Avainsana: Covid-19

Maail­mas­sa on kuol­lut COVID-19-tau­ti­in 1,5 miljoon­aa ihmistä. Kuolemia oli paljon kevääl­lä, kesäk­si tilanne rauhoit­tui pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la ja äityi taas pahak­si syksyllä.

Olen tarkastel­lut koron­akuolemien määrää ensim­mäisessä ja toises­sa aal­los­sa suh­teessa asukasluku­un. Katkaisuko­htana pidän mieli­v­al­tais­es­ti valit­tua eloku­un ensim­mäistä päivää. Sitä ennen koron­akuolemia oli noin 700 000 ja sen jäl­keen niitä on ollut noin 800 000.

Oheises­sa kuvas­sa on koron­akuolemien määrä suh­teessa miljoon­aan asukkaaseen eräis­sä mais­sa ja eräil­lä alueil­la ennen ja jäl­keen heinä-eloku­un vai­h­teen. Joukos­sa on mie­lenki­in­toisia val­tioi­ta ja kolme aluet­ta, jot­ka kär­sivät epi­demi­as­ta eri­tyisen pahasti kevääl­lä, New York City, Lom­bar­dia ja Tukhol­man lääni.

Kuvas­ta näkyvät aluei­den val­ta­vat erot. New York Cityssä on kuol­lut nyt jo 0,29 pros­ent­tia väestöstä, kun taas tämän joukon pri­imuk­ses­sa Nor­jas­sa vain 0,0064 %.

Inti­as­sa kuollei­ta on kol­man­nek­si eniten maail­mas­sa, mut­ta asukasluku­un suh­teutet­tuna maa sijoit­tuu hyvään pohjo­is­maiseen joukkoon. Tosin uutiset Mum­bain slum­meista saa­vat vähän epäilemään näitä tilastoja.

Kos­ka Pohjo­is­maid­en luvut ovat niin pieniä’, ettei niitä hah­mo­ta kuvas­ta, lai­tan kuvan myös taulukon muotoon.

Ruotsin pääepi­demi­olo­gi Anders Teg­nel ennakoi, että siel­lä, mis­sä korona lev­isi laa­jalle kevääl­lä, toinen aal­to jäisi vaa­ti­mat­tomam­mak­si lau­maim­mu­ni­teetin vuoksi.

Kehi­tys New York Cityssä näyt­täisi sopi­van Teg­nelin ennusteisi­in. Kuolemien määrä on pudon­nut yhteen kol­maskymme­ne­sosaan keväis­es­tä. New York City oli Yhdys­val­tain­selvästi pahin korona-alue kevääl­lä, mut­ta kesän jäl­keen on se ollut parhai­ta. Vas­ta-ainetestien mukaan ehkä neljännes kaupun­gin asukkaista sairas­tui kevääl­lä, joten lau­ma­suo­jal­lakin on ehkä osu­ut­ta taudin talt­tumiseen. Mut­ta on New Yorkissa myös voimas­sa rajut rajoitustoimet.

Myös Tukhol­man läänis­sä kehi­tys on ollut ilah­dut­tavaa. Kuollei­den määrä on pudon­nut siel­lä kuudes­osaan, mut­ta se on silti pohjo­is­maisit­tain korkea ja ylit­tää myös Ruotsin keskiarvon.

Lom­bar­dias­ta epi­demia raivosi niin vah­vana, että vas­ta-ainetestit osoit­ti­vat monin paikoin huo­mat­tavaa taudin jo sairas­tanei­den osu­ut­ta. Lom­bar­dias­sakin kuollei­den määrä on pudon­nut kol­ma­sosaan, mut­ta alue on ollut silti kesän jäl­keen ollut Euroopan pahimpia.

Muuten riip­pu­vu­us menee niin päin, että mis­sä kuollei­ta oli paljon kevääl­lä, niitä on ollut paljon myös syksyl­lä. Tsek­ki on surulli­nen poikkeus tästä sään­nöstä. Maa säästyi epi­demi­al­ta hyvin kevääl­lä, mut­ta on ollut syksyl­lä Euroopan pahim­min kärsineitä maita.

Euroopas­sa on ollut rek­isteröi­tyjä tar­tun­to­ja kesän jäl­keen paljon enem­män kuin ennen kesää. Suh­teessa sairas­tuneisi­in kuolemia on ollut kesän jäl­keen vähän. Tapauskuolleisu­us on pudon­nut mur­to-osaan keväis­es­tä. Tähän on kolme selitystä:

• Tiedot tar­tun­to­jen määristä kevääl­lä ovat vah­vasti alim­i­toitet­tu­ja, kos­ka sil­loin ei tes­tat­tu kuin vakavia oire­i­ta saaneita.
• Van­huk­set on opit­tu suo­jaa­maan parem­min. Tämä voi selit­tää Ital­ian muu­ta Euroop­paa heikom­paa kehi­tys­tä. Maas­sa van­huk­set elävät kiin­teänä osana muu­ta yhteiskun­taa ja kol­men sukupol­ven per­heet ovat yleisiä. Niis­sä olois­sa van­hus­ten suo­jaami­nen ei ole helppoa.
• Tau­tia on opit­tu hoita­maan paremmin

Olen julk­istanut täl­lä blogilla pes­simis­miä COVID-19-pan­demi­an suh­teen ker­ta toisen­sa jäl­keen. Kuukau­den ver­ran luulin jo olleeni väärässä, mut­ta nyt huo­maan erehtyneeni.

Kun epi­demia riehui kaikkial­la muual­la Euroopas­sa liki hal­lit­se­mat­tomasti, Suomes­sa tar­tun­talu­vut pysyivät pien­inä. Aloin jo mielessäni etsiä seli­tys­tä suo­ma­lais­ten oudos­ta geeniper­imästä, sil­lä rajoi­tus­toimet tässä maas­sa ovat olleet mui­hin ver­rat­tuna lepsuja.

Olen koko ajan ollut siinä käsi­tyk­sessä, että epi­demi­an rauhoit­tumi­nen kevääl­lä joh­tui vain osit­tain rajoi­tus­toimista – niil­läkin oli suuri vaiku­tus – mut­ta pääasi­as­sa epi­demi­an sam­mu­mi­nen joh­tui keväästä.

Niin käy nimit­täin muillekin koron­aviruk­sille ja ja muille hen­gi­tystiein­fek­tioille. En tiedä mik­si, mut­ta tässä yhtey­dessä on mainit­tu D‑vitamiini, viruk­sen huono ultra­vi­o­let­tisäteilyn sietokyky, oleskelu ulkotilois­sa ja sisäil­man kuiv­u­us lämmityskaudella.

Sik­si ennustin epi­demi­an palaa­van syksyl­lä, niin kuin se palasikin muuhun Euroop­paan, mut­ta Suomeen aika vähäisenä. Kasvu lähti liik­keelle juuri niin rivakasti kuin olin olet­tanut, mut­ta tait­tui mys­tis­es­ti lokaku­un puo­livälis­sä. Syysku­un kasvu taisi olla peräisin opiskelijabileistä.

(Kuva pävitet­ty 25.11.. Viimeiset mukana ole­vat havain­not 22.11. ote­tut näyt­teet Pari viimeistä havain­toa päivit­tyy sitä mukaan, kun testi­t­u­lok­set valmis­tu­vat, joten rauhoit­tuval­ta näyt­tävä kasvu voi olla tyotu­u­den vas­tainen. 23–24.11. otet­tu­ja havain­to­ja en ottanut mukaan, kos­ka testeistä vain pieni osu­us on valmis­tunut ja antaisi­vat sik­si virheel­lisen käsi­tyk­sen laskev­as­ta kehityksestä.)

Kuvas­sa on rek­isteröi­ty­jen koronatar­tun­to­jen määrä sataatuhat­ta asukas­ta kohden Uudel­la­maal­la ja muual­la maassa.

Nyt se on Helsin­gin seudul­la läht­enyt liik­keelle oikein kun­nol­la. Lähti itse asi­as­sa jo mar­rasku­un alus­sa, mut­ta koko maan luvuis­sa tämä ei  näkynyt. Ilmeis­es­ti jo jonkin ajan levin­nyt tar­tun­tarypäs on pal­jas­tunut. Noin nopea ei muu­tos ole voin­ut olla. Koko maan lukua hämä­sivät jotkin paikalliset epi­demi­at esimerkik­si Vaasan opiske­li­joiden paris­sa, joiden alla varsi­nainen epi­demia eteni hitaasti mut­ta var­masti, vaik­ka val­takun­nal­liset kokon­ais­lu­vut oli­vat jopa laskussa.

Tar­tun­nois­sa ovat pääkaupunkiseudul­la yliedustet­tuina vuokrat­alo­val­taiset lähiöt ja niis­sä maa­han­muut­ta­jat. Sitä selitetään ahtaal­la asumisel­la ja kieli­v­aikeuk­sil­la, jol­loin val­is­tus ei ole men­nyt per­ille. Tek­isi mieli huo­maut­taa myös D‑vitamiinista, mut­ta kun en ole lääkäri, niin antaa olla.

Helsingis­sä pan­ti­in kovat rajoi­tus­toimet voimaan kolmek­si viikok­si, joiden ansios­ta epi­demi­an lev­iämisen toiv­otaan pysähtyvän niin, että voidaan taas pala­ta nor­maali­in elämään.

Aika löysiltä nuo toimet minus­ta tun­tu­vat. En ole lainkaan vaku­ut­tunut, että Kansal­listeat­terin ja Musi­ikki­talon sulkem­i­nen riit­tää pysäyt­tämään epi­demi­an lev­iämisen vuokrat­alo­val­taisil­la alueil­la eikä edes se, että toimis­to­työtä tekevät siir­tyvät etätöi­hin. Toki se suo­jelee näi­den toimen­pitei­den kohtei­ta epi­demi­an lev­iämiseltä, mut­ta ei pysäytä sitä siel­lä, mis­sä se nyt leviää.

Sitä en tiedä, mil­laisi­in val­is­tus- ja mui­hin toimi­in on ryhdyt­ty varsi­naisen kohde­joukon suh­teen. Ne voisi­vat tehotakin.

Muusikon ja taiteil­i­jat ovat syys­täkin ihme­telleet, mikä idea on siinä, että kokoon­tua saa, kun­han kokoon­tu­misen aiheena ei ole elävä musi­ik­ki tai taide.

Jos COVID-19-epi­demia nou­dat­taa saman­laista vuo­de­naikavai­htelua kuin muut hen­gi­tystiein­fek­tiot, pahin on vielä edessä.

Minä varaudun siihen, että kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mi­in ei pääse ennen kesää. Sit­ten kesä taas tap­paa epi­demi­an ja syksyl­lä merkit­tävä osa väestöstä on rokotet­tu. Tosin on epä­selvää, estääkö rokote levit­tämästä tau­tia vai suo­jaako se vain itse rokotet­tua taudin vakaval­ta muodol­ta. Jo näin on, rokote voi jopa nopeut­taa epi­demi­an leviämistä.

Har­voin olen ollut niin harmis­sani kuin nyt siitä, että asi­at menevät niin kuin ennustin. Olen int­tänyt, ettei COVID-19 ‑epi­demi­aa pysty pysäyt­tämään tukah­dut­ta­mal­la. Se voidaan painaa säästöliekille, mut­ta sitä ei saa­da sam­mu­maan. Kun käyt­täy­tymi­nen palaa nor­maa­lik­si, epi­demia roi­hah­taa uudestaan.

Ihan lem­peil­lä toimil­la epi­demi­an nousu ei katkea. Ennustin toukoku­us­sa, että:

Uskon, että nuoret ja ter­veet yksinker­tais­es­ti kyl­lästyvät. Kyl­lästymistä edesaut­taa sen tajuami­nen, että tau­ti on useim­mille heistä jok­seenkin vaara­ton. Vira­nomais­päätöksin voidaan kokoon­tu­miset julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää, mut­ta kotei­hin valvon­ta tuskin yltää. Kun ote kir­poaa, epi­demi­an lev­iämi­nen nopeutuu.

Näin tässä on juuri käynyt. Sen näkee kaupungilla. Nuoret aikuiset elävät nor­maalia elämää ilman varovaisu­u­den häivääkään. Nyt siis kiel­letään baarien pitämi­nen auki öisin, mut­ta se kos­kee vain mur­to-osaa nuorten väli­sistä kontakteista.

Mut­ta eivät nuoret ole ain­oi­ta, jot­ka ovat tin­k­i­neet varovaisuudesta.

Lupasin päivit­tää pohjo­is­maid­en tar­tun­tati­lan­net­ta koske­van kuvani.

Nor­jas­sa epi­demi­an kasvu on pysähtynyt. Suomes­sa, Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ollaan viikko sit­ten esti­moimani trendin yläpuolel­la. Esti­moin trendin uud­estaan lisäämäl­lä siihen uusim­mat tiedot ja aloit­ta­mal­la esti­moin­nin syysku­un alus­ta. Edel­lisel­lä ker­ral­la Suomen, Nor­jan ja Tan­skan epi­demia näyt­ti tuplaan­tu­van 25 päivässä ja Ruot­sis­sa peräti laske­van. Uuden trendin mukaan tuplaan­tu­misa­jat oli­si­vat Suo­mi 13, Ruot­si 16, Nor­ja 61 ja Tan­s­ka 10 päivää. Nor­ja näyt­tää saa­neen epi­demi­an kasvun taite­tuk­si, mut­ta paljon tar­tun­to­ja siel­lä edelleen on.

Ohes­sa vielä kuva siitä, miltä Suomen kehi­tys näyt­tää. Jatkoin pro­voka­toris­es­ti trendiä lokaku­un lop­pu­un. Huo­matkaa log­a­r­it­mi­nen asteikko.

Kos­ka log­a­r­it­mi­nen asteikko ei ole kaikille tut­tu, piirsin sen myös absolu­ut­tisel­la asteikol­la. Tämä on siis sama kuva, mut­ta esitet­ty nor­maalil­la asteikolla.

En väitä, että noin se menee vaan että noin se menisi, ellei mitään tehtäisi.

Vaan mitä pitäisi tehdä?

Aika rajua yhteiskun­nan sulkemista tämä edel­lyt­tää, eivätkä suosi­tuk­set riitä, kos­ka niitä ei selvästikään enää nou­date­ta. Pelko on kadon­nut. Minkälaiset edel­ly­tyk­set on kieltää kokoon­tu­miset kotona?

Tätä eristyk­sis­sä mököt­tämistä on kestet­tävä ainakin ensi kesään. Sit­ten toiv­ot­tavasti rokote armah­taa. Edessä on pitkä ja ankea talvi.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Paperite­htaan lopet­tamien Kaipo­las­sa on pien­tä ver­rat­tuna niihin kym­meni­in­tuhan­si­in työ­paikkoi­hin, joi­ta tul­laan menet­tämään pelkästään rav­in­tolois­sa ja matkailu­alal­la. Kevään isku vielä jotenkin kestet­ti­in, mut­ta nyt tulee suuri määrä konkursse­ja. Tai sit­ten val­tion on tuet­ta­va yri­tyk­siä todel­la avokä­tis­es­ti. Lapin matkailuelinkeinoa käy sää­lik­si, vaik­ka absolu­ut­tis­es­ti suurim­mat tap­pi­ot kohdis­tu­vat matkailu­tu­loi­hin Helsingissä.

Pelkästään HSL:n talous on lähel­lä tuhoutumista.

Mut­ta hauskaa ei ole muusikoil­la tai teat­teriväel­lä. Jääkiekkoli­igaa tuskin jatke­taan kau­den lop­pu­un, ei ainakaan kat­so­jien läs­nä ollessa.

Luet­te­loa voi jatkaa loputtomiin.

Kansan­taloudelle tämä mak­saa kym­menä mil­jarde­ja. Hal­li­tus, jon­ka ei pitänyt tehdä ensi vuon­na lainkaan lisäbud­jet­tia, joutuu tekemään yhden tai use­am­man lisäbud­jetin, jot­ka kas­vat­ta­vat ali­jäämää ainakin kymmenel­lä miljardilla.

Piirtelin taas vähän kuvia Covid-19 taudin eten­e­mis­es­tä. Toinen aal­to saavut­ti pohjo­is­maat eloku­un alun vai­heil­la, joten aikasar­jani ovat siltä ajalta.

Ensin Suo­mi. Seu­raavas­sa ovat tar­tun­to­jen määrät liuku­vana seit­semän päivän sum­mana miljoon­aa asukas­ta kohden, jot­ta voin ver­ra­ta eri Pohjo­is­mai­ta keskenään. Ylöspäin men­nään ja vähän vauhti näyt­tää kiihtyvän.

Piir­retään sama pahaen­teis­es­ti logaritmiasteikolle.

Kuvas­sa on katkovi­ival­la tren­di. Vähän siinä on heilun­taa trendin ympäril­lä, mut­ta aika hyvin tämä log­a­r­it­mi­nen tren­di selit­tää käyrää, R² = 0,85. Tämän mukaan tar­tun­to­jen määrä kaksinker­tais­tu­isi 25 päivässä ja kym­menker­tais­tu­isi vähän alle kolmes­sa kuukaudessa. Näin se menee, jos ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen pysyy ennallaan.

Ennen kuin alamme panikoi­da, kat­so­taan kehi­tys­tä viime keväänä. Aloite­taan het­kestä, jol­loin tar­tun­to­jen määrä miljoon­aa asukas­ta kohden viikos­sa ylit­ti 10. Aivan eri luokissa oli tar­tun­to­jen­määrä sil­loin, tosin kul­mak­er­roin tasaan­tui nopean nousun jäl­keen suun­nilleen samalle tasolle kuin se on nyt. Kan­nat­taa muis­taa, että kevääl­lä vain pieni osa tar­tun­noista rek­isteröi­ti­in, kos­ka lieväoireisia ei testattu.

Ei kehi­tys silti ole hyvä. Ellei tar­tut­tavu­ut­ta saa­da alen­netuk­si, jouluku­us­sa ale­taan olla kevään luvuis­sa. Jos jatkaisimme näin ja rokote tulisi toukoku­us­sa. olisimme sitä ennen Espan­jan tämän­hetkisessä tilanteessa. Jotain, toiv­ot­tavasti tehokas­ta vaan ei turhaan rajoit­tavaa, pitäisi tehdä. Voi olla, ettei vira­nomais­ten tarvitse tehdä mitään. Riit­tää, että kansalaiset muut­tuvat varovaisemmiksi.

Kat­so­taan­pa mitä kuu­luu muille Pohjo­is­maille. Jätin tästä kuvas­ta pois Ruotsin ja Islannin. Islannin, kos­ka pienessä maas­sa sat­un­naiset seikat vaikut­ta­vat niin paljon.

Tämä vaikut­taa aivan magial­ta. Suomel­la, Nor­jal­la ja Tan­skalla on aivan sama kul­mak­er­roin, kaksinker­tais­tu­mi­nen noin 25 päivässä. Tar­tut­tavu­us siis jok­seenkin sama. Vähän tässä on min­ul­la ollut tuuria. Jos olisi piirtänyt kuvan viikko sit­ten, kul­mak­er­toimet oli­si­vat olleet lähel­lä toisi­aan, mut­ta eivät sen­tään  yhtä lähellä.

Yhtäläisyyk­siä on paljon. Kiihtymi­nen eloku­un alus­sa, tasaan­tu­mi­nen ja uusi kiihtymi­nen syysku­un alussa.

Lisätään sit­ten kuvaan Ruotsi.

Ruot­si ei selvästikään kuu­lu joukkoon. Laske­va trendi!

Mut­ta kat­so­taan­pa vähän tarkem­min. Laske­va tren­di on peräisin eloku­ul­ta. Myös Ruot­sis­sa tar­tun­nat kään­tyivät nousu­un syysku­un alus­sa. Mikä sil­loin oikein muuttui?

= = = =

Juuri ennen kuin pain­oin Julkaise ‑nap­pia, radio ker­toi, että vuorokaudessa uusia tar­tun­to­ja on rek­isteröiotä 149. Se olisi vähän muut­tanut kuvaa. En kuitenkaan halun­nut tehdä kaikkea uud­estaan. Päiv­itän kuvat viikon kuluttua.

Huomiotani on herät­tänyt, että, että kuolleisu­us koron­aan tun­tuu laske­neen paljon nopeam­min kuin tar­tun­to­jen määrä – tai nous­sut hitaam­min, maas­ta riip­puen. Päätin piirtää tästä sum­mit­taisen kuvan. Laskin liuku­van kah­den viikon sum­man kuolleista ja jaoin sen liuku­val­la kah­den viikon sum­mal­la rek­isteröidy­istä tar­tun­noista kak­si viikkoa aiem­min. Siis esimerkik­si toukoku­un 15.–28. päivän kuolemat jaet­tuna toukoku­un 1.–14. päivän tar­tun­noil­la.  Perus­teena tässä oli, että kuole­ma seu­raa keskimäärin kol­men viikon kulut­tua tar­tun­nan saamis­es­ta ja tar­tun­nan saamis­es­ta menee viikko sen havait­semiseen ja rek­isteröin­ti­in. Ihan näin tätä ei pitäisi tehdä, mut­ta tehdäk­seen tämän oikein, pitäisi tietää kuolleista, mil­loin hei­dän tar­tun­tansa on rekisteröity.

Jouduin jät­tämään maalisku­un pois kokon­aan. Sar­jan alus­sa esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa näin mitat­tu tapauskuolleisu­us olisi ollut 66 %. Tuol­loin rek­isteröi­ti­in vain kuole­maisil­laan ole­vat potilaat.

Aika jyrkkä on lasku ollut. Yhdys­val­lois­sa run­saas­ta 12 pros­en­tista alle kah­teen pros­ent­ti­in, Ital­ias­sa 12 pros­en­tista  noin kolmeen pros­ent­ti­in, Sak­sas­sa noin kuud­es­ta pros­en­tista noin pros­ent­ti­in, Tukhol­mas­sa noin 14 pros­en­tista 0,3 pros­ent­ti­in (!) ja Suomes­sa noin seit­semästä pros­en­tista välil­lä nol­laan. Nyt Suomen luku on hypähtänyt neljän kuole­man­ta­pauk­sen vuok­si neljään pros­ent­ti­in. Heinäku­us­sa tar­tun­to­ja oli hyvin vähän, sik­si arvio heit­tele­htii noin kovasti. Koh­ta se tasoit­tuu, kun kas­va­vat tar­tun­tamäärät tule­vat näkyviin.

Mik­si tapauskuolleisu­us on laskenut näin paljon?

Pääsyy on siinä, että nyt tes­tataan enem­män ja vähäoireisem­pia. Kun tes­tat­ti­in vain vakavia oire­i­ta saanei­ta, näi­den kesku­udessa kuolleisu­us tietysti on suurem­pi. Eri­tyis­es­ti tämä näkyy Tukhol­mas­sa. Jos tämä olisi ain­oa seli­tys ja jos nyt havait­taisi­in kaik­ki tar­tun­nat, kevääl­lä olisi havait­tu vain noin joka 50. tartunta.

On myös opit­tu hoita­maan sairaut­ta. Alus­sa moni kuoli verenkier­ron tukkeu­tu­miseen sisäe­limis­sä, mut­ta tätä ymmär­retään nyt lääk­itä. Van­huk­sia on opit­tu suo­jaa­maan taudilta.

Joku väit­tää, että val­in­ta­paine on muun­tanut virus­ta vähem­män tap­pavak­si. Tämä olisi loogista, sil­lä virus lev­iää parem­min, jos se ei tapa isäntäänsä.

Käyt­täy­tymisen muu­tos on saanut aikaan sen, että tar­tun­nan saa­neet ovat nyt nuorempia.

Maid­en väliset erot tapauskuolleisu­udessa ovat niin suuria, että seli­tys­tä on etsit­tävä tes­tauskäytän­tö­jen eroista. Toki antibioot­tire­sistenssil­läkin on merk­i­tys­tä, eri­tyis­es­ti Italiassa.

Kir­joitin kevääl­lä joukon postauk­sia koronas­ta. Niiden pää­sisältö oli pes­simis­mi. Korona tuot­taa joko paljon ihmisuhre­ja tai tuhoaa talouden tai tekee molempia.

Perusväit­teeni oli, ettei taud­ista pääse eroon tukah­dut­ta­mal­la sitä, kos­ka virus ei sil­lä katoa. Tukah­dut­ta­mal­la voidaan vähen­tää tar­tun­to­ja, mut­ta jos toimia höl­lätään, virus alkaa lev­itä uud­estaan. Sama kos­kee tulen tukah­dut­tamista. Jos tukah­du­tat huoneistopalon sulke­mal­la ovet ja ikku­nat, kytevä palo roi­hah­taa uud­estaan liekkei­hin heti, kun ovi avataan.

Lop­ullis­es­ti nor­maali­in elämään voidaan pala­ta vas­ta, kun on saavutet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti joko rokot­ta­mal­la tai sairas­ta­mal­la. Nyt odote­taan rokotet­ta, joka voi olla käytet­tävis­sä ensi kesän alus­sa. Mon­es­sa kehi­tys­maas­sa odote­taan sairas­ta­mal­la saat­ua lau­maim­mu­ni­teet­tia. Int­ian slum­meis­sa ei ole varaa rokotteisiin.

Ennustin, että tukah­dut­ta­mi­nen tör­mää kansan kyl­lästymiseen ja ennen kaikkea siihen, että nuoret ikälu­okat kyl­lästyvät kököt­tämään kotona, kos­ka tietävät, ettei tau­ti ole heille eri­tyisen vaarallinen.

En mitään niin toivoisi kuin että voisin nyt myön­tää olleeni väärässä, mut­ta valitet­tavasti en voi. Kun toimia on höl­lät­ty Euroopas­sa, virus on alka­nut taas lev­itä uud­estaan. Koh­ta taas Euroop­pa sul­je­taan. Sen myön­nän, että aliarvioin kevääl­lä sitä, kuin­ka tehokkaasti yhteiskun­ta sulke­mal­la pystytään epi­demi­aa jarruttamaan.

Jostain syys­tä suo­ma­laiset halu­a­vat aina osoit­taa jotain muu­ta maa­ta ja ker­toa, että sen poli­ti­ikalla on päästy parem­paan, mut­ta mei­dän tyh­mät päät­täjämme eivät tätä ymmär­rä. Voisiko nyt kuitenkin sen myön­tää, että Suo­mi kuu­luu mai­hin, jot­ka tois­taisek­si ovat päässeet taud­ista vähimmällä?

Ensin ihailti­in Sin­ga­porea, mut­ta siel­lä tar­tun­to­ja on suh­teessa väk­iluku­un jo kuusi ker­taa niin paljon kuin Suomes­sa – tosin tau­ti­in kuollei­ta maan rapor­toi todel­la vähän. Sit­ten piti ottaa mallia Hongkongista, mut­ta ei pidä enää. Nor­jan piti päästä koko viruk­ses­ta eroon sil­lä hal­li­tuk­sen julis­tuk­sel­la, että maa halu­aa eroon viruk­ses­ta, mut­ta nyt tau­ti­ti­lanne on Nor­jas­sa selvästi pahempi kuin Suomes­sa. Islannis­sa toinen aal­to on suh­teessa väk­iluku­un yhdessä Ruotsin kanssa voimakkain kaik­ista pohjoismaista.

Etelä-Kore­as­sa virus on säästöliekil­lä, mut­ta tar­tun­to­ja on kym­meniä päivit­täin, joten nor­maalin ei voi­da pala­ta siel­läkään. Uusi See­lan­ti on pitänyt tar­tun­nat liki nol­las­sa, mut­ta talous on kärsinyt sulus­ta val­tavasti. Tur­is­mielinkeino on tapettu.

Oheises­sa kuvas­sa on uusien tar­tun­to­jen määrä viikos­sa miljoon­aa asukas­ta kohden. Käytän liuku­vaa seit­semän päivän summaa.

Ruotsin heinäkuu alun tar­tun­tamäärät eivät mah­du kuvaan, mut­ta nopeasti ne ovat tulleet alas – ja kään­tyneet taas nousu­un siel­läkin. Heinäku­un 1. päivän luke­ma Ruot­sis­sa oli 588.

Kaikkien muiden pohjo­is­maid­en ja Viron tar­tun­tamäärät ylit­tävät sen tason, jon­ka hal­li­tus on julkises­ti ilmoit­tanut perus­teek­si ava­ta ja sulkea rajo­ja, 40 tar­tun­taa miljoon­aa asukas­ta kohden viikos­sa. Tosin hal­li­tus mit­taa sitä kah­den viikon ajal­ta, jol­loin raja on 80 tar­tun­taa kahdessa viikos­sa. Suo­mi on nyt ain­oa rajan alapuolella.

STM rapor­toi tar­tut­tavu­us­lu­vun R nousseen Suomes­sa taas maagisen luvun yksi yli. En tosin tiedä, miten ne sen luvun laske­vat, kos­ka toisaal­ta rapor­toidaan, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­noista on saatu ulko­mail­ta. Minus­ta R pitäisi laskea vain koti­mai­sista tar­tun­noista, jol­loin nähdään, onko epi­demia Suomes­sa räjähtämässä vai sup­pen­e­mas­sa. Ulko­maan­tu­li­ai­sis­sa on kyse eri asi­as­ta. Ne ovat tar­tun­to­ja, mut­ta eivät ker­ro mitään olo­suhteista Suomes­sa. Ulko­maisia tar­tun­to­ja ei voi tor­jua pane­mal­la koulut Suomes­sa etäopiskeluun.

Vaik­ka tilanne Suomes­sa on vielä aika hyvä – tosin huonone­mas­sa nopeasti – Euroopas­sa epi­demia jyl­lää voimal­la. Se tarkoit­taa, että yhteiskun­tia pitää alkaa taas sulkea ja tur­is­mi lopettaa.

Ensim­mäi­nen aal­to syn­nyt­ti neljässä kuukaudessa tarpeen elvyt­tää talout­ta 750 mil­jardil­la eurol­la. Seu­raa­vat kahdek­san kuukaut­ta sulkua voi mak­saa tuplas­ti sen. Euroopan talous on koh­ta aivan raunioina.

Ja niin on Suomenkin.

Jot­ta lock-down­ista ei tulisi yhtä kallista kuin kevääl­lä, pitäisi tietää enem­män siitä, mis­sä olo­suhteis­sa virus lev­iää ja mis­sä ei. Kun nyt kaik­ki tar­tun­nat yritetään jäljit­tää, pitäisi niitä myös analysoida.