Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?

Kuvitelka­amme, että hyv­in­voin­tialueel­la kek­sitään, että mei­dän asukkaillepa tar­jo­taan muka­va mut­ta aika kallis lisä­palvelu, jot­ta meil­lä olisi kivaa ja päät­täjät suosit­tu­ja. Tarkastelka­amme kah­ta jär­jestelmää, kaavail­tua manku­miseen perus­tu­vaa rahoi­tusjär­jestelmää ja maakun­taveroon perus­tu­vaa rahoitusta.

  • Manku­misjär­jestelmä. Syksyä kohden men­täessä on selvää, että rahat lop­pu­vat. Siitä vain kir­je val­tio­val­lalle, että tilanne 0n kur­ja ja joudumme sulke­maan syn­nystys­sairaalat lop­pu­vuodek­si ja määräämään syn­nyt­täjät kotisyn­ny­tyk­seen, ellemme saa lisää rahaa. Lisää rahaa tulee tietysti, kos­ka kuole­via äite­jä ja lap­sia val­tio ei voi ottaa vas­tu­ulleen. Päät­täjät voivat elvis­tel­lä, että saati­in­pa tänne meille ylimääräistä val­tion rahaa ja kallis lisä­palvelu asukkaillemme.  Kansa hur­raa! Ensi vuon­na kek­sitään jokin toinen rahareikä.

  • Maakun­tavero.  Syksyä kohden on selvää, etteivät rahat riitä ja maakun­taveroa on korotet­ta­va. Kansa on vihainen, ja kysyy, mitä järkeä tässä kalli­is­sa lisä­palvelus­sa oikein oli.

Manku­miseen ja poli­it­tiseen mieli­v­al­taan perus­tu­va rahoi­tus on huono aja­tus. Se haaskaa rahaa vääristynei­den kan­nus­timien vuok­si. Maakun­tavero pakot­taa sen­tään vähän ajat­tele­maan, mihin kaik­keen rahaa kaataa.

48 vastausta artikkeliin “Mihin tarvitsemme maakuntaveroa?”

  1. Hmm. Eikö maakun­tien itse­hallinto vain pidä jät­tää perus­ta­mat­ta. Kyse­hän kaiketi on siitä, että val­tion on tarkoi­tus tur­va­ta koko maa­han yhden­veroiset ter­veyspalve­lut. Kun­tien val­tiono­suuk­sien kaut­ta tilanne on kai jo nyt aika vas­taa­va kun­tien kohdal­la kuin tule­vis­sa sote ‑maakun­nis­sa. Kun­tavero­haitari on kai niin 5 pros­ent­tiyk­sikköä. Mun on vaikea ymmärtää, ettei maakun­nat jou­tu­isi toim­i­maan asete­tus­sa bud­jet­ti­raamis­sa myös ilman vero­tu­soikeut­ta. Rahan­jako­han kaiketi perus­tuu demografi­an kaut­ta määräy­tyvään hoito­tarpeeseen. Soteu­ud­is­tus siten että ter­vey­den­hoito­vas­tuu on val­ti­ol­la ilman eril­listä poli­it­tista maakun­ta­hallintoa olisi kaiketi paras malli

    1. pekka sal­mi:
      Soteu­ud­is­tus siten että ter­vey­den­hoito­vas­tuu on val­ti­ol­la ilman eril­listä poli­it­tista maakun­ta­hallintoa olisi kaiketi paras malli

      Täysin samaa mieltä. Toki jos maakun­nat run­no­taan läpi, niin maakun­tavero on se järkevämpi tapa rahoit­taa niiden toim­intaa, mut­ta me emme todel­lakaan tarvitse uut­ta hallinnon tasoa byrokraat­tei­neen, luot­ta­mu­s­paikkoi­neen ja poli­it­ti­sine palkintovirkoineen.

      Keskus­ta kipuilee maakun­taveron kanssa, kos­ka se kokee por­varipuolueena velvol­lisu­udek­seen vas­tus­taa uusia vero­ja, mut­ta toisaal­ta koko maakun­tahärveli on kepun pitkäaikainen unel­ma. Sik­si väistämätön­tä maakun­taveroa ja veroas­t­een nousua vähätel­lään ja yritetään lakaista maton alle, ainakin kunnes sote-lait on sumplit­tu eduskun­nas­sa läpi. Sit­ten keskus­ta voikin huo­let­ta ottaa hatkat hal­li­tuk­ses­ta ja näyt­tää keskisormea mm. vihreille, joille kehys­ri­ihessä luvat­ti­in ennal­ta määrit­telemät­tömiä päästövähen­nyk­siä joskus tulevaisuudessa.

      1. ajatus10:

        Kes­kus­ta kipui­lee maa­kun­ta­ve­ron kans­sa, kos­ka se kokee por­va­ri­puo­lu­ee­na vel­vol­li­suu­dek­seen vas­tus­taa uusia vero­ja, mut­ta toi­saal­ta koko maa­kun­ta­här­ve­li on kepun pit­kä­ai­kai­nen unel­ma. Sik­si väis­tä­mä­tön­tä maa­kun­ta­ve­roa ja veroas­teen nousua vähä­tel­lään ja yri­te­tään lakais­ta maton alle, aina­kin kun­nes sote-lait on sumplit­tu edus­kun­nas­sa läpi. Sit­ten kes­kus­ta voi­kin huo­let­ta ottaa hat­kat hal­li­tuk­ses­ta ja näyt­tää kes­ki­sor­mea mm. vih­reil­le, joil­le kehys­rii­hes­sä luvat­tiin ennal­ta mää­rit­te­le­mät­tö­miä pääs­tö­vä­hen­nyk­siä jos­kus tulevaisuudessa.

        Ei Kepun kipuilus­sa ole kyse mis­tään puolueelta muuten hukas­sa ole­van por­vari­aat­teen etsiske­ly — eikö alu­perin ollut jopa niin, että “vah­vat itsenäiset maakun­nat vero­tu­soikeudel­la” oli Kepu itse vaal­i­ma tavoite. Taisi vain käy­dä niin, että mieli kään­tyi äkisti 180°, kun rätin­git isket­ti­in pöytään ja totu­us Kepun ydi­naluei­den usei­ta pros­ent­tiyk­siköitä korkeam­mas­ta maakun­tavero­ta­sos­ta paljastui.

        Kepun ain­oa todel­li­nen aate­han on elät­tää ydinkan­nat­ta­jakun­ta muiden kus­tan­nuk­sel­la ja ryöstää mah­dol­lisim­man paljon varo­ja rin­ta­mail­ta ja EU:n taskus­ta. Kun tämän ymmärtää, niin kepu­lais­ten toim­inta alka­akin äkkiä näyt­tämään hyvinkin ratio­naaliselta — siitä kuin­ka järkevää se pitkässäjuok­sus­sa tai koko maan kannal­ta on, voi tietysti kyseenalaista — mut­ta peruskepu­lainen ei välitä.

      2. ksee: Ei Kepun kipui­lus­sa ole kyse mis­tään puo­lu­eel­ta muu­ten hukas­sa ole­van por­va­ri­aat­teen etsis­ke­ly — eikö alu­pe­rin ollut jopa niin, että “vah­vat itse­näi­set maa­kun­nat vero­tusoi­keu­del­la” oli Kepu itse vaa­li­ma tavoi­te. Tai­si vain käy­dä niin, että mie­li kään­tyi äkis­ti 180°, kun rätin­git isket­tiin pöy­tään ja totu­us Kepun ydin­a­luei­den usei­ta pro­sent­tiyk­si­köi­tä kor­keam­mas­ta maa­kun­ta­ve­ro­ta­sos­ta paljastui.

        Kepun ain­oa todel­li­nen aate­han on elät­tää ydin­kan­nat­ta­ja­kun­ta mui­den kus­tan­nuk­sel­la ja ryös­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon varo­ja rin­ta­mail­ta ja :n tas­kus­ta. Kun tämän ymmär­tää, niin kepu­lais­ten toi­min­ta alkaa­kin äkkiä näyt­tä­mään hyvin­kin ratio­naa­li­sel­ta — sii­tä kuin­ka jär­ke­vää se pit­käs­sä­juok­sus­sa tai koko maan kan­nal­ta on, voi tie­tys­ti kysee­na­lais­ta — mut­ta perus­ke­pu­lai­nen ei välitä.

        Johan on tek­stiä, kuin ‑60 luvul­ta pahimpi­en maalais­ten lynkkaa­jien tais­telukäsikir­joista. Onko jäänyt huo­maa­mat­ta, että kasvukeskusten rahat on imet­ty maakun­nista ? Tietenkin ajatuk­set ovat huu­rus­sa, kun ei pääse tärkeim­män kaupunki­lais­ten har­ras­tuk­sen pari­in terassille.

        Onko jäänyt huo­maa­mat­ta sekin, että vihreät ovat vankasti maakun­taveron takana hal­li­tuk­ses­sa. “Ohisa­lo tote­si, että hal­li­tuk­ses­sa on jo päätet­ty siitä, että osana sote-maakun­ta-uud­is­tus­ta päätetään myös maakuntaverosta.”

        Saarikko on eri mieltä. Muuten hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan teko on men­nyt juuri siihen suun­taan, jon­ka vuok­si Soin­in­vaara jäi pois poli­ti­ikas­ta. Poli­ti­ikan toimit­ta­jat kuo­laa­vat Marinin muotilu­o­muk­sia poli­it­ti­sis­sa jutuis­saan . Demarien TV-main­os on kuin Dolce Gab­banan (tai mikä liekään) vaatemainos.

        Kuvitelkaa miespoli­itikko esi­in­tymässä Armanin puvus­sa rin­takar­vat pilk­istäen ja ital­ialaiset käs­in­te­hdyt pitkäkärkiset kengät jalas­saan. Vaal­i­main­os dress­man äänel­lä. Onko uskot­tavaa ja asioi­hin pere­htyvää politiikkaa ?
        Keskus­ta ei ole sor­tunut tämänkaltaiseen imago­poseer­auk­seen eikä populismiin.

      3. Eemil:

        Kuvi­tel­kaa mies­po­lii­tik­ko esiin­ty­mäs­säArma­nin puvus­sa rin­ta­kar­vat pil­kis­täen ja ita­lia­lai­set käsin­teh­dyt pit­kä­kär­ki­set ken­gät jalas­saan. Vaa­li­mai­nos dress­man äänel­lä. Onko uskot­ta­vaa ja asioi­hin pereh­ty­vää politiikkaa ?
        Kes­kus­ta ei ole sor­tu­nut tämän­kal­tai­seen ima­go­po­see­rauk­seen eikä populismiin.

        Kaik­ista puolueista löy­tyy kaiken­laista muoti-iko­nia. Ainakin kokoomus on kun­nos­tau­tunuut siinä mut­ta myös keskus­ta. Kekko­nen oli aikanaan palvot­tu myös ulkois­t­en omi­naisuuk­sien­sa takia, ja Esko Aho, joitakin maini­tak­seni. Katri Kul­mu­ni yrit­ti kanssa.
        Min­ua ei häir­itse jos pää tai jol­lakin avain­min­is­ter­il­lä on napak­ka var­ta­lo ja miel­lyt­tävät kasvot.

      4. R.Silfverberg: Min­ua ei häi­rit­se jos pää tai jol­la­kin avain­mi­nis­te­ril­lä on napak­ka var­ta­lo ja miel­lyt­tä­vät kasvot.

        Ei myöskään min­ua, mut­ta point­ti­ni onkin toisaal­la. Poli­ti­ikas­sa on alet­tu käyt­tää ulko­muo­toa hyväk­si. Tämä on valitet­tavasti tul­lut voimakkaasti esi­in nais­ten tuo­mana. Naiset halu­a­vat tul­la arvoste­tuk­si asiaosaamisel­laan, mut­ta käyt­tävät kri­ti­ikit­tömästi hyväk­si ulkoisia avujaan. 

        Poli­ti­ikan toimit­ta­jat, varsinkin mieso­lete­tut, nielevät täl­laisen vaikut­tamisen täysin ilman kri­ti­ikkiä. Kor­rek­ti, tilaisu­u­den ja asi­ay­htey­den mukainen pukeu­tu­mi­nen on nor­mi työelämässä. Poli­itikot tekevät työtä , jos­sa pätevät kaik­ki työelämän sään­nöt , myös pukeutumisessa.

    2. pekka sal­mi: Hmm. Eikö maakun­tien itse­hallinto vain pidä jät­tää perus­ta­mat­ta. Kyse­hän kaiketi on siitä, että val­tion on tarkoi­tus tur­va­ta koko maa­han yhden­veroiset ter­veyspalve­lut. Kun­tien val­tiono­suuk­sien kaut­ta tilanne on kai jo nyt aika vas­taa­va kun­tien kohdal­la kuin tule­vis­sa sote ‑maakun­nis­sa. Kun­tavero­haitari on kai niin 5 pros­ent­tiyk­sikköä. Mun on vaikea ymmärtää, ettei maakun­nat jou­tu­isi toim­i­maan asete­tus­sa bud­jet­ti­raamis­sa myös ilman vero­tu­soikeut­ta. Rahan­jako­han kaiketi perus­tuu demografi­an kaut­ta määräy­tyvään hoito­tarpeeseen. Soteu­ud­is­tus siten että ter­vey­den­hoito­vas­tuu on val­ti­ol­la ilman eril­listä poli­it­tista maakun­ta­hallintoa olisi kaiketi paras malli

      Kun­nal­lisvero­haitari on Suomes­sa nyky­isin 7 %, ei 5 %. Matal­in kun­nal­lisvero on Ahve­nan­maan Joma­las­sa ole­va 16,5 % ja korkein on Hal­suan 23,5 %. Tämä ennen kuin väestö tulee väestöen­nustei­den mukaan osas­sa maa­ta ikään­tymään kes­ki-iältään vielä lisää reilusti tulev­ina vuosikym­meninä, mikä lisää sote-meno­ja ja vähen­tää vero­tu­lo­ja (kos­ka van­huk­sista vero­tu­lo­ja tulee vähem­män kuin työikäisistä).

      Jatkos­sakin kun­tavero­haitari on laa­ja. Sote-palve­lut pois­tu­vat kun­nil­ta, joi­ta tosi­aan on nyky­isin tasat­tu val­tiono­suuksin. Sote-esi­tyk­sen mukaan kun­nal­lisvero­ja leikataan kaik­ista man­ner-Suomen kun­nista saman pros­ent­tiyk­sikkölu­vun ver­ran (kaiketi vähän yli 13 %, tai mikä lop­ulli­nen laskel­man tulos sit­ten onkaan), siirtäen vero­tu­lot siltä osin val­ti­olle, jol­loin kun­nal­lisvero­jen erot pysyvät lähtöko­htais­es­ti suurin piirtein yhtä isoina kuin ennen sote-muu­tostakin — sil­loin, jos sote-rahoituk­sen hoitaa valtio.

      Maakun­tavero­ma­llis­sa vero­tus­ta­so­jen erot alueit­tain mah­dol­lis­es­ti kas­vaisi­vat entis­es­tään, kos­ka keskenään eri­lais­ten kun­nal­lisvero­jen lisäk­si sen jäl­keen olisi keskenään eri­laiset maakuntaverot.

    3. pekka sal­mi: Soteu­ud­is­tus siten että ter­vey­den­hoito­vas­tuu on val­ti­ol­la ilman eril­listä poli­it­tista maakun­ta­hallintoa olisi kaiketi paras malli

      Voisi ehkä olla, mut­ta se olisi ainakin alku­vai­heessa ilmeis­es­ti vielä kalli­impi malli. Sil­loin sote-sek­to­ril­la työsken­tele­vien palkat pitäisi lähtöko­htais­es­ti mm. yhden­mukaistaa val­takun­nal­lis­es­ti. Maakun­ta­mallis­sa ne yhden­mukaiste­taan vain val­takun­nal­lis­es­ti. Kun­tay­htymis­sä ne on yhden­mukaistet­tu kuntayhtymätasolla.

      Peri­aat­teessa kuitenkin suh­taudun myön­teis­es­ti ajatuk­seen siitä, että val­tio olisi ter­vey­den­hoito­vas­tu­un toim­i­ja, ja että kansalaiset saisi­vat hakea ter­vey­den­hoidon ja sosi­aalipuolen palve­lut ihan mis­tä kun­nas­ta Suomes­sa tahansa, mis­sä ikinä liikkuvatkin.

      1. sit: Sil­loin sote-sek­­to­ril­la työs­ken­te­le­vien pal­kat pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti mm. yhden­mu­kais­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Maa­kun­ta­mal­lis­sa ne yhden­mu­kais­te­taan vain val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Kun­tayh­ty­mis­sä ne on yhden­mu­kais­tet­tu kuntayhtymätasolla.

        Kor­jaus. Piti lukea, että maakun­ta­mallis­sa palkat yhden­mukaise­taan vain maakun­nal­lis­es­ti. Eri maakun­tien välil­lä on kuitenkin sen jäl­keen palkkaeroja.

  2. Oli­pa pop­ulisti­nen kir­joi­tus. Oikeast­i­han vai­h­toe­hdot eivät ole nämä:

    “Tarkastelka­amme kah­ta jär­jestelmää, kaavail­tu manku­miseen perus­tu­va rahoi­tusjär­jestelmä ja maakun­taveroon perus­tu­va rahoitus”

    Puh­das maakun­taveroon perus­tu­va rahoi­tus toden­näköis­es­ti kaa­tu­isi viimeistään perus­tus­valiokun­nas­sa, kos­ka sel­l­aisen myötä osa alueista ei kykenisi tuot­ta­maan lak­isääteisiä palvelui­ta — ellei jär­jestelmään liity jotain mui­ta ele­ment­te­jä, joil­la perus­tus­lais­sa taatut palve­lut taataan pien­i­t­u­loisem­millekin alueille.

    Vai­h­toe­hto, jos­ta nyt on kun­tavaalien alla vaalipuheis­sa puhut­tu, on yleen­sä ollut sekoi­tus val­tion­ra­hoi­tus­ta ja maakun­taveroa. Jos maakun­taveron tuot­to ei riitä, sil­loin näi­den seka­jär­jestelmässä sitä mangut­ta­neen yhtä lail­la lisää kuin pelkkään val­tio­ra­hoituk­seen perus­tu­vas­sa jär­jestelmässäkin — varsinkin jos maakun­nan veropo­h­ja ei ole riit­tävä, kuten itä-Suomen senior­i­hyv­in­voin­tialueil­la ei väestöen­nustei­den perus­teel­la jatkos­sa jok­seenkin taku­ul­la ole. Muun muas­sa joi­hinkin van­henevi­in alueisi­in kohdis­tu­van rahoi­tusy­htälön mah­dot­to­muu­den taki­a­han sote-uud­is­tus­ta on koitet­tu tehdä, jos­sa lak­isääteis­ten palvelu­iden rahoi­tus ei olisi enää niin suo­raan kiin­ni huono­tu­lois­t­en alu­iden omista tuloista.

    Itse veikkaan, että maakun­taveroa ei nykyisen hal­li­tuk­sen kaudel­la ainakaan voimaan asti ehditä säätää — edes sil­loin, vaik­ka hal­li­tus sel­l­aista esit­täisi. Vero­tu­soikeus ei ole per­in­teis­es­ti ollut val­tiosään­töoikeudel­lis­es­ti ihan kevyt asia. Monien juristien näke­myk­sen mukaan vero­tu­soikeu­den säätämi­nen uudelle organ­isaa­ti­olle vaatisi lähtöko­htais­es­ti perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä tehtäviä lakimuu­tok­sia. Perus­tus­laki­valiokun­ta toki viime kädessä lin­jaa siitä, miten lain asi­as­ta voisi säätää, ja mil­laista määräen­em­mistöä vaa­di­taan. Nykyis­es­tä eduskun­nas­ta ei var­masti löy­dy 5/6 määräen­em­mistöä maakuntien/hyvinvointialueiden vero­tu­soikeudelle, eikä 2/3:nkaan määräen­em­mistöä välttämättä.

    1. sit: Jos maa­kun­ta­ve­ron tuot­to ei rii­tä, sil­loin näi­den seka­jär­jes­tel­mäs­sä sitä man­gut­ta­neen yhtä lail­la lisää kuin pelk­kään val­tio­ra­hoi­tuk­seen perus­tu­vas­sa järjestelmässäkin

      Ja val­tion vas­taus on “nos­takaa­pa sitä maakuntaveroa”. 

      On ihan selvää että väestörak­en­teen takia ter­vey­den­huol­lon rahoituk­ses­sa on olta­va jonkin­lainen tasausjär­jestelmä. Ymmärtääk­seni aivan kaikissa pyöritel­lyis­sä malleis­sa on sellainen.

  3. Ehdotet­tu sote ilman aluei­den vero­tu­soikeut­ta on täysin muo­top­uoli ja vie kehi­tys­tä väärään suun­taan: kohti tehot­to­muut­ta ja keskushallinnon val­taa. Oden esimerk­ki on hyvin valai­se­va. Raha on tun­netusti paras kon­sult­ti siitä, mikä on tarpeen ja järkevää. Kun sote-alue tuot­taa palve­lut ja joutuu han­kki­maan rahoituk­sen niille vero­jen muo­dos­sa, kohtaa­vat tarve ja kus­tan­nuk­set ter­veel­lä taval­la. Samal­la kiintey­tyy alueen asukkaiden vas­tuu omas­ta hyvinvoinnistaan.

    Oma lukun­sa on alueelli­nen (kun­nalli­nen) itse­hallinto. Mitä siitä on jäl­jel­lä, jos sote-aluei­den rahoi­tuskin päätetään maan hal­li­tuk­sen ja min­is­ter­iöi­den toimesta?

    1. Samaa mieltä. Toki jotain alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja var­masti jatkos­sakin tarvi­taan tasaa­maan nyky­istä tilan­net­ta mis­sä kasvukeskuk­set ovat jät­täneet syr­jäseudut kolonien ase­maan, har­avoiden niiden tärkeim­mät resurssit (ja valit­taen sen ohes­sa miten “joutu­vat elät­tämään muun Suomen”) — eli nuoret ihmiset. Mut­ta jos kaik­ki bud­jet­ti­val­ta keskitetään Helsinki­in, ei pin­ta-alal­lis­es­ti 90% Suomea jää oikein mui­ta vai­h­toe­htoa kuin äänestää Keskus­taa. Mui­ta puolueita­han ei tun­netusti kiin­nos­ta näi­den syr­jäseu­tu­jen asukkaiden tilanne vähääkään.

      1. Kil­go­re:
        Samaa miel­tä. Toki jotain alu­eel­li­sia tulon­siir­to­ja var­mas­ti jat­kos­sa­kin tar­vi­taan tasaa­maan nykyis­tä tilan­net­ta mis­sä kas­vu­kes­kuk­set ovat jät­tä­neet syr­jä­seu­dut kolo­nien ase­maan, hara­voi­den nii­den tär­keim­mät resurs­sit (ja valit­taen sen ohes­sa miten “jou­tu­vat elät­tä­mään muun Suo­men”) — eli nuo­ret ihmi­set. Mut­ta jos kaik­ki bud­jet­ti­val­ta kes­ki­te­tään Hel­sin­kiin, ei pin­­ta-alal­li­s­es­ti 90% Suo­mea jää oikein mui­ta vaih­toeh­toa kuin äänes­tää Kes­kus­taa. Mui­ta puo­luei­ta­han ei tun­ne­tus­ti kiin­nos­ta näi­den syr­jä­seu­tu­jen asuk­kai­den tilan­ne vähääkään.

        Aiem­min val­taos­al­la kaupunki­lai­sista on ollut side maaseudulle van­hempi­en tai vähin­tään iso­van­hempi­en kaut­ta, mikä on pitänyt rauhan maas­sa, mut­ta lap­sika­to pikkukylis­sä on ollut niin pitkään niin val­ta­va, että “kaikkien” nuorten iso­van­hem­mat ovat nykyään kotoisin vähin­tään kym­me­nien tuhan­sien kaupungeista. Näin on nähtävis­sä, etteivät nykyikälu­okat ole enää valmi­ita sub­ven­toimaan maan mui­ta osia Keskus­tan per­in­teisen sil­tarumpupoli­ti­ikan kautta. 

        Varsinkin, kun pääkaupunkiseudul­lakin met­sä vas­taa niin kuin sitä sol­vataan — Helsin­ki-vihan syvyys on tul­lut korona-aikana todel­lakin esi­in. Pian ollaan tilanteessa, jos­sa 90% alle eläkeikäi­sistä on napit vas­takkain maaseudun sin­imustien pul­la­sor­sien kanssa, ja lop­ut 10% kuu­lu­vat herätysliikkeisiin.

    2. Vesa Sor­ri: Kun sote-alue tuot­taa pal­ve­lut ja jou­tuu hank­ki­maan rahoi­tuk­sen niil­le vero­jen muo­dos­sa, koh­taa­vat tar­ve ja kus­tan­nuk­set ter­veel­lä taval­la. Samal­la kiin­tey­tyy alu­een asuk­kai­den vas­tuu omas­ta hyvinvoinnistaan.

      Ker­rotko vielä, miten tarve ja kus­tan­nuk­set kohtaa­vat sotes­sa ter­veel­lä taval­la niil­lä alueil­la, joil­la asukkaista yhä suurem­pi osa on yli 60-vuo­ti­ai­ta. Sote-kus­tan­nuk­set ja tarve ovat eri­tyis­es­ti siel­lä, mis­sä on paljon van­huk­sia, mut­ta veropo­h­ja on niil­lä alueil­la heikko — johtuen siitä, että asukkaista niin iso osa on pien­i­t­u­loisia van­huk­sia, joil­ta ansio­tulovero­ker­tymää ei kovin paljoa ker­ry edes vero­pros­ent­tien noustes­sa — kos­ka suo­jaosan alla ole­via perus­tu­lo­ja ei saa nyky­is­ten lakien mukaan verot­taa. Soten rahoituk­sen jär­jestämisen yksi pääon­gel­ma ilme­nee tästä kuvasta:
      https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.png
      Ongel­mana on se, että väestön ikään­tyessä meil­lä on enenevässä määrin aluei­ta, joil­la työikäiset alka­vat olla vähem­mistöä. Van­huk­set ovat mak­sa­neet aikanaan val­ti­olle ja kun­nille veron­sa, mut­ta uusia paikallisia veron­mak­sajia löy­tyy yhä heikom­min ja heikom­min. Väestöen­nustei­den mukaan huolto­suhdeon­gel­ma on pahen­e­mas­sa use­al­la alueella.

      Tehot­to­muut­ta pitäisi vält­tää. Siitä olen samaa mieltä. Mut­ta soten rahoi­tus pitäisi myös jär­jestää jol­lain sel­l­aisel­la taval­la, joka mah­dol­lis­taa lak­isääteiset sote-palve­lut, eikä joh­da tilanteeseen, jos­sa ikään­tymiske­hi­tyk­sen ja nuorten pois­muut­toli­ik­keen takia huono­tu­loisim­mil­la alueil­la on olen­nais­es­ti muu­ta maa­ta huonom­mat lak­isääteiset sote-palve­lut. Yksi­tyiset lisä­sote-palve­lut ovat asia erik­seen. Nyt puhutaan lak­isäätei­sistä palveluista.

      1. Tämä ikään­tyneen väestön kasautu­mien alueel­lis­es­ti on ratkaistu nyt, kun vas­tuu on kun­nil­la val­tiono­suuk­sil­la viemät­tä kun­nil­ta oikeut­ta han­kkia vero­tu­lo­ja. Sen pitäisi olla maakun­tien kohdal­la helpompaa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Tämä ikään­ty­neen väes­tön kasau­tu­mien alu­eel­li­ses­ti on rat­kais­tu nyt, kun vas­tuu on kun­nil­la val­tio­no­suuk­sil­la vie­mät­tä kun­nil­ta oikeut­ta hank­kia vero­tu­lo­ja. Sen pitäi­si olla maa­kun­tien koh­dal­la helpompaa.

        Se on ratkaistu jol­lain tavoin nykyti­lanteessa. Joskin taval­la, joka THL:n mukaan ei vas­taa kovin tarkasti tarpei­ta, ja jon­ka myötä osa kun­nista on talous­vaikeuk­sis­sa val­tiono­suuk­sista huoli­mat­ta ja toiset porskut­ta­vat val­tiono­suuk­sien tuke­m­ana mukavasti. Mut­ta puhe on kai siitä jär­jestelmästä, joka olisi sen jäl­keen, jos eduskun­ta hyväksyy siel­lä sisäl­lä ole­van sote-lakiesi­tyk­sen, joka pois­taa merkit­tävän osan van­has­ta val­tio­su­usjär­jestelmästä ja tuo tilalle toisen­laisen jär­jestelmän. Mah­dolli­nen maakun­tavero tulisi sen jälkeiseen maail­maan, jol­loin nyky­istä val­tiono­su­usjär­jestelmää ei soten osalta siinä tilanteessa enää olisi. Mah­dol­lisen vero­tu­soikeu­den kohdal­la on puhut­tu aikaisim­mil­laan noin vuodes­ta 2026.

      3. sit: Ker­rot­ko vie­lä, miten tar­ve ja kus­tan­nuk­set koh­taa­vat sotes­sa ter­veel­lä taval­la niil­lä alueil­la, joil­la asuk­kais­ta yhä suu­rem­pi osa on yli 60-vuo­­ti­ai­­ta. Sote-kus­­tan­nuk­set ja tar­ve ovat eri­tyi­ses­ti siel­lä, mis­sä on pal­jon van­huk­sia, mut­ta vero­poh­ja on niil­lä alueil­la heik­ko — joh­tuen sii­tä, että asuk­kais­ta niin iso osa on pie­ni­tu­loi­sia van­huk­sia, joil­ta ansio­tu­lo­ve­ro­ker­ty­mää ei kovin pal­joa ker­ry edes vero­pro­sent­tien nous­tes­sa — kos­ka suo­jao­san alla ole­via perus­tu­lo­ja ei saa nykyis­ten lakien mukaan verot­taa. Soten rahoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen yksi pää­on­gel­ma ilme­nee täs­tä kuvasta:
        https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/suoluk/kuviot/suomi_vrm014.png
        Ongel­ma­na on se, että väes­tön ikään­tyes­sä meil­lä on ene­ne­väs­sä mää­rin aluei­ta, joil­la työi­käi­set alka­vat olla vähem­mis­töä. Van­huk­set ovat mak­sa­neet aika­naan val­tiol­le ja kun­nil­le veron­sa, mut­ta uusia pai­kal­li­sia veron­mak­sa­jia löy­tyy yhä hei­kom­min ja hei­kom­min. Väes­tö­en­nus­tei­den mukaan huol­to­suh­deon­gel­ma on pahe­ne­mas­sa useal­la alueella.

        Tehot­to­muut­ta pitäi­si vält­tää. Sii­tä olen samaa miel­tä. Mut­ta soten rahoi­tus pitäi­si myös jär­jes­tää jol­lain sel­lai­sel­la taval­la, joka mah­dol­lis­taa laki­sää­tei­set sote-pal­ve­­lut, eikä joh­da tilan­tee­seen, jos­sa ikään­ty­mis­ke­hi­tyk­sen ja nuor­ten pois­muut­to­liik­keen takia huo­no­tu­loi­sim­mil­la alueil­la on olen­nai­ses­ti muu­ta maa­ta huo­nom­mat laki­sää­tei­set sote-pal­ve­­lut. Yksi­tyi­set lisä­­so­te-pal­ve­­lut ovat asia erik­seen. Nyt puhu­taan laki­sää­tei­sis­tä palveluista.

        En tietenkään tarkoi­ta, että kaik­ki alueen sote-kus­tan­nuk­set tulisi kat­taa alueen asukkail­ta kerät­tävil­lä veroil­la. Ilman muu­ta rahoituk­sen kokon­aisu­u­teen tulisi kuu­lua val­tiono­su­usjär­jestelmä samaan tapaan kuin nyt on kun­nille, jol­la tasat­taisi­in aluei­den epä­tas­apain­ois­ia kustannus/verokertymä ero­ja. Liit­tämäsi kuva havain­nol­lis­taa niitä hyvin. Keskeistä tulisi olla, että alueelli­nen vero­tus kat­taisi pääosan sote:n kus­tan­nuk­sista, keskimäärin esim. 2/3 . Val­tiono­su­udet täy­den­täi­sivät puut­tuvan rahoituk­sen. Näin alueil­la olisi intres­si toimia mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti rahoituk­sen riit­tävyy­den varmistamiseksi.

  4. Lisä­palvelu­iden rahoit­tamiseen sopii maakun­tavero, mut­ta perus-sotepalvelu­iden rahoit­ta­mi­nen ei kyl­lä onnis­tu maakun­taverol­la. Sen ver­ran huonos­ti vero­ker­tymät ja palvelu­iden tarve kohtaa­vat nykyisel­lä aluejaolla.

    1. Tim­oT:
      Lisä­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­seen sopii maa­kun­ta­ve­ro, mut­ta perus-sote­­pal­ve­lui­­den rahoit­ta­mi­nen ei kyl­lä onnis­tu maa­kun­ta­ve­rol­la. Sen ver­ran huo­nos­ti vero­ker­ty­mät ja pal­ve­lui­den tar­ve koh­taa­vat nykyi­sel­lä aluejaolla.

      Koko soten ongel­ma on juuri nähdäk­seni tuo, että meil­lä on etelän kas­vavia aluei­ta, jois­sa asuu nuoret ja työikäiset, ja sit­ten niitä idän aluei­ta, joista osas­sa on jopa noin puo­let asukkaista yli 60-vuo­ti­ai­ta, ja asukkail­la on sekä väestön ikään­tymisen että itä­suo­ma­laisen, sairausalt­ti­im­man geeniper­imän seu­rauk­se­na iso hoidon­tarve ja keskimääräistä pienem­mät ansio- ja eläke­tu­lot. Yhtälö ei toi­mi ansio­tulovero­tuk­sen keinoin, kos­ka isot sote­menot ovat siel­lä, mis­sä on pienet ansio­tu­lot ja pienet sote­menot siel­lä, mis­sä on isot ansio­tu­lot per asukas. Ansio­tulovero­tus sinän­sä on vain pieni osa nyky­istä laa­jaa veropohjaa. 

      Esimerkik­si ben­sas­ta ja dieselistä per­i­tyn polt­toain­everon tuot­to maakun­nit­tain vas­taa enem­män soten alueel­lista kulu­raken­net­ta. Voisiko maakun­taverona toimia bensavero?

  5. Huonoa poli­it­tista pelisilmää jät­tää ker­tomat­ta ennen vaale­ja, että oikea ongel­ma verossa on se, että kepu­laiset jou­tu­isi­vat itse kus­tan­ta­maan veroil­la omien aluei­den palvelui­ta, eikä elämään Helsin­gin varas­sa val­tion verokirstun kaut­ta, kuten nyt yrit­tävät mallil­laan saa­da läpi. Kun on selvää, että kepu kaatuu vaaleis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mallia kun hal­li­tus kuitenkin kaatuu kepun kont­taamiseen? Kepu on jo tehnyt selväk­si ettei sen kanssa voi jatkos­sakaan tehdä mitään muu­ta kuin olla lypset­tävänä, joten mik­si ei polt­taisi sil­taa joka ei vie mihinkään? Kukaan muu ei halua tätä maakun­talo­is­mall­ia ja kepu halu­aa loisia, niin joko se hyväksyy verot tai verot kaata­vat maakun­ta­mallit ja samal­la hal­li­tuk­sen. Melkoisen type­r­ää olisi antaa kepun kymme­nen prossan puolueena määrätä Suomeen jär­jestelmä jota sit­ten yritetään nui­jia palasik­si seu­raa­va vuosikym­men. Toki se tar­joaa poli­itikoille mah­dol­lisu­u­den näyt­tää akti­ivisil­ta seu­raa­va vuosikym­men tekemät­tä kuitenkaan mitään rak­en­tavaa, kuten viimeiset vuosikymmenet ovat näyttäneet.

    1. kel­la­ris­ta:
      Huo­noa poliit­tis­ta peli­sil­mää jät­tää ker­to­mat­ta ennen vaa­le­ja, että oikea ongel­ma veros­sa on se, että kepu­lai­set jou­tui­si­vat itse kus­tan­ta­maan veroil­la omien aluei­den pal­ve­lui­ta, eikä elä­mään Hel­sin­gin varas­sa val­tion vero­kirs­tun kaut­ta, kuten nyt yrit­tä­vät mal­lil­laan saa­da läpi. Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaa­tuu kepun kont­taa­mi­seen? Kepu on jo teh­nyt sel­väk­si ettei sen kans­sa voi jat­kos­sa­kaan teh­dä mitään muu­ta kuin olla lyp­set­tä­vä­nä, joten mik­si ei polt­tai­si sil­taa joka ei vie mihin­kään? Kukaan muu ei halua tätä maa­kun­ta­lois­mal­lia ja kepu halu­aa loi­sia, niin joko se hyväk­syy verot tai verot kaa­ta­vat maa­kun­ta­mal­lit ja samal­la hal­li­tuk­sen. Mel­koi­sen type­rää oli­si antaa kepun kym­me­nen pros­san puo­lu­ee­na mää­rä­tä Suo­meen jär­jes­tel­mä jota sit­ten yri­te­tään nui­jia pala­sik­si seu­raa­va vuo­si­kym­men. Toki se tar­jo­aa polii­ti­koil­le mah­dol­li­suu­den näyt­tää aktii­vi­sil­ta seu­raa­va vuo­si­kym­men teke­mät­tä kui­ten­kaan mitään raken­ta­vaa, kuten vii­mei­set vuo­si­kym­me­net ovat näyttäneet.

      Maaseudul­la joko kepu tai PS ovat val­las­sa. Kokkareil­la tai vihreil­lä ei ole asi­aa sinne, SDP, Vas lähin­nä har­vo­jen duunarei­den puoluei­ta. Miten se lyp­säämi­nen eroaisi jos PS olisi hal­li­tuk­seessa kepun sijaan?

      1. R.Silfverberg: Miten se lyp­sää­mi­nen eroai­si jos PS oli­si hal­li­tuk­sees­sa kepun sijaan?

        No ei mitenkään. 

        Maakun­tien per­sut kun ovat kar­rikoidusti lähin­nä järken­sä menet­täneitä kepu­laisia. Ainakin tääl­lä paikalliset per­sut lyövät maalaisu­udessaan kepu­laiset men­nen tullen. Hei­dän tavoit­teenaan on yhdyskun­tarak­en­teen mah­dol­lisim­man tehokas hajau­tus ja maan­omis­ta­jien tulo­jen mak­si­moin­ti, eipä paljoa muu.

    2. Tämä “loisimi­nen” on sitä että kasvukeskuk­sis­sa ole­vat nuoret mak­sa­vat syr­jäseuduil­la ole­vien mum­mo­jen ter­veys­meno­ja. Ikäryh­mien väliset tulon­si­ir­rot ovat hyv­in­voin­ti­val­tioma­llin kul­makiviä, nytkö siitä pitäisi luop­ua kos­ka kasvukeskusasukkaiden itsekkyys? Menee lap­si pesuve­den mukana jos hyv­in­voin­ti­val­tio romute­taan sotevään­nön seurauksena.

    3. kel­la­ris­ta: Kun on sel­vää, että kepu kaa­tuu vaa­leis­sa, niin mik­si ei suo­raan jo tapa tätä kepun mal­lia kun hal­li­tus kui­ten­kin kaatuu kepun konttaamiseen? 

      Melkoinen ennus­tus, kun huomioidaan, että

      a) Suomes­sa hal­li­tus on viimek­si kaatunut minkään puolueen lähtöön kesken vaa­likau­den vuon­na 1976,

      b) ollaan huikean, yliku­umenevak­si jo etukä­teen epäil­lyn nousukau­den kyn­nyk­sel­lä, jol­loin mikään puolue jol­la on vähäis­in­täkään tilanteen tajua ei halua oppositioon.

    4. Unel­moin tilanteesta, jos­sa hal­li­tus ja sote­him­meli tosi­aankin kaa­tu­isi maakuntaveroriitaan.

      Taitaa vain olla turha kuvitel­la, että näin oikeasti kävisi. Eiköhän kun­nal­lis­vaalien jäl­keen hal­li­tuk­ses­sa löy­dy sopu — kehitetään joku mon­imutkainen “maakun­taverontasaus” ‑malli tarve­laskelm­i­neen, indek­sei­neen yms. (lop­putu­los on kuitenkin uusi­maalais­ten raho­jen lap­pami­nen kor­pi­maakun­ti­in). Kepu, vas­sar­it ja vihreät voivat kaik­ki esi­in­tyä voit­ta­ji­na ja Marin pelas­taa kasvon­sa osoit­ta­mal­la Min­un Hal­li­tuk­sen “toim­intakyky­isyy­den”.

      Sit­ten voidaankin arvuutel­la, että onko 30% työt­tömyy­destä kär­sivä konkurssi-Suo­mi EKP:n ja IMF:n hol­houk­ses­sa ennen vain jäl­keen vuo­den 2030…

  6. Ongel­ma on siinä, että ei voi luot­taa poli­itikko­jen toim­intaan. Kun on usei­ta pääsyjä henkilön kukkarolle ei voi pysyä hallinnas­sa kokon­aisveroaste. Nyt veroista päät­täjinä ovat val­tio, kun­ta ja kirkko. Siihen lisät­täisi­in ” lään­in­hallinto” uute­na päät­täjänä niin löy­ty­isikö mitään pidäkkeitä esim. Marig­i­naaliv­erolle tai progressiolle.?
    En suosit­tele. Mielum­min vähen­net­täisi­in päätök­sen­toko­ta­so­ja kuin lisät­täisi­in niitä.

  7. Toiv­ot­tavasti Vihreät pysyy kan­nas­saan eivätkä hyväksy SOTEa ilman maakuntaveroa.

    Nyt vain näyt­tää pahal­ta, että jot­ta hal­li­tus ei hajoaisi, niin tehdään lehmänkaup­pa, mis­sä sovi­taan, että mah­dol­lisen — siis sana­muo­dos­sa mah­dolli­nen — maakun­taveron täytän­töön­panoon sitoutu­vat kaik­ki hal­li­tus­puolueet. Todel­lisu­udessa maakun­taveroa ei siis nykyi­nen hal­li­tus saisi lain­säädän­nöl­lis­es­ti hyväksyt­tyä täl­lä vaalikaudella.

    Näin kepu saa kalli­in maakun­ta­hallinnon ja val­tio joutuu maksumieheksi.

    On myös sääli, että kokoomus ei nyt oppo­si­tiop­uolueena pelaa rehellisin kor­tein, kun se voi ilmoit­taa vas­tus­ta­vansa maakun­taveroa vas­tus­ta­mal­la SOTEa. Jos sen sijaan kokoomus ns. kam­reeripuolueena olisi hal­li­tuk­ses­sa, niin toden­näköis­es­ti sekin edel­lyt­täisi maakun­taveroa — ei SOTEa ilman maakuntaveroa.

    On todel­lakin valitet­tavaa, että kansakun­nan talouden hoidon ja kil­pailukyvyn ylläpitämisen ohi ajaa­vat puolueit­ten poli­it­tiset intres­sit. Näin poli­ti­ik­ka näyt­tää taval­lisel­la kansalaiselle entistä vas­ten­mielisem­mal­ta. Sik­si jot­ta tämä mieliku­va kansan kesku­udessa ei menisi huonom­paan suun­taan, niin toivon Vihreiltä nyt isoa ryhtili­iket­tä — ei nyky­istä kallista ehdotet­tua SOTEA ilman maakuntaveroa.
    Hal­li­tus saa kaat­ua min­un puolestani. Älyt­tömiä “piik­ki auki”- päätök­siä pitää kyetä estämään.

    1. kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen: Toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät pysyy kan­nas­saan eivät­kä hyväk­sy SOTEa ilman maakuntaveroa.

      Hal­li­tus­puolueista RKP on esit­tänyt, että maakun­tavero olisi 0–2 % maakun­nan tuloista että sen saisi maakun­ta päät­tää jät­tää käyt­tämät­täkin. Mut­ta kuten aiem­min sanoin, ole­tan, ettei nykyisel­lä eduskun­takaudel­la ehditä saa­da aikaan asi­aan liit­tyvää lain­säädän­töä — varsinkaan, jos vero­tu­soikeus vaatisi perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sen mukaista menet­te­lyä, jol­loin asi­as­ta eivät voisi edes nykyiset hal­li­tus­puolueet keskenään sopi­en päät­tää, kos­ka ään­imäärä ei riitä. Jos sote menee nyt läpi, maakun­tavero on ken­ties ensi eduskun­tavaalien keskeinen kysymys. Ja sit­ten riip­puen siitä, mitkä puolueet pää­tyvät hal­li­tuk­seen, päädytään johonkin rahoi­tus­päätösten osalta.

  8. Oli vaikea ennakkoäänestää, kun kak­si yhden­ver­taisu­us-ja tasa-arvop­uoluet­ta vas­sar­it ja vihreät kan­nat­ta­vat epä­sol­i­daarista maakun­taveroa soten rahoituk­seen aset­taen palve­lut ja niiden rahoituk­sen riip­pu­vaisek­si naa­purin ter­vey­destä ja lompakosta.

    Vasem­mis­toa en olisi muutenkaan äänestänyt, mut­ta ympäristö- ja yhden­ver­taisu­ussy­istä olen koko­lail­la use­asti arponut vihreän ehdokkaan. 

    Maakun­taveroar­gu­men­taa­tio lähe­nee lop­ul­ta kokoomuk­sen kun­ta-aatet­ta: kun­nal­la on olta­va yhteisövero­tu­lo­ja run­saiden palkkavero­jen lisäk­si ollak­seen elin­voimainen ja jot­ta kun­nan van­huk­set ansait­se­vat hoitonsa.

    Demokra­ti­as­sa on ohjau­songel­mansa. Mut­ta täy­tyy­hän hal­li­tuk­senkin pysyä kehyk­sis­sään pait­si tämän. 

    Olen piru­ut­tani ehdot­tanut talous­te­o­reet­tis­es­ti pätevästi, että maakun­nal­la tulisi olla run­sas tarvepe­rusteinen val­tion­ra­hoi­tus ja veron­palau­tu­soikeus. Jos jotain säästyy, sen voisi palaut­taa oman elin­voimaisen maakun­nan asukkaille vaikka­pa kään­teisenä henki­ra­hana. Hyvä vaal­itäky insentiiviksi.

    (Arvoin­pa­han kummiskin.)

  9. Kol­mas, noi­ta kah­ta järkevämpi malli (“Tasahin­ta­jär­jestelmä”) on sel­l­ainen, jos­sa val­tio mak­saa kun­nille (tai maakun­nille, jos hal­li­tus onnis­tuu lopet­ta­maan kun­tien itse­hallinnon näiltä osin) könt­tä­sum­man. Sum­ma olisi muuten kaikille sama per asukas, mut­ta sitä pain­otet­taisi­in THL:n arvioiman yleisen sairas­tavu­u­den mukaan. Jos kun­ta halu­aisi jotain ekstraa päälle, tai tulisi jokin muu häir­iö, kun­ta ottaisi tilapäistä velkaa, ja ehkä nos­taisi vero­ja seu­raa­vana vuonna.

    Maakun­taveron suuri ongel­ma on se, että se on epä­tas­a­puo­li­nen, ja tarvit­see sik­si myös kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmää vas­taa­van tasaus­mekanis­min päälleen. Ja tuol­lainen mekanis­mi on tietenkin itsessään mon­imutkainen, ja hyväl­lä toden­näköisyy­del­lä myös epätasapuolinen.

    Perus­pe­ri­aate on kai se, että perus­palve­lut kus­tan­netaan kaikille kansalaisille suun­nilleen saman­laisi­na, yhteis­vas­tu­ullis­es­ti. Ei siis niin, että rikkaat mak­saisi­vat rikkaiden palve­lut, ja köy­hät omansa. Tästä syys­tä kulu­jen mak­sami­nen ensisi­jas­sa val­tion kaut­ta on luon­te­va ratkaisu (ja muut ratkaisut vaa­ti­vat val­tiono­su­usjär­jestelmiä tas­a­puolisu­ut­ta tuomaan).

    1. Juho Laa­tu:

      Maa­kun­ta­ve­ron suu­ri ongel­ma on se, että se on epä­tas­a­puo­li­nen, ja tar­vit­see sik­si myös kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää vas­taa­van tasaus­me­ka­nis­min pääl­leen. Ja tuol­lai­nen meka­nis­mi on tie­ten­kin itses­sään moni­mut­kai­nen, ja hyväl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä myös epätasapuolinen.

      Se on epä­tas­a­puo­li­nen sik­si, että nk. hyv­in­voin­tialuei­ta (=maakun­tia) ei raken­net­tu siten, että niiden rahoi­tus­po­h­ja olisi kun­nos­sa. Suositel­lus­sa mallis­sa oli huo­mat­tavasti vähem­män ja isom­pia maakun­tia. Erään nimeltä mainit­se­mat­toman puolueen omien into­hi­mo­jen vuok­si malli hylät­ti­in ja lähdet­ti­in tälle nykyiselle tielle. Tälle ko. puolueelle on nyt kiusal­lista joutua tekemään julk­isu­udessa selkoa sille, että nämä alueet eivät selviäkään omin voimin vaan tarvi­taan jokin tasausmenetelmä.

      1. Jaak­ko K: Se on epä­tas­a­puo­li­nen sik­si, että nk. hyvin­voin­tia­luei­ta (=maa­kun­tia) ei raken­net­tu siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si kunnossa. 

        Lähdin siitä ajatuk­ses­ta, että halu­amme tur­va­ta kaikille suo­ma­laisille yhteis­vas­tu­ullis­es­ti suun­nilleen saman tasoiset perus­palve­lut. Maakun­tia on liian vaikea vään­tää saman­laisik­si. Sik­si pääosin val­tion rahoitus.

        Tyyp­il­lis­es­ti epä­tas­apain­oa syn­tyy esimerkik­si niin, että Lapin per­heen kahdes­ta laps­es­ta toinen muut­taa Helsinki­in, ja Helsin­gin per­heen molem­mat lapset jäävät Helsinki­in. Myöhem­min Lapis­sa eläköi­tyvien van­hen­pien sote-kulu­ja mak­saa maakun­tavero­jen kaut­ta yksi henkilö, ja Helsin­gin eläköi­tyvien van­hempi­en kulu­ja kolme henkilöä. Tätä ei voi pitää reilu­na tilanteena. Parem­pi olisi, jos Helsinki­in muut­tanei­den mak­samia vero­tu­lo­ja käytet­täisi­in myös hei­dän omien van­hempi­en­sa soten kus­tan­ta­miseen. Sik­si pääosin val­tion rahoitus.

      2. Juho Laa­tu: Läh­din sii­tä aja­tuk­ses­ta, että haluam­me tur­va­ta kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le yhteis­vas­tuul­li­ses­ti suun­nil­leen saman tasoi­set perus­pal­ve­lut. Maa­kun­tia on lii­an vai­kea vään­tää saman­lai­sik­si. Sik­si pää­osin val­tion rahoitus. 

        Maakun­tien aja­tus pitäisi olla se että maakun­nat muo­dos­tu­vat vahvo­jen keskuskaupunkien ympärille niin että joka maakun­nas­sa olisi riit­tävästi vahvo­ja kaupunke­ja ja kun­tia aut­ta­maan köy­hempiä. Tietysti maakun­tien rajat oli­si­vat sil­loin täysin eri kuin van­hat Ruotsin val­lan ajoil­ta peräisin ole­vat, mut­ta väliäkö sil­lä. Esim Itä-Suomen maakun­taan voisi kuu­lua sekä Pohjois- ja Etelä-Savo, että Pohjois- ja Etelä-Kar­jala jne. Sil­loin joka maakun­nas­sa olisi riit­tävä väestöpo­h­ja yliopis­tokaupunke­ja myöten myös mak­samaan vero­ja. Tätä Keskustapuolue ja alue­poli­ti­ikaa aja­vat tietenkin vieroksuu, kun pk-seu­tu on toimin­ut raha-automaat­ti­na, mut­ta mun mielestäni maakun­tien keskuskaupunkien pitäis aut­taa köy­hempiä kun­tia. Uudel­la­maal­lalkin on köy­hiä kuntia.

        Jos maakun­ta- ja sote-uud­is­tus kar­i­u­tuu niin pitäisi ryhtyä aja­maan kun­tali­itok­sia niin että rikkaat kun­nat otta­vat sateen­var­jon­sa alle köy­hiä ja pienistä muu­ta­man tuhan­nen asukkaan kun­nista päästäisi­in eroon.

      3. R.Silfverberg: Maa­kun­tien aja­tus pitäi­si olla se että maa­kun­nat muo­dos­tu­vat vah­vo­jen kes­kus­kau­pun­kien ympärille …

        En näe maakun­tien rak­en­tu­van niiden keskuskaupunkien ympärille, vaik­ka jos­sain maakun­tien hallinnon ja keskus­sairaalan tietenkin täy­tyy sijai­ta. Nuo voisi­vat tietenkin peri­aat­teessa sijai­ta myös muual­la kuin maakun­nan suurim­mas­sa kaupungissa.

        Se aja­tus, että maakun­nan keskuskaupun­ki olisi rahal­lis­es­ti vas­tu­us­sa muista ei ole hyvä. Kävisi niin, että suh­teel­lisen köy­hän maakun­nan suh­teel­lisen köy­hä keskuskaupun­ki vas­taisi alueen kaikkien suh­teel­lis­ten köy­hien kun­tien palveluista. Ja toisaal­ta, on suun­nitel­tu, että Helsin­ki muo­dostaisi oman alueen­sa, jol­loin maan rikkain kaupun­ki ei vas­taisi minkään muun kun­nan perus­palveluista. Minus­ta tuo yhteis­vas­tu­ulli­nen perus­palvelu­iden kus­tan­t­a­mi­nen kaikille suo­ma­laisille on paljon tas­a­puolisem­pi malli. (Jo nyt val­tiono­su­udet tähtäävät tähän.)

        Jos maa­kun­­ta- ja sote-uud­is­­­tus kariu­tuu niin pitäi­si ryh­tyä aja­maan kuntaliitoksia … 

        En näe tarvet­ta päästä eroon pienistä kun­nista. Demokra­tia toimii niidenkin kaut­ta hyvin, ja pien­im­mät voivat toteut­taa palveluitaan yhteistyössä muiden kanssa, jos niin halu­a­vat. Totean tässä vielä, että pienet kun­nat kykenevät tuot­ta­maan palvelun­sa varsin kil­pailukykyis­es­ti, joten raha ei ole syy paikallis­demokra­t­ian alasajoon (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/).

      4. Juho Laa­tu: En näe maa­kun­tien raken­tu­van nii­den kes­kus­kau­pun­kien ympä­ril­le, vaik­ka jos­sain maa­kun­tien hal­lin­non ja kes­kus­sai­raa­lan tie­ten­kin täy­tyy sijai­ta. Nuo voi­si­vat tie­ten­kin peri­aat­tees­sa sijai­ta myös muu­al­la kuin maa­kun­nan suu­rim­mas­sa kaupungissa.

        Se aja­tus, että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki oli­si rahal­li­ses­ti vas­tuus­sa muis­ta ei ole hyvä. Kävi­si niin, että suh­teel­li­sen köy­hän maa­kun­nan suh­teel­li­sen köy­hä kes­kus­kau­pun­ki vas­tai­si alu­een kaik­kien suh­teel­lis­ten köy­hien kun­tien pal­ve­luis­ta. Ja toi­saal­ta, on suun­ni­tel­tu, että Hel­sin­ki muo­dos­tai­si oman alu­een­sa, jol­loin maan rik­kain kau­pun­ki ei vas­tai­si min­kään muun kun­nan perus­pal­ve­luis­ta. Minus­ta tuo yhteis­vas­tuul­li­nen perus­pal­ve­lui­den kus­tan­ta­mi­nen kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le on pal­jon tas­a­puo­li­sem­pi mal­li. (Jo nyt val­tio­no­suu­det täh­tää­vät tähän.) 

        Kaikissa ‚maakun­nis­sa on vau­rai­ta kaupunke­ja kuten Oulu, Kuo­pio, Jyväskylä, Tam­pree, Vaasa jne.
        “Keskuskaupungeil­la” tarkoitin niitä, eli maakun­tara­jat pitäisi piirtää niin että joka maakun­nal­la on riit­tävästi sitä veropo­h­jaa noiden vau­raampi­en aluei­den ja kaupunkien takia. Esim pohjois-Suomen maakun­taan voisi kuu­lua koko Lap­pi, Kain­uu, Koil­lis­ma ja pohjois-Poh­jan­maa. Vai­ka Lap­pi on köy­hä niin Pohjois-Poh­jan­maa kompensoi. 

        Mis­sä sairaalat ja viras­tot sijait­se­vat on toisarvoista. 

        Helsin­gin ei pidä olla oma maakun­ta vaan siihen pitää kuu­lua koko Uusi­maa, jos­sa on myös köy­hiä kun­tia. Täy­tyy muis­taa että Helsingis­sä ja sen naa­pureis­sa on eniten siir­to­laisia ja työt­tömiä. Eivät helsinkiläiset ole halun­neeet että näin on, mut­ta Suomen per­spek­ti­ivis­sä pk-seu­tu ei pysty ole­maan saman­lainen net­tomak­sa­ja kovin kauan enää jos maakun­tau­ud­is­tus toteu­tuu ilman maakun­tien vero­tu­soikeut­ta, ja jos maakun­tien resurssit ei jae­taa oikeu­den­mukaises­ti. Oulu, Kuo­pio ja vak­ka-suomen vau­raat seudut pää­sevät kuin koira veräjästä ja nau­ra­vat par­tansa jos ei heille langete­ta vastuuta. 

        En näe tar­vet­ta pääs­tä eroon pie­nis­tä kun­nis­ta. Demo­kra­tia toi­mii nii­den­kin kaut­ta hyvin, ja pie­nim­mät voi­vat toteut­taa pal­ve­lui­taan yhteis­työs­sä mui­den kans­sa, jos niin halua­vat. Totean täs­sä vie­lä, että pie­net kun­nat kyke­ne­vät tuot­ta­maan pal­ve­lun­sa var­sin kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti, joten raha ei ole syy pai­kal­lis­de­mo­kra­tian alas­ajoon (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juholaatu/162335-kuntien-tehokkuudesta/).

      5. R.Silfverberg: Kai­kis­sa ‚maa­kun­nis­sa on vau­rai­ta kau­pun­ke­ja kuten Oulu, Kuo­pio, Jyväs­ky­lä, Tam­pree, Vaa­sa jne.
        “Kes­kus­kau­pun­geil­la” tar­koi­tin nii­tä, eli maa­kun­ta­ra­jat pitäi­si piir­tää niin että joka maa­kun­nal­la on riit­tä­väs­ti sitä vero­poh­jaa noi­den vau­raam­pien aluei­den ja kau­pun­kien takia. Esim poh­jois-Suo­­men maa­kun­taan voi­si kuu­lua koko Lap­pi, Kai­nuu, Koil­lis­ma ja poh­jois-Poh­­jan­­maa. Vai­ka Lap­pi on köy­hä niin Poh­jois-Poh­­jan­­maa kompensoi.

        Jos vero­ja joka tapauk­ses­sa halu­taan tasa­ta laa­joil­la alueil­la, minus­ta selvästi luon­nol­lisin tuol­lainen laa­ja alue olisi koko Suo­mi. Noin saataisi­in tasat­tua kaik­ki ongel­man ker­ral­la, niin Lapis­sa, Poh­jan­maal­la kuin Helsingis­sä. Muuten alueet jäi­sivät joka tapauk­ses­sa eriarvoisiksi.

      6. Juho Laa­tu: Jos vero­ja joka tapauk­ses­sa halu­taan tasa­ta laa­joil­la alueil­la, minus­ta sel­väs­ti luon­nol­li­sin tuol­lai­nen laa­ja alue oli­si koko Suo­mi. Noin saa­tai­siin tasat­tua kaik­ki ongel­man ker­ral­la, niin Lapis­sa, Poh­jan­maal­la kuin Hel­sin­gis­sä. Muu­ten alu­eet jäi­si­vät joka tapauk­ses­sa eriarvoisiksi.

        Itse olen sitä mieltä että muu­tok­sia nykysys­teemi­in ei tarvi­ta peruster­vey­den­huol­lon osalta. 

        Mut­ta jos Soteu­u­ud­is­tus pitää väk­isin viedä läpi ja maakun­tia perus­taa, niin niiden pitää olla mah­dol­lisim­man omavaraisia . Sik­si maakun­tien lukumäärää pitää vähen­tää n 10 vuot­ta sit­ten ehdotet­tuun 5–6 maakun­taan ja raja­ta ne niin että heikoimpi­en aluei­den tuke­na on mah­dol­lisim­man vahvo­ja aluei­ta. Maakun­tien tehtävi­in pitää lisätä muitakin ter­vey­den­hoidon lisäk­si. Esim varhaiskas­va­tus, ely-keskuk­set, joukkoli­ikenne, poliisi, .…

        Ne maakun­tien väliset erot johtu­vat ensisi­jais­es­ti maanti­eteel­li­sistä syistä mut­ta toisaal­ta jotkut ovat luon­non­va­roil­taan paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin toiset.

      7. R.Silfverberg: Itse olen sitä miel­tä että muu­tok­sia nyky­sys­tee­miin ei tar­vi­ta perus­ter­vey­den­huol­lon osalta. 

        Luulen että olisi parem­pi uno­htaa nyt ehdotet­tu sote-uud­is­tus kuin toteut­taa se. Nykyi­nen jär­jestelmä toimii hyvin (tai ainakin sen perus­rakenne on hyvä), joten mitään pakkoa muu­tok­si­in ei ole.

        Mut­ta jos Sote­uuu­dis­tus pitää väki­sin vie­dä läpi ja maa­kun­tia perus­taa, niin nii­den pitää olla mahdollisimmanomavaraisia .

        Maakun­tia ei tarvi­ta. Mut­ta jos sote peruste­taan niiden varaan, niiden ei tulisi olla omavaraisia siinä mielessä, että köy­hät maakun­nat saisi­vat köy­hien perus­palve­lut rikkaat maakun­nat rikkaiden peruspalvelut.

        hei­koim­pien aluei­den tuke­na on mah­dol­li­sim­man vah­vo­ja alueita

        Tiedät jo, että kan­tani on se, että suo­ma­lais­ten pitäisi taa­ta tois­t­en­sa palvelu­iden jär­jestämi­nen yhdessä. Ei siis niin, että maa jaet­taisi­in osi­in, jot­ka kukin eläi­sivät oman onnen­sa varas­sa. Ei mitään rikkaiden ja köy­hien erot­telua, vaik­ka se voisikin olla rikkaille houkuttelevaa.

      8. Jos kun­nat tai maakun­nat raken­net­taisi­in siten, että niiden rahoi­tus­po­h­ja olisi tas­a­puolis­es­ti kun­nos­sa, olisi seu­rauk­se­na “ger­ry­man­der­ing”, mis­sä kukin maakun­ta saisi osu­u­den pääkaupunkiseudus­ta. Tämä tosi­seik­ka on kokoomuk­sen kun­ta­soten ongelma. 

        Jos taas epäil­lään, etteivät virkamiehet laske reilusti tarve­vakioitu­ja meno­ja, mihin sit­ten uskoisimme? On uskot­tavam­paa, että nyt muu­tok­ses­ta mari­se­vat kaupun­git ovat tuh­lanneet tulopo­h­jansa suo­man veroedun.

      9. Olli Saa­ri­nen:
        Jos kun­nat tai maa­kun­nat raken­net­tai­siin siten, että nii­den rahoi­tus­poh­ja oli­si tas­a­puo­li­ses­ti kun­nos­sa, oli­si seu­rauk­se­na “ger­ry­man­de­ring”, mis­sä kukin maa­kun­ta sai­si osuu­den pääkaupunkiseudusta. 

        Ajat­te­len niin, että koko Suo­mi on luon­te­va rahoi­tus­po­h­ja Suomen kansalais­ten perus­palvelu­iden järjestämiselle.

    2. Eikö hal­li­tuk­sen nykyisessäkin mallis­sa ole joku “tarve­vakioin­ti”, jol­la val­tion rahoi­tus­ta suun­nataan suun­nitel­luille maakun­nille? Malli on vain kuule­man mukaan (poli­it­tisen ohjauk­sen ansios­ta?) kum­masti sel­l­ainen, etteivät kaikkien sairauk­sien kus­tan­nuk­set ole syys­tä tai tois­es­ta ainakaan kokon­aisu­udessaan mukana. Seu­raus on yleis­es­ti sel­l­ainen, että kas­va­vat kaupun­git tun­tu­vat häviävän ja maaseu­tu voit­ta­van — poikeuksi­na tietysti mm. Tam­pere ja Pori, jot­ka jotenkin yllät­täen ovat voit­ta­jien joukossa.

      Jotenkin en Suomes­sa luot­taisi näi­hin kus­tan­nusten lasken­ta- ja jako­ma­llei­hin vaik­ka ne kuin­ka virkavas­tu­ul­la olisikin laa­dit­tu. Sen ver­ran paljon tun­tuu keskiver­tovirkamieheltä löy­tyvän ymmär­rystä “poli­it­tis­ten reali­teet­tien” perään.

      1. ksee:
        Eikö hal­li­tuk­sen nykyi­ses­sä­kin mal­lis­sa ole joku “tar­ve­va­kioin­ti”, jol­la val­tion rahoi­tus­ta suun­na­taan suun­ni­tel­luil­le maakunnille?

        En tunne hal­li­tuk­sen tämän­hetk­istä suun­nitel­maa hyvin, mut­ta voi olet­taa, että sinne syn­tyy poli­it­tis­ten lehmänkaup­po­jen ja kom­pro­missien surauk­se­na eri­laisia “kor­jaavia tek­i­jöitä”. Pelkään että tuos­ta syn­tyy jonkin­lainen mainit­semi­asi “poli­it­tisia reali­teet­te­ja” kun­nioit­ta­va him­meli, joka on sen ver­ran mon­imutkainen, että kukaan ei voi pitävästi todis­taa sen ole­van oikein tai väärin.

        Se aja­tus, että maakun­nat mak­sa­vat pääosan, ja val­tio vähän tasaa jotain, on paljon vaikeampi ja mon­imutkaisem­pi tie kuin se aja­tus, että val­tio mak­saa pääosan, ja maakun­nat tasaa­vat loput.

        Jos lähde­tään sille tielle, että maakun­tavero kat­taa kuluius­ta val­taosan, ja sen päälle raken­netaan nykyisen kun­tien rahoi­tus­mall­in kaltainen val­tiono­su­usjär­jestelmä, voi arva­ta, että tilanne muo­dos­tuu jos­sain määrin saman­laisek­si kuin kun­tien tapauk­ses­sa. Kävisi siis ehkä niin, että köy­hissä maakun­nis­sa maakun­tavero olisi korkea, ja rikkaissa maakun­nis­sa alhainen. Val­tio tasaisi kulu­ja vain osit­tain. Lop­putu­lok­se­na rikkaat mak­saisi­vat vähem­män “sote-veroa”, ja köy­hät enem­män. Ehkä rikkaat saisi­vat parem­mat palvelutkin.

        Jos hal­li­tus ajat­telee, että rikkaille kuu­luukin antaa “rikkaiden sote-palve­lut”, ja köy­hille “köy­hien sote-palve­lut”, ja köy­hiä voikin verot­taa vähän enem­män, kaik­ki ok. Mut­ta minä siis ajat­te­len enem­män niin, että perus­palve­lut olisi hyvä kus­tan­taa yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kaikille, suun­nilleen saman tasoisina.

  10. Maakun­tien tarkoi­tus lie­nee alun perin ollut jär­jestää muitakin palvelu­ja kuin ter­vey­den­hoitoa. Ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten puhut­ti­in joukkoli­iken­teestä. Eli maakun­nat ostaisi­vat ja kil­pailut­taisi­vat lähili­iken­teen bus­si- ja junavuoro­ja, jois­sakin tapauk­sis­sa myös muuten kan­nat­ta­mat­to­mia lentovuoro­ja maakun­tak­en­tiltä ja saaris­ton yhteysalus­li­iken­net­tä tms.

    Esim junali­iken­teen osalta päästäisi­in kil­pailut­ta­maan VR:ää niin että syn­ty­isi säästöjä, vaik­ka se ei tietenkään VR:n johtoa miellytä. 

    Mitä maakun­taveroon tulee niin ymmärtääk­seni Ruot­sis­sa mak­se­taan tuloveroa vain kun­nille ja maakun­nille (land­st­ing), ei val­ti­olle. Val­tio rahoit­taa itsen­sä toden­näköis­es­ti yhteisöverol­la ja alvil­la ja muil­la kulu­tusveroil­la. Ruot­sis­sa maakun­nat todel­la jär­jestävät laa­jem­min palveluja.

    1. R.Silfverberg:
      Mitä maa­kun­ta­ve­roon tulee niin ymmär­tääk­se­ni Ruot­sis­sa mak­se­taan tulo­ve­roa vain kun­nil­le ja maa­kun­nil­le (lands­ting), ei val­tiol­le. Val­tio rahoit­taa itsen­sä toden­nä­köi­ses­ti yhtei­sö­ve­rol­la ja alvil­la ja muil­la kulu­tus­ve­roil­la.Ruot­sis­sa maa­kun­nat todel­la jär­jes­tä­vät laa­jem­min palveluja. 

      Toi edelleinen meni muuten väärin. Kor­jataan : Ruotsin kun­nal­lisveroon sisäl­tyy maakun­tavero. Val­tion­vero on sit­ten erik­seen. Ruot­sis­sa yhdis­tet­ty kun­nal­lis ja maakun­tavero on keskimäärin 30% jos­ta n 2/3 on kun­nal­lisveron osu­us. Tämä yhdis­tet­ty vero vai­htelee kun­nitt­tain ja maakun­nit­tain pari pros­ent­tia suun­taan tai toiseen. Val­tion­veron osu­us tuloveroista on ilmeis­es­ti sit­ten n 10 prossan ver­ran pienem­pi kuin meillä .

  11. Yritin löytää mielipi­deky­se­lyä aiheesta maakun­tau­ud­is­tus. Äkkiseltään googlat­en tuor­ein löy­tyi eloku­ul­ta 2017. Tuol­loin val­las­sa oli Sip­ilän hal­li­tus, joka oli juuri selvin­nyt per­su­jen kah­ti­a­jaos­ta ja puolueen siir­tymis­es­tä oppo­si­tioon. Kyse­lyn tulos: 52 % piti maakun­tau­ud­is­tus­ta tarpeet­tomana, 18 % ei osan­nut sanoa, 29 % piti tarpeellisena.

    Onko asi­as­ta tuoreem­paa mielipi­de­tutkimus­ta? Itseäni ihme­tyt­tää, että mik­si tätä aje­taan, kun ain­oa kan­nat­ta­ja tun­tuu ole­van 12 % kan­na­tus­ta naut­ti­va Suomen Keskus­ta. Enkä oikein usko, että syr­jäseuduil­la palvelu­iden­sa puoles­ta huolestuneet van­huk­setkaan mitenkään automaat­tis­es­ti usko­vat maankun­ta­hallinnon asi­aa pelas­ta­van. Hal­li­tus tuskin kaatuu kesken kau­den, enkä sem­moista toi­vo, kun uuden muo­dostamis­es­ta tulisi toden­näköis­es­ti monel­la taval­la tuskallista. Silti tässä on nyt vähem­mistö käyt­tämässä val­taa enem­mistön asi­as­sa aika pahasti.

  12. Sairaan­hoitopi­ir­it ovat iät ja ajat toim­i­neet noin — mar­rasku­us­ta jouluku­uhun ei voi­da keskus­sairaaloita­sulkea kokon­aan, vaik­ka kaik­ki rahat on käytet­ty. Kun­ti­in lähetetään lasku, joka maksetaan.
    Voi kysyä miten saiaan­hoitopi­irien val­tu­us­ton työ on onnis­tunut, onko ollut demokra­tia voimis­saan? Koke­muk­sen mukaan ilman omaa veroa edus­tuk­sel­la on kovin vähän väliä, kahvia ja pul­laa toki tar­jo­taan ja päivära­hat saa. 

    Jonkin­laista kat­teen­ton­ta opti­mis­mia hehku­va alibud­je­toin­ti on niin pitkä perinne, että se tuskin lop­puu julkisel­la puolel­la. Yksi­tyisel­lä puolel­la taas ollaan hyviä kek­simään “pakollisia2 lisäku­lu­ja kaikkeen.

    1. jts:
      Sai­raan­hoi­to­pii­rit ovat iät ja ajat toi­mi­neet noin — mar­ras­kuus­ta jou­lu­kuu­hun ei voi­da kes­kus­sai­raa­loi­ta­sul­kea koko­naan, vaik­ka kaik­ki rahat on käy­tet­ty. Kun­tiin lähe­te­tään las­ku, joka maksetaan.
      Voi kysyä miten sai­aan­hoi­to­pii­rien val­tuus­ton työ on onnis­tu­nut, onko ollut demo­kra­tia voimissaan? 

      Kun­nat, joille SHP lähet­tää laskun, myös “omis­ta­vat” sairaan­hoitopi­irin. SHP on kun­tay­htymä ja jäsenkun­nat vaikut­ta­vat suo­raan sen toim­intaan kun­tay­htymän val­tu­us­ton kaut­ta. Kun­tien johta­jat eivät ole tyy­tyväisiä, jos sairaan­hoitopi­iri pistää muu­ta­man kymme­nen miljoon­aa johonkin fantsu­un ja lähet­tää niistä laskun kuntiin.

      Demokra­tia on sairaan­hoit­pi­ireistä kohtu­ullisen kaukana. En tiedä onko tämä vält­tämät­tä kovin huono jut­tu, erikois­sairaan­hoito on kuitenkin suh­teel­lisen teknokraat­tista hommaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.