Oden vaaliohjelma (11) Yksityiset palvelut

Olen vaa­likoneis­sa vas­tan­nut ole­vani osit­tain samaa mieltä siitä, että sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja tulee ulkois­taa enem­män yksi­ty­is­ten tuot­tamik­si. Tässä poikkesin jonkin ver­ran puolueeni muista ehdokkai­ta. Täl­löin tarkoitin sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja, en esimerkik­si peruskoulua.

Asia on mon­imutkainen ja sik­si tärkeä. Yritän ava­ta sitä lyhyesti. 

Julki­nen ter­vey­den­hoito on kustannustehokkainta

Peri­aat­teessa olen sitä mieltä, että verora­hoit­teinen ter­vey­den­huolto on paras ja kus­tan­nuste­hokkain. Kun olin aikanaan perus­palve­lu­min­is­teri, eteeni osui Maail­man­pankin (jota kukaan ei ole syyt­tänyt vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta) kan­nan­ot­to, jos­sa varoitet­ti­in pohjo­is­mai­ta luop­umas­ta verora­hoit­teis­es­ta ter­vey­den­huol­losta ja siir­tymästä vaku­u­tus­muo­toiseen ja yksi­tyis­es­ti tuotet­tuun terveydenhuoltoon.

Verora­hoit­teinen on kus­tan­nuste­hokkaam­paa, kos­ka sen kan­nus­timet ovat kun­nos­sa. Hoitopäätök­sis­sä arvioidaan toden­näköisiä ter­veyshyö­tyjä, joi­ta ver­rataan kus­tan­nuk­si­in. Hoito on kan­nat­tavaa, jos hyödyt ylit­tävät kus­tan­nuk­set. Yksi­tyisen hoidon kannal­ta taas hoito on kan­nat­tavaa, jos joku mak­saa siitä.

Vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­huolto on sik­si todel­la paljon kalli­im­paa kuin julki­nen. Rahaa haaskau­tuu kus­tan­nuste­hot­tomaan hoitoon. Vaku­u­tusy­htiöt ovat pystyt­täneet val­ta­van byrokra­t­ian vah­ti­maan sairaaloi­ta, jot­ta nämä eivät varas­taisi vaku­u­tusy­htiöi­den raho­ja. Uusin suun­taus on, että vaku­u­tusy­htiöt osta­vat sairaalat omikseen.

Yksi­tyiset tuot­ta­vat sitä mis­tä niille mak­se­taan. Kun mak­saa vääristä asioista saa vääriä asioi­ta. Pitäisi siis mak­saa oikeista asioista, mut­ta tätä tapaa ei ole löy­det­ty missään.

Siis­pä peri­aat­teessa julki­nen, verora­hoit­teinen hoito on parempi.

Yksi­tyiset ovat parem­pia organisoimaan

Kolikol­la on kuitenkin toinenkin puoli.

Vaik­ka yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto haaskaa rahaa kus­tan­nuste­hot­tomaan hoitoon, ne tekevät kuitenkin tem­pun kuin tem­pun (yleen­sä) halvem­mal­la ja jopa parem­min. Ne ovat yksinker­tais­es­ti parem­min johdettuja.

Kaik­ki yksi­tyiset eivät toki ole huonom­pia kuin kaik­ki julkiset, mut­ta jos yksi­tyi­nen on huono, se menee yleen­sä nurin. Ja jos sen toim­i­tusjo­hta­ja on tumpe­lo, hänet vai­hde­taan. Julkisel­la se vai­h­tuu sit­ten kun 68 vuo­den eläkeikä on saavutet­tu, jos vähän saa kärjistää.

Myös henkilökun­ta viihtyy parem­min johde­tuis­sa yksiköis­sä paremmin.

Salin vasem­mal­ta laidal­ta vas­tuste­taan yksi­ty­isiä esimerkik­si seu­raav­il­la argumenteilla:

Vaik­ka ne tekevät kaiken edullisem­min, niitä ei voi suosia, kos­ka ne piilot­ta­vat voit­ton­sa veroparati­i­sei­hin.

Tekevät siis halvem­mal­la ja parem­min ja sit­ten jää vielä voit­toa piilotettavaksi?

Ne mak­sa­vat henkilökun­nalle huonos­ti ja vaikeut­ta­vat julk­isten laitosten toim­intaa houkut­tele­mal­la näiltä henkilökuntaa. 

Voisi kysyä, jos näin on, mik­si henkilökun­ta halu­aa siir­tyä hyvistä työ­paikoista julkisel­la riis­tet­täväk­si yksityiselle?

Niin­pä pitäisi miet­tiä, miten saa yhdis­te­tyk­si yksi­tyisen parem­man organ­isaa­tion ja sen, että julkisel­la sek­to­ril­la tehdään oikei­ta asioita.

Yksi vas­taus on, että julki­nen sek­tori päät­tää hoi­dos­ta ja yksi­tyi­nen toteut­taa sen. Jos lonkkaleikkaus on yksi­tyisen toteut­ta­mana halvem­pi, julki­nen sek­tori voi ostaa lonkkaleikkauk­sia yksi­ty­isiltä niin, että leikkauk­sen tarve on päätet­ty julkisella.

Edel­lisel­lä sote-kier­roksel­la kokoomus ajoi silmät kiilu­en yksi­ty­isille oikeut­ta ”valin­nan­va­pau­den” nimis­sä hoitaa poti­lai­ta vaik­ka se olisi kalli­im­paa kuin julkisel­la – ja tämän jäl­keen var­masti olisi ollut – ja vielä niin, että yksi­tyi­nen päät­tää hoidoista. Se olisi tul­lut todel­la kalli­ik­si. Näin vedet­ti­in lokaan hyvä sana, valinnanvapaus.

Valin­nan­va­paus

Sil­loin kun hoidon laadul­la on suuri merk­i­tys ihmisen hyv­in­voin­nille, pitäisi olla oikeus vali­ta hoitopaik­ka. Ajat­te­len täl­löin vanhuspalveluja.

Viimeinen työni perus­palve­lu­min­is­ter­inä oli käyn­nistää han­ke palveluseteleistä. Virkamies ei suos­tunut esit­telemään ja sik­si annoin sen kansli­apääl­likön esiteltäväk­si. Allekir­joitin paperin 8:15, kun pres­i­dent­ti myön­si min­ulle vapau­tuk­sen tehtävästä klo 11.

Palvelusetelin avul­la hoidok­ista tulee asi­akas, joka tuo rahat mukanaan. Van­hus­palvelu­jen tapauk­ses­sa hän voisi tuo­da mukanaan myös omaa rahaa, sil­lä viimei­sis­sä kääre­li­inois­sa ei ole tasku­ja. Näin syn­ty­isi markki­nat myös hoidon laadulle.

Johtaisiko se julkises­ti rahoite­tun hoidon rap­pi­oon? En usko, pikem­minkin tulisi kirit­täjä. Sinän­sä varakkaat ihmiset voisi­vat mak­saa hoi­dostaan myös julkisel­la puolelle enem­män, mut­ta se on toinen asia.

Olin tilaisu­udessa keskustel­la ruot­salaisen Atten­don johta­jan kanssa suo­ma­lais­es­ta van­hus­ten­hoi­dos­ta. Hän sanoi, että suo­ma­laisille on vaikea tar­jo­ta laadukas­ta hoitoa, kun meil­lä on päätet­ty että sen pitää olla olen­nais­es­ti halvem­paa kuin Ruotsissa.

Mik­si julki­nen toimii niin huonosti

Peruskysymys kuitenkin on, mik­si julkiset yksiköt toimi­vat niin huonosti?

Kysymys on johtamis­es­ta. Yksiköi­den pitäisi olla autonomisia ja niiden pitäisi olla net­to­bud­je­toitu­ja niin, että ne voisi­vat päät­tää itse rahankäytöstään.

Olen ollut neljä vuot­ta Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana. On ihanan vapaut­tavaa, että se on itsenäi­nen yhtiö, joka voi ratkaista omat asiansa niin kuin hyväk­si näkee. Pää­timme esimerkik­si panos­taa sata miljoon­aa euroa tuulivoimaan, ja laskemme saavamme siitä todel­la hyvän tuo­ton. Ei olisi onnis­tunut, jos se olisi ollut kaupun­gin virasto.

Saman­laista itsenäisyyt­tä tarvit­taisi­in julk­isi­in soteyk­siköi­hin. Niiden ei vält­tämät­tä tarvit­sisi olla yhtiöitä. Taloudelli­nen ja toimin­nalli­nen itsenäisyys on olen­naista. Sote-yksikön johta­jal­la pitäisi olla toim­i­tusjo­hta­jan val­tu­udet – ja toim­i­tusjo­hta­jan irtisanomissuoja.

 

48 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (11) Yksityiset palvelut”

  1. Tämä koh­ta mietitytti:

    ““Ne mak­sa­vat henkilökun­nalle huonos­ti ja vaikeut­ta­vat julk­isten ali­tosten toim­intaa houkut­tele­mal­la näiltä henkilökuntaa. ”

    Voisi kysyä, jos näin on, mik­si henkilökun­ta halu­aa siir­tyä hyvistä työ­paikoista julkisel­la riis­tet­täväk­si yksityiselle?”

    Ymmärtääk­seni nuo kri­ti­ik­it ovat kohdis­tuneet ERI HENKILÖSTÖÖN. Yksi­tyi­nen puoli vetää eri­tyis­es­ti lääkäre­itä, kos­ka yksi­tyi­nen puoli mak­saa parem­paa palkkaa lääkäreille, ja pystyy tar­joa­maan myös mukavam­mat työa­jat, eli yksi­tyisel­lä puolel­la yleen­sä lääkärit itse päät­tävät omat työaikansa, ja vas­taan­ot­to­ja on tar­jol­la sil­loin kun lääkäri on töis­sä. Julkisel­la puolel­la on vir­ka-ajat ja päivystys­tä, kun vuorotyö on kiel­let­ty ja kun sitä ei ole sal­lit­tu, että esim. ter­veyskeskuk­sen lääkäri­palve­lut oli­si­vat tar­jol­la vain niinä kel­lon­aikoina kun lääkäri mis­säkin kuus­sa halu­aa käy­dä töis­sä. Sen sijaan esimerkik­si lähi­hoita­jille yksi­tyi­nen sek­tori mak­saa ilmeis­es­ti vielä huonom­min kuin julki­nen sek­tori. Lääkäre­itä ei ole Suomes­sa juurikaan työt­töminä, mut­ta hoita­jia on työt­tömyysko­rtis­tossa (julk­i­sista toisen­lai­sista puheista huoli­mat­ta). Työt­tömäl­lä tai työt­tömyy­suhan alaisel­la ei ole kauheasti varaa vali­ta, jos oman alan töitä tar­jo­taan — on palk­ka mitä tahansa. Jos kieltäy­tyy viral­lis­es­ta työ­tar­jouk­ses­ta ja TE-toimis­to saa sen tietää, on edessä tulo­ton karenssi.

    Mitä hoitoon tulee, niin omat koke­muk­seni ovat sel­l­aiset, että julki­nen hoito on ollut laadul­taan yleen­sä parem­paa kuin yksi­tyi­nen. Ain­oa ongel­ma on ollut hoitoon­pääsya­jois­sa, jot­ka pahim­mil­laan ovat ollet tasol­la, että edes hoito­jonoon ei ole saanut nimeään, kos­ka hoitoaiko­ja ei ole ollut seu­raavaan 6 kuukau­teen tar­jol­la, ja kos­ka hoito­jonot pitää pitää enin­tään 6 kuukau­den mittaisena.

    1. Ymmärtääk­seni nuo kri­ti­ik­it ovat kohdis­tuneet ERI HENKILÖSTÖÖN. Yksi­tyi­nen puoli vetää eri­tyis­es­ti lääkäre­itä, kos­ka yksi­tyi­nen puoli mak­saa parem­paa palkkaa lääkäreille, ja pystyy tar­joa­maan myös mukavam­mat työa­jat, eli yksi­tyisel­lä puolel­la yleen­sä lääkärit itse päät­tävät omat työaikansa, ja vas­taan­ot­to­ja on tar­jol­la sil­loin kun lääkäri on töissä.

      Ei se näin mene. Julkisel­la puolel­la on vaikea saa­da myöskään hoito­henkilökun­taa, kos­ka tämä hakeu­tuu yksityiselle.

      1. Kun­tien suurin ongel­ma on ammat­ti­taidon puute ter­veys- ja sosi­aal­i­toimen palvelu­iden ostamisessa.

        Ojankaivu­un ostoon resurssit juuri ja juuri riittävät.
        Eikä han­k­in­nan tavoite edes ole palvelu­iden paran­t­a­mi­nen eikä kus­tan­nusten hallinta.
        Tärkein kri­te­rio on pitää yllä mieliku­vaa itsenäis­es­tä kunnasta.
        Hin­nal­la mil­lä hyvänsä .
        Mon­u­men­taa­li­nen terkkari ja van­hainkoti antaa kuvaa itsenäis­es­tä ja hyv­in­voivas­ta yhteisöstä.

        Hyvä esimerk­ki on Rääkkylä. Kun kun­ta ei osan­nut tehdä sopimus­ta niin kun­ta ulkoisti ter­vey­den­hoiton­sa suurelle yritykselle
        Sopimuk­sen teki palveluntuottaja,joka pisti sop­pari­in pikku sian.
        Aluk­si kaik­ki sujui hyvin ja palvelu parani ja kun­ta ylisti hyvää ratkaisuaan
        Mut­ta viiden vuo­den kulut­tua sika löy­tyi ja kun­ta olikin yhtäkkiä velkaa palvelun­tuot­ta­jalle 5 miljoonaa.
        Kun­nan ammat­ti­taito ei riit­tänyt neu­vot­telus­sa ja kun­ta jou­tui hyväksymään lisälaskun.
        Kun­ta oli käytän­nössä konkurssissa.
        Onnek­si Sip­ilän SOS hal­li­tus pelasti kunnan

        Mut­ta kus­tan­nusten nousu jäi pysyväk­si ja palve­lu­ta­so joudut­ti­in leikkaa­maan huonom­mak­si kuin ennen sopimusta.

        Mut­ta onhan kun­nas­sa kallis itsenäisyysmonumentti

  2. Pitkä lista tapauk­sia jos­sa mum­mo on laitett­tu yksi­tyiseen hoivakoti­in ja sit­ten mum­mo onkin jäänyt heit­teille, kun kukaan ei val­vo ja yri­tys ei väl­itä. Aikalail­la vesit­tää argu­mentin, että yksi­ty­i­sistä huonot putoaa pois ja että valin­nan­va­paus on joku aito argu­ment­ti, kun miten voi vali­ta paras­ta tai edes hyvää, kun ei oikeasti voi tietää yri­tyk­sen päivit­täistä toim­intaa jos ei itse ole päivit­täin paikalla kyt­täämässä. Rahaa tehdään kar­si­mal­la kulut, eli palve­lut, min­imi­in ja sit­ten ollaan jo siinä ettei kukaan vie roskia tai edes ruo­ki kun­nol­la. Yhtälail­la jos omais­ten pitää päivit­täin käy­dä valvo­mas­sa tilan­net­ta, niin se vesit­tää sit­ten koko hoidon idean. Pas­ka kult­tuuri Suomes­sa, jos­sa elämän lop­pu­vai­heessa yhteiskun­ta heit­tää turhana teu­raak­si, mut­ta pahim­mil­laan lop­pua voi joutua odot­ta­maan vuosikau­pal­la surkeis­sa olois­sa, kun taas teuraseläin saa sen­tään napin otsaan.

    1. kel­la­ris­ta:
      Pit­kä lis­ta tapauk­sia jos­sa mum­mo on lai­tett­tu yksi­tyi­seen hoi­va­ko­tiin ja sit­ten mum­mo onkin jää­nyt heit­teil­le, kun kukaan ei val­vo ja yri­tys ei väli­tä. Aika­lail­la vesit­tää argu­men­tin, että yksi­tyi­sis­tä huo­not puto­aa pois 

      Viime vuosi­na tässä on ker­tynyt koke­mus­ta yksi­ty­i­sistä ja julk­i­sista van­hus­ten hoito­laitok­sista eri puolelta Suomea. Huonoin on ollut julki­nen pieni laitos pienel­lä paikkakun­nal­la. Paras on ollut yksi­tyi­nen, säätiöpo­h­jaisen toim­i­jan laitos. Kun­nalli­nen toim­inta näyt­tää ole­van varsin kaava­mais­es­ti toteutet­tua enkä nyt lähtisi kehua retostele­maan laadul­la. Valitet­tavasti kun­nal­lis­es­ta toimin­nas­ta heikoim­mat eivät putoa mil­lään pois, toisin kuin yksi­tyisessä toimin­nas­sa, jos­sa markki­na oikeasti toimii tiput­taen heikko­ja pois. Tästäkin olen näh­nyt usei­ta esimerkkejä.

      Kun­nat tuskail­e­vat ensisi­jais­es­ti kus­tan­nusten kanssa. Mie­lenki­in­toisia ja parhaim­mil­laan hyvin toimivia vai­h­toe­hto­ja on myös syn­tynyt yhteistyössä julk­isten toim­i­joiden ja yksi­ty­is­ten yrit­täjien työn tuloksena. 

      Oleel­lis­in­ta kuitenkin lie­nee, että van­hus­ten­hoito on nykyään kuitenkin aivan jotain muu­ta kuin muu­tamia vuosikym­meniä sitten.

  3. “Van­hus­palvelu­jen tapauk­ses­sa hän voisi tuo­da mukanaan myös omaa rahaa, sil­lä viimei­sis­sä kääre­li­inois­sa ei ole taskuja.”

    Tämä olisi todel­la tärkeää saa­da toim­i­maan. Suomes­sa on tosi varakkai­ta, mut­ta pien­i­t­u­loisia van­huk­sia, jot­ka naut­ti­vat ilmais­es­ta hoi­dos­ta. Yhteiskun­ta mak­saa, jot­ta per­in­töä jää enem­män. Parhaas­sa tapauk­ses­sa nämä (tai perikun­ta) vielä valit­ta­vat, miten hoito on huonoa. Pitäisi saa­da rikas asuk­ki mak­samaan sata­nen päivässä siitä, että saa pre­mi­um-hoitoa. Vasem­mis­to tietysti vas­tus­taa, vaik­ka tässä rokote­taan rikkaita.

    1. Oma isäni viet­ti viimeiset ajat julkisen puolen hoiva­paikalla. 7000
      euron brut­toeläke (net­to 4000)meni hoivaan siten, että ”omaa rahaa” jäi 185 e/kk. Näin, kos­ka hoivan lasken­nalli­nen hin­ta ylit­ti tuon 4 000. Taku­ueläkeläi­nen sai saman hoivan ja hänellekin jäi ko käyt­töra­ha. Juristi-isäni makasi samas­sa huoneessa demen­toituneen, huu­ta­van van­huk­sen kanssa. Olisiko vielä hänen pankki­tilin­säkin pitänyt tyh­jen­tää hoivan maksamiseksi.

      1. Jos tietosi ovat oikein ja tuopssa ovat kaik­ki fak­tat, isääsi kohdelti­in väärin. Net­toeläk­keestä olisi pitänyt jäädä itselle 15%, siis noin 600 €.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tie­to­si ovat oikein ja tuops­sa ovat kaik­ki fak­tat, isää­si koh­del­tiin vää­rin. Net­toe­läk­kees­tä oli­si pitä­nyt jää­dä itsel­le 15%, siis noin 600 €.

        Tosi­aan tuos­sa taisin sekoit­taa, mut­ta se ei muu­ta isoa kuvaa. Ne, joil­la on suuret eläk­keet, mak­sa­vat hoivas­ta läh­es todel­lisen kus­tan­nuk­sen. Ne, jot­ka eivät ole olleet lainkaan työelämässä, palk­i­taan tässä loppusuoralla.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tie­to­si ovat oikein ja tuops­sa ovat kaik­ki fak­tat, isää­si koh­del­tiin vää­rin. Net­toe­läk­kees­tä oli­si pitä­nyt jää­dä itsel­le 15%, siis noin 600 €.

        Ei pidä paikkaansa. Isäni viet­ti viimeiset kuukaut­en­sa palve­lu­talos­sa ja koko eläke meni hoit­o­mak­sui­hin + 2000–3000€ kun­nan rahaa.

        Avain­sana on palvelutalo,silloin kun­ta voi hin­noitel­la palvelun vapaasti.
        Olin yhtey­dessä Avi­in ja min­is­ter­iöön ja kaik­ki vahvis­ti­vat hin­noit­telun ole­van oikea.

        Jos isäni olisi ollut van­hainkodis­sa niin sil­loin tuo omaan käyt­töön varat­ta­va raha olisi pitänyt paikkansa.

        Eläk­keen lisäk­si kun­ta olisi kon­fiskoin­ut isän säästöt 5000€ ylit­tävältä osalta.
        Tämäkin olisi ollut Avin/ministeriön mukaan laillista.
        Tuol­la 5000 kate­taan hautauskulut

  4. “Yksi­tyiset” koulut Helsingis­sä ovat ket­terämpiä vaik­ka varsi­nainen markki­namekanis­mi puut­tuukin — toim­i­joiden oma­l­la val­lal­la on väliä. Kaupun­gin kouluis­sa ei rehtor­eil­la ole val­taa, vaan tavoit­teet ja ihmeel­liset kon­sult­tikeksin­nöt ilmiöop­pimisi­neen tule­vat ylhäältä jäykästi. Yksi­tyiseltä kopi­oidut tulospalkkiot näyt­täy­tyvät leikkipaikkioina joil­la ei ole merk­i­tys­tä työn kannaltam.

  5. Jos suo­ma­laisen perusk­oulun taso on niin hyvä, tasa-arvoinen ja tasalaa­tu­inen, mitä ajatel­laan, on tutkit­tu tai miten asioiden koulus­sa san­o­taan ole­van, niin en ymmär­rä mik­si yksi­ty­isiä koulu­ja ei sit­ten voitaisi perus­taa ja tuo­da perusk­oulun rin­nalle vaihtoehdoksi.
    Mikään kil­pailutek­i­jä tai epä­tasa-arvois­ta­va tek­i­jähän ne eivät voisi em. tapauk­ses­sa olla.
    Vain toinen yhtä hyvä jär­jestelmä, eri tavoin vain rahoitettu. 

    Perusk­oulu ei ole myöskään mil­lään taval­la minkään ide­olo­gian toimeen­pani­ja, ei enää nykyisel­lään, tasa-arvo on saavutet­tu, niin san­o­taan aina kun suo­ma­lais­es­ta perusk­oulus­ta puhutaan. Kyse on ope­tus­su­un­nitel­man mukaises­ta koulu­tuk­ses­ta, oppimis­es­ta ja kas­vatuk­ses­ta vapaas­sa demokraat­tises­sa yhteiskunnassa.
    Tässä tapauk­ses­sa perustelu ei voi olla myöskään ide­ologi­nen kun kysymys­tä yksi­ty­i­sistä kouluista arvioidaan. Kiel­toa ei voi­da perustel­la arvoil­la tms. Eivätkä yksi­tyiset koulut olisi määriteltävis­sä mitenkään “oikeis­to­laisik­si” tai rikkaiden kouluik­si, kos­ka parhaat asi­at ja arvot ovat jo toteu­tuneet maail­man parhaas­sa suo­ma­laises­sa peruskoulussa. 

    Jos asi­at sit­ten eivät olekaan niin hyvin kuin san­o­taan ja halu­taan uskoa, vaan on suuria ero­ja perusk­oulu­jen välil­lä, ope­tus ei eri syistä olekaan tasalaa­tu­ista, koulu­tus ei ole tasa-arvoista ja “maail­man huip­pua”, sil­loin tilanne on toinen. Sil­loin yksi­ty­is­tet­ty rin­nakkainen koulu­jär­jestelmä voisi oikeasti olla haas­teelli­nen yhteiskun­nan halu­amille arvoille. Tässä tapauk­ses­sa suo­ma­laisen perusk­oulun tilas­ta pitäisi sit­ten puhua totta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hel­sin­gis­sä on perus­kou­lua kor­vaa­via yksi­tyi­siä kouluja.

        Ja näyt­tävät pär­jäävän eri­no­mais­es­ti eri­lai­sis­sa vertailuissa!

    1. Jos varakkaiden lapset siir­tyvät yksi­ty­isi­in koului­hin (köy­hillähän näi­hin ei ole varaakaan), on aiheelli­nen pelko että päät­täjien (jot­ka keskimäärin ovat paljon keskiver­toa varakkaampia) halu ylläpitää julkisen perusk­oulun korkeaa tasoa las­kee merkittävästi.

      1. Kil­go­re:
        Jos varak­kai­den lap­set siir­ty­vät yksi­tyi­siin kou­lui­hin (köy­hil­lä­hän näi­hin ei ole varaa­kaan), on aiheel­li­nen pel­ko että päät­tä­jien (jot­ka kes­ki­mää­rin ovat pal­jon kes­ki­ver­toa varak­kaam­pia) halu yllä­pi­tää jul­ki­sen perus­kou­lun kor­ke­aa tasoa las­kee merkittävästi.

        Yksi­tyisk­ouluis­sa Helsingis­sä on kyse vain yksi­tyis­es­ti johde­tu­ista kouluista, jot­ka eivät saa tehdä voit­toa tai per­iä mak­su­ja ja jot­ka eivät Helsingis­sä saa vali­ta oppi­laitaan. Kyse on his­to­ri­al­lis­es­ta jään­teestä, jon­ka vuok­si ain­oas­taan koulun opetuk­sen jär­jestämi­nen on yksi­tyisen organ­isaa­tion, vaik­ka kan­na­tusy­hdis­tyk­sen vastuullam

      2. Vil­le Teit­ti­nen: Yksi­tyis­kou­luis­sa Hel­sin­gis­sä on kyse vain yksi­tyi­ses­ti joh­de­tuis­ta kou­luis­ta, jot­ka eivät saa teh­dä voit­toa tai per­iä mak­su­ja ja jot­ka eivät Hel­sin­gis­sä saa vali­ta oppi­lai­taan. Kyse on his­to­rial­li­ses­ta jään­tees­tä, jon­ka vuok­si ainoas­taan kou­lun ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen on yksi­tyi­sen orga­ni­saa­tion, vaik­ka kan­na­tusyh­dis­tyk­sen vastuullam 

        Tarkoi­tat siis sel­l­aisia joiden ope­tuskieli on muu kuin suo­mi tai ruot­si tai joiden ope­tus­menetelmät eroa­vat, esim opet­ta­vat Stein­er-ped­a­gogi­ikan tms mukaan. Nämä saa­vat ymmärtääk­seni tukea kaupungilta . Jois­sakin piireis­sä ne ovat aika suosit­tu­ja ja niitä jopa syn­tyy lisää.

      3. R.Silfverberg: Tar­koi­tat siis sel­lai­sia joi­den ope­tus­kie­li on muu kuin suo­mi tai ruot­si tai joi­den ope­tus­me­ne­tel­mät eroa­vat, esim opet­ta­vat Stei­n­er-peda­­go­gi­i­kan tms mukaan. Nämä saa­vat ymmär­tääk­se­ni tukea kau­pun­gil­ta . Jois­sa­kin pii­reis­sä ne ovat aika suo­sit­tu­ja ja nii­tä jopa syn­tyy lisää.

        Ihan merkit­tävä osa Helsin­gin “nor­maaleista” kouluista ja etenkin lukioista on hallinta­muodoltaan yksi­ty­isiä koulu­ja, joil­ta kaupun­ki ostaa koulutuspalveluja. 

        https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/

      4. R.Silfverberg: Tar­koi­tat siis sel­lai­sia joi­den ope­tus­kie­li on muu kuin suo­mi tai ruot­si tai joi­den ope­tus­me­ne­tel­mät eroa­vat, esim opet­ta­vat Stei­n­er-peda­­go­gi­i­kan tms mukaan. Nämä saa­vat ymmär­tääk­se­ni tukea kau­pun­gil­ta . Jois­sa­kin pii­reis­sä ne ovat aika suo­sit­tu­ja ja nii­tä jopa syn­tyy lisää.

        En tarkoi­ta. Tänne jäi perusk­oulu-uud­is­tuk­ses­sa taval­lisia suomenkielisiä koulu­ja, joil­la ei ole eri­ty­is­te­htävää, mut­ta jot­ka johde­taan yksi­tyis­es­ti. Helsingis­sä peru­sope­tus­ta anta­vat seu­raa­vat, alem­mas­sa lis­tas­sa myös val­tion koulut ja eri­ty­is­te­htävän saa­neet koulut. 

        Yksi­tyiset sopimuskoulut
        Helsin­gin Suo­ma­lainen yhteiskoulu
        Helsin­gin Uusi yhteiskoulu
        Helsin­gin yhteislyseo
        Hert­toniemen yhteiskoulu
        Kulosaaren yhteiskoulu
        Laut­tasaaren yhteiskoulu
        Maunulan yhteiskoulu
        Munkkiniemen yhteiskoulu
        Oulunkylän yhteiskoulu
        Pohjois-Haa­gan yhteiskoulu
        Töölön yhteiskoulu

        Yksi­tyiset ja val­tion peruskoulut
        Apol­lon yhteiskoulu
        Elias-koulu
        Englan­ti­lainen koulu
        Helsin­gin euroop­palainen koulu
        Helsin­gin Juu­ta­lainen Yhteiskoulu
        Helsin­gin Kris­till­i­nen koulu
        Helsin­gin Montessori-koulu
        Helsin­gin normaalilyseo
        Helsin­gin ran­skalais-suo­ma­lainen koulu
        Helsin­gin Rudolf Stein­er ‑koulu
        Helsin­gin Sak­salainen koulu
        Helsin­gin yliopis­ton Viikin normaalikoulu
        Inter­na­tion­al School of Helsinki
        Marjatta-koulu
        Suo­ma­lais-venäläi­nen koulu
        Valteri-koulu

    2. Yksi­tyiset koulut oli­si­vat parem­pi ratkaisu kuin koulushop­pailu tai asuinalueen val­it­sem­i­nen koulun perus­teel­la (€€€€). Silti tun­tuu aika sika­maiselta sys­tee­mi, jos­sa joku pääsee rahas­ta­maan tuot­teel­la, jon­ka asi­akkaat toimit­ta­vat (fik­sut lapset jot­ka eivät häiriköi ja ovat hyvää seu­raa toisilleen).

      Ihanteel­lis­in­ta olisi tietenkin lisätä taso­ryh­miä, posi­ti­ivista eri­ty­isope­tus­ta ja jopa edis­tyneille tarkoitet­tu­ja koulu­ja perusk­oulu­un. Valikoin­ti edel­lä mainit­tui­hin puh­taan aka­teemisin perustein.

      1. Olli S:

        Ihan­teel­li­sin­ta oli­si tie­ten­kin lisä­tä taso­ryh­miä, posi­tii­vis­ta eri­tyi­so­pe­tus­ta ja jopa edis­ty­neil­le tar­koi­tet­tu­ja kou­lu­ja perus­kou­luun. Vali­koin­ti edel­lä mai­nit­tui­hin puh­taan aka­tee­mi­sin perustein.

        Täl­lainen olisi kuitenkin kam­mo­ta­van epä­tasa-arvoista — kaikille on taat­ta­va sama (yhtä huono) ope­tus, jos­sa fik­sut pär­jäävät joka tapauk­ses­sa, keski­ta­so suorit­taa alle omien kyky­jen­sä ja huonoim­mat putoa­vat vauhdista siir­tyen suo­raan syr­jäy­tymiseen johtavalle polulle. Mitä siitäkin tulisi, jos lap­sille ja nuo­rille annet­taisi­in ope­tus­ta tarpei­den ja kyky­jen mukaisesti…

  6. Kiitos pohdin­nois­tasi. Yksi näköko­h­ta on toki kil­pailulli­nen: jos julki­nen sek­tori hoitaisi ter­vey­den­hoidon, ei poti­las pääse vai­h­ta­maan huonoa hoitoa parem­paan. Tässä on toki se vaikeus, että hoidon parem­muu­den määrit­te­ly on vaikea kysymys ja onko kyse parem­mas­ta yhteiskun­nan resurssien hoi­dos­ta vai juuri tämän nimeno­maisen poti­laan hoi­dos­ta. Itsel­läni on tästä sel­l­ainen koke­mus, kun neu­volas­sa vähätelti­in lapseni sairaut­ta ihan taval­lisek­si lapsen omi­naisu­udek­si (“Kaik­ki vau­vat nyt vähän…”). Kun veimme sit­ten suo­raan koke­neelle las­ten­lääkärille yksi­tyisel­lä, sairaus tun­nis­tet­ti­in heti ja näil­lä tiedoil­la pääsimme sit­ten (julkiseen) sairaalaan tutkimuk­si­in ja hoitoonkin (tarkem­paa pros­es­sia tuos­sa välis­sä en enää muista).

    Toinen kysymys on työn­tek­i­jän mah­dol­lisu­us kil­pailut­taa työ­nan­ta­jaa. Ilman sitä ei ole sitä vähääkään työ­markki­naa mitä nykyään. Eli jos jos­sakin on huono johto, huonot työolot tai huono palk­ka, olisi mah­dol­lisu­us vai­h­taa toiselle työ­nan­ta­jalle. Lääkärikään ei usein ole vapaa vai­h­ta­maan paikkakun­taa puoli­son työ­paikan vuok­si, joten muut­to toiseen maakun­taan ei ole aina vaihtoehto.

    Kun kat­soo julkisen sek­torin työolo­suhtei­ta, niin palkan ja työolo­jen suh­teen parhaas­sa ase­mas­sa tun­tu­vat ole­van sel­l­aiset alat, joil­la merkit­tävä osa työn­tek­i­jöistä voi vali­ta yksi­tyisen työ­nan­ta­jan. Sil­loin julki­nen sek­tori joutuu taipumaan edes jos­sain määrin vas­taavi­in työe­htoi­hin kuin yksi­tyi­nen. Esimerkik­si teknisen, kau­pal­lisen ja lakialan korkeak­oulute­tut, sekä lääkärit. Sen sijaan opet­ta­jat, merkit­tävä osa hoito­henkilökun­nas­ta, poli­isit, pelas­ta­jat ja soti­laat joutu­vat tyy­tymään julkisen sek­torin työoloi­hin ja palkkauk­si­in. Viit­taan tässä esimerkik­si siihen, että esimerkik­si poli­i­seille ei val­tio ole suos­tunut mak­samaan vir­ka-asus­sa vir­ka-autol­la tehtyä työ­matkaa Lapista pääkaupunkiseudulle EU-puheen­jo­hta­ju­uskaut­ta tur­vaa­maan, vaan se on las­ket­tu omak­si (vapaa)ajaksi (TS 14.5.2019).

    Väit­täisin, että kun julk­isu­udessa yleen­sä puhutaan julkisen sek­torin koulutet­tu­jen nais­val­tais­ten alo­jen palkkake­hi­tyk­sen jäl­keen­jääneisyy­destä, niin nämä julkisen sek­torin hal­lit­semien alo­jen miehet ovat suurin piirtein yhtä lail­la sorrettuja.

    Eli jotenkin mei­dän pitäisi saa­da julkiset palve­lut toim­i­maan a) ilman että palve­lut ote­taan työn­tek­i­jöi­den selkä­na­has­ta huonol­la palkkauk­sel­la ja työolo­suhteil­la ja b) ilman että palvelu potilaan/asiakkaan suun­taan on huonoa. En ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta yleen­sä täl­laiset ovat yri­tyk­sis­sä palveluke­hi­tyk­sen ja organ­isoin­nin ongelmia: tuotet­ta ei vain voi myy­dä kalli­im­mal­la kuin mitä hinta/laatu (asi­akkaan koke­ma laatu) suh­teessa kil­pail­i­joi­hin on, ei vaik­ka työn­tek­i­jät oli­si­vat miten kalli­ita tahansa. Se miten hidas­ta, kallista ja jäykkää dig­i­tal­isoin­nin hyö­tykäyt­töön otta­mi­nen on julkisel­la sek­to­ril­la ter­vey­den­hoi­dos­sa ollut, viit­taa siihen että tämän tyyp­pistä osaamista tarvit­taisi­in enemmän.

    Ja toki, olen samaa mieltä että ainakin ope­tus­toimin­nas­sa dig­i­tal­isaa­tios­ta lie­nee vaikea saa­da säästöjä aikaan, ainakaan niin että hin­ta/laatu-suhde paranee.

  7. Julkisen ja yksi­tyisen puolen välil­lä on myös ker­tyvien työvero­jen ero. Yksi­tyisel­lä puolel­la hyv­in­palkatut käyt­tävät työn­sä myymisessä yri­tys­tään. Julkisel­la tämä ei onnis­tu kuin ns vuokralääkäri­ta­pauk­ses­sa. Erään yksi­tyisen puolen toim­i­jan lehtiar­tikke­lin mukaan noin luvuin: liike­vai­h­to 300 M€ ja kokon­ais­li­ike­vai­h­to 400M€, 100 M€ vuodessa verot­tomi­in tai kevyesti verotet­tui­hin yrittäjä-palkansaja_palkkoihin.
    Oikeu­den­mukaisu­u­den vuok­si jokaiselle työn­tek­i­jälle pitäisi mak­saa vain osakey­htiön kaut­ta; ja eläkeläisillekin.

  8. Sain HUSil­ta palvelusetelin kai­hileikkaus­ta varten.
    Valit­tavis­sa oli suuri joukko sairaaloita.

    Mut­ta mikä olisi ollut valintaperuste ?
    Mis­tään ei saatavil­la ver­tailu­ti­etoa esim laadusta.
    Eikä kohtalo­tover­it olleet yhtään parem­pia lähteitä

    Niin­pä val­itsin sen ‚joka oli min­ulle halvin eli sairaala sai per­iä min­ul­ta n 130€ poliklinikkamaksun.
    Val­itsin sen,joka peri vähiten eli n 30€

    Mut­ta leikkaus ei onnis­tunut täysin vaan sain jälkikaihin.

    Ensim­mäisen leikkauk­sen tehnyt sairaala ei ollut vas­tu­us­sa kor­jauk­ses­ta vaan leikkauk­sen teki HUS eli yksi­tyisen huono laatu siir­ret­ti­in kor­jat­tavak­si verovaroin

    1. Lii­an van­ha:
      Sain HUSil­ta pal­ve­luse­te­lin kai­hi­leik­kaus­ta varten.
      Valit­ta­vis­sa oli suu­ri jouk­ko sairaaloita.

      Mut­ta mikä oli­si ollut valintaperuste ?
      Mis­tään ei saa­ta­vil­la ver­tai­lu­tie­toa esim laadusta.
      Eikä koh­ta­lo­to­ve­rit olleet yhtään parem­pia lähteitä

      Niin­pä valit­sin sen ‚joka oli minul­le hal­vin eli sai­raa­la sai per­iä minul­ta n 130€ poliklinikkamaksun.
      Valit­sin sen,joka peri vähi­ten eli n 30€

      Mut­ta leik­kaus ei onnis­tu­nut täy­sin vaan sain jälkikaihin.

      Ensim­mäi­sen leik­kauk­sen teh­nyt sai­raa­la ei ollut vas­tuus­sa kor­jauk­ses­ta vaan leik­kauk­sen teki eli yksi­tyi­sen huo­no laa­tu siir­ret­tiin kor­jat­ta­vak­si verovaroin 

      Mun käsit­täääk­seni jos on saanut HUS:ilta setelin, ne perii kai­hileikkauk­ses­ta aina 75 € / silmä. 

      Kaik­ki saa­vat jälkikai­hin ja se posis­te­taan laserilla.

      1. Silmälääkärin mukaan n 20% saa jälkikaihin.
        Sairaalan asi­akas­palvelun mukaan 1–2%

        Uskon mieluiten tuo­ta silmälääkäriä

      2. Lii­an van­ha:
        Sil­mä­lää­kä­rin mukaan n 20% saa jälkikaihin.
        Sai­raa­lan asia­kas­pal­ve­lun mukaan 1–2%

        Uskon mie­lui­ten tuo­ta silmälääkäriä 

        Ei kan­na­ta uskoa siltä isumal­ta ketään vaan luot­taa tutkimusti­etoon, joka on kenen tahansa saatavissa.

        “Jälkikai­hen esi­in­tyvyys on 2–20 %.”

        Kai­hi
        Käyvän hoidon tiivistelmät
        Suo­ma­laisen Lääkäriseu­ran Duodec­imin, Suomen Silmälääkäriy­hdis­tyk­sen ja Suomen Silmäkirurgiy­hdis­tyk­sen aset­ta­ma työryhmä
        28.3.2019

    2. Lii­an van­ha:
      Sain HUSil­ta pal­ve­luse­te­lin kai­hi­leik­kaus­ta varten.
      Valit­ta­vis­sa oli suu­ri jouk­ko sairaaloita.

      Mut­ta mikä oli­si ollut valintaperuste ?
      Mis­tään ei saa­ta­vil­la ver­tai­lu­tie­toa esim laadusta.
      Eikä koh­ta­lo­to­ve­rit olleet yhtään parem­pia lähteitä

      Niin­pä valit­sin sen ‚joka oli minul­le hal­vin eli sai­raa­la sai per­iä minul­ta n 130€ poliklinikkamaksun.
      Valit­sin sen,joka peri vähi­ten eli n 30€

      Mut­ta leik­kaus ei onnis­tu­nut täy­sin vaan sain jälkikaihin.

      Ensim­mäi­sen leik­kauk­sen teh­nyt sai­raa­la ei ollut vas­tuus­sa kor­jauk­ses­ta vaan leik­kauk­sen teki eli yksi­tyi­sen huo­no laa­tu siir­ret­tiin kor­jat­ta­vak­si verovaroin

      Tässä kitey­tyy hyvin mik­si markki­na­teo­ri­at ja todel­lisu­us eivät kohtaa. Kos­ka kulut­ta­jil­la on todel­lisu­udessa aika vähän infor­maa­tio­ta mis­tään muus­ta kuin hin­nas­ta. Tuskin sairaala jon­ka val­it­sit main­os­ti että “meiltä kai­hileikkauk­set vähän sin­nepäin”, vaan kaik­ki näyt­täy­tyivät samal­ta, etkä voin­ut tietää että mak­saako kil­pail­evas­sa sairaalas­sa sama leikkaus tuplas­ti kos­ka sielä on on paras kai­hileikkauskirur­gi, vai kos­ka sielä on vaikka­pa ahneim­mat omistajat.

      Kos­ka kulut­ta­jil­la on niin vähän oikeaa tietoa ennen ostopäätöstä, ja kos­ka main­on­nas­sa saa käytän­nössä vale­hdel­la silmät päästään, usein­miten kulut­ta­jil­la ei ole muu­ta ratio­naalis­es­ti perusteltavaa vai­h­toe­htoa kuin vali­ta halvin vai­h­toe­hto. Tämä taas aiheut­taa tuot­ta­jis­sa kil­pa­juok­sun “kuka tuot­taa halv­in­ta schaibaa”, mis­sä kär­si­jöinä ovat tuot­teen laatu, kestävyys, työläis­ten työolot ja palkat, ympäristö ja eet­tisyys ylipäätään. Sit­ten kun asi­aa kri­ti­soi, markkin­ausko­vaiset vyöryt­tävät että tätä kulut­ta­jat halu­a­vat sil­lä markki­namekanis­mi tähän ohjaa.

      Mut­ta ei kulut­ta­jalle oikeasti anneta vai­h­toe­hto­ja, sil­lä kulut­ta­jal­la ei ole luotet­tavaa infor­maa­tio­ta yleen­sä näistä asioista lainkaan saatavil­la, tai ainakaan hel­posti saatavil­la. Tuot­teista ei löy­dy tar­ro­ja “tehty lap­si­työvoimal­la”, “valmis­tus­ta varten on poltet­tu Ama­zonin sademet­sää”, “leikkauk­sen suorit­taa lääkäri joka osaa kai­hileikkauk­set teo­ri­as­sa, mut­ta ei käytän­nössä” jne. Jos olisi, niin uskon että maail­ma olisi hie­man erinäköi­nen. Mut­ta eivät tuot­ta­jat halua näitä vapaae­htois­es­ti ker­toa, ja sen takia tarvi­taan tiukkaa julk­ista val­taa joka pakot­taa ja tuo näitä asioi­ta näkyvi­in (ja toki kieltää räikeim­mät asi­at, kuten lap­si­työvoimal­la tehty­jen tuot­tei­den myynnin).

      1. Jark­ko: Täs­sä kitey­tyy hyvin mik­si mark­ki­na­teo­riat ja todel­li­suus eivät koh­taa. Kos­ka kulut­ta­jil­la on todel­li­suu­des­sa aika vähän infor­maa­tio­ta mis­tään muus­ta kuin hinnasta. 

        Palvelusetelin tapauk­ses­sa sen myön­täväl­lä kun­nal­la olisi paljon enem­män resursse­ja selvit­tää palvelun­tar­joa­jien kyvykkyys ja palvelun laatu kuin setelin vas­taan­ot­ta­jal­la. Valitet­tavasti vain taitaa olla hin­ta se tärkein kri­teeri palvelun­tar­joa­jien valin­nas­sa, eikä laadun var­men­t­a­mi­nen kovin paljon kiin­nos­ta. Tässä ei edes tapah­du virkavirhet­tä, kos­ka virkamies vain valmis­telee mitä pyy­det­ti­in, ja luot­ta­mus­mies vain luot­taa että valmis­telti­in niin kuin piti ja päättää 😉

  9. Helen ei ole vieläkään saanut kun­toon siir­toasi­akkaansa ener­giaku­lu­tusseu­ran­taa, joka huononi 12/2020, kun Säv­el-palvelu lop­pui. Olen valit­tanut asi­as­ta siitä saakka.

    Palvelu on keskeinen ener­giasäästön työkalu. 

    Siir­tomo­nop­o­lil­la on ongel­mansa. Vai­h­taisin, jos vain voisin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eikö ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta kuu­lu säh­kön myy­jäl­le? Täl­tä osin Hele­nil­lä on erin­omai­nen palvelu.

        Ei, kos­ka siirtofir­mal­la on paras tieto sähkön kulu­tuk­ses­ta tun­neit­tain ja myös ulkoläm­pöti­lat. Myyjä saa tiedot vain lasku­tus­ta varten.

        Kaikil­la muil­ta siir­tosähkön toimit­ta­jil­ta saan tiedot asian­mukaises­ti pait­si Hele­niltä. Ener­giate­hokku­u­den kannal­ta Helen on selkeästi heiken­tänyt palveluaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikö ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta kuu­lu säh­kön myy­jäl­le? Täl­tä osin Hele­nil­lä on erin­omai­nen palvelu.

        Kulut­ta­jain­for­moin­tia koske­va lak­isääteinen velvoite on sähkön myyjäl­lä, mut­ta kos­ka verkkoy­htiökin laskut­taa, sekin joutuu tarvit­taes­sa anta­maan tiedot lasku­tuk­sen­sa perus­tana olev­as­ta kulu­tuk­ses­ta asi­akkailleen — mikä on käytän­nössä johtanut siihen, että verkkoy­htiöt tar­joa­vat Suomes­sa yleen­sä vas­taa­vat ener­gianku­lu­tusseu­ran­ta­palve­lut kuin sähkön myyjätkin. Yleen­sä Suomes­sa käyt­täjä saa vali­ta, seu­raako kulu­tus­taan myyn­tiy­htiön vai siir­toy­htiön palvelus­ta — vai molem­mista, vai ei mis­tään. Siir­toy­htiöt tar­joa­vat yleen­sä ener­gianku­lu­tusseu­ran­nan myös asi­akkaalle, kos­ka laskut­ta­vat asi­akas­ta yleen­sä käyt­täen lasku­tuk­sen perus­teena kulu­tus­ta, ja laskut­ta­jan­han pitää toki ker­toa, mihin lasku­tus perus­tuu. Osas­sa verkkosähkö­tuot­teista kulu­tus­tun­nil­lakin on merk­i­tys­tä (mm. yösähkö­tuot­teet ja vuo­de­naikasi­ir­to­tuot­teet), jol­loin tun­ti­ta­son tiedot kulu­tuk­ses­ta ovat olen­nainen osa itse lasku­tus­ta. Itse seu­raan sähkön tun­tiku­lu­tustiedot verkkoy­htiön sivuil­ta. Myyn­tiy­htiön sivuil­takin ne saisi, mut­ta en ole nykyisen sähkön myyjäni net­ti­sivuille koskaan vielä kirjautunut.

      3. sit: Kulut­ta­jain­for­moin­tia kos­ke­va laki­sää­tei­nen vel­voi­te on säh­kön myy­jäl­lä, mut­ta kos­ka verk­ko­yh­tiö­kin las­kut­taa, sekin jou­tuu tar­vit­taes­sa anta­maan tie­dot las­ku­tuk­sen­sa perus­ta­na ole­vas­ta kulu­tuk­ses­ta asiak­kail­leen — mikä on käy­tän­nös­sä joh­ta­nut sii­hen, että verk­ko­yh­tiöt tar­joa­vat Suo­mes­sa yleen­sä vas­taa­vat ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta­pal­ve­lut kuin säh­kön myy­jät­kin.Yleen­sä Suo­mes­sa käyt­tä­jä saa vali­ta, seu­raa­ko kulu­tus­taan myyn­tiyh­tiön vai siir­to­yh­tiön pal­ve­lus­ta — vai molem­mis­ta, vai ei mis­tään. Siir­to­yh­tiöt tar­joa­vat yleen­sä ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­nan myös asiak­kaal­le, kos­ka las­kut­ta­vat asia­kas­ta yleen­sä käyt­täen las­ku­tuk­sen perus­tee­na kulu­tus­ta, ja las­kut­ta­jan­han pitää toki ker­toa, mihin las­ku­tus perus­tuu. Osas­sa verk­ko­säh­kö­tuot­teis­ta kulu­tus­tun­nil­la­kin on mer­ki­tys­tä (mm. yösäh­kö­tuot­teet ja vuo­den­ai­ka­siir­to­tuot­teet), jol­loin tun­ti­ta­son tie­dot kulu­tuk­ses­ta ovat olen­nai­nen osa itse las­ku­tus­ta. Itse seu­raan säh­kön tun­ti­ku­lu­tus­tie­dot verk­ko­yh­tiön sivuil­ta. Myyn­tiyh­tiön sivuil­ta­kin ne sai­si, mut­ta en ole nykyi­sen säh­kön myy­jä­ni net­ti­si­vuil­le kos­kaan vie­lä kirjautunut.

        Asial­lis­es­ti ottaen tuo lakivelvoite on väärin­päin, kos­ka alueel­lisel­la siir­toy­htiöl­lä on paras tieto alueen läm­pötiloista ja muis­takin sääoloista. Itsel­läni siir­toy­htiöt ovat Her­rfors, Rovakaira, Helen ja Caruna, kun myyn­tiy­htiö on Imatra.

      4. Helen nyt kuitenkin joutuu nou­dat­ta­maan lakia. Laki myös velvoit­taa pitämään sähköy­htiön ja verkkoy­htiön rahat tiukasti eril­lään. Hele­nil­lä on omille asi­akkailleen tar­jol­la erit­täin hyvä Oma Helen ‑palvelu, joka ker­too sähkönku­lu­tuk­sen tun­neit­tain ja paljon muu­ta. Tämä palvelu on toteutet­tu sähköy­htiön rahoil­la, joten sen siirtämi­nen verkkoy­htiön puolelle olisi ongel­mallista. Sil­loin kai kulut pitäisi jakaa, mut­ta reg­u­laat­tori tuskin tätä hyväksy­isi, kos­ka palve­lu­tar­joami­nen ei kuu­lu verkkoy­htiölle eikä sik­si hyväksy sen kus­tan­nusten sälyt­tämistä siirtomaksuun..
        Kun siis ostat sähkön Ima­tral­ta, käytä hei­dän palvelu­jaan. Siitähän sinä maksat.
        Uskoin, että Ima­tral­lakin on saatavil­la läm­pöti­latiedot kaikkial­ta Suomes­ta ja jopa ulko­mail­ta. Ei niitä läm­pötilo­ja tarvitse käy­dä itse mittaamassa.

      5. Min­ul­la oli sähkön­toimit­ta­janakin Helen, mut­ta sähkönku­lu­tus­ta ei ole voin­ut seurata.

        Olen ollut yhtey­dessä Helenin asiakaspalveluun,mutta en ole saanut mitään vastausta.

        Vai­h­doin sähkön toimit­ta­jaa mut­ta näyt­tää sitä,että kulu­tuk­sen seu­ran­ta on Helsingis­sä on toiveajattelua

      6. Mitä Liian van­ha taas sös­sii? Itsel­läni kesti noin 30 sekun­tia kir­jau­tua Oma­He­len palvelu­un ja näen sieltä oman sähkönku­lu­tuk­seni tun­nin, päivän, viikon, kuukau­den tai vaik­ka vuo­den tarkku­udel­la. Ja jos Liian Van­ha ostaa sähkön­sä Jostain Muus­ta Yhtiöstä niin mene sinne Jonkun Muun Yhtiön palvelu­un kysymään kulutuksiasi.

  10. Osmo, tämä uusi laiska on huono.

    Uusim­mat artikke­lit ja kom­men­tit tule­vat blo­gin etu­sivun alalaitaan, toisin kuin aiem­min kun ne oli­vat sivun reunas­sa. Käytän iPadin Safaria.

    Alalaitaan on pii­i­i­i­i­i­i­itkä mat­ka. Aiem­min uudet kom­men­tit näki heti. Jos tästä pääsee selaimen ase­tusjumpal­la, niin ker­tokaa heti!

  11. Ei min­ul­takaan kulu Helenin sivuille kir­jau­tu­miseen kuin 10 sekuntia.
    Mut­ta kulu­tus­lu­vut ovat van­ho­ja eikä sivu päivity
    Excel näyt­tää myös nollaa
    Ja tilas­to näyt­tää vain vuosikulutuksia

      1. En saa tieto­ja myöskään uud­es­ta yhtiöstä, kos­ka Helen ei kuulem­ma toimi­ta teto­ja. Joku takkuaa Helenis­sä. En saa myöskään vas­tauk­sia Heleniltä

      2. Hele­nil­lä on lois­ta­va palvelu Helenin asi­akkaille, mut­ta muut yhtiöt vas­taa­vat itse omista asi­akkaistaan ja hei­dän palveluista. Vali­ta oma­lle yhtiölle­si. Hele­nille asia ei mitenkään voi kuu­lua, jos et ole Helenin asiakas.

  12. Heh ‚kyl­lä sen kulu­tuk­sen perustiedon tuot­taa Helen.
    Ja jos sähköy­htiöni ei saa kulu­tusti­etoa Hele­niltä niin ei se hoi antaa sitä minullekaan.

    Voihan olla,että yhtiöni huijaa.

    Mut­ta en vielä täl­lä istu­mal­la usko että kun sähköy­htiö vai­h­tuu niin se käy asen­ta­mas­sa min­ulle mittarinsa.

    Etenkin kun Helen on ostanut oman uni­ikin sähkön­mit­tausjär­jestelmän ja toimit­taa tiedon kulu­tuk­ses­ta sähköyhtiöille.

    Voi tietysti,että nykyi­nen sähköy­htiöni hui­jaa min­ua ja syyt­tää Heleniä omista töppäyksistään.
    Ei mikään uusi asia monitoimittajaympäristöissä

      1. En ole muu­ta väittänytkään.
        Mut­ta jostain­han se myyn­tiy­htiökin tieton­sa saa.

        En ole huomannut,että mit­tar­i­ani olisi vai­hdet­tu myyn­tiy­htiön mit­tari­in eikä edes Helenin mit­tarin mobi­ilili­it­tymää päivitet­ty uuden yhtiön liittymäksi.

        Eli tiedot välit­tyvät edelleen Helenin tieto­jär­jestelmi­in ja niistä edelleen sähkön myyjän järjestelmiin.

        Sähkön­myyjän väite on ettei tietoa tule Hele­niltä. Ei ainakaan kohtu­ullises­sa ajassa

        Voihan olla,että teknolo­gia on muut­tunut siitä kun teimme ensim­mäisiä kaukolukusysteemeitä.

        Ellei niin kan­nat­taa lyhen­tää Helenin byrokra­ti­avi­ivet­tä tai reklam­oi­da sähkön myyjän väit­teitä ao fir­man johdolle

      2. Helen sähköverkon tiedot eivät väl­i­ty Helen oy:lle. Niiden välil­lä on lain vaa­ti­ma palo­muuri. Helebn oy välit­tää vas­taavasti tiedot omille asi­akkailleen riip­pumat­ta siitä, minkä verkon kaut­ta sähkö toimite­taan tilaajalle.

      3. Ainakin Caruna joka on sähköverkon ylläpitäjä Espoos­sa ja suures­sa osas­sa muu­ta Suomea, ker­too sivuil­laan rek­isteröi­tyneille käyt­täjille kulu­tusti­eto­ja päivän tarkku­udel­la. Myös läm­pöti­lati­eto­ja on mut­ta parin päivän viiveeel­lä. Sähkömit­tar­it kulut­ta­jien kohteis­sa omis­taa juuri verkon ylläpitäjä.
        Helsingis­sä siis Helen on se verkon ylläpitäjä jon­ka pitäisi jär­jestää samat palvelut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.