Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvi­tel­kaam­me, että hyvin­voin­tia­lu­eel­la kek­si­tään, että mei­dän asuk­kail­le­pa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kal­lis lisä­pal­ve­lu, jot­ta meil­lä oli­si kivaa ja päät­tä­jät suo­sit­tu­ja. Tar­kas­tel­kaam­me kah­ta jär­jes­tel­mää, kaa­vail­tua man­ku­mi­seen perus­tu­vaa rahoi­tus­jär­jes­tel­mää ja maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Man­ku­mis­jär­jes­tel­mä. Syk­syä koh­den men­täes­sä on sel­vää, että rahat lop­pu­vat. Sii­tä vain kir­je val­tio­val­lal­le, että tilan­ne 0n kur­ja ja jou­dum­me sul­ke­maan syn­nys­tys­sai­raa­lat lop­pu­vuo­dek­si ja mää­rää­mään syn­nyt­tä­jät koti­syn­ny­tyk­seen, ellem­me saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tie­tys­ti, kos­ka kuo­le­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tuul­leen. Päät­tä­jät voi­vat elvis­tel­lä, että saa­tiin­pa tän­ne meil­le yli­mää­räis­tä val­tion rahaa ja kal­lis lisä­pal­ve­lu asuk­kail­lem­me.  Kan­sa hur­raa! Ensi vuon­na kek­si­tään jokin toi­nen rahareikä.

  • Maa­kun­ta­ve­ro.  Syk­syä koh­den on sel­vää, ettei­vät rahat rii­tä ja maa­kun­ta­ve­roa on koro­tet­ta­va. Kan­sa on vihai­nen, ja kysyy, mitä jär­keä täs­sä kal­liis­sa lisä­pal­ve­lus­sa oikein oli.

Man­ku­mi­seen ja poliit­ti­seen mie­li­val­taan perus­tu­va rahoi­tus on huo­no aja­tus. Se haas­kaa rahaa vää­ris­ty­nei­den kan­nus­ti­mien vuok­si. Maa­kun­ta­ve­ro pakot­taa sen­tään vähän ajat­te­le­maan, mihin kaik­keen rahaa kaataa.

48 thoughts on “Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?”

  1. Hmm. Eikö maa­kun­tien itse­hal­lin­to vain pidä jät­tää perus­ta­mat­ta. Kyse­hän kai­ke­ti on sii­tä, että val­tion on tar­koi­tus tur­va­ta koko maa­han yhden­ve­roi­set ter­veys­pal­ve­lut. Kun­tien val­tio­no­suuk­sien kaut­ta tilan­ne on kai jo nyt aika vas­taa­va kun­tien koh­dal­la kuin tule­vis­sa sote ‑maa­kun­nis­sa. Kun­ta­ve­ro­hai­ta­ri on kai niin 5 pro­sent­tiyk­sik­köä. Mun on vai­kea ymmär­tää, ettei maa­kun­nat jou­tui­si toi­mi­maan ase­te­tus­sa bud­jet­ti­raa­mis­sa myös ilman vero­tusoi­keut­ta. Rahan­ja­ko­han kai­ke­ti perus­tuu demo­gra­fian kaut­ta mää­räy­ty­vään hoi­to­tar­pee­seen. Sote­uu­dis­tus siten että ter­vey­den­hoi­to­vas­tuu on val­tiol­la ilman eril­lis­tä poliit­tis­ta maa­kun­ta­hal­lin­toa oli­si kai­ke­ti paras malli

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. pek­ka sal­mi:
      Sote­uu­dis­tus siten että ter­vey­den­hoi­to­vas­tuu on val­tiol­la ilman eril­lis­tä poliit­tis­ta maa­kun­ta­hal­lin­toa oli­si kai­ke­ti paras malli

      Täy­sin samaa miel­tä. Toki jos maa­kun­nat run­no­taan läpi, niin maa­kun­ta­ve­ro on se jär­ke­väm­pi tapa rahoit­taa nii­den toi­min­taa, mut­ta me emme todel­la­kaan tar­vit­se uut­ta hal­lin­non tasoa byro­kraat­tei­neen, luot­ta­mus­paik­koi­neen ja poliit­ti­si­ne palkintovirkoineen.

      Kes­kus­ta kipui­lee maa­kun­ta­ve­ron kans­sa, kos­ka se kokee por­va­ri­puo­lu­ee­na vel­vol­li­suu­dek­seen vas­tus­taa uusia vero­ja, mut­ta toi­saal­ta koko maa­kun­ta­här­ve­li on kepun pit­kä­ai­kai­nen unel­ma. Sik­si väis­tä­mä­tön­tä maa­kun­ta­ve­roa ja veroas­teen nousua vähä­tel­lään ja yri­te­tään lakais­ta maton alle, aina­kin kun­nes sote-lait on sumplit­tu edus­kun­nas­sa läpi. Sit­ten kes­kus­ta voi­kin huo­let­ta ottaa hat­kat hal­li­tuk­ses­ta ja näyt­tää kes­ki­sor­mea mm. vih­reil­le, joil­le kehys­rii­hes­sä luvat­tiin ennal­ta mää­rit­te­le­mät­tö­miä pääs­tö­vä­hen­nyk­siä jos­kus tulevaisuudessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ajatus10:

        Kes­kus­ta kipui­lee maa­kun­ta­ve­ron kans­sa, kos­ka se kokee por­va­ri­puo­lu­ee­na vel­vol­li­suu­dek­seen vas­tus­taa uusia vero­ja, mut­ta toi­saal­ta koko maa­kun­ta­här­ve­li on kepun pit­kä­ai­kai­nen unel­ma. Sik­si väis­tä­mä­tön­tä maa­kun­ta­ve­roa ja veroas­teen nousua vähä­tel­lään ja yri­te­tään lakais­ta maton alle, aina­kin kun­nes sote-lait on sumplit­tu edus­kun­nas­sa läpi. Sit­ten kes­kus­ta voi­kin huo­let­ta ottaa hat­kat hal­li­tuk­ses­ta ja näyt­tää kes­ki­sor­mea mm. vih­reil­le, joil­le kehys­rii­hes­sä luvat­tiin ennal­ta mää­rit­te­le­mät­tö­miä pääs­tö­vä­hen­nyk­siä jos­kus tulevaisuudessa.

        Ei Kepun kipui­lus­sa ole kyse mis­tään puo­lu­eel­ta muu­ten hukas­sa ole­van por­va­ri­aat­teen etsis­ke­ly — eikö alu­pe­rin ollut jopa niin, että “vah­vat itse­näi­set maa­kun­nat vero­tusoi­keu­del­la” oli Kepu itse vaa­li­ma tavoi­te. Tai­si vain käy­dä niin, että mie­li kään­tyi äkis­ti 180°, kun rätin­git isket­tiin pöy­tään ja totuus Kepun ydin­a­luei­den usei­ta pro­sent­tiyk­si­köi­tä kor­keam­mas­ta maa­kun­ta­ve­ro­ta­sos­ta paljastui.

        Kepun ainoa todel­li­nen aate­han on elät­tää ydin­kan­nat­ta­ja­kun­ta mui­den kus­tan­nuk­sel­la ja ryös­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon varo­ja rin­ta­mail­ta ja EU:n tas­kus­ta. Kun tämän ymmär­tää, niin kepu­lais­ten toi­min­ta alkaa­kin äkkiä näyt­tä­mään hyvin­kin ratio­naa­li­sel­ta — sii­tä kuin­ka jär­ke­vää se pit­käs­sä­juok­sus­sa tai koko maan kan­nal­ta on, voi tie­tys­ti kysee­na­lais­ta — mut­ta perus­ke­pu­lai­nen ei välitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. ksee: Ei Kepun kipui­lus­sa ole kyse mis­tään puo­lu­eel­ta muu­ten hukas­sa ole­van por­va­ri­aat­teen etsis­ke­ly — eikö alu­pe­rin ollut jopa niin, että “vah­vat itse­näi­set maa­kun­nat vero­tusoi­keu­del­la” oli Kepu itse vaa­li­ma tavoi­te. Tai­si vain käy­dä niin, että mie­li kään­tyi äkis­ti 180°, kun rätin­git isket­tiin pöy­tään ja totuus Kepun ydin­a­luei­den usei­ta pro­sent­tiyk­si­köi­tä kor­keam­mas­ta maa­kun­ta­ve­ro­ta­sos­ta paljastui.

        Kepun ainoa todel­li­nen aate­han on elät­tää ydin­kan­nat­ta­ja­kun­ta mui­den kus­tan­nuk­sel­la ja ryös­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon varo­ja rin­ta­mail­ta ja :n tas­kus­ta. Kun tämän ymmär­tää, niin kepu­lais­ten toi­min­ta alkaa­kin äkkiä näyt­tä­mään hyvin­kin ratio­naa­li­sel­ta — sii­tä kuin­ka jär­ke­vää se pit­käs­sä­juok­sus­sa tai koko maan kan­nal­ta on, voi tie­tys­ti kysee­na­lais­ta — mut­ta perus­ke­pu­lai­nen ei välitä.

        Johan on teks­tiä, kuin ‑60 luvul­ta pahim­pien maa­lais­ten lynk­kaa­jien tais­te­lu­kä­si­kir­jois­ta. Onko jää­nyt huo­maa­mat­ta, että kas­vu­kes­kus­ten rahat on imet­ty maa­kun­nis­ta ? Tie­ten­kin aja­tuk­set ovat huu­rus­sa, kun ei pää­se tär­keim­män kau­pun­ki­lais­ten har­ras­tuk­sen pariin terassille.

        Onko jää­nyt huo­maa­mat­ta sekin, että vih­reät ovat van­kas­ti maa­kun­ta­ve­ron taka­na hal­li­tuk­ses­sa. “Ohi­sa­lo tote­si, että hal­li­tuk­ses­sa on jo pää­tet­ty sii­tä, että osa­na sote-maa­kun­ta-uudis­tus­ta pää­te­tään myös maakuntaverosta.”

        Saa­rik­ko on eri miel­tä. Muu­ten hal­li­tuk­sen poli­tii­kan teko on men­nyt juu­ri sii­hen suun­taan, jon­ka vuok­si Soi­nin­vaa­ra jäi pois poli­tii­kas­ta. Poli­tii­kan toi­mit­ta­jat kuo­laa­vat Mari­nin muo­ti­luo­muk­sia poliit­ti­sis­sa jutuis­saan . Dema­rien TV-mai­nos on kuin Dolce Gab­ba­nan (tai mikä lie­kään) vaatemainos.

        Kuvi­tel­kaa mies­po­lii­tik­ko esiin­ty­mäs­sä Arma­nin puvus­sa rin­ta­kar­vat pil­kis­täen ja ita­lia­lai­set käsin­teh­dyt pit­kä­kär­ki­set ken­gät jalas­saan. Vaa­li­mai­nos dress­man äänel­lä. Onko uskot­ta­vaa ja asioi­hin pereh­ty­vää politiikkaa ?
        Kes­kus­ta ei ole sor­tu­nut tämän­kal­tai­seen ima­go­po­see­rauk­seen eikä populismiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Eemil:

        Kuvi­tel­kaa mies­po­lii­tik­ko esiin­ty­mäs­säArma­nin puvus­sa rin­ta­kar­vat pil­kis­täen ja ita­lia­lai­set käsin­teh­dyt pit­kä­kär­ki­set ken­gät jalas­saan. Vaa­li­mai­nos dress­man äänel­lä. Onko uskot­ta­vaa ja asioi­hin pereh­ty­vää politiikkaa ?
        Kes­kus­ta ei ole sor­tu­nut tämän­kal­tai­seen ima­go­po­see­rauk­seen eikä populismiin.

        Kai­kis­ta puo­lueis­ta löy­tyy kai­ken­lais­ta muo­ti-iko­nia. Aina­kin kokoo­mus on kun­nos­tau­tu­nuut sii­nä mut­ta myös kes­kus­ta. Kek­ko­nen oli aika­naan pal­vot­tu myös ulkois­ten omi­nai­suuk­sien­sa takia, ja Esko Aho, joi­ta­kin mai­ni­tak­se­ni. Kat­ri Kul­mu­ni yrit­ti kanssa.
        Minua ei häi­rit­se jos pää tai jol­la­kin avain­mi­nis­te­ril­lä on napak­ka var­ta­lo ja miel­lyt­tä­vät kasvot.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Minua ei häi­rit­se jos pää tai jol­la­kin avain­mi­nis­te­ril­lä on napak­ka var­ta­lo ja miel­lyt­tä­vät kasvot.

        Ei myös­kään minua, mut­ta point­ti­ni onkin toi­saal­la. Poli­tii­kas­sa on alet­tu käyt­tää ulko­muo­toa hyväk­si. Tämä on vali­tet­ta­vas­ti tul­lut voi­mak­kaas­ti esiin nais­ten tuo­ma­na. Nai­set halua­vat tul­la arvos­te­tuk­si asiao­saa­mi­sel­laan, mut­ta käyt­tä­vät kri­tii­kit­tö­mäs­ti hyväk­si ulkoi­sia avujaan. 

        Poli­tii­kan toi­mit­ta­jat, var­sin­kin mie­so­le­te­tut, nie­le­vät täl­lai­sen vai­kut­ta­mi­sen täy­sin ilman kri­tiik­kiä. Kor­rek­ti, tilai­suu­den ja asiayh­tey­den mukai­nen pukeu­tu­mi­nen on nor­mi työ­elä­mäs­sä. Polii­ti­kot teke­vät työ­tä , jos­sa päte­vät kaik­ki työ­elä­män sään­nöt , myös pukeutumisessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. pek­ka sal­mi: Hmm. Eikö maa­kun­tien itse­hal­lin­to vain pidä jät­tää perus­ta­mat­ta. Kyse­hän kai­ke­ti on sii­tä, että val­tion on tar­koi­tus tur­va­ta koko maa­han yhden­ve­roi­set ter­veys­pal­ve­lut. Kun­tien val­tio­no­suuk­sien kaut­ta tilan­ne on kai jo nyt aika vas­taa­va kun­tien koh­dal­la kuin tule­vis­sa sote ‑maa­kun­nis­sa. Kun­ta­ve­ro­hai­ta­ri on kai niin 5 pro­sent­tiyk­sik­köä. Mun on vai­kea ymmär­tää, ettei maa­kun­nat jou­tui­si toi­mi­maan ase­te­tus­sa bud­jet­ti­raa­mis­sa myös ilman vero­tusoi­keut­ta. Rahan­ja­ko­han kai­ke­ti perus­tuu demo­gra­fian kaut­ta mää­räy­ty­vään hoi­to­tar­pee­seen. Sote­uu­dis­tus siten että ter­vey­den­hoi­to­vas­tuu on val­tiol­la ilman eril­lis­tä poliit­tis­ta maa­kun­ta­hal­lin­toa oli­si kai­ke­ti paras malli

      Kun­nal­lis­ve­ro­hai­ta­ri on Suo­mes­sa nykyi­sin 7 %, ei 5 %. Mata­lin kun­nal­lis­ve­ro on Ahve­nan­maan Joma­las­sa ole­va 16,5 % ja kor­kein on Hal­suan 23,5 %. Tämä ennen kuin väes­tö tulee väes­tö­en­nus­tei­den mukaan osas­sa maa­ta ikään­ty­mään kes­ki-iäl­tään vie­lä lisää rei­lus­ti tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä, mikä lisää sote-meno­ja ja vähen­tää vero­tu­lo­ja (kos­ka van­huk­sis­ta vero­tu­lo­ja tulee vähem­män kuin työikäisistä).

      Jat­kos­sa­kin kun­ta­ve­ro­hai­ta­ri on laa­ja. Sote-pal­ve­lut pois­tu­vat kun­nil­ta, joi­ta tosi­aan on nykyi­sin tasat­tu val­tio­no­suuk­sin. Sote-esi­tyk­sen mukaan kun­nal­lis­ve­ro­ja lei­ka­taan kai­kis­ta man­ner-Suo­men kun­nis­ta saman pro­sent­tiyk­sik­kö­lu­vun ver­ran (kai­ke­ti vähän yli 13 %, tai mikä lopul­li­nen las­kel­man tulos sit­ten onkaan), siir­täen vero­tu­lot sil­tä osin val­tiol­le, jol­loin kun­nal­lis­ve­ro­jen erot pysy­vät läh­tö­koh­tai­ses­ti suu­rin piir­tein yhtä isoi­na kuin ennen sote-muu­tos­ta­kin — sil­loin, jos sote-rahoi­tuk­sen hoi­taa valtio.

      Maa­kun­ta­ve­ro­mal­lis­sa vero­tus­ta­so­jen erot alueit­tain mah­dol­li­ses­ti kas­vai­si­vat enti­ses­tään, kos­ka kes­ke­nään eri­lais­ten kun­nal­lis­ve­ro­jen lisäk­si sen jäl­keen oli­si kes­ke­nään eri­lai­set maakuntaverot.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. pek­ka sal­mi: Sote­uu­dis­tus siten että ter­vey­den­hoi­to­vas­tuu on val­tiol­la ilman eril­lis­tä poliit­tis­ta maa­kun­ta­hal­lin­toa oli­si kai­ke­ti paras malli

      Voi­si ehkä olla, mut­ta se oli­si aina­kin alku­vai­hees­sa ilmei­ses­ti vie­lä kal­liim­pi mal­li. Sil­loin sote-sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vien pal­kat pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti mm. yhden­mu­kais­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Maa­kun­ta­mal­lis­sa ne yhden­mu­kais­te­taan vain val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Kun­tayh­ty­mis­sä ne on yhden­mu­kais­tet­tu kuntayhtymätasolla.

      Peri­aat­tees­sa kui­ten­kin suh­tau­dun myön­tei­ses­ti aja­tuk­seen sii­tä, että val­tio oli­si ter­vey­den­hoi­to­vas­tuun toi­mi­ja, ja että kan­sa­lai­set sai­si­vat hakea ter­vey­den­hoi­don ja sosi­aa­li­puo­len pal­ve­lut ihan mis­tä kun­nas­ta Suo­mes­sa tahan­sa, mis­sä iki­nä liikkuvatkin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. sit: Sil­loin sote-sek­­to­­ril­­la työs­ken­te­le­vien pal­kat pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti mm. yhden­mu­kais­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Maa­kun­ta­mal­lis­sa ne yhden­mu­kais­te­taan vain val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Kun­tayh­ty­mis­sä ne on yhden­mu­kais­tet­tu kuntayhtymätasolla.

        Kor­jaus. Piti lukea, että maa­kun­ta­mal­lis­sa pal­kat yhden­mu­kai­se­taan vain maa­kun­nal­li­ses­ti. Eri maa­kun­tien välil­lä on kui­ten­kin sen jäl­keen palkkaeroja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Oli­pa popu­lis­ti­nen kir­joi­tus. Oikeas­ti­han vaih­toeh­dot eivät ole nämä:

    Tar­kas­tel­kaam­me kah­ta jär­jes­tel­mää, kaa­vail­tu man­ku­mi­seen perus­tu­va rahoi­tus­jär­jes­tel­mä ja maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­va rahoitus”

    Puh­das maa­kun­ta­ve­roon perus­tu­va rahoi­tus toden­nä­köi­ses­ti kaa­tui­si vii­meis­tään perus­tus­va­lio­kun­nas­sa, kos­ka sel­lai­sen myö­tä osa alueis­ta ei kyke­ni­si tuot­ta­maan laki­sää­tei­siä pal­ve­lui­ta — ellei jär­jes­tel­mään lii­ty jotain mui­ta ele­ment­te­jä, joil­la perus­tus­lais­sa taa­tut pal­ve­lut taa­taan pie­ni­tu­loi­sem­mil­le­kin alueille.

    Vaih­toeh­to, jos­ta nyt on kun­ta­vaa­lien alla vaa­li­pu­heis­sa puhut­tu, on yleen­sä ollut sekoi­tus val­tion­ra­hoi­tus­ta ja maa­kun­ta­ve­roa. Jos maa­kun­ta­ve­ron tuot­to ei rii­tä, sil­loin näi­den seka­jär­jes­tel­mäs­sä sitä man­gut­ta­neen yhtä lail­la lisää kuin pelk­kään val­tio­ra­hoi­tuk­seen perus­tu­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä­kin — var­sin­kin jos maa­kun­nan vero­poh­ja ei ole riit­tä­vä, kuten itä-Suo­men senio­ri­hy­vin­voin­tia­lueil­la ei väes­tö­en­nus­tei­den perus­teel­la jat­kos­sa jok­seen­kin takuul­la ole. Muun muas­sa joi­hin­kin van­he­ne­viin aluei­siin koh­dis­tu­van rahoi­tusyh­tä­lön mah­dot­to­muu­den takia­han sote-uudis­tus­ta on koi­tet­tu teh­dä, jos­sa laki­sää­teis­ten pal­ve­lui­den rahoi­tus ei oli­si enää niin suo­raan kiin­ni huo­no­tu­lois­ten alui­den omis­ta tuloista.

    Itse veik­kaan, että maa­kun­ta­ve­roa ei nykyi­sen hal­li­tuk­sen kau­del­la aina­kaan voi­maan asti ehdi­tä sää­tää — edes sil­loin, vaik­ka hal­li­tus sel­lais­ta esit­täi­si. Vero­tusoi­keus ei ole perin­tei­ses­ti ollut val­tio­sään­tö­oi­keu­del­li­ses­ti ihan kevyt asia. Monien juris­tien näke­myk­sen mukaan vero­tusoi­keu­den sää­tä­mi­nen uudel­le orga­ni­saa­tiol­le vaa­ti­si läh­tö­koh­tai­ses­ti perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä teh­tä­viä laki­muu­tok­sia. Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta toki vii­me kädes­sä lin­jaa sii­tä, miten lain asias­ta voi­si sää­tää, ja mil­lais­ta mää­räe­nem­mis­töä vaa­di­taan. Nykyi­ses­tä edus­kun­nas­ta ei var­mas­ti löy­dy 5/6 mää­räe­nem­mis­töä maakuntien/hyvinvointialueiden vero­tusoi­keu­del­le, eikä 2/3:nkaan mää­räe­nem­mis­töä välttämättä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. sit: Jos maa­kun­ta­ve­ron tuot­to ei rii­tä, sil­loin näi­den seka­jär­jes­tel­mäs­sä sitä man­gut­ta­neen yhtä lail­la lisää kuin pelk­kään val­tio­ra­hoi­tuk­seen perus­tu­vas­sa järjestelmässäkin

      Ja val­tion vas­taus on “nos­ta­kaa­pa sitä maakuntaveroa”. 

      On ihan sel­vää että väes­tö­ra­ken­teen takia ter­vey­den­huol­lon rahoi­tuk­ses­sa on olta­va jon­kin­lai­nen tasaus­jär­jes­tel­mä. Ymmär­tääk­se­ni aivan kai­kis­sa pyö­ri­tel­lyis­sä mal­leis­sa on sellainen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ehdo­tet­tu sote ilman aluei­den vero­tusoi­keut­ta on täy­sin muo­to­puo­li ja vie kehi­tys­tä vää­rään suun­taan: koh­ti tehot­to­muut­ta ja kes­kus­hal­lin­non val­taa. Oden esi­merk­ki on hyvin valai­se­va. Raha on tun­ne­tus­ti paras kon­sult­ti sii­tä, mikä on tar­peen ja jär­ke­vää. Kun sote-alue tuot­taa pal­ve­lut ja jou­tuu hank­ki­maan rahoi­tuk­sen niil­le vero­jen muo­dos­sa, koh­taa­vat tar­ve ja kus­tan­nuk­set ter­veel­lä taval­la. Samal­la kiin­tey­tyy alu­een asuk­kai­den vas­tuu omas­ta hyvinvoinnistaan.

    Oma lukun­sa on alu­eel­li­nen (kun­nal­li­nen) itse­hal­lin­to. Mitä sii­tä on jäl­jel­lä, jos sote-aluei­den rahoi­tus­kin pää­te­tään maan hal­li­tuk­sen ja minis­te­riöi­den toimesta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Samaa miel­tä. Toki jotain alu­eel­li­sia tulon­siir­to­ja var­mas­ti jat­kos­sa­kin tar­vi­taan tasaa­maan nykyis­tä tilan­net­ta mis­sä kas­vu­kes­kuk­set ovat jät­tä­neet syr­jä­seu­dut kolo­nien ase­maan, hara­voi­den nii­den tär­keim­mät resurs­sit (ja valit­taen sen ohes­sa miten “jou­tu­vat elät­tä­mään muun Suo­men”) — eli nuo­ret ihmi­set. Mut­ta jos kaik­ki bud­jet­ti­val­ta kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin, ei pin­ta-alal­li­ses­ti 90% Suo­mea jää oikein mui­ta vaih­toeh­toa kuin äänes­tää Kes­kus­taa. Mui­ta puo­luei­ta­han ei tun­ne­tus­ti kiin­nos­ta näi­den syr­jä­seu­tu­jen asuk­kai­den tilan­ne vähääkään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kil­go­re:
        Samaa miel­tä. Toki jotain alu­eel­li­sia tulon­siir­to­ja var­mas­ti jat­kos­sa­kin tar­vi­taan tasaa­maan nykyis­tä tilan­net­ta mis­sä kas­vu­kes­kuk­set ovat jät­tä­neet syr­jä­seu­dut kolo­nien ase­maan, hara­voi­den nii­den tär­keim­mät resurs­sit (ja valit­taen sen ohes­sa miten “jou­tu­vat elät­tä­mään muun Suo­men”) — eli nuo­ret ihmi­set. Mut­ta jos kaik­ki bud­jet­ti­val­ta kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin, ei pin­­ta-alal­­li­­ses­­ti 90% Suo­mea jää oikein mui­ta vaih­toeh­toa kuin äänes­tää Kes­kus­taa. Mui­ta puo­luei­ta­han ei tun­ne­tus­ti kiin­nos­ta näi­den syr­jä­seu­tu­jen asuk­kai­den tilan­ne vähääkään.

        Aiem­min val­tao­sal­la kau­pun­ki­lai­sis­ta on ollut side maa­seu­dul­le van­hem­pien tai vähin­tään iso­van­hem­pien kaut­ta, mikä on pitä­nyt rau­han maas­sa, mut­ta lap­si­ka­to pik­ku­ky­lis­sä on ollut niin pit­kään niin val­ta­va, että “kaik­kien” nuor­ten iso­van­hem­mat ovat nyky­ään kotoi­sin vähin­tään kym­me­nien tuhan­sien kau­pun­geis­ta. Näin on näh­tä­vis­sä, ettei­vät nykyi­kä­luo­kat ole enää val­mii­ta sub­ven­toi­maan maan mui­ta osia Kes­kus­tan perin­tei­sen sil­ta­rum­pu­po­li­tii­kan kautta. 

        Var­sin­kin, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin met­sä vas­taa niin kuin sitä sol­va­taan — Hel­sin­ki-vihan syvyys on tul­lut koro­na-aika­na todel­la­kin esiin. Pian ollaan tilan­tees­sa, jos­sa 90% alle elä­kei­käi­sis­tä on napit vas­tak­kain maa­seu­dun sini­mus­tien pul­la­sor­sien kans­sa, ja loput 10% kuu­lu­vat herätysliikkeisiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Vesa Sor­ri: Kun sote-alue tuot­taa pal­ve­lut ja jou­tuu hank­ki­maan rahoi­tuk­sen niil­le vero­jen muo­dos­sa, koh­taa­vat tar­ve ja kus­tan­nuk­set ter­veel­lä taval­la. Samal­la kiin­tey­tyy alu­een asuk­kai­den vas­tuu omas­ta hyvinvoinnistaan.

      Ker­rot­ko vie­lä, miten tar­ve ja kus­tan­nuk­set koh­taa­vat sotes­sa ter­veel­lä taval­la niil­lä alueil­la, joil­la asuk­kais­ta yhä suu­rem­pi osa on yli 60-vuo­tiai­ta. Sote-kus­tan­nuk­set ja tar­ve ovat eri­tyi­ses­ti siel­lä, mis­sä on pal­jon van­huk­sia, mut­ta vero­poh­ja on niil­lä alueil­la heik­ko — joh­tuen sii­tä, että asuk­kais­ta niin iso osa on pie­ni­tu­loi­sia van­huk­sia, joil­ta ansio­tu­lo­ve­ro­ker­ty­mää ei kovin pal­joa ker­ry edes vero­pro­sent­tien nous­tes­sa — kos­ka suo­jao­san alla ole­via perus­tu­lo­ja ei saa nykyis­ten lakien mukaan verot­taa. Soten rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen yksi pää­on­gel­ma ilme­nee täs­tä kuvasta:
      https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.png
      Ongel­ma­na on se, että väes­tön ikään­tyes­sä meil­lä on ene­ne­väs­sä mää­rin aluei­ta, joil­la työi­käi­set alka­vat olla vähem­mis­töä. Van­huk­set ovat mak­sa­neet aika­naan val­tiol­le ja kun­nil­le veron­sa, mut­ta uusia pai­kal­li­sia veron­mak­sa­jia löy­tyy yhä hei­kom­min ja hei­kom­min. Väes­tö­en­nus­tei­den mukaan huol­to­suh­deon­gel­ma on pahe­ne­mas­sa useal­la alueella.

      Tehot­to­muut­ta pitäi­si vält­tää. Sii­tä olen samaa miel­tä. Mut­ta soten rahoi­tus pitäi­si myös jär­jes­tää jol­lain sel­lai­sel­la taval­la, joka mah­dol­lis­taa laki­sää­tei­set sote-pal­ve­lut, eikä joh­da tilan­tee­seen, jos­sa ikään­ty­mis­ke­hi­tyk­sen ja nuor­ten pois­muut­to­liik­keen takia huo­no­tu­loi­sim­mil­la alueil­la on olen­nai­ses­ti muu­ta maa­ta huo­nom­mat laki­sää­tei­set sote-pal­ve­lut. Yksi­tyi­set lisä­so­te-pal­ve­lut ovat asia erik­seen. Nyt puhu­taan laki­sää­tei­sis­tä palveluista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tämä ikään­ty­neen väes­tön kasau­tu­mien alu­eel­li­ses­ti on rat­kais­tu nyt, kun vas­tuu on kun­nil­la val­tio­no­suuk­sil­la vie­mät­tä kun­nil­ta oikeut­ta hank­kia vero­tu­lo­ja. Sen pitäi­si olla maa­kun­tien koh­dal­la helpompaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Tämä ikään­ty­neen väes­tön kasau­tu­mien alu­eel­li­ses­ti on rat­kais­tu nyt, kun vas­tuu on kun­nil­la val­tio­no­suuk­sil­la vie­mät­tä kun­nil­ta oikeut­ta hank­kia vero­tu­lo­ja. Sen pitäi­si olla maa­kun­tien koh­dal­la helpompaa.

        Se on rat­kais­tu jol­lain tavoin nyky­ti­lan­tees­sa. Jos­kin taval­la, joka THL:n mukaan ei vas­taa kovin tar­kas­ti tar­pei­ta, ja jon­ka myö­tä osa kun­nis­ta on talous­vai­keuk­sis­sa val­tio­no­suuk­sis­ta huo­li­mat­ta ja toi­set pors­kut­ta­vat val­tio­no­suuk­sien tuke­ma­na muka­vas­ti. Mut­ta puhe on kai sii­tä jär­jes­tel­mäs­tä, joka oli­si sen jäl­keen, jos edus­kun­ta hyväk­syy siel­lä sisäl­lä ole­van sote-lakie­si­tyk­sen, joka pois­taa mer­kit­tä­vän osan van­has­ta val­tio­suus­jär­jes­tel­mäs­tä ja tuo tilal­le toi­sen­lai­sen jär­jes­tel­män. Mah­dol­li­nen maa­kun­ta­ve­ro tuli­si sen jäl­kei­seen maa­il­maan, jol­loin nykyis­tä val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää ei soten osal­ta sii­nä tilan­tees­sa enää oli­si. Mah­dol­li­sen vero­tusoi­keu­den koh­dal­la on puhut­tu aikai­sim­mil­laan noin vuo­des­ta 2026.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. sit: Ker­rot­ko vie­lä, miten tar­ve ja kus­tan­nuk­set koh­taa­vat sotes­sa ter­veel­lä taval­la niil­lä alueil­la, joil­la asuk­kais­ta yhä suu­rem­pi osa on yli 60-vuo­­tiai­­ta. Sote-kus­­tan­­nuk­­set ja tar­ve ovat eri­tyi­ses­ti siel­lä, mis­sä on pal­jon van­huk­sia, mut­ta vero­poh­ja on niil­lä alueil­la heik­ko — joh­tuen sii­tä, että asuk­kais­ta niin iso osa on pie­ni­tu­loi­sia van­huk­sia, joil­ta ansio­tu­lo­ve­ro­ker­ty­mää ei kovin pal­joa ker­ry edes vero­pro­sent­tien nous­tes­sa — kos­ka suo­jao­san alla ole­via perus­tu­lo­ja ei saa nykyis­ten lakien mukaan verot­taa. Soten rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen yksi pää­on­gel­ma ilme­nee täs­tä kuvasta:
        https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.png
        Ongel­ma­na on se, että väes­tön ikään­tyes­sä meil­lä on ene­ne­väs­sä mää­rin aluei­ta, joil­la työi­käi­set alka­vat olla vähem­mis­töä. Van­huk­set ovat mak­sa­neet aika­naan val­tiol­le ja kun­nil­le veron­sa, mut­ta uusia pai­kal­li­sia veron­mak­sa­jia löy­tyy yhä hei­kom­min ja hei­kom­min. Väes­tö­en­nus­tei­den mukaan huol­to­suh­deon­gel­ma on pahe­ne­mas­sa useal­la alueella.

        Tehot­to­muut­ta pitäi­si vält­tää. Sii­tä olen samaa miel­tä. Mut­ta soten rahoi­tus pitäi­si myös jär­jes­tää jol­lain sel­lai­sel­la taval­la, joka mah­dol­lis­taa laki­sää­tei­set sote-pal­­ve­­lut, eikä joh­da tilan­tee­seen, jos­sa ikään­ty­mis­ke­hi­tyk­sen ja nuor­ten pois­muut­to­liik­keen takia huo­no­tu­loi­sim­mil­la alueil­la on olen­nai­ses­ti muu­ta maa­ta huo­nom­mat laki­sää­tei­set sote-pal­­ve­­lut. Yksi­tyi­set lisä­­so­­te-pal­­ve­­lut ovat asia erik­seen. Nyt puhu­taan laki­sää­tei­sis­tä palveluista.

        En tie­ten­kään tar­koi­ta, että kaik­ki alu­een sote-kus­tan­nuk­set tuli­si kat­taa alu­een asuk­kail­ta kerät­tä­vil­lä veroil­la. Ilman muu­ta rahoi­tuk­sen koko­nai­suu­teen tuli­si kuu­lua val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä samaan tapaan kuin nyt on kun­nil­le, jol­la tasat­tai­siin aluei­den epä­ta­sa­pai­noi­sia kustannus/verokertymä ero­ja. Liit­tä­mä­si kuva havain­nol­lis­taa nii­tä hyvin. Kes­keis­tä tuli­si olla, että alu­eel­li­nen vero­tus kat­tai­si pää­osan sote:n kus­tan­nuk­sis­ta, kes­ki­mää­rin esim. 2/3 . Val­tio­no­suu­det täy­den­täi­si­vät puut­tu­van rahoi­tuk­sen. Näin alueil­la oli­si int­res­si toi­mia mah­dol­li­sim­man kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti rahoi­tuk­sen riit­tä­vyy­den varmistamiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Lisä­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­seen sopii maa­kun­ta­ve­ro, mut­ta perus-sote­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­nen ei kyl­lä onnis­tu maa­kun­ta­ve­rol­la. Sen ver­ran huo­nos­ti vero­ker­ty­mät ja pal­ve­lui­den tar­ve koh­taa­vat nykyi­sel­lä aluejaolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      Lisä­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­seen sopii maa­kun­ta­ve­ro, mut­ta perus-sote­­pal­­ve­­lui­­den rahoit­ta­mi­nen ei kyl­lä onnis­tu maa­kun­ta­ve­rol­la. Sen ver­ran huo­nos­ti vero­ker­ty­mät ja pal­ve­lui­den tar­ve koh­taa­vat nykyi­sel­lä aluejaolla.

      Koko soten ongel­ma on juu­ri näh­däk­se­ni tuo, että meil­lä on ete­län kas­va­via aluei­ta, jois­sa asuu nuo­ret ja työi­käi­set, ja sit­ten nii­tä idän aluei­ta, jois­ta osas­sa on jopa noin puo­let asuk­kais­ta yli 60-vuo­tiai­ta, ja asuk­kail­la on sekä väes­tön ikään­ty­mi­sen että itä­suo­ma­lai­sen, sai­rausalt­tiim­man gee­ni­pe­ri­män seu­rauk­se­na iso hoi­don­tar­ve ja kes­ki­mää­räis­tä pie­nem­mät ansio- ja elä­ke­tu­lot. Yhtä­lö ei toi­mi ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen kei­noin, kos­ka isot sote­me­not ovat siel­lä, mis­sä on pie­net ansio­tu­lot ja pie­net sote­me­not siel­lä, mis­sä on isot ansio­tu­lot per asu­kas. Ansio­tu­lo­ve­ro­tus sinän­sä on vain pie­ni osa nykyis­tä laa­jaa veropohjaa. 

      Esi­mer­kik­si ben­sas­ta ja die­se­lis­tä peri­tyn polt­toai­ne­ve­ron tuot­to maa­kun­nit­tain vas­taa enem­män soten alu­eel­lis­ta kulu­ra­ken­net­ta. Voi­si­ko maa­kun­ta­ve­ro­na toi­mia bensavero?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Huo­noa poliit­tis­ta peli­sil­mää jät­tää ker­to­mat­ta ennen vaa­le­ja, että oikea ongel­ma veros­sa on se, että kepu­lai­set jou­tui­si­vat itse kus­tan­ta­maan veroil­la omien aluei­den pal­ve­lui­ta, eikä elä­mään Hel­sin­gin varas­sa val­tion vero­kirs­tun kaut­ta, kuten nyt yrit­tä­vät mal­lil­laan saa­da läpi. Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaa­tuu kepun kont­taa­mi­seen? Kepu on jo teh­nyt sel­väk­si ettei sen kans­sa voi jat­kos­sa­kaan teh­dä mitään muu­ta kuin olla lyp­set­tä­vä­nä, joten mik­si ei polt­tai­si sil­taa joka ei vie mihin­kään? Kukaan muu ei halua tätä maa­kun­ta­lois­mal­lia ja kepu halu­aa loi­sia, niin joko se hyväk­syy verot tai verot kaa­ta­vat maa­kun­ta­mal­lit ja samal­la hal­li­tuk­sen. Mel­koi­sen type­rää oli­si antaa kepun kym­me­nen pros­san puo­lu­ee­na mää­rä­tä Suo­meen jär­jes­tel­mä jota sit­ten yri­te­tään nui­jia pala­sik­si seu­raa­va vuo­si­kym­men. Toki se tar­jo­aa polii­ti­koil­le mah­dol­li­suu­den näyt­tää aktii­vi­sil­ta seu­raa­va vuo­si­kym­men teke­mät­tä kui­ten­kaan mitään raken­ta­vaa, kuten vii­mei­set vuo­si­kym­me­net ovat näyttäneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Huo­noa poliit­tis­ta peli­sil­mää jät­tää ker­to­mat­ta ennen vaa­le­ja, että oikea ongel­ma veros­sa on se, että kepu­lai­set jou­tui­si­vat itse kus­tan­ta­maan veroil­la omien aluei­den pal­ve­lui­ta, eikä elä­mään Hel­sin­gin varas­sa val­tion vero­kirs­tun kaut­ta, kuten nyt yrit­tä­vät mal­lil­laan saa­da läpi. Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaa­tuu kepun kont­taa­mi­seen? Kepu on jo teh­nyt sel­väk­si ettei sen kans­sa voi jat­kos­sa­kaan teh­dä mitään muu­ta kuin olla lyp­set­tä­vä­nä, joten mik­si ei polt­tai­si sil­taa joka ei vie mihin­kään? Kukaan muu ei halua tätä maa­kun­ta­lois­mal­lia ja kepu halu­aa loi­sia, niin joko se hyväk­syy verot tai verot kaa­ta­vat maa­kun­ta­mal­lit ja samal­la hal­li­tuk­sen. Mel­koi­sen type­rää oli­si antaa kepun kym­me­nen pros­san puo­lu­ee­na mää­rä­tä Suo­meen jär­jes­tel­mä jota sit­ten yri­te­tään nui­jia pala­sik­si seu­raa­va vuo­si­kym­men. Toki se tar­jo­aa polii­ti­koil­le mah­dol­li­suu­den näyt­tää aktii­vi­sil­ta seu­raa­va vuo­si­kym­men teke­mät­tä kui­ten­kaan mitään raken­ta­vaa, kuten vii­mei­set vuo­si­kym­me­net ovat näyttäneet.

      Maa­seu­dul­la joko kepu tai PS ovat val­las­sa. Kok­ka­reil­la tai vih­reil­lä ei ole asi­aa sin­ne, SDP, Vas lähin­nä har­vo­jen duu­na­rei­den puo­luei­ta. Miten se lyp­sää­mi­nen eroai­si jos PS oli­si hal­li­tuk­sees­sa kepun sijaan?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Miten se lyp­sää­mi­nen eroai­si jos PS oli­si hal­li­tuk­sees­sa kepun sijaan?

        No ei mitenkään. 

        Maa­kun­tien per­sut kun ovat kar­ri­koi­dus­ti lähin­nä jär­ken­sä menet­tä­nei­tä kepu­lai­sia. Aina­kin tääl­lä pai­kal­li­set per­sut lyö­vät maa­lai­suu­des­saan kepu­lai­set men­nen tul­len. Hei­dän tavoit­tee­naan on yhdys­kun­ta­ra­ken­teen mah­dol­li­sim­man teho­kas hajau­tus ja maa­no­mis­ta­jien tulo­jen mak­si­moin­ti, eipä pal­joa muu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tämä “loi­si­mi­nen” on sitä että kas­vu­kes­kuk­sis­sa ole­vat nuo­ret mak­sa­vat syr­jä­seu­duil­la ole­vien mum­mo­jen ter­veys­me­no­ja. Ikä­ryh­mien väli­set tulon­siir­rot ovat hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lin kul­ma­ki­viä, nyt­kö sii­tä pitäi­si luo­pua kos­ka kas­vu­kes­kusa­suk­kai­den itsek­kyys? Menee lap­si pesu­ve­den muka­na jos hyvin­voin­ti­val­tio romu­te­taan sote­vään­nön seurauksena.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. kel­la­ris­ta: Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaa­tuu kepun konttaamiseen? 

      Mel­koi­nen ennus­tus, kun huo­mioi­daan, että

      a) Suo­mes­sa hal­li­tus on vii­mek­si kaa­tu­nut min­kään puo­lu­een läh­töön kes­ken vaa­li­kau­den vuon­na 1976,

      b) ollaan hui­kean, yli­kuu­me­ne­vak­si jo etu­kä­teen epäil­lyn nousu­kau­den kyn­nyk­sel­lä, jol­loin mikään puo­lue jol­la on vähäi­sin­tä­kään tilan­teen tajua ei halua oppositioon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Unel­moin tilan­tees­ta, jos­sa hal­li­tus ja sote­him­me­li tosi­aan­kin kaa­tui­si maakuntaveroriitaan.

      Tai­taa vain olla tur­ha kuvi­tel­la, että näin oikeas­ti kävi­si. Eikö­hän kun­nal­lis­vaa­lien jäl­keen hal­li­tuk­ses­sa löy­dy sopu — kehi­te­tään joku moni­mut­kai­nen “maa­kun­ta­ve­ron­ta­saus” ‑mal­li tar­ve­las­kel­mi­neen, indek­sei­neen yms. (lop­pu­tu­los on kui­ten­kin uusi­maa­lais­ten raho­jen lap­pa­mi­nen kor­pi­maa­kun­tiin). Kepu, vas­sa­rit ja vih­reät voi­vat kaik­ki esiin­tyä voit­ta­ji­na ja Marin pelas­taa kas­von­sa osoit­ta­mal­la Minun Hal­li­tuk­sen “toi­min­ta­ky­kyi­syy­den”.

      Sit­ten voi­daan­kin arvuu­tel­la, että onko 30% työt­tö­myy­des­tä kär­si­vä kon­kurs­si-Suo­mi EKP:n ja IMF:n hol­houk­ses­sa ennen vain jäl­keen vuo­den 2030…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Ongel­ma on sii­nä, että ei voi luot­taa polii­tik­ko­jen toi­min­taan. Kun on usei­ta pää­sy­jä hen­ki­lön kuk­ka­rol­le ei voi pysyä hal­lin­nas­sa koko­nais­ve­roas­te. Nyt verois­ta päät­tä­ji­nä ovat val­tio, kun­ta ja kirk­ko. Sii­hen lisät­täi­siin ” lää­nin­hal­lin­to” uute­na päät­tä­jä­nä niin löy­tyi­si­kö mitään pidäk­kei­tä esim. Mari­gi­naa­li­ve­rol­le tai progressiolle.?
    En suo­sit­te­le. Mie­lum­min vähen­net­täi­siin pää­tök­sen­to­ko­ta­so­ja kuin lisät­täi­siin niitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät pysyy kan­nas­saan eivät­kä hyväk­sy SOTEa ilman maakuntaveroa.

    Nyt vain näyt­tää pahal­ta, että jot­ta hal­li­tus ei hajoai­si, niin teh­dään leh­män­kaup­pa, mis­sä sovi­taan, että mah­dol­li­sen — siis sana­muo­dos­sa mah­dol­li­nen — maa­kun­ta­ve­ron täy­tän­töön­pa­noon sitou­tu­vat kaik­ki hal­li­tus­puo­lu­eet. Todel­li­suu­des­sa maa­kun­ta­ve­roa ei siis nykyi­nen hal­li­tus sai­si lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti hyväk­syt­tyä täl­lä vaalikaudella.

    Näin kepu saa kal­liin maa­kun­ta­hal­lin­non ja val­tio jou­tuu maksumieheksi.

    On myös sää­li, että kokoo­mus ei nyt oppo­si­tio­puo­lu­ee­na pelaa rehel­li­sin kor­tein, kun se voi ilmoit­taa vas­tus­ta­van­sa maa­kun­ta­ve­roa vas­tus­ta­mal­la SOTEa. Jos sen sijaan kokoo­mus ns. kam­ree­ri­puo­lu­ee­na oli­si hal­li­tuk­ses­sa, niin toden­nä­köi­ses­ti sekin edel­lyt­täi­si maa­kun­ta­ve­roa — ei SOTEa ilman maakuntaveroa.

    On todel­la­kin vali­tet­ta­vaa, että kan­sa­kun­nan talou­den hoi­don ja kil­pai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­sen ohi ajaa­vat puo­lueit­ten poliit­ti­set int­res­sit. Näin poli­tiik­ka näyt­tää taval­li­sel­la kan­sa­lai­sel­le entis­tä vas­ten­mie­li­sem­mal­ta. Sik­si jot­ta tämä mie­li­ku­va kan­san kes­kuu­des­sa ei meni­si huo­nom­paan suun­taan, niin toi­von Vih­reil­tä nyt isoa ryh­ti­lii­ket­tä — ei nykyis­tä kal­lis­ta ehdo­tet­tua SOTEA ilman maakuntaveroa.
    Hal­li­tus saa kaa­tua minun puo­les­ta­ni. Älyt­tö­miä “piik­ki auki”- pää­tök­siä pitää kye­tä estämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen: Toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät pysyy kan­nas­saan eivät­kä hyväk­sy SOTEa ilman maakuntaveroa.

      Hal­li­tus­puo­lueis­ta RKP on esit­tä­nyt, että maa­kun­ta­ve­ro oli­si 0–2 % maa­kun­nan tulois­ta että sen sai­si maa­kun­ta päät­tää jät­tää käyt­tä­mät­tä­kin. Mut­ta kuten aiem­min sanoin, ole­tan, ettei nykyi­sel­lä edus­kun­ta­kau­del­la ehdi­tä saa­da aikaan asi­aan liit­ty­vää lain­sää­dän­töä — var­sin­kaan, jos vero­tusoi­keus vaa­ti­si perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­sen mukais­ta menet­te­lyä, jol­loin asias­ta eivät voi­si edes nykyi­set hal­li­tus­puo­lu­eet kes­ke­nään sopien päät­tää, kos­ka ääni­mää­rä ei rii­tä. Jos sote menee nyt läpi, maa­kun­ta­ve­ro on ken­ties ensi edus­kun­ta­vaa­lien kes­kei­nen kysy­mys. Ja sit­ten riip­puen sii­tä, mit­kä puo­lu­eet pää­ty­vät hal­li­tuk­seen, pää­dy­tään johon­kin rahoi­tus­pää­tös­ten osalta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Oli vai­kea ennak­ko­ää­nes­tää, kun kak­si yhden­ver­tai­suus-ja tasa-arvo­puo­luet­ta vas­sa­rit ja vih­reät kan­nat­ta­vat epä­so­li­daa­ris­ta maa­kun­ta­ve­roa soten rahoi­tuk­seen aset­taen pal­ve­lut ja nii­den rahoi­tuk­sen riip­pu­vai­sek­si naa­pu­rin ter­vey­des­tä ja lompakosta.

    Vasem­mis­toa en oli­si muu­ten­kaan äänes­tä­nyt, mut­ta ympä­ris­tö- ja yhden­ver­tai­suus­syis­tä olen koko­lail­la useas­ti arpo­nut vih­reän ehdokkaan. 

    Maa­kun­ta­ve­roar­gu­men­taa­tio lähe­nee lopul­ta kokoo­muk­sen kun­ta-aatet­ta: kun­nal­la on olta­va yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­ja run­sai­den palk­ka­ve­ro­jen lisäk­si ollak­seen elin­voi­mai­nen ja jot­ta kun­nan van­huk­set ansait­se­vat hoitonsa.

    Demo­kra­tias­sa on ohjauson­gel­man­sa. Mut­ta täy­tyy­hän hal­li­tuk­sen­kin pysyä kehyk­sis­sään pait­si tämän. 

    Olen piruut­ta­ni ehdot­ta­nut talous­teo­reet­ti­ses­ti päte­väs­ti, että maa­kun­nal­la tuli­si olla run­sas tar­ve­pe­rus­tei­nen val­tion­ra­hoi­tus ja veron­pa­lau­tusoi­keus. Jos jotain sääs­tyy, sen voi­si palaut­taa oman elin­voi­mai­sen maa­kun­nan asuk­kail­le vaik­ka­pa kään­tei­se­nä hen­ki­ra­ha­na. Hyvä vaa­li­tä­ky insentiiviksi.

    (Arvoin­pa­han kummiskin.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kol­mas, noi­ta kah­ta jär­ke­väm­pi mal­li (“Tasa­hin­ta­jär­jes­tel­mä”) on sel­lai­nen, jos­sa val­tio mak­saa kun­nil­le (tai maa­kun­nil­le, jos hal­li­tus onnis­tuu lopet­ta­maan kun­tien itse­hal­lin­non näil­tä osin) könt­tä­sum­man. Sum­ma oli­si muu­ten kai­kil­le sama per asu­kas, mut­ta sitä pai­no­tet­tai­siin THL:n arvioi­man ylei­sen sai­ras­ta­vuu­den mukaan. Jos kun­ta haluai­si jotain ekstraa pääl­le, tai tuli­si jokin muu häi­riö, kun­ta ottai­si tila­päis­tä vel­kaa, ja ehkä nos­tai­si vero­ja seu­raa­va­na vuonna.

    Maa­kun­ta­ve­ron suu­ri ongel­ma on se, että se on epä­tas­a­puo­li­nen, ja tar­vit­see sik­si myös kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää vas­taa­van tasaus­me­ka­nis­min pääl­leen. Ja tuol­lai­nen meka­nis­mi on tie­ten­kin itses­sään moni­mut­kai­nen, ja hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä myös epätasapuolinen.

    Perus­pe­ri­aa­te on kai se, että perus­pal­ve­lut kus­tan­ne­taan kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le suun­nil­leen saman­lai­si­na, yhteis­vas­tuul­li­ses­ti. Ei siis niin, että rik­kaat mak­sai­si­vat rik­kai­den pal­ve­lut, ja köy­hät oman­sa. Täs­tä syys­tä kulu­jen mak­sa­mi­nen ensi­si­jas­sa val­tion kaut­ta on luon­te­va rat­kai­su (ja muut rat­kai­sut vaa­ti­vat val­tio­no­suus­jär­jes­tel­miä tas­a­puo­li­suut­ta tuomaan).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juho Laa­tu:

      Maa­kun­ta­ve­ron suu­ri ongel­ma on se, että se on epä­tas­a­puo­li­nen, ja tar­vit­see sik­si myös kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää vas­taa­van tasaus­me­ka­nis­min pääl­leen. Ja tuol­lai­nen meka­nis­mi on tie­ten­kin itses­sään moni­mut­kai­nen, ja hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä myös epätasapuolinen.

      Se on epä­tas­a­puo­li­nen sik­si, että nk. hyvin­voin­tia­luei­ta (=maa­kun­tia) ei raken­net­tu siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si kun­nos­sa. Suo­si­tel­lus­sa mal­lis­sa oli huo­mat­ta­vas­ti vähem­män ja isom­pia maa­kun­tia. Erään nimel­tä mai­nit­se­mat­to­man puo­lu­een omien into­hi­mo­jen vuok­si mal­li hylät­tiin ja läh­det­tiin täl­le nykyi­sel­le tiel­le. Täl­le ko. puo­lu­eel­le on nyt kiusal­lis­ta jou­tua teke­mään jul­ki­suu­des­sa sel­koa sil­le, että nämä alu­eet eivät sel­viä­kään omin voi­min vaan tar­vi­taan jokin tasausmenetelmä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jaak­ko K: Se on epä­tas­a­puo­li­nen sik­si, että nk. hyvin­voin­tia­luei­ta (=maa­kun­tia) ei raken­net­tu siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si kunnossa. 

        Läh­din sii­tä aja­tuk­ses­ta, että haluam­me tur­va­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le yhteis­vas­tuul­li­ses­ti suun­nil­leen saman tasoi­set perus­pal­ve­lut. Maa­kun­tia on lii­an vai­kea vään­tää saman­lai­sik­si. Sik­si pää­osin val­tion rahoitus.

        Tyy­pil­li­ses­ti epä­ta­sa­pai­noa syn­tyy esi­mer­kik­si niin, että Lapin per­heen kah­des­ta lap­ses­ta toi­nen muut­taa Hel­sin­kiin, ja Hel­sin­gin per­heen molem­mat lap­set jää­vät Hel­sin­kiin. Myö­hem­min Lapis­sa elä­köi­ty­vien van­hen­pien sote-kulu­ja mak­saa maa­kun­ta­ve­ro­jen kaut­ta yksi hen­ki­lö, ja Hel­sin­gin elä­köi­ty­vien van­hem­pien kulu­ja kol­me hen­ki­löä. Tätä ei voi pitää rei­lu­na tilan­tee­na. Parem­pi oli­si, jos Hel­sin­kiin muut­ta­nei­den mak­sa­mia vero­tu­lo­ja käy­tet­täi­siin myös hei­dän omien van­hem­pien­sa soten kus­tan­ta­mi­seen. Sik­si pää­osin val­tion rahoitus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Juho Laa­tu: Läh­din sii­tä aja­tuk­ses­ta, että haluam­me tur­va­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le yhteis­vas­tuul­li­ses­ti suun­nil­leen saman tasoi­set perus­pal­ve­lut. Maa­kun­tia on lii­an vai­kea vään­tää saman­lai­sik­si. Sik­si pää­osin val­tion rahoitus. 

        Maa­kun­tien aja­tus pitäi­si olla se että maa­kun­nat muo­dos­tu­vat vah­vo­jen kes­kus­kau­pun­kien ympä­ril­le niin että joka maa­kun­nas­sa oli­si riit­tä­väs­ti vah­vo­ja kau­pun­ke­ja ja kun­tia aut­ta­maan köy­hem­piä. Tie­tys­ti maa­kun­tien rajat oli­si­vat sil­loin täy­sin eri kuin van­hat Ruot­sin val­lan ajoil­ta peräi­sin ole­vat, mut­ta väliä­kö sil­lä. Esim Itä-Suo­men maa­kun­taan voi­si kuu­lua sekä Poh­jois- ja Ete­lä-Savo, että Poh­jois- ja Ete­lä-Kar­ja­la jne. Sil­loin joka maa­kun­nas­sa oli­si riit­tä­vä väes­tö­poh­ja yli­opis­to­kau­pun­ke­ja myö­ten myös mak­sa­maan vero­ja. Tätä Kes­kus­ta­puo­lue ja alue­po­li­tii­kaa aja­vat tie­ten­kin vie­rok­suu, kun pk-seu­tu on toi­mi­nut raha-auto­maat­ti­na, mut­ta mun mie­les­tä­ni maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­kien pitäis aut­taa köy­hem­piä kun­tia. Uudel­la­maal­lal­kin on köy­hiä kuntia.

        Jos maa­kun­ta- ja sote-uudis­tus kariu­tuu niin pitäi­si ryh­tyä aja­maan kun­ta­lii­tok­sia niin että rik­kaat kun­nat otta­vat sateen­var­jon­sa alle köy­hiä ja pie­nis­tä muu­ta­man tuhan­nen asuk­kaan kun­nis­ta pääs­täi­siin eroon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Maa­kun­tien aja­tus pitäi­si olla se että maa­kun­nat muo­dos­tu­vat vah­vo­jen kes­kus­kau­pun­kien ympärille …

        En näe maa­kun­tien raken­tu­van nii­den kes­kus­kau­pun­kien ympä­ril­le, vaik­ka jos­sain maa­kun­tien hal­lin­non ja kes­kus­sai­raa­lan tie­ten­kin täy­tyy sijai­ta. Nuo voi­si­vat tie­ten­kin peri­aat­tees­sa sijai­ta myös muu­al­la kuin maa­kun­nan suu­rim­mas­sa kaupungissa.

        Se aja­tus, että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki oli­si rahal­li­ses­ti vas­tuus­sa muis­ta ei ole hyvä. Kävi­si niin, että suh­teel­li­sen köy­hän maa­kun­nan suh­teel­li­sen köy­hä kes­kus­kau­pun­ki vas­tai­si alu­een kaik­kien suh­teel­lis­ten köy­hien kun­tien pal­ve­luis­ta. Ja toi­saal­ta, on suun­ni­tel­tu, että Hel­sin­ki muo­dos­tai­si oman alu­een­sa, jol­loin maan rik­kain kau­pun­ki ei vas­tai­si min­kään muun kun­nan perus­pal­ve­luis­ta. Minus­ta tuo yhteis­vas­tuul­li­nen perus­pal­ve­lui­den kus­tan­ta­mi­nen kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le on pal­jon tas­a­puo­li­sem­pi mal­li. (Jo nyt val­tio­no­suu­det täh­tää­vät tähän.)

        Jos maa­­kun­­ta- ja sote-uudis­­tus kariu­tuu niin pitäi­si ryh­tyä aja­maan kuntaliitoksia … 

        En näe tar­vet­ta pääs­tä eroon pie­nis­tä kun­nis­ta. Demo­kra­tia toi­mii nii­den­kin kaut­ta hyvin, ja pie­nim­mät voi­vat toteut­taa pal­ve­lui­taan yhteis­työs­sä mui­den kans­sa, jos niin halua­vat. Totean täs­sä vie­lä, että pie­net kun­nat kyke­ne­vät tuot­ta­maan pal­ve­lun­sa var­sin kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti, joten raha ei ole syy pai­kal­lis­de­mo­kra­tian alas­ajoon (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Juho Laa­tu: En näe maa­kun­tien raken­tu­van nii­den kes­kus­kau­pun­kien ympä­ril­le, vaik­ka jos­sain maa­kun­tien hal­lin­non ja kes­kus­sai­raa­lan tie­ten­kin täy­tyy sijai­ta. Nuo voi­si­vat tie­ten­kin peri­aat­tees­sa sijai­ta myös muu­al­la kuin maa­kun­nan suu­rim­mas­sa kaupungissa.

        Se aja­tus, että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki oli­si rahal­li­ses­ti vas­tuus­sa muis­ta ei ole hyvä. Kävi­si niin, että suh­teel­li­sen köy­hän maa­kun­nan suh­teel­li­sen köy­hä kes­kus­kau­pun­ki vas­tai­si alu­een kaik­kien suh­teel­lis­ten köy­hien kun­tien pal­ve­luis­ta. Ja toi­saal­ta, on suun­ni­tel­tu, että Hel­sin­ki muo­dos­tai­si oman alu­een­sa, jol­loin maan rik­kain kau­pun­ki ei vas­tai­si min­kään muun kun­nan perus­pal­ve­luis­ta. Minus­ta tuo yhteis­vas­tuul­li­nen perus­pal­ve­lui­den kus­tan­ta­mi­nen kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le on pal­jon tas­a­puo­li­sem­pi mal­li. (Jo nyt val­tio­no­suu­det täh­tää­vät tähän.) 

        Kai­kis­sa ‚maa­kun­nis­sa on vau­rai­ta kau­pun­ke­ja kuten Oulu, Kuo­pio, Jyväs­ky­lä, Tampree, Vaa­sa jne.
        “Kes­kus­kau­pun­geil­la” tar­koi­tin nii­tä, eli maa­kun­ta­ra­jat pitäi­si piir­tää niin että joka maa­kun­nal­la on riit­tä­väs­ti sitä vero­poh­jaa noi­den vau­raam­pien aluei­den ja kau­pun­kien takia. Esim poh­jois-Suo­men maa­kun­taan voi­si kuu­lua koko Lap­pi, Kai­nuu, Koil­lis­ma ja poh­jois-Poh­jan­maa. Vai­ka Lap­pi on köy­hä niin Poh­jois-Poh­jan­maa kompensoi. 

        Mis­sä sai­raa­lat ja viras­tot sijait­se­vat on toisarvoista. 

        Hel­sin­gin ei pidä olla oma maa­kun­ta vaan sii­hen pitää kuu­lua koko Uusi­maa, jos­sa on myös köy­hiä kun­tia. Täy­tyy muis­taa että Hel­sin­gis­sä ja sen naa­pu­reis­sa on eni­ten siir­to­lai­sia ja työt­tö­miä. Eivät hel­sin­ki­läi­set ole halun­neeet että näin on, mut­ta Suo­men pers­pek­tii­vis­sä pk-seu­tu ei pys­ty ole­maan saman­lai­nen net­to­mak­sa­ja kovin kau­an enää jos maa­kun­ta­uu­dis­tus toteu­tuu ilman maa­kun­tien vero­tusoi­keut­ta, ja jos maa­kun­tien resurs­sit ei jae­taa oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Oulu, Kuo­pio ja vak­ka-suo­men vau­raat seu­dut pää­se­vät kuin koi­ra verä­jäs­tä ja nau­ra­vat par­tan­sa jos ei heil­le lan­ge­te­ta vastuuta. 

        En näe tar­vet­ta pääs­tä eroon pie­nis­tä kun­nis­ta. Demo­kra­tia toi­mii nii­den­kin kaut­ta hyvin, ja pie­nim­mät voi­vat toteut­taa pal­ve­lui­taan yhteis­työs­sä mui­den kans­sa, jos niin halua­vat. Totean täs­sä vie­lä, että pie­net kun­nat kyke­ne­vät tuot­ta­maan pal­ve­lun­sa var­sin kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti, joten raha ei ole syy pai­kal­lis­de­mo­kra­tian alas­ajoon (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg: Kai­kis­sa ‚maa­kun­nis­sa on vau­rai­ta kau­pun­ke­ja kuten Oulu, Kuo­pio, Jyväs­ky­lä, Tampree, Vaa­sa jne.
        “Kes­kus­kau­pun­geil­la” tar­koi­tin nii­tä, eli maa­kun­ta­ra­jat pitäi­si piir­tää niin että joka maa­kun­nal­la on riit­tä­väs­ti sitä vero­poh­jaa noi­den vau­raam­pien aluei­den ja kau­pun­kien takia. Esim poh­­jois-Suo­­men maa­kun­taan voi­si kuu­lua koko Lap­pi, Kai­nuu, Koil­lis­ma ja poh­­jois-Poh­­jan­­maa. Vai­ka Lap­pi on köy­hä niin Poh­­jois-Poh­­jan­­maa kompensoi.

        Jos vero­ja joka tapauk­ses­sa halu­taan tasa­ta laa­joil­la alueil­la, minus­ta sel­väs­ti luon­nol­li­sin tuol­lai­nen laa­ja alue oli­si koko Suo­mi. Noin saa­tai­siin tasat­tua kaik­ki ongel­man ker­ral­la, niin Lapis­sa, Poh­jan­maal­la kuin Hel­sin­gis­sä. Muu­ten alu­eet jäi­si­vät joka tapauk­ses­sa eriarvoisiksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Juho Laa­tu: Jos vero­ja joka tapauk­ses­sa halu­taan tasa­ta laa­joil­la alueil­la, minus­ta sel­väs­ti luon­nol­li­sin tuol­lai­nen laa­ja alue oli­si koko Suo­mi. Noin saa­tai­siin tasat­tua kaik­ki ongel­man ker­ral­la, niin Lapis­sa, Poh­jan­maal­la kuin Hel­sin­gis­sä. Muu­ten alu­eet jäi­si­vät joka tapauk­ses­sa eriarvoisiksi.

        Itse olen sitä miel­tä että muu­tok­sia nyky­sys­tee­miin ei tar­vi­ta perus­ter­vey­den­huol­lon osalta. 

        Mut­ta jos Sote­uuu­dis­tus pitää väki­sin vie­dä läpi ja maa­kun­tia perus­taa, niin nii­den pitää olla mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­sia . Sik­si maa­kun­tien luku­mää­rää pitää vähen­tää n 10 vuot­ta sit­ten ehdo­tet­tuun 5–6 maa­kun­taan ja raja­ta ne niin että hei­koim­pien aluei­den tuke­na on mah­dol­li­sim­man vah­vo­ja aluei­ta. Maa­kun­tien teh­tä­viin pitää lisä­tä mui­ta­kin ter­vey­den­hoi­don lisäk­si. Esim var­hais­kas­va­tus, ely-kes­kuk­set, jouk­ko­lii­ken­ne, poliisi, .…

        Ne maa­kun­tien väli­set erot joh­tu­vat ensi­si­jai­ses­ti maan­tie­teel­li­sis­tä syis­tä mut­ta toi­saal­ta jot­kut ovat luon­non­va­roil­taan pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin toiset.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. R.Silfverberg: Itse olen sitä miel­tä että muu­tok­sia nyky­sys­tee­miin ei tar­vi­ta perus­ter­vey­den­huol­lon osalta. 

        Luu­len että oli­si parem­pi unoh­taa nyt ehdo­tet­tu sote-uudis­tus kuin toteut­taa se. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä toi­mii hyvin (tai aina­kin sen perus­ra­ken­ne on hyvä), joten mitään pak­koa muu­tok­siin ei ole.

        Mut­ta jos Sote­uuu­dis­tus pitää väki­sin vie­dä läpi ja maa­kun­tia perus­taa, niin nii­den pitää olla mahdollisimmanomavaraisia .

        Maa­kun­tia ei tar­vi­ta. Mut­ta jos sote perus­te­taan nii­den varaan, nii­den ei tuli­si olla oma­va­rai­sia sii­nä mie­les­sä, että köy­hät maa­kun­nat sai­si­vat köy­hien perus­pal­ve­lut rik­kaat maa­kun­nat rik­kai­den peruspalvelut.

        hei­koim­pien aluei­den tuke­na on mah­dol­li­sim­man vah­vo­ja alueita

        Tie­dät jo, että kan­ta­ni on se, että suo­ma­lais­ten pitäi­si taa­ta tois­ten­sa pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen yhdes­sä. Ei siis niin, että maa jaet­tai­siin osiin, jot­ka kukin eläi­si­vät oman onnen­sa varas­sa. Ei mitään rik­kai­den ja köy­hien erot­te­lua, vaik­ka se voi­si­kin olla rik­kail­le houkuttelevaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Jos kun­nat tai maa­kun­nat raken­net­tai­siin siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si tas­a­puo­li­ses­ti kun­nos­sa, oli­si seu­rauk­se­na “ger­ry­man­de­ring”, mis­sä kukin maa­kun­ta sai­si osuu­den pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta. Tämä tosi­seik­ka on kokoo­muk­sen kun­ta­so­ten ongelma. 

        Jos taas epäil­lään, ettei­vät vir­ka­mie­het las­ke rei­lus­ti tar­ve­va­kioi­tu­ja meno­ja, mihin sit­ten uskoi­sim­me? On uskot­ta­vam­paa, että nyt muu­tok­ses­ta mari­se­vat kau­pun­git ovat tuh­lan­neet tulo­poh­jan­sa suo­man veroedun.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Olli Saa­ri­nen:
        Jos kun­nat tai maa­kun­nat raken­net­tai­siin siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si tas­a­puo­li­ses­ti kun­nos­sa, oli­si seu­rauk­se­na “ger­ry­man­de­ring”, mis­sä kukin maa­kun­ta sai­si osuu­den pääkaupunkiseudusta. 

        Ajat­te­len niin, että koko Suo­mi on luon­te­va rahoi­tus­poh­ja Suo­men kan­sa­lais­ten perus­pal­ve­lui­den järjestämiselle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Eikö hal­li­tuk­sen nykyi­ses­sä­kin mal­lis­sa ole joku “tar­ve­va­kioin­ti”, jol­la val­tion rahoi­tus­ta suun­na­taan suun­ni­tel­luil­le maa­kun­nil­le? Mal­li on vain kuu­le­man mukaan (poliit­ti­sen ohjauk­sen ansios­ta?) kum­mas­ti sel­lai­nen, ettei­vät kaik­kien sai­rauk­sien kus­tan­nuk­set ole syys­tä tai toi­ses­ta aina­kaan koko­nai­suu­des­saan muka­na. Seu­raus on ylei­ses­ti sel­lai­nen, että kas­va­vat kau­pun­git tun­tu­vat häviä­vän ja maa­seu­tu voit­ta­van — poi­keuk­si­na tie­tys­ti mm. Tam­pe­re ja Pori, jot­ka joten­kin yllät­täen ovat voit­ta­jien joukossa.

      Joten­kin en Suo­mes­sa luot­tai­si näi­hin kus­tan­nus­ten las­ken­ta- ja jako­mal­lei­hin vaik­ka ne kuin­ka vir­ka­vas­tuul­la oli­si­kin laa­dit­tu. Sen ver­ran pal­jon tun­tuu kes­ki­ver­to­vir­ka­mie­hel­tä löy­ty­vän ymmär­rys­tä “poliit­tis­ten rea­li­teet­tien” perään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ksee:
        Eikö hal­li­tuk­sen nykyi­ses­sä­kin mal­lis­sa ole joku “tar­ve­va­kioin­ti”, jol­la val­tion rahoi­tus­ta suun­na­taan suun­ni­tel­luil­le maakunnille?

        En tun­ne hal­li­tuk­sen tämän­het­kis­tä suun­ni­tel­maa hyvin, mut­ta voi olet­taa, että sin­ne syn­tyy poliit­tis­ten leh­män­kaup­po­jen ja kom­pro­mis­sien surauk­se­na eri­lai­sia “kor­jaa­via teki­jöi­tä”. Pel­kään että tuos­ta syn­tyy jon­kin­lai­nen mai­nit­se­mia­si “poliit­ti­sia rea­li­teet­te­ja” kun­nioit­ta­va him­me­li, joka on sen ver­ran moni­mut­kai­nen, että kukaan ei voi pitä­väs­ti todis­taa sen ole­van oikein tai väärin.

        Se aja­tus, että maa­kun­nat mak­sa­vat pää­osan, ja val­tio vähän tasaa jotain, on pal­jon vai­keam­pi ja moni­mut­kai­sem­pi tie kuin se aja­tus, että val­tio mak­saa pää­osan, ja maa­kun­nat tasaa­vat loput.

        Jos läh­de­tään sil­le tiel­le, että maa­kun­ta­ve­ro kat­taa kuluius­ta val­tao­san, ja sen pääl­le raken­ne­taan nykyi­sen kun­tien rahoi­tus­mal­lin kal­tai­nen val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mä, voi arva­ta, että tilan­ne muo­dos­tuu jos­sain mää­rin saman­lai­sek­si kuin kun­tien tapauk­ses­sa. Kävi­si siis ehkä niin, että köy­his­sä maa­kun­nis­sa maa­kun­ta­ve­ro oli­si kor­kea, ja rik­kais­sa maa­kun­nis­sa alhai­nen. Val­tio tasai­si kulu­ja vain osit­tain. Lop­pu­tu­lok­se­na rik­kaat mak­sai­si­vat vähem­män “sote-veroa”, ja köy­hät enem­män. Ehkä rik­kaat sai­si­vat parem­mat palvelutkin.

        Jos hal­li­tus ajat­te­lee, että rik­kail­le kuu­luu­kin antaa “rik­kai­den sote-pal­ve­lut”, ja köy­hil­le “köy­hien sote-pal­ve­lut”, ja köy­hiä voi­kin verot­taa vähän enem­män, kaik­ki ok. Mut­ta minä siis ajat­te­len enem­män niin, että perus­pal­ve­lut oli­si hyvä kus­tan­taa yhteis­vas­tuul­li­ses­ti kai­kil­le, suun­nil­leen saman tasoisina.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Maa­kun­tien tar­koi­tus lie­nee alun perin ollut jär­jes­tää mui­ta­kin pal­ve­lu­ja kuin ter­vey­den­hoi­toa. Aina­kin muu­ta­ma vuo­si sit­ten puhut­tiin jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Eli maa­kun­nat ostai­si­vat ja kil­pai­lut­tai­si­vat lähi­lii­ken­teen bus­si- ja juna­vuo­ro­ja, jois­sa­kin tapauk­sis­sa myös muu­ten kan­nat­ta­mat­to­mia len­to­vuo­ro­ja maa­kun­ta­ken­til­tä ja saa­ris­ton yhtey­sa­lus­lii­ken­net­tä tms.

    Esim juna­lii­ken­teen osal­ta pääs­täi­siin kil­pai­lut­ta­maan VR:ää niin että syn­tyi­si sääs­tö­jä, vaik­ka se ei tie­ten­kään VR:n joh­toa miellytä. 

    Mitä maa­kun­ta­ve­roon tulee niin ymmär­tääk­se­ni Ruot­sis­sa mak­se­taan tulo­ve­roa vain kun­nil­le ja maa­kun­nil­le (lands­ting), ei val­tiol­le. Val­tio rahoit­taa itsen­sä toden­nä­köi­ses­ti yhtei­sö­ve­rol­la ja alvil­la ja muil­la kulu­tus­ve­roil­la. Ruot­sis­sa maa­kun­nat todel­la jär­jes­tä­vät laa­jem­min palveluja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Mitä maa­kun­ta­ve­roon tulee niin ymmär­tääk­se­ni Ruot­sis­sa mak­se­taan tulo­ve­roa vain kun­nil­le ja maa­kun­nil­le (lands­ting), ei val­tiol­le. Val­tio rahoit­taa itsen­sä toden­nä­köi­ses­ti yhtei­sö­ve­rol­la ja alvil­la ja muil­la kulu­tus­ve­roil­la.Ruot­sis­sa maa­kun­nat todel­la jär­jes­tä­vät laa­jem­min palveluja. 

      Toi edel­lei­nen meni muu­ten vää­rin. Kor­ja­taan : Ruot­sin kun­nal­lis­ve­roon sisäl­tyy maa­kun­ta­ve­ro. Val­tion­ve­ro on sit­ten erik­seen. Ruot­sis­sa yhdis­tet­ty kun­nal­lis ja maa­kun­ta­ve­ro on kes­ki­mää­rin 30% jos­ta n 2/3 on kun­nal­lis­ve­ron osuus. Tämä yhdis­tet­ty vero vaih­te­lee kun­nitt­tain ja maa­kun­nit­tain pari pro­sent­tia suun­taan tai toi­seen. Val­tion­ve­ron osuus tulo­ve­rois­ta on ilmei­ses­ti sit­ten n 10 pros­san ver­ran pie­nem­pi kuin meillä .

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Yri­tin löy­tää mie­li­pi­de­ky­se­lyä aihees­ta maa­kun­ta­uu­dis­tus. Äkki­sel­tään googla­ten tuo­rein löy­tyi elo­kuul­ta 2017. Tuol­loin val­las­sa oli Sipi­län hal­li­tus, joka oli juu­ri sel­vin­nyt per­su­jen kah­tia­jaos­ta ja puo­lu­een siir­ty­mi­ses­tä oppo­si­tioon. Kyse­lyn tulos: 52 % piti maa­kun­ta­uu­dis­tus­ta tar­peet­to­ma­na, 18 % ei osan­nut sanoa, 29 % piti tarpeellisena.

    Onko asias­ta tuo­reem­paa mie­li­pi­de­tut­ki­mus­ta? Itseä­ni ihme­tyt­tää, että mik­si tätä aje­taan, kun ainoa kan­nat­ta­ja tun­tuu ole­van 12 % kan­na­tus­ta naut­ti­va Suo­men Kes­kus­ta. Enkä oikein usko, että syr­jä­seu­duil­la pal­ve­lui­den­sa puo­les­ta huo­les­tu­neet van­huk­set­kaan miten­kään auto­maat­ti­ses­ti usko­vat maan­kun­ta­hal­lin­non asi­aa pelas­ta­van. Hal­li­tus tus­kin kaa­tuu kes­ken kau­den, enkä sem­mois­ta toi­vo, kun uuden muo­dos­ta­mi­ses­ta tuli­si toden­nä­köi­ses­ti monel­la taval­la tus­kal­lis­ta. Sil­ti täs­sä on nyt vähem­mis­tö käyt­tä­mäs­sä val­taa enem­mis­tön asias­sa aika pahasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Sai­raan­hoi­to­pii­rit ovat iät ja ajat toi­mi­neet noin — mar­ras­kuus­ta jou­lu­kuu­hun ei voi­da kes­kus­sai­raa­loi­ta­sul­kea koko­naan, vaik­ka kaik­ki rahat on käy­tet­ty. Kun­tiin lähe­te­tään las­ku, joka maksetaan.
    Voi kysyä miten sai­aan­hoi­to­pii­rien val­tuus­ton työ on onnis­tu­nut, onko ollut demo­kra­tia voi­mis­saan? Koke­muk­sen mukaan ilman omaa veroa edus­tuk­sel­la on kovin vähän väliä, kah­via ja pul­laa toki tar­jo­taan ja päi­vä­ra­hat saa. 

    Jon­kin­lais­ta kat­teen­ton­ta opti­mis­mia heh­ku­va ali­bud­je­toin­ti on niin pit­kä perin­ne, että se tus­kin lop­puu jul­ki­sel­la puo­lel­la. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la taas ollaan hyviä kek­si­mään “pakollisia2 lisä­ku­lu­ja kaikkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. jts:
      Sai­raan­hoi­to­pii­rit ovat iät ja ajat toi­mi­neet noin — mar­ras­kuus­ta jou­lu­kuu­hun ei voi­da kes­kus­sai­raa­loi­ta­sul­kea koko­naan, vaik­ka kaik­ki rahat on käy­tet­ty. Kun­tiin lähe­te­tään las­ku, joka maksetaan.
      Voi kysyä miten sai­aan­hoi­to­pii­rien val­tuus­ton työ on onnis­tu­nut, onko ollut demo­kra­tia voimissaan? 

      Kun­nat, joil­le SHP lähet­tää las­kun, myös “omis­ta­vat” sai­raan­hoi­to­pii­rin. SHP on kun­tayh­ty­mä ja jäsen­kun­nat vai­kut­ta­vat suo­raan sen toi­min­taan kun­tayh­ty­män val­tuus­ton kaut­ta. Kun­tien joh­ta­jat eivät ole tyy­ty­väi­siä, jos sai­raan­hoi­to­pii­ri pis­tää muu­ta­man kym­me­nen mil­joo­naa johon­kin fant­suun ja lähet­tää niis­tä las­kun kuntiin.

      Demo­kra­tia on sai­raan­hoit­pii­reis­tä koh­tuul­li­sen kau­ka­na. En tie­dä onko tämä vält­tä­mät­tä kovin huo­no jut­tu, eri­kois­sai­raan­hoi­to on kui­ten­kin suh­teel­li­sen tek­no­kraat­tis­ta hommaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.