Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvitelkaamme, että hyvinvointialueella keksitään, että meidän asukkaillepa tarjotaan mukava mutta aika kallis lisäpalvelu, jotta meillä olisi kivaa ja päättäjät suosittuja. Tarkastelkaamme kahta järjestelmää, kaavailtua mankumiseen perustuvaa rahoitusjärjestelmää ja maakuntaveroon perustuvaa rahoitusta.

  • Mankumisjärjestelmä. Syksyä kohden mentäessä on selvää, että rahat loppuvat. Siitä vain kirje valtiovallalle, että tilanne 0n kurja ja joudumme sulkemaan synnystyssairaalat loppuvuodeksi ja määräämään synnyttäjät kotisynnytykseen, ellemme saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tietysti, koska kuolevia äitejä ja lapsia valtio ei voi ottaa vastuulleen. Päättäjät voivat elvistellä, että saatiinpa tänne meille ylimääräistä valtion rahaa ja kallis lisäpalvelu asukkaillemme.  Kansa hurraa! Ensi vuonna keksitään jokin toinen rahareikä.

  • Maakuntavero.  Syksyä kohden on selvää, etteivät rahat riitä ja maakuntaveroa on korotettava. Kansa on vihainen, ja kysyy, mitä järkeä tässä kalliissa lisäpalvelussa oikein oli.

Mankumiseen ja poliittiseen mielivaltaan perustuva rahoitus on huono ajatus. Se haaskaa rahaa vääristyneiden kannustimien vuoksi. Maakuntavero pakottaa sentään vähän ajattelemaan, mihin kaikkeen rahaa kaataa.

48 vastausta artikkeliin “Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?”

  1. Hmm. Eikö maakuntien itsehallinto vain pidä jättää perustamatta. Kysehän kaiketi on siitä, että valtion on tarkoitus turvata koko maahan yhdenveroiset terveyspalvelut. Kuntien valtionosuuksien kautta tilanne on kai jo nyt aika vastaava kuntien kohdalla kuin tulevissa sote -maakunnissa. Kuntaverohaitari on kai niin 5 prosenttiyksikköä. Mun on vaikea ymmärtää, ettei maakunnat joutuisi toimimaan asetetussa budjettiraamissa myös ilman verotusoikeutta. Rahanjakohan kaiketi perustuu demografian kautta määräytyvään hoitotarpeeseen. Soteuudistus siten että terveydenhoitovastuu on valtiolla ilman erillistä poliittista maakuntahallintoa olisi kaiketi paras malli

    1. pekka salmi:
      Soteuudistus siten että terveydenhoitovastuu on valtiolla ilman erillistä poliittista maakuntahallintoa olisi kaiketi paras malli

      Täysin samaa mieltä. Toki jos maakunnat runnotaan läpi, niin maakuntavero on se järkevämpi tapa rahoittaa niiden toimintaa, mutta me emme todellakaan tarvitse uutta hallinnon tasoa byrokraatteineen, luottamuspaikkoineen ja poliittisine palkintovirkoineen.

      Keskusta kipuilee maakuntaveron kanssa, koska se kokee porvaripuolueena velvollisuudekseen vastustaa uusia veroja, mutta toisaalta koko maakuntahärveli on kepun pitkäaikainen unelma. Siksi väistämätöntä maakuntaveroa ja veroasteen nousua vähätellään ja yritetään lakaista maton alle, ainakin kunnes sote-lait on sumplittu eduskunnassa läpi. Sitten keskusta voikin huoletta ottaa hatkat hallituksesta ja näyttää keskisormea mm. vihreille, joille kehysriihessä luvattiin ennalta määrittelemättömiä päästövähennyksiä joskus tulevaisuudessa.

      1. ajatus10:

        Kes­kus­ta kipui­lee maa­kun­ta­ve­ron kans­sa, kos­ka se kokee por­va­ri­puo­lu­ee­na vel­vol­li­suu­dek­seen vas­tus­taa uusia vero­ja, mut­ta toi­saal­ta koko maa­kun­ta­här­ve­li on kepun pit­kä­ai­kai­nen unel­ma. Sik­si väis­tä­mä­tön­tä maa­kun­ta­ve­roa ja veroas­teen nousua vähä­tel­lään ja yri­te­tään lakais­ta maton alle, aina­kin kun­nes sote-lait on sumplit­tu edus­kun­nas­sa läpi. Sit­ten kes­kus­ta voi­kin huo­let­ta ottaa hat­kat hal­li­tuk­ses­ta ja näyt­tää kes­ki­sor­mea mm. vih­reil­le, joil­le kehys­rii­hes­sä luvat­tiin ennal­ta mää­rit­te­le­mät­tö­miä pääs­tö­vä­hen­nyk­siä jos­kus tulevaisuudessa.

        Ei Kepun kipuilussa ole kyse mistään puolueelta muuten hukassa olevan porvariaatteen etsiskely – eikö aluperin ollut jopa niin, että ”vahvat itsenäiset maakunnat verotusoikeudella” oli Kepu itse vaalima tavoite. Taisi vain käydä niin, että mieli kääntyi äkisti 180°, kun rätingit iskettiin pöytään ja totuus Kepun ydinalueiden useita prosenttiyksiköitä korkeammasta maakuntaverotasosta paljastui.

        Kepun ainoa todellinen aatehan on elättää ydinkannattajakunta muiden kustannuksella ja ryöstää mahdollisimman paljon varoja rintamailta ja EU:n taskusta. Kun tämän ymmärtää, niin kepulaisten toiminta alkaakin äkkiä näyttämään hyvinkin rationaaliselta – siitä kuinka järkevää se pitkässäjuoksussa tai koko maan kannalta on, voi tietysti kyseenalaista – mutta peruskepulainen ei välitä.

      2. ksee: Ei Kepun kipui­lus­sa ole kyse mis­tään puo­lu­eel­ta muu­ten hukas­sa ole­van por­va­ri­aat­teen etsis­ke­ly — eikö alu­pe­rin ollut jopa niin, että “vah­vat itse­näi­set maa­kun­nat vero­tusoi­keu­del­la” oli Kepu itse vaa­li­ma tavoi­te. Tai­si vain käy­dä niin, että mie­li kään­tyi äkis­ti 180°, kun rätin­git isket­tiin pöy­tään ja totuus Kepun ydin­a­luei­den usei­ta pro­sent­tiyk­si­köi­tä kor­keam­mas­ta maa­kun­ta­ve­ro­ta­sos­ta paljastui.

        Kepun ainoa todel­li­nen aate­han on elät­tää ydin­kan­nat­ta­ja­kun­ta mui­den kus­tan­nuk­sel­la ja ryös­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon varo­ja rin­ta­mail­ta ja :n tas­kus­ta. Kun tämän ymmär­tää, niin kepu­lais­ten toi­min­ta alkaa­kin äkkiä näyt­tä­mään hyvin­kin ratio­naa­li­sel­ta — sii­tä kuin­ka jär­ke­vää se pit­käs­sä­juok­sus­sa tai koko maan kan­nal­ta on, voi tie­tys­ti kysee­na­lais­ta — mut­ta perus­ke­pu­lai­nen ei välitä.

        Johan on tekstiä, kuin -60 luvulta pahimpien maalaisten lynkkaajien taistelukäsikirjoista. Onko jäänyt huomaamatta, että kasvukeskusten rahat on imetty maakunnista ? Tietenkin ajatukset ovat huurussa, kun ei pääse tärkeimmän kaupunkilaisten harrastuksen pariin terassille.

        Onko jäänyt huomaamatta sekin, että vihreät ovat vankasti maakuntaveron takana hallituksessa. ”Ohisalo totesi, että hallituksessa on jo päätetty siitä, että osana sote-maakunta-uudistusta päätetään myös maakuntaverosta.”

        Saarikko on eri mieltä. Muuten hallituksen politiikan teko on mennyt juuri siihen suuntaan, jonka vuoksi Soininvaara jäi pois politiikasta. Politiikan toimittajat kuolaavat Marinin muotiluomuksia poliittisissa jutuissaan . Demarien TV-mainos on kuin Dolce Gabbanan (tai mikä liekään) vaatemainos.

        Kuvitelkaa miespoliitikko esiintymässä Armanin puvussa rintakarvat pilkistäen ja italialaiset käsintehdyt pitkäkärkiset kengät jalassaan. Vaalimainos dressman äänellä. Onko uskottavaa ja asioihin perehtyvää politiikkaa ?
        Keskusta ei ole sortunut tämänkaltaiseen imagoposeeraukseen eikä populismiin.

      3. Eemil:

        Kuvi­tel­kaa mies­po­lii­tik­ko esiin­ty­mäs­säArma­nin puvus­sa rin­ta­kar­vat pil­kis­täen ja ita­lia­lai­set käsin­teh­dyt pit­kä­kär­ki­set ken­gät jalas­saan. Vaa­li­mai­nos dress­man äänel­lä. Onko uskot­ta­vaa ja asioi­hin pereh­ty­vää politiikkaa ?
        Kes­kus­ta ei ole sor­tu­nut tämän­kal­tai­seen ima­go­po­see­rauk­seen eikä populismiin.

        Kaikista puolueista löytyy kaikenlaista muoti-ikonia. Ainakin kokoomus on kunnostautunuut siinä mutta myös keskusta. Kekkonen oli aikanaan palvottu myös ulkoisten ominaisuuksiensa takia, ja Esko Aho, joitakin mainitakseni. Katri Kulmuni yritti kanssa.
        Minua ei häiritse jos pää tai jollakin avainministerillä on napakka vartalo ja miellyttävät kasvot.

      4. R.Silfverberg: Minua ei häi­rit­se jos pää tai jol­la­kin avain­mi­nis­te­ril­lä on napak­ka var­ta­lo ja miel­lyt­tä­vät kasvot.

        Ei myöskään minua, mutta pointtini onkin toisaalla. Politiikassa on alettu käyttää ulkomuotoa hyväksi. Tämä on valitettavasti tullut voimakkaasti esiin naisten tuomana. Naiset haluavat tulla arvostetuksi asiaosaamisellaan, mutta käyttävät kritiikittömästi hyväksi ulkoisia avujaan.

        Politiikan toimittajat, varsinkin miesoletetut, nielevät tällaisen vaikuttamisen täysin ilman kritiikkiä. Korrekti, tilaisuuden ja asiayhteyden mukainen pukeutuminen on normi työelämässä. Poliitikot tekevät työtä , jossa pätevät kaikki työelämän säännöt , myös pukeutumisessa.

    2. pekka salmi: Hmm. Eikö maakuntien itsehallinto vain pidä jättää perustamatta. Kysehän kaiketi on siitä, että valtion on tarkoitus turvata koko maahan yhdenveroiset terveyspalvelut. Kuntien valtionosuuksien kautta tilanne on kai jo nyt aika vastaava kuntien kohdalla kuin tulevissa sote -maakunnissa. Kuntaverohaitari on kai niin 5 prosenttiyksikköä. Mun on vaikea ymmärtää, ettei maakunnat joutuisi toimimaan asetetussa budjettiraamissa myös ilman verotusoikeutta. Rahanjakohan kaiketi perustuu demografian kautta määräytyvään hoitotarpeeseen. Soteuudistus siten että terveydenhoitovastuu on valtiolla ilman erillistä poliittista maakuntahallintoa olisi kaiketi paras malli

      Kunnallisverohaitari on Suomessa nykyisin 7 %, ei 5 %. Matalin kunnallisvero on Ahvenanmaan Jomalassa oleva 16,5 % ja korkein on Halsuan 23,5 %. Tämä ennen kuin väestö tulee väestöennusteiden mukaan osassa maata ikääntymään keski-iältään vielä lisää reilusti tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää sote-menoja ja vähentää verotuloja (koska vanhuksista verotuloja tulee vähemmän kuin työikäisistä).

      Jatkossakin kuntaverohaitari on laaja. Sote-palvelut poistuvat kunnilta, joita tosiaan on nykyisin tasattu valtionosuuksin. Sote-esityksen mukaan kunnallisveroja leikataan kaikista manner-Suomen kunnista saman prosenttiyksikköluvun verran (kaiketi vähän yli 13 %, tai mikä lopullinen laskelman tulos sitten onkaan), siirtäen verotulot siltä osin valtiolle, jolloin kunnallisverojen erot pysyvät lähtökohtaisesti suurin piirtein yhtä isoina kuin ennen sote-muutostakin – silloin, jos sote-rahoituksen hoitaa valtio.

      Maakuntaveromallissa verotustasojen erot alueittain mahdollisesti kasvaisivat entisestään, koska keskenään erilaisten kunnallisverojen lisäksi sen jälkeen olisi keskenään erilaiset maakuntaverot.

    3. pekka salmi: Soteuudistus siten että terveydenhoitovastuu on valtiolla ilman erillistä poliittista maakuntahallintoa olisi kaiketi paras malli

      Voisi ehkä olla, mutta se olisi ainakin alkuvaiheessa ilmeisesti vielä kalliimpi malli. Silloin sote-sektorilla työskentelevien palkat pitäisi lähtökohtaisesti mm. yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Maakuntamallissa ne yhdenmukaistetaan vain valtakunnallisesti. Kuntayhtymissä ne on yhdenmukaistettu kuntayhtymätasolla.

      Periaatteessa kuitenkin suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että valtio olisi terveydenhoitovastuun toimija, ja että kansalaiset saisivat hakea terveydenhoidon ja sosiaalipuolen palvelut ihan mistä kunnasta Suomessa tahansa, missä ikinä liikkuvatkin.

      1. sit: Sil­loin sote-sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vien pal­kat pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti mm. yhden­mu­kais­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Maa­kun­ta­mal­lis­sa ne yhden­mu­kais­te­taan vain val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Kun­tayh­ty­mis­sä ne on yhden­mu­kais­tet­tu kuntayhtymätasolla.

        Korjaus. Piti lukea, että maakuntamallissa palkat yhdenmukaisetaan vain maakunnallisesti. Eri maakuntien välillä on kuitenkin sen jälkeen palkkaeroja.

  2. Olipa populistinen kirjoitus. Oikeastihan vaihtoehdot eivät ole nämä:

    ”Tarkastelkaamme kahta järjestelmää, kaavailtu mankumiseen perustuva rahoitusjärjestelmä ja maakuntaveroon perustuva rahoitus”

    Puhdas maakuntaveroon perustuva rahoitus todennäköisesti kaatuisi viimeistään perustusvaliokunnassa, koska sellaisen myötä osa alueista ei kykenisi tuottamaan lakisääteisiä palveluita – ellei järjestelmään liity jotain muita elementtejä, joilla perustuslaissa taatut palvelut taataan pienituloisemmillekin alueille.

    Vaihtoehto, josta nyt on kuntavaalien alla vaalipuheissa puhuttu, on yleensä ollut sekoitus valtionrahoitusta ja maakuntaveroa. Jos maakuntaveron tuotto ei riitä, silloin näiden sekajärjestelmässä sitä manguttaneen yhtä lailla lisää kuin pelkkään valtiorahoitukseen perustuvassa järjestelmässäkin – varsinkin jos maakunnan veropohja ei ole riittävä, kuten itä-Suomen seniorihyvinvointialueilla ei väestöennusteiden perusteella jatkossa jokseenkin takuulla ole. Muun muassa joihinkin vanheneviin alueisiin kohdistuvan rahoitusyhtälön mahdottomuuden takiahan sote-uudistusta on koitettu tehdä, jossa lakisääteisten palveluiden rahoitus ei olisi enää niin suoraan kiinni huonotuloisten aluiden omista tuloista.

    Itse veikkaan, että maakuntaveroa ei nykyisen hallituksen kaudella ainakaan voimaan asti ehditä säätää – edes silloin, vaikka hallitus sellaista esittäisi. Verotusoikeus ei ole perinteisesti ollut valtiosääntöoikeudellisesti ihan kevyt asia. Monien juristien näkemyksen mukaan verotusoikeuden säätäminen uudelle organisaatiolle vaatisi lähtökohtaisesti perustuslain säätämisjärjestyksessä tehtäviä lakimuutoksia. Perustuslakivaliokunta toki viime kädessä linjaa siitä, miten lain asiasta voisi säätää, ja millaista määräenemmistöä vaaditaan. Nykyisestä eduskunnasta ei varmasti löydy 5/6 määräenemmistöä maakuntien/hyvinvointialueiden verotusoikeudelle, eikä 2/3:nkaan määräenemmistöä välttämättä.

    1. sit: Jos maa­kun­ta­ve­ron tuot­to ei rii­tä, sil­loin näi­den seka­jär­jes­tel­mäs­sä sitä man­gut­ta­neen yhtä lail­la lisää kuin pelk­kään val­tio­ra­hoi­tuk­seen perus­tu­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä­kin

      Ja valtion vastaus on ”nostakaapa sitä maakuntaveroa”.

      On ihan selvää että väestörakenteen takia terveydenhuollon rahoituksessa on oltava jonkinlainen tasausjärjestelmä. Ymmärtääkseni aivan kaikissa pyöritellyissä malleissa on sellainen.

  3. Ehdotettu sote ilman alueiden verotusoikeutta on täysin muotopuoli ja vie kehitystä väärään suuntaan: kohti tehottomuutta ja keskushallinnon valtaa. Oden esimerkki on hyvin valaiseva. Raha on tunnetusti paras konsultti siitä, mikä on tarpeen ja järkevää. Kun sote-alue tuottaa palvelut ja joutuu hankkimaan rahoituksen niille verojen muodossa, kohtaavat tarve ja kustannukset terveellä tavalla. Samalla kiinteytyy alueen asukkaiden vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

    Oma lukunsa on alueellinen (kunnallinen) itsehallinto. Mitä siitä on jäljellä, jos sote-alueiden rahoituskin päätetään maan hallituksen ja ministeriöiden toimesta?

    1. Samaa mieltä. Toki jotain alueellisia tulonsiirtoja varmasti jatkossakin tarvitaan tasaamaan nykyistä tilannetta missä kasvukeskukset ovat jättäneet syrjäseudut kolonien asemaan, haravoiden niiden tärkeimmät resurssit (ja valittaen sen ohessa miten ”joutuvat elättämään muun Suomen”) – eli nuoret ihmiset. Mutta jos kaikki budjettivalta keskitetään Helsinkiin, ei pinta-alallisesti 90% Suomea jää oikein muita vaihtoehtoa kuin äänestää Keskustaa. Muita puolueitahan ei tunnetusti kiinnosta näiden syrjäseutujen asukkaiden tilanne vähääkään.

      1. Kil­go­re:
        Samaa miel­tä. Toki jotain alu­eel­li­sia tulon­siir­to­ja var­mas­ti jat­kos­sa­kin tar­vi­taan tasaa­maan nykyis­tä tilan­net­ta mis­sä kas­vu­kes­kuk­set ovat jät­tä­neet syr­jä­seu­dut kolo­nien ase­maan, hara­voi­den nii­den tär­keim­mät resurs­sit (ja valit­taen sen ohes­sa miten “jou­tu­vat elät­tä­mään muun Suo­men”) — eli nuo­ret ihmi­set. Mut­ta jos kaik­ki bud­jet­ti­val­ta kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin, ei pin­ta-alal­li­ses­ti 90% Suo­mea jää oikein mui­ta vaih­toeh­toa kuin äänes­tää Kes­kus­taa. Mui­ta puo­luei­ta­han ei tun­ne­tus­ti kiin­nos­ta näi­den syr­jä­seu­tu­jen asuk­kai­den tilan­ne vähääkään.

        Aiemmin valtaosalla kaupunkilaisista on ollut side maaseudulle vanhempien tai vähintään isovanhempien kautta, mikä on pitänyt rauhan maassa, mutta lapsikato pikkukylissä on ollut niin pitkään niin valtava, että ”kaikkien” nuorten isovanhemmat ovat nykyään kotoisin vähintään kymmenien tuhansien kaupungeista. Näin on nähtävissä, etteivät nykyikäluokat ole enää valmiita subventoimaan maan muita osia Keskustan perinteisen siltarumpupolitiikan kautta.

        Varsinkin, kun pääkaupunkiseudullakin metsä vastaa niin kuin sitä solvataan – Helsinki-vihan syvyys on tullut korona-aikana todellakin esiin. Pian ollaan tilanteessa, jossa 90% alle eläkeikäisistä on napit vastakkain maaseudun sinimustien pullasorsien kanssa, ja loput 10% kuuluvat herätysliikkeisiin.

    2. Vesa Sor­ri: Kun sote-alue tuot­taa pal­ve­lut ja jou­tuu hank­ki­maan rahoi­tuk­sen niil­le vero­jen muo­dos­sa, koh­taa­vat tar­ve ja kus­tan­nuk­set ter­veel­lä taval­la. Samal­la kiin­tey­tyy alu­een asuk­kai­den vas­tuu omas­ta hyvinvoinnistaan.

      Kerrotko vielä, miten tarve ja kustannukset kohtaavat sotessa terveellä tavalla niillä alueilla, joilla asukkaista yhä suurempi osa on yli 60-vuotiaita. Sote-kustannukset ja tarve ovat erityisesti siellä, missä on paljon vanhuksia, mutta veropohja on niillä alueilla heikko – johtuen siitä, että asukkaista niin iso osa on pienituloisia vanhuksia, joilta ansiotuloverokertymää ei kovin paljoa kerry edes veroprosenttien noustessa – koska suojaosan alla olevia perustuloja ei saa nykyisten lakien mukaan verottaa. Soten rahoituksen järjestämisen yksi pääongelma ilmenee tästä kuvasta:
      https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.png
      Ongelmana on se, että väestön ikääntyessä meillä on enenevässä määrin alueita, joilla työikäiset alkavat olla vähemmistöä. Vanhukset ovat maksaneet aikanaan valtiolle ja kunnille veronsa, mutta uusia paikallisia veronmaksajia löytyy yhä heikommin ja heikommin. Väestöennusteiden mukaan huoltosuhdeongelma on pahenemassa usealla alueella.

      Tehottomuutta pitäisi välttää. Siitä olen samaa mieltä. Mutta soten rahoitus pitäisi myös järjestää jollain sellaisella tavalla, joka mahdollistaa lakisääteiset sote-palvelut, eikä johda tilanteeseen, jossa ikääntymiskehityksen ja nuorten poismuuttoliikkeen takia huonotuloisimmilla alueilla on olennaisesti muuta maata huonommat lakisääteiset sote-palvelut. Yksityiset lisäsote-palvelut ovat asia erikseen. Nyt puhutaan lakisääteisistä palveluista.

      1. Tämä ikääntyneen väestön kasautumien alueellisesti on ratkaistu nyt, kun vastuu on kunnilla valtionosuuksilla viemättä kunnilta oikeutta hankkia verotuloja. Sen pitäisi olla maakuntien kohdalla helpompaa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Tämä ikään­ty­neen väes­tön kasau­tu­mien alu­eel­li­ses­ti on rat­kais­tu nyt, kun vas­tuu on kun­nil­la val­tio­no­suuk­sil­la vie­mät­tä kun­nil­ta oikeut­ta hank­kia vero­tu­lo­ja. Sen pitäi­si olla maa­kun­tien koh­dal­la helpompaa.

        Se on ratkaistu jollain tavoin nykytilanteessa. Joskin tavalla, joka THL:n mukaan ei vastaa kovin tarkasti tarpeita, ja jonka myötä osa kunnista on talousvaikeuksissa valtionosuuksista huolimatta ja toiset porskuttavat valtionosuuksien tukemana mukavasti. Mutta puhe on kai siitä järjestelmästä, joka olisi sen jälkeen, jos eduskunta hyväksyy siellä sisällä olevan sote-lakiesityksen, joka poistaa merkittävän osan vanhasta valtiosuusjärjestelmästä ja tuo tilalle toisenlaisen järjestelmän. Mahdollinen maakuntavero tulisi sen jälkeiseen maailmaan, jolloin nykyistä valtionosuusjärjestelmää ei soten osalta siinä tilanteessa enää olisi. Mahdollisen verotusoikeuden kohdalla on puhuttu aikaisimmillaan noin vuodesta 2026.

      3. sit: Ker­rot­ko vie­lä, miten tar­ve ja kus­tan­nuk­set koh­taa­vat sotes­sa ter­veel­lä taval­la niil­lä alueil­la, joil­la asuk­kais­ta yhä suu­rem­pi osa on yli 60-vuo­tiai­ta. Sote-kus­tan­nuk­set ja tar­ve ovat eri­tyi­ses­ti siel­lä, mis­sä on pal­jon van­huk­sia, mut­ta vero­poh­ja on niil­lä alueil­la heik­ko — joh­tuen sii­tä, että asuk­kais­ta niin iso osa on pie­ni­tu­loi­sia van­huk­sia, joil­ta ansio­tu­lo­ve­ro­ker­ty­mää ei kovin pal­joa ker­ry edes vero­pro­sent­tien nous­tes­sa — kos­ka suo­jao­san alla ole­via perus­tu­lo­ja ei saa nykyis­ten lakien mukaan verot­taa. Soten rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen yksi pää­on­gel­ma ilme­nee täs­tä kuvasta:
        https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.png
        Ongel­ma­na on se, että väes­tön ikään­tyes­sä meil­lä on ene­ne­väs­sä mää­rin aluei­ta, joil­la työi­käi­set alka­vat olla vähem­mis­töä. Van­huk­set ovat mak­sa­neet aika­naan val­tiol­le ja kun­nil­le veron­sa, mut­ta uusia pai­kal­li­sia veron­mak­sa­jia löy­tyy yhä hei­kom­min ja hei­kom­min. Väes­tö­en­nus­tei­den mukaan huol­to­suh­deon­gel­ma on pahe­ne­mas­sa useal­la alueella.

        Tehot­to­muut­ta pitäi­si vält­tää. Sii­tä olen samaa miel­tä. Mut­ta soten rahoi­tus pitäi­si myös jär­jes­tää jol­lain sel­lai­sel­la taval­la, joka mah­dol­lis­taa laki­sää­tei­set sote-pal­ve­lut, eikä joh­da tilan­tee­seen, jos­sa ikään­ty­mis­ke­hi­tyk­sen ja nuor­ten pois­muut­to­liik­keen takia huo­no­tu­loi­sim­mil­la alueil­la on olen­nai­ses­ti muu­ta maa­ta huo­nom­mat laki­sää­tei­set sote-pal­ve­lut. Yksi­tyi­set lisä­so­te-pal­ve­lut ovat asia erik­seen. Nyt puhu­taan laki­sää­tei­sis­tä palveluista.

        En tietenkään tarkoita, että kaikki alueen sote-kustannukset tulisi kattaa alueen asukkailta kerättävillä veroilla. Ilman muuta rahoituksen kokonaisuuteen tulisi kuulua valtionosuusjärjestelmä samaan tapaan kuin nyt on kunnille, jolla tasattaisiin alueiden epätasapainoisia kustannus/verokertymä eroja. Liittämäsi kuva havainnollistaa niitä hyvin. Keskeistä tulisi olla, että alueellinen verotus kattaisi pääosan sote:n kustannuksista, keskimäärin esim. 2/3 . Valtionosuudet täydentäisivät puuttuvan rahoituksen. Näin alueilla olisi intressi toimia mahdollisimman kustannustehokkaasti rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi.

  4. Lisäpalveluiden rahoittamiseen sopii maakuntavero, mutta perus-sotepalveluiden rahoittaminen ei kyllä onnistu maakuntaverolla. Sen verran huonosti verokertymät ja palveluiden tarve kohtaavat nykyisellä aluejaolla.

    1. TimoT:
      Lisä­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­seen sopii maa­kun­ta­ve­ro, mut­ta perus-sote­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­nen ei kyl­lä onnis­tu maa­kun­ta­ve­rol­la. Sen ver­ran huo­nos­ti vero­ker­ty­mät ja pal­ve­lui­den tar­ve koh­taa­vat nykyi­sel­lä aluejaolla.

      Koko soten ongelma on juuri nähdäkseni tuo, että meillä on etelän kasvavia alueita, joissa asuu nuoret ja työikäiset, ja sitten niitä idän alueita, joista osassa on jopa noin puolet asukkaista yli 60-vuotiaita, ja asukkailla on sekä väestön ikääntymisen että itäsuomalaisen, sairausalttiimman geeniperimän seurauksena iso hoidontarve ja keskimääräistä pienemmät ansio- ja eläketulot. Yhtälö ei toimi ansiotuloverotuksen keinoin, koska isot sotemenot ovat siellä, missä on pienet ansiotulot ja pienet sotemenot siellä, missä on isot ansiotulot per asukas. Ansiotuloverotus sinänsä on vain pieni osa nykyistä laajaa veropohjaa.

      Esimerkiksi bensasta ja dieselistä perityn polttoaineveron tuotto maakunnittain vastaa enemmän soten alueellista kulurakennetta. Voisiko maakuntaverona toimia bensavero?

  5. Huonoa poliittista pelisilmää jättää kertomatta ennen vaaleja, että oikea ongelma verossa on se, että kepulaiset joutuisivat itse kustantamaan veroilla omien alueiden palveluita, eikä elämään Helsingin varassa valtion verokirstun kautta, kuten nyt yrittävät mallillaan saada läpi. Kun on selvää, että kepu kaatuu vaaleissa, niin miksi ei suoraan jo tapa tätä kepun mallia kun hallitus kuitenkin kaatuu kepun konttaamiseen? Kepu on jo tehnyt selväksi ettei sen kanssa voi jatkossakaan tehdä mitään muuta kuin olla lypsettävänä, joten miksi ei polttaisi siltaa joka ei vie mihinkään? Kukaan muu ei halua tätä maakuntaloismallia ja kepu haluaa loisia, niin joko se hyväksyy verot tai verot kaatavat maakuntamallit ja samalla hallituksen. Melkoisen typerää olisi antaa kepun kymmenen prossan puolueena määrätä Suomeen järjestelmä jota sitten yritetään nuijia palasiksi seuraava vuosikymmen. Toki se tarjoaa poliitikoille mahdollisuuden näyttää aktiivisilta seuraava vuosikymmen tekemättä kuitenkaan mitään rakentavaa, kuten viimeiset vuosikymmenet ovat näyttäneet.

    1. kel­la­ris­ta:
      Huo­noa poliit­tis­ta peli­sil­mää jät­tää ker­to­mat­ta ennen vaa­le­ja, että oikea ongel­ma veros­sa on se, että kepu­lai­set jou­tui­si­vat itse kus­tan­ta­maan veroil­la omien aluei­den pal­ve­lui­ta, eikä elä­mään Hel­sin­gin varas­sa val­tion vero­kirs­tun kaut­ta, kuten nyt yrit­tä­vät mal­lil­laan saa­da läpi. Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaa­tuu kepun kont­taa­mi­seen? Kepu on jo teh­nyt sel­väk­si ettei sen kans­sa voi jat­kos­sa­kaan teh­dä mitään muu­ta kuin olla lyp­set­tä­vä­nä, joten mik­si ei polt­tai­si sil­taa joka ei vie mihin­kään? Kukaan muu ei halua tätä maa­kun­ta­lois­mal­lia ja kepu halu­aa loi­sia, niin joko se hyväk­syy verot tai verot kaa­ta­vat maa­kun­ta­mal­lit ja samal­la hal­li­tuk­sen. Mel­koi­sen type­rää oli­si antaa kepun kym­me­nen pros­san puo­lu­ee­na mää­rä­tä Suo­meen jär­jes­tel­mä jota sit­ten yri­te­tään nui­jia pala­sik­si seu­raa­va vuo­si­kym­men. Toki se tar­jo­aa polii­ti­koil­le mah­dol­li­suu­den näyt­tää aktii­vi­sil­ta seu­raa­va vuo­si­kym­men teke­mät­tä kui­ten­kaan mitään raken­ta­vaa, kuten vii­mei­set vuo­si­kym­me­net ovat näyttäneet.

      Maaseudulla joko kepu tai PS ovat vallassa. Kokkareilla tai vihreillä ei ole asiaa sinne, SDP, Vas lähinnä harvojen duunareiden puolueita. Miten se lypsääminen eroaisi jos PS olisi hallitukseessa kepun sijaan?

      1. R.Silfverberg: Miten se lyp­sää­mi­nen eroai­si jos PS oli­si hal­li­tuk­sees­sa kepun sijaan?

        No ei mitenkään.

        Maakuntien persut kun ovat karrikoidusti lähinnä järkensä menettäneitä kepulaisia. Ainakin täällä paikalliset persut lyövät maalaisuudessaan kepulaiset mennen tullen. Heidän tavoitteenaan on yhdyskuntarakenteen mahdollisimman tehokas hajautus ja maanomistajien tulojen maksimointi, eipä paljoa muu.

    2. Tämä ”loisiminen” on sitä että kasvukeskuksissa olevat nuoret maksavat syrjäseuduilla olevien mummojen terveysmenoja. Ikäryhmien väliset tulonsiirrot ovat hyvinvointivaltiomallin kulmakiviä, nytkö siitä pitäisi luopua koska kasvukeskusasukkaiden itsekkyys? Menee lapsi pesuveden mukana jos hyvinvointivaltio romutetaan soteväännön seurauksena.

    3. kel­la­ris­ta: Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaatuu kepun kont­taa­mi­seen?

      Melkoinen ennustus, kun huomioidaan, että

      a) Suomessa hallitus on viimeksi kaatunut minkään puolueen lähtöön kesken vaalikauden vuonna 1976,

      b) ollaan huikean, ylikuumenevaksi jo etukäteen epäillyn nousukauden kynnyksellä, jolloin mikään puolue jolla on vähäisintäkään tilanteen tajua ei halua oppositioon.

    4. Unelmoin tilanteesta, jossa hallitus ja sotehimmeli tosiaankin kaatuisi maakuntaveroriitaan.

      Taitaa vain olla turha kuvitella, että näin oikeasti kävisi. Eiköhän kunnallisvaalien jälkeen hallituksessa löydy sopu – kehitetään joku monimutkainen ”maakuntaverontasaus” -malli tarvelaskelmineen, indekseineen yms. (lopputulos on kuitenkin uusimaalaisten rahojen lappaminen korpimaakuntiin). Kepu, vassarit ja vihreät voivat kaikki esiintyä voittajina ja Marin pelastaa kasvonsa osoittamalla Minun Hallituksen ”toimintakykyisyyden”.

      Sitten voidaankin arvuutella, että onko 30% työttömyydestä kärsivä konkurssi-Suomi EKP:n ja IMF:n holhouksessa ennen vain jälkeen vuoden 2030…

  6. Ongelma on siinä, että ei voi luottaa poliitikkojen toimintaan. Kun on useita pääsyjä henkilön kukkarolle ei voi pysyä hallinnassa kokonaisveroaste. Nyt veroista päättäjinä ovat valtio, kunta ja kirkko. Siihen lisättäisiin ” lääninhallinto” uutena päättäjänä niin löytyisikö mitään pidäkkeitä esim. Mariginaaliverolle tai progressiolle.?
    En suosittele. Mielummin vähennettäisiin päätöksentokotasoja kuin lisättäisiin niitä.

  7. Toivottavasti Vihreät pysyy kannassaan eivätkä hyväksy SOTEa ilman maakuntaveroa.

    Nyt vain näyttää pahalta, että jotta hallitus ei hajoaisi, niin tehdään lehmänkauppa, missä sovitaan, että mahdollisen – siis sanamuodossa mahdollinen – maakuntaveron täytäntöönpanoon sitoutuvat kaikki hallituspuolueet. Todellisuudessa maakuntaveroa ei siis nykyinen hallitus saisi lainsäädännöllisesti hyväksyttyä tällä vaalikaudella.

    Näin kepu saa kalliin maakuntahallinnon ja valtio joutuu maksumieheksi.

    On myös sääli, että kokoomus ei nyt oppositiopuolueena pelaa rehellisin kortein, kun se voi ilmoittaa vastustavansa maakuntaveroa vastustamalla SOTEa. Jos sen sijaan kokoomus ns. kamreeripuolueena olisi hallituksessa, niin todennäköisesti sekin edellyttäisi maakuntaveroa – ei SOTEa ilman maakuntaveroa.

    On todellakin valitettavaa, että kansakunnan talouden hoidon ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ohi ajaavat puolueitten poliittiset intressit. Näin politiikka näyttää tavallisella kansalaiselle entistä vastenmielisemmalta. Siksi jotta tämä mielikuva kansan keskuudessa ei menisi huonompaan suuntaan, niin toivon Vihreiltä nyt isoa ryhtiliikettä – ei nykyistä kallista ehdotettua SOTEA ilman maakuntaveroa.
    Hallitus saa kaatua minun puolestani. Älyttömiä ”piikki auki”- päätöksiä pitää kyetä estämään.

    1. kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen: Toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät pysyy kan­nas­saan eivät­kä hyväk­sy SOTEa ilman maakuntaveroa.

      Hallituspuolueista RKP on esittänyt, että maakuntavero olisi 0-2 % maakunnan tuloista että sen saisi maakunta päättää jättää käyttämättäkin. Mutta kuten aiemmin sanoin, oletan, ettei nykyisellä eduskuntakaudella ehditä saada aikaan asiaan liittyvää lainsäädäntöä – varsinkaan, jos verotusoikeus vaatisi perustuslain säätämisjärjestyksen mukaista menettelyä, jolloin asiasta eivät voisi edes nykyiset hallituspuolueet keskenään sopien päättää, koska äänimäärä ei riitä. Jos sote menee nyt läpi, maakuntavero on kenties ensi eduskuntavaalien keskeinen kysymys. Ja sitten riippuen siitä, mitkä puolueet päätyvät hallitukseen, päädytään johonkin rahoituspäätösten osalta.

  8. Oli vaikea ennakkoäänestää, kun kaksi yhdenvertaisuus-ja tasa-arvopuoluetta vassarit ja vihreät kannattavat epäsolidaarista maakuntaveroa soten rahoitukseen asettaen palvelut ja niiden rahoituksen riippuvaiseksi naapurin terveydestä ja lompakosta.

    Vasemmistoa en olisi muutenkaan äänestänyt, mutta ympäristö- ja yhdenvertaisuussyistä olen kokolailla useasti arponut vihreän ehdokkaan.

    Maakuntaveroargumentaatio lähenee lopulta kokoomuksen kunta-aatetta: kunnalla on oltava yhteisöverotuloja runsaiden palkkaverojen lisäksi ollakseen elinvoimainen ja jotta kunnan vanhukset ansaitsevat hoitonsa.

    Demokratiassa on ohjausongelmansa. Mutta täytyyhän hallituksenkin pysyä kehyksissään paitsi tämän.

    Olen piruuttani ehdottanut talousteoreettisesti pätevästi, että maakunnalla tulisi olla runsas tarveperusteinen valtionrahoitus ja veronpalautusoikeus. Jos jotain säästyy, sen voisi palauttaa oman elinvoimaisen maakunnan asukkaille vaikkapa käänteisenä henkirahana. Hyvä vaalitäky insentiiviksi.

    (Arvoinpahan kummiskin.)

  9. Kolmas, noita kahta järkevämpi malli (”Tasahintajärjestelmä”) on sellainen, jossa valtio maksaa kunnille (tai maakunnille, jos hallitus onnistuu lopettamaan kuntien itsehallinnon näiltä osin) könttäsumman. Summa olisi muuten kaikille sama per asukas, mutta sitä painotettaisiin THL:n arvioiman yleisen sairastavuuden mukaan. Jos kunta haluaisi jotain ekstraa päälle, tai tulisi jokin muu häiriö, kunta ottaisi tilapäistä velkaa, ja ehkä nostaisi veroja seuraavana vuonna.

    Maakuntaveron suuri ongelma on se, että se on epätasapuolinen, ja tarvitsee siksi myös kuntien valtionosuusjärjestelmää vastaavan tasausmekanismin päälleen. Ja tuollainen mekanismi on tietenkin itsessään monimutkainen, ja hyvällä todennäköisyydellä myös epätasapuolinen.

    Perusperiaate on kai se, että peruspalvelut kustannetaan kaikille kansalaisille suunnilleen samanlaisina, yhteisvastuullisesti. Ei siis niin, että rikkaat maksaisivat rikkaiden palvelut, ja köyhät omansa. Tästä syystä kulujen maksaminen ensisijassa valtion kautta on luonteva ratkaisu (ja muut ratkaisut vaativat valtionosuusjärjestelmiä tasapuolisuutta tuomaan).

    1. Juho Laa­tu:

      Maa­kun­ta­ve­ron suu­ri ongel­ma on se, että se on epä­tas­a­puo­li­nen, ja tar­vit­see sik­si myös kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää vas­taa­van tasaus­me­ka­nis­min pääl­leen. Ja tuol­lai­nen meka­nis­mi on tie­ten­kin itses­sään moni­mut­kai­nen, ja hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä myös epätasapuolinen.

      Se on epätasapuolinen siksi, että nk. hyvinvointialueita (=maakuntia) ei rakennettu siten, että niiden rahoituspohja olisi kunnossa. Suositellussa mallissa oli huomattavasti vähemmän ja isompia maakuntia. Erään nimeltä mainitsemattoman puolueen omien intohimojen vuoksi malli hylättiin ja lähdettiin tälle nykyiselle tielle. Tälle ko. puolueelle on nyt kiusallista joutua tekemään julkisuudessa selkoa sille, että nämä alueet eivät selviäkään omin voimin vaan tarvitaan jokin tasausmenetelmä.

      1. Jaak­ko K: Se on epä­tas­a­puo­li­nen sik­si, että nk. hyvin­voin­tia­luei­ta (=maa­kun­tia) ei raken­net­tu siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si kun­nos­sa.

        Lähdin siitä ajatuksesta, että haluamme turvata kaikille suomalaisille yhteisvastuullisesti suunnilleen saman tasoiset peruspalvelut. Maakuntia on liian vaikea vääntää samanlaisiksi. Siksi pääosin valtion rahoitus.

        Tyypillisesti epätasapainoa syntyy esimerkiksi niin, että Lapin perheen kahdesta lapsesta toinen muuttaa Helsinkiin, ja Helsingin perheen molemmat lapset jäävät Helsinkiin. Myöhemmin Lapissa eläköityvien vanhenpien sote-kuluja maksaa maakuntaverojen kautta yksi henkilö, ja Helsingin eläköityvien vanhempien kuluja kolme henkilöä. Tätä ei voi pitää reiluna tilanteena. Parempi olisi, jos Helsinkiin muuttaneiden maksamia verotuloja käytettäisiin myös heidän omien vanhempiensa soten kustantamiseen. Siksi pääosin valtion rahoitus.

      2. Juho Laa­tu: Läh­din sii­tä aja­tuk­ses­ta, että haluam­me tur­va­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le yhteis­vas­tuul­li­ses­ti suun­nil­leen saman tasoi­set perus­pal­ve­lut. Maa­kun­tia on lii­an vai­kea vään­tää saman­lai­sik­si. Sik­si pää­osin val­tion rahoitus.

        Maakuntien ajatus pitäisi olla se että maakunnat muodostuvat vahvojen keskuskaupunkien ympärille niin että joka maakunnassa olisi riittävästi vahvoja kaupunkeja ja kuntia auttamaan köyhempiä. Tietysti maakuntien rajat olisivat silloin täysin eri kuin vanhat Ruotsin vallan ajoilta peräisin olevat, mutta väliäkö sillä. Esim Itä-Suomen maakuntaan voisi kuulua sekä Pohjois- ja Etelä-Savo, että Pohjois- ja Etelä-Karjala jne. Silloin joka maakunnassa olisi riittävä väestöpohja yliopistokaupunkeja myöten myös maksamaan veroja. Tätä Keskustapuolue ja aluepolitiikaa ajavat tietenkin vieroksuu, kun pk-seutu on toiminut raha-automaattina, mutta mun mielestäni maakuntien keskuskaupunkien pitäis auttaa köyhempiä kuntia. Uudellamaallalkin on köyhiä kuntia.

        Jos maakunta- ja sote-uudistus kariutuu niin pitäisi ryhtyä ajamaan kuntaliitoksia niin että rikkaat kunnat ottavat sateenvarjonsa alle köyhiä ja pienistä muutaman tuhannen asukkaan kunnista päästäisiin eroon.

      3. R.Silfverberg: Maa­kun­tien aja­tus pitäi­si olla se että maa­kun­nat muo­dos­tu­vat vah­vo­jen kes­kus­kau­pun­kien ympä­ril­le …

        En näe maakuntien rakentuvan niiden keskuskaupunkien ympärille, vaikka jossain maakuntien hallinnon ja keskussairaalan tietenkin täytyy sijaita. Nuo voisivat tietenkin periaatteessa sijaita myös muualla kuin maakunnan suurimmassa kaupungissa.

        Se ajatus, että maakunnan keskuskaupunki olisi rahallisesti vastuussa muista ei ole hyvä. Kävisi niin, että suhteellisen köyhän maakunnan suhteellisen köyhä keskuskaupunki vastaisi alueen kaikkien suhteellisten köyhien kuntien palveluista. Ja toisaalta, on suunniteltu, että Helsinki muodostaisi oman alueensa, jolloin maan rikkain kaupunki ei vastaisi minkään muun kunnan peruspalveluista. Minusta tuo yhteisvastuullinen peruspalveluiden kustantaminen kaikille suomalaisille on paljon tasapuolisempi malli. (Jo nyt valtionosuudet tähtäävät tähän.)

        Jos maa­kun­ta- ja sote-uudis­tus kariu­tuu niin pitäi­si ryh­tyä aja­maan kun­ta­lii­tok­sia …

        En näe tarvetta päästä eroon pienistä kunnista. Demokratia toimii niidenkin kautta hyvin, ja pienimmät voivat toteuttaa palveluitaan yhteistyössä muiden kanssa, jos niin haluavat. Totean tässä vielä, että pienet kunnat kykenevät tuottamaan palvelunsa varsin kilpailukykyisesti, joten raha ei ole syy paikallisdemokratian alasajoon (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/).

      4. Juho Laa­tu: En näe maa­kun­tien raken­tu­van nii­den kes­kus­kau­pun­kien ympä­ril­le, vaik­ka jos­sain maa­kun­tien hal­lin­non ja kes­kus­sai­raa­lan tie­ten­kin täy­tyy sijai­ta. Nuo voi­si­vat tie­ten­kin peri­aat­tees­sa sijai­ta myös muu­al­la kuin maa­kun­nan suu­rim­mas­sa kaupungissa.

        Se aja­tus, että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki oli­si rahal­li­ses­ti vas­tuus­sa muis­ta ei ole hyvä. Kävi­si niin, että suh­teel­li­sen köy­hän maa­kun­nan suh­teel­li­sen köy­hä kes­kus­kau­pun­ki vas­tai­si alu­een kaik­kien suh­teel­lis­ten köy­hien kun­tien pal­ve­luis­ta. Ja toi­saal­ta, on suun­ni­tel­tu, että Hel­sin­ki muo­dos­tai­si oman alu­een­sa, jol­loin maan rik­kain kau­pun­ki ei vas­tai­si min­kään muun kun­nan perus­pal­ve­luis­ta. Minus­ta tuo yhteis­vas­tuul­li­nen perus­pal­ve­lui­den kus­tan­ta­mi­nen kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le on pal­jon tas­a­puo­li­sem­pi mal­li. (Jo nyt val­tio­no­suu­det täh­tää­vät tähän.)

        Kaikissa ,maakunnissa on vauraita kaupunkeja kuten Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Tampree, Vaasa jne.
        ”Keskuskaupungeilla” tarkoitin niitä, eli maakuntarajat pitäisi piirtää niin että joka maakunnalla on riittävästi sitä veropohjaa noiden vauraampien alueiden ja kaupunkien takia. Esim pohjois-Suomen maakuntaan voisi kuulua koko Lappi, Kainuu, Koillisma ja pohjois-Pohjanmaa. Vaika Lappi on köyhä niin Pohjois-Pohjanmaa kompensoi.

        Missä sairaalat ja virastot sijaitsevat on toisarvoista.

        Helsingin ei pidä olla oma maakunta vaan siihen pitää kuulua koko Uusimaa, jossa on myös köyhiä kuntia. Täytyy muistaa että Helsingissä ja sen naapureissa on eniten siirtolaisia ja työttömiä. Eivät helsinkiläiset ole halunneeet että näin on, mutta Suomen perspektiivissä pk-seutu ei pysty olemaan samanlainen nettomaksaja kovin kauan enää jos maakuntauudistus toteutuu ilman maakuntien verotusoikeutta, ja jos maakuntien resurssit ei jaetaa oikeudenmukaisesti. Oulu, Kuopio ja vakka-suomen vauraat seudut pääsevät kuin koira veräjästä ja nauravat partansa jos ei heille langeteta vastuuta.

        En näe tar­vet­ta pääs­tä eroon pie­nis­tä kun­nis­ta. Demo­kra­tia toi­mii nii­den­kin kaut­ta hyvin, ja pie­nim­mät voi­vat toteut­taa pal­ve­lui­taan yhteis­työs­sä mui­den kans­sa, jos niin halua­vat. Totean täs­sä vie­lä, että pie­net kun­nat kyke­ne­vät tuot­ta­maan pal­ve­lun­sa var­sin kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti, joten raha ei ole syy pai­kal­lis­de­mo­kra­tian alas­ajoon (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/).

      5. R.Silfverberg: Kai­kis­sa ‚maa­kun­nis­sa on vau­rai­ta kau­pun­ke­ja kuten Oulu, Kuo­pio, Jyväs­ky­lä, Tampree, Vaa­sa jne.
        “Kes­kus­kau­pun­geil­la” tar­koi­tin nii­tä, eli maa­kun­ta­ra­jat pitäi­si piir­tää niin että joka maa­kun­nal­la on riit­tä­väs­ti sitä vero­poh­jaa noi­den vau­raam­pien aluei­den ja kau­pun­kien takia. Esim poh­jois-Suo­men maa­kun­taan voi­si kuu­lua koko Lap­pi, Kai­nuu, Koil­lis­ma ja poh­jois-Poh­jan­maa. Vai­ka Lap­pi on köy­hä niin Poh­jois-Poh­jan­maa kompensoi.

        Jos veroja joka tapauksessa halutaan tasata laajoilla alueilla, minusta selvästi luonnollisin tuollainen laaja alue olisi koko Suomi. Noin saataisiin tasattua kaikki ongelman kerralla, niin Lapissa, Pohjanmaalla kuin Helsingissä. Muuten alueet jäisivät joka tapauksessa eriarvoisiksi.

      6. Juho Laa­tu: Jos vero­ja joka tapauk­ses­sa halu­taan tasa­ta laa­joil­la alueil­la, minus­ta sel­väs­ti luon­nol­li­sin tuol­lai­nen laa­ja alue oli­si koko Suo­mi. Noin saa­tai­siin tasat­tua kaik­ki ongel­man ker­ral­la, niin Lapis­sa, Poh­jan­maal­la kuin Hel­sin­gis­sä. Muu­ten alu­eet jäi­si­vät joka tapauk­ses­sa eriarvoisiksi.

        Itse olen sitä mieltä että muutoksia nykysysteemiin ei tarvita perusterveydenhuollon osalta.

        Mutta jos Soteuuudistus pitää väkisin viedä läpi ja maakuntia perustaa, niin niiden pitää olla mahdollisimman omavaraisia . Siksi maakuntien lukumäärää pitää vähentää n 10 vuotta sitten ehdotettuun 5-6 maakuntaan ja rajata ne niin että heikoimpien alueiden tukena on mahdollisimman vahvoja alueita. Maakuntien tehtäviin pitää lisätä muitakin terveydenhoidon lisäksi. Esim varhaiskasvatus, ely-keskukset, joukkoliikenne, poliisi, ….

        Ne maakuntien väliset erot johtuvat ensisijaisesti maantieteellisistä syistä mutta toisaalta jotkut ovat luonnonvaroiltaan paljon paremmassa asemassa kuin toiset.

      7. R.Silfverberg: Itse olen sitä miel­tä että muu­tok­sia nyky­sys­tee­miin ei tar­vi­ta perus­ter­vey­den­huol­lon osalta.

        Luulen että olisi parempi unohtaa nyt ehdotettu sote-uudistus kuin toteuttaa se. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin (tai ainakin sen perusrakenne on hyvä), joten mitään pakkoa muutoksiin ei ole.

        Mut­ta jos Sote­uuu­dis­tus pitää väki­sin vie­dä läpi ja maa­kun­tia perus­taa, niin nii­den pitää olla mah­dol­li­sim­manoma­va­rai­sia .

        Maakuntia ei tarvita. Mutta jos sote perustetaan niiden varaan, niiden ei tulisi olla omavaraisia siinä mielessä, että köyhät maakunnat saisivat köyhien peruspalvelut rikkaat maakunnat rikkaiden peruspalvelut.

        hei­koim­pien aluei­den tuke­na on mah­dol­li­sim­man vah­vo­ja aluei­ta

        Tiedät jo, että kantani on se, että suomalaisten pitäisi taata toistensa palveluiden järjestäminen yhdessä. Ei siis niin, että maa jaettaisiin osiin, jotka kukin eläisivät oman onnensa varassa. Ei mitään rikkaiden ja köyhien erottelua, vaikka se voisikin olla rikkaille houkuttelevaa.

      8. Jos kunnat tai maakunnat rakennettaisiin siten, että niiden rahoituspohja olisi tasapuolisesti kunnossa, olisi seurauksena ”gerrymandering”, missä kukin maakunta saisi osuuden pääkaupunkiseudusta. Tämä tosiseikka on kokoomuksen kuntasoten ongelma.

        Jos taas epäillään, etteivät virkamiehet laske reilusti tarvevakioituja menoja, mihin sitten uskoisimme? On uskottavampaa, että nyt muutoksesta marisevat kaupungit ovat tuhlanneet tulopohjansa suoman veroedun.

      9. Olli Saa­ri­nen:
        Jos kun­nat tai maa­kun­nat raken­net­tai­siin siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si tas­a­puo­li­ses­ti kun­nos­sa, oli­si seu­rauk­se­na “ger­ry­man­de­ring”, mis­sä kukin maa­kun­ta sai­si osuu­den pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta.

        Ajattelen niin, että koko Suomi on luonteva rahoituspohja Suomen kansalaisten peruspalveluiden järjestämiselle.

    2. Eikö hallituksen nykyisessäkin mallissa ole joku ”tarvevakiointi”, jolla valtion rahoitusta suunnataan suunnitelluille maakunnille? Malli on vain kuuleman mukaan (poliittisen ohjauksen ansiosta?) kummasti sellainen, etteivät kaikkien sairauksien kustannukset ole syystä tai toisesta ainakaan kokonaisuudessaan mukana. Seuraus on yleisesti sellainen, että kasvavat kaupungit tuntuvat häviävän ja maaseutu voittavan – poikeuksina tietysti mm. Tampere ja Pori, jotka jotenkin yllättäen ovat voittajien joukossa.

      Jotenkin en Suomessa luottaisi näihin kustannusten laskenta- ja jakomalleihin vaikka ne kuinka virkavastuulla olisikin laadittu. Sen verran paljon tuntuu keskivertovirkamieheltä löytyvän ymmärrystä ”poliittisten realiteettien” perään.

      1. ksee:
        Eikö hal­li­tuk­sen nykyi­ses­sä­kin mal­lis­sa ole joku “tar­ve­va­kioin­ti”, jol­la val­tion rahoi­tus­ta suun­na­taan suun­ni­tel­luil­le maa­kun­nil­le?

        En tunne hallituksen tämänhetkistä suunnitelmaa hyvin, mutta voi olettaa, että sinne syntyy poliittisten lehmänkauppojen ja kompromissien surauksena erilaisia ”korjaavia tekijöitä”. Pelkään että tuosta syntyy jonkinlainen mainitsemiasi ”poliittisia realiteetteja” kunnioittava himmeli, joka on sen verran monimutkainen, että kukaan ei voi pitävästi todistaa sen olevan oikein tai väärin.

        Se ajatus, että maakunnat maksavat pääosan, ja valtio vähän tasaa jotain, on paljon vaikeampi ja monimutkaisempi tie kuin se ajatus, että valtio maksaa pääosan, ja maakunnat tasaavat loput.

        Jos lähdetään sille tielle, että maakuntavero kattaa kuluiusta valtaosan, ja sen päälle rakennetaan nykyisen kuntien rahoitusmallin kaltainen valtionosuusjärjestelmä, voi arvata, että tilanne muodostuu jossain määrin samanlaiseksi kuin kuntien tapauksessa. Kävisi siis ehkä niin, että köyhissä maakunnissa maakuntavero olisi korkea, ja rikkaissa maakunnissa alhainen. Valtio tasaisi kuluja vain osittain. Lopputuloksena rikkaat maksaisivat vähemmän ”sote-veroa”, ja köyhät enemmän. Ehkä rikkaat saisivat paremmat palvelutkin.

        Jos hallitus ajattelee, että rikkaille kuuluukin antaa ”rikkaiden sote-palvelut”, ja köyhille ”köyhien sote-palvelut”, ja köyhiä voikin verottaa vähän enemmän, kaikki ok. Mutta minä siis ajattelen enemmän niin, että peruspalvelut olisi hyvä kustantaa yhteisvastuullisesti kaikille, suunnilleen saman tasoisina.

  10. Maakuntien tarkoitus lienee alun perin ollut järjestää muitakin palveluja kuin terveydenhoitoa. Ainakin muutama vuosi sitten puhuttiin joukkoliikenteestä. Eli maakunnat ostaisivat ja kilpailuttaisivat lähiliikenteen bussi- ja junavuoroja, joissakin tapauksissa myös muuten kannattamattomia lentovuoroja maakuntakentiltä ja saariston yhteysalusliikennettä tms.

    Esim junaliikenteen osalta päästäisiin kilpailuttamaan VR:ää niin että syntyisi säästöjä, vaikka se ei tietenkään VR:n johtoa miellytä.

    Mitä maakuntaveroon tulee niin ymmärtääkseni Ruotsissa maksetaan tuloveroa vain kunnille ja maakunnille (landsting), ei valtiolle. Valtio rahoittaa itsensä todennäköisesti yhteisöverolla ja alvilla ja muilla kulutusveroilla. Ruotsissa maakunnat todella järjestävät laajemmin palveluja.

    1. R.Silfverberg:
      Mitä maa­kun­ta­ve­roon tulee niin ymmär­tääk­se­ni Ruot­sis­sa mak­se­taan tulo­ve­roa vain kun­nil­le ja maa­kun­nil­le (lands­ting), ei val­tiol­le. Val­tio rahoit­taa itsen­sä toden­nä­köi­ses­ti yhtei­sö­ve­rol­la ja alvil­la ja muil­la kulu­tus­ve­roil­la.Ruot­sis­sa maa­kun­nat todel­la jär­jes­tä­vät laa­jem­min palveluja.

      Toi edelleinen meni muuten väärin. Korjataan : Ruotsin kunnallisveroon sisältyy maakuntavero. Valtionvero on sitten erikseen. Ruotsissa yhdistetty kunnallis ja maakuntavero on keskimäärin 30% josta n 2/3 on kunnallisveron osuus. Tämä yhdistetty vero vaihtelee kunnitttain ja maakunnittain pari prosenttia suuntaan tai toiseen. Valtionveron osuus tuloveroista on ilmeisesti sitten n 10 prossan verran pienempi kuin meillä .

  11. Yritin löytää mielipidekyselyä aiheesta maakuntauudistus. Äkkiseltään googlaten tuorein löytyi elokuulta 2017. Tuolloin vallassa oli Sipilän hallitus, joka oli juuri selvinnyt persujen kahtiajaosta ja puolueen siirtymisestä oppositioon. Kyselyn tulos: 52 % piti maakuntauudistusta tarpeettomana, 18 % ei osannut sanoa, 29 % piti tarpeellisena.

    Onko asiasta tuoreempaa mielipidetutkimusta? Itseäni ihmetyttää, että miksi tätä ajetaan, kun ainoa kannattaja tuntuu olevan 12 % kannatusta nauttiva Suomen Keskusta. Enkä oikein usko, että syrjäseuduilla palveluidensa puolesta huolestuneet vanhuksetkaan mitenkään automaattisesti uskovat maankuntahallinnon asiaa pelastavan. Hallitus tuskin kaatuu kesken kauden, enkä semmoista toivo, kun uuden muodostamisesta tulisi todennäköisesti monella tavalla tuskallista. Silti tässä on nyt vähemmistö käyttämässä valtaa enemmistön asiassa aika pahasti.

  12. Sairaanhoitopiirit ovat iät ja ajat toimineet noin – marraskuusta joulukuuhun ei voida keskussairaaloitasulkea kokonaan, vaikka kaikki rahat on käytetty. Kuntiin lähetetään lasku, joka maksetaan.
    Voi kysyä miten saiaanhoitopiirien valtuuston työ on onnistunut, onko ollut demokratia voimissaan? Kokemuksen mukaan ilman omaa veroa edustuksella on kovin vähän väliä, kahvia ja pullaa toki tarjotaan ja päivärahat saa.

    Jonkinlaista katteentonta optimismia hehkuva alibudjetointi on niin pitkä perinne, että se tuskin loppuu julkisella puolella. Yksityisellä puolella taas ollaan hyviä keksimään ”pakollisia2 lisäkuluja kaikkeen.

    1. jts:
      Sai­raan­hoi­to­pii­rit ovat iät ja ajat toi­mi­neet noin — mar­ras­kuus­ta jou­lu­kuu­hun ei voi­da kes­kus­sai­raa­loi­ta­sul­kea koko­naan, vaik­ka kaik­ki rahat on käy­tet­ty. Kun­tiin lähe­te­tään las­ku, joka maksetaan.
      Voi kysyä miten sai­aan­hoi­to­pii­rien val­tuus­ton työ on onnis­tu­nut, onko ollut demo­kra­tia voi­mis­saan?

      Kunnat, joille SHP lähettää laskun, myös ”omistavat” sairaanhoitopiirin. SHP on kuntayhtymä ja jäsenkunnat vaikuttavat suoraan sen toimintaan kuntayhtymän valtuuston kautta. Kuntien johtajat eivät ole tyytyväisiä, jos sairaanhoitopiiri pistää muutaman kymmenen miljoonaa johonkin fantsuun ja lähettää niistä laskun kuntiin.

      Demokratia on sairaanhoitpiireistä kohtuullisen kaukana. En tiedä onko tämä välttämättä kovin huono juttu, erikoissairaanhoito on kuitenkin suhteellisen teknokraattista hommaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.