Oden vaaliohjelma (11) Yksityiset palvelut

Olen vaa­li­ko­neis­sa vas­tan­nut ole­va­ni osit­tain samaa miel­tä sii­tä, että sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja tulee ulkois­taa enem­män yksi­tyis­ten tuot­ta­mik­si. Täs­sä poik­ke­sin jon­kin ver­ran puo­lu­ee­ni muis­ta ehdok­kai­ta. Täl­löin tar­koi­tin sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja, en esi­mer­kik­si peruskoulua.

Asia on moni­mut­kai­nen ja sik­si tär­keä. Yri­tän ava­ta sitä lyhyesti. 

Jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on kustannustehokkainta

Peri­aat­tees­sa olen sitä miel­tä, että vero­ra­hoit­tei­nen ter­vey­den­huol­to on paras ja kus­tan­nus­te­hok­kain. Kun olin aika­naan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri, etee­ni osui Maa­il­man­pan­kin (jota kukaan ei ole syyt­tä­nyt vasem­mis­to­lai­suu­des­ta) kan­nan­ot­to, jos­sa varoi­tet­tiin poh­jois­mai­ta luo­pu­mas­ta vero­ra­hoit­tei­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta ja siir­ty­mäs­tä vakuu­tus­muo­toi­seen ja yksi­tyi­ses­ti tuo­tet­tuun terveydenhuoltoon.

Vero­ra­hoit­tei­nen on kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa, kos­ka sen kan­nus­ti­met ovat kun­nos­sa. Hoi­to­pää­tök­sis­sä arvioi­daan toden­nä­köi­siä ter­veys­hyö­ty­jä, joi­ta ver­ra­taan kus­tan­nuk­siin. Hoi­to on kan­nat­ta­vaa, jos hyö­dyt ylit­tä­vät kus­tan­nuk­set. Yksi­tyi­sen hoi­don kan­nal­ta taas hoi­to on kan­nat­ta­vaa, jos joku mak­saa siitä.

Vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to on sik­si todel­la pal­jon kal­liim­paa kuin jul­ki­nen. Rahaa haas­kau­tuu kus­tan­nus­te­hot­to­maan hoi­toon. Vakuu­tus­yh­tiöt ovat pys­tyt­tä­neet val­ta­van byro­kra­tian vah­ti­maan sai­raa­loi­ta, jot­ta nämä eivät varas­tai­si vakuu­tus­yh­tiöi­den raho­ja. Uusin suun­taus on, että vakuu­tus­yh­tiöt osta­vat sai­raa­lat omikseen.

Yksi­tyi­set tuot­ta­vat sitä mis­tä niil­le mak­se­taan. Kun mak­saa vää­ris­tä asiois­ta saa vää­riä asioi­ta. Pitäi­si siis mak­saa oikeis­ta asiois­ta, mut­ta tätä tapaa ei ole löy­det­ty missään.

Siis­pä peri­aat­tees­sa jul­ki­nen, vero­ra­hoit­tei­nen hoi­to on parempi.

Yksi­tyi­set ovat parem­pia organisoimaan

Koli­kol­la on kui­ten­kin toi­nen­kin puoli.

Vaik­ka yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to haas­kaa rahaa kus­tan­nus­te­hot­to­maan hoi­toon, ne teke­vät kui­ten­kin tem­pun kuin tem­pun (yleen­sä) hal­vem­mal­la ja jopa parem­min. Ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti parem­min johdettuja.

Kaik­ki yksi­tyi­set eivät toki ole huo­nom­pia kuin kaik­ki jul­ki­set, mut­ta jos yksi­tyi­nen on huo­no, se menee yleen­sä nurin. Ja jos sen toi­mi­tus­joh­ta­ja on tum­pe­lo, hänet vaih­de­taan. Jul­ki­sel­la se vaih­tuu sit­ten kun 68 vuo­den elä­kei­kä on saa­vu­tet­tu, jos vähän saa kärjistää.

Myös hen­ki­lö­kun­ta viih­tyy parem­min joh­de­tuis­sa yksi­köis­sä paremmin.

Salin vasem­mal­ta lai­dal­ta vas­tus­te­taan yksi­tyi­siä esi­mer­kik­si seu­raa­vil­la argumenteilla:

Vaik­ka ne teke­vät kai­ken edul­li­sem­min, nii­tä ei voi suo­sia, kos­ka ne pii­lot­ta­vat voit­ton­sa vero­pa­ra­tii­sei­hin.

Teke­vät siis hal­vem­mal­la ja parem­min ja sit­ten jää vie­lä voit­toa piilotettavaksi?

Ne mak­sa­vat hen­ki­lö­kun­nal­le huo­nos­ti ja vai­keut­ta­vat jul­kis­ten lai­tos­ten toi­min­taa hou­kut­te­le­mal­la näil­tä henkilökuntaa. 

Voi­si kysyä, jos näin on, mik­si hen­ki­lö­kun­ta halu­aa siir­tyä hyvis­tä työ­pai­kois­ta jul­ki­sel­la riis­tet­tä­väk­si yksityiselle?

Niin­pä pitäi­si miet­tiä, miten saa yhdis­te­tyk­si yksi­tyi­sen parem­man orga­ni­saa­tion ja sen, että jul­ki­sel­la sek­to­ril­la teh­dään oikei­ta asioita.

Yksi vas­taus on, että jul­ki­nen sek­to­ri päät­tää hoi­dos­ta ja yksi­tyi­nen toteut­taa sen. Jos lonk­ka­leik­kaus on yksi­tyi­sen toteut­ta­ma­na hal­vem­pi, jul­ki­nen sek­to­ri voi ostaa lonk­ka­leik­kauk­sia yksi­tyi­sil­tä niin, että leik­kauk­sen tar­ve on pää­tet­ty julkisella.

Edel­li­sel­lä sote-kier­rok­sel­la kokoo­mus ajoi sil­mät kii­luen yksi­tyi­sil­le oikeut­ta ”valin­nan­va­pau­den” nimis­sä hoi­taa poti­lai­ta vaik­ka se oli­si kal­liim­paa kuin jul­ki­sel­la – ja tämän jäl­keen var­mas­ti oli­si ollut – ja vie­lä niin, että yksi­tyi­nen päät­tää hoi­dois­ta. Se oli­si tul­lut todel­la kal­liik­si. Näin vedet­tiin lokaan hyvä sana, valinnanvapaus.

Valin­nan­va­paus

Sil­loin kun hoi­don laa­dul­la on suu­ri mer­ki­tys ihmi­sen hyvin­voin­nil­le, pitäi­si olla oikeus vali­ta hoi­to­paik­ka. Ajat­te­len täl­löin vanhuspalveluja.

Vii­mei­nen työ­ni perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä oli käyn­nis­tää han­ke pal­ve­luse­te­leis­tä. Vir­ka­mies ei suos­tu­nut esit­te­le­mään ja sik­si annoin sen kans­lia­pääl­li­kön esi­tel­tä­väk­si. Alle­kir­joi­tin pape­rin 8:15, kun pre­si­dent­ti myön­si minul­le vapau­tuk­sen teh­tä­väs­tä klo 11.

Pal­ve­luse­te­lin avul­la hoi­do­kis­ta tulee asia­kas, joka tuo rahat muka­naan. Van­hus­pal­ve­lu­jen tapauk­ses­sa hän voi­si tuo­da muka­naan myös omaa rahaa, sil­lä vii­mei­sis­sä kää­re­lii­nois­sa ei ole tas­ku­ja. Näin syn­tyi­si mark­ki­nat myös hoi­don laadulle.

Joh­tai­si­ko se jul­ki­ses­ti rahoi­te­tun hoi­don rap­pioon? En usko, pikem­min­kin tuli­si kirit­tä­jä. Sinän­sä varak­kaat ihmi­set voi­si­vat mak­saa hoi­dos­taan myös jul­ki­sel­la puo­lel­le enem­män, mut­ta se on toi­nen asia.

Olin tilai­suu­des­sa kes­kus­tel­la ruot­sa­lai­sen Atten­don joh­ta­jan kans­sa suo­ma­lai­ses­ta van­hus­ten­hoi­dos­ta. Hän sanoi, että suo­ma­lai­sil­le on vai­kea tar­jo­ta laa­du­kas­ta hoi­toa, kun meil­lä on pää­tet­ty että sen pitää olla olen­nai­ses­ti hal­vem­paa kuin Ruotsissa.

Mik­si jul­ki­nen toi­mii niin huonosti

Perus­ky­sy­mys kui­ten­kin on, mik­si jul­ki­set yksi­köt toi­mi­vat niin huonosti?

Kysy­mys on joh­ta­mi­ses­ta. Yksi­köi­den pitäi­si olla auto­no­mi­sia ja nii­den pitäi­si olla net­to­bud­je­toi­tu­ja niin, että ne voi­si­vat päät­tää itse rahankäytöstään.

Olen ollut nel­jä vuot­ta Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja­na. On iha­nan vapaut­ta­vaa, että se on itse­näi­nen yhtiö, joka voi rat­kais­ta omat asian­sa niin kuin hyväk­si näkee. Pää­tim­me esi­mer­kik­si panos­taa sata mil­joo­naa euroa tuu­li­voi­maan, ja las­kem­me saa­vam­me sii­tä todel­la hyvän tuo­ton. Ei oli­si onnis­tu­nut, jos se oli­si ollut kau­pun­gin virasto.

Saman­lais­ta itse­näi­syyt­tä tar­vit­tai­siin jul­ki­siin soteyk­si­köi­hin. Nii­den ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si olla yhtiöi­tä. Talou­del­li­nen ja toi­min­nal­li­nen itse­näi­syys on olen­nais­ta. Sote-yksi­kön joh­ta­jal­la pitäi­si olla toi­mi­tus­joh­ta­jan val­tuu­det – ja toi­mi­tus­joh­ta­jan irtisanomissuoja.

 

37 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (11) Yksityiset palvelut”

  1. Tämä koh­ta mietitytti:

    “Ne mak­sa­vat hen­ki­lö­kun­nal­le huo­nos­ti ja vai­keut­ta­vat jul­kis­ten ali­tos­ten toi­min­taa hou­kut­te­le­mal­la näil­tä henkilökuntaa. ”

    Voi­si kysyä, jos näin on, mik­si hen­ki­lö­kun­ta halu­aa siir­tyä hyvis­tä työ­pai­kois­ta jul­ki­sel­la riis­tet­tä­väk­si yksityiselle?”

    Ymmär­tääk­se­ni nuo kri­tii­kit ovat koh­dis­tu­neet ERI HENKILÖSTÖÖN. Yksi­tyi­nen puo­li vetää eri­tyi­ses­ti lää­kä­rei­tä, kos­ka yksi­tyi­nen puo­li mak­saa parem­paa palk­kaa lää­kä­reil­le, ja pys­tyy tar­joa­maan myös muka­vam­mat työ­ajat, eli yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yleen­sä lää­kä­rit itse päät­tä­vät omat työ­ai­kan­sa, ja vas­taan­ot­to­ja on tar­jol­la sil­loin kun lää­kä­ri on töis­sä. Jul­ki­sel­la puo­lel­la on vir­ka-ajat ja päi­vys­tys­tä, kun vuo­ro­työ on kiel­let­ty ja kun sitä ei ole sal­lit­tu, että esim. ter­veys­kes­kuk­sen lää­kä­ri­pal­ve­lut oli­si­vat tar­jol­la vain nii­nä kel­lo­nai­koi­na kun lää­kä­ri mis­sä­kin kuus­sa halu­aa käy­dä töis­sä. Sen sijaan esi­mer­kik­si lähi­hoi­ta­jil­le yksi­tyi­nen sek­to­ri mak­saa ilmei­ses­ti vie­lä huo­nom­min kuin jul­ki­nen sek­to­ri. Lää­kä­rei­tä ei ole Suo­mes­sa juu­ri­kaan työt­tö­mi­nä, mut­ta hoi­ta­jia on työt­tö­myys­kor­tis­tos­sa (jul­ki­sis­ta toi­sen­lai­sis­ta puheis­ta huo­li­mat­ta). Työt­tö­mäl­lä tai työt­tö­myy­su­han alai­sel­la ei ole kau­heas­ti varaa vali­ta, jos oman alan töi­tä tar­jo­taan — on palk­ka mitä tahan­sa. Jos kiel­täy­tyy viral­li­ses­ta työ­tar­jouk­ses­ta ja TE-toi­mis­to saa sen tie­tää, on edes­sä tulo­ton karenssi.

    Mitä hoi­toon tulee, niin omat koke­muk­se­ni ovat sel­lai­set, että jul­ki­nen hoi­to on ollut laa­dul­taan yleen­sä parem­paa kuin yksi­tyi­nen. Ainoa ongel­ma on ollut hoi­toon­pää­sy­ajois­sa, jot­ka pahim­mil­laan ovat ollet tasol­la, että edes hoi­to­jo­noon ei ole saa­nut nime­ään, kos­ka hoi­toai­ko­ja ei ole ollut seu­raa­vaan 6 kuu­kau­teen tar­jol­la, ja kos­ka hoi­to­jo­not pitää pitää enin­tään 6 kuu­kau­den mittaisena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ymmär­tääk­se­ni nuo kri­tii­kit ovat koh­dis­tu­neet ERI HENKILÖSTÖÖN. Yksi­tyi­nen puo­li vetää eri­tyi­ses­ti lää­kä­rei­tä, kos­ka yksi­tyi­nen puo­li mak­saa parem­paa palk­kaa lää­kä­reil­le, ja pys­tyy tar­joa­maan myös muka­vam­mat työ­ajat, eli yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yleen­sä lää­kä­rit itse päät­tä­vät omat työ­ai­kan­sa, ja vas­taan­ot­to­ja on tar­jol­la sil­loin kun lää­kä­ri on töissä.

      Ei se näin mene. Jul­ki­sel­la puo­lel­la on vai­kea saa­da myös­kään hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, kos­ka tämä hakeu­tuu yksityiselle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kun­tien suu­rin ongel­ma on ammat­ti­tai­don puu­te ter­veys- ja sosi­aa­li­toi­men pal­ve­lui­den ostamisessa.

        Ojan­kai­vuun ostoon resurs­sit juu­ri ja juu­ri riittävät.
        Eikä han­kin­nan tavoi­te edes ole pal­ve­lui­den paran­ta­mi­nen eikä kus­tan­nus­ten hallinta.
        Tär­kein kri­te­rio on pitää yllä mie­li­ku­vaa itse­näi­ses­tä kunnasta.
        Hin­nal­la mil­lä hyvänsä .
        Monu­men­taa­li­nen terk­ka­ri ja van­hain­ko­ti antaa kuvaa itse­näi­ses­tä ja hyvin­voi­vas­ta yhteisöstä.

        Hyvä esi­merk­ki on Rääk­ky­lä. Kun kun­ta ei osan­nut teh­dä sopi­mus­ta niin kun­ta ulkois­ti ter­vey­den­hoi­ton­sa suu­rel­le yritykselle
        Sopi­muk­sen teki palveluntuottaja,joka pis­ti sop­pa­riin pik­ku sian.
        Aluk­si kaik­ki sujui hyvin ja pal­ve­lu para­ni ja kun­ta ylis­ti hyvää ratkaisuaan
        Mut­ta vii­den vuo­den kulut­tua sika löy­tyi ja kun­ta oli­kin yhtäk­kiä vel­kaa pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le 5 miljoonaa.
        Kun­nan ammat­ti­tai­to ei riit­tä­nyt neu­vot­te­lus­sa ja kun­ta jou­tui hyväk­sy­mään lisälaskun.
        Kun­ta oli käy­tän­nös­sä konkurssissa.
        Onnek­si Sipi­län SOS hal­li­tus pelas­ti kunnan

        Mut­ta kus­tan­nus­ten nousu jäi pysy­väk­si ja pal­ve­lu­ta­so jou­dut­tiin leik­kaa­maan huo­nom­mak­si kuin ennen sopimusta.

        Mut­ta onhan kun­nas­sa kal­lis itsenäisyysmonumentti

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Pit­kä lis­ta tapauk­sia jos­sa mum­mo on lai­tett­tu yksi­tyi­seen hoi­va­ko­tiin ja sit­ten mum­mo onkin jää­nyt heit­teil­le, kun kukaan ei val­vo ja yri­tys ei väli­tä. Aika­lail­la vesit­tää argu­men­tin, että yksi­tyi­sis­tä huo­not puto­aa pois ja että valin­nan­va­paus on joku aito argu­ment­ti, kun miten voi vali­ta paras­ta tai edes hyvää, kun ei oikeas­ti voi tie­tää yri­tyk­sen päi­vit­täis­tä toi­min­taa jos ei itse ole päi­vit­täin pai­kal­la kyt­tää­mäs­sä. Rahaa teh­dään kar­si­mal­la kulut, eli pal­ve­lut, mini­miin ja sit­ten ollaan jo sii­nä ettei kukaan vie ros­kia tai edes ruo­ki kun­nol­la. Yhtä­lail­la jos omais­ten pitää päi­vit­täin käy­dä val­vo­mas­sa tilan­net­ta, niin se vesit­tää sit­ten koko hoi­don idean. Pas­ka kult­tuu­ri Suo­mes­sa, jos­sa elä­män lop­pu­vai­hees­sa yhteis­kun­ta heit­tää tur­ha­na teu­raak­si, mut­ta pahim­mil­laan lop­pua voi jou­tua odot­ta­maan vuo­si­kau­pal­la sur­keis­sa olois­sa, kun taas teu­ra­se­läin saa sen­tään napin otsaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Pit­kä lis­ta tapauk­sia jos­sa mum­mo on lai­tett­tu yksi­tyi­seen hoi­va­ko­tiin ja sit­ten mum­mo onkin jää­nyt heit­teil­le, kun kukaan ei val­vo ja yri­tys ei väli­tä. Aika­lail­la vesit­tää argu­men­tin, että yksi­tyi­sis­tä huo­not puto­aa pois 

      Vii­me vuo­si­na täs­sä on ker­ty­nyt koke­mus­ta yksi­tyi­sis­tä ja jul­ki­sis­ta van­hus­ten hoi­to­lai­tok­sis­ta eri puo­lel­ta Suo­mea. Huo­noin on ollut jul­ki­nen pie­ni lai­tos pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la. Paras on ollut yksi­tyi­nen, sää­tiö­poh­jai­sen toi­mi­jan lai­tos. Kun­nal­li­nen toi­min­ta näyt­tää ole­van var­sin kaa­va­mai­ses­ti toteu­tet­tua enkä nyt läh­ti­si kehua retos­te­le­maan laa­dul­la. Vali­tet­ta­vas­ti kun­nal­li­ses­ta toi­min­nas­ta hei­koim­mat eivät putoa mil­lään pois, toi­sin kuin yksi­tyi­ses­sä toi­min­nas­sa, jos­sa mark­ki­na oikeas­ti toi­mii tiput­taen heik­ko­ja pois. Täs­tä­kin olen näh­nyt usei­ta esimerkkejä.

      Kun­nat tus­kai­le­vat ensi­si­jai­ses­ti kus­tan­nus­ten kans­sa. Mie­len­kiin­toi­sia ja par­haim­mil­laan hyvin toi­mi­via vaih­toeh­to­ja on myös syn­ty­nyt yhteis­työs­sä jul­kis­ten toi­mi­joi­den ja yksi­tyis­ten yrit­tä­jien työn tuloksena. 

      Oleel­li­sin­ta kui­ten­kin lie­nee, että van­hus­ten­hoi­to on nyky­ään kui­ten­kin aivan jotain muu­ta kuin muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä sitten.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Van­hus­pal­ve­lu­jen tapauk­ses­sa hän voi­si tuo­da muka­naan myös omaa rahaa, sil­lä vii­mei­sis­sä kää­re­lii­nois­sa ei ole taskuja.”

    Tämä oli­si todel­la tär­ke­ää saa­da toi­mi­maan. Suo­mes­sa on tosi varak­kai­ta, mut­ta pie­ni­tu­loi­sia van­huk­sia, jot­ka naut­ti­vat ilmai­ses­ta hoi­dos­ta. Yhteis­kun­ta mak­saa, jot­ta perin­töä jää enem­män. Par­haas­sa tapauk­ses­sa nämä (tai peri­kun­ta) vie­lä valit­ta­vat, miten hoi­to on huo­noa. Pitäi­si saa­da rikas asuk­ki mak­sa­maan sata­nen päi­väs­sä sii­tä, että saa pre­mium-hoi­toa. Vasem­mis­to tie­tys­ti vas­tus­taa, vaik­ka täs­sä roko­te­taan rikkaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Oma isä­ni viet­ti vii­mei­set ajat jul­ki­sen puo­len hoi­va­pai­kal­la. 7000
      euron brut­toe­lä­ke (net­to 4000)meni hoi­vaan siten, että ”omaa rahaa” jäi 185 e/kk. Näin, kos­ka hoi­van las­ken­nal­li­nen hin­ta ylit­ti tuon 4 000. Takuu­elä­ke­läi­nen sai saman hoi­van ja hänel­le­kin jäi ko käyt­tö­ra­ha. Juris­ti-isä­ni maka­si samas­sa huo­nees­sa demen­toi­tu­neen, huu­ta­van van­huk­sen kans­sa. Oli­si­ko vie­lä hänen pank­ki­ti­lin­sä­kin pitä­nyt tyh­jen­tää hoi­van maksamiseksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tie­to­si ovat oikein ja tuops­sa ovat kaik­ki fak­tat, isää­si koh­del­tiin vää­rin. Net­toe­läk­kees­tä oli­si pitä­nyt jää­dä itsel­le 15%, siis noin 600 €.

        Tosi­aan tuos­sa tai­sin sekoit­taa, mut­ta se ei muu­ta isoa kuvaa. Ne, joil­la on suu­ret eläk­keet, mak­sa­vat hoi­vas­ta lähes todel­li­sen kus­tan­nuk­sen. Ne, jot­ka eivät ole olleet lain­kaan työ­elä­mäs­sä, pal­ki­taan täs­sä loppusuoralla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tie­to­si ovat oikein ja tuops­sa ovat kaik­ki fak­tat, isää­si koh­del­tiin vää­rin. Net­toe­läk­kees­tä oli­si pitä­nyt jää­dä itsel­le 15%, siis noin 600 €.

        Ei pidä paik­kaan­sa. Isä­ni viet­ti vii­mei­set kuu­kau­ten­sa pal­ve­lu­ta­los­sa ja koko elä­ke meni hoi­to­mak­sui­hin + 2000–3000€ kun­nan rahaa.

        Avain­sa­na on palvelutalo,silloin kun­ta voi hin­noi­tel­la pal­ve­lun vapaasti.
        Olin yhtey­des­sä Aviin ja minis­te­ri­öön ja kaik­ki vah­vis­ti­vat hin­noit­te­lun ole­van oikea.

        Jos isä­ni oli­si ollut van­hain­ko­dis­sa niin sil­loin tuo omaan käyt­töön varat­ta­va raha oli­si pitä­nyt paikkansa.

        Eläk­keen lisäk­si kun­ta oli­si kon­fis­koi­nut isän sääs­töt 5000€ ylit­tä­väl­tä osalta.
        Tämä­kin oli­si ollut Avin/ministeriön mukaan laillista.
        Tuol­la 5000 kate­taan hautauskulut

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Yksi­tyi­set” kou­lut Hel­sin­gis­sä ovat ket­te­räm­piä vaik­ka var­si­nai­nen mark­ki­na­me­ka­nis­mi puut­tuu­kin — toi­mi­joi­den omal­la val­lal­la on väliä. Kau­pun­gin kou­luis­sa ei reh­to­reil­la ole val­taa, vaan tavoit­teet ja ihmeel­li­set kon­sult­ti­kek­sin­nöt ilmiö­op­pi­mi­si­neen tule­vat ylhääl­tä jäy­käs­ti. Yksi­tyi­sel­tä kopioi­dut tulos­palk­kiot näyt­täy­ty­vät leik­ki­paik­kioi­na joil­la ei ole mer­ki­tys­tä työn kannaltam.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Jos suo­ma­lai­sen perus­kou­lun taso on niin hyvä, tasa-arvoi­nen ja tasa­laa­tui­nen, mitä aja­tel­laan, on tut­kit­tu tai miten asioi­den kou­lus­sa sano­taan ole­van, niin en ymmär­rä mik­si yksi­tyi­siä kou­lu­ja ei sit­ten voi­tai­si perus­taa ja tuo­da perus­kou­lun rin­nal­le vaihtoehdoksi.
    Mikään kil­pai­lu­te­ki­jä tai epä­ta­sa-arvois­ta­va teki­jä­hän ne eivät voi­si em. tapauk­ses­sa olla.
    Vain toi­nen yhtä hyvä jär­jes­tel­mä, eri tavoin vain rahoitettu. 

    Perus­kou­lu ei ole myös­kään mil­lään taval­la min­kään ideo­lo­gian toi­meen­pa­ni­ja, ei enää nykyi­sel­lään, tasa-arvo on saa­vu­tet­tu, niin sano­taan aina kun suo­ma­lai­ses­ta perus­kou­lus­ta puhu­taan. Kyse on ope­tus­suun­ni­tel­man mukai­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta, oppi­mi­ses­ta ja kas­va­tuk­ses­ta vapaas­sa demo­kraat­ti­ses­sa yhteiskunnassa.
    Täs­sä tapauk­ses­sa perus­te­lu ei voi olla myös­kään ideo­lo­gi­nen kun kysy­mys­tä yksi­tyi­sis­tä kou­luis­ta arvioi­daan. Kiel­toa ei voi­da perus­tel­la arvoil­la tms. Eivät­kä yksi­tyi­set kou­lut oli­si mää­ri­tel­tä­vis­sä miten­kään “oikeis­to­lai­sik­si” tai rik­kai­den kou­luik­si, kos­ka par­haat asiat ja arvot ovat jo toteu­tu­neet maa­il­man par­haas­sa suo­ma­lai­ses­sa peruskoulussa. 

    Jos asiat sit­ten eivät ole­kaan niin hyvin kuin sano­taan ja halu­taan uskoa, vaan on suu­ria ero­ja perus­kou­lu­jen välil­lä, ope­tus ei eri syis­tä ole­kaan tasa­laa­tuis­ta, kou­lu­tus ei ole tasa-arvois­ta ja “maa­il­man huip­pua”, sil­loin tilan­ne on toi­nen. Sil­loin yksi­tyis­tet­ty rin­nak­kai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä voi­si oikeas­ti olla haas­teel­li­nen yhteis­kun­nan halua­mil­le arvoil­le. Täs­sä tapauk­ses­sa suo­ma­lai­sen perus­kou­lun tilas­ta pitäi­si sit­ten puhua totta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos varak­kai­den lap­set siir­ty­vät yksi­tyi­siin kou­lui­hin (köy­hil­lä­hän näi­hin ei ole varaa­kaan), on aiheel­li­nen pel­ko että päät­tä­jien (jot­ka kes­ki­mää­rin ovat pal­jon kes­ki­ver­toa varak­kaam­pia) halu yllä­pi­tää jul­ki­sen perus­kou­lun kor­ke­aa tasoa las­kee merkittävästi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kil­go­re:
        Jos varak­kai­den lap­set siir­ty­vät yksi­tyi­siin kou­lui­hin (köy­hil­lä­hän näi­hin ei ole varaa­kaan), on aiheel­li­nen pel­ko että päät­tä­jien (jot­ka kes­ki­mää­rin ovat pal­jon kes­ki­ver­toa varak­kaam­pia) halu yllä­pi­tää jul­ki­sen perus­kou­lun kor­ke­aa tasoa las­kee merkittävästi.

        Yksi­tyis­kou­luis­sa Hel­sin­gis­sä on kyse vain yksi­tyi­ses­ti joh­de­tuis­ta kou­luis­ta, jot­ka eivät saa teh­dä voit­toa tai periä mak­su­ja ja jot­ka eivät Hel­sin­gis­sä saa vali­ta oppi­lai­taan. Kyse on his­to­rial­li­ses­ta jään­tees­tä, jon­ka vuok­si ainoas­taan kou­lun ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen on yksi­tyi­sen orga­ni­saa­tion, vaik­ka kan­na­tusyh­dis­tyk­sen vastuullam

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vil­le Teit­ti­nen: Yksi­tyis­kou­luis­sa Hel­sin­gis­sä on kyse vain yksi­tyi­ses­ti joh­de­tuis­ta kou­luis­ta, jot­ka eivät saa teh­dä voit­toa tai periä mak­su­ja ja jot­ka eivät Hel­sin­gis­sä saa vali­ta oppi­lai­taan. Kyse on his­to­rial­li­ses­ta jään­tees­tä, jon­ka vuok­si ainoas­taan kou­lun ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen on yksi­tyi­sen orga­ni­saa­tion, vaik­ka kan­na­tusyh­dis­tyk­sen vastuullam 

        Tar­koi­tat siis sel­lai­sia joi­den ope­tus­kie­li on muu kuin suo­mi tai ruot­si tai joi­den ope­tus­me­ne­tel­mät eroa­vat, esim opet­ta­vat Stei­ner-peda­go­gii­kan tms mukaan. Nämä saa­vat ymmär­tääk­se­ni tukea kau­pun­gil­ta . Jois­sa­kin pii­reis­sä ne ovat aika suo­sit­tu­ja ja nii­tä jopa syn­tyy lisää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Tar­koi­tat siis sel­lai­sia joi­den ope­tus­kie­li on muu kuin suo­mi tai ruot­si tai joi­den ope­tus­me­ne­tel­mät eroa­vat, esim opet­ta­vat Stei­­ner-peda­­go­­gii­­kan tms mukaan. Nämä saa­vat ymmär­tääk­se­ni tukea kau­pun­gil­ta . Jois­sa­kin pii­reis­sä ne ovat aika suo­sit­tu­ja ja nii­tä jopa syn­tyy lisää.

        Ihan mer­kit­tä­vä osa Hel­sin­gin “nor­maa­leis­ta” kou­luis­ta ja eten­kin lukiois­ta on hal­lin­ta­muo­dol­taan yksi­tyi­siä kou­lu­ja, joil­ta kau­pun­ki ostaa koulutuspalveluja. 

        https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Tar­koi­tat siis sel­lai­sia joi­den ope­tus­kie­li on muu kuin suo­mi tai ruot­si tai joi­den ope­tus­me­ne­tel­mät eroa­vat, esim opet­ta­vat Stei­­ner-peda­­go­­gii­­kan tms mukaan. Nämä saa­vat ymmär­tääk­se­ni tukea kau­pun­gil­ta . Jois­sa­kin pii­reis­sä ne ovat aika suo­sit­tu­ja ja nii­tä jopa syn­tyy lisää.

        En tar­koi­ta. Tän­ne jäi perus­kou­lu-uudis­tuk­ses­sa taval­li­sia suo­men­kie­li­siä kou­lu­ja, joil­la ei ole eri­tyis­teh­tä­vää, mut­ta jot­ka joh­de­taan yksi­tyi­ses­ti. Hel­sin­gis­sä perus­o­pe­tus­ta anta­vat seu­raa­vat, alem­mas­sa lis­tas­sa myös val­tion kou­lut ja eri­tyis­teh­tä­vän saa­neet koulut. 

        Yksi­tyi­set sopimuskoulut
        Hel­sin­gin Suo­ma­lai­nen yhteiskoulu
        Hel­sin­gin Uusi yhteiskoulu
        Hel­sin­gin yhteislyseo
        Hert­to­nie­men yhteiskoulu
        Kulos­aa­ren yhteiskoulu
        Laut­ta­saa­ren yhteiskoulu
        Mau­nu­lan yhteiskoulu
        Munk­ki­nie­men yhteiskoulu
        Oulun­ky­län yhteiskoulu
        Poh­jois-Haa­gan yhteiskoulu
        Töö­lön yhteiskoulu

        Yksi­tyi­set ja val­tion peruskoulut
        Apol­lon yhteiskoulu
        Elias-koulu
        Englan­ti­lai­nen koulu
        Hel­sin­gin euroop­pa­lai­nen koulu
        Hel­sin­gin Juu­ta­lai­nen Yhteiskoulu
        Hel­sin­gin Kris­til­li­nen koulu
        Hel­sin­gin Montessori-koulu
        Hel­sin­gin normaalilyseo
        Hel­sin­gin rans­ka­lais-suo­ma­lai­nen koulu
        Hel­sin­gin Rudolf Stei­ner ‑kou­lu
        Hel­sin­gin Sak­sa­lai­nen koulu
        Hel­sin­gin yli­opis­ton Vii­kin normaalikoulu
        Inter­na­tio­nal School of Helsinki
        Marjatta-koulu
        Suo­ma­lais-venä­läi­nen koulu
        Valteri-koulu

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Yksi­tyi­set kou­lut oli­si­vat parem­pi rat­kai­su kuin kou­lus­hop­pai­lu tai asui­na­lu­een valit­se­mi­nen kou­lun perus­teel­la (€€€€). Sil­ti tun­tuu aika sika­mai­sel­ta sys­tee­mi, jos­sa joku pää­see rahas­ta­maan tuot­teel­la, jon­ka asiak­kaat toi­mit­ta­vat (fik­sut lap­set jot­ka eivät häi­ri­köi ja ovat hyvää seu­raa toisilleen).

      Ihan­teel­li­sin­ta oli­si tie­ten­kin lisä­tä taso­ryh­miä, posi­tii­vis­ta eri­tyi­so­pe­tus­ta ja jopa edis­ty­neil­le tar­koi­tet­tu­ja kou­lu­ja perus­kou­luun. Vali­koin­ti edel­lä mai­nit­tui­hin puh­taan aka­tee­mi­sin perustein.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Olli S:

        Ihan­teel­li­sin­ta oli­si tie­ten­kin lisä­tä taso­ryh­miä, posi­tii­vis­ta eri­tyi­so­pe­tus­ta ja jopa edis­ty­neil­le tar­koi­tet­tu­ja kou­lu­ja perus­kou­luun. Vali­koin­ti edel­lä mai­nit­tui­hin puh­taan aka­tee­mi­sin perustein.

        Täl­lai­nen oli­si kui­ten­kin kam­mo­ta­van epä­ta­sa-arvois­ta — kai­kil­le on taat­ta­va sama (yhtä huo­no) ope­tus, jos­sa fik­sut pär­jää­vät joka tapauk­ses­sa, kes­ki­ta­so suo­rit­taa alle omien kyky­jen­sä ja huo­noim­mat putoa­vat vauh­dis­ta siir­tyen suo­raan syr­jäy­ty­mi­seen joh­ta­val­le polul­le. Mitä sii­tä­kin tuli­si, jos lap­sil­le ja nuo­ril­le annet­tai­siin ope­tus­ta tar­pei­den ja kyky­jen mukaisesti…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kii­tos poh­din­nois­ta­si. Yksi näkö­koh­ta on toki kil­pai­lul­li­nen: jos jul­ki­nen sek­to­ri hoi­tai­si ter­vey­den­hoi­don, ei poti­las pää­se vaih­ta­maan huo­noa hoi­toa parem­paan. Täs­sä on toki se vai­keus, että hoi­don parem­muu­den mää­rit­te­ly on vai­kea kysy­mys ja onko kyse parem­mas­ta yhteis­kun­nan resurs­sien hoi­dos­ta vai juu­ri tämän nimen­omai­sen poti­laan hoi­dos­ta. Itsel­lä­ni on täs­tä sel­lai­nen koke­mus, kun neu­vo­las­sa vähä­tel­tiin lap­se­ni sai­raut­ta ihan taval­li­sek­si lap­sen omi­nai­suu­dek­si (“Kaik­ki vau­vat nyt vähän…”). Kun veim­me sit­ten suo­raan koke­neel­le las­ten­lää­kä­ril­le yksi­tyi­sel­lä, sai­raus tun­nis­tet­tiin heti ja näil­lä tie­doil­la pää­sim­me sit­ten (jul­ki­seen) sai­raa­laan tut­ki­muk­siin ja hoi­toon­kin (tar­kem­paa pro­ses­sia tuos­sa välis­sä en enää muista).

    Toi­nen kysy­mys on työn­te­ki­jän mah­dol­li­suus kil­pai­lut­taa työ­nan­ta­jaa. Ilman sitä ei ole sitä vähää­kään työ­mark­ki­naa mitä nyky­ään. Eli jos jos­sa­kin on huo­no joh­to, huo­not työ­olot tai huo­no palk­ka, oli­si mah­dol­li­suus vaih­taa toi­sel­le työ­nan­ta­jal­le. Lää­kä­ri­kään ei usein ole vapaa vaih­ta­maan paik­ka­kun­taa puo­li­son työ­pai­kan vuok­si, joten muut­to toi­seen maa­kun­taan ei ole aina vaihtoehto.

    Kun kat­soo jul­ki­sen sek­to­rin työ­olo­suh­tei­ta, niin pal­kan ja työ­olo­jen suh­teen par­haas­sa ase­mas­sa tun­tu­vat ole­van sel­lai­set alat, joil­la mer­kit­tä­vä osa työn­te­ki­jöis­tä voi vali­ta yksi­tyi­sen työ­nan­ta­jan. Sil­loin jul­ki­nen sek­to­ri jou­tuu tai­pu­maan edes jos­sain mää­rin vas­taa­viin työ­eh­toi­hin kuin yksi­tyi­nen. Esi­mer­kik­si tek­ni­sen, kau­pal­li­sen ja lakia­lan kor­kea­kou­lu­te­tut, sekä lää­kä­rit. Sen sijaan opet­ta­jat, mer­kit­tä­vä osa hoi­to­hen­ki­lö­kun­nas­ta, polii­sit, pelas­ta­jat ja soti­laat jou­tu­vat tyy­ty­mään jul­ki­sen sek­to­rin työ­oloi­hin ja palk­kauk­siin. Viit­taan täs­sä esi­mer­kik­si sii­hen, että esi­mer­kik­si polii­seil­le ei val­tio ole suos­tu­nut mak­sa­maan vir­ka-asus­sa vir­ka-autol­la teh­tyä työ­mat­kaa Lapis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le EU-puheen­joh­ta­juus­kaut­ta tur­vaa­maan, vaan se on las­ket­tu omak­si (vapaa)ajaksi (TS 14.5.2019).

    Väit­täi­sin, että kun jul­ki­suu­des­sa yleen­sä puhu­taan jul­ki­sen sek­to­rin kou­lu­tet­tu­jen nais­val­tais­ten alo­jen palk­ka­ke­hi­tyk­sen jäl­keen­jää­nei­syy­des­tä, niin nämä jul­ki­sen sek­to­rin hal­lit­se­mien alo­jen mie­het ovat suu­rin piir­tein yhtä lail­la sorrettuja.

    Eli joten­kin mei­dän pitäi­si saa­da jul­ki­set pal­ve­lut toi­mi­maan a) ilman että pal­ve­lut ote­taan työn­te­ki­jöi­den sel­kä­na­has­ta huo­nol­la palk­kauk­sel­la ja työ­olo­suh­teil­la ja b) ilman että pal­ve­lu potilaan/asiakkaan suun­taan on huo­noa. En ole alan asian­tun­ti­ja, mut­ta yleen­sä täl­lai­set ovat yri­tyk­sis­sä pal­ve­lu­ke­hi­tyk­sen ja orga­ni­soin­nin ongel­mia: tuo­tet­ta ei vain voi myy­dä kal­liim­mal­la kuin mitä hinta/laatu (asiak­kaan koke­ma laa­tu) suh­tees­sa kil­pai­li­joi­hin on, ei vaik­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat miten kal­lii­ta tahan­sa. Se miten hidas­ta, kal­lis­ta ja jäyk­kää digi­ta­li­soin­nin hyö­ty­käyt­töön otta­mi­nen on jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ter­vey­den­hoi­dos­sa ollut, viit­taa sii­hen että tämän tyyp­pis­tä osaa­mis­ta tar­vit­tai­siin enemmän.

    Ja toki, olen samaa miel­tä että aina­kin ope­tus­toi­min­nas­sa digi­ta­li­saa­tios­ta lie­nee vai­kea saa­da sääs­tö­jä aikaan, aina­kaan niin että hin­ta/­laa­tu-suh­de paranee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen puo­len välil­lä on myös ker­ty­vien työ­ve­ro­jen ero. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la hyvin­pal­ka­tut käyt­tä­vät työn­sä myy­mi­ses­sä yri­tys­tään. Jul­ki­sel­la tämä ei onnis­tu kuin ns vuo­kra­lää­kä­ri­ta­pauk­ses­sa. Erään yksi­tyi­sen puo­len toi­mi­jan leh­tiar­tik­ke­lin mukaan noin luvuin: lii­ke­vaih­to 300 M€ ja koko­nais­lii­ke­vaih­to 400M€, 100 M€ vuo­des­sa verot­to­miin tai kevyes­ti vero­tet­tui­hin yrittäjä-palkansaja_palkkoihin.
    Oikeu­den­mu­kai­suu­den vuok­si jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­le pitäi­si mak­saa vain osa­keyh­tiön kaut­ta; ja eläkeläisillekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Sain HUSil­ta pal­ve­luse­te­lin kai­hi­leik­kaus­ta varten.
    Valit­ta­vis­sa oli suu­ri jouk­ko sairaaloita.

    Mut­ta mikä oli­si ollut valintaperuste ?
    Mis­tään ei saa­ta­vil­la ver­tai­lu­tie­toa esim laadusta.
    Eikä koh­ta­lo­to­ve­rit olleet yhtään parem­pia lähteitä

    Niin­pä valit­sin sen ‚joka oli minul­le hal­vin eli sai­raa­la sai periä minul­ta n 130€ poliklinikkamaksun.
    Valit­sin sen,joka peri vähi­ten eli n 30€

    Mut­ta leik­kaus ei onnis­tu­nut täy­sin vaan sain jälkikaihin.

    Ensim­mäi­sen leik­kauk­sen teh­nyt sai­raa­la ei ollut vas­tuus­sa kor­jauk­ses­ta vaan leik­kauk­sen teki HUS eli yksi­tyi­sen huo­no laa­tu siir­ret­tiin kor­jat­ta­vak­si verovaroin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Lii­an van­ha:
      Sain HUSil­ta pal­ve­luse­te­lin kai­hi­leik­kaus­ta varten.
      Valit­ta­vis­sa oli suu­ri jouk­ko sairaaloita.

      Mut­ta mikä oli­si ollut valintaperuste ?
      Mis­tään ei saa­ta­vil­la ver­tai­lu­tie­toa esim laadusta.
      Eikä koh­ta­lo­to­ve­rit olleet yhtään parem­pia lähteitä

      Niin­pä valit­sin sen ‚joka oli minul­le hal­vin eli sai­raa­la sai periä minul­ta n 130€ poliklinikkamaksun.
      Valit­sin sen,joka peri vähi­ten eli n 30€

      Mut­ta leik­kaus ei onnis­tu­nut täy­sin vaan sain jälkikaihin.

      Ensim­mäi­sen leik­kauk­sen teh­nyt sai­raa­la ei ollut vas­tuus­sa kor­jauk­ses­ta vaan leik­kauk­sen teki eli yksi­tyi­sen huo­no laa­tu siir­ret­tiin kor­jat­ta­vak­si verovaroin 

      Mun käsit­täääk­se­ni jos on saa­nut HUS:ilta sete­lin, ne perii kai­hi­leik­kauk­ses­ta aina 75 € / silmä. 

      Kaik­ki saa­vat jäl­ki­kai­hin ja se posis­te­taan laserilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Lii­an van­ha:
        Sil­mä­lää­kä­rin mukaan n 20% saa jälkikaihin.
        Sai­raa­lan asia­kas­pal­ve­lun mukaan 1–2%

        Uskon mie­lui­ten tuo­ta silmälääkäriä 

        Ei kan­na­ta uskoa sil­tä isu­mal­ta ketään vaan luot­taa tut­ki­mus­tie­toon, joka on kenen tahan­sa saatavissa.

        Jäl­ki­kai­hen esiin­ty­vyys on 2–20 %.”

        Kai­hi
        Käy­vän hoi­don tiivistelmät
        Suo­ma­lai­sen Lää­kä­ri­seu­ran Duo­deci­min, Suo­men Sil­mä­lää­kä­riyh­dis­tyk­sen ja Suo­men Sil­mä­ki­rur­giyh­dis­tyk­sen aset­ta­ma työryhmä
        28.3.2019

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Lii­an van­ha:
      Sain HUSil­ta pal­ve­luse­te­lin kai­hi­leik­kaus­ta varten.
      Valit­ta­vis­sa oli suu­ri jouk­ko sairaaloita.

      Mut­ta mikä oli­si ollut valintaperuste ?
      Mis­tään ei saa­ta­vil­la ver­tai­lu­tie­toa esim laadusta.
      Eikä koh­ta­lo­to­ve­rit olleet yhtään parem­pia lähteitä

      Niin­pä valit­sin sen ‚joka oli minul­le hal­vin eli sai­raa­la sai periä minul­ta n 130€ poliklinikkamaksun.
      Valit­sin sen,joka peri vähi­ten eli n 30€

      Mut­ta leik­kaus ei onnis­tu­nut täy­sin vaan sain jälkikaihin.

      Ensim­mäi­sen leik­kauk­sen teh­nyt sai­raa­la ei ollut vas­tuus­sa kor­jauk­ses­ta vaan leik­kauk­sen teki eli yksi­tyi­sen huo­no laa­tu siir­ret­tiin kor­jat­ta­vak­si verovaroin

      Täs­sä kitey­tyy hyvin mik­si mark­ki­na­teo­riat ja todel­li­suus eivät koh­taa. Kos­ka kulut­ta­jil­la on todel­li­suu­des­sa aika vähän infor­maa­tio­ta mis­tään muus­ta kuin hin­nas­ta. Tus­kin sai­raa­la jon­ka valit­sit mai­nos­ti että “meil­tä kai­hi­leik­kauk­set vähän sin­ne­päin”, vaan kaik­ki näyt­täy­tyi­vät samal­ta, etkä voi­nut tie­tää että mak­saa­ko kil­pai­le­vas­sa sai­raa­las­sa sama leik­kaus tuplas­ti kos­ka sie­lä on on paras kai­hi­leik­kaus­ki­rur­gi, vai kos­ka sie­lä on vaik­ka­pa ahneim­mat omistajat.

      Kos­ka kulut­ta­jil­la on niin vähän oike­aa tie­toa ennen osto­pää­tös­tä, ja kos­ka mai­non­nas­sa saa käy­tän­nös­sä valeh­del­la sil­mät pääs­tään, usein­mi­ten kulut­ta­jil­la ei ole muu­ta ratio­naa­li­ses­ti perus­tel­ta­vaa vaih­toeh­toa kuin vali­ta hal­vin vaih­toeh­to. Tämä taas aiheut­taa tuot­ta­jis­sa kil­pa­juok­sun “kuka tuot­taa hal­vin­ta schai­baa”, mis­sä kär­si­jöi­nä ovat tuot­teen laa­tu, kes­tä­vyys, työ­läis­ten työ­olot ja pal­kat, ympä­ris­tö ja eet­ti­syys yli­pää­tään. Sit­ten kun asi­aa kri­ti­soi, mark­ki­naus­ko­vai­set vyö­ryt­tä­vät että tätä kulut­ta­jat halua­vat sil­lä mark­ki­na­me­ka­nis­mi tähän ohjaa.

      Mut­ta ei kulut­ta­jal­le oikeas­ti anne­ta vaih­toeh­to­ja, sil­lä kulut­ta­jal­la ei ole luo­tet­ta­vaa infor­maa­tio­ta yleen­sä näis­tä asiois­ta lain­kaan saa­ta­vil­la, tai aina­kaan hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Tuot­teis­ta ei löy­dy tar­ro­ja “teh­ty lap­si­työ­voi­mal­la”, “val­mis­tus­ta var­ten on pol­tet­tu Amazo­nin sade­met­sää”, “leik­kauk­sen suo­rit­taa lää­kä­ri joka osaa kai­hi­leik­kauk­set teo­rias­sa, mut­ta ei käy­tän­nös­sä” jne. Jos oli­si, niin uskon että maa­il­ma oli­si hie­man eri­nä­köi­nen. Mut­ta eivät tuot­ta­jat halua näi­tä vapaa­eh­toi­ses­ti ker­toa, ja sen takia tar­vi­taan tiuk­kaa jul­kis­ta val­taa joka pakot­taa ja tuo näi­tä asioi­ta näky­viin (ja toki kiel­tää räi­keim­mät asiat, kuten lap­si­työ­voi­mal­la teh­ty­jen tuot­tei­den myynnin).

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jark­ko: Täs­sä kitey­tyy hyvin mik­si mark­ki­na­teo­riat ja todel­li­suus eivät koh­taa. Kos­ka kulut­ta­jil­la on todel­li­suu­des­sa aika vähän infor­maa­tio­ta mis­tään muus­ta kuin hinnasta. 

        Pal­ve­luse­te­lin tapauk­ses­sa sen myön­tä­väl­lä kun­nal­la oli­si pal­jon enem­män resurs­se­ja sel­vit­tää pal­ve­lun­tar­joa­jien kyvyk­kyys ja pal­ve­lun laa­tu kuin sete­lin vas­taa­not­ta­jal­la. Vali­tet­ta­vas­ti vain tai­taa olla hin­ta se tär­kein kri­tee­ri pal­ve­lun­tar­joa­jien valin­nas­sa, eikä laa­dun var­men­ta­mi­nen kovin pal­jon kiin­nos­ta. Täs­sä ei edes tapah­du vir­ka­vir­het­tä, kos­ka vir­ka­mies vain val­mis­te­lee mitä pyy­det­tiin, ja luot­ta­mus­mies vain luot­taa että val­mis­tel­tiin niin kuin piti ja päättää 😉

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Helen ei ole vie­lä­kään saa­nut kun­toon siir­toa­siak­kaan­sa ener­gia­ku­lu­tus­seu­ran­taa, joka huo­no­ni 12/2020, kun Sävel-pal­ve­lu lop­pui. Olen valit­ta­nut asias­ta sii­tä saakka.

    Pal­ve­lu on kes­kei­nen ener­gia­sääs­tön työkalu. 

    Siir­to­mo­no­po­lil­la on ongel­man­sa. Vaih­tai­sin, jos vain voisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Eikö ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta kuu­lu säh­kön myy­jäl­le? Täl­tä osin Hele­nil­lä on erin­omai­nen palvelu.

        Ei, kos­ka siir­to­fir­mal­la on paras tie­to säh­kön kulu­tuk­ses­ta tun­neit­tain ja myös ulko­läm­pö­ti­lat. Myy­jä saa tie­dot vain las­ku­tus­ta varten.

        Kai­kil­la muil­ta siir­to­säh­kön toi­mit­ta­jil­ta saan tie­dot asian­mu­kai­ses­ti pait­si Hele­nil­tä. Ener­gia­te­hok­kuu­den kan­nal­ta Helen on sel­keäs­ti hei­ken­tä­nyt palveluaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Eikö ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta kuu­lu säh­kön myy­jäl­le? Täl­tä osin Hele­nil­lä on erin­omai­nen palvelu.

        Kulut­ta­jain­for­moin­tia kos­ke­va laki­sää­tei­nen vel­voi­te on säh­kön myy­jäl­lä, mut­ta kos­ka verk­ko­yh­tiö­kin las­kut­taa, sekin jou­tuu tar­vit­taes­sa anta­maan tie­dot las­ku­tuk­sen­sa perus­ta­na ole­vas­ta kulu­tuk­ses­ta asiak­kail­leen — mikä on käy­tän­nös­sä joh­ta­nut sii­hen, että verk­ko­yh­tiöt tar­joa­vat Suo­mes­sa yleen­sä vas­taa­vat ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta­pal­ve­lut kuin säh­kön myy­jät­kin. Yleen­sä Suo­mes­sa käyt­tä­jä saa vali­ta, seu­raa­ko kulu­tus­taan myyn­tiyh­tiön vai siir­to­yh­tiön pal­ve­lus­ta — vai molem­mis­ta, vai ei mis­tään. Siir­to­yh­tiöt tar­joa­vat yleen­sä ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­nan myös asiak­kaal­le, kos­ka las­kut­ta­vat asia­kas­ta yleen­sä käyt­täen las­ku­tuk­sen perus­tee­na kulu­tus­ta, ja las­kut­ta­jan­han pitää toki ker­toa, mihin las­ku­tus perus­tuu. Osas­sa verk­ko­säh­kö­tuot­teis­ta kulu­tus­tun­nil­la­kin on mer­ki­tys­tä (mm. yösäh­kö­tuot­teet ja vuo­den­ai­ka­siir­to­tuot­teet), jol­loin tun­ti­ta­son tie­dot kulu­tuk­ses­ta ovat olen­nai­nen osa itse las­ku­tus­ta. Itse seu­raan säh­kön tun­ti­ku­lu­tus­tie­dot verk­ko­yh­tiön sivuil­ta. Myyn­tiyh­tiön sivuil­ta­kin ne sai­si, mut­ta en ole nykyi­sen säh­kön myy­jä­ni net­ti­si­vuil­le kos­kaan vie­lä kirjautunut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. sit: Kulut­ta­jain­for­moin­tia kos­ke­va laki­sää­tei­nen vel­voi­te on säh­kön myy­jäl­lä, mut­ta kos­ka verk­ko­yh­tiö­kin las­kut­taa, sekin jou­tuu tar­vit­taes­sa anta­maan tie­dot las­ku­tuk­sen­sa perus­ta­na ole­vas­ta kulu­tuk­ses­ta asiak­kail­leen — mikä on käy­tän­nös­sä joh­ta­nut sii­hen, että verk­ko­yh­tiöt tar­joa­vat Suo­mes­sa yleen­sä vas­taa­vat ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­ta­pal­ve­lut kuin säh­kön myy­jät­kin.Yleen­sä Suo­mes­sa käyt­tä­jä saa vali­ta, seu­raa­ko kulu­tus­taan myyn­tiyh­tiön vai siir­to­yh­tiön pal­ve­lus­ta — vai molem­mis­ta, vai ei mis­tään. Siir­to­yh­tiöt tar­joa­vat yleen­sä ener­gian­ku­lu­tus­seu­ran­nan myös asiak­kaal­le, kos­ka las­kut­ta­vat asia­kas­ta yleen­sä käyt­täen las­ku­tuk­sen perus­tee­na kulu­tus­ta, ja las­kut­ta­jan­han pitää toki ker­toa, mihin las­ku­tus perus­tuu. Osas­sa verk­ko­säh­kö­tuot­teis­ta kulu­tus­tun­nil­la­kin on mer­ki­tys­tä (mm. yösäh­kö­tuot­teet ja vuo­den­ai­ka­siir­to­tuot­teet), jol­loin tun­ti­ta­son tie­dot kulu­tuk­ses­ta ovat olen­nai­nen osa itse las­ku­tus­ta. Itse seu­raan säh­kön tun­ti­ku­lu­tus­tie­dot verk­ko­yh­tiön sivuil­ta. Myyn­tiyh­tiön sivuil­ta­kin ne sai­si, mut­ta en ole nykyi­sen säh­kön myy­jä­ni net­ti­si­vuil­le kos­kaan vie­lä kirjautunut.

        Asial­li­ses­ti ottaen tuo laki­vel­voi­te on vää­rin­päin, kos­ka alu­eel­li­sel­la siir­to­yh­tiöl­lä on paras tie­to alu­een läm­pö­ti­lois­ta ja muis­ta­kin sää­olois­ta. Itsel­lä­ni siir­to­yh­tiöt ovat Herr­fors, Rova­kai­ra, Helen ja Caru­na, kun myyn­tiyh­tiö on Imatra.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Helen nyt kui­ten­kin jou­tuu nou­dat­ta­maan lakia. Laki myös vel­voit­taa pitä­mään säh­köyh­tiön ja verk­ko­yh­tiön rahat tiu­kas­ti eril­lään. Hele­nil­lä on omil­le asiak­kail­leen tar­jol­la erit­täin hyvä Oma Helen ‑pal­ve­lu, joka ker­too säh­kön­ku­lu­tuk­sen tun­neit­tain ja pal­jon muu­ta. Tämä pal­ve­lu on toteu­tet­tu säh­köyh­tiön rahoil­la, joten sen siir­tä­mi­nen verk­ko­yh­tiön puo­lel­le oli­si ongel­mal­lis­ta. Sil­loin kai kulut pitäi­si jakaa, mut­ta regu­laat­to­ri tus­kin tätä hyväk­syi­si, kos­ka pal­ve­lu­tar­joa­mi­nen ei kuu­lu verk­ko­yh­tiöl­le eikä sik­si hyväk­sy sen kus­tan­nus­ten sälyt­tä­mis­tä siirtomaksuun..
        Kun siis ostat säh­kön Imat­ral­ta, käy­tä hei­dän pal­ve­lu­jaan. Sii­tä­hän sinä maksat.
        Uskoin, että Imat­ral­la­kin on saa­ta­vil­la läm­pö­ti­la­tie­dot kaik­kial­ta Suo­mes­ta ja jopa ulko­mail­ta. Ei nii­tä läm­pö­ti­lo­ja tar­vit­se käy­dä itse mittaamassa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo, tämä uusi lais­ka on huono.

    Uusim­mat artik­ke­lit ja kom­men­tit tule­vat blo­gin etusi­vun ala­lai­taan, toi­sin kuin aiem­min kun ne oli­vat sivun reu­nas­sa. Käy­tän iPa­din Safaria.

    Ala­lai­taan on piiiiiiiiit­kä mat­ka. Aiem­min uudet kom­men­tit näki heti. Jos täs­tä pää­see selai­men ase­tus­jum­pal­la, niin ker­to­kaa heti!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.