Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä mieltä, että eet­tiset valin­nat kuu­lu­vat tunne-elämän piiri­in eikä niitä sik­si pidä pun­taroi­da logi­ikan sään­tö­jen tai matem­ati­ikan keinoin, sin­un ei kan­na­ta pahoit­taa mieltäsi luke­mal­la pidemmälle.

Helsin­gin sanomis­sa oli tänään pitkä artikke­li siitä, että Paul Lill­rankin mukaan tor­jumme Cov-19 ‑kuolemia aivan suh­teet­tomil­la taloudel­lisil­la uhrauk­sil­la. Tästä samas­ta asi­as­ta minäkin olen kir­joit­tanut (Koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuste­hokku­us).

Lill­rank käyt­tää samaa esimerkkiä kuin minäkin siitä, että emme muual­la yhteiskun­nas­sa tor­ju kuolemia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­sisimme eroon jok­seenkin kaik­ista liiken­nekuolemista määräämäl­lä koko maa­han kat­tonopeu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraamme siis tietois­es­ti 200 ihmishenkeä joka vuosi.

Mut­ta onko laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sairaiden, kuole­man vält­tämi­nen yhtä arvokas asia?

Nuoren ja van­han kuolema

Jokainen kuole­ma tarkoit­taa vain kuole­man aikaistu­mista, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuolemme joskus. Jos kuole­maa aikaistuu, onko siis sama­nar­voista, aikaistuuko se paljon vai vähän? Jos saisit päät­tää, kuoleeko laps­esi 20-vuo­ti­aana vai 75 vuo­ti­aana, onko se sinus­ta sama, jos hän kuitenkin kuolee ennenaikaises­ti, siis ennen kuin kuolee ”van­hu­u­teen”?

Päädymme todel­la kum­mallisi­in johtopäätök­si­in, jos ole­tamme, että on saman tekevää, minkä ikäisenä ihmi­nen kuolee, jos hän kuitenkin joskus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuolem­i­nen 95-vuo­ti­aana on pienem­pi mene­tys kuin auton alle kuolem­i­nen 18-vuotiaana.

Elämä ter­veenä tai sairaana

Onko elämä ter­veenä arvokkaampi asia kuin elämä sairaana?

Ajat­tele taas oma­l­ta kohdal­tasi. Saat 70-vuo­ti­aana taudin, joka on paran­net­tavis­sa 10 000€ mak­saval­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esimerkik­si)  Paran­ta­mat­tomana se ei sin­ua tapa, mut­ta kaataa sin­ut lop­puiäk­sesi sänkyyn. Kan­nat­taako sitä paran­taa vai olisiko se ter­vey­den­huol­lon rahan haaskaamista, kos­ka elämä ter­veenä ja sairaana on samanarvoista?

Suuri osa ter­vey­den­huol­losta aut­taa ihmisiä vaivois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta tekevät elämästä ikävää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huolto pitää arvioi­da uud­estaan, jos elämä sairaana ja ter­veenä on samanarvoista.

Minä ainakin toivon, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuoteni reip­paana ja ter­veenä. Uskon kuu­lu­vani tässä asi­as­sa enemmistöön.

Minä korona kuole­man vält­tämi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä maini­tus­sa postauk­ses­sani. Minä laskin sen BKT:n lasku­na, ja Lill­rank val­tion velka­an­tu­mise­na. Sik­si minä sain vielä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la tässä köy­htyvät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaikkea yksi­tyiset kansalaiset.

Se on kuitenkin väärin las­ket­tu. Tämä min­un täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme olisi tehneet mitään rajoituk­sia, taloudel­liselta iskul­ta emme olisi vält­tyneet. Ei Suomen hal­li­tus ole kieltänyt Turun telakkaa rak­en­ta­mas­ta lois­toris­teil­i­jöitä, mut­ta silti piti 400 henkeä irti­sanoa (eikä se siihen lopu). Kukaan ei ole kieltänyt käymästä ostok­sil­la Stock­alla, mut­ta niin vain on tavarat­a­lo tyhjä.

40 vastausta artikkeliin “Laatupainotettujen elinvuosien arvo”

  1. Pitäisi tietää rajoi­tusten true lift — vaiku­tus eli ero suh­teessa tilanteeseen että mitään ei tehtäisi. Tai tehtäisi­in minimit.

  2. Olen aivan samaa mieltä perusasi­as­ta, eli rajal­lisia resursse­ja on pakko allokoi­da ratio­naal­isin perustein. Jokainen hen­ki on kor­vaam­a­ton, mut­ta toisen hen­ki voi olla jo eet­tis­es­tikin tärkeämpi pelas­taa kuin toisen. Sitä vas­toin esimerk­ki nopeusra­joituk­ses­ta ja liiken­nekuolemien lop­pumis­es­ta oli väärä. Jo nyt suuri osa liiken­nekuolemista johtuu ylinopeud­es­ta, alko­holista ja itse­murhista, sekä sairausko­htauk­sista. Suurin vaiku­tus liiken­nekuolemien estämiseen olisi uud­is­tunut, selvästi tur­val­lisem­pi autokan­ta, sekä liiken­nesu­un­nit­telun kaut­ta vaara­paikko­jen poistaminen.

    1. Kier­rät kysymys­tää siitä, onko liiken­nepoli­ti­ikas­sa tehdy ihmiselämän arvos­ta suh­teelli­nen sen sijaan että se olisi absolu­ut­ti­nen. Jos autoil­la ajo yli 30 km/h tehdään rak­en­teel­lis­es­ti mah­dot­tomak­si, onnet­to­muuk­sia eivät aiheuta enää ylinopeudet, ei juuri rat­ti­juop­pouskaan ja itse­murhi­inkin pitäisi kek­sä jok­in­toinen keino.

  3. Voisit kom­men­toidan myös tätä: https://www.eroonkoronasta.fi/

    Siinä allekir­joit­ta­jia 57 ja use­am­mal­la rel­e­vantimpi osaami­nen tähän asi­aan kuin tuotantotalous.

    Lill­rank ei tosi­aan huomioi, ettei kus­tan­nus johdu rajoituk­sista vaan taud­ista. Hyvä, että toit tämän esi­in. Hänen toinen virheen­sä on nimit­täjässä, THL:n arvio 3240 kuolleesta sisältää jo toimia, joil­la epi­demi­aa hallitaan.

    Hesaria syytetään välil­lä turhaan, mut­ta nyt on taso on laskenut.

    1. Aloite korona tukah­dut­tamisen puoles­ta on pet­tymys. On help­po vaa­tia, että uudet tar­tun­nat on painet­ta­va nol­laan esit­tämät­tä mitään keino­ja . “Tavoit­teenamme täy­tyy nyt olla uusien tar­tun­tat­a­pauk­sien määrän painami­nen nopeasti ja määräti­etois­es­ti lähelle nol­laa.” Eris­tetäänkö Uusi­maa ja muut tar­tun­ta-alueet? Määrätäänkö ulkon­ali­ikku­miskiel­to näille alueil­la? Pide­täänkö kahvi­lat ja rav­in­to­lat kiin­ni koko kesän? Kun kat­soo nyky­istä tau­tike­hi­tys­tä, niin ei ole mitään perustei­ta olet­taa, että tar­tun­nat meni­sivät nol­laan, jos ei ava­ta yhteiskun­taa. Ihmiset alkaa ole­maan jo kyl­lästyneitä eristyk­seen, ja ei voi­da olet­taa, että kaik­ki pysyy koton­aan kesän.

      “Tai­wan, Uusi-See­lan­ti, Aus­tralia, Hong Kong, Itä­val­ta, Kreik­ka ja Islanti ovat otta­neet käyt­töön tukah­dut­tamisen strate­gian, sen sijaan että ne yrit­täi­sivät hidas­taa epi­demi­aa.” Ei näis­sä mais­sa ole saatu tau­tia pois­tet­tua, ja rajoituk­sia on puret­tu, vaik­ka tar­tun­to­ja ilme­nee. Ehkä on käytet­ty eri­laista retori­ikkaa strate­gias­sa kuin Suomes­sa. Voitaisi­in­han Suomes­sakin puhua taudin hidas­tamisen sijaan sen nujer­tamis­es­ta ja tuhoamiseesta, ja toimia kuten nytkin. Suomes­sa hal­li­tus on ehkä ollut liian rehelli­nen, kun se on sanonut hidas­ta­vansa tau­tia, olisi­han se voin­ut uho­ta, että se tuhoaa sen..

      1. Mik­si se on pet­tymys? Minus­ta se on hyvin tervetullut. 

        Suomes­sa on kan­sain­välis­es­ti ollut erit­täin löysät rajoituk­set. Mik­si puhua nujer­tamis­es­ta, jos sitä ei oikeasti tavoitel­la? Mai­ta on kym­meniä, jot­ka ovat onnis­tuneet paina­maan tar­tun­nat lähelle nol­laa. Väitän, että Suomes­sa olisi nyky­is­ten toimien lisäk­si riit­tänyt, että nujer­tamis­tavoite olisi selkeästi kom­mu­nikoitu. Jos näin olisi toimit­tu, voitaisi­in teras­sit ava­ta ja van­huk­set voisi­vat tur­val­lis­es­ti liikkua ihmis­ten ilmoilla.

        On aivan eri asia onko tau­ti­ta­pauk­sia muu­tamia vai sato­ja. Edel­lisessä tapauk­ses­sa voidaan käyt­tää vain paikallisia eristystoimia.

      2. Touko Tan­ska­nen:
        ”Tai­wan, Uusi-See­lan­ti, Aus­tralia, Hong Kong, Itä­val­ta, Kreik­ka ja Islanti ovat otta­neet käyt­töön tukah­dut­tamisen strate­gian, sen sijaan että ne yrit­täi­sivät hidas­taa epidemiaa.”Ei näis­sä mais­sa ole saatu tau­tia pois­tet­tua, ja rajoituk­sia on puret­tu, vaik­ka tar­tun­to­ja ilmenee.

        Jokaises­sa noista maista uusien tar­tun­to­jen määrän on saatu ensin muu­tami­in kym­meni­in ja sit­ten pääo­sis­sa muu­tami­in (tai sen alle) päivässä. Meil­lä osas­sa maa­ta on kyl­lä tapah­tunut edis­tys­tä, mut­ta pääkaupunkiseudul­la käytän­nössä jun­natan paikoil­laan. Muual­la rajoituk­sia pois­tet­taes­sa pelätään, että tart­tuvu­us­luku lähtisi kasvu­un, meil­lä se on toimen­piteen tavoite. 

        Mis­sään noista muista maista suun­ntel­ma ei ole tar­tut­taa väestön valtaosaa.

      3. Ris­to: Jokaises­sa noista maista uusien tar­tun­to­jen määrän on saatu ensin muu­tami­in kym­meni­in ja sit­ten pääo­sis­sa muu­tami­in (tai sen alle) päivässä. Meil­lä osas­sa maa­ta on kyl­lä tapah­tunut edis­tys­tä, mut­ta pääkaupunkiseudul­la käytän­nössä jun­natan paikoil­laan. Muual­la rajoituk­sia pois­tet­taes­sa pelätään, että tart­tuvu­us­luku lähtisi kasvu­un, meil­lä se on toimen­piteen tavoite. 

        Mis­sään noista muista maista suun­ntel­ma ei ole tar­tut­taa väestön valtaosaa.

        Kun mä kat­son käp­pyröitä noiden maid­en ja Suomen osalta, niin en mä ainakaan näe miten niis­sä oltaisi­in jotenkin eri­laises­sa tilanteessa kuin nyt Suomes­sa. Esimerkik­si Itäväl­lan kanssa yhteistä on se, että tau­ti­ti­lanne on hallinnas­sa, uusia tapauk­sia tulee aikalail­la saman ver­ran päivit­täin, molem­pi­en ympäril­lä on paljon tau­tia ja molem­mis­sa avataan yhteiskun­taa. Molem­mis­sa on jatku­va uuden epi­demi­an uhka. Itä­val­las­sa tehti­in rajumpia eristys­toimia, mut­ta Suomes­sa päästi­in samaan vähemmällä.

      4. Meil­lähän on jo keinot ole­mas­sa, virus on juuri *nyt* tukahtumassa. 

        Hal­li­tus on höpis­syt omi­aan, se ei var­maan edes itse tiedä mitä yrit­tää tai pääse siitä yhteisym­mär­ryk­seen. Tai sit­ten ei halua ker­toa tavoit­tei­ta siten, että joku pää­sisi sitä arvostele­maan. Nyt tavoit­teet ovat niin epämääräisiä, että jokainen hal­li­tuk­sen kan­nat­ta­ja voi tulki­ta ne sel­l­aisik­si kuin itse halu­aa, kuten juuri teit.

        Tavoite ei ole selvä min­is­ter­iöis­sä, kuten STM:n johta­jan haas­tat­telu Hesaris­sa osoit­ti, eikä myöskään THLn mallinnus­ryh­mässä tai koronaseu­ran­taryh­mässä tiede­tä tavoitet­ta. Jos selkeä strate­gia on, se on vain viisikon tiedossa.

        Jotkut Hal­li­tus­puoluei­den kansane­dus­ta­jat puhu­vat (esim. Satu Has­si) että virus ollaan käytän­nössä nyt tukah­dut­ta­mas­sa ja että tavoit­teena on pitää R0 koko ajan alle yhden, mut­ta hal­li­tuk­sen tilaa­ma työryh­mä ehdot­taa käytän­nössä lau­ma­suo­jaan tukeu­tu­mista, tosin kaunop­uheis­es­ti. Samaan aikaan THLn puheet ja hal­li­tuk­sen toimet ovat koko ajan olleet ris­tiri­idas­sa, esim. koulu­jen sulkemis­ten ja Uuden­maan eristyk­sen suhteen. 

        Hyvä jos hal­li­tus aikoo tukah­dut­taa viruk­sen, mut­ta viesti on tämän suh­teen melko epäselvä.

        Tukah­dut­tamis­es­ta:
        Tukah­dut­ta­vat maat voivat pois­taa rajoituk­sia, kos­ka viruk­sen esi­in­tyvyys on niin pien­tä ettei hal­lit­se­ma­ton­ta yhteisön sisäistä lev­iämistä esi­in­ny, vaan tar­tun­taketjut voidaan löytää ja eristää. Virusten ei mihinkään katoa, joten tässä onnis­tu­jien on niidenkin jäätävä valp­paik­si ja pidet­tävä joitakin rajoituk­sia (esim. yök­er­hot, kuten E‑Koreassa nyt sit­ten tuli tuhan­sia altistunei­ta kun menivät ne avaa­maan) voimas­sa. Kun tau­timäärät ovat alhaisia, yksit­täiset super­levi­tys­ti­laisu­udet ovat määrääviä. 

        Kos­ka virus on irti lähin­nä pks, niin nykyiset toimet voitaisi­in aivan hyvin pitää siel­lä (ja muil­la Suomen sisäisil­lä epi­demia-alueil­la) voimas­sa mut­ta löysätä muual­la maas­sa. On ihan hölmöä men­nä koko maas­sa tasajalkaa.

      5. Touko Tan­ska­nen:
        Ihmiset alkaa ole­maan jo kyl­lästyneitä eristyk­seen, ja ei voi­da olet­taa, että kaik­ki pysyy koton­aan kesän.

        Mihin eristyk­seen? Ei meil­lä ole mitään ulkon­ali­ikku­miskiel­toa, kotona ei tarvitse olla, ulos saa men­nä, kavere­i­ta saa tava­ta, har­ras­tuk­si­in saa men­nä, urheil­la saa niin paljon kuin halu­aa, matkus­taa saa koko maas­sa. Etä­työt ovat suositel­tu­ja, mut­ta eivät pakol­lisia (joskin työ­nan­ta­ja voi ohjeis­taa toisin).

        Vai tarkoi­tatko vapaae­htoisia toimia? Miten mui­ta voisi syyt­tää omista toimis­taan, esim. pysyt­telystä kotona? Vai van­huk­sia, joil­la niil­läkin tilanne on vapaae­htoista, joskin lähin­nä teo­reet­tis­es­ti, kun muu yhteiskun­ta ei saa tehtyä hei­dän liikku­mis­es­taan ulkona turvallista.
        Uuden­maan eristys oli sen­täs eristys, mut­ta sekin lakkasi.

        Tarkoi­tatko että ihmis­ten pitäisi päästä viikon­lop­puna baari­in? Se on ilman muu­ta hal­li­tuk­sen syy, että per­jan­tai-illan karaoke jää täl­läkin viikol­la väliin.

        Vas­tu­s­tat tai ainakin kri­ti­soit tukah­dut­tamista eli et ilmeis­es­ti vas­tus­ta sitäkään että virus­ta on tuol­la liik­keel­lä. En ymmärtän­hyt mitä mielestäsi pitäisi tehdä, jot­ta tuo vapaae­htoinen kotona pysyt­te­ly lakkaisi. Radikaali lau­maim­mu­ni­teet­ti äkkiä, ter­vey­den­huol­lon rajoista piit­taa­mat­ta? Käyt­töön koron­abileet ja muut keinot mitä vain kek­sitään, yhteiskun­nan jär­jestämät isot koronakemut?

  4. Lill­rank las­kee kus­tan­nuk­set päin män­tyä. Taloutemme rom­ah­taisi, vaik­ka hal­li­tus­val­ta ei rajoit­taisi mitään joten epi­demi­an tor­ju­misen kus­tan­nuk­sia ei todel­lakaan voi olet­taa ole­van suo­raan lisäve­lan ver­ran. Jos tekee näin, olet­taa että ilman tor­jun­ta­toimen­piteitä taloudessa ei olisi tapah­tunut mitään. 

    Tämähän on ihan nau­ret­ta­va oletus.

    Esimerkik­si lento- matkailu ja rav­in­to­lasek­torit oli­si­vat kan­veesis­sa ilman rajoituk­si­akin eikä vien­tikään vetäisi. Ihmiset oli­si­vat sulke­neet talouden ihan itse, kuten data Yhdys­val­loista ker­too. Siel­läkin kulu­tus rom­ahti hyvis­sä ajoin ennen kuin val­tio­val­ta alkoi rajoit­ta­maan toimintaa.

    Jos halu­taan ver­tail­la kus­tan­nuk­sia, pitäisi kat­soa miten jos­sain, mis­sä ei ole tehty mitään, menee. Ruot­sikin on tur­vau­tunut rajoituk­si­in, mut­ta silti sen BKT-luke­mat näyt­tävät läh­es yhtä kur­jil­ta kuin täällä.

    1. Sylt­ty: Lill­rank las­kee kus­tan­nuk­set päin män­tyä. Taloutemme rom­ah­taisi, vaik­ka hal­li­tus­val­ta ei rajoit­taisi mitään joten epi­demi­an tor­ju­misen kus­tan­nuk­sia ei todel­lakaan voi olet­taa ole­van suo­raan lisäve­lan verran. 

      Täs­mälleen näin. Lill­rank on aiko­jen saatossa esi­itänyt muu­tamia hyviä out of the box-ajatuk­sia, mut­ta nyt tuli riman alitus.

    2. Sylt­ty:
      Lill­rank las­kee kus­tan­nuk­set päin män­tyä. Taloutemme rom­ah­taisi, vaik­ka hal­li­tus­val­ta ei rajoit­taisi mitään joten epi­demi­an tor­ju­misen kus­tan­nuk­sia ei todel­lakaan voi olet­taa ole­van suo­raan lisäve­lan ver­ran. Jos tekee näin, olet­taa että ilman tor­jun­ta­toimen­piteitä taloudessa ei olisi tapah­tunut mitään. 

      Tämähän on ihan nau­ret­ta­va oletus.

      Esimerkik­si lento- matkailu ja rav­in­to­lasek­torit oli­si­vat kan­veesis­sa ilman rajoituk­si­akin eikä vien­tikään vetäisi. Ihmiset oli­si­vat sulke­neet talouden ihan itse, kuten data Yhdys­val­loista ker­too. Siel­läkin kulu­tus rom­ahti hyvis­sä ajoin ennen kuin val­tio­val­ta alkoi rajoit­ta­maan toimintaa.

      Lill­rankin val­in­ta kir­joit­taa ‘Mod­ernista yövar­ti­javal­tios­ta’ ihail­e­vaan sävyyn samal­la kun taloudel­liset luvut val­i­taan täysin mieli­v­al­tais­es­ti väärin, minkä hän myön­tää itsekin viit­teis­sä. Tämä on kai sitä aka­teemista ana­lyysiä että suorite­taan ana­lyysi ja arvioidaan virheet. Toiv­ot­tavasti Lill­rankin kurs­seista ei pääse läpi tämän tason ana­lyysil­lä. Lill­rankin omat moti­iv­it tule­vat kyl­lä selväk­si tek­stistä, sen ver­ran ihail­e­vaan sävyyn hän kir­joit­taa mod­ernista yövar­ti­javal­tios­ta, hän taitaa olla näin ensim­mäisiä suo­ma­laisia julk­ilib­er­taare­ja. Tosin en ole vieläkään var­ma oliko tyylila­ji­na kuitenkin sati­iri, lib­er­taar­it kun tup­paa­vat ole­maan aika sakeaa sakkia.

      Maini­taan vielä ettei minkään­lainen his­to­ri­alli­nen empiris­mi tue näke­mys­tä että pelkkä yövar­ti­javal­tio voisi kehit­tää ja rikas­taa yhteiskun­taa merkit­tävästi. Mut­ta se onkin jo tul­lut selväk­si etteivät empiris­mi ja ide­olo­gia sovi kovin hyvin yhteen, jon­ka myös Lill­rankin kir­joi­tus hyvin osoit­taa jälleen ker­ran. Jos tätä ei usko, niin koit­takaa käyt­tää Lill­rankin kus­tan­nu­s­ana­lyysiä vaikka­pa Talvi­so­taan, tai sotimiseen noin yleen­säkin. Mut­ta tämä on Lill­rankin kanssa samaa mieltä oleville tietenkin TÄYSIN eri asia.

  5. Keskustelu on monin paikoin kär­jistynyt väit­te­lyyn tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja. Eihän asia mis­sään tapauk­ses­sa ole näin mus­tavalkoinen. Myöskin kaikil­la rajoituk­sil­la on eri­lainen hyö­ty/hait­ta-suhde. Jos vaik­ka mietitään kir­jas­to­jen sulkemista. Sulkemisen hait­ta on toden­näköis­es­ti melko maltill­i­nen lask­isi sen miltä kannal­ta tahansa. Toisaal­ta sulkemisen hyö­ty on myös melko pieni. Kir­jas­tois­sa harvem­min on ihan hirveä tun­gos ver­rat­tuna vaik­ka ruokakaup­poi­hin. Lain­aus­toim­inta voidaan myös organ­isoi­da eri taval­la korona-ajalle. 

    Toisaal­ta yök­er­ho­jen sulkemis­es­ta on var­masti merkit­täviä tap­pi­oi­ta rav­in­to­lali­ike­toimelle, mut­ta nekin lie kuitenkin melko rajal­liset talouden koko tilan kannal­ta? Tämän het­ken tietämyk­sen mukaan sulkemisen hyö­ty on kuitenkin hyvin merkit­tävä ja voi itse asi­as­sa jos­sain määrin vähen­tää nor­maal­i­ti­las­sa ole­via haittoja. 

    Kol­man­te­na esimerkkinä tietysti koulut, joiden hyö­ty/hait­ta-suhde onkin sit­ten monin ker­roin haas­tavampi arvioi­da ja laskea. Koului­hin liit­tyy niin paljon eri­laisia tekijöitä.

    Vielä viimeisenä total lock­down, joka tarkoit­taisi kaikkien ei vält­tämät­tömien toimien sulkemista. Tämän hin­nan voi var­maan jonkin­laisel­la tarkku­udel­la laskea. Var­maa on myös että hyö­ty ei vält­tämät­tä olisi kovin paljon parem­pi ver­rat­tuna tarkem­min kohden­net­tuun sulku­un. Tämän het­ken tiedon mukaan esimerkik­si kau­pas­sa käymis­es­tä on hyvin pieni ris­ki tar­tun­nan saantiin.

    1. “Kol­man­te­na esimerkkinä tietysti koulut, joiden hyö­ty/hait­ta-suhde onkin sit­ten monin ker­roin haas­tavampi arvioi­da ja laskea. Koului­hin liit­tyy niin paljon eri­laisia tekijöitä.”

      Hait­taa pääsee onnek­si tes­taa­maan, kun koului­hin palataan taas vähäk­si aikaa. Siitä näkee, pon­nah­taako tar­tun­tamäärä nousu­un nousu­un vai ei.

    2. Marko:
      Keskustelu on monin paikoin kär­jistynyt väit­te­lyyn tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja. Eihän asia mis­sään tapauk­ses­sa ole näin mus­tavalkoinen. Myöskin kaikil­la rajoituk­sil­la on eri­lainen hyö­ty/hait­ta-suhde.

      Ja se vielä vai­htelee alueit­tain. Vaikka­pa Helsin­gin kir­jas­toi­hin kul­je­taan arvatenkin use­am­min joukkoli­iken­teel­lä kuin Perä­seinäjoen, joten nämäkin vaiku­tuk­set vai­htel­e­vat alueit­tain / kirjastoittain.

      (kir­jas­to oli tuos­sa vain esimerk­ki, älkää tart­tuko siihen)

      En ymmär­rä mik­sei hal­li­tus ole kyen­nyt minkään­laiseen alueel­liseen por­ras­tuk­seen. Ei siis ollenkaan. Jos laite­taan sol­i­daaris­es­ti koko Suo­mi yhtä aikaa auki tai kiin­ni, niin siinä ei ole kyl­lä mitään järkeä. Jos toimen­pide on ihan tur­valli­nen Helsingis­sä, se on ollut tur­valli­nen vähäisem­pi­en tar­tun­to­jen alueel­la jo viikko­ja sitten.

      1. Sylt­ty: En ymmär­rä mik­sei hal­li­tus ole kyen­nyt minkään­laiseen alueel­liseen por­ras­tuk­seen. Ei siis ollenkaan. Jos laite­taan sol­i­daaris­es­ti koko Suo­mi yhtä aikaa auki tai kiin­ni, niin siinä ei ole kyl­lä mitään järkeä.

        Alueelli­nen hark­in­ta ja por­ras­tus on se mitä tar­tun­tatau­ti­laki­in on kir­jat­tu. AVIt ovat siinä keskeinen itsenäi­nen toim­i­ja. Juurikin AVIt käyn­nis­tivät Suomes­sa korona­toimen­piteet, valmius­laki­in nojaa­vat val­takun­nal­liset toimen­piteet alkoi­vat vas­ta myöhem­min, kun rek­isteröi­ty­jen tau­ti­ta­pausten perus­teel­la oli jo selvää että pin­nan alla käyn­nistynyt­tä mas­si­ivista epi­demi­aa ei ollut olemassa.

        Val­takun­nal­lis­es­ti yht­enäi­nen toim­inta­malli oli hal­li­tuk­sen tietoinen päätös, kyse ei ole siitä etteivätkö he ole kyen­neet alueel­liseen por­ras­tuk­seen, vaan hal­li­tus on näh­nyt huo­mat­tavaa vaivaa estääk­seen alueel­lisen por­ras­tuk­sen siirtämäl­lä käytän­nössä val­taa alue­hallintovi­ras­toil­ta itselleen, ja keskit­tyessään val­takun­nal­liseen oper­ati­iviseen toim­intaan nor­maalin hal­li­tustyösken­te­lyn sijaan.

        Poli­it­tis­es­ti tämä on täysin ymmär­ret­tävää. Tar­tun­tatau­ti­lain sovelt­a­mi­nen alueel­lis­es­ti (johon se on tarkoitet­tu), olisi mobil­isoin­ut twit­ter-mobit, jon­ka kanssa oppo­si­tio olisi välit­tömästi liit­toutunut. Valmius­lain mah­dol­lis­ta­ma ral­ly ‘round the flag ‑efek­ti on liian houkut­tel­e­va jot­ta val­taa olisi dele­goitu sille tasolle jonne se tar­tun­tatau­ti­lain mukaan kuuluisi.

    3. Marko:
      Keskustelu on monin paikoin kär­jistynyt väit­te­lyyn tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja. Eihän asia mis­sään tapauk­ses­sa ole näin mus­tavalkoinen. Myöskin kaikil­la rajoituk­sil­la on eri­lainen hyö­ty/hait­ta-suhde. Jos vaik­ka mietitään kir­jas­to­jen sulkemista. Sulkemisen hait­ta on toden­näköis­es­ti melko maltill­i­nen lask­isi sen miltä kannal­ta tahansa. Toisaal­ta sulkemisen hyö­ty on myös melko pieni. Kir­jas­tois­sa harvem­min on ihan hirveä tun­gos ver­rat­tuna vaik­ka ruokakaup­poi­hin. Lain­aus­toim­inta voidaan myös organ­isoi­da eri taval­la korona-ajalle. 

      Toisaal­ta yök­er­ho­jen sulkemis­es­ta on var­masti merkit­täviä tap­pi­oi­ta rav­in­to­lali­ike­toimelle, mut­ta nekin lie kuitenkin melko rajal­liset talouden koko tilan kannal­ta? Tämän het­ken tietämyk­sen mukaan sulkemisen hyö­ty on kuitenkin hyvin merkit­tävä ja voi itse asi­as­sa jos­sain määrin vähen­tää nor­maal­i­ti­las­sa ole­via haittoja. 

      Kol­man­te­na esimerkkinä tietysti koulut, joiden hyö­ty/hait­ta-suhde onkin sit­ten monin ker­roin haas­tavampi arvioi­da ja laskea. Koului­hin liit­tyy niin paljon eri­laisia tekijöitä.

      Vielä viimeisenä total lock­down, joka tarkoit­taisi kaikkien ei vält­tämät­tömien toimien sulkemista. Tämän hin­nan voi var­maan jonkin­laisel­la tarkku­udel­la laskea. Var­maa on myös että hyö­ty ei vält­tämät­tä olisi kovin paljon parem­pi ver­rat­tuna tarkem­min kohden­net­tuun sulku­un. Tämän het­ken tiedon mukaan esimerkik­si kau­pas­sa käymis­es­tä on hyvin pieni ris­ki tar­tun­nan saantiin.

      Kyl­lä asia on aika lail­la mus­tavalkoinen tukah­dut­tamis­strate­gian (R 1 siten, että sairaala­paikat ovat mah­dol­lisim­man täyn­nä, mut­ta eivät ainakaan kovin paljoa yli) välil­lä. Tämä johtuu siitä, että näi­den välimuodot ovat aina taloudel­lis­es­ti huonom­pia kuin puoliväliratkaisut.

      Mut­ta on tosi­aan mie­lenki­in­toinen kysymys, mitkä ovat ne eri rajoi­tus­vai­h­toe­hdot, joil­la näi­hin strate­gioi­hin päästään. Harmil­lis­es­ti tätä pohd­in­taa ei ollut* ollenkaan hal­li­tuk­sen julka­istus­sa taus­ta-aineis­tossa. Itse olin ymmärtänyt, että rajoi­tus­vai­h­toe­hto­jen analysoin­ti vaiku­tuk­sil­taan ja kus­tan­nuk­sil­taan olisi ollut nimeno­maan yksi olen­naista asioista**, minkä vuok­si yhteiskun­taa on nyt pidet­ty vahvem­min rajoitet­tuna pari kuukautta. 

      * Tarkem­min: en ainakaan löytänyt.

      ** Toinen oli taudin lev­iämis­es­tä ker­to­van sig­naalin saami­nen kar­talle ennen kuin epi­demia on levin­nyt räjähdys­mäis­es­ti. Nyt tiede­tään mm. viiveet rajoituk­sien muu­tok­sista havait­tui­hin tar­tun­toi­hin (n. 3 viikkoa) ja sairaalaan jou­tu­misi­in (n. 4 viikkoa). Kesäku­un lop­pupuolel­la siis tiedämme, kuin­ka pahasti R on kas­vanut kesäku­un alun rajoituk­sien purun seirauksena.

  6. Itseäni kiin­nos­taisi nähdä keskustelua toimen­pitei­den kohtaan­nos­ta ja tulon­jako­vaiku­tuk­sista. On ihan eri asia ottaa 20 mil­jar­dia lainaa yri­tys­tuki­in jos laina mak­se­taan pois korot­ta­mal­la yri­tys­ten vero­tus­ta, kuin jos laina mak­se­taan pois leikkaa­mal­la koulu­tuk­ses­ta (lukukausi­mak­sut on jo nos­tet­tu esiin).

    Koron­aviruk­sen ter­vey­del­lis­ten kus­tan­nuk­set kohdis­tu­vat ylivoimais­es­ti eläkeläisi­in, kun taas tor­jun­nan taloudel­liset vaiku­tuk­set eivät juuri eläkeläisiä koske; eläk­keet mak­se­taan edelleen täs­mäl­lis­es­ti ja täysimääräis­es­ti ajal­laan. Min­un on erit­täin vaikea nähdä mitään oikeu­den­mukaista tietä takaisin nor­maali­in mihin ei kuu­lu merkit­tävät, eli mil­jardil­lu­okan leikkauk­set mak­sus­sa ole­vi­in eläkevastuisiin.

  7. eläkkeistä. ei ole mitenkään selvää että eläk­keet ovat jatkos­sa yhtähyviä, jos tilanne menee oikein huonok­si, niin sieltä on helpoin jotenkin ottaa pois. hel­poin­ta tämä olisi jonkin­laisen infaa­tion maail­mas­sa jos­sa pelkkä indek­sikikkailu riittäisi.

  8. Aika ajatel­la:
    Tarkoituk­seni oli kir­joit­taa näin (mut­ta html-koo­d­i­ni oli rikki):

    Tukah­dut­ta­mi­nen tarkoit­taa sään­tö­jen ja suosi­tusten aset­tamista niin, että R0 on pienem­pi kuin 1. THL ei ymmärtääk­seni kan­na­ta tätä vaan sään­tö­jen ja suosi­tusten aset­tamista niin, että R0 on suurem­pi kuin 1, jot­ta virus ei lev­iäisi ”liian hitaasti”. Epä­selvää on, kumpi tai mikä on hal­li­tuk­sen linja.

    1. Kukaan ei pysty tietämään mil­laisil­la eristys­toimil­la RO1 on pienem­pi kuin yksi. Oleel­lista on, että hah­mo­tamme tehokkaim­mat toimet ja niiden hin­nan. Sen sijaan, että väitel­lään siitä pitäisikö virus tukah­dut­taa, sen eten­e­m­i­nen estää vai sen eten­e­mistä hidas­taa, on järkev­in­tä pohtia mitä toimia tehdään. Aika sit­ten näyt­tää mitä toimista seu­raa. Jos virus tukah­tuu, niin hel­vetin hyvä, mut­ta sen varaan ei voi­da laskea. Sekin ske­nario on huomioita­va, että virus­ta ei pysäytä pitkässä juok­sus­sa kuin lau­ma­suo­ja tai rokote, ja yhteiskun­nan pitäisi silti toimia nor­maal­isti seu­raa­vat pari vuot­ta tai kus­tan­nuk­set ovat hirveät. Tämä ei tarkoi­ta luovut­tamista tai lau­ma­suo­jan tavoit­telua vaan ikävien tosi­a­sioiden hyväksymistä. Voidaan siis ajatel­la niin, että yritetään tukah­dut­taa virus, mut­ta ei taval­la jos­ta seu­raa val­ta­vat hyvinvointitappiot.

      Esimerkke­jä toimista:
      1. Pitäisikö mask­ipakko määrätä epi­demia-aluei­den julk­isi­in kulkuneuoi­hin ja kaup­poi­hin? Var­mas­tikin, kos­ka vähen­tää tar­tun­to­ja jonkin ver­ran eikä aiheuta hyvinvointi-tappioita.

      2. Pitäisikö koulut jät­tää avaa­mat­ta? Koulu­jen sulku ei vaiku­ta merkit­tävästi epi­demi­aan ja aiheut­taa paljon hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Näin ollen koulu­ja ei kan­na­ta pitää suljettuna.

      3. Pitäisikö riskiryh­mät eristää lop­pu­vuodek­si? Riskiryh­miä on suo­jelta­va, mut­ta pitkä eristys on epäin­himil­listä ja aiheut­taa suuria ter­veyshait­to­ja. On siis tas­apain­oil­ta­va taudin vält­te­lyn ja elämän­laadun välil­lä. Etsit­tävä opti­maal­ista riskin­hallinnan strate­giaa. Esim alueil­la jois­sa tau­tia on vähän, kan­nat­taa ottaa ren­nom­min, ja jos epi­demia on pääl­lä, olla tiuk­ka. Jos ter­vey­den­huolto on vaaras­sa ylikuor­mit­tua, on riskiryh­mät velvoitet­ta­va eristyk­seen. Jos tilanne on rauhalli­nen, voidaan korostaa hei­dä omaa harkintaansa.

  9. Voisitko vai­htelun vuok­si laskea laatu­pain­otet­tu­jen elin­vu­osien kus­tan­nuk­set kun taudin annetaan men­nä läpi väestön? Ark­i­jär­keen ei käy että on kus­tan­nuste­hokas­ta ensin kuor­mit­taa erikois­sairaan­hoitoa vuosikau­sia hal­li­t­ul­la koronat­ul­val­la ja sen jäl­keen hoitaa epäon­nis­ten kroon­isia sisäelin­vau­ri­oi­ta mm. dia­lyysil­la. Pelkkien kuolemien tui­jot­ta­mi­nen on aivan typerää.

    Muutenkin hie­man absur­din oloista tämä van­ho­jen ukko­jen keskusteluk­er­ho, jos­sa laput silmil­lä kil­van mietitään mil­lä argu­men­til­la nuoriso saadaan uhrat­tua tun­tem­at­toma­lle, jot­ta itse päästäisi­in mah­dol­lisim­man nopeasti tur­val­lis­es­ti takaisin ulos ihmis­ten ilmoille. Ratkaisumallitkin tui­jot­ta­vat suo­raan sadan vuo­den taakse, vaik­ka kän­nykän koti­maana meil­lä olisi tässä asi­as­sa näytön paik­ka mod­ernin teknolo­gian avulla.

    1. Blaah:
      Voisitko vai­htelun vuok­si laskea laatu­pain­otet­tu­jen elin­vu­osien kus­tan­nuk­set kun taudin annetaan men­nä läpi väestön? Ark­i­jär­keen ei käy että on kus­tan­nuste­hokas­ta ensin kuor­mit­taa erikois­sairaan­hoitoa vuosikau­sia hal­li­t­ul­la koronat­ul­val­la ja sen jäl­keen hoitaa epäon­nis­ten kroon­isia sisäelin­vau­ri­oi­ta mm. dia­lyysil­la. Pelkkien kuolemien tui­jot­ta­mi­nen on aivan typerää. 

      Pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ei ole, kunnes toisin todis­te­taan. Ja sehän on jokaiselle aivan täysin selvää ettei pitkäaikaisvaiku­tuk­sia voi­da todis­taa kuin jälkikä­teen. Tämä sit­ten pal­jas­taakin hei­dän moti­ivin­sa jot­ka väke­vim­min kieltävät pitkäaikaisvaikusten olemassaolon.

      Todel­lisu­udel­la ei ole mitään väliä, ain­oas­taan pätevästi todis­tet­tu on todellista.

  10. Mikä kus­tan­nus aiheutuu mis­täkin, on keskeinen kysymys. Vien­ti­te­ol­lisu­u­den vaikeudet johtu­vat asi­akaspään kysyn­nästä, jos­sakin määrin myös kom­po­nent­tien saatavu­ud­es­ta. Siihen Suomen julkisen sek­torin toimet vaikut­taa aika vähän, ellei sit­ten työn­tek­i­jät ala mas­sana sairas­tua. Mut­ta koti­mais­ten palvelu­iden kohdal­la vaiku­tus on iso: menetetään pait­si bkt:ta myös työtä vero­tu­loi­neen ja sen alv-osuuk­sia, joista julki­nen talous saa pääosan tulois­taan. Takaisinkytken­tä on ennen muu­ta tässä. Jos et rajoi­ta ja korona ete­nee, päätök­set tekevät kansalaiset. Jos rajoi­tat ja pysäytät, päätök­set tekee julki­nen sek­tori. Jos­sakin on paras bal­anssi näi­den välil­lä, kuten on muis­sakin taudeis­sa ja riskeis­sä, liikenteessäkin.
    Mut­ta tilanne on eri paikois­sa eri­lainen. Sik­si päätök­siä ei jatkos­sa kan­na­ta tehdä val­tio­ta­sol­la vaan kun­nis­sa tai pikem­minkin työssäkäyn­tialueil­la. Osa­taanko? Onko tähän perus­teet olemassa?

  11. Se, että laatu­pain­o­tus tehdään keskite­tysti yksien kri­tee­rien mukaan on myös ihmis­ten henkilöko­htaisen elämän­laat­ua heiken­tävää päätöksentekoa.

    Me olemme kaik­ki yksilöitä. Joku sietää kolot­tavaa lonkkaa hyvin, mut­ta halu­aa ehdot­tomasti kor­jaut­taa huonon kyynär­pään­sä päästäk­seen soit­ta­maan viu­lua ja joku toinen taas viisveisaa kyynär­päästä, kun­han pääsee hoip­puenkin tolpilleen ja käve­lylle. Kol­mas luop­uu autostaan ja kor­jaut­taa kum­matkin ja neljäs jät­tää mielum­min kum­matkin kor­jaa­mat­ta ja pistää rahansa johonkin muuhun, vaikka­pa kodinhoitajan/vanhustenhoitajan lisätunteihin.

    Nyt kun kaikkea resurssien käyt­töä hal­li­taan keskite­tysti, niin jokaiselle ihmiselle saadaan lop­putu­los joka opti­moi nor­sun­lu­u­tornin näkökul­mas­ta kansalais­ten elämän­laadun, mut­ta joka ei vas­taa yhdenkään yksilön henkilöko­htaisia preferenssejä.

    Nykysys­tee­mi opti­moi keskite­tysti määritel­tyjä mit­taus­para­me­tre­jä, mut­ta se ei vält­tämät­tä paran­na yhdenkään ihmisen henkilöko­htais­es­ti koet­tua elämänlaatua!

    Me emme pako­ta ihmisiä osta­maan ruokaakaan sen mukaan, että mis­tä medi­aanikansalainen tykkää ja totea, että näin vas­taamme kaikkien mieli­halui­hin opti­maalis­es­ti. Mik­si silti halu­amme tuot­taa ter­veyspalvelui­ta niin, että jätämme yksilön halut kuulemat­ta ja määräämme Kelako­r­vau­tu­vu­u­den perus­teel­la, että tähän ja tähän saa sub­ven­tio­ta, mut­ta tuo­hon ja tuo­hon ei? Tai mik­si kor­vaamme tämän kymp­pi­ton­nin leikkauk­sen, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa asi­akas ei saa vali­ta tuo­ta toista kymp­pi­ton­nin leikkaus­ta, vaik­ka hän paljon mielum­min val­it­sisi sen?

    1. Sepi:
      Me emme pako­ta ihmisiä osta­maan ruokaakaan sen mukaan, että mis­tä medi­aanikansalainen tykkää ja totea, että näin vas­taamme kaikkien mieli­halui­hin opti­maalis­es­ti. Mik­si silti halu­amme tuot­taa ter­veyspalvelui­ta niin, että jätämme yksilön halut kuulemat­ta ja määräämme Kelako­r­vau­tu­vu­u­den perus­teel­la, että tähän ja tähän saa sub­ven­tio­ta, mut­ta tuo­hon ja tuo­hon ei? Tai mik­si kor­vaamme tämän kymp­pi­ton­nin leikkauk­sen, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa asi­akas ei saa vali­ta tuo­ta toista kymp­pi­ton­nin leikkaus­ta, vaik­ka hän paljon mielum­min val­it­sisi sen? 

      Täl­laisia ei tarvitse pohtia jos vain yksi­ty­is­tetään koko ter­vey­den­huolto (eli lopete­taan julki­nen) ja jätetään jäl­jelle vain mod­erni yövar­ti­javal­tio. Siir­ry­tään neolib­er­aali­in kap­i­tal­is­mi­in, kaikkien kil­pailu kaikkia vas­taan ja sään­töinä vain ihmis- ja omaisu­u­soikeudet. Kaikille yksi ääni, mut­ta ihmiset tietenkin saa­vat rahoit­taa ehdokkai­ta miten tykkäävät. Jokaisen mak­sukyky sit­ten määrää kuin­ka hyvin hän voi ostaa ter­veyspalvelui­ta tai mui­ta palveluita.
      tääl­läkin on todis­tel­tu että ihmis­ten palk­ka = kyvyt, eli jär­jestelmä on määritelmäl­lis­es­ti mer­i­tokraat­ti­nen. Kyvykkääm­mät saa­vat ter­vey­den­hoitoa, vähem­män kyvykkäät eivät, mut­ta sehän on vain omas­ta työstä kiin­ni. Mik­sei tätä jär­jestelmää ole otet­tu jo käyt­töön jos tämä on niin hyvä, USAs­sakin tämä toimii niin main­iosti. /s

      1. Stadist: Täl­laisia ei tarvitse pohtia jos vain yksi­ty­is­tetään koko ter­vey­den­huolto (eli lopete­taan julki­nen) ja jätetään jäl­jelle vain mod­erni yövar­ti­javal­tio. Siir­ry­tään neolib­er­aali­in kap­i­tal­is­mi­in, kaikkien kil­pailu kaikkia vas­taan ja sään­töinä vain ihmis- ja omaisu­u­soikeudet. Kaikille yksi ääni, mut­ta ihmiset tietenkin saa­vat rahoit­taa ehdokkai­ta miten tykkäävät. Jokaisen mak­sukyky sit­ten määrää kuin­ka hyvin hän voi ostaa ter­veyspalvelui­ta tai mui­ta palveluita.
        tääl­läkin on todis­tel­tu että ihmis­ten palk­ka = kyvyt, eli jär­jestelmä on määritelmäl­lis­es­ti mer­i­tokraat­ti­nen. Kyvykkääm­mät saa­vat ter­vey­den­hoitoa, vähem­män kyvykkäät eivät, mut­ta sehän on vain omas­ta työstä kiin­ni. Mik­sei tätä jär­jestelmää ole otet­tu jo käyt­töön jos tämä on niin hyvä, USAs­sakin tämä toimii niin main­iosti. /s

        Kai tiesit, että Suomen ter­veysjär­jestelmä on euroopan epä­tasa-arvoisimpia? Eikä tämä ole sarkas­mia. Että ainakaan siihen vedoten en lähtisi puo­lus­ta­maan nykymallia.

      2. Sepi: “Suomen ter­veysjär­jestelmä on euroopan epä­tasa-arvoisimpia? Eikä tämä ole sarkasmia.”

        Miten tämä mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tu epä­tasa-arvoisu­us ilmenee?

      3. Miten tämä mui­hin Euroopan mai­hin ver­rat­tu epä­tasa-arvoisu­us ilmenee?

        Se on van­ha tutkimus, jos­sa mit­taria käytet­ti­in lääkäris­sä käyn­te­jä (see a doc­tor). Niitä on tietysti työter­veyspoti­lail­la enem­män kun muil­la. Jos olisi tutkit­tu mah­dol­lisu­ut­ta saa­da hyvää syöpähoitoa tai muu­ta erikois­sairaan­hoitoa, tulos olisi ollut toinen.
        Mut­ta ei se muu­ta muuk­si sitä, että kak­si­jakoinen ter­vey­den­huoltom­ma — ilmainen lääkäris­säkäyn­ti työter­vey­den­huol­los­sa ilman jono­ja ja mak­sulliset ter­veyskeskuk­set ja pitkät jonot köy­hille — on eriarvoistava.

      4. “Se on van­ha tutkimus, jos­sa mit­taria käytet­ti­in lääkäris­sä käyn­te­jä (seea doc­tor). Niitä on tietysti työter­veyspoti­lail­la enem­män kun muil­la. Jos olisi tutkit­tu mah­dol­lisu­ut­ta saa­da hyvää syöpähoitoa tai muu­ta erikois­sairaan­hoitoa, tulos olisi ollut toinen.”

        Työter­veyshuolon taso voidaan supis­taa melkein kuin­ka hal­vak­si tahansa. Työn­tek­i­jöi­den on pakko käyt­tää sitä, vaik­ka julkisel­la puolel­l­la saisi parem­man hoidon. itse kävelin työssä akillesjänne poik­ki kuukau­den ver­ran, kun työter­veyslääkäri ei uskaltanut pistää min­ua ultra­an turhien kus­tan­nusten pelos­sa. Julki­nen puoli hoiti min­ut lop­ul­ta kun­toon. Myös vai­moni on saanut hyvää ter­vey­den­hoitoa veren­paineeseen julkisel­la puolel­la. USA:ssa ihmiset menevät konkurssi­in jos tulee joku vaikea ssairaus. 

  12. Lill­rankin käyt­tämä 3240 kuole­maan ei var­maan voi olla pahin mah­dolli­nen ske­naario. Jo todet­tu­ja tapauk­sia yksi promille väestöstä on aiheut­tanut yli 200 kuole­maa. Vaik­ka oletet­taisi­in, että oikeasti tapauk­sia on kym­menker­tainen määrä todet­tui­hin ja epi­demia pysähtyy, kun 50% väestöstä on sairas­tanut taudin, tulisi kuolemia silti monin ver­roin enem­män. Luku 3240 var­maan vaatii joko opti­mistisen arvion taudin vakavu­ud­es­ta tai sit­ten että rajoi­tus­toimet vähen­tävät sitä, kuin­ka suuri osu­us väestöstä lop­ul­ta sairas­tuu, eikä vain sitä, mil­lä vauhdil­la se tapah­tuu. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

  13. Aika har­va on kom­men­toin­ut sitä mis­tä Osmo kir­joit­ti eli onko laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sairaiden, kuole­man vält­tämi­nen yhtä arvokas asia?

    Sen sijaan on kom­men­toitu aloitet­ta korona tukah­dut­tamisen puoles­ta tai vas­taan, hal­li­tuk­sen selkeää tai täysin epä­selvää strate­giaa, dual­is­tista tukah­dut­ta­mi­nen vs. lau­ma­suo­ja asetel­maa, Lill­rankin lasku­toim­i­tus­ta, korostet­tu (kansal­lis­ten sijaan) alueel­lisia suosituksia/rajoituksia/toimenpiteitä, kri­ti­soitu henkilöko­htaisik­si koet­tu­jen val­in­to­jen tekemistä kansal­lisel­la tasol­la sekä tuo­tu esi­in se, että toimen­piteet ja kus­tan­nuk­set kohdis­tu­vat eri toimijoihin.

    Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la luk­i­joiden näkökul­mia tuo­hon orig­i­naali­in kysymyksenasetteluun.

    1. Minä Oy: Aika har­va on kom­men­toin­ut sitä mis­tä Osmo kir­joit­ti eli onko laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sairaiden, kuole­man vält­tämi­nen yhtä arvokas asia?
      […]
      Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la luk­i­joiden näkökul­mia tuo­hon orig­i­naali­in kysymyksenasetteluun.

      Eipä siinä kai ole juuri kom­men­toitavaa, kos­ka juuri niin­hän asi­aa pitää ajatel­la eikä sik­si mitään lisät­tävää Osmon kir­joituk­seen siltä osin ole.

      Aset­ta­mal­la elämille hin­ta elin­vu­osien sijaan on OK mit­tari sekin mut­ta epä­tarkem­pi. Hin­ta elin­vu­osille ilman laatu­pain­o­tus­ta on tätä tarkem­pi mut­tei yhtä tark­ka kuin laatu­pain­ote­tut elin­vuodet (jos valit­tu laatu­pain­o­tus on riit­tävän järkevä).

    2. Moraa­li­nen närkästys siitä, että joku kehtaa samas­sa yhtey­dessä puhua rahas­ta ja ter­vey­destä — tai tässä yhtey­dessä ilmeis­es­ti jopa kaikkien “universaalista/perustuslaillisesta” oikeud­es­ta elämään, sumen­taa ajatuk­set niin pahasti, ettei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin siir­tyä keskustele­maan aidanseipäistä.

      Tietysti meil­lä on aina seuras­samme näitä kaikki­ti­etäviä infek­tio- ja epi­demi­aspe­sial­is­te­ja, jot­ka uutisvir­ras­ta suo­dat­ta­vat itselleen omia ennakokäsi­tyk­siä ja pelko­ja vas­taa­van “todel­lisu­u­den” — jos­sa ain­oa vai­h­toe­hto ihmiskun­nan sukupu­u­tolle tosi­aankin olisi 110% eristämi­nen, ulkon­ali­ikku­miskiel­to ja bio­haz­ardipuku­pakko. Tosin osa näyt­tää ole­van samaan aikaan sitä mieltä, että samaan aikaan kuin koulu­jen avaami­nen tarkoit­taa käytän­nössä kansan­murhaa, niin yli 70-vuo­ti­ai­ta ei saisi kuitenkaan eristää kun se on taas ihan epäinhimillistä?

      Tälle “spe­sial­is­ti­joukolle” on ihan turha osoit­taa, että pahim­mat pelot ovat pelkkiä huhu­ja, katas­tro­faal­isim­mat ske­naar­i­ot perus­tu­vat vääri­in ole­tuk­si­in tai että media liioit­telee tapah­tunei­ta. Ei paljoa fak­tat auta, kun Kiinan ja Venäjän infor­maa­tio­vaikut­tamisen verkos­tot ovat syöt­täneet mieleen “uskot­ta­van totuuden”…

    3. Minus­ta on itses­tään­selvää, että laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi on ain­oa tapa tarkastel­la asi­aa. Ei kai kukaan voi olla sitä mieltä, että on sama asia kuoleeko 18 vuo­tias nuori vai 80 vuo­tias palve­lu­talos­sa asu­va. Tasa-arvoa on se, että pidämme kaikkien elämää arvokkaana ja suo­je­limisen arvoise­na, mut­ta kos­ka kaik­ki kuolemme joskus, niin sil­lä on merk­i­tys­tä kuin­ka mon­ta laadukas­ta vuot­ta jää elämättä. 

      Korona-kri­i­sis­sä ei kuitenkaan laatu­pain­ote­tun elin­vuo­den hin­taa voi­da tarkastel­la vain
      eurois­sa. On myös arvioita­va mikä hin­ta on yksilön vapauk­sien rajoit­tamisel­la ja yksinäisyydellä. 

      Strate­gian valin­nas­sa on pitkälti kyse siitä miten kansalaiset arvot­ta­vat tur­val­lisu­u­den, vapau­den ja sosi­aalisen elämän. Ilmeis­es­ti Ruot­sis­sa annetaan enem­män arvoa vapaudelle ja mukaval­la elämälle, ja ollaan valmi­ita riskei­hin ja kuolemi­inkin niiden säi­lyt­tämisek­si. Ole­tan, että Suomes­sakin kyl­lästytään jos­sain vai­heessa tur­val­lisu­ushakuiseen säästöliekil­lä elämiseen, ja val­i­taan Ruotsin asenne. On yllät­tävää, että nuoret aikuiset ovat näinkin kauan jak­sa­neet rajoit­taa kon­tak­te­jaan. Luulisi, että jos­sain vai­heessa herää kap­ina-aate: “Eristäy­tykööt ne jot­ka on hau­rai­ta tai pelkäävät tau­tia, meil­lä on oikeus elää täysillä!”

      Osalle riskiryh­mäläi­sistä tämä olisi kauhis­tus, kos­ka tar­tun­nat alka­isi­vat lev­itä nopeam­min. Osa kok­isi sen helpo­tuk­sek­si, kos­ka se tarkoit­taisi, että paina­jainen voisi lop­pua nopeammin.

  14. Kart­ta­har­joi­tus:

    Kuvitel­laan, että neljän vuo­den päästä Tyy­nen­meren tilanne on lev­o­ton. Yhdys­val­lois­sa ja Sak­sas­sa ilmestyy pohjoisamerikkalaista alku­perää ole­va han­tavirus, joka on ilmeis­es­ti jalostet­tu lev­iämään ihmi­sis­sä hen­gi­tys­teitse. Huhutaan pohjoisko­re­alais­es­ta bioaseesta.

    Tart­tumis­tavas­ta ei ole tarkkaa tietoa, mut­ta tart­tuvu­us on influ­enssaa jonkin ver­ran suurem­pi. Tau­ti ilme­nee 2–3 viikon keuhkoku­umeena ja munuais­tule­hduk­se­na. Alus­tavasti tapauskuolleisu­udek­si arvioidaan 0,3–1,5% (sak­salaisi­in voi luot­taa), kuolleisu­u­den pain­ottues­sa eläkeläisväestöön, vähem­mistöi­hin ja dia­beetikkoi­hin. Vaiku­tuk­ses­ta lap­si­in ja raskaanaole­vi­in ei ole vielä havain­to­ja, joku alarmisti­nen tutk­i­ja puhuu mah­dol­li­sista neu­rol­o­gi­sista vajeista. Noin 30% poti­laista kaik­ista ikälu­ok­ista kokee munuais­ten vajaa­toim­intaa, joista joka viides vaatii dia­lyysia. Renaal­i­funk­tion palau­tu­mis­es­ta sairas­tamisen jäl­keen ei ole muu­ta tietoa kuin että 1–3% ei ehkä paran­tuneenakaan selviä ilman dia­lyysia. Paran­tunei­den veren­paine on jäänyt keskimäärin 6 mmHg koholle.

    Virus on päässyt lev­iämään laa­jalle Rein­in­var­ren alueel­la, ja n. pros­entin alueen väestöstä arvioidaan jo altistuneen taudille. Sak­sa ja naa­puri­maat pyrkivät hillit­semään epi­demi­aa kaikin mah­dol­lisin keinoin. Lääk­in­tähenkilökun­ta opet­telee anta­maan peri­toneaa­lidi­a­lyysia ja uut­ta tik­tok-tanssia. Yhdys­val­lat taas ei kaikesta päätellen pysty tai edes halua ryhtyä hallinnol­lisi­in toimen­piteisi­in epi­demi­an hillit­semisek­si: mask­ien pitämistä ja pöpöpelkoa pide­tään nau­runalaise­na. Ruot­si pitää var­mana epi­demi­an lev­iämistä maail­man­laa­juisek­si ja ilmoit­taa jatka­vansa Teg­nellin linjalla.

    Tämä tiede­tään, kun aikaa on kulunut pari viikkoa. Suomes­sa on jo yksit­täisiä tapauk­sia pk-seudulla.

    Mitä tuos­sa tilanteessa pitäisi tehdä? Uskoisiko Osmo karan­teenei­hin? Mis­sä kohtaa em. para­me­treis­sa on taittumispiste?

  15. En ole epi­demi­olo­gi, mut­ta eikö tässäkin pitäisi soveltaa varovaisu­us­pe­ri­aaatet­ta? Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ollaan huolis­saan, kos­ka sadan vuo­den päästä maa­pal­lon läm­pöti­la voi pahim­mil­laan nous­ta viisi astet­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen estämisek­si ollaan valmi­ita uhraa­maan mil­jarde­ja, tuhoa­maan met­siä bioen­er­giak­si ja kai­vat­ta­maan kobolt­tia kauheis­sa olo­suhteis­sa Kon­gos­sa, jot­ta saadaan sähköau­toi­hin akku­ja. Tämä kaik­ki siis tehdään jo nyt, vaik­ka ilmas­ton­muu­tos toteu­tu­isi vas­ta sadan vuo­den kuluttua. 

    Korona tap­paa juuri nyt sato­ja tuhan­sia. Korona on monille lievä, mut­ta emme tiedä, jääkö siitä pitkäaikaisia vam­mo­ja. Varovaisu­us­pe­ri­aate siis minus­ta edel­lyt­täisi koro­nan estämistä. Tässä uno­htuu myös se näkökul­ma, että jo nyt on monia tar­tun­tataute­ja, joi­ta seu­rataan ja tuho­taan paikallis­es­ti, kuten tuberku­loosi tai MERS. Niiden kanssa on pakko elää, mut­ta niiden lev­iämi­nen estetään. On paljon helpom­paa seu­ra­ta muu­ta­maa tar­tun­taa kuin tuhansia.

    Maail­ma voi aivan hyvin jakau­tua niihin mai­hin, jot­ka tukah­dut­ta­vat koron­aa ja mui­hin. Koron­ava­paat maat sal­li­vat keskinäisen matkailun, mut­ta muual­ta maail­mas­ta tule­vat asete­taan karan­teeni­in. Testit kehit­tyvät nopeasti, joten seu­ran­takin helpottuu.

    Kysyt ihmiselämän arvos­ta. Nyt Ruotsin hal­li­tus on päät­tänyt, ettei tuhan­sil­la ruot­salaisil­la ole ihmis­ar­voa. Ruot­si ilmeis­es­ti uskoo, ettei koronalle voi mitään. Entäpä jos se on väärässä ja Uuden See­lan­nin päämin­is­teri Jacin­da Ardern oike­as­sa? Sil­loin tuhan­net uhrit oli­vat aivan turhia. Tosin Ruot­sil­la on koke­mus­ta val­tio­jo­htois­es­ta eugeni­ikas­ta, jos­sa kylmän rauhal­lis­es­ti ster­iloiti­in heikom­paa aines­ta ja tehtii ihmiskokei­ta. Onko koro­nan uhreil­la ihmisarvoa?

    Mitä se jakam­a­ton ihmis­ar­vo tarkoittaa?

  16. Olen tässä asi­as­sa ihan samoil­la lin­joil­la, mut­ta sen ver­ran tekee mieli saivar­rel­la, että eikös tuol­la “ihmiselämäl­lä on mit­taam­a­ton arvo” ‑ajat­telul­lakin ole ihan matemaat­ti­nen perus­ta. Jos ihmiselämän arvo on lähtöko­htais­es­ti ääretön niin sil­loin jokin paran­nus siihen tuot­taa tulok­sek­si ääretön plus jotakin. Vas­taavasti heiken­nys siihen on ääretön mii­nus jotakin. Ja minä ainakin muis­telisin koulumatikas­ta, että molem­mista yhtälöistä vas­tauk­se­na on myös ääretön. Eli näinkin ajat­tel­e­va las­kee sinän­sä kyl­lä ihan oikein.

  17. Varovais­es­ti nyt. Puo­las­sa erääl­lä ase­mal­la oli vas­tas­sa lääkäri, joka ohjasi matkus­ta­jat joka oikealle tai vasemmalle.
    Mites sit­ten sit­ten elin­vu­osien laadun arvioin­ti. Ovatkos kehi­tys­vam­maisen vuodet kovin vähäarvoisia?
    Ollaan vaar­al­lisil­la vesillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.