teen. Ne voi­si­vat tehotakin.

Muusi­kon ja tai­tei­li­jat ovat syys­tä­kin ihme­tel­leet, mikä idea on sii­nä, että kokoon­tua saa, kun­han kokoon­tu­mi­sen aihee­na ei ole elä­vä musiik­ki tai taide.

Jos COVID-19-epi­de­mia nou­dat­taa saman­lais­ta vuo­den­ai­ka­vaih­te­lua kuin muut hen­gi­tys­tiein­fek­tiot, pahin on vie­lä edessä.

Minä varau­dun sii­hen, että kult­tuu­ri­ta­pah­tu­miin ei pää­se ennen kesää. Sit­ten kesä taas tap­paa epi­de­mian ja syk­syl­lä mer­kit­tä­vä osa väes­tös­tä on roko­tet­tu. Tosin on epä­sel­vää, estää­kö roko­te levit­tä­mäs­tä tau­tia vai suo­jaa­ko se vain itse roko­tet­tua tau­din vaka­val­ta muo­dol­ta. Jo näin on, roko­te voi jopa nopeut­taa epi­de­mian leviämistä.

Edessä on pitkä ja ankea talvi

Har­voin olen ollut niin har­mis­sa­ni kuin nyt sii­tä, että asiat mene­vät niin kuin ennus­tin. Olen int­tä­nyt, ettei COVID-19 ‑epi­de­mi­aa pys­ty pysäyt­tä­mään tukah­dut­ta­mal­la. Se voi­daan pai­naa sääs­tö­lie­kil­le, mut­ta sitä ei saa­da sam­mu­maan. Kun käyt­täy­ty­mi­nen palaa nor­maa­lik­si, epi­de­mia roi­hah­taa uudestaan.

Ihan lem­peil­lä toi­mil­la epi­de­mian nousu ei kat­kea. Ennus­tin tou­ko­kuus­sa, että:

Uskon, että nuo­ret ja ter­veet yksin­ker­tai­ses­ti kyl­läs­ty­vät. Kyl­läs­ty­mis­tä ede­saut­taa sen tajua­mi­nen, että tau­ti on useim­mil­le heis­tä jok­seen­kin vaa­ra­ton. Viran­omais­pää­tök­sin voi­daan kokoon­tu­mi­set jul­ki­sis­sa tilois­sa kiel­tää, mut­ta kotei­hin val­von­ta tus­kin yltää. Kun ote kir­po­aa, epi­de­mian leviä­mi­nen nopeutuu.

Näin täs­sä on juu­ri käy­nyt. Sen näkee kau­pun­gil­la. Nuo­ret aikui­set elä­vät nor­maa­lia elä­mää ilman varo­vai­suu­den häi­vää­kään. Nyt siis kiel­le­tään baa­rien pitä­mi­nen auki öisin, mut­ta se kos­kee vain mur­to-osaa nuor­ten väli­sis­tä kontakteista.

Mut­ta eivät nuo­ret ole ainoi­ta, jot­ka ovat tin­ki­neet varovaisuudesta.

Lupa­sin päi­vit­tää poh­jois­mai­den tar­tun­ta­ti­lan­net­ta kos­ke­van kuvani.

Nor­jas­sa epi­de­mian kas­vu on pysäh­ty­nyt. Suo­mes­sa, Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa ollaan viik­ko sit­ten esti­moi­ma­ni tren­din ylä­puo­lel­la. Esti­moin tren­din uudes­taan lisää­mäl­lä sii­hen uusim­mat tie­dot ja aloit­ta­mal­la esti­moin­nin syys­kuun alus­ta. Edel­li­sel­lä ker­ral­la Suo­men, Nor­jan ja Tans­kan epi­de­mia näyt­ti tuplaan­tu­van 25 päi­väs­sä ja Ruot­sis­sa perä­ti las­ke­van. Uuden tren­din mukaan tuplaan­tu­mi­sa­jat oli­si­vat Suo­mi 13, Ruot­si 16, Nor­ja 61 ja Tans­ka 10 päi­vää. Nor­ja näyt­tää saa­neen epi­de­mian kas­vun tai­te­tuk­si, mut­ta pal­jon tar­tun­to­ja siel­lä edel­leen on.

Ohes­sa vie­lä kuva sii­tä, mil­tä Suo­men kehi­tys näyt­tää. Jat­koin pro­vo­ka­to­ri­ses­ti tren­diä loka­kuun lop­puun. Huo­mat­kaa loga­rit­mi­nen asteikko.

Kos­ka loga­rit­mi­nen asteik­ko ei ole kai­kil­le tut­tu, piir­sin sen myös abso­luut­ti­sel­la astei­kol­la. Tämä on siis sama kuva, mut­ta esi­tet­ty nor­maa­lil­la asteikolla.

En väi­tä, että noin se menee vaan että noin se meni­si, ellei mitään tehtäisi.

Vaan mitä pitäi­si tehdä?

Aika rajua yhteis­kun­nan sul­ke­mis­ta tämä edel­lyt­tää, eivät­kä suo­si­tuk­set rii­tä, kos­ka nii­tä ei sel­väs­ti­kään enää nou­da­te­ta. Pel­ko on kadon­nut. Min­kä­lai­set edel­ly­tyk­set on kiel­tää kokoon­tu­mi­set kotona?

Tätä eris­tyk­sis­sä mököt­tä­mis­tä on kes­tet­tä­vä aina­kin ensi kesään. Sit­ten toi­vot­ta­vas­ti roko­te armah­taa. Edes­sä on pit­kä ja ankea talvi.

Talou­del­li­nen hin­ta on järkyttävä

Pape­ri­teh­taan lopet­ta­mien Kai­po­las­sa on pien­tä ver­rat­tu­na nii­hin kym­me­niin­tu­han­siin työ­paik­koi­hin, joi­ta tul­laan menet­tä­mään pel­käs­tään ravin­to­lois­sa ja mat­kai­lua­lal­la. Kevään isku vie­lä joten­kin kes­tet­tiin, mut­ta nyt tulee suu­ri mää­rä kon­kurs­se­ja. Tai sit­ten val­tion on tuet­ta­va yri­tyk­siä todel­la avo­kä­ti­ses­ti. Lapin mat­kai­lue­lin­kei­noa käy sää­lik­si, vaik­ka abso­luut­ti­ses­ti suu­rim­mat tap­piot koh­dis­tu­vat mat­kai­lu­tu­loi­hin Helsingissä.

Pel­käs­tään HSL:n talous on lähel­lä tuhoutumista.

Mut­ta haus­kaa ei ole muusi­koil­la tai teat­te­ri­väel­lä. Jää­kiek­ko­lii­gaa tus­kin jat­ke­taan kau­den lop­puun, ei aina­kaan kat­so­jien läs­nä ollessa.

Luet­te­loa voi jat­kaa loputtomiin.

Kan­san­ta­lou­del­le tämä mak­saa kym­me­nä mil­jar­de­ja. Hal­li­tus, jon­ka ei pitä­nyt teh­dä ensi vuon­na lain­kaan lisä­bud­jet­tia, jou­tuu teke­mään yhden tai useam­man lisä­bud­je­tin, jot­ka kas­vat­ta­vat ali­jää­mää aina­kin kym­me­nel­lä miljardilla.

Toinen aalto

Piir­te­lin taas vähän kuvia Covid-19 tau­din ete­ne­mi­ses­tä. Toi­nen aal­to saa­vut­ti poh­jois­maat elo­kuun alun vai­heil­la, joten aika­sar­ja­ni ovat sil­tä ajalta.

Ensin Suo­mi. Seu­raa­vas­sa ovat tar­tun­to­jen mää­rät liu­ku­va­na seit­se­män päi­vän sum­ma­na mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den, jot­ta voin ver­ra­ta eri Poh­jois­mai­ta kes­ke­nään. Ylös­päin men­nään ja vähän vauh­ti näyt­tää kiihtyvän.

Piir­re­tään sama pahaen­tei­ses­ti logaritmiasteikolle.

Kuvas­sa on kat­ko­vii­val­la tren­di. Vähän sii­nä on hei­lun­taa tren­din ympä­ril­lä, mut­ta aika hyvin tämä loga­rit­mi­nen tren­di selit­tää käy­rää, R2 = 0,85. Tämän mukaan tar­tun­to­jen mää­rä kak­sin­ker­tais­tui­si 25 päi­väs­sä ja kym­men­ker­tais­tui­si vähän alle kol­mes­sa kuu­kau­des­sa. Näin se menee, jos ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen pysyy ennallaan.

Ennen kuin alam­me pani­koi­da, kat­so­taan kehi­tys­tä vii­me kevää­nä. Aloi­te­taan het­kes­tä, jol­loin tar­tun­to­jen mää­rä mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den vii­kos­sa ylit­ti 10. Aivan eri luo­kis­sa oli tar­tun­to­jen­mää­rä sil­loin, tosin kul­ma­ker­roin tasaan­tui nopean nousun jäl­keen suun­nil­leen samal­le tasol­le kuin se on nyt. Kan­nat­taa muis­taa, että kevääl­lä vain pie­ni osa tar­tun­nois­ta rekis­te­röi­tiin, kos­ka lie­vä­oi­rei­sia ei testattu.

Ei kehi­tys sil­ti ole hyvä. Ellei tar­tut­ta­vuut­ta saa­da alen­ne­tuk­si, jou­lu­kuus­sa ale­taan olla kevään luvuis­sa. Jos jat­kai­sim­me näin ja roko­te tuli­si tou­ko­kuus­sa. oli­sim­me sitä ennen Espan­jan tämän­het­ki­ses­sä tilan­tees­sa. Jotain, toi­vot­ta­vas­ti teho­kas­ta vaan ei tur­haan rajoit­ta­vaa, pitäi­si teh­dä. Voi olla, ettei viran­omais­ten tar­vit­se teh­dä mitään. Riit­tää, että kan­sa­lai­set muut­tu­vat varovaisemmiksi.

Kat­so­taan­pa mitä kuu­luu muil­le Poh­jois­mail­le. Jätin täs­tä kuvas­ta pois Ruot­sin ja Islan­nin. Islan­nin, kos­ka pie­nes­sä maas­sa satun­nai­set sei­kat vai­kut­ta­vat niin paljon.

Tämä vai­kut­taa aivan magial­ta. Suo­mel­la, Nor­jal­la ja Tans­kal­la on aivan sama kul­ma­ker­roin, kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen noin 25 päi­väs­sä. Tar­tut­ta­vuus siis jok­seen­kin sama. Vähän täs­sä on minul­la ollut tuu­ria. Jos oli­si piir­tä­nyt kuvan viik­ko sit­ten, kul­ma­ker­toi­met oli­si­vat olleet lähel­lä toi­si­aan, mut­ta eivät sen­tään  yhtä lähellä.

Yhtä­läi­syyk­siä on pal­jon. Kiih­ty­mi­nen elo­kuun alus­sa, tasaan­tu­mi­nen ja uusi kiih­ty­mi­nen syys­kuun alussa.

Lisä­tään sit­ten kuvaan Ruotsi.

Ruot­si ei sel­väs­ti­kään kuu­lu jouk­koon. Las­ke­va trendi!

Mut­ta kat­so­taan­pa vähän tar­kem­min. Las­ke­va tren­di on peräi­sin elo­kuul­ta. Myös Ruot­sis­sa tar­tun­nat kään­tyi­vät nousuun syys­kuun alus­sa. Mikä sil­loin oikein muuttui?

= = = =

Juu­ri ennen kuin pai­noin Jul­kai­se ‑nap­pia, radio ker­toi, että vuo­ro­kau­des­sa uusia tar­tun­to­ja on rekis­te­röio­tä 149. Se oli­si vähän muut­ta­nut kuvaa. En kui­ten­kaan halun­nut teh­dä kaik­kea uudes­taan. Päi­vi­tän kuvat vii­kon kuluttua.

 

Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus

Huo­mio­ta­ni on herät­tä­nyt, että, että kuol­lei­suus koro­naan tun­tuu las­ke­neen pal­jon nopeam­min kuin tar­tun­to­jen mää­rä – tai nous­sut hitaam­min, maas­ta riip­puen. Pää­tin piir­tää täs­tä sum­mit­tai­sen kuvan. Las­kin liu­ku­van kah­den vii­kon sum­man kuol­leis­ta ja jaoin sen liu­ku­val­la kah­den vii­kon sum­mal­la rekis­te­röi­dyis­tä tar­tun­nois­ta kak­si viik­koa aiem­min. Siis esi­mer­kik­si tou­ko­kuun 15.–28. päi­vän kuo­le­mat jaet­tu­na tou­ko­kuun 1.–14. päi­vän tar­tun­noil­la.  Perus­tee­na täs­sä oli, että kuo­le­ma seu­raa kes­ki­mää­rin kol­men vii­kon kulut­tua tar­tun­nan saa­mi­ses­ta ja tar­tun­nan saa­mi­ses­ta menee viik­ko sen havait­se­mi­seen ja rekis­te­röin­tiin. Ihan näin tätä ei pitäi­si teh­dä, mut­ta teh­däk­seen tämän oikein, pitäi­si tie­tää kuol­leis­ta, mil­loin hei­dän tar­tun­tan­sa on rekisteröity.

Jou­duin jät­tä­mään maa­lis­kuun pois koko­naan. Sar­jan alus­sa esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa näin mitat­tu tapaus­kuol­lei­suus oli­si ollut 66 %. Tuol­loin rekis­te­röi­tiin vain kuo­le­mai­sil­laan ole­vat potilaat.

Aika jyrk­kä on las­ku ollut. Yhdys­val­lois­sa run­saas­ta 12 pro­sen­tis­ta alle kah­teen pro­sent­tiin, Ita­lias­sa 12 pro­sen­tis­ta  noin kol­meen pro­sent­tiin, Sak­sas­sa noin kuu­des­ta pro­sen­tis­ta noin pro­sent­tiin, Tuk­hol­mas­sa noin 14 pro­sen­tis­ta 0,3 pro­sent­tiin (!) ja Suo­mes­sa noin seit­se­mäs­tä pro­sen­tis­ta välil­lä nol­laan. Nyt Suo­men luku on hypäh­tä­nyt nel­jän kuo­le­man­ta­pauk­sen vuok­si nel­jään pro­sent­tiin. Hei­nä­kuus­sa tar­tun­to­ja oli hyvin vähän, sik­si arvio heit­te­leh­tii noin kovas­ti. Koh­ta se tasoit­tuu, kun kas­va­vat tar­tun­ta­mää­rät tule­vat näkyviin.

Mik­si tapaus­kuol­lei­suus on las­ke­nut näin paljon?

Pää­syy on sii­nä, että nyt tes­ta­taan enem­män ja vähä­oi­rei­sem­pia. Kun tes­tat­tiin vain vaka­via oirei­ta saa­nei­ta, näi­den kes­kuu­des­sa kuol­lei­suus tie­tys­ti on suu­rem­pi. Eri­tyi­ses­ti tämä näkyy Tuk­hol­mas­sa. Jos tämä oli­si ainoa seli­tys ja jos nyt havait­tai­siin kaik­ki tar­tun­nat, kevääl­lä oli­si havait­tu vain noin joka 50. tartunta.

On myös opit­tu hoi­ta­maan sai­raut­ta. Alus­sa moni kuo­li veren­kier­ron tuk­keu­tu­mi­seen sisäe­li­mis­sä, mut­ta tätä ymmär­re­tään nyt lää­ki­tä. Van­huk­sia on opit­tu suo­jaa­maan taudilta.

Joku väit­tää, että valin­ta­pai­ne on muun­ta­nut virus­ta vähem­män tap­pa­vak­si. Tämä oli­si loo­gis­ta, sil­lä virus levi­ää parem­min, jos se ei tapa isäntäänsä.

Käyt­täy­ty­mi­sen muu­tos on saa­nut aikaan sen, että tar­tun­nan saa­neet ovat nyt nuorempia.

Mai­den väli­set erot tapaus­kuol­lei­suu­des­sa ovat niin suu­ria, että seli­tys­tä on etsit­tä­vä tes­taus­käy­tän­tö­jen erois­ta. Toki anti­bioot­ti­re­sis­tens­sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä, eri­tyi­ses­ti Italiassa.

Miten kattaa HSL:n tappiot?

Kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan lis­tal­la on lausun­to HSL:n toi­min­ta­suun­ni­tel­mas­ta. Sii­nä mer­kit­tä­vin kysy­mys on, miten kat­taa koro­na-pan­de­mian aiheut­ta­ma lip­pu­tu­lo­jen vähe­ne­mi­nen. Etä­työ on vähen­tä­nyt työ­mat­ka­lii­ken­net­tä ja vähen­ty­nyt liik­ku­mi­sen tar­ve on tyy­dy­tet­ty autoil­la ja mer­kit­tä­väs­sä mää­rin fillareilla.

Lau­ta­kun­nan lausun­to­luon­nok­sen mukaan taak­ka jaet­tai­siin kol­meen osaan, hin­to­jen nos­toon, pal­ve­lu­ta­son alen­ta­mi­seen ja kun­tao­suuk­sien nostoon.

Mie­ti­tään­pä, miten ravin­to­lan pitäi­si teh­dä saa­dak­seen koro­na-aikai­set tap­pion­sa mak­se­tuk­si? Pitäi­si­kö nos­taa hin­to­ja, huo­non­taa ruo­kaa vai kär­siä vain tap­piot nahois­saan? Tus­kin kukaan jär­ke­vä esit­täi­si muu­ta kuin tap­pioi­den nie­le­mis­tä, kos­ka hin­to­jen nos­to tai ruu­an huo­non­ta­mi­nen vain lisäi­si­vät ravin­to­lan ahdinkoa.

Se yhteis­kun­nal­li­nen opti­mi, jon­ka mukaan on pää­dyt­ty nykyi­seen pal­ve­lu­ta­soon ja lipun­hin­toi­hin, ei ole muuk­si muut­tu­nut. Sik­si kun­tien on mak­set­ta­va HSL:n tap­piot ja jat­ket­ta­va nor­maa­lia elä­mää – siis sit­ten, kun pan­de­mia on jos­kus toi­vot­ta­vas­ti ohi. Tie­tys­ti val­tio voi­si nii­hin osal­lis­tua niin kuin se osal­lis­tuu muihn­kin vas­taa­vin tulon­me­ne­tys­ten korvaamiseen.

Täs­sä kun­tien edut mene­vät ris­tiin. Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne on edel­ly­tys Hel­sin­gin ja eri­tyi­ses­ti sen kes­kus­tan toi­mi­vuu­del­le. Jos kun­tien kes­ken ei pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen HSL:n tap­pioi­den kat­ta­mis­ta­vas­ta, pitäi­si har­ki­ta sitä­kin, että näyt­tö­lip­pu­jen hin­ta hel­sin­ki­läi­sil­le oli­si alem­pi kuin esi­mer­kik­si Espoo­lai­sil­le. Ker­ta­mak­su­jen osal­ta tätä ei voi­da tehdä.

Samas­ta syys­tä seu­dun kun­nil­la pitäi­si olla nykyis­tä suu­rem­pi val­ta jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soon omal­la alu­eel­laan – ja tie­tys­ti talou­del­li­nen vas­tuu asiasta.

Kun koro­na­ra­joi­tuk­sia ilmei­ses­ti jou­du­taan jat­ka­maan ensi kesään saak­ka, HSL:llä on hou­ku­tus har­ven­taa vuo­ro­vä­le­jään vas­taa­maan vähe­ne­vää mat­kus­ta­ja­mää­rää. Vaik­ka tämä oli­si lii­ken­net­tä aja­tel­len perus­tel­tua, tar­tun­to­jen tor­ju­mi­sen kan­nal­ta se oli­si kovin huo­no asia. Täpö­täy­des­sä rati­kas­sa ei oikein voi pitää tur­va­vä­le­jä. Jos HSL:ää vel­voi­te­taan mah­dol­lis­ta­maan väl­jä mat­kus­ta­mi­nen tar­tun­to­jen estä­mi­sek­si. tämä pitäi­si kor­va­ta rahois­ta, joi­ta käy­te­tään pan­de­mian torjumiseen.

 

Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä

Kir­joi­tin kevääl­lä jou­kon pos­tauk­sia koro­nas­ta. Nii­den pää­si­säl­tö oli pes­si­mis­mi. Koro­na tuot­taa joko pal­jon ihmi­suh­re­ja tai tuho­aa talou­den tai tekee molempia.

Perus­väit­tee­ni oli, ettei tau­dis­ta pää­se eroon tukah­dut­ta­mal­la sitä, kos­ka virus ei sil­lä katoa. Tukah­dut­ta­mal­la voi­daan vähen­tää tar­tun­to­ja, mut­ta jos toi­mia höl­lä­tään, virus alkaa levi­tä uudes­taan. Sama kos­kee tulen tukah­dut­ta­mis­ta. Jos tukah­du­tat huo­neis­to­pa­lon sul­ke­mal­la ovet ja ikku­nat, kyte­vä palo roi­hah­taa uudes­taan liek­kei­hin heti, kun ovi avataan.

Lopul­li­ses­ti nor­maa­liin elä­mään voi­daan pala­ta vas­ta, kun on saa­vu­tet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti joko rokot­ta­mal­la tai sai­ras­ta­mal­la. Nyt odo­te­taan roko­tet­ta, joka voi olla käy­tet­tä­vis­sä ensi kesän alus­sa. Mones­sa kehi­tys­maas­sa odo­te­taan sai­ras­ta­mal­la saa­tua lau­maim­mu­ni­teet­tia. Intian slum­meis­sa ei ole varaa rokotteisiin.

Ennus­tin, että tukah­dut­ta­mi­nen tör­mää kan­san kyl­läs­ty­mi­seen ja ennen kaik­kea sii­hen, että nuo­ret ikä­luo­kat kyl­läs­ty­vät kököt­tä­mään koto­na, kos­ka tie­tä­vät, ettei tau­ti ole heil­le eri­tyi­sen vaarallinen.

Hel­sin­ki huh­ti­kuus­sa 2020

En mitään niin toi­voi­si kuin että voi­sin nyt myön­tää ollee­ni vää­räs­sä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti en voi. Kun toi­mia on höl­lät­ty Euroo­pas­sa, virus on alka­nut taas levi­tä uudes­taan. Koh­ta taas Euroop­pa sul­je­taan. Sen myön­nän, että aliar­vioin kevääl­lä sitä, kuin­ka tehok­kaas­ti yhteis­kun­ta sul­ke­mal­la pys­ty­tään epi­de­mi­aa jarruttamaan.

Hel­sin­ki elo­kuus­sa 2020

Jos­tain syys­tä suo­ma­lai­set halua­vat aina osoit­taa jotain muu­ta maa­ta ja ker­toa, että sen poli­tii­kal­la on pääs­ty parem­paan, mut­ta mei­dän tyh­mät päät­tä­jäm­me eivät tätä ymmär­rä. Voi­si­ko nyt kui­ten­kin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­tai­sek­si ovat pääs­seet tau­dis­ta vähimmällä?

Ensin ihail­tiin Sin­ga­po­rea, mut­ta siel­lä tar­tun­to­ja on suh­tees­sa väki­lu­kuun jo kuusi ker­taa niin pal­jon kuin Suo­mes­sa – tosin tau­tiin kuol­lei­ta maan rapor­toi todel­la vähän. Sit­ten piti ottaa mal­lia Hong­kon­gis­ta, mut­ta ei pidä enää. Nor­jan piti pääs­tä koko viruk­ses­ta eroon sil­lä hal­li­tuk­sen julis­tuk­sel­la, että maa halu­aa eroon viruk­ses­ta, mut­ta nyt tau­ti­ti­lan­ne on Nor­jas­sa sel­väs­ti pahem­pi kuin Suo­mes­sa. Islan­nis­sa toi­nen aal­to on suh­tees­sa väki­lu­kuun yhdes­sä Ruot­sin kans­sa voi­mak­kain kai­kis­ta pohjoismaista.

Ete­lä-Koreas­sa virus on sääs­tö­lie­kil­lä, mut­ta tar­tun­to­ja on kym­me­niä päi­vit­täin, joten nor­maa­lin ei voi­da pala­ta siel­lä­kään. Uusi See­lan­ti on pitä­nyt tar­tun­nat liki nol­las­sa, mut­ta talous on kär­si­nyt sulus­ta val­ta­vas­ti. Turis­mie­lin­kei­no on tapettu.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on uusien tar­tun­to­jen mää­rä vii­kos­sa mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den. Käy­tän liu­ku­vaa seit­se­män päi­vän summaa.

Ruot­sin hei­nä­kuu alun tar­tun­ta­mää­rät eivät mah­du kuvaan, mut­ta nopeas­ti ne ovat tul­leet alas – ja kään­ty­neet taas nousuun siel­lä­kin. Hei­nä­kuun 1. päi­vän luke­ma Ruot­sis­sa oli 588.

Kaik­kien mui­den poh­jois­mai­den ja Viron tar­tun­ta­mää­rät ylit­tä­vät sen tason, jon­ka hal­li­tus on jul­ki­ses­ti ilmoit­ta­nut perus­teek­si ava­ta ja sul­kea rajo­ja, 40 tar­tun­taa mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den vii­kos­sa. Tosin hal­li­tus mit­taa sitä kah­den vii­kon ajal­ta, jol­loin raja on 80 tar­tun­taa kah­des­sa vii­kos­sa. Suo­mi on nyt ainoa rajan alapuolella.

STM rapor­toi tar­tut­ta­vuus­lu­vun R nous­seen Suo­mes­sa taas maa­gi­sen luvun yksi yli. En tosin tie­dä, miten ne sen luvun las­ke­vat, kos­ka toi­saal­ta rapor­toi­daan, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­nois­ta on saa­tu ulko­mail­ta. Minus­ta R pitäi­si las­kea vain koti­mai­sis­ta tar­tun­nois­ta, jol­loin näh­dään, onko epi­de­mia Suo­mes­sa räjäh­tä­mäs­sä vai sup­pe­ne­mas­sa. Ulko­maan­tu­liai­sis­sa on kyse eri asias­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suh­teis­ta Suo­mes­sa. Ulko­mai­sia tar­tun­to­ja ei voi tor­jua pane­mal­la kou­lut Suo­mes­sa etäopiskeluun.

Vaik­ka tilan­ne Suo­mes­sa on vie­lä aika hyvä – tosin huo­no­ne­mas­sa nopeas­ti – Euroo­pas­sa epi­de­mia jyl­lää voi­mal­la. Se tar­koit­taa, että yhteis­kun­tia pitää alkaa taas sul­kea ja turis­mi lopettaa.

Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa tar­peen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jar­dil­la eurol­la. Seu­raa­vat kah­dek­san kuu­kaut­ta sul­kua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroo­pan talous on koh­ta aivan raunioina.

Ja niin on Suomenkin.

Jot­ta lock-dow­nis­ta ei tuli­si yhtä kal­lis­ta kuin kevääl­lä, pitäi­si tie­tää enem­män sii­tä, mis­sä olo­suh­teis­sa virus levi­ää ja mis­sä ei. Kun nyt kaik­ki tar­tun­nat yri­te­tään jäl­jit­tää, pitäi­si nii­tä myös analysoida.

 

Onko havaintoja laumaimmuniteetista?

Immuu­ni­jär­jes­tel­män muisti

Vii­let­täes­sä­ni fil­la­ril­la sade­kuu­ro­ja väis­tel­len Län­si-Suo­mes­sa kän­nyk­kää­ni tuli The Guar­dia­nin artik­ke­li, jon­ka mukaan King’s Col­le­gen tut­ki­muk­sen mukaan Covid-19:n sai­ras­ta­mi­nen ei näyt­täi­si anta­van kuin lyhy­tai­kai­sen immu­ni­tee­tin. Vas­ta-ainei­den mää­rä veres­sä vähe­nee muu­ta­mas­sa kuu­kau­des­sa lii­an alas tor­juak­seen taudin.

Olin täs­tä uuti­ses­ta perin kum­mis­sa­ni, kos­ka uuti­nen soti kaik­kea sitä vas­taan, mitä olin immu­ni­tee­tis­ta ymmär­tä­nyt. Minä olin ymmär­tä­nyt, ettei olen­nais­ta ole vas­ta-ainei­den mää­rä vaan nii­den resep­ti immuu­ni­jär­jes­tel­män muis­tis­sa. Vas­ta-ainei­ta val­mis­tuu pikai­ses­ti lisää, kun havain­to anti­gee­nis­ta herät­tää jär­jes­tel­män. Elin­käi­nen immu­ni­teet­ti tuh­ka­rok­koon ei perus­tu sii­hen, että tuh­ka­ro­kon vas­ta-ainei­ta oli­si veres­sä , vaan sii­hen, että nii­den resep­ti on muis­tis­sa. Immu­ni­tee­titn katoa­mi­nen taas ei joh­du immuu­ni­jär­jes­tel­mäs­tä vaan viruk­ses­ta, joka on kehit­tä­nyt uuden muo­don, kuten influens­sa joka vuosi.

Tätä kir­joi­tus­ta var­ten piti oikein googla­ta, olen­ko ymmär­tä­nyt vää­rin. Vas­taus löy­tyi niin­kin lähel­tä kuin Hesa­ris­ta, jos­sa THL:n Han­na Nohy­nek selit­ti asian juu­ri niin kuin olen sen ymmärtänyt.

Mitä ihmet­tä? Miten alan kor­keat asian­tun­ti­jat voi­vat olla näin eri miel­tä näin kes­kei­ses­tä asias­ta immuunijärjestelmässä?Jokuhan täs­sä on väärässä.(Sivumennen sanoen: onko THL:n käyt­tä­mä neut­ra­li­soin­ti­tes­ti vas­ta-ainei­ta tes­tat­taes­sa lii­an vaa­ti­va juu­ri tämän saman sei­kan johdosta?)

Onko lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta sit­ten­kin merkkejä?

Eri­lai­set vas­ta-aine­tes­tit osoit­ta­vat yhtä­pi­tä­väs­ti, että mis­sään ei olla lähel­lä­kään lau­maim­mu­ni­teet­tia. Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä kum­mek­sun kui­ten­kin joi­ta­kin tilas­to­ja. Olen seu­ran­nut jon­kin aikaa epi­de­mian kehit­ty­mis­tä kol­mes­sa kes­kit­ty­mäs­sä, Tuk­hol­mas­sa (lää­ni) , Lom­bar­dias­sa ja New Yor­kis­sa (osa­val­tio). Esi­tän seu­raa­va­na aika­sar­jan kuol­lei­den mää­ris­tä, kos­ka tar­tun­to­jen mää­ris­tä ei saa kun­non aika­sar­jaa tes­taus­käy­tän­tö­jen muu­tos­ten vuok­si[1].

Kuva pitäi­si oikeas­taan piir­tää abso­luut­ti­sel­la astei­kol­la, mut­ta sii­tä ei näkyi­si mitään muu­ta kuin jyrk­kä pudo­tus ja sen jäl­keen vaa­ka­suo­ra vii­va lähel­lä nol­laa, joten pää­dyin loga­rit­mias­teik­koon. Kuvas­sa on kuol­lei­den mää­rä mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den seit­se­män päi­vän liu­ku­va­na summana.

Koro­na­kuol­lei­den mää­rä mil­joo­naa asu­kas­ta koh­den. Seit­se­män päi­vän liu­ku­va summa.

Kuol­lei­den mää­ri­nä las­ket­tu­na epi­de­mia on pysäh­ty­nyt näis­sä kol­mes­sa lähes koko­naan, muu­ta­maan pro­sent­tiin sii­tä, mitä se oli. Täs­sä suh­tees­sa New Yor­kin osa­val­tio poik­ke­aa rajus­ti muus­ta Yhdys­val­lois­ta ja on epi­de­mia hidas­tu­nut Tuk­hol­mas­sa sel­väs­ti nopeam­min kuin muu­al­la Ruot­sis­sa. Lom­bar­dia vas­taan muu Ita­lia on sii­nä mie­les­sä outo tapaus, että muu­al­la Ita­lias­sa koko virus ei ole menes­ty­nyt mis­sään vai­hees­sa, eri­tyi­ses­ti ei ete­läm­pä­nä. Tämä on sel­lai­nen ano­ma­lia, että sii­nä on vie­lä selvittämistä.

Kovan hin­nan nämä kaik­ki kol­me ovat mak­sa­neet: New Yor­kin osa­val­tios­sa ja Lom­bar­dias­sa väes­tös­tä on kuol­lut 0,17 %  ja Tuk­hol­mas­sa­kin 0,1 %. New York Citys­sä kuol­lei­ta on perä­ti 0,28 %  ja Bronxis­sa 0,34 %.

Minus­ta näyt­tää kovas­ti sil­tä, että näis­sä kai­kis­sa kol­mes­sa epi­de­mia on tör­män­nyt syys­tä tai toi­ses­ta kat­toon. Ei täl­lais­ta eroa New Yor­kin ja muun USA:n välil­lä voi muu­ten selit­tää, sil­lä New York on niin tiheäs­ti asut­tu kau­pun­ki, että epi­de­mian pitäi­si menes­tyä vaik­ka 90 % ihmi­sis­tä ryh­tyi­si ääri­mäi­sen varo­vai­sek­si. Tar­tu­tet­ta­vat ovat syys­tä tai toi­ses­ta loppuneet.

[LISÄYS 26.7. Myö­hem­mät tut­ki­muk­set tule­vat ker­to­maan mitä on tapah­tu­nut, mut­ta minus­ta se voi­si men­nä esi­mer­kik­si New Yor­kis­sa näin: Tau­ti on rie­hu­nut erit­tä­vin voi­mak­kaa­na ja tap­pa­va­na huo­no-osais­ten asui­na­lueil­la, jois­sa ei ole mah­dol­li­suut­ta suo­jau­tua tau­dil­ta eris­täy­ty­mäl­lä. Miten eris­täy­dyt asunn­ot­to­mien yöma­jas­sa? Siel­lä se on pysäh­ty­nyt tar­tu­tet­ta­vien lop­pu­mi­seen. Sen sijaan hyvä­osais­ten alueil­la tau­ti on pysäh­ty­nyt eristäytymällä.]

Kui­ten­kin vas­ta-aine­tes­tit osoit­ta­vat, että ei olla lähel­lä­kään lau­maim­mu­ni­tee­tin vaa­ti­maa 60 prosenttia.

Esi­tän siis vaih­toeh­toi­sia ja toi­si­aan täy­den­tä­viä arvauk­sia, joi­ta olen esit­tä­nyt jo pos­tauk­ses­sa Entä jos:

Super­le­vit­tä­jät ovat jo sai­ras­ta­neet. Immu­ni­tee­tin raja on pal­jon alem­pa­na kuin 60 pro­sen­tis­sa, kos­ka ihmi­set eivät ole tasais­ta mas­saa, vaan jär­jes­täy­ty­neet ver­kos­toi­hin. Ver­kos­to­jen avain­hen­ki­löt ovat tar­tun­nan saa­mi­ses­sa rat­kai­se­vas­sa asemassa.

Vas­ta-aine­tes­tit eivät havait­se pie­niä mää­riä vas­ta-ainei­ta. Juu­ri tuon yllä ole­van immuu­ni­jär­je­tel­män muis­tin vuok­si vas­ta-aine­tes­tit mit­taa­vat vää­rää asi­aa. Ne eivät havait­se häviä­vän pie­niä mää­riä vas­ta-ainei­ta eivät­kä sik­si hyvin lie­vän tai koko­naan oireet­to­man tau­din sairastaneita.

Mui­den koro­na­vi­rus­ten aiheut­ta­mat tau­dit anta­vat suo­jan. Päi­vä­ko­ti­lap­sil­la ei siis vaaraa?

Sit­ten voi tie­tys­ti olla vain niin, että siel­lä, mis­sä tau­ti on vaa­ti­nut pal­jon uhre­ja, ihmi­set ovat luon­nos­taan varo­vai­sia. Tuk­hol­mas­sa kuo­le­man­ta­paus­ten lop­pu­mi­nen voi joh­tua yksin­ker­tai­ses­ti vain sii­tä, että ovat oppi­neet suo­jaa­maan van­huk­sen­sa parem­min – niin kuin Suo­mes­sa­kin on opittu.

Suo­mea tämä ei koske

Vää­rin­kä­si­tyk­sen vält­tä­mi­sek­si todet­ta­koon, ettei täl­lä ole mitään teke­mis­tä Suo­men tilan­teen kans­sa, ei edes Hel­sin­gin. Suo­mes­sa sai­ras­ta­nei­ta on niin vähän, ettei meil­lä ole mitään väes­tö­ta­son suo­jaa eli olem­me täy­sin avoi­mia tar­tun­noil­le. Kor­kein­taan voim­me toi­voa mui­den koro­na­vi­rus­ten anta­van suo­jan vähän aut­ta­van. Mei­dän on nyt vain sin­ni­tel­tä­vä toi­siam­me väl­tel­len ensi kevää­seen, jol­loin toi­vot­ta­vas­ti on käy­tet­tä­vis­sä rokote.

Ruot­sia asia sen sijaan voi kiin­nos­taa ja monia kehi­tys­mai­ta, joi­den ei ole mah­dol­lis­ta miten­kään estää epi­de­mian kul­ke­mis­ta koko väes­tön läpi.

 

 

 

[1] Espan­jas­sa on ilmei­ses­ti mää­ri­tel­ty myös kuo­le­ma uudes­taan, kos­ka kuol­lei­den mää­rät ovat vähen­ty­neet ker­ral­la epäilyttävästi.