Poliitikot joutuvat päättämään aika pian, suljetaanko Suomessa koulut niin, että kevätlukukausi päättyy tähän. Se on selvää, että kahdeksi viikoksi niitä ei kannata sulkea. Nyt tarvittaisiin epidemiologeilta selkeitä puheenvuoroja siitä, onko koulujen sulkemisesta ylipäänsä hyötyä ja jos on, kuinka paljon.
Minulla on päässäni epidemiologian perusmalli ja sekin on peräisin 80-luvulta, eikä minulla ole tarkkaa dataa koronaviruksen tarttumis- ja vaarallisuusparametreista.
Esitin oman käsitykseni taudin kulkumekanismista sunnuntaina 8.3. julkaisemassani blogikirjoituksessa, ja pysyn sen takana yhä. Olen huomannut, että ihan samaa mallia asiantuntijatkin tarjoavat, joten maailma ei ole 80-luvun jälkeen muuttunut radikaalisti.
Oma käsitykseni siis on, että tauti leviää koko väestöön ja eteneminen sammuu vasta, kun riittävän moni on sen sairastanut niin, että syntyy laumaimmuniteetti. Saksalaiset asiantuntijat ovat näköjään kertoneet Merkelille, että 60 – 70 prosenttia tulee infektoitumaan. Brittiasiantuntijat ovat kertoneet Boris Jonssonille vielä korkeamman luvun. Meillä THL uskoo, että kolmannes kansasta tulee sairastumaan.
THL taisi puhua ”sairastumisesta”, joka kuulostaa siltä, että saa taudista oireita. Jos sillä tarkoitetaan tätä, se voi hyvinkin olla sopusoinnussa saksalaisten 60 – 70 prosentin kanssa, johon varmaankin kuuluvat myös oireettomat tartunnat.
Taudin leviämisen voi tietysti pysäyttää, eristämällä kaikki ihmiset toisistaan, mutta sen leviäminen alkaa uudestaan, kun eristys lopetetaan. On kiinnostavaa nähdä, mitä Wuhanissa tapahtuu kun elämä aloitetaan uudestaan.
Tämän mallin mukaan me emme voi vaikuttaa kovinkaan paljon siihen, kuinka moni lopulta saa tartunnan, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka kauan se kestää. Ja jonkin verran myös siihen, ketkä saavat tartunnan ja sitä kautta, kuinka moni siihen kuolee. Terveydenhuollon resursseja ajatellen tämä on tietysti oleellista.
Tässä taudissa olennaista on, että se on lapsille vaaraton ja ilmeisesti myös perusterveille alle 50-vuotiaille, mutta yli 80-vuotiaille todella vaarallinen samoin kuin joitakin kroonisia sairauksia sairastaville.
Terveydenhuollon resursseja ajatellen ei ole olennaista, kuinka nopeasti tauti leviää koko kansaan vaan kuinka nopeasti se leviää riskiryhmiin. Riskiryhmään kuuluvalla on ainakin satakertainen todennäköisyys tarvita tehohoitoa.
Leviäminen koko kansaan ja leviäminen riskiryhmiin ovat tietysti kytköksissä toisiinsa, mutta eivät täydellisesti. Italiassa ja Espanjassa on vanhuksia paljon enemmän sairastunut kuin Etelä-Koreassa tai Pohjoismaissa. Italiassa rekisteröidyistä tartunnoista on johtanut kuolemaan tai vakavaan sairastumiseen 14,7 %, Norjassa 2,7 %. Siis toistaiseksi. Luvut tulevat vielä muuttumaan.
Tämä olisi helppoa, jos ihmiset jakautuisivat yksiselitteisesti riskityhmään ja muihin ja kaikki tietäisivät, kumpaan joukkoon kuuluvat. Eristäisimme riskiryhmän ja muut jatkaisivat elämää normaalisti, saisivat pienen flunssan ja se olisi siinä. Epidemia sammuisi ja riskiryhmän eristäminen voitaisiin turvallisesti lopettaa. Ja huomatkaa: mitä nopeammin tauti leviäisi pääjoukossa, sitä nopeammin erityksen voisi purkaa. Harmi kyllä, selkeästi riskiryhmiin kuuluu vain pieni määrä ja paljon enemmän harmaalle alueelle.
Koulujen sulkemista ei voi perustella lasten suojelemisella taudilta, koska tauti ei ole lapsille vaarallinen. Sitä voi perustella vain sillä riskillä, jonka lapset muodostavat riskiryhmiin kuuluville. Tähän mekanismiin tarvittaisiin asiantuntijoilta lisää tietoa.
Mitä ne lapset tekevät, kun eivät ole koulussa. Suljetaanko heidät komeroon vai liikkuvatko he kaupungilla ja hengailevat yhdessä?
Entä pienet koululaiset. Kuka niitä siellä kotona hoitaa? Isovanhemmat? Riittää, että pieni joukko valitsee isovanhemmat, ja koko operaatio kääntyy tarkoitustaan vastaan.
Jos näillä tiedoilla joutuisin päättämään, en sulkisi kouluja, koska lyhytaikainen sulkeminen ei hyödytä mitään ja pitkäaikainen vaarantaa lasten oppimisen. Puoli vuotta lyhempi peruskoulu? Ihan oikeasti?
Onneksi en joudu päättämään, mutta koska toiset joutuvat, soisin, että heille annettaisiin parempaa tietoa. Se pitäisi antaa julkisesti, koska jo nyt lehtien pääkirjoittajat tuntuvat olevan varmoja siitä, mitä pitäisi tehdä.
= = = =
Lisäys 16.3.
Nyt tuli uutta tietoa. Puolet tehohoitoon joutuneista on alle 50-vuotiaita. Tämä muuttaa kuvan aivan toisenlaiseksi. Aiemmin oli vain kerrottu, että kuolleissa ei ole juuri lainkaan alle 50-vuotiaita. Sen tiedon vallitessa olin valmis ajattelemaan, että hallituksen tänään esittämistä toimista olisi riittänyt tuo yli 70-vuotiaiden kotiaresti, mutta ikä ei olekaan riittävä rajaus. Olisi todella hyvä tietää, voitaisiinko riskiryhmä rajata joihinkin kroonisiin sairauksiin.