sote, _

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä mieltä, että eettiset valinnat kuuluvat tunne-elämän piiriin eikä niitä siksi pidä puntaroida logiikan sääntöjen tai matematiikan keinoin, sinun ei kannata pahoittaa mieltäsi lukemalla pidemmälle.

Helsingin sanomissa oli tänään pitkä artikkeli siitä, että Paul Lillrankin mukaan torjumme Cov-19 -kuolemia aivan suhteettomilla taloudellisilla uhrauksilla. Tästä samasta asiasta minäkin olen kirjoittanut (Koronapolitiikan kustannustehokkuus).

Lillrank käyttää samaa esimerkkiä kuin minäkin siitä, että emme muualla yhteiskunnassa torju kuolemia hinnalla millä hyvänsä. Pääsisimme eroon jokseenkin kaikista liikennekuolemista määräämällä koko maahan kattonopeuden 30 km/h, mutta emme näin tee. Uhraamme siis tietoisesti 200 ihmishenkeä joka vuosi.

Mutta onko laatupainotettu elinvuosi oikea tapa mitata asiaa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja vanhojen, terveiden ja sairaiden, kuoleman välttäminen yhtä arvokas asia?

Nuoren ja vanhan kuolema

Jokainen kuolema tarkoittaa vain kuoleman aikaistumista, koska mikään ei ole niin varmaa kuin se, että me kaikki kuolemme joskus. Jos kuolemaa aikaistuu, onko siis samanarvoista, aikaistuuko se paljon vai vähän? Jos saisit päättää, kuoleeko lapsesi 20-vuotiaana vai 75 vuotiaana, onko se sinusta sama, jos hän kuitenkin kuolee ennenaikaisesti, siis ennen kuin kuolee ”vanhuuteen”?

Päädymme todella kummallisiin johtopäätöksiin, jos oletamme, että on saman tekevää, minkä ikäisenä ihminen kuolee, jos hän kuitenkin joskus kuolee.

Kyllä auton alle kuoleminen 95-vuotiaana on pienempi menetys kuin auton alle kuoleminen 18-vuotiaana.

Elämä terveenä tai sairaana

Onko elämä terveenä arvokkaampi asia kuin elämä sairaana?

Ajattele taas omalta kohdaltasi. Saat 70-vuotiaana taudin, joka on parannettavissa 10 000€ maksavalla operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esimerkiksi)  Parantamattomana se ei sinua tapa, mutta kaataa sinut loppuiäksesi sänkyyn. Kannattaako sitä parantaa vai olisiko se terveydenhuollon rahan haaskaamista, koska elämä terveenä ja sairaana on samanarvoista?

Suuri osa terveydenhuollosta auttaa ihmisiä vaivoissa, jotka eivät tapa, mutta tekevät elämästä ikävää. Onko tämä kaikki siis turhaa?

Koko terveydenhuolto pitää arvioida uudestaan, jos elämä sairaana ja terveenä on samanarvoista.

Minä ainakin toivon, että voin elää jäljellä olevat vuoteni reippaana ja terveenä. Uskon kuuluvani tässä asiassa enemmistöön.

Minä korona kuoleman välttäminen maksaa?

Lillrank laskee koronapolitiikan kustannukset vähän samalla tavalla kuin minä yllä mainitussa postauksessani. Minä laskin sen BKT:n laskuna, ja Lillrank valtion velkaantumisena. Siksi minä sain vielä isomman hinnan kuin Lillrank, koska valtion ohella tässä köyhtyvät kunnat, yritykset ja ennen kaikkea yksityiset kansalaiset.

Se on kuitenkin väärin laskettu. Tämä minun täytyy nyt myöntää. Vaikka emme olisi tehneet mitään rajoituksia, taloudelliselta iskulta emme olisi välttyneet. Ei Suomen hallitus ole kieltänyt Turun telakkaa rakentamasta loistoristeilijöitä, mutta silti piti 400 henkeä irtisanoa (eikä se siihen lopu). Kukaan ei ole kieltänyt käymästä ostoksilla Stockalla, mutta niin vain on tavaratalo tyhjä.

Tagged

40 thoughts on “Laatupainotettujen elinvuosien arvo

  1. Olen aivan samaa mieltä perusasiasta, eli rajallisia resursseja on pakko allokoida rationaalisin perustein. Jokainen henki on korvaamaton, mutta toisen henki voi olla jo eettisestikin tärkeämpi pelastaa kuin toisen. Sitä vastoin esimerkki nopeusrajoituksesta ja liikennekuolemien loppumisesta oli väärä. Jo nyt suuri osa liikennekuolemista johtuu ylinopeudesta, alkoholista ja itsemurhista, sekä sairauskohtauksista. Suurin vaikutus liikennekuolemien estämiseen olisi uudistunut, selvästi turvallisempi autokanta, sekä liikennesuunnittelun kautta vaarapaikkojen poistaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kierrät kysymystää siitä, onko liikennepolitiikassa tehdy ihmiselämän arvosta suhteellinen sen sijaan että se olisi absoluuttinen. Jos autoilla ajo yli 30 km/h tehdään rakenteellisesti mahdottomaksi, onnettomuuksia eivät aiheuta enää ylinopeudet, ei juuri rattijuoppouskaan ja itsemurhiinkin pitäisi keksä jokintoinen keino.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Voisit kommentoidan myös tätä: https://www.eroonkoronasta.fi/

    Siinä allekirjoittajia 57 ja useammalla relevantimpi osaaminen tähän asiaan kuin tuotantotalous.

    Lillrank ei tosiaan huomioi, ettei kustannus johdu rajoituksista vaan taudista. Hyvä, että toit tämän esiin. Hänen toinen virheensä on nimittäjässä, THL:n arvio 3240 kuolleesta sisältää jo toimia, joilla epidemiaa hallitaan.

    Hesaria syytetään välillä turhaan, mutta nyt on taso on laskenut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Aloite korona tukahduttamisen puolesta on pettymys. On helppo vaatia, että uudet tartunnat on painettava nollaan esittämättä mitään keinoja . ”Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa.” Eristetäänkö Uusimaa ja muut tartunta-alueet? Määrätäänkö ulkonaliikkumiskielto näille alueilla? Pidetäänkö kahvilat ja ravintolat kiinni koko kesän? Kun katsoo nykyistä tautikehitystä, niin ei ole mitään perusteita olettaa, että tartunnat menisivät nollaan, jos ei avata yhteiskuntaa. Ihmiset alkaa olemaan jo kyllästyneitä eristykseen, ja ei voida olettaa, että kaikki pysyy kotonaan kesän.

      ”Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.” Ei näissä maissa ole saatu tautia poistettua, ja rajoituksia on purettu, vaikka tartuntoja ilmenee. Ehkä on käytetty erilaista retoriikkaa strategiassa kuin Suomessa. Voitaisiinhan Suomessakin puhua taudin hidastamisen sijaan sen nujertamisesta ja tuhoamiseesta, ja toimia kuten nytkin. Suomessa hallitus on ehkä ollut liian rehellinen, kun se on sanonut hidastavansa tautia, olisihan se voinut uhota, että se tuhoaa sen..

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Miksi se on pettymys? Minusta se on hyvin tervetullut.

        Suomessa on kansainvälisesti ollut erittäin löysät rajoitukset. Miksi puhua nujertamisesta, jos sitä ei oikeasti tavoitella? Maita on kymmeniä, jotka ovat onnistuneet painamaan tartunnat lähelle nollaa. Väitän, että Suomessa olisi nykyisten toimien lisäksi riittänyt, että nujertamistavoite olisi selkeästi kommunikoitu. Jos näin olisi toimittu, voitaisiin terassit avata ja vanhukset voisivat turvallisesti liikkua ihmisten ilmoilla.

        On aivan eri asia onko tautitapauksia muutamia vai satoja. Edellisessä tapauksessa voidaan käyttää vain paikallisia eristystoimia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Touko Tanskanen:
        ”Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.”Ei näissä maissa ole saatu tautia poistettua, ja rajoituksia on purettu, vaikka tartuntoja ilmenee.

        Jokaisessa noista maista uusien tartuntojen määrän on saatu ensin muutamiin kymmeniin ja sitten pääosissa muutamiin (tai sen alle) päivässä. Meillä osassa maata on kyllä tapahtunut edistystä, mutta pääkaupunkiseudulla käytännössä junnatan paikoillaan. Muualla rajoituksia poistettaessa pelätään, että tarttuvuusluku lähtisi kasvuun, meillä se on toimenpiteen tavoite.

        Missään noista muista maista suunntelma ei ole tartuttaa väestön valtaosaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Risto: Jokaisessa noista maista uusien tartuntojen määrän on saatu ensin muutamiin kymmeniin ja sitten pääosissa muutamiin (tai sen alle) päivässä. Meillä osassa maata on kyllä tapahtunut edistystä, mutta pääkaupunkiseudulla käytännössä junnatan paikoillaan. Muualla rajoituksia poistettaessa pelätään, että tarttuvuusluku lähtisi kasvuun, meillä se on toimenpiteen tavoite.

        Missään noista muista maista suunntelma ei ole tartuttaa väestön valtaosaa.

        Kun mä katson käppyröitä noiden maiden ja Suomen osalta, niin en mä ainakaan näe miten niissä oltaisiin jotenkin erilaisessa tilanteessa kuin nyt Suomessa. Esimerkiksi Itävällan kanssa yhteistä on se, että tautitilanne on hallinnassa, uusia tapauksia tulee aikalailla saman verran päivittäin, molempien ympärillä on paljon tautia ja molemmissa avataan yhteiskuntaa. Molemmissa on jatkuva uuden epidemian uhka. Itävallassa tehtiin rajumpia eristystoimia, mutta Suomessa päästiin samaan vähemmällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Meillähän on jo keinot olemassa, virus on juuri *nyt* tukahtumassa.

        Hallitus on höpissyt omiaan, se ei varmaan edes itse tiedä mitä yrittää tai pääse siitä yhteisymmärrykseen. Tai sitten ei halua kertoa tavoitteita siten, että joku pääsisi sitä arvostelemaan. Nyt tavoitteet ovat niin epämääräisiä, että jokainen hallituksen kannattaja voi tulkita ne sellaisiksi kuin itse haluaa, kuten juuri teit.

        Tavoite ei ole selvä ministeriöissä, kuten STM:n johtajan haastattelu Hesarissa osoitti, eikä myöskään THLn mallinnusryhmässä tai koronaseurantaryhmässä tiedetä tavoitetta. Jos selkeä strategia on, se on vain viisikon tiedossa.

        Jotkut Hallituspuolueiden kansanedustajat puhuvat (esim. Satu Hassi) että virus ollaan käytännössä nyt tukahduttamassa ja että tavoitteena on pitää R0 koko ajan alle yhden, mutta hallituksen tilaama työryhmä ehdottaa käytännössä laumasuojaan tukeutumista, tosin kaunopuheisesti. Samaan aikaan THLn puheet ja hallituksen toimet ovat koko ajan olleet ristiriidassa, esim. koulujen sulkemisten ja Uudenmaan eristyksen suhteen.

        Hyvä jos hallitus aikoo tukahduttaa viruksen, mutta viesti on tämän suhteen melko epäselvä.

        Tukahduttamisesta:
        Tukahduttavat maat voivat poistaa rajoituksia, koska viruksen esiintyvyys on niin pientä ettei hallitsematonta yhteisön sisäistä leviämistä esiinny, vaan tartuntaketjut voidaan löytää ja eristää. Virusten ei mihinkään katoa, joten tässä onnistujien on niidenkin jäätävä valppaiksi ja pidettävä joitakin rajoituksia (esim. yökerhot, kuten E-Koreassa nyt sitten tuli tuhansia altistuneita kun menivät ne avaamaan) voimassa. Kun tautimäärät ovat alhaisia, yksittäiset superlevitystilaisuudet ovat määrääviä.

        Koska virus on irti lähinnä pks, niin nykyiset toimet voitaisiin aivan hyvin pitää siellä (ja muilla Suomen sisäisillä epidemia-alueilla) voimassa mutta löysätä muualla maassa. On ihan hölmöä mennä koko maassa tasajalkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Touko Tanskanen:
        Ihmiset alkaa olemaan jo kyllästyneitä eristykseen, ja ei voida olettaa, että kaikki pysyy kotonaan kesän.

        Mihin eristykseen? Ei meillä ole mitään ulkonaliikkumiskieltoa, kotona ei tarvitse olla, ulos saa mennä, kavereita saa tavata, harrastuksiin saa mennä, urheilla saa niin paljon kuin haluaa, matkustaa saa koko maassa. Etätyöt ovat suositeltuja, mutta eivät pakollisia (joskin työnantaja voi ohjeistaa toisin).

        Vai tarkoitatko vapaaehtoisia toimia? Miten muita voisi syyttää omista toimistaan, esim. pysyttelystä kotona? Vai vanhuksia, joilla niilläkin tilanne on vapaaehtoista, joskin lähinnä teoreettisesti, kun muu yhteiskunta ei saa tehtyä heidän liikkumisestaan ulkona turvallista.
        Uudenmaan eristys oli sentäs eristys, mutta sekin lakkasi.

        Tarkoitatko että ihmisten pitäisi päästä viikonloppuna baariin? Se on ilman muuta hallituksen syy, että perjantai-illan karaoke jää tälläkin viikolla väliin.

        Vastustat tai ainakin kritisoit tukahduttamista eli et ilmeisesti vastusta sitäkään että virusta on tuolla liikkeellä. En ymmärtänhyt mitä mielestäsi pitäisi tehdä, jotta tuo vapaaehtoinen kotona pysyttely lakkaisi. Radikaali laumaimmuniteetti äkkiä, terveydenhuollon rajoista piittaamatta? Käyttöön koronabileet ja muut keinot mitä vain keksitään, yhteiskunnan järjestämät isot koronakemut?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lillrank laskee kustannukset päin mäntyä. Taloutemme romahtaisi, vaikka hallitusvalta ei rajoittaisi mitään joten epidemian torjumisen kustannuksia ei todellakaan voi olettaa olevan suoraan lisävelan verran. Jos tekee näin, olettaa että ilman torjuntatoimenpiteitä taloudessa ei olisi tapahtunut mitään.

    Tämähän on ihan naurettava oletus.

    Esimerkiksi lento- matkailu ja ravintolasektorit olisivat kanveesissa ilman rajoituksiakin eikä vientikään vetäisi. Ihmiset olisivat sulkeneet talouden ihan itse, kuten data Yhdysvalloista kertoo. Sielläkin kulutus romahti hyvissä ajoin ennen kuin valtiovalta alkoi rajoittamaan toimintaa.

    Jos halutaan vertailla kustannuksia, pitäisi katsoa miten jossain, missä ei ole tehty mitään, menee. Ruotsikin on turvautunut rajoituksiin, mutta silti sen BKT-lukemat näyttävät lähes yhtä kurjilta kuin täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Syltty: Lillrank laskee kustannukset päin mäntyä. Taloutemme romahtaisi, vaikka hallitusvalta ei rajoittaisi mitään joten epidemian torjumisen kustannuksia ei todellakaan voi olettaa olevan suoraan lisävelan verran.

      Täsmälleen näin. Lillrank on aikojen saatossa esiitänyt muutamia hyviä out of the box-ajatuksia, mutta nyt tuli riman alitus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Syltty:
      Lillrank laskee kustannukset päin mäntyä. Taloutemme romahtaisi, vaikka hallitusvalta ei rajoittaisi mitään joten epidemian torjumisen kustannuksia ei todellakaan voi olettaa olevan suoraan lisävelan verran. Jos tekee näin, olettaa että ilman torjuntatoimenpiteitä taloudessa ei olisi tapahtunut mitään.

      Tämähän on ihan naurettava oletus.

      Esimerkiksi lento- matkailu ja ravintolasektorit olisivat kanveesissa ilman rajoituksiakin eikä vientikään vetäisi. Ihmiset olisivat sulkeneet talouden ihan itse, kuten data Yhdysvalloista kertoo. Sielläkin kulutus romahti hyvissä ajoin ennen kuin valtiovalta alkoi rajoittamaan toimintaa.

      Lillrankin valinta kirjoittaa ’Modernista yövartijavaltiosta’ ihailevaan sävyyn samalla kun taloudelliset luvut valitaan täysin mielivaltaisesti väärin, minkä hän myöntää itsekin viitteissä. Tämä on kai sitä akateemista analyysiä että suoritetaan analyysi ja arvioidaan virheet. Toivottavasti Lillrankin kursseista ei pääse läpi tämän tason analyysillä. Lillrankin omat motiivit tulevat kyllä selväksi tekstistä, sen verran ihailevaan sävyyn hän kirjoittaa modernista yövartijavaltiosta, hän taitaa olla näin ensimmäisiä suomalaisia julkilibertaareja. Tosin en ole vieläkään varma oliko tyylilajina kuitenkin satiiri, libertaarit kun tuppaavat olemaan aika sakeaa sakkia.

      Mainitaan vielä ettei minkäänlainen historiallinen empirismi tue näkemystä että pelkkä yövartijavaltio voisi kehittää ja rikastaa yhteiskuntaa merkittävästi. Mutta se onkin jo tullut selväksi etteivät empirismi ja ideologia sovi kovin hyvin yhteen, jonka myös Lillrankin kirjoitus hyvin osoittaa jälleen kerran. Jos tätä ei usko, niin koittakaa käyttää Lillrankin kustannusanalyysiä vaikkapa Talvisotaan, tai sotimiseen noin yleensäkin. Mutta tämä on Lillrankin kanssa samaa mieltä oleville tietenkin TÄYSIN eri asia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Keskustelu on monin paikoin kärjistynyt väittelyyn tukahduttaminen vs. laumasuoja. Eihän asia missään tapauksessa ole näin mustavalkoinen. Myöskin kaikilla rajoituksilla on erilainen hyöty/haitta-suhde. Jos vaikka mietitään kirjastojen sulkemista. Sulkemisen haitta on todennäköisesti melko maltillinen laskisi sen miltä kannalta tahansa. Toisaalta sulkemisen hyöty on myös melko pieni. Kirjastoissa harvemmin on ihan hirveä tungos verrattuna vaikka ruokakauppoihin. Lainaustoiminta voidaan myös organisoida eri tavalla korona-ajalle.

    Toisaalta yökerhojen sulkemisesta on varmasti merkittäviä tappioita ravintolaliiketoimelle, mutta nekin lie kuitenkin melko rajalliset talouden koko tilan kannalta? Tämän hetken tietämyksen mukaan sulkemisen hyöty on kuitenkin hyvin merkittävä ja voi itse asiassa jossain määrin vähentää normaalitilassa olevia haittoja.

    Kolmantena esimerkkinä tietysti koulut, joiden hyöty/haitta-suhde onkin sitten monin kerroin haastavampi arvioida ja laskea. Kouluihin liittyy niin paljon erilaisia tekijöitä.

    Vielä viimeisenä total lockdown, joka tarkoittaisi kaikkien ei välttämättömien toimien sulkemista. Tämän hinnan voi varmaan jonkinlaisella tarkkuudella laskea. Varmaa on myös että hyöty ei välttämättä olisi kovin paljon parempi verrattuna tarkemmin kohdennettuun sulkuun. Tämän hetken tiedon mukaan esimerkiksi kaupassa käymisestä on hyvin pieni riski tartunnan saantiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Kolmantena esimerkkinä tietysti koulut, joiden hyöty/haitta-suhde onkin sitten monin kerroin haastavampi arvioida ja laskea. Kouluihin liittyy niin paljon erilaisia tekijöitä.”

      Haittaa pääsee onneksi testaamaan, kun kouluihin palataan taas vähäksi aikaa. Siitä näkee, ponnahtaako tartuntamäärä nousuun nousuun vai ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Marko:
      Keskustelu on monin paikoin kärjistynyt väittelyyn tukahduttaminen vs. laumasuoja. Eihän asia missään tapauksessa ole näin mustavalkoinen. Myöskin kaikilla rajoituksilla on erilainen hyöty/haitta-suhde.

      Ja se vielä vaihtelee alueittain. Vaikkapa Helsingin kirjastoihin kuljetaan arvatenkin useammin joukkoliikenteellä kuin Peräseinäjoen, joten nämäkin vaikutukset vaihtelevat alueittain / kirjastoittain.

      (kirjasto oli tuossa vain esimerkki, älkää tarttuko siihen)

      En ymmärrä miksei hallitus ole kyennyt minkäänlaiseen alueelliseen porrastukseen. Ei siis ollenkaan. Jos laitetaan solidaarisesti koko Suomi yhtä aikaa auki tai kiinni, niin siinä ei ole kyllä mitään järkeä. Jos toimenpide on ihan turvallinen Helsingissä, se on ollut turvallinen vähäisempien tartuntojen alueella jo viikkoja sitten.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: En ymmärrä miksei hallitus ole kyennyt minkäänlaiseen alueelliseen porrastukseen. Ei siis ollenkaan. Jos laitetaan solidaarisesti koko Suomi yhtä aikaa auki tai kiinni, niin siinä ei ole kyllä mitään järkeä.

        Alueellinen harkinta ja porrastus on se mitä tartuntatautilakiin on kirjattu. AVIt ovat siinä keskeinen itsenäinen toimija. Juurikin AVIt käynnistivät Suomessa koronatoimenpiteet, valmiuslakiin nojaavat valtakunnalliset toimenpiteet alkoivat vasta myöhemmin, kun rekisteröityjen tautitapausten perusteella oli jo selvää että pinnan alla käynnistynyttä massiivista epidemiaa ei ollut olemassa.

        Valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli oli hallituksen tietoinen päätös, kyse ei ole siitä etteivätkö he ole kyenneet alueelliseen porrastukseen, vaan hallitus on nähnyt huomattavaa vaivaa estääkseen alueellisen porrastuksen siirtämällä käytännössä valtaa aluehallintovirastoilta itselleen, ja keskittyessään valtakunnalliseen operatiiviseen toimintaan normaalin hallitustyöskentelyn sijaan.

        Poliittisesti tämä on täysin ymmärrettävää. Tartuntatautilain soveltaminen alueellisesti (johon se on tarkoitettu), olisi mobilisoinut twitter-mobit, jonka kanssa oppositio olisi välittömästi liittoutunut. Valmiuslain mahdollistama rally ’round the flag -efekti on liian houkutteleva jotta valtaa olisi delegoitu sille tasolle jonne se tartuntatautilain mukaan kuuluisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Marko:
      Keskustelu on monin paikoin kärjistynyt väittelyyn tukahduttaminen vs. laumasuoja. Eihän asia missään tapauksessa ole näin mustavalkoinen. Myöskin kaikilla rajoituksilla on erilainen hyöty/haitta-suhde. Jos vaikka mietitään kirjastojen sulkemista. Sulkemisen haitta on todennäköisesti melko maltillinen laskisi sen miltä kannalta tahansa. Toisaalta sulkemisen hyöty on myös melko pieni. Kirjastoissa harvemmin on ihan hirveä tungos verrattuna vaikka ruokakauppoihin. Lainaustoiminta voidaan myös organisoida eri tavalla korona-ajalle.

      Toisaalta yökerhojen sulkemisesta on varmasti merkittäviä tappioita ravintolaliiketoimelle, mutta nekin lie kuitenkin melko rajalliset talouden koko tilan kannalta? Tämän hetken tietämyksen mukaan sulkemisen hyöty on kuitenkin hyvin merkittävä ja voi itse asiassa jossain määrin vähentää normaalitilassa olevia haittoja.

      Kolmantena esimerkkinä tietysti koulut, joiden hyöty/haitta-suhde onkin sitten monin kerroin haastavampi arvioida ja laskea. Kouluihin liittyy niin paljon erilaisia tekijöitä.

      Vielä viimeisenä total lockdown, joka tarkoittaisi kaikkien ei välttämättömien toimien sulkemista. Tämän hinnan voi varmaan jonkinlaisella tarkkuudella laskea. Varmaa on myös että hyöty ei välttämättä olisi kovin paljon parempi verrattuna tarkemmin kohdennettuun sulkuun. Tämän hetken tiedon mukaan esimerkiksi kaupassa käymisestä on hyvin pieni riski tartunnan saantiin.

      Kyllä asia on aika lailla mustavalkoinen tukahduttamisstrategian (R 1 siten, että sairaalapaikat ovat mahdollisimman täynnä, mutta eivät ainakaan kovin paljoa yli) välillä. Tämä johtuu siitä, että näiden välimuodot ovat aina taloudellisesti huonompia kuin puoliväliratkaisut.

      Mutta on tosiaan mielenkiintoinen kysymys, mitkä ovat ne eri rajoitusvaihtoehdot, joilla näihin strategioihin päästään. Harmillisesti tätä pohdintaa ei ollut* ollenkaan hallituksen julkaistussa tausta-aineistossa. Itse olin ymmärtänyt, että rajoitusvaihtoehtojen analysointi vaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan olisi ollut nimenomaan yksi olennaista asioista**, minkä vuoksi yhteiskuntaa on nyt pidetty vahvemmin rajoitettuna pari kuukautta.

      * Tarkemmin: en ainakaan löytänyt.

      ** Toinen oli taudin leviämisestä kertovan signaalin saaminen kartalle ennen kuin epidemia on levinnyt räjähdysmäisesti. Nyt tiedetään mm. viiveet rajoituksien muutoksista havaittuihin tartuntoihin (n. 3 viikkoa) ja sairaalaan joutumisiin (n. 4 viikkoa). Kesäkuun loppupuolella siis tiedämme, kuinka pahasti R on kasvanut kesäkuun alun rajoituksien purun seirauksena.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Itseäni kiinnostaisi nähdä keskustelua toimenpiteiden kohtaannosta ja tulonjakovaikutuksista. On ihan eri asia ottaa 20 miljardia lainaa yritystukiin jos laina maksetaan pois korottamalla yritysten verotusta, kuin jos laina maksetaan pois leikkaamalla koulutuksesta (lukukausimaksut on jo nostettu esiin).

    Koronaviruksen terveydellisten kustannukset kohdistuvat ylivoimaisesti eläkeläisiin, kun taas torjunnan taloudelliset vaikutukset eivät juuri eläkeläisiä koske; eläkkeet maksetaan edelleen täsmällisesti ja täysimääräisesti ajallaan. Minun on erittäin vaikea nähdä mitään oikeudenmukaista tietä takaisin normaaliin mihin ei kuulu merkittävät, eli miljardilluokan leikkaukset maksussa oleviin eläkevastuisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. eläkkeistä. ei ole mitenkään selvää että eläkkeet ovat jatkossa yhtähyviä, jos tilanne menee oikein huonoksi, niin sieltä on helpoin jotenkin ottaa pois. helpointa tämä olisi jonkinlaisen infaation maailmassa jossa pelkkä indeksikikkailu riittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Aika ajatella:
    Tarkoitukseni oli kirjoittaa näin (mutta html-koodini oli rikki):

    Tukahduttaminen tarkoittaa sääntöjen ja suositusten asettamista niin, että R0 on pienempi kuin 1. THL ei ymmärtääkseni kannata tätä vaan sääntöjen ja suositusten asettamista niin, että R0 on suurempi kuin 1, jotta virus ei leviäisi ”liian hitaasti”. Epäselvää on, kumpi tai mikä on hallituksen linja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kukaan ei pysty tietämään millaisilla eristystoimilla RO1 on pienempi kuin yksi. Oleellista on, että hahmotamme tehokkaimmat toimet ja niiden hinnan. Sen sijaan, että väitellään siitä pitäisikö virus tukahduttaa, sen eteneminen estää vai sen etenemistä hidastaa, on järkevintä pohtia mitä toimia tehdään. Aika sitten näyttää mitä toimista seuraa. Jos virus tukahtuu, niin helvetin hyvä, mutta sen varaan ei voida laskea. Sekin skenario on huomioitava, että virusta ei pysäytä pitkässä juoksussa kuin laumasuoja tai rokote, ja yhteiskunnan pitäisi silti toimia normaalisti seuraavat pari vuotta tai kustannukset ovat hirveät. Tämä ei tarkoita luovuttamista tai laumasuojan tavoittelua vaan ikävien tosiasioiden hyväksymistä. Voidaan siis ajatella niin, että yritetään tukahduttaa virus, mutta ei tavalla josta seuraa valtavat hyvinvointitappiot.

      Esimerkkejä toimista:
      1. Pitäisikö maskipakko määrätä epidemia-alueiden julkisiin kulkuneuoihin ja kauppoihin? Varmastikin, koska vähentää tartuntoja jonkin verran eikä aiheuta hyvinvointi-tappioita.

      2. Pitäisikö koulut jättää avaamatta? Koulujen sulku ei vaikuta merkittävästi epidemiaan ja aiheuttaa paljon hyvinvointitappioita. Näin ollen kouluja ei kannata pitää suljettuna.

      3. Pitäisikö riskiryhmät eristää loppuvuodeksi? Riskiryhmiä on suojeltava, mutta pitkä eristys on epäinhimillistä ja aiheuttaa suuria terveyshaittoja. On siis tasapainoiltava taudin välttelyn ja elämänlaadun välillä. Etsittävä optimaalista riskinhallinnan strategiaa. Esim alueilla joissa tautia on vähän, kannattaa ottaa rennommin, ja jos epidemia on päällä, olla tiukka. Jos terveydenhuolto on vaarassa ylikuormittua, on riskiryhmät velvoitettava eristykseen. Jos tilanne on rauhallinen, voidaan korostaa heidä omaa harkintaansa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Voisitko vaihtelun vuoksi laskea laatupainotettujen elinvuosien kustannukset kun taudin annetaan mennä läpi väestön? Arkijärkeen ei käy että on kustannustehokasta ensin kuormittaa erikoissairaanhoitoa vuosikausia hallitulla koronatulvalla ja sen jälkeen hoitaa epäonnisten kroonisia sisäelinvaurioita mm. dialyysilla. Pelkkien kuolemien tuijottaminen on aivan typerää.

    Muutenkin hieman absurdin oloista tämä vanhojen ukkojen keskustelukerho, jossa laput silmillä kilvan mietitään millä argumentilla nuoriso saadaan uhrattua tuntemattomalle, jotta itse päästäisiin mahdollisimman nopeasti turvallisesti takaisin ulos ihmisten ilmoille. Ratkaisumallitkin tuijottavat suoraan sadan vuoden taakse, vaikka kännykän kotimaana meillä olisi tässä asiassa näytön paikka modernin teknologian avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Blaah:
      Voisitko vaihtelun vuoksi laskea laatupainotettujen elinvuosien kustannukset kun taudin annetaan mennä läpi väestön? Arkijärkeen ei käy että on kustannustehokasta ensin kuormittaa erikoissairaanhoitoa vuosikausia hallitulla koronatulvalla ja sen jälkeen hoitaa epäonnisten kroonisia sisäelinvaurioita mm. dialyysilla. Pelkkien kuolemien tuijottaminen on aivan typerää.

      Pitkäaikaisvaikutuksia ei ole, kunnes toisin todistetaan. Ja sehän on jokaiselle aivan täysin selvää ettei pitkäaikaisvaikutuksia voida todistaa kuin jälkikäteen. Tämä sitten paljastaakin heidän motiivinsa jotka väkevimmin kieltävät pitkäaikaisvaikusten olemassaolon.

      Todellisuudella ei ole mitään väliä, ainoastaan pätevästi todistettu on todellista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikä kustannus aiheutuu mistäkin, on keskeinen kysymys. Vientiteollisuuden vaikeudet johtuvat asiakaspään kysynnästä, jossakin määrin myös komponenttien saatavuudesta. Siihen Suomen julkisen sektorin toimet vaikuttaa aika vähän, ellei sitten työntekijät ala massana sairastua. Mutta kotimaisten palveluiden kohdalla vaikutus on iso: menetetään paitsi bkt:ta myös työtä verotuloineen ja sen alv-osuuksia, joista julkinen talous saa pääosan tuloistaan. Takaisinkytkentä on ennen muuta tässä. Jos et rajoita ja korona etenee, päätökset tekevät kansalaiset. Jos rajoitat ja pysäytät, päätökset tekee julkinen sektori. Jossakin on paras balanssi näiden välillä, kuten on muissakin taudeissa ja riskeissä, liikenteessäkin.
    Mutta tilanne on eri paikoissa erilainen. Siksi päätöksiä ei jatkossa kannata tehdä valtiotasolla vaan kunnissa tai pikemminkin työssäkäyntialueilla. Osataanko? Onko tähän perusteet olemassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Se, että laatupainotus tehdään keskitetysti yksien kriteerien mukaan on myös ihmisten henkilökohtaisen elämänlaatua heikentävää päätöksentekoa.

    Me olemme kaikki yksilöitä. Joku sietää kolottavaa lonkkaa hyvin, mutta haluaa ehdottomasti korjauttaa huonon kyynärpäänsä päästäkseen soittamaan viulua ja joku toinen taas viisveisaa kyynärpäästä, kunhan pääsee hoippuenkin tolpilleen ja kävelylle. Kolmas luopuu autostaan ja korjauttaa kummatkin ja neljäs jättää mielummin kummatkin korjaamatta ja pistää rahansa johonkin muuhun, vaikkapa kodinhoitajan/vanhustenhoitajan lisätunteihin.

    Nyt kun kaikkea resurssien käyttöä hallitaan keskitetysti, niin jokaiselle ihmiselle saadaan lopputulos joka optimoi norsunluutornin näkökulmasta kansalaisten elämänlaadun, mutta joka ei vastaa yhdenkään yksilön henkilökohtaisia preferenssejä.

    Nykysysteemi optimoi keskitetysti määriteltyjä mittausparametrejä, mutta se ei välttämättä paranna yhdenkään ihmisen henkilökohtaisesti koettua elämänlaatua!

    Me emme pakota ihmisiä ostamaan ruokaakaan sen mukaan, että mistä mediaanikansalainen tykkää ja totea, että näin vastaamme kaikkien mielihaluihin optimaalisesti. Miksi silti haluamme tuottaa terveyspalveluita niin, että jätämme yksilön halut kuulematta ja määräämme Kelakorvautuvuuden perusteella, että tähän ja tähän saa subventiota, mutta tuohon ja tuohon ei? Tai miksi korvaamme tämän kymppitonnin leikkauksen, mutta missään tapauksessa asiakas ei saa valita tuota toista kymppitonnin leikkausta, vaikka hän paljon mielummin valitsisi sen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sepi:
      Me emme pakota ihmisiä ostamaan ruokaakaan sen mukaan, että mistä mediaanikansalainen tykkää ja totea, että näin vastaamme kaikkien mielihaluihin optimaalisesti. Miksi silti haluamme tuottaa terveyspalveluita niin, että jätämme yksilön halut kuulematta ja määräämme Kelakorvautuvuuden perusteella, että tähän ja tähän saa subventiota, mutta tuohon ja tuohon ei? Tai miksi korvaamme tämän kymppitonnin leikkauksen, mutta missään tapauksessa asiakas ei saa valita tuota toista kymppitonnin leikkausta, vaikka hän paljon mielummin valitsisi sen?

      Tällaisia ei tarvitse pohtia jos vain yksityistetään koko terveydenhuolto (eli lopetetaan julkinen) ja jätetään jäljelle vain moderni yövartijavaltio. Siirrytään neoliberaaliin kapitalismiin, kaikkien kilpailu kaikkia vastaan ja sääntöinä vain ihmis- ja omaisuusoikeudet. Kaikille yksi ääni, mutta ihmiset tietenkin saavat rahoittaa ehdokkaita miten tykkäävät. Jokaisen maksukyky sitten määrää kuinka hyvin hän voi ostaa terveyspalveluita tai muita palveluita.
      täälläkin on todisteltu että ihmisten palkka = kyvyt, eli järjestelmä on määritelmällisesti meritokraattinen. Kyvykkäämmät saavat terveydenhoitoa, vähemmän kyvykkäät eivät, mutta sehän on vain omasta työstä kiinni. Miksei tätä järjestelmää ole otettu jo käyttöön jos tämä on niin hyvä, USAssakin tämä toimii niin mainiosti. /s

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadist: Tällaisia ei tarvitse pohtia jos vain yksityistetään koko terveydenhuolto (eli lopetetaan julkinen) ja jätetään jäljelle vain moderni yövartijavaltio. Siirrytään neoliberaaliin kapitalismiin, kaikkien kilpailu kaikkia vastaan ja sääntöinä vain ihmis- ja omaisuusoikeudet. Kaikille yksi ääni, mutta ihmiset tietenkin saavat rahoittaa ehdokkaita miten tykkäävät. Jokaisen maksukyky sitten määrää kuinka hyvin hän voi ostaa terveyspalveluita tai muita palveluita.
        täälläkin on todisteltu että ihmisten palkka = kyvyt, eli järjestelmä on määritelmällisesti meritokraattinen. Kyvykkäämmät saavat terveydenhoitoa, vähemmän kyvykkäät eivät, mutta sehän on vain omasta työstä kiinni. Miksei tätä järjestelmää ole otettu jo käyttöön jos tämä on niin hyvä, USAssakin tämä toimii niin mainiosti. /s

        Kai tiesit, että Suomen terveysjärjestelmä on euroopan epätasa-arvoisimpia? Eikä tämä ole sarkasmia. Että ainakaan siihen vedoten en lähtisi puolustamaan nykymallia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Miten tämä muihin Euroopan maihin verrattu epätasa-arvoisuus ilmenee?

        Se on vanha tutkimus, jossa mittaria käytettiin lääkärissä käyntejä (see a doctor). Niitä on tietysti työterveyspotilailla enemmän kun muilla. Jos olisi tutkittu mahdollisuutta saada hyvää syöpähoitoa tai muuta erikoissairaanhoitoa, tulos olisi ollut toinen.
        Mutta ei se muuta muuksi sitä, että kaksijakoinen terveydenhuoltomma – ilmainen lääkärissäkäynti työterveydenhuollossa ilman jonoja ja maksulliset terveyskeskukset ja pitkät jonot köyhille – on eriarvoistava.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. ”Se on vanha tutkimus, jossa mittaria käytettiin lääkärissä käyntejä (seea doctor). Niitä on tietysti työterveyspotilailla enemmän kun muilla. Jos olisi tutkittu mahdollisuutta saada hyvää syöpähoitoa tai muuta erikoissairaanhoitoa, tulos olisi ollut toinen.”

        Työterveyshuolon taso voidaan supistaa melkein kuinka halvaksi tahansa. Työntekijöiden on pakko käyttää sitä, vaikka julkisella puolellla saisi paremman hoidon. itse kävelin työssä akillesjänne poikki kuukauden verran, kun työterveyslääkäri ei uskaltanut pistää minua ultraan turhien kustannusten pelossa. Julkinen puoli hoiti minut lopulta kuntoon. Myös vaimoni on saanut hyvää terveydenhoitoa verenpaineeseen julkisella puolella. USA:ssa ihmiset menevät konkurssiin jos tulee joku vaikea ssairaus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Lillrankin käyttämä 3240 kuolemaan ei varmaan voi olla pahin mahdollinen skenaario. Jo todettuja tapauksia yksi promille väestöstä on aiheuttanut yli 200 kuolemaa. Vaikka oletettaisiin, että oikeasti tapauksia on kymmenkertainen määrä todettuihin ja epidemia pysähtyy, kun 50% väestöstä on sairastanut taudin, tulisi kuolemia silti monin verroin enemmän. Luku 3240 varmaan vaatii joko optimistisen arvion taudin vakavuudesta tai sitten että rajoitustoimet vähentävät sitä, kuinka suuri osuus väestöstä lopulta sairastuu, eikä vain sitä, millä vauhdilla se tapahtuu. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Aika harva on kommentoinut sitä mistä Osmo kirjoitti eli onko laatupainotettu elinvuosi oikea tapa mitata asiaa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja vanhojen, terveiden ja sairaiden, kuoleman välttäminen yhtä arvokas asia?

    Sen sijaan on kommentoitu aloitetta korona tukahduttamisen puolesta tai vastaan, hallituksen selkeää tai täysin epäselvää strategiaa, dualistista tukahduttaminen vs. laumasuoja asetelmaa, Lillrankin laskutoimitusta, korostettu (kansallisten sijaan) alueellisia suosituksia/rajoituksia/toimenpiteitä, kritisoitu henkilökohtaisiksi koettujen valintojen tekemistä kansallisella tasolla sekä tuotu esiin se, että toimenpiteet ja kustannukset kohdistuvat eri toimijoihin.

    Olisi kiinnostavaa kuulla lukijoiden näkökulmia tuohon originaaliin kysymyksenasetteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Minä Oy: Aika harva on kommentoinut sitä mistä Osmo kirjoitti eli onko laatupainotettu elinvuosi oikea tapa mitata asiaa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja vanhojen, terveiden ja sairaiden, kuoleman välttäminen yhtä arvokas asia?
      […]
      Olisi kiinnostavaa kuulla lukijoiden näkökulmia tuohon originaaliin kysymyksenasetteluun.

      Eipä siinä kai ole juuri kommentoitavaa, koska juuri niinhän asiaa pitää ajatella eikä siksi mitään lisättävää Osmon kirjoitukseen siltä osin ole.

      Asettamalla elämille hinta elinvuosien sijaan on OK mittari sekin mutta epätarkempi. Hinta elinvuosille ilman laatupainotusta on tätä tarkempi muttei yhtä tarkka kuin laatupainotetut elinvuodet (jos valittu laatupainotus on riittävän järkevä).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Moraalinen närkästys siitä, että joku kehtaa samassa yhteydessä puhua rahasta ja terveydestä – tai tässä yhteydessä ilmeisesti jopa kaikkien ”universaalista/perustuslaillisesta” oikeudesta elämään, sumentaa ajatukset niin pahasti, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin siirtyä keskustelemaan aidanseipäistä.

      Tietysti meillä on aina seurassamme näitä kaikkitietäviä infektio- ja epidemiaspesialisteja, jotka uutisvirrasta suodattavat itselleen omia ennakokäsityksiä ja pelkoja vastaavan ”todellisuuden” – jossa ainoa vaihtoehto ihmiskunnan sukupuutolle tosiaankin olisi 110% eristäminen, ulkonaliikkumiskielto ja biohazardipukupakko. Tosin osa näyttää olevan samaan aikaan sitä mieltä, että samaan aikaan kuin koulujen avaaminen tarkoittaa käytännössä kansanmurhaa, niin yli 70-vuotiaita ei saisi kuitenkaan eristää kun se on taas ihan epäinhimillistä?

      Tälle ”spesialistijoukolle” on ihan turha osoittaa, että pahimmat pelot ovat pelkkiä huhuja, katastrofaalisimmat skenaariot perustuvat vääriin oletuksiin tai että media liioittelee tapahtuneita. Ei paljoa faktat auta, kun Kiinan ja Venäjän informaatiovaikuttamisen verkostot ovat syöttäneet mieleen ”uskottavan totuuden”…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Minusta on itsestäänselvää, että laatupainotettu elinvuosi on ainoa tapa tarkastella asiaa. Ei kai kukaan voi olla sitä mieltä, että on sama asia kuoleeko 18 vuotias nuori vai 80 vuotias palvelutalossa asuva. Tasa-arvoa on se, että pidämme kaikkien elämää arvokkaana ja suojelimisen arvoisena, mutta koska kaikki kuolemme joskus, niin sillä on merkitystä kuinka monta laadukasta vuotta jää elämättä.

      Korona-kriisissä ei kuitenkaan laatupainotetun elinvuoden hintaa voida tarkastella vain
      euroissa. On myös arvioitava mikä hinta on yksilön vapauksien rajoittamisella ja yksinäisyydellä.

      Strategian valinnassa on pitkälti kyse siitä miten kansalaiset arvottavat turvallisuuden, vapauden ja sosiaalisen elämän. Ilmeisesti Ruotsissa annetaan enemmän arvoa vapaudelle ja mukavalla elämälle, ja ollaan valmiita riskeihin ja kuolemiinkin niiden säilyttämiseksi. Oletan, että Suomessakin kyllästytään jossain vaiheessa turvallisuushakuiseen säästöliekillä elämiseen, ja valitaan Ruotsin asenne. On yllättävää, että nuoret aikuiset ovat näinkin kauan jaksaneet rajoittaa kontaktejaan. Luulisi, että jossain vaiheessa herää kapina-aate: ”Eristäytykööt ne jotka on hauraita tai pelkäävät tautia, meillä on oikeus elää täysillä!”

      Osalle riskiryhmäläisistä tämä olisi kauhistus, koska tartunnat alkaisivat levitä nopeammin. Osa kokisi sen helpotukseksi, koska se tarkoittaisi, että painajainen voisi loppua nopeammin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Karttaharjoitus:

    Kuvitellaan, että neljän vuoden päästä Tyynenmeren tilanne on levoton. Yhdysvalloissa ja Saksassa ilmestyy pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva hantavirus, joka on ilmeisesti jalostettu leviämään ihmisissä hengitysteitse. Huhutaan pohjoiskorealaisesta bioaseesta.

    Tarttumistavasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta tarttuvuus on influenssaa jonkin verran suurempi. Tauti ilmenee 2-3 viikon keuhkokuumeena ja munuaistulehduksena. Alustavasti tapauskuolleisuudeksi arvioidaan 0,3-1,5% (saksalaisiin voi luottaa), kuolleisuuden painottuessa eläkeläisväestöön, vähemmistöihin ja diabeetikkoihin. Vaikutuksesta lapsiin ja raskaanaoleviin ei ole vielä havaintoja, joku alarmistinen tutkija puhuu mahdollisista neurologisista vajeista. Noin 30% potilaista kaikista ikäluokista kokee munuaisten vajaatoimintaa, joista joka viides vaatii dialyysia. Renaalifunktion palautumisesta sairastamisen jälkeen ei ole muuta tietoa kuin että 1-3% ei ehkä parantuneenakaan selviä ilman dialyysia. Parantuneiden verenpaine on jäänyt keskimäärin 6 mmHg koholle.

    Virus on päässyt leviämään laajalle Reininvarren alueella, ja n. prosentin alueen väestöstä arvioidaan jo altistuneen taudille. Saksa ja naapurimaat pyrkivät hillitsemään epidemiaa kaikin mahdollisin keinoin. Lääkintähenkilökunta opettelee antamaan peritoneaalidialyysia ja uutta tiktok-tanssia. Yhdysvallat taas ei kaikesta päätellen pysty tai edes halua ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin epidemian hillitsemiseksi: maskien pitämistä ja pöpöpelkoa pidetään naurunalaisena. Ruotsi pitää varmana epidemian leviämistä maailmanlaajuiseksi ja ilmoittaa jatkavansa Tegnellin linjalla.

    Tämä tiedetään, kun aikaa on kulunut pari viikkoa. Suomessa on jo yksittäisiä tapauksia pk-seudulla.

    Mitä tuossa tilanteessa pitäisi tehdä? Uskoisiko Osmo karanteeneihin? Missä kohtaa em. parametreissa on taittumispiste?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. En ole epidemiologi, mutta eikö tässäkin pitäisi soveltaa varovaisuusperiaaatetta? Ilmastonmuutoksesta ollaan huolissaan, koska sadan vuoden päästä maapallon lämpötila voi pahimmillaan nousta viisi astetta. Ilmastonmuutoksen estämiseksi ollaan valmiita uhraamaan miljardeja, tuhoamaan metsiä bioenergiaksi ja kaivattamaan kobolttia kauheissa olosuhteissa Kongossa, jotta saadaan sähköautoihin akkuja. Tämä kaikki siis tehdään jo nyt, vaikka ilmastonmuutos toteutuisi vasta sadan vuoden kuluttua.

    Korona tappaa juuri nyt satoja tuhansia. Korona on monille lievä, mutta emme tiedä, jääkö siitä pitkäaikaisia vammoja. Varovaisuusperiaate siis minusta edellyttäisi koronan estämistä. Tässä unohtuu myös se näkökulma, että jo nyt on monia tartuntatauteja, joita seurataan ja tuhotaan paikallisesti, kuten tuberkuloosi tai MERS. Niiden kanssa on pakko elää, mutta niiden leviäminen estetään. On paljon helpompaa seurata muutamaa tartuntaa kuin tuhansia.

    Maailma voi aivan hyvin jakautua niihin maihin, jotka tukahduttavat koronaa ja muihin. Koronavapaat maat sallivat keskinäisen matkailun, mutta muualta maailmasta tulevat asetetaan karanteeniin. Testit kehittyvät nopeasti, joten seurantakin helpottuu.

    Kysyt ihmiselämän arvosta. Nyt Ruotsin hallitus on päättänyt, ettei tuhansilla ruotsalaisilla ole ihmisarvoa. Ruotsi ilmeisesti uskoo, ettei koronalle voi mitään. Entäpä jos se on väärässä ja Uuden Seelannin pääministeri Jacinda Ardern oikeassa? Silloin tuhannet uhrit olivat aivan turhia. Tosin Ruotsilla on kokemusta valtiojohtoisesta eugeniikasta, jossa kylmän rauhallisesti steriloitiin heikompaa ainesta ja tehtii ihmiskokeita. Onko koronan uhreilla ihmisarvoa?

    Mitä se jakamaton ihmisarvo tarkoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Olen tässä asiassa ihan samoilla linjoilla, mutta sen verran tekee mieli saivarrella, että eikös tuolla ”ihmiselämällä on mittaamaton arvo” -ajattelullakin ole ihan matemaattinen perusta. Jos ihmiselämän arvo on lähtökohtaisesti ääretön niin silloin jokin parannus siihen tuottaa tulokseksi ääretön plus jotakin. Vastaavasti heikennys siihen on ääretön miinus jotakin. Ja minä ainakin muistelisin koulumatikasta, että molemmista yhtälöistä vastauksena on myös ääretön. Eli näinkin ajatteleva laskee sinänsä kyllä ihan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Varovaisesti nyt. Puolassa eräällä asemalla oli vastassa lääkäri, joka ohjasi matkustajat joka oikealle tai vasemmalle.
    Mites sitten sitten elinvuosien laadun arviointi. Ovatkos kehitysvammaisen vuodet kovin vähäarvoisia?
    Ollaan vaarallisilla vesillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.