_

Koronakuolemat ensimmäisessä ja toisessa aallossa

Maailmassa on kuollut COVID-19-tautiin 1,5 miljoonaa ihmistä. Kuolemia oli paljon keväällä, kesäksi tilanne rauhoittui pohjoisella pallonpuoliskolla ja äityi taas pahaksi syksyllä. Olen tarkastellut koronakuolemien määrää ensimmäisessä ja toisessa aallossa suhteessa asukaslukuun. Katkaisukohtana pidän mielivaltaisesti valittua elokuun ensimmäistä päivää. Sitä ennen koronakuolemia oli noin 700 000 ja sen jälkeen niitä on ollut noin 800 000. Oheisessa kuvassa on koronakuolemien määrä suhteessa miljoonaan asukkaaseen eräissä maissa ja eräillä alueilla ennen ja jälkeen heinä-elokuun…

Jatka lukemista

_

Olen yhä vain pessimistinen

Olen julkistanut tällä blogilla pessimismiä COVID-19-pandemian suhteen kerta toisensa jälkeen. Kuukauden verran luulin jo olleeni väärässä, mutta nyt huomaan erehtyneeni. Kun epidemia riehui kaikkialla muualla Euroopassa liki hallitsemattomasti, Suomessa tartuntaluvut pysyivät pieninä. Aloin jo mielessäni etsiä selitystä suomalaisten oudosta geeniperimästä, sillä rajoitustoimet tässä maassa ovat olleet muihin verrattuna lepsuja. Olen koko ajan ollut siinä käsityksessä, että epidemian rauhoittuminen keväällä johtui vain osittain rajoitustoimista – niilläkin oli suuri vaikutus –…

Jatka lukemista

_

Edessä on pitkä ja ankea talvi

Harvoin olen ollut niin harmissani kuin nyt siitä, että asiat menevät niin kuin ennustin. Olen inttänyt, ettei COVID-19 -epidemiaa pysty pysäyttämään tukahduttamalla. Se voidaan painaa säästöliekille, mutta sitä ei saada sammumaan. Kun käyttäytyminen palaa normaaliksi, epidemia roihahtaa uudestaan. Ihan lempeillä toimilla epidemian nousu ei katkea. Ennustin toukokuussa, että: Uskon, että nuoret ja terveet yksinkertaisesti kyllästyvät. Kyllästymistä edesauttaa sen tajuaminen, että tauti on useimmille heistä jokseenkin vaaraton. Viranomaispäätöksin voidaan kokoontumiset…

Jatka lukemista

_

Toinen aalto

Piirtelin taas vähän kuvia Covid-19 taudin etenemisestä. Toinen aalto saavutti pohjoismaat elokuun alun vaiheilla, joten aikasarjani ovat siltä ajalta. Ensin Suomi. Seuraavassa ovat tartuntojen määrät liukuvana seitsemän päivän summana miljoonaa asukasta kohden, jotta voin verrata eri Pohjoismaita keskenään. Ylöspäin mennään ja vähän vauhti näyttää kiihtyvän. Piirretään sama pahaenteisesti logaritmiasteikolle. Kuvassa on katkoviivalla trendi. Vähän siinä on heiluntaa trendin ympärillä, mutta aika hyvin tämä logaritminen trendi selittää käyrää, R2 =…

Jatka lukemista

_

Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus

Huomiotani on herättänyt, että, että kuolleisuus koronaan tuntuu laskeneen paljon nopeammin kuin tartuntojen määrä – tai noussut hitaammin, maasta riippuen. Päätin piirtää tästä summittaisen kuvan. Laskin liukuvan kahden viikon summan kuolleista ja jaoin sen liukuvalla kahden viikon summalla rekisteröidyistä tartunnoista kaksi viikkoa aiemmin. Siis esimerkiksi toukokuun 15.-28. päivän kuolemat jaettuna toukokuun 1.-14. päivän tartunnoilla.  Perusteena tässä oli, että kuolema seuraa keskimäärin kolmen viikon kuluttua tartunnan saamisesta ja tartunnan saamisesta…

Jatka lukemista

joukkoliikenne, Kaupunkisuunnittelu

Miten kattaa HSL:n tappiot?

Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on lausunto HSL:n toimintasuunnitelmasta. Siinä merkittävin kysymys on, miten kattaa korona-pandemian aiheuttama lipputulojen väheneminen. Etätyö on vähentänyt työmatkaliikennettä ja vähentynyt liikkumisen tarve on tyydytetty autoilla ja merkittävässä määrin fillareilla. Lautakunnan lausuntoluonnoksen mukaan taakka jaettaisiin kolmeen osaan, hintojen nostoon, palvelutason alentamiseen ja kuntaosuuksien nostoon. Mietitäänpä, miten ravintolan pitäisi tehdä saadakseen korona-aikaiset tappionsa maksetuksi? Pitäisikö nostaa hintoja, huonontaa ruokaa vai kärsiä vain tappiot nahoissaan? Tuskin kukaan järkevä esittäisi muuta…

Jatka lukemista

_

Pessimismini korona-pandemiasta ei hellitä

Kirjoitin keväällä joukon postauksia koronasta. Niiden pääsisältö oli pessimismi. Korona tuottaa joko paljon ihmisuhreja tai tuhoaa talouden tai tekee molempia. Perusväitteeni oli, ettei taudista pääse eroon tukahduttamalla sitä, koska virus ei sillä katoa. Tukahduttamalla voidaan vähentää tartuntoja, mutta jos toimia höllätään, virus alkaa levitä uudestaan. Sama koskee tulen tukahduttamista. Jos tukahdutat huoneistopalon sulkemalla ovet ja ikkunat, kytevä palo roihahtaa uudestaan liekkeihin heti, kun ovi avataan. Lopullisesti normaaliin elämään voidaan…

Jatka lukemista

_

Onko havaintoja laumaimmuniteetista?

Immuunijärjestelmän muisti Viilettäessäni fillarilla sadekuuroja väistellen Länsi-Suomessa kännykkääni tuli The Guardianin artikkeli, jonka mukaan King’s Collegen tutkimuksen mukaan Covid-19:n sairastaminen ei näyttäisi antavan kuin lyhytaikaisen immuniteetin. Vasta-aineiden määrä veressä vähenee muutamassa kuukaudessa liian alas torjuakseen taudin. Olin tästä uutisesta perin kummissani, koska uutinen soti kaikkea sitä vastaan, mitä olin immuniteetista ymmärtänyt. Minä olin ymmärtänyt, ettei olennaista ole vasta-aineiden määrä vaan niiden resepti immuunijärjestelmän muistissa. Vasta-aineita valmistuu pikaisesti lisää, kun…

Jatka lukemista

_

Toinen aalto?

Koronarintamalla ei ole tapahtunut vähään aikaan mitään olennaisesti uutta, joten olen malttanut olla kommentoimatta. Nyt ajattelin esittää lyhyen tilastollisen katsauksen orastavasta toisesta aallosta Euroopassa ja huomenna tai jonain lähipäivänä lyhyen katsauksen siitä, mitä kuuluu laumasuojalle. Oheisessa kuvassa on absoluuttisella asteikolla uudet tartunnat miljoonaa asukasta kohden viikossa. Kuva on piirretty seitsemän vuorokauden liukuvana summana. Aloitan toukokuun alusta, koska siitä alkaen tiedoissa on jotain järkeä. Sitä ennen ne kertoivat lähinnä siitä,…

Jatka lukemista

_

Koronaepidemia – entä jos?

Koronaepidemia – entä jos? Varoitan, että nyt tulee spekulatiivista tekstiä, jossa ei esitetä väitteitä vaan kysymyksiä ja mahdollisia hypoteeseja. Seuraavassa kuvassa esitän aikasarjan korona-kuolleisuudesta miljoonaa asukasta kohden eräissä maissa. Pitäisi esittää aikasarjat sairastuneiden määristä, mutta ne ovat ihan mitä sattuu. Kuolleisuudessa taas on se ongelma, että sitä dominoi taudin leviäminen hyvin vanhoihin ja erityisesti hoivakoteihin sekä terveydenhuollon muu taso: antibioottiresistenssi ja hoitamattoman diabeteksen määrä. Lisäksi siihen vaikuttaa eri veriryhmien…

Jatka lukemista