Koronaviruksen kanssa on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.

Suo­mes­sa ei käy­dä edes­sä ole­vis­ta koro­na­vi­ruk­sen pakot­ta­mis­ta valin­nois­ta avoin­ta kes­kus­te­lua, vaik­ka edes­sä on todel­la mer­kit­tä­viä valin­to­ja. Poli­tii­kas­sa on tapa­na ampua ikä­vän vies­tin tuo­jaa. Ehkä sik­si kukaan ei oikein uskal­la sanoa ikä­viä asioi­ta julki.

On vain huo­no­ja vaih­toeh­to­ja, mut­ta juu­ri sik­si on tär­keä­tä osa­ta erot­taa huo­not vie­lä huo­nom­mis­ta. Vaih­toeh­to voi olla jär­kyt­tä­vän huo­no, mut­ta sil­ti paras mahdollinen.

Uskal­lan puhua epi­de­mio­lo­gias­ta ilman lää­ke­tie­teen kou­lu­tus­ta,  kos­ka epi­de­mio­lo­gia on itsea­sias­sa pal­jon enem­män tilas­to­tie­det­tä kuin lää­ke­tie­det­tä. Tilas­to­tie­tee­nä se on aika tri­vi­aa­lia — tai siis pää­mal­lit ovat yksin­ker­tai­sia. Sofis­ti­koi­dum­mat mal­lit taas ovat niin moni­mut­kai­sia, että nii­tä ei edes kan­na­ta yrit­tää rat­kais­ta ana­lyyt­ti­ses­ti. Simu­loin­ti on pal­jon tehok­kaam­paa. Sofis­ti­koi­dum­pia mal­le­ja tar­vi­taan vain hie­no­sää­töön, ei suur­ten lin­jo­jen vetämiseen.

Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä en ole tot­tu­nut näin hyvin käyt­täy­ty­viin aineis­toi­hin. Havain­not nou­dat­ta­vat mal­lia niin tar­kas­ti, että jos jol­tain toi­sel­ta empii­ri­sen tilas­to­tie­teen alal­ta joku toi­si tar­kas­tet­ta­vak­si opin­näy­te­työn, jos­sa havain­not vas­tai­si­vat noin hyvin mal­lia, epäi­li­sin aineis­toa vää­ren­ne­tyk­si. Kir­joi­tin kuu­kausi sit­ten, että koro­na­vi­rus levi­ää Yhdys­val­lois­sa kuin epi­de­mio­lo­gian oppi­kir­jas­sa. https://www.soininvaara.fi/2020/03/13/koronavirus-leviaa-yhdysvalloissa-kuin-epidemiologian-oppikirjassa/

Epi­de­mio­lo­gien perus­mal­li menee niin, että tau­ti levi­ää ensin eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Jos yksi sai­ras­tu­nut tar­tut­taa kes­ki­mää­rin kol­me muu­ta, ja nämä taas kol­me muu­ta, tau­ti ete­nee sar­jas­sa 3, 9, 27, 81 ja niin edel­leen. Tämän vuok­si sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den mää­rä esi­te­tään loga­rit­mias­tei­kol­la, jol­la eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu näyt­täy­tyy suo­ra­na viivana.

Epi­de­mia laan­tuu vas­ta, kun riit­tä­vän moni on sai­ras­tu­nut niin, ettei tar­tu­tet­ta­via enää löy­dy. Jos tuo ker­roin on kol­me, kas­vu lop­puu, kun kak­si kol­mes­ta on tar­tun­nan jo saa­nut niin, että yksi sai­ras­tu­nut löy­tää kes­ki­mää­rin vain yhden tar­tu­tet­ta­van. Täl­löin on saa­vu­tet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti. Lau­maim­mu­ni­teet­ti voi­daan saa­vut­taa myös rokot­ta­mal­la, jol­loin puhu­taan yleen­sä lau­ma­suo­jas­ta. Nämä ovat mate­maat­ti­ses­ti sama asia.

Epi­de­mi­aan voi­daan suh­tau­tua kol­mel­la pää­asial­li­sel­la stra­te­gial­la: antaa men­nä, hidas­ta­mi­nen tai kään­tö säästöliekille.

  • Antaa men­nä. Kun emme täl­le kui­ten­kaan mitään voi, ei auta kuin hyväk­syä uhrit. Bri­tan­nia aloit­ti täl­lä stra­te­gial­la, mut­ta her­mot pet­ti­vät. Ruot­sis­sa her­mot kes­ti­vät vähän pidem­pään, mut­ta nyt sekin on kään­ty­mäs­sä hidas­ta­mi­sen kannalle.
  • Hidas­ta­mi­nen. Hidas­ta­mal­la tau­ti levi­ää huo­mat­ta­vas­ti hitaam­min, mut­ta lopul­ta aivan yhtä moni sai­ras­tuu. Täs­sä on se hyvä puo­li, että sai­raa­loi­den kapa­si­teet­ti kes­tää pidem­pään, mut­ta se huo­no puo­li, että epi­de­mian läpi käy­mi­nen kes­tää olen­nai­ses­ti pidempään.
  • Sääs­tö­liek­ki. Ete­lä-Koreas­sa tar­tun­to­jen mää­rä on onnis­tut­tu pai­na­maan hyvin alas kan­sa­lais­ten mas­sii­vi­sel­la val­von­nal­la, joka mah­dol­lis­taa tar­tun­nan saa­nei­den kaik­kien kon­tak­tien kar­toit­ta­mi­sen. Ete­lä-Korean ihme ei perus­tu suu­reen tes­ti­mää­rään – Islan­nis­sa tes­ta­taan enem­män suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun ­­– vaan tuo­hon kon­tak­tien kar­toit­ta­mi­seen, jol­loin tes­tit onnis­tu­taan suun­taa­maan tehokkaammin.

Ete­lä-Korean huo­no puo­li on, ettei väes­tö saa­vu­ta sii­nä kos­kaan vas­tus­tus­ky­kyä viruk­sel­le, joten tätä pitää jat­kaa ikui­ses­ti – tai siis rokot­teen kehit­tä­mi­seen saak­ka, min­kä ennus­te­taan ole­van käy­tös­sä jos­kus syk­syl­lä 2021.

Vaih­toeh­to­jen hyvät ja huo­not puolet

Jos ver­ra­taan kes­ke­nään hidas­ta­mis­ta ja antaa men­nä ‑poli­tiik­kaa, ne eivät eroa toi­sis­taan sai­ras­tu­nei­den mää­räs­sä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta voi­vat ero­ta kuol­lei­den mää­räs­sä, kos­ka hidas­ta­mal­la sai­raa­loi­den kapa­si­teet­ti kes­tää parem­min. Sai­ras­tu­nei­den mää­räs­sä ne eroa­vat vain, jos rajoi­tuk­sia jat­ke­teen niin kau­an, että kan­sa saa­daan roko­te­tuk­si tau­tia vas­taan, mihin arvioi­daan mene­vän puo­li­tois­ta vuotta.

Nyt seu­raa inho­rea­lis­mia. Ero kuol­lei­den mää­räs­sä ei ehkä kui­ten­kaan ole niin suu­ri kuin kuvit­te­lem­me, kos­ka huo­mat­ta­vaa osaa kuo­le­vis­ta ei kui­ten­kaan pys­ty­tä aut­ta­maan. Tau­tiin ei ole ole­mas­sa paran­ta­vaa hoi­toa. Sodan aika­na lää­kä­rit jou­tui­vat jaka­maan poti­laat nii­hin, jot­ka sel­viä­vät omin voi­min, nii­hin, joi­ta ei voi aut­taa ja nii­hin, joi­den elä­mä on kiin­ni lää­kä­rin anta­mas­ta hoi­dos­ta. Erään uuti­sen mukaan Kii­nas­sa teho­hoi­toon (=hen­gi­tys­ko­nee­seen?) jou­tu­neis­ta poti­lais­ta kuo­li kak­si kol­mes­ta. Hei­dän osal­taan hoi­dos­ta oli vain hait­taa, kos­ka vii­mei­set elin­päi­vät hen­gi­tys­ko­nees­sa eivät ole todel­la­kaan mitään laa­tuai­kaa. Ruot­sis­ta tosin on huo­ma­ta­vas­ti loh­dul­li­sem­paa tietoa.

Hidas­ta­mi­nen ei ehkä sääs­tä kovin­kaan mon­ta ihmis­hen­keä, mut­ta vapaut­taa lää­kä­rit hyvin ikä­väs­tä poti­lai­den luo­kit­te­lus­ta.  Lää­kä­rin on hel­pom­pi sanoa omai­sil­le, että teim­me kaik­kem­me, mut­ta van­ha isän­ne kuo­li kuin sanoa, että arvioin, ettei isään­ne oli­si voi­tu pelas­taa, joten emme kyt­ke­neet hän­tä hen­gi­tys­ko­nee­seen. Tämä luo­kit­te­lu on sinän­sä sai­raa­lois­sa arki­päi­vää. Joka päi­vä kym­me­niä poti­lai­ta siir­re­tään para­ne­mi­seen täh­tää­väs­tä hoi­dos­ta pal­lia­tii­vi­seen hoi­toon. On eril­li­siä saat­to­hoi­to­yk­si­köi­tä, joi­den teh­tä­vä­nä on teh­dä kuo­le­van poti­laan osas­ta parem­pi, mut­ta ei enää estää kuolemaa.

Hidas­ta­mi­sen huo­no puo­li on, että se mak­saa val­ta­vas­ti. Jos tätä nykyis­tä lock dow­nia jat­ke­taan vaik­ka­pa vain puo­li vuot­ta, las­ku kan­san­ta­lou­del­le on kym­me­niä mil­jar­de­ja. Puo­li vuot­ta tus­kin riit­tää alkuunkaan.

Las­ke­taan­pa vähän. Suo­mes­sa rekis­te­röi­dään vii­kos­sa noin tuhat tar­tun­taa. Lau­maim­mu­ni­teet­tiin tar­vi­taan noin kol­me mil­joo­naa tar­tun­taa. Todel­li­suu­des­sa tar­tun­to­ja on pal­jon enem­män kuin tuhat, kos­ka lie­vä­oi­rei­sia ja oireet­to­mia ei tes­ta­ta.  Arva­taan siis, että tar­tun­to­ja on vii­kos­sa 10 000. Kes­täi­si siis 300 viik­koa eli kuusi vuot­ta, ennen kuin epi­de­mia pysäh­tyy ja rajoi­tuk­set voi­daan pur­kaa. Kaik­ki nämä mää­rät ovat arvai­lua ennen kuin vas­ta-aine­tes­tit pal­jas­ta­vat tar­tun­nan saa­nei­den määrän.

Hidas­ta­mi­nen aiheut­taa sekin kuo­le­mia. Kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten kun­to romah­taa. Kun kan­san­ta­lous sor­tuu, ei pys­ty­tä pitä­mään yllä nykyi­sen­lais­ta sai­raan­hoi­toa, jol­loin sydän­po­ti­lai­ta ja syö­pä­po­ti­lai­ta alkaa kuol­la yli­mää­räi­ses­ti. Ja niin edelleen.

Jul­ki­suu­des­sa ei ole oikein hah­mo­tet­tu, että valit­tu stra­te­gia mer­kit­see tilan­teen jat­ku­mis­ta todel­la pit­kään, ehkä jopa puo­li­tois­ta vuot­ta. Sen jäl­keen olem­me hyvin köyhiä.

Voi olla, että kun kah­den vuo­den pääs­tä teh­dään tilin­pää­tös­tä, Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa on kuol­lut suh­tees­sa yhtä moni, Ruot­sis­sa ne ovat vain tul­leet nopeam­min, mut­ta mei­dän talou­tem­me on rau­nioi­na kuin sodan jäl­jil­tä ja Ruot­sin talous on Euroo­pan vahvin.

Kun rajoi­tus­toi­met pure­taan, epi­de­mia ryöp­säh­tää uudestaan

HUS:n diag­nos­tiik­ka­joh­ta­ja Las­se Leh­to­nen vaa­ti Uudel­la­maal­la tiu­kem­pia rajoi­tus­toi­mia, kos­ka jos rajoi­tuk­set ovat lii­an löy­siä, nii­tä jou­du­taan jat­ka­maan lop­pu­vuo­den ajan. Jos epi­de­mia onnis­tu­taan pai­na­maan alas, rajoi­tus­toi­met voi­daan hänen mukaan­sa pur­kaa muu­ta­man vii­kon päästä.

Tämä on kaik­kea sitä vas­taan, mitä minä olen epi­de­mio­lo­gias­ta ymmär­tä­nyt. Kun rajoi­tuk­sia höl­len­ne­tään, epi­de­mia ryöp­säh­tää uudes­taan liik­keel­le, ellei virus­ta ole hävi­tet­ty täy­del­li­ses­ti – ei hävi­tet­ty vain Suo­mes­ta vaan koko maailmasta.

Päin­vas­toin mitä tiu­kem­pia ovat rajoi­tuk­set, sitä kau­em­min epi­de­mia kes­tää ja sitä pidem­pään rajoi­tuk­set on pidet­tä­vä voimassa.

Sik­si moni maa suun­nit­te­lee epi­de­mian sään­nös­te­lyä. Ensin kovat rajoi­tuk­set ja jos epi­de­mia lai­me­nee lii­kaa, rajoi­tuk­sia höl­len­ne­tään ja jos se kiih­tyy lii­kaa, tiu­ken­ne­taan uudestaan.

Miten epi­de­mia voi vai­men­tua lii­kaa? Jos tar­koi­tuk­se­na on hidas­taa epi­de­mi­aa niin pal­jon, että sai­raan­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti ei yli­ty, epi­de­mian kes­to pite­nee ja tämä tulee kal­liik­si. Jos poti­lai­ta on hoi­to­ka­pa­si­teet­tiin näh­den lii­an vähän, epi­de­mi­aa pit­ki­te­tään tur­haan, mikä mak­saa tur­haan. Suo­mes­sa tar­tut­ta­vuus­lu­ku on saa­tu pai­ne­tuk­si häm­mäs­tyt­tä­väk­si yhden paik­keil­le niin, ettei epi­de­mia kas­va kiih­ty­väs­ti vaan lineaarisesti.

Rajoi­tuk­set voi­daan pur­kaa koko­naan vas­ta, kun lau­maim­mu­ni­teet­ti on saa­vu­tet­tu joko sil­lä, että riit­tä­vän moni on tau­din käy­nyt läpi tai roko­tet­tu. Roko­tet­ta odo­te­taan syk­syl­lä 2021.

Ete­lä-Korean tie?

Alun­pe­rin olin sitä miel­tä, ettei Ete­lä-Korean stra­te­gia voi toi­mia, kos­ka suuri(n) osa tar­tun­nan saa­neis­ta on oireet­to­mia, mut­ta voi­vat kui­ten­kin levit­tää virus­ta. Näyt­tää kui­ten­kin toi­mi­van. Jotain täs­sä on sel­lais­ta, jota en tiedä.

Sin­ga­po­res­sa ei ole toi­mi­nut, vaik­ka ensin sil­tä näyt­ti. Maa onnis­tui pai­na­maan tar­tun­to­jen mää­rän vii­koik­si hyvin pie­nek­si, mut­ta nyt nii­tä on yhtä pal­jon päi­vit­täin kuin Suo­mes­sa – siis rekis­te­röi­ty­jä tar­tun­to­ja. Voi olla, että todel­li­nen tar­tun­to­jen mää­rä on Suo­mes­sa sel­väs­ti Sin­ga­po­rea isom­pi, kos­ka olem­me tois­tai­sek­si tes­tan­neet vain vaka­via oirei­ta saa­nei­ta, eli (toi­voak­se­ni) hyvin pien­tä vähem­mis­töä tar­tun­nan saaneista.

En oikein vie­lä­kään usko, että Ete­lä-Korean mal­li toi­mi­si meil­lä niin hyvin kuin Ete­lä-Koreas­sa, mut­ta se vai­kut­taa sil­ti par­haal­ta taval­ta toteut­taa epi­de­mian jar­ru­tus. Yhtä suu­reen jar­ru­tus­te­hoon pääs­tään yhdis­tä­mäl­lä tar­tun­to­jen jäl­jit­tä­mi­nen ja mas­sii­vi­nen tes­taa­mi­nen nykyis­tä olen­nai­ses­ti lie­vem­piin sul­ku­toi­men­pi­tei­siin. Se tulee pal­jon hal­vem­mak­si, kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja halvemmaksi.

Tämä edel­lyt­tää, että tar­tun­nan saa­nei­den kaik­ki kon­tak­tit kar­toi­te­taan ja kaik­ki kon­tak­tis­sa olleet tes­ta­taan. Ihmi­sel­tä tämä ei onnis­tu. Sii­hen tar­vi­taan tek­no­lo­gi­aa. Minä en esi­mer­kik­si pys­tyi­si ker­to­maan kei­den kaik­kien kans­sa olen ollut samas­sa met­ro­vau­nus­sa. Tar­vi­taan kän­nyk­kään asen­net­ta­va blue­toot­hiin perus­tu­va sovel­lus, joka havait­see kaik­ki lähel­le tule­vat kän­ny­kät ja muis­taa ne. Kun sai­ras­tut, sinun on luo­vu­tet­ta­va kän­nyk­kä­si viran­omai­sil­le, jot­ka otta­vat yhteyt­tä kaik­kiin, jot­ka ovat olleet vii­kon aika­na lähel­lä­si. Ete­lä-Koreas­sa lähel­lä olleet saa­vat tar­kan kuvauk­sen sii­tä, mis­sä olen liik­ku­nut ja mihin­kä aikaan. Aina­kin salai­set seu­rus­te­lusuh­teet pal­jas­tu­vat puolisolle.

Sak­sas­sa täs­tä on kehit­teil­lä ano­nyy­mi ver­sio, joka estäi­si maan hal­li­tus­ta käyt­tä­mään jär­jes­tel­mää mui­hin tar­koi­tuk­siin (Aja­tel­kaa vaik­ka Puti­nia, Orba­nia ja Tur­kin Erdogania)

Minis­te­ri Harak­ka onkin jo lupail­lut täl­lais­ta sovel­lus­ta Suo­meen, mut­ta esit­ti hem­peä­mie­li­ses­ti, että käyt­tö oli­si vapaa­eh­tois­ta. Sor­ry nyt vaan, Timo. Tuo ei toi­mi, ellei se ole kaik­kien käytössä.

Ete­lä-Korean mal­liin pää­ty­mi­nen oli­si kui­ten­kin todel­la huo­no uuti­nen van­huk­sil­le ja muil­le ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vil­le. Ulko­maa­il­ma ei oli­si heil­le tur­val­li­nen, kos­ka vaik­ka epi­de­mia pysyy aisois­sa, viruk­sia on kui­ten­kin tar­jol­la. Tähän vii­ta­ten EU:n Ursu­la von der Leyen enna­koi, että van­huk­set jou­tu­vat ole­maan eris­tyk­sis­sä vuo­den lop­puun. Mis­tä hän sen vuo­den lopun tähän tem­pai­si? Rokot­tee­seen saak­ka ymmär­tääk­se­ni, siis pal­jon pidem­pään. Tämä ei ole täy­sin ongel­ma­ton­ta. Se on itse asias­sa aivan hirveää.

Kuin­ka kau­ka­na on laumasuoja?

Kau­an­ko lau­ma­suo­jan saa­vut­ta­mi­nen kes­tää ja kuin­ka moni ehtii sitä ennen kuol­la? Tätä ei tie­de­tä vie­lä, mut­ta vap­puun men­nes­sä tie­de­tään. Aivan olen­nais­ta on tie­tää, kuin­ka moni tosia­sias­sa on saa­nut tar­tun­nan mut­ta jää­nyt joko oireet­to­mak­si tai saa­nut niin lie­viä oirei­ta, ettei tau­tia ole tun­nis­tet­tu koro­nak­si. Jos­sain vai­hees­sa THL:n edus­ta­ja arve­li, että Suo­mes­sa on todel­li­suu­des­sa tar­tun­nan saa­nei­ta 20 – 30 ker­ta enem­män kuin tes­teil­lä todennettuja.

Suo­mes­sa on tätä kir­joi­tet­taes­sa viral­li­sia tar­tun­nan saa­nei­ta 3 000 ja kuol­lei­ta noin 60. Lau­ma­suo­jaan on siis mat­kaa, kos­ka vain puo­li pro­mil­lea oli­si sai­ras­tu­nut. Toi­saal­ta sai­ras­tu­neis­ta kak­si pro­sent­tia on kuol­lut. Tämän sii­nä vai­hees­sa kun lau­ma­suo­ja oli­si saa­vu­tet­tu, kuol­lei­ta oli­si 60 000. Aivan hirveätä.

Jos sai­ras­tu­nei­ta onkin 30-ker­tai­nen mää­rä eli 90 000, lau­ma­suo­jaan oli­si vie­lä mat­kaa, mut­ta tar­tun­nan saa­neis­ta vain 0,6 pro­mil­lea oli­si kuol­lut. Kun sai­ras­tu­nei­ta on kol­me mil­joo­naa, tie­täi­si se 1 800 kuol­lut­ta. Se on pal­jon, mut­ta kui­ten­kin pal­jon vähem­män kuin 66 000. Kuol­leis­ta yli puo­let oli­si yli 80-vuo­tiai­ta. Työi­käi­siä oli­si kuol­lut suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin kuo­lee vuo­sit­tain liikenneonnettomuuksissa.

Olen aika­ni kuluk­si ana­ly­soi­nut saa­ta­vil­la ole­via tilas­to­ja. Voi olla, että kah­den vii­kon kulut­tua minut lei­ma­taan höl­mök­si, mut­ta ker­ron kui­ten­kin, että arvio­ni mukaan Lom­bar­dias­sa epi­de­mi­aa hidas­taa jo osit­tai­nen lau­ma­suo­ja. Tar­tun­nan saa­nei­ta oli­si jotain 20 – 35 % koko väestöstä.

Lau­ma­suo­ja nimit­täin alkaa hidas­taa epi­de­mi­aa pal­jon ennen kuin sen yksin­ker­tai­sen epi­de­mio­lo­gi­sen mal­lin mukaan pitäi­si. Ihmi­set eivät elä isos­sa laa­ti­kos­sa yhtä kau­ka­na toi­sis­taan vaan pie­nis­sä ”huo­neis­sa”, joi­den välil­lä on ovia. Huo­ne, esi­mer­kik­si oma per­he, työ­paik­ka tai hoi­to­ko­ti, voi täyt­tyä tar­tun­nan saa­neis­ta pal­jon nopeam­min. Vaik­ka koko kan­sas­sa oli­si tar­tu­tet­ta­via, sai­ras­tu­nei­den omas­sa lähi­pii­ris­sä nii­tä ei enää ole.

Tau­tiin kuol­lei­suus oli­si Alp­pien poh­jois­puo­lel­la arvio­ni mukaan noin nel­jä pro­mil­lea. Luku on ymmär­ret­tä­väs­ti hyvin epä­tark­ka. Pal­jon vähem­män kuin WHO:n maa­lis­kuus­sa arvioi­ma 3,4 pro­sent­tia, mut­ta pal­jon enem­män kuin THL:n jos­sain vai­hees­sa arvioi­ma yksi pro­mil­le. Täs­tä enem­män blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa­ni Tes­taus­har­ha ja koro­nan tap­pa­vuus https://www.soininvaara.fi/2020/04/04/testausharha-ja-koronaviruksen-tappavuus/.

Aivan met­säs­sä arvio­ni ei ilmei­ses­ti ole. Sen jäl­keen olem­me nimit­täin saa­neet lukea sak­sa­lai­ses­ta Gan­gel­tin kyläs­tä, jos­sa on tes­tat­tu vas­ta-aineet lähes kai­kil­ta. Kylän asuk­kais­ta 15 pro­sent­tia on saa­nut tar­tun­nan ja tar­tun­nan saa­neis­ta 3,7 pro­mil­lea on kuol­lut. Epi­de­mia iski kylään hel­mi­kuus­sa, joten arvio kuol­lei­suu­des­ta alkaa olla tarkka.

Alp­pien ete­lä­puo­lel­la kuol­lei­suus tulee ole­maan mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi samois­ta syis­tä kuin influens­sa­kuol­lei­suus on siel­lä suur­ta. Ita­lia­lai­set eivät jos­tain syys­tä oikein kuo­le mihin­kään muu­hun, joten heis­tä suu­rem­man osan on pak­ko kuol­la infek­tioon. (Kuo­lin­syi­den sum­ma on vakio.) Lisäk­si maas­sa anti­bioot­tien teho on suu­rel­ta osin haas­kat­tu sika­lois­sa. Virusin­fek­tio joh­taa usein bak­tee­ri­pe­räi­seen tuleh­duk­seen, joka kui­ten­kin on hoi­det­ta­vis­sa anti­bioo­til­la. Ita­lias­sa anti­bioo­tit eivät kui­ten­kaan enää tehoa, mut­ta meil­lä tehoa­vat. Anti­bioot­ti­re­sis­tens­si tap­paa Ita­lias­sa vuo­sit­tain yli kym­me­nen­tu­hat­ta ihmistä.

(Mil­lai­nen muu­ten sika­loi­den anti­bioot­ti­käy­tän­tö on Suo­mes­sa? Se pitäi­si kiel­tää koko­naan ja sääs­tää anti­bioot­tien teho ihmis­ten hoitamiseen.)

Täl­lai­nen las­kel­moin­ti on älyl­li­ses­ti haas­ta­vaa, mut­ta täy­sin tar­pee­ton­ta, kos­ka koh­ta on oike­aa tie­toa tar­jol­la. Pää­siäi­sen jäl­keen moni maa aloit­taa väes­tön satun­nai­sen vas­ta-aine­tes­tauk­sen. Näin tekee Suo­mes­sa myös THL. Sen jäl­keen tie­däm­me pal­jon enem­män mis­sä vai­hees­sa epi­de­mio­lo­gia on, kuin­ka tap­pa­va tau­ti on ja kuin­ka pit­kä mat­ka on lau­ma­suo­jaan. Sil­loin on enem­män tie­dol­lis­ta poh­jaa arvioi­da eri stra­te­gioi­den toimintaa.

Vas­ta-aine­tes­tiä ei voi käyt­tää sen sel­vit­tä­mi­seen, onko sinul­la koro­ta­tar­tun­ta, kos­ka vas­ta-aineet muo­dos­tu­vat vas­ta jon­kin ajan pääs­tä, mut­ta niis­tä näkee onko sinul­la ollut jo tauti..

(Täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta tuli niin pit­kä, että jat­kan sitä toi­sel­la kirjoituksella.)

 

 

 

 

287 vastausta artikkeliin “Koronaviruksen kanssa on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.”

  1. Jos tar­kas­ti luet aiem­pia lausun­to­ja­ni, perus­tan suo­si­tuk­se­ni rajoi­tuk­sis­ta juu­ri sii­hen, että pidän toden­nä­köi­se­nä rokot­teen saa­mis­ta koro­naan paris­sa vuo­des­sa. Sik­si monet kuo­le­mat ovat rajoi­tuk­sil­la väl­tet­tä­vis­sä. Samaa miel­tä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­ta­mää­rät on het­ken tiu­koil­la rajoi­tuk­sil­la pai­net­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jäl­ji­tyk­sel­lä voi­daan tar­tun­ta­ket­jut kat­kais­ta ja pala­ta suh­teel­li­sen nor­maa­liin tilan­tee­seen, kun­nes roko­te saa­daan jake­luun. Sen kehit­tä­mi­seen uhra­taan nyt val­ta­vat voi­ma­va­rat. Vii­mek­si Euroo­pan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen tois­ti rajoi­tus­ten tar­peen ris­ki­hen­ki­löi­den suo­je­le­mi­sek­si Bild-leh­den haas­tat­te­lus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den pääs­tä paran­ta­van tilannetta.

    1. Täs­sä hei­te­tään kokoa ajan ilmoil­le rajoi­tuk­sia joi­hin ennen koro­naa / poik­keus­la­kia oli oikeu­tet­tu vain oikeus­lai­tos jaka­mal­la van­keut­ta… ja epäi­len sik­si vah­vas­ti kan­sa­lais­ten moraa­lin tai talou­den kes­tä­vyyt­tä, vaik­ka rajoi­tuk­set oli­si­vat lää­ke­tie­teel­li­ses­ti kuin­ka perus­tel­ta­vis­sa tahan­sa, roko­tus­ta odot­taes­sa, jos rajoi­tuk­set jat­ku­vat juu­ri­kaan huh­ti­kuu­ta pidemmälle.
      Osmon otsik­ko “on vain huo­no­ja vaih­toeh­to­ja” jät­tää kui­ten­kin nos­ta­mat­ta kisaan pöy­däl­le niil­tä osin mikä on hyväk­syt­tä­vä mää­rä kuol­lei­ta toi­mi­val­le yhteis­kun­nal­le? Se sel­vin­nee halusim­me tai emme, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti aika­lail­la nopeasti.
      Todet­ta­va on että täs­sä koh­taa lää­kä­rin-valan van­no­neen, uudel­leen valin­nas­taan kiin­nos­tu­neen polii­ti­kon, tur­val­li­ses­ti töi­tään koto­na teke­vän tai liik­keen­sä sul­ke­neen yrit­tä­jän kan­ta asi­aan, johon kukaan ei halua vas­ta­ta, saa var­mas­ti sel­lai­sen hajon­nan ettem­me ole kos­kaan samaa miel­tä asias­ta jos ylei­nen mie­li­pi­de saa päät­tää. Mut­ta tämä pää­tös tar­vi­taan, joka päi­vä nopeammin. 

      Las­se Leh­to­nen:
      Jos tar­kas­ti luet aiem­pia lausun­to­ja­ni, perus­tan suo­si­tuk­se­ni rajoi­tuk­sis­ta juu­ri sii­hen, että pidän toden­nä­köi­se­nä rokot­teen saa­mis­ta koro­naan paris­sa vuo­des­sa. Sik­si monet kuo­le­mat ovat rajoi­tuk­sil­la väl­tet­tä­vis­sä. Samaa miel­tä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­ta­mää­rät on het­ken tiu­koil­la rajoi­tuk­sil­la pai­net­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jäl­ji­tyk­sel­lä voi­daan tar­tun­ta­ket­jut kat­kais­ta ja pala­ta suh­teel­li­sen nor­maa­liin tilan­tee­seen, kun­nes roko­te saa­daan jake­luun. Sen kehit­tä­mi­seen uhra­taan nyt val­ta­vat voi­ma­va­rat. Vii­mek­si Euroo­pan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen tois­ti rajoi­tus­ten tar­peen ris­ki­hen­ki­löi­den suo­je­le­mi­sek­si Bild-leh­den haas­tat­te­lus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den pääs­tä paran­ta­van tilannetta.

      1. Minus­ta tuo kysy­mys hyväk­syt­tä­vis­tä kuo­le­mis­ta on erit­täin rele­vant­ti. Meil­lä ei näy­tä ole­van juu­ri mitään sitä vas­taan että lii­ken­tees­sä kuo­lee pari­sa­taa ihmis­tä vuo­des­sa. Alko­ho­lin käy­tön vuok­si kuo­lee kai 1700 ihms­tä vuo­des­sa edel­leen hyväk­syt­tä­vää. Tähän koro­naan on kuol­lut nyt alle 70 ihmis­tä ja ver­taa­mal­la kuo­li­käy­rää vas­taa­viin ( Tans­ka ) näyt­tää että kuol­lei­ta tulee yhteen­sä pari­sa­taa. Näis­tä naa­pusim­mas­sam­me yli 95% on iäk­käi­tä +60 vuot­ta eli nuo­rem­mil­le tau­dis­ta ei näy­tä ole­van hait­taa. Täs­sä valos­sa ei oikein ymmär­rä näi­tä toi­mia mihin on ryh­dyt­ty. Toki ne ovat toi­mi­neet erit­täin hyvin, ehkä lii­an­kin hyvin. Mei­dän uhri­lu­vut ovat alhai­sia ja toi­vot­ta­vas­ti jää­vät sin­ne. Tämä riip­puu pit­käl­ti ris­ki­ryh­mien suo­je­lun onnistumisesta.

      2. Juu­ri näin, Las­se. Sanoi­tit hie­nos­ti sen, mitä itse­kin ajattelen. 

        Mei­dän on pika­pi­kaa käy­tä­vä yhteis­kun­nas­sa se inhot­ta­va kes­kus­te­lu, kuin­ka pal­jon kuo­le­mia pys­tym­me hyväk­sy­mään eli mil­lä hin­nal­la yhteis­kun­ta­na kus­tan­nam­me joi­den­kin muu­ta­mat lisä­kuu­kau­det. Vali­tul­la stra­te­gial­la näyt­tää sil­tä, että kovin, kovin kal­liil­la. Se tun­tuu järjettömältä.

      3. Oli­sit sit­ten Osmo osal­lis­tu­nut Lip­po­sen hal­li­tuk­ses­sa sen Kemi­ra Safe­tyn myyn­nin estä­mi­seen. Oli­si edes ollut jotain, mil­lä suojautua.

      4. Niin.…tehtaan laa­jen­ta­mi­ses­ta vaa­sas­sa puhut­tiin mut­ta ammat­ti­liit­to pro piti neu­vot­te­luis­sa työn­teon hin­nan niin kor­kea­na että teh­das meni bri­tan­ni­aan. Suo­men teh­das sul­jet­tiin kun teh­das bri­teis­sä saa­tiin käyntiin.

        Pir­jo:
        Oli­sit sit­ten Osmo osal­lis­tu­nut Lip­po­sen hal­li­tuk­ses­sa sen Kemi­ra Safe­tyn myyn­nin estä­mi­seen. Oli­si edes ollut jotain, mil­lä suojautua.

      5. Rai­ne Luo­ma­nen:
        Täs­sä hei­te­tään kokoa ajan ilmoil­le rajoi­tuk­sia joi­hin ennen koro­naa / poik­keus­la­kia oli oikeu­tet­tu vain oikeus­lai­tos jaka­mal­la van­keut­ta… ja epäi­len sik­si vah­vas­ti kan­sa­lais­ten moraa­lin tai talou­den kes­tä­vyyt­tä, vaik­ka rajoi­tuk­set oli­si­vat lää­ke­tie­teel­li­ses­ti kuin­ka perus­tel­ta­vis­sa tahan­sa, roko­tus­ta odot­taes­sa, jos rajoi­tuk­set jat­ku­vat juu­ri­kaan huh­ti­kuu­ta pidemmälle.
        Osmon otsik­ko ”on vain huo­no­ja vaih­toeh­to­ja” jät­tää kui­ten­kin nos­ta­mat­ta kisaan pöy­däl­le niil­tä osin mikä on hyväk­syt­tä­vä mää­rä kuol­lei­ta toi­mi­val­le yhteis­kun­nal­le? Se sel­vin­nee halusim­me tai emme, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti aika­lail­la nopeasti.
        Todet­ta­va on että täs­sä koh­taa lää­kä­rin-valan van­no­neen, uudel­leen valin­nas­taan kiin­nos­tu­neen polii­ti­kon, tur­val­li­ses­ti töi­tään koto­na teke­vän tai liik­keen­sä sul­ke­neen yrit­tä­jän kan­ta asi­aan, johon kukaan ei halua vas­ta­ta, saa var­mas­ti sel­lai­sen hajon­nan ettem­me ole kos­kaan samaa miel­tä asias­ta jos ylei­nen mie­li­pi­de saa päät­tää. Mut­ta tämä pää­tös tar­vi­taan, joka päi­vä nopeammin. 

        Kak­si asi­aa, joi­hin uskon: — Rokot­teen kehit­tä­mi­seen menee vähem­män kuin kak­si vuot­ta ja — Tar­tun­ta­mää­rät Suo­mes­sa vähe­ne­vät aika nopeas­ti, jos ulko­ra­ja­val­von­nas­sa ja karan­tee­neis­sa onnis­tu­taan ja mui­ta rajoi­tuk­sia voi­daan purkaa.
        Ensi­si­jai­sen tär­ke­ää on minus­ta kui­ten­kin, että pide­tään yllä tehok­kaat ulko­ra­ja­val­von­nat ja ‑karan­tee­nit niin kau­an kuin rokot­teel­la on saa­tu aikaan laumasuoja.
        Ilman rokot­tei­ta nykyi­sel­lä tar­tun­ta­vauh­dil­la lau­ma­suo­jan saa­mi­nen kes­tää yli 90 vuot­ta. Jos todel­li­set tar­tun­ta­mää­rät ovat kol­mi­ker­tai­set, menee yli 30 vuotta.

    2. Kol­men lap­sen isä­nä ja yrit­tä­jä­nä, jon­ka yri­tyk­sen kas­sa­vir­ta on puh­das nol­la täl­lä het­kel­lä. Kai­paan asian­tun­ti­joil­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran tyy­lis­tä jul­ki­tu­loa aihees­ta, ei lausun­to­ja, joi­ta jou­tuu luke­maan suu­ren­nus­la­sin kans­sa, löy­tääk­seen punai­sen lan­gan. Käyn­nis­sä on glo­baa­li fars­si, joka ver­tau­tuu satuun Kei­sa­rin uusis­ta vaat­teis­ta. Hävet­tää kaik­kien puolesta.

      1. Olen kans­sa­si täy­sin samaa mieltä.Ruotsissa on hyvä asian­tun­ti­ja joka kyl­lä tulee jul­ki ja tekee mie­les­tä­ni hyvää työ­tä. Ruot­sis­sa ei ole rajoi­tuk­sia jot­ka eivät perus­tu tie­teel­li­seen näyt­töön. Päi­vä­ko­dit, kou­lut, ravin­to­lat, hiih­to­kes­kuk­set ja rajat ovat auki. Täs­tä Ruot­si kyl­lä jou­tuu mak­sa­maan eli kuol­lei­suus­lu­vut ovat ehkä kak­sin­ker­tai­sia esim. Tans­kaan näh­den. Tähän on ehkä syy­nä pie­ni epä­on­nis­tu­mi­nen van­huk­sien suo­je­lus­sa mut­ta toi­saal­ta Ruot­si kuol­lei­suus on vain n. kol­mas­osa Espan­ja ja Ita­lian vas­taa­vis­ta luvuis­ta. Hyvä suo­ri­tus kai­ken kaik­ki­aan. Myös eloon­jään­neet huo­mioi­tiin sielä.

      2. Toki pie­nen yri­tyk­se­si kas­sa­vir­ta on tär­keäm­pi kuin muu­ta­man iäk­kään henki.
        Ja per­heen pik­ku­lap­set­kin mainittu.

      3. Täs­sä on vas­tak­kain las­ten, nuor­ten, työi­käis­ten tule­vai­suus ja moni­sai­rai­den 85+ van­hus­ten elä­män pit­kit­tä­mi­nen. Toki yksit­täis­ta­pauk­sis­sa myös nuo­rem­pia kuo­lee, mut­ta tilas­tol­li­ses­ti epä­to­den­nä­köi­ses­ti, aivan kuten lii­ken­tees­sä­kin. Itsea­sias­sa joka päi­vä Suo­mes­sa kuo­lee kes­ki­mää­rin 149 ihmis­tä; covid ei tule yltä­mään edes kovin kor­keal­le sijal­le kuo­lin­syi­den tilas­tos­sa. Muut kuo­lin­syyt sen sijaan tule­vat rajoi­tus­ten vuok­si kas­va­maan. Yrit­tä­jät pää­ty­vät itse­mur­haan, alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jat hak­kaa­vat sen vii­mei­sen ker­ran puo­li­so­aan, sepel­val­ti­mo­tau­ti­set stres­saa­vat infark­tin eivät­kä hakeu­du edes hoi­toon koro­nan pelos­sa. Pit­kä­ai­kais­sai­rai­den kii­reet­tö­mät ajat perut­tu. Van­huk­set makaa­vat toi­met­to­mi­na ja yksi­näi­si­nä, eivät­kä jokusen kuu­kau­den pääs­tä kyke­ne enää ylös nouse­maan­kaan. 500000 lomau­tet­tu­na ja lopul­ta työt­tö­mä­nä. Alta menee asun­to ja sosi­aa­li­set kon­tak­tit. Lisää jul­ki­sen sek­to­rin lomau­tuk­sia ja supis­tuk­sia tie­dos­sa, kun lopul­ta las­kun mak­sa­mi­nen alkaa. 

        Lop­puun haluan vie­lä lisä­tä että edes rokot­teet eivät anna vält­tä­mät­tä suo­jaa yksi­lö­ta­sol­la. Rokot­tees­ta riip­puen teho saat­taa olla 30–80%. Vält­tä­mät­tä yksi annos ei rii­tä, vaan jou­tuu otta­maan vaik­ka­pa sar­jas­sa kol­me piik­kiä 0kk, 2kk ja 12kk koh­dal­la. Täs­sä tapauk­ses­sa lopul­li­nen suo­ja vas­ta rei­lu vuo­den kuluttua.

      4. Ant­ti Tupo­la: Epi­de­mia laan­tuu vas­ta, kun riit­tä­vän moni on sai­ras­tu­nut niin, ettei tar­tu­tet­ta­via enää löy­dy. Jos tuo ker­roin on kol­me, kas­vu lop­puu, kun kak­si kol­mes­ta on tar­tun­nan jo saa­nut niin, että yksi sai­ras­tu­nut löy­tää kes­ki­mää­rin vain yhden tar­tu­tet­ta­van. Täl­löin on saa­vu­tet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti. Lau­maim­mu­ni­teet­ti voi­daan saa­vut­taa myös rokot­ta­mal­la, jol­loin puhu­taan yleen­sä lau­ma­suo­jas­ta. Nämä ovat mate­maat­ti­ses­ti sama asia.

        Olet oikeas­sa. Tule­vai­suu­den his­to­rian­tut­ki­joil­la ja yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöil­lä riit­tää ihme­tel­tä­vää, kuin­ka ihmis­kun­ta sam­mut­ti tun­te­mat­to­man pelon vuok­si valot pää­ko­pas­ta. Mie­len­kiin­nos­ta olen luke­nut mui­ta tie­to­läh­tei­tä, kuin media. Ita­lian tie­dot osoit­ta­vat, että koro­naan kuol­leet ovat iäk­käi­tä ja moni­sai­rai­ta ihmi­siä. Har­mik­se­ni en löy­dä tut­kit­tua tie­tos sii­tä, miten ihmi­sen ter­vey­del­le iäk­käil­lä tapah­tuu jos ihmi­siä pas­si­voi­daan pysy­mään koto­na. Ehkä­pä tulok­sia saam­me ja saa­tam­me havai­ta, että toi­mil­lam­me ihmis­ten eli­ni­kä­odo­te on las­ke­nut ja olem­me liik­ku­mat­to­muu­den joh­dos­ta sai­raam­pi kan­sa kuin ennen koronakriisiä.

        Täs­tä lin­kis­tä voit­te tutus­tua Ita­lian tilastotietoihin:
        https://www.epicentro.iss.it/en/coronavirus/

        Täs­tä lin­kis­tä ver­tai­luun kausi-influenssa:
        http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

        Täs­tä lin­kis­tä voit­te tutus­tua yli­kuol­lei­suu­teen Euroopassa:
        http://www.euromomo.eu/outputs/number.html

        Täs­tä lin­kis­tä voit­te hakea tie­toa vuo­den 2016–2017 kausi-influenssaan:
        https://tekniikanmaailma.fi/kuka-muistaa-nykyista-pahempi-epidemia-riehui-euroopassa-vain-muutama-vuosi-sitten-ja-tappoi-yli-200–000-ihmista-enemman-kuin-normaali-kausi-influenssa/

    3. Ant­ti Tupo­la:
      Kol­men lap­sen isä­nä ja yrit­tä­jä­nä, jon­ka yri­tyk­sen kas­sa­vir­ta on puh­das nol­la täl­lä het­kel­lä. Kai­paan asian­tun­ti­joil­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran tyy­lis­tä jul­ki­tu­loa aihees­ta, ei lausun­to­ja, joi­ta jou­tuu luke­maan suu­ren­nus­la­sin kans­sa, löy­tääk­seen punai­sen lan­gan. Käyn­nis­sä on glo­baa­li fars­si, joka ver­tau­tuu satuun Kei­sa­rin uusis­ta vaat­teis­ta. Hävet­tää kaik­kien puolesta.

      Rai­ne Luo­ma­nen:
      Täs­sä hei­te­tään kokoa ajan ilmoil­le rajoi­tuk­sia joi­hin ennen koro­naa / poik­keus­la­kia oli oikeu­tet­tu vain oikeus­lai­tos jaka­mal­la van­keut­ta… ja epäi­len sik­si vah­vas­ti kan­sa­lais­ten moraa­lin tai talou­den kes­tä­vyyt­tä, vaik­ka rajoi­tuk­set oli­si­vat lää­ke­tie­teel­li­ses­ti kuin­ka perus­tel­ta­vis­sa tahan­sa, roko­tus­ta odot­taes­sa, jos rajoi­tuk­set jat­ku­vat juu­ri­kaan huh­ti­kuu­ta pidemmälle.
      Osmon otsik­ko ”on vain huo­no­ja vaih­toeh­to­ja” jät­tää kui­ten­kin nos­ta­mat­ta kisaan pöy­däl­le niil­tä osin mikä on hyväk­syt­tä­vä mää­rä kuol­lei­ta toi­mi­val­le yhteis­kun­nal­le? Se sel­vin­nee halusim­me tai emme, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti aika­lail­la nopeasti.
      Todet­ta­va on että täs­sä koh­taa lää­kä­rin-valan van­no­neen, uudel­leen valin­nas­taan kiin­nos­tu­neen polii­ti­kon, tur­val­li­ses­ti töi­tään koto­na teke­vän tai liik­keen­sä sul­ke­neen yrit­tä­jän kan­ta asi­aan, johon kukaan ei halua vas­ta­ta, saa var­mas­ti sel­lai­sen hajon­nan ettem­me ole kos­kaan samaa miel­tä asias­ta jos ylei­nen mie­li­pi­de saa päät­tää. Mut­ta tämä pää­tös tar­vi­taan, joka päi­vä nopeammin. 

      Las­se Leh­to­nen:
      Jos tar­kas­ti luet aiem­pia lausun­to­ja­ni, perus­tan suo­si­tuk­se­ni rajoi­tuk­sis­ta juu­ri sii­hen, että pidän toden­nä­köi­se­nä rokot­teen saa­mis­ta koro­naan paris­sa vuo­des­sa. Sik­si monet kuo­le­mat ovat rajoi­tuk­sil­la väl­tet­tä­vis­sä. Samaa miel­tä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­ta­mää­rät on het­ken tiu­koil­la rajoi­tuk­sil­la pai­net­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jäl­ji­tyk­sel­lä voi­daan tar­tun­ta­ket­jut kat­kais­ta ja pala­ta suh­teel­li­sen nor­maa­liin tilan­tee­seen, kun­nes roko­te saa­daan jake­luun. Sen kehit­tä­mi­seen uhra­taan nyt val­ta­vat voi­ma­va­rat. Vii­mek­si Euroo­pan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen tois­ti rajoi­tus­ten tar­peen ris­ki­hen­ki­löi­den suo­je­le­mi­sek­si Bild-leh­den haas­tat­te­lus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den pääs­tä paran­ta­van tilannetta.

      Olen aina arvos­ta­nut Osmo Soi­nin­vaa­raa, mut­ta nyt hän uskal­taa ottaa kan­taa vas­toin yleis­tä mie­li­pi­det­tä sii­hen, mikä on lop­pu­jen lopuk­si paras­ta ja inhi­mil­li­sin­tä meil­le. Talou­den romut­ta­mi­nen esim. Kun­ta­ta­sol­la tuo välit­tö­miä vai­ku­tuk­sia ter­vey­den­huol­lon kykyyn toi­mia hyvin­voin­ti­val­tion peri­aat­tei­den mukai­ses­ti. Nyt mm. kii­ree­tön hoi­to on monis­sa kun­nis­sa lai­tet­tu jäi­hin ja las­ten psy­ko­so­si­aa­li­siin ongel­miin ei voi­da puut­tua kuten pitäi­si. Glo­baa­li medi­a­uu­ti­nen täl­tä päi­väl­tä on hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka yhden hyvän­kin asian aja­mi­nen ilman vaih­toeh­to­jen tar­kas­te­lua voi olla koh­ta­lo­kas­ta toisaalla 

      https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2020/yli-117-miljoonaa-lasta-jaamassa-ilman-tuhkarokkorokotusta-koronapandemian-vuoksi/

      1. Juu­ri näin. En vaan sanoi­si että vas­toin yleis­tä mie­li­pi­det­tä. Saman mie­li­siä­kin on- ja runsaasti.

    4. Alp­pien ete­lä­puo­lel­la kuol­lei­suus tulee ole­maan mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi samois­ta syis­tä kuin influens­sa­kuol­lei­suus on siel­lä suur­ta. Ita­lia­lai­set eivät jos­tain syys­tä oikein kuo­le mihin­kään muu­hun, joten heis­tä suu­rem­man osan on pak­ko kuol­la infektioon.’

      Mikä jut­tu tää on? Pak­ko kuol­la infek­tioon..? Sisäi­nen pak­ko x)

      ‘(Kuo­lin­syi­den sum­ma on vakio.)’

      Mitä tää meinaa?

      Anti­bioot­ti­re­sis­tans­si tap­paa Ita­lias­sa vuo­sit­tain yli kym­me­nen­tu­hat­ta ihmistä.’

      Ehkä kui­ten­kin resis­tens­si. Vai la resis­tance! X)

      Alun­pe­rin olin sitä miel­tä, ettei Ete­lä-Korean stra­te­gia voi toi­mia, kos­ka suuri(n) osa tar­tun­nan saa­neis­ta on oireet­to­mia, mut­ta voi­vat kui­ten­kin levit­tää virus­ta. Näyt­tää kui­ten­kin toi­mi­van. Jotain täs­sä on sel­lais­ta, jota en tiedä.’

      Niin siis mitä. Korea on aika kova tek­no­lo­gia­maa ja yksi­lön­suo­jan suh­teen ei olla tur­han­tark­ko­ja. Seu­ran­ta on tiuk­kaa ja toi­met nopei­ta. Kyl­lä­hän tuol­la voi pär­jä­tä vaik­ka rokot­tee­seen asti.
      Osmo sanoo myös mones­sa koh­taa että rokot­tee­seen menee 1,5 v. Voi olla, mut­ta mitä ite on lues­kel­lu niin on puhut­tu 1–1,5 v. Eikä mai­nit­se mitään muis­ta aut­ta­vis­ta tai paran­ta­vis­ta uusista/vanhoista lääkehoidoista.

      Tämä on kaik­kea sitä vas­taan, mitä minä olen epi­de­mio­lo­gias­ta ymmär­tä­nyt. Kun rajoi­tuk­sia höl­len­ne­tään, epi­de­mia ryöp­säh­tää uudes­taan liik­keel­le, ellei virus­ta ole hävi­tet­ty täy­del­li­ses­ti – ei hävi­tet­ty vain Suo­mes­ta vaan koko maailmasta.’

      Niin, jos täs­sä halu­taan onnis­tua niin var­maan ilmi­sel­väs­ti pitäi­si pitää nuo rajat kiin­ni. Ja jos jos tau­ti tääl­lä ‘palaa lop­puun’ eikä uusia tau­ti­ta­pauk­sia tule niin mis­tä se sit­ten muka ver­soai­si uudel­leen? Ei aina­kaan usvas­ta, niin­kuin 1800-luvul­la uskot­tiin. Ehkei tuo­hon Leh­to­sen ehdot­ta­ma 3 vk riit­täi­si, ja aina­kin tuon tiu­ken­ne­tun jutun lisäk­si tar­vit­tai­siin se teko­ä­ly­seu­ran­ta. Leh­to­nen minus­ta yksi terä­vä-älyi­sim­piä kom­men­taat­to­rei­ta ollut täs­sä (tosin ver­tai­lu­koh­dat ei häävejä).

      Hidas­ta­mi­nen ei ehkä sääs­tä kovin­kaan mon­ta ihmis­hen­keä — - Erään uuti­sen mukaan Kii­nas­sa teho­hoi­toon (=hen­gi­tys­ko­nee­seen?) jou­tu­neis­ta poti­lais­ta kuo­li kak­si kol­mes­ta. Hei­dän osal­taan hoi­dos­ta oli vain hait­taa, kos­ka vii­mei­set elin­päi­vät hen­gi­tys­ko­nees­sa eivät ole todel­la­kaan mitään laa­tuai­kaa. Ruot­sis­ta tosin on huo­ma­ta­vas­ti loh­dul­li­sem­paa tietoa.’

      Hmm.. No kyl­lä­hän hidas­ta­mi­nen sääs­tää ihmis­hen­kiä, ei pel­käs­tään koro­naan sai­ras­tu­nei­den, vaan kaik­kien nii­den osal­ta joi­den hoi­to ei esty ter­vey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin poten­ti­aa­li­ses­ta ylit­ty­mi­ses­tä joh­tuen. Jos halu­taan pela­ta venä­läis­tä rulet­tia ja vain toi­voa ettei kapa­si­teet­ti yli­ty (Ruot­si?) tai luo­te­taan että teho­hoi­to­pai­kat riit­tä­vät ilman suu­rem­pia rajoit­tei­ta (Ruot­si?) niin hyvä on. Men­taa­li­sia ja ter­vey­den­huol­lon edel­ly­tyk­siä tähän ei tai­da olla juu­ri missään.

      Har­vi­nai­sen epäs­pe­si­fi myös tuo, että Kii­nas­ta kan­tau­tu­nut ‘eräs uuti­nen’ ja Ruot­sis­ta ‘saa­ta­vil­la loh­dul­li­sem­paa tie­toa’. Elik­käs mikä uuti­nen (link­ki?) ja mitä siel­tä Ruot­sis­ta sit­ten on kuu­lu­nut (link­ki)? Jos vaik­ka yhdes­sä sai­raa­las­sa Kii­nas­sa on vain 1/3 sel­vin­nyt teho­hoi­dos­ta (vai heng­gi­tys­ko­nees­ta.. eiku mites se nyt meni..) niin eihän se tar­koi­ta, ettei toi­saal­la oli­si voi­nu sel­vi­tä vaik­ka puo­let tai enemmän.

      hoi­dos­ta oli vain hait­taa, kos­ka vii­mei­set elin­päi­vät hen­gi­tys­ko­nees­sa eivät ole todel­la­kaan mitään laatuaikaa.’

      Nooh, hen­ki­lö­hän on sii­nä anes­te­sias­sa eli ei tie­dä mis­tään mitään. Ilman hoi­toa oli­si kuol­lut jo mon­ta viik­koa aiem­min, ja sel­viä­mis­mah­dol­li­suu­det exi­tuk­sen jäl­keen tun­ne­tus­ti pyö­reä 0. 

      Ei jat­koon.

      Ja siis toki­han tuos­sa oli hyviä­kin point­te­ja, kaik­ki me tie­däm­me että täl­lä on sekä kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti että ‑ter­vey­del­li­ses­ti kam­mot­ta­vat kerrannaisvaikutukset

    5. Las­se Leh­to­nen:
      Jos tar­kas­ti luet aiem­pia lausun­to­ja­ni, perus­tan suo­si­tuk­se­ni rajoi­tuk­sis­ta juu­ri sii­hen, että pidän toden­nä­köi­se­nä rokot­teen saa­mis­ta koro­naan paris­sa vuo­des­sa. Sik­si monet kuo­le­mat ovat rajoi­tuk­sil­la väl­tet­tä­vis­sä. Samaa miel­tä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­ta­mää­rät on het­ken tiu­koil­la rajoi­tuk­sil­la pai­net­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jäl­ji­tyk­sel­lä voi­daan tar­tun­ta­ket­jut kat­kais­ta ja pala­ta suh­teel­li­sen nor­maa­liin tilan­tee­seen, kun­nes roko­te saa­daan jake­luun. Sen kehit­tä­mi­seen uhra­taan nyt val­ta­vat voi­ma­va­rat. Vii­mek­si Euroo­pan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen tois­ti rajoi­tus­ten tar­peen ris­ki­hen­ki­löi­den suo­je­le­mi­sek­si Bild-leh­den haas­tat­te­lus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den pääs­tä paran­ta­van tilannetta.

      Kaik­ki tee­si­si perus­tu­vat sil­le poh­jal­le ettei roko­tet­ta saa­da vuo­den sisäl­lä aikai­sek­si. Toden­nä­köi­syy­det ovat tätä vas­taan. Jos roko­te tai lää­ke vuo­den sisäl­lä jaos­sa Ruot­sin valit­se­ma lin­ja on katastrofi.

      1. Ute­li­aa­na kysyn, että mit­kä toden­nä­köi­syy­det tar­kal­leen ottaen ovat sitä vas­taan, että rokot­teen mark­ki­noil­le tuloon meni­si kak­si vuotta?

    6. Sin­ga­po­ren ryöp­säh­duk­seen on syy jota ei ole län­si­mais­sa, sitä ei myös­kään mai­ni­ta yleen­sä. Sin­ga­po­res­sa tar­tun­nat ovat nyt pääs­seet ulko­maa­lais­ten (Intia­lais­ten ym.) työ­läis­ten kasar­mei­hin mis­sä asuu kym­me­niä tuhan­sia työ­läi­siä 6–12 hen­keä per tupa, aivan kuin jät­ti­läis­mäi­ses­sä armei­jan kasar­mis­sa. Tämä on aiheut­ta­nut toi­sen aal­lon jota on vai­kea hal­li­ta samoil­la kei­noil­la kuin ensimmäistä.

  2. Yksi epä­var­muus­te­ki­jä on, mitä tulee esiin täl­lä het­kel­lä käyn­nis­sä ole­vis­ta ja käyn­nis­ty­vis­tä eri lää­ke­ai­nei­den ja nii­den yhdis­tel­mien laa­jois­ta klii­ni­sis­tä tes­teis­tä. Jos todel­li­nen koro­na­kuol­lei­suus saa­daan vaik­ka­pa vain puo­li­tet­tua lop­pu­ke­sään men­nes­sä jol­lain todis­te­tus­ti toi­mi­vil­la hoitotavo(i)lla, mitä se vai­kut­taa näi­hin analyyseihin?

    Muu­ten näyt­tää sil­tä, että ruot­sa­lai­set tun­tu­vat jul­ki­suu­des­sa otta­van koro­na­vi­ruk­sen hyvin rau­hal­li­ses­ti. En kui­ten­kaan ole var­ma, joh­tuu­ko se kan­san­luon­tees­ta, vai sii­tä, että vain suh­teel­li­sen suo­jas­sa ole­va etä­työ­räls­si saa äänen­sä siel­lä kuu­lu­viin. Vah­vis­taa­ko epi­de­mia edel­leen sitä näky­mä­tön­tä ja arvaa­ma­ton­ta kat­ke­ruut­ta, jota popu­lis­tit hyödyntävät?

  3. Vii­veet tar­tun­nas­ta oirei­siin ja edel­leen tes­tauk­seen, sai­raa­laan ja ruu­mis­huo­neel­le ovat kaik­ki niin pit­kiä, että mal­lin­ta­mi­nen on aika mah­do­ton­ta. Lisäk­si Suo­men tes­taus­lin­ja ja “viral­li­set” luvut ovat lähin­nä sin­ne päin.

    Kes­kus­te­lun vuok­si on hyvä, että tämä rea­lis­ti­nen lin­ja­kin on edustettuna. 

    Suo­men käyn­nis­tä­mi­nen ei rii­tä vaan kysees­sä on koko maailma.

    Kuol­lei­den mää­rä nousee rajus­ti kun ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­ti yli­te­tään, sen nor­maa­lil­la ääri­ra­jal­la ollaan jo. Lisäk­si kuol­lei­siin ja vaka­vas­ti sai­ras­tu­nei­siin kuu­luu myön lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia, ensi­hoi­ta­jia jne.

    Poh­jim­mil­taan:
    Mikä on kuol­lei­den mää­rä, joka on poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vä? Kuol­lei­den lisäk­si kulu­ja ovat sai­ras­pi­vät ja hoitokustannukset.

    1. JTS:
      Vii­veet tar­tun­nas­ta oirei­siin ja edel­leen tes­tauk­seen, sai­raa­laan ja ruu­mis­huo­neel­le ovat kaik­ki niin pit­kiä, että mal­lin­ta­mi­nen on aika mah­do­ton­ta. Lisäk­si Suo­men tes­taus­lin­ja ja ”viral­li­set” luvut ovat lähin­nä sin­ne päin.

      Kes­kus­te­lun vuok­si on hyvä, että tämä rea­lis­ti­nen lin­ja­kin on edustettuna. 

      Suo­men käyn­nis­tä­mi­nen ei rii­tä vaan kysees­sä on koko maailma.

      Kuol­lei­den mää­rä nousee rajus­ti kun ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­ti yli­te­tään, sen nor­maa­lil­la ääri­ra­jal­la ollaan jo. Lisäk­si kuol­lei­siin ja vaka­vas­ti sai­ras­tu­nei­siin kuu­luu myön lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia, ensi­hoi­ta­jia jne.

      Poh­jim­mil­taan:
      Mikä on kuol­lei­den mää­rä, joka on poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vä? Kuol­lei­den lisäk­si kulu­ja ovat sai­ras­pi­vät ja hoitokustannukset.

      Poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vä kuol­lei­den mää­rä on 60 000 euroa jokais­ta mene­tet­tyä laa­tu­kor­jat­tu elin­vuot­ta koh­den (ks. https://www.soininvaara.fi/2020/03/29/raha-terveys-ja-koronavirus/ ; eurot vii­den­tois­ta vuo­den takaa, joten influ­aa­tio­kor­jaus tar­vi­taan). Muu­ten toi­mi­mal­la aiheu­tam­me enem­män kuo­le­maa kuin on tarpeen.

      Ongel­ma­na on sel­vit­tää, mit­kä eri vaih­toeh­dois­sa ovat todel­li­set kus­tan­nuk­set niin talou­den kuin mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien suh­teen. Hal­li­tuk­sel­ta odot­tai­sin, että he jär­jes­tä­vät itsel­leen ennus­teet kus­ta­kin Soi­nin­vaa­ran ehdot­ta­mas­ta tavas­ta ja kat­so­vat, ero­aa­ko tavat — epä­var­muu­det huo­mioi­den — ollen­kaan toi­sis­taan. Täl­lai­sen oli­si syy­tä olla val­mis ensi vii­kol­la, kos­ka nyt ostam­me aikaa jär­jet­tö­män kal­lii­seen hin­taan, mikä­li kui­ten­kin valit­sem­me stra­te­gian “antaa men­nä” eli laumasuojastrategian.

    2. Täs­sä muu­ta­ma tyh­mä kysymys .
      Jos kak­si kol­mai­sa on sai­ras­ta­nut koro­nan , niin eikö ne enää voi lopuil­le tar­tut­taa tau­tia kuin yhdelle .
      Entä kun kak­si sai­ras­ta­nut­ta vas­taan yksi ei sai­ras­ta­nut , onko tilan­ne sii­nä vai­hees­sa niin , ettei tar­tut­ta­va tau­din kan­ta­jia ole laisinkaan .

      1. Mää vaan: 14.4

        Sehän on käy­tän­nös­sä tuu­ris­ta kiin­ni. Jos minul­la on koro­na, tar­tu­tan sen ihmi­siin, joi­ta tapaan. Kes­ki­mää­rin vaik­ka­pa kol­meen, jos heis­tä kukaan ei ole immuu­ni. (Mut­ta toki saat­taa käy­dä niin, että tar­tu­tan sen kym­me­neen, tai vaan yhteen, riip­puen sii­tä, kei­tä satun tapaa­maan, mil­lai­ses­sa kon­tak­tis­sa ollaan jne.)

        Jos kui­ten­kin tuo kol­me on se kes­ki­mää­räi­nen tar­tu­tet­ta­vuus, ja jos­sain vai­hees­sa kes­ki­mää­rin kak­si heis­tä on jo immuu­ne­ja, niin he mene­vät ikään kuin huk­kaan, jol­loin tar­tun­nan saa­kin vain yksi. (Edel­leen huo­nol­la tuu­ril­la saa­tan koh­da­ta kym­me­nen ei-immuu­nia ja tar­tut­taa hei­dät kaik­ki, mut­ta toden­nä­köi­syys sil­le alkaa olla pieni.)

        Peri­aat­tees­sa täs­sä on kyse vähän samas­ta kuin sii­nä lukion toden­nä­köi­syys­las­ken­nan teh­tä­väs­sä, jos­sa poi­mi­taan sok­ko­na eri­vä­ri­siä suk­kia laa­ti­kos­ta. Laa­ti­kos­sa ole­vien suk­kien väri vaan ajan myö­tä vaih­tuu, kun tar­tun­to­ja tulee enemmän.

  4. Kii­tos infor­ma­tii­vi­sis­ta ja pun­ni­tuis­ta aja­tuk­sis­ta­si. Itse haluan uskoa lää­ke­tie­tee­seen hie­man sinua enemmän. 

    Suo­mes­sa käy­tet­tä­neen jo täl­lä het­kel­lä var­sin laa­jal­ti hydroklo­ro­kii­nin ja laa­ja­kir­jois­ten anti­bioot­tien yhdis­tel­mää, jon­ka uskon vähen­tä­vän teho­hoi­toon jou­tu­vien ja samal­la kuol­lei­den mää­rää. Tämä on mah­dol­lis­ta, kun poti­lai­ta on mal­til­li­nen määrä.

    Jat­kon osal­ta olen toi­vei­kas esim. van­han kun­non bcg-rokot­teen (tuber­ku­loo­si) suh­teen (https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.24.20042937v1). Vaik­ka vank­kaa tie­teel­lis­tä fak­taa ei ole, tun­tuu lii­an sel­keäl­tä sat­tu­mal­ta, että esim. Ita­lias­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Alan­ko­mais­sa ei ole ollut bcg:tä roko­tus­oh­jel­mas­sa, kun taas meil­lä lie­vem­män tus­kan Suo­mes­sa roko­tet­tiin 40-luvun alus­ta vuo­teen 2006. 

    Kun näi­tä eväi­tä alkaa löy­tyä, hidas­ta­mi­nen tun­tuu yhä loo­gi­sem­mal­ta vaihtoehdolta.

    1. KK:
      Jat­kon osal­ta olen toi­vei­kas esim. van­han kun­non bcg-rokot­teen (tuber­ku­loo­si) suh­teen (https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.24.20042937v1). Vaik­ka vank­kaa tie­teel­lis­tä fak­taa ei ole, tun­tuu lii­an sel­keäl­tä sat­tu­mal­ta, että esim. Ita­lias­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Alan­ko­mais­sa ei ole ollut bcg:tä roko­tus­oh­jel­mas­sa, kun taas meil­lä lie­vem­män tus­kan Suo­mes­sa roko­tet­tiin 40-luvun alus­ta vuo­teen 2006. 

      Bcg-teo­rian puo­les­ta puhuu myös, että muis­sa Poh­jois­mais­sa on ker­rot­tu maa­han­muut­ta­jien ole­van ylie­dus­tet­tui­na sai­ras­tu­nei­den mää­räs­sä. Meil­lä Suo­mes­sa aihees­ta ei jul­ki­ses­ti puhu­ta, mut­ta jos sai­ras­tu­mi­sia tapah­tuu enem­män nime­no­maan eri­lai­sen roko­te­taus­tan omaa­vil­le hen­ki­löil­le, tämä voi olla arvo­kas tieto.

    2. KK:
      Kii­tos infor­ma­tii­vi­sis­ta ja pun­ni­tuis­ta aja­tuk­sis­ta­si. Itse haluan uskoa lää­ke­tie­tee­seen hie­man sinua enemmän. 

      Suo­mes­sa käy­tet­tä­neen jo täl­lä het­kel­lä var­sin laa­jal­ti hydroklo­ro­kii­nin ja laa­ja­kir­jois­ten anti­bioot­tien yhdis­tel­mää, jon­ka uskon vähen­tä­vän teho­hoi­toon jou­tu­vien ja samal­la kuol­lei­den mää­rää. Tämä on mah­dol­lis­ta, kun poti­lai­ta on mal­til­li­nen määrä. 

      Samoil­la lin­joil­la KK:n kanssa.

      On hyvä huo­ma­ta, että monet sai­ras­ta­vat koro­na­vi­ruk­sen lie­vä­nä tai jopa oireet­to­ma­na. Sai­raa­laan pää­tyy vain osa, ja teho­hoi­toon sitä­kin pie­nem­pi osa. 

      Roko­tet­ta nopeam­min saa­daan mark­ki­noil­le lääk­kei­tä. Ilmei­ses­ti HUS:sä lääk­kei­tä jo pilo­toi­daan, ja jopa koke­muk­sia lää­ki­tyk­sen toi­mi­vuu­des­ta on ole­mas­sa. Glo­baa­lin rokot­teen val­mis­ta­mi­nen ja saa­ta­vil­le tuo­mi­nen on hidas­ta. Ris­ki­nä on Pan­dem­rix-rokot­teen tyyp­pi­nen mas­sa­sai­ras­tu­mi­nen. Toi­mi­val­la lääk­keel­lä ris­kit ovat vähäisempiä.

      Jos toi­mi­va lää­ki­tys löy­tyi­si ja tapaus­ten mää­rä alkai­si Suo­mes­sa alen­tua, voi­tai­siin ehkä jopa pala­ta nor­maa­liin elä­mään. Aktii­vis­ta tes­taus­ta toki kan­nat­tai­si jat­kaa ale­ne­val­la kyn­nyk­sel­lä. Posi­tii­vi­set tes­ti­ta­pauk­set eris­tet­täi­siin, aloi­tet­tai­siin lää­ki­tys ja tar­vit­taes­sa siir­ry­tään sairaalahoitoon.

      1. Kyse on sii­tä, mikä on paras huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta. Min­kä vies­tin haluam­me tule­vil­le pol­vil­le antaa?

        Itse kan­na­tin hidas­ta­mis­ta, kos­ka Suo­men ter­vey­den­huol­to ei oli­si teh­tä­väs­tään muu­ten sel­vin­nyt ja ihmis­ten luot­ta­mus yhteis­kun­tam­me toi­mi­vuu­teen oli­si järk­ky­nyt liikaa.

        Samas­ta syys­tä kan­na­tan nyt rajoi­tuk­sis­ta luo­pu­mis­ta: asteit­tain, hal­li­tus­ti, Ruot­sin ja mui­den mai­den toi­mis­ta oppien.

        Tie­dot­ta­mi­ses­sa, tes­taa­mi­ses­sa, ja varo­toi­mis­sa ei saa her­paan­tua. Käsien­pe­sut, tur­va­vä­lit ja mas­kit jää­vät rokot­teen löy­ty­mi­seen saakka
        arki­päi­vään. Mas­kit aina­kin jul­ki­sis­sa tilois­sa, hoi­va­ti­lan­teis­sa ja suu­rem­mis­sa tilai­suuk­sis­sa. Tilai­suuk­sien koko­ra­joi­tuk­sia ja ravin­to­loi­den lyhen­net­ty­jä aukio­loai­ko­ja var­maan hyvä yllä­pi­tää pidem­pään­kin. Samoin mat­kus­tus­ra­joi­tuk­sia ja karan­tee­ne­jä. Uusi­na asioi­na Sak­san tapai­nen sovel­lus, kuu­me­mit­taus kentillä. 

        Tavoit­tee­na tuli­si olla tur­han ris­ki­käyt­täy­ty­mi­sen kit­ke­mi­nen ja Ruot­sin mal­lin mukai­nen vas­tuul­li­sen toi­min­nan koros­ta­mi­nen. Ketään ei eris­te­tä, mut­ta ris­ki­ryh­mä­läi­siä keho­te­taan edel­leen varo­vai­suu­teen kon­tak­teis­sa. Lähio­mai­sia saa kui­ten­kin tava­ta. Etä­työs­ken­te­lyyn roh­kais­taan kaik­kial­la mihin soveltuu.

        Jos emme ala ava­ta yhteis­kun­taa asteit­tain tou­ko­kuus­sa, luot­ta­mus yhteis­kun­taam­me järk­kyy muis­ta kuin ter­vey­den­huol­lol­li­sis­ta syis­tä. Sii­hen en ole val­mis covid-19 riskiryhmäläisenä.

        Tämän lisäk­si sai­raan­hoi­toa, mas­ki­tuo­tan­toa ja muu­ta varau­tu­mis­ta nykyi­seen ja seu­raa­vaan pan­de­mi­aan kehi­tet­tä­vä her­paan­tu­mat­ta nyt saa­dun tie­don poh­jal­ta. Tämä tus­kin on vii­mei­nen pandemia.

      2. Yksi maa­il­man arvos­te­tuim­mis­ta epi­de­mio­lo­gists Lar­ry Bril­liant ehdot­ti että jos teho­kas lää­ke löy­tyy, niin sitä voi­si käyt­tää ehkäi­se­väs­sä. Tätä­hän teh­dään esim HIV:n ja poten­ti­aa­li­ses­ti influens­san kans­sa. Näin epi­de­mia-alu­eel­la tuli­si levit­tää kys lää­ket­tä laa­jal­la skaa­lal­la väes­töön. On mah­dol­lis­ta että tämä onnis­tui­si nopeam­min kuin rokot­teen kehit­tä­mi­nen ja valmistaminen. 

        Osmon pit­käs­tä vies­tis­tä puut­tuu kak­si mer­kit­tä­vää asi­aa, ei ole yhtään var­maa että epi­de­mio­lo­gi­ses­ti mer­kit­tä­vää lau­maim­mu­ni­teet­ti saa­daan sai­ras­tu­mal­la. Täs­tä on vali­tet­ta­vas­ti viit­tei­tä nel­jän nuhaa aiheut­ta­van koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la, arvioi­daan että 20% nuhas­ta on näi­den aiheut­tam­la. Vie­lä ei ole lau­ma­suo­jaa muodostunut. 

        Toi­nen puo­li on että roko­te saat­taa olla val­mis aikai­sem­min. Suo­sit­te­len kat­so­maan Tony Faucin haas­tat­te­lu­ja JAMA:sta.

      3. Vil­le:
        Osmon pit­käs­tä vies­tis­tä puut­tuu kak­si mer­kit­tä­vää asi­aa, ei ole yhtään var­maa että epi­de­mio­lo­gi­ses­ti mer­kit­tä­vää lau­maim­mu­ni­teet­ti saa­daan sai­ras­tu­mal­la. Täs­tä on vali­tet­ta­vas­ti viit­tei­tä nel­jän nuhaa aiheut­ta­van koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la, arvioi­daan että 20% nuhas­ta on näi­den aiheut­tam­la. Vie­lä ei ole lau­ma­suo­jaa muodostunut. 

        Toi­nen puo­li on että roko­te saat­taa olla val­mis aikai­sem­min. Suo­sit­te­len kat­so­maan Tony Faucin haas­tat­te­lu­ja JAMA:sta.

        Yleen­sä on kui­ten­kin niin, että eli­mis­tö luo vas­tus­tus­ky­vyn sai­ras­te­tul­le virus­tau­dil­le. Jos väit­tee­si mukaan näin ei oli­si, niin roko­te­kaan ei voi toi­mia… Täl­löin ei juu­ri oli­si mitään muu­ta vaih­toeh­toa kuin antaa mennä. 

        Haluan kui­ten­kin uskoa, että sai­ras­tet­tu tau­ti luo sil­le vas­tus­tus­ky­vyn. Tämä kui­ten­kin pätee vain sii­hen asti, kun­nes virus muta­toi­tuu uuteen muo­toon kuten influens­sa­vi­ruk­set teke­vät. Toi­vo­taan kui­ten­kin, että koro­na­vi­rus ei niin ikä­vä oli­si. Tai jos on, niin jou­du­taan saman­lai­seen roko­te­kier­tee­seen kuin influens­sa­ro­kot­tei­den­kin kanssa.

      4. Ari Jär­mä­lä: Yleen­sä on kui­ten­kin niin, että eli­mis­tö luo vas­tus­tus­ky­vyn sai­ras­te­tul­le virus­tau­dil­le. Jos väit­tee­si mukaan näin ei oli­si, niin roko­te­kaan ei voi toi­mia… Täl­löin ei juu­ri oli­si mitään muu­ta vaih­toeh­toa kuin antaa mennä. 

        Haluan kui­ten­kin uskoa, että sai­ras­tet­tu tau­ti luo sil­le vas­tus­tus­ky­vyn. Tämä kui­ten­kin pätee vain sii­hen asti, kun­nes virus muta­toi­tuu uuteen muo­toon kuten influens­sa­vi­ruk­set teke­vät. Toi­vo­taan kui­ten­kin, että koro­na­vi­rus ei niin ikä­vä oli­si. Tai jos on, niin jou­du­taan saman­lai­seen roko­te­kier­tee­seen kuin influens­sa­ro­kot­tei­den­kin kanssa.

        Sai­ras­taes­sa immu­ni­teet­ti voi tul­la lii­an vähäk­si aikaa että sil­lä oli­si mer­ki­tys­tä pan­de­mian hal­lin­nas­sa. Huom. rokot­teet­kaan eivät toi­mi 100% tehok­kuu­del­la, osal­le roko­te­tuis­ta ei muo­dos­tu mitään immu­ni­teet­tia. WHO täh­tää 70% tehok­kuu­teen covid rokot­teen tapauk­ses­sa. Mut­ta esi­mer­kik­si kausi influens­sa­ro­kot­teen tehok­kuus on suh­teel­li­sen alhai­nen, luok­kaa alle 50%. Kun­han rokot­ta­mi­sel­la saa­daan rit­tä­vä tehok­kuus aikaan, ja näin epi­de­mia-alueil­la pai­naa käy­rä alas. Sit­ten etsi­mäl­lä kaik­ki sai­ras­tu­neet ja eris­tä­mäl­lä ne hävit­tää tau­ti. Kan­nat­taa tutus­tua mm. iso­ro­kon hävi­tyk­sen his­to­ri­aan. Sekään ei ollut help­po jut­tu vaik­ka kai­ken­lai­sia rokot­tei­ta oli ollut ole­mas­sa jo tosi pitkään. 

        On indi­kaa­tio­ta sii­tä että aina­kin jos­sain mää­rin immu­ni­teet­tia syn­tyy, kos­ka vaka­vas­ti sai­ra­ta näyt­tää aut­ta­van jos niil­le paran­tu­neen veri plas­maa. Täs­tä on vas­ta obser­vaa­tio­ko­kei­ta ole­mas­sa (JAMA:ssa oli vas­ti­kaan artik­ke­li), rand­moi­tu­jen kokei­den tulok­sia ei käsit­tääk­se­ni ole vie­lä val­mii­na. Kes­tää­kö immu­ni­teet­ti viik­ko­ja, kuu­kausia vai vuo­sia, onkin sit­ten toi­nen jut­tu. Sik­si­pä antaa men­nä vaan stra­te­gia voi olla jo peri­aat­tees­sa­kin mah­do­ton. Siis ihan bio­lo­gian puolestakin. 

        Ja ihan lopuk­si, kan­nat­taa myös muis­taa että kaik­kiin tau­tei­hin ei ole ole­mas­sa toi­mi­vaa roko­tet­ta vaik­ka nii­tä on yri­tet­ty jo vuo­si­kym­men­ten ajan. Tun­ne­tuim­pi­na esi­merk­kei­nä ovat HIV ja C‑hepatiitti. Eks­pert­tien mukaan tosin ei ole mitään indi­kaa­tio­ta sii­tä että SARS-CoV‑2 oli­si täl­lai­nen virus. Mut­ta se mah­dol­li­suus on olemassa.

      5. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Samoil­la lin­joil­la KK:n kanssa.

        On hyvä huo­ma­ta, että monet sai­ras­ta­vat koro­na­vi­ruk­sen lie­vä­nä tai jopa oireet­to­ma­na. Sai­raa­laan pää­tyy vain osa, ja teho­hoi­toon sitä­kin pie­nem­pi osa. 

        Glo­baa­lin rokot­teen val­mis­ta­mi­nen ja saa­ta­vil­le tuo­mi­nen on hidas­ta. Ris­ki­nä on Pan­dem­rix-rokot­teen tyyp­pi­nen massasairastuminen. 

        Pandre­mix ei aiheut­ta­nut mas­sa­sai­ras­tu­mis­ta. Tos­sa lai­naus yhdes­tä raportista
        ” Tämän sel­vi­tyk­sen mukaan rokot­ta­mi­seen liit­ty­nyt lisään­ty­nyt ris­ki oli kuusi nar­ko­lep­sia­ta­paus­ta 100 000 roko­tet­tua kohti”
        Tää ei ole siis ihan har­vi­nai­nen mut­ta noin mata­lan luo­kan ris­ke­jä on mah­do­ton tes­taa­mal­la saa­da edes sel­vil­le. Tuom­moi­sen ris­kin esiin­saa­mi­nen vaa­ti­si luok­ka puo­li­mil­joo­na tes­ti­ro­ko­tet­ta­vaa. Lisäk­si kun se oli yhtey­des­sä nime­no­maan suo­mes­sa ylei­seen kudos­tyyp­piin niin tes­ti oli­si pitä­nyt teh­dä erik­seen täällä.

        Voin luvat että mitään roko­te­ta ei tes­tat­ta ensin puo­lel­la mil­joo­nal­la jos­sain muu­al­la ja meil­lä jär­jes­te­tä sit­ten omaa puo­len­mil­joo­nan ihmi­sen testiä. 

        Lää­kit­se­mi­seen sisäl­tyy ain­ajon­ki­ta­son ris­ki. Sen kans­sa pitä vaan elää

      6. xyzzy: Lää­kit­se­mi­seen sisäl­tyy ain­ajon­ki­ta­son ris­ki. Sen kans­sa pitä vaan elää

        Täl­löin ei kan­na­ta ker­toa, että roko­te — tai mikä tahan­sa lää­ke — on tur­val­li­nen, vaan ker­toa rehel­li­ses­ti ris­ki­ta­sois­ta. Sikainfluens­sa­ro­kot­teen kans­sa THL menet­ti luo­tet­ta­vuun­sa, kun väit­ti sitä tur­val­li­sek­si ja alkuun kiel­täy­tyi usko­mas­ta, että se aiheut­taa nar­ko­lep­si­aa. Vir­het­tä ei kan­na­ta tois­taa, vaan ker­toa rehel­li­ses­ti havai­tuis­ta sivu­vai­ku­tuk­sis­ta taa­juuk­si­neen ja lisäk­si arvio sii­tä, kuin­ka har­vi­nai­sia ris­ke­jä ei ole sen­het­ki­sel­lä tes­taus­mää­räl­lä ja ‑ajal­la huomattu.

        Aina­kin itse jään useam­mak­si vuo­dek­si odot­te­le­maan, ennen kuin otan koro­na­ro­kot­teen, mikä­li sel­lai­nen jos­kus vie­lä tulee. Onnek­si Suo­mes­sa riit­tää vapaa­eh­toi­sia koekaniineja.

      7. R. V.: Täl­löin ei kan­na­ta ker­toa, että roko­te – tai mikä tahan­sa lää­ke – on tur­val­li­nen, vaan ker­toa rehel­li­ses­ti ris­ki­ta­sois­ta. Sikainfluens­sa­ro­kot­teen kans­sa THL menet­ti luo­tet­ta­vuun­sa, kun väit­ti sitä tur­val­li­sek­si ja alkuun kiel­täy­tyi usko­mas­ta, että se aiheut­taa nar­ko­lep­si­aa. Vir­het­tä ei kan­na­ta tois­taa, vaan ker­toa rehel­li­ses­ti havai­tuis­ta sivu­vai­ku­tuk­sis­ta taa­juuk­si­neen ja lisäk­si arvio sii­tä, kuin­ka har­vi­nai­sia ris­ke­jä ei ole sen­het­ki­sel­lä tes­taus­mää­räl­lä ja ‑ajal­la huomattu.

        Aina­kin itse jään useam­mak­si vuo­dek­si odot­te­le­maan, ennen kuin otan koro­na­ro­kot­teen, mikä­li sel­lai­nen jos­kus vie­lä tulee. Onnek­si Suo­mes­sa riit­tää vapaa­eh­toi­sia koekaniineja. 

        THL:n Sikainfluens­sa­ro­ko­te nar­ko­lep­sial­la on tosi­aan hyvin muistissa.
        Vapaa­eh­toi­ses­ti en ota yhtään pika­ro­ko­tet­ta. Myös minä odo­tan muu­ta­man vuo­den havain­to­ja koro­na­ro­kot­teen sivu­vai­ku­tuk­sis­ta ja kat­so­taan asi­aa uudel­leen sen jälkeen.

      8. Minä Oy: THL:n Sikainfluens­sa­ro­ko­te nar­ko­lep­sial­la on tosi­aan hyvin muistissa.
        Vapaa­eh­toi­ses­ti en ota yhtään pika­ro­ko­tet­ta. Myös minä odo­tan muu­ta­man vuo­den havain­to­ja koro­na­ro­kot­teen sivu­vai­ku­tuk­sis­ta ja kat­so­taan asi­aa uudel­leen sen jälkeen.

        Äh.…. oire oli niin har­vi­nai­nen, että sen erot­ta­mi­nen nor­maa­lis­ti ilmaan­tu­vis­ta nar­ko­lep­siois­ta oli­si ollut liki mah­do­ton­ta. Ja vaik­ka sitä olis tes­tat­tu kuin­ka tuo vika ei oli­si tul­lut esiin kuin muu­ta­mis­sa maissa. 

        Eli vaik­ka kah­den vuo­den jäl­kee tuli­si roko­te jol­la ei ole mer­kit­tä­viä sivu­vai­ku­tuk­sia mas­sii­vi­sen roko­tus­kam­pa­jan jäl­keen vaik­ka­pa kii­nas­sa se ei vie­lä­kään tar­koi­ta että se olis vaa­ra­ton suo­mes­sa. Var­sin­kaan näin har­vi­nai­sia sivu­vai­ku­tuk­sia. Yksin­ker­tais­taen sul­la on 50–80% mah­dol­li­suus saa­da koro­na ja sit­ten pitää arpoa kuol­lei­suus ja sii­he lai­te­te­taa se 2 pro­mil­le jota mones­sa pai­kas­sa nyt on käy­tet­ty. Eli ris­ki­si kuol­la koro­naan non luok­ka 1/1000 (mie­luum­min yli) ja vaik­ka­pa tuol­lai­sel­la saman­lai­sel­la rokot­teel­la ris­ki saa­da nar­ko­lep­sia noin 1/1000 (mie­luum­min alle). Eli oikeas­tik­ko pidät 10 ker­tais­ta ris­kiä kuol­la ver­rat­tu­na mah­dol­li­ses­ti vaka­vaan sivuvaikutukseen?

      9. R. V.: Täl­löin ei kan­na­ta ker­toa, että roko­te – tai mikä tahan­sa lää­ke – on tur­val­li­nen, vaan ker­toa rehel­li­ses­ti ris­ki­ta­sois­ta. Sikainfluens­sa­ro­kot­teen kans­sa THL menet­ti luo­tet­ta­vuun­sa, kun väit­ti sitä tur­val­li­sek­si ja alkuun kiel­täy­tyi usko­mas­ta, että se aiheut­taa nar­ko­lep­si­aa. Vir­het­tä ei kan­na­ta tois­taa, vaan ker­toa rehel­li­ses­ti havai­tuis­ta sivu­vai­ku­tuk­sis­ta taa­juuk­si­neen ja lisäk­si arvio sii­tä, kuin­ka har­vi­nai­sia ris­ke­jä ei ole sen­het­ki­sel­lä tes­taus­mää­räl­lä ja ‑ajal­la huomattu.

        Aina­kin itse jään useam­mak­si vuo­dek­si odot­te­le­maan, ennen kuin otan koro­na­ro­kot­teen, mikä­li sel­lai­nen jos­kus vie­lä tulee. Onnek­si Suo­mes­sa riit­tää vapaa­eh­toi­sia koekaniineja. 

        Jätät­kö myös lii­ken­ne­vä­li­neet käyt­tä­mät­tä, kos­ka ne ovat niin vaa­ral­li­sia? Ris­ki louk­kaan­tua tai kuol­la tie­lii­ken­neon­net­to­muu­des­sa on vuo­si­ta­sol­la n. 95 / 100 000, eli yli 15x korkeampi.

        Lii­ken­ne­tur­va: “Vuon­na 2019 tapah­tui ennak­ko­tie­to­jen mukaan kaik­ki­aan 3 977 hen­ki­lö­va­hin­koon joh­ta­nut­ta tie­lii­ken­neon­net­to­muut­ta. Onnet­to­muuk­sis­sa kuo­li 205 ja louk­kaan­tui 4 987 ihmis­tä. Kuol­lei­ta oli 32 ja louk­kaan­tu­nei­ta 288 vähem­män kuin vuo­den 2018 vas­taa­va­na aikana”

        Lii­ken­ne­tur­va: “Vuon­na 2019 tapah­tui ennak­ko­tie­to­jen mukaan kaik­ki­aan 3 977 hen­ki­lö­va­hin­koon joh­ta­nut­ta tie­lii­ken­neon­net­to­muut­ta. Onnet­to­muuk­sis­sa kuo­li 205 ja louk­kaan­tui 4 987 ihmis­tä. Kuol­lei­ta oli 32 ja louk­kaan­tu­nei­ta 288 vähem­män kuin vuo­den 2018 vas­taa­va­na aikana”
        https://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/ajankohtaiset-tilastot

  5. ”Tar­vi­taan kän­nyk­kään asen­net­ta­va blue­toot­hiin perus­tu­va sovellus”

    Google ja Apple ilmoit­ti­vat joku päi­vä sit­ten toteut­ta­van­sa alus­to­jen kes­ken yhteen­so­pi­van ohjel­moin­ti­ra­ja­pin­nan trac­king-sovel­luk­sia var­ten ja myö­hem­min toi­min­to tulee käyt­tö­jär­jes­tel­mään upo­tet­tu­na. Rat­kai­su on juu­ri­kin Blue­tooth-koh­taa­mi­siin perus­tu­va ja tar­tun­nan saa­neen lähis­töl­lä parin vii­kon aika­na olleil­le voi­daan välit­tää ilmoi­tus hakeu­tua testeihin.

    NHS on jo teke­mäs­sä sovel­lus­ta tuon pohjalle.

    Jul­kais­tu­jen mää­ri­tys­ten mukaan jär­jes­tel­mä on ano­nyy­mi, enkä sitä epäi­le­kään sen perus­teel­la mitä jos­tain uuti­ses­ta luin. Ymmär­tääk­se­ni myös tie­to­tur­va- ja yksi­tyi­syys­asian­tun­ti­jat ovat näyt­tä­neet rat­kai­sul­le aina­kin varo­vai­ses­ti viher­tä­vää valoa.

    Epäi­le­mät­tä sala­liit­to­teo­ree­ti­kot suh­tau­tu­vat tähän nih­keäs­ti, mut­ta Applel­la ei ole mitään lii­ke­toi­min­nal­lis­ta motii­via kerä­tä täl­lais­ta dataa, kos­ka tasan 0% lii­ke­vaih­dos­ta tulee ”data­bis­nek­ses­tä”.

    Enkä ole niin kyy­ni­nen, että epäi­li­sin Googlen­kaan motii­ve­ja, vaik­ka heil­lä lii­ke­vaih­dos­ta yli 80% tulee koh­den­ne­tus­ta mai­non­nas­ta, joka edel­lyt­tää käyt­tä­jien tark­kaa tun­te­mis­ta. He saa­vat kyl­lä kerät­tyä, ja kerää­vät­kin, lii­ke­toi­min­nan kan­nal­ta val­ta­van pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­paa dataa jo nyt esi­mer­kik­si Google-hauis­ta ja sii­tä mitä sovel­luk­sia sinul­la on Android-puhelimessa.

    Val­tiol­lis­ten taho­jen mie­len­kiin­to täl­lai­sen jär­jes­tel­män vää­rin­käy­tön osal­ta on taas aivan eri kes­kus­te­lun aihe. Kuka on ollut kenen­kin kans­sa teke­mi­sis­sä voi olla tie­tyis­sä mais­sa hyvin­kin arvo­kas­ta tietoa…

    Molem­pien yri­tys­ten motii­vi on tie­tys­ti hyvin yksin­ker­tai­nen: saa­da ihmis­ten elä­mä palau­tu­maan nor­maa­lik­si mah­dol­li­sim­man nopeas­ti, kos­ka lii­ke­toi­min­ta kärsii.

    Ja tie­tys­ti ihmi­siä noi­den­kin yri­tys­ten joh­dos­sa on.

  6. Nos­tit esiin anti­bioot­ti­re­sis­tens­sin Ita­lian sika­lois­sa. Suo­mes­sa ruu­an­tuo­tan­to on kii­tet­tä­vän anti­bioot­ti­va­paa­ta. Mut­ta vaa­ra pii­lee toisaalla. 

    Koi­rien raa­ka­ruu­at ovat yleis­ty­neet hyvin nopeas­ti ja tut­ki­muk­sen mukaan yli 40 % sisäl­tää Suo­mes­sa MRSA bak­tee­ria. Näi­tä ruo­kia käsi­tel­lään usein keit­tiöis­sä ja lem­mik­ki­koi­ran anne­taan nuol­la ihmi­siä, myös lap­sia. Tähän pitäi­si puut­tua nopeasti! 

    https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/-/lemmikkien-raakaruoka-voi-sisaltaa-antibiooteille-vastustuskykyisia-bakteereja-keittiohygieniaan-on-syyta-kiinnittaa-huomiota

  7. It’s näen, että vaik­ka lau­ma­suo­ja oli­si tehok­kain ja “edul­li­sin” väli­ne on sii­hen siir­ty­mi­seen tau­ti lii­an tap­pa­va. Poliit­ti­ses­ti kukaan ei pys­ty otta­maan sitä vas­taan edes dik­ta­tuu­reis­sa. Eivät­kä ihmi­set enään mene ulos tar­tut­ta­ma itse­ään riit­tä­väs­ti, enne­kuin voi­daan tilan­ne tode­ta tur­val­li­sek­si. Ennus­tan, että lähes koko län­si­mais­ten osa siir­tyy Ete­lä-Korea mal­liin. Rajat ylit­tä­vät jou­tu­vat karan­tee­niin ja testaus/jäljitys toi­min­ta teh­dään niin tiu­kak­si, että yhteis­kun­ta voi avautua.

  8. Mul­ta voi men­nä näi­den loput­to­mien hidas­ta­mis- ja eris­tä­mis­toi­mien takia työ­paik­ka, koti ja per­he. Työ­paik­ka sik­si että loput­to­miin ei työ­nan­ta­ja kat­so 60-vuo­tias­ta jos jaet­ta­vaa alkaa olla niu­kas­ti. Koti sik­si että raho­jen ehtyes­sä ei pys­ty mak­sa­maan vai­vais­ta 25.000 lai­naa mitä jäl­jel­lä, hyvä jos edes säh­kö­las­kua ja per­heen lää­ke­me­no­ja, niin koko hom­ma menee vasa­ran alle. Ja per­he sik­si että yksi per­heen­jä­sen jo ennes­tään pahim­mas­sa ris­ki­ryh­mäs­sä, kär­sii keuh­ko­sai­rau­des­ta ja se on menoa jos käy­des­sä­ni lähi­kau­pas­sa tuon viruk­sen kotiin, ja vie­lä var­mem­min on menoa jos hänel­lä­kään ei ole kotia. Itse ehkä kyl­lä pär­jäi­sin uudes­sa maa­il­mas­sa työt­tö­mä­nä, per­heet­tö­mä­nä ja asunn­ot­to­ma­na mut­ta her­käs­sä iäs­sä ole­val­le lap­sel­lem­me jota ei van­hem­mat enää voi tukea eikä ole kotia, sii­tä voi­si tul­la helvetti. 

    Eli oikeas­taan mikään vaih­toeh­to ei ole hyvä.

  9. Vas­ta-aine­tut­ki­mus­ten herk­kyys ja spe­si­fi­syys vaan ovat niin heik­ko­ja, että vää­rät posi­tii­vi­set hei­laut­ta­vat yksi­lö­ta­sol­la hom­man ihan tur­hak­si. Väes­tö­ta­sol­la kun se tie­de­tään, voi­daan toki las­kea enem­män. Mut­ta nii­den mark­ki­noin­nis­ta “tes­taa onko sinul­la ollut korona”-tyyppisesti pitäi­si pidät­täy­tyä. Ei, vas­ta-aine­tes­tis­tä jos saat posi­tii­vi­sen vas­tauk­sen, se tar­koit­taa että sinul­la on saat­ta­nut olla koro­na, mut­ta toden­nä­köi­sem­min ei ole ollut. Jos nega­tii­vi­sen, sinul­la luul­ta­vas­ti ei ole ollut. Väes­tö­ta­sol­la esiin­ty­vyy­den pitäi­si olla ihan eri luok­kaa, jot­ta vas­ta-aine­tes­ti yksi­löl­le toimisi.

    1. THL:n vas­ta-aine­tes­ti on kak­si­vai­hei­nen. Ensin hal­pa seu­lon­ta­tes­ti ja sit­ten posi­tii­vi­sil­le tulok­sil­le uusi tar­kem­pi testi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        THL:n vas­ta-aine­tes­ti on kak­si­vai­hei­nen. Ensin hal­pa seu­lon­ta­tes­ti ja sit­ten posi­tii­vi­sil­le tulok­sil­le uusi tar­kem­pi testi.

        Juu mut­ta vää­ril­le nega­tii­vi­sil­le luon­nol­li­ses­ti ei teh­dä uusin­ta­tes­tiä. Ja se on täs­sä olen­nais­ta. Mitään hait­taa ei ole sii­tä, että jou­tuu vää­rän posi­tii­vi­sen tes­ti­tu­lok­sen perus­teel­la karan­tee­niin, mut­ta toi­sin päin kun tapah­tuu, jää “tes­tein tapah­tu­va tukah­dut­ta­mi­nen” var­mas­ti tekemättä. 

        Niin kuin on tain­nut­kin jää­dä tähän men­nes­sä kaikilta.

      2. Juu mut­ta vää­ril­le nega­tii­vi­sil­le luon­nol­li­ses­ti ei teh­dä uusin­ta­tes­tiä. Ja se on täs­sä olen­nais­ta. Mitään hait­taa ei ole sii­tä, että jou­tuu vää­rän posi­tii­vi­sen tes­ti­tu­lok­sen perus­teel­la karan­tee­niin, mut­ta toi­sin päin kun tapah­tuu, jää ”tes­tein tapah­tu­va tukah­dut­ta­mi­nen” var­mas­ti tekemättä. 

        Nyt ymmär­sit vää­rin. Posi­ti­vi­nen tarj­koit­taa täs­sä tyapauk­ses­sa, että on sai­ras­ta­nut tau­din ja on siis immuuni.
        Vää­rä nega­tii­vi­nen tar­koit­taa, että jou­tuu puysyt­te­le­mään pois­sa jul­ki­sil­ta pai­koil­tya, vbaik­ka ei voi saa­da enää tartuntaa.

  10. Ruot­sis­sa ei edel­leen­kään ole ollut lais­sez fai­re ‑stra­te­gi­aa mis­sään vai­hees­sa vaik­ka media näin kovas­ti väit­tää, vaan miti­gaa­tio sii­tä läh­tien kun mer­kit­se­vää dataa on saa­tu. Ensim­mäis­ten rajoi­tus­ten tul­les­sa voi­maan 11.3 tapauk­sia oli vas­ta 500, mut­ta ne oli­vat mel­kein nelin­ker­tais­tu­neet vii­mei­sen vii­den päi­vän aika­na, joten tun­tuu mah­dot­to­mal­ta aja­tel­la että tuos­sa tilan­tees­sa kukaan teki­si pää­tös­tä olla teke­mät­tä mitään.

    - 11.3 yli 500 hen­gen kokoon­tu­mi­set kiel­le­tään, karens­si­päi­vä poistetaan
    — 13.3 lää­kä­rin­to­dis­tus tar­vi­taan vas­ta 14 päi­vän poissaoloon
    — 17.3 kes­kias­teen ja yli­opis­to­ta­son ope­tus muu­te­taan etäopetukseksi
    — 24.3 muu kuin pöy­tiin­tar­joi­lu (esim buf­fe­tit) kiel­le­tään ravintoloissa
    — 27.3 yli 50 hen­gen kokoon­tu­mi­set kielletään
    — 1.4 vie­rai­lut van­hain­ko­tei­hin kiel­le­tään (ehdot­to­mas­ti), aikai­sem­min kiel­to­ja oli vain kuntatasolla

    Ver­tai­lun vuok­si, suo­mes­sa AVIt kiel­si­vät yli 500 hen­gen kokoon­tu­mi­set 13.3 alkaen, etä­ope­tuk­seen siir­ryt­tiin kaik­kial­la 18.3.

    1. spot­tu:
      Ruot­sis­sa ei edel­leen­kään ole ollut lais­sez fai­re ‑stra­te­gi­aa mis­sään vai­hees­sa vaik­ka media näin kovas­ti väit­tää, vaan miti­gaa­tio sii­tä läh­tien kun mer­kit­se­vää dataa on saa­tu. Ensim­mäis­ten rajoi­tus­ten tul­les­sa voi­maan 11.3 tapauk­sia oli vas­ta 500, mut­ta ne oli­vat mel­kein nelin­ker­tais­tu­neet vii­mei­sen vii­den päi­vän aika­na, joten tun­tuu mah­dot­to­mal­ta aja­tel­la että tuos­sa tilan­tees­sa kukaan teki­si pää­tös­tä olla teke­mät­tä mitään.

      – 11.3 yli 500 hen­gen kokoon­tu­mi­set kiel­le­tään, karens­si­päi­vä poistetaan
      – 13.3 lää­kä­rin­to­dis­tus tar­vi­taan vas­ta 14 päi­vän poissaoloon
      – 17.3 kes­kias­teen ja yli­opis­to­ta­son ope­tus muu­te­taan etäopetukseksi
      – 24.3 muu kuin pöy­tiin­tar­joi­lu (esim buf­fe­tit) kiel­le­tään ravintoloissa
      – 27.3 yli 50 hen­gen kokoon­tu­mi­set kielletään
      – 1.4 vie­rai­lut van­hain­ko­tei­hin kiel­le­tään (ehdot­to­mas­ti), aikai­sem­min kiel­to­ja oli vain kuntatasolla

      Ver­tai­lun vuok­si, suo­mes­sa AVIt kiel­si­vät yli 500 hen­gen kokoon­tu­mi­set 13.3 alkaen, etä­ope­tuk­seen siir­ryt­tiin kaik­kial­la 18.3.

      Kyl­lä­hän arki Ruot­sis­sa nyt on ihan eri­lais­ta kuin Suo­mes­sa. Lai­naus yhden suo­si­tuim­man ja suu­rim­man uimala/kylpylän sivuil­ta tänään: Vår bad­verk­sam­het med sim­hall, även­tyrs­bad, relax och övri­ga bas­sän­ger är öppen som vanligt.

      Itse siis kan­na­tan Ruot­sin mal­lia, kos­ka Suo­men mal­lin talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen hin­ta on lii­an suu­ri ihan jokai­sel­le maal­le. Kan­nat­taa kat­soa 90-luvun laman jäl­kei­sä itse­mur­ha­ti­las­to­ja, köy­hyyt­tä ja hukat­tu­ja nuo­ria. Nii­den perus­teel­la voi­daan var­muu­del­la sanoa, että Ruot­si tulee täs­tä krii­sis­tä ulos ehjem­pä­nä yhteis­kun­tan­ta kuin Suomi.

      1. Minä Oy: Kyl­lä­hän arki Ruot­sis­sa nyt on ihan eri­lais­ta kuin Suomessa.

        Joka osoit­taa että teho­kas hidas­ta­mi­nen voi­daan teh­dä koh­tuul­li­sen vähäi­sil­lä vai­ku­tuk­sil­la yhteis­kun­taan ja kan­sa­lais­ten hen­ki­seen hyvin­voin­tiin, ja samal­la säi­lyt­tää optio dras­ti­sem­piin toi­men­pi­tei­siin jos alkaa näyt­tää huo­nol­ta. Tämä tie on Suo­mes­sa­kin edel­leen mah­dol­li­nen, mut­ta väes­tön kas­va­va tais­te­lu­vä­sy­mys tekee sen päi­vä päi­väl­tä hankalammaksi.

      2. Minä Oy: Kyl­lä­hän arki Ruot­sis­sa nyt on ihan eri­lais­ta kuin Suo­mes­sa. Lai­naus yhden suo­si­tuim­man ja suu­rim­man uimala/kylpylän sivuil­ta tänään: Vår bad­verk­sam­het med sim­hall, även­tyrs­bad, relax och övri­ga bas­sän­ger är öppen som vanligt.

        Itse siis kan­na­tan Ruot­sin mal­lia, kos­ka Suo­men mal­lin talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen hin­ta on lii­an suu­ri ihan jokai­sel­le maal­le. Kan­nat­taa kat­soa 90-luvun laman jäl­kei­sä itse­mur­ha­ti­las­to­ja, köy­hyyt­tä ja hukat­tu­ja nuo­ria. Nii­den perus­teel­la voi­daan var­muu­del­la sanoa, että Ruot­si tulee täs­tä krii­sis­tä ulos ehjem­pä­nä yhteis­kun­tan­ta kuin Suomi.

        Kii­tos mie­li­pi­tees­tä­si. Sii­tä huo­li­mat­ta voit var­muu­del­la sanoa jotain ehkä 2021 alkaen. Epäi­len, että var­muu­del­la et sil­loin­kaan. Tänään et voi var­muu­del­la sanoa mitään. Aina­kaan tuol­la perusteella. 

        Sivis­tys­val­tion val­tio­joh­don teh­tä­vä on suo­jel­la sen edus­ta­man yhteis­kun­nan jäse­niä. Sitä voi teh­dä rajoi­tuk­sil­la tai rajoi­tuk­sit­ta. Ruot­sin koro­na­stra­te­gian rakas­te­lu on yhtä kes­tä­väl­lä poh­jal­la kuin arvail­la etu­kä­teen, että yhteis­kun­ta oli­si ehjem­pi, jos se pitäi­si heik­ko­jen­sa puol­ta hädän het­kel­lä eikä pai­na kaa­sua darwi­nis­min ehdoil­la. Ruot­sa­lai­set eivät tänään tie­dä ole­van­sa oikeas­sa. Ruot­sa­lai­set usko­vat ole­van­sa oikeas­sa. Huo­men­na asia voi muut­tua var­muu­dek­si, mut­ta tie­tä­mi­sen jäl­ki­vii­sas­te­luun oikeut­ta­vaa hin­taa on vai­kea arvot­taa, kun saman vaa’an kup­pei­hin lai­te­taan sete­li­tuk­ko, muka­vuu­den­ha­lu, oikeas­sao­le­mi­sen sie­tä­mä­tön keveys ja mummi.

        Asian­tun­ti­juus muo­dos­tuu vas­ta las­keu­tu­van pölyn tui­jot­ta­mi­sel­la, jos sil­loin­kaan. Vas­ta sit­ten tie­däm­me var­muu­del­la olem­me­ko val­tio­na talou­del­li­ses­sa ja/tai hen­ki­ses­sä kon­kurs­sis­sa, tai emme.

  11. Lau­ma­suo­jan voi unoh­taa. Pian saa­daan lisää tie­toa, mut­ta vai­kut­tai­si, ettei viruk­seen sai­ras­tu­nei­ta oireet­to­mia todel­li­suu­des­sa ole miten­kään suu­ria mää­riä. Virus aiheut­taa ras­kaat oireet ja van­hat sekä hei­kot se lopuk­si tap­paa. Suo­mes­sa täl­lä het­kel­lä tar­tun­nat ovat vie­lä pro­mil­le­ta­soa koko väes­tös­tä. Lau­ma­suo­ja-aja­tuk­se­na­kin edel­lyt­täi­si 100-ker­tais­ta sai­ras­tu­nei­den mää­rää. Sii­tä ei sel­vit­täi­si, mitenkään.

    Eli Ete­lä-Korean tie on mei­dän­kin tiem­me. Etsim­me sai­ras­tu­neet, jäl­ji­täm­me kon­tak­tit ja sovel­lam­me karan­tee­nia. Euroop­pa ete­nee täs­sä val­tio ker­ral­laan, ja luo­tet­ta­vien mai­den välis­tä lii­ken­net­tä voi hil­jal­leen ava­ta. Glo­baa­lis­ti rajat pysy­vät kiin­ni, ja men­nään Ete­lä-Korean mal­lil­la. Jos halu­aa Suo­meen tai myö­hem­min EU-alu­eel­le, pitää olla omal­la kus­tan­nuk­sel­la 2 viik­koa karan­tee­nis­sa tai osoit­taa ole­van­sa immuu­ni sai­rau­del­le. Täl­lä men­nään rokot­teen val­mis­tu­mi­seen asti, ja vie­lä 1–2 vuot­ta sii­tä eteenpäin.

    1. THL:n lon­kal­ta ammut­tuun arvio 20 – 30 ker­tai­ses­ta todel­li­ses­ta tar­tun­to­jen mää­räs­tä ei ymmär­tääk­se­ni perus­tu­nut mihin­kään dataan. Siten sitä ei kan­nat­tai­si kovin pon­nek­kaas­ti tuo­da esiin.

      Yhden par­hais­ta ja luo­tet­ta­vim­mis­ta data­pis­teis­tä antaa edel­leen Dia­mond Princess, jos­sa oli 712 havait­tua tar­tun­nan saa­nut­ta. He oli­vat hyteis­sään karan­tee­nis­sa hyvin pit­kään ris­tei­lyl­lä, joten tuo voi olla hyvin lähel­lä oike­aa tar­tun­nan saa­nei­den mää­rää. He sai­vat mai­hin pääs­ty­ään erin­omais­ta hoi­toa, jos­ta brit­ti­läi­nen paris­kun­ta on rapor­toi­nut you­tu­bes­sa. Tois­tai­sek­si kuol­lei­ta on 12 kpl ja tilan­ne on edel­leen pääl­lä mel­koi­sel­la jou­kol­la. Tämä antaa dataa sii­hen­kin, kuin­ka pit­kään sai­raa­las­sa pahim­mil­laan ollaan. Mat­kus­ta­jien ikä­ja­kau­ma oli tie­ten­kin mel­ko kor­kea, mut­ta aluk­sel­la oli run­saas­ti nuor­ta hen­ki­lö­kun­taa. Toi­vot­ta­vas­ti heis­tä saa­daan vie­lä tar­kem­paa ana­lyy­siä jos­sain vai­hees­sa, kos­ka tapaus on niin arvokas.

      Täs­sä pahas­ti van­hen­tu­nut­ta tie­toa ris­tei­lyn osallistujista:

      https://wattsupwiththat.com/2020/03/16/diamond-princess-mysteries/

    2. Niin kii­na­lai­nen, islan­ti­lai­nen, sak­sa­lai­nen kuin ita­lia­lai­nen data kie­lii, että vähin­tään 2/3 on oireet­to­mia. Minus­ta se ossus on hyvibn suuri.

  12. Olet kier­rel­lyt asian ympä­ril­lä aiem­min, mut­ta et ole mie­les­tä­ni suo­raan otta­nut kan­taa sii­hen, kuin­ka hyvin kuol­lei­suut­ta selit­tää se, onko ter­vey­den­huol­to­jär­jel­män kan­to­ky­ky yli­tet­ty vai ei (pahoit­te­lut jos olen vää­räs­sä). Jos nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa esi­mer­kik­si noin 5 % tar­vit­see sai­raa­la­hoi­toa ja 0,5 % kuo­lee sii­tä huo­li­mat­ta, jos sai­raa­la­paik­ko­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole, alkaa kuol­lei­suus nous­ta nopeas­ti. “Antaa men­nä” ske­naa­rios­sa kuol­lei­suus voi­si siis hyvin olla esi­mer­kik­si 4 %. Ymmär­tääk­se­ni tätä koko­luok­kaa ole­via luku­ja onkin näh­ty pahim­mil­la alueil­la. Olen samaa miel­tä kans­sa­si, että “sääs­tö­liek­ki” on huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta paras ja hidas­ta­mi­nen huo­noin, joten ei sii­nä mitään. Laa­duk­kaa­seen ana­lyy­siin toi­voi­sin kui­ten­kin vähin­tään tämän asian käsit­te­lyä, en nimit­täin usko että Ita­lian Suo­mes­ta poik­kea­via kuol­lei­suus­lu­ku­ja seli­te­tään ihan vaan oliiviöljyllä.

    1. Juko:
      Olet kier­rel­lyt asian ympä­ril­lä aiem­min, mut­ta et ole mie­les­tä­ni suo­raan otta­nut kan­taa sii­hen, kuin­ka hyvin kuol­lei­suut­ta selit­tää se, onko ter­vey­den­huol­to­jär­jel­män kan­to­ky­ky yli­tet­ty vai ei (pahoit­te­lut jos olen vää­räs­sä). Jos nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa esi­mer­kik­si noin 5 % tar­vit­see sai­raa­la­hoi­toa ja 0,5 % kuo­lee sii­tä huo­li­mat­ta, jos sai­raa­la­paik­ko­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole, alkaa kuol­lei­suus nous­ta nopeas­ti. ”Antaa men­nä” ske­naa­rios­sa kuol­lei­suus voi­si siis hyvin olla esi­mer­kik­si 4 %. Ymmär­tääk­se­ni tätä koko­luok­kaa ole­via luku­ja onkin näh­ty pahim­mil­la alueil­la. Olen samaa miel­tä kans­sa­si, että ”sääs­tö­liek­ki” on huo­nois­ta vaih­toeh­dois­ta paras ja hidas­ta­mi­nen huo­noin, joten ei sii­nä mitään. Laa­duk­kaa­seen ana­lyy­siin toi­voi­sin kui­ten­kin vähin­tään tämän asian käsit­te­lyä, en nimit­täin usko että Ita­lian Suo­mes­ta poik­kea­via kuol­lei­suus­lu­ku­ja seli­te­tään ihan vaan oliiviöljyllä.

      Olen samaa miel­tä, että tämä on ihan kes­kei­nen asia jota ei voi sivuut­taa, ja olen vii­me viik­ko­jen aika­na nos­ta­nut tämän asian esil­le useam­paan ottee­seen tääl­lä ja twit­te­ris­sä. Edel­leen toi­von, että Osmo tar­jo­aa tähän jotain kommenttia.

      1. xkcd: Olen samaa miel­tä, että tämä on ihan kes­kei­nen asia jota ei voi sivuut­taa, ja olen vii­me viik­ko­jen aika­na nos­ta­nut tämän asian esil­le useam­paan ottee­seen tääl­lä ja twit­te­ris­sä. Edel­leen toi­von, että Osmo tar­jo­aa tähän jotain kommenttia.

        Ita­lian poik­kea­vat kuol­lei­suus luvut selit­ty­vät par­hai­ten sil­lä, että siel­lä ylei­ses­ti asuu samas­sa talou­des­sa useam­man suku­pol­ven ihmisiä.

        Toi­sin kuin esi­mer­kik­si Poh­jois­mais­sa tai Saksassa.

    2. Nime­no­maan.

      Soi­nin­vaa­ra ei myös­kään mai­nit­se sitä, että ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män romah­ta­mis­ti­las­sa alkaa tul­la lisää kuol­lei­ta kai­kis­ta syis­tä, ei vain koro­na­vi­ruk­sen takia. Jon­kun uuti­sen mukaan Poh­jois-Ita­lias­sa oli jos­sain vai­hees­sa sel­lai­nen tilan­ne, että ambu­lans­sin tule­mi­nen kes­ti kau­pun­kia­lu­eel­la seit­se­män tun­tia. Sen jäl­keen sydän­koh­tauk­sen saa­nut tai auto-onnet­to­muu­teen jou­tu­nut ei vält­tä­mät­tä enää ambu­lans­sia tar­vit­se­kaan. Puhu­mat­ta­kaan sit­ten vähem­män dra­maat­ti­sis­ta tilan­teis­ta, jos­sa sai­raat vält­tä­vät sai­raa­loi­ta, kun tie­tä­vät, että siel­lä on koro­na­kaa­os. Tätä­hän on jo havait­tu Suo­mes­sa­kin jon­kin ver­ran, vaik­ka sai­raa­lat toi­mi­vat hyvin. Medias­sa näkyy pelk­kää koro­naa, mis­tä jot­kut tule­vat sii­hen tulok­seen, että sai­raa­laan ei toh­di men­nä, vaik­ka todel­li­nen tar­ve olisi.

  13. Kun kysyt tuos­ta sika­loi­den anti­bioot­ti­käy­tän­nös­tä Suo­mes­sa, niin kyl­lä nii­tä käy­te­tään jon­kin ver­ran. Sioil­la esiin­tyy joi­ta­kin vaka­via bak­tee­ri­tau­te­ja (kuten esi­mer­kik­si sika­ruusu ja ema­koi­den MMA), joi­den hoi­toon nii­tä todel­la tar­vi­taan. Onhan nii­tä hoi­det­ta­via tau­te­ja mui­ta­kin, kuten por­sai­den suo­lis­to­tu­leh­duk­set ja hen­gi­tys­tiein­fek­tiot. Mut­ta tääl­lä Euroop­pa­lai­ses­ta käy­tän­nös­tä poi­ke­ten eläi­met hoi­de­taan pää­asias­sa yksi­löi­nä, eikä niin, että lää­ki­tys anne­taan rehus­sa tai juo­ma­ve­des­sä koko ryh­mäl­le. Anti­bioot­tien käyt­tö sika­lois­sa on vähen­ty­nyt 2010-luvul­la n 20% ver­rat­tu­na vuo­si­kym­me­nen alun tilan­tee­seen, ja suun­ta on edel­leen las­ke­va. Tääl­lä ei käy­te­tä sika­lois­sa lain­kaan esi­mer­kik­si resis­tens­sin kehit­ty­mi­sen kan­nal­ta ongel­mal­li­sia 3. pol­ven kefalosporiineja.

  14. Kat­so vähän kah­ta hyvää artik­ke­lia, joka valot­taa, että mik­si näis­sä mais­sa on onnis­tut­tu ja syy löy­tyy omat koke­muk­set aikai­sem­mis­ta krii­seis­tä. Tämän krii­sin jäl­keen onkin hyvä pitää oma­va­rai­suut­ta suu­rem­pa­na arvo­na kuin pitää ne kriit­ti­set osat jos­sain ulkomailla.

    https://ulkopolitist.fi/2020/03/31/koronavirus-ita-aasiassa-osa-i-taiwan-ja-demokraattisen-pandemiantorjunnan-lyhyt-oppimaara/

    https://ulkopolitist.fi/2020/04/09/koronavirus-ita-aasiassa-osa-ii-testaa-ja-taltuta-etela-korean-taistelua-koronavirusta-vastaan-ihailevat-kaikki-mutta-harva-on-seurannut-perassa/

  15. itse tai­dan olla hidas­ta­mi­sen lin­jal­la, tosin ehkä jos­sain ruot­sin ja suo­men väli­muo­dos­sa. jos­sain vai­hees­sa on avat­ta­va talout­ta enem­män­kin mut­ta eräil­lä ihmi­sil­lä on tosin oikeus olla saa­mat­ta koronaa.

    en kui­ten­kaan usko tuo­hon ete­lä-korean lin­jaan. tai siis voi toi­mia jos teh­täi­siin glo­baa­lis­ti kaik­kial­la suur-kont­rol­lil­la. mut­ta jos yksi­kin alue aina lipe­ää niin jos­tain se koro­na pul­kah­taa esiin. hidas­ta­mi­nen voi olla motii­vi mut­ta täys­py­säy­tyk­seen en jak­sa uskoa, se vaan lyk­kää ongelmaa.

    näyt­tää sil­tä että lau­ma­suo­ja tai immu­ni­teet­ti on pit­käl­lä välil­lä ainoa tie.

    myös tuo äly­pu­he­lin sovel­lus arve­lut­taa. on ole­mas­sa puhe­li­mia jois­sa ei ole blue­tooth omi­nai­suut­ta ja jois­sa­kin puh­li­mis­sa ei toi­mi blue­tooth (aju­rit, ym?). kun on luot­ta­mus äly­luu­rei­hin jo men­nyt niin en edes aina pidä luu­ria muka­na enää. pitää­kö se sovel­lus asen­taa apple store:n tai google play:n kaut­ta, koro­na­tie­dot voi ehkä kuu­lua val­tio­val­lal­le mut­ta mel­kein kaik­ki on sitä miel­tä tus­kin kuu­luu yksi­tyi­sil­le fir­moil­le, esim google ja apple. miten tämän sovel­luk­sen saa asen­net­tua ilman google-tiliä tai vas­taa­via. minun androis­sa ei ole google-tiliä.

  16. Kant­sii googla­ta when coro­na vacci­ne rea­dy. On mah­dol­lis­ta, että ris­ki­ryh­miä, esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­jia, alet­tai­siin rokot­taa hei­nä­kuus­sa. Mas­soil­le jaet­ta­va roko­te voi olla val­mis vuo­den pääs­tä mut­ta mis­tä las­kien? Tätä 12–18 kuu­kaut­ta on ennus­tet­tu mie­les­tä­ni jo pari kuu­kaut­ta. Mas­sa­ro­ko­tuk­set voi­si­vat siis ehkä alkaa jos­kus vajaan vuo­den pääs­tä. Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon, että ennus­tuk­sia teh­dään aiem­pien koke­mus­ten perus­teel­la. Nyt on kui­ten­kin edet­ty ihan eri vauh­tia kuin aiem­min. Tes­tauk­ses­sa aio­taan luul­ta­vas­ti käyt­tää eri­lai­sia hätä­ti­la­kei­no­ja, esi­mer­kik­si altistustestejä.

    Toki roko­te voi tul­la vas­ta ensi vuo­den kesä­nä tai jopa syk­sy­nä — tai ehkä sitä ei saa­da kos­kaan aikaiseksi. 

    Ehkä on ihan jär­ke­vää kat­soa, mis­sä rokot­teen osal­ta men­nään ensi syk­sy­nä. Jos kaik­ki — tes­taus. val­mis­tus ja jake­lu — näyt­tää mene­vät jou­tui­sas­ti, Korean mal­li on ainoa jär­ke­vä tapa hoi­taa hom­ma. Jos taas mitään ei saa­da aikai­sek­si, on poh­dit­ta­va nope­aa mut­ta hal­lit­tua leviämistä.

    Jos sit­ten ei löy­de­tä parannuskeinoa.

  17. Esi­merk­ki­las­kel­mis­sa kuol­lei­suu­des­ta Suo­mes­sa kan­nat­tai­si ottaa huo­mioon kes­ki­mää­räi­nen vii­ve tar­tun­nas­ta kuo­le­maan. Ilmei­ses­ti tuo vii­ve on vähin­tään kah­den vii­kon luok­kaa, joten tämän het­ken 60 kuol­lut­ta kan­nat­taa var­maan­kin ver­ra­ta kah­den vii­kon takai­seen rapor­toi­tuun tar­tun­ta­mää­rään (.1350) eikä tämän­het­ki­seen rapor­toi­tuun tartuntamäärään.

  18. Ei sato­jen tuhan­sien suu­ruis­ta ris­ki­ryh­mää voi eris­tää parik­si vuo­dek­si. Pitää eris­tää vain tau­din kan­ta­jat, muu­ta­ma kym­me­nen hen­keä ker­ral­laan, ja hei­dät­kin vain parik­si vii­kok­si. Lock dow­nis­ta pitää pääs­tä eroon asap auto­maa­tiol­la, sof­tal­la, seu­ran­nal­la ja tar­tut­ta­jien eris­tä­mi­sel­lä. Kat­ta­vuu­te­na kaik­ki joil­la on äly­kän­nyk­kä riit­tää enem­män kuin hyvin. Ja 99,99% voi jat­kaa nor­maa­lia elämää.

    1. Pitää eris­tää vain tau­din kan­ta­jat, muu­ta­ma kym­me­nen hen­keä ker­ral­laan, ja hei­dät­kin vain parik­si viikoksi.

      Miten tun­nis­tat oireet­to­man tau­din kantajan?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten tun­nis­tat oireet­to­man tau­din kantajan?

        Ihan klas­si­ses­ti tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­ji­tyk­sen avul­la, mut­ta moder­nia tek­no­lo­gi­aa hyö­dyn­täen. Kun infek­tioi­den taso on tar­peek­si mata­lal­la, lähes kaik­ki tar­tun­nan läh­teet voi­daan jäl­jit­tää ja tar­tun­noil­le mer­kit­tä­väl­lä taval­la altis­tu­neet (per­heen­jä­se­net, samas­sa tilas­sa työs­ken­nel­leet, bus­sis­sa vie­res­sä istu­nut) lai­te­taan karan­tee­niin ja testataan.

    2. Par­hai­ten koro­nas­ta näyt­tä­vät sel­vin­neet maat jois­sa natio­nal IQ on luok­kaa 105: EKo­rea, Taiwan, Hong­kong, Sin­ga­po­re, Japa­ni, Kii­na. Sat­tu­maa? Herd immu­ni­til­la voi tar­koit­taa myös, että R saa­daan alle < 1, vaik­ka vain ajoi­tel­len. Se voi­daan saa­da niin kuten EKo­rea teki. He pys­ty­vät sen saa­maan uudes­taan näin vaik­ka kuin­ka mon­ta aal­toa tuli­si. Nyt siis n +25 casea päi­väs­sä. Total case mää­rä lab conf puo­let ita­lian kuol­lei­den mää­räs­tä, Ita­lian IQ n 96. Toki Ita­lia väes­tö van­haa niin kuin Suo­mes­sa. Jos halu­taan väes­tö­poh­jai­nen lau­ma­suo­ja mel­ko täy­del­li­se­nä ilman kon­tak­ti­ra­joi­tuk­sia tai jäl­ji­tys­tä, Sak­san IFR 0.37%, saa­tai­siin meil­lä yli 9000 kuol­lut­ta. Tätä siis halua­vat nämä lau­ma­suo­jaih­mi­set. EKo­reas­sa on 56 mil­joo­naa ihmis­tä ja rei­lu 10 000 casea. Vaik­ka todel­li­nen mää­rä oli­si 1 mil­joo­na, ei ns klas­si­nen luo­ma­suo­ja ole kum­moi­nen­kaan eikä heil­lä tule ole­maan­kaan veik­kaan. Vaik­ka roko­tuk­seen meni­si vuo­si, niin tehoa­via lää­ke­hoi­to­ja voi tul­la pikem­min, jol­loin voi­daan sääs­tää ihmishenkiä. 

      Blue­tooth peräi­nen vapaa­eh­toi­nen mobi­le app kai­kil­le kuten Eko­reas­sa. Se toi­mii myös sisä­ti­lois­sa ja mit­taa rela­tii­vis­ta etäi­syyt­tä. Ja lisää tes­te­jä ja mas­kit. Asymp­to­maat­ti­set casien mää­rä , muka­na pre­symp­to­maat­ti­set, niin suu­ri, että trans­mis­sion kuriin saa­mi­nen vaa­tii mas­kien laa­jaa käyt­töä. Tätä teke­vät aasia­lai­set, joil­la epi­de­mia parem­min hal­lin­nas­sa . Jo pel­käs­tään mas­keil­lam käsien­pe­sul­la ja kon­tak­tien auto­maat­ti­sel­la jäl­ji­tyä­mi­sel­lä sius on mah­dol­lis­ta saa­da R <1.

  19. Yksi vaih­toeh­to immuu­nin väes­tön lisää­mi­sel­le oli­si tar­koi­tuk­sel­la tar­tut­taa vapaa­eh­toi­sia. Täs­tä käy­te­tään englan­nik­si ter­miä “vario­la­tion”. En tie­dä, onko sil­le jotain suo­men­kie­lis­tä vastinetta.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Variolation

    1. Ossi Sare­so­ja:
      Yksi vaih­toeh­to immuu­nin väes­tön lisää­mi­sel­le oli­si tar­koi­tuk­sel­la tar­tut­taa vapaa­eh­toi­sia. Täs­tä käy­te­tään englan­nik­si ter­miä ”vario­la­tion”. En tie­dä, onko sil­le jotain suo­men­kie­lis­tä vastinetta.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Variolation

      Minä oli­sin heti vapaa­eh­toi­nen , sel­viäi­sin sii­tä tai en. Kun kär­sin aller­gia­oi­reis­ta mel­kein vuo­den niin jou­tuu ole­maan var­pai­sil­laan kun liik­kuu pakol­li­set kuviot. Ja tähän samaan vie­lä van­hus­ten kyt­tää­mi­nen onko ne kau­pun­gil­la. Miks pitää suo­jel­la hei­tä jos ovat itse val­mii­ta otta­maan ris­kin. Onko toi elo jos­sain pie­nes­sä yksiös­sä yksin miet­ti­mäs­sä muka­vaa kun ei uskal­la edes perus­sai­rauk­si­aan läh­teä hoi­dat­ta­maan. Kuin­ka moni tei­laa jo itsensä.

  20. OS: “Suo­mes­sa rekis­te­röi­dään vii­kos­sa noin tuhat tar­tun­taa. Lau­maim­mu­ni­teet­tiin tar­vi­taan noin kol­me­mil­joo­naa tar­tun­taa. Todel­li­suu­des­sa tar­tun­to­ja on pal­jon enem­män kuin tuhat, kos­ka lie­vä­oi­rei­sia ja oireet­to­mia ei tes­ta­ta. Arva­taan siis, että tar­tun­to­ja on vii­kos­sa 10 000. Kes­täi­si siis 300 viik­koa eli kuusi vuot­ta, ennen kuin epi­de­mia pysäh­tyy ja rajoi­tuk­set voi­daan pur­kaa. Kaik­ki nämä mää­rät ovat arvai­lua ennen kuin vas­ta-aine­tes­tit pal­jas­ta­vat tar­tun­nan saa­nei­den määrän.”

    Lupaa­vas­ti sama lop­pu­tu­los kuin omas­sa las­kel­mas­sa­ni: 6 vuotta. 

    https://www.soininvaara.fi/2020/03/29/elaman-arvo/
    Kom­ment­ti 1.4.2020 22:37

  21. Se, että hen­gi­tys­ko­nee­seen jou­tu­neis­ta kuo­lee 2/3 ei ole niin huo­no uuti­nen kuin kuvit­te­let. Lähes kaik­ki kuo­le­vat jou­tu­vat hen­gi­tys­ko­nee­seen aina­kin het­kek­si ennen kuo­le­maa jos sel­lai­nen on käy­tet­tä­vis­sä. Pitää esit­tää toi­sen­lai­nen kysy­mys: kuin­ka moni hen­gi­tys­ko­net­ta tar­vin­nut ja sai­rau­des­ta toi­pu­nut oli­si sel­vin­nyt hen­gis­sä ilman konet­ta? Olen nähyt arvion että luku on noin 50% tai alle sen. Eli jos hen­gi­tys­ko­nei­den mää­rän ker­too 0.5:llä saa sel­vil­le kuin­ka mon­ta hen­keä sääs­tyy per kes­ki­mää­räi­nen hen­gi­tys­ko­nes­sa vie­tet­ty aika. 

    Ete­lä Korean mal­lis­sa ensin pitää epi­de­mia saa­da kuriin, sen jäl­keen jäl­ji­te­tään ja pis­te­tään karan­tee­niin jokai­nen sarias­tu­nut ja jäl­ji­te­tään kaik­ki sai­ras­tu­nei­den kans­sa kon­tak­tis­sa olleet ja pis­te­tään karan­tee­niin. Täs­tä on hie­man lisä­kus­tan­nuk­sia yhteis­kun­nal­le, mut­ta kyl­lä sen avul­la voi­daan pitää tau­ti kuris­sa vaik­ka kuin­ka pitä­kään tai jopa saa­da tau­ti koko­naan katoa­maan jos rajan ylit­tä­neil­le on karan­tee­ni. Nämä uudet puhe­lin­so­vel­luk­set voi­vat huo­mat­ta­vas­ti aut­taa. Lisäk­si maa­han­tu­li­jat pitäi­si tes­ta­ta läh­tö­mas­sa ja tulos olla sel­vil­lä ennen kuin saa­vat luvan astua len­to­ko­nee­seen, lai­vaan tai ylit­tää rajan. 

    Talous­tie­teen Nobe­lis­ti Paul Romer on teh­nyt simu­loin­te­ja ja teh­nyt ehdo­tuk­sen tau­din tal­tut­ta­mi­sek­si Yhdys­val­lois­sa. Simu­la­ting Covid-19: Part 1, Simu­la­ting Covid-19: Part 2, Even A Bad Test Can Help Gui­de the Deci­sion to Iso­la­te: Covid Simu­la­tions Part 3

  22. Talou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten osal­ta tilan­ne näyt­tää huo­nol­ta. Vaik­ka kaik­ki lain aset­ta­mat rajoi­tuk­set puret­tai­siin heti, uskon että pel­ko tar­tun­nas­ta pitää ihmi­set varo­vai­si­na niin kau­an että käy­tös­sä on roko­te tai teho­kas lää­ke. Kokoon­tu­mi­sia väl­tel­täi­siin. Suo­men talou­des­sa vien­nil­lä on iso roo­li, vaik­ka meil­lä teh­taat pyö­ri­si­vät täy­sil­lä, monis­sa vien­ti­mais­sa kysyn­tä on var­mas­ti jäis­sä. Kon­kurs­se­ja ja työt­tö­myyt­tä tul­laan näke­mään paljon.

    Varo­vas­ti arvioi­tu­na Suo­mi tar­vit­see 20 mil­jar­dia lisää vel­kaa koro­na­krii­sin takia. Ensi vuon­na on suun­ni­tel­tu teh­tä­väk­si pää­tös hävit­tä­jä­han­kin­nas­ta, sen kus­tan­nusar­vio on 10 mil­jar­dia. Saa näh­dä har­ki­taan­ko sitä vie­lä uudel­leen, val­tion talous menee muu­ten­kin hyvin tiukalle.

    1. Maa­lais­vih­reä:
      Talou­del­lis­ten vai­ku­tus­ten osal­ta tilan­ne näyt­tää huo­nol­ta. Vaik­ka kaik­ki lain aset­ta­mat rajoi­tuk­set puret­tai­siin heti, uskon että pel­ko tar­tun­nas­ta pitää ihmi­set varo­vai­si­na niin kau­an että käy­tös­sä on roko­te tai teho­kas lää­ke. Kokoon­tu­mi­sia väl­tel­täi­siin. Suo­men talou­des­sa vien­nil­lä on iso roo­li, vaik­ka meil­lä teh­taat pyö­ri­si­vät täy­sil­lä, monis­sa vien­ti­mais­sa kysyn­tä on var­mas­ti jäis­sä. Kon­kurs­se­ja ja työt­tö­myyt­tä tul­laan näke­mään paljon.

      Varo­vas­ti arvioi­tu­na Suo­mi tar­vit­see 20 mil­jar­dia lisää vel­kaa koro­na­krii­sin takia. Ensi vuon­na on suun­ni­tel­tu teh­tä­väk­si pää­tös hävit­tä­jä­han­kin­nas­ta, sen kus­tan­nusar­vio on 10 mil­jar­dia. Saa näh­dä har­ki­taan­ko sitä vie­lä uudel­leen, val­tion talous menee muu­ten­kin hyvin tiukalle.

      pop

      Tuo­hon pitää ottaa 5 vuo­den lisä­ai­ka jo hävit­tä­jien teknologiasyistä.

  23. Kii­tos Osmo Soi­nin­vaa­ra! On ilo lukea tilas­to­tie­tei­li­jän pun­nit­tu­ja ana­lyy­se­jä tilan­tees­ta ja
    ja asioi­den suh­teut­ta­mis­ta yksin­ker­tai­sel­la taval­la. Soi­sin näke­vä­ni jul­ki­suu­des­sa enem­män täman kal­tais­ta ajat­te­lua ja ana­lyy­se­jä esi­mer­kik­si nois­ta kont­rol­li­toi­mien kiris­tys­vaa­ti­muk­sis­ta, mitä nyt moni (jois­ta har­va tartuntatautien/epidemiologian saral­la kovin ansioi­tu­nut), huu­te­lee kovaan ääneen; esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Las­se Lehtonen.

  24. Jos lau­ma­suo­jan saan­tiin menee 6v, voi poh­tia onko se nopeu­tet­ta­vis­sa (las­kin aiem­min itse omia arvioi­ta­ni ja pää­dyin samaan 6v arvoon). Nyt teho­hoi­to­paik­ko­ja on käy­tös­sä n 70 ja 6‑kertaisella sai­ras­tu­vien mää­räl­lä nii­tä oli­si 420. Teho­hoi­to­pai­kat tai­si­vat nous­ta val­ta­kun­nas­sa 300 kpl mää­räs­tä 600 kpl paik­keil­le aina­kin jol­lain nopeah­kol­la aika­tau­lul­la. Kuusin­ker­tai­sel­la vauh­dil­la lau­ma­suo­jaan meni­si­kin vain vuo­si. Toki sai­ras­tu­neis­ta se 0.4% kuo­li­si, joka on edel­leen isoh­ko luku.
    Toi­nen vaih­toeh­to on epi­de­mian sam­mut­ta­mi­nen ja voi­ma­kas jäl­jit­tä­mi­nen. Tämän mah­dol­lis­ta­mi­nen voi vaa­tia kom­pro­mis­se­ja yksi­lön suo­jaan liit­ty­vis­sä asiois­sa. Esi­mer­kik­si jäl­ji­tin­pak­ko oli­si yksi sel­lai­nen. Sen seu­rauk­set vää­rin­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­si­neen eivät ole vähäi­siä. Täs­sä toki ole­tan että Ete­lä-Korean mal­li yli­pää­tään toi­mi­si. Se sel­vin­nee vas­ta kokei­le­mal­la tai kun tulee mui­ta referenssimaita?
    Jäl­ki­mäi­sen mal­lin huo­no puo­li on, että iäkäs väes­tö on koto­na jumis­sa rokot­tee­seen asti. Jos toi­veik­kaas­ti odot­tai­si roko­tet­ta 1v sisäl­lä oli­si se samaa luok­kaa kuin tuol­la 6x tem­pol­la ihmis­ten sai­ras­tut­ta­mi­nen. Van­hus­ten ja ris­ki­ryh­mien liik­ku­mis­ta jou­tuu arvot­ta­maan kuo­le­vien mää­rää vas­ten. Ikä­vä valin­ta, vain huo­no­ja vaihtoehtoja.
    Toki van­huk­sia saa liik­keel­le muu­ten­kin, vaik­ka kou­lut­ta­mal­la suo­jain­ten käyt­töön ja sit­ten ulos voi läh­teä “ava­ruus­pu­vus­sa”. Vaik­kei se eli­mi­noi­si ris­ke­jä koko­naan, se aina­kin vähen­täi­si nii­tä. Tämän vaih­toeh­don rea­lis­ti­suus isos­sa skaa­las­sa onkin sit­ten toi­nen jut­tu. Osal­le voi­si toi­mia­kin, mut­ta isos­sa skaa­las­sa en ole kovin toi­vei­kas sen suh­teen, kun kat­soo miten huo­nos­ti ihmi­set ovat oppi­neet tähän asti vaik­ka käsienpesutekniikan.

    1. Se, että sai­raa­lois­sa voi­daan poik­keus­o­lois­sa varus­taa 600 teho­hoi­to­paik­kaa nor­maa­lin 300 sijaan, on aivan eri asia kuin, se, että hen­ki­lö­kun­taa riit­täi­si vuo­si­kausik­si pyö­rit­tä­mään 600 teho­hoi­to­po­ti­laan hoitoa.

      Tämä on se koh­ta, mis­sä Ruot­si tulee pian tör­mää­mään aika vaka­viin ongel­miin, luu­len. Siel­lä on nyt teho­hoi­don nor­maa­li­ka­pa­si­teet­ti suun­nil­leen koko­naan koro­na­vi­rus­po­ti­lai­den käy­tös­sä. Teho­hoi­to­paik­ko­ja on toki lisät­ty, mut­ta hen­ki­lö­kun­ta on var­mas­ti erit­täin kovil­la, ja Ruot­sin poti­las­mää­rien kehi­tys näyt­tää sil­tä, että tulee ole­maan pitkään.

  25. Todel­la toi­voi­sin jon­kun otta­van kan­taa myös ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lö­kun­nan näkökulmasta.

    Jos annam­me viruk­sen men­nä vapaas­ti, niin:
    a) kuin­ka moni hoi­ta­ja sai­ras­tuu ja kuolee
    b) kuin­ka moni lää­kä­ri sai­ras­tuu ja kuolee
    c) kuin­ka moni aiem­min mai­ni­tuis­ta kokee niin paho­ja stres­si-oirei­ta tai vas­taa­via, että jos mei­dän tilan­ne oli­si ver­rat­ta­vis­sa Ita­li­aan, Espan­jaan tai USA:han, niin moni­ko jat­kai­si töi­tä? Toki pakot­ta­mi­sel­la (työ­vel­voi­te) men­nään jon­kun aikaa, mut­ta ei loput­to­mas­ti. Tulee­ko mah­dol­li­ses­ti tämän seu­rauk­se­na lisää kuolemia?
    d) onko meil­lä ter­vey­den­huol­toa tämän jäljeen?
    e) jos on, niin onko sen taso pysy­nyt suh­tees­sa sama­na (jos ei, niin tulee­ko lisää kuo­le­mia tason las­kun takia)

    1. Ei mikään demo­kra­tia voi vali­ta ”antaa mennä”-linjaa, seu­ra­ta sit­ten Italian/Espanjan tie­tä ja vie­lä pitää kurs­si­aan kat­ke­raan lop­puun saakka. 

      Jos tar­tun­ta kar­kaa lapa­ses­ta, niin Kyl­lä­hän sai­raa­loi­den rasi­tus kas­vaa niin suu­rek­si ettei sitä min­kään demon­raat­ti­sen maan hyväk­sy hyväk­sy. Lop­pu­tu­lok­se­na on hel­pos­ti koko maan kat­ta­va ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to kos­ka eihän tuol­lais­ta voi mikään hal­li­tus kat­sel­la kaatumatta. 

      Kuvi­tel­kaa min­kä tahan­sa maan pää­mi­nis­te­ri selit­tä­mäs­sä kan­sa­lai­sil­le, että tämä on har­kit­tu jut­tu ja hom­ma hans­kas­sa, kun tilan­ne on se mikä Madri­dis­sa ja Lom­bar­dias­sa oli­si. Ei meni­si läpi edes Mari­nin selittämänä.

  26. Pää­osin hyvää ana­lyy­siä, kiitos.

    Se mikä puut­tui on että lie­vit­tä­vä lää­ki­tys voi olla käy­tös­sä suh­teel­li­sen pian, kuten tänä kesä­nä. Jos sil­lä väl­tet­täi­siin useim­mat kuo­le­mat, tilan­ne muuttuu.

    Lisäk­si, en häm­mäs­tyi­si vaik­ka roko­te oli­si käy­tös­sä ole­tusar­voa nopeam­min. Esi­mer­kik­si jo vuo­den kulut­tua ja eri­kois­ryh­mil­le vie­lä aiem­min. Sen kehit­tä­mi­seen panos­te­taan nyt niin paljon.

    1. Jan­ne Igna­tius:
      Pää­osin hyvää ana­lyy­siä, kiitos.

      Se mikä puut­tui on että lie­vit­tä­vä lää­ki­tys voi olla käy­tös­sä suh­teel­li­sen pian, kuten tänä kesä­nä. Jos sil­lä väl­tet­täi­siin useim­mat kuo­le­mat, tilan­ne muuttuu.

      Pelk­kä kuo­le­mien vält­tä­mi­nen ei auta, vaan lää­ki­tyk­sen pitää estää hen­gi­tys­ko­neen tar­ve käy­tän­nös­sä koko­naan, sil­lä sii­nä resurs­sien rajat tule­vat nopeim­min vas­taan. Pelk­kä osas­to­hoi­to luul­ta­vas­ti skaa­lau­tui­si riit­tä­väs­ti vaik­ka koko kan­sa poti­si covi­din. Kun­han ei ihan samal­la viikolla.

  27. Jos Euro­mo­mon https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country_total.html tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, ja Suo­men kuol­lei­suus vii­me viik­koi­na on ollut his­to­rial­li­ses­ti ennä­ty­sal­hai­nen, on päi­vän sel­vää että rajoi­tuk­sia pitää aina­kin hie­man pur­kaa. Aika vai­ke­aa perus­tel­la mik­si kuol­lei­suus pitäi­si nyt pai­naa nor­maa­lio­lo­jen ala­puo­lel­le! Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tuk­sel­la on koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta tar­kem­pia luku­ja kuin vain noi Euro­mo­mon käy­rät. Mut­ta jos ne käy­rät on edes sin­ne päin, niin ilman muu­ta talou­den pahim­pia kata­stro­fe­ja vält­tä­viä avaa­mis­toi­men­pi­tei­tä käyn­tiin jo nyt. Eli pal­ve­lui­ta tar­jol­le. Ravin­to­lat ja pubit auki vaik­ka kat­to­mää­räyk­sel­lä 50% istuin­ka­pa­si­tee­til­la. Aukio­lot max kel­lo 22. Tans­sit, eri­tyi­ses­ti yöker­hot, edel­leen kielletty. 

    Jos näi­tä mel­kein-kirur­gi­sia suo­jai­mia on saa­ta­vil­la mil­joo­nia, niin vas­taa­vas­ti vois avaa­mis­ten vas­ta­pai­nok­si antaa esim jouk­ko­lii­ken­tee­seen ja ruo­ka­kaup­poi­hin pakon nii­den käy­töl­le. Sekä kam­paa­jil­le, hie­ro­jil­le ja kau­neus­hoi­to­loi­hin. Jos suo­jai­met tosia­sias­sa kaik­ki tar­vi­taan hoi­to­työn­te­ki­jöil­le niin sekin pitää sanoa ääneen. 

    Uuden­maan sul­ku pois, mut­ta pasuu­na töri­se­mään että tar­vit­taes­sa eris­te­tään maa­kun­taa sel­väs­ti pie­nem­piä­kin aluei­ta uudes­taan, koko Suo­mes­sa jos on tar­ve. Ala­kou­lut auki, vaik­ka ensin 50–50 vuoroviikoin.

    Ris­ki­ryh­mis­tä kaik­kein iäk­käim­pien suo­je­lu on jois­sain tapauk­sis­sa eri­tyi­sen han­ka­la asia. Onko se nyt oikein, että muis­ti­sai­ras 95-vuo­tias jol­la on eli­ni­kää odo­tet­ta­vis­sa ehkä vuo­si, jou­tuu viet­tä­mään sii­tä ison osan vie­rai­lu­kiel­los­sa, lähin­nä suo­ja­va­rus­teis­ten hoi­ta­jien ympä­roi­mä­nä ja vir­kis­tyk­sek­si istu­maan käy­tä­vän hygie­nian vuok­si peh­mus­ta­mat­to­mak­si muu­te­tul­la pen­kil­lä vähin­tään 3 met­rin pääs­sä muis­ta? Kai­pa se on, kuka sitä tie­tää että kuin­ka pit­kään hen­ki pihi­see, ja mei­dän mui­den teh­tä­vä nyt vain on suo­jel­la hei­koim­pia. Mut­ta entäs jos on ihan jär­jis­sään ole­via myö­häis­vai­heen syö­pä­po­ti­lai­ta tai vas­taa­via? Vie­rai­lu­kiel­to, vaik­ka itse tie­toi­ses­ti haluai­si­vat että ei?

    Sil­lä uhal­la­kin, että luvas­sa on pal­jon öyhö­tys­tä voi­si pon­te­vam­min alle­vii­va­ta, että teho­hoi­toa ei muu­ten­kaan anne­ta kuin niil­le joil­le lää­kä­rit arve­le­vat sii­tä ole­van hyö­tyä tai rea­lis­ti­nen mah­dol­li­suus, eikä muu­ta pidä eikä kan­na­ta alkaa teh­dä nyt­kään — eikä teho­hoi­toa anne­ta myös­kään niil­le jot­ka ovat sen hoi­to­tah­dos­saan kiel­tä­neet, sekään ei ole muuttunut.

  28. EMA:lla on aika tar­kat luvut anti­bioot­tien käy­tös­tä euroo­pas­sa liha­tuo­tan­nos­sa vii­mei­sel­tä kym­me­nel­tä vuodelta.

    https://ourworldindata.org/antibiotic-resistance-from-livestock

    Kol­me kor­keim­man kuol­lei­suu­den maa­ta, sat­tuu myös ole­maan kol­me eni­ten anti­bioot­te­ja lihan­tuo­tan­nos­sa käyt­tä­vää. Eikä suo­mes­sa käy­te­tä sii­tä edes kym­me­nes­osaa. Toki, tämä kor­re­laa­tio luul­ta­va­vas­ti on sat­tu­ma, mut­ta jän­nä näh­dä kun epi­de­mia on ohi jos liha­tuo­tan­non anti­bioot­ti­käyt­tö näkyy lopul­li­sis­sa luvuissa.

  29. On vir­he­pää­tel­mä, että koro­na­vi­rus leviäi­si vas­tus­ta­mat­to­ma­na jug­ger­nau­ti­na läpi ihmis­po­pu­laa­tion tap­paen meis­tä enna­koi­dun osan ja sai­ras­tut­ta­mal­la muut eri vaka­vuusas­tei­siin oirei­hin. Virus on jat­ku­vas­ti muun­tu­va loi­nen, jon­ka ainoa pyr­ki­mys on levi­tä mah­dol­li­sim­man laa­jal­le. Juu­ri muun­tu­vuus — mutaa­tiot — on sen suu­rin vah­vuus, mut­ta sii­nä myös pii­lee heik­kous. Sil­le ei suin­kaan ole edul­li­sin­ta tap­paa isän­täe­liöi­tään (ihmi­siä), mut­ta se ei voi mitään sil­le, että myös näi­tä tap­pa­via variant­te­ja on liik­keel­lä. Kun virus tap­paa uhrin­sa, se on myös kysei­sen virus­haa­ran mat­kan pää. Lie­vem­piä oirei­ta aiheut­ta­vat ala­kan­nat taas kukois­ta­vat ja tart­tu­vat eteen­päin ja lopul­ta toteut­ta­vat koro­na­vi­ruk­sen perim­mäis­tä pyr­ki­mys­tä. Par­haim­mill­lan virus lopul­ta kesyyn­tyy saman­ta­pai­sek­si kuin serk­kun­sa her­pes, joka elää suh­teel­li­sen rau­hal­li­se­na lähes meis­sä kai­kis­sa. Näin ollen karan­tee­ni, lääk­keet ja lopul­ta kat­ta­va roko­tus­oh­jel­ma nujer­ta­vat sen tar­peek­si tehok­kaas­ti, jot­ta voi­daan siir­tyä nor­maa­liin elä­mään. Toi­vot­ta­vas­ti emme sii­nä uudes­sa nor­maa­lis­sa val­mis­te­le maa­pe­rää uusil­le pan­de­mioil­le kuten nyt olem­me tehneet.

    1. Entäs tuber­ku­loo­si, iki­van­ha tau­ti sekin? Monet suku­puo­li­tau­dit aiheut­ta­vat hedel­mät­tö­myyt­tä, mikä on bio­lo­gi­ses­sa mie­les­sä yhtä paha kuin kuo­le­ma. Iso­rok­ko tai­si syn­tyä his­to­rial­li­sel­la ajal­la mut­ta oli ikä­vä lop­puun asti. Her­pes taas on jat­ku­van epäi­lyn alla Alz­hei­me­rin ja veri­suo­ni­tau­tien tutkimuksessa.

      Yhtä hyvin virus voi­si myös kas­vat­taa tart­tu­vuut­taan lisää­mäl­lä viru­lens­sia ja samal­la jos­sain mää­rin kuol­lei­suut­ta. Mihin suun­taan virus kehit­tyy riip­puu valin­ta­pai­nees­ta (suu­ren liik­ku­vuu­den olois­sa isän­nän tap­pa­mi­nen ei ole niin vaka­vaa) ja bio­lo­gi­sis­ta sat­tu­mis­ta (mitä meka­nis­me­ja virus käyt­tää, mis­sä suun­nas­sa lähim­mät opti­mit ovat).

      Mut­ta pan­de­mia­na sars kak­ko­nen on tosi­aan erit­täin hyvä, ei parem­paa voi­si toi­voa. Ajoi­tus­kin hyvä, nyt kun län­si­mais­sa on vie­lä val­miut­ta uudelleenteollistumiseen.

  30. Paras vaih­toeh­to star­te­giak­si on esit­tä­mä­si kol­mo­nen, Ete­lä-Korea, ei koko maan sul­kua, eli talous toi­mii. Tai Taiwan, ei koko maan sul­kua, talous toi­mii, tai Sin­ga­po­re, ei koko maan sul­kua, talous toi­mii, ja voi olla että Japa­nin ja Hong­kon­gin rat­kai­suis­ta­kin voi­si ottaa mal­lia Suomelle.
    Mut­ta ongel­ma­na on, ettei tuo­ta vaih­toeh­toa ole ilmei­ses­ti THL:n ja hal­li­tuk­sen valikoimassa.
    Jos tuo­hon stra­te­gi­aan men­täi­siin, pitäisi
    ‑tut­kia tark­kaan, miten nuo mai­ni­tut maat jäl­jit­tä­vät (mel­ko nopeas­ti!, yli­opis­tois­sa, tms. voi­si olla tut­ki­joi­ta, mut­ta jouk­kois­tet­tu­na vaik­ka täl­le pals­tal­le (,jos­ta tut­ki­jat sit­ten kokoai­si­vat par­haat käy­tän­nöt raport­tei­hin). Voi olla, että nois­sa mais­sa oli­si suo­ma­lai­sia­kin rapor­toi­jia, jot­ka voi­si­vat auttaa.
    ‑kai­kil­le hank­kia mas­kit, joi­ta on pak­ko pitää, kun on mui­den kans­sa teke­mi­sis­sä tai liik­kuu pai­kas­sa mihin muut voi­vat tul­la. Näi­den koti­mai­nen tuo­tan­to heti liik­keel­le, tar­koit­taa noin 15–25 mil­joo­naa kevyem­pää mas­kia vii­kos­sa. Mas­kien jake­lu ensi­si­jas­sa tilat­tui­na kir­jei­nä sai­raus­va­kuu­tus­kor­til­la, tai r‑kioskeista, moto­ne­tis­tä, ale­pas­ta tms, joi­den kas­sa­tie­to­jär­jes­tel­mään voi­tai­siin lait­taa tie­to, että tämän vii­kon kiin­tiö (max 5 on jo ostettu).
    ‑etäi­syy­det mie­lum­min 5 met­riä koh­taa­mi­sis­sa, kaup­poi­hin ja mui­hin tiloi­hin hyvä läpivetotuuletus
    ‑perus­te­taan jäl­ji­tyk­seen vir­tu­aa­li­set “nyrk­ki­ryh­mät” (kym­me­niä) ter­vey­den­huol­lon avuk­si, kun tes­te­jä tulee lisää. Nii­hin jäl­ji­tyk­sen ammat­ti­lai­sia polii­sis­ta, raja­var­ti­joi­ta, tul­lis­ta, armei­jan tie­dus­te­lus­ta ja supos­ta, ja voi sii­nä olla digi­nört­te­jä­kin. Orga­ni­soin­tiin STM yhde­sä Sis­Min ja Puol­Min kans­sa. Ja voi­si sii­nä olla lomau­tet­tu­ja tai työt­tö­miä ko. alo­jen reser­vi­läi­siä­kin apunatieto
    ‑yksin­ker­tai­nen kart­ta­poh­jai­nen posi­tii­vis­ten jäl­ji­tys­so­vel­lus heti käyt­töön, ensin kart­ta manu­aa­li­se­na ja pik­ku “asia­kas” tie­to­kan­ta, se kart­ta aut­taa ihmis­tä muis­ta­maan mis­sä liik­kui rat­kai­se­vi­na päi­vi­nä. Puhe­li­men sijain­ti­tie­to­jen toteu­tus MyDa­ta­na, siis omaan kän­nyk­kään edel­lis­ten 7 pv sijain­ti­tie­dot ope­raat­to­ril­ta stan­dar­doi­tu­na, jot­ka voi sit­ten itse antaa jäl­jit­tä­jil­le ja kar­tal­le, jos halu­aa yhteis­kun­nan (siis itsen­sä ja mui­den ihmis­ten) paras­ta. Blue­tooth-rat­kai­sua voi­daan jou­tua odot­ta­maan pitkäänkin.
    ‑ottaa Blue­tooth-jäl­ji­tys­rat­kai­su pakol­li­se­na käyt­töön, kun se tulee ja laa­tia jat­ko­työ­ka­lut vir­tu­aa­li­sil­le nyrkkiryhmille
    ‑tes­taus­ka­pa­si­teet­ti koko­naan käyt­töön, siis myös yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, ja kaik­ki jäl­ji­te­tään vah­vis­te­tuil­la jäljitysnyrkeillä
    ‑tes­ta­taan van­hus­ten­huol­lon toi­mi­jat, kodinhoitajat,
    ‑tes­ta­taan kaup­po­jen kas­sat tms asia­kas­pal­ve­lu­hen­ki­löt, jot­ka ovat koh­dan­neet posi­tii­vi­sen tes­tin ihmisiä
    ‑tes­ta­taan kaik­ki joil­la on tyy­pil­li­siä oirei­ta oman ilmoi­tuk­sen­sa mukaan
    ‑mak­sul­li­seen tes­tiin pää­see kaik­ki, joil­la on covid-19 tyy­pil­li­siä oirei­ta ilman lää­kä­rin lähetettä !
    ‑mita­taan kuu­me bus­si­py­sä­keil­lä tms pai­kois­sa varus­mies­ten tms toimesta.
    ‑Aler­ta­LOM Lom­bar­dian mal­lin­mu­kai­nen yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, jos­sa voi täyt­tää päi­vit­täi­set olo­tie­dot (ilmei­ses­ti pakol­li­nen kai­kil­le Lom­bar­dian asuk­kail­le (10,4 milj)), meil­lä vois olla Oma­kan­ta­so­vel­luk­sen osio tms.
    Näil­lä toi­mil­la ja muil­la löy­ty­vil­lä, ehkä fik­sum­mil­la toi­mil­la voi­si sit­ten ava­ta rajoi­tuk­sia. On huo­mat­ta­va, että tilan­teen hoi­to ei voi olla vain THL:n, STM:n ja ter­vey­den­huol­lon varas­sa, vaan lakei­hin on otet­ta­va jous­toa ja muut­kin toi­mi­jat mukaan jäl­ji­tyk­seen ja sitä seu­raa­vaan toi­min­taan (tes­tit, karan­tee­nit (ihmi­set ja pai­kat, esim kup­pi­lat 14 ‑21 vrk niin­kuin Hongkongissa)
    Tämä on yhtei­nen ponnistus.

  31. Hyvää poh­din­taa. Kuten kir­joi­tat, tulem­me saa­maan tar­kem­paa tie­toa tar­tun­nan saa­neis­ta ja sai­ras­tu­neis­ta sen jäl­keen, kun on ana­ly­soi­tu satun­nai­ses­ti valit­tu­ja ihmi­siä riit­tä­vän pal­jon. Tuhan­nel­la satun­nai­ses­ti tes­ta­tul­la pääs­tään jo vält­tä­vään tark­kuu­teen. Kun käy­te­tään ikä­ryh­mit­täis­tä satun­nai­so­tan­taa saa­daan vie­lä hyä­dyl­li­sem­pää tietoa.

    Tau­ti ei näy­tä ole­van kovin vaa­ral­li­nen lap­sil­le eikä nuo­ril­le. Itse asias­sa voi­si olla vain hyvä, että mah­dol­li­sim­man moni heis­tä sai­si tar­tun­nan. Hei­dän tulee sit­ten vai. Varoa tar­tut­ta­mas­ta iäk­käi­tä ja mui­ta ris­ki­ryh­miin kuu­lu­via ihmisiä. 

    Mai­nit­sit rokot­teen, ja että se saa­tai­siin mark­ki­noil­le syk­syl­lä 2021. Voi­daan saa­da nopeam­min­kin. Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin tes­ta­taan ennen roko­tus­kam­pan­joi­den aloit­ta­mis­ta parem­min kuin 2009-10 käy­tös­sä ollu Pan­dem­rix. Koro­na­vi­rus­ro­ko­te­mah­dol­li­suuk­sia on monia. Osas­ta niis­tä ei ole mitään aiem­pia koke­muk­sia ihmisillä.

    Tavan­omai­set epi­de­mio­lo­gi­set graa­fit eivät oikein toi­mi aina­kaan kun kat­so­taan sai­raak­si todet­tu­jen luku­mää­rää. Nyt tar­tun­nan saa­nei­ta on sitä enem­män, mitä enem­män on tes­tat­tu. Islan­nis­sa n 460/100 000, eli huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Suo­mes­sa. Tar­tun­nan saa­nei­den mää­rä ei ole rat­kai­se­vaa yksi­nään. Mitä nopeam­min saa­vu­tam­me riit­tä­vä laumaimmuniteetin/suojan, sitä parem­pi. Kuol­lei­suut­ta voi­daan vähen­tää par­hai­ten vält­tä­mäl­lä tar­tut­ta­mas­ta iäk­käi­tä ja vai­keas­ti sai­rai­ta ihmi­siä. Par­hai­ten se onnis­tuu käyt­tä­mäl­lä aina riit­tä­vän hyviä hen­gi­tys­suo­jai­mia / MASKEJA eten­kin olles­sa teke­mi­sis­sä täl­lais­ten ihmis­ten kans­sa. Sin­ga­po­re on itse asias­sa onnis­tu­nut mas­ki­stra­te­gial­laan erit­täin hyvin ja ovat suo­jel­leet iäk­käim­piä. Nuo­rin siel­lä kuol­lut on ollut 64 v ja kuol­lei­ta ollut kaik­ki­aan vain 9 eli vähem­män kuin Suo­mes­sa. Epi­de­mia alkoi siel­lä suun­nil­leen samoi­hin aikoo­hin kuin meil­lä, ehkä hie­man aiemmin.

    Graa­fit tulee suh­teut­taa väes­töön, ei tes­tat­tui­hin. Lisäk­si simu­laa­tio­mal­leis­sa tulee ottaa huo­mioon useam­pia modi­fioi­via ja sekoit­ta­via teki­jöi­tä. Nii­tä ovat suku­puo­li, ikä, tupa­koin­ti ym ym. Se ei ole helppoa. 

    Oma arvio­ni on, että pitäi­si löy­hen­tää las­ten ja nuor­ten osal­ta, mut­ta huo­leh­tia samal­la, että he eivät tar­tu­ta iäk­käi­tä ym riskiryhmäläisiä. 

    Talou­del­li­set kus­tan­nuk­set ovat hur­jia. Pal­jon­ko mak­saa kroo­ni­ses­ti sai­raan ja/tai hyvin iäk­kään ihmi­sen kuo­le­ma ver­sus nuo­ren yrit­tä­jän kon­kurs­si tai työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­nen? Miten hoi­dam­me jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don tule­vai­suu­des­sa, jos olem­me hyvin vel­kai­sia? Eet­ti­ses­ti vai­kei­ta kysy­myk­siä, mut­ta näis­tä pitää puhua.

  32. Suo­mes­sa ei ole viral­lis­ten tie­to­jen mukaan kas­vun lisä­ai­nei­ta eläi­mil­le (lue anti­bioot­te­ja), vain tur­ki­se­läin­ten rehuun on ympät­ty tet­ra­syklii­niä säi­ly­vyyt­tä paran­ta­maan. Ita­lia, Espan­ja, tie­tyt osa­val­tiot ovat olleet yltiö­li­be­raa­le­ja = samat alu­eet, jois­sa kuol­lei­suus on suu­rin­ta. Euroo­pan eni­ten käy­tet­ty int­ra­mam­ma­ri, kol­man­nen pol­ven kefa­los­po­rii­ni ei Suo­mes­sa saa myyn­ti­lu­paa. Fluo­ro­ki­no­lo­ne­ja käy­te­tään Suo­mes­sa todel­la vähän, kos­ka sul­fa puree täkä­lai­siin coleihin.
    Ikä­vä kyl­lä coro­na voi tap­paa primaaristi.
    Olen poh­ti­nut lau­maim­mu­ni­tee­tin syn­tyä ja ikä­ra­ken­net­ta ja ver­ran­nut sitä tuli­pa­loon. Van­hat ihmi­set roi­haut­ta­vat viruk­sen ja nuo­ret saa­des­saan tar­tun­nan erit­tä­vät myös ympä­ris­töön vähemmän.

  33. Kyl­lä tämä tilan­ne alkaa joka tapauk­ses­sa vai­kut­taa sil­tä, ettei sitä voi­da jat­kaa näin. Emme voi elää sul­jet­tu­na yhteis­kun­ta­na puol­ta­tois­ta vuot­ta. Pak­ko on saa­da tilan­tee­seen jokin muu­tos. Eli epi­de­mian on pääs­tä­vä joko käyn­tiin tai sit­ten mei­dän on siir­ryt­tä­vä sen tor­jun­taan ete­lä­ko­rea­lai­sel­la taval­la. Epäi­len vah­vas­ti, että pää­dym­me jäl­kim­mäi­seen, kos­ka epi­de­mian pääs­tä­mi­nen liik­keel­le sen jäl­keen, kun olem­me jo ker­ran uhran­neet näin pal­jon sen pysäyt­tä­mi­seen, ei lie­ne poliit­ti­ses­ti mahdollista.

  34. Voi­si­ko hidas­ta­mi­nen teh­dä tau­dis­ta myös vähem­män tap­pa­van? Tämä sik­si, että infek­toi­tu­neet altis­tui­si­vat pie­nem­mäl­le virusmäärälle?

  35. Tämä seli­tys kuu­los­taa loo­gi­sim­mal­ta mitä olen tois­tai­sek­si aihees­ta luke­nut. Kii­tos Osmo sii­tä, että olet nii­tä har­vo­ja jot­ka ymmär­tä­vät ison kuvan.

  36. Tämä on juu­ri sitä, mitä olen kir­joi­tel­lut jo parin kuu­kau­den ajan, vaik­ka täy­sin dile­tant­ti­na, ja voi sitä tyrs­ki­vää viha­vas­ti­net­ta, jota on tul­lut ! Ihmi­sil­lä on täs­sä jouk­kop­sy­koo­sis­sa vas­tus­ta­ma­ton halu ero­tel­la koro­na­kuo­le­mat ja muut infek­tio­kuo­le­mat toi­sis­taan. Mut­ta vaik­ka sul­ki­sim­me jokai­sen ihmi­sen her­meet­ti­ses­ti van­ki­kop­piin jol­la­kin kons­til­la, sil­ti vuo­den lopus­sa meil­lä on kuol­lei­ta van­huk­sia ja ris­ki­ryh­mä­läi­siä noin yli 34000 ! Mitä kau­em­min odo­tam­me, sitä enem­män kuol­lei­ta tulee. Me siis pon­nis­te­lem­me koko val­ta­kun­nan voi­min kym­me­nil­lä mil­jar­deil­la, jot­ta ihmi­set voi­si­vat kuol­la edel­leen mel­ko ennus­te­tus­ti johon­kin muu­hun infek­tioon kuin koronaan ?

    Ajat­te­lun vinou­tu­ma tulee sii­tä, että erot­te­lem­me koro­na­kuo­le­mat erik­seen. Kuo­lin­syyk­si riit­tää koro­na­po­si­tii­vi­suus. Ole­tam­me vaa­ral­li­ses­ti, että koro­na iskee vain nii­hin, jot­ka eivät tule kuo­le­maan lähiai­koi­na. Tai kos­kaan. Mikä ihmeen vali­koi­va virus tämä koro­na on ? Ita­lian ja Espan­jan alle 50-vuo­tiai­den kym­me­nis­tä­tu­han­sis­ta havai­tuis­ta tapauk­sis­ta kuol­lei­suus on ollut alle 4 pro­mil­lea. On vai­kea kuvi­tel­la, ettei­kö myös alle vii­si­kymp­pi­si­sis­sä oli­si ris­ki­ryh­mä­läi­siä usei­ta prosentteja. 

    Eli koro­na­vi­rus seu­raa suh­teel­li­ses­ti­kin ikä­ryh­mien kuol­lei­suus­pro­sent­te­ja. Tämän takia lamaan­num­me täy­sin, kun nyt herääm­me tajua­maan hoi­va­ko­tiem­me ulko­puo­lel­la suru­li­pu­tuk­set. Emme ole vain sitä viit­si­neet huo­mioi­da aikaisemmin.

  37. Teks­tis­sä on iso las­ku­vir­he. ” Jos 1000 sai­ras­tu­nut­ta vii­kos­sa niin kes­tää kuusi vuot­ta”. Se ei mene näin sil­lä 80 % oireet­to­mia eli oikeas­ti sai­ras­tu­nei­ta on vähin­tään aina tilas­toi­tui­hin nelin­ker­tai­nen määrä.
    Sik­si epi­de­mian kes­to rajoi­tuk­sil­la noin puo­li­tois­ta vuot­ta. Joten osia rajoi­tuk­sis­ta pitää kyl­lä osa­ta purkaa.

    Sikainfluens­sas­sa­ro­ko­te tuli Ruot­siin puo­li vuot­ta ensim­mäi­sen kuol­leen jäl­keen. Nyt on enem­män kehit­tä­jiä ja jon­kun­lai­nen lää­ke on var­mas­ti ole­mas­sa jo syys­kuus­sa. Tosin tark­kaan har­kit­ta­va että ottaa­ko ensim­mäi­sen tarjokkaan.

    1. Teks­tis­sä on iso las­ku­vir­he. ” Jos 1000 sai­ras­tu­nut­ta vii­kos­sa niin kes­tää kuusi vuot­ta”. Se ei mene näin sil­lä 80 % oireet­to­mia eli oikeas­ti sai­ras­tu­nei­ta on vähin­tään aina tilas­toi­tui­hin nelin­ker­tai­nen määrä.

      No ei ollut. Jos tar­tun­to­ja oli 1000 vii­kos­sa, kol­meen mil­joo­nan päääs­täi­siin kuu­des­sa­kym­me­ne­sä vuo­des­sa. Sii­nä luki näin

      Todel­li­suu­des­sa tar­tun­to­ja on pal­jon enem­män kuin tuhat, kos­ka lie­vä­oi­rei­sia ja oireet­to­mia ei tes­ta­ta. Arva­taan siis, että tar­tun­to­ja on vii­kos­sa 10 000. Kes­täi­si siis 300 viik­koa eli kuusi vuot­ta, ennen kuin epi­de­mia pysäh­tyy ja rajoi­tuk­set voi­daan purkaa.

    2. Rokot­teen kehit­tä­mi­nen ei nopeu­du sil­lä, että lisä­tään työ­voi­maa tai kokeil­laan useam­pia kan­di­daat­te­ja rin­nan. Niin teh­dään joka tapauk­ses­sa, ja tämä on jo sisäl­lä nyt anne­tuis­sa arviois­sa. Se, mikä kes­tää, on ensin­nä immu­ni­tee­tin muo­dos­tu­mi­nen roko­tuk­sen jäl­keen, ja sen jäl­keen roko­tet­tu­jen ja ver­rok­ki­ryh­män seu­ran­ta, jota täy­tyy teh­dä kuu­kausia. Tämä siis, jos ei teh­dä altis­tus­ko­kei­ta ihmi­sil­lä, mitä ei aina­kaan nor­maa­lio­lois­sa pide­tä eet­ti­ses­ti mah­dol­li­se­na kun hen­gen­vaa­ral­li­nen tau­ti on kysees­sä. Rokot­teen tehok­kuus ja tur­val­li­suus havain­taan vas­ta käy­tän­nös­sä tuhan­sien ihmis­ten kokeis­sa, kuu­kausien kulues­sa. Tämän koro­na­vi­ruk­sen tapauk­ses­sa lisä­mut­kan mat­kaan tekee se, että rokot­teen pitäi­si olla tur­val­li­nen myös van­hoil­le ihmi­sil­le, joil­la on hei­kom­pi immuunijärjestelmä.

      Sii­tä olen samaa miel­tä, että esim. kei­no­te­koi­ses­ti val­mis­tet­tu­ja vas­ta-ainei­ta tulee toden­nä­köi­ses­ti saa­ta­vil­le tämän vuo­den syk­syyn men­nes­sä, ja ne voi­vat muut­taa ter­vey­den­hoi­don tilan­net­ta sel­väs­ti­kin. Injek­tio­na annet­tu vas­ta-aine voi antaa sekä suo­jaa infek­tio­ta vas­taan etu­kä­teen että aut­taa sai­ras­ta para­ne­maan samaa tapaan kuin plas­man­siir­to paran­tu­neel­ta koro­na­vi­rus­po­ti­laal­ta. Täm­möi­set vas­ta-aineet ovat kui­ten­kin nor­maa­lio­lois­sa­kin aika kal­lii­ta, ja pan­de­mia­ti­lan­tees­sa niis­tä tie­tys­ti tulee äärim­mäi­sen kysyt­ty­jä, eli koko kan­sal­le nii­tä ei var­mas­ti tul­la jake­le­maan. Ter­vey­den­hoi­don hen­ki­lö­kun­nal­le etunenässä.

  38. Mihin unoh­tuu yksi­lön oma vas­tuu omas­ta toiminnasta? 

    Ollaan­ko me niin nai­mi­sis­sa sen Kii­nan mal­lin kans­sa, että se on pak­ko tuo­da tän­ne? Vaik­ka Kii­nan mal­li on kii­nan kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een mal­li Kii­nal­le eikä läh­tö­koh­ta todel­la­kaan ole ter­vey­des­sä eikä edes taloudessa.

    Pal­jon­ko kuol­leis­ta on ollut sel­lai­sia, että hei­dän eris­tä­mi­nen on jo hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan vas­tuul­la tai sel­lai­sia, jot­ka voi­vat eris­tää itsen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti niin halu­tes­saan? Eli käy­tän­nös­sä siis ovat eläkkeellä? 

    Sii­nä vai­hees­sa, kun ihmi­nen toi­mii omaa ter­veyt­tään vas­taan on nor­maa­lis­ti yhteis­kun­nan kei­not rajoit­taa toi­min­taa aika rajal­li­set. Mik­si tämä on niin suu­ri poikkeus?

    1. Sii­nä vai­hees­sa, kun ihmi­nen toi­mii omaa ter­veyt­tään vas­taan on nor­maa­lis­ti yhteis­kun­nan kei­not rajoit­taa toi­min­taa aika rajal­li­set. Mik­si tämä on niin suu­ri poikkeus? 

      Tämä on poik­keus sik­si, että kun se baa­ris­sa bilet­tä­vä huo­le­ton hep­pu käy hake­mas­sa kau­pas­sa ruo­kaa, hän tar­tut­taa mui­ta­kin samal­la kaup­pa­mat­kal­laan. Täl­löin hänen huo­let­to­muus ja se seu­rauk­set eivät vai­ku­ta vain häneen itseen­sä enää. Tai jos huo­let­to­mat romah­dut­ta­vat ter­vey­den­huol­lon kan­to­ky­vyn, voi se lii­ken­neon­net­to­muu­teen jou­tu­nut ras­suk­ka jää­dä hoi­ta­mat­ta, kun hoi­det­ta­via on liikaa.

      Yksi­lön oma sai­raus lie­nee­kin yksi­lön oma asia, mut­ta tart­tu­van tau­din tart­tu­vuus muut­taa asioita.

      1. Her­raH­ki:
        Tämä on poik­keus sik­si, että kun se baa­ris­sa bilet­tä­vä huo­le­ton hep­pu käy hake­mas­sa kau­pas­sa ruo­kaa, hän tar­tut­taa mui­ta­kin samal­la kauppamatkallaan.

        Meil­lä on täs­sä läh­tö­koh­tai­nen ero ajat­te­lus­sa. Itse sanoin jo sil­loin, kun Euroop­paa alet­tiin sul­ke­maan Kii­nan mal­lin ja “hyvien” koke­mus­ten perus­teel­la, että Kii­nan data on paskaa. 

        Kir­jai­mel­li­ses­ti omaan Kii­na koke­muk­seen vedo­ten tote­sin, että Kii­nas­sa kaik­ki on pas­kaa pait­si kusi ja jos­kus sekin on pas­kaa. Jos kor­jaan aiem­min sano­maa­ni, niin tar­koi­tan täl­lä siis sitä tie­toa, jota Kii­nan kom­mu­nis­ti­nen puo­lue on syöt­tä­nyt koko maa­il­mal­le. Sil­loin­kin kun se on oike­aa dataa, niin se on kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een anta­maa dataa ja oikeas­sa olles­saan­kin sii­hen ei voi luottaa.

        Täs­tä eteen­päin. Yksi­lön, joka menee kaup­paan tulee muu­ten­kin suh­tau­tua paik­kaan siten, että se on saas­tu­nut. Tilan­ne ei muu­tu sil­lä, että onko siel­tä saa­tu joku sai­ras eris­tet­tyä pois. Sii­hen on kui­ten­kin suh­tau­dut­ta­va siten, että sitä koro­naa voi olla tar­jol­la. Jokai­nen meis­tä voi omaan yksi­lön vapau­teen liit­tyen ottaa enem­män tai vähem­män ris­kiä sai­ras­tua. Tau­ti itses­sään on pas­ka. Ole­tan itse, että mitä enem­män tätä on tar­jol­la sitä nopeam­min tämä on ohi ja sitä nopeam­min voin lopet­taa myös omat varo­toi­met tätä sai­raut­ta vastaan.

        Nyt THL on aloit­ta­nut kerää­mään satun­nai­so­tan­nal­la dataa suo­mes­ta. Jos who pää­si­si teke­mään saman Kii­nas­sa, niin meil­lä oli­si aivan eri näköi­nen maa­il­ma täl­lä het­kel­lä. Mut­ta ne ei pää­se. Samaan aikaan Wuha­nis­sa on alet­tu jaka­maan tuh­ka­uur­nia omai­sil­le ja ruu­mii­ta on viral­li­sen 2579 sijaan jaet­tu omai­sil­le arviol­ta noin vii­si­kym­men­tä tuhat­ta. Eri­lai­sia­kin arvioi­ta on esi­tet­ty, mut­ta mit­ta­luok­ka on sama. Täs­sä tau­dis­sa ei ole nii­tä hyviä vaihtoehtoja.

  39. Kii­tos kir­joi­tuk­ses­ta. Se edus­taa kui­ten­kin “klas­sis­ta” län­tis­tä käsi­tys­tä — epi­de­mia levi­ää lähes koko popu­laa­tioon kun­nes lau­ma­suo­ja syn­tyy lopul­ta joko sai­rau­den levit­tyä rii­tä­vän laa­jal­le tai kun roko­te lopul­ta antaa saman suojan.

    Kii­na otti kor­keam­man ambi­tio­ta­son, tau­din täy­dell­sien nujer­ta­mi­sen. Tämä on toi­mi­nut häm­men­tä­vän hyvin. Aina­kin tähän asti. Näin­hän ymmärt­täk­se­ni myös SARS aika­naan nujer­ret­tiin. Ja tämä oli stra­te­gia Ebo­laa vastaan.

    Tätä kan­nat­taa ana­ly­soi­da ja poh­tia syväl­li­ses­ti. Osa­vas­taus, jota medias­sa ja polii­ti­koil­ta het­kit­täin kuu­lee on, että “tämä on mah­dol­lis­ta tota­li­ta­ris­mis­sa, mut­ta ei libe­raa­lis­sa län­nes­sä”. Mut­ta tähän vas­tauk­seen ei pidä tyytyä.

    1. Tuo­mo Pen­ti­käi­nen:
      Kii­tos kir­joi­tuk­ses­ta. Se edus­taa kui­ten­kin ”klas­sis­ta” län­tis­tä käsi­tys­tä – epi­de­mia levi­ää lähes koko popu­laa­tioon kun­nes lau­ma­suo­ja syn­tyy lopul­ta joko sai­rau­den levit­tyä rii­tä­vän laa­jal­le tai kun roko­te lopul­ta antaa saman suojan.

      Kii­na otti kor­keam­man ambi­tio­ta­son, tau­din täy­dell­sien nujer­ta­mi­sen. Tämä on toi­mi­nut häm­men­tä­vän hyvin. Aina­kin tähän asti. Näin­hän ymmärt­täk­se­ni myös SARS aika­naan nujer­ret­tiin. Ja tämä oli stra­te­gia Ebo­laa vastaan.

      Tätä kan­nat­taa ana­ly­soi­da ja poh­tia syväl­li­ses­ti. Osa­vas­taus, jota medias­sa ja polii­ti­koil­ta het­kit­täin kuu­lee on, että ”tämä on mah­dol­lis­ta tota­li­ta­ris­mis­sa, mut­ta ei libe­raa­lis­sa län­nes­sä”. Mut­ta tähän vas­tauk­seen ei pidä tyytyä.

      Kii­nan ilmoit­ta­mien luku­jen uskot­ta­vuus on tiet­ty vähän niin ja näin. Siel­lä kaik­ki puo­lu­een kan­nal­ta kriit­ti­nen tie­to pyri­tään filt­te­röi­mään. Hie­rar­kian alem­mil­la por­tail­la, on kova hin­ku pei­tel­lä epä­miel­lyt­tä­vää tie­toa. Toi­sek­si on täy­si syy uskoa, että Kii­na ei mis­sään nimes­sä pys­ty tau­tia maas­ta kit­ke­mään ilman sel­lai­sia toi­men­pi­tei­tä, jot­ka tuhoa­vat maan talouden.

      1. Ato­mis­ti: Kii­nan ilmoit­ta­mien luku­jen uskot­ta­vuus on tiet­ty vähän niin ja näin. Siel­lä kaik­ki puo­lu­een kan­nal­ta kriit­ti­nen tie­to pyri­tään filt­te­röi­mään. Hie­rar­kian alem­mil­la por­tail­la, on kova hin­ku pei­tel­lä epä­miel­lyt­tä­vää tie­toa. Toi­sek­si on täy­si syy uskoa, että Kii­na ei mis­sään nimes­sä pys­ty tau­tia maas­ta kit­ke­mään ilman sel­lai­sia toi­men­pi­tei­tä, jot­ka tuhoa­vat maan talouden.

        Jos syyt­tää kii­naa tie­to­jen salaa­mi­ses­ta pitää myös tun­nus­taa että myös suo­mes­sa vää­ris­tel­lään ja pii­lo­tel­laan monia asioi­ta rajus­ti joten ei kan­na­ta yhtään osoi­tel­la kii­nan suun­taan. Tätä asioi­den vää­ris­te­lyä tapah­tuu todel­la pal­jon kos­ka meil­lä ei oikeas­ti ole vapaa media. Onhan myös nykyi­nen hal­li­tus­kin epä­de­mo­kraat­ti­ses­ti kyhät­ty viri­tel­mä jos­sa on muka­na myös ihme­pa­ran­tu­mi­sen koke­nut minis­te­ri lah­ja­vi­ras­sa. Miten tuol­lai­seen kyhäel­mään voi kukaan luot­taa mil­lään taval­la mis­sään asias­sa? Itse koro­na-asias­sa uskon että Osmo on aivan oikeassa. 

    2. Tuo­mo Pen­ti­käi­nen:
      Kii­tos kir­joi­tuk­ses­ta. Se edus­taa kui­ten­kin ”klas­sis­ta” län­tis­tä käsi­tys­tä – epi­de­mia levi­ää lähes koko popu­laa­tioon kun­nes lau­ma­suo­ja syn­tyy lopul­ta joko sai­rau­den levit­tyä rii­tä­vän laa­jal­le tai kun roko­te lopul­ta antaa saman suojan.

      Kii­na otti kor­keam­man ambi­tio­ta­son, tau­din täy­dell­sien nujer­ta­mi­sen. Tämä on toi­mi­nut häm­men­tä­vän hyvin. Aina­kin tähän asti. Näin­hän ymmärt­täk­se­ni myös SARS aika­naan nujer­ret­tiin. Ja tämä oli stra­te­gia Ebo­laa vastaan.

      Tätä kan­nat­taa ana­ly­soi­da ja poh­tia syväl­li­ses­ti. Osa­vas­taus, jota medias­sa ja polii­ti­koil­ta het­kit­täin kuu­lee on, että ”tämä on mah­dol­lis­ta tota­li­ta­ris­mis­sa, mut­ta ei libe­raa­lis­sa län­nes­sä”. Mut­ta tähän vas­tauk­seen ei pidä tyytyä. 

      Ei Kii­na ole tätä tau­tia täy­del­li­ses­ti nujer­ta­nut. Yksi­kään maa ei tule sii­hen pys­ty­mään vaan tämä koro­na­vi­rus on kes­kuu­des­sam­me täs­tä hamaan tule­vai­suu­teen — vain hyvin toi­mi­va ja laa­jas­ti käy­tet­ty roko­tus voi tilan­net­ta muuttaa.

  40. Maas­ta toi­seen kuol­lei­den medi­aa­ni-ikä on jär­jes­tään ollut yli 80-vuot­ta. Influens­sa tap­paa vuo­sit­tain kes­ki­mää­rin nuo­rem­pia ja tois­tai­sek­si huo­mat­ta­vas­ti pal­jon enem­män. Mitä täs­sä pelätään?

    1. Suu­rin osa Lom­bar­dian ja New Yor­kin sai­raa­la­ka­pa­si­tee­tis­ta ei var­maan ole ollut varat­tu­na influens­san hoi­toon ihan lähiaikoina.

      1. ksee: Lom­bar­dias­sa vii­mek­si 2017–18 ‑kausi-influens­sa riehuessa:

        Mila­no, tera­pie inten­si­ve al col­las­so per l’influenza: già 48 mala­ti gra­vi mol­te ope­razio­ni rinviate

        En osaa ita­li­aa, mitä tuos­sa sano­taan? Että vuo­den 2017–2018 influens­sae­pi­de­mia oli ver­ran­nol­li­nen nykyi­seen koronatilanteeseen?

        ksee: Lom­bar­dias­sa vii­mek­si 2017–18 ‑kausi-influens­sa riehuessa:

        Mila­no, tera­pie inten­si­ve al col­las­so per l’influenza: già 48 mala­ti gra­vi mol­te ope­razio­ni rinviate

        En osaa ita­li­aa, mitä tuos­sa sano­taan? Että vuo­den 2017–2018 influens­sae­pi­de­mia oli ver­rat­ta­vis­sa nykyi­seen koronatilanteeseen?

      2. Vuo­den 2017–18 influens­sae­pi­de­mia aiheut­ti Euroo­pas­sa 200 000 yli­mää­räis­tä kuo­le­maa. Sii­hen on vie­lä mat­kaa, mut­ta ensi vii­kol­la ehkä.

      3. Miik­ka Lah­ti:

        En osaa ita­li­aa, mitä tuos­sa sano­taan? Että vuo­den 2017–2018 influens­sae­pi­de­mia oli ver­rat­ta­vis­sa nykyi­seen koronatilanteeseen?

        En minä­kään ymmär­rä ita­li­aa, mut­ta Google trans­la­ten englan­nin­kie­li­sen vään­nök­sen mukaan tuos­sa uuti­ses­sa sanot­tiin suu­rin­piir­tein, että teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti oli tapis­sa influens­sa­po­ti­lai­den vuok­si, kaik­kia mui­ta ope­raa­tioi­ta jou­dut­tiin siir­tä­mään, lää­kä­rit ja hoi­ta­jat oli mää­rät­ty teke­mään yli­mää­räi­siä vuo­ro­ja, hen­gi­tys­lait­tei­ta oli lii­an vähän jne.

        Tilan­ne ei vält­tä­mät­tä ollut yhtä kata­stro­faa­li­nen kuin nyt, mut­ta kapa­si­teet­ti oli tuol­loin­kin joka­ta­pauk­ses­sa loppu.

  41. Tuo­tan­toe­läin­ten anti­bioo­teis­ta seu­raa­vas­sa linkissä:

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/antibioottien-maailmanloppu-vai-vallankumous

    Näyt­täi­si sil­tä, että vaik­ka Suo­mes­sa on vähen­net­ty anti­bioot­tien käyt­töä tuo­tan­toe­läi­mil­lä jo kym­me­nen vuo­den ajan lähes ole­mat­to­miin, muu­al­la maa­il­mas­sa aje­taan vie­lä täy­sil­lä päin sei­nää. Lem­mik­kie­läin­ten tilan­ne on Suo­mes­sa­kin huolestuttava.

    1. -SS-:
      Tuo­tan­toe­läin­ten anti­bioo­teis­ta seu­raa­vas­sa linkissä:

      https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/antibioottien-maailmanloppu-vai-vallankumous

      Näyt­täi­si sil­tä, että vaik­ka Suo­mes­sa on vähen­net­ty anti­bioot­tien käyt­töä tuo­tan­toe­läi­mil­lä jo kym­me­nen vuo­den ajan lähes ole­mat­to­miin, muu­al­la maa­il­mas­sa aje­taan vie­lä täy­sil­lä päin sei­nää. Lem­mik­kie­läin­ten tilan­ne on Suo­mes­sa­kin huolestuttava.

      Ei lem­mik­kie­läin­ten tilan­tees­sa ole mitään huo­les­tut­ta­vaa. Omis­ta­jat koh­te­le­vat nii­tä per­heen­jä­se­ni­nä, eli hoi­toon upo­te­taan tuhan­sia­kin euro­ja vähän niin kuin ihmis­per­heen­jä­se­niin. Jos emo­tio­naa­li­sen sitou­tu­mi­sen taso on tämä niin tot­ta­kai anti­bioo­tit tule­vat oike­aan tar­pee­seen eikä täs­sä näin ollen voi olla mitään huolestuttavaa.

      Anne­taan vas­tuu­ta ihmi­sil­le enem­män, kyl­lä he teke­vät oikeat rat­kai­sut. Eli anti­bioo­tit käsi­kaup­paan. Hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta­han neo­li­be­raa­lit halua­vat lisää joka asi­aan. Nii­te­tään sit­ten sitä mitä kyl­ve­tään. Mei­dän täy­tyy vain luot­taa ihmisiin.

      Sama koro­nan kans­sa, kukin otta­koon vas­tuun itses­tään. Tämä­hän se on tääl­lä­kin val­lit­se­va kan­ta. Val­tion teh­tä­vä ei ole suo­jel­la kan­sa­lai­sia, vaan var­mis­taa että jokai­nen saa vapaas­ti toteut­taa itse­ään ja elin­kei­no­aan ilman kenen­kään rajoi­tuk­sia tai tyran­ni­aa. Se on kan­sa­lais­ten oma asia suo­jel­la itseään.

  42. Kii­tos hyväs­tä kirjoituksesta.

    Se mitä en ymmär­rä täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa enkä mones­sa muus­sa­kaan vas­taa­vas­sa ana­lyy­sis­sä on aja­tus sii­tä, ettei epi­de­mi­aa voi­si saa­da rajuil­la toi­mil­la häviä­mään niin kau­an kun tai­ti maa­il­mal­la ete­nee. Yksi vaih­toeh­to jota kes­ku­te­lus­sa ei näe (ei täs­sä­kään) on mal­li, jos­sa tau­ti pyri­tään pai­na­maan mah­dol­li­sim­man lähel­le nol­laa Suo­men sisäl­lä ja pide­tään siel­lä tes­tauk­sil­la ja eris­tyk­sil­lä. Tämän jäl­keen ulko­ra­jat täy­sin kiin­ni kun­nes roko­te ole­mas­sa. Ei yhtään ulko­ra­jan yli­tys­tä. Tai jos pakot­ta­va yli­tys sisään Suo­meen tulee, val­vot­tu karan­tee­ni esim hotel­lio­lois­sa 2 viik­koa maa­han saa­pu­mi­sen jäl­keen, tie­ten­kin saa­pu­jan kustannuksella.

    Mah­dol­li­ses­ti rajan voi­si ava­ta kah­den­vä­li­sess­ti esim Nor­jaan, jos siel­lä tau­ti vas­taa­vas­ti tukah­du­tet­tu lähel­le nollaa.

    Toki täl­lai­nen vaih­toeh­to on jos­sain­mää­rin vas­ten­mie­li­nen kai­kes­sa perus­suo­ma­lai­suu­des­saan, mut­ta ana­lyyt­ti­ses­ti aja­tel­len parem­pi kak­si vuot­ta kan­sal­lis­ta eris­tys­tä kuin täy­sin tuhou­tu­nut talous ja mene­tet­ty hyvinvointivaltio.

    1. Samps:

      Mah­dol­li­ses­ti rajan voi­si ava­ta kah­den­vä­li­sess­ti esim Nor­jaan, jos siel­lä tau­ti vas­taa­vas­ti tukah­du­tet­tu lähel­le nollaa.

      Toki täl­lai­nen vaih­toeh­to on jos­sain­mää­rin vas­ten­mie­li­nen kai­kes­sa perus­suo­ma­lai­suu­des­saan, mut­ta ana­lyyt­ti­ses­ti aja­tel­len parem­pi kak­si vuot­ta kan­sal­lis­ta eris­tys­tä kuin täy­sin tuhou­tu­nut talous ja mene­tet­ty hyvinvointivaltio.

      Ulko­ra­ja­ta kiin­ni riit­tää hyvin tuhoa­maan talou­den. LIsäk­si epi­de­mi­aan riit­tä yksi sai­ras­tu­nut eli ei vaan toimi.

      1. xyzzy: Ulko­ra­ja­ta kiin­ni riit­tää hyvin tuhoa­maan talou­den. LIsäk­si epi­de­mi­aan riit­tä yksi sai­ras­tu­nut eli ei vaan toimi.

        Mil­lä meka­mis­mil­la ulko­ra­jam sul­ke­mi­nen ihmis­ten vapaal­ta kulul­ta tuho­aa talou­den? Turis­mil­le se voi olla tuhoi­saa kyl­lä ellei sitä saa kom­pen­soi­tua lisään­ty­väl­lä koti­maan­mat­kau­lul­la. Muu­ten tava­rat, pää­omat, ideat ja aat­teet kul­ke­vat rajan yli vapaasti. 

        Maan sisäi­nen sul­ku, ja vie­lä samaan aikaan kaik­kien Euroo­pan mai­den, on se mikä tuho­aa talou­den, ei sul­jet­tu raja.

  43. On vir­he­pää­tel­mä, että koro­na­vi­rus leviäi­si vas­tus­ta­mat­to­ma­na jug­ger­nau­ti­na läpi ihmis­po­pu­laa­tion tap­paen meis­tä enna­koi­dun osan ja sai­ras­tut­ta­mal­la muut eri vaka­vuusas­tei­siin oirei­hin. Virus on jat­ku­vas­ti muun­tu­va loi­nen, jon­ka ainoa pyr­ki­mys on levi­tä mah­dol­li­sim­man laa­jal­le. Juu­ri muun­tu­vuus – mutaa­tiot – on sen suu­rin vah­vuus, mut­ta sii­nä myös pii­lee heik­kous. Sil­le ei suin­kaan ole edul­li­sin­ta tap­paa isän­täe­liöi­tään (ihmi­siä), mut­ta se ei voi mitään sil­le, että myös näi­tä tap­pa­via variant­te­ja on liik­keel­lä. Kun virus tap­paa uhrin­sa, se on myös kysei­sen virus­haa­ran mat­kan pää. Lie­vem­piä oirei­ta aiheut­ta­vat ala­kan­nat taas kukois­ta­vat ja tart­tu­vat eteen­päin ja lopul­ta toteut­ta­vat koro­na­vi­ruk­sen perim­mäis­tä pyr­ki­mys­tä. Par­haim­mill­lan virus lopul­ta kesyyn­tyy saman­ta­pai­sek­si kuin serk­kun­sa her­pes, joka elää suh­teel­li­sen rau­hal­li­se­na lähes meis­sä kai­kis­sa. Näin ollen karan­tee­ni, lääk­keet ja lopul­ta kat­ta­va roko­tus­oh­jel­ma nujer­ta­vat sen tar­peek­si tehok­kaas­ti, jot­ta voi­daan siir­tyä nor­maa­liin elä­mään. Toi­vot­ta­vas­ti emme sii­nä uudes­sa nor­maa­lis­sa val­mis­te­le maa­pe­rää uusil­le pan­de­mioil­le kuten nyt olem­me tehneet.

    1. Ante­ro Helas­vuo: Juu­ri muun­tu­vuus – mutaa­tiot – on sen suu­rin vah­vuus, mut­ta sii­nä myös pii­lee heik­kous. Sil­le ei suin­kaan ole edul­li­sin­ta tap­paa isän­täe­liöi­tään (ihmi­siä), mut­ta se ei voi mitään sil­le, että myös näi­tä tap­pa­via variant­te­ja on liik­keel­lä. Kun virus tap­paa uhrin­sa, se on myös kysei­sen virus­haa­ran mat­kan pää. Lie­vem­piä oirei­ta aiheut­ta­vat ala­kan­nat taas kukois­ta­vat ja tart­tu­vat eteen­päin ja lopul­ta toteut­ta­vat koro­na­vi­ruk­sen perim­mäis­tä pyrkimystä. 

      Aja­tus­koe: Virus A tap­paa yhden pro­sen­tin tar­tun­nan saan­neis­ta. Se aiheut­taa oirei­ta nopeas­ti, jol­loin sai­ras­tu­neet ihmi­set voi­daan eris­tää. A:n evil twin B on muta­toi­tu­nut niin, että se tap­paa kaik­ki mut­ta ei aiheu­ta oirei­ta kuin vas­ta vuo­den pääs­tä. Tuon vuo­den aikan tau­ti leviäi­si oireet­to­mien välityksellä

      Jos viruk­sen leviä­mi­sen kan­nal­ta ainoa oleel­li­nen muut­tu­ja oli­si tap­pa­vuus, siis niin että mitä pie­nem­pi tap­pa­vuus sitä parem­min se levi­ää, kuten kir­joi­tit, A:n pitäi­si päi­hit­tää B lei­ki­ten. Todel­li­suu­des­sa B kui­ten­kin vei­si voi­ton yli­voi­mai­ses­ti, kos­ka tau­dis­ta ei vält­tä­mät­tä tie­det­täi­si ennen kuin mel­kein kaik­ki oli­si­vat kuolleita.. 

      Eli oleel­li­sia muut­tu­jia on mui­ta­kin, eri­tyi­ses­ti siis itä­mi­sai­ka ja ihmis­ten rea­goin­ti (mui­ta­kin toki on). 

      Koro­na muis­tut­taa enem­män B:tä, kun taas SARS oli enem­män A:n kaltainen. 

      Ymmär­rän, että käy­tän­nös­sä viruk­sen “kan­nat­taa” pää­sään­töi­ses­ti “pyr­kiä” koh­ti vähem­pää tap­pa­vuut­ta. Käsit­tääk­se­ni on kui­ten­kin siis aina­kain teo­rias­sa eri­kois­ta­pauk­sia, jois­sa virus ei voi “ymmär­tää” tuhoa­van­sa itsen­sä tuhoa­mal­la suu­ren osan popu­laa­tios­ta tai jopa ihmiskunnasta. 

      Eikä tää ole pel­käs­tään teo­reet­ti­nen vaih­toeh­to, kun miet­tii, mitä tau­dit teki­vät Ame­ri­kas­sa 1500-luvul­ta läh­tien. Virus­ten ja bak­tee­rien oli­si teo­rian mukaan pitä­nyt muta­toi­tua vaa­rat­to­mim­mik­si. Mut­ta todel­li­suu­des­sa ne tap­poi­vat pai­koi­tel­len mel­kein kaik­ki alku­pe­räi­set asuk­kaat. On arvioi­tu, että 1500–1700 80% alkua­suk­kais­ta kuo­li tauteihin-

  44. Puhut immu­ni­tee­tis­ta ja lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta. Oli­si hyvä ker­toa kuin­ka pit­kä on immu­ni­teet­ti tai myön­tää ettei sen pituut­ta tie­de­tä. Täl­löin voi­sit myön­tää myös että piden­ne­tyl­lä epi­de­mial­la ja lau­maim­mu­ni­teet­ti stra­te­gial­la pelaa­mi­nen on pit­kä­ve­toa kansanterveydellä.

    RNA virus myös muta­tioi­tuu pro­ses­sis­sa toden­nä­köi­ses­ti ja sitä se on jo teh­nyt. Oli­si hyvä mai­ni­ta sii­tä, että lau­maim­mu­ni­teet­ti ei nykyi­sen tie­don valos­sa tar­joa suo­jaa mui­ta ket­ju­ja vastaan.

    Sit­ten voi­sit ker­toa sii­tä, että osal­la virus­ta tap­pa­vaa immu­ni­teet­ti ei kehi­ty lain­kaan ja virus pää­tyy sym­bioot­ti­seen tilaan eikä virus para­ne ilman plasmahoitoja.

    Voi­sit mai­ni­ta sii­tä, että isol­la osal­la paran­tu­neik­si tode­tuis­ta virus ilme­nee uudel­leen. On epä­sel­vää mik­si ja liit­tyy­kö se edel­li­seen ja onko virus jää­nyt krooniseksi.

    Tar­kem­min voi­sit myön­tää että veik­kai­len puo­lel­le menee ja pit­kä­ve­toa tuli har­ras­tet­tua. Sit­ten voi­sit kom­men­toi­da onko se mie­les­tä­si ok, kun kyse on kansanterveydestä.

    1. Oli­si hyvä ker­toa kuin­ka pit­kä on immu­ni­teet­ti tai myön­tää ettei sen pituut­ta tiedetä.

      Jätin­pit­käs­tä kir­joi­tuk­ses­ta­ni pois koh­dan, jos­sa poh­din tätä aja­tus­ta, että kak­kis­ta muis­ta viruk­sis­ta poi­ke­ten tätä virus­ta koh­taan ei tuli­si immuu­nik­si. Sil­loin sitä vas­taan ei voi­si myös­kään kehit­tää roko­tyet­ta. Se jäi­si pyö­ri­mään ikui­ses­ti ja sai­sim­me varau­tua elin­ajan lyhe­ne­mi­seen suun­nil­leen sel­lai­sek­si kuin se oli 1960-luvul­la. Mitään ei oli­si tehtävissä.

      1. Eihän influens­saan­kaan ole ikuis­ta immu­ni­teet­tia — kuten ei myös her­pes viruk­seen. Aina­kin toki influens­sa­vi­rus lyhen­tää elinajanodotetta.

        On nyt jo osoi­tet­tu toteen, että kai­kil­la immu­ni­teet­ti ei kehi­ty riit­tä­vän hyväk­si ja virus jää kyte­mään kehoon. Siten on nii­tä, jot­ka sai­ras­tu­vat uudel­leen. Viruk­sen kan­nal­ta oleel­lis­ta on ilmei­ses­ti ollut A‑antigeeni, joka luon­tai­sem­min kehit­tyy kai­kil­la muil­la kuin A veri­ryh­män kan­ta­jil­la. Yksi vaih­toeh­to on useam­man suku­pol­ven evo­luu­tio, mis­sä A‑veriryhmän osuus pienenee.

        Eri­lai­set muut rokot­teet ovat paran­ta­neet mah­dol­li­suuk­sia sel­vi­tä tau­din aiheut­ta­mis­ta oireista. 

        Tau­din tal­tut­ta­mi­nen voi kai­ke­ti sil­ti olla mah­dol­lis­ta, vaik­ka ei oli­si ikuis­ta immu­ni­teet­tia. Eri­näi­set esto­lääk­keet ja roko­tus laa­jas­ti saman­ai­kai­ses­ti voi­vat toi­mia, jos roko­te toi­mii kaik­kia viruk­sen eri mutaa­tioi­ta vastaan.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se jäi­si pyö­ri­mään ikui­ses­ti ja sai­sim­me varau­tua elin­ajan lyhe­ne­mi­seen suun­nil­leen sel­lai­sek­si kuin se oli 1960-luvulla.

        Vaik­ka THL ei pidä­kään tär­keä­nä puhua mie­his­tä ris­ki­ryh­mä­nä, totuus kui­ten­kin on, että van­ha mies näyt­täi­si kuo­le­van noin kol­me ker­taa toden­nä­köi­sem­min kuin van­ha nai­nen. Yli 70-vuo­tiai­den mies­ten kuol­lei­suus saat­taa olla jopa parin­kym­men pro­sen­tin luokkaa.

        Yri­tin sel­vit­tää tuo­ta mies­ten var­sin jär­kyt­tä­vää kuol­lei­suut­ta, mut­ta se ei ole muu­al­la­kaan näem­mä uuti­soin­nin arvoi­nen asia, en aina­kaan nopeal­la googlauk­sesl­la löy­tä­nyt vas­taus­ta. Pää­dyin las­kes­ke­le­maan pro­sent­te­ja pääs­sä­ni ulko­mais­ten luku­jen poh­jal­ta. Suo­mes­sa voi tilan­ne olla vie­lä pahempi.

        Niin tai näin, odo­tet­ta­vis­sa ole­va eli­ni­kä las­ki­si eri­tyi­ses­ti mies­ten koh­dal­la. Vai­ku­tus ei oli­si lähes­kään yhtä dra­maat­ti­nen nais­ten elinikään.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jätin­pit­käs­tä kir­joi­tuk­ses­ta­ni pois koh­dan, jos­sa poh­din tätä aja­tus­ta, että kak­kis­ta muis­ta viruk­sis­ta poi­ke­ten tätä virus­ta koh­taan ei tuli­si immuu­nik­si. Sil­loin sitä vas­taan ei voi­si myös­kään kehit­tää roko­tyet­ta. Se jäi­si pyö­ri­mään ikui­ses­ti ja sai­sim­me varau­tua elin­ajan lyhe­ne­mi­seen suun­nil­leen sel­lai­sek­si kuin se oli 1960-luvul­la. Mitään ei oli­si tehtävissä.

        Se vähän mitä olen juu­ri täs­tä ske­naa­rios­ta luke­nut niin ymmär­tääk­se­ni “nurk­kiin pyö­ri­mään jää­vä” koro­na tuli­si kui­ten­kin ole­maan ajan myö­tä mer­kit­tä­väs­ti hei­kom­pi kuin nykyi­nen koro­na, kos­ka a) ihmi­sil­le kehit­tyi­si aina­kin osit­tain immu­ni­teet­ti ja b) mutaa­tion myö­tä viruk­set joka tapauk­ses­sa muut­tu­vat vähem­män tap­pa­vik­si, kos­ka vaa­ral­li­sem­mat ver­siot ei leviä yhtä tehokkaasti. 

        Eli ymmär­tääk­se­ni vaik­ka immu­ni­teet­tia ei syn­tyi­si­kään, niin covid-19 ikään­kuin taan­tuu nykyis­ten nel­jän koro­nan rin­nal­le kausi-influens­so­ja aiheut­ta­maan, kai­ke­ti samal­la vaa­ral­li­suu­del­la. Elin­ajan odo­te nor­ma­li­soi­tui­si mel­ko pian, ellen nyt ole ihan täy­sin ymmär­tä­nyt vää­rin. Eihän nykyi­set­kään influens­sa­ro­kot­teet täy­sin suo­jaa influens­sal­ta, mut­ta mer­kit­tä­väs­ti ne kyl­lä tyl­syt­tää nii­den terää aina kun uusi mutaa­tio iskee. Aina­kin osit­tais­ta immu­ni­teet­tia on siis lupa odot­taa ja tätä voi­daan rokot­teel­la vie­lä paran­taa aina uudestaan.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: mies näyt­täi­si kuo­le­van noin kol­me ker­taa toden­nä­köi­sem­min kuin van­ha nai­nen. Yli 70-vuo­tiai­den mies­ten kuol­lei­suus saat­taa olla jopa parin­kym­men pro­sen­tin luokkaa.

        Yri­tin sel­vit­tää tuo­ta mies­ten var­sin jär­kyt­tä­vää kuol­lei­suut­ta, mut­ta se ei ole

        WHO officials say it’s unclear whet­her reco­ve­red coro­na­vi­rus patients are immu­ne to second infection”

        https://www.cnbc.com/2020/04/13/who-officials-say-its-unclear-whether-recovered-coronavirus-patients-are-immune-to-second-infection.html?fbclid=IwAR0w1gtO12N_NSNcw3UmAUwVmH2GMXlYJc0NCFNEi6WAwl_5rhv7NqM0W4o

  45. Ajat­te­lin alus­sa, että kaik­ki ter­veet ihmi­set oli­si tul­lut tar­tut­taa, niin oli­si pääs­syt äkkiä eroon…
    Että tämä tulee kal­liik­si, tar­koit­taa että joku on kerää­mäs­sä voit­to­ja tai vain päi­vit­täi­sen elan­ton­sa, niin­hän nykyi­sen­kin hoi­to­jär­jes­tel­män kal­lius selit­tyy, ja sen työl­lis­tä­vyys. Köy­hyys on kyl­lä vain hen­ki­sen koke­mi­sen tila maas­sa mis­sä kaik­ki on val­mis­ta ja yli­jää­min kaik­kea (mon­ta­ko­han tyh­jää asun­toa?). Tau­tiin ei ehkä ole hoi­toa, mut­ta kyl­lä sen oirei­siin on aika pal­jon ennal­taeh­käi­se­viä kei­no­ja — voi saa­da tau­din eikä edes tie­dä saa­neen­sa sitä.

  46. Kii­tos, Soi­nin­vaa­ra, sel­keäs­tä esi­tyk­ses­tä, joka antoi hyvin esi­tet­tyä tie­toa täs­tä Coro­na-ongel­mas­ta. Karan­tee­nis­sa ole­va juu­ri 87-vuot­ta täyt­tä­nyt ikäih­mi­nen KV

  47. Kir­joi­tuk­ses­sa tuot esil­le eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Tosin val­tio­val­lan kai kui­ten­kin tuli­si nou­dat­taa lakia, nimit­täin tar­tun­ta­tau­ti­la­kia (1227/2016)? Tämä laki vel­voit­taa yksi­se­lit­tei­ses­ti (2. luku 6 §): 

    Viran­omais­ten ylei­set velvollisuudet

    Täs­sä lais­sa tar­koi­tet­tu­jen val­tion viran­omais­ten ja asian­tun­ti­ja­lai­tos­ten sekä kun­tien ja kun­tayh­ty­mien on jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tor­jut­ta­va tar­tun­ta­tau­te­ja sekä varau­dut­ta­va ter­vey­den­huol­lon häi­riö­ti­lan­tei­siin. Nii­den on ryh­dyt­tä­vä välit­tö­miin toi­miin saa­tu­aan tie­don tor­jun­ta­toi­mia edel­lyt­tä­vän tar­tun­ta­tau­din esiin­ty­mi­ses­tä tai sel­lai­sen vaa­ras­ta toimialueellaan.

    Jos tar­tun­ta­tau­ti­la­kia nou­da­te­taan, onko mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin sääs­tö­liek­ki, joka sekin on sii­nä ja sii­nä lail­li­nen? Tosin val­tio val­voo täs­sä itse, nou­dat­taa­ko lakia, joten var­maan­kin se noudattaa.

    1. Kau­ko:
      Kir­joi­tuk­ses­sa tuot esil­le eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Tosin val­tio­val­lan kai kui­ten­kin tuli­si nou­dat­taa lakia, nimit­täin tar­tun­ta­tau­ti­la­kia (1227/2016)?Tämä laki vel­voit­taa yksi­se­lit­tei­ses­ti (2. luku 6 §): 

      Jos tar­tun­ta­tau­ti­la­kia nou­da­te­taan, onko mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin sääs­tö­liek­ki, joka sekin on sii­nä ja sii­nä laillinen?Tosin val­tio val­voo täs­sä itse, nou­dat­taa­ko lakia, joten var­maan­kin se noudattaa.

      Lain mukaan ainoa vaih­toeh­to oli­si tau­din todel­li­nen tor­ju­mi­nen. Lau­maim­mu­ni­teet­tiin pyr­kies­sä tau­tia tor­ju­taan tahal­laan vähem­män tehok­kaas­ti jot­ta lau­maim­mu­ni­teet­ti syn­tyy koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa. Laki ei täl­lais­ta tunne. 

      Pelk­kää juris­te­ri­aa se ei ole kos­ka kysees­sä on ennen­kuu­lu­ma­ton ihmi­so­kei­lu, tor­jua epi­de­mia anta­mal­la sen levi­tä. Usko­ma­ton­ta uhka­pe­liä ja jos sii­hen halu­taan ruve­ta niin se vaa­tii laki­muu­tok­sen. Vir­ka­mies ei voi sel­lais­ta edes ehdottaa.

  48. Oiree­ton ja oirei­nen löy­ty­vät samal­la taval­la; altis­tu­nei­den testaamisella.

    Oireis­ten tes­taa­mi­nen ilman että he tie­det­tä­väs­ti ovat altis­tu­neet on vain lisä­apu. Kui­ten­kin mer­kit­tä­vä. Oireet­to­mia ei voi olla mah­dot­to­man pal­jon suh­tees­sa oireh­ti­viin. Muu­ten Ete­lä-Korean mal­li ei toimisi.

    1. Jos minä sai­ras­tun maa­nan­tai­na, olen ollut tar­tun­tae­täi­syy­del­lä noin tuhan­nen ihmi­sen kans­sa edel­li­sen vii­kon aika­na. Altis­tu­nei­ta tes­tat­ta­via riittää.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos minä sai­ras­tun maa­nan­tai­na, olen ollut tar­tun­tae­täi­syy­del­lä noin tuhan­nen ihmi­sen kans­sa edel­li­sen vii­kon aika­na. Altis­tu­nei­ta tes­tat­ta­via riittää.

        Help­poa. Ete­lä-Korea tekee yli 10000 tes­tiä päi­väs­sä, luok­kaa 100 000 tes­tiä vii­kos­sa. Ei sii­nä yksi tuhat tes­tiä ole mikään luku, kun tar­tun­nan­saa­jat on saa­tu pai­net­tua 25:een per päivä.

      2. Ilk­ka: Help­poa. Ete­lä-Korea tekee yli 10000 tes­tiä päi­väs­sä, luok­kaa 100 000 tes­tiä vii­kos­sa. Ei sii­nä yksi tuhat tes­tiä ole mikään luku, kun tar­tun­nan­saa­jat on saa­tu pai­net­tua 25:een per päivä. 

        HUS:n alu­eel­la oli 6.4. men­nes­sä 16 000 tes­tiä. Kun alu­eel­la asuu noin 1,7 mil­joo­naa, vas­tai­si tuo Etelä-Kire

        Ilk­ka: Help­poa. Ete­lä-Korea tekee yli 10000 tes­tiä päi­väs­sä, luok­kaa 100 000 tes­tiä vii­kos­sa. Ei sii­nä yksi tuhat tes­tiä ole mikään luku, kun tar­tun­nan­saa­jat on saa­tu pai­net­tua 25:een per päivä. 

        HUS:n alu­eel­la oli 6.4. teh­ty noin 16 000 tes­tiä eli suun­nil­leen 5 000 vii­kos­sa. Kun alu­eel­la on asuk­kai­ta 1,7 mil­joo­naa, tar­koit­taa tämä Ete­lä-Korean tasol­la 150 000 tes­tiä viikossa.

      3. Olet­ko?

        Edel­leen kaik­kein toden­nä­köi­sin tar­tut­ta­ja on per­heen­jä­sen tai muu kenen kans­sa viet­tää pal­jon aikaa. Kos­ka virus on erit­täin tart­tu­va, voi sen saa­da myös olles­saan muus­sa kans­sa­käy­mi­ses­sä tois­ten kans­sa, esim. lähie­täi­syy­del­lä käy­dyn kes­kus­te­lun aikana.

        Huo­nol­la tuu­ril­la, mut­ta epä­to­den­nä­köi­ses­ti virus voi­si tart­tua myös samas­sa tilas­sa ole­val­ta kan­ta­jal­ta. Esim. kau­pas­sa käyn­nin yhteydessä.

        Erit­täin huo­nol­la tuu­ril­la viruk­sen saa kaa­pat­tua jol­tain pinnalta.

        Eli, toden­nä­köis­ten altis­tu­nei­den jäl­jit­tä­mi­nen on mel­ko suo­ra­vii­vais­ta. Ei tar­vit­se jäl­jit­tää nii­tä tuhat­ta, pit­käl­le pää­see tun­nis­ta­mal­la 100. Kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­sia tulee jat­kaa kun­nes roko­te on jaet­tu. Suu­ret ylei­sö­ta­pah­tu­ma (>50 osal­lis­tu­jaa) voi samoin tein perua lop­pu­vuo­den osal­ta. Jon­kin­lai­nen kar­si­noin­ti sovel­tu­nee joi­den­kin tapah­tu­mien osal­ta (jae­taan tilat siten, että yhteen tilaan pää­see enin­tään 50 osal­lis­tu­jaa). Kaup­po­jen etäi­syys­ke­hoi­tuk­set eivät lie­ne järin hyö­dyl­li­siä, mut­ta help­po ja hal­pa tapa ehkäis­tä epä­to­den­nä­köi­siä tar­tun­to­ja. Jat­ke­taan nii­den­kin kanssa.

      4. Minul­la on kon­tak­ti tar­tun­tae­täi­syy­del­lä 3–4 ihmi­seen vii­kos­sa. Kak­si nois­ta per­heen­jä­se­niä, eli 1–2 per­heen ulko­puo­lis­ta kon­tak­tia vii­kos­sa. Asun Espoos­sa ja käyn töis­sä (yksin). Miten sinul­la voi olla 1000 kon­tak­tia? Eihän tämä epi­de­mian hidas­ta­mi­nen voi toi­mia tuol­lai­sil­la kon­tak­ti­lu­vuil­la. Pitäi­si­kö miet­tiä omaa toi­min­taa uudelleen?

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos minä sai­ras­tun maa­nan­tai­na, olen ollut tar­tun­tae­täi­syy­del­lä noin tuhan­nen ihmi­sen kans­sa edel­li­sen vii­kon aika­na. Altis­tu­nei­ta tes­tat­ta­via riittää.

        Tämä on minus­ta “testaa-ja-jäljitä”-strategian heik­ko koh­ta. Jos kän­nyk­kä­so­vel­luk­sin jäl­ji­tet­tä­väk­si altis­tuk­sek­si riit­tää samas­sa lii­ken­ne­vä­li­nees­sä tai ostos­kes­kuk­ses­sa ole­mi­nen, niin tes­tat­ta­vien mää­rän pitäi­si var­maan kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti? Mis­tä sil­loin saa­daan sitä tes­ti­ka­pa­si­teet­tia ja ‑tar­vik­kei­ta kun niis­tä on jo nyt pulaa maailmanlaajuisesti? 

        En tie­dä kor­jai­si­ko se edes talout­ta. Jos jul­ki­sil­le pai­koil­le mene­mi­se­ne hin­ta­na on 50% toden­nä­köi­syy­del­lä vanu­puik­ko nenän kaut­ta nie­luun ja vii­kon tai kah­den pak­ko­toi­min var­mis­tet­tu koti­ka­ran­tee­ni, niin kuka viit­sii jos on valin­nan varaa?

      6. Tane­li Neval­la: Tämä on minus­ta ”testaa-ja-jäljitä”-strategian heik­ko koh­ta. Jos kän­nyk­kä­so­vel­luk­sin jäl­ji­tet­tä­väk­si altis­tuk­sek­si riit­tää samas­sa lii­ken­ne­vä­li­nees­sä tai ostos­kes­kuk­ses­sa ole­mi­nen, niin tes­tat­ta­vien mää­rän pitäi­si var­maan kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti? Mis­tä sil­loin saa­daan sitä tes­ti­ka­pa­si­teet­tia ja ‑tar­vik­kei­ta kun niis­tä on jo nyt pulaa maailmanlaajuisesti? 

        En tie­dä kor­jai­si­ko se edes talout­ta. Jos jul­ki­sil­le pai­koil­le mene­mi­se­ne hin­ta­na on 50% toden­nä­köi­syy­del­lä vanu­puik­ko nenän kaut­ta nie­luun ja vii­kon tai kah­den pak­ko­toi­min var­mis­tet­tu koti­ka­ran­tee­ni, niin kuka viit­sii jos on valin­nan varaa?

        Sak­sas­sa teh­ty­jen viruk­sen jäl­ji­tys­ten epe­rus­teel­la, koro­na tart­tuu lähin­nä pisa­ra­tar­tun­ta­na. Pin­noil­la se sel­vi­ää huo­nos­ti ja aero­so­li­tar­tun­ta on kuu­lem­ma epä­to­den­nä­köi­nen. Ei siis kan­na­ta jutel­la kas­vo­tus­ten, lenk­ki­po­lul­la pitää varoa puus­kut­ta­via ihmi­siä, kadul­la puus­kut­ta­via pyö­räi­li­jöi­tä ja remua­via juop­po­po­ru­koi­ta. No, voi­han sitä muut­kin kuin juo­pot remu­ta tai esi­mer­kik­si nau­raa höröttää.

        Jos tämä on lopul­li­nen totuus, kän­nyk­kä­so­vel­luk­sen pitäi­si älyk­kääs­ti rekis­te­röiäd tuol­lai­sia tilan­tei­ta. Sitä­hän se ei tie­ten­kää tee, mut­ta par­haim­mil­laan voi­si. Mut­ta kyl­lä vähem­män­kin äly­käs sovel­lus voi­si bon­ga­ta tilan­teet, jos­sa ihmi­set ovat hyvin lähek­käin pidem­män aikaa. Lyhyet koh­taa­mi­set se voi­si ohit­taa. Eikö­hän tol­la­kin tark­kuu­del­la saa­tai­si pal­jon aikaiseksi.

        Tosin täy­tyy varau­tua sii­hen, että seu­raa­va viruk­sen jäl­ji­tys­tut­ki­mus tuot­taa toi­sen­lai­sia tulok­sia. Toi­vot­ta­vas­ti ei. 

        PS. Jos tau­ti tosi­aan levi­ää lähin­nä pisa­ra­tar­tun­ta­na, ohje pes­tä käsiä on aika tur­ha ja ohje olla käyt­tä­mät­tä hen­gi­tys­suo­jai­mia var­mas­ti väärä.

  49. OS: “Uskal­lan puhua epi­de­mio­lo­gias­ta ilman lää­ke­tie­teen kou­lu­tus­ta, kos­ka epi­de­mio­lo­gia on itsea­sias­sa pal­jon enem­män tilas­to­tie­det­tä kuin lää­ke­tie­det­tä. Tilas­to­tie­tee­nä se on aika tri­vi­aa­lia – tai siis pää­mal­lit ovat yksinkertaisia.”

    Ei epi­de­mio­lo­gia näin yksin­ker­tais­ta ole, kyl­lä tilas­to­tie­teen lisäk­si tar­vi­taan monia mui­ta tie­tei­tä, eri­tyi­ses­ti altis­tu­mi­sen arvioin­tia. Itse olen ollut teke­mi­sis­sä lähin­nä syö­päe­pi­de­mio­lo­gian kans­sa ja sii­nä esim. altis­tu­nei­den vää­rä luo­kit­te­lu voi joh­taa vir­heel­li­siin lop­pu­tu­lok­siin. Eri­lai­set con­foun­de­rit ja modi­fie­rit, healt­hy wor­ker efek­tit yms vaikeuttavat .

    Myös tar­tun­ta­tau­tie­pi­de­mio­lo­gias­sa on tär­ke­ää sel­vit­tää altis­tu­mis­reit­te­jä. Mikä on esi­mer­kik­si jul­kis­ten kulkuneuvojen/metron osuus tar­tun­to­jen leviä­mi­ses­sä, mikä on virus­ten elin­ai­ka eri pin­noil­la yms. yms. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si myös sel­vit­tää koro­na sai­ras­ta­vuus vs. ihmis­ten koulutustaso. 

    Pien­hiu­ka­se­pi­de­mio­lo­gias­sa USA:sta on esi­mer­kik­si saa­tu tulos, että sama asui­na­lu­een pien­hiuk­kas­ta­so lisää kuol­lei­suut­ta eri tavoin eri yhteis­kun­ta­ryh­mis­sä. Pien­hiuk­ka­set eivät näy­tä juu­ri­kaan lisään kuolleisuutta/sairastavuutta kor­keam­min kou­lu­te­tuil­la. Tämä viit­taa sii­hen, että vai­kut­ta­va teki­jä on joku muu kuin pie­ni pienhiukkasaltistus.

  50. Nuo ovat nii­tä opti­mis­ti­sem­pia luku­ku­ja kuol­lei­suu­des­ta. Todel­li­suu­des­sa­han ei ole vie­lä­kään tark­kaa arvio­ta kuol­lei­suus­pro­sen­tis­ta, sil­lä arviot ja havain­not lie­vis­tä tapauk­sis­ta ja oireet­to­mis­ta kan­ta­jis­ta vaih­te­le­vat suu­res­ti. Tuk­hol­mas­sa teh­tiin vas­ta-aine­tes­te­jä, jot­ka mit­taa­vat kuin­ka suu­rel­le osal­le on muo­dos­tu­nut vas­ta-ainei­ta eli moni­ko sai­ras­ta­nut. Nii­den perus­teel­la koro­nan oli­si sai­ras­ta­nut Tuk­hol­mas­sa 2.5% väestöstä. 

    Tuk­hol­man lää­nis­sä on asuk­kai­ta n. 2.4 mil­joo­naa ja koro­naan on kuol­lut n. 540. Jos 2.5% on sai­ras­ta­nut niin kuol­lei­suus­pro­sent­ti 540 kuol­leel­la oli­si oli­si 0.9%. 80% sai­ras­ta­vuu­del­la (lau­ma­suo­ja) tämä tar­koit­tai­si n. 17 280 kuol­lut­ta Tuk­hol­mas­sa, Suo­mes­sa pk-seu­dun 1.5milj. väes­tös­sä 10 800 kuol­lut­ta. Nämä­kin luvut on arvioi­tu Tuk­hol­man lää­nin perus­teel­la. Mikä­li 2.5% viit­ta­si Tuk­hol­man kau­pun­kiin, jos­sa enem­mis­tö kuol­leis­ta on nousee kuol­lei­suus­pro­sent­ti vie­lä­kin korkeammaksi.

    Kun lau­ma­suo­jas­ta puhu­taan myös nämä huo­nom­mat luvut tulee sanoa ääneen niin kau­an kuin nii­den­kin taak­se dataa ja arvioi­ta löy­tyy. WHO arvioi edel­leen 0.9% kor­keam­paa kuol­lei­suut­ta. Vaih­te­lu­vä­li arviois­sa on siis edel­leen kova ja huo­noim­mat vaih­toeh­dot edus­ta­vat sel­lais­ta tra­ge­di­aa, joka var­maan­kin vai­kut­tai­si inhi­mil­li­sen lisäk­si arvaa­mat­to­mas­ti aivan kai­kil­la tasoil­la talou­des­ta yhteis­kun­ta­rau­haan. Edus­taa­ko sil­loin mal­til­li­sim­pien vaih­toeh­to­jen yksi­puo­li­nen valin­ta lau­ma­suo­ja­teo­rian jär­ke­vyyt­tä tuke­maan rehel­lis­tä keskustelua?

    https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=7449802
    https://en.wikipedia.org/wiki/2020_coronavirus_pandemic_in_Sweden#Charts

    1. Tuk­hol­mas­sa teh­tiin vas­ta-aine­tes­te­jä, jot­ka mit­taa­vat kuin­ka suu­rel­le osal­le on muo­dos­tu­nut vas­ta-ainei­ta eli moni­ko sai­ras­ta­nut. Nii­den perus­teel­la koro­nan oli­si sai­ras­ta­nut Tuk­hol­mas­sa 2.5% väestöstä. 

      Tuo 540 kuol­lut­ta on vii­me maa­nan­tail­ta. Mil­tä ajan­jak­sol­ta­tuo 2,5 % vas­ta-aine­tes­te­jä on?

      1. KB: 2,5% saa­tiin tes­teis­sä jot­ka teh­tiin 27.3–3.4. Teg­nel­lin arvion mukaan kak­sin­ker­tais­tuu vii­kos­sa, joten nyt oli­si n 10%
        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-studie‑2–5‑av-stockholmarna-bar-pa-viruset

        Huom: tuo ei ole vas­ta-aine­tes­ti vaan virus­tes­ti tutkimushetkellä:

        Det här var så mån­ga som bar på viruset just då. Anta­let som bli­vit smit­ta­de lig­ger betyd­ligt över de här 2,5 procen­ten, säger Anders Tegnell.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo 540 kuol­lut­ta on vii­me maa­nan­tail­ta. Mil­tä ajan­jak­sol­ta­tuo 2,5 % vas­ta-aine­tes­te­jä on?

        Ymmär­tääk­se­ni kysees­sä ei ollut vas­ta-aine­tes­tit. Satun­nai­so­tos diag­nos­ti­sel­la tes­til­lä pikemmin.

        The results of the ran­dom coro­na­te tests con­duc­ted in Stock­holm have now arri­ved. They show that 2.5 percent of test sub­jects were infec­ted at the time of sampling.

        That does not mean that 2.5 percent of Stock­holm’s popu­la­tion has been infec­ted, but this is the num­ber that car­ried the virus at the time,” says sta­te epi­de­mio­lo­gist Anders Tegnell.”

        Yllä­ole­va ruot­sis­ta google trans­la­te­ril­la englanniksi.

  51. Todel­lis­ten tar­tun­nan saa­nei­den mää­rää voi yrit­tää myös las­kea kuol­lei­den määrästä:

    -Suo­mes­sa eilen kuol­lei­ta 59.

    -Tar­tun­nas­ta kuo­le­maan menee kes­ki­mää­rin ~2vko

    -2vko (30.3) sit­ten tes­tat­tu­ja tar­tun­nan saa­nei­ta oli 1218 

    -Jos 4 pro­mil­lea on oikea kuol­lei­suus todel­li­sia tar­tun­nan saa­nei­ta oli 2vko sit­ten (30.3.) 14750

    -Eli tes­ta­tut tar­tun­nan saa­neet oli­vat (30.3.) vain 8% todel­li­sis­ta tar­tun­nan saaneista.

    -Eilen (13.4.) tes­tat­tu­ja tar­tun­nan saa­nei­ta oli 3064. Jos tes­ta­tut ovat edel­leen vain 8% todel­li­ses­ta, oikea eili­nen luku todel­li­sis­ta tar­tun­nan saa­neis­ta oli­si ~36000

    -Tuos­ta las­kien voi­si ennus­taa 2 vii­kon pää­hän 144 kuol­lut­ta yhteen­sä. (85 kuol­leen lisäys)

    1. Iiro: Jos tes­ta­tut ovat edel­leen vain 8% todellisesta, 

      Tuo ole­tus menee toden­nä­köi­ses­ti met­sään. Tes­taa­mis­ta on lisät­ty, ja samaan aikaan sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rä on tasaan­tu­nut tai ehkä jopa kään­ty­nyt las­kuun. Se antai­si ymmär­tää, että uusien tar­tun­to­jen mää­rä on kään­ty­nyt las­kuun n. viik­ko sit­ten, mikä käy aika hyvin yksiin sen kans­sa, että rajoi­tus­toi­met oli­vat sil­loin olleet voi­mas­sa kol­mi­sen viik­koa. Tes­ti­tu­lok­sis­sa tämä ei näy yhtä sel­väs­ti, ne kun näyt­tä­vät vaih­te­le­van kovas­ti tes­taus­mää­rän mukaan. Asias­sa pitäi­si kat­soa tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­ris­tä näyt­teen­ot­to­päi­vän mukaan kerät­ty­jä luku­ja, eikä päi­vit­täin rapor­toi­tu­ja tes­ti­tu­lok­sia, kos­ka tes­tien rapor­toi­mi­nen kön­tis­sä aiheut­taa vie­lä lisää vaih­te­lua (muka­na näyt­tei­tä nel­jän vii­me päi­vän ajal­ta tms.).

  52. Todel­la hyvä kir­joi­tus: ainoa mitä Soi­ni­vaa­ra ei mie­les­tä­ni täs­sä mai­nit­se (hän on jou­tu­nut var­maan teke­mään valin­to­ja) on, että:
    A) Lääk­keil­lä voi­daan ken­ties vähen­tää kuol­lei­suut­ta tau­tiin (esim. Rans­kas­sa tätä tut­ki­taan pal­jon), ja sii­nä mie­les­sä ajan voit­ta­mi­sel­la saat­taa olla jotain merkitystä.
    B) Maan­tie­tei­li­jän kou­lu­tuk­sen saa­neet huo­mio: saat­taa olla, että Poh­jois-Ita­lias­sa ihmi­siä kuo­li ja kuo­lee koro­na­vi­ruk­seen poik­keuk­sel­li­sen pal­jon myös sik­si, että Poh­jois-Ita­lias­sa ja var­sin­kin Pon laak­sos­sa on tilas­tol­li­ses­ti erit­täin huo­no ilman­laa­tu (aina­kin euroo­pa­lai­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa). Siel­lä on pal­jon (kuten Intias­sa), pal­jon ast­maa­tik­ko­ja ja ihmi­sil­lä keuh­kot ennes­tään kes­ki­mää­rin jo huo­nos­sa kunnossa.
    C) Vii­mei­sin tut­ki­mus lau­maim­mu­ni­tee­tis­ta Itä­val­las­sa on tulok­sil­taan ris­ti­rii­tai­nen suh­tees­sa Sak­san tut­ki­muk­siin (tätä Soi­ni­vaa­ra ei ken­ties tien­nys kir­joit­taes­saan teks­ti. Jo joka tapauk­ses­sa kuten hän kir­joit­taa, vap­pu­na ollaan pal­jon vii­saam­pia…): https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6cc93b75-6089–4bf5-9b7e-eeda87c0f8ae

  53. Korean mal­li on nyt toi­mi­nut ihan hyvin jo kuu­kau­den päi­vät, ja argu­ment­ti­si sitä vas­taan eivät ole vah­vat. Sovel­lus­ta puhe­li­meen ei tar­vit­se kai­kil­le jos kat­ta­vuus on kui­ten­kin riit­tä­vä (ja pakot­taa voi sit­ten jos vapaa­eh­toi­suus ei rii­tä). Kun tar­tun­to­jen mää­rä ympä­ris­tös­sä on tar­peek­si alhai­nen että jäl­ji­tys toi­mii, niin ris­ki­ryh­mä­läi­set­kin voi­vat varo­vas­ti liik­kua — tar­tun­nan ris­ki ei ole nol­la mut­ta kui­ten­kin pie­ni. Tämä stra­te­gia saa­daan kyl­lä toi­mi­maan, ja sil­lä voi­daan sin­ni­tel­lä rokot­tee­seen asti. Help­poa ja täy­del­lis­tä ei ole elä­mä täs­sä­kään ske­naa­rios­sa, mut­ta täy­del­li­siä vaih­toeh­to­ja­han ei ole kuten Osmo hyvin kuvasi.

    Lau­ma­suo­ja ilman roko­tet­ta ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to yhteis­kun­nan, ihmis­hen­kien eikä talou­den kan­nal­ta. Sii­nä menee sekä rahat että hen­ki. Mis­sään maa­il­mas­sa ei ole rajoi­tuk­sit­ta (=talout­ta sul­ke­mat­ta) pääs­ty lau­ma­suo­jaan: mones­sa maas­sa on ollut jo kuu­kau­den päi­vät pal­jon ran­kem­pi sul­ku kuin Suo­mes­sa, talous on kural­la, sai­raa­lois­sa on sota­ti­laa vas­taa­vat olo­suh­teet, ja kuol­lei­suut­ta ris­ki­ryh­mien ulko­puo­lel­la­kin nos­taa ter­vey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin yli­tys. Pro­mil­le koko popu­laa­tios­ta on jo kuol­lut New York Citys­sa ja Lom­bar­dias­sa, ja epi­de­mia ei ole ollen­kaan ohi. Monel­le sai­ras­tu­neis­ta näyt­tää jää­vän pit­kän ajan sisäe­lin­vau­rioi­ta. Ruot­sis­sa­kin on lau­ma­suo­jaan todel­la pit­kä mat­ka, ja kuol­lei­ta on jo n. tuhat. Jos lau­ma­suo­ja halu­taan hitaas­ti ter­vey­den­huol­lon kapa­si­teet­tia ylit­tä­mät­tä, niin se tar­koit­taa rank­ko­ja rajoi­tuk­sia todel­la pit­kään ja pal­jon kuol­lei­ta; tämä on lose-lose stra­te­gia. Jos se halu­taan ker­ta­ry­säyk­sel­lä, niin kapa­si­teet­ti ylit­tyy totaa­li­ses­ti, kuol­lei­ta tulee hir­veät mää­rät, ter­vey­den­hoi­to lak­kaa toi­mi­mas­ta, ja täs­tä trau­mas­ta ei toi­vu yhteis­kun­ta eikä talous sen hel­pom­min kuin sul­ku­toi­mis­ta. Kaik­ki tätä esit­tä­vät sai­si­vat 1) kir­joit­taa hoi­to­tes­ta­men­tin jos­sa kiel­täy­dy­tään kai­kis­ta ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­ta (ml. sydän­koh­tauk­sen sat­tues­sa) jot­ta kapa­si­teet­ti jää muil­le, 2) teh­dä mie­li­ku­va­har­joi­tuk­sia tilan­tees­ta, jos­sa per­heen­jä­sen ei saa hen­keä eikä sai­raa­laan pää­se. Tätä pitää vält­tää vii­mei­seen asti. Kun Korean mal­lin vaih­toeh­to on ole­mas­sa, niin sitä on pak­ko aina­kin yrittää.

  54. Tuo kak­si viik­koa on jat­ku­vas­ti se pahaen­tei­nen ajan­jak­so, jon­ka kulut­tua tie­däm­me jos­tain jotain enemmän:

    - kuol­lei­ta on nyt vähän, mut­ta kah­den vii­kon kulut­tua hei­tä voi olla pal­jon enemmän
    — ruot­sa­lai­set otta­vat nyt löy­sem­min kuin me, mut­ta kah­den vii­kon kulut­tua he huo­maa­vat kaa­mean virheensä
    — epi­de­mian huip­pu voi olla koh­dal­la kah­den vii­kon kuluttua
    — tau­ti alkoi siel­lä kak­si viik­koa aikai­sem­min kuin meil­lä, joten vie­lä ei tie­de­tä, käy­kö meil­lä samal­la taval­la kuin siellä
    — vas­ta-aine­tes­taus alkaa/antaa tulok­sia kah­den vii­kon päästä

    Se kak­si viik­koa on kulu­nut jo moneen ker­taan tämän epi­de­mian aika­na, eivät­kä pahat ennus­tuk­set tun­nu juu­ri käy­neen toteen. Ja kui­ten­kin juu­ri se pahim­man mah­dol­li­suu­den peik­ko siel­lä kah­den vii­kon pääs­sä riit­tää perus­te­luk­si kaik­kiin rajoi­tuk­siin tai rajoi­tus­ten pur­ka­mat­ta jättämisiin.

    Minun näh­däk­se­ni tilan­ne on nyt se, että oikein mikään ei ole Suo­mes­sa kah­des­sa vii­kos­sa muut­tu­nut. Kuol­lei­ta on vähän mihin tahan­sa influens­sa­kau­teen ver­rat­tu­na, tes­tat­tu­ja posi­tii­vi­sia löy­tyy päi­väs­sä yhtä pal­jon kuin aiem­min­kin, vas­ta-aine­tes­te­jä ei teh­dä emme­kä tie­dä sai­ras­tu­nei­den määrää.

    Oma mie­li­pi­tee­ni on, että talou­del­li­seen kata­stro­fiin on har­voin kul­jet­tu yhtä vähäi­sin tie­doin ja nii­den tie­to­jen hank­ki­mi­sek­si­kin on teh­ty (aina­kin jul­ki­ses­ti) tavat­to­man vähän. Poliit­ti­nen koneis­tom­me on osoit­tau­tu­nut kevyek­si täl­lai­sen tun­tei­siin vetoa­van kau­heu­den edes­sä. Yksi asia val­taa ker­ral­laan pals­ta­ti­lan ja on sil­lä het­kel­lä elä­mää suu­rem­pi. Uuden­maan sul­ku, kesä­mö­keil­le pake­ne­mi­nen, hengityssuojaimet.

    Pidän jo nyt täy­sin var­ma­na, että aina­kin Suo­mes­sa koro­nan sal­do jää pie­neen osaan aasia­lai­sen sal­dos­ta ja rajoit­ta­mis­toi­men­pi­tei­den vai­ku­tus tode­taan jäl­ki­kä­teen vähäi­sek­si tai olemattomaksi.

    1. Timo A:
      Oma mie­li­pi­tee­ni on, että talou­del­li­seen kata­stro­fiin on har­voin kul­jet­tu yhtä vähäi­sin tie­doin ja nii­den tie­to­jen hank­ki­mi­sek­si­kin on teh­ty (aina­kin jul­ki­ses­ti) tavat­to­man vähän. Poliit­ti­nen koneis­tom­me on osoit­tau­tu­nut kevyek­si täl­lai­sen tun­tei­siin vetoa­van kau­heu­den edes­sä. Yksi asia val­taa ker­ral­laan pals­ta­ti­lan ja on sil­lä het­kel­lä elä­mää suu­rem­pi. Uuden­maan sul­ku, kesä­mö­keil­le pake­ne­mi­nen, hengityssuojaimet.

      Minä olen ihan samaa miel­tä. Pait­si että täs­sä ei ole ajet­tu vain talou­del­li­seen kata­stro­fiin, vaan nyt ollaan ehkä saa­mas­sa aikaan myös kan­san­ter­vey­del­li­nen kata­stro­fi. Esi­mer­kik­si ham­mas­hoi­toon on koh­ta yli vuo­den jonot, kun ajat maa­lis-tou­ko­kuul­ta on koro­nan pelos­sa perut­tu, ja poti­laat ker­ty­vät jat­ku­vas­ti vaan jonon jat­kok­si, pait­si ettei jonot­ta­jia enää suos­tu­ta mones­sa kun­nas­sa edes rekis­te­röi­mään. Vie­lä vii­me vuon­na väi­tet­tiin, että ham­mas­hoi­to on ihmis­ten kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta tär­keä asia, kos­ka tuleh­duk­set ham­pais­sa altis­ta­vat muil­le sai­rauk­sil­le. Nyt esi­mer­kik­si sen sek­to­rin hoi­dot on ajet­tu alas, samoin monet muut hoi­dot. Jopa sydän­po­ti­lai­den hoi­to­mää­rät ovat romahtaneet.

  55. Viruk­siin var­maan tulee jon­kin­lai­nen immu­ni­teet­ti aina, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä kes­tä kau­an. Fluns­san aiheut­ta­vis­sa koro­nis­sa se kes­tää vuo­den tai pari.

  56. Kak­si ensim­mäis­tä eli “Antaa men­nä” ja “Hidas­ta­mi­nen” sopii tän­ne päin maa­il­maa par­hai­ten. Tota­li­tää­ri­nen kyt­täys­kom­mu­nis­mi eli “Sääs­tö­liek­ki” taas ei sovi ollenkaan.

    1. What­si­na­na­me: Kak­si ensim­mäis­tä eli ”Antaa men­nä” ja ”Hidas­ta­mi­nen” sopii tän­ne päin maa­il­maa par­hai­ten. Tota­li­tää­ri­nen kyt­täys­kom­mu­nis­mi eli ”Sääs­tö­liek­ki” taas ei sovi ollenkaan. 

      Ete­lä-Koreas­sa, joka on vii­mek­si kulu­neet 70 vuot­ta ollut sodas­sa tota­li­taa­ris­ta kyt­täys­kom­mu­nis­mia kar­meim­mil­laan edus­ta­van Poh­jois-Korean kans­sa, oltai­siin var­maan ihmeis­sään täs­tä uudes­ta tie­dos­ta, että sen oma yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä onkin se joka edus­taa tota­li­taa­ris­ta kyttäyskommunismia.

  57. Jos arvioi­daan kuol­lei­suus pro­sent­tia niin jos kat­so­taan esim Islan­tia niin siel­lä on tes­tat­tu noin 10% popu­laa­tios­ta ja hyvin pal­jon myös täy­sin oireet­to­mia hen­ki­löi­tä. Sen aineis­ton perus­teel­la kuol­lei­suus on 4–6 pro­mil­len luok­kaa. 1711 todet­tua tapaus­ta ja 8 kuol­lut­ta ja nyt 10 tehohoidossa.
    Jos kat­so­taan New York:n tilan­net­ta niin siel­lä on jo 0,5 pro­mil­lea kuol­lut. Huip­pua ei ole vie­lä saavutettu.
    Kun sitä mal­lin­taa eteen­päin niin pää­dy­tään johon­kin 5–10 pro­mil­lin tasoon. Kuol­lei­suus nousee rajus­ti kun ter­vey­den hoi­to kyykkää.
    Kuol­lein­den lisäk­si täy­tyy tar­kas­tel­la myös hen­ki­löi­tä, joil­le muo­dos­tuu kroo­ni­nen sai­raus. On jopa toden­nä­köis­tä, että mer­kit­tä­vä osuus teho­hoi­toon jou­tu­neis­ta ja vaka­vas­ti sai­ras­tu­neis­ta saa jon­kin kroo­ni­sen keuh­ko­sai­rau­den. SARS aiheut­ti isol­le jou­kol­le sai­ras­tu­neis­ta vaka­van kroo­ni­sen keuhkosairauden.

    Näin ollen pitää ver­ra­ta Suo­men osal­ta noin 20000–40000 hen­gen kuol­lei­suut­ta ja Ete­lä­ko­rean mal­lin mukais­ta tilan­net­ta keskenään.
    Olen täy­sin samaa miel­tä sii­tä että jos E‑Korean mal­liin men­nään, niin mobii­li poh­jai­nen jäl­ji­tys täy­tyy olla pakollista.
    Kun on kyse vai­keis­ta pää­tök­sis­tä, kah­den pahan välil­tä, niin polii­ti­kot pää­tyy aina sii­hen vaih­toeh­toon, jos­sa lyhy­tai­kai­set vahin­got on pie­nem­piä. Joten en näe että polii­ti­kot pääs­täi­si­vät koro­nan val­loil­leen vaik­ka se oli­si järkevää.
    Valit­tet­ta­vas­ti pel­kään, että vali­taan vesi­tet­ty E‑korean mal­li, joka ei toi­mi ja jou­du­taan pit­kä­ai­kai­seen rajoi­tus­toi­mien tilaan ja kata­stro­fi muut­tuu vuo­si­kym­men­ten mittaiseksi.

    1. Ete­lä-Koreal­la on mus­ke­lei­ta käyt­tää tois­tai­sek­si noin 80 mil­jar­dia US dol­la­ria tähän tais­te­luun. Ja se tais­te­lu aloi­te­tiin jo tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. He hyvin tetä­vät, ettei­vät voi ava­ta rajo­jaan, eivät­kä ava­ta jouk­ko­ti­lai­suuk­sia, se maa jää yksi­näis­ten naa­ma­ri­päis­ten haa­mu­jen taloksi.

      Ete­lä-Korea tar­vit­see mui­ta elin­ta­so­mai­ta, eli kun maa­il­ma pysäh­tyy tähän jouk­kop­sy­ko­siin, tulee Ete­lä-Koreas­sa­kin ole­maan tuka­lam­mat oltavat.

      Sin­ga­po­ren 35 mil­jar­din dol­la­rin kulu­pak­kaus onkin jo sil­le maal­le suh­teel­li­ses­ti ras­kaam­pi, eikä vie­lä­kään ole onnis­tu­nut “tukah­dut­ta­maan” virus­ta, vält­te­le­mään vain.

      1. 80 mil­jar­dia tais­te­luun virus­ta vas­taan on samal­la 80 mil­jar­dia talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Sitä ei voi las­kea täy­sin mene­te­tyk­si. Sen tuo­mat inno­vaa­tiot koh­dis­tu­vat nyt juu­ri sii­hen mis­tä koko maa­il­ma on kiin­nos­tu­nut ja se voi osoit­tau­tua erit­täin hyvin sijoi­te­tuk­si 80 mil­jar­dik­si. Joka tapauk­ses­sa se 80 mil­jar­dia on aut­ta­nut pitä­mään yhteis­kun­nan, myös pal­ve­lut, käyn­nis­sä koko ajan. 

        Mai­nit­se­ma­si naa­ma­ri­päi­set haa­mut eivät ole miten­kään eris­täy­ty­mäs­sä lopul­li­ses­ti. Raja hen­ki­lö­mat­kus­tuk­sel­le on tois­tai­sek­si kiin­ni mut­ta sen hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat suh­teel­li­sen pie­niä. Aina­kaan Ete­lä-Korean ei ole ehdot­ta­mas­sa yli 70v. koti­ka­ran­tee­nia lähes vuo­dek­si vaan karan­tee­ni tulee rajan ylittäneelle. 

        Hoi­don tai rokot­teen kehit­tä­mi­seen asti mat­kai­lu maas­ta toi­seen on tar­pee­ton­ta ja äärim­mäi­sen vastuutonta.

      2. 80 mil­jar­dia tais­te­luun virus­ta vas­taan on samal­la 80 mil­jar­dia talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta. Sitä ei voi las­kea täy­sin menetetyksi.

        Tähän asti tuo tais­te­lu on ollut talou­den pysäyt­tä­mi­nen. Jos mene­tät tuo­tan­toa sen­vuok­si 80 mil­jar­din edes­tä, kyl­lä se on täy­sin mene­tet­tyä rahaa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tähän asti tuo tais­te­lu on ollut talou­den pysäyt­tä­mi­nen. Jos mene­tät tuo­tan­toa sen­vuok­si 80 mil­jar­din edes­tä, kyl­lä se on täy­sin mene­tet­tyä rahaa.

        Tar­koi­tin tuo­ta työ­läs­tä ja kal­lis­ta Ete­lä-Korean mal­lia jos­sa yhteis­kun­ta pide­tään auki. Sitä kus­tan­nus­ta ei voi ver­ra­ta sulun kus­tan­nuk­seen joka todel­la­kin in mene­tet­tyä rahaa.

  58. Kii­tos. Eri­lais­ten vaih­toeh­to­jen poh­din­ta on aina pai­kal­laan. Se luo vähin­täin pes­pek­tii­viä mik­si ikä­vä­kin toi­min­ta­ta­pa on parem­pi kuin jokin toi­nen vaihtoehto.

    On erin­omai­sen tär­ke­ää ja toi­vot­ta­vaa, että nyt pan­de­mian aiheut­ta­neel­le viruk­sel­le löy­tyy toi­mi­va roko­te. On kui­ten­kin toden­nä­köis­tä ja toi­vot­ta­vaa, että tämä COVID-19 ei vie­lä ole ihan se vii­mei­nen tau­ti, joka levi­ää ihmis­kun­nan kes­kuu­des­sa ja johon ei ole roke­tet­ta tai muu­ten tun­net­tua lää­ket­tä, ja jos­ta sel­viä­mi­nen on kiin­ni ihmi­sen oman immuu­ni­jär­jes­tel­män tehok­kuu­des­ta. Sik­si oli­si pelk­kien lääk­kei­den lisäk­si hyvä poh­tia miten ja mil­lä taval­la väes­tön yleis­tä vas­tus­tus­ky­kyä voi­si seu­ra­ta ja nos­taa eikä vain yrit­tää lää­ki­tä ja kor­ja­ta tilan­net­ta, kun se pettää. 

    Osa immuu­ni­jär­jes­tel­män tehok­kuu­des­ta on geneet­tis­tä perua ja sil­le ei pal­joa voi enää jäl­ki­kä­teen teh­dä mut­ta on myös monia asioi­ta, joi­hin ihmi­nen voi elä­män­ta­voil­laan vai­kut­taa. Yksi asia on var­mas­ti­kin tupa­koin­ti mut­ta se ei ole ainoa asia. 

    Nyt oli­si oival­li­nen het­ki ottaa COVID-19 ‑tes­tien ja sen vas­ta-aine­tes­tien yhtey­des­sä myös laa­jem­pi veren­ku­va ja hakea teki­jöi­tä, jot­ka liit­ty­vät kohon­nee­seen tar­tun­ta- ja kompli­kaa­tio­ris­kiin tai toi­saal­ta suo­jaa­vat niil­tä. Tähän men­nes­sä esiin tul­lei­ta asioi­ta ovat aina­kin suku­puo­li, veri­ryh­mä ja alen­tu­nut veren koles­te­ro­li­ta­so. Lisäk­si ylei­ses­ti tie­de­tään, että D‑vitamiinin puu­tos, alhai­nen selee­ni­pi­toi­suus, kohon­nut veren­so­ke­ri jo het­kel­li­ses­ti että kroo­ni­ses­ti (HbA1c kohon­nut) sekä run­sas moni­tyy­dyt­ty­mät­tö­mien omega‑6 pitois­ten sie­me­nöl­jy­jen käyt­tö hei­ken­tä­vät immuu­ni­puo­lus­tus­ta. Aina­kin minus­ta oli­si hyö­dyl­li­sem­pi tie­to, että esim. veriar­vois­sa alle XX mmol/l ole­vat D‑vitamiinitasot lisää­vät ris­kiä virus­tar­tun­toi­hin, sen sijaan että vain kes­kus­tel­laan mon­ta­ko mik­ro­gram­maa D‑vitamiinia pitäi­si syö­dä vuorokaudessa. 

    Kun kat­soo näi­tä vaka­vien oirei­den ris­kiä nos­ta­via taus­ta­sai­rauk­sia kuten dia­be­tes, sydän- ja veri­suo­ni­tau­dit, veren­pai­ne, niin eri­tyi­ses­ti tämän COVID-19:n yhtey­des­sä HbA1c ‑tason vai­ku­tus oli­si hyvä tie­tää, kun sii­hen ihmi­nen voi itse vai­kut­taa jo muu­ta­mas­sa vii­kos­sa vain muut­ta­mal­la ruo­ka­va­lio­taan. Tosin HbA1c on pelk­kä mark­ke­ri eikä ker­ro suo­raan miten ja mis­sä kudok­sis­sa kor­kea veren­so­ke­ri on tuhon­nut val­kuai­sai­nei­ta ja kor­jaan­tu­vat­ko nuo vau­riot samas­sa tah­dis­sa HbA1c:n las­kun kans­sa. Sekin kyl­lä sel­viäi­si, jos meil­lä oli­si dataa käytössä. 

  59. Lau­ma­suo­jan syn­ty­mi­seen tar­vit­ta­va mää­rä tau­dil­le immuu­ne­ja on riip­pu­vai­nen tart­tu­vuu­des­ta. Tuh­ka­ro­kon tar­tun­ta­lu­ku on yli 10 ja lau­ma­suo­jaan vaa­di­taan, että yli 90% väes­tös­tä on roko­tet­tu. Koro­na­vi­ruk­sen tar­tun­ta­lu­ku nor­maa­li­ti­las­sa ole­vas­sa yhteis­kun­nas­sa on 2–3 ja jouk­koim­mu­ni­teet­ti saa­vu­te­taan 60–70% tasol­la. Suo­mes­sa rajoi­tus­toi­met ja muu­tok­set väes­tön käyt­täy­ty­mi­ses­sä ovat olleet niin tehok­kai­ta, että tar­tun­ta­lu­ku on saa­tu pai­net­tua lähel­le yhtä. 

    Nykyi­sen tilan­teen jat­ka­mi­nen on täy­sin kes­tä­mä­tön­tä, kos­ka tämä ei joh­da mihin­kään. Oma käsi­tyk­se­ni on, että tar­tun­ta­ket­ju­jen tun­nis­tuk­sen ja karan­tee­nien avul­la Euroo­pas­sa ei mis­sään maas­sa ehkä Sak­saa lukuu­not­ta­mat­ta tul­la saa­maan epi­de­mi­aa kuriin. Ruot­sin valit­se­man kal­tai­nen ete­ne­mis­tie saat­tai­si vii­den vuo­den kulut­tua tar­kas­tel­taes­sa osoit­tau­tua parhaaksi. 

    Vuo­den lopul­la eri mais­sa tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rä on eri­lai­nen. Par­haas­sa ase­mas­sa tule­vat ole­maan ne maat, jois­sa tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rä on kor­kein. Näis­sä mais­sa dynaa­mi­nen tar­tun­ta­lu­ku Rt on mata­lin ja ne voi­vat eni­ten vapaut­taa elä­mis­tä. Maat, jois­sa dynaa­mi­nen tar­tun­ta­lu­ku on kor­kein (kuten Suo­mi vali­tul­la poli­tii­kal­la), jou­tu­vat rajoit­ta­maan mat­kus­ta­mis­ta ja pitä­mään yllä laa­jo­ja rajoituksia. 

    Onnek­si huh­ti­kuun lopul­la Suo­mes­sa ja toi­vot­ta­vas­ti myös muis­sa mais­sa ale­taan saa­maan satun­nai­so­tan­taan perus­tu­vis­ta vas­ta-aine­tut­ki­muk­sis­ta tark­ko­ja arvioi­ta tar­tun­to­jen koko­nais­mää­ris­tä. Tämä tulee olen­nai­ses­ti hel­pot­ta­maan pää­tös­ten teke­mis­tä rajoi­tus­ten kiris­tä­mi­ses­tä tai helpottamisesta. 

    Mikä­li tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rät ovat kovin alhai­set ts. oireet­to­mien tar­tun­to­jen osuus pie­ni, vai­keu­tuu ulos­pää­sy täs­tä kriis­tis­tä merkittävästi. 

    Mikä­li Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rä on luok­kaa 40%, rajoi­tuk­sia voi­daan pur­kaa laa­jas­ti ilman, että dynaa­mi­nen tar­tun­ta­lu­ku nousee mer­kit­tä­väs­ti yhden ylä­puo­lel­le. Jos tar­tun­to­jen mää­rä on luok­kaa 10% väes­tös­tä tai alle, on tilan­ne aika sur­kea ja rajoi­tuk­sia jou­du­taan pitä­mään yllä pitkään. 

    Yksi asia on var­ma. Vih­rei­den toi­ve len­to­mat­kai­lun vähen­tä­mi­ses­tä toteu­tuu. Vuo­den 2021 kesäl­lä kaik­ki len­to­yh­tiöt ml. Fin­nair, ovat teh­neet kon­kurs­sin. Mitä len­to­ja onkin, ne ovat niin kal­lii­ta, että turis­mi on käy­tän­nös­sä lop­pu­nut. Espan­jas­sa on asun­to­ja elä­ke­läi­sil­le hal­val­la tarjolla.

  60. Sekä teho­hoi­don tar­ve että kuol­lei­suus on pal­jon mata­lam­pi nuo­rem­mis­sa ikä­pol­vis­sa, joten minus­ta se kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää epi­de­mian koh­taa­mi­ses­sa ja vahin­ko­jen minimoimisessa.
    Kat­soin Ruot­sin eili­set luvut, ja sen perus­teel­la näyt­tää sil­tä kuol­lei­suus alta 60v on tähän men­nes­sä 0,006 pro­mil­lea, kun koko popu­laa­tios­sa 0,089. Kuol­lei­suus koko popu­laa­tios­sa on siis 15-ker­tai­nen ver­rat­tu­na alta 60v. Käy­tin Ruot­sin dataa kos­ka siel­tä saa enem­män ja tar­kem­paa, ja toi­saal­ta kos­ka he eivät ole teh­neet lock­dow­nia, jol­loin siel­tä saa rea­lis­tis­ta dataa sii­tä miten Suo­mes­sa käy kun on pak­ko ava­ta maa muu­ta­man kuu­kau­den sisällä.
    Mik­si tämä on rele­vant­tia? Kos­ka alta 60v muo­dos­taa 71,2% Suo­men väes­tös­tä, eli yli sen mitä nyky­tie­don valos­sa tar­vi­taan lau­ma­suo­jaan, ja sii­nä on jopa mar­gi­naa­lia nuo­rem­pia ris­ki­ryh­miä var­ten. Tämä jouk­ko myös pit­käl­ti pyö­rit­tää Suo­men talout­ta, joten väl­tet­täi­siin romah­dus. Jos ole­te­taan että kuol­lei­suus oli­si 3 pro­mil­len luok­kaa koko popu­laa­tios­sa, niin yllä ole­van perus­teel­la se tip­pui­si 0,2 pro­mil­leen jos onnis­tut­tai­siin suo­jaa­maan 60+ täy­del­li­ses­ti. Se tus­kin onnis­tuu, mut­ta nume­roi­den valos­sa huo­nom­pi­kin onnis­tu­mi­nen sääs­tää pal­jon ihmishenkiä.
    Lääk­kei­tä ja rokot­tei­ta kehi­te­tään kyl­lä, mut­ta ei ole mitään vapaa­na ole­via tuo­tan­to­lin­jo­ja joil­la pys­tyi­si tuot­ta­maan tar­peek­si 7 mil­jar­dil­le aina­kaan lähiai­koi­na, ja kaa­os suo­jien han­kin­nas­sa on vain kal­pea esi­ma­ku sii­tä, miten rokot­tei­den kans­sa käy.

  61. Kol­men eko­no­mis­tin tuo­re tut­ki­mus, miten eri kau­pun­git Yhdys­val­lois­sa rea­goi­vat espan­jan­tau­tiin 1918. Tut­ki­muk­sen mukaan kau­pun­git jot­ka aloit­ti­vat aggres­sii­vi­sem­mat rajoit­ta­mis­toi­met, ja aloit­ti­vat nii­tä aikai­sem­min, sai­vat aikaan pait­si pie­nem­män kuol­lei­suu­den, myös toi­pui­vat epi­de­mian jäl­keen parem­min taloudellisesti.

    Täs­sä valos­sa Soi­nin­vaa­ran “antaa men­nä” ske­naa­rio yhdis­täi­si kaik­ki huo­not puo­let: sekä suu­rem­pi kuol­lei­suus että suu­rem­mat talou­del­li­set vahin­got. Moni­han perus­te­lee “antaa men­nä” ske­naa­rio­ta sil­lä että se hei­dän intui­tion­sa mukaan joh­tai­si parem­paan talou­del­li­seen toi­pu­mi­seen, mut­ta tämän tut­ki­muk­sen mukaan se joh­tai­si­kin huonompaan.

    MIT:n tie­do­te:
    https://gcfp.mit.edu/pandemics-depress-the-economy-public-health-interventions-do-not-evidence-from-the-1918-flu/

    Itse pape­ri:
    https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3561560

    1. Influens­sa toi­mii eri taval­la kuin koro­na. Se oli vaa­ral­li­nen lap­sil­le, joten kou­lu­jen sul­ke­mi­sen hyö­dyt oli­vat ilmeisemmät.

      1. 1917–1918 sul­jet­tiin USA:ssa pal­jon muu­ta­kin kuin kou­lut. Ilmei­ses­ti lukai­sit tut­ki­muk­sen, kou­lu­jen sul­ke­mi­nen ei ollut lain­kaan tut­ki­muk­sen kes­kei­nen asia. Aina­kin 50 mie­len­kiin­toi­sem­paa havain­toa pape­ris­sa, ja valit­sit tuon? Miksi?

        Kou­lu­jen sul­ke­mi­ses­sa idea on (las­ten sai­ras­tu­mi­sen lisäk­si) rajoit­taa kon­tak­te­ja ja siten tau­din leviä­mis­tä. Iso kou­lu on 1000 ihmi­sen tapah­tu­ma, yhteis­ruo­kai­lui­neen ja kes­to 6–8 tun­tia joka iki­nen päivä. 

        Talou­den raken­ne oli 100 vuot­ta sit­ten toi­sen­lai­nen, pal­ve­lu­jen mer­ki­tys on kas­va­nut huo­mat­ta­vas­ti nois­ta ajois­ta. Tämä alle­vii­vaa nopei­den ja tehok­kai­den rajoi­tus­toi­mien tär­keyt­tä, kos­ka talous on aiem­paa riip­pu­vai­sem­pi palvelukontakteista.

      2. Myös IGM Eco­no­mic Experts Panel (“Ques­tion B”) suu­rin osa vas­tan­neis­ta talous­tie­tei­li­jöis­tä uskoo että sul­ku­toi­mien lii­an aikai­nen avaa­mi­nen joh­taa suu­rem­paan vahin­koon talou­del­le. Nyt on siis kysyt­ty ajan­koh­tai­ses­ti koro­nas­ta, eikä 100 vuo­den takai­ses­ta espanjantaudista.

        http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

      3. Sam­po Smo­lan­der:
        Myös IGM Eco­no­mic Experts Panel (”Ques­tion B”) suu­rin osa vas­tan­neis­ta talous­tie­tei­li­jöis­tä uskoo että sul­ku­toi­mien lii­an aikai­nen avaa­mi­nen joh­taa suu­rem­paan vahin­koon talou­del­le. Nyt on siis kysyt­ty ajan­koh­tai­ses­ti koro­nas­ta, eikä 100 vuo­den takai­ses­ta espanjantaudista.

        http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

        En luke­nut pape­ria, mut­ta tähä­nas­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa vahin­got talou­del­le on yhdis­tet­ty nime­no­maan sul­ku­toi­miin, ei nii­den puut­tee­seen. Miten sul­ku­toi­mien pur­ka­mi­nen aiheut­taa (suu­rem­pia) vahin­ko­ja taloudelle?

      4. Joku yhdys­val­ta­lai­nen yli­opis­ton tut­ki­mus­ryh­mä on myös juu­ri jul­kai­sut mal­lin­nuk­sen, jon­ka mukaan rajoi­tus­ten pur­ku oli­si toden­nä­köi­ses­ti val­ta­van kal­lis­ta vrt talou­den alas­ajo rajoi­tus­ten vuok­si. Toki aika nopeas­ti oli löy­det­tä­vis­sä tie­to, että mal­lis­sa jokai­sen ihmis­hen­gen hin­nak­si oli ole­tet­tu 10 mil­joo­naa USD (ja ole­tet­ta­vas­ti laman aiheut­ta­mia tule­via hen­gen­me­ne­tyk­siä ei oltu las­ket­tu mukaan).

        No, sehän on hyvin tun­net­tua, että mal­leis­ta ja simu­loin­neis­ta saa para­met­rit sopi­vas­ti valit­se­mal­la aina sel­lai­set tulok­set kuin tut­ki­ja haluaa…

        von Neu­mann: With four para­me­ters I can fit an elep­hant, and with five I can make him wiggle his trunk.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        10 mil­joo­naa USD on aika pal­jon, kun kuol­lei­den kes­ki-ikä on yli 80 vuotta.

        New Yor­kin kau­pun­gis­sa kuol­leis­ta 26% on alle 65-vuo­tiai­ta, ja 51% on alle 76-vuotiaita. 

        Jat­kan ihmet­te­lyä­ni sii­tä, että tun­nut olet­ta­van kuol­lei­suu­den mää­rän ja laa­dun (esim. ikä­ja­kau­man) ole­van sama epi­de­mian olles­sa hal­lin­nas­sa ja sil­loin kun ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä yli­kuor­mit­tuu kuten New Yor­kis­sa ja Bergamossa. 

        Läh­de: https://www1.nyc.gov/site/doh/covid/covid-19-data.page (alao­san lin­keis­tä löy­tyy tar­kat luvut)

      6. Pek­ka T: En luke­nut pape­ria, mut­ta tähä­nas­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa vahin­got talou­del­le on yhdis­tet­ty nime­no­maan sul­ku­toi­miin, ei nii­den puut­tee­seen. Miten sul­ku­toi­mien pur­ka­mi­nen aiheut­taa (suu­rem­pia) vahin­ko­ja taloudelle?

        Sik­si, että rajoi­tus­ten pur­ka­jien pre­mis­si on vää­rä. Rajoi­tus­ten pur­ka­mis­ta seu­raa pian nii­den pakol­li­nen kiris­tä­mi­nen. Täl­löin rajoi­tus­ten mää­rä on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sama, mut­ta tar­tun­ta­mää­rät eivät. Kun tar­tun­ta­mää­rät ovat isot niin ihmi­set kulut­ta­vat vähem­män ja val­mis­tau­tu­vat vie­lä pahempaan.

        Myös Ruot­si tulee rajoit­ta­maan, kun sai­ras­tu­nei­ta tulee lisää, tähän on jo varau­dut­tu. Ruot­si saa­vut­taa lau­ma­suo­jan, kun kuol­lei­ta on 40 000 (Osmon kuol­lei­suu­del­la), 60 000 (Dia­mond Princess esti­maa­teil­la) tai 90 000 (Impe­rial Col­le­gen luvuil­la). Täl­lä vauh­dil­la menee siis Osmo­nin luvuil­la ensi vuo­teen. Nykyi­sil­lä rajoi­tuk­sil­la­kaan Ruot­sin talous ei näy­tä juu­ri sen parem­mal­ta kuin esim. Nor­jan. Ruot­sin maa­lis­kuun PMI on 43 ja Nor­jan 42. Ravin­to­loi­den auki pitä­mi­nen ei juu­ri auta taloutta.

        IMF ennus­te bkt-kas­vu % 2020: Ete­lä-Korean ‑1,2, Ruot­si ‑6,8, Nor­ja ‑6,3 ja Suo­mi ‑6,0.

  62. Lois­ta­vaa ana­lyy­sia Soininvaaralta.
    Ruot­si sel­viy­tyy voit­ta­ja­na täs­tä­kin kisasta.
    Me voi­daan olla kak­ko­sia, jos äly­tään muut­taa lin­jaa tähän suun­taan mah­dol­li­sim­man nopeasti.
    Tätä sul­kua perus­tel­laan vält­tä­mät­tö­mäk­si ilman kan­sa­lai­sil­le kuu­lu­via 360 asteen perusteluja/analyysia asiasta.
    Näyt­tää sil­tä että ainoa taho, jota kuun­nel­laan on lääkärikunta.

    1. Ante­ro Irri:
      Lois­ta­vaa ana­lyy­sia Soininvaaralta.
      Ruot­si sel­viy­tyy voit­ta­ja­na täs­tä­kin kisasta.
      Me voi­daan olla kak­ko­sia, jos äly­tään muut­taa lin­jaa tähän suun­taan mah­dol­li­sim­man nopeasti.
      Tätä sul­kua perus­tel­laan vält­tä­mät­tö­mäk­si ilman kan­sa­lai­sil­le kuu­lu­via 360 asteen perusteluja/analyysia asiasta.
      Näyt­tää sil­tä että ainoa taho, jota kuun­nel­laan on lääkärikunta.

      Tämä ei ole tot­ta, suu­rin osa eko­no­mis­teis­ta kan­nat­taa rajoi­tus­toi­mia: http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

  63. Täl­lä perus­teel­la tosi­aan karan­tee­nit ovat epäin­hi­mil­li­sen pit­kiä. Kou­lu­jen pitä­mi­nen kiin­ni ei ole hyvä vaihtoehto.

  64. Hyvin ana­ly­soi­tu, aivan samoin kuin Mai-Thi Ngu­yen-Kim jo 1.4.2020 ja lop­pu­tu­lok­set­kin ovat samo­ja. Mai­Lab artik­ke­lin link­ki https://youtu.be/3z0gnXgK8Do

    Ehkä sel­lai­nen täy­den­nys Oska­rin kir­joi­tuk­seen, että sikä­li odot­ta­mi­nen on pai­kal­laan kun virus on tie­de­mie­hil­le tun­net­tu vas­ta tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä, jot­ta saa­daan vas­tuul­li­ses­ti väl­tet­tyä koko ihmis­kun­nan vaa­ran­tu­mi­nen. Kos­ka ei ole vie­lä luo­tet­ta­vaa tie­toa viruk­sen mah­dol­li­ses­ta reak­ti­voi­tu­mi­ses­ta — täs­tä­kin samoin kuin infek­tion kroo­nis­tu­mi­ses­ta on tie­de­pii­reis­sä ollut puhet­ta. Ei oli­si kivaa, jos jou­tui­si viet­tä­mään lop­pue­lä­män tar­tun­ta­tau­ti­lain nojal­la eris­tet­ty­nä. Myös jäl­ki­seu­rauk­sis­ta uuti­soi­des­sa puhu­vat kaik­ki vaka­vas­ti otet­ta­vat tie­do­tus­vä­li­neet pel­kis­tä olet­ta­muk­sis­ta. Ehkä näis­tä oli­si hyvä tie­tää enem­män ennen kuin rajoi­tuk­sia ale­taan purkamaan.
    https://www.sueddeutsche.de/gesundheit/krankheiten-covid-19-spaetfolgen-wie-vermindertes-lungenvolumen-moeglich-dpa.urn-newsml-dpa-com-20090101–200412-99–673346

  65. Suo­mes­sa pitäi­si nos­taa tes­ti­ka­pa­si­teet­tia 100,000 tes­tiin päi­väs­sä. Näin koko työ­po­pu­laa­tio voi­tai­siin tes­ta­ta muu­ta­man vii­kon välein ja pitää talous käynnissä.
    Logis­ti­ses­ti täy­sin mah­dol­li­nen ope­raa­tion, tes­taa­mi­nen voi­si mak­sai­si n. mil­joo­nan päi­väs­sä mikä ei ole pal­jon mitään.

  66. Entä miten käy suu­rel­le unel­mal­le jos­sa kaik­ki sul­lo­taan “tehok­kaas­ti asu­maan” muu­ta­maan Suo­men suur­kau­pun­kiin? Sil­lä jos tilas­tois­ta voi­daan yli­pää­tän­sä mitään sanoa niin kyl­lä se sii­nä että ero kuol­lei­suu­des­sa tii­vis­ti asu­tet­tu­jen kau­pun­kien (kuten New York, Ber­ga­mo, Newark) sekä väl­jem­min asu­te­tun Kali­for­nian, yleis­ni­mel­lä “Nur­mi­jär­ven” (vih­reil­le lähes kiro­sa­na?), on mel­koi­nen. En ole kos­kaan edes väit­tä­nyt Hel­sin­kiä mik­si­kään suur­kau­pun­gik­si. Mut­ta halu­taan­ko sitä kai­ken koe­tun ja koet­ta­van jäl­keen? Pitää­kö urba­ni­soi­tua vaik­ka hen­ki menisi? 

    On myös para­dok­saa­lis­ta että vuo­si­kym­me­net par­jat­tu suo­ma­lai­nen varau­tu­nei­suus (väli­mat­kan pito toi­siin) onkin pal­jas­tu­mas­sa hyveek­si ja välit­tö­myys muo­dos­tuu vaa­rak­si. Kaik­ki tämä 30 vuot­ta jat­ku­nut suo­ma­lais­ten “euroop­pa­lais­ta­mi­nen” jota elii­tin valo­päät medias­sa ovat julis­ta­neet onkin aja­nut karille.

    1. Matias:
      Entä miten käy suu­rel­le unel­mal­le jos­sa kaik­ki sul­lo­taan ”tehok­kaas­ti asu­maan” muu­ta­maan Suo­men suur­kau­pun­kiin? Sil­lä jos tilas­tois­ta voi­daan yli­pää­tän­sä mitään sanoa niin kyl­lä se sii­nä että ero kuol­lei­suu­des­sa tii­vis­ti asu­tet­tu­jen kau­pun­kien (kuten New York, Ber­ga­mo, Newark) sekä väl­jem­min asu­te­tun Kali­for­nian, yleis­ni­mel­lä ”Nur­mi­jär­ven” (vih­reil­le lähes kiro­sa­na?), on mel­koi­nen. En ole kos­kaan edes väit­tä­nyt Hel­sin­kiä mik­si­kään suur­kau­pun­gik­si. Mut­ta halu­taan­ko sitä kai­ken koe­tun ja koet­ta­van jäl­keen? Pitää­kö urba­ni­soi­tua vaik­ka hen­ki menisi? 

      On myös para­dok­saa­lis­ta että vuo­si­kym­me­net par­jat­tu suo­ma­lai­nen varau­tu­nei­suus (väli­mat­kan pito toi­siin) onkin pal­jas­tu­mas­sa hyveek­si ja välit­tö­myys muo­dos­tuu vaa­rak­si. Kaik­ki tämä 30 vuot­ta jat­ku­nut suo­ma­lais­ten ”euroop­pa­lais­ta­mi­nen” jota elii­tin valo­päät medias­sa ovat julis­ta­neet onkin aja­nut karille.

      Tosin varau­tu­nei­suu­den edut hie­man kär­si­vät kun mel­koi­sen iso osa kan­sa­lai­sis­ta ramp­paa jat­ku­vas­ti ihan huvik­seen ulko­mail­la. Sit­ten tul­laan Suo­meen eikä men­nä len­to­ken­täl­tä kotiin edes tak­sil­la vaan jul­ki­sil­la kun tulee muu­ten lii­an kal­liik­si. Pal­jas­taa taas hyvin kuin­ka pal­jon ihmi­set oikeas­ti välit­tä­vät toisistaan.

      Se on kum­ma kun joka asi­aan perään­kuu­lu­te­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta, mut­ta sit­ten itä­val­ta­lais­ta turis­ti­koh­det­ta syy­tel­lään virus­lin­gok­si. Kuul­kaa kyl­lä ne Suo­men virus­lin­got ovat hen­ki­löt jot­ka sin­ne meni­vät, ihan sama oli­ko toi­min­ta suun­ni­tel­mal­lis­ta levit­tä­mis­tä vai ei, jou­tuu­han täl­lä vahin­gois­ta­kin tuo­miol­le niin mik­sei täl­lai­ses­ta vahin­gos­ta? On niin vali­koi­vaa tämä vas­tuu täs­sä maas­sa, ilmei­ses­ti tuol­la käy niin vara­kas­ta poruk­kaa lomil­la ettei näi­tä voi­da lait­taa vas­tuuseen yhteis­kun­ta­va­kau­den nimissä.

  67. Uskon lää­ke­tie­tee­seen, en ennustajaeukkoihin.

    Ongel­ma kos­ket­taa pää­sään­töi­ses­ti van­huk­sia. Heiu­tä jot­ka ovat laitoshoidoissa.

  68. Haluan tilas­to­tie­tei­li­jä­nä kom­men­toi­da mal­lien käyt­töä. Täs­sä on nyt todel­la tär­keä pitää mie­les­sä, että se mitä näem­me (tilas­tol­li­set aineis­tot) ja se mitä maa­il­mas­sa tapah­tuu (itse epi­de­mian leviä­mi­nen) ovat kak­si aivan eri asi­aa. Sikä­li kuin mal­lit perus­tu­vat dataan, ne eivät ole ilmiön vaan datan repre­sen­taa­tioi­ta (“models of data”). Tämä pre­mis­si on pak­ko ymmär­tää ennen­kuin mitään jär­ke­vää kes­kus­te­lua voi­daan edes aloittaa.

    Jokai­sen mal­lin­ta­jan täy­tyy osoit­taa ymmär­rys dataa tuot­ta­vis­ta meka­nis­meis­ta. Esim. päi­vit­täi­sen tar­tun­ta­da­tan tuot­taa meka­nis­mi, jos­sa kes­kei­se­nä teki­jä­nä ovat tes­taus­ka­pa­si­teet­ti, tes­taus­kri­tee­rit sekä ihmis­ten haluk­kuus hakeu­tua testeihin.

    Kuo­lin­ti­las­to­da­tan tuot­taa meka­nis­mi, jos­sa kes­kei­se­nä teki­jä­nä on kri­tee­rit, joil­la kuo­le­ma las­ke­taan koro­na­kuo­le­mak­si. Val­tao­sas­sa mai­ta jos­sa tilas­to­ja teh­dään tähän ymmär­tääk­se­ni vaa­di­taan täs­mä­tes­ti, mut­ta USA:ssa — aina­kin CDC:n ylei­se­noh­jeis­tuk­sen mukaan — lää­kä­ri voi diag­no­soi­da myös oman arvion­sa poh­jal­ta. Tut­ta­va­ni tääl­lä Madri­dis­sa kuo­li kotiin­sa, hyvin toden­nä­köi­ses­ti koro­na­vi­ruk­seen, mut­ta tuo kuo­le­ma ei koro­na­ti­las­toi­hin pää­dy, kos­ka diag­noo­sia ei ole.

    Dataa tuot­ta­vat eri mais­sa eri meka­nis­mit, mut­ta myös yksit­täi­sen maan sisäl­lä dataa tuot­ta­va meka­nis­mi voi muut­tua päi­väs­tä ja vii­kos­ta toi­seen. Tämän takia ver­tai­lu ja tilas­tol­lis­ten joh­to­pää­tös­ten teke­mi­nen on todel­la hankalaa.

    Argu­men­tit, joi­den mukaan todel­li­set tar­tun­ta­mää­rät ja todel­li­set kuo­le­mat ovat jotain aivan muu­ta kuin rekis­te­röi­dyt, ovat niin sel­kei­tä, että nii­tä täs­sä ei tar­vin­ne alkaa toistamaan.

    Simu­loin­nis­sa “datan” tuot­ta­mi­ses­sa kes­kei­ses­sä roo­lis­sa ovat mal­lis­sa teh­dyt ole­tuk­set. Mut­ta sii­nä tör­mä­tään lopul­ta aivan ana­lo­gi­seen ongel­maan: jos ole­tuk­set ovat pie­les­sä, simu­loin­nil­la mal­lin­ne­taan täy­sin kei­no­te­kois­ta “ilmiö­tä”.

    Mik­ko Ketokivi
    Lii­ke­ta­lou­den pro­fes­so­ri ja tilastotieteilijä
    Madrid

    1. Hyviä huo­mioi­ta Mikol­ta, hyvin moni tar­kas­te­lee luku­ja dataus­koi­ses­ti jol­loin hän­tä hel­pos­ti hei­lut­taa koi­raa. Usein myös vali­koi­vas­ti “kor­jat­tu­na”; kuol­lei­suut­ta las­ket­taes­sa osoit­ta­ja voi olla var­mis­tet­tua dataa ja nimit­tä­jä ole­tuk­sil­la kor­jat­tua, tai päin vastoin. 

      New Yor­kin tuo­rees­sa rapor­tis­sa kuo­lin­lu­vuis­ta on ilmoi­tet­tu erik­seen nyt myös tode­nä­köi­set koro­na­kuo­le­mat. Lisää siel­lä kuol­lei­suut­ta n. 50%:lla. Ita­lias­ta on pahas­ti epi­de­mias­ta kär­si­neil­tä alueil­ta kuu­lu­nut suu­rem­mis­ta erois­ta, toden­nä­köi­nen koro­na­kuol­lei­suus on ollut jois­sain kylis­sä luok­kaa 3 x tode­tut koro­na­kuo­le­mat. Mut­ta kun tar­tun­nois­ta tie­de­tään vain var­men­ne­tut, ei pääs­tä uskot­ta­via jako­las­ku­ja suorittamaan. 

      New Yor­kin tilas­tois­sa on myös kuol­lei­den ikä­ja­kau­mas­ta jo aika kat­ta­vaa dataa, kun kuo­le­mia on jo run­saas­ti. Kar­keas­ti, 28% on ollut alle 65 vuo­tiai­ta. On huo­mioi­ta­va kui­ten­kin, että kun teho­hoi­to­pai­kat käy­vät vähiin (kuten NY:ssä lie paikoin/ajoittain käy­nyt), kuol­lei­suus nousee ole­tet­ta­vas­ti myös nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa sel­väs­ti, kun kai­kil­le teho­hoi­toa tar­vit­se­vil­le ei ole tilaa. “Yli­vuo­to” kuol­lei­suu­teen men­nee oletettavasti/pääsääntöisesti täl­löin poti­lai­den ikä­hai­ta­rin ylä­pääs­tä siten, että pelas­tet­ta­vis­sa ole­via elin­vuo­sia prio­ri­soi­daan hoi­to­paik­ko­ja jaettaessa. 

      On hyvä myös huo­ma­ta, että nämä kuo­le­mat on tapah­tu­neet pää­sään­töi­ses­ti aika tiuk­ko­jen rajoi­tus­toi­mien jäl­keen. Ilman rajoi­tus­toi­mia nuo­rem­pien ikä­luok­kien osuus kuol­leis­ta ole­tet­ta­vas­ti kas­vai­si (edel­lä mai­ni­tus­ta syys­tä). Ja päin­vas­toin, jos teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­tiä oli­si run­saas­ti, nuo­rem­pien ikä­luok­kien kuol­lei­suus ja osuus kuol­leis­ta toden­nä­köi­ses­ti pienenisi.

      https://www1.nyc.gov/assets/doh/downloads/pdf/imm/covid-19-deaths-confirmed-probable-daily-04142020.pdf

      Rapor­tin mukaan NY:n alu­eel­la vii­mei­sen n. kuu­kau­den aika­na kai­kis­ta kuo­le­mis­ta noin puo­let on olleet koro­na­kuo­le­mia. (Var­mis­tet­tu­ja n. 36%, var­mis­tet­tu­ja + toden­nä­köi­siä n. 56%)

      1. Yhdys­val­lois­sa kuol­leis­sa on nuo­rem­pia­kin, kos­ka maas­sa ei ole väes­tön kat­ta­vaa kel­vol­lis­ta ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mää. Sen joh­dos­ta siel­lä on pal­jon työi­käi­siä, joil­la on huo­mat­ta­via sisäe­lin­vau­rioi­ta hoi­ta­mat­to­man dia­be­tek­sen vuok­si. Niin­pä mus­tan väes­tön osuus kuol­leis­ta on sil­miin pis­tä­vän korkea.

      2. Katen huo­miot Ita­lian tilan­tees­ta reso­noi­vat vah­vas­ti Espan­jan tilan­teen kanssa.

        Todel­li­sia koro­na­kuo­le­mia voi aina­kin arvioi­da ver­taa­mal­la alu­eel­lis­ta koko­nais­kuol­lei­suut­ta pit­kän ajan kes­kiar­voi­hin. Tääl­lä Espan­jas­sa koko­nais­kuol­lei­suus on joil­lain alueil­la lähes kak­sin­ker­tai­nen kes­ki­mää­räi­seen ver­rat­tu­na. Viral­li­set koro­na­kuo­le­mat selit­tä­vät tuos­ta nousus­ta alle puo­let, joil­lain alueil­la alle kolmasosan.

        On hyvin mah­dol­lis­ta, että lopuis­ta mer­kit­tä­vä osa on diag­no­soi­mat­to­mia koro­na­kuo­le­mia, ja osa tie­tys­ti koro­nan välil­li­siä seu­raa­muk­sia: kun sai­raa­lat ovat täyn­nä koro­na­po­ti­lai­ta, haluk­kuus hakeu­tua hoi­toon mui­den sai­rauk­sien hoi­ta­mi­sek­si laskee.

        Ei siis ole miten­kään lii­oi­tel­tua tode­ta, että todel­li­set koro­na­kuo­le­mat Espan­jas­sa ovat vähin­tään kak­sin­ker­tai­set viral­li­siin lukui­hin ver­rat­tu­na. Saat­ta­vat olla pal­jon enem­män­kin. Ita­lian tilas­tot ker­to­vat aivan samaa tarinaa.

        Mik­ko Ketokivi
        Lii­ke­ta­lou­den pro­fes­so­ri ja tilastotieteilijä
        Madrid

      3. Todel­li­sia koro­na­kuo­le­mia voi aina­kin arvioi­da ver­taa­mal­la alu­eel­lis­ta koko­nais­kuol­lei­suut­ta pit­kän ajan keskiarvoihin.

        Näin kan­nat­taa teh­dä. Tosin koro­na­kuol­lei­suu­dek­si saa­daan Suu­omes­sa sil­loin nega­tii­vi­nen luku.

    2. Mik­ko Keto­ki­vi:


      Argu­men­tit, joi­den mukaan todel­li­set tar­tun­ta­mää­rät ja todel­li­set kuo­le­mat ovat jotain aivan muu­ta kuin rekis­te­röi­dyt, ovat niin sel­kei­tä, että nii­tä täs­sä ei tar­vin­ne alkaa toistamaan.

      Mik­ko Ketokivi
      Lii­ke­ta­lou­den pro­fes­so­ri ja tilastotieteilijä
      Madrid 

      Samal­la san­gen yksin­ker­tai­sel­la logii­kal­la jos ja kun ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män kapa­si­teet­ti ylit­tyy niin myös kuo­le­mien oikein tilas­toi­mi­nen heik­ke­nee, ole­tan siis täs­sä kuo­lin­syyn toden­ta­mi­sen osak­si ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mää laa­jas­sa mielessä.

      Lisäk­si datas­ta vie­lä sen ver­ran että datan luo­tet­ta­vuus voi ymmär­tääk­se­ni vaih­del­la pai­kal­li­ses­ti­kin mai­den sisäl­lä. Monet alan ihmi­set ovat perään­kuu­lut­ta­neet mm. että moni­sai­raan kuo­le­maa koro­na­vi­ruk­sen läs­nä­ol­les­sa ei pitäi­si kir­ja­ta koro­nan aiheut­ta­mak­si. En nyt ota kan­taa onko tämä oikein vai vää­rin, täs­tä kyke­nee kyl­lä väit­te­le­mään. Kui­ten­kin jos pai­kal­li­ses­ti ter­vey­den­hoi­to-orga­ni­saa­tiot teke­vät oman tul­kin­nan mukaan kuo­lin­syyn totea­mi­sia niin datan epä­tark­kuus kas­vaa pel­käs­tään tämän oman har­kin­nan perus­teel­la. Mie­les­tä­ni oli­si sil­ti sel­keäm­pi las­kea jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kaik­ki koro­nan kans­sa kuol­leet koro­nauh­reik­si ensi­si­jai­ses­ti ja myö­hem­min näi­tä voi­daan seu­loa tilas­tol­li­ses­ti esim. ris­ki­ryh­mien tun­nis­ta­mi­sek­si. Ris­ki­ryh­mien­kin tun­nis­ta­mi­nen hei­ken­tyy jos ne oma-aloit­tei­ses­ti seu­lo­taan pois tilas­tois­ta itse tilas­toa kootessa.

      Todel­li­set luvut saa­daan sit­ten ver­taa­mal­la seu­raa­van jos­kus 5 tai 10 vuo­den pääs­tä men­nei­tä kuo­lin­ti­las­to­jen epi­de­mia­huip­pu­ja nor­maa­li­ta­soon ja sit­ten moni­sai­rai­den osuus pys­ty­tään vähen­tä­mään. Näi­den ‘jo-kuol­lut’ teo­rioi­den mukaan kuo­lin­mää­riin pitäi­si syn­tyä kuop­pa tai ‘vaje’ epi­de­mian jäl­keen joka voi kes­tää usei­ta­kin vuo­sia. Näin siis samas­ta syys­tä mik­si esi­te­tään ettei moni­sai­rai­ta sai­si las­kea koro­nan uhreik­si, he kun oli­vat muu­ten­kin jo kuo­le­mas­sa ihan het­kel­lä mil­lä hyvänsä.

  69. Ei vält­tä­mät­tä ikä­vin vies­ti, mut­ta se mitä kukaan ei ymmär­ret­tä­väs­ti halua sanoa jul­ki, on ettei Suo­mel­la ole käy­tän­nös­sä vaih­toeh­to­ja toi­mia toi­sin kuin euroop­pa­lai­nen vii­te­ryh­mä. Eris­täy­ty­mi­nen tuli­si lii­an kal­liik­si monel­la­kin dimensiolla.

    Media­re­to­rii­kas­sa on joten­kin ase­tet­tu vas­tak­kain Ruot­si ja muu Euroop­pa. Todel­li­suu­des­sa Euroo­pan mai­den väli­set erot ovat tavan­omai­sen ste­reo­tyyp­pi­siä: Väli­me­ren isois­sa mais­sa epi­de­mia pääs­tet­tiin käsis­tä, Bel­gia on kum­mal­li­nen poh­joi­sen Kes­ki-Euroo­pan mus­ta pis­te, ja Iso-Bri­tan­nian perin­tei­sen hidas rea­goin­ti kos­tau­tui. Lute­ri­lai­nen Euroop­pa mukaan­lu­kien Ruot­si ete­nee omaan rau­hal­li­seen tah­tiin­sa. Suo­mi on sen ver­ran syr­jäs­sä että epi­de­mia ei ole oikein edes käyn­nis­ty­nyt Uut­ta­maa­ta lukuunottamatta.

    Yhteis­tä Euroo­pan suu­ril­le mail­le on kehi­tys koh­ti lau­ma­suo­jaa. Sak­sa voi flirt­tail­la tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian kans­sa, mut­ta kuten on näh­ty, ei se käy­tän­nös­sä virus­ta pysäy­tä. Tilas­tot osoit­ta­vat mihin suun­taan men­nään, oli poliit­ti­nen reto­riik­ka mitä tahansa.

    Eipä sil­ti, kyl­lä Suo­mes­sa­kin kul­je­taan koh­ti lau­ma­suo­jaa, joka hää­möt­tää kuu­den vuo­den päässä.

    Iso­ja stra­te­gi­sia pää­tök­siä Suo­mel­la on nyt kak­si: a) kul­je­taan­ko epi­de­mian läpi hal­li­tus­ti tai hal­lit­se­mat­to­mas­ti, ja b) tuho­taan­ko samal­la talous.

  70. Erin­omai­nen kir­joi­tus ja todel­la hyvä, että tätä kes­kus­te­lua ruve­taan herät­te­le­mään. En minä­kään ymmär­rä, miten täs­tä tilan­tees­ta pääs­tään ulos muu­ten kuin rokot­teel­la tai lau­ma­suo­jal­la. Tämä nykyi­nen meto­di on vain ajan pelaa­mis­ta. Vaik­ka län­ti­sen maa­il­man maat sai­si­vat tukah­de­tet­tua viruk­sen, esi­mer­kik­si Afri­kas­sa sii­hen ei pys­ty­tä. Kun maa­il­maa ale­taan taas ava­ta, tulee se toi­nen aal­to siel­tä väis­tä­mät­tä. Ja kol­mas. Ja nel­jäs. Mitä sit­ten teh­dään? Sul­je­taan talous udel­leen ja pii­lou­du­taan kotiin? 

    Rokot­tees­ta on muu­ten syy­tä huo­ma­ta, että jos se saa­tai­siin jol­lain ilveel­lä mark­ki­noil­le ja käyt­töön ennen ensi vuot­ta, moni ei tule sitä var­maan­kaan vapaeh­toi­ses­ti otta­maan. Minä­kin suh­tau­tui­sin noin nopeas­ti kehi­tet­tyyn rokot­tee­seen hyvin epäillen. 

    Tulee ole­maan mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, miten tämä krii­si tule­vai­suu­des­sa tul­ki­taan. Täs­sä on var­mas­ti aihei­ta moneen väi­tös­kir­jaan. Ken­ties täs­tä poten­ti­aa­li­ses­ti seu­raa­va glo­baa­li talous­ka­ta­stro­fi on ensim­mäi­nen, jon­ka digi­taa­li­nen- ja sosi­aa­li­nen media yhdes­sä loivat. 

    Mie­leen tule­vat esi­mer­kik­si taan­noi­set Amzo­nin met­sä­pa­lot, joi­den tie­det­tiin ole­van nor­maa­le­ja joka vuo­si tois­tu­via, eikä vii­me vuo­si oikeas­ti poi­ken­nut tren­dis­tä. Saat­toi­pa nii­tä olla vähem­män­kin kuin kes­ki­ver­to­vuon­na 2000-luvul­la. Tämä fak­ta ei kui­ten­kaan juu­ri vai­van­nut uutis­myl­lyä, kun se ker­ran pyö­räh­ti liik­keel­le. Tilan­ne maa­lat­tiin aivan kata­stro­faa­li­sek­si, jot­ta luki­jat klik­kai­si­vat uuti­sia. Moni lie­nee yhä sii­nä uskos­sa, että sade­met­sät paloi­vat pois. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten koro­na vai­kut­taa digi­taa­li­sen median tulo­vir­taan. Nyt klik­kiot­si­kon aihei­ta ei nimit­täin puu­tu, kuten tie­däm­me. Ja toden tot­ta nii­tä var­maan­kin klikataan.

    1. Mie­leen tule­vat esi­mer­kik­si taan­noi­set Amzo­nin met­sä­pa­lot, joi­den tie­det­tiin ole­van nor­maa­le­ja joka vuo­si tois­tu­via, eikä vii­me vuo­si oikeas­ti poi­ken­nut tren­dis­tä. Saat­toi­pa nii­tä olla vähem­män­kin kuin kes­ki­ver­to­vuon­na 2000-luvul­la. Tämä fak­ta ei kui­ten­kaan juu­ri vai­van­nut uutis­myl­lyä, kun se ker­ran pyö­räh­ti liik­keel­le. Tilan­ne maa­lat­tiin aivan kata­stro­faa­li­sek­si, jot­ta luki­jat klik­kai­si­vat uuti­sia. Moni lie­nee yhä sii­nä uskos­sa, että sade­met­sät paloi­vat pois.”

      Tämä on pahas­ti har­haan­joh­ta­vaa, eikä lii­ty käsi­tel­tä­vään aihee­seen miten­kään. Amazo­nin met­sä­pa­lot eivät ole mil­lään mit­ta­ril­la nor­maa­le­ja, ja met­sää palaa aivan hir­veä mää­rä koko ajan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Amat­so­nin met­sän eivät ”pala”, nii­tä pol­te­taan. Kaskiviljelyä.

        Juu­ri näin, ja vähän ihmet­te­lin, että olit pääs­tä­nyt nimi­merk­ki Tomi Töl­lin denia­lis­ti-kom­men­tin julki.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: ten kuin rokot­teel­la tai lau­ma­suo­jal­la. Tämä nykyi­nen meto­di on vain ajan pelaa­mis­ta. Vaik­ka län­ti­sen maa­il­man maat sai­si­vat tukah­de­tet­tua viruk­sen, esi­mer­kik­si Afri­kas­sa sii­hen ei pys­ty­tä. Kun maail

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Amat­so­nin met­sän eivät ”pala”, nii­tä pol­te­taan. Kaskiviljelyä.

        Ei ole kas­ki­vil­je­lyä Amat­so­nin met­sä­pa­lot vaan met­sän rai­vaa­mis­ta lai­tu­meek­si (tul­ta hyväk­si käyt­täen) ja jos­kus myös mui­ta motii­ve­ja (kos­toa, val­ta­pe­liä…). Lue esim. https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/amazon-burning-bolsonaro-novo-progresso-deforestation-885114/

    2. Tomi Töl­li:
      Rokot­tees­ta on muu­ten syy­tä huo­ma­ta, että jos se saa­tai­siin jol­lain ilveel­lä mark­ki­noil­le ja käyt­töön ennen ensi vuot­ta, moni ei tule sitä var­maan­kaan vapaeh­toi­ses­ti otta­maan. Minä­kin suh­tau­tui­sin noin nopeas­ti kehi­tet­tyyn rokot­tee­seen hyvin epäillen. 

      Vali­tet­ta­vas­ti roko­te­pel­koi­suu­des­ta sit­ten seu­raa ettei ole lau­ma­suo­jaa tms ja maa pide­tään edel­leen kiin­ni. Nii­tä, jot­ka ajat­te­le­vat “otta­koot muut niin tulee se lau­ma­suo­ja” voin vain hal­vek­sia ääri­mäi­sen itsek­kyy­den vuoksi.

      Jär­jel­lä aja­tel­len esim. pelot­tee­na toi­mi­va sika­ro­ko­te antoi nak­ro­lep­sian vain n. 0.1% roke­te­tuil­le. Tääl­lä­kin vilah­ta­neis­sa luvuis­sa koro­na tap­paa ehkä 0.4% ja hen­kiin jää­nei­tä joil­le tuli jotain sivuoi­rei­ta esim. keuh­ko­vau­rioi­den muo­dos­sa on kuin­ka pal­jon, toi­nen moko­ma vai enem­män?? Yhteen­sä tosi pal­jon ene­män kuin sika­ro­kot­teen nar­ko­lep­sioi­ta, vaik­ka sivuoi­rei­ta ei jäi­si hen­kiin jää­neis­tä kenellekään.

      Ymmär­rän toki että osa ihmi­sis­tä suh­tau­tuu asi­aan tun­teel­la jär­jen sijasta.

    3. Tomi Töl­li:

      Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten koro­na vai­kut­taa digi­taa­li­sen median tulo­vir­taan. Nyt klik­kiot­si­kon aihei­ta ei nimit­täin puu­tu, kuten tie­däm­me. Ja toden tot­ta nii­tä var­maan­kin klikataan.

      Tämä­kin tie­de­tään jo: Mai­nos­tu­lot ovat romah­ta­neet kai­kis­sa mediois­sa, myös ver­kos­sa. Mai­nos­ta­jat ovat lei­kan­neet bud­jet­te­jaan, monil­la ei ole enää mitään mitä mai­nos­taa (mat­kai­lua­la, ravin­to­lat, elo­ku­vat, jne.jne.) ja suu­rin osa ei halua mai­nok­si­aan koro­na­kuo­le­ma­uu­tis­ten vie­reen. Eri­lais­ten ihme­pa­ran­nus­kei­no­jen mai­nok­sil­le oli­si var­maan kysyn­tää, mut­ta suu­rin osa mediois­ta ei onnek­si halua nii­tä ottaa.

      Media ei elä kli­keil­lä vaan euroil­la. Poik­keuk­se­na Mag­neet­ti­me­dia, joka elää FSB:n rahoilla.

  71. My two cents

    Why It’s So Frea­king Hard To Make A Good COVID-19 Model 

    https://fivethirtyeight-com.cdn.ampproject.org/c/s/fivethirtyeight.com/features/why-its-so-freaking-hard-to-make-a-good-covid-19-model/amp/

    Jut­tusi oli mai­nio yhteen­ve­to, hie­man vain epäi­len, miten nykyi­nen (tai mikään muu­kaan) hal­li­tuk­sem­me ajat­te­li­si tilan­net­ta näin “kyl­mä­ve­ri­ses­ti”. Kuol­lei­suus­lu­vut­han oli­si­vat nime­no­maan ris­ki­ryh­mil­lä kor­keat (mik­si muu­ten ryh­miä kut­sut­tai­siin ris­ki­ryh­mik­si ?) eli käy­tän­nös­sä ilmoi­tet­tai­siin, että “tei­dät uhra­taan”. Näin­hän tilan­ne tulkittaisiin. 

    Ruot­sin talous voi todel­la­kin olla Euroo­pan tai maa­il­man paras kun pan­de­mia on ohi, mut­ta Ruot­si­kin on mel­koi­sen vien­nis­tä riip­pu­vai­nen maa. Jos kaup­pa­kump­pa­nit ovat kural­la, yksin oikeas­sa ole­mi­nen voi toki loh­dut­taa, mut­ta tilan­ne muis­tut­taa aikaa, jol­loin ainoa­na puhe­li­men omis­ta­mi­ses­ta ei juu­ri­kaan ollut hyö­tyä. Siel­lä­kin talous kär­sii. No, Han­nu Han­hil­le käy aina hyvin.

  72. Kii­tok­sia Osmo hyväs­tä blo­gis­ta ja analyysistä.

    Yksi asia joka hie­man puut­tuu on optio-ajat­te­lu­ta­pa. Ana­ly­soi­mal­la ske­naa­riot nii­den tar­joa­mien optioi­den kaut­ta avau­tuu uusia näkö­kul­mia. Ne jot­ka tun­te­vat optio-teo­ri­aa tie­tä­vät, että optiot ovat arvok­kaam­pia jos tule­vai­suus on epä­var­mem­pi. Täs­sä tilan­tees­sa tule­vai­suu­den toteu­ma (esim. mil­loin roko­te?, mil­loin lääk­keet?, mil­loin lau­ma­suo­ja?, mikä on kuol­lei­suus? jne.) on hyvin­kin epä­sel­vää joten optiot ovat huo­mat­ta­vas­ti taval­lis­ta arvok­kaam­pia. Täs­sä lyhyt analyysi:

    Antaa men­nä: Ei tar­joa juu­ri­kaan optioita.

    Hidas­ta­mi­nen: Tar­jo­aa eni­ten optioi­ta, esim.:
    — tiet­ty­jen rajoi­tus­ten vapauttaminen
    — roko­te saat­taa onnis­tua ennenaikaisesti
    — lisä­ra­joi­tuk­sia jos esim. tau­din kuol­lei­suus osoit­taa ole­van vie­lä­kin huo­mat­tavs­ti rajumpi
    — Siir­ty­mi­nen Antaa men­nä ‑ske­naa­rioon
    — Siir­ty­mi­nen Säästöliekki-skenaarioon
    — Sai­raa­la­ka­pa­si­tee­tin lisääminen
    — Lää­ki­tyk­sen ja hoi­don kehittäminen
    — Tes­taus­ka­pa­si­tee­tin lisääminen
    — Varau­tu­mi­nen sii­hen (ehkä epä­to­den­nä­köi­seen mut­ta mah­dol­li­seen) ske­naa­rioon, että immu­ni­teet­tia ei tule tai se hii­puu tie­tys­sä ajas­sa ja toi­sen ker­ran kun saat tau­din niin kuol­lei­suus­to­den­nä­köi­syys on moninkertainen.
    — Parem­pi tie­toon perus­tu­va pää­tök­sen­te­ko kai­kis­sa näis­tä asiois­ta sitä mukaan kun uut­ta tie­toa eri stra­te­gioi­den toi­mi­vuu­des­ta ja tau­dis­ta ilmenee

    Sääs­tö­liek­ki: Tar­jo­aa suu­rin osa y.o. optioista.

    Näi­tä optioi­ta ja nii­den arvo pitäi­si sit­ten ver­ra­ta nii­den hin­taan. T.s. Hidas­ta­mi­nen-ske­naa­rio on var­mas­ti kal­lein, mut­ta tar­jo­aa­ko se niin pal­jon optio-arvoa että se on sen arvoinen?

    1. Ei ole lain­kaan var­maa, ettei­kö “antaa mennä”-strategia oli­si kui­ten­kin käy­tän­nös­sä kal­lein. Emme ole mis­sään näh­neet vie­lä tämän stra­te­gian vai­ku­tuk­sia. Rajoi­tus­toi­mia on kaik­kial­la kehit­ty­neis­sä mais­sa ja epi­de­miat alku­vai­hees­saan. Ihmis­ten (talou­del­li­nen) toi­min­ta tilan­tees­sa, jos­sa luot­ta­mus viran­omais­ten kykyi­hin on men­nyt, ei poi­ken­ne aina­kaan eduk­seen mis­tään muus­ta skenaariosta.

      Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä talou­teen vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti kan­sa­lais­ten luot­ta­mus omaan talou­teen, luot­ta­mus val­tion­ta­lou­teen ja myös luot­ta­mus viran­omai­siin / polii­tik­koi­hin / yhteiskuntaan.

      Jos Ruot­si pysyy peh­meäl­lä lin­jal­laan (mitä en usko), saa­daan jat­kos­sa osviit­taa stra­te­gioi­den (mel­ko pie­nien) ero­jen vai­ku­tuk­sis­ta talou­teen. Esim. työt­tö­myy­den osal­ta ei vie­lä näy­tä ole­van suur­ta eroa tulos­sa. Sii­hen­kin vai­kut­taa ene­män talou­den tuki­toi­met kuin epi­de­mian hal­lin­taan liit­ty­vät toimet.

      Hyvää poh­din­taa optiois­ta. Oma läh­tö­koh­ta on että me tar­vit­sem­me aikaa jär­ke­vim­män stra­te­gian valit­se­mi­seen. Sitä voi saa­da vain mel­ko tiu­koil­la ja nopeil­la rajoi­tus­toi­mil­la. Suo­mel­la optioi­ta on koh­tuul­li­sen pal­jon, Ruot­sil­la nyt jo huo­mat­ta­vas­ti vähem­män, joh­tuen pait­si hie­man löy­sem­mis­tä rajoi­tuk­sis­ta, ennen­kaik­kea aiem­mas­ta epi­de­mian alusta.

  73. Mitä olen näi­tä epi­de­mia­mal­lin­nuk­sia ajel­lut avoi­mel­la COVID-19 Sce­na­rios ‑ohjel­mis­tol­la, tulok­set ovat var­sin loh­dut­to­mia. Nyt pääl­lä ole­vat toi­met kyl­lä hidas­ta­vat epi­de­mi­aa mel­ko tehok­kaas­ti, mut­ta nii­tä ei voi jat­kaa loput­to­mas­ti. Jos ja kun nii­tä höl­len­ne­tään, räjäh­tää epi­de­mia käsiin ja lop­pu­tu­los on suu­rin piir­tein sama kuin jos ei oltai­si teh­ty mitään, “Ruot­sin mallilla”.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/magi/epidemiapeleja/

    Mikä­li para­met­rit ovat lähel­le­kään oikei­ta, kuol­lei­ta tuli­si jopa 76 000 luok­kaa. Tämä joh­tuu teho­hoi­to­paik­ko­jen lop­pu­mi­ses­ta var­sin pian. Jos ne riit­täi­si­vät, jäi­si kuol­lei­suus 0,5 %:iin sai­ras­tu­neis­ta eli noin 25 000, mut­ta lop­pu­mi­sen vuok­si meneh­ty­nei­tä tuli­si monin­ker­tai­ses­ti. Ihmi­siä tulee kuo­le­maan kotei­hin­sa ja kaduil­le. Mas­sa­hau­to­ja, jne. Toki monis­sa mal­lin para­met­reis­sä on pal­jon epä­var­muuk­sia, kuten Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­ma teho­hoi­don teho – pelas­taa­ko se vain joka kol­man­nen vai pal­jon useam­pia? Mal­li ei myös­kään huo­mioi van­hus­ten koros­tet­tu­ja eristystoimia.

    Riip­puen tar­tut­ta­vuus­lu­vus­ta tilan­tees­sa, jos­sa rajoi­tuk­set on lope­tet­tu, lau­ma­suo­ja suo­jai­si ehkä vain 5–20 %:ia väes­tös­tä eli 80 – 95 % väes­tös­tä sai­si tar­tun­nan. Kuten Soi­nin­vaa­ra kir­joi­tuk­ses­saan huo­maut­ti, dynaa­mi­nen epi­de­mio­lo­gi­nen mal­li toi­mii huo­nos­ti mik­ro­ta­sol­la ja sik­si ehkä lii­oit­te­lee epi­de­mian leviä­mis­tä lop­pu­vai­hees­sa, jos­sa har­vo­jen alt­tii­den altis­tus­ris­kit immuu­nien kes­kel­lä ovat jo hyvin repaleisia.

    Ainoa kei­no vält­tää kan­sa­kun­nan “sent­ti­saa­tio” on kiris­tää rajoi­tus­toi­mia nyt kuu­kau­den-parin ajan Kii­nan, Ita­lian, jne. mal­liin ja sen jäl­keen sin­ni­tel­lä jäl­jit­tä­mäl­lä ket­ju­ja aggres­sii­vi­ses­ti, kuten Las­se Leh­to­nen on ehdot­ta­nut. Toki se stra­te­gia on ris­kial­tis ja aina­kin aluk­si kallis

    1. Ris­ki­ryh­mien (yli 70-vuo­tiai­den) päi­vä­kuol­lei­suus on 0,02%. Nyt 24 päi­vän aika­na kysei­sen ryh­män nor­mi­kuol­lei­suus oli­si ollut 0,43 % , 1974 ihmistä. 

      On ihmeel­lis­tä, kuin­ka kor­keim­min kou­lu­te­tut­kin ihmi­set menet­tä­vät ratio­naa­li­sen ajat­te­lu­ky­kyn­sä, kun ale­taan lue­tel­la kuol­lei­ta. Kuo­le­ma on näh­täg­väs­ti niin pii­lo­tet­tu, että luul­tiin sitä­kin, että hoi­va­ko­dis­sa sän­ky­po­ti­lai­na makaa­vat van­huk­set, jot­ka saa­vat vai­kea­hoi­toi­sen hen­gi­tys­tiein­fek­tion, kul­je­tet­tai­siin häly­tys­va­lot vilk­kuen sai­raa­lan teho-osas­tol­le hen­gi­tys­ko­nee­seen. Epi­de­mia­pe­li olet­taa tuota. 

      Ei ennen näin teh­ty ! Mik­si nyt yhtäk­kiä pitäisi ?

      Minul­la on lähim­män kah­den vuo­den ajal­ta koke­mus­ta useas­ta omai­ses­ta, ja kah­den­kym­me­nen vuo­den ajal­ta vie­lä useam­mas­ta­kin. Useim­mat para­ni­vat infek­tios­ta ker­ran, muu­ta­mat kol­me ker­taa, ja yksi jopa nel­jä ker­taa. Mut­ta aina tulee se vii­mei­nen infek­tio, kun­han aikaa kuluu. Kel­le­kään ei edes tar­jot­tu pit­kit­ty­nyt­tä anti­bioot­ti­hoi­toa, saa­ti sit­ten hengityskonetta. 

      Epi­de­mia­pe­li ei näy­tä osaa­van oikei­ta luku­ja esi­mer­kik­si Espan­jas­ta. Alle 40 — vuo­tiai­den case-kuol­lei­suus on ollut 0,2 — 0,3% välil­lä. USA:ssa 0.1 — 0.2 % Se ei sisäl­lä oireet­to­mia tar­tun­to­ja, kos­ka nii­tä ei tiedetä.

      1. Täs­sä hyvä yksi järkikommentti.
        Meil­tä on unoh­tu­mas­sa, se että kuol­lei­suus on lopul­ta 100 %.
        Nyt tuh­la­taan nuo­ri­son rahat, eli ote­taan lai­naa, kun kaik­ki muut­kin tekee niin.
        Pitää ymmär­tää että se syö tule­vai­suu­den hoi­to­paik­ko­ja nuo­ril­ta ihmi­sil­tä, jopa lapsilta.

  74. Oli­si­ko nel­jäs­kin tie? Men­nä haas­tet­ta päin.

    Jos enna­kol­ta arvioi­den vah­vin osa väes­tös­tä sai­ras­tu­tet­tai­siin tar­koi­tuk­sel­la koro­naan, lau­maim­mu­ni­teet­ti saa­vu­tet­tai­siin muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ja epi­de­mia oli­si saman tien ohi? Ketään ei toki voi­da pakot­taa, mut­ta aina­kin itse voi­sin hyvä­kun­toi­se­na 57-vuo­ti­aa­na ilmoit­tau­tua vapaa­eh­toi­sek­si, jos tie­täi­sin saa­va­ni par­haan mah­dol­li­sen hoi­don. Täy­sin kuo­le­man­ta­pauk­sil­ta ei väl­tyt­täi­si näin­kään, mut­ta kun kaik­ki sai­ras­tu­neet kuu­lui­si­vat väes­tön “vah­vim­paan” puo­lis­koon ja kun he oli­si­vat alus­ta läh­tien tie­dos­sa ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­sa val­von­nas­sa, saa­vu­tet­tai­siin sekä kuo­le­mi­na että euroi­na las­kien dra­maat­ti­ses­ti parem­pi tulos kuin nykyi­sel­lä pakoi­lul­la, jos­sa suu­ri osa sai­ras­tu­nei­ta väis­tä­mät­tä on nii­tä, joi­den ei tau­tia mis­sään nimes­sä pitäi­si saada?

    1. Sisy­fos Kivi:
      Oli­si­ko nel­jäs­kin tie? Men­nä haas­tet­ta päin.

      Jos enna­kol­ta arvioi­den vah­vin osa väes­tös­tä sai­ras­tu­tet­tai­siin tar­koi­tuk­sel­la koro­naan, lau­maim­mu­ni­teet­ti saa­vu­tet­tai­siin muu­ta­mas­sa vii­kos­sa ja epi­de­mia oli­si saman tien ohi? Ketään ei toki voi­da pakot­taa, mut­ta aina­kin itse voi­sin hyvä­kun­toi­se­na 57-vuo­ti­aa­na ilmoit­tau­tua vapaa­eh­toi­sek­si, jos tie­täi­sin saa­va­ni par­haan mah­dol­li­sen hoi­don. Täy­sin kuo­le­man­ta­pauk­sil­ta ei väl­tyt­täi­si näin­kään, mut­ta kun kaik­ki sai­ras­tu­neet kuu­lui­si­vat väes­tön ”vah­vim­paan” puo­lis­koon ja kun he oli­si­vat alus­ta läh­tien tie­dos­sa ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­sa val­von­nas­sa, saa­vu­tet­tai­siin sekä kuo­le­mi­na että euroi­na las­kien dra­maat­ti­ses­ti parem­pi tulos kuin nykyi­sel­lä pakoi­lul­la, jos­sa suu­ri osa sai­ras­tu­nei­ta väis­tä­mät­tä on nii­tä, joi­den ei tau­tia mis­sään nimes­sä pitäi­si saada?

      Näin mei­dän pitäi­si ehdot­to­mas­ti teh­dä, näin on tapah­tu­nut aina aiem­mis­sa­kin flunssissa

    2. Nykyi­sel­lään virus­ta ei tun­ne­ta tar­peek­si hyvin, että mikään sai­raan­hoi­to­jär­jes­tel­mä voi­si eet­ti­ses­ti ruve­ta tuo­hon. Yksit­täi­sis­tä tapauk­sis­ta tie­de­tään, että covid-19 ‑tau­din vaka­va muo­to aiheut­taa osal­le toi­pu­neis­ta pit­kä­ai­kai­sia vau­rioi­ta keuh­kois­sa. Kuin­ka pit­kä­ai­kai­sia, sitä ei tie­de­tä, kun virus on löy­ty­nyt vas­ta puo­li vuot­ta sit­ten, mut­ta vas­taa­via kroo­ni­sia keuh­ko-ongel­mia aiheut­ti myös vuo­den 2003 SARS-virus, joka on hyvin saman­kal­tai­nen kuin tämä koronavirus.

      Toi­nen ongel­ma tuos­sa suun­ni­tel­mas­sa on, että lähes­kään kaik­ki itsen­sä ter­veek­si koke­vat 57-vuo­ti­aat ja nuo­rem­mat­kaan eivät sitä ihan ole. Esim. sepel­val­ti­moi­den kun­to ja mah­dol­li­nen dia­be­tes tai sen esias­te pitäi­si tut­kia tark­kaan ennen kuin kan­di­daat­tia ruve­taan tartuttamaan.

  75. Talous ja ter­veys mene­vät käsi kädes­sä, eivät­kä ole siis toi­sil­leen vastakkaisia.

    Talou­del­li­ses­ti par­hai­ten sel­viä­vät maat, jot­ka joh­ta­vat krii­siä infor­maa­tiol­la, eivät­kä säk­ki pääs­sä. Ete­lä-Korea voi pitää maan auki ja talou­den kun­nos­sa, kos­ka altis­tu­neet sel­vi­te­tään tehokkaasti.

    Ruot­sin BKT romah­ti jo nyt — kruu­nun kurs­sin muka­na. Sai­ras kan­sa = sai­ras talous. Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa ollaan lähin­nä “lau­ma­suo­jaa”. Nämä lähin­nä lau­ma­suo­jaa ole­vat maat ovat nyt huu­ta­mas­sa koro­na­bon­de­ja talousahdingossaan. 

    Onnek­si Ruot­sil­la on oma valuut­ta, joka deval­voi­tuu itsek­seen, mikä lie­vit­tää Ruot­sin katastrofia. 

    Eivät ihmi­set ryn­tää ravin­to­loi­hin viral­li­set rajoi­tuk­set pois­ta­mal­la. Kulu­tus nousee ennal­leen vain, jos toden­nä­köi­syys sai­ras­tua on ole­mat­to­man pie­ni, kuten se on Ete­lä-Koreas­sa. Ete­lä-Korean tie on ainoa jär­ke­vä tie. Se antaa mah­dol­li­suu­den pois­taa rajoi­tuk­set nopeasti.

  76. Kii­tos hyväs­tä kirjoituksesta.

    Olet opis­kel­lut kan­san­ta­lous­tie­det­tä. Onko meil­lä saa­ta­vil­la tun­nus­lu­ku­ja tai muu­ta infor­maa­tio­ta, jois­ta voi­sim­me las­kea mil­lä “hyö­ty­suh­teel­la” Ete­lä-Korean talous täl­lä het­kel­lä pyö­rii. Täy­sin avoin­han sekään ei käsit­tääk­se­ni ole.

  77. Olen täs­sä asias­sa täy­si dile­tant­ti, mut­ta roh­ke­nen esit­tää seuraavaa:
    1) Täy­sin uuden lääk­keen kehit­tä­mi­sen klas­si­sel­la ”län­si­mai­sel­la” mene­tel­mäl­lä on 9‑vaiheinen byro­kra­tia-pai­na­jai­nen, kes­tää vuo­si­kausia ja mak­saa miljardeja.
    2) Tätä pro­ses­sia voi kiih­dyt­tää eri tavoin, esi­mer­kik­si ”hal­lin­nol­li­sin toi­min”, jos­sa ihmis­hen­ki on hal­paa kuten vaik­ka­pa Kii­nas­sa. Olen ymmär­tä­nyt, että Kii­nas­sa on täl­lai­nen ohjel­ma jo menos­sa ja tulok­sia ehkä­pä tulos­sa piankin?
    3) Toi­nen kei­no on ottaa van­ha lää­ke ja tuu­na­ta sitä Covid-19 var­ten ja näin ohit­taa / lyhen­tää pro­ses­sia. Näi­tä pro­jek­te­ja on näkö­jään meneil­lään kymmeniä…
    4) Sit­ten on vie­lä pika-vaih­toeh­to: Ote­taan tau­din kär­si­neel­tä ver­ta, jos­ta ero­te­taan plas­ma, jos­sa on immu­ni­teet­tiai­nei­ta. Plas­ma siten anne­taan hoi­dok­si / ”rokot­teek­si” toi­sel­le hen­ki­löl­le. Näi­den kokei­den hyvis­tä tulok­sis­ta on hil­jak­koin ollut uutisia.
    5) On sel­lai­nen­kin ris­ki, että kun ensim­mäi­nen rokote/lääke tulee mark­ki­noil­le, byro­kraat­tim­me muni­vat sen han­kin­nas­sa ja suo­ma­lai­set saa­vat sitä kal­liil­la ja pit­käl­lä viiveellä…
    6) Olen pit­kän työ­ura­ni aika­na usein pal­kan­nut upei­ta, terä­vä­päi­siä ja pys­ty­viä nai­sia, jot­ka ovat saa­neet mer­kit­tä­vi­ää tulos­ta aikaan. Enpä yllä­ty, jos San­na Mirel­la Marin nyt yllät­tää posi­tii­vi­ses­ti mei­dät kaikki!

    1. Täy­sin uusien lääk­kei­den kans­sa on syy­tä olla­kin varo­vai­nen. Se hyväk­syn­tä­by­ro­kra­tia on kehi­tet­ty kar­mei­dem elä­on­nis­tu­mi­sien (mm. tali­do­mi) vuoksi.

  78. Tilas­to­tie­tei­li­jän kir­joi­tuk­sek­si siel­lä on eri­koi­sen alkeel­li­nen vir­he: peräk­käin kir­joi­te­taan arviois­ta koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta (pro­mil­le­ja) ja viruk­sen saa­nei­den kuol­lei­suu­des­ta (pro­sent­te­ja).

    Luvut muut­tu­vat koko ajan, ja sai­ras­tu­nei­den kuol­lei­suus on eri­lais­ta eri ikä­ryh­mis­sä. Arvioin­tia vai­keut­taa myös se, että tes­taa­mi­sen mää­rä ja käy­tän­nöt vaihtelevat.

    Viruk­sen saa­nei­den kuol­lei­suus on jois­sa­kin arviois­sa noin 1,5 %, useim­mis­sa 3–4 % ja Wuha­nis­sa luku oli tuo­ta kor­keam­pi. Ikään­ty­neil­lä kuol­lei­den osuus on suurempi. 

    Ja nime­no­maan koko­nais­kuol­lei­suu­den ennus­ta­mi­nen (pro­mil­le­ja) on vai­ke­aa – oikeas­taan mah­do­ton­ta – kos­ka juu­ri stra­te­giat vaihtelevat.

    1. Tilas­to­tie­tei­li­jän kir­joi­tuk­sek­si siel­lä on eri­koi­sen alkeel­li­nen vir­he: peräk­käin kir­joi­te­taan arviois­ta koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta (pro­mil­le­ja) ja viruk­sen saa­nei­den kuol­lei­suu­des­ta (pro­sent­te­ja).

      Luvut muut­tu­vat koko ajan, ja sai­ras­tu­nei­den kuol­lei­suus on eri­lais­ta eri ikä­ryh­mis­sä. Arvioin­tia vai­keut­taa myös se, että tes­taa­mi­sen mää­rä ja käy­tän­nöt vaihtelevat.

      Viruk­sen saa­nei­den kuol­lei­suus on jois­sa­kin arviois­sa noin 1,5 %, useim­mis­sa 3–4 % ja Wuha­nis­sa luku oli tuo­ta korkeampi. 

      Meil­lä ei ole mitään empii­riä arvioi­ta sii­tä, mikä­on viruk­sen saa­nei­den kuol­lei­suus, kos­ka esi­mer­kik­si Wuha­nis­ta ei tie­de­tä viruk­sen saa­nei­den mää­rää. Ainoa sel­vi­tys, jos­sa on tut­kit­tu viruk­sen saa­nei­den mää­rä joten­kin luo­tet­ta­vas­ti on sak­sa­lai­nen Gan­gel­tin kylä. Siel­lä kuol­lei­den mää­rä oli 3,7 pro­mil­lea vas­ta-ainei­ta saa­nei­den mää­räs­tä. Nämä pro­sen­teis­sa liik­ku­vat luvut ovat tes­ta­tuis­ta ja toisr­tai­sek­si on rtes­tat­tu lähin­nä vain oir­tei­ta ja jopa sel­viä oirei­ta saa­nei­ta, mut­ta he ova­ty viruk­sen saa­neis­ta pie­ni vähemmistö.

      1. Epi­de­mia iski kylään hel­mi­kuus­sa, joten arvio kuol­lei­suu­des­ta alkaa olla tarkka. 

        Pai­kal­li­sen epi­de­mian alku­pis­tee­nä pide­tään kar­ne­vaa­li­ta­pah­tu­maa 15. 2. Nii­den osal­ta, jot­ka ovat tar­tun­ta­ket­jus­sa myö­hem­mäl­lä sijal­la, tar­tun­ta­päi­vä on myö­häi­sem­pi. Gan­gel­tin tut­ki­muk­sen kokeet otet­tiin hel­mi­kuun alku­päi­vi­nä (Googla­sin sak­san TV:n uutis­ra­por­tin päi­väyk­sel­lä 2.4. jol­loin ne oli aloi­tet­tu). Jos olet­taa, että tar­tun­ta levi­si var­sin nopeas­ti nii­den jou­kos­sa, jot­ka sai­vat tar­tun­nan, nykyis­tä kuol­lei­suut­ta kai voi­si pitää jo semi­ka­van­ti­ta­tii­vi­se­na, mut­ta tus­kin “tark­ka­na” — ja tämä siis tilan­tees­sa, jos­sa ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä pysyy pinnalla.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi olla, että kun kah­den vuo­den pääs­tä teh­dään tilin­pää­tös­tä, Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa on kuol­lut suh­tees­sa yhtä moni, Ruot­sis­sa ne ovat vain tul­leet nopeam­min, mut­ta mei­dän talou­tem­me on rau­nioi­na kuin sodan jäl­jil­tä ja Ruot­sin talous on Euroo­pan vahvin.

        Nime­no­maan! Meil­lä ei ole empii­ris­tä tie­toa kuol­lei­suu­des­ta, eikä myös­kään viruk­sen saa­neis­ta. Sik­si on han­ka­laa puhua jon­kin äärim­mäi­sen pie­nen otok­sen perus­teel­la oireet­to­mien sai­ras­tu­nei­den osuu­des­ta (ja sitä kaut­ta koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta). Sii­hen vai­kut­taa myös jo ker­rot­tu havain­to, että sai­rau­den vaka­vuu­teen vai­kut­taa saa­tu­jen virus­ten mää­rä. Esi­mer­kik­si Ita­lias­sa sai­ras­tu­neet ovat ilmei­ses­ti saa­neet pit­kän altis­tuk­sen ja suu­ren mää­rän viruksia. 

        Objek­tii­vi­seen ana­lyy­siin tar­vit­tai­siin laa­ja otos vas­ta-aine­tes­te­jä – ja nii­den teke­mi­sel­lä on glo­baa­lis­ti kova kii­re. Sen lisäk­si tar­vi­taan oirei­le­vien laa­jaa tes­taa­mis­ta. Ja vie­lä: tar­tun­ta­läh­teen doku­men­toin­ti (em. virus­ten mää­rä) on kol­mas tär­keä seikka.

        Ennen kuin nämä ovat hal­lus­sa on har­haan­joh­ta­vaa käyt­tää tilastomenetelmiä.

        Sivu­huo­mau­tus: Moni on tul­kin­nut teks­tin puo­lus­ta­van Ruot­sin mal­lia. Se ei ehkä ole ollut tar­koi­tus. Mikään ei myös­kään takaa, että Ruot­sin talous sel­viäi­si avoi­muu­del­la parem­min kuin Suo­mes­sa. Siel­lä on kulut­ta­ja­ky­syn­tä las­ke­nut ja kor­kei­den sai­ras­ta­vuus­lu­ku­jen myö­tä on tulos­sa arvaa­mat­to­mia seu­rauk­sia myös taloudelle.

      3. Gan­gel­tin kyläs­sä vas­ta-aine­tes­ti teh­tiin 500:lle (satun­nai­so­tan­ta?), posi­tii­vi­nen tulos tuli 70:lle (tes­tin vir­he­mar­gi­naa­lit?). Otan­ta on pie­neh­kö ja onko edes satun­nai­nen, tes­tin luo­tet­ta­vuu­des­ta en löy­tä­nyt mitään arvio­ta, eli pal­jon epä­var­muut­ta liit­tyy tuo­hon tulok­seen. Sil­ti mie­len­kiin­toi­nen, ja tuon mukaan arvioi­tu kuol­lei­suus lie­nee oikea­la hehtaarilla.

        Tes­tiin osal­lis­tu­nei­den ei-satun­nai­suu­teen viit­taa se, että oireet­to­mi­na sai­ras­ta­nei­ta mai­nit­tiin tut­ki­muk­sen uuti­soin­nin yhtey­des­sä olleen muu­ta­mia 70:stä. Osuus on niin alhai­nen, että se viit­taa ei-satun­nai­seen otan­taan, joka taas viit­taa yliar­vioin­tiin kylän väen koro­nan sairastaneista. 

        Itse tut­ki­mus­ta en kyl­lä ole luke­nut, ainoas­taan uuti­set. Voi.olla omaa vir­he­tul­kin­taa vir­heel­li­sis­tä uuti­sis­ta johtuen.

  79. Olen ihme­tel­lyt EU:n jäsen­val­tioi­den intoa kehi­tel­lä omia val­von­ta­so­vel­luk­si­aan eli sovel­luk­sia, jol­la voi­daan jäl­jit­tää (ano­nyy­mi­ses­ti, ilman iso­ve­li val­voo ‑tyran­ni­aa) tar­tun­nan saa­neen kon­tak­tit ja tes­ta­ta hei­dät ja tar­vit­taes­sa eris­tää ja hoi­taa kun­toon. EU:n perus­idea on kui­ten­kin ihmis­ten, tava­roi­den ja pää­oman vapaa liikkuminen. 

    Jot­ta jat­kos­sa ihmi­set­kin voi­si­vat vapaas­ti liik­kua, EU:n oli­si luo­ta­va koko EU:n kat­ta­va jär­jes­tel­mä, jol­la voi­sim­me tie­tää kei­tä Suo­mes­sa mat­kal­la ollut sak­sa­lai­nen on tavan­nut, jos ja vain jos sak­sa­lai­nen sai­ras­tuu covid-19:sta. Lisäk­si pitäi­si olla EU:n laa­jui­nen ja joka pai­kas­sa saman­lai­nen ja yhtä hyvä sai­raan­hoi­to sai­ras­tu­neil­le ja yhtei­set menet­te­lyt karan­tee­neil­le. Vain näin voim­me alkaa elää EU:ssa vapaas­ti, mat­kus­taa mais­ta toi­seen ja palaut­taa talou­del­li­sen toi­min­nan edes liki­main ennalleen. 

    https://mattikinnunen.blogspot.com/2020/04/koronapaivakirja-24-tiistai-1442020.html

  80. Kom­men­toi­sin hie­man tätä hidas­ta­mis­tak­niik­kaa näin hoi­ta­jan / yrit­tä­jän arki­päi­vän näkö­kul­mas­ta. Hidas­ta­mis­tak­tii­kan ydin kun on tuos­sa, mitä mones­sa koh­taa hal­li­tus­kin on pai­not­ta­nut, ter­vey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin riit­tä­vyys ja kyky vas­ta­ta sen eteen tuo­miin haas­tei­siin. Suo­men ter­vey­den­huol­lon joh­ta­mi­nen vaan on sit­ten hie­man oma osa-aluu­en­sa ja sen huo­mio on ollut lähin­nä las­ken­nal­li­sis­sa resurs­seis­sa. Ei niin­kään sii­nä, että ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tö on oikeas­ti ihmi­siä, jot­ka hoi­ta­vat kans­sa ihmisiä. 

    Hidas­ta­mi­nen ja varau­tu­mi­nen tule­vaan on joh­ta­nut sii­hen, että kun­nat, yli­opis­to­sai­raa­lat sekä yksi­tyi­set sai­raa­lat ovat supis­ta­neet toimintaansa. 

    Kun­ta­puo­lel­la ter­veys­kes­kuk­set val­mis­tau­tu­vat koro­na poti­lai­siin, kii­ree­tön­tä vas­taan­ot­to­toi­min­taa on sul­jet­tu, osas­to­jen vuo­de­paik­ko­ja vähen­net­ty ja tätä kaut­ta on vapau­tu­nut käyt­töön mm hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa. Jota nyt kuu­mei­ses­ti sijoi­te­taan eri teh­tä­vä­ken­til­le, jot­tein hoi­ta­jien koh­dal­la jou­du­ta irti­sa­no­mi­siin. Esi­mer­kik­si ham­mas­hoi­ta­jia on vär­vät­ty teke­mään koro­na-näyt­teen­ot­toa, ter­vey­den­hoi­ta­jia siir­ret­ty päi­vys­tyk­seen ja ensia­puun töi­hin. Mis­sä on kyl­lä jär­kiä, jos pereh­dy­tys on tapah­tu­nut asial­li­ses­ti. Mitä har­vem­min täl­lä sek­to­ril­la kyl­lä näkee.

    Yli­opis­to sai­raa­lat ovat teh­neet samoin. Ei-kii­rel­li­nen ns elek­tii­vi­nen toi­min­ta on ajet­tu alas. Hen­ki­lös­tö­siir­to­ja teh­ty ja pahim­paan varau­du­taan. Yksi­tyi­sen sek­to­rin ter­veys­pal­ve­lut otta­vat osu­maa lähin­nä sik­si, että ihmi­set pel­kää­vät koro­naa, eivät­kä sik­si hakeu­du hoi­toon. Surul­lis­ta täs­sä koro­na-pelos­sa on myös se, että toi­set pel­kää­vät koro­naa enem­män kuin sitä toden­nä­köi­syyt­tä, että jos on seu­ran­nas­sa vaka­van sydän tapah­tu­man jäl­keen, niin kuo­le­man ris­ki sydän­koh­tauk­sen kaut­ta on var­mas­ti isom­pi kuin koro­nan kautta. 

    Yhtä kaik­ki, nämä edel­lä mai­ni­tut toi­min­na ovat siis vapaut­ta­neet ter­vey­den­huol­toa­lan ammat­ti­lais­re­surs­si käyt­töön. Mut­ta, tämä on jäl­leen ker­ran teh­ty tämän ammat­ti­lai­sen kus­tan­nuk­sel­la. Ter­vey­den­huol­lon raken­teet ovat hyvin eri­ty­ty­nei­tä. Eli sil­mä­lää­kä­ri, joka leik­kaa kai­hi ei on oman alan­sa asian­tun­ti­ja, mut­ta ei hän kyl­lä hen­gi­tys­ko­ne­hoi­dos­ta mitään tie­dä. Sama asia, jos olet pitä­nyt neu­vo­las­sa ter­vey­den­hoi­ta­ja vas­taan­ot­toa, niin var­mas­ti on iso hen­ki­nen kyn­nys siir­tyä van­hus­pal­ve­lun pariin koti­hoi­toon kii­rea­vuk­si. Juos­ta­vuu­den pakon­omai­sen vel­voit­teen lisäk­si, mei­tä ter­vey­den­huol­toa­lan ammat­ti­lai­sia kos­kee poik­keus­o­lois­sa käyt­töön otet­tu työ­vel­voi­te. Jon­ka käy­tän­nön mer­ki­tyk­siä ei vie­lä kukaan tie­dä. Napa­taan täs­tä pale­tis­ta vie­lä pois resurs­sit, joi­den avul­la pitäi­si tur­va­ta tur­val­li­nen työs­ken­te­ly (suo­jai­met, käsi­de­si yms.) ja vie­lä lisäk­si peru­taan myös kesä­lo­mia, kos­ka kai­ken varalta. 

    Vaik­ka, et oli­si­kaan ter­vey­den­huol­toa­lal­la niin eikös tuo kuul­los­ta ihan tar­peek­si muka­val­ta sopal­ta. Nyt olen myös sii­nä pis­tees­sä, että sijai­sil­le, keik­ka­lai­sil­le ja free­lencer hoi­ta­jil­le ei ole töi­tä. Kos­ka toi­min­taa on ajat­tu niin rei­lus­ti alas. Eikö ole­kin absur­dia, että tänä aika­na hoi­ta­jien ilmoit­tau­tuu työttämäksi!

    Täs­sä koh­taa ter­vey­den­huol­to sahaa niin omaa oksaan­sa. Se, että sijai­sia ei käy­te­tä, ei oikeas­ti ole talou­del­li­ses­ti kovin pit­kä­nä­köis­tä. Ja vaik­ka unoh­det­tai­siin täs­tä nyt tuo talous­nä­kö­kul­ma, niin poti­las­tur­val­li­suus on nyt se jut­tu. Ole­te­taan, että se pahin tapah­tuu, ja ter­vey­den­huol­toa­lan ammat­ti­hen­ki­löi­tä rupe­aa tip­pu­maan koro­na-tau­dis­sa karan­tee­ni, ei nyt Ita­lia tasol­la kuol­lei­suus lukui­hin asti, mut­ta kui­ten­kin. Oli­si­ko kan­nat­ta­nut pitää huol­ta täs­tä keik­ka­re­ser­vis­tä, pereh­dyt­tää se, huo­leh­tia sen ole­mas­sa olos­ta ennen kuin pää­dy­tään sii­hen pis­tee­seen, että täs­tä laa­ris­ta ammen­ne­taan väkeä töi­hin. Ja käy niin, että toi­min­nan pöy­rit­tä­mi­nen puto­aa täy­sin täl­le lisä­re­ser­vin työ­voi­man har­tioil­le. Joil­la, tai meil­lä muu­ten, ei ole työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lui­ta tai oikeut­ta sai­ra­sa­jan palk­kaan, jos sit­ten keik­ka­työs­sä­ni menen ja sairastun.

  81. Paran­tu­neis­sa on havait­tu viruk­sia, Ehkä­pä ne jää­vät pysy­väs­ti eli­mis­töön, niin kuin HIVis­sä. Oireet vain lie­ve­ne­vät, mut­ta ehkä tule­vat uudes­taan, jos eli­mis­tö heik­ke­nee. Ei ole mitään luon­non­la­kia, että kaik­ki sai­rau­det kehit­tä­vät immu­ni­tee­tin. Ainoa tur­va voi olla ihmis­ten eris­tä­mi­nen, ei kokouk­sia, ei bilei­tä, ei mat­kus­te­lua. Toki tie­de voi kehit­tää lääk­kei­tä, jos eivät kaik­ki kuo­le lii­an äkisti.
    Kii­na­lai­set selit­tä­vät, että hei­dän voi­man­sa kan­sa­kun­nan yhte­näi­syys. Tavoit­te­le­vat yhteis­tä hyvää, pitävätsuu/nenäsuojaa, kos­ka se suo­je­lee mui­ta. Suo­mes­sa ei suo­si­tel­la, kos­ka ei suo­je­le kantajaansa.

  82. Koro­na on saman­lai­nen armah­ta­ja kuin keuhkokuume.Kuolleista 2/3 on hoi­va­ko­deis­sa ja medi­aa­ni ‑ikä +80 vuot­ta. Eli kuo­le­ma vie pää­asias­sa ihmi­siä joi­den elä­män­laa­tu on lähel­lä nollaa. 

    Nor­maa­lio­lois­sa kuo­le­man tosi keuh­ko­kuu­me mut­ta nyt tap­pa­ja on korona. 

    Toki nuo­ria­kin kuo­lee koro­naan mut­ta saman ver­ran vie influenssakin.Nyt näyt­tää sil­tä, että influens­sa­kuo­le­mat ovat vähentyneet.

    Mut­ta maa­il­ma liik­kuu huo­mion­mää­rän mukaan

    1. Lii­an van­ha:
      Koro­na on saman­lai­nen armah­ta­ja kuin keuhkokuume.Kuolleista2/3 on hoi­va­ko­deis­sa ja medi­aa­ni ‑ikä +80 vuotta.Eli kuo­le­ma vie pää­asias­sa ihmi­siä joi­den elä­män­laa­tu on lähel­lä nollaa. 

      Nor­maa­lio­lois­sa­kuo­le­man tosi keuh­ko­kuu­me mut­ta nyt tap­pa­ja on korona. 

      Toki nuo­ria­kin kuo­lee koro­naan mut­ta saman ver­ran vie influenssakin.Nyt näyt­tää sil­tä, että influens­sa­kuo­le­mat ovat vähentyneet.

      Mut­ta maa­il­ma liik­kuu huo­mion­mää­rän mukaan

      New Yor­kis­sa sai­raa­la­pai­kat ovat lop­pu­neet; jos­sain sai­raa­lois­sa yli 90% poti­lais­ta on täl­lä het­kel­lä siel­lä koro­nan takia. Puo­let sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­neis­ta on alle 50-vuotiaita. 

      Pelk­kää kuol­lei­den ikä­ja­kau­maa kat­so­mal­la ei saa koko kuvaa epi­de­mian vaikutuksista.

  83. Sinän­sä mai­nios­ta kir­joi­tuk­ses­ta on unoh­tu­nut pari refe­rens­si­maa­ta sekä tes­tauk­sen kehi­tyk­sen nopeus. Tes­taus nopeu­tuu ja hal­ven­tuu mer­kit­tä­väs­ti, mikä mul­lis­taa tes­taus-eris­tys-jäl­ji­tys ‑stra­te­gian tehok­kuu­den. Riit­tä­väs­ti jäl­jit­tä­jiä­hän saa lää­ke­tie­teel­li­sen tie­de­kun­tien opis­ke­li­jois­ta — ilmai­sek­si, sekä kir­jas­to­hen­ki­lö­kun­nas­ta — funk­tio­naa­li­ses­ti ilmai­sek­si — muu­ta­man kuu­kau­den ajan. Apua on tar­jot­tu, se ei ole vie­lä kelvannut.

    Avio­lii­ton ulko­puo­lis­ten suh­tei­den pal­jas­tu­mi­nen tus­kin lie­ne suu­rin yksi­tyi­syy­den uhka seu­ran­ta-apeis­sa, eihän tie­to­ja altis­tu­neis­ta pal­jas­tet­tai­si sai­ras­tu­neel­le­kaan, vai mitä?

    Tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian on valin­nut Taiwa­nin ja Ete­lä-Korean lisäk­si myös Uusi-See­lan­ti, mikä on jää­nyt Euroo­pas­sa huo­miot­ta. Taiwa­nis­sa ei enää uusia tar­tun­to­ja ole tul­lut, Uudes­sa-See­lan­nis­sa tar­tun­nat ovat voi­mak­kaas­sa las­kusuun­nas­sa. Näh­däk­se­ni Sin­ga­po­ren tai Kii­nan ase­mas­ta oli­si rea­lis­ti­sem­paa ver­ra­ta Suo­mea demokratioihin

    Pika­tes­tit ovat tulos­sa, nyt­hän vii­mek­si eilen uuti­soi­tiin 3h sisäl­lä tes­ti­tu­lok­sen anta­vas­ta Mobi­dia­gin tes­tis­tä, lisäk­si välit­tö­män tulok­sen anta­vas­ta tes­ti­kin on tulos­sa. Tämä mah­dol­lis­taa rajo­jen avaa­mi­sen tie­tyin kontrollitoimin.

    Suo­men olois­sa nykyi­sel­lä kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen tasol­la tukah­dut­ta­mis­stra­te­gia on rea­lis­ti­nen ja var­maan­kin hal­vin vaih­toeh­to. Hal­vin­ta­han se oli­si ollut vii­kol­la 7 käyn­nis­tet­ty­nä, mut­ta se on asia erikseen. 

    Ai nin, yksi alue on era­di­koi­nut viruk­sen täy­sin, Grönlanti.

    1. Suo­men olois­sa nykyi­sel­lä kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen tasol­la tukah­dut­ta­mis­stra­te­gia on rea­lis­ti­nen ja var­maan­kin hal­vin vaih­toeh­to. Hal­vin­ta­han se oli­si ollut vii­kol­la 7 käyn­nis­tet­ty­nä, mut­ta se on asia erikseen. 

      Se on ainoa jär­ke­vä tomin­ta­stra­te­gia. Koro­na­vi­rus on tul­lut jää­däk­seen ja integroi­tuu peri­määm­me niin kuin luke­mat­to­mat muut orgaa­ni­set ele­men­tit, jois­ta koos­tum­me, ovat sitä ennen mil­joo­nien ja mil­joo­nien vuo­sien aika­na teh­neet. Se on vain ns. ope­tet­ta­va tavoil­le mah­dol­li­sim­man nopeas­ti, jot­ta se löy­tää paik­kan­sa ja mah­dol­li­ses­ti jopa osal­lis­tuu ihmi­so­lion evo­luu­tioon posi­tii­vi­sel­la tavalla.

    2. Hyvin pit­käl­ti samaa miel­tä. Taiwa­nis­ta ei pal­joa ole puhut­tu, ovat teh­neet lois­ta­vaa työ­tä ja siel­lä on sel­vit­ty hyvin kevyil­lä toi­mil­la, yhteis­kun­ta pyö­rii lähes normaalisti.

      Euroo­pan mais­ta vira­li­ses­ti tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian valit­si ensim­mäi­se­nä tai ensim­mäis­ten jou­kos­sa Nor­ja. Myös siel­lä uudet tar­tun­nat ovat olleet nyt­tem­min jo sel­väs­sä las­kus­sa pari­sen viik­koa. Tes­taus lie­nee saman­ai­kai­ses­ti lisään­ty­nyt (mutua).

      Aktii­vi­set tapauk­set alka­vat tasaan­tua ja kään­ty­ne­vät nyt hyvin pian las­kuun, ihmi­siä para­nee (tai kuo­lee) enem­män kuin sai­ras­tuu. Noil­la eväil­lä rajoi­tus­ten avaa­mi­nen tulee jo pian mahdolliseksi.

      https://www.worldometers.info/coronavirus/country/norway/

      Myös Itä­val­las­sa menee suh­teel­li­sen hyvin.

      https://www.worldometers.info/coronavirus/country/austria/

  84. Tar­tun­ta­tau­tien jäl­ji­tyk­sen ja karan­tee­nien osal­ta sinän­sä Tar­tun­ta­tau­ti­la­ki antaa sinän­sä hyvän poh­jan, suo­sit­te­len luki­joi­ta luke­maan sen teks­tin aja­tuk­sel­la läpi. Kun­han AVI:en ja kun­tien lää­kä­rei­tä tue­taan testaus‑, jäl­ji­tys ja kon­sul­toin­tia­vul­la, ei val­ta­kun­nal­li­sia mää­räyk­siä juu­ri tarvita.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227

    16 §
    Pakol­li­nen terveystarkastus
    Alue­hal­lin­to­vi­ras­to voi päät­tää, että 14 ja 15 §:n mukai­seen ter­veys­tar­kas­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen on pakol­lis­ta, jos se on yleis­vaa­ral­li­sen tar­tun­ta­tau­din tai yleis­vaa­ral­li­sek­si perus­tel­lus­ti epäil­lyn tar­tun­ta­tau­din leviä­mi­sen ehkäi­se­mi­sek­si välttämätöntä.

    24 §
    Tie­don­saan­tioi­keus epi­de­mian havait­se­mi­sek­si, sel­vit­tä­mi­sek­si ja tar­tun­nan jäljittämiseksi
    Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riöl­lä on salas­sa­pi­to­sään­nös­ten estä­mät­tä ja kor­vauk­set­ta oikeus saa­da täs­sä lais­sa sää­det­ty­jen teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­sa tar­vit­ta­vat tie­dot muil­ta viran­omai­sil­ta sekä yksi­tyi­sil­tä sosi­aa­li­huol­lon ja ter­vey­den­huol­lon toimintayksiköiltä.

    25 §
    Tie­don­saan­tioi­keus vaka­van epi­de­mian torjumiseksi
    Jos kii­reel­li­set toi­met ovat vält­tä­mät­tö­miä väes­tön ter­vey­den suo­je­le­mi­sek­si väes­tön ter­veyt­tä vaa­ran­ta­van vaka­van epi­de­mian uha­tes­sa tai sen aika­na epi­de­mian tor­ju­mi­sek­si tai sen syi­den sel­vit­tä­mi­sek­si ja leviä­mi­sen estä­mi­sek­si, Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sel­la on salas­sa­pi­to­sään­nös­ten estä­mät­tä ja kor­vauk­set­ta oikeus saa­da käyt­töön­sä ja yhdis­tää poti­las­asia­kir­jois­sa, Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen etuus­re­kis­te­ris­sä ja ter­vey­den­huol­lon val­ta­kun­nal­li­sis­ta hen­ki­lö­re­kis­te­reis­tä anne­tun lain (556/1989) mukai­sis­sa rekis­te­reis­sä ole­via tie­to­ja ja poi­mia satun­nai­ses­ti ver­tai­lu­hen­ki­löi­tä tai teh­dä väes­tö­otos väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä ja Väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen var­men­ne­pal­ve­luis­ta anne­tun lain (661/2009) mukai­ses­ta väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä. Näi­tä tie­to­ja ovat tau­din aiheut­ta­jia ja nii­den omi­nai­suuk­sia, diag­noo­se­ja, ris­ki­te­ki­jöi­tä, tar­tun­nan kul­kuun vai­kut­ta­nei­ta teki­jöi­tä sekä sai­ras­tu­neen hoi­to­paik­kaa, hoi­toa ja hoi­don lop­pu­tu­los­ta kos­ke­vat tie­dot. Tie­to­ja voi­daan yhdis­tää, jos se on vält­tä­mä­tön­tä vaka­van epi­de­mian alku­pe­rän sel­vit­tä­mi­sek­si tai sen vai­ku­tus­ten määrittämiseksi.

    Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sel­la on väes­tön ter­veyt­tä uhkaa­van vaka­van epi­de­mian uha­tes­sa tai sen aika­na oikeus saa­da tie­to­ja toi­min­nan­har­joit­ta­jal­ta salas­sa­pi­to­sään­nös­ten estä­mät­tä ja kor­vauk­set­ta sai­ras­tu­nei­den ja väes­tä­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä ja Väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kuk­sen var­men­ne­pal­ve­luis­ta anne­tun lain mukai­ses­ta väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä satun­nai­ses­ti poi­mit­tu­jen ver­tai­lu­hen­ki­löi­den osta­mis­ta tuot­teis­ta, jot­ka ovat voi­neet toi­mia tar­tun­nan välit­tä­ji­nä. Tie­dot on annet­ta­va viivytyksettä.

    Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sel­la on oikeus saa­da 1 ja 2 momen­tis­sa tar­koi­te­tut tie­dot myös tek­ni­sen käyt­töyh­tey­den avulla.

    26 §
    Altis­tu­nei­den hen­ki­löi­den tun­nis­te­tie­to­jen säilyttäminen
    Edel­lä 20–25 §:n mukai­ses­ti kerä­tyt ja luo­vu­te­tut hen­ki­lö­tie­dot on hävi­tet­tä­vä sen jäl­keen, kun epi­de­mian sel­vit­tä­mi­nen tai tar­tun­nan jäl­ji­tys on päät­ty­nyt eikä tie­to­jen säi­lyt­tä­mi­nen ole vält­tä­mä­tön­tä tar­tun­ta­tau­din tor­jun­nan kan­nal­ta. Tar­tun­nan jäl­ji­tys tai teh­tä­vien 20 §:ssä tar­koi­tet­tu siir­to mer­ki­tään potilasasiakirjoihin.

    58 §
    Laa­jaan tar­tun­nan­vaa­raan liit­ty­vät toimenpiteet
    Kun laa­jaa tar­tun­nan vaa­raa aiheut­ta­va yleis­vaa­ral­li­nen tai yleis­vaa­ral­li­sek­si perus­tel­lus­ti epäil­ty tar­tun­ta­tau­ti on todet­tu tai sen esiin­ty­mi­nen on perus­tel­lus­ti odo­tet­ta­vis­sa, kun­nan tar­tun­ta­tau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­va toi­mie­lin voi päät­tää toi­mia­lu­eel­laan sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon toi­min­tayk­si­köi­den, oppi­lai­tos­ten, päi­vä­ko­tien, asun­to­jen ja vas­taa­vien tilo­jen sul­ke­mi­ses­ta sekä yleis­ten kokous­ten tai ylei­sö­ti­lai­suuk­sien kiel­tä­mi­ses­tä. Edel­ly­tyk­se­nä on lisäk­si, että toi­men­pi­de on vält­tä­mä­tön yleis­vaa­ral­li­sen tai yleis­vaa­ral­li­sek­si perus­tel­lus­ti epäil­lyn tar­tun­ta­tau­din leviä­mi­sen estä­mi­sek­si. Alue­hal­lin­to­vi­ras­to voi teh­dä alu­eel­laan vas­taa­vat pää­tök­set sil­loin, kun ne ovat tar­peen usean kun­nan alueella.

    Jos muu kuin 1 momen­tis­sa tar­koi­tet­tu tar­tun­ta­tau­ti aiheut­taa laa­jaa tar­tun­nan vaa­raa, kun­nan tar­tun­ta­tau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­va toi­mie­lin ja alue­hal­lin­to­vi­ras­to voi­vat alu­eel­laan päät­tää oppi­lai­tos­ten ja päi­vä­ko­tien sul­ke­mi­ses­ta, jos se on vält­tä­mä­tön­tä tau­din leviä­mi­sen ehkäisemiseksi.

    Edel­lä 1 ja 2 momen­tis­sa tar­koi­te­tut pää­tök­set teh­dään enin­tään yhden kuu­kau­den ajak­si. Toi­men­pi­teet on heti lope­tet­ta­va, kun tar­tun­nan vaa­raa ei enää ole.

  85. Lau­ma­suo­jan, rokot­ta­mi­sen ja immuu­ni­vas­teen osal­ta emme tie­dä juu­ri­kaan. Antaa­ko sai­ras­tet­tu tau­ti suo­jaa­via vas­ta-ainei­ta vai pel­kän immu­no­lo­gi­sen arven vail­la suo­ja­vai­ku­tus­ta? Mikä on immuu­ni­vas­teen kes­to jos sel­lais­ta syn­tyy? Voi­ko muu sai­ras­tet­tu infek­tio syn­nyt­tää ris­ti­rea­goi­via vas­ta-ainei­ta ja mikä on nii­den mer­ki­tys? Voi­ko vas­ta-aine­suo­ja voi­mis­taa uusin­tain­fek­tion lau­kai­se­maa infla­maa­tio­ta hai­tal­li­sel­la taval­la? Mikä on kor­kean ris­kin eli ikään­ty­neen väes­tön immu­no­kom­pe­tens­si tuot­taa vas­ta-aine­suo­jaa itse infek­tiol­le tai mah­dol­li­sel­le rokotteelle? 

    Epi­de­mian jar­rut­ta­mi­nen on jok­seen­kin vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta saa­daan vas­tauk­sia em. kysy­myk­siin ja syn­tyy ymmär­rys rea­lis­ti­sis­ta exit-stra­te­giois­ta. Ihmis­vä­lit­teis­ten viruse­pi­de­mioi­den / pan­de­mioi­den his­to­rias­sa sai­ras­te­tun tau­din, muun infek­tion tai rokot­teen syn­nyt­tä­mä suo­ja ovat olleet tois­tai­sek­si ainoi­ta tapo­ja pala­ta ns. normaaliin.

  86. Mil­lais­ta vaih­te­lua yksi­löi­den välil­lä on sii­nä, kuin­ka hel­pos­ti saa tar­tun­nan? Esi­mer­kik­si niin, että n% ihmi­sis­tä ei saa koro­na­vi­rus­ta aina­kaan ilman pit­kä­ai­kais­ta voi­ma­kas­ta altis­tus­ta, kun jot­kut toi­set saa­vat tar­tun­nan jo yhdes­tä pie­nes­tä pisa­ras­ta? Voi­si olet­taa että epi­de­mian alku­puo­lel­la tau­ti levi­ää nopeas­ti nii­den kes­kuu­des­sa jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta ovat sil­le eri­tyi­sen alt­tii­ta. Jos mer­kit­tä­vä osa popu­laa­tios­ta on vai­kei­ta tar­tu­tet­ta­via, niin se vai­kut­taa malleihinkin.

    1. Täs­tä ei ole tut­kit­tua tie­toa. Ihmis­ten vas­tus­tus­ky­vys­sä ilman muu­ta on vaih­te­lua. Samoin sii­nä, pal­jon­ko viruk­sen kan­ta­ja erit­tää virus­par­tik­ke­lei­ta hen­gi­tys­teis­tään. Jotain viit­tei­tä on saa­tu sii­tä, että jot­kut oireet­to­mat viruk­sen kan­ta­jat saat­ta­vat levit­tää suu­ria mää­riä virus­ta, mut­ta esim. lap­set ilmei­ses­ti eivät usein­kaan. Tämä on tie­tys­ti erit­täin han­ka­la jut­tu epi­de­mian leviä­mi­sen kan­nal­ta, kun näi­tä ns. super­le­vit­tä­jiä ei vält­tä­mät­tä voi tun­nis­taa juu­ri miten­kään. Sekin on mah­dol­lis­ta, että viruk­sen eri kan­nat käyt­täy­ty­vät täs­sä suh­tees­sa eri tavoin. Sii­tä­kään ei ole sel­vää tut­ki­mus­tu­los­ta. Toki pää­osin havain­to virus­kan­to­jen peri­män ana­lyy­sis­ta on, että erot eivät ole mer­kit­tä­viä pato­gee­ni­suu­den tai tart­tu­vuu­den kannalta.

  87. Ete­lä-Korean mal­liin pää­ty­mi­nen oli­si kui­ten­kin todel­la huo­no uuti­nen van­huk­sil­le ja muil­le ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vil­le. Ulko­maa­il­ma ei oli­si heil­le tur­val­li­nen, kos­ka vaik­ka epi­de­mia pysyy aisois­sa, viruk­sia on kui­ten­kin tar­jol­la. Tähän vii­ta­ten EU:n Ursu­la von der Leyen enna­koi, että van­huk­set jou­tu­vat ole­maan eris­tyk­sis­sä vuo­den lop­puun. Mis­tä hän sen vuo­den lopun tähän tem­pai­si? Rokot­tee­seen saak­ka ymmär­tääk­se­ni, siis pal­jon pidem­pään. Tämä ei ole täy­sin ongel­ma­ton­ta. Se on itse asias­sa aivan hirveää.”

    Ete­lä-Koreas­sa uusia tapauk­sia tulee päi­väs­sä noin 30 kap­pa­let­ta ja siel­lä asuu mel­kein 10 ker­taa enem­män väkeä kuin Suo­mes­sa. Eli vas­taa­va mää­rä Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa on 3 sai­ras­tu­nut­ta päi­väs­sä. Mik­si van­hus­ten pitäi­si olla koto­na täs­sä mal­lis­sa? Ete­lä-Korean mal­lil­la ja vuo­den lopul­la ei ole­kaan tois­ten­sa kans­sa mitään tekemistä.

    Toi­nen asia on se, että saa­vut­taa­ko Ruot­si mer­kit­tä­väs­sä mää­rin lau­ma­suo­jaa ennen roko­tet­ta vai ei. Käyt­tä­mäl­lä 0,4 % kuol­lei­suut­ta esim. 75 %:sta pää­dy­tään siel­lä 30 000 kuol­lee­seen, nyt kuol­lei­ta on noin 1000 ja vii­mei­sen kah­den vii­kon ajan näyt­täi­si tul­leen noin 100 lisä­kuol­lut­ta päi­väs­sä. Eli siel­lä menee siis noin 300 päi­vää sii­hen, että epi­de­mia laan­tuu. Vuo­den lop­puun tulee kii­re myös Ruot­sis­sa. Lisäk­si 0,4 % edus­taa arvioi­den alalaitaa.

  88. Hyvin haa­ru­koit kol­me pää­vaih­toeh­toa. Nii­den poh­jal­ta ja nii­tä täy­den­täen, täs­sä oma ehdo­tuk­se­ni Exit-stra­te­giak­si. Se lie­nee jos­sa­kin Sääs­tö­lie­kin ja Hidas­ta­mi­sen välillä.

    Stra­te­gian perus­a­ja­tus on tämä: Jos onnis­tum­me vält­tä­mään eks­po­nen­ti­aa­li­sen tar­tun­ta­mää­rien kas­vun, olem­me sel­viy­ty­neet krii­sis­tä voit­ta­ji­na. Tähän asti ker­ty­nyt data kovien jar­ru­tus­toi­mien olois­sa näyt­täi­si osoit­ta­van, että olem­me pääs­seet line­aa­ri­sen kas­vun käy­räl­le. Eli olem­me saa­vut­ta­neet mer­kit­tä­vän tor­jun­ta­voi­ton tais­te­lus­sa epi­de­mi­aa vastaan.

    Yhtei­sel­lä pon­nis­te­lul­la saa­vu­tet­tu tulos on itse asias­sa erit­täin roh­kai­se­va: Noin 100 uut­ta tau­ti­ta­paus­ta päi­väs­sä ei ole suu­ri. Täl­lä vauh­dil­la vain rei­lu 70.000 suo­ma­lai­sia ehtii saa­da tar­tun­nan ennen rokot­teen odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa mas­sa­saa­ta­vuut­ta (2x365x100). Line­aa­ri­sen kas­vun kul­ma­ker­toi­men mer­ki­tys ei ole kovin suu­ri, KUNHAN kas­vu säi­lyy line­aa­ri­se­na. Esi­mer­kik­si kak­sin­ker­tai­sel­la nopeu­del­la, 200 uut­ta tar­tun­taa päi­väs­sä, hie­man yli 140.000 suo­ma­lais­ta saa tau­din. Tämä­kin on vie­lä hie­no tulos ver­rat­tu­na vaik­ka­pa kol­meen mil­joo­naan sai­ras­tu­nee­seen eli vähin­täin 3000 kuol­lee­seen (opti­mis­ti­nen ole­tus kuolettavuudesta).

    Jos line­aa­ri­nen kas­vu ote­taan Exit-stra­te­gian perus­te­luk­si ja samal­la pää­ta­voit­teek­si, niin seu­raa­vak­si pitää tot­ta­kai kysyä: Mil­lai­sel­la toi­men­pi­tei­den jou­kol­la tuo on mah­dol­lis­ta toteut­taa? Mil­lai­sia osa­rat­kai­su­ja tar­vi­taan, jot­ta koko­nais­rat­kai­su tuot­taa line­aa­ri­sen kas­vun? Reu­nao­le­tuk­se­na täs­sä tot­ta­kai se, että voi­daan pala­ta talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den osal­ta liki­pi­täen nor­maa­lio­loi­hin — mut­ta EI vält­tä­mät­tä sosi­aa­li­sen elä­män tai kult­tuu­ri­rien­to­jen osalta…

    Suu­rin osa osa­rat­kai­suis­ta lie­nee jo tun­nis­tet­tu: Etä­työ, etä­opis­ke­lu, kokoon­tu­mis­ra­joi­tuk­set, mas­sii­vi­nen tes­taus, tar­tun­ta­ket­ju­jen tun­nis­tus ja kat­kai­su, eris­tä­mi­nen, karan­tee­ni, mas­ki­pak­ko jul­ki­sil­la pai­koil­la ja älypuhelinsovellukset.

    Haa­ru­koi­via kysy­myk­siä tähän loppuun:
    1) Mik­si tämä ei toi­mi­si? Toi­sin sanoen, voi­daan­ko olet­taa että nyt saa­vu­tet­tu line­aa­ri­nen kas­vu on mah­dol­lis­ta YLLÄPITÄÄ vähem­män radi­kaa­leil­la rajoi­tus­toi­mil­la? Sel­lai­sil­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat (liki­pi­täen) nor­maa­lin talou­del­li­sen toimeliaisuuden?

    2) Mik­si tämä ei oli­si paras pol­ku eteen­päin? Siis sel­lai­nen, jota joka tapauk­ses­sa kan­nat­taa tavoi­tel­la? Ohjaa­va­na mit­ta­ri­na line­aa­ri­nen kas­vu on yksin­ker­tai­nen: Jos sil­lä pysy­tään, niin kaik­ki hyvin. Jos havai­taan nopeu­tu­mis­ta, niin rajoi­tuk­sia tiu­ken­ne­taan asteit­tain koko ajan uut­ta dataa keräten.

  89. Iäk­käi­den mies­ten lisäk­si on toi­nen­kin suu­ri ris­ki­ryh­mä suu­ren kuol­lei­suu­den ja vaka­van sai­ras­tu­mi­sen suh­teen, jos­ta THL ei tie­dä mitään, nimit­täin liha­vat. Sen sijaan tupa­koit­si­jat eivät ilmei­ses­ti saa vaka­via oirei­ta pal­joa­kaan mui­ta toden­nä­köi­sem­min. Täl­lä­seen tulok­seen pää­dyt­tiin jenkkitutkimuksessa.

    Kun ker­ran THL ei tätä suos­tu sano­maan, sanon­pa nyt edes minä: jos olet yli 70-vuo­tias mies ja/tai poik­keuk­sel­li­sen liha­va, nou­da­ta eri­tyis­tä varo­vai­suut­ta. Ulko­na liik­ku­mis­ta kan­na­ta vält­tää, kuten myös kas­vo­tus­ten puhu­mis­ta (hen­gi­tys­suo­jan tosin tekee hel­pos­ti vaik­ka pipos­ta tai sukas­ta ja talous­pa­pe­ris­ta mut­ta sen teho on arvoitus).

    En ymmär­rä, mik­si THL ei varoi­ta kuin tiet­ty­jä ris­ki­ryh­miä. Käsit­tä­mä­tön­tä, häpeäl­lis­tä suorastaan!

    1. Mikä lie jenk­kien tupak­ka­teh­tai­den tut­ki­mus? Useas­sa Kii­naa kos­ke­vas­sa kir­joi­tuk­ses­sa on ker­rot­tu tupa­kan­pol­ton lisää­vän kuo­le­man­ris­kiä mer­kit­tä­väs­ti, jopa 10–15 ker­tai­ses­ti yli 70-vuo­tial­la. Siis puo­li­sen vuo­si­sa­taa kes­tä­nyt ter­vaus ei suo­je­le keuh­ko­ja samaan tapaan kuin puu­ve­neen poh­jaa. Kii­nas­sa on 300 milj. tupakoitsijaa.

  90. Jahas, THL jo ker­toi alus­ta­via tulok­sia vas­ta-aine­tes­tauk­ses­ta. Otos on 442 kpl Husin labo­ra­to­rion mui­ta tar­koi­tuk­sia var­ten otet­tua veri­näy­tet­tä, mikä luem­ma ei edus­ta väes­töä yhtä hyvin kuin var­si­nai­nen satun­nai­so­tos tut­ki­muk­seen kut­sut­tu­ja ihmi­siä (nii­tä näyt­tei­tä kerä­tään parai­kaa). Aika pie­ni­kin tuo 442:n sat­si tie­tys­ti on täs­sä vai­hees­sa. Posi­tii­vi­sia näyt­tei­tä 3,4 %, mikä kuu­los­taa pal­jol­ta mut­ta on lin­jas­sa muu­al­la mail­mas­sa saa­tu­jen havain­to­jen kanssa.

    Jos tuo osoit­tau­tuu pidem­män pääl­le kutin­sa pitä­väk­si, niin arvioi­ta lau­maim­mu­ni­tee­tin saa­vut­ta­mi­ses­ta pitä­nee rei­va­ta aika pal­jon opti­mis­ti­sem­paan suuntaan.

    1. Min­kä kans­sa tuo THL:n arvio on linjassa?

      Itä­val­las­sa vas­taa­va tulos satun­nais­tet­tu­na oli deka­din pie­nem­pi ja sikä­läi­sen arvion ylä­ra­jal­la­kin rei­lus­ti pienempi.

      Mut­ta uusia tulok­sia saa­ta­nee eri mais­ta parin vii­kon sisään.

      1. Posi­tii­vi­sia näyt­tei­tä oli 1,36% (6 / 442)

        Vii­mei­sen vii­kon näyt­tees­sä oli nois­ta kuu­des­ta kui­ten­kin vii­si. Nämä ovat pie­niä luku­ja, mut­ta on kui­ten­kin tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää, että osuus on kas­va­nut. Jos tuos­ta pitäi­si arv­ba­ta, Uuden­maan väes­tös­tä 2 % on köy­nyt läpi sai­rau­den. Se on tyodel­la vähän ver­rat­tu­na vbaik­ka­pa Sak­sas­ta saat6uihin ölu­kuihn, mut­ta klui­ten­kin yli kym­men­ker­tai­nen mää­rä toden­net­tui­hin tar­tun­toi­hin. Jääm­me odot­ta­maan tämän vii­kon tuloksia.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vii­mei­sen vii­kon näyt­tees­sä oli nois­ta kuu­des­ta kui­ten­kin vii­si. Nämä ovat pie­niä luku­ja, mut­ta on kui­ten­kin tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää, että osuus on kas­va­nut. Jos tuos­ta pitäi­si arv­ba­ta, Uuden­maan väes­tös­tä 2 % on köy­nyt läpi sai­rau­den. Se on tyodel­la vähän ver­rat­tu­na vbaik­ka­pa Sak­sas­ta saat6uihin ölu­kuihn, mut­ta klui­ten­kin yli kym­men­ker­tai­nen mää­rä toden­net­tui­hin tar­tun­toi­hin. Jääm­me odot­ta­maan tämän vii­kon tuloksia.

        Käsit­tääk­se­ni näi­den tes­tien tark­kuus on niin huo­no, ettei se rii­tä näin vähäis­ten pro­sent­tien mit­taa­mi­seen? Onko (kenel­lä­kään) tie­toa kuin­ka tark­ko­ja nämä tes­tit ovat? Hesa­rin jutun (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006471735.html) mukaan tark­kuus oli­si esim. noin 97 % luokkaa?

      3. Käsit­tääk­se­ni näi­den tes­tien tark­kuus on niin huo­no, ettei se rii­tä näin vähäis­ten pro­sent­tien mit­taa­mi­seen? Onko (kenel­lä­kään) tie­toa kuin­ka tark­ko­ja nämä tes­tit ovat? 

        THL käyt­tää kak­si­vai­heis­ta tes­tiä, jos­sa posi­tii­vi­nen tulon on hyvi suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikea. Nuo pika­tes­tit ovat epäluoptettavampia.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: THL käyt­tää kak­si­vai­heis­ta tes­tiä, jos­sa posi­tii­vi­nen tulon on hyvi suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikea. Nuo pika­tes­tit ovat epäluoptettavampia.

        Tark­kuus on val­mis­ta­jan mukaan 100 % (HS-artik­ke­li), mut­ta esim. WHO sanoo näin: 

        Anti­bo­dy detec­tion tests tar­ge­ting COVID-19 may also cross-react with other pat­ho­gens, inclu­ding other human coronaviruses.7,15,16 and give fal­se-posi­ti­ve results.”

        Islan­nis­sa satun­nais­te­tun tes­tin mukaan noin 0,3 % — 0,8 % sai­ras­tu­nei­ta, jois­ta noin 50 % oireet­to­mia: https://eu.usatoday.com/story/news/world/2020/04/10/coronavirus-covid-19-small-nations-iceland-big-data/2959797001/ Tämä tar­koit­ta kyl­lä hyvin toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­paa kuol­lei­suut­ta kuin olet arvioin­nut, jopa Islannissa.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vii­mei­sen vii­kon näyt­tees­sä oli nois­ta kuu­des­ta kui­ten­kin vii­si. Nämä ovat pie­niä luku­ja, mut­ta on kui­ten­kin tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää, että osuus on kas­va­nut. Jos tuos­ta pitäi­si arv­ba­ta, Uuden­maan väes­tös­tä 2 % on köy­nyt läpi sai­rau­den. Se on tyodel­la vähän ver­rat­tu­na vbaik­ka­pa Sak­sas­ta saat6uihin ölu­kuihn, mut­ta klui­ten­kin yli kym­men­ker­tai­nen mää­rä toden­net­tui­hin tar­tun­toi­hin. Jääm­me odot­ta­maan tämän vii­kon tuloksia.

        Wuha­nin tes­tien alus­ta­vien tulos­ten mukaan vas­ta-ainei­ta oli­si 2–3% väes­tös­tä. Vai­kea uskoa että Uudel­la­maal­la oli­si sama prosentti.

  91. Ita­lias­sa­han siis anti­bioot­te­ja hol­va­taan pait­si sika­lois­sa, niin myös käsi­kaup­pa­lääk­kei­nä. Täl­lä käy­tän­nöl­lä pääs­tään kau­hei­siin resistenssitilanteisiin.

    1. Ita­lias­sa, aina­kin tääl­lä Lom­bar­dias­sa, anti­bioo­tit saa­dak­seen on olta­va resep­ti. Muu­ten­kin vii­me vuo­si­na tääl­lä on tiu­ken­net­tu lin­jaa ja anti­bioot­te­ja mää­rä­tään vähemmän.

  92. Kul­ku­tau­din ete­ne­mi­nen yhteis­kun­nas­sam­me on ollut mie­len­kiin­tois­ta ja kar­me­aa seu­rat­ta­vaa. Epi­de­mia on pal­jas­ta­nut karul­la taval­la sekä yksi­löi­den — tut­ta­vien, kave­rei­den, suku­lais­ten, itte­ni — ja ins­ti­tuu­tio­den suh­tau­tu­mi­sen ongel­miin, jot­ka huo­no­ne­vat odot­ta­mal­la. Vet­kut­te­lun, huo­li­mat­to­muu­den ja varau­tu­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set mak­se­taan täs­sä krii­sis­sä läjil­lä rahaa sekä ruu­mii­ta. Kum­mat­kin ovat sel­lai­sia, ettei nii­tä sopi­si olla haas­kaa­mas­sa aina­kaan isoon ääneen.

    Lau­maim­mu­ni­tee­tin hank­ki­mi­seen täh­tää­vä epi­de­mian hal­lin­ta tuleh­dut­taa ja lopul­ta tap­paa suo­ma­lais­ten luot­ta­muk­sen niin toi­siin­sa kuin myös viran­omai­siin. Pit­käh­kö­nä itä­mi­sai­ka­na alka­van tart­tu­mi­sen, lie­väs­ti oirei­le­vien sekä oireet­to­mien tes­ta­taa­mat­to­muu­den takia voi viruk­sen saa­da kenel­tä hyvän­sä ja itse voi myös olla mah­dol­li­nen tar­tut­ta­ja tie­tä­mät­tään eli varo­vai­suut­ta nou­dat­taak­seen tulee kaik­kiin — myös itseen — suh­tau­tua kuten tautisiin. 

    Luot­ta­mus­ta val­taan syö vas­tuu­na­lais­ten viran­omais­ten rie­muit­se­mi­nen R0 luvun aset­tu­mi­ses­ta 1,6 tie­nool­le eli Tar­tun­tau­ti­la­kia ei ole tar­koi­tus­kaan nou­dat­taa. Eikö sit­ten lait kos­ke­kaan viran­omai­sia? Mik­si sel­lai­set on sit­ten laa­dit­tu, jos nii­tä ei nou­da­te­ta? Aja­tus jos­ta­kin väes­tö­ta­sol­la toteu­tet­ta­vas­ta epä­var­mas­ta lää­ke­tie­teel­li­ses­tä kokees­ta, johon on jou­tu­nut väki­sin osal­li­sek­si on var­sin vas­ten­mie­li­nen — eikä viran­omais­vies­tin­tä vaik­ka­pa hen­gi­tys­suo­jai­mis­ta ole omi­aan lisää­mään luottamusta.

    Kuu­kausi sit­ten saa­tiin toi­mek­si — tie­ten­kin pak­ko­raos­sa — sel­lai­sia toi­men­pi­tei­tä, jot­ka oli­si pitä­nyt teh­dä jo kak­si kuu­kaut­ta sit­ten, että ne oli­si­vat olleet tehok­kai­ta, mut­ta sil­loin ne oli­vat mah­dot­to­mia. Ehkä­pä his­to­rioit­si­jat jos­kus selit­tä­vät syyt mielenmuutoksiin. 

    Avauk­ses­sa oli oikeas­taan tii­vis­tet­ty­nä rat­kai­su: “… Epi­de­mia laan­tuu vas­ta, kun riit­tä­vän moni on sai­ras­tu­nut niin, ettei tar­tu­tet­ta­via enää löy­dy…” Tämä­hän onnis­tuu tiu­ken­ta­mal­la tor­jun­ta­toi­mia ja lisää­mäl­lä tes­taus­ta! Nii­tä ja vai­ku­tuk­sia talou­teen Suo­men Pank­ki on esi­tel­lyt 7.4. jul­kai­se­mis­sa las­kel­mis­saan. Bof.fi :n sivuil­la on myös hel­pos­ti omak­sut­ta­va 12 dian sar­ja, jois­ta kan­dee vil­kas­ta vähin­tään 4. ja 5. Täs­sä­kin vet­kut­te­lu ainoas­taan pahen­taa tilan­net­ta sekä raha- että ruu­mis­pi­nois­sa, nyt on hukat­tu puo­li­nai­siin — hidas­ta­viin — toi­miin kuu­kausi, kun tukah­dut­ta­vat toi­met oli­si­vat vain vähän han­ka­lam­mat, mut­ta pal­jon tuot­toi­sam­mat… Se nel­jäs huo­no konsti.

  93. Las­kel­mia rahas­ta. OLETUS 48 kuu­kaut­ta kun kaik­ki suo­ma­lai­set on  roko­tet­tu. Nor­jas­sa arvioi­tu mene­tyk­set noin 2,5 mil­jar­dia euroa/kk. Arvioi­daan että nyky­mal­lil­la Suo­mes­sa 1,5 mil­jar­dia kuu­kau­des­sa. Hel­po­te­tul­la mal­lil­la 500 mil­joo­naa per kuukausi,

    1. Nyky­mal­li 700 kuol­lut­ta kus­tan­nus per kuol­lut 100 mil­joo­na, ris­ki­ryh­mis­tä sai­ras­tuu 10 000 henkilöä

    2. Hel­po­tet­tu­mal­li 7 200 kuol­lut­ta kus­tan­nus per kuol­lut 3 mil­joo­na, ris­ki­ryh­mis­tä sai­ras­tuu 90 000 henkilöä
    Ero­tus 6500 kuollutta
    Kus­tan­nuse­ro on 1,84 mil­joo­na euroa per odo­tet­ta­vis­sa ole­va ris­ki­ryh­mä­läi­sen lisään­ty­nyt elinvuosi
    (kukin van­hus joka keven­ne­tyl­lä mal­lil­la hen­gis­sä pysyy sen 2–4 vuotta -
    6500 sääs­tet­tyä van­hus­vuot­ta x 4 elin­vuot­ta odotettavissa)

  94. Ita­lias­sa lock­down on jat­ku­nut koh­ta 2 kuu­kaut­ta. Tou­ko­kuun alus­sa on aiko­mus ryh­tyä vai­hee­seen 2 eli ihmi­set pää­se­vät vähi­tel­len töi­hin ym. Ita­lian talous, joka oli jo huo­nos­sa tilas­sa ennen epi­de­mi­aa, tulee sukel­ta­maan ja syväl­le. Toi­saal­ta EU ei uskal­la antaa Ita­lian men­nä vara­rik­koon — lii­an iso teki­jä Euroo­pas­sa. Ensi vii­kol­la on aiko­mus aloit­taa veri­tes­tauk­set, jot­ta saa­tai­siin käsi­tys kuin­ka monel­la tau­ti on ollut. Suun­ni­tel­laan, että töi­hin meni­jät tes­tat­tai­siin, mut­ta luu­len sen käy­tän­nös­sä ole­van mah­do­ton­ta. Kir­joi­tit, että epäi­let Lom­bar­dias­sa jo ole­van jon­kin­lai­nen lau­ma­suo­ja, epäi­len vaik­ka eihän kukaan tie­dä sai­ras­tu­nei­den todel­lis­ta mää­rää. Tääl­lä­kin tes­ta­taan vain vaka­va­oi­rei­set, kos­ka tes­teis­tä pulaa ja kaik­kien 10 mil­joo­nan lom­bar­dia­lai­sen tes­taa­mi­nen tuli­si lii­an kalliiksi.

  95. Hei, Osmo Soininvaara,

    Kii­tos hyvis­tä huo­miois­ta! Minun vies­ti­ni liit­tyy jol­lain taval­la asi­aan, ja on sitä sivut­tu kommenteissakin.

    Ihmet­te­len, mik­sei kukaan (en aina­kaan vie­lä ole huo­man­nut) ole puut­tu­nut sii­hen, kun thl on tul­lut sii­hen tulok­seen, että Uudel­la­maal­la altis­tu­nei­den mää­rä voi olla moni­kym­men­ker­tai­nen todet­tu­jen altis­tu­nei­den mää­rään ver­rat­tu­na. Nimit­täin thl on sel­keäs­ti selos­ta­nut, mil­lä taval­la se on tuo­hon tulok­seen tul­lut. On siis tut­kit­tu (vas­ta-ainei­den saa­mi­sek­si ilmei­ses­ti) muu­ta­maa sataa veri­näy­tet­tä, joi­ta on otet­tu ihan mui­hin tar­koi­tuk­siin eräis­sä labo­ra­to­riois­sa. Mis­sään ei ole ker­rot­tu, että näyt­tei­den anta­jil­le oli­si ilmoi­tet­tu, että näyt­tei­tä käy­te­tään ihan muu­hun kuin mihin ne on annet­tu! Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että ihmi­sil­tä oli­si pyy­det­ty lupa täl­lai­seen käyt­töön! Ihan kuin oltai­siin jos­sain dik­ta­tuu­ris­sa eikä kenen­kään lupaa tar­vit­tai­si. Se thl tai­taa olla var­si­nai­nen kepu­pe­sä ja elää kek­ko­sen aikaa! On toden­nä­köis­tä, ettei kenen­kään oikean asian­tun­ti­jan tai toi­mit­ta­jan veri­näy­tet­tä käy­tet­ty, kos­ka jos oli­si käy­tet­ty, uskot­ta­vas­ti sii­tä oli­si nos­tet­tu meteli.

    1. Täs­sä häs­sä­käs­sä on vedet­ty mut­kia suo­rik­si tie­to­suo­ja-asiois­sa. Myös teleo­pe­raat­to­reil­ta on pyy­det­ty kän­ny­köi­den sijain­ti­da­taa, jota on oikein kym­pin uuti­sis­sa esi­tel­ty. Google ja Apple raken­ta­vat seu­ran­nan, joka tal­len­taa kei­den seu­ras­sa olet liik­ku­nut ja mis­sä kul­ke­nut. Ja vie­lä käyt­tö­jär­jes­tel­mä­ta­sol­le eli sitä ei voi vali­ta, onko seu­ran­ta pääl­lä vai ei. Ehkä käyt­tä­jäl­le tulee täp­pä, jol­la seu­ran­nan ”saa pois pääl­tä” mut­ta data tal­len­ne­taan kum­min­kin. Help­po koo­da­ta. Mut­ta näin se vain menee.

  96. Se, mik­si tätä epi­de­mi­aa ei voi käsi­tel­lä tilas­to­tie­teen mene­tel­mil­lä joh­tuu sii­tä, että tar­jol­la ole­va data on kaik­kea muu­ta kuin sel­vää ja yksi­se­lit­teis­tä. Tilas­to­tie­tees­sä pätee erit­täin vah­vas­ti van­ha vii­saus “gar­ba­ge in, gar­ba­ge out”. Impe­rial Col­le­ge on ansiok­kaas­ti tut­ki­nut ja jul­kais­sut tulok­sia ja mal­le­jaan ver­kos­sa ja nii­den perus­teel­la pie­net­kin muu­tok­set läh­tö­pa­ra­met­reis­sä ja ole­tuk­sis­sa anta­vat täy­sin eri­lai­sia lopputuloksia.

    Tämä on edel­leen viro­lo­gian asian­tun­ti­joi­den peli­kent­tää kun oireet­to­mien tai erit­täin lie­vä­oi­reis­ten sai­ras­tu­nei­den mää­rä on täy­si arvoi­tus ja tar­tun­ta­me­ka­nis­mit tun­te­mat­to­mia. Samoin on kuol­lei­suus ja vaka­van tau­ti­muo­don osuus. Pie­nim­pien kuol­lei­suusar­vioi­den mukaan jokai­nen New Yor­kin osa­val­tion asu­kas on saa­nut jo tar­tun­nan. Kos­ka näin ei var­mas­ti ole tilan­ne, niin nämä arviot voi­daan heit­tää ros­ka­ko­riin. Kuu­kau­den olem­me tur­haan pes­seet käsiäm­me veres­li­hal­le kun­nes vii­me päi­vi­nä on ilmen­nyt, että tär­kein tar­tun­ta­muo­to onkin aero­so­li­tar­tun­ta ja kos­ke­tus­tar­tun­to­jen osuus on olematon.

    1. Pie­nim­pien kuol­lei­suusar­vioi­den mukaan jokai­nen New Yor­kin osa­val­tion asu­kas on saa­nut jo tartunnan. 

      Pie­nim­mät kuol­lei­suus­lu­vut kos­ke­vat euroop­pa­lai­sia hyvin­voin­ti­val­tioi­ta, jois­sa kel­vol­li­nen ter­vey­den­huol­to on kaik­kien ulot­tu­vil­la. Hoi­ta­ma­ton dia­be­tes lisää kuol­lei­suut­ta val­ta­vas­ti. Yhdys­val­tain kuol­lei­suus­lu­vut tule­vat sik­si ole­maan monin­ker­tai­sia vaik­ka­pa Sak­saan verrattuna.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pie­nim­mät kuol­lei­suus­lu­vut kos­ke­vat euroop­pa­lai­sia hyvin­voin­ti­val­tioi­ta, jois­sa kel­vol­li­nen ter­vey­den­huol­to on kaik­kien ulot­tu­vil­la. Hoi­ta­ma­ton dia­be­tes lisää kuol­lei­suut­ta val­ta­vas­ti. Yhdys­val­tain kuol­lei­suus­lu­vut tule­vat sik­si ole­maan monin­ker­tai­sia vaik­ka­pa Sak­saan verrattuna.

        Koti­kau­pun­gis­sa­ni New Yor­kis­sa on toki iso­ja kan­san­ter­vey­son­gel­mia, mut­ta mikään Mis­sis­sip­pi se ei ole. Osa­val­tioi­den ja kau­pun­kien väli­set erot ovat USA:sa hui­mat. Nopeas­ti googlat­tu­na liha­via (BMI yli 30) on sekä Nykis­sä että Suo­mes­sa 27%. Dia­be­tes­ta on New Yor­kis­sa n. 12% ja Suo­mes­sa n. 10%. New York Cityn väes­tö on nuor­ta, kau­pun­ki on vau­ras, vaik­ka köy­hiä ja sai­ra­ta­kin tie­tys­ti on ja ter­vey­den­hoi­toon pää­sy on taa­tus­ti Suo­mea huo­nom­paa. Joten vähän lisää perus­tei­ta vaa­tii ole­tus monin­ker­tai­sis­ta kuol­lei­suuse­rois­ta New Yor­kin ja Suo­men välillä. 

        New York Citys­sa ale­taan ehkä kol­ku­tel­la lau­maim­mu­ni­tee­tin port­te­ja piak­koin eri­näis­ten luku­jen perus­teel­la, joten sitä tark­kai­le­mal­la saa vähän käsi­tys­tä sii­tä, mil­tä tämä näyt­tää. Suo­mea tiu­kem­pi lock­down on ollut pääl­lä kuu­kau­den, mut­ta nope­aa leviä­mis­tä ei ole saa­tu estet­tyä. Tau­tiin on jo kuol­lut n. 11 000 kah­dek­san mil­joo­nan popu­laa­tios­ta, eli noin yksi tuhan­nes­ta, kun las­ke­taan kau­pun­gin ter­veys­vi­ran­omais­ten mukaan koro­na­diag­noo­sin saa­neet ja muut toden­nä­köi­set koro­na­kuo­le­mat. Lisäk­si mui­hin syi­hin kuol­lei­suus on kas­va­nut sel­väs­ti mut­ta täs­tä ei ole vie­lä tark­ko­ja luku­ja. Sai­raa­lois­sa tilan­ne on ollut aivan jär­kyt­tä­vä, ja sai­raa­laan­ot­to- ja kotiu­tus­kri­tee­rei­tä on jou­dut­tu tiu­ken­ta­maan. Kuvia ruu­mis­re­kois­ta ovat var­maan kaik­ki näh­neet. Tau­ti­ta­paus­ten huip­pu alkaa nyt vas­ta ehkä olla käsil­lä, ja kuol­lei­ta tulee täl­lä het­kel­lä n. tuhat lisää joka päi­vä (ml. tilas­toi­mat­to­mat). Toi­vot­ta­vas­ti jää­dään alle 30,000 täl­tä kevääl­tä. Ai niin, ja talous on tie­ten­kin myös kural­la ja työt­tö­myys­lu­vut hirveät.

      2. Dia­be­tes­ta on New Yor­kis­sa n. 12% ja Suo­mes­sa n. 10%. 

        Dia­be­tes­tä ei ole sen enem­pää­mut­ta leh­ti­tie­to­jen mukaan niil­lä, joil­laz ei ole varaa sai­raus­va­kuu­tuk­seen, on hooi­ta­ma­ton­ta dia­be­tes­tä enem­män kuin Suo­mes­sa. Täl­lä on seli­tet­ty mus­tien ylikuolleisuutta.

      3. Vuo­den 1918 pan­de­mi­aan kuo­li NYC:ssä arvio­den mukaan n. 30 000 (täs­sä on mukaan las­ket­tu­na kaik­ki aal­lot). NYC:n asu­kas­lu­ku tai­si olla sil­loin luo­kaa 5M. Uhkaa­vas­ti näyt­tää sil­tä että kuol­lei­suu­den osal­ta covid tulee pää­se­mään samaan suu­ruus­luok­kaan kuin 1918 pandemia.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pie­nim­mät kuol­lei­suus­lu­vut kos­ke­vat euroop­pa­lai­sia hyvin­voin­ti­val­tioi­ta, jois­sa kel­vol­li­nen ter­vey­den­huol­to on kaik­kien ulot­tu­vil­la. Hoi­ta­ma­ton dia­be­tes lisää kuol­lei­suut­ta val­ta­vas­ti. Yhdys­val­tain kuol­lei­suus­lu­vut tule­vat sik­si ole­maan monin­ker­tai­sia vaik­ka­pa Sak­saan verrattuna. 

        Tämä on vähän vaa­ral­lis­ta päät­te­lyä. Epi­de­mian alus­sa seli­tet­tiin, että tau­din vaka­vam­mat muo­dot ja suu­ri kuol­lei­suus, var­sin­kin mies­ten kes­kuu­des­sa, joh­tu­vat kii­na­lais­ten mies­ten run­saas­ta tupa­koin­nis­ta ja Wuha­nin ilman saas­teis­ta. Ita­lian tilan­ne taas ikä­ra­ken­tees­ta ja van­hus­ten asu­mi­ses­ta samas­sa per­heyh­tei­sös­sä. USA:ssa ollaan läs­ke­jä dia­bee­tik­ko­ja. Ruot­sis­sa virus kar­ka­si van­hus­ten­huol­lon lai­tok­siin. Suo­mes­sa oli­si sit­ten tar­jol­la kor­kea pro­sent­ti sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien takia ris­ki­ryh­mään kuuluvia. 

        Seli­tyk­siä löy­tyy pal­jon, mut­ta lop­pu­tu­lok­ses­sa ei glo­baa­lis­ti vält­tä­mät­tä ole mer­kit­tä­viä ero­ja ja näi­hin sinän­sä maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­tu­na jär­ke­vil­tä tun­tu­viin, mut­ta vail­la min­kään tason tut­ki­mus­näyt­töä ole­viin, pää­tel­miin ei kan­na­ta suin päin rakastua.

    2. Juha: Kuu­kau­den olem­me tur­haan pes­seet käsiäm­me veres­li­hal­le kun­nes vii­me päi­vi­nä on ilmen­nyt, että tär­kein tar­tun­ta­muo­to onkin aero­so­li­tar­tun­ta ja kos­ke­tus­tar­tun­to­jen osuus on olematon.

      Pisa­ra­tar­tun­ta lie­nee yli­voi­mai­ses­ti taval­li­sin. Aero­so­li­tar­tun­to­ja tapah­tu­nee lähin­nä sai­raa­lois­sa ynnä muis­sa hoitolaitoksissa.

      1. Ato­mis­ti: Pisa­ra­tar­tun­ta lie­nee yli­voi­mai­ses­ti taval­li­sin. Aero­so­li­tar­tun­to­ja tapah­tu­nee lähin­nä sai­raa­lois­sa ynnä muis­sa hoitolaitoksissa. 

        Tämä oli tosi­aan se alku­pe­räi­nen ole­tus. Vii­me vii­kol­la jul­kais­tu sak­sa­lai­nen tut­ki­mus ja Yhdys­val­lois­sa Was­hing­to­nin osa­val­tios­sa kuo­ro­har­joi­tuk­sis­ta levin­nyt tar­tun­ta­ket­ju osoit­tai­si­vat tois­ta. Täs­sä jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa har­joi­tuk­sis­sa nou­da­tet­tiin huo­lel­lis­ta hygie­ni­aa kos­ka epi­de­mia oli jo hyvin tie­dos­sa eikä muka­na ollut yhtään yski­vää tai muu­ten­kaan sai­ras­ta hen­ki­löä. Sil­ti 60 hen­gen kuo­ros­ta 45 sai­ras­tui tämän har­joi­tuk­sen jälkeen.

        Ihan vii­me aikoi­na yleis­ty­neet kas­vo­mas­kien käyt­tö­suo­si­tuk­set alka­vat hei­jas­tel­la tätä vii­mei­sin­tä tie­toa. Mei­dän pitää ymmär­tää, miten vähän tätä virus­ta on oikeas­ti tun­net­tu tähän asti. Ihan ver­tai­lun vuok­si tähän aikaan nor­maa­lis­ti jyl­lää­vän kausi-influens­san rajoi­tus­toi­met ovat nujer­ta­neet käy­tän­nös­sä ole­mat­to­miin. Sik­si ne asiat, jot­ka on impli­koi­tu suo­raan influens­sa­vi­ruk­sen tut­ki­muk­ses­ta eivät vält­tä­mät­tä päde.

  97. Kii­tos hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta, samoil­la lin­joil­la ollaan. Lisään muu­ta­man oman aja­tuk­se­ni, joi­ta en mäh­nyt teks­tis­sä käsiteltävän.
    1. Ruot­sin mal­lin vah­vuus on sii­nä, että pää­tök­set tekee asian­tun­ti­ja­virks­mies eikä polii­tik­ko. Polii­ti­kon toi­meen­tu­lo ja ambi­tioi­den toteu­tu­mi­nen pää­te­tään kan­san­vaa­lis­sa. Vaa­lit ovat erään­lai­nen tyk­kää­mis­kil­pai­lu — kenen näke­myk­sis­tä äänes­tä­jä tyk­kää ja kenen ei. Ruot­sis­sa teh­ty­jä valin­to­ja ei polii­tik­ko voi­si teh­dä — ris­ki oman ja puo­lu­een kan­na­tuk­sen putoa­mi­ses­ta on lii­an suu­ri. Inä­vät pää­tök­set voi kui­ten­kin teh­dä sel­lai­ses­sa ase­mas­sa ole­va hen­ki­lö, jon­ka työ­paik­ka ja toi­meen­tu­lo ei ole suo­raan kyt­kök­sis­sä kansansuosioon.
    2. Hoi­va­ko­deis­sa tapah­tu­via kuo­le­mia on laa­jas­ti kau­his­tel­tu. Kui­ten­kin, jos vähän suo­ris­te­taan mut­kia, niin hoi­va­ko­ti on erään­lai­nen saat­to­hoi­to­paik­ka, kai­kil­la on jokin sel­lai­nen vai­va, että omil­laan asu­mi­nen ei ole enää mah­dol­lis­ta. Eikä siel­lä kun­to para­ne niin, että iäkäs voi­si muut­taa takai­sin omaan asun­toon. Saat­to­hoi­dos­sa on olen­nais­ta lie­vit­tää kipu­ja — sekä fyy­si­siä että hen­ki­siä. Jos iäkäs ihmi­nen ei saa näh­dä vii­mei­si­nä suku­lai­si­aan viik­koi­hin tai kuu­kausiin niin ei se kipu­ja lie­ven­nä. Jos kär­jis­tän lisää — vain muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten oli iso­ja otsi­koi­ta van­hus­ten­hoi­don laa­dus­ta ja puut­teis­ta sii­nä. Nyt van­hat ovat lukit­tu­na tähän väi­tet­tyyn huo­noon hoi­toon kun suku­lai­set­kaan eivät pää­se käy­mään ja kat­so­maan tilan­net­ta. Kär­jis­tän lisää — hoi­to­ko­din sul­ke­mi­nen vie­rail­ta ei suo­je­le adu­kas­ta. Se suo­je­lee ainoas­taan hoi­va­ko­din, sen omis­ta­jan ja polii­tik­ko­jen mai­net­ta. Onko asuk­kai­den mie­li­pi­det­tä täs­sä asias­sa edes kysytty?

  98. Hie­noa epi­de­mio­lo­gis­ta päät­te­lyä, joka perus­teil­taan on tosi­aan pit­käl­ti tilas­to­tie­teel­lis­tä. Haluan nos­taa esil­le sei­kan, jota ei ollut blo­gis­sa, eli immu­ni­tee­tin keston.

    Koro­na­vi­rusin­fek­tio ei ole rok­ko­tau­ti, joka aikaan­saa eli­mis­tös­sä keral­la sai­ras­tet­tu­na tai roko­tet­tu­na lop­pui­käi­sen immu­ni­tee­tin tau­dil­le ja tar­tut­ta­vuu­del­le. Sars-Cov‑2:n aikaan­saa­man immu­ni­tee­tin vah­vuu­des­ta ja voi­mak­kuu­des­ta ei vie­lä tie­de­tä riit­tä­väs­ti. Suku­lais­vi­rus Sars-Cov, joka aiheut­ti ns. SARS-epi­de­mian, koh­dal­ta tie­de­tään, että immu­ni­teet­ti kes­tää 1–3 vuot­ta. Jos tämä on tilan­ne myös nykyi­sen koro­na­vi­ruk­sen koh­dal­la, se vai­kut­taa epi­de­mio­lo­gi­siin mal­lei­hin vahvasti.

    Hidas­ta­mis­ta­te­gias­sa, ennen kuin lau­maim­mu­ni­teet­ti saa­vu­te­taan, alkaa immu­ni­teet­ti pur­kaan­tua ja tau­din ensim­mäi­se­nä sai­ras­ta­neet tul­la uudel­leen tau­dil­le alt­tiik­si, joten tau­ti toden­nä­köi­ses­ti alkaa kier­tää popu­laa­tios­sa, eli epi­de­mia kroo­nis­tuu. Antaa men­nä ‑sta­te­gial­la saa­daan lau­maim­mu­ni­teet­ti het­kek­si, mut­ta vii­meis­tään parin vuo­den kulut­tua voi iskeä tau­ti­aal­to uudelleen.

    Roko­te tus­kin antaa parem­paa immu­ni­teet­tia kuin itse tau­ti. Immu­ni­tet­ti voi olla myös osit­tai­nen, voit saa­da tau­din lie­vä­nä tai oireet­to­ma­na ja tar­tut­taa sitä, mut­ta immu­ni­teet­ti suo­jaa tau­din vaka­vam­mil­ta muo­doil­ta. Nämä sei­kat moni­mut­kais­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti epi­de­mio­lo­gi­sia ennus­tei­ta ja teke­vät stra­te­gian valin­nas­ta vie­lä entis­tä­kin vai­keam­paa. Toden­nä­köis­tä on, että koro­na­vi­rus­tau­dis­ta tulee pit­kä­ai­kai­nen kroo­ni­nen rie­sa ihmis­kun­nal­le, kuten influens­sas­ta, mut­ta toi­saal­ta vain jonon jat­kok­si yksi uusi tau­ti mui­den tau­tien joukkoon.

  99. Ilman mitään asian­tun­te­mus­ta sen parem­min lää­ke­tie­tees­tä kuin tilas­to­tie­tees­tä­kään epäi­len, että ylei­nen perus­o­le­tus virusin­fek­tion tart­tu­mi­ses­ta voi olla väärä.

    Jos virus vaan vää­jää­mät­tä leviäi­si vuo­des­ta toi­seen, kun­nes lau­maim­mu­ni­teet­ti on kaik­kial­la saa­vu­tet­tu, niin meil­lä kai­kil­la oli­si jo ollut ebo­la. Mut­ta ei ole, kos­ka sen leviä­mi­nen on kat­kais­tu. Uusia epi­de­mioi­ta tulee, mut­ta ne eivät kehi­ty pan­de­miak­si. Roko­te on kehi­tet­ty, mut­ta se ei ole ehti­nyt vai­kut­taa viruk­sen leviä­mi­seen vie­lä mitenkään.

    Aivan samal­la taval­la koro­na­vi­ruk­sen leviä­mi­nen voi­daan estää. Myös mui­ta tar­tun­ta­tau­te­ja on hävi­tet­ty koko­naan, kuten viruk­sen aiheut­ta­ma iso­rok­ko. Sen leviä­mis­tä hal­lit­tiin rokot­teel­la (jon­ka ehdin itse­kin saa­da 1978 pari vuot­ta ennen tau­din katoa­mis­ta maa­il­mas­ta), mut­ta myös karan­tee­neil­la. Ei se joka paik­kaan levin­nyt, eikä sitä vas­taan Suo­mes­sa jokais­ta rokotettu. 

    Kun lopul­lis­ta koro­na­vi­rus­ti­lan­teen kehit­ty­mis­tä ei tun­ne­ta, on aivan sel­vää, mikä on oikea menet­te­ly: ihmis­hen­kien sääs­tä­mi­nen niin pit­kään kuin se on mah­dol­lis­ta. Se on sivis­ty­neen yhteis­kun­nan vel­vol­li­suus. On vir­he aja­tel­la, että tau­din leviä­mi­nen voi päät­tyä ainoas­taan roko­tus­oh­jel­maa tai luon­nol­lis­ta leviä­mis­tä seu­raa­val­la lau­maim­mu­ni­tee­til­la. Se voi päät­tyä myös pese­mäl­lä kädet, pysy­mäl­lä pää­asias­sa koto­na ja mene­mäl­lä epäi­lyt­tä­väs­sä tilan­tees­sa testattavaksi.

  100. Vii­me aikoi­na Suo­mes­sa, kuten osin täs­sä­kin blo­gis­sa alet­tu suh­tau­tua joten­kin posi­tii­vi­sem­min Ruot­sin valit­se­maan (vir­ka­mies­ten valin­ta, ei demo­kraat­ti­nen pro­ses­si miten­kään) lin­jaan, vaik­ka kuol­lei­suus­lu­vut ovat ker­ta­kaik­ki­aan hävet­tä­vän kor­kei­ta, Ruot­sin covid19 kuol­lei­suus on täl­lä het­kel­lä 10x suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa ja aivan lin­jas­sa pahim­pien epi­de­mia-aluei­den kans­sa, suh­tees­sa pahem­pi kuin esim. UK:ssa. Tun­tuu, että tätä lin­jaa masi­noi­daan nyt pit­käl­ti esi­mer­kik­si EVA:n suun­nal­ta, vali­tet­ta­vas­ti sel­lais­ten toi­mi­joi­den puo­les­ta, joil­la on todel­la kapea-alai­nen näke­mys sekä talous­tie­tee­seen että ole­ma­ton ymmär­rys ter­vey­den­huol­los­ta. Lisäk­si meil­lä talous­po­liit­ti­nen kes­kus­te­lu aiheen tii­moil­ta on todel­la sur­ke­aa. Odet­tai­siin pliis edes Vih­riä­län ja Holm­strö­min poru­kan aja­tuk­sia! Edel­leen perus­tei­luis­sa ver­ra­taan tilan­net­ta 90-luvun lamaan. Sen kans­sa täl­lä krii­sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä, mut­ta huo­nol­la tilan­teen hoi­dol­la saman­lai­nen tilan­ne saa­daan kyl­lä aikaiseksi.

    Sinän­sä täs­sä hyväs­sä blo­gis­sa aika mon­ta koh­taa vedet­ty suo­rik­si, edel­lä nii­tä onkin jo kommentoitu:

    - ei pidä tar­kas­tel­la vain covid-19 kuol­lei­suut­ta, vaan koko­nais­kuol­lei­suu­den muu­tos­ta ikä­ja­kau­ma­pai­no­tet­tuun tren­diin. Kun teho­pai­kat täyn­nä ja ter­vey­den­huol­to romah­ta­nut, yhteis­kun­nas­sa alkaa kuol­lei­suus nous­ta onnet­to­muuk­sis­sa, infark­teis­sa, isom­mis­sa leik­kauk­sis­sa jne

    -on pal­jon ris­ti­rii­tais­ta näyt­töä coro­na-viruk­sen vas­ta-ainei­den tasos­ta, voi­mak­kuu­des­ta ja ennen kaik­kea pysy­vyy­des­tä. Voi hyvin olla, että anti­gee­nit eivät suo­jaa uudel­ta tar­tun­nal­ta kun tie­tyn raja­tun ajan jne. — > val­ta­va mää­rä kuol­lei­ta ja sil­ti ei pysy­vää lau­maim­mu­ni­teet­tiä. Aika heik­ko return on invest­ment. Täs­sä uuden infor­maa­tion value on hyvin kor­kea ja kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti odot­taa lisä­tie­don ker­ty­mis­tä ja arvioi­da toi­min­taa optio-mal­li­ses­ti step by step. Ruot­sin mal­lis­sa virus­ten kan­ta­jien mää­rä nousee niin isok­si, että vaik­ka rajaa­mis­toi­miin myö­hem­min ryh­dy­tään uuden infon tulok­se­na ja R0-lukua saa­tai­siin­kin alas­päin, on kan­ta­lu­ku niin iso, että abso­luut­ti­nen kuol­lei­suu­den kas­vu jat­kuu hur­ja­na. Ruot­sin lin­jaan liit­tyy val­ta­via ris­ke­jä ja sil­ti­kin talous siel­lä tulee mene­mään aivan kural­le. Ravin­to­lat jne eivät Ruot­sin vien­ti­sek­to­ria pelas­ta, SEK deval­vaa­tio kyl­lä myö­hem­min antaa pal­jon­kin etua

    -Roko­te­ke­hi­tyk­sen ympä­ril­lä täl­lä het­kel­lä niin pal­jon sekä talou­del­li­sia että aka­tee­mi­sia insen­tii­ve­jä, että hyvin kor­keal­la toden­nä­köi­syy­del­lä roko­te saat­taa vau­rais­sa län­si­mais­sa olla käy­tös­sä jo alku­vuo­des­ta 2021, lisäk­si val­ta­va mää­rä lää­ke­tut­ki­muk­sia ole­mas­sa ole­vil­la mole­kyy­leil­lä voi tuo­da hel­po­tus­ta tilan­tee­seen aiemmin

    -tes­taa­mis­ka­pa­si­teet­ti kas­vaa koko ajan ja eri­lai­set tek­no­lo­gi­set rat­kai­sut tule­vat hel­pot­ta­maan tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­ji­tys­tä oleel­li­ses­ti. Ruot­sin nyky­ti­lan­tees­sa sii­hen ei vaan enää ole mitään mah­dol­li­suuk­sia. Leh­to­nen on aivan oikeas­sa, että epi­de­mia pitää saa­da aluk­si kuriin, väliai­kai­ses­ti tukah­du­tet­tua (rajat­han meil­lä on kiin­ni, joten ulko­mail­ta ei pitäi­si uusia tar­tun­to­ja tul­la), jon­ka jäl­keen resurs­sit riit­tä­vät syn­ty­vien uusien ket­ju­jen kat­kai­se­mi­seen kuten E‑Koreassa

    -Teho­hoi­don kuol­lei­suus Suo­mes­sa on ollut noin 20–30 % eli mer­kit­tä­vä osa selviää

    -Suo­mes­sa rajoi­tus­toi­met kos­ke­vat kou­lu­jen lisäk­si lähin­nä vain Majoi­tus- ja ravin­to­la-alaa (mara). Ravin­to­loi­den osuus BKT:sta on noin 10/250 mrd eli vaik­ka for­maa­le­ja rajoi­tuk­sia ei oli­si ja kaik­ki kävi­si­vät ulko­na syö­mäs­sä, se ei pal­joa läm­mit­täi­si. Lisäk­si käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­set vei­si­vät joka tapauk­ses­sa vähit­täis­kau­pan syvään lamaan niin kun nyt onkin käy­nyt. Toi­saal­ta ruo­ka­kaup­po­jen ja verk­ko­lii­ke­toi­min­nan tuo­tot kas­va­vat. Eten­kin EVA:n jne väit­teet eivät perus­tu fak­toi­hin, 1mrd per viik­ko on aika kova väi­te. Voi­si kysyä, että kävi­si­kö Kan­gas­har­ju itse nyt baa­reis­sa ja ravin­to­lois­sa, jos ne oli­si­vat auki?

    Ruot­si sääs­tää täs­sä mil­jar­de­ja. Teho­hoi­to­lait­teet, mas­kit ja tes­tit ovat hal­po­ja sii­hen ver­rat­tu­na, mitä me mene­täm­me talou­del­li­ses­ti joka päi­vä. Tah­ti on suu­rin piir­tein mil­jar­di euroa vii­kos­sa. Ruot­si sääs­tää ilman muu­ta talou­del­li­ses­sa mie­les­sä ja pal­jon, mut­ta sil­lä on tie­tys­ti hin­tan­sa, Elin­kei­noe­lä­män tut­ki­mus­lai­tok­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja Aki Kan­gas­har­ju sanoo. (IS 16.4.2020)

    -Euroop­pa on kokoel­ma avoi­mia kan­san­ta­louk­sia, jos­sa kaup­paa mer­kit­tä­väs­ti sekä maan­osan sisäl­lä että myös Aasi­aan ja Yhdys­val­toi­hin. Suo­mes­sa­han nyky­ti­lan­tees­sa teol­li­suus toi­mii täy­sin nor­maa­lis­ti, pie­net tar­tun­ta­mää­rät itse asias­sa aut­ta­vat pitä­mään työn­te­ki­jät töis­sä ja kone­pa­ja­teol­li­suus jne pys­tyy tuot­ta­maan aivan enti­seen mal­liin, ongel­ma on vain se, että glo­baa­li talous tulee syök­sy­mään koko vuo­si­sa­dan pahim­paan tuo­tan­non­pu­do­tuk­seen, eikä sii­nä Suo­men vien­ti­tuot­teet pal­joa pai­na. Pää­mark­ki­noi­den kysyn­nän romah­dus jat­kuu niin kau­an kun­nes epi­de­mia saa­daan kuriin. Kaik­ki talous­po­li­tiik­ka (likvi­di­tee­tin tur­vaa­mis­ta lukuu­not­ta­mat­ta) on täy­sin alis­teis­ta epi­de­mian hallinnalle!

    -Suo­mes­sa eten­kin kes­kus­ta vin­kuu jo, että sääs­tö­jä tar­vi­taan ja VM pelot­te­lee vel­ka­suh­teen nouse­mi­sel­la jopa 80 %:iin BKT:sta. So what? Pitäi­si nyt vih­doin­kin ymmär­tää, että kysees­sä on glo­baa­li, sym­met­ri­nen raju shok­ki, johon ei ole lokaa­lia rat­kai­sua. Vel­kaan­tu­mi­sas­teis­sa tul­laa kai­kis­sa mais­sa näke­mään mer­kit­tä­vä level-efek­ti ylös­päin, Ita­lias­sa, Rans­kas­sa, Espan­jas­sa voi­daan pää­tyä jo lähem­mäk­si 150 % vel­ka­suh­tei­ta, Suo­men 60–80 % ei ole ongel­ma. Ainoa tapa täs­tä krii­sis­tä ulos ilman 30-luvun laman poliit­ti­sia seu­rauk­sia on what ever it takes raha-ja finans­si­po­li­tiik­ka ja mie­luus­ti synk­ro­noi­tu­na. EKP tulee pitä­mään rahan reaa­li­sen hin­nan pak­ka­sel­la hyvin pit­kään, luul­ta­vas­ti myös nimel­li­ses­ti korot ovat nega­tii­vi­sel­la todel­la todel­la pit­kän ajan ja vel­kaan­tu­mi­nen tul­laa suu­rel­ta osin infla­toi­maan pois. Kai­kis­ta traa­gi­sin­ta on se, että tois­te­taan v 2008 finans­si­krii­sin vir­heet, jos­sa mata­lan kas­vun mai­den rahoi­tus­kus­tan­nus­ten anne­taan koho­ta, jol­loin val­tio­ve­las­ta ei enää sel­viy­dy­tä vaa ajau­du­taan aivan jär­kyt­tä­viin aus­te­ri­ty-toi­miin, joi­den sosi­aa­lis­ta­lou­del­li­set vai­ku­tuk­set kes­tä­vät vuo­si­kym­me­niä, hys­te­ree­si­mäi­ses­ti. Suo­men­kin kan­nat­tai­si jo miet­tiä, että mihin tule­vai­suusin­ves­toin­tei­hin tätä ult­ra­hal­paa ja käy­tän­nös­sä pit­käl­ti hype­rin­flaa­tion pois­pyyh­ki­mää rahaa sijoit­tai­si, ehkä nii­hin talous­kas­vun poten­ti­aa­lin nos­ta­jiin kuten kou­lu­tuk­seen, perus­tut­ki­muk­seen, ter­vey­den­huol­toon, inno­vaa­tioi­den tuke­mi­seen jne. Suo­men vään­tä­mi­nen koro­na/eu­ro-bon­de­ja vas­taan on vain idioot­ti­mais­ta, ker­ran­kin jopa EKP on halu­kas otta­maan tavoi­te­funk­tioon­sa muu­ta­kin kun hin­ta­va­kau­den. Ilman Ete­lä-Euroop­paa ei ole myös­kään talou­del­lis­ta kas­vua, ei Suo­mes­sa eikä Hollannissa.S urku­hu­pai­sin­ta täs­sä on se, että eni­ten yhteis­vas­tuul­lis­ta vel­kaa yhdes­sä moder­nin maa­il­man pahim­mas­sa talous­ka­ta­stro­fis­sa vas­tus­ta­vat ne puo­lu­eet, jot­ka kyl­lä mie­lu­ees­ti käyt­tä­vät jat­ku­vas­ti mui­den rahaa omien äänes­tä­jien tuek­si (maa­ta­lous­tuet, alue­tuet sekä isot kan­sal­li­set yri­tys­tuet). Toi­vot­ta­vas­ti koro­na-krii­sis­tä tul­tai­siin sit­ten joh­don­mu­kai­ses­ti myös ulos ilman val­tai­saa sil­ta­rum­puel­vy­tys­tä tai maa­ta­lou­den tuki­pa­ket­te­ja, mut­ta tämä lie­nee Suo­mes­sa tur­ha toivo.

  101. Stra­te­gia, sen sel­keä ja sään­nöl­li­nen kom­mu­ni­koin­ti ja toteu­tus on erit­täin oleel­lis­ta. Myös työkalut/taktiikka stra­te­gian toteut­ta­mi­seen, nii­den kom­mu­ni­koin­ti ja toteutus.

    Tär­ke­ää siis epi­de­mian tilan­ne­ku­va (sään­nöl­li­set satun­nai­so­tok­set popu­laa­tios­ta ja esim. Veri­pal­ve­lun yhtey­des­sä otet­ta­vat vas­ta-aine­tut­ki­muk­set) ja R0 hal­lin­ta popu­laa­tio­ta­sol­la (alueit­tain ja laa­jem­min) huo­mioi­den ter­vey­den­huol­to­ti­lan­ne, talous ym. Tämä alueit­tain esi­tet­ty­nä kuten https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista väri­koo­dein eri taktiikoille.

    Mal­lia kehi­tet­täi­siin jat­ku­vas­ti, eikä se sil­ti tie­ten­kään oli­si täy­del­li­nen. Sii­nä oli­si tiet­tyä hitaut­ta — mah­dol­li­ses­ti ris­ki vää­ris­tä tur­val­li­suu­den­tun­teis­ta ja myös ihmis­ten liik­ku­vuus vai­kut­tai­si. Mut­ta tun­tuu sil­tä, että tie­do­tus esim. kau­pun­ki­ta­sol­la sairastuneet/kuolleet saa aivan lii­kaa huo­mio­ta. Ei lii­ken­ne­sään­kään yhtey­des­sä­kään tie­do­te­ta yksit­täis­ten tei­den kitkatasoja. 

    Näin oli­si aina­kin sel­keäs­ti esi­tet­tä­vis­sä ole­va tapa läh­teä ns. avaa­maan rajoi­tuk­sia sit­ten kun sen aika on. Appli­kaa­tio vie­lä muka­na kun käy. Mah­dol­li­sim­man oikein koh­den­net­tu­na ja tar­kas­ti vai­ku­tuk­sia seu­ra­ten. Vie­lä ei muu­ten tai­da olla mitään eri­tyis­tä kan­sa­lais­aloi­tet­ta rajoituksiin/tartuntatautilakiin liit­tyen? Onko esim. koro­na­tar­tut­ta­ja, joka halu­aa vapaa­eh­toi­sil­la nopeut­taa tau­din­kul­kua kont­rol­loi­dus­ti karan­tee­nis­sa ja sitä kaut­ta siis mah­dol­li­ses­ti yhteis­kun­nan etua, lain edes­sä näh­ty yhtä paha­na kuin esim. HIV-tar­tut­ta­ja? Näin vaan hypoteettisesti.

    1. KT: Onko esim. koro­na­tar­tut­ta­ja, joka halu­aa vapaa­eh­toi­sil­la nopeut­taa tau­din­kul­kua kont­rol­loi­dus­ti karan­tee­nis­sa ja sitä kaut­ta siis mah­dol­li­ses­ti yhteis­kun­nan etua, lain edes­sä näh­ty yhtä paha­na kuin esim. HIV-tartuttaja?

      Hoi­dos­sa ole­va HIV ei tar­tu. Ver­taus­koh­de on siten huono.

  102. Aina nou­da­te­taan jota­kin stra­te­gi­aa. Hoi­va­ko­tien ja van­hus­ten koti­hoi­don suh­teen on valit­tu “ei teh­dä mitään” ‑stra­te­gia: hoi­ta­jil­la ei ole suo­jia eikä hei­tä tes­ta­ta lain­kaan. Suo­mes­sa sen­tään estet­tiin omais­ten käyn­nit aiem­min kuin Ruot­sis­sa, mut­ta tämä­hän ei mak­sa mitään. Osmon mukaan 2/3 kuo­lo­nuh­reis­ta on hoi­va­ko­tien van­huk­sia ja epi­de­mia mak­saa 44 mil­jar­dia kah­des­sa vuo­des­sa. Hei­te­tään­kö siis 29 mil­jar­dia sin­ne Koro­no­lan kaivoon?

  103. Ihan mie­len­kiin­tois­ta poh­din­taa. Jos­kin tie­teel­li­sen tie­don nojal­la mutu-tasoa. Seu­raa­va­na muu­ta­ma poi­min­ta kirjoituksesta.
    “Voi olla”.
    “voi­vat erota”
    “Erään uuti­sen mukaan”
    “ei ehkä säästä”
    “Ita­lia­lai­set eivät jos­tain syys­tä oikein kuo­le mihin­kään muuhun”

    Näis­tä vii­mei­nen nyt on ihan suo­raa potas­kaa. Wan­hal­ta polii­ti­kol­ta toki ymmär­ret­tä­vää, mut­ta muun­nel­tu totuus har­voin antaa uskot­ta­vuut­ta kir­joi­tuk­sel­le. Tilas­to­tie­toa aiheen tii­moil­ta tup­paa löy­ty­mään googlen avul­la muil­le­kin kuin tilas­to­tie­tei­li­jäl­le. Näyt­tää ita­li­aa­no­ja kuo­le­van kii­tet­tä­väs­ti ihan joka iki­nen vuo­si moneen muu­hun­kin tau­tiin. Samaan sys­syyn unoh­tuu muu­ta­ma muu­kin maa Euroo­pas­ta. Näyt­tää koro­na tap­pa­van muu­al­la­kin kuin Italiassa. 

    Kun näi­tä kuol­lei­suus­lu­ku­ja kat­soo vaik­ka­pa Worl­do­me­te­rin kaut­ta, kan­nat­taa muis­taa eri mai­den poik­kea­vat tavat las­kea kuol­leen­sa. Kun kuo­lee koto­na tai vaik­ka­pa hoi­to­lai­tok­ses­sa, ei ole kuol­lut koro­naan kos­ka ei ole tes­tat­tu. Leh­dis­tö on kyl­lä ker­to­nut eri mai­den erois­ta. New York Times tun­tuu kat­ta­vas­ti käsit­te­le­vän aihet­ta jos koti­maas­sa asia ei yli­tä­kään uutis­kyn­nys­tä. Bel­gias­sa kaik­ki koro­na­oi­rei­siin sopi­vat kuol­leet on kuu­lem­ma las­ket­tu (osa voi olla siis kuol­lut vaik­ka­pa influens­saan) ja kuol­lei­suus (tes­teil­lä havai­tut tapauk­set vs. kuo­le­mat) on n. 14% luok­kaa 16.4. Tes­taus­ta ei ole suo­ri­tet­tu kat­ta­vas­ti, joten tar­tun­to­ja on luul­ta­vas­ti pal­jon enem­män. Kenel­lä­kään ei ole hajua sii­tä mikä on todel­li­nen luke­ma tai kuol­lei­suus. Lau­ma­suo­jaan on kui­ten­kin ilmei­ses­ti vie­lä pit­kä matka. 

    Kun luvuis­ta puhu­taan. niin kuol­lei­suus näyt­tää ole­van pyö­reäs­ti nel­jä pro­mil­lea Yhdys­val­to­jen armei­jan paris­sa tes­ta­tuis­ta hen­ki­löis­tä. Joten­kin ole­tan, että nämä eivät ole 80v+ ikäi­siä, vaan elä­män­sä kun­nos­sa ole­via yksi­löi­tä. Muu­ten Yhdys­val­lois­sa näyt­tää kuo­le­van vähän alle 10% kuna­kin päi­vä­nä rapor­toi­duis­ta sai­ras­tu­mi­sis­ta — mut­ta 10 päi­vää myöhemmin.

    1. Ita­lia­lai­set eivät jos­tain syys­tä oikein kuo­le mihin­kään muuhun”

      Näis­tä vii­mei­nen nyt on ihan suo­raa potaskaa.

      Oli­si pitä­nyt selit­tää tar­kem­min. Ita­lia­lai­set elä­vät poik­keuk­sel­li­sen van­hoik­si, joten kun he eivät kuo­le syö­pään tai infark­tiin nuo­rem­pi­na, suu­rem­pi osa heis­tä kuo­lee infek­tioi­hin. Kaik­ki kuole3vat johonkin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­si pitä­nyt selit­tää tar­kem­min. Ita­lia­lai­set elä­vät poik­keuk­sel­li­sen van­hoik­si, joten kun he eivät kuo­le syö­pään tai infark­tiin nuo­rem­pi­na, suu­rem­pi osa heis­tä kuo­lee infek­tioi­hin. Kaik­ki kuole3vat johonkin.

        Mihin tuo väi­te ita­lia­lais­ten poik­keuk­sel­li­sen van­hak­si elä­mi­ses­tä perus­tuu? Onko Glo­ba­lis siis täy­sin vää­räs­sä kun lis­taa esim. Ruot­sin ja Sveit­sin Ita­lian edel­le, eikö Suo­mi­kaan ole kuin vuo­den alem­mal­la eli­niän odot­teel­la tuos­sa ver­tai­lus­sa. Oli­ko taas ker­ran Osmol­le niin tut­tua sopi­vaa totuutta.

        https://www.globalis.fi/Tilastot/Elinikae

      2. KariS: Mihin tuo väi­te ita­lia­lais­ten poik­keuk­sel­li­sen van­hak­si elä­mi­ses­tä perus­tuu? Onko Glo­ba­lis siis täy­sin vää­räs­sä kun lis­taa esim. Ruot­sin ja Sveit­sin Ita­lian edel­le, eikö Suo­mi­kaan ole kuin vuo­den alem­mal­la eli­niän odot­teel­la tuos­sa ver­tai­lus­sa. Oli­ko taas ker­ran Osmol­le niin tut­tua sopi­vaa totuutta.

        https://www.globalis.fi/Tilastot/Elinikae

        Tuo on ennus­te, mut­ta täl­lä het­kel­lä Ita­lia­lai­set elä­vät van­him­mak­si Euroo­pas­sa, joten ei Osmon totuus ole ihan hatus­ta vedetty.

      3. KariS:
        Mihin tuo väi­te ita­lia­lais­ten poik­keuk­sel­li­sen van­hak­si elä­mi­ses­tä perustuu?

        Se perus­tu­nee tilas­toi­hin ihmis­ten NYKYISESTÄ ikä­ja­kau­mas­ta, tai esi­mer­kik­si tilas­toi­hin yli 80-vuo­tiai­den osuu­des­ta koko­nais­väes­tös­sä. En nopeas­ti löy­tä­nyt ikä­ra­ken­ne­ku­vaa vuo­del­ta 2019, mut­ta vuo­den 2018 ikä­ra­ken­ne­ku­va Ita­lias­ta löy­tyy esi­mer­kik­si täs­tä: https://www.indexmundi.com/italy/age_structure.html
        Ver­taa kuvaa sit­ten Suo­men vas­taa­vaan kuvaa­jaan: https://www.indexmundi.com/finland/age_structure.html

        Ihmis­ten odo­tet­ta­vis­sa ole­va eli­ni­kä on ihan eri asia kuin väes­tön nykyi­nen ikä­ra­ken­ne. Maan väes­tö­ra­ken­ne voi ikään­tyä pait­si pite­ne­vän eli­niän kaut­ta myös sitä kaut­ta, jos syn­ty­vyys on alhai­nen, tai jos nuo­ri­so muut­taa jon­ne­kin muu­al­le. Ita­lias­sa on ollut jo mon­ta vuo­si­kym­men­tä put­keen alhai­nen syn­ty­vyys. Jos ver­taa ikä­ra­ken­ne­ku­vaa Suo­men vas­taa­vaan, voi havai­ta, että Ita­lian suku­puo­li­tet­tu väes­tö­ra­ken­ne on kuin suun­ni­kas, jon­ka levein koh­ta on 45–54 ‑vuo­tiais­sa, kun taas nuo­ri­so on pie­ni ja van­hus­ten mää­rä on suu­ri. Suo­men ikä­ra­ken­ne­ku­vaa­ja on kuin neli­kul­mio 0–74 ‑vuo­tiai­den osal­ta, ja sit­ten on nopeah­kos­ti kape­ne­va kol­mio pääl­lä, joka kape­nee mie­hil­lä nopeam­min kuin nai­sil­la. Ita­lias­sa ihmi­set eivät elä sen pidem­pään kuin län­si­mais­sa ylei­ses­ti ele­tään, mut­ta siel­lä on poik­keuk­sel­li­sen pie­ni osuus nuo­rem­paa väes­töä, min­kä vuok­si Ita­lias­sa van­hus­ten osuus väes­tös­tä on maa­il­man toi­sek­si korkein:
        https://www.prb.org/countries-with-the-oldest-populations/

        En tie­dä, miten Ita­lian val­tion­vel­ka aio­taan hoi­taa, kun maan työi­kään tule­vat ikä­luo­kat ovat koh­ta noin 30 % pie­nem­mät kuin elä­kei­kää lähes­ty­vät ikä­luo­kat, ja elä­ke­läi­siä on val­miik­si­kin paljon.

    2. Olet kyl­lä tuos­sa asias­sa ehkä tur­han jyrk­kä, että “ei kuo­le koro­naan, jos ei ole tes­tat­tu. ” Näyt­tää ole­van niin, että onkin mah­dol­lis­ta, että kir­ja­taan myös ei-toden­net­tua koro­na­vi­rus­kuol­lei­suut­ta, sil­loin kun sii­hen on mah­dol­li­suus, ja mah­dol­li­suus on ollut ole­mas­sa jo puo­li­tois­ta kuukautta: 

      THL antoi WHO:n ohjei­ta mukai­le­van mää­räyk­sen kir­ja­ta myös ei-labo­ra­to­rio­var­men­ne­tut koro­na­diag­noo­sit kuo­lin­to­dis­tuk­siin koo­dil­la U07.2. Eli kos­ka on yleis­vaa­ral­li­nen pan­de­mia­vaa­ra, niin nyt keuh­ko­kuu­me­van­huk­set, joi­den kuo­lin­syyk­si on jo pit­kään kir­jat­tu “Alz­hei­mer” , alka­vat­kin taas kuol­la keuh­ko­kuu­mee­seen nimel­tä Covid-19. Ja diag­noo­sin kir­jaa­jak­si riit­tää hoi­va­ko­din etä­lää­kä­ri. Tämä on vält­tä­mä­tön­tä, “jot­ta viruk­sen kulus­ta ja kuo­let­ta­vuu­des­ta saa­daan mah­dol­li­sim­man nopea ja ajan­koh­tai­nen tieto”. 

      Voi olla, että tes­taus ulot­tuu hyvin myös van­him­mis­ta van­him­piin, ja löy­dök­set siis var­mis­te­taan keuh­ko­ku­vil­la ja lopul­ta ruu­mii­na­vauk­sel­la, että luu­lo­ni on aihee­ton. Mut­ta se, että koro­na­vi­ruk­seen kuol­lei­ta ei huo­mat­tai­si kir­ja­ta, tun­tuu myös epä­us­kot­ta­val­ta, kos­ka ainoa sai­raus, joka elä­määm­me tie­do­tuk­sen mukaan voi edes uha­ta, on Covid-19. Muut tau­dit ovat pois­tu­neet median kiikarista. 

      Toi­saal­ta, koro­na­vi­ruk­sen vaa­ral­li­suu­teen kyl­lä on osak­si uskot­ta­va­kin, kos­ka vie­lä koro­naan sai­ras­tu­ma­ton kan­sa­kun­ta on koke­nut ihme­pa­ran­tu­mi­sen vii­meis­ten kuu­kausien aika­na: Sai­raa­lat ammot­ta­vat tyh­jil­lään, lää­kä­rit ovat toi­met­to­mi­na, eikä kel­lään esi­mer­kik­si ole edes ham­mas­sai­rauk­sia, mis­tään vaka­vam­mas­ta puhu­mat­ta­kaan. Ärty­neet pak­susuo­let, ast­mat, nivel­ri­kot, sel­kä­sai­rau­det, sydä­men vajaa­toi­min­nat, keuh­ko­jen­laa­jen­tu­ma­tau­dit, dia­be­tek­set, ovat lähin­nä nyt nau­ret­ta­via, sai­ras­ta­vien omas­ta­kin mie­les­tä. Pie­niä epä­mu­ka­vuuk­sia koro­nan tus­kal­li­sen totaa­li­sen tap­pa­vuu­den rin­nal­la. Onko siis kaik­ki häli­nä kan­san­tau­deis­ta ollut tur­haa ? Täl­lä on mer­ki­tys­tä, nyt kun mie­tim­me, miten suu­ri panos­tus näi­den­kin tor­jun­taan ja ennal­taeh­käi­syyn vuo­sit­tain käytetään.

  104. Mut­ta kun Osmo sitä blue­tooth-tek­niik­kaa ei ole kai­kil­la kän­ny­käs­sä, eikä edes vält­tä­mät­tä kännykkää.

    1. Pie­ni kus­tan­nus, oste­taan niil­le mil­joo­nal­le jol­la ei ole Blue­tooth-tek­niik­kaa uusi kän­nyk­kä hin­taa 100€/kpl, koko­nais­kus­tan­nus 100miljoonaa, eli pari pro­mil­lea tie­dos­sa ole­vis­ta kan­san­ta­lou­den mene­tyk­sis­tä koro­nan takia.

  105. Oivaa ana­lyy­sia Osmol­ta. Hyvin­kir­joi­te­tun fak­tan luke­mi­nen on vir­kis­tä­vää ilta-pulu­jen “Nuo­ri Anna kuo­li koro­naan” ‑mäs­säi­ly­jen kes­kel­lä. Nuo­ren ihmi­sen kuo­le­ma on aina tra­ge­dia, mut­ta koro­naan kuo­le­mi­nen ei minus­ta ole sen hie­nom­paa kun auto­ko­la­riin tai aivo­ve­ren­vuo­toon kuo­le­mi­nen. Kes­kus­te­lus­sa on jo nous­sut esiin että uuti­soin­ti ja pani­koin­ti ei tun­nu ole­van suh­tees­sa pahoi­hin influens­sa­vuo­siin. Samaan aikaan on huo­mat­ta­va että nekin, pahat influens­sa­vuo­det siis, vei­vät hoi­to­ka­pa­si­tee­tin ääri­ra­joil­le joil­lain alueilla. 

    Täs­tä aasin­sil­ta­na; koro­nan vaa­ral­li­suus on saa­ta­vil­la ole­vien tilas­to­jen valos­sa mer­kit­tä­vän riip­pu­vai­nen iäs­tä ja yleis­kun­nos­ta. Sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­mi­sen uhka on hyvä­kun­toi­sil­la alle 35 vuo­tiail­la todel­la pieni. 

    Eikö voi­si aja­tel­la rajoi­tus­ten ikä ja kun­to­luok­ka ‑por­ras­tus­ta? Mitä seu­rai­si jos ter­veet, ei perus­sai­rauk­sia eikä mer­kit­tä­vää yli­pai­noa, alle 30 v. hen­ki­löt vapau­tet­tai­siin kai­kis­ta rajoi­tuk­sis­ta? Tilas­to­jen valos­sa hoi­don­tar­pees­sa ei pal­jon mitään, mut­ta talous ja lau­ma­suo­ja nyt­käh­täi­si­vät eteen­päin. Kuu­kausi pari eteen­päin ja nuo­ri­so oli­si pus­sail­lut itsen­sä immuu­nik­si; voi­tai­siin vapaut­taa seu­raa­va ikä­luok­ka, ja sit­ten seu­raa­va jne. Tie­tys­ti täm­möi­nen ihmis­ten jaot­te­lu saat­taa kuu­los­taa ikä­väl­tä, mut­ta vie­lä ikä­väm­pää on jos koko maa­il­man pitää istua 2 v. koto­na ahdis­tus­ta seka­käy­töl­lä lie­vit­täen. Por­ras­ta­mal­la lau­ma­suo­jan voi­si saa­vut­taa vähän nopeam­min ja turvallisemmin.

    Aiem­min mai­nit­tu jo Ruotsin/Tegnellin stu­dy jos­ta joh­to­pää­tök­sen­sä että Tuk­hol­man tämän­het­ki­nen altis­tu­nei­suus luok­kaa 10%, Ita­lias­sa epi­de­mio­lo­gian pro­fes­so­ri Car­lo La Vecc­hia on jul­kais­sut kak­si­kin las­ken­nal­lis­ta stu­dya jois­ta poh­jois-Ita­lian altis­tu­nei­suus arvioi­tu välil­le 13~30% Ja hil­jat­tain Impe­rial Col­le­ge jul­kai­si useam­man maan altis­tu­nei­suus las­kel­man, Espan­ja jopa Ita­li­aa korkeammalla:

    https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-Europe-estimates-and-NPI-impact-30–03-2020.pdf

    Muu­ten hyvä ja luo­tet­ta­van oloi­nen läh­de; Eu:n koos­te, jos­sa mm. hos­pi­ta­li­saa­tio-ikä dataa:
    https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/covid-19-rapid-risk-assessment-coronavirus-disease-2019-eighth-update-8-april-2020.pdf

  106. Tätä pan­de­mi­aa ei pitäi­si kat­soa nyt suu­ren­nus­la­sin läpi, vaan ennem­min­kin kii­ka­ril­la vää­rin päin. Ottaa ikään kuin etäi­syyt­tä ja kat­soa laa­jem­min. Yri­te­tään kat­soa nyky tapah­tu­mia vii­den vuo­den päähän.
    Media on repi­nyt koro­nas­ta kai­ken mah­dol­li­sen saa­dak­seen huo­mio­ta. Uutis-aihei­ta on riit­tä­nyt jo yli 2 kuu­kaut­ta. Ja tämä media­hy­pe­tys on lisän­nyt pel­koa eten­kin van­hus­ten keskuudessa.
    Ita­lias­sa kuo­lee joka vuo­si yli puo­li­mil­joo­naa van­hus­ta joka tapauk­ses­sa, Suo­mes­sa­kin yli 50 000. Van­hus­ten vas­tus­tus­ky­ky ale­nee iän lisään­tyes­sä, joten kuo­le­maa ei voi väl­tää meis­tä kukaan. Nyt minus­ta tun­tuu sil­tä, että ko. virus on jo aiheut­ta­nut talou­del­lem­me pysy­vää vahin­koa jota mak­se­taan Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la pitkään.

  107. Walt­te­ri kir­joit­ti: “Eikö voi­si aja­tel­la rajoi­tus­ten ikä ja kun­to­luok­ka ‑por­ras­tus­ta? Mitä seu­rai­si jos ter­veet, ei perus­sai­rauk­sia eikä mer­kit­tä­vää yli­pai­noa, alle 30 v. hen­ki­löt vapau­tet­tai­siin kai­kis­ta rajoituksista?”

    Täs­sä on minus­ta­kin jär­keä ja THL:n roo­li voi­si olla sen ymmär­ryk­sen kerää­mi­nen miten veriar­vois­ta arvioi­daan immuu­ni­puo­lus­tuk­sen vah­vuut­ta kes­tää ihan luon­tai­ses­ti eri­lai­sia virus- tai bak­tee­ri­tar­tun­to­ja. Se voi vaih­del­la eri tau­ti­tyy­peil­le mut­ta poh­jal­la on var­mas­ti myös yhtei­siä teki­jöi­tä. Koro­nan suh­teen yksi iso mah­dol­li­suus voi­si olla HbA1c eli veren­so­ke­rin tasoa kuvaa­va suu­re, kun se on yksi tär­keim­mis­tä ris­ki-indi­kaat­to­reis­ta dia­be­tek­sen, sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien yhtey­des­sä. Lisäk­si tie­däm­me, että jo lyhy­tai­kai­nen­kin veren­so­ke­rin kohoa­mi­nen hei­ken­tää immuu­ni­puo­lus­tus­ta. Toi­nen ris­ki­te­ki­jä on ravin­non omega‑6 ras­va­ha­pot, jot­ka lisää­vät mata­la-asteis­ta tuleh­dus­ta ja hei­ken­tä­vät immuu­ni­puo­lus­tus­ta. Sit­ten taas ilmei­ses­ti alhai­set D‑vitamiini‑, kolesteroli‑, seleeni‑, sink­ki- ja mag­ne­sium­ta­sot aina­kin jon­kin mini­mi­ta­son ala­puo­lel­la ovat ris­ki­te­ki­jöi­tä. Eli yksin­ker­tai­ses­ti poruk­ka labraan, tulok­set Oma­kan­taan ja sopi­va ana­lyy­sioh­jel­ma loi­si hen­ki­lö­koh­tai­sen ris­kiar­vion, joka sit­ten palau­tui­si hen­ki­lön kän­nyk­kään ohjei­den (mää­räys­ten) kera mitä omal­la ris­ki­ta­sol­la saa teh­dä ja mitä ei, sekä myös ohjeet miten omaa ris­ki­ta­soa voi­si las­kea esim. kausi-influens­san suhteen.

  108. Rat­kai­se­vin­ta on täs­sä­kin asias­sa totuus. Juu­ri nyt tun­tuu hyvin opti­mis­ti­sil­ta nuo 60 ker­tai­set tar­tun­ta­mää­rät todet­tui­hin ver­rat­tu­na, eikä sitä ole pys­tyt­ty miten­kään uskot­ta­vas­ti perus­te­le­maan, eten­kään tilas­to­tie­teel­li­ses­ti. On todel­la suu­ri mer­ki­tys sil­lä onko todel­li­sia tar­tun­to­ja todet­tui­hin ver­rat­tu­na 5 tai 60 ker­tai­ses­ti. Saa­dut otok­set ovat olleet tähän men­nes­sä kaik­kial­la tilas­to­tie­teel­li­ses­ti vähin­tään­kin epä­mää­räi­siä. THL eten­kin tun­tuu heit­tä­vän omat arvion­sa hyvin väl­jäs­tä hatus­ta ja ovat tois­tai­sek­si olleet vää­räs­sä vähän joka asias­sa ja suo­si­tel­leet mitä sat­tuu. Se on sel­vää, että kaik­kein tär­kein­tä oli­si saa­da mah­dol­li­sim­man nopeas­ti oikea­ta tie­toa todel­li­sis­ta tar­tun­nois­ta tie­toon ja hyvä että nyt on eri mais­sa täs­tä ihan oike­aa satun­nai­so­tan­taan perus­tu­vaa tut­ki­mus­ta tekeil­lä vas­ta-ainet­ta saaneista.

    Toi­saal­ta ei ole kysy­mys vain kuol­leis­ta. On suu­ret mää­rät ihmi­siä jot­ka ovat yhä paran­tu­mat­ta ja joil­le kuo­le­mal­ta sel­viä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta jää pahat vau­riot keuh­koi­hin ym. Ja toi­saal­ta ei ole takui­ta että immu­ni­teet­tiä syn­tyy ja että kuin­ka kau­an se kes­tää. Paran­tu­nei­den mää­rä on oikeas­ti var­sin huo­les­tut­ta­van pien­tä ja hidas­ta, jos­kin se voi joh­tua tilas­toin­ti­kri­tee­reis­tä ja sii­tä että ote­taan var­man päälle.

    Eten­kin tilas­to­tie­teel­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na on täl­lä het­kel­lä auki niin mon­ta rat­kai­se­vaa muut­tu­jaa, että sil­lä on aika vai­kea perus­tel­la mitään ja arvioi­den haa­ruk­ka on täs­tä joh­tuen val­ta­va. Toi­vot­ta­vas­ti tämä pian kor­jaan­tuu kun saa­daan luo­tet­ta­vaa tie­toa todel­li­ses­ta tilanteesta.

    Todel­la tär­ke­ää oli­si saa­da myös luo­tet­ta­vaa ja useam­man tahon vah­vis­ta­maa tut­ki­mus­tie­toa viruk­sen tart­tu­mi­ses­ta ja säi­ly­mi­ses­tä elin­tar­vik­keis­ta, ovis­ta ym. jot­ta oikeas­ti voi­tai­siin antaa jär­ke­viä neu­vo­ja miten kun­kin pitäi­si näi­tä asioi­ta toi­min­nas­saan huo­mioi­da. Nyt on niin pal­jon eri­lai­sia ris­ti­rii­tais­ta tut­ki­mus­tie­toa ja eri­lais­ten asian­tun­ti­joi­den lausun­to­ja ja suo­si­tuk­sia asias­ta, että ihmis­ten kes­kuu­des­sa men­nään enem­män tai­kaus­kon ja mutun poh­jal­ta. Media­kaan ei täs­sä auta, kos­ka usein sil­lä puo­lel­la halu­taan saa­da aikaan pelot­ta­via otsi­koi­ta ja toi­saal­ta tut­ki­muk­sia ei vält­tä­mät­tä osata/haluta tul­ki­ta oikein. Klik­kauk­seen hou­kut­te­le­va otsik­ko on tär­keäm­pää kuin vaik­ka­pa tut­ki­mus­tu­lok­sen oikea tulkinta.

    Mut­ta tär­keä ja hyvä artik­ke­li, kii­tos Osmo sii­tä! Vähän eri­kois­ta­han se on, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti tar­tun­to­ja on oikeas­ti pal­jon todet­tu­ja enem­män, kos­ka sii­tä­hän kaik­ki on kiinni…

  109. Eikö tilas­to­tie­tei­li­jää yhtään häi­rit­se ettei dataa ja sen myö­tä joh­to­pää­tök­siä seg­men­toi­da, vaik­ka sekä käyt­täy­ty­mi­nen että toden­nä­köi­syys kuo­le­mal­le että teho­hoi­don tar­peel­le on radi­kaa­lis­ti eri­lai­nen eri ikäryhmissä?

    Suu­rin osa nykyi­sis­tä joh­to­pää­tök­sis­tä ovat samaa tasoa kuin että kaa­voi­tus pitäi­si teh­dä vain kah­den hen­gen asun­noil­le, kos­ka koti­ta­lou­den kes­ki­ko­ko on kak­si hen­keä. Seg­men­toin­ti sen sijaan ker­too, että vain kol­mas­osa väes­tös­tä asuu kah­den hen­gen talouk­sis­sa, ja 30 pro­sent­tia vähin­tään nel­jän hen­gen talouk­sis­sa, eli seg­men­toi­mat­to­man datan perus­teel­la teh­ty joh­to­pää­tös on ihan hakoteillä.

    Nor­maa­lie­lä­mäs­sä nuo­ret, sel­väs­ti vas­tus­tus­ky­kyi­sem­mät, ovat kon­tak­tis­sa monin­ker­tai­sen mää­rän ihmi­siä kans­sa, jol­loin hei­dän toden­nä­köi­syy­ten­sä saa­da infek­tio on pal­jon kor­keam­pi. Sil­loin suh­teel­li­ses­ti suu­rem­pi osa lau­ma­suo­jaan tar­vit­ta­vis­ta tar­tun­nois­ta tulee hei­hin, ja koko­nais­kuol­lei­suus vähe­nee sik­si. Lock­dow­nis­sa sen sijaan kon­tak­te­ja on yhtä vähän kai­kil­la, ehkä jopa enem­män van­huk­sil­la eten­kin hoi­va­ko­deis­sa, ja sik­si tar­tun­nat pai­not­tu­vat hei­hin, mikä nos­taa kuol­lei­suut­ta. Islan­nin (auki) ja Viron (kiin­ni) luvut osoit­taa teo­rian oikeak­si. Tar­tun­to­jen ikä­ja­kau­ma on ihan eri, ja Islan­ti on menos­sa 0,78 pro­mil­len kuol­lei­suu­teen ja Viro 1,59 pro­mil­len kuol­lei­suu­teen olet­taen että epi­de­mia pysäh­tyy 60% koh­dal­la. Itä­mi­sai­ka huo­mioi­den tai­taa nos­taa tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rää aina­kin 70%iin, mikä siis edel­lyt­täi­si että 60- saa­vat tartunnan.

    Toi­nen vää­riä joh­to­pää­tök­siä tuot­ta­va ongel­ma on aika­ho­ri­son­tin puu­te. Vali­tun stra­te­gian oheis­va­hin­got (van­hus­ten ter­veys, mie­len­ter­veys, ter­veys­pal­ve­lu­jen rahoi­tus, elan­to) kas­va­vat ajan fuk­tio­na, eikä puhu­ta ensim­mäi­sen asteen funk­tios­ta. Ilman sitä kysees­sä on osaop­tio­moin­ti, joka tun­ne­tus­ti joh­taa harhaan.

    Minus­ta data ker­too että ter­vei­den 60- pitää jat­kaa elä­mään­sä nor­maa­lis­ti, ja fokusoi­da sii­hen miten ris­ki­ryh­miä pys­tyy suo­jaa­maan parem­min sil­lä aikaa kun epi­de­mia menee ohi.

    1. Eikö tilas­to­tie­tei­li­jää yhtään häi­rit­se ettei dataa ja sen myö­tä joh­to­pää­tök­siä seg­men­toi­da, vaik­ka sekä käyt­täy­ty­mi­nen että toden­nä­köi­syys kuo­le­mal­le että teho­hoi­don tar­peel­le on radi­kaa­lis­ti eri­lai­nen eri ikäryhmissä?

      Meil­lä on dataa eri ikäis­ten ris­keis­tä ja hei­dän kon­tak­tien­sa mää­räs­tä. Minus­ta har­kin­nan­va­rai­nen rat­kai­su oli­si, etä pois­te­taan kaik­ki rajoi­tuk­sen ter­veil­tä nuo­reh­koil­ta ihmi­sil­tä ja tehos­te­taan ris­ki­ryh­mien suo­je­lua. Ikäih­mi­ten suo­je­lus­sa sekä Ruot­si että Ita­lia ovat epä­on­nis­tu­neet pahasti.

      1. Samaa miel­tä, se sääs­täi­si kai­kes­ta pää­tel­len pal­jon hen­kiä pel­käs­tään koro­na­tar­tun­nan saa­neis­sa, puhu­mat­ta­kaan nyt pas­si­voi­tu­vien van­hus­ten joukossa.

  110. A new sero­lo­gical stu­dy by Stan­ford Uni­ver­si­ty found anti­bo­dies in 50 to 85 times more people than pre­vious­ly thought in San­ta Cla­ra Coun­ty, Cali­for­nia, resul­ting in a Covid-19 let­ha­li­ty of 0.12% to 0.2% or even lower (i.e. in the ran­ge of seve­re influenza). 

    https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.14.20062463v1

    1. Han­nu Eske­li­nen:
      A new sero­lo­gical stu­dy by Stan­ford Uni­ver­si­ty found anti­bo­dies in 50 to 85 times more people than pre­vious­ly thought in San­ta Cla­ra Coun­ty, Cali­for­nia, resul­ting in a Covid-19 let­ha­li­ty of 0.12% to 0.2% or even lower (i.e. in the ran­ge of seve­re influenza). 

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.14.20062463v1

      Täs­sä kritiikkiä:

      https://statmodeling.stat.columbia.edu/2020/04/19/fatal-flaws-in-stanford-study-of-coronavirus-prevalence/

      https://medium.com/@balajis/peer-review-of-covid-19-antibody-seroprevalence-in-santa-clara-county-california-1f6382258c25

      Lyhyes­ti: fal­se posi­tii­vi­sia voi olla enem­män kuin tut­ki­muk­ses­sa löy­det­tiin sai­ras­tu­nei­ta. Lisäk­si Face­boo­kin kaut­ta saat­toi tul­la sai­raak­si itse­ään jos­sain vai­hees­sa tun­te­nei­ta kuin popu­laa­tios­sa keskimäärin.

  111. Uusim­pien arvioi­den mukaan tar­tun­ta­lu­ku on saa­tu nykyi­sil­lä toi­mil­la jo alle yhden. Läh­de on YLE:n haas­tat­te­le­ma THL:n tut­ki­ja. Eri­tyis­tut­ki­jan tit­te­lil­lä ei kyl­lä­kään vie­lä pää­se mukaan valit­se­maan THL:n stra­te­gi­aa mut­ta ei alem­pi val­tion­hal­lin­non tit­te­li ker­ro huo­nom­mas­ta asiantuntemuksesta.

    Tämä antai­si mah­dol­li­suu­den siir­tyä tukah­dut­ta­miss­ta­te­gi­aan kos­ka kal­lein kus­tan­nus on nyt mel­kein otet­tu, Mari­nin hal­li­tuk­sen toi­met maa­lis­kuun puo­li­vä­lis­tä alkaen oli­vat käy­tän­nös­sä tukah­dut­ta­mis­stra­te­gi­aa. Pää­mi­nis­te­ri itse tosin puhui tau­ti­hui­pun madal­ta­mi­ses­ta siten että teho­hoi­don kapa­si­teet­ti ei yli­ty joka ker­toi­si stra­te­gian edel­leen ole­van se lau­ma­suo­ja mut­ta nuo toi­met ovat sel­lai­seen aivan lii­an kalliita.

    Mari­nin pitäi­si nyt ker­toa mikä on se valit­tu stra­te­gia. Lau­ma­suo­jas­ta tukah­dut­ta­mi­seen on tavat­to­man kal­lis­ta siir­tyä, se ei ole onnis­tu­nut pahim­min tar­tun­nois­ta kär­si­neis­sä mais­sa edes täy­del­li­sel­lä ulko­na­liik­ku­mis­kiel­lol­la. Sen takia pidän hul­luu­te­na jos näi­den Suo­men toi­men­pi­tei­den kus­tan­nus nyt hei­te­tään huk­kaan. Lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää että virus saa­daan leviä­mään tehokkaammin.

    Eri­tyi­ses­ti en ymmär­rä tätä kii­ret­tä pur­kaa rajoi­tuk­sia, Tie­toa tulee koko ajan lisää. KYKS:n kans­sa on Suo­mes­sa­kin ensim­mäi­sen vai­heen roko­te­ko­kei­lu alka­mas­sa, läh­de YLE. Bri­tan­nias­sa ollaan jo toi­ses­sa vai­hees­sa. Samoin hoi­to­ko­kei­lu­ja teh­dään eri lääkkeillä.

    1. Kau­an­ko tukah­dut­tam­nis­stra­te­gis­sa menee, ennen kuin vii­mei­nen­kin virus on pois­tet­tu maa­il­mas­ta? Yhdes­sä viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kau­an­ko tukah­dut­tam­nis­stra­te­gis­sa menee, ennen kuin vii­mei­nen­kin virus on pois­tet­tu maa­il­mas­ta? Yhdes­sä viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku.

        Mate­maat­ti­ses­ti on suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta las­kea joku kar­kea mal­li. Jos virus levi­ää esim. ker­toi­mel­la 0,95 kah­den vii­kon välein, ja virus­tar­tun­to­ja on läh­tö­ti­lan­tees­sa vaik­ka­pa tuhan­nel­la, niin vuo­den pääs­tä virus­tar­tun­to­ja tuleeä 1000*0,95^26=264. Vii­den vuo­den pääs­tä ollaan tilan­tees­sa, jos­sa virus­ta on jäl­jel­lä enää yhdel­lä, eli tuol­la vauh­dil­la virus­tar­tun­nat kutis­tu­vat tuhan­nes­osaan vii­des­sä vuo­des­sa. Jos virus levi­ää ker­toi­mel­la 0,8 kah­den vii­kon välein, ja läh­tö­ti­lan­tees­sa virus­ta on tuhan­nel­la, virus­tar­tun­to­ja tulee 1000*0,8^26=3. Ongel­ma­na on se, että jos virus­ta on maa­pal­lol­la useal­la mil­joo­nal­la, sen tukah­dut­ta­mi­nen koko maa­pal­lol­ta voi­si vie­dä aikaa vuosikausia.

        Roko­te­ko­kei­lut ovat alka­neet, mut­ta ovat lähin­nä preklii­ni­ses­sä vai­hees­sa tai vai­hees­sa 1. Vai­kein vai­he eli vai­he 3, jos­sa roko­tet­ta tes­ta­taan ennen myyn­ti­lu­paa tuhan­sil­la ihmi­sil­lä, ja jos­sa monet rokot­teis­ta kar­siu­tu­vat joko rokot­teen tehot­to­muu­den tai lii­al­lis­ten sivu­vai­ku­tus­ten takia ennen kuin myyn­ti­lu­pia saa myön­tää, on kai­kil­la roko­te-esi­tyk­sil­lä vie­lä edes­sä. Vai­he 3 kes­tää yleen­sä vuo­sia, täs­sä tapauk­ses­sa sitä nopeu­tet­ta­neen, mut­ta rokot­teen tehon ja tur­val­li­suu­den var­mis­tus kes­tä­nee sii­tä huo­li­mat­ta vähin­tään usei­ta kuukausia.

        Rokot­teen odot­te­luun liit­tyy kui­ten­kin monia kysy­mys­merk­ke­jä. Vaik­ka joku roko­te koro­naan sai­si myyn­ti­lu­van jo vuon­na 2021, kysy­myk­siä liit­tyy sekä val­mis­tus­ka­pa­si­teet­tiin suh­tees­sa tar­pei­siin että myös sii­hen, moni­ko väes­tös­sä rokot­teen vapaa­eh­toi­ses­ti ottaa. Yli 65-vuo­tiais­ta noin puo­let on Suo­mes­sa otta­nut vuo­sit­tain influens­sa­ro­kot­teen. Mitä kor­keam­pi roko­tus­pro­sent­ti pitäi­si saa­da, sitä vai­keam­paa se on vapaa­eh­toi­ses­ti. Kak­si kol­mas­osaa yli 65-vuo­tiais­ta voi­nee infor­moin­nin avul­la olla suh­teel­li­sen hel­pos­ti suos­tu­tel­ta­vis­sa vie­lä roko­tuk­seen, mut­ta kaik­kia ei tul­ta­ne vapaa­eh­toi­ses­ti saa­maan roko­tet­ta­vik­si tämän­kään rokot­teen koh­dal­la. Var­sin­kaan, jos rokot­teen sivu­vai­ku­tuk­sia ei ole perus­teel­li­ses­ti ehdit­ty tut­kia. Lau­ma­suo­jaa voi toki tul­la, vaik­kei roko­tet­ta kai­kil­la oli­si­kaan, jos isol­la osal­la kui­ten­kin on, mut­ta kat­ta­vaa suo­jaa sii­tä ei sil­loin tule. Tosin mah­dol­li­sen rokot­teen teho­kaan ei ole vie­lä tiedossa.

      2. Tukah­dut­ta­mi­ses­sa on tyy­pil­li­se­ti tavoit­tee­na pai­naa R‑arvo ensin voi­mak­kail­la toi­mil­la todel­la alas vähäk­si aikaa ja sen jäl­keen pitää se alhai­se­na tes­tauk­sen, jäj­lit­tä­mi­sen ja eris­tä­mi­sen avulla. 

        Tukah­dut­ta­mi­ses­sa R0 = 0,95 tar­koit­tai­si toden­nä­köi­ses­ti mel­ko nor­maa­lia elä­mää ja tau­ti­ket­ju­jen eristämistä.

        Eikös Suo­mes­sa R‑luku ole juu­ri nyt 24.4.2020 jos­sain yhden tie­tä­mil­lä, jopa alle, eikä me juu­ri nyt kyl­lä mitään tukah­du­tus­ta har­ras­te­ta. Aina­kaan hal­li­tus ei ole vih­jan­nut mitään sii­hen suuntaan.

      3. Ei idea ole pois­taa virus­ta vaan vähen­tää sitä niin voi­mak­kaas­ti, että a) ihmi­set uskal­tau­tu­vat kulut­ta­maan ja b) uusia tapauk­sia voi­daan seu­ra­ta ja eris­tää tehok­kaas­ti. Täl­lä tavoin talout­ta voi­daan pitää avoi­mem­pa­na kuin vaih­toeh­toi­sis­sa stra­te­giois­sa. Koreas­sa tänään 9 rapor­toi­tua tapausta.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kau­an­ko tukah­dut­tam­nis­stra­te­gis­sa menee, ennen kuin vii­mei­nen­kin virus on pois­tet­tu maa­il­mas­ta? Yhdes­sä viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku.

        Ei tar­vit­se odot­taa, että vii­mei­nen tar­tun­ta hävi­ää maa­il­mal­ta, vaan Suo­mes­ta. Sen jäl­keen pure­taan kaik­ki muut rajoit­teet kuin rajan­yli­tys­kiel­lot ja val­von­ta karan­tei­neen ja pakol­li­si­ne tes­tei­neen. Uudet tar­tun­nat näis­tä huo­li­mat­ta pys­tyt­täi­siin rajaa­maan tar­tun­ta­ket­ju­ja selvittämällä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kau­an­ko tukah­dut­tam­nis­stra­te­gis­sa menee, ennen kuin vii­mei­nen­kin virus on pois­tet­tu maa­il­mas­ta? Yhdes­sä viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku.

        Onko sil­lä mitään väliä? Vaih­toeh­dot hank­kia suo­ja ovat:
        — rokote
        — sairastaminen

        Kaik­kien sai­ras­ta­mi­seen edes Suo­mes­sa meni­si aikaa. Vähin­tään yhtä kau­an kuin rokot­teen val­mis­tus­mi­seen meni­si. Viruk­sen sai­ras­ta­mis­ta ei juu­ri voi tes­ta­ta. Roko­te on val­mis­tues­saan huo­mat­ta­vas­ti tes­ta­tum­pi kuin sai­ras­ta­mi­sen tule­ma. Jos roko­te­kam­moi­suut­ta ilme­nee, niin aina­kin ris­ki­ryh­mät saa­daaan roko­tet­tua. Muut voi­vat sen jäl­keen ottaa chan­gin­sa ja olla ottamatta.

        Vaik­ka viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku, tar­vit­see virus kan­ta­jan. Kun kan­ta­ja on karan­tee­nis­sa, ei virus pää­se leviä­mään. Hin­ta­na on vapaan liik­ku­vuu­den rajoi­tuk­set rokot­teen val­mis­tu­mi­seen asti, mut­ta niin se vain menee.

      6. Rol­le:
        Vaik­ka viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku, tar­vit­see virus kan­ta­jan. Kun kan­ta­ja on karan­tee­nis­sa, ei virus pää­se leviä­mään. Hin­ta­na on vapaan liik­ku­vuu­den rajoi­tuk­set rokot­teen val­mis­tu­mi­seen asti, mut­ta niin se vain menee.

        Sitä ei tie­de­tä, tar­vit­see­ko koro­na ihmis­kan­ta­jan, vai riit­tää­kö kan­ta­jak­si vaik­ka­pa pakas­te­ruo­ka, jos sii­hen on tul­lut virus­tar­tun­taa. Vuon­na oli 2013–2014 joi­ta­kin Hepa­tiit­ti A‑virusepidemioita, jon­ka läh­teek­si epäil­tiin pakas­te­mar­jo­ja. Noro­vi­ruk­ses­ta on tul­lut moni­na vuo­si­na epi­de­mioi­ta, jot­ka on epäil­ty pakas­te­ruois­ta levin­neik­si. Ruo­ka­vi­ras­ton sivuil­la on lis­taus 43:sta epäil­lys­tä Suo­mes­sa tapah­tu­nees­ta viruse­pi­de­mias­ta vuo­sil­ta 2000–2017, joi­den epäil­lään levin­neen pakas­te­ruo­kien kaut­ta. Kaik­ki ovat nime­no­maan epäi­ly­jä sik­si, että pakas­te­ruois­ta ei virus­ta osa­ta löy­tää, mut­ta yhtei­nen nimit­tä­jä sai­ras­tu­neil­le on epi­de­miois­sa ollut se, että ihmi­set ovat syö­neet jotain tiet­tyä pakasteruokaa.

        Koro­nan osal­ta on ollut esil­lä asian­tun­ti­ja-arvioi­ta, joi­den mukaan koro­na saat­tai­si säi­lyä pak­ka­ses­sa leviä­mis­ky­kyi­se­nä jopa pari vuot­ta. Vaik­ka maa­han­tu­lo saa­tai­siin karan­tee­niin, ruo­kia on vai­kea saa­da, ja koro­na voi aina­kin teo­rias­sa levi­tä rajo­jen yli myös elin­tar­vik­kei­den välityksellä.

      7. leviä­mis­ta­vois­ta: Sitä ei tie­de­tä, tar­vit­see­ko koro­na ihmis­kan­ta­jan, vai riit­tää­kö kan­ta­jak­si vaik­ka­pa pakas­te­ruo­ka, jos sii­hen on tul­lut virus­tar­tun­taa. Vuon­na oli 2013–2014 joi­ta­kin Hepa­tiit­ti A‑virusepidemioita, jon­ka läh­teek­si epäil­tiin pakas­te­mar­jo­ja. Noro­vi­ruk­ses­ta on tul­lut moni­na vuo­si­na epi­de­mioi­ta, jot­ka on epäil­ty pakas­te­ruois­ta levinneiksi. 

        Hepa­tiit­ti A tai Noro eivät ole hen­gis­tys­tei­den kaut­ta leviä­viä viruksia

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kau­an­ko tukah­dut­tam­nis­stra­te­gis­sa menee, ennen kuin vii­mei­nen­kin virus on pois­tet­tu maa­il­mas­ta? Yhdes­sä viruk­ses­sa on mil­joo­nan alku.

        SARS ja MERS hävi­tet­tiin. Koro­na­vi­ruk­sen hävit­tä­mi­sen karan­tee­ni- ja eris­tys­vaa­ti­muk­set tie­de­tään mel­koi­sel­la var­muu­del­la ja kysees­sä ei ole niin­kään lää­ke­tie­teel­li­nen vaan yli­voi­mai­nen logis­ti­nen ongel­ma. Virus on levin­nyt niin laa­jal­le. Jou­du­taan siis odot­ta­maan roko­tet­ta tai hoitoa.

        Käy­tän­nös­sä sil­lä yhdel­lä viruk­sel­la jos­ta tulee mil­joo­na ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä. Kun­han tar­tun­ta­lu­ku saa­daan pidet­tyä alle yhden niin epi­de­mia laan­tuu itses­tään. Mitään isoa influxia ei tie­ten­kään voi­da ottaa.

        Karan­tee­ni on van­ha kei­no kul­ku­tau­tia vas­taan ja tois­tai­sek­si ainoa ase koro­naa vas­taan mut­ta uut­ta on että karan­tee­nia pys­ty­tään myös koh­den­ta­maan parem­min kuin ennen tes­tauk­sel­la ja tar­tun­to­jen jäljityksillä.

        Suo­ma­lai­set ovat ilmei­ses­ti nou­dat­ta­neet mää­räyk­siä erit­täin hyvin, THL arvioi enna­kol­ta Mari­nin toi­mien pudot­ta­van tar­tun­ta­lu­vun 1.6:een mut­ta nyt arvioi että toteu­tu­nut on lähel­lä yhtä. Oli­si lähes rikol­lis­ta jos tätä hyvää kehi­tys­tä ei edes yri­tet­täi­si hyö­dyn­tää siir­ty­mäl­lä viruk­sen tukah­dut­ta­mi­seen. Sak­sa ja Nor­ja ovat sel­lai­sen pää­tök­sen jo tehneet.

      9. K.K.: SARS ja MERS hävi­tet­tiin. Koro­na­vi­ruk­sen hävit­tä­mi­sen karan­tee­ni- ja eris­tys­vaa­ti­muk­set tie­de­tään mel­koi­sel­la var­muu­del­la ja kysees­sä ei ole niin­kään lää­ke­tie­teel­li­nen vaan yli­voi­mai­nen logis­ti­nen ongel­ma. Virus on levin­nyt niin laa­jal­le. Jou­du­taan siis odot­ta­maan roko­tet­ta tai hoitoa.

        Käy­tän­nös­sä sil­lä yhdel­lä viruk­sel­la jos­ta tulee mil­joo­na ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä. Kun­han­tar­tun­ta­lu­ku saa­daan pidet­tyä alle yhden niin epi­de­mia laan­tuu itses­tään. Mitään isoa influxia ei tie­ten­kään voi­da ottaa.

        Karan­tee­ni on van­ha kei­no kul­ku­tau­tia vas­taan ja tois­tai­sek­si ainoa ase koro­naa vas­taan mut­ta uut­ta on että karan­tee­nia pys­ty­tään myös koh­den­ta­maan parem­min kuin ennen tes­tauk­sel­la ja tar­tun­to­jen jäljityksillä.

        Suo­ma­lai­set ovat ilmei­ses­ti nou­dat­ta­neet mää­räyk­siä erit­täin hyvin, THL arvioi enna­kol­ta Mari­nin toi­mien pudot­ta­van tar­tun­ta­lu­vun 1.6:een mut­ta nyt arvioi että toteu­tu­nut on lähel­lä yhtä. Oli­si lähes rikol­lis­ta jos tätä hyvää kehi­tys­tä ei edes yri­tet­täi­si hyö­dyn­tää siir­ty­mäl­lä viruk­sen tukah­dut­ta­mi­seen. Sak­sa ja Nor­ja ovat sel­lai­sen pää­tök­sen jo tehneet.

        Oli­si­ko heit­tää tähän jotain arvio­ta sii­tä kuin­ka kau­an tuos­sa tukah­dut­ta­mi­ses­sa voi­si men­nä? 2 kuu­kaut­ta? 12? 32? Entä jos virus put­kah­taa jos­tain uudel­leen esiin kun on jo luul­tu että se on saa­tu tukah­du­tet­tua? Kaik­ki taas var­muu­den vuok­si kiinni?

      10. Jaak­ko: Oli­si­ko heit­tää tähän jotain arvio­ta sii­tä kuin­ka kau­an tuos­sa tukah­dut­ta­mi­ses­sa voi­si men­nä? 2 kuu­kaut­ta? 12? 32? Entä jos virus put­kah­taa jos­tain uudel­leen esiin kun on jo luul­tu että se on saa­tu tukah­du­tet­tua? Kaik­ki taas var­muu­den vuok­si kiinni?

        Jota­kuin­kin, muis­ta että hyvää vaih­toeh­toa ei ole ja tämä on se huo­no vaih­toeh­to. Rajoi­tuk­sia rajal­la tar­vi­taan sii­hen asti kun­nes on roko­te tai hoi­to. Maan sisä­mark­ki­nat sil­lä saa­daan auki var­maam jopa parem­min kuin Ruot­sis­sa nyt kos­ka siel­lä­kin jo ter­ve pel­ko alkaa rajoit­taa. Jos riit­tä­vän moni maa saa sisä­mark­ki­nan­sa näin auki niin koko Euroop­pa hyö­tyy, eri­tyi­ses­ti Sak­sa oli­si tär­keä. Ehkä on myös mah­dol­lis­ta ava­ta rajo­ja mai­den kans­sa jos­sa tar­tun­ta­ti­lan­ne on suun­nil­leen sama ja jäl­ji­tys yhden­mu­kais­ta ja toteu­tet­ta­vis­sa rajan yli.

        Se uonom­pi vaih­toeh­to on se THL:n lau­ma­suo­ja­stra­te­gia. Hal­lit­tu­na hoi­to­ka­pa­si­tee­tin rajois­sa sen läpi­käyn­ti kes­tää pari vuot­ta ja se on kau­niis­ti sanot­tu­na aivan mie­le­tön ris­ki kun viruk­sen tap­pa­vuut­ta, pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ja saa­dun immu­ni­tee­tin kes­toa ei tiedetä.

        Ja on vää­rä luu­lo että edes Ruot­sin talous täl­lä lau­ma­suo­jal­la joten­kin vält­tyi­si jää­mäs­tä koro­na­ju­nan alle. Ruot­sin talous­nä­ky­mät ovat yhtä syn­kät kuin muil­la­kin Pohjoismailla.

      11. K.k.: Jota­kuin­kin, muis­ta että hyvää vaih­toeh­toa ei ole ja tämä on se huo­no vaih­toeh­to. Rajoi­tuk­sia rajal­la tar­vi­taan sii­hen asti kun­nes on roko­te tai hoi­to. Maan sisä­mark­ki­nat sil­lä saa­daan auki var­maam jopa parem­min kuin Ruot­sis­sa nyt kos­ka siel­lä­kin jo ter­ve pel­ko alkaa rajoit­taa. Jos riit­tä­vän moni maa saa sisä­mark­ki­nan­sa näin auki niin koko Euroop­pa hyö­tyy, eri­tyi­ses­ti Sak­sa oli­si tär­keä. Ehkä on myös mah­dol­lis­ta ava­ta rajo­ja mai­den kans­sa jos­sa tar­tun­ta­ti­lan­ne on suun­nil­leen sama ja jäl­ji­tys yhden­mu­kais­ta ja toteu­tet­ta­vis­sa rajan yli.

        Se uonom­pi vaih­toeh­to on se THL:n lau­ma­suo­ja­stra­te­gia. Hal­lit­tu­na hoi­to­ka­pa­si­tee­tin rajois­sa sen­lä­pi­käyn­ti kes­tää pari vuot­ta ja se on kau­niis­ti sanot­tu­na aivan mie­le­tön ris­ki kun viruk­sen tap­pa­vuut­ta, pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ja saa­dun immu­ni­tee­tin kes­toa ei tiedetä.

        Ja on vää­rä luu­lo että edes Ruot­sin talous täl­lä lau­ma­suo­jal­la joten­kin vält­tyi­si jää­mäs­tä koro­na­ju­nan alle. Ruot­sin talous­nä­ky­mät ovat yhtä syn­kät kuin muil­la­kin Pohjoismailla.

        Sisä­mark­ki­nat saa­daan auki tukah­dut­ta­mis­me­ne­tel­män aika­na? En ymmär­rä mihin tuo väi­te perus­tuu. Et sitä pait­si vas­tan­nut sii­hen kuin­ka kau­an tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian kans­sa kului­si aikaa, kui­ten­kin käy­tit aikaa perus­te­lu­na sil­le että nk. lau­ma­suo­ja­stra­te­gia oli­si huo­nom­pi (arvioit että sii­nä meni­si kak­si vuot­ta). No ymmär­rän tie­tys­ti mik­si et vas­tan­nut, kos­ka eihän sitä voi tie­tää. Sii­nä voi yhtä hyvin kulua tuo sama kak­si vuot­ta, kun sou­de­taan ja huo­va­taan avaa­mi­sen ja sul­ke­mi­sen välil­lä. Minua kiin­nos­tai­si myös miten mää­rit­te­let tar­kem­min “mie­let­tö­män ris­kin”. Tämän het­ken arviot tau­din tap­pa­vuu­des­ta vaih­te­le­vat välil­lä 0,1–0,5 %, jois­ta val­tao­sa on hyvin iäk­käi­tä, joil­la nyt vali­tet­ta­vas­ti on muu­ten­kin kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi ris­ki meneh­tyä. Näil­lä nykyi­sil­lä­kään toi­men­pi­teil­lä ei ole saa­tu estet­tyä aika paho­ja luku­ja hoi­to­ko­deis­sa, joten jää vähän kysy­mys­mer­kik­si, mikä on saa­vu­tet­tu hyö­ty suh­tees­sa kaik­kiin uhrauksiin.

      12. Jaak­ko:

        Oli­si­ko heit­tää tähän jotain arvio­ta sii­tä kuin­ka kau­an tuos­sa tukah­dut­ta­mi­ses­sa voi­si men­nä? 2 kuu­kaut­ta? 12? 32? Entä jos virus put­kah­taa jos­tain uudel­leen esiin kun on jo luul­tu että se on saa­tu tukah­du­tet­tua? Kaik­ki taas var­muu­den vuok­si kiinni?

        2 kuu­kaut­ta ei aina­kaan var­mas­ti rii­tä, kos­ka jo sitä pidem­pään on monet maat koit­ta­neet tukah­dut­taa koro­naa, mut­ta ei se ole sil­ti niis­tä mais­ta koko­naan kadon­nut. Kii­na­kin esiin­tyi jo tau­din voit­ta­ja­na, mut­ta nyt tar­tun­nat ovat kään­ty­neet taas ilmei­ses­ti nousuun. Lisäk­si pääl­le tulee tun­te­ma­ton mää­rä koro­na­tar­tun­to­ja, joi­ta ei ole diag­no­soi­tu eikä tilas­toi­tu. Kii­na on iso maa. 

        Hil­jat­tain Kii­nas­sa on koro­nan joh­dos­ta sul­jet­tu Hei­long­jian­gin maa­kun­nan pää­kau­pun­ki Har­bin, jos­sa on noin 11 mil­joo­na asu­kas­ta: https://www.ft.com/content/c1ddd0f4-1faf-4a50-a5ce-dad3ba341870
        https://foreignpolicy.com/2020/04/22/china-respond-new-coronavirus-outbreaks-harbin-russia-imported-cases/
        Viral­li­ses­ti alu­eel­la on tilas­toi­tu 52 koro­na­tar­tun­taa, mut­ta tau­din todel­li­nen levin­nei­syys siel­lä saat­taa olla pal­jon isom­paa, kos­ka alue on nyt pää­tet­ty eristää.

  112. Olen lii­an lähel­lä, jot­ta voi­sin koko­nais­ku­vas­ta sanoa mitään, mut­ta käsit­tääk­se­ni yksi­mie­li­syys on sii­tä, että kuo­le­mis­sa ja tehol­la poti­lail­la on lähes poik­keuk­set­ta useam­pia ris­ki­te­ki­jöi­tä ja näis­tä ris­ki­te­ki­jöis­tä sel­keim­min edus­tet­tui­na on yli­pai­no, tupak­ka ja kor­kea ikä.

    Nyt kun rajat on kiin­ni ja elä­mää on rajoi­tet­tu useal­la eri taval­la juu­ri ris­ki­ryh­mien suo­je­le­mi­sek­si, niin mik­si ei pois­te­ta yhtä mer­kit­tä­vim­mis­tä ris­keis­tä täl­lä het­kel­lä ja kiel­le­tä tupak­kaa suo­mes­ta koro­nan ajaksi?

    Hyvä kysy­mys oli­si, että pal­jon­ko kuo­le­mis­ta oli­si väl­tet­tä­vis­sä, jos tupak­ka kiel­let­täi­siin nyt?

    1. nimet­tä: Nyt kun rajat on kiin­ni ja elä­mää on rajoi­tet­tu useal­la eri taval­la juu­ri ris­ki­ryh­mien suo­je­le­mi­sek­si, niin mik­si ei pois­te­ta yhtä mer­kit­tä­vim­mis­tä ris­keis­tä täl­lä het­kel­lä ja kiel­le­tä tupak­kaa suo­mes­ta koro­nan ajaksi?

      Hyvä kysy­mys oli­si, että pal­jon­ko kuo­le­mis­ta oli­si väl­tet­tä­vis­sä, jos tupak­ka kiel­let­täi­siin nyt?

      Nyt pitäi­si vähin­tään kiel­tää pysy­väs­ti tupa­kan myyn­ti verot­to­ma­na lai­voil­la. Se oli­si pitä­nyt teh­dä jo 1990-luvul­la. On ihan äly­tön­tä, että mais­sa tupak­ka on kor­keas­ti vero­tet­tua, ja sit­ten Suo­men edus­kun­ta on sää­tä­nyt poik­keus­lain vuon­na 1996, jon­ka mukaan tupak­ka­tuot­tei­ta saa myy­dä arvon­li­sä­ve­rot­to­ma­na lai­voil­la Suo­men alu­eel­la. Verot­to­muus on sää­det­ty kos­ke­maan myös nuus­kaa, jon­ka myyn­ti Suo­mes­sa on lain mukaan kiel­let­ty, min­kä joh­dos­ta Ruot­sin lai­vat hyö­dyn­tä­vät yhdis­tel­män Suo­men ja Ruot­sin edus­kun­tien sää­tä­mis­tä asiois­ta, eli Suo­men vero­poik­keus­lais­sa 266/1996 sal­li­man arvon­li­sä­ve­ro­va­pau­den ja Ruot­sin lain myyn­tioi­keu­det. Vähin­tään tupa­kan osal­ta tuo vero­va­paus­poik­keus­la­ki pitäi­si kumo­ta jo kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä syistä.

      1. Jäi yksi nume­ro pois lain nimes­tä. Tupa­kan arvon­li­sä­ve­rot­to­muu­des­ta lai­voil­la on sää­det­ty lais­sa 1266/1996. Tupa­kan vero­va­paus­poik­keuk­sia käsit­te­lee kysei­sen lain 12 §, 29 § ja 30 §. Edus­kun­nan oli­si syy­tä kumo­ta tuo laki tupak­ka­tuot­tei­den osal­ta, ja vähin­tään tupak­ka­tuot­teis­ta nuus­kan vero­tuk­sen osal­ta, jota Suo­mes­sa ei saa lain mukaan edes myy­dä. Tuo laki kutis­taa val­tion vero­tu­lo­ja, ja on kan­san­ter­vey­den näkö­kul­mas­ta hyvin kysee­na­lai­nen. Jos val­tion pitäi­si nyt saa­da lisää tulo­ja, niin vero­tu­lo­jen lisää­mi­sen voi­si aloit­taa vaik­ka tuon lain päi­vit­tä­mi­ses­tä nyky­ai­kaan sel­lai­sek­si, että ter­vey­del­le hai­tal­li­set tuot­teet oli­si­vat koko Suo­mes­sa samal­la tavoin vero­tet­tu­ja ilman vero­va­paus­poik­keuk­sia, jot­ka vää­ris­tä­vät mark­ki­noi­ta ja aiheut­ta­vat hait­taa kansanterveydelle.

  113. Maa­il­mas­sa pys­ty­tään elä­mään ihan hyvin, jos ja kun teh­dään sopi­via ennak­ko­val­mis­te­lui­ta, raken­ne­taan kyvyk­kyyk­siä ja ava­taan rajoi­tuk­sia vaiheittain.
    — Rajoi­tuk­sia saa­daan takai­sin nopeas­ti tarvittaessa
    — Tes­taus kehit­tyy ja ihmi­siä saa­daan tes­tat­tua mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä — esi­mer­kik­si kuu­me riit­tää val­tion kus­tan­ta­maan testiin.
    — Kuu­met­ta mita­taan jul­kisl­la pai­koil­la — se aut­taa löy­tä­mään 25%.
    — Seu­ran­ta­so­vel­lus on ole­mas­sa ja käy­tös­sä, jol­loin altis­tu­neet saa­daan tes­tat­tua nopasti
    — Ennen tes­tin tulos­ta ollaan karanteenissa.
    — Suu­rien tapah­tu­mien (1 000 hen­keä) jär­jes­tä­mis­tä rajoi­te­taan syksyyn.
    — Ensik­si ava­taan pie­net 50 hen­gen ruo­ka­ra­vin­to­lat päi­vi­sin, sit­ten pie­net ravintolat.
    — Van­hus­ten tapaa­mi­nen edel­lyt­tää kuu­meen mit­taa­mis­ta ja suojanaamaria.
    — Mat­kus­ta­mi­nen ilman karan­tee­nia käyn­nis­te­tään mai­den kans­sa , jois­sa epi­de­mia on hal­lin­nas­sa. Viro ensim­mäi­se­nä. Kii­na voi­si olla myös mah­dol­li­nen kesä­kuus­sa. Edel­ly­tys esim tuo­re nega­tii­vi­nen testitulos.

    Ei kaik­kia viruk­sia vaan kaik­kien tar­tun­ta­ket­juen jäl­jit­tä­mi­sen kyvykkyys.

    1. JTS: – Kuu­met­ta mita­taan jul­kisl­la pai­koil­la – se aut­taa löy­tä­mään 25%.

      Olen käy­tän­nös­sä huo­man­nut että help­po tapa tode­ta alka­va sai­ras­tu­mi­nen ennen mui­ta oirei­ta on akti­vi­teet­ti­ran­nek­keen puls­si­mit­ta­ri. Nor­maa­li­puls­si (esi­mer­kik­si istues­sa) ja myös lepo­puls­si nousee 10–20 bpm, ja sai­ras­tu­mi­nen on help­po var­men­taa yrit­tä­mäl­lä kes­ki­ras­kas­ta kun­toi­lua, jos­ta ei tule mitään.

      Anek­doot­ti­ta­sol­la olen kuul­lut samaa muiltakin.

  114. Talous­lu­ku­jen valos­sa näyt­tää sil­tä että talous­pu­do­tus on myös Ruot­sis­sa samaa luok­kaa kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa. Näyt­tää siis sil­tä että Ruot­sin polii­kan perus­te­le­mi­nen talou­del­la ei perus­tu faktoihin.

    Parem­pi mal­li oli­si jos jouk­ko par­hai­ten sel­vin­nei­tä EU-mai­ta ottai­si yhte­näi­sen tukah­dut­ta­mis­lin­jan ja kukin yrit­täi­si saa­da tar­tun­nat alu­eel­leen mini­maa­li­sik­si, usei­den Aasian mai­den tapaan, ja sai­si sisä­mark­ki­nan­sa mah­dol­li­sim­man auki. Ehdok­kai­ta tähän voi­si olla Sak­sa ja Nor­ja jot­ka ovat jo ilmoit­ta­neet viral­li­ses­ti valin­neen­sa tukah­dut­ta­mi­sen sekä toi­vot­ta­vas­ti myös Suo­mi. Jos Sak­sa sai­si oman kulu­tuk­sen­sa käyn­tiin, se aut­tai­si Suo­men vien­tiä ja samoin päin­vas­toin. Ja kum­pi­kin täs­sä aut­tai­si Ruot­sia sekä kaik­kia mui­ta­kin EU-maita.

    Jos tar­tun­nat saa­tai­siin samal­le pie­nel­le tasol­le ja tar­tun­to­jen jäl­ji­tys, mobii­li­tek­no­lo­gioi­neen, toi­mi­maan myös rajan yli, niin tämä antai­si mah­dol­li­suu­den myös rajo­jen avaa­mi­seen näi­den mai­den välillä,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.