Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä miel­tä, että eet­ti­set valin­nat kuu­lu­vat tun­ne-elä­män pii­riin eikä nii­tä sik­si pidä pun­ta­roi­da logii­kan sään­tö­jen tai mate­ma­tii­kan kei­noin, sinun ei kan­na­ta pahoit­taa miel­tä­si luke­mal­la pidemmälle.

Hel­sin­gin sano­mis­sa oli tänään pit­kä artik­ke­li sii­tä, että Paul Lill­ran­kin mukaan tor­jum­me Cov-19 ‑kuo­le­mia aivan suh­teet­to­mil­la talou­del­li­sil­la uhrauk­sil­la. Täs­tä samas­ta asias­ta minä­kin olen kir­joit­ta­nut (Koro­na­po­li­tii­kan kus­tan­nus­te­hok­kuus).

Lill­rank käyt­tää samaa esi­merk­kiä kuin minä­kin sii­tä, että emme muu­al­la yhteis­kun­nas­sa tor­ju kuo­le­mia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­si­sim­me eroon jok­seen­kin kai­kis­ta lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta mää­rää­mäl­lä koko maa­han kat­to­no­peu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraam­me siis tie­toi­ses­ti 200 ihmis­hen­keä joka vuosi.

Mut­ta onko laa­tu­pai­no­tet­tu elin­vuo­si oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaik­kien kuo­le­mien, nuor­ten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sai­rai­den, kuo­le­man vält­tä­mi­nen yhtä arvo­kas asia?

Nuo­ren ja van­han kuolema

Jokai­nen kuo­le­ma tar­koit­taa vain kuo­le­man aikais­tu­mis­ta, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuo­lem­me jos­kus. Jos kuo­le­maa aikais­tuu, onko siis sama­nar­vois­ta, aikais­tuu­ko se pal­jon vai vähän? Jos sai­sit päät­tää, kuo­lee­ko lap­se­si 20-vuo­ti­aa­na vai 75 vuo­ti­aa­na, onko se sinus­ta sama, jos hän kui­ten­kin kuo­lee ennen­ai­kai­ses­ti, siis ennen kuin kuo­lee ”van­huu­teen”?

Pää­dym­me todel­la kum­mal­li­siin joh­to­pää­tök­siin, jos ole­tam­me, että on saman teke­vää, min­kä ikäi­se­nä ihmi­nen kuo­lee, jos hän kui­ten­kin jos­kus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuo­le­mi­nen 95-vuo­ti­aa­na on pie­nem­pi mene­tys kuin auton alle kuo­le­mi­nen 18-vuotiaana.

Elä­mä ter­vee­nä tai sairaana

Onko elä­mä ter­vee­nä arvok­kaam­pi asia kuin elä­mä sairaana?

Ajat­te­le taas omal­ta koh­dal­ta­si. Saat 70-vuo­ti­aa­na tau­din, joka on paran­net­ta­vis­sa 10 000€ mak­sa­val­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esi­mer­kik­si)  Paran­ta­mat­to­ma­na se ei sinua tapa, mut­ta kaa­taa sinut lop­puiäk­se­si sän­kyyn. Kan­nat­taa­ko sitä paran­taa vai oli­si­ko se ter­vey­den­huol­lon rahan haas­kaa­mis­ta, kos­ka elä­mä ter­vee­nä ja sai­raa­na on samanarvoista?

Suu­ri osa ter­vey­den­huol­los­ta aut­taa ihmi­siä vai­vois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta teke­vät elä­mäs­tä ikä­vää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huol­to pitää arvioi­da uudes­taan, jos elä­mä sai­raa­na ja ter­vee­nä on samanarvoista.

Minä aina­kin toi­von, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuo­te­ni reip­paa­na ja ter­vee­nä. Uskon kuu­lu­va­ni täs­sä asias­sa enemmistöön.

Minä koro­na kuo­le­man vält­tä­mi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koro­na­po­li­tii­kan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä mai­ni­tus­sa pos­tauk­ses­sa­ni. Minä las­kin sen BKT:n las­ku­na, ja Lill­rank val­tion vel­kaan­tu­mi­se­na. Sik­si minä sain vie­lä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la täs­sä köyh­ty­vät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaik­kea yksi­tyi­set kansalaiset.

Se on kui­ten­kin vää­rin las­ket­tu. Tämä minun täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme oli­si teh­neet mitään rajoi­tuk­sia, talou­del­li­sel­ta iskul­ta emme oli­si vält­ty­neet. Ei Suo­men hal­li­tus ole kiel­tä­nyt Turun telak­kaa raken­ta­mas­ta lois­to­ris­tei­li­jöi­tä, mut­ta sil­ti piti 400 hen­keä irti­sa­noa (eikä se sii­hen lopu). Kukaan ei ole kiel­tä­nyt käy­mäs­tä ostok­sil­la Stoc­kal­la, mut­ta niin vain on tava­ra­ta­lo tyhjä.

40 vastausta artikkeliin “Laatupainotettujen elinvuosien arvo”

  1. Pitäi­si tie­tää rajoi­tus­ten true lift — vai­ku­tus eli ero suh­tees­sa tilan­tee­seen että mitään ei teh­täi­si. Tai teh­täi­siin minimit.

  2. Olen aivan samaa miel­tä perus­asias­ta, eli rajal­li­sia resurs­se­ja on pak­ko allo­koi­da ratio­naa­li­sin perus­tein. Jokai­nen hen­ki on kor­vaa­ma­ton, mut­ta toi­sen hen­ki voi olla jo eet­ti­ses­ti­kin tär­keäm­pi pelas­taa kuin toi­sen. Sitä vas­toin esi­merk­ki nopeus­ra­joi­tuk­ses­ta ja lii­ken­ne­kuo­le­mien lop­pu­mi­ses­ta oli vää­rä. Jo nyt suu­ri osa lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta joh­tuu yli­no­peu­des­ta, alko­ho­lis­ta ja itse­mur­his­ta, sekä sai­raus­koh­tauk­sis­ta. Suu­rin vai­ku­tus lii­ken­ne­kuo­le­mien estä­mi­seen oli­si uudis­tu­nut, sel­väs­ti tur­val­li­sem­pi auto­kan­ta, sekä lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kaut­ta vaa­ra­paik­ko­jen poistaminen.

    1. Kier­rät kysy­mys­tää sii­tä, onko lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa teh­dy ihmi­se­lä­män arvos­ta suh­teel­li­nen sen sijaan että se oli­si abso­luut­ti­nen. Jos autoil­la ajo yli 30 km/h teh­dään raken­teel­li­ses­ti mah­dot­to­mak­si, onnet­to­muuk­sia eivät aiheu­ta enää yli­no­peu­det, ei juu­ri rat­ti­juop­pous­kaan ja itse­mur­hiin­kin pitäi­si kek­sä jokin­toi­nen keino.

  3. Voi­sit kom­men­toi­dan myös tätä: https://www.eroonkoronasta.fi/

    Sii­nä alle­kir­joit­ta­jia 57 ja useam­mal­la rele­van­tim­pi osaa­mi­nen tähän asi­aan kuin tuotantotalous.

    Lill­rank ei tosi­aan huo­mioi, ettei kus­tan­nus joh­du rajoi­tuk­sis­ta vaan tau­dis­ta. Hyvä, että toit tämän esiin. Hänen toi­nen vir­heen­sä on nimit­tä­jäs­sä, THL:n arvio 3240 kuol­lees­ta sisäl­tää jo toi­mia, joil­la epi­de­mi­aa hallitaan.

    Hesa­ria syy­te­tään välil­lä tur­haan, mut­ta nyt on taso on laskenut.

    1. Aloi­te koro­na tukah­dut­ta­mi­sen puo­les­ta on pet­ty­mys. On help­po vaa­tia, että uudet tar­tun­nat on pai­net­ta­va nol­laan esit­tä­mät­tä mitään kei­no­ja . “Tavoit­tee­nam­me täy­tyy nyt olla uusien tar­tun­ta­ta­pauk­sien mää­rän pai­na­mi­nen nopeas­ti ja mää­rä­tie­toi­ses­ti lähel­le nol­laa.” Eris­te­tään­kö Uusi­maa ja muut tar­tun­ta-alu­eet? Mää­rä­tään­kö ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to näil­le alueil­la? Pide­tään­kö kah­vi­lat ja ravin­to­lat kiin­ni koko kesän? Kun kat­soo nykyis­tä tau­ti­ke­hi­tys­tä, niin ei ole mitään perus­tei­ta olet­taa, että tar­tun­nat meni­si­vät nol­laan, jos ei ava­ta yhteis­kun­taa. Ihmi­set alkaa ole­maan jo kyl­läs­ty­nei­tä eris­tyk­seen, ja ei voi­da olet­taa, että kaik­ki pysyy koto­naan kesän.

      Taiwan, Uusi-See­lan­ti, Austra­lia, Hong Kong, Itä­val­ta, Kreik­ka ja Islan­ti ovat otta­neet käyt­töön tukah­dut­ta­mi­sen stra­te­gian, sen sijaan että ne yrit­täi­si­vät hidas­taa epi­de­mi­aa.” Ei näis­sä mais­sa ole saa­tu tau­tia pois­tet­tua, ja rajoi­tuk­sia on puret­tu, vaik­ka tar­tun­to­ja ilme­nee. Ehkä on käy­tet­ty eri­lais­ta reto­riik­kaa stra­te­gias­sa kuin Suo­mes­sa. Voi­tai­siin­han Suo­mes­sa­kin puhua tau­din hidas­ta­mi­sen sijaan sen nujer­ta­mi­ses­ta ja tuhoa­mi­sees­ta, ja toi­mia kuten nyt­kin. Suo­mes­sa hal­li­tus on ehkä ollut lii­an rehel­li­nen, kun se on sano­nut hidas­ta­van­sa tau­tia, oli­si­han se voi­nut uho­ta, että se tuho­aa sen..

      1. Mik­si se on pet­ty­mys? Minus­ta se on hyvin tervetullut. 

        Suo­mes­sa on kan­sain­vä­li­ses­ti ollut erit­täin löy­sät rajoi­tuk­set. Mik­si puhua nujer­ta­mi­ses­ta, jos sitä ei oikeas­ti tavoi­tel­la? Mai­ta on kym­me­niä, jot­ka ovat onnis­tu­neet pai­na­maan tar­tun­nat lähel­le nol­laa. Väi­tän, että Suo­mes­sa oli­si nykyis­ten toi­mien lisäk­si riit­tä­nyt, että nujer­ta­mis­ta­voi­te oli­si sel­keäs­ti kom­mu­ni­koi­tu. Jos näin oli­si toi­mit­tu, voi­tai­siin teras­sit ava­ta ja van­huk­set voi­si­vat tur­val­li­ses­ti liik­kua ihmis­ten ilmoilla.

        On aivan eri asia onko tau­ti­ta­pauk­sia muu­ta­mia vai sato­ja. Edel­li­ses­sä tapauk­ses­sa voi­daan käyt­tää vain pai­kal­li­sia eristystoimia.

      2. Tou­ko Tans­ka­nen:
        ”Taiwan, Uusi-See­lan­ti, Austra­lia, Hong Kong, Itä­val­ta, Kreik­ka ja Islan­ti ovat otta­neet käyt­töön tukah­dut­ta­mi­sen stra­te­gian, sen sijaan että ne yrit­täi­si­vät hidas­taa epidemiaa.”Ei näis­sä mais­sa ole saa­tu tau­tia pois­tet­tua, ja rajoi­tuk­sia on puret­tu, vaik­ka tar­tun­to­ja ilmenee.

        Jokai­ses­sa nois­ta mais­ta uusien tar­tun­to­jen mää­rän on saa­tu ensin muu­ta­miin kym­me­niin ja sit­ten pää­osis­sa muu­ta­miin (tai sen alle) päi­väs­sä. Meil­lä osas­sa maa­ta on kyl­lä tapah­tu­nut edis­tys­tä, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­tän­nös­sä jun­na­tan pai­koil­laan. Muu­al­la rajoi­tuk­sia pois­tet­taes­sa pelä­tään, että tart­tu­vuus­lu­ku läh­ti­si kas­vuun, meil­lä se on toi­men­pi­teen tavoite. 

        Mis­sään nois­ta muis­ta mais­ta suunn­tel­ma ei ole tar­tut­taa väes­tön valtaosaa.

      3. Ris­to: Jokai­ses­sa nois­ta mais­ta uusien tar­tun­to­jen mää­rän on saa­tu ensin muu­ta­miin kym­me­niin ja sit­ten pää­osis­sa muu­ta­miin (tai sen alle) päi­väs­sä. Meil­lä osas­sa maa­ta on kyl­lä tapah­tu­nut edis­tys­tä, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­tän­nös­sä jun­na­tan pai­koil­laan. Muu­al­la rajoi­tuk­sia pois­tet­taes­sa pelä­tään, että tart­tu­vuus­lu­ku läh­ti­si kas­vuun, meil­lä se on toi­men­pi­teen tavoite. 

        Mis­sään nois­ta muis­ta mais­ta suunn­tel­ma ei ole tar­tut­taa väes­tön valtaosaa.

        Kun mä kat­son käp­py­röi­tä noi­den mai­den ja Suo­men osal­ta, niin en mä aina­kaan näe miten niis­sä oltai­siin joten­kin eri­lai­ses­sa tilan­tees­sa kuin nyt Suo­mes­sa. Esi­mer­kik­si Itä­väl­lan kans­sa yhteis­tä on se, että tau­ti­ti­lan­ne on hal­lin­nas­sa, uusia tapauk­sia tulee aika­lail­la saman ver­ran päi­vit­täin, molem­pien ympä­ril­lä on pal­jon tau­tia ja molem­mis­sa ava­taan yhteis­kun­taa. Molem­mis­sa on jat­ku­va uuden epi­de­mian uhka. Itä­val­las­sa teh­tiin rajum­pia eris­tys­toi­mia, mut­ta Suo­mes­sa pääs­tiin samaan vähemmällä.

      4. Meil­lä­hän on jo kei­not ole­mas­sa, virus on juu­ri *nyt* tukahtumassa. 

        Hal­li­tus on höpis­syt omi­aan, se ei var­maan edes itse tie­dä mitä yrit­tää tai pää­se sii­tä yhtei­sym­mär­ryk­seen. Tai sit­ten ei halua ker­toa tavoit­tei­ta siten, että joku pää­si­si sitä arvos­te­le­maan. Nyt tavoit­teet ovat niin epä­mää­räi­siä, että jokai­nen hal­li­tuk­sen kan­nat­ta­ja voi tul­ki­ta ne sel­lai­sik­si kuin itse halu­aa, kuten juu­ri teit.

        Tavoi­te ei ole sel­vä minis­te­riöis­sä, kuten STM:n joh­ta­jan haas­tat­te­lu Hesa­ris­sa osoit­ti, eikä myös­kään THLn mal­lin­nus­ryh­mäs­sä tai koro­na­seu­ran­ta­ryh­mäs­sä tie­de­tä tavoi­tet­ta. Jos sel­keä stra­te­gia on, se on vain vii­si­kon tiedossa.

        Jot­kut Hal­li­tus­puo­luei­den kan­san­edus­ta­jat puhu­vat (esim. Satu Has­si) että virus ollaan käy­tän­nös­sä nyt tukah­dut­ta­mas­sa ja että tavoit­tee­na on pitää R0 koko ajan alle yhden, mut­ta hal­li­tuk­sen tilaa­ma työ­ryh­mä ehdot­taa käy­tän­nös­sä lau­ma­suo­jaan tukeu­tu­mis­ta, tosin kau­no­pu­hei­ses­ti. Samaan aikaan THLn puheet ja hal­li­tuk­sen toi­met ovat koko ajan olleet ris­ti­rii­das­sa, esim. kou­lu­jen sul­ke­mis­ten ja Uuden­maan eris­tyk­sen suhteen. 

        Hyvä jos hal­li­tus aikoo tukah­dut­taa viruk­sen, mut­ta vies­ti on tämän suh­teen mel­ko epäselvä.

        Tukah­dut­ta­mi­ses­ta:
        Tukah­dut­ta­vat maat voi­vat pois­taa rajoi­tuk­sia, kos­ka viruk­sen esiin­ty­vyys on niin pien­tä ettei hal­lit­se­ma­ton­ta yhtei­sön sisäis­tä leviä­mis­tä esiin­ny, vaan tar­tun­ta­ket­jut voi­daan löy­tää ja eris­tää. Virus­ten ei mihin­kään katoa, joten täs­sä onnis­tu­jien on nii­den­kin jää­tä­vä valp­paik­si ja pidet­tä­vä joi­ta­kin rajoi­tuk­sia (esim. yöker­hot, kuten E‑Koreassa nyt sit­ten tuli tuhan­sia altis­tu­nei­ta kun meni­vät ne avaa­maan) voi­mas­sa. Kun tau­ti­mää­rät ovat alhai­sia, yksit­täi­set super­le­vi­tys­ti­lai­suu­det ovat määrääviä. 

        Kos­ka virus on irti lähin­nä pks, niin nykyi­set toi­met voi­tai­siin aivan hyvin pitää siel­lä (ja muil­la Suo­men sisäi­sil­lä epi­de­mia-alueil­la) voi­mas­sa mut­ta löy­sä­tä muu­al­la maas­sa. On ihan höl­möä men­nä koko maas­sa tasajalkaa.

      5. Tou­ko Tans­ka­nen:
        Ihmi­set alkaa ole­maan jo kyl­läs­ty­nei­tä eris­tyk­seen, ja ei voi­da olet­taa, että kaik­ki pysyy koto­naan kesän.

        Mihin eris­tyk­seen? Ei meil­lä ole mitään ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa, koto­na ei tar­vit­se olla, ulos saa men­nä, kave­rei­ta saa tava­ta, har­ras­tuk­siin saa men­nä, urheil­la saa niin pal­jon kuin halu­aa, mat­kus­taa saa koko maas­sa. Etä­työt ovat suo­si­tel­tu­ja, mut­ta eivät pakol­li­sia (jos­kin työ­nan­ta­ja voi ohjeis­taa toisin).

        Vai tar­koi­tat­ko vapaa­eh­toi­sia toi­mia? Miten mui­ta voi­si syyt­tää omis­ta toi­mis­taan, esim. pysyt­te­lys­tä koto­na? Vai van­huk­sia, joil­la niil­lä­kin tilan­ne on vapaa­eh­tois­ta, jos­kin lähin­nä teo­reet­ti­ses­ti, kun muu yhteis­kun­ta ei saa teh­tyä hei­dän liik­ku­mi­ses­taan ulko­na turvallista.
        Uuden­maan eris­tys oli sen­täs eris­tys, mut­ta sekin lakkasi.

        Tar­koi­tat­ko että ihmis­ten pitäi­si pääs­tä vii­kon­lop­pu­na baa­riin? Se on ilman muu­ta hal­li­tuk­sen syy, että per­jan­tai-illan karao­ke jää täl­lä­kin vii­kol­la väliin.

        Vas­tus­tat tai aina­kin kri­ti­soit tukah­dut­ta­mis­ta eli et ilmei­ses­ti vas­tus­ta sitä­kään että virus­ta on tuol­la liik­keel­lä. En ymmär­tän­hyt mitä mie­les­tä­si pitäi­si teh­dä, jot­ta tuo vapaa­eh­toi­nen koto­na pysyt­te­ly lak­kai­si. Radi­kaa­li lau­maim­mu­ni­teet­ti äkkiä, ter­vey­den­huol­lon rajois­ta piit­taa­mat­ta? Käyt­töön koro­na­bi­leet ja muut kei­not mitä vain kek­si­tään, yhteis­kun­nan jär­jes­tä­mät isot koronakemut?

  4. Lill­rank las­kee kus­tan­nuk­set päin män­tyä. Talou­tem­me romah­tai­si, vaik­ka hal­li­tus­val­ta ei rajoit­tai­si mitään joten epi­de­mian tor­ju­mi­sen kus­tan­nuk­sia ei todel­la­kaan voi olet­taa ole­van suo­raan lisä­ve­lan ver­ran. Jos tekee näin, olet­taa että ilman tor­jun­ta­toi­men­pi­tei­tä talou­des­sa ei oli­si tapah­tu­nut mitään. 

    Tämä­hän on ihan nau­ret­ta­va oletus.

    Esi­mer­kik­si len­to- mat­kai­lu ja ravin­to­la­sek­to­rit oli­si­vat kan­vee­sis­sa ilman rajoi­tuk­sia­kin eikä vien­ti­kään vetäi­si. Ihmi­set oli­si­vat sul­ke­neet talou­den ihan itse, kuten data Yhdys­val­lois­ta ker­too. Siel­lä­kin kulu­tus romah­ti hyvis­sä ajoin ennen kuin val­tio­val­ta alkoi rajoit­ta­maan toimintaa.

    Jos halu­taan ver­tail­la kus­tan­nuk­sia, pitäi­si kat­soa miten jos­sain, mis­sä ei ole teh­ty mitään, menee. Ruot­si­kin on tur­vau­tu­nut rajoi­tuk­siin, mut­ta sil­ti sen BKT-luke­mat näyt­tä­vät lähes yhtä kur­jil­ta kuin täällä.

    1. Sylt­ty: Lill­rank las­kee kus­tan­nuk­set päin män­tyä. Talou­tem­me romah­tai­si, vaik­ka hal­li­tus­val­ta ei rajoit­tai­si mitään joten epi­de­mian tor­ju­mi­sen kus­tan­nuk­sia ei todel­la­kaan voi olet­taa ole­van suo­raan lisä­ve­lan verran. 

      Täs­mäl­leen näin. Lill­rank on aiko­jen saa­tos­sa esii­tä­nyt muu­ta­mia hyviä out of the box-aja­tuk­sia, mut­ta nyt tuli riman alitus.

    2. Sylt­ty:
      Lill­rank las­kee kus­tan­nuk­set päin män­tyä. Talou­tem­me romah­tai­si, vaik­ka hal­li­tus­val­ta ei rajoit­tai­si mitään joten epi­de­mian tor­ju­mi­sen kus­tan­nuk­sia ei todel­la­kaan voi olet­taa ole­van suo­raan lisä­ve­lan ver­ran. Jos tekee näin, olet­taa että ilman tor­jun­ta­toi­men­pi­tei­tä talou­des­sa ei oli­si tapah­tu­nut mitään. 

      Tämä­hän on ihan nau­ret­ta­va oletus.

      Esi­mer­kik­si len­to- mat­kai­lu ja ravin­to­la­sek­to­rit oli­si­vat kan­vee­sis­sa ilman rajoi­tuk­sia­kin eikä vien­ti­kään vetäi­si. Ihmi­set oli­si­vat sul­ke­neet talou­den ihan itse, kuten data Yhdys­val­lois­ta ker­too. Siel­lä­kin kulu­tus romah­ti hyvis­sä ajoin ennen kuin val­tio­val­ta alkoi rajoit­ta­maan toimintaa.

      Lill­ran­kin valin­ta kir­joit­taa ‘Moder­nis­ta yövar­ti­ja­val­tios­ta’ ihai­le­vaan sävyyn samal­la kun talou­del­li­set luvut vali­taan täy­sin mie­li­val­tai­ses­ti vää­rin, min­kä hän myön­tää itse­kin viit­teis­sä. Tämä on kai sitä aka­tee­mis­ta ana­lyy­siä että suo­ri­te­taan ana­lyy­si ja arvioi­daan vir­heet. Toi­vot­ta­vas­ti Lill­ran­kin kurs­seis­ta ei pää­se läpi tämän tason ana­lyy­sil­lä. Lill­ran­kin omat motii­vit tule­vat kyl­lä sel­väk­si teks­tis­tä, sen ver­ran ihai­le­vaan sävyyn hän kir­joit­taa moder­nis­ta yövar­ti­ja­val­tios­ta, hän tai­taa olla näin ensim­mäi­siä suo­ma­lai­sia jul­ki­li­ber­taa­re­ja. Tosin en ole vie­lä­kään var­ma oli­ko tyy­li­la­ji­na kui­ten­kin satii­ri, liber­taa­rit kun tup­paa­vat ole­maan aika sake­aa sakkia.

      Mai­ni­taan vie­lä ettei min­kään­lai­nen his­to­rial­li­nen empi­ris­mi tue näke­mys­tä että pelk­kä yövar­ti­ja­val­tio voi­si kehit­tää ja rikas­taa yhteis­kun­taa mer­kit­tä­väs­ti. Mut­ta se onkin jo tul­lut sel­väk­si ettei­vät empi­ris­mi ja ideo­lo­gia sovi kovin hyvin yhteen, jon­ka myös Lill­ran­kin kir­joi­tus hyvin osoit­taa jäl­leen ker­ran. Jos tätä ei usko, niin koit­ta­kaa käyt­tää Lill­ran­kin kus­tan­nusa­na­lyy­siä vaik­ka­pa Tal­vi­so­taan, tai soti­mi­seen noin yleen­sä­kin. Mut­ta tämä on Lill­ran­kin kans­sa samaa miel­tä ole­vil­le tie­ten­kin TÄYSIN eri asia.

  5. Kes­kus­te­lu on monin pai­koin kär­jis­ty­nyt väit­te­lyyn tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja. Eihän asia mis­sään tapauk­ses­sa ole näin mus­ta­val­koi­nen. Myös­kin kai­kil­la rajoi­tuk­sil­la on eri­lai­nen hyö­ty/­hait­ta-suh­de. Jos vaik­ka mie­ti­tään kir­jas­to­jen sul­ke­mis­ta. Sul­ke­mi­sen hait­ta on toden­nä­köi­ses­ti mel­ko mal­til­li­nen las­ki­si sen mil­tä kan­nal­ta tahan­sa. Toi­saal­ta sul­ke­mi­sen hyö­ty on myös mel­ko pie­ni. Kir­jas­tois­sa har­vem­min on ihan hir­veä tun­gos ver­rat­tu­na vaik­ka ruo­ka­kaup­poi­hin. Lai­naus­toi­min­ta voi­daan myös orga­ni­soi­da eri taval­la korona-ajalle. 

    Toi­saal­ta yöker­ho­jen sul­ke­mi­ses­ta on var­mas­ti mer­kit­tä­viä tap­pioi­ta ravin­to­la­lii­ke­toi­mel­le, mut­ta nekin lie kui­ten­kin mel­ko rajal­li­set talou­den koko tilan kan­nal­ta? Tämän het­ken tie­tä­myk­sen mukaan sul­ke­mi­sen hyö­ty on kui­ten­kin hyvin mer­kit­tä­vä ja voi itse asias­sa jos­sain mää­rin vähen­tää nor­maa­li­ti­las­sa ole­via haittoja. 

    Kol­man­te­na esi­merk­ki­nä tie­tys­ti kou­lut, joi­den hyö­ty/­hait­ta-suh­de onkin sit­ten monin ker­roin haas­ta­vam­pi arvioi­da ja las­kea. Kou­lui­hin liit­tyy niin pal­jon eri­lai­sia tekijöitä.

    Vie­lä vii­mei­se­nä total lock­down, joka tar­koit­tai­si kaik­kien ei vält­tä­mät­tö­mien toi­mien sul­ke­mis­ta. Tämän hin­nan voi var­maan jon­kin­lai­sel­la tark­kuu­del­la las­kea. Var­maa on myös että hyö­ty ei vält­tä­mät­tä oli­si kovin pal­jon parem­pi ver­rat­tu­na tar­kem­min koh­den­net­tuun sul­kuun. Tämän het­ken tie­don mukaan esi­mer­kik­si kau­pas­sa käy­mi­ses­tä on hyvin pie­ni ris­ki tar­tun­nan saantiin.

    1. Kol­man­te­na esi­merk­ki­nä tie­tys­ti kou­lut, joi­den hyö­ty/­hait­ta-suh­de onkin sit­ten monin ker­roin haas­ta­vam­pi arvioi­da ja las­kea. Kou­lui­hin liit­tyy niin pal­jon eri­lai­sia tekijöitä.”

      Hait­taa pää­see onnek­si tes­taa­maan, kun kou­lui­hin pala­taan taas vähäk­si aikaa. Sii­tä näkee, pon­nah­taa­ko tar­tun­ta­mää­rä nousuun nousuun vai ei.

    2. Mar­ko:
      Kes­kus­te­lu on monin pai­koin kär­jis­ty­nyt väit­te­lyyn tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja. Eihän asia mis­sään tapauk­ses­sa ole näin mus­ta­val­koi­nen. Myös­kin kai­kil­la rajoi­tuk­sil­la on eri­lai­nen hyö­ty/­hait­ta-suh­de.

      Ja se vie­lä vaih­te­lee alueit­tain. Vaik­ka­pa Hel­sin­gin kir­jas­toi­hin kul­je­taan arva­ten­kin useam­min jouk­ko­lii­ken­teel­lä kuin Perä­sei­nä­joen, joten nämä­kin vai­ku­tuk­set vaih­te­le­vat alueit­tain / kirjastoittain.

      (kir­jas­to oli tuos­sa vain esi­merk­ki, älkää tart­tu­ko siihen)

      En ymmär­rä mik­sei hal­li­tus ole kyen­nyt min­kään­lai­seen alu­eel­li­seen por­ras­tuk­seen. Ei siis ollen­kaan. Jos lai­te­taan soli­daa­ri­ses­ti koko Suo­mi yhtä aikaa auki tai kiin­ni, niin sii­nä ei ole kyl­lä mitään jär­keä. Jos toi­men­pi­de on ihan tur­val­li­nen Hel­sin­gis­sä, se on ollut tur­val­li­nen vähäi­sem­pien tar­tun­to­jen alu­eel­la jo viik­ko­ja sitten.

      1. Sylt­ty: En ymmär­rä mik­sei hal­li­tus ole kyen­nyt min­kään­lai­seen alu­eel­li­seen por­ras­tuk­seen. Ei siis ollen­kaan. Jos lai­te­taan soli­daa­ri­ses­ti koko Suo­mi yhtä aikaa auki tai kiin­ni, niin sii­nä ei ole kyl­lä mitään järkeä.

        Alu­eel­li­nen har­kin­ta ja por­ras­tus on se mitä tar­tun­ta­tau­ti­la­kiin on kir­jat­tu. AVIt ovat sii­nä kes­kei­nen itse­näi­nen toi­mi­ja. Juu­ri­kin AVIt käyn­nis­ti­vät Suo­mes­sa koro­na­toi­men­pi­teet, val­mius­la­kiin nojaa­vat val­ta­kun­nal­li­set toi­men­pi­teet alkoi­vat vas­ta myö­hem­min, kun rekis­te­röi­ty­jen tau­ti­ta­paus­ten perus­teel­la oli jo sel­vää että pin­nan alla käyn­nis­ty­nyt­tä mas­sii­vis­ta epi­de­mi­aa ei ollut olemassa.

        Val­ta­kun­nal­li­ses­ti yhte­näi­nen toi­min­ta­mal­li oli hal­li­tuk­sen tie­toi­nen pää­tös, kyse ei ole sii­tä ettei­vät­kö he ole kyen­neet alu­eel­li­seen por­ras­tuk­seen, vaan hal­li­tus on näh­nyt huo­mat­ta­vaa vai­vaa estääk­seen alu­eel­li­sen por­ras­tuk­sen siir­tä­mäl­lä käy­tän­nös­sä val­taa alue­hal­lin­to­vi­ras­toil­ta itsel­leen, ja kes­kit­tyes­sään val­ta­kun­nal­li­seen ope­ra­tii­vi­seen toi­min­taan nor­maa­lin hal­li­tus­työs­ken­te­lyn sijaan.

        Poliit­ti­ses­ti tämä on täy­sin ymmär­ret­tä­vää. Tar­tun­ta­tau­ti­lain sovel­ta­mi­nen alu­eel­li­ses­ti (johon se on tar­koi­tet­tu), oli­si mobi­li­soi­nut twit­ter-mobit, jon­ka kans­sa oppo­si­tio oli­si välit­tö­mäs­ti liit­tou­tu­nut. Val­mius­lain mah­dol­lis­ta­ma ral­ly ’round the flag ‑efek­ti on lii­an hou­kut­te­le­va jot­ta val­taa oli­si dele­goi­tu sil­le tasol­le jon­ne se tar­tun­ta­tau­ti­lain mukaan kuuluisi.

    3. Mar­ko:
      Kes­kus­te­lu on monin pai­koin kär­jis­ty­nyt väit­te­lyyn tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja. Eihän asia mis­sään tapauk­ses­sa ole näin mus­ta­val­koi­nen. Myös­kin kai­kil­la rajoi­tuk­sil­la on eri­lai­nen hyö­ty/­hait­ta-suh­de. Jos vaik­ka mie­ti­tään kir­jas­to­jen sul­ke­mis­ta. Sul­ke­mi­sen hait­ta on toden­nä­köi­ses­ti mel­ko mal­til­li­nen las­ki­si sen mil­tä kan­nal­ta tahan­sa. Toi­saal­ta sul­ke­mi­sen hyö­ty on myös mel­ko pie­ni. Kir­jas­tois­sa har­vem­min on ihan hir­veä tun­gos ver­rat­tu­na vaik­ka ruo­ka­kaup­poi­hin. Lai­naus­toi­min­ta voi­daan myös orga­ni­soi­da eri taval­la korona-ajalle. 

      Toi­saal­ta yöker­ho­jen sul­ke­mi­ses­ta on var­mas­ti mer­kit­tä­viä tap­pioi­ta ravin­to­la­lii­ke­toi­mel­le, mut­ta nekin lie kui­ten­kin mel­ko rajal­li­set talou­den koko tilan kan­nal­ta? Tämän het­ken tie­tä­myk­sen mukaan sul­ke­mi­sen hyö­ty on kui­ten­kin hyvin mer­kit­tä­vä ja voi itse asias­sa jos­sain mää­rin vähen­tää nor­maa­li­ti­las­sa ole­via haittoja. 

      Kol­man­te­na esi­merk­ki­nä tie­tys­ti kou­lut, joi­den hyö­ty/­hait­ta-suh­de onkin sit­ten monin ker­roin haas­ta­vam­pi arvioi­da ja las­kea. Kou­lui­hin liit­tyy niin pal­jon eri­lai­sia tekijöitä.

      Vie­lä vii­mei­se­nä total lock­down, joka tar­koit­tai­si kaik­kien ei vält­tä­mät­tö­mien toi­mien sul­ke­mis­ta. Tämän hin­nan voi var­maan jon­kin­lai­sel­la tark­kuu­del­la las­kea. Var­maa on myös että hyö­ty ei vält­tä­mät­tä oli­si kovin pal­jon parem­pi ver­rat­tu­na tar­kem­min koh­den­net­tuun sul­kuun. Tämän het­ken tie­don mukaan esi­mer­kik­si kau­pas­sa käy­mi­ses­tä on hyvin pie­ni ris­ki tar­tun­nan saantiin.

      Kyl­lä asia on aika lail­la mus­ta­val­koi­nen tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian (R 1 siten, että sai­raa­la­pai­kat ovat mah­dol­li­sim­man täyn­nä, mut­ta eivät aina­kaan kovin pal­joa yli) välil­lä. Tämä joh­tuu sii­tä, että näi­den väli­muo­dot ovat aina talou­del­li­ses­ti huo­nom­pia kuin puoliväliratkaisut.

      Mut­ta on tosi­aan mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, mit­kä ovat ne eri rajoi­tus­vaih­toeh­dot, joil­la näi­hin stra­te­gioi­hin pääs­tään. Har­mil­li­ses­ti tätä poh­din­taa ei ollut* ollen­kaan hal­li­tuk­sen jul­kais­tus­sa taus­ta-aineis­tos­sa. Itse olin ymmär­tä­nyt, että rajoi­tus­vaih­toeh­to­jen ana­ly­soin­ti vai­ku­tuk­sil­taan ja kus­tan­nuk­sil­taan oli­si ollut nime­no­maan yksi olen­nais­ta asiois­ta**, min­kä vuok­si yhteis­kun­taa on nyt pidet­ty vah­vem­min rajoi­tet­tu­na pari kuukautta. 

      * Tar­kem­min: en aina­kaan löytänyt.

      ** Toi­nen oli tau­din leviä­mi­ses­tä ker­to­van sig­naa­lin saa­mi­nen kar­tal­le ennen kuin epi­de­mia on levin­nyt räjäh­dys­mäi­ses­ti. Nyt tie­de­tään mm. vii­veet rajoi­tuk­sien muu­tok­sis­ta havait­tui­hin tar­tun­toi­hin (n. 3 viik­koa) ja sai­raa­laan jou­tu­mi­siin (n. 4 viik­koa). Kesä­kuun lop­pu­puo­lel­la siis tie­däm­me, kuin­ka pahas­ti R on kas­va­nut kesä­kuun alun rajoi­tuk­sien purun seirauksena.

  6. Itseä­ni kiin­nos­tai­si näh­dä kes­kus­te­lua toi­men­pi­tei­den koh­taan­nos­ta ja tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sis­ta. On ihan eri asia ottaa 20 mil­jar­dia lai­naa yri­tys­tu­kiin jos lai­na mak­se­taan pois korot­ta­mal­la yri­tys­ten vero­tus­ta, kuin jos lai­na mak­se­taan pois leik­kaa­mal­la kou­lu­tuk­ses­ta (luku­kausi­mak­sut on jo nos­tet­tu esiin).

    Koro­na­vi­ruk­sen ter­vey­del­lis­ten kus­tan­nuk­set koh­dis­tu­vat yli­voi­mai­ses­ti elä­ke­läi­siin, kun taas tor­jun­nan talou­del­li­set vai­ku­tuk­set eivät juu­ri elä­ke­läi­siä kos­ke; eläk­keet mak­se­taan edel­leen täs­mäl­li­ses­ti ja täy­si­mää­räi­ses­ti ajal­laan. Minun on erit­täin vai­kea näh­dä mitään oikeu­den­mu­kais­ta tie­tä takai­sin nor­maa­liin mihin ei kuu­lu mer­kit­tä­vät, eli mil­jar­dil­luo­kan leik­kauk­set mak­sus­sa ole­viin eläkevastuisiin.

  7. eläk­keis­tä. ei ole miten­kään sel­vää että eläk­keet ovat jat­kos­sa yhtä­hy­viä, jos tilan­ne menee oikein huo­nok­si, niin siel­tä on hel­poin joten­kin ottaa pois. hel­poin­ta tämä oli­si jon­kin­lai­sen infaa­tion maa­il­mas­sa jos­sa pelk­kä indek­si­kik­kai­lu riittäisi.

  8. Aika aja­tel­la:
    Tar­koi­tuk­se­ni oli kir­joit­taa näin (mut­ta html-koo­di­ni oli rikki):

    Tukah­dut­ta­mi­nen tar­koit­taa sään­tö­jen ja suo­si­tus­ten aset­ta­mis­ta niin, että R0 on pie­nem­pi kuin 1. THL ei ymmär­tääk­se­ni kan­na­ta tätä vaan sään­tö­jen ja suo­si­tus­ten aset­ta­mis­ta niin, että R0 on suu­rem­pi kuin 1, jot­ta virus ei leviäi­si ”lii­an hitaas­ti”. Epä­sel­vää on, kum­pi tai mikä on hal­li­tuk­sen linja.

    1. Kukaan ei pys­ty tie­tä­mään mil­lai­sil­la eris­tys­toi­mil­la RO1 on pie­nem­pi kuin yksi. Oleel­lis­ta on, että hah­mo­tam­me tehok­kaim­mat toi­met ja nii­den hin­nan. Sen sijaan, että väi­tel­lään sii­tä pitäi­si­kö virus tukah­dut­taa, sen ete­ne­mi­nen estää vai sen ete­ne­mis­tä hidas­taa, on jär­ke­vin­tä poh­tia mitä toi­mia teh­dään. Aika sit­ten näyt­tää mitä toi­mis­ta seu­raa. Jos virus tukah­tuu, niin hel­ve­tin hyvä, mut­ta sen varaan ei voi­da las­kea. Sekin ske­na­rio on huo­mioi­ta­va, että virus­ta ei pysäy­tä pit­käs­sä juok­sus­sa kuin lau­ma­suo­ja tai roko­te, ja yhteis­kun­nan pitäi­si sil­ti toi­mia nor­maa­lis­ti seu­raa­vat pari vuot­ta tai kus­tan­nuk­set ovat hir­veät. Tämä ei tar­koi­ta luo­vut­ta­mis­ta tai lau­ma­suo­jan tavoit­te­lua vaan ikä­vien tosi­asioi­den hyväk­sy­mis­tä. Voi­daan siis aja­tel­la niin, että yri­te­tään tukah­dut­taa virus, mut­ta ei taval­la jos­ta seu­raa val­ta­vat hyvinvointitappiot.

      Esi­merk­ke­jä toimista:
      1. Pitäi­si­kö mas­ki­pak­ko mää­rä­tä epi­de­mia-aluei­den jul­ki­siin kul­ku­neuoi­hin ja kaup­poi­hin? Var­mas­ti­kin, kos­ka vähen­tää tar­tun­to­ja jon­kin ver­ran eikä aiheu­ta hyvinvointi-tappioita.

      2. Pitäi­si­kö kou­lut jät­tää avaa­mat­ta? Kou­lu­jen sul­ku ei vai­ku­ta mer­kit­tä­väs­ti epi­de­mi­aan ja aiheut­taa pal­jon hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Näin ollen kou­lu­ja ei kan­na­ta pitää suljettuna.

      3. Pitäi­si­kö ris­ki­ryh­mät eris­tää lop­pu­vuo­dek­si? Ris­ki­ryh­miä on suo­jel­ta­va, mut­ta pit­kä eris­tys on epäin­hi­mil­lis­tä ja aiheut­taa suu­ria ter­veys­hait­to­ja. On siis tasa­pai­noil­ta­va tau­din vält­te­lyn ja elä­män­laa­dun välil­lä. Etsit­tä­vä opti­maa­lis­ta ris­kin­hal­lin­nan stra­te­gi­aa. Esim alueil­la jois­sa tau­tia on vähän, kan­nat­taa ottaa ren­nom­min, ja jos epi­de­mia on pääl­lä, olla tiuk­ka. Jos ter­vey­den­huol­to on vaa­ras­sa yli­kuor­mit­tua, on ris­ki­ryh­mät vel­voi­tet­ta­va eris­tyk­seen. Jos tilan­ne on rau­hal­li­nen, voi­daan koros­taa hei­dä omaa harkintaansa.

  9. Voi­sit­ko vaih­te­lun vuok­si las­kea laa­tu­pai­no­tet­tu­jen elin­vuo­sien kus­tan­nuk­set kun tau­din anne­taan men­nä läpi väes­tön? Arki­jär­keen ei käy että on kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ensin kuor­mit­taa eri­kois­sai­raan­hoi­toa vuo­si­kausia hal­li­tul­la koro­na­tul­val­la ja sen jäl­keen hoi­taa epä­on­nis­ten kroo­ni­sia sisäe­lin­vau­rioi­ta mm. dia­lyy­sil­la. Pelk­kien kuo­le­mien tui­jot­ta­mi­nen on aivan typerää.

    Muu­ten­kin hie­man absur­din olois­ta tämä van­ho­jen ukko­jen kes­kus­te­lu­ker­ho, jos­sa laput sil­mil­lä kil­van mie­ti­tään mil­lä argu­men­til­la nuo­ri­so saa­daan uhrat­tua tun­te­mat­to­mal­le, jot­ta itse pääs­täi­siin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti tur­val­li­ses­ti takai­sin ulos ihmis­ten ilmoil­le. Rat­kai­su­mal­lit­kin tui­jot­ta­vat suo­raan sadan vuo­den taak­se, vaik­ka kän­ny­kän koti­maa­na meil­lä oli­si täs­sä asias­sa näy­tön paik­ka moder­nin tek­no­lo­gian avulla.

    1. Blaah:
      Voi­sit­ko vaih­te­lun vuok­si las­kea laa­tu­pai­no­tet­tu­jen elin­vuo­sien kus­tan­nuk­set kun tau­din anne­taan men­nä läpi väes­tön? Arki­jär­keen ei käy että on kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ensin kuor­mit­taa eri­kois­sai­raan­hoi­toa vuo­si­kausia hal­li­tul­la koro­na­tul­val­la ja sen jäl­keen hoi­taa epä­on­nis­ten kroo­ni­sia sisäe­lin­vau­rioi­ta mm. dia­lyy­sil­la. Pelk­kien kuo­le­mien tui­jot­ta­mi­nen on aivan typerää. 

      Pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ei ole, kun­nes toi­sin todis­te­taan. Ja sehän on jokai­sel­le aivan täy­sin sel­vää ettei pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia voi­da todis­taa kuin jäl­ki­kä­teen. Tämä sit­ten pal­jas­taa­kin hei­dän motii­vin­sa jot­ka väke­vim­min kiel­tä­vät pit­kä­ai­kais­vai­kus­ten olemassaolon.

      Todel­li­suu­del­la ei ole mitään väliä, ainoas­taan päte­väs­ti todis­tet­tu on todellista.

  10. Mikä kus­tan­nus aiheu­tuu mis­tä­kin, on kes­kei­nen kysy­mys. Vien­ti­teol­li­suu­den vai­keu­det joh­tu­vat asia­kas­pään kysyn­näs­tä, jos­sa­kin mää­rin myös kom­po­nent­tien saa­ta­vuu­des­ta. Sii­hen Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin toi­met vai­kut­taa aika vähän, ellei sit­ten työn­te­ki­jät ala mas­sa­na sai­ras­tua. Mut­ta koti­mais­ten pal­ve­lui­den koh­dal­la vai­ku­tus on iso: mene­te­tään pait­si bkt:ta myös työ­tä vero­tu­loi­neen ja sen alv-osuuk­sia, jois­ta jul­ki­nen talous saa pää­osan tulois­taan. Takai­sin­kyt­ken­tä on ennen muu­ta täs­sä. Jos et rajoi­ta ja koro­na ete­nee, pää­tök­set teke­vät kan­sa­lai­set. Jos rajoi­tat ja pysäy­tät, pää­tök­set tekee jul­ki­nen sek­to­ri. Jos­sa­kin on paras balans­si näi­den välil­lä, kuten on muis­sa­kin tau­deis­sa ja ris­keis­sä, liikenteessäkin.
    Mut­ta tilan­ne on eri pai­kois­sa eri­lai­nen. Sik­si pää­tök­siä ei jat­kos­sa kan­na­ta teh­dä val­tio­ta­sol­la vaan kun­nis­sa tai pikem­min­kin työs­sä­käyn­tia­lueil­la. Osa­taan­ko? Onko tähän perus­teet olemassa?

  11. Se, että laa­tu­pai­no­tus teh­dään kes­ki­te­tys­ti yksien kri­tee­rien mukaan on myös ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sen elä­män­laa­tua hei­ken­tä­vää päätöksentekoa.

    Me olem­me kaik­ki yksi­löi­tä. Joku sie­tää kolot­ta­vaa lonk­kaa hyvin, mut­ta halu­aa ehdot­to­mas­ti kor­jaut­taa huo­non kyy­när­pään­sä pääs­täk­seen soit­ta­maan viu­lua ja joku toi­nen taas viis­vei­saa kyy­när­pääs­tä, kun­han pää­see hoip­puen­kin tol­pil­leen ja käve­lyl­le. Kol­mas luo­puu autos­taan ja kor­jaut­taa kum­mat­kin ja nel­jäs jät­tää mie­lum­min kum­mat­kin kor­jaa­mat­ta ja pis­tää rahan­sa johon­kin muu­hun, vaik­ka­pa kodinhoitajan/vanhustenhoitajan lisätunteihin.

    Nyt kun kaik­kea resurs­sien käyt­töä hal­li­taan kes­ki­te­tys­ti, niin jokai­sel­le ihmi­sel­le saa­daan lop­pu­tu­los joka opti­moi nor­sun­luu­tor­nin näkö­kul­mas­ta kan­sa­lais­ten elä­män­laa­dun, mut­ta joka ei vas­taa yhden­kään yksi­lön hen­ki­lö­koh­tai­sia preferenssejä.

    Nyky­sys­tee­mi opti­moi kes­ki­te­tys­ti mää­ri­tel­ty­jä mit­taus­pa­ra­met­re­jä, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä paran­na yhden­kään ihmi­sen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti koet­tua elämänlaatua!

    Me emme pako­ta ihmi­siä osta­maan ruo­kaa­kaan sen mukaan, että mis­tä medi­aa­ni­kan­sa­lai­nen tyk­kää ja totea, että näin vas­taam­me kaik­kien mie­li­ha­lui­hin opti­maa­li­ses­ti. Mik­si sil­ti haluam­me tuot­taa ter­veys­pal­ve­lui­ta niin, että jätäm­me yksi­lön halut kuu­le­mat­ta ja mää­rääm­me Kela­kor­vau­tu­vuu­den perus­teel­la, että tähän ja tähän saa sub­ven­tio­ta, mut­ta tuo­hon ja tuo­hon ei? Tai mik­si kor­vaam­me tämän kymp­pi­ton­nin leik­kauk­sen, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa asia­kas ei saa vali­ta tuo­ta tois­ta kymp­pi­ton­nin leik­kaus­ta, vaik­ka hän pal­jon mie­lum­min valit­si­si sen?

    1. Sepi:
      Me emme pako­ta ihmi­siä osta­maan ruo­kaa­kaan sen mukaan, että mis­tä medi­aa­ni­kan­sa­lai­nen tyk­kää ja totea, että näin vas­taam­me kaik­kien mie­li­ha­lui­hin opti­maa­li­ses­ti. Mik­si sil­ti haluam­me tuot­taa ter­veys­pal­ve­lui­ta niin, että jätäm­me yksi­lön halut kuu­le­mat­ta ja mää­rääm­me Kela­kor­vau­tu­vuu­den perus­teel­la, että tähän ja tähän saa sub­ven­tio­ta, mut­ta tuo­hon ja tuo­hon ei? Tai mik­si kor­vaam­me tämän kymp­pi­ton­nin leik­kauk­sen, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa asia­kas ei saa vali­ta tuo­ta tois­ta kymp­pi­ton­nin leik­kaus­ta, vaik­ka hän pal­jon mie­lum­min valit­si­si sen? 

      Täl­lai­sia ei tar­vit­se poh­tia jos vain yksi­tyis­te­tään koko ter­vey­den­huol­to (eli lope­te­taan jul­ki­nen) ja jäte­tään jäl­jel­le vain moder­ni yövar­ti­ja­val­tio. Siir­ry­tään neo­li­be­raa­liin kapi­ta­lis­miin, kaik­kien kil­pai­lu kaik­kia vas­taan ja sään­töi­nä vain ihmis- ja omai­suusoi­keu­det. Kai­kil­le yksi ääni, mut­ta ihmi­set tie­ten­kin saa­vat rahoit­taa ehdok­kai­ta miten tyk­kää­vät. Jokai­sen mak­su­ky­ky sit­ten mää­rää kuin­ka hyvin hän voi ostaa ter­veys­pal­ve­lui­ta tai mui­ta palveluita.
      tääl­lä­kin on todis­tel­tu että ihmis­ten palk­ka = kyvyt, eli jär­jes­tel­mä on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti meri­to­kraat­ti­nen. Kyvyk­kääm­mät saa­vat ter­vey­den­hoi­toa, vähem­män kyvyk­käät eivät, mut­ta sehän on vain omas­ta työs­tä kiin­ni. Mik­sei tätä jär­jes­tel­mää ole otet­tu jo käyt­töön jos tämä on niin hyvä, USAs­sa­kin tämä toi­mii niin mai­nios­ti. /s

      1. Sta­dist: Täl­lai­sia ei tar­vit­se poh­tia jos vain yksi­tyis­te­tään koko ter­vey­den­huol­to (eli lope­te­taan jul­ki­nen) ja jäte­tään jäl­jel­le vain moder­ni yövar­ti­ja­val­tio. Siir­ry­tään neo­li­be­raa­liin kapi­ta­lis­miin, kaik­kien kil­pai­lu kaik­kia vas­taan ja sään­töi­nä vain ihmis- ja omai­suusoi­keu­det. Kai­kil­le yksi ääni, mut­ta ihmi­set tie­ten­kin saa­vat rahoit­taa ehdok­kai­ta miten tyk­kää­vät. Jokai­sen mak­su­ky­ky sit­ten mää­rää kuin­ka hyvin hän voi ostaa ter­veys­pal­ve­lui­ta tai mui­ta palveluita.
        tääl­lä­kin on todis­tel­tu että ihmis­ten palk­ka = kyvyt, eli jär­jes­tel­mä on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti meri­to­kraat­ti­nen. Kyvyk­kääm­mät saa­vat ter­vey­den­hoi­toa, vähem­män kyvyk­käät eivät, mut­ta sehän on vain omas­ta työs­tä kiin­ni. Mik­sei tätä jär­jes­tel­mää ole otet­tu jo käyt­töön jos tämä on niin hyvä, USAs­sa­kin tämä toi­mii niin mai­nios­ti. /s

        Kai tie­sit, että Suo­men ter­veys­jär­jes­tel­mä on euroo­pan epä­ta­sa-arvoi­sim­pia? Eikä tämä ole sar­kas­mia. Että aina­kaan sii­hen vedo­ten en läh­ti­si puo­lus­ta­maan nykymallia.

      2. Sepi: “Suo­men ter­veys­jär­jes­tel­mä on euroo­pan epä­ta­sa-arvoi­sim­pia? Eikä tämä ole sarkasmia.”

        Miten tämä mui­hin Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu epä­ta­sa-arvoi­suus ilmenee?

      3. Miten tämä mui­hin Euroo­pan mai­hin ver­rat­tu epä­ta­sa-arvoi­suus ilmenee?

        Se on van­ha tut­ki­mus, jos­sa mit­ta­ria käy­tet­tiin lää­kä­ris­sä käyn­te­jä (see a doc­tor). Nii­tä on tie­tys­ti työ­ter­veys­po­ti­lail­la enem­män kun muil­la. Jos oli­si tut­kit­tu mah­dol­li­suut­ta saa­da hyvää syö­pä­hoi­toa tai muu­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toa, tulos oli­si ollut toinen.
        Mut­ta ei se muu­ta muuk­si sitä, että kak­si­ja­koi­nen ter­vey­den­huol­tom­ma — ilmai­nen lää­kä­ris­sä­käyn­ti työ­ter­vey­den­huol­los­sa ilman jono­ja ja mak­sul­li­set ter­veys­kes­kuk­set ja pit­kät jonot köy­hil­le — on eriarvoistava.

      4. Se on van­ha tut­ki­mus, jos­sa mit­ta­ria käy­tet­tiin lää­kä­ris­sä käyn­te­jä (seea doc­tor). Nii­tä on tie­tys­ti työ­ter­veys­po­ti­lail­la enem­män kun muil­la. Jos oli­si tut­kit­tu mah­dol­li­suut­ta saa­da hyvää syö­pä­hoi­toa tai muu­ta eri­kois­sai­raan­hoi­toa, tulos oli­si ollut toinen.”

        Työ­ter­veys­huo­lon taso voi­daan supis­taa mel­kein kuin­ka hal­vak­si tahan­sa. Työn­te­ki­jöi­den on pak­ko käyt­tää sitä, vaik­ka jul­ki­sel­la puo­lell­la sai­si parem­man hoi­don. itse käve­lin työs­sä akil­les­jän­ne poik­ki kuu­kau­den ver­ran, kun työ­ter­veys­lää­kä­ri ei uskal­ta­nut pis­tää minua ult­raan tur­hien kus­tan­nus­ten pelos­sa. Jul­ki­nen puo­li hoi­ti minut lopul­ta kun­toon. Myös vai­mo­ni on saa­nut hyvää ter­vey­den­hoi­toa veren­pai­nee­seen jul­ki­sel­la puo­lel­la. USA:ssa ihmi­set mene­vät kon­kurs­siin jos tulee joku vai­kea ssairaus. 

  12. Lill­ran­kin käyt­tä­mä 3240 kuo­le­maan ei var­maan voi olla pahin mah­dol­li­nen ske­naa­rio. Jo todet­tu­ja tapauk­sia yksi pro­mil­le väes­tös­tä on aiheut­ta­nut yli 200 kuo­le­maa. Vaik­ka ole­tet­tai­siin, että oikeas­ti tapauk­sia on kym­men­ker­tai­nen mää­rä todet­tui­hin ja epi­de­mia pysäh­tyy, kun 50% väes­tös­tä on sai­ras­ta­nut tau­din, tuli­si kuo­le­mia sil­ti monin ver­roin enem­män. Luku 3240 var­maan vaa­tii joko opti­mis­ti­sen arvion tau­din vaka­vuu­des­ta tai sit­ten että rajoi­tus­toi­met vähen­tä­vät sitä, kuin­ka suu­ri osuus väes­tös­tä lopul­ta sai­ras­tuu, eikä vain sitä, mil­lä vauh­dil­la se tapah­tuu. Vai olen­ko ymmär­tä­nyt jotain väärin?

  13. Aika har­va on kom­men­toi­nut sitä mis­tä Osmo kir­joit­ti eli onko laa­tu­pai­no­tet­tu elin­vuo­si oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaik­kien kuo­le­mien, nuor­ten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sai­rai­den, kuo­le­man vält­tä­mi­nen yhtä arvo­kas asia?

    Sen sijaan on kom­men­toi­tu aloi­tet­ta koro­na tukah­dut­ta­mi­sen puo­les­ta tai vas­taan, hal­li­tuk­sen sel­ke­ää tai täy­sin epä­sel­vää stra­te­gi­aa, dua­lis­tis­ta tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja ase­tel­maa, Lill­ran­kin las­ku­toi­mi­tus­ta, koros­tet­tu (kan­sal­lis­ten sijaan) alu­eel­li­sia suosituksia/rajoituksia/toimenpiteitä, kri­ti­soi­tu hen­ki­lö­koh­tai­sik­si koet­tu­jen valin­to­jen teke­mis­tä kan­sal­li­sel­la tasol­la sekä tuo­tu esiin se, että toi­men­pi­teet ja kus­tan­nuk­set koh­dis­tu­vat eri toimijoihin.

    Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la luki­joi­den näkö­kul­mia tuo­hon ori­gi­naa­liin kysymyksenasetteluun.

    1. Minä Oy: Aika har­va on kom­men­toi­nut sitä mis­tä Osmo kir­joit­ti eli onko laa­tu­pai­no­tet­tu elin­vuo­si oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaik­kien kuo­le­mien, nuor­ten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sai­rai­den, kuo­le­man vält­tä­mi­nen yhtä arvo­kas asia?
      […]
      Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la luki­joi­den näkö­kul­mia tuo­hon ori­gi­naa­liin kysymyksenasetteluun.

      Eipä sii­nä kai ole juu­ri kom­men­toi­ta­vaa, kos­ka juu­ri niin­hän asi­aa pitää aja­tel­la eikä sik­si mitään lisät­tä­vää Osmon kir­joi­tuk­seen sil­tä osin ole.

      Aset­ta­mal­la elä­mil­le hin­ta elin­vuo­sien sijaan on OK mit­ta­ri sekin mut­ta epä­tar­kem­pi. Hin­ta elin­vuo­sil­le ilman laa­tu­pai­no­tus­ta on tätä tar­kem­pi mut­tei yhtä tark­ka kuin laa­tu­pai­no­te­tut elin­vuo­det (jos valit­tu laa­tu­pai­no­tus on riit­tä­vän järkevä).

    2. Moraa­li­nen när­käs­tys sii­tä, että joku keh­taa samas­sa yhtey­des­sä puhua rahas­ta ja ter­vey­des­tä — tai täs­sä yhtey­des­sä ilmei­ses­ti jopa kaik­kien “universaalista/perustuslaillisesta” oikeu­des­ta elä­mään, sumen­taa aja­tuk­set niin pahas­ti, ettei ole muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin siir­tyä kes­kus­te­le­maan aidanseipäistä.

      Tie­tys­ti meil­lä on aina seu­ras­sam­me näi­tä kaik­ki­tie­tä­viä infek­tio- ja epi­de­mias­pe­sia­lis­te­ja, jot­ka uutis­vir­ras­ta suo­dat­ta­vat itsel­leen omia enna­ko­kä­si­tyk­siä ja pel­ko­ja vas­taa­van “todel­li­suu­den” — jos­sa ainoa vaih­toeh­to ihmis­kun­nan suku­puu­tol­le tosi­aan­kin oli­si 110% eris­tä­mi­nen, ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to ja bio­hazar­di­pu­ku­pak­ko. Tosin osa näyt­tää ole­van samaan aikaan sitä miel­tä, että samaan aikaan kuin kou­lu­jen avaa­mi­nen tar­koit­taa käy­tän­nös­sä kan­san­mur­haa, niin yli 70-vuo­tiai­ta ei sai­si kui­ten­kaan eris­tää kun se on taas ihan epäinhimillistä?

      Täl­le “spe­sia­lis­ti­jou­kol­le” on ihan tur­ha osoit­taa, että pahim­mat pelot ovat pelk­kiä huhu­ja, kata­stro­faa­li­sim­mat ske­naa­riot perus­tu­vat vää­riin ole­tuk­siin tai että media lii­oit­te­lee tapah­tu­nei­ta. Ei pal­joa fak­tat auta, kun Kii­nan ja Venä­jän infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­sen ver­kos­tot ovat syöt­tä­neet mie­leen “uskot­ta­van totuuden”…

    3. Minus­ta on itses­tään­sel­vää, että laa­tu­pai­no­tet­tu elin­vuo­si on ainoa tapa tar­kas­tel­la asi­aa. Ei kai kukaan voi olla sitä miel­tä, että on sama asia kuo­lee­ko 18 vuo­tias nuo­ri vai 80 vuo­tias pal­ve­lu­ta­los­sa asu­va. Tasa-arvoa on se, että pidäm­me kaik­kien elä­mää arvok­kaa­na ja suo­je­li­mi­sen arvoi­se­na, mut­ta kos­ka kaik­ki kuo­lem­me jos­kus, niin sil­lä on mer­ki­tys­tä kuin­ka mon­ta laa­du­kas­ta vuot­ta jää elämättä. 

      Koro­na-krii­sis­sä ei kui­ten­kaan laa­tu­pai­no­te­tun elin­vuo­den hin­taa voi­da tar­kas­tel­la vain
      eurois­sa. On myös arvioi­ta­va mikä hin­ta on yksi­lön vapauk­sien rajoit­ta­mi­sel­la ja yksinäisyydellä. 

      Stra­te­gian valin­nas­sa on pit­käl­ti kyse sii­tä miten kan­sa­lai­set arvot­ta­vat tur­val­li­suu­den, vapau­den ja sosi­aa­li­sen elä­män. Ilmei­ses­ti Ruot­sis­sa anne­taan enem­män arvoa vapau­del­le ja muka­val­la elä­mäl­le, ja ollaan val­mii­ta ris­kei­hin ja kuo­le­miin­kin nii­den säi­lyt­tä­mi­sek­si. Ole­tan, että Suo­mes­sa­kin kyl­läs­ty­tään jos­sain vai­hees­sa tur­val­li­suus­ha­kui­seen sääs­tö­lie­kil­lä elä­mi­seen, ja vali­taan Ruot­sin asen­ne. On yllät­tä­vää, että nuo­ret aikui­set ovat näin­kin kau­an jak­sa­neet rajoit­taa kon­tak­te­jaan. Luu­li­si, että jos­sain vai­hees­sa herää kapi­na-aate: “Eris­täy­ty­kööt ne jot­ka on hau­rai­ta tai pel­kää­vät tau­tia, meil­lä on oikeus elää täysillä!”

      Osal­le ris­ki­ryh­mä­läi­sis­tä tämä oli­si kau­his­tus, kos­ka tar­tun­nat alkai­si­vat levi­tä nopeam­min. Osa koki­si sen hel­po­tuk­sek­si, kos­ka se tar­koit­tai­si, että pai­na­jai­nen voi­si lop­pua nopeammin.

  14. Kart­ta­har­joi­tus:

    Kuvi­tel­laan, että nel­jän vuo­den pääs­tä Tyy­nen­me­ren tilan­ne on levo­ton. Yhdys­val­lois­sa ja Sak­sas­sa ilmes­tyy poh­joi­sa­me­rik­ka­lais­ta alku­pe­rää ole­va han­ta­vi­rus, joka on ilmei­ses­ti jalos­tet­tu leviä­mään ihmi­sis­sä hen­gi­tys­teit­se. Huhu­taan poh­jois­ko­rea­lai­ses­ta bioaseesta.

    Tart­tu­mis­ta­vas­ta ei ole tark­kaa tie­toa, mut­ta tart­tu­vuus on influens­saa jon­kin ver­ran suu­rem­pi. Tau­ti ilme­nee 2–3 vii­kon keuh­ko­kuu­mee­na ja munuais­tu­leh­duk­se­na. Alus­ta­vas­ti tapaus­kuol­lei­suu­dek­si arvioi­daan 0,3–1,5% (sak­sa­lai­siin voi luot­taa), kuol­lei­suu­den pai­not­tues­sa elä­ke­läis­väes­töön, vähem­mis­töi­hin ja dia­bee­tik­koi­hin. Vai­ku­tuk­ses­ta lap­siin ja ras­kaa­nao­le­viin ei ole vie­lä havain­to­ja, joku alar­mis­ti­nen tut­ki­ja puhuu mah­dol­li­sis­ta neu­ro­lo­gi­sis­ta vajeis­ta. Noin 30% poti­lais­ta kai­kis­ta ikä­luo­kis­ta kokee munuais­ten vajaa­toi­min­taa, jois­ta joka vii­des vaa­tii dia­lyy­sia. Renaa­li­funk­tion palau­tu­mi­ses­ta sai­ras­ta­mi­sen jäl­keen ei ole muu­ta tie­toa kuin että 1–3% ei ehkä paran­tu­nee­na­kaan sel­viä ilman dia­lyy­sia. Paran­tu­nei­den veren­pai­ne on jää­nyt kes­ki­mää­rin 6 mmHg koholle.

    Virus on pääs­syt leviä­mään laa­jal­le Rei­nin­var­ren alu­eel­la, ja n. pro­sen­tin alu­een väes­tös­tä arvioi­daan jo altis­tu­neen tau­dil­le. Sak­sa ja naa­pu­ri­maat pyr­ki­vät hil­lit­se­mään epi­de­mi­aa kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin. Lää­kin­tä­hen­ki­lö­kun­ta opet­te­lee anta­maan peri­to­ne­aa­li­dia­lyy­sia ja uut­ta tik­tok-tans­sia. Yhdys­val­lat taas ei kai­kes­ta pää­tel­len pys­ty tai edes halua ryh­tyä hal­lin­nol­li­siin toi­men­pi­tei­siin epi­de­mian hil­lit­se­mi­sek­si: mas­kien pitä­mis­tä ja pöpö­pel­koa pide­tään nau­ru­na­lai­se­na. Ruot­si pitää var­ma­na epi­de­mian leviä­mis­tä maa­il­man­laa­jui­sek­si ja ilmoit­taa jat­ka­van­sa Teg­nel­lin linjalla.

    Tämä tie­de­tään, kun aikaa on kulu­nut pari viik­koa. Suo­mes­sa on jo yksit­täi­siä tapauk­sia pk-seudulla.

    Mitä tuos­sa tilan­tees­sa pitäi­si teh­dä? Uskoi­si­ko Osmo karan­tee­nei­hin? Mis­sä koh­taa em. para­met­reis­sa on taittumispiste?

  15. En ole epi­de­mio­lo­gi, mut­ta eikö täs­sä­kin pitäi­si sovel­taa varo­vai­suus­pe­ri­aaa­tet­ta? Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ollaan huo­lis­saan, kos­ka sadan vuo­den pääs­tä maa­pal­lon läm­pö­ti­la voi pahim­mil­laan nous­ta vii­si astet­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen estä­mi­sek­si ollaan val­mii­ta uhraa­maan mil­jar­de­ja, tuhoa­maan met­siä bio­ener­giak­si ja kai­vat­ta­maan kobolt­tia kau­heis­sa olo­suh­teis­sa Kon­gos­sa, jot­ta saa­daan säh­kö­au­toi­hin akku­ja. Tämä kaik­ki siis teh­dään jo nyt, vaik­ka ilmas­ton­muu­tos toteu­tui­si vas­ta sadan vuo­den kuluttua. 

    Koro­na tap­paa juu­ri nyt sato­ja tuhan­sia. Koro­na on monil­le lie­vä, mut­ta emme tie­dä, jää­kö sii­tä pit­kä­ai­kai­sia vam­mo­ja. Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te siis minus­ta edel­lyt­täi­si koro­nan estä­mis­tä. Täs­sä unoh­tuu myös se näkö­kul­ma, että jo nyt on monia tar­tun­ta­tau­te­ja, joi­ta seu­ra­taan ja tuho­taan pai­kal­li­ses­ti, kuten tuber­ku­loo­si tai MERS. Nii­den kans­sa on pak­ko elää, mut­ta nii­den leviä­mi­nen este­tään. On pal­jon hel­pom­paa seu­ra­ta muu­ta­maa tar­tun­taa kuin tuhansia.

    Maa­il­ma voi aivan hyvin jakau­tua nii­hin mai­hin, jot­ka tukah­dut­ta­vat koro­naa ja mui­hin. Koro­na­va­paat maat sal­li­vat kes­ki­näi­sen mat­kai­lun, mut­ta muu­al­ta maa­il­mas­ta tule­vat ase­te­taan karan­tee­niin. Tes­tit kehit­ty­vät nopeas­ti, joten seu­ran­ta­kin helpottuu.

    Kysyt ihmi­se­lä­män arvos­ta. Nyt Ruot­sin hal­li­tus on päät­tä­nyt, ettei tuhan­sil­la ruot­sa­lai­sil­la ole ihmi­sar­voa. Ruot­si ilmei­ses­ti uskoo, ettei koro­nal­le voi mitään. Entä­pä jos se on vää­räs­sä ja Uuden See­lan­nin pää­mi­nis­te­ri Jacin­da Ardern oikeas­sa? Sil­loin tuhan­net uhrit oli­vat aivan tur­hia. Tosin Ruot­sil­la on koke­mus­ta val­tio­joh­toi­ses­ta euge­nii­kas­ta, jos­sa kyl­män rau­hal­li­ses­ti ste­ri­loi­tiin hei­kom­paa aines­ta ja teh­tii ihmis­ko­kei­ta. Onko koro­nan uhreil­la ihmisarvoa?

    Mitä se jaka­ma­ton ihmi­sar­vo tarkoittaa?

  16. Olen täs­sä asias­sa ihan samoil­la lin­joil­la, mut­ta sen ver­ran tekee mie­li sai­var­rel­la, että eikös tuol­la “ihmi­se­lä­mäl­lä on mit­taa­ma­ton arvo” ‑ajat­te­lul­la­kin ole ihan mate­maat­ti­nen perus­ta. Jos ihmi­se­lä­män arvo on läh­tö­koh­tai­ses­ti ääre­tön niin sil­loin jokin paran­nus sii­hen tuot­taa tulok­sek­si ääre­tön plus jota­kin. Vas­taa­vas­ti hei­ken­nys sii­hen on ääre­tön mii­nus jota­kin. Ja minä aina­kin muis­te­li­sin kou­lu­ma­ti­kas­ta, että molem­mis­ta yhtä­löis­tä vas­tauk­se­na on myös ääre­tön. Eli näin­kin ajat­te­le­va las­kee sinän­sä kyl­lä ihan oikein.

  17. Varo­vai­ses­ti nyt. Puo­las­sa erääl­lä ase­mal­la oli vas­tas­sa lää­kä­ri, joka ohja­si mat­kus­ta­jat joka oikeal­le tai vasemmalle.
    Mites sit­ten sit­ten elin­vuo­sien laa­dun arvioin­ti. Ovat­kos kehi­tys­vam­mai­sen vuo­det kovin vähäarvoisia?
    Ollaan vaa­ral­li­sil­la vesillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.