Koronaviruksen kanssa on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.

Suomes­sa ei käy­dä edessä ole­vista koron­aviruk­sen pakot­tamista valin­noista avoin­ta keskustelua, vaik­ka edessä on todel­la merkit­täviä val­in­to­ja. Poli­ti­ikas­sa on tapana ampua ikävän viestin tuo­jaa. Ehkä sik­si kukaan ei oikein uskalla sanoa ikäviä asioi­ta julki.

On vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja, mut­ta juuri sik­si on tärkeätä osa­ta erot­taa huonot vielä huonom­mista. Vai­h­toe­hto voi olla järkyt­tävän huono, mut­ta silti paras mahdollinen.

Uskallan puhua epi­demi­olo­gias­ta ilman lääketi­eteen koulu­tus­ta,  kos­ka epi­demi­olo­gia on itseasi­as­sa paljon enem­män tilas­totiedet­tä kuin lääketiedet­tä. Tilas­toti­eteenä se on aika triv­i­aalia — tai siis pää­mallit ovat yksinker­taisia. Sofistikoidum­mat mallit taas ovat niin mon­imutkaisia, että niitä ei edes kan­na­ta yrit­tää ratkaista ana­lyyt­tis­es­ti. Simu­loin­ti on paljon tehokkaam­paa. Sofistikoidumpia malle­ja tarvi­taan vain hienosäätöön, ei suurten lin­jo­jen vetämiseen.

Tilas­toti­eteil­i­jänä en ole tot­tunut näin hyvin käyt­täy­tyvi­in aineis­toi­hin. Havain­not nou­dat­ta­vat mallia niin tarkasti, että jos joltain toiselta empi­irisen tilas­toti­eteen alal­ta joku toisi tarkastet­tavak­si opin­näyte­työn, jos­sa havain­not vas­taisi­vat noin hyvin mallia, epäil­isin aineis­toa väären­netyk­si. Kir­joitin kuukausi sit­ten, että koron­avirus lev­iää Yhdys­val­lois­sa kuin epi­demi­olo­gian oppikir­jas­sa. https://www.soininvaara.fi/2020/03/13/koronavirus-leviaa-yhdysvalloissa-kuin-epidemiologian-oppikirjassa/

Epi­demi­olo­gien perus­malli menee niin, että tau­ti lev­iää ensin ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Jos yksi sairas­tunut tar­tut­taa keskimäärin kolme muu­ta, ja nämä taas kolme muu­ta, tau­ti ete­nee sar­jas­sa 3, 9, 27, 81 ja niin edelleen. Tämän vuok­si sairas­tunei­den ja kuollei­den määrä esitetään log­a­r­it­mi­asteikol­la, jol­la ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu näyt­täy­tyy suo­rana viivana.

Epi­demia laan­tuu vas­ta, kun riit­tävän moni on sairas­tunut niin, ettei tar­tutet­tavia enää löy­dy. Jos tuo ker­roin on kolme, kasvu lop­puu, kun kak­si kolmes­ta on tar­tun­nan jo saanut niin, että yksi sairas­tunut löytää keskimäärin vain yhden tar­tutet­ta­van. Täl­löin on saavutet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti. Lau­maim­mu­ni­teet­ti voidaan saavut­taa myös rokot­ta­mal­la, jol­loin puhutaan yleen­sä lau­ma­suo­jas­ta. Nämä ovat matemaat­tis­es­ti sama asia.

Epi­demi­aan voidaan suh­tau­tua kolmel­la pääasial­lisel­la strate­gial­la: antaa men­nä, hidas­t­a­mi­nen tai kään­tö säästöliekille.

  • Antaa men­nä. Kun emme tälle kuitenkaan mitään voi, ei auta kuin hyväksyä uhrit. Bri­tan­nia aloit­ti täl­lä strate­gial­la, mut­ta her­mot pet­tivät. Ruot­sis­sa her­mot kestivät vähän pidem­pään, mut­ta nyt sekin on kään­tymässä hidas­tamisen kannalle.
  • Hidas­t­a­mi­nen. Hidas­ta­mal­la tau­ti lev­iää huo­mat­tavasti hitaam­min, mut­ta lop­ul­ta aivan yhtä moni sairas­tuu. Tässä on se hyvä puoli, että sairaaloiden kap­a­siteet­ti kestää pidem­pään, mut­ta se huono puoli, että epi­demi­an läpi käymi­nen kestää olen­nais­es­ti pidempään.
  • Säästöliek­ki. Etelä-Kore­as­sa tar­tun­to­jen määrä on onnis­tut­tu paina­maan hyvin alas kansalais­ten mas­si­ivisel­la valvon­nal­la, joka mah­dol­lis­taa tar­tun­nan saanei­den kaikkien kon­tak­tien kar­toit­tamisen. Etelä-Kore­an ihme ei perus­tu suureen tes­timäärään – Islannis­sa tes­tataan enem­män suh­teessa asukasluku­un ­­– vaan tuo­hon kon­tak­tien kar­toit­tamiseen, jol­loin testit onnis­tu­taan suun­taa­maan tehokkaammin.

Etelä-Kore­an huono puoli on, ettei väestö saavu­ta siinä koskaan vas­tus­tuskykyä viruk­selle, joten tätä pitää jatkaa ikuis­es­ti – tai siis rokot­teen kehit­tämiseen saak­ka, minkä ennuste­taan ole­van käytössä joskus syksyl­lä 2021.

Vai­h­toe­hto­jen hyvät ja huonot puolet

Jos ver­rataan keskenään hidas­tamista ja antaa men­nä ‑poli­ti­ikkaa, ne eivät eroa toi­sis­taan sairas­tunei­den määrässä pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta voivat ero­ta kuollei­den määrässä, kos­ka hidas­ta­mal­la sairaaloiden kap­a­siteet­ti kestää parem­min. Sairas­tunei­den määrässä ne eroa­vat vain, jos rajoituk­sia jatke­teen niin kauan, että kansa saadaan rokote­tuk­si tau­tia vas­taan, mihin arvioidaan menevän puoli­toista vuotta.

Nyt seu­raa inho­re­al­is­mia. Ero kuollei­den määrässä ei ehkä kuitenkaan ole niin suuri kuin kuvit­telemme, kos­ka huo­mat­tavaa osaa kuole­vista ei kuitenkaan pystytä aut­ta­maan. Tau­ti­in ei ole ole­mas­sa paran­tavaa hoitoa. Sodan aikana lääkärit jou­tu­i­v­at jaka­maan poti­laat niihin, jot­ka selviävät omin voimin, niihin, joi­ta ei voi aut­taa ja niihin, joiden elämä on kiin­ni lääkärin anta­mas­ta hoi­dos­ta. Erään uutisen mukaan Kiinas­sa teho­hoitoon (=hen­gi­tyskoneeseen?) joutuneista poti­laista kuoli kak­si kolmes­ta. Hei­dän osaltaan hoi­dos­ta oli vain hait­taa, kos­ka viimeiset elin­päivät hen­gi­tyskoneessa eivät ole todel­lakaan mitään laat­u­aikaa. Ruot­sista tosin on huo­matavasti lohdullisem­paa tietoa.

Hidas­t­a­mi­nen ei ehkä säästä kovinkaan mon­ta ihmishenkeä, mut­ta vapaut­taa lääkärit hyvin ikävästä poti­laiden luokit­telus­ta.  Lääkärin on helpom­pi sanoa omaisille, että teimme kaikkemme, mut­ta van­ha isänne kuoli kuin sanoa, että arvioin, ettei isäänne olisi voitu pelas­taa, joten emme kytke­neet hän­tä hen­gi­tyskoneeseen. Tämä luokit­telu on sinän­sä sairaalois­sa arkipäivää. Joka päivä kym­meniä poti­lai­ta siir­retään parane­miseen tähtäävästä hoi­dos­ta pal­li­ati­iviseen hoitoon. On eril­lisiä saat­to­hoitoyk­siköitä, joiden tehtävänä on tehdä kuol­e­van poti­laan osas­ta parem­pi, mut­ta ei enää estää kuolemaa.

Hidas­tamisen huono puoli on, että se mak­saa val­tavasti. Jos tätä nyky­istä lock dow­n­ia jatke­taan vaikka­pa vain puoli vuot­ta, lasku kansan­taloudelle on kym­meniä mil­jarde­ja. Puoli vuot­ta tuskin riit­tää alkuunkaan.

Las­ke­taan­pa vähän. Suomes­sa rek­isteröidään viikos­sa noin tuhat tar­tun­taa. Lau­maim­mu­ni­teet­ti­in tarvi­taan noin kolme miljoon­aa tar­tun­taa. Todel­lisu­udessa tar­tun­to­ja on paljon enem­män kuin tuhat, kos­ka lieväoireisia ja oireet­to­mia ei tes­ta­ta.  Arvataan siis, että tar­tun­to­ja on viikos­sa 10 000. Kestäisi siis 300 viikkoa eli kuusi vuot­ta, ennen kuin epi­demia pysähtyy ja rajoituk­set voidaan purkaa. Kaik­ki nämä määrät ovat arvailua ennen kuin vas­ta-ainetestit pal­jas­ta­vat tar­tun­nan saanei­den määrän.

Hidas­t­a­mi­nen aiheut­taa sekin kuolemia. Kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten kun­to rom­ah­taa. Kun kansan­talous sor­tuu, ei pystytä pitämään yllä nykyisen­laista sairaan­hoitoa, jol­loin sydän­poti­lai­ta ja syöpäpoti­lai­ta alkaa kuol­la ylimääräis­es­ti. Ja niin edelleen.

Julk­isu­udessa ei ole oikein hah­motet­tu, että valit­tu strate­gia merk­it­see tilanteen jatku­mista todel­la pitkään, ehkä jopa puoli­toista vuot­ta. Sen jäl­keen olemme hyvin köyhiä.

Voi olla, että kun kah­den vuo­den päästä tehdään tilin­päätöstä, Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on kuol­lut suh­teessa yhtä moni, Ruot­sis­sa ne ovat vain tulleet nopeam­min, mut­ta mei­dän taloutemme on rau­nioina kuin sodan jäljiltä ja Ruotsin talous on Euroopan vahvin.

Kun rajoi­tus­toimet pure­taan, epi­demia ryöp­sähtää uudestaan

HUS:n diag­nos­ti­ikka­jo­hta­ja Lasse Lehto­nen vaati Uudel­la­maal­la tiukem­pia rajoi­tus­toimia, kos­ka jos rajoituk­set ovat liian löysiä, niitä joudu­taan jatka­maan lop­pu­vuo­den ajan. Jos epi­demia onnis­tu­taan paina­maan alas, rajoi­tus­toimet voidaan hänen mukaansa purkaa muu­ta­man viikon päästä.

Tämä on kaikkea sitä vas­taan, mitä minä olen epi­demi­olo­gias­ta ymmärtänyt. Kun rajoituk­sia höl­len­netään, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan liik­keelle, ellei virus­ta ole hävitet­ty täy­del­lis­es­ti – ei hävitet­ty vain Suomes­ta vaan koko maailmasta.

Päin­vas­toin mitä tiukem­pia ovat rajoituk­set, sitä kauem­min epi­demia kestää ja sitä pidem­pään rajoituk­set on pidet­tävä voimassa.

Sik­si moni maa suun­nit­telee epi­demi­an sään­nöste­lyä. Ensin kovat rajoituk­set ja jos epi­demia laime­nee liikaa, rajoituk­sia höl­len­netään ja jos se kiihtyy liikaa, tiuken­netaan uudestaan.

Miten epi­demia voi vai­men­tua liikaa? Jos tarkoituk­se­na on hidas­taa epi­demi­aa niin paljon, että sairaan­hoitoka­p­a­siteet­ti ei yli­ty, epi­demi­an kesto pite­nee ja tämä tulee kalli­ik­si. Jos poti­lai­ta on hoitoka­p­a­siteet­ti­in näh­den liian vähän, epi­demi­aa pitkitetään turhaan, mikä mak­saa turhaan. Suomes­sa tar­tut­tavu­us­luku on saatu paine­tuk­si häm­mästyt­täväk­si yhden paikkeille niin, ettei epi­demia kas­va kiihtyvästi vaan lineaarisesti.

Rajoituk­set voidaan purkaa kokon­aan vas­ta, kun lau­maim­mu­ni­teet­ti on saavutet­tu joko sil­lä, että riit­tävän moni on taudin käynyt läpi tai rokotet­tu. Rokotet­ta odote­taan syksyl­lä 2021.

Etelä-Kore­an tie?

Alun­perin olin sitä mieltä, ettei Etelä-Kore­an strate­gia voi toimia, kos­ka suuri(n) osa tar­tun­nan saaneista on oireet­to­mia, mut­ta voivat kuitenkin levit­tää virus­ta. Näyt­tää kuitenkin toimi­van. Jotain tässä on sel­l­aista, jota en tiedä.

Sin­ga­pores­sa ei ole toimin­ut, vaik­ka ensin siltä näyt­ti. Maa onnis­tui paina­maan tar­tun­to­jen määrän viikoik­si hyvin pienek­si, mut­ta nyt niitä on yhtä paljon päivit­täin kuin Suomes­sa – siis rek­isteröi­tyjä tar­tun­to­ja. Voi olla, että todel­li­nen tar­tun­to­jen määrä on Suomes­sa selvästi Sin­ga­porea isom­pi, kos­ka olemme tois­taisek­si tes­tanneet vain vakavia oire­i­ta saanei­ta, eli (toivoak­seni) hyvin pien­tä vähem­mistöä tar­tun­nan saaneista.

En oikein vieläkään usko, että Etelä-Kore­an malli toimisi meil­lä niin hyvin kuin Etelä-Kore­as­sa, mut­ta se vaikut­taa silti parhaal­ta taval­ta toteut­taa epi­demi­an jar­ru­tus. Yhtä suureen jar­ru­tuste­hoon päästään yhdis­tämäl­lä tar­tun­to­jen jäljit­tämi­nen ja mas­si­ivi­nen tes­taami­nen nyky­istä olen­nais­es­ti lievem­pi­in sulku­toimen­piteisi­in. Se tulee paljon halvem­mak­si, kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja halvemmaksi.

Tämä edel­lyt­tää, että tar­tun­nan saanei­den kaik­ki kon­tak­tit kar­toite­taan ja kaik­ki kon­tak­tis­sa olleet tes­tataan. Ihmiseltä tämä ei onnis­tu. Siihen tarvi­taan teknolo­giaa. Minä en esimerkik­si pysty­isi ker­tomaan kei­den kaikkien kanssa olen ollut samas­sa metrovaunus­sa. Tarvi­taan kän­nykkään asen­net­ta­va blue­toothi­in perus­tu­va sovel­lus, joka havait­see kaik­ki lähelle tule­vat kän­nykät ja muis­taa ne. Kun sairas­tut, sin­un on luovutet­ta­va kän­nykkäsi vira­nomaisille, jot­ka otta­vat yhteyt­tä kaikki­in, jot­ka ovat olleet viikon aikana lähel­läsi. Etelä-Kore­as­sa lähel­lä olleet saa­vat tarkan kuvauk­sen siitä, mis­sä olen liikkunut ja mihinkä aikaan. Ainakin salaiset seu­rustelusuh­teet pal­jas­tu­vat puolisolle.

Sak­sas­sa tästä on kehit­teil­lä anonyy­mi ver­sio, joka estäisi maan hal­li­tus­ta käyt­tämään jär­jestelmää mui­hin tarkoituk­si­in (Ajatelkaa vaik­ka Putinia, Orba­nia ja Turkin Erdogania)

Min­is­teri Harak­ka onkin jo lupail­lut täl­laista sovel­lus­ta Suomeen, mut­ta esit­ti hempeämielis­es­ti, että käyt­tö olisi vapaae­htoista. Sor­ry nyt vaan, Timo. Tuo ei toi­mi, ellei se ole kaikkien käytössä.

Etelä-Kore­an malli­in pää­tymi­nen olisi kuitenkin todel­la huono uuti­nen van­huk­sille ja muille riskiryh­mi­in kuu­luville. Ulko­maail­ma ei olisi heille tur­valli­nen, kos­ka vaik­ka epi­demia pysyy aisois­sa, viruk­sia on kuitenkin tar­jol­la. Tähän viitat­en EU:n Ursu­la von der Leyen ennakoi, että van­huk­set joutu­vat ole­maan eristyk­sis­sä vuo­den lop­pu­un. Mis­tä hän sen vuo­den lop­un tähän tem­paisi? Rokot­teeseen saak­ka ymmärtääk­seni, siis paljon pidem­pään. Tämä ei ole täysin ongel­ma­ton­ta. Se on itse asi­as­sa aivan hirveää.

Kuin­ka kaukana on laumasuoja?

Kauanko lau­ma­suo­jan saavut­ta­mi­nen kestää ja kuin­ka moni ehtii sitä ennen kuol­la? Tätä ei tiede­tä vielä, mut­ta vap­pu­un men­nessä tiede­tään. Aivan olen­naista on tietää, kuin­ka moni tosi­asi­as­sa on saanut tar­tun­nan mut­ta jäänyt joko oireet­tomak­si tai saanut niin lieviä oire­i­ta, ettei tau­tia ole tun­nis­tet­tu koron­aksi. Jos­sain vai­heessa THL:n edus­ta­ja arveli, että Suomes­sa on todel­lisu­udessa tar­tun­nan saanei­ta 20 – 30 ker­ta enem­män kuin testeil­lä todennettuja.

Suomes­sa on tätä kir­joitet­taes­sa viral­lisia tar­tun­nan saanei­ta 3 000 ja kuollei­ta noin 60. Lau­ma­suo­jaan on siis matkaa, kos­ka vain puoli promil­lea olisi sairas­tunut. Toisaal­ta sairas­tuneista kak­si pros­ent­tia on kuol­lut. Tämän siinä vai­heessa kun lau­ma­suo­ja olisi saavutet­tu, kuollei­ta olisi 60 000. Aivan hirveätä.

Jos sairas­tunei­ta onkin 30-ker­tainen määrä eli 90 000, lau­ma­suo­jaan olisi vielä matkaa, mut­ta tar­tun­nan saaneista vain 0,6 promil­lea olisi kuol­lut. Kun sairas­tunei­ta on kolme miljoon­aa, tietäisi se 1 800 kuol­lut­ta. Se on paljon, mut­ta kuitenkin paljon vähem­män kuin 66 000. Kuolleista yli puo­let olisi yli 80-vuo­ti­ai­ta. Työikäisiä olisi kuol­lut suun­nilleen yhtä paljon kuin kuolee vuosit­tain liikenneonnettomuuksissa.

Olen aikani kuluk­si analysoin­ut saatavil­la ole­via tilas­to­ja. Voi olla, että kah­den viikon kulut­tua min­ut leimataan hölmök­si, mut­ta ker­ron kuitenkin, että arvioni mukaan Lom­bar­dias­sa epi­demi­aa hidas­taa jo osit­tainen lau­ma­suo­ja. Tar­tun­nan saanei­ta olisi jotain 20 – 35 % koko väestöstä.

Lau­ma­suo­ja nimit­täin alkaa hidas­taa epi­demi­aa paljon ennen kuin sen yksinker­taisen epi­demi­ol­o­gisen mallin mukaan pitäisi. Ihmiset eivät elä isos­sa laatikos­sa yhtä kaukana toi­sis­taan vaan pienis­sä ”huoneis­sa”, joiden välil­lä on ovia. Huone, esimerkik­si oma per­he, työ­paik­ka tai hoitokoti, voi täyt­tyä tar­tun­nan saaneista paljon nopeam­min. Vaik­ka koko kansas­sa olisi tar­tutet­tavia, sairas­tunei­den omas­sa lähipi­iris­sä niitä ei enää ole.

Tau­ti­in kuolleisu­us olisi Alp­pi­en pohjois­puolel­la arvioni mukaan noin neljä promil­lea. Luku on ymmär­ret­tävästi hyvin epä­tark­ka. Paljon vähem­män kuin WHO:n maalisku­us­sa arvioima 3,4 pros­ent­tia, mut­ta paljon enem­män kuin THL:n jos­sain vai­heessa arvioima yksi promille. Tästä enem­män blogikir­joituk­ses­sani Tes­tausharha ja koro­nan tap­pavu­us https://www.soininvaara.fi/2020/04/04/testausharha-ja-koronaviruksen-tappavuus/.

Aivan met­sässä arvioni ei ilmeis­es­ti ole. Sen jäl­keen olemme nimit­täin saa­neet lukea sak­salais­es­ta Gan­geltin kylästä, jos­sa on tes­tat­tu vas­ta-aineet läh­es kaik­il­ta. Kylän asukkaista 15 pros­ent­tia on saanut tar­tun­nan ja tar­tun­nan saaneista 3,7 promil­lea on kuol­lut. Epi­demia iski kylään helmiku­us­sa, joten arvio kuolleisu­ud­es­ta alkaa olla tarkka.

Alp­pi­en eteläpuolel­la kuolleisu­us tulee ole­maan merkit­tävästi suurem­pi samoista syistä kuin influ­enssakuolleisu­us on siel­lä suur­ta. Ital­ialaiset eivät jostain syys­tä oikein kuole mihinkään muuhun, joten heistä suurem­man osan on pakko kuol­la infek­tioon. (Kuolin­syi­den sum­ma on vakio.) Lisäk­si maas­sa antibioot­tien teho on suurelta osin haaskat­tu sikalois­sa. Virus­in­fek­tio johtaa usein bak­teeriperäiseen tule­hduk­seen, joka kuitenkin on hoidet­tavis­sa antibiootil­la. Ital­ias­sa antibiootit eivät kuitenkaan enää tehoa, mut­ta meil­lä tehoa­vat. Antibioot­tire­sistenssi tap­paa Ital­ias­sa vuosit­tain yli kymme­nen­tuhat­ta ihmistä.

(Mil­lainen muuten sikaloiden antibioot­tikäytän­tö on Suomes­sa? Se pitäisi kieltää kokon­aan ja säästää antibioot­tien teho ihmis­ten hoitamiseen.)

Täl­lainen laskel­moin­ti on älyl­lis­es­ti haas­tavaa, mut­ta täysin tarpee­ton­ta, kos­ka koh­ta on oikeaa tietoa tar­jol­la. Pääsiäisen jäl­keen moni maa aloit­taa väestön sat­un­naisen vas­ta-ainetes­tauk­sen. Näin tekee Suomes­sa myös THL. Sen jäl­keen tiedämme paljon enem­män mis­sä vai­heessa epi­demi­olo­gia on, kuin­ka tap­pa­va tau­ti on ja kuin­ka pitkä mat­ka on lau­ma­suo­jaan. Sil­loin on enem­män tiedol­lista poh­jaa arvioi­da eri strate­gioiden toimintaa.

Vas­ta-ainetestiä ei voi käyt­tää sen selvit­tämiseen, onko sin­ul­la koro­tatar­tun­ta, kos­ka vas­ta-aineet muo­dos­tu­vat vas­ta jonkin ajan päästä, mut­ta niistä näkee onko sin­ul­la ollut jo tauti..

(Tästä kir­joituk­ses­ta tuli niin pitkä, että jatkan sitä toisel­la kirjoituksella.)

 

 

 

 

287 vastausta artikkeliin “Koronaviruksen kanssa on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.”

  1. Jos tarkasti luet aiem­pia lausun­to­jani, perus­tan suosi­tuk­seni rajoituk­sista juuri siihen, että pidän toden­näköisenä rokot­teen saamista koron­aan paris­sa vuodessa. Sik­si mon­et kuolemat ovat rajoituk­sil­la väl­tet­tävis­sä. Samaa mieltä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­tamäärät on het­ken tiukoil­la rajoituk­sil­la painet­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jälji­tyk­sel­lä voidaan tar­tun­taketjut katkaista ja pala­ta suh­teel­lisen nor­maali­in tilanteeseen, kunnes rokote saadaan jakelu­un. Sen kehit­tämiseen uhrataan nyt val­ta­vat voimavarat. Viimek­si Euroopan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen toisti rajoi­tusten tarpeen riski­henkilöi­den suo­jelemisek­si Bild-lehden haas­tat­telus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den päästä paran­ta­van tilannetta.

    1. Tässä heit­etään kokoa ajan ilmoille rajoituk­sia joi­hin ennen koron­aa / poikkeuslakia oli oikeutet­tu vain oikeuslaitos jaka­mal­la vankeut­ta… ja epäilen sik­si vah­vasti kansalais­ten moraalin tai talouden kestävyyt­tä, vaik­ka rajoituk­set oli­si­vat lääketi­eteel­lis­es­ti kuin­ka perusteltavis­sa tahansa, roko­tus­ta odot­taes­sa, jos rajoituk­set jatku­vat juurikaan huhtiku­u­ta pidemmälle.
      Osmon otsikko “on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja” jät­tää kuitenkin nos­ta­mat­ta kisaan pöy­dälle niiltä osin mikä on hyväksyt­tävä määrä kuollei­ta toimi­valle yhteiskun­nalle? Se selvin­nee halusimme tai emme, mut­ta toiv­ot­tavasti aikalail­la nopeasti.
      Todet­ta­va on että tässä kohtaa lääkärin-valan van­noneen, uudelleen valin­nas­taan kiin­nos­tuneen poli­itikon, tur­val­lis­es­ti töitään kotona tekevän tai liik­keen­sä sulke­neen yrit­täjän kan­ta asi­aan, johon kukaan ei halua vas­ta­ta, saa var­masti sel­l­aisen hajon­nan ettemme ole koskaan samaa mieltä asi­as­ta jos yleinen mielipi­de saa päät­tää. Mut­ta tämä päätös tarvi­taan, joka päivä nopeammin. 

      Lasse Lehto­nen:
      Jos tarkasti luet aiem­pia lausun­to­jani, perus­tan suosi­tuk­seni rajoituk­sista juuri siihen, että pidän toden­näköisenä rokot­teen saamista koron­aan paris­sa vuodessa. Sik­si mon­et kuolemat ovat rajoituk­sil­la väl­tet­tävis­sä. Samaa mieltä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­tamäärät on het­ken tiukoil­la rajoituk­sil­la painet­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jälji­tyk­sel­lä voidaan tar­tun­taketjut katkaista ja pala­ta suh­teel­lisen nor­maali­in tilanteeseen, kunnes rokote saadaan jakelu­un. Sen kehit­tämiseen uhrataan nyt val­ta­vat voimavarat. Viimek­si Euroopan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen toisti rajoi­tusten tarpeen riski­henkilöi­den suo­jelemisek­si Bild-lehden haas­tat­telus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den päästä paran­ta­van tilannetta.

      1. Minus­ta tuo kysymys hyväksyt­tävistä kuolemista on erit­täin rel­e­vant­ti. Meil­lä ei näytä ole­van juuri mitään sitä vas­taan että liiken­teessä kuolee parisa­taa ihmistä vuodessa. Alko­holin käytön vuok­si kuolee kai 1700 ihm­stä vuodessa edelleen hyväksyt­tävää. Tähän koron­aan on kuol­lut nyt alle 70 ihmistä ja ver­taa­mal­la kuo­likäyrää vas­taavi­in ( Tan­s­ka ) näyt­tää että kuollei­ta tulee yhteen­sä parisa­taa. Näistä naa­pusim­mas­samme yli 95% on iäkkäitä +60 vuot­ta eli nuorem­mille taud­ista ei näytä ole­van hait­taa. Tässä val­os­sa ei oikein ymmär­rä näitä toimia mihin on ryhdyt­ty. Toki ne ovat toim­i­neet erit­täin hyvin, ehkä liiankin hyvin. Mei­dän uhrilu­vut ovat alhaisia ja toiv­ot­tavasti jäävät sinne. Tämä riip­puu pitkälti riskiryh­mien suo­jelun onnistumisesta.

      2. Juuri näin, Lasse. Sanoitit hienos­ti sen, mitä itsekin ajattelen. 

        Mei­dän on pikapikaa käytävä yhteiskun­nas­sa se inhot­ta­va keskustelu, kuin­ka paljon kuolemia pystymme hyväksymään eli mil­lä hin­nal­la yhteiskun­tana kus­tan­namme joidenkin muu­ta­mat lisäkuukaudet. Val­i­t­ul­la strate­gial­la näyt­tää siltä, että kovin, kovin kalli­il­la. Se tun­tuu järjettömältä.

      3. Olisit sit­ten Osmo osal­lis­tunut Lip­posen hal­li­tuk­ses­sa sen Kemi­ra Safe­tyn myyn­nin estämiseen. Olisi edes ollut jotain, mil­lä suojautua.

      4. Niin.…tehtaan laa­jen­tamis­es­ta vaasas­sa puhut­ti­in mut­ta ammat­tili­it­to pro piti neu­vot­teluis­sa työn­teon hin­nan niin korkeana että tehdas meni bri­tan­ni­aan. Suomen tehdas sul­jet­ti­in kun tehdas briteis­sä saati­in käyntiin.

        Pir­jo:
        Olisit sit­ten Osmo osal­lis­tunut Lip­posen hal­li­tuk­ses­sa sen Kemi­ra Safe­tyn myyn­nin estämiseen. Olisi edes ollut jotain, mil­lä suojautua.

      5. Raine Luo­ma­nen:
        Tässä heit­etään kokoa ajan ilmoille rajoituk­sia joi­hin ennen koron­aa / poikkeuslakia oli oikeutet­tu vain oikeuslaitos jaka­mal­la vankeut­ta… ja epäilen sik­si vah­vasti kansalais­ten moraalin tai talouden kestävyyt­tä, vaik­ka rajoituk­set oli­si­vat lääketi­eteel­lis­es­ti kuin­ka perusteltavis­sa tahansa, roko­tus­ta odot­taes­sa, jos rajoituk­set jatku­vat juurikaan huhtiku­u­ta pidemmälle.
        Osmon otsikko ”on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja” jät­tää kuitenkin nos­ta­mat­ta kisaan pöy­dälle niiltä osin mikä on hyväksyt­tävä määrä kuollei­ta toimi­valle yhteiskun­nalle? Se selvin­nee halusimme tai emme, mut­ta toiv­ot­tavasti aikalail­la nopeasti.
        Todet­ta­va on että tässä kohtaa lääkärin-valan van­noneen, uudelleen valin­nas­taan kiin­nos­tuneen poli­itikon, tur­val­lis­es­ti töitään kotona tekevän tai liik­keen­sä sulke­neen yrit­täjän kan­ta asi­aan, johon kukaan ei halua vas­ta­ta, saa var­masti sel­l­aisen hajon­nan ettemme ole koskaan samaa mieltä asi­as­ta jos yleinen mielipi­de saa päät­tää. Mut­ta tämä päätös tarvi­taan, joka päivä nopeammin. 

        Kak­si asi­aa, joi­hin uskon: — Rokot­teen kehit­tämiseen menee vähem­män kuin kak­si vuot­ta ja — Tar­tun­tamäärät Suomes­sa vähenevät aika nopeasti, jos ulko­ra­javalvon­nas­sa ja karan­teeneis­sa onnis­tu­taan ja mui­ta rajoituk­sia voidaan purkaa.
        Ensisi­jaisen tärkeää on minus­ta kuitenkin, että pide­tään yllä tehokkaat ulko­ra­javalvon­nat ja ‑karan­teen­it niin kauan kuin rokot­teel­la on saatu aikaan laumasuoja.
        Ilman rokot­tei­ta nykyisel­lä tar­tun­tavauhdil­la lau­ma­suo­jan saami­nen kestää yli 90 vuot­ta. Jos todel­liset tar­tun­tamäärät ovat kolmik­er­taiset, menee yli 30 vuotta.

    2. Kol­men lapsen isänä ja yrit­täjänä, jon­ka yri­tyk­sen kas­savir­ta on puh­das nol­la täl­lä het­kel­lä. Kaipaan asiantun­ti­joil­ta Osmo Soin­in­vaaran tyylistä julk­i­t­u­loa aiheesta, ei lausun­to­ja, joi­ta joutuu luke­maan suuren­nus­lasin kanssa, löytääk­seen punaisen lan­gan. Käyn­nis­sä on globaali farssi, joka ver­tau­tuu sat­u­un Keis­arin uusista vaat­teista. Hävet­tää kaikkien puolesta.

      1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä.Ruotsissa on hyvä asiantun­ti­ja joka kyl­lä tulee jul­ki ja tekee mielestäni hyvää työtä. Ruot­sis­sa ei ole rajoituk­sia jot­ka eivät perus­tu tieteel­liseen näyt­töön. Päiväkodit, koulut, rav­in­to­lat, hiih­tokeskuk­set ja rajat ovat auki. Tästä Ruot­si kyl­lä joutuu mak­samaan eli kuolleisu­us­lu­vut ovat ehkä kaksinker­taisia esim. Tan­skaan näh­den. Tähän on ehkä syynä pieni epäon­nis­tu­mi­nen van­huk­sien suo­jelus­sa mut­ta toisaal­ta Ruot­si kuolleisu­us on vain n. kol­ma­sosa Espan­ja ja Ital­ian vas­taav­ista luvuista. Hyvä suori­tus kaiken kaikki­aan. Myös eloon­jään­neet huomioiti­in sielä.

      2. Toki pienen yri­tyk­sesi kas­savir­ta on tärkeämpi kuin muu­ta­man iäkkään henki.
        Ja per­heen pikku­lapsetkin mainittu.

      3. Tässä on vas­takkain las­ten, nuorten, työikäis­ten tule­vaisu­us ja mon­i­sairaiden 85+ van­hus­ten elämän pitkit­tämi­nen. Toki yksit­täistapauk­sis­sa myös nuorem­pia kuolee, mut­ta tilas­tol­lis­es­ti epä­to­den­näköis­es­ti, aivan kuten liiken­teessäkin. Itseasi­as­sa joka päivä Suomes­sa kuolee keskimäärin 149 ihmistä; covid ei tule yltämään edes kovin korkealle sijalle kuolin­syi­den tilas­tossa. Muut kuolin­syyt sen sijaan tule­vat rajoi­tusten vuok­si kas­va­maan. Yrit­täjät pää­tyvät itse­murhaan, alko­holin suurku­lut­ta­jat hakkaa­vat sen viimeisen ker­ran puolisoaan, sepel­val­ti­mo­tautiset stres­saa­vat infark­tin eivätkä hakeudu edes hoitoon koro­nan pelos­sa. Pitkäaikais­sairaiden kiireet­tömät ajat perut­tu. Van­huk­set makaa­vat toimet­tom­i­na ja yksinäis­inä, eivätkä jokusen kuukau­den päästä kykene enää ylös nouse­maankaan. 500000 lomautet­tuna ja lop­ul­ta työt­tömänä. Alta menee asun­to ja sosi­aaliset kon­tak­tit. Lisää julkisen sek­torin lomau­tuk­sia ja supis­tuk­sia tiedos­sa, kun lop­ul­ta laskun mak­sami­nen alkaa. 

        Lop­pu­un halu­an vielä lisätä että edes rokot­teet eivät anna vält­tämät­tä suo­jaa yksilö­ta­sol­la. Rokot­teesta riip­puen teho saat­taa olla 30–80%. Vält­tämät­tä yksi annos ei riitä, vaan joutuu otta­maan vaikka­pa sar­jas­sa kolme piikkiä 0kk, 2kk ja 12kk kohdal­la. Tässä tapauk­ses­sa lop­ulli­nen suo­ja vas­ta reilu vuo­den kuluttua.

      4. Antti Tupo­la: Epi­demia laan­tuu vas­ta, kun riit­tävän moni on sairas­tunut niin, ettei tar­tutet­tavia enää löy­dy. Jos tuo ker­roin on kolme, kasvu lop­puu, kun kak­si kolmes­ta on tar­tun­nan jo saanut niin, että yksi sairas­tunut löytää keskimäärin vain yhden tar­tutet­ta­van. Täl­löin on saavutet­tu lau­maim­mu­ni­teet­ti. Lau­maim­mu­ni­teet­ti voidaan saavut­taa myös rokot­ta­mal­la, jol­loin puhutaan yleen­sä lau­ma­suo­jas­ta. Nämä ovat matemaat­tis­es­ti sama asia.

        Olet oike­as­sa. Tule­vaisu­u­den his­to­ri­antutk­i­joil­la ja yhteiskun­tati­eteil­i­jöil­lä riit­tää ihme­teltävää, kuin­ka ihmiskun­ta sam­mut­ti tun­tem­at­toman pelon vuok­si val­ot pääkopas­ta. Mie­lenki­in­nos­ta olen lukenut mui­ta tietolähteitä, kuin media. Ital­ian tiedot osoit­ta­vat, että koron­aan kuolleet ovat iäkkäitä ja mon­i­sairai­ta ihmisiä. Harmik­seni en löy­dä tutkit­tua tietos siitä, miten ihmisen ter­vey­delle iäkkäil­lä tapah­tuu jos ihmisiä pas­sivoidaan pysymään kotona. Ehkäpä tulok­sia saamme ja saatamme havai­ta, että toimil­lamme ihmis­ten elinikäodote on laskenut ja olemme liikku­mat­to­muu­den joh­dos­ta sairaampi kansa kuin ennen koronakriisiä.

        Tästä linkistä voitte tutus­tua Ital­ian tilastotietoihin:
        https://www.epicentro.iss.it/en/coronavirus/

        Tästä linkistä ver­tailu­un kausi-influenssa:
        http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

        Tästä linkistä voitte tutus­tua ylikuolleisu­u­teen Euroopassa:
        http://www.euromomo.eu/outputs/number.html

        Tästä linkistä voitte hakea tietoa vuo­den 2016–2017 kausi-influenssaan:
        https://tekniikanmaailma.fi/kuka-muistaa-nykyista-pahempi-epidemia-riehui-euroopassa-vain-muutama-vuosi-sitten-ja-tappoi-yli-200–000-ihmista-enemman-kuin-normaali-kausi-influenssa/

    3. Antti Tupo­la:
      Kol­men lapsen isänä ja yrit­täjänä, jon­ka yri­tyk­sen kas­savir­ta on puh­das nol­la täl­lä het­kel­lä. Kaipaan asiantun­ti­joil­ta Osmo Soin­in­vaaran tyylistä julk­i­t­u­loa aiheesta, ei lausun­to­ja, joi­ta joutuu luke­maan suuren­nus­lasin kanssa, löytääk­seen punaisen lan­gan. Käyn­nis­sä on globaali farssi, joka ver­tau­tuu sat­u­un Keis­arin uusista vaat­teista. Hävet­tää kaikkien puolesta.

      Raine Luo­ma­nen:
      Tässä heit­etään kokoa ajan ilmoille rajoituk­sia joi­hin ennen koron­aa / poikkeuslakia oli oikeutet­tu vain oikeuslaitos jaka­mal­la vankeut­ta… ja epäilen sik­si vah­vasti kansalais­ten moraalin tai talouden kestävyyt­tä, vaik­ka rajoituk­set oli­si­vat lääketi­eteel­lis­es­ti kuin­ka perusteltavis­sa tahansa, roko­tus­ta odot­taes­sa, jos rajoituk­set jatku­vat juurikaan huhtiku­u­ta pidemmälle.
      Osmon otsikko ”on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja” jät­tää kuitenkin nos­ta­mat­ta kisaan pöy­dälle niiltä osin mikä on hyväksyt­tävä määrä kuollei­ta toimi­valle yhteiskun­nalle? Se selvin­nee halusimme tai emme, mut­ta toiv­ot­tavasti aikalail­la nopeasti.
      Todet­ta­va on että tässä kohtaa lääkärin-valan van­noneen, uudelleen valin­nas­taan kiin­nos­tuneen poli­itikon, tur­val­lis­es­ti töitään kotona tekevän tai liik­keen­sä sulke­neen yrit­täjän kan­ta asi­aan, johon kukaan ei halua vas­ta­ta, saa var­masti sel­l­aisen hajon­nan ettemme ole koskaan samaa mieltä asi­as­ta jos yleinen mielipi­de saa päät­tää. Mut­ta tämä päätös tarvi­taan, joka päivä nopeammin. 

      Lasse Lehto­nen:
      Jos tarkasti luet aiem­pia lausun­to­jani, perus­tan suosi­tuk­seni rajoituk­sista juuri siihen, että pidän toden­näköisenä rokot­teen saamista koron­aan paris­sa vuodessa. Sik­si mon­et kuolemat ovat rajoituk­sil­la väl­tet­tävis­sä. Samaa mieltä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­tamäärät on het­ken tiukoil­la rajoituk­sil­la painet­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jälji­tyk­sel­lä voidaan tar­tun­taketjut katkaista ja pala­ta suh­teel­lisen nor­maali­in tilanteeseen, kunnes rokote saadaan jakelu­un. Sen kehit­tämiseen uhrataan nyt val­ta­vat voimavarat. Viimek­si Euroopan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen toisti rajoi­tusten tarpeen riski­henkilöi­den suo­jelemisek­si Bild-lehden haas­tat­telus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den päästä paran­ta­van tilannetta.

      Olen aina arvostanut Osmo Soin­in­vaaraa, mut­ta nyt hän uskaltaa ottaa kan­taa vas­toin yleistä mielipi­det­tä siihen, mikä on lop­pu­jen lopuk­si paras­ta ja inhimil­lis­in­tä meille. Talouden romut­ta­mi­nen esim. Kun­tata­sol­la tuo välit­tömiä vaiku­tuk­sia ter­vey­den­huol­lon kykyyn toimia hyv­in­voin­ti­val­tion peri­aat­tei­den mukaises­ti. Nyt mm. kiireetön hoito on monis­sa kun­nis­sa laitet­tu jäi­hin ja las­ten psykososi­aal­isi­in ongelmi­in ei voi­da puut­tua kuten pitäisi. Globaali medi­auu­ti­nen tältä päivältä on hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka yhden hyvänkin asian ajami­nen ilman vai­h­toe­hto­jen tarkastelua voi olla kohtalokas­ta toisaalla 

      https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2020/yli-117-miljoonaa-lasta-jaamassa-ilman-tuhkarokkorokotusta-koronapandemian-vuoksi/

      1. Juuri näin. En vaan sanoisi että vas­toin yleistä mielipi­det­tä. Saman mielisiäkin on- ja runsaasti.

    4. ‘Alp­pi­en eteläpuolel­la kuolleisu­us tulee ole­maan merkit­tävästi suurem­pi samoista syistä kuin influ­enssakuolleisu­us on siel­lä suur­ta. Ital­ialaiset eivät jostain syys­tä oikein kuole mihinkään muuhun, joten heistä suurem­man osan on pakko kuol­la infektioon.’

      Mikä jut­tu tää on? Pakko kuol­la infek­tioon..? Sisäi­nen pakko x)

      ‘(Kuolin­syi­den sum­ma on vakio.)’

      Mitä tää meinaa?

      ‘Antibioot­tire­sis­tanssi tap­paa Ital­ias­sa vuosit­tain yli kymme­nen­tuhat­ta ihmistä.’

      Ehkä kuitenkin resistenssi. Vai la resis­tance! X)

      ‘Alun­perin olin sitä mieltä, ettei Etelä-Kore­an strate­gia voi toimia, kos­ka suuri(n) osa tar­tun­nan saaneista on oireet­to­mia, mut­ta voivat kuitenkin levit­tää virus­ta. Näyt­tää kuitenkin toimi­van. Jotain tässä on sel­l­aista, jota en tiedä.’

      Niin siis mitä. Korea on aika kova teknolo­gia­maa ja yksilön­suo­jan suh­teen ei olla turhan­tarkko­ja. Seu­ran­ta on tiukkaa ja toimet nopei­ta. Kyl­lähän tuol­la voi pär­jätä vaik­ka rokot­teeseen asti.
      Osmo sanoo myös mon­es­sa kohtaa että rokot­teeseen menee 1,5 v. Voi olla, mut­ta mitä ite on lueskel­lu niin on puhut­tu 1–1,5 v. Eikä mainitse mitään muista aut­tavista tai paran­tavista uusista/vanhoista lääkehoidoista.

      ‘Tämä on kaikkea sitä vas­taan, mitä minä olen epi­demi­olo­gias­ta ymmärtänyt. Kun rajoituk­sia höl­len­netään, epi­demia ryöp­sähtää uud­estaan liik­keelle, ellei virus­ta ole hävitet­ty täy­del­lis­es­ti – ei hävitet­ty vain Suomes­ta vaan koko maailmasta.’

      Niin, jos tässä halu­taan onnis­tua niin var­maan ilmi­selvästi pitäisi pitää nuo rajat kiin­ni. Ja jos jos tau­ti tääl­lä ‘palaa lop­pu­un’ eikä uusia tau­ti­ta­pauk­sia tule niin mis­tä se sit­ten muka ver­soaisi uudelleen? Ei ainakaan usvas­ta, niinkuin 1800-luvul­la uskot­ti­in. Ehkei tuo­hon Lehtosen ehdot­ta­ma 3 vk riit­täisi, ja ainakin tuon tiuken­netun jutun lisäk­si tarvit­taisi­in se tekoäl­y­seu­ran­ta. Lehto­nen minus­ta yksi terävä-äly­isimpiä kom­men­taat­tor­e­i­ta ollut tässä (tosin ver­tailuko­h­dat ei häävejä).

      ‘Hidas­t­a­mi­nen ei ehkä säästä kovinkaan mon­ta ihmishenkeä — - Erään uutisen mukaan Kiinas­sa teho­hoitoon (=hen­gi­tyskoneeseen?) joutuneista poti­laista kuoli kak­si kolmes­ta. Hei­dän osaltaan hoi­dos­ta oli vain hait­taa, kos­ka viimeiset elin­päivät hen­gi­tyskoneessa eivät ole todel­lakaan mitään laat­u­aikaa. Ruot­sista tosin on huo­matavasti lohdullisem­paa tietoa.’

      Hmm.. No kyl­lähän hidas­t­a­mi­nen säästää ihmishenkiä, ei pelkästään koron­aan sairas­tunei­den, vaan kaikkien niiden osalta joiden hoito ei esty ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin poten­ti­aalis­es­ta ylit­tymis­es­tä johtuen. Jos halu­taan pela­ta venäläistä rulet­tia ja vain toivoa ettei kap­a­siteet­ti yli­ty (Ruot­si?) tai luote­taan että teho­hoitopaikat riit­tävät ilman suurem­pia rajoit­tei­ta (Ruot­si?) niin hyvä on. Men­taal­isia ja ter­vey­den­huol­lon edel­ly­tyk­siä tähän ei tai­da olla juuri missään.

      Harv­inaisen epäspe­si­fi myös tuo, että Kiinas­ta kan­tau­tunut ‘eräs uuti­nen’ ja Ruot­sista ‘saatavil­la lohdullisem­paa tietoa’. Elikkäs mikä uuti­nen (link­ki?) ja mitä sieltä Ruot­sista sit­ten on kuu­lunut (link­ki)? Jos vaik­ka yhdessä sairaalas­sa Kiinas­sa on vain 1/3 selvin­nyt teho­hoi­dos­ta (vai heng­gi­tyskoneesta.. eiku mites se nyt meni..) niin eihän se tarkoi­ta, ettei toisaal­la olisi voinu selvitä vaik­ka puo­let tai enemmän.

      ‘hoi­dos­ta oli vain hait­taa, kos­ka viimeiset elin­päivät hen­gi­tyskoneessa eivät ole todel­lakaan mitään laatuaikaa.’

      Nooh, henkilöhän on siinä aneste­si­as­sa eli ei tiedä mis­tään mitään. Ilman hoitoa olisi kuol­lut jo mon­ta viikkoa aiem­min, ja selviämis­mah­dol­lisu­udet exi­tuk­sen jäl­keen tun­netusti pyöreä 0. 

      Ei jatkoon.

      Ja siis tok­i­han tuos­sa oli hyviäkin point­te­ja, kaik­ki me tiedämme että täl­lä on sekä kansan­taloudel­lis­es­ti että ‑ter­vey­del­lis­es­ti kam­mot­ta­vat kerrannaisvaikutukset

    5. Lasse Lehto­nen:
      Jos tarkasti luet aiem­pia lausun­to­jani, perus­tan suosi­tuk­seni rajoituk­sista juuri siihen, että pidän toden­näköisenä rokot­teen saamista koron­aan paris­sa vuodessa. Sik­si mon­et kuolemat ovat rajoituk­sil­la väl­tet­tävis­sä. Samaa mieltä ollaan useis­sa muis­sa mais­sa. Niis­sä tar­tun­tamäärät on het­ken tiukoil­la rajoituk­sil­la painet­tu niin alas, että tes­tauk­sel­la ja jälji­tyk­sel­lä voidaan tar­tun­taketjut katkaista ja pala­ta suh­teel­lisen nor­maali­in tilanteeseen, kunnes rokote saadaan jakelu­un. Sen kehit­tämiseen uhrataan nyt val­ta­vat voimavarat. Viimek­si Euroopan komis­sion pj. Ursu­la von der Leyen toisti rajoi­tusten tarpeen riski­henkilöi­den suo­jelemisek­si Bild-lehden haas­tat­telus­saan ja odot­ti rokot­teen parin vuo­den päästä paran­ta­van tilannetta.

      Kaik­ki teesisi perus­tu­vat sille poh­jalle ettei rokotet­ta saa­da vuo­den sisäl­lä aikaisek­si. Toden­näköisyy­det ovat tätä vas­taan. Jos rokote tai lääke vuo­den sisäl­lä jaos­sa Ruotsin val­it­se­ma lin­ja on katastrofi.

      1. Uteliaana kysyn, että mitkä toden­näköisyy­det tarkalleen ottaen ovat sitä vas­taan, että rokot­teen markki­noille tuloon menisi kak­si vuotta?

    6. Sin­ga­poren ryöp­säh­duk­seen on syy jota ei ole län­si­mais­sa, sitä ei myöskään maini­ta yleen­sä. Sin­ga­pores­sa tar­tun­nat ovat nyt päässeet ulko­maalais­ten (Intialais­ten ym.) työläis­ten kasarmei­hin mis­sä asuu kym­meniä tuhan­sia työläisiä 6–12 henkeä per tupa, aivan kuin jät­tiläis­mäisessä armei­jan kasarmis­sa. Tämä on aiheut­tanut toisen aal­lon jota on vaikea hal­li­ta samoil­la keinoil­la kuin ensimmäistä.

  2. Yksi epä­var­muustek­i­jä on, mitä tulee esi­in täl­lä het­kel­lä käyn­nis­sä ole­vista ja käyn­nistyvistä eri lääkeainei­den ja niiden yhdis­telmien laa­joista kli­in­i­sistä testeistä. Jos todel­li­nen koron­akuolleisu­us saadaan vaikka­pa vain puo­litet­tua lop­pukesään men­nessä jol­lain todis­te­tusti toimivil­la hoitotavo(i)lla, mitä se vaikut­taa näi­hin analyyseihin?

    Muuten näyt­tää siltä, että ruot­salaiset tun­tu­vat julk­isu­udessa otta­van koron­aviruk­sen hyvin rauhal­lis­es­ti. En kuitenkaan ole var­ma, johtuuko se kansan­lu­on­teesta, vai siitä, että vain suh­teel­lisen suo­jas­sa ole­va etä­työrälssi saa äänen­sä siel­lä kuu­lu­vi­in. Vahvis­taako epi­demia edelleen sitä näkymätön­tä ja arvaam­a­ton­ta katkeru­ut­ta, jota pop­ulis­tit hyödyntävät?

  3. Viiveet tar­tun­nas­ta oireisi­in ja edelleen tes­tauk­seen, sairaalaan ja ruumishuoneelle ovat kaik­ki niin pitk­iä, että mallint­a­mi­nen on aika mah­do­ton­ta. Lisäk­si Suomen tes­tauslin­ja ja “viral­liset” luvut ovat lähin­nä sinne päin.

    Keskustelun vuok­si on hyvä, että tämä real­isti­nen lin­jakin on edustettuna. 

    Suomen käyn­nistämi­nen ei riitä vaan kyseessä on koko maailma.

    Kuollei­den määrä nousee rajusti kun ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti ylitetään, sen nor­maalil­la ääri­ra­jal­la ollaan jo. Lisäk­si kuolleisi­in ja vakavasti sairas­tuneisi­in kuu­luu myön lääkäre­itä, hoita­jia, ensi­hoita­jia jne.

    Pohjim­mil­taan:
    Mikä on kuollei­den määrä, joka on poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävä? Kuollei­den lisäk­si kulu­ja ovat sairaspivät ja hoitokustannukset.

    1. JTS:
      Viiveet tar­tun­nas­ta oireisi­in ja edelleen tes­tauk­seen, sairaalaan ja ruumishuoneelle ovat kaik­ki niin pitk­iä, että mallint­a­mi­nen on aika mah­do­ton­ta. Lisäk­si Suomen tes­tauslin­ja ja ”viral­liset” luvut ovat lähin­nä sinne päin.

      Keskustelun vuok­si on hyvä, että tämä real­isti­nen lin­jakin on edustettuna. 

      Suomen käyn­nistämi­nen ei riitä vaan kyseessä on koko maailma.

      Kuollei­den määrä nousee rajusti kun ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti ylitetään, sen nor­maalil­la ääri­ra­jal­la ollaan jo. Lisäk­si kuolleisi­in ja vakavasti sairas­tuneisi­in kuu­luu myön lääkäre­itä, hoita­jia, ensi­hoita­jia jne.

      Pohjim­mil­taan:
      Mikä on kuollei­den määrä, joka on poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävä? Kuollei­den lisäk­si kulu­ja ovat sairaspivät ja hoitokustannukset.

      Poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävä kuollei­den määrä on 60 000 euroa jokaista menetet­tyä laatuko­r­jat­tu elin­vuot­ta kohden (ks. https://www.soininvaara.fi/2020/03/29/raha-terveys-ja-koronavirus/ ; eurot viiden­toista vuo­den takaa, joten influ­aa­tioko­r­jaus tarvi­taan). Muuten toim­i­mal­la aiheutamme enem­män kuole­maa kuin on tarpeen.

      Ongel­mana on selvit­tää, mitkä eri vai­h­toe­hdois­sa ovat todel­liset kus­tan­nuk­set niin talouden kuin menetet­ty­jen elin­vu­osien suh­teen. Hal­li­tuk­selta odot­taisin, että he jär­jestävät itselleen ennus­teet kus­takin Soin­in­vaaran ehdot­ta­mas­ta tavas­ta ja katso­vat, eroaako tavat — epä­var­muudet huomioiden — ollenkaan toi­sis­taan. Täl­laisen olisi syytä olla valmis ensi viikol­la, kos­ka nyt ostamme aikaa jär­jet­tömän kalli­iseen hin­taan, mikäli kuitenkin val­it­semme strate­gian “antaa men­nä” eli laumasuojastrategian.

    2. Tässä muu­ta­ma tyh­mä kysymys .
      Jos kak­si kol­maisa on sairas­tanut koro­nan , niin eikö ne enää voi lopuille tar­tut­taa tau­tia kuin yhdelle .
      Entä kun kak­si sairas­tanut­ta vas­taan yksi ei sairas­tanut , onko tilanne siinä vai­heessa niin , ettei tar­tut­ta­va taudin kan­ta­jia ole laisinkaan .

      1. Mää vaan: 14.4

        Sehän on käytän­nössä tuurista kiin­ni. Jos min­ul­la on korona, tar­tu­tan sen ihmisi­in, joi­ta tapaan. Keskimäärin vaikka­pa kolmeen, jos heistä kukaan ei ole immuu­ni. (Mut­ta toki saat­taa käy­dä niin, että tar­tu­tan sen kymme­neen, tai vaan yhteen, riip­puen siitä, keitä sat­un tapaa­maan, mil­laises­sa kon­tak­tis­sa ollaan jne.)

        Jos kuitenkin tuo kolme on se keskimääräi­nen tar­tutet­tavu­us, ja jos­sain vai­heessa keskimäärin kak­si heistä on jo immuune­ja, niin he menevät ikään kuin hukkaan, jol­loin tar­tun­nan saakin vain yksi. (Edelleen huonol­la tuuril­la saatan koh­da­ta kymme­nen ei-immuu­nia ja tar­tut­taa hei­dät kaik­ki, mut­ta toden­näköisyys sille alkaa olla pieni.)

        Peri­aat­teessa tässä on kyse vähän samas­ta kuin siinä lukion toden­näköisyys­lasken­nan tehtävässä, jos­sa poim­i­taan sokkona erivärisiä sukkia laatikos­ta. Laatikos­sa ole­vien sukkien väri vaan ajan myötä vai­h­tuu, kun tar­tun­to­ja tulee enemmän.

  4. Kiitos infor­mati­ivi­sista ja pun­ni­tu­ista ajatuk­sis­tasi. Itse halu­an uskoa lääketi­eteeseen hie­man sin­ua enemmän. 

    Suomes­sa käytet­täneen jo täl­lä het­kel­lä varsin laa­jalti hydrokloroki­inin ja laa­jakir­jois­t­en antibioot­tien yhdis­telmää, jon­ka uskon vähen­tävän teho­hoitoon joutu­vien ja samal­la kuollei­den määrää. Tämä on mah­dol­lista, kun poti­lai­ta on maltill­i­nen määrä.

    Jatkon osalta olen toiveikas esim. van­han kun­non bcg-rokot­teen (tuberku­loosi) suh­teen (https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.24.20042937v1). Vaik­ka vankkaa tieteel­listä fak­taa ei ole, tun­tuu liian selkeältä sat­tumal­ta, että esim. Ital­ias­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Alanko­mais­sa ei ole ollut bcg:tä roko­tu­so­hjel­mas­sa, kun taas meil­lä lievem­män tuskan Suomes­sa rokotet­ti­in 40-luvun alus­ta vuo­teen 2006. 

    Kun näitä eväitä alkaa löy­tyä, hidas­t­a­mi­nen tun­tuu yhä loogisem­mal­ta vaihtoehdolta.

    1. KK:
      Jatkon osalta olen toiveikas esim. van­han kun­non bcg-rokot­teen (tuberku­loosi) suh­teen (https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.03.24.20042937v1). Vaik­ka vankkaa tieteel­listä fak­taa ei ole, tun­tuu liian selkeältä sat­tumal­ta, että esim. Ital­ias­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Alanko­mais­sa ei ole ollut bcg:tä roko­tu­so­hjel­mas­sa, kun taas meil­lä lievem­män tuskan Suomes­sa rokotet­ti­in 40-luvun alus­ta vuo­teen 2006. 

      Bcg-teo­ri­an puoles­ta puhuu myös, että muis­sa Pohjo­is­mais­sa on ker­rot­tu maa­han­muut­ta­jien ole­van yliedustet­tuina sairas­tunei­den määrässä. Meil­lä Suomes­sa aiheesta ei julkises­ti puhuta, mut­ta jos sairas­tu­misia tapah­tuu enem­män nimeno­maan eri­laisen rokote­taus­tan omaav­ille henkilöille, tämä voi olla arvokas tieto.

    2. KK:
      Kiitos infor­mati­ivi­sista ja pun­ni­tu­ista ajatuk­sis­tasi. Itse halu­an uskoa lääketi­eteeseen hie­man sin­ua enemmän. 

      Suomes­sa käytet­täneen jo täl­lä het­kel­lä varsin laa­jalti hydrokloroki­inin ja laa­jakir­jois­t­en antibioot­tien yhdis­telmää, jon­ka uskon vähen­tävän teho­hoitoon joutu­vien ja samal­la kuollei­den määrää. Tämä on mah­dol­lista, kun poti­lai­ta on maltill­i­nen määrä. 

      Samoil­la lin­joil­la KK:n kanssa.

      On hyvä huo­ma­ta, että mon­et sairas­ta­vat koron­aviruk­sen lievänä tai jopa oireet­tomana. Sairaalaan pää­tyy vain osa, ja teho­hoitoon sitäkin pienem­pi osa. 

      Rokotet­ta nopeam­min saadaan markki­noille lääkkeitä. Ilmeis­es­ti HUS:sä lääkkeitä jo pilo­toidaan, ja jopa koke­muk­sia lääk­i­tyk­sen toimivu­ud­es­ta on ole­mas­sa. Globaalin rokot­teen valmis­t­a­mi­nen ja saataville tuomi­nen on hidas­ta. Riskinä on Pan­dem­rix-rokot­teen tyyp­pinen mas­sa­s­airas­tu­mi­nen. Toimi­val­la lääk­keel­lä riskit ovat vähäisempiä.

      Jos toimi­va lääk­i­tys löy­ty­isi ja tapausten määrä alka­isi Suomes­sa alen­tua, voitaisi­in ehkä jopa pala­ta nor­maali­in elämään. Akti­ivista tes­taus­ta toki kan­nat­taisi jatkaa aleneval­la kyn­nyk­sel­lä. Posi­ti­iviset testi­ta­pauk­set eris­tet­täisi­in, aloitet­taisi­in lääk­i­tys ja tarvit­taes­sa siir­ry­tään sairaalahoitoon.

      1. Kyse on siitä, mikä on paras huonoista vai­h­toe­hdoista. Minkä viestin halu­amme tuleville polville antaa?

        Itse kan­natin hidas­tamista, kos­ka Suomen ter­vey­den­huolto ei olisi tehtävästään muuten selvin­nyt ja ihmis­ten luot­ta­mus yhteiskun­tamme toimivu­u­teen olisi järkkynyt liikaa.

        Samas­ta syys­tä kan­natan nyt rajoituk­sista luop­umista: asteit­tain, hal­li­tusti, Ruotsin ja muiden maid­en toimista oppien.

        Tiedot­tamises­sa, tes­taamises­sa, ja varo­toimis­sa ei saa her­paan­tua. Käsien­pe­sut, tur­vavälit ja mask­it jäävät rokot­teen löy­tymiseen saakka
        arkipäivään. Mask­it ainakin julk­i­sis­sa tilois­sa, hoi­vati­lanteis­sa ja suurem­mis­sa tilaisuuk­sis­sa. Tilaisuuk­sien koko­ra­joituk­sia ja rav­in­toloiden lyhen­net­tyjä auki­oloaiko­ja var­maan hyvä ylläpitää pidem­päänkin. Samoin matkus­tus­ra­joituk­sia ja karan­teene­jä. Uusi­na asioina Sak­san tapainen sovel­lus, kuumemit­taus kentillä. 

        Tavoit­teena tulisi olla turhan riskikäyt­täy­tymisen kitkem­i­nen ja Ruotsin mallin mukainen vas­tu­ullisen toimin­nan korost­a­mi­nen. Ketään ei eris­tetä, mut­ta riskiryh­mäläisiä kehote­taan edelleen varovaisu­u­teen kon­tak­teis­sa. Lähiomaisia saa kuitenkin tava­ta. Etä­työsken­te­lyyn rohkaistaan kaikkial­la mihin soveltuu.

        Jos emme ala ava­ta yhteiskun­taa asteit­tain toukoku­us­sa, luot­ta­mus yhteiskun­taamme järkkyy muista kuin ter­vey­den­huol­lol­li­sista syistä. Siihen en ole valmis covid-19 riskiryhmäläisenä.

        Tämän lisäk­si sairaan­hoitoa, mask­i­tuotan­toa ja muu­ta varautu­mista nykyiseen ja seu­raavaan pan­demi­aan kehitet­tävä her­paan­tu­mat­ta nyt saadun tiedon poh­jal­ta. Tämä tuskin on viimeinen pandemia.

      2. Yksi maail­man arvoste­tu­im­mista epi­demi­ol­o­gists Lar­ry Bril­liant ehdot­ti että jos tehokas lääke löy­tyy, niin sitä voisi käyt­tää ehkäi­sevässä. Tätähän tehdään esim HIV:n ja poten­ti­aalis­es­ti influ­enssan kanssa. Näin epi­demia-alueel­la tulisi levit­tää kys lääket­tä laa­jal­la skaalal­la väestöön. On mah­dol­lista että tämä onnis­tu­isi nopeam­min kuin rokot­teen kehit­tämi­nen ja valmistaminen. 

        Osmon pitkästä viestistä puut­tuu kak­si merkit­tävää asi­aa, ei ole yhtään var­maa että epi­demi­ol­o­gis­es­ti merkit­tävää lau­maim­mu­ni­teet­ti saadaan sairas­tu­mal­la. Tästä on valitet­tavasti viit­teitä neljän nuhaa aiheut­ta­van koron­aviruk­sen kohdal­la, arvioidaan että 20% nuhas­ta on näi­den aiheut­tam­la. Vielä ei ole lau­ma­suo­jaa muodostunut. 

        Toinen puoli on että rokote saat­taa olla valmis aikaisem­min. Suosit­te­len kat­so­maan Tony Faucin haas­tat­telu­ja JAMA:sta.

      3. Ville:
        Osmon pitkästä viestistä puut­tuu kak­si merkit­tävää asi­aa, ei ole yhtään var­maa että epi­demi­ol­o­gis­es­ti merkit­tävää lau­maim­mu­ni­teet­ti saadaan sairas­tu­mal­la. Tästä on valitet­tavasti viit­teitä neljän nuhaa aiheut­ta­van koron­aviruk­sen kohdal­la, arvioidaan että 20% nuhas­ta on näi­den aiheut­tam­la. Vielä ei ole lau­ma­suo­jaa muodostunut. 

        Toinen puoli on että rokote saat­taa olla valmis aikaisem­min. Suosit­te­len kat­so­maan Tony Faucin haas­tat­telu­ja JAMA:sta.

        Yleen­sä on kuitenkin niin, että elim­istö luo vas­tus­tuskyvyn sairaste­tulle virus­taudille. Jos väit­teesi mukaan näin ei olisi, niin rokotekaan ei voi toimia… Täl­löin ei juuri olisi mitään muu­ta vai­h­toe­htoa kuin antaa mennä. 

        Halu­an kuitenkin uskoa, että sairastet­tu tau­ti luo sille vas­tus­tuskyvyn. Tämä kuitenkin pätee vain siihen asti, kunnes virus muta­toituu uuteen muo­toon kuten influ­enssaviruk­set tekevät. Toiv­otaan kuitenkin, että koron­avirus ei niin ikävä olisi. Tai jos on, niin joudu­taan saman­laiseen rokotekier­teeseen kuin influ­enssarokot­tei­denkin kanssa.

      4. Ari Jär­mälä: Yleen­sä on kuitenkin niin, että elim­istö luo vas­tus­tuskyvyn sairaste­tulle virus­taudille. Jos väit­teesi mukaan näin ei olisi, niin rokotekaan ei voi toimia… Täl­löin ei juuri olisi mitään muu­ta vai­h­toe­htoa kuin antaa mennä. 

        Halu­an kuitenkin uskoa, että sairastet­tu tau­ti luo sille vas­tus­tuskyvyn. Tämä kuitenkin pätee vain siihen asti, kunnes virus muta­toituu uuteen muo­toon kuten influ­enssaviruk­set tekevät. Toiv­otaan kuitenkin, että koron­avirus ei niin ikävä olisi. Tai jos on, niin joudu­taan saman­laiseen rokotekier­teeseen kuin influ­enssarokot­tei­denkin kanssa.

        Sairas­taes­sa immu­ni­teet­ti voi tul­la liian vähäk­si aikaa että sil­lä olisi merk­i­tys­tä pan­demi­an hallinnas­sa. Huom. rokot­teetkaan eivät toi­mi 100% tehokku­udel­la, osalle rokote­tu­ista ei muo­dos­tu mitään immu­ni­teet­tia. WHO tähtää 70% tehokku­u­teen covid rokot­teen tapauk­ses­sa. Mut­ta esimerkik­si kausi influ­enssarokot­teen tehokku­us on suh­teel­lisen alhainen, luokkaa alle 50%. Kun­han rokot­tamisel­la saadaan rit­tävä tehokku­us aikaan, ja näin epi­demia-alueil­la painaa käyrä alas. Sit­ten etsimäl­lä kaik­ki sairas­tuneet ja eristämäl­lä ne hävit­tää tau­ti. Kan­nat­taa tutus­tua mm. isorokon hävi­tyk­sen his­to­ri­aan. Sekään ei ollut help­po jut­tu vaik­ka kaiken­laisia rokot­tei­ta oli ollut ole­mas­sa jo tosi pitkään. 

        On indikaa­tio­ta siitä että ainakin jos­sain määrin immu­ni­teet­tia syn­tyy, kos­ka vakavasti saira­ta näyt­tää aut­ta­van jos niille paran­tuneen veri plas­maa. Tästä on vas­ta obser­vaa­tiokokei­ta ole­mas­sa (JAMA:ssa oli vastikaan artikke­li), rand­moitu­jen kokei­den tulok­sia ei käsit­tääk­seni ole vielä valmi­ina. Kestääkö immu­ni­teet­ti viikko­ja, kuukau­sia vai vuosia, onkin sit­ten toinen jut­tu. Sik­sipä antaa men­nä vaan strate­gia voi olla jo peri­aat­teessakin mah­do­ton. Siis ihan biolo­gian puolestakin. 

        Ja ihan lopuk­si, kan­nat­taa myös muis­taa että kaikki­in tautei­hin ei ole ole­mas­sa toimi­vaa rokotet­ta vaik­ka niitä on yritet­ty jo vuosikym­menten ajan. Tun­ne­tu­imp­ina esimerkkeinä ovat HIV ja C‑hepatiitti. Ekspert­tien mukaan tosin ei ole mitään indikaa­tio­ta siitä että SARS-CoV­‑2 olisi täl­lainen virus. Mut­ta se mah­dol­lisu­us on olemassa.

      5. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Samoil­la lin­joil­la KK:n kanssa.

        On hyvä huo­ma­ta, että mon­et sairas­ta­vat koron­aviruk­sen lievänä tai jopa oireet­tomana. Sairaalaan pää­tyy vain osa, ja teho­hoitoon sitäkin pienem­pi osa. 

        Globaalin rokot­teen valmis­t­a­mi­nen ja saataville tuomi­nen on hidas­ta. Riskinä on Pan­dem­rix-rokot­teen tyyp­pinen massasairastuminen. 

        Pan­dremix ei aiheut­tanut mas­sa­s­airas­tu­mista. Tossa lain­aus yhdestä raportista
        ” Tämän selvi­tyk­sen mukaan rokot­tamiseen liit­tynyt lisään­tynyt ris­ki oli kuusi narkolep­si­at­a­paus­ta 100 000 rokotet­tua kohti”
        Tää ei ole siis ihan harv­inainen mut­ta noin mata­lan luokan riske­jä on mah­do­ton tes­taa­mal­la saa­da edes selville. Tuom­moi­sen riskin esi­in­saami­nen vaatisi luok­ka puolim­iljoona testirokotet­tavaa. Lisäk­si kun se oli yhtey­dessä nimeno­maan suomes­sa yleiseen kudostyyp­pi­in niin testi olisi pitänyt tehdä erik­seen täällä.

        Voin luvat että mitään rokote­ta ei tes­tat­ta ensin puolel­la miljoon­al­la jos­sain muual­la ja meil­lä jär­jestetä sit­ten omaa puolen­miljoo­nan ihmisen testiä. 

        Lääk­it­semiseen sisäl­tyy aina­jonki­ta­son ris­ki. Sen kanssa pitä vaan elää

      6. xyzzy: Lääk­it­semiseen sisäl­tyy aina­jonki­ta­son ris­ki. Sen kanssa pitä vaan elää

        Täl­löin ei kan­na­ta ker­toa, että rokote — tai mikä tahansa lääke — on tur­valli­nen, vaan ker­toa rehellis­es­ti riski­ta­soista. Sikain­flu­enssarokot­teen kanssa THL menet­ti luotet­tavu­un­sa, kun väit­ti sitä tur­val­lisek­si ja alku­un kieltäy­tyi usko­mas­ta, että se aiheut­taa narkolep­si­aa. Virhet­tä ei kan­na­ta tois­taa, vaan ker­toa rehellis­es­ti havai­tu­ista sivu­vaiku­tuk­sista taa­juuksi­neen ja lisäk­si arvio siitä, kuin­ka harv­inaisia riske­jä ei ole sen­hetkisel­lä tes­taus­määräl­lä ja ‑ajal­la huomattu.

        Ainakin itse jään use­am­mak­si vuodek­si odot­tele­maan, ennen kuin otan koronarokot­teen, mikäli sel­l­ainen joskus vielä tulee. Onnek­si Suomes­sa riit­tää vapaae­htoisia koekaniineja.

      7. R. V.: Täl­löin ei kan­na­ta ker­toa, että rokote – tai mikä tahansa lääke – on tur­valli­nen, vaan ker­toa rehellis­es­ti riski­ta­soista. Sikain­flu­enssarokot­teen kanssa THL menet­ti luotet­tavu­un­sa, kun väit­ti sitä tur­val­lisek­si ja alku­un kieltäy­tyi usko­mas­ta, että se aiheut­taa narkolep­si­aa. Virhet­tä ei kan­na­ta tois­taa, vaan ker­toa rehellis­es­ti havai­tu­ista sivu­vaiku­tuk­sista taa­juuksi­neen ja lisäk­si arvio siitä, kuin­ka harv­inaisia riske­jä ei ole sen­hetkisel­lä tes­taus­määräl­lä ja ‑ajal­la huomattu.

        Ainakin itse jään use­am­mak­si vuodek­si odot­tele­maan, ennen kuin otan koronarokot­teen, mikäli sel­l­ainen joskus vielä tulee. Onnek­si Suomes­sa riit­tää vapaae­htoisia koekaniineja. 

        THL:n Sikain­flu­enssarokote narkolep­sial­la on tosi­aan hyvin muistissa.
        Vapaae­htois­es­ti en ota yhtään pikarokotet­ta. Myös minä odotan muu­ta­man vuo­den havain­to­ja koronarokot­teen sivu­vaiku­tuk­sista ja kat­so­taan asi­aa uudelleen sen jälkeen.

      8. Minä Oy: THL:n Sikain­flu­enssarokote narkolep­sial­la on tosi­aan hyvin muistissa.
        Vapaae­htois­es­ti en ota yhtään pikarokotet­ta. Myös minä odotan muu­ta­man vuo­den havain­to­ja koronarokot­teen sivu­vaiku­tuk­sista ja kat­so­taan asi­aa uudelleen sen jälkeen.

        Äh.…. oire oli niin harv­inainen, että sen erot­ta­mi­nen nor­maal­isti ilmaan­tu­vista narkolep­sioista olisi ollut liki mah­do­ton­ta. Ja vaik­ka sitä olis tes­tat­tu kuin­ka tuo vika ei olisi tul­lut esi­in kuin muu­tamis­sa maissa. 

        Eli vaik­ka kah­den vuo­den jäl­kee tulisi rokote jol­la ei ole merkit­täviä sivu­vaiku­tuk­sia mas­si­ivisen roko­tuskam­pa­jan jäl­keen vaikka­pa kiinas­sa se ei vieläkään tarkoi­ta että se olis vaara­ton suomes­sa. Varsinkaan näin harv­inaisia sivu­vaiku­tuk­sia. Yksinker­tais­taen sul­la on 50–80% mah­dol­lisu­us saa­da korona ja sit­ten pitää arpoa kuolleisu­us ja siihe laitete­taa se 2 promille jota mon­es­sa paikas­sa nyt on käytet­ty. Eli riskisi kuol­la koron­aan non luok­ka 1/1000 (mielu­um­min yli) ja vaikka­pa tuol­laisel­la saman­laisel­la rokot­teel­la ris­ki saa­da narkolep­sia noin 1/1000 (mielu­um­min alle). Eli oikeastikko pidät 10 ker­taista riskiä kuol­la ver­rat­tuna mah­dol­lis­es­ti vakavaan sivuvaikutukseen?

      9. R. V.: Täl­löin ei kan­na­ta ker­toa, että rokote – tai mikä tahansa lääke – on tur­valli­nen, vaan ker­toa rehellis­es­ti riski­ta­soista. Sikain­flu­enssarokot­teen kanssa THL menet­ti luotet­tavu­un­sa, kun väit­ti sitä tur­val­lisek­si ja alku­un kieltäy­tyi usko­mas­ta, että se aiheut­taa narkolep­si­aa. Virhet­tä ei kan­na­ta tois­taa, vaan ker­toa rehellis­es­ti havai­tu­ista sivu­vaiku­tuk­sista taa­juuksi­neen ja lisäk­si arvio siitä, kuin­ka harv­inaisia riske­jä ei ole sen­hetkisel­lä tes­taus­määräl­lä ja ‑ajal­la huomattu.

        Ainakin itse jään use­am­mak­si vuodek­si odot­tele­maan, ennen kuin otan koronarokot­teen, mikäli sel­l­ainen joskus vielä tulee. Onnek­si Suomes­sa riit­tää vapaae­htoisia koekaniineja. 

        Jätätkö myös liiken­nevä­li­neet käyt­tämät­tä, kos­ka ne ovat niin vaar­al­lisia? Ris­ki loukkaan­tua tai kuol­la tieli­iken­neon­net­to­muudessa on vuosi­ta­sol­la n. 95 / 100 000, eli yli 15x korkeampi.

        Liiken­netur­va: “Vuon­na 2019 tapah­tui ennakkoti­eto­jen mukaan kaikki­aan 3 977 henkilö­vahinkoon johtanut­ta tieli­iken­neon­net­to­muut­ta. Onnet­to­muuk­sis­sa kuoli 205 ja loukkaan­tui 4 987 ihmistä. Kuollei­ta oli 32 ja loukkaan­tunei­ta 288 vähem­män kuin vuo­den 2018 vas­taa­vana aikana”

        Liiken­netur­va: “Vuon­na 2019 tapah­tui ennakkoti­eto­jen mukaan kaikki­aan 3 977 henkilö­vahinkoon johtanut­ta tieli­iken­neon­net­to­muut­ta. Onnet­to­muuk­sis­sa kuoli 205 ja loukkaan­tui 4 987 ihmistä. Kuollei­ta oli 32 ja loukkaan­tunei­ta 288 vähem­män kuin vuo­den 2018 vas­taa­vana aikana”
        https://www.liikenneturva.fi/fi/tutkittua/ajankohtaiset-tilastot

  5. ”Tarvi­taan kän­nykkään asen­net­ta­va blue­toothi­in perus­tu­va sovellus”

    Google ja Apple ilmoit­ti­vat joku päivä sit­ten toteut­ta­vansa alus­to­jen kesken yhteen­sopi­van ohjel­moin­ti­ra­jap­in­nan track­ing-sovel­luk­sia varten ja myöhem­min toim­into tulee käyt­töjär­jestelmään upotet­tuna. Ratkaisu on juurikin Blue­tooth-kohtaamisi­in perus­tu­va ja tar­tun­nan saa­neen lähistöl­lä parin viikon aikana olleille voidaan välit­tää ilmoi­tus hakeu­tua testeihin.

    NHS on jo tekemässä sovel­lus­ta tuon pohjalle.

    Julka­istu­jen määri­tys­ten mukaan jär­jestelmä on anonyy­mi, enkä sitä epäilekään sen perus­teel­la mitä jostain uutis­es­ta luin. Ymmärtääk­seni myös tieto­tur­va- ja yksi­ty­isyysasiantun­ti­jat ovat näyt­täneet ratkaisulle ainakin varovais­es­ti vihertävää valoa.

    Epäilemät­tä salali­it­to­te­o­reetikot suh­tau­tu­vat tähän nihkeästi, mut­ta Applel­la ei ole mitään liike­toimin­nal­lista moti­ivia kerätä täl­laista dataa, kos­ka tasan 0% liike­vai­h­dos­ta tulee ”data­bis­nek­ses­tä”.

    Enkä ole niin kyyni­nen, että epäil­isin Googlenkaan moti­ive­ja, vaik­ka heil­lä liike­vai­h­dos­ta yli 80% tulee kohden­netus­ta main­on­nas­ta, joka edel­lyt­tää käyt­täjien tarkkaa tun­temista. He saa­vat kyl­lä kerät­tyä, ja keräävätkin, liike­toimin­nan kannal­ta val­ta­van paljon mie­lenki­in­toisem­paa dataa jo nyt esimerkik­si Google-hauista ja siitä mitä sovel­luk­sia sin­ul­la on Android-puhelimessa.

    Val­ti­ol­lis­ten taho­jen mie­lenki­in­to täl­laisen jär­jestelmän väärinkäytön osalta on taas aivan eri keskustelun aihe. Kuka on ollut kenenkin kanssa tekemi­sis­sä voi olla tietyis­sä mais­sa hyvinkin arvokas­ta tietoa…

    Molem­pi­en yri­tys­ten moti­ivi on tietysti hyvin yksinker­tainen: saa­da ihmis­ten elämä palau­tu­maan nor­maa­lik­si mah­dol­lisim­man nopeasti, kos­ka liike­toim­inta kärsii.

    Ja tietysti ihmisiä noidenkin yri­tys­ten joh­dos­sa on.

  6. Nos­tit esi­in antibioot­tire­sistenssin Ital­ian sikalois­sa. Suomes­sa ruuan­tuotan­to on kiitet­tävän antibioot­ti­va­paa­ta. Mut­ta vaara piilee toisaalla. 

    Koirien raakaru­u­at ovat yleistyneet hyvin nopeasti ja tutkimuk­sen mukaan yli 40 % sisältää Suomes­sa MRSA bak­tee­ria. Näitä ruokia käsitel­lään usein keit­tiöis­sä ja lem­mikkikoiran annetaan nuol­la ihmisiä, myös lap­sia. Tähän pitäisi puut­tua nopeasti! 

    https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/-/lemmikkien-raakaruoka-voi-sisaltaa-antibiooteille-vastustuskykyisia-bakteereja-keittiohygieniaan-on-syyta-kiinnittaa-huomiota

  7. It’s näen, että vaik­ka lau­ma­suo­ja olisi tehokkain ja “edullisin” väline on siihen siir­tymiseen tau­ti liian tap­pa­va. Poli­it­tis­es­ti kukaan ei pysty otta­maan sitä vas­taan edes dik­tatu­ureis­sa. Eivätkä ihmiset enään mene ulos tar­tut­ta­ma itseään riit­tävästi, ennekuin voidaan tilanne tode­ta tur­val­lisek­si. Ennus­tan, että läh­es koko län­si­mais­ten osa siir­tyy Etelä-Korea malli­in. Rajat ylit­tävät joutu­vat karan­teeni­in ja testaus/jäljitys toim­inta tehdään niin tiukak­si, että yhteiskun­ta voi avautua.

  8. Mul­ta voi men­nä näi­den lop­ut­tomien hidas­tamis- ja eristämis­toimien takia työ­paik­ka, koti ja per­he. Työ­paik­ka sik­si että lop­ut­tomi­in ei työ­nan­ta­ja kat­so 60-vuo­ti­as­ta jos jaet­tavaa alkaa olla niukasti. Koti sik­si että raho­jen ehtyessä ei pysty mak­samaan vaivaista 25.000 lainaa mitä jäl­jel­lä, hyvä jos edes sähkölaskua ja per­heen lääke­meno­ja, niin koko hom­ma menee vasaran alle. Ja per­he sik­si että yksi per­heen­jäsen jo ennestään pahim­mas­sa riskiryh­mässä, kär­sii keuhko­sairaud­es­ta ja se on menoa jos käy­dessäni lähikau­pas­sa tuon viruk­sen koti­in, ja vielä varmem­min on menoa jos hänel­läkään ei ole kotia. Itse ehkä kyl­lä pär­jäisin uudessa maail­mas­sa työt­tömänä, per­heet­tömänä ja asun­not­tomana mut­ta herkässä iässä ole­valle lapsellemme jota ei van­hem­mat enää voi tukea eikä ole kotia, siitä voisi tul­la helvetti. 

    Eli oikeas­t­aan mikään vai­h­toe­hto ei ole hyvä.

  9. Vas­ta-aine­tutkimusten herkkyys ja spe­si­fisyys vaan ovat niin heikko­ja, että väärät posi­ti­iviset heilaut­ta­vat yksilö­ta­sol­la hom­man ihan turhak­si. Väestö­ta­sol­la kun se tiede­tään, voidaan toki laskea enem­män. Mut­ta niiden markki­noin­nista “tes­taa onko sin­ul­la ollut korona”-tyyppisesti pitäisi pidät­täy­tyä. Ei, vas­ta-ainetestistä jos saat posi­ti­ivisen vas­tauk­sen, se tarkoit­taa että sin­ul­la on saat­tanut olla korona, mut­ta toden­näköisem­min ei ole ollut. Jos negati­ivisen, sin­ul­la luul­tavasti ei ole ollut. Väestö­ta­sol­la esi­in­tyvyy­den pitäisi olla ihan eri luokkaa, jot­ta vas­ta-ainetesti yksilölle toimisi.

    1. THL:n vas­ta-ainetesti on kak­si­vai­heinen. Ensin hal­pa seu­lon­tat­esti ja sit­ten posi­ti­ivisille tulok­sille uusi tarkem­pi testi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        THL:n vas­ta-ainetesti on kak­si­vai­heinen. Ensin hal­pa seu­lon­tat­esti ja sit­ten posi­ti­ivisille tulok­sille uusi tarkem­pi testi.

        Juu mut­ta väärille negati­ivisille luon­nol­lis­es­ti ei tehdä uus­in­tat­estiä. Ja se on tässä olen­naista. Mitään hait­taa ei ole siitä, että joutuu väärän posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen perus­teel­la karan­teeni­in, mut­ta toisin päin kun tapah­tuu, jää “testein tapah­tu­va tukah­dut­ta­mi­nen” var­masti tekemättä. 

        Niin kuin on tain­nutkin jäädä tähän men­nessä kaikilta.

      2. Juu mut­ta väärille negati­ivisille luon­nol­lis­es­ti ei tehdä uus­in­tat­estiä. Ja se on tässä olen­naista. Mitään hait­taa ei ole siitä, että joutuu väärän posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen perus­teel­la karan­teeni­in, mut­ta toisin päin kun tapah­tuu, jää ”testein tapah­tu­va tukah­dut­ta­mi­nen” var­masti tekemättä. 

        Nyt ymmär­sit väärin. Pos­i­tivi­nen tar­jkoit­taa tässä tya­pauk­ses­sa, että on sairas­tanut taudin ja on siis immuuni.
        Väärä negati­ivi­nen tarkoit­taa, että joutuu puysyt­telemään pois­sa julk­isil­ta paikoiltya, vbaik­ka ei voi saa­da enää tartuntaa.

  10. Ruot­sis­sa ei edelleenkään ole ollut lais­sez faire ‑strate­giaa mis­sään vai­heessa vaik­ka media näin kovasti väit­tää, vaan mit­i­gaa­tio siitä läh­tien kun merk­it­sevää dataa on saatu. Ensim­mäis­ten rajoi­tusten tul­lessa voimaan 11.3 tapauk­sia oli vas­ta 500, mut­ta ne oli­vat melkein nelink­er­tais­tuneet viimeisen viiden päivän aikana, joten tun­tuu mah­dot­toma­l­ta ajatel­la että tuos­sa tilanteessa kukaan tek­isi päätöstä olla tekemät­tä mitään.

    - 11.3 yli 500 hen­gen kokoon­tu­miset kiel­letään, karenssipäivä poistetaan
    — 13.3 lääkärin­todis­tus tarvi­taan vas­ta 14 päivän poissaoloon
    — 17.3 keski­as­teen ja yliopis­to­ta­son ope­tus muute­taan etäopetukseksi
    — 24.3 muu kuin pöyti­in­tar­joilu (esim buf­fetit) kiel­letään ravintoloissa
    — 27.3 yli 50 hen­gen kokoon­tu­miset kielletään
    — 1.4 vierailut van­hainkotei­hin kiel­letään (ehdot­tomasti), aikaisem­min kiel­to­ja oli vain kuntatasolla

    Ver­tailun vuok­si, suomes­sa AVIt kiel­sivät yli 500 hen­gen kokoon­tu­miset 13.3 alka­en, etäopetuk­seen siir­ryt­ti­in kaikkial­la 18.3.

    1. spot­tu:
      Ruot­sis­sa ei edelleenkään ole ollut lais­sez faire ‑strate­giaa mis­sään vai­heessa vaik­ka media näin kovasti väit­tää, vaan mit­i­gaa­tio siitä läh­tien kun merk­it­sevää dataa on saatu. Ensim­mäis­ten rajoi­tusten tul­lessa voimaan 11.3 tapauk­sia oli vas­ta 500, mut­ta ne oli­vat melkein nelink­er­tais­tuneet viimeisen viiden päivän aikana, joten tun­tuu mah­dot­toma­l­ta ajatel­la että tuos­sa tilanteessa kukaan tek­isi päätöstä olla tekemät­tä mitään.

      – 11.3 yli 500 hen­gen kokoon­tu­miset kiel­letään, karenssipäivä poistetaan
      – 13.3 lääkärin­todis­tus tarvi­taan vas­ta 14 päivän poissaoloon
      – 17.3 keski­as­teen ja yliopis­to­ta­son ope­tus muute­taan etäopetukseksi
      – 24.3 muu kuin pöyti­in­tar­joilu (esim buf­fetit) kiel­letään ravintoloissa
      – 27.3 yli 50 hen­gen kokoon­tu­miset kielletään
      – 1.4 vierailut van­hainkotei­hin kiel­letään (ehdot­tomasti), aikaisem­min kiel­to­ja oli vain kuntatasolla

      Ver­tailun vuok­si, suomes­sa AVIt kiel­sivät yli 500 hen­gen kokoon­tu­miset 13.3 alka­en, etäopetuk­seen siir­ryt­ti­in kaikkial­la 18.3.

      Kyl­lähän arki Ruot­sis­sa nyt on ihan eri­laista kuin Suomes­sa. Lain­aus yhden suosi­tu­im­man ja suurim­man uimala/kylpylän sivuil­ta tänään: Vår bad­verk­samhet med simhall, även­tyrs­bad, relax och övri­ga bassänger är öppen som vanligt.

      Itse siis kan­natan Ruotsin mallia, kos­ka Suomen mallin taloudelli­nen ja sosi­aa­li­nen hin­ta on liian suuri ihan jokaiselle maalle. Kan­nat­taa kat­soa 90-luvun laman jälkeisä itse­murhati­las­to­ja, köy­hyyt­tä ja hukat­tu­ja nuo­ria. Niiden perus­teel­la voidaan var­muudel­la sanoa, että Ruot­si tulee tästä kri­i­sistä ulos ehjem­pänä yhteiskun­tan­ta kuin Suomi.

      1. Minä Oy: Kyl­lähän arki Ruot­sis­sa nyt on ihan eri­laista kuin Suomessa.

        Joka osoit­taa että tehokas hidas­t­a­mi­nen voidaan tehdä kohtu­ullisen vähäisil­lä vaiku­tuk­sil­la yhteiskun­taan ja kansalais­ten henkiseen hyv­in­voin­ti­in, ja samal­la säi­lyt­tää optio dras­tisem­pi­in toimen­piteisi­in jos alkaa näyt­tää huonol­ta. Tämä tie on Suomes­sakin edelleen mah­dolli­nen, mut­ta väestön kas­va­va tais­telu­väsymys tekee sen päivä päivältä hankalammaksi.

      2. Minä Oy: Kyl­lähän arki Ruot­sis­sa nyt on ihan eri­laista kuin Suomes­sa. Lain­aus yhden suosi­tu­im­man ja suurim­man uimala/kylpylän sivuil­ta tänään: Vår bad­verk­samhet med simhall, även­tyrs­bad, relax och övri­ga bassänger är öppen som vanligt.

        Itse siis kan­natan Ruotsin mallia, kos­ka Suomen mallin taloudelli­nen ja sosi­aa­li­nen hin­ta on liian suuri ihan jokaiselle maalle. Kan­nat­taa kat­soa 90-luvun laman jälkeisä itse­murhati­las­to­ja, köy­hyyt­tä ja hukat­tu­ja nuo­ria. Niiden perus­teel­la voidaan var­muudel­la sanoa, että Ruot­si tulee tästä kri­i­sistä ulos ehjem­pänä yhteiskun­tan­ta kuin Suomi.

        Kiitos mielip­i­teestäsi. Siitä huoli­mat­ta voit var­muudel­la sanoa jotain ehkä 2021 alka­en. Epäilen, että var­muudel­la et sil­loinkaan. Tänään et voi var­muudel­la sanoa mitään. Ainakaan tuol­la perusteella. 

        Sivistys­val­tion val­tio­jo­hdon tehtävä on suo­jel­la sen edus­ta­man yhteiskun­nan jäseniä. Sitä voi tehdä rajoituk­sil­la tai rajoituk­sit­ta. Ruotsin koronas­trate­gian rakastelu on yhtä kestäväl­lä poh­jal­la kuin arvail­la etukä­teen, että yhteiskun­ta olisi ehjem­pi, jos se pitäisi heikko­jen­sa puol­ta hädän het­kel­lä eikä paina kaa­sua dar­win­is­min ehdoil­la. Ruot­salaiset eivät tänään tiedä ole­vansa oike­as­sa. Ruot­salaiset usko­vat ole­vansa oike­as­sa. Huomen­na asia voi muut­tua var­muudek­si, mut­ta tietämisen jälkivi­isas­telu­un oikeut­tavaa hin­taa on vaikea arvot­taa, kun saman vaa’an kup­pei­hin laite­taan setelitukko, mukavu­u­den­halu, oike­as­saolemisen sietämätön keveys ja mummi.

        Asiantun­ti­ju­us muo­dos­tuu vas­ta laskeu­tu­van pölyn tui­jot­tamisel­la, jos sil­loinkaan. Vas­ta sit­ten tiedämme var­muudel­la olem­meko val­tiona taloudel­lises­sa ja/tai henkisessä konkurssis­sa, tai emme.

  11. Lau­ma­suo­jan voi uno­htaa. Pian saadaan lisää tietoa, mut­ta vaikut­taisi, ettei viruk­seen sairas­tunei­ta oireet­to­mia todel­lisu­udessa ole mitenkään suuria määriä. Virus aiheut­taa raskaat oireet ja van­hat sekä heikot se lopuk­si tap­paa. Suomes­sa täl­lä het­kel­lä tar­tun­nat ovat vielä promil­leta­soa koko väestöstä. Lau­ma­suo­ja-ajatuk­se­nakin edel­lyt­täisi 100-ker­taista sairas­tunei­den määrää. Siitä ei selvit­täisi, mitenkään.

    Eli Etelä-Kore­an tie on mei­dänkin tiemme. Etsimme sairas­tuneet, jäljitämme kon­tak­tit ja sovel­lamme karan­tee­nia. Euroop­pa ete­nee tässä val­tio ker­ral­laan, ja luotet­tavien maid­en välistä liiken­net­tä voi hil­jalleen ava­ta. Globaal­isti rajat pysyvät kiin­ni, ja men­nään Etelä-Kore­an mallil­la. Jos halu­aa Suomeen tai myöhem­min EU-alueelle, pitää olla oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la 2 viikkoa karan­teenis­sa tai osoit­taa ole­vansa immuu­ni sairaudelle. Täl­lä men­nään rokot­teen valmis­tu­miseen asti, ja vielä 1–2 vuot­ta siitä eteenpäin.

    1. THL:n lonkalta ammut­tuun arvio 20 – 30 ker­tais­es­ta todel­lis­es­ta tar­tun­to­jen määrästä ei ymmärtääk­seni perus­tunut mihinkään dataan. Siten sitä ei kan­nat­taisi kovin pon­nekkaasti tuo­da esiin.

      Yhden parhaista ja luotet­tavim­mista dat­apis­teistä antaa edelleen Dia­mond Princess, jos­sa oli 712 havait­tua tar­tun­nan saanut­ta. He oli­vat hyteis­sään karan­teenis­sa hyvin pitkään ris­teilyl­lä, joten tuo voi olla hyvin lähel­lä oikeaa tar­tun­nan saanei­den määrää. He sai­vat mai­hin päästyään eri­no­maista hoitoa, jos­ta brit­tiläi­nen pariskun­ta on rapor­toin­ut youtubessa. Tois­taisek­si kuollei­ta on 12 kpl ja tilanne on edelleen pääl­lä melkoisel­la joukol­la. Tämä antaa dataa siihenkin, kuin­ka pitkään sairaalas­sa pahim­mil­laan ollaan. Matkus­ta­jien ikä­jakau­ma oli tietenkin melko korkea, mut­ta aluk­sel­la oli run­saasti nuor­ta henkilökun­taa. Toiv­ot­tavasti heistä saadaan vielä tarkem­paa ana­lyysiä jos­sain vai­heessa, kos­ka tapaus on niin arvokas.

      Tässä pahasti van­hen­tunut­ta tietoa ris­teilyn osallistujista:

      https://wattsupwiththat.com/2020/03/16/diamond-princess-mysteries/

    2. Niin kiinalainen, islanti­lainen, sak­salainen kuin ital­ialainen data kielii, että vähin­tään 2/3 on oireet­to­mia. Minus­ta se ossus on hyvibn suuri.

  12. Olet kier­rel­lyt asian ympäril­lä aiem­min, mut­ta et ole mielestäni suo­raan ottanut kan­taa siihen, kuin­ka hyvin kuolleisu­ut­ta selit­tää se, onko ter­vey­den­huolto­jär­jelmän kan­tokyky ylitet­ty vai ei (pahoit­te­lut jos olen väärässä). Jos nor­maali­olo­suhteis­sa esimerkik­si noin 5 % tarvit­see sairaala­hoitoa ja 0,5 % kuolee siitä huoli­mat­ta, jos sairaala­paikko­ja ei yksinker­tais­es­ti ole, alkaa kuolleisu­us nous­ta nopeasti. “Antaa men­nä” ske­naar­ios­sa kuolleisu­us voisi siis hyvin olla esimerkik­si 4 %. Ymmärtääk­seni tätä kokolu­okkaa ole­via luku­ja onkin nähty pahim­mil­la alueil­la. Olen samaa mieltä kanssasi, että “säästöliek­ki” on huonoista vai­h­toe­hdoista paras ja hidas­t­a­mi­nen huonoin, joten ei siinä mitään. Laadukkaaseen ana­lyysi­in toivoisin kuitenkin vähin­tään tämän asian käsit­te­lyä, en nimit­täin usko että Ital­ian Suomes­ta poikkeav­ia kuolleisu­us­luku­ja selitetään ihan vaan oliiviöljyllä.

    1. Juko:
      Olet kier­rel­lyt asian ympäril­lä aiem­min, mut­ta et ole mielestäni suo­raan ottanut kan­taa siihen, kuin­ka hyvin kuolleisu­ut­ta selit­tää se, onko ter­vey­den­huolto­jär­jelmän kan­tokyky ylitet­ty vai ei (pahoit­te­lut jos olen väärässä). Jos nor­maali­olo­suhteis­sa esimerkik­si noin 5 % tarvit­see sairaala­hoitoa ja 0,5 % kuolee siitä huoli­mat­ta, jos sairaala­paikko­ja ei yksinker­tais­es­ti ole, alkaa kuolleisu­us nous­ta nopeasti. ”Antaa men­nä” ske­naar­ios­sa kuolleisu­us voisi siis hyvin olla esimerkik­si 4 %. Ymmärtääk­seni tätä kokolu­okkaa ole­via luku­ja onkin nähty pahim­mil­la alueil­la. Olen samaa mieltä kanssasi, että ”säästöliek­ki” on huonoista vai­h­toe­hdoista paras ja hidas­t­a­mi­nen huonoin, joten ei siinä mitään. Laadukkaaseen ana­lyysi­in toivoisin kuitenkin vähin­tään tämän asian käsit­te­lyä, en nimit­täin usko että Ital­ian Suomes­ta poikkeav­ia kuolleisu­us­luku­ja selitetään ihan vaan oliiviöljyllä.

      Olen samaa mieltä, että tämä on ihan keskeinen asia jota ei voi sivu­ut­taa, ja olen viime viikko­jen aikana nos­tanut tämän asian esille use­am­paan otteeseen tääl­lä ja twit­teris­sä. Edelleen toivon, että Osmo tar­joaa tähän jotain kommenttia.

      1. xkcd: Olen samaa mieltä, että tämä on ihan keskeinen asia jota ei voi sivu­ut­taa, ja olen viime viikko­jen aikana nos­tanut tämän asian esille use­am­paan otteeseen tääl­lä ja twit­teris­sä. Edelleen toivon, että Osmo tar­joaa tähän jotain kommenttia.

        Ital­ian poikkea­vat kuolleisu­us luvut selit­tyvät parhait­en sil­lä, että siel­lä yleis­es­ti asuu samas­sa taloudessa use­am­man sukupol­ven ihmisiä.

        Toisin kuin esimerkik­si Pohjo­is­mais­sa tai Saksassa.

    2. Nimeno­maan.

      Soin­in­vaara ei myöskään mainitse sitä, että ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän rom­ah­tamisti­las­sa alkaa tul­la lisää kuollei­ta kaik­ista syistä, ei vain koron­aviruk­sen takia. Jonkun uutisen mukaan Pohjois-Ital­ias­sa oli jos­sain vai­heessa sel­l­ainen tilanne, että ambu­lanssin tulem­i­nen kesti kaupunkialueel­la seit­semän tun­tia. Sen jäl­keen sydänko­htauk­sen saanut tai auto-onnet­to­muu­teen joutunut ei vält­tämät­tä enää ambu­lanssia tarvit­sekaan. Puhu­mat­takaan sit­ten vähem­män dra­maat­ti­sista tilanteista, jos­sa sairaat vält­tävät sairaaloi­ta, kun tietävät, että siel­lä on koron­akaaos. Tätähän on jo havait­tu Suomes­sakin jonkin ver­ran, vaik­ka sairaalat toimi­vat hyvin. Medi­as­sa näkyy pelkkää koron­aa, mis­tä jotkut tule­vat siihen tulok­seen, että sairaalaan ei toh­di men­nä, vaik­ka todel­li­nen tarve olisi.

  13. Kun kysyt tuos­ta sikaloiden antibioot­tikäytän­nöstä Suomes­sa, niin kyl­lä niitä käytetään jonkin ver­ran. Sioil­la esi­in­tyy joitakin vakavia bak­teer­i­taute­ja (kuten esimerkik­si sikaru­usu ja emakoiden MMA), joiden hoitoon niitä todel­la tarvi­taan. Onhan niitä hoidet­tavia taute­ja muitakin, kuten por­saiden suolis­to­tule­hduk­set ja hen­gi­tystiein­fek­tiot. Mut­ta tääl­lä Euroop­palais­es­ta käytän­nöstä poiketen eläimet hoide­taan pääasi­as­sa yksilöinä, eikä niin, että lääk­i­tys annetaan rehus­sa tai juo­mavedessä koko ryh­mälle. Antibioot­tien käyt­tö sikalois­sa on vähen­tynyt 2010-luvul­la n 20% ver­rat­tuna vuosikymme­nen alun tilanteeseen, ja suun­ta on edelleen laske­va. Tääl­lä ei käytetä sikalois­sa lainkaan esimerkik­si resistenssin kehit­tymisen kannal­ta ongel­mallisia 3. pol­ven kefalosporiineja.

  14. Kat­so vähän kah­ta hyvää artikke­lia, joka val­ot­taa, että mik­si näis­sä mais­sa on onnis­tut­tu ja syy löy­tyy omat koke­muk­set aikaisem­mista kri­i­seistä. Tämän kri­isin jäl­keen onkin hyvä pitää omavaraisu­ut­ta suurem­pana arvona kuin pitää ne kri­it­tiset osat jos­sain ulkomailla.

    https://ulkopolitist.fi/2020/03/31/koronavirus-ita-aasiassa-osa-i-taiwan-ja-demokraattisen-pandemiantorjunnan-lyhyt-oppimaara/

    https://ulkopolitist.fi/2020/04/09/koronavirus-ita-aasiassa-osa-ii-testaa-ja-taltuta-etela-korean-taistelua-koronavirusta-vastaan-ihailevat-kaikki-mutta-harva-on-seurannut-perassa/

  15. itse taidan olla hidas­tamisen lin­jal­la, tosin ehkä jos­sain ruotsin ja suomen välimuo­dos­sa. jos­sain vai­heessa on avat­ta­va talout­ta enem­mänkin mut­ta eräil­lä ihmisil­lä on tosin oikeus olla saa­mat­ta koronaa.

    en kuitenkaan usko tuo­hon etelä-kore­an lin­jaan. tai siis voi toimia jos tehtäisi­in globaal­isti kaikkial­la suur-kon­trol­lil­la. mut­ta jos yksikin alue aina lipeää niin jostain se korona pulka­h­taa esi­in. hidas­t­a­mi­nen voi olla moti­ivi mut­ta täyspysäy­tyk­seen en jak­sa uskoa, se vaan lykkää ongelmaa.

    näyt­tää siltä että lau­ma­suo­ja tai immu­ni­teet­ti on pitkäl­lä välil­lä ain­oa tie.

    myös tuo äly­puhe­lin sovel­lus arve­lut­taa. on ole­mas­sa puhe­lim­ia jois­sa ei ole blue­tooth omi­naisu­ut­ta ja jois­sakin puh­limis­sa ei toi­mi blue­tooth (aju­rit, ym?). kun on luot­ta­mus äly­lu­urei­hin jo men­nyt niin en edes aina pidä luuria mukana enää. pitääkö se sovel­lus asen­taa apple store:n tai google play:n kaut­ta, koronatiedot voi ehkä kuu­lua val­tio­val­lalle mut­ta melkein kaik­ki on sitä mieltä tuskin kuu­luu yksi­ty­isille fir­moille, esim google ja apple. miten tämän sovel­luk­sen saa asen­net­tua ilman google-tiliä tai vas­taavia. min­un androis­sa ei ole google-tiliä.

  16. Kantsii googlata when coro­na vac­cine ready. On mah­dol­lista, että riskiryh­miä, esimerkik­si sairaan­hoita­jia, alet­taisi­in rokot­taa heinäku­us­sa. Mas­soille jaet­ta­va rokote voi olla valmis vuo­den päästä mut­ta mis­tä lask­ien? Tätä 12–18 kuukaut­ta on ennustet­tu mielestäni jo pari kuukaut­ta. Mas­saroko­tuk­set voisi­vat siis ehkä alkaa joskus vajaan vuo­den päästä. Lisäk­si pitää ottaa huomioon, että ennus­tuk­sia tehdään aiem­pi­en koke­musten perus­teel­la. Nyt on kuitenkin edet­ty ihan eri vauh­tia kuin aiem­min. Tes­tauk­ses­sa aio­taan luul­tavasti käyt­tää eri­laisia hätäti­lakeino­ja, esimerkik­si altistustestejä.

    Toki rokote voi tul­la vas­ta ensi vuo­den kesänä tai jopa syksynä — tai ehkä sitä ei saa­da koskaan aikaiseksi. 

    Ehkä on ihan järkevää kat­soa, mis­sä rokot­teen osalta men­nään ensi syksynä. Jos kaik­ki — tes­taus. valmis­tus ja jakelu — näyt­tää menevät jou­tu­isas­ti, Kore­an malli on ain­oa järkevä tapa hoitaa hom­ma. Jos taas mitään ei saa­da aikaisek­si, on pohdit­ta­va nopeaa mut­ta hal­lit­tua leviämistä.

    Jos sit­ten ei löy­de­tä parannuskeinoa.

  17. Esimerkki­laskelmis­sa kuolleisu­ud­es­ta Suomes­sa kan­nat­taisi ottaa huomioon keskimääräi­nen viive tar­tun­nas­ta kuole­maan. Ilmeis­es­ti tuo viive on vähin­tään kah­den viikon luokkaa, joten tämän het­ken 60 kuol­lut­ta kan­nat­taa var­maankin ver­ra­ta kah­den viikon takaiseen rapor­toitu­un tar­tun­tamäärään (.1350) eikä tämän­hetkiseen rapor­toitu­un tartuntamäärään.

  18. Ei sato­jen tuhan­sien suu­ruista riskiryh­mää voi eristää parik­si vuodek­si. Pitää eristää vain taudin kan­ta­jat, muu­ta­ma kymme­nen henkeä ker­ral­laan, ja hei­dätkin vain parik­si viikok­si. Lock down­ista pitää päästä eroon asap automaa­ti­ol­la, sof­t­al­la, seu­ran­nal­la ja tar­tut­ta­jien eristämisel­lä. Kat­tavuute­na kaik­ki joil­la on älykän­nykkä riit­tää enem­män kuin hyvin. Ja 99,99% voi jatkaa nor­maalia elämää.

    1. Pitää eristää vain taudin kan­ta­jat, muu­ta­ma kymme­nen henkeä ker­ral­laan, ja hei­dätkin vain parik­si viikoksi.

      Miten tun­ni­stat oireet­toman taudin kantajan?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Miten tun­ni­stat oireet­toman taudin kantajan?

        Ihan klas­sis­es­ti tar­tun­taketju­jen jälji­tyk­sen avul­la, mut­ta mod­er­nia teknolo­giaa hyö­dyn­täen. Kun infek­tioiden taso on tarpeek­si mata­lal­la, läh­es kaik­ki tar­tun­nan läh­teet voidaan jäljit­tää ja tar­tun­noille merkit­täväl­lä taval­la altistuneet (per­heen­jäsenet, samas­sa tilas­sa työsken­nelleet, bus­sis­sa vier­essä istunut) laite­taan karan­teeni­in ja testataan.

    2. Parhait­en koronas­ta näyt­tävät selvin­neet maat jois­sa nation­al IQ on luokkaa 105: EKo­rea, Tai­wan, Hongkong, Sin­ga­pore, Japani, Kiina. Sat­tumaa? Herd immu­ni­t­il­la voi tarkoit­taa myös, että R saadaan alle < 1, vaik­ka vain ajoitellen. Se voidaan saa­da niin kuten EKo­rea teki. He pystyvät sen saa­maan uud­estaan näin vaik­ka kuin­ka mon­ta aal­toa tulisi. Nyt siis n +25 casea päivässä. Total case määrä lab conf puo­let ital­ian kuollei­den määrästä, Ital­ian IQ n 96. Toki Italia väestö van­haa niin kuin Suomes­sa. Jos halu­taan väestöpo­h­jainen lau­ma­suo­ja melko täy­del­lisenä ilman kon­tak­ti­ra­joituk­sia tai jälji­tys­tä, Sak­san IFR 0.37%, saataisi­in meil­lä yli 9000 kuol­lut­ta. Tätä siis halu­a­vat nämä lau­ma­suo­jaih­miset. EKo­re­as­sa on 56 miljoon­aa ihmistä ja reilu 10 000 casea. Vaik­ka todel­li­nen määrä olisi 1 miljoona, ei ns klassi­nen luo­ma­suo­ja ole kum­moinenkaan eikä heil­lä tule ole­maankaan veikkaan. Vaik­ka roko­tuk­seen menisi vuosi, niin tehoavia lääke­hoito­ja voi tul­la pikem­min, jol­loin voidaan säästää ihmishenkiä. 

      Blue­tooth peräi­nen vapaae­htoinen mobile app kaikille kuten Eko­re­as­sa. Se toimii myös sisätilois­sa ja mit­taa relati­ivista etäisyyt­tä. Ja lisää teste­jä ja mask­it. Asymp­tomaat­tiset casien määrä , mukana presymp­tomaat­tiset, niin suuri, että trans­mis­sion kuri­in saami­nen vaatii mask­ien laa­jaa käyt­töä. Tätä tekevät aasialaiset, joil­la epi­demia parem­min hallinnas­sa . Jo pelkästään maskeil­lam käsien­pe­sul­la ja kon­tak­tien automaat­tisel­la jälji­tyämisel­lä sius on mah­dol­lista saa­da R <1.

  19. Yksi vai­h­toe­hto immuunin väestön lisäämiselle olisi tarkoituk­sel­la tar­tut­taa vapaae­htoisia. Tästä käytetään englan­niksi ter­miä “var­i­o­la­tion”. En tiedä, onko sille jotain suomenkielistä vastinetta.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Variolation

    1. Ossi Sare­so­ja:
      Yksi vai­h­toe­hto immuunin väestön lisäämiselle olisi tarkoituk­sel­la tar­tut­taa vapaae­htoisia. Tästä käytetään englan­niksi ter­miä ”var­i­o­la­tion”. En tiedä, onko sille jotain suomenkielistä vastinetta.

      https://en.wikipedia.org/wiki/Variolation

      Minä olisin heti vapaae­htoinen , selviäisin siitä tai en. Kun kärsin aller­giaoireista melkein vuo­den niin joutuu ole­maan varpaisil­laan kun liikkuu pakol­liset kuviot. Ja tähän samaan vielä van­hus­ten kyt­täämi­nen onko ne kaupungilla. Miks pitää suo­jel­la heitä jos ovat itse valmi­ita otta­maan riskin. Onko toi elo jos­sain pienessä yksiössä yksin miet­timässä mukavaa kun ei uskalla edes perus­sairauk­si­aan lähteä hoi­dat­ta­maan. Kuin­ka moni teilaa jo itsensä.

  20. OS: “Suomes­sa rek­isteröidään viikos­sa noin tuhat tar­tun­taa. Lau­maim­mu­ni­teet­ti­in tarvi­taan noin kolmemiljoon­aa tar­tun­taa. Todel­lisu­udessa tar­tun­to­ja on paljon enem­män kuin tuhat, kos­ka lieväoireisia ja oireet­to­mia ei tes­ta­ta. Arvataan siis, että tar­tun­to­ja on viikos­sa 10 000. Kestäisi siis 300 viikkoa eli kuusi vuot­ta, ennen kuin epi­demia pysähtyy ja rajoituk­set voidaan purkaa. Kaik­ki nämä määrät ovat arvailua ennen kuin vas­ta-ainetestit pal­jas­ta­vat tar­tun­nan saanei­den määrän.”

    Lupaavasti sama lop­putu­los kuin omas­sa laskel­mas­sani: 6 vuotta. 

    https://www.soininvaara.fi/2020/03/29/elaman-arvo/
    Kom­ment­ti 1.4.2020 22:37

  21. Se, että hen­gi­tyskoneeseen joutuneista kuolee 2/3 ei ole niin huono uuti­nen kuin kuvit­telet. Läh­es kaik­ki kuol­e­vat joutu­vat hen­gi­tyskoneeseen ainakin het­kek­si ennen kuole­maa jos sel­l­ainen on käytet­tävis­sä. Pitää esit­tää toisen­lainen kysymys: kuin­ka moni hen­gi­tyskonet­ta tarvin­nut ja sairaud­es­ta toipunut olisi selvin­nyt hengis­sä ilman konet­ta? Olen nähyt arvion että luku on noin 50% tai alle sen. Eli jos hen­gi­tyskonei­den määrän ker­too 0.5:llä saa selville kuin­ka mon­ta henkeä säästyy per keskimääräi­nen hen­gi­tyskones­sa vietet­ty aika. 

    Etelä Kore­an mallis­sa ensin pitää epi­demia saa­da kuri­in, sen jäl­keen jäljitetään ja pis­tetään karan­teeni­in jokainen sari­as­tunut ja jäljitetään kaik­ki sairas­tunei­den kanssa kon­tak­tis­sa olleet ja pis­tetään karan­teeni­in. Tästä on hie­man lisäkus­tan­nuk­sia yhteiskun­nalle, mut­ta kyl­lä sen avul­la voidaan pitää tau­ti kuris­sa vaik­ka kuin­ka pitäkään tai jopa saa­da tau­ti kokon­aan katoa­maan jos rajan ylit­täneille on karan­teeni. Nämä uudet puhe­linsovel­luk­set voivat huo­mat­tavasti aut­taa. Lisäk­si maa­han­tuli­jat pitäisi tes­ta­ta lähtö­mas­sa ja tulos olla selvil­lä ennen kuin saa­vat luvan astua lentokoneeseen, laivaan tai ylit­tää rajan. 

    Talousti­eteen Nobelisti Paul Romer on tehnyt simu­loin­te­ja ja tehnyt ehdo­tuk­sen taudin tal­tut­tamisek­si Yhdys­val­lois­sa. Sim­u­lat­ing Covid-19: Part 1, Sim­u­lat­ing Covid-19: Part 2, Even A Bad Test Can Help Guide the Deci­sion to Iso­late: Covid Sim­u­la­tions Part 3

  22. Taloudel­lis­ten vaiku­tusten osalta tilanne näyt­tää huonol­ta. Vaik­ka kaik­ki lain aset­ta­mat rajoituk­set puret­taisi­in heti, uskon että pelko tar­tun­nas­ta pitää ihmiset varovaisi­na niin kauan että käytössä on rokote tai tehokas lääke. Kokoon­tu­misia väl­teltäisi­in. Suomen taloudessa vien­nil­lä on iso rooli, vaik­ka meil­lä tehtaat pyöri­sivät täysil­lä, monis­sa vien­ti­mais­sa kysyn­tä on var­masti jäis­sä. Konkursse­ja ja työt­tömyyt­tä tul­laan näkemään paljon.

    Varovasti arvioitu­na Suo­mi tarvit­see 20 mil­jar­dia lisää velkaa koron­akri­isin takia. Ensi vuon­na on suun­nitel­tu tehtäväk­si päätös hävit­täjähank­in­nas­ta, sen kus­tan­nusarvio on 10 mil­jar­dia. Saa nähdä hark­i­taanko sitä vielä uudelleen, val­tion talous menee muutenkin hyvin tiukalle.

    1. Maalaisvihreä:
      Taloudel­lis­ten vaiku­tusten osalta tilanne näyt­tää huonol­ta. Vaik­ka kaik­ki lain aset­ta­mat rajoituk­set puret­taisi­in heti, uskon että pelko tar­tun­nas­ta pitää ihmiset varovaisi­na niin kauan että käytössä on rokote tai tehokas lääke. Kokoon­tu­misia väl­teltäisi­in. Suomen taloudessa vien­nil­lä on iso rooli, vaik­ka meil­lä tehtaat pyöri­sivät täysil­lä, monis­sa vien­ti­mais­sa kysyn­tä on var­masti jäis­sä. Konkursse­ja ja työt­tömyyt­tä tul­laan näkemään paljon.

      Varovasti arvioitu­na Suo­mi tarvit­see 20 mil­jar­dia lisää velkaa koron­akri­isin takia. Ensi vuon­na on suun­nitel­tu tehtäväk­si päätös hävit­täjähank­in­nas­ta, sen kus­tan­nusarvio on 10 mil­jar­dia. Saa nähdä hark­i­taanko sitä vielä uudelleen, val­tion talous menee muutenkin hyvin tiukalle.

      pop

      Tuo­hon pitää ottaa 5 vuo­den lisäai­ka jo hävit­täjien teknologiasyistä.

  23. Kiitos Osmo Soin­in­vaara! On ilo lukea tilas­toti­eteil­i­jän pun­nit­tu­ja ana­lyy­se­jä tilanteesta ja
    ja asioiden suh­teut­tamista yksinker­taisel­la taval­la. Soisin näkeväni julk­isu­udessa enem­män täman kaltaista ajat­telua ja ana­lyy­se­jä esimerkik­si noista kon­trol­li­toimien kiristys­vaa­timuk­sista, mitä nyt moni (joista har­va tartuntatautien/epidemiologian sar­al­la kovin ansioitunut), huutelee kovaan ääneen; esimerkkinä vaikka­pa Lasse Lehtonen.

  24. Jos lau­ma­suo­jan saan­ti­in menee 6v, voi pohtia onko se nopeutet­tavis­sa (laskin aiem­min itse omia arvioi­tani ja päädyin samaan 6v arvoon). Nyt teho­hoitopaikko­ja on käytössä n 70 ja 6‑kertaisella sairas­tu­vien määräl­lä niitä olisi 420. Teho­hoitopaikat taisi­vat nous­ta val­takun­nas­sa 300 kpl määrästä 600 kpl paikkeille ainakin jol­lain nopeahkol­la aikataul­ul­la. Kuusinker­taisel­la vauhdil­la lau­ma­suo­jaan menisikin vain vuosi. Toki sairas­tuneista se 0.4% kuolisi, joka on edelleen isohko luku.
    Toinen vai­h­toe­hto on epi­demi­an sam­mut­ta­mi­nen ja voimakas jäljit­tämi­nen. Tämän mah­dol­lis­t­a­mi­nen voi vaa­tia kom­pro­mis­se­ja yksilön suo­jaan liit­tyvis­sä asiois­sa. Esimerkik­si jäljit­in­pakko olisi yksi sel­l­ainen. Sen seu­rauk­set väärinkäyt­tömah­dol­lisuuksi­neen eivät ole vähäisiä. Tässä toki ole­tan että Etelä-Kore­an malli ylipäätään toimisi. Se selvin­nee vas­ta kokeile­mal­la tai kun tulee mui­ta referenssimaita?
    Jälkimäisen mallin huono puoli on, että iäkäs väestö on kotona jumis­sa rokot­teeseen asti. Jos toiveikkaasti odot­taisi rokotet­ta 1v sisäl­lä olisi se samaa luokkaa kuin tuol­la 6x tem­pol­la ihmis­ten sairas­tut­ta­mi­nen. Van­hus­ten ja riskiryh­mien liikku­mista joutuu arvot­ta­maan kuole­vien määrää vas­ten. Ikävä val­in­ta, vain huono­ja vaihtoehtoja.
    Toki van­huk­sia saa liik­keelle muutenkin, vaik­ka koulut­ta­mal­la suo­jain­ten käyt­töön ja sit­ten ulos voi lähteä “avaru­us­pu­vus­sa”. Vaikkei se elim­i­noisi riske­jä kokon­aan, se ainakin vähen­täisi niitä. Tämän vai­h­toe­hdon real­is­tisu­us isos­sa skaalas­sa onkin sit­ten toinen jut­tu. Osalle voisi toimi­akin, mut­ta isos­sa skaalas­sa en ole kovin toiveikas sen suh­teen, kun kat­soo miten huonos­ti ihmiset ovat oppi­neet tähän asti vaik­ka käsienpesutekniikan.

    1. Se, että sairaalois­sa voidaan poikkeu­solois­sa varus­taa 600 teho­hoitopaikkaa nor­maalin 300 sijaan, on aivan eri asia kuin, se, että henkilökun­taa riit­täisi vuosikausik­si pyörit­tämään 600 teho­hoitopoti­laan hoitoa.

      Tämä on se koh­ta, mis­sä Ruot­si tulee pian tör­määmään aika vakavi­in ongelmi­in, luulen. Siel­lä on nyt teho­hoidon nor­maa­lika­p­a­siteet­ti suun­nilleen kokon­aan koron­avirus­poti­laiden käytössä. Teho­hoitopaikko­ja on toki lisät­ty, mut­ta henkilökun­ta on var­masti erit­täin kovil­la, ja Ruotsin poti­las­määrien kehi­tys näyt­tää siltä, että tulee ole­maan pitkään.

  25. Todel­la toivoisin jonkun otta­van kan­taa myös ter­vey­den­huol­lon henkilökun­nan näkökulmasta.

    Jos annamme viruk­sen men­nä vapaasti, niin:
    a) kuin­ka moni hoita­ja sairas­tuu ja kuolee
    b) kuin­ka moni lääkäri sairas­tuu ja kuolee
    c) kuin­ka moni aiem­min maini­tu­ista kokee niin paho­ja stres­si-oire­i­ta tai vas­taavia, että jos mei­dän tilanne olisi ver­rat­tavis­sa Ital­i­aan, Espan­jaan tai USA:han, niin moniko jatkaisi töitä? Toki pakot­tamisel­la (työvelvoite) men­nään jonkun aikaa, mut­ta ei lop­ut­tomasti. Tuleeko mah­dol­lis­es­ti tämän seu­rauk­se­na lisää kuolemia?
    d) onko meil­lä ter­vey­den­huoltoa tämän jäljeen?
    e) jos on, niin onko sen taso pysynyt suh­teessa samana (jos ei, niin tuleeko lisää kuolemia tason laskun takia)

    1. Ei mikään demokra­tia voi vali­ta ”antaa mennä”-linjaa, seu­ra­ta sit­ten Italian/Espanjan tietä ja vielä pitää kurssi­aan katk­er­aan lop­pu­un saakka. 

      Jos tar­tun­ta karkaa lapas­es­ta, niin Kyl­lähän sairaaloiden rasitus kas­vaa niin suurek­si ettei sitä minkään demon­raat­tisen maan hyväksy hyväksy. Lop­putu­lok­se­na on hel­posti koko maan kat­ta­va ulkon­ali­ikku­miskiel­to kos­ka eihän tuol­laista voi mikään hal­li­tus kat­sel­la kaatumatta. 

      Kuvitelkaa minkä tahansa maan päämin­is­teri selit­tämässä kansalaisille, että tämä on harkit­tu jut­tu ja hom­ma han­skas­sa, kun tilanne on se mikä Madridis­sa ja Lom­bar­dias­sa olisi. Ei menisi läpi edes Marinin selittämänä.

  26. Pääosin hyvää ana­lyysiä, kiitos.

    Se mikä puut­tui on että lievit­tävä lääk­i­tys voi olla käytössä suh­teel­lisen pian, kuten tänä kesänä. Jos sil­lä väl­tet­täisi­in useim­mat kuolemat, tilanne muuttuu.

    Lisäk­si, en häm­mästy­isi vaik­ka rokote olisi käytössä ole­tusar­voa nopeam­min. Esimerkik­si jo vuo­den kulut­tua ja erikois­ryh­mille vielä aiem­min. Sen kehit­tämiseen panos­te­taan nyt niin paljon.

    1. Janne Ignatius:
      Pääosin hyvää ana­lyysiä, kiitos.

      Se mikä puut­tui on että lievit­tävä lääk­i­tys voi olla käytössä suh­teel­lisen pian, kuten tänä kesänä. Jos sil­lä väl­tet­täisi­in useim­mat kuolemat, tilanne muuttuu.

      Pelkkä kuolemien vält­tämi­nen ei auta, vaan lääk­i­tyk­sen pitää estää hen­gi­tyskoneen tarve käytän­nössä kokon­aan, sil­lä siinä resurssien rajat tule­vat nopeim­min vas­taan. Pelkkä osas­to­hoito luul­tavasti skaalau­tu­isi riit­tävästi vaik­ka koko kansa potisi covidin. Kun­han ei ihan samal­la viikolla.

  27. Jos Euro­momon https://www.euromomo.eu/outputs/zscore_country_total.html tiedot pitävät paikkansa, ja Suomen kuolleisu­us viime viikkoina on ollut his­to­ri­al­lis­es­ti ennä­tysal­hainen, on päivän selvää että rajoituk­sia pitää ainakin hie­man purkaa. Aika vaikeaa perustel­la mik­si kuolleisu­us pitäisi nyt painaa nor­maali­olo­jen ala­puolelle! Toiv­ot­tavasti hal­li­tuk­sel­la on kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta tarkem­pia luku­ja kuin vain noi Euro­momon käyrät. Mut­ta jos ne käyrät on edes sinne päin, niin ilman muu­ta talouden pahimpia katas­tro­fe­ja vält­täviä avaamis­toimen­piteitä käyn­ti­in jo nyt. Eli palvelui­ta tar­jolle. Rav­in­to­lat ja pubit auki vaik­ka kat­tomääräyk­sel­lä 50% istuinka­p­a­siteetil­la. Auki­olot max kel­lo 22. Tanssit, eri­tyis­es­ti yök­er­hot, edelleen kielletty. 

    Jos näitä melkein-kirur­gisia suo­jaimia on saatavil­la miljoo­nia, niin vas­taavasti vois avaamis­ten vastapain­ok­si antaa esim joukkoli­iken­teeseen ja ruokakaup­poi­hin pakon niiden käytölle. Sekä kam­paa­jille, hiero­jille ja kauneushoitoloi­hin. Jos suo­jaimet tosi­asi­as­sa kaik­ki tarvi­taan hoito­työn­tek­i­jöille niin sekin pitää sanoa ääneen. 

    Uuden­maan sulku pois, mut­ta pasu­u­na törisemään että tarvit­taes­sa eris­tetään maakun­taa selvästi pienem­piäkin aluei­ta uud­estaan, koko Suomes­sa jos on tarve. Alak­oulut auki, vaik­ka ensin 50–50 vuoroviikoin.

    Riskiryh­mistä kaikkein iäkkäimpi­en suo­jelu on jois­sain tapauk­sis­sa eri­tyisen han­kala asia. Onko se nyt oikein, että muis­ti­sairas 95-vuo­tias jol­la on elinikää odotet­tavis­sa ehkä vuosi, joutuu viet­tämään siitä ison osan vierailukiel­los­sa, lähin­nä suo­javarusteis­ten hoita­jien ympäroimänä ja virk­istyk­sek­si istu­maan käytävän hygien­ian vuok­si pehmus­ta­mat­tomak­si muute­tul­la penkil­lä vähin­tään 3 metrin päässä muista? Kaipa se on, kuka sitä tietää että kuin­ka pitkään hen­ki pihisee, ja mei­dän muiden tehtävä nyt vain on suo­jel­la heikoimpia. Mut­ta entäs jos on ihan jär­jis­sään ole­via myöhäis­vai­heen syöpäpoti­lai­ta tai vas­taavia? Vierailukiel­to, vaik­ka itse tietois­es­ti halu­aisi­vat että ei?

    Sil­lä uhal­lakin, että luvas­sa on paljon öyhö­tys­tä voisi pon­te­vam­min alle­vi­iva­ta, että teho­hoitoa ei muutenkaan anneta kuin niille joille lääkärit arvel­e­vat siitä ole­van hyö­tyä tai real­isti­nen mah­dol­lisu­us, eikä muu­ta pidä eikä kan­na­ta alkaa tehdä nytkään — eikä teho­hoitoa anneta myöskään niille jot­ka ovat sen hoito­tah­dos­saan kieltäneet, sekään ei ole muuttunut.

  28. EMA:lla on aika tarkat luvut antibioot­tien käytöstä euroopas­sa lihatuotan­nos­sa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.

    https://ourworldindata.org/antibiotic-resistance-from-livestock

    Kolme korkeim­man kuolleisu­u­den maa­ta, sat­tuu myös ole­maan kolme eniten antibioot­te­ja lihan­tuotan­nos­sa käyt­tävää. Eikä suomes­sa käytetä siitä edes kymme­ne­sosaa. Toki, tämä kor­re­laa­tio luul­tavavasti on sat­tuma, mut­ta jän­nä nähdä kun epi­demia on ohi jos lihatuotan­non antibioot­tikäyt­tö näkyy lop­ulli­sis­sa luvuissa.

  29. On virhep­äätelmä, että koron­avirus lev­iäisi vas­tus­ta­mat­tomana jug­ger­nauti­na läpi ihmis­pop­u­laa­tion tap­paen meistä ennakoidun osan ja sairas­tut­ta­mal­la muut eri vakavu­usasteisi­in oirei­hin. Virus on jatku­vasti muun­tu­va loinen, jon­ka ain­oa pyrkimys on lev­itä mah­dol­lisim­man laa­jalle. Juuri muun­tu­vu­us — mutaa­tiot — on sen suurin vahvu­us, mut­ta siinä myös piilee heikkous. Sille ei suinkaan ole edullis­in­ta tap­paa isän­täeliöitään (ihmisiä), mut­ta se ei voi mitään sille, että myös näitä tap­pavia vari­ant­te­ja on liik­keel­lä. Kun virus tap­paa uhrin­sa, se on myös kyseisen virushaaran matkan pää. Lievem­piä oire­i­ta aiheut­ta­vat alakan­nat taas kukois­ta­vat ja tart­tuvat eteen­päin ja lop­ul­ta toteut­ta­vat koron­aviruk­sen per­im­mäistä pyrkimys­tä. Parhaim­mil­l­lan virus lop­ul­ta kesyyn­tyy saman­ta­paisek­si kuin serkkun­sa her­pes, joka elää suh­teel­lisen rauhal­lise­na läh­es meis­sä kaikissa. Näin ollen karan­teeni, lääk­keet ja lop­ul­ta kat­ta­va roko­tu­so­hjel­ma nujer­ta­vat sen tarpeek­si tehokkaasti, jot­ta voidaan siir­tyä nor­maali­in elämään. Toiv­ot­tavasti emme siinä uudessa nor­maalis­sa valmis­tele maaperää uusille pan­demioille kuten nyt olemme tehneet.

    1. Entäs tuberku­loosi, iki­van­ha tau­ti sekin? Mon­et sukupuoli­tau­dit aiheut­ta­vat hedelmät­tömyyt­tä, mikä on biol­o­gises­sa mielessä yhtä paha kuin kuole­ma. Isorokko taisi syn­tyä his­to­ri­al­lisel­la ajal­la mut­ta oli ikävä lop­pu­un asti. Her­pes taas on jatku­van epäi­lyn alla Alzheimerin ja verisuoni­tau­tien tutkimuksessa.

      Yhtä hyvin virus voisi myös kas­vat­taa tart­tuvu­ut­taan lisäämäl­lä vir­u­lenssia ja samal­la jos­sain määrin kuolleisu­ut­ta. Mihin suun­taan virus kehit­tyy riip­puu val­in­ta­paineesta (suuren liikku­vu­u­den olois­sa isän­nän tap­pami­nen ei ole niin vakavaa) ja biol­o­gi­sista sat­tumista (mitä mekanis­me­ja virus käyt­tää, mis­sä suun­nas­sa lähim­mät opti­m­it ovat).

      Mut­ta pan­demi­ana sars kakko­nen on tosi­aan erit­täin hyvä, ei parem­paa voisi toivoa. Ajoi­tuskin hyvä, nyt kun län­si­mais­sa on vielä valmi­ut­ta uudelleenteollistumiseen.

  30. Paras vai­h­toe­hto starte­giak­si on esit­tämäsi kol­mo­nen, Etelä-Korea, ei koko maan sulkua, eli talous toimii. Tai Tai­wan, ei koko maan sulkua, talous toimii, tai Sin­ga­pore, ei koko maan sulkua, talous toimii, ja voi olla että Japanin ja Hongkon­gin ratkaisu­is­takin voisi ottaa mallia Suomelle.
    Mut­ta ongel­mana on, ettei tuo­ta vai­h­toe­htoa ole ilmeis­es­ti THL:n ja hal­li­tuk­sen valikoimassa.
    Jos tuo­hon strate­giaan men­täisi­in, pitäisi
    ‑tutkia tarkkaan, miten nuo maini­tut maat jäljit­tävät (melko nopeasti!, yliopis­tois­sa, tms. voisi olla tutk­i­joi­ta, mut­ta joukkois­tet­tuna vaik­ka tälle pal­stalle (,jos­ta tutk­i­jat sit­ten kokoaisi­vat parhaat käytän­nöt raport­tei­hin). Voi olla, että nois­sa mais­sa olisi suo­ma­laisi­akin rapor­toi­jia, jot­ka voisi­vat auttaa.
    ‑kaikille han­kkia mask­it, joi­ta on pakko pitää, kun on muiden kanssa tekemi­sis­sä tai liikkuu paikas­sa mihin muut voivat tul­la. Näi­den koti­mainen tuotan­to heti liik­keelle, tarkoit­taa noin 15–25 miljoon­aa kevyem­pää mask­ia viikos­sa. Mask­ien jakelu ensisi­jas­sa tilat­tuina kir­jeinä sairaus­vaku­u­tusko­r­tilla, tai r‑kioskeista, motonetistä, alepas­ta tms, joiden kas­sati­eto­jär­jestelmään voitaisi­in lait­taa tieto, että tämän viikon kiin­tiö (max 5 on jo ostettu).
    ‑etäisyy­det mielum­min 5 metriä kohtaami­sis­sa, kaup­poi­hin ja mui­hin tiloi­hin hyvä läpivetotuuletus
    ‑peruste­taan jälji­tyk­seen vir­tu­aaliset “nyrkkiryh­mät” (kym­meniä) ter­vey­den­huol­lon avuk­si, kun teste­jä tulee lisää. Niihin jälji­tyk­sen ammat­ti­laisia poli­i­sista, rajavar­ti­joi­ta, tullista, armei­jan tiedustelus­ta ja supos­ta, ja voi siinä olla dig­inört­te­jäkin. Organ­isoin­ti­in STM yhdesä Sis­Min ja PuolMin kanssa. Ja voisi siinä olla lomautet­tu­ja tai työt­tömiä ko. alo­jen reserviläisiäkin apunatieto
    ‑yksinker­tainen kart­tapo­h­jainen posi­ti­ivis­ten jälji­tyssovel­lus heti käyt­töön, ensin kart­ta man­u­aalise­na ja pikku “asi­akas” tietokan­ta, se kart­ta aut­taa ihmistä muis­ta­maan mis­sä liikkui ratkai­sev­ina päiv­inä. Puhe­li­men sijain­ti­ti­eto­jen toteu­tus MyDatana, siis omaan kän­nykkään edel­lis­ten 7 pv sijain­ti­tiedot oper­aat­to­ril­ta stan­dar­d­oitu­na, jot­ka voi sit­ten itse antaa jäljit­täjille ja kar­talle, jos halu­aa yhteiskun­nan (siis itsen­sä ja muiden ihmis­ten) paras­ta. Blue­tooth-ratkaisua voidaan joutua odot­ta­maan pitkäänkin.
    ‑ottaa Blue­tooth-jälji­tys­ratkaisu pakol­lise­na käyt­töön, kun se tulee ja laa­tia jatko­työka­lut vir­tu­aal­isille nyrkkiryhmille
    ‑tes­tauska­p­a­siteet­ti kokon­aan käyt­töön, siis myös yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, ja kaik­ki jäljitetään vahvis­te­tu­il­la jäljitysnyrkeillä
    ‑tes­tataan van­hus­ten­huol­lon toim­i­jat, kodinhoitajat,
    ‑tes­tataan kaup­po­jen kas­sat tms asi­akas­palveluhenkilöt, jot­ka ovat kohdan­neet posi­ti­ivisen testin ihmisiä
    ‑tes­tataan kaik­ki joil­la on tyyp­il­lisiä oire­i­ta oman ilmoituk­sen­sa mukaan
    ‑mak­sulliseen testi­in pääsee kaik­ki, joil­la on covid-19 tyyp­il­lisiä oire­i­ta ilman lääkärin lähetettä !
    ‑mitataan kuume bus­sipysäkeil­lä tms paikois­sa varus­mi­esten tms toimesta.
    ‑Aler­taLOM Lom­bar­dian mallin­mukainen yksinker­tainen ratkaisu, jos­sa voi täyt­tää päivit­täiset olotiedot (ilmeis­es­ti pakolli­nen kaikille Lom­bar­dian asukkaille (10,4 milj)), meil­lä vois olla Omakan­tasovel­luk­sen osio tms.
    Näil­lä toimil­la ja muil­la löy­tyvil­lä, ehkä fik­sum­mil­la toimil­la voisi sit­ten ava­ta rajoituk­sia. On huo­mat­ta­va, että tilanteen hoito ei voi olla vain THL:n, STM:n ja ter­vey­den­huol­lon varas­sa, vaan lakei­hin on otet­ta­va jous­toa ja muutkin toim­i­jat mukaan jälji­tyk­seen ja sitä seu­raavaan toim­intaan (testit, karan­teen­it (ihmiset ja paikat, esim kup­pi­lat 14 ‑21 vrk niinkuin Hongkongissa)
    Tämä on yhteinen ponnistus.

  31. Hyvää pohd­in­taa. Kuten kir­joi­tat, tulemme saa­maan tarkem­paa tietoa tar­tun­nan saaneista ja sairas­tuneista sen jäl­keen, kun on analysoitu sat­un­nais­es­ti valit­tu­ja ihmisiä riit­tävän paljon. Tuhan­nel­la sat­un­nais­es­ti tes­tat­ul­la päästään jo vält­tävään tarkku­u­teen. Kun käytetään ikäryh­mit­täistä sat­un­naisotan­taa saadaan vielä hyädyl­lisem­pää tietoa.

    Tau­ti ei näytä ole­van kovin vaar­alli­nen lap­sille eikä nuo­rille. Itse asi­as­sa voisi olla vain hyvä, että mah­dol­lisim­man moni heistä saisi tar­tun­nan. Hei­dän tulee sit­ten vai. Varoa tar­tut­ta­mas­ta iäkkäitä ja mui­ta riskiryh­mi­in kuu­lu­via ihmisiä. 

    Mainit­sit rokot­teen, ja että se saataisi­in markki­noille syksyl­lä 2021. Voidaan saa­da nopeam­minkin. Toiv­ot­tavasti kuitenkin tes­tataan ennen roko­tuskam­pan­joiden aloit­tamista parem­min kuin 2009-10 käytössä ollu Pan­dem­rix. Koron­avirus­rokotemah­dol­lisuuk­sia on monia. Osas­ta niistä ei ole mitään aiem­pia koke­muk­sia ihmisillä.

    Tavanomaiset epi­demi­ol­o­giset graafit eivät oikein toi­mi ainakaan kun kat­so­taan sairaak­si todet­tu­jen lukumäärää. Nyt tar­tun­nan saanei­ta on sitä enem­män, mitä enem­män on tes­tat­tu. Islannis­sa n 460/100 000, eli huo­mat­tavasti enem­män kuin Suomes­sa. Tar­tun­nan saanei­den määrä ei ole ratkai­se­vaa yksinään. Mitä nopeam­min saavu­tamme riit­tävä laumaimmuniteetin/suojan, sitä parem­pi. Kuolleisu­ut­ta voidaan vähen­tää parhait­en vält­tämäl­lä tar­tut­ta­mas­ta iäkkäitä ja vaikeasti sairai­ta ihmisiä. Parhait­en se onnis­tuu käyt­tämäl­lä aina riit­tävän hyviä hen­gi­tys­suo­jaimia / MASKEJA etenkin ollessa tekemi­sis­sä täl­lais­ten ihmis­ten kanssa. Sin­ga­pore on itse asi­as­sa onnis­tunut mask­istrate­gial­laan erit­täin hyvin ja ovat suo­jelleet iäkkäimpiä. Nuorin siel­lä kuol­lut on ollut 64 v ja kuollei­ta ollut kaikki­aan vain 9 eli vähem­män kuin Suomes­sa. Epi­demia alkoi siel­lä suun­nilleen samoi­hin aikoohin kuin meil­lä, ehkä hie­man aiemmin.

    Graafit tulee suh­teut­taa väestöön, ei tes­tat­tui­hin. Lisäk­si sim­u­laa­tioma­lleis­sa tulee ottaa huomioon use­ampia mod­i­fioivia ja sekoit­tavia tek­i­jöitä. Niitä ovat sukupuoli, ikä, tupakoin­ti ym ym. Se ei ole helppoa. 

    Oma arvioni on, että pitäisi löy­hen­tää las­ten ja nuorten osalta, mut­ta huole­htia samal­la, että he eivät tar­tu­ta iäkkäitä ym riskiryhmäläisiä. 

    Taloudel­liset kus­tan­nuk­set ovat hur­jia. Paljonko mak­saa kroonis­es­ti sairaan ja/tai hyvin iäkkään ihmisen kuole­ma ver­sus nuoren yrit­täjän konkurssi tai työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen? Miten hoidamme julkisen ter­vey­den­hoidon tule­vaisu­udessa, jos olemme hyvin velka­isia? Eet­tis­es­ti vaikei­ta kysymyk­siä, mut­ta näistä pitää puhua.

  32. Suomes­sa ei ole viral­lis­ten tieto­jen mukaan kasvun lisäainei­ta eläimille (lue antibioot­te­ja), vain turkiseläin­ten rehu­un on ympät­ty tetrasyk­li­iniä säi­lyvyyt­tä paran­ta­maan. Italia, Espan­ja, tietyt osaval­tiot ovat olleet yltiölib­er­aale­ja = samat alueet, jois­sa kuolleisu­us on suur­in­ta. Euroopan eniten käytet­ty intra­mam­mari, kol­man­nen pol­ven kefalospori­i­ni ei Suomes­sa saa myyn­tilu­paa. Flu­o­roki­nolone­ja käytetään Suomes­sa todel­la vähän, kos­ka sul­fa puree täkälaisi­in coleihin.
    Ikävä kyl­lä coro­na voi tap­paa primaaristi.
    Olen poht­in­ut lau­maim­mu­ni­teetin syn­tyä ja ikäraken­net­ta ja ver­ran­nut sitä tuli­paloon. Van­hat ihmiset roi­haut­ta­vat viruk­sen ja nuoret saadessaan tar­tun­nan erit­tävät myös ympäristöön vähemmän.

  33. Kyl­lä tämä tilanne alkaa joka tapauk­ses­sa vaikut­taa siltä, ettei sitä voi­da jatkaa näin. Emme voi elää sul­jet­tuna yhteiskun­tana puolta­toista vuot­ta. Pakko on saa­da tilanteeseen jokin muu­tos. Eli epi­demi­an on päästävä joko käyn­ti­in tai sit­ten mei­dän on siir­ryt­tävä sen tor­jun­taan eteläko­re­alaisel­la taval­la. Epäilen vah­vasti, että päädymme jälkim­mäiseen, kos­ka epi­demi­an päästämi­nen liik­keelle sen jäl­keen, kun olemme jo ker­ran uhran­neet näin paljon sen pysäyt­tämiseen, ei liene poli­it­tis­es­ti mahdollista.

  34. Voisiko hidas­t­a­mi­nen tehdä taud­ista myös vähem­män tap­pa­van? Tämä sik­si, että infek­toituneet altis­tu­isi­vat pienem­mälle virusmäärälle?

  35. Tämä seli­tys kuu­lostaa loogisim­mal­ta mitä olen tois­taisek­si aiheesta lukenut. Kiitos Osmo siitä, että olet niitä har­vo­ja jot­ka ymmärtävät ison kuvan.

  36. Tämä on juuri sitä, mitä olen kir­joitel­lut jo parin kuukau­den ajan, vaik­ka täysin dile­tant­ti­na, ja voi sitä tyrskivää vihavastinet­ta, jota on tul­lut ! Ihmisil­lä on tässä joukkop­sykoosis­sa vas­tus­tam­a­ton halu erotel­la koron­akuolemat ja muut infek­tiokuolemat toi­sis­taan. Mut­ta vaik­ka sulk­isimme jokaisen ihmisen her­meet­tis­es­ti vankikop­pi­in jol­lakin kon­stil­la, silti vuo­den lopus­sa meil­lä on kuollei­ta van­huk­sia ja riskiryh­mäläisiä noin yli 34000 ! Mitä kauem­min odotamme, sitä enem­män kuollei­ta tulee. Me siis pon­nis­telemme koko val­takun­nan voimin kym­me­nil­lä mil­jardeil­la, jot­ta ihmiset voisi­vat kuol­la edelleen melko ennuste­tusti johonkin muuhun infek­tioon kuin koronaan ?

    Ajat­telun vinou­tu­ma tulee siitä, että erot­telemme koron­akuolemat erik­seen. Kuolin­syyk­si riit­tää koron­a­posi­ti­ivi­su­us. Ole­tamme vaar­al­lis­es­ti, että korona iskee vain niihin, jot­ka eivät tule kuole­maan lähi­aikoina. Tai koskaan. Mikä ihmeen valikoi­va virus tämä korona on ? Ital­ian ja Espan­jan alle 50-vuo­ti­aiden kym­menistä­tuhan­sista havai­tu­ista tapauk­sista kuolleisu­us on ollut alle 4 promil­lea. On vaikea kuvitel­la, etteikö myös alle viisikymp­pi­si­sis­sä olisi riskiryh­mäläisiä usei­ta prosentteja. 

    Eli koron­avirus seu­raa suh­teel­lis­es­tikin ikäryh­mien kuolleisu­us­pros­ent­te­ja. Tämän takia lamaan­numme täysin, kun nyt heräämme tajua­maan hoivakotiemme ulkop­uolel­la suruliputuk­set. Emme ole vain sitä viitsi­neet huomioi­da aikaisemmin.

  37. Tek­stis­sä on iso lasku­virhe. ” Jos 1000 sairas­tunut­ta viikos­sa niin kestää kuusi vuot­ta”. Se ei mene näin sil­lä 80 % oireet­to­mia eli oikeasti sairas­tunei­ta on vähin­tään aina tilas­toi­tu­i­hin nelink­er­tainen määrä.
    Sik­si epi­demi­an kesto rajoituk­sil­la noin puoli­toista vuot­ta. Joten osia rajoituk­sista pitää kyl­lä osa­ta purkaa.

    Sikain­flu­enssas­sarokote tuli Ruot­si­in puoli vuot­ta ensim­mäisen kuolleen jäl­keen. Nyt on enem­män kehit­täjiä ja jonkun­lainen lääke on var­masti ole­mas­sa jo syysku­us­sa. Tosin tarkkaan harkit­ta­va että ottaako ensim­mäisen tarjokkaan.

    1. Tek­stis­sä on iso lasku­virhe. ” Jos 1000 sairas­tunut­ta viikos­sa niin kestää kuusi vuot­ta”. Se ei mene näin sil­lä 80 % oireet­to­mia eli oikeasti sairas­tunei­ta on vähin­tään aina tilas­toi­tu­i­hin nelink­er­tainen määrä.

      No ei ollut. Jos tar­tun­to­ja oli 1000 viikos­sa, kolmeen miljoo­nan pääästäisi­in kuudessakymme­nesä vuodessa. Siinä luki näin

      Todel­lisu­udessa tar­tun­to­ja on paljon enem­män kuin tuhat, kos­ka lieväoireisia ja oireet­to­mia ei tes­ta­ta. Arvataan siis, että tar­tun­to­ja on viikos­sa 10 000. Kestäisi siis 300 viikkoa eli kuusi vuot­ta, ennen kuin epi­demia pysähtyy ja rajoituk­set voidaan purkaa.

    2. Rokot­teen kehit­tämi­nen ei nopeudu sil­lä, että lisätään työvoimaa tai kokeil­laan use­ampia kan­di­daat­te­ja rin­nan. Niin tehdään joka tapauk­ses­sa, ja tämä on jo sisäl­lä nyt anne­tuis­sa arviois­sa. Se, mikä kestää, on ensin­nä immu­ni­teetin muo­dos­tu­mi­nen roko­tuk­sen jäl­keen, ja sen jäl­keen rokotet­tu­jen ja ver­rokkiryh­män seu­ran­ta, jota täy­tyy tehdä kuukau­sia. Tämä siis, jos ei tehdä altistuskokei­ta ihmisil­lä, mitä ei ainakaan nor­maali­olois­sa pide­tä eet­tis­es­ti mah­dol­lise­na kun hen­gen­vaar­alli­nen tau­ti on kyseessä. Rokot­teen tehokku­us ja tur­val­lisu­us havain­taan vas­ta käytän­nössä tuhan­sien ihmis­ten kokeis­sa, kuukausien kulues­sa. Tämän koron­aviruk­sen tapauk­ses­sa lisä­mutkan matkaan tekee se, että rokot­teen pitäisi olla tur­valli­nen myös van­hoille ihmisille, joil­la on heikom­pi immuunijärjestelmä.

      Siitä olen samaa mieltä, että esim. keinotekois­es­ti valmis­tet­tu­ja vas­ta-ainei­ta tulee toden­näköis­es­ti saataville tämän vuo­den syksyyn men­nessä, ja ne voivat muut­taa ter­vey­den­hoidon tilan­net­ta selvästikin. Injek­tiona annet­tu vas­ta-aine voi antaa sekä suo­jaa infek­tio­ta vas­taan etukä­teen että aut­taa sairas­ta parane­maan samaa tapaan kuin plas­man­si­ir­to paran­tuneelta koron­avirus­poti­laal­ta. Täm­möiset vas­ta-aineet ovat kuitenkin nor­maali­olois­sakin aika kalli­ita, ja pan­demi­ati­lanteessa niistä tietysti tulee äärim­mäisen kysyt­tyjä, eli koko kansalle niitä ei var­masti tul­la jakele­maan. Ter­vey­den­hoidon henkilökun­nalle etunenässä.

  38. Mihin uno­htuu yksilön oma vas­tuu omas­ta toiminnasta? 

    Ollaanko me niin naimi­sis­sa sen Kiinan mallin kanssa, että se on pakko tuo­da tänne? Vaik­ka Kiinan malli on kiinan kom­mu­nis­tisen puolueen malli Kiinalle eikä lähtöko­h­ta todel­lakaan ole ter­vey­dessä eikä edes taloudessa.

    Paljonko kuolleista on ollut sel­l­aisia, että hei­dän eristämi­nen on jo hoito­henkilökun­nan vas­tu­ul­la tai sel­l­aisia, jot­ka voivat eristää itsen­sä vapaae­htois­es­ti niin halutes­saan? Eli käytän­nössä siis ovat eläkkeellä? 

    Siinä vai­heessa, kun ihmi­nen toimii omaa ter­veyt­tään vas­taan on nor­maal­isti yhteiskun­nan keinot rajoit­taa toim­intaa aika rajal­liset. Mik­si tämä on niin suuri poikkeus?

    1. Siinä vai­heessa, kun ihmi­nen toimii omaa ter­veyt­tään vas­taan on nor­maal­isti yhteiskun­nan keinot rajoit­taa toim­intaa aika rajal­liset. Mik­si tämä on niin suuri poikkeus? 

      Tämä on poikkeus sik­si, että kun se baaris­sa bilet­tävä huo­le­ton hep­pu käy hake­mas­sa kau­pas­sa ruokaa, hän tar­tut­taa muitakin samal­la kaup­pa­matkallaan. Täl­löin hänen huo­let­to­muus ja se seu­rauk­set eivät vaiku­ta vain häneen itseen­sä enää. Tai jos huo­let­tomat rom­ah­dut­ta­vat ter­vey­den­huol­lon kan­tokyvyn, voi se liiken­neon­net­to­muu­teen joutunut ras­suk­ka jäädä hoita­mat­ta, kun hoidet­tavia on liikaa.

      Yksilön oma sairaus lie­neekin yksilön oma asia, mut­ta tart­tuvan taudin tart­tuvu­us muut­taa asioita.

      1. Her­raH­ki:
        Tämä on poikkeus sik­si, että kun se baaris­sa bilet­tävä huo­le­ton hep­pu käy hake­mas­sa kau­pas­sa ruokaa, hän tar­tut­taa muitakin samal­la kauppamatkallaan.

        Meil­lä on tässä lähtöko­htainen ero ajat­telus­sa. Itse sanoin jo sil­loin, kun Euroop­paa alet­ti­in sulke­maan Kiinan mallin ja “hyvien” koke­musten perus­teel­la, että Kiinan data on paskaa. 

        Kir­jaimel­lis­es­ti omaan Kiina koke­muk­seen vedoten totesin, että Kiinas­sa kaik­ki on paskaa pait­si kusi ja joskus sekin on paskaa. Jos kor­jaan aiem­min sanomaani, niin tarkoi­tan täl­lä siis sitä tietoa, jota Kiinan kom­mu­nisti­nen puolue on syöt­tänyt koko maail­malle. Sil­loinkin kun se on oikeaa dataa, niin se on kom­mu­nis­tisen puolueen anta­maa dataa ja oike­as­sa ollessaankin siihen ei voi luottaa.

        Tästä eteen­päin. Yksilön, joka menee kaup­paan tulee muutenkin suh­tau­tua paikkaan siten, että se on saas­tunut. Tilanne ei muu­tu sil­lä, että onko sieltä saatu joku sairas eris­tet­tyä pois. Siihen on kuitenkin suh­taudut­ta­va siten, että sitä koron­aa voi olla tar­jol­la. Jokainen meistä voi omaan yksilön vapau­teen liit­tyen ottaa enem­män tai vähem­män riskiä sairas­tua. Tau­ti itsessään on pas­ka. Ole­tan itse, että mitä enem­män tätä on tar­jol­la sitä nopeam­min tämä on ohi ja sitä nopeam­min voin lopet­taa myös omat varo­toimet tätä sairaut­ta vastaan.

        Nyt THL on aloit­tanut keräämään sat­un­naisotan­nal­la dataa suomes­ta. Jos who pää­sisi tekemään saman Kiinas­sa, niin meil­lä olisi aivan eri näköi­nen maail­ma täl­lä het­kel­lä. Mut­ta ne ei pääse. Samaan aikaan Wuhanis­sa on alet­tu jaka­maan tuhkau­ur­nia omaisille ja ruumi­ita on viral­lisen 2579 sijaan jaet­tu omaisille arvi­ol­ta noin viisikym­men­tä tuhat­ta. Eri­laisi­akin arvioi­ta on esitet­ty, mut­ta mit­talu­ok­ka on sama. Tässä taud­is­sa ei ole niitä hyviä vaihtoehtoja.

  39. Kiitos kir­joituk­ses­ta. Se edus­taa kuitenkin “klas­sista” län­tistä käsi­tys­tä — epi­demia lev­iää läh­es koko pop­u­laa­tioon kunnes lau­ma­suo­ja syn­tyy lop­ul­ta joko sairau­den levit­tyä riitävän laa­jalle tai kun rokote lop­ul­ta antaa saman suojan.

    Kiina otti korkeam­man ambi­tio­ta­son, taudin täy­dellsien nujer­tamisen. Tämä on toimin­ut häm­men­tävän hyvin. Ainakin tähän asti. Näin­hän ymmärt­täk­seni myös SARS aikanaan nujer­ret­ti­in. Ja tämä oli strate­gia Ebo­laa vastaan.

    Tätä kan­nat­taa analysoi­da ja pohtia syväl­lis­es­ti. Osavas­taus, jota medi­as­sa ja poli­itikoil­ta het­kit­täin kuulee on, että “tämä on mah­dol­lista total­i­taris­mis­sa, mut­ta ei lib­er­aalis­sa län­nessä”. Mut­ta tähän vas­tauk­seen ei pidä tyytyä.

    1. Tuo­mo Pen­tikäi­nen:
      Kiitos kir­joituk­ses­ta. Se edus­taa kuitenkin ”klas­sista” län­tistä käsi­tys­tä – epi­demia lev­iää läh­es koko pop­u­laa­tioon kunnes lau­ma­suo­ja syn­tyy lop­ul­ta joko sairau­den levit­tyä riitävän laa­jalle tai kun rokote lop­ul­ta antaa saman suojan.

      Kiina otti korkeam­man ambi­tio­ta­son, taudin täy­dellsien nujer­tamisen. Tämä on toimin­ut häm­men­tävän hyvin. Ainakin tähän asti. Näin­hän ymmärt­täk­seni myös SARS aikanaan nujer­ret­ti­in. Ja tämä oli strate­gia Ebo­laa vastaan.

      Tätä kan­nat­taa analysoi­da ja pohtia syväl­lis­es­ti. Osavas­taus, jota medi­as­sa ja poli­itikoil­ta het­kit­täin kuulee on, että ”tämä on mah­dol­lista total­i­taris­mis­sa, mut­ta ei lib­er­aalis­sa län­nessä”. Mut­ta tähän vas­tauk­seen ei pidä tyytyä.

      Kiinan ilmoit­tamien luku­jen uskot­tavu­us on tiet­ty vähän niin ja näin. Siel­lä kaik­ki puolueen kannal­ta kri­it­ti­nen tieto pyritään filt­teröimään. Hier­arkian alem­mil­la por­tail­la, on kova hinku peit­el­lä epämiel­lyt­tävää tietoa. Toisek­si on täysi syy uskoa, että Kiina ei mis­sään nimessä pysty tau­tia maas­ta kitkemään ilman sel­l­aisia toimen­piteitä, jot­ka tuhoa­vat maan talouden.

      1. Atom­isti: Kiinan ilmoit­tamien luku­jen uskot­tavu­us on tiet­ty vähän niin ja näin. Siel­lä kaik­ki puolueen kannal­ta kri­it­ti­nen tieto pyritään filt­teröimään. Hier­arkian alem­mil­la por­tail­la, on kova hinku peit­el­lä epämiel­lyt­tävää tietoa. Toisek­si on täysi syy uskoa, että Kiina ei mis­sään nimessä pysty tau­tia maas­ta kitkemään ilman sel­l­aisia toimen­piteitä, jot­ka tuhoa­vat maan talouden.

        Jos syyt­tää kiinaa tieto­jen salaamis­es­ta pitää myös tun­nus­taa että myös suomes­sa vääris­tel­lään ja piilotel­laan monia asioi­ta rajusti joten ei kan­na­ta yhtään osoitel­la kiinan suun­taan. Tätä asioiden vääris­te­lyä tapah­tuu todel­la paljon kos­ka meil­lä ei oikeasti ole vapaa media. Onhan myös nykyi­nen hal­li­tuskin epädemokraat­tis­es­ti kyhät­ty viritelmä jos­sa on mukana myös ihmeparan­tu­misen kokenut min­is­teri lah­javi­ras­sa. Miten tuol­laiseen kyhäelmään voi kukaan luot­taa mil­lään taval­la mis­sään asi­as­sa? Itse korona-asi­as­sa uskon että Osmo on aivan oikeassa. 

    2. Tuo­mo Pen­tikäi­nen:
      Kiitos kir­joituk­ses­ta. Se edus­taa kuitenkin ”klas­sista” län­tistä käsi­tys­tä – epi­demia lev­iää läh­es koko pop­u­laa­tioon kunnes lau­ma­suo­ja syn­tyy lop­ul­ta joko sairau­den levit­tyä riitävän laa­jalle tai kun rokote lop­ul­ta antaa saman suojan.

      Kiina otti korkeam­man ambi­tio­ta­son, taudin täy­dellsien nujer­tamisen. Tämä on toimin­ut häm­men­tävän hyvin. Ainakin tähän asti. Näin­hän ymmärt­täk­seni myös SARS aikanaan nujer­ret­ti­in. Ja tämä oli strate­gia Ebo­laa vastaan.

      Tätä kan­nat­taa analysoi­da ja pohtia syväl­lis­es­ti. Osavas­taus, jota medi­as­sa ja poli­itikoil­ta het­kit­täin kuulee on, että ”tämä on mah­dol­lista total­i­taris­mis­sa, mut­ta ei lib­er­aalis­sa län­nessä”. Mut­ta tähän vas­tauk­seen ei pidä tyytyä. 

      Ei Kiina ole tätä tau­tia täy­del­lis­es­ti nujer­tanut. Yksikään maa ei tule siihen pystymään vaan tämä koron­avirus on kesku­udessamme tästä hamaan tule­vaisu­u­teen — vain hyvin toimi­va ja laa­jasti käytet­ty roko­tus voi tilan­net­ta muuttaa.

  40. Maas­ta toiseen kuollei­den medi­aani-ikä on jär­jestään ollut yli 80-vuot­ta. Influ­enssa tap­paa vuosit­tain keskimäärin nuorem­pia ja tois­taisek­si huo­mat­tavasti paljon enem­män. Mitä tässä pelätään?

    1. Suurin osa Lom­bar­dian ja New Yorkin sairaalaka­p­a­siteetista ei var­maan ole ollut varat­tuna influ­enssan hoitoon ihan lähiaikoina.

      1. ksee: Lom­bar­dias­sa viimek­si 2017–18 ‑kausi-influ­enssa riehuessa:

        Milano, ter­apie inten­sive al col­las­so per l’influenza: già 48 malati gravi molte oper­azioni rinviate

        En osaa ital­i­aa, mitä tuos­sa san­o­taan? Että vuo­den 2017–2018 influ­enssaepi­demia oli ver­ran­nolli­nen nykyiseen koronatilanteeseen?

        ksee: Lom­bar­dias­sa viimek­si 2017–18 ‑kausi-influ­enssa riehuessa:

        Milano, ter­apie inten­sive al col­las­so per l’influenza: già 48 malati gravi molte oper­azioni rinviate

        En osaa ital­i­aa, mitä tuos­sa san­o­taan? Että vuo­den 2017–2018 influ­enssaepi­demia oli ver­rat­tavis­sa nykyiseen koronatilanteeseen?

      2. Vuo­den 2017–18 influ­enssaepi­demia aiheut­ti Euroopas­sa 200 000 ylimääräistä kuole­maa. Siihen on vielä matkaa, mut­ta ensi viikol­la ehkä.

      3. Miik­ka Lahti:

        En osaa ital­i­aa, mitä tuos­sa san­o­taan? Että vuo­den 2017–2018 influ­enssaepi­demia oli ver­rat­tavis­sa nykyiseen koronatilanteeseen?

        En minäkään ymmär­rä ital­i­aa, mut­ta Google trans­lat­en englan­ninkielisen vään­nök­sen mukaan tuos­sa uutises­sa san­ot­ti­in suur­in­pi­irtein, että teho­hoitoka­p­a­siteet­ti oli tapis­sa influ­enss­apoti­laiden vuok­si, kaikkia mui­ta oper­aa­tioi­ta joudut­ti­in siirtämään, lääkärit ja hoita­jat oli määrät­ty tekemään ylimääräisiä vuoro­ja, hen­gi­tys­lait­tei­ta oli liian vähän jne.

        Tilanne ei vält­tämät­tä ollut yhtä katas­tro­faa­li­nen kuin nyt, mut­ta kap­a­siteet­ti oli tuol­loinkin jokat­a­pauk­ses­sa loppu.

  41. Tuotan­toeläin­ten antibiooteista seu­raavas­sa linkissä:

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/antibioottien-maailmanloppu-vai-vallankumous

    Näyt­täisi siltä, että vaik­ka Suomes­sa on vähen­net­ty antibioot­tien käyt­töä tuotan­toeläimil­lä jo kymme­nen vuo­den ajan läh­es olemat­tomi­in, muual­la maail­mas­sa aje­taan vielä täysil­lä päin seinää. Lem­mikkieläin­ten tilanne on Suomes­sakin huolestuttava.

    1. -SS-:
      Tuotan­toeläin­ten antibiooteista seu­raavas­sa linkissä:

      https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/antibioottien-maailmanloppu-vai-vallankumous

      Näyt­täisi siltä, että vaik­ka Suomes­sa on vähen­net­ty antibioot­tien käyt­töä tuotan­toeläimil­lä jo kymme­nen vuo­den ajan läh­es olemat­tomi­in, muual­la maail­mas­sa aje­taan vielä täysil­lä päin seinää. Lem­mikkieläin­ten tilanne on Suomes­sakin huolestuttava.

      Ei lem­mikkieläin­ten tilanteessa ole mitään huolestut­tavaa. Omis­ta­jat kohtel­e­vat niitä per­heen­jäs­en­inä, eli hoitoon upote­taan tuhan­si­akin euro­ja vähän niin kuin ihmis­per­heen­jäseni­in. Jos emo­tion­aalisen sitou­tu­misen taso on tämä niin tot­takai antibiootit tule­vat oikeaan tarpeeseen eikä tässä näin ollen voi olla mitään huolestuttavaa.

      Annetaan vas­tu­u­ta ihmisille enem­män, kyl­lä he tekevät oikeat ratkaisut. Eli antibiootit käsikaup­paan. Henkilöko­htaista vas­tu­u­ta­han neolib­er­aalit halu­a­vat lisää joka asi­aan. Niitetään sit­ten sitä mitä kyl­vetään. Mei­dän täy­tyy vain luot­taa ihmisiin.

      Sama koro­nan kanssa, kukin ottakoon vas­tu­un itses­tään. Tämähän se on tääl­läkin val­lit­se­va kan­ta. Val­tion tehtävä ei ole suo­jel­la kansalaisia, vaan varmis­taa että jokainen saa vapaasti toteut­taa itseään ja elinkeinoaan ilman kenenkään rajoituk­sia tai tyran­ni­aa. Se on kansalais­ten oma asia suo­jel­la itseään.

  42. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

    Se mitä en ymmär­rä tässä kir­joituk­ses­sa enkä mon­es­sa muus­sakaan vas­taavas­sa ana­ly­y­sis­sä on aja­tus siitä, ettei epi­demi­aa voisi saa­da rajuil­la toimil­la häviämään niin kauan kun taiti maail­mal­la ete­nee. Yksi vai­h­toe­hto jota keskutelus­sa ei näe (ei tässäkään) on malli, jos­sa tau­ti pyritään paina­maan mah­dol­lisim­man lähelle nol­laa Suomen sisäl­lä ja pide­tään siel­lä tes­tauk­sil­la ja eristyk­sil­lä. Tämän jäl­keen ulko­ra­jat täysin kiin­ni kunnes rokote ole­mas­sa. Ei yhtään ulko­ra­jan yli­tys­tä. Tai jos pakot­ta­va yli­tys sisään Suomeen tulee, valvot­tu karan­teeni esim hotel­li­olois­sa 2 viikkoa maa­han saa­pumisen jäl­keen, tietenkin saa­pu­jan kustannuksella.

    Mah­dol­lis­es­ti rajan voisi ava­ta kah­den­välisessti esim Nor­jaan, jos siel­lä tau­ti vas­taavasti tukah­dutet­tu lähelle nollaa.

    Toki täl­lainen vai­h­toe­hto on jos­sain­määrin vas­ten­mieli­nen kaikessa perus­suo­ma­laisu­udessaan, mut­ta ana­lyyt­tis­es­ti ajatellen parem­pi kak­si vuot­ta kansal­lista eristys­tä kuin täysin tuhoutunut talous ja menetet­ty hyvinvointivaltio.

    1. Samps:

      Mah­dol­lis­es­ti rajan voisi ava­ta kah­den­välisessti esim Nor­jaan, jos siel­lä tau­ti vas­taavasti tukah­dutet­tu lähelle nollaa.

      Toki täl­lainen vai­h­toe­hto on jos­sain­määrin vas­ten­mieli­nen kaikessa perus­suo­ma­laisu­udessaan, mut­ta ana­lyyt­tis­es­ti ajatellen parem­pi kak­si vuot­ta kansal­lista eristys­tä kuin täysin tuhoutunut talous ja menetet­ty hyvinvointivaltio.

      Ulko­ra­ja­ta kiin­ni riit­tää hyvin tuhoa­maan talouden. LIsäk­si epi­demi­aan riit­tä yksi sairas­tunut eli ei vaan toimi.

      1. xyzzy: Ulko­ra­ja­ta kiin­ni riit­tää hyvin tuhoa­maan talouden. LIsäk­si epi­demi­aan riit­tä yksi sairas­tunut eli ei vaan toimi.

        Mil­lä mekamis­mil­la ulko­ra­jam sulkem­i­nen ihmis­ten vapaal­ta kul­ul­ta tuhoaa talouden? Tur­is­mille se voi olla tuhoisaa kyl­lä ellei sitä saa kom­pen­soitua lisään­tyväl­lä koti­maan­matkaul­ul­la. Muuten tavarat, pääo­mat, ideat ja aat­teet kulke­vat rajan yli vapaasti. 

        Maan sisäi­nen sulku, ja vielä samaan aikaan kaikkien Euroopan maid­en, on se mikä tuhoaa talouden, ei sul­jet­tu raja.

  43. On virhep­äätelmä, että koron­avirus lev­iäisi vas­tus­ta­mat­tomana jug­ger­nauti­na läpi ihmis­pop­u­laa­tion tap­paen meistä ennakoidun osan ja sairas­tut­ta­mal­la muut eri vakavu­usasteisi­in oirei­hin. Virus on jatku­vasti muun­tu­va loinen, jon­ka ain­oa pyrkimys on lev­itä mah­dol­lisim­man laa­jalle. Juuri muun­tu­vu­us – mutaa­tiot – on sen suurin vahvu­us, mut­ta siinä myös piilee heikkous. Sille ei suinkaan ole edullis­in­ta tap­paa isän­täeliöitään (ihmisiä), mut­ta se ei voi mitään sille, että myös näitä tap­pavia vari­ant­te­ja on liik­keel­lä. Kun virus tap­paa uhrin­sa, se on myös kyseisen virushaaran matkan pää. Lievem­piä oire­i­ta aiheut­ta­vat alakan­nat taas kukois­ta­vat ja tart­tuvat eteen­päin ja lop­ul­ta toteut­ta­vat koron­aviruk­sen per­im­mäistä pyrkimys­tä. Parhaim­mil­l­lan virus lop­ul­ta kesyyn­tyy saman­ta­paisek­si kuin serkkun­sa her­pes, joka elää suh­teel­lisen rauhal­lise­na läh­es meis­sä kaikissa. Näin ollen karan­teeni, lääk­keet ja lop­ul­ta kat­ta­va roko­tu­so­hjel­ma nujer­ta­vat sen tarpeek­si tehokkaasti, jot­ta voidaan siir­tyä nor­maali­in elämään. Toiv­ot­tavasti emme siinä uudessa nor­maalis­sa valmis­tele maaperää uusille pan­demioille kuten nyt olemme tehneet.

    1. Antero Helasvuo: Juuri muun­tu­vu­us – mutaa­tiot – on sen suurin vahvu­us, mut­ta siinä myös piilee heikkous. Sille ei suinkaan ole edullis­in­ta tap­paa isän­täeliöitään (ihmisiä), mut­ta se ei voi mitään sille, että myös näitä tap­pavia vari­ant­te­ja on liik­keel­lä. Kun virus tap­paa uhrin­sa, se on myös kyseisen virushaaran matkan pää. Lievem­piä oire­i­ta aiheut­ta­vat alakan­nat taas kukois­ta­vat ja tart­tuvat eteen­päin ja lop­ul­ta toteut­ta­vat koron­aviruk­sen per­im­mäistä pyrkimystä. 

      Aja­tuskoe: Virus A tap­paa yhden pros­entin tar­tun­nan saan­neista. Se aiheut­taa oire­i­ta nopeasti, jol­loin sairas­tuneet ihmiset voidaan eristää. A:n evil twin B on muta­toitunut niin, että se tap­paa kaik­ki mut­ta ei aiheuta oire­i­ta kuin vas­ta vuo­den päästä. Tuon vuo­den aikan tau­ti lev­iäisi oireet­tomien välityksellä

      Jos viruk­sen lev­iämisen kannal­ta ain­oa oleelli­nen muut­tu­ja olisi tap­pavu­us, siis niin että mitä pienem­pi tap­pavu­us sitä parem­min se lev­iää, kuten kir­joitit, A:n pitäisi päi­hit­tää B leikiten. Todel­lisu­udessa B kuitenkin veisi voiton ylivoimais­es­ti, kos­ka taud­ista ei vält­tämät­tä tiedet­täisi ennen kuin melkein kaik­ki oli­si­vat kuolleita.. 

      Eli oleel­lisia muut­tu­jia on muitakin, eri­tyis­es­ti siis itämi­sai­ka ja ihmis­ten reagoin­ti (muitakin toki on). 

      Korona muis­tut­taa enem­män B:tä, kun taas SARS oli enem­män A:n kaltainen. 

      Ymmär­rän, että käytän­nössä viruk­sen “kan­nat­taa” pääsään­töis­es­ti “pyrk­iä” kohti vähempää tap­pavu­ut­ta. Käsit­tääk­seni on kuitenkin siis ainakain teo­ri­as­sa erikoistapauk­sia, jois­sa virus ei voi “ymmärtää” tuhoa­vansa itsen­sä tuhoa­mal­la suuren osan pop­u­laa­tios­ta tai jopa ihmiskunnasta. 

      Eikä tää ole pelkästään teo­reet­ti­nen vai­h­toe­hto, kun miet­tii, mitä tau­dit tekivät Amerikas­sa 1500-luvul­ta läh­tien. Virusten ja bak­tee­rien olisi teo­ri­an mukaan pitänyt muta­toitua vaarat­tomim­mik­si. Mut­ta todel­lisu­udessa ne tap­poi­vat paikoitellen melkein kaik­ki alku­peräiset asukkaat. On arvioitu, että 1500–1700 80% alkua­sukkaista kuoli tauteihin-

  44. Puhut immu­ni­teetista ja lau­maim­mu­ni­teetista. Olisi hyvä ker­toa kuin­ka pitkä on immu­ni­teet­ti tai myön­tää ettei sen pitu­ut­ta tiede­tä. Täl­löin voisit myön­tää myös että piden­netyl­lä epi­demi­al­la ja lau­maim­mu­ni­teet­ti strate­gial­la pelaami­nen on pitkäve­toa kansanterveydellä.

    RNA virus myös muta­tioituu pros­es­sis­sa toden­näköis­es­ti ja sitä se on jo tehnyt. Olisi hyvä maini­ta siitä, että lau­maim­mu­ni­teet­ti ei nykyisen tiedon val­os­sa tar­joa suo­jaa mui­ta ketju­ja vastaan.

    Sit­ten voisit ker­toa siitä, että osal­la virus­ta tap­pavaa immu­ni­teet­ti ei kehi­ty lainkaan ja virus pää­tyy sym­bioot­tiseen tilaan eikä virus parane ilman plasmahoitoja.

    Voisit maini­ta siitä, että isol­la osal­la paran­tuneik­si tode­tu­ista virus ilme­nee uudelleen. On epä­selvää mik­si ja liit­tyykö se edel­liseen ja onko virus jäänyt krooniseksi.

    Tarkem­min voisit myön­tää että veikkailen puolelle menee ja pitkäve­toa tuli har­rastet­tua. Sit­ten voisit kom­men­toi­da onko se mielestäsi ok, kun kyse on kansanterveydestä.

    1. Olisi hyvä ker­toa kuin­ka pitkä on immu­ni­teet­ti tai myön­tää ettei sen pitu­ut­ta tiedetä.

      Jät­in­pitkästä kir­joituk­ses­tani pois kohdan, jos­sa pohdin tätä aja­tus­ta, että kakkista muista viruk­sista poiketen tätä virus­ta kohtaan ei tulisi immuu­niksi. Sil­loin sitä vas­taan ei voisi myöskään kehit­tää roko­tyet­ta. Se jäisi pyörimään ikuis­es­ti ja saisimme varautua eli­na­jan lyhen­e­miseen suun­nilleen sel­l­aisek­si kuin se oli 1960-luvul­la. Mitään ei olisi tehtävissä.

      1. Eihän influ­enssaankaan ole ikuista immu­ni­teet­tia — kuten ei myös her­pes viruk­seen. Ainakin toki influ­enssavirus lyhen­tää elinajanodotetta.

        On nyt jo osoitet­tu toteen, että kaikil­la immu­ni­teet­ti ei kehi­ty riit­tävän hyväk­si ja virus jää kytemään kehoon. Siten on niitä, jot­ka sairas­tu­vat uudelleen. Viruk­sen kannal­ta oleel­lista on ilmeis­es­ti ollut A‑antigeeni, joka luon­taisem­min kehit­tyy kaikil­la muil­la kuin A veriryh­män kan­ta­jil­la. Yksi vai­h­toe­hto on use­am­man sukupol­ven evoluu­tio, mis­sä A‑veriryhmän osu­us pienenee.

        Eri­laiset muut rokot­teet ovat paran­ta­neet mah­dol­lisuuk­sia selvitä taudin aiheut­tamista oireista. 

        Taudin tal­tut­ta­mi­nen voi kaiketi silti olla mah­dol­lista, vaik­ka ei olisi ikuista immu­ni­teet­tia. Erinäiset estolääk­keet ja roko­tus laa­jasti samanaikaises­ti voivat toimia, jos rokote toimii kaikkia viruk­sen eri mutaa­tioi­ta vastaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Se jäisi pyörimään ikuis­es­ti ja saisimme varautua eli­na­jan lyhen­e­miseen suun­nilleen sel­l­aisek­si kuin se oli 1960-luvulla.

        Vaik­ka THL ei pidäkään tärkeänä puhua miehistä riskiryh­mänä, totu­us kuitenkin on, että van­ha mies näyt­täisi kuol­e­van noin kolme ker­taa toden­näköisem­min kuin van­ha nainen. Yli 70-vuo­ti­aiden miesten kuolleisu­us saat­taa olla jopa parinkym­men pros­entin luokkaa.

        Yritin selvit­tää tuo­ta miesten varsin järkyt­tävää kuolleisu­ut­ta, mut­ta se ei ole muual­lakaan näem­mä uuti­soin­nin arvoinen asia, en ainakaan nopeal­la googlauk­ses­lla löytänyt vas­taus­ta. Päädyin laskeskele­maan pros­ent­te­ja päässäni ulko­mais­ten luku­jen poh­jal­ta. Suomes­sa voi tilanne olla vielä pahempi.

        Niin tai näin, odotet­tavis­sa ole­va elinikä lask­isi eri­tyis­es­ti miesten kohdal­la. Vaiku­tus ei olisi läh­eskään yhtä dra­maat­ti­nen nais­ten elinikään.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Jät­in­pitkästä kir­joituk­ses­tani pois kohdan, jos­sa pohdin tätä aja­tus­ta, että kakkista muista viruk­sista poiketen tätä virus­ta kohtaan ei tulisi immuu­niksi. Sil­loin sitä vas­taan ei voisi myöskään kehit­tää roko­tyet­ta. Se jäisi pyörimään ikuis­es­ti ja saisimme varautua eli­na­jan lyhen­e­miseen suun­nilleen sel­l­aisek­si kuin se oli 1960-luvul­la. Mitään ei olisi tehtävissä.

        Se vähän mitä olen juuri tästä ske­naar­ios­ta lukenut niin ymmärtääk­seni “nurkki­in pyörimään jäävä” korona tulisi kuitenkin ole­maan ajan myötä merkit­tävästi heikom­pi kuin nykyi­nen korona, kos­ka a) ihmisille kehit­ty­isi ainakin osit­tain immu­ni­teet­ti ja b) mutaa­tion myötä viruk­set joka tapauk­ses­sa muut­tuvat vähem­män tap­paviksi, kos­ka vaar­al­lisem­mat ver­siot ei lev­iä yhtä tehokkaasti. 

        Eli ymmärtääk­seni vaik­ka immu­ni­teet­tia ei syn­ty­isikään, niin covid-19 ikäänkuin taan­tuu nyky­is­ten neljän koro­nan rin­nalle kausi-influ­ensso­ja aiheut­ta­maan, kaiketi samal­la vaar­al­lisu­udel­la. Eli­na­jan odote nor­mal­isoi­tu­isi melko pian, ellen nyt ole ihan täysin ymmärtänyt väärin. Eihän nykyisetkään influ­enssarokot­teet täysin suo­jaa influ­enssalta, mut­ta merkit­tävästi ne kyl­lä tyl­syt­tää niiden terää aina kun uusi mutaa­tio iskee. Ainakin osit­taista immu­ni­teet­tia on siis lupa odot­taa ja tätä voidaan rokot­teel­la vielä paran­taa aina uudestaan.

      4. Osmo Soin­in­vaara: mies näyt­täisi kuol­e­van noin kolme ker­taa toden­näköisem­min kuin van­ha nainen. Yli 70-vuo­ti­aiden miesten kuolleisu­us saat­taa olla jopa parinkym­men pros­entin luokkaa.

        Yritin selvit­tää tuo­ta miesten varsin järkyt­tävää kuolleisu­ut­ta, mut­ta se ei ole

        “WHO offi­cials say it’s unclear whether recov­ered coro­n­avirus patients are immune to sec­ond infection”

        https://www.cnbc.com/2020/04/13/who-officials-say-its-unclear-whether-recovered-coronavirus-patients-are-immune-to-second-infection.html?fbclid=IwAR0w1gtO12N_NSNcw3UmAUwVmH2GMXlYJc0NCFNEi6WAwl_5rhv7NqM0W4o

  45. Ajat­telin alus­sa, että kaik­ki ter­veet ihmiset olisi tul­lut tar­tut­taa, niin olisi päässyt äkkiä eroon…
    Että tämä tulee kalli­ik­si, tarkoit­taa että joku on keräämässä voit­to­ja tai vain päivit­täisen elan­ton­sa, niin­hän nykyisenkin hoito­jär­jestelmän kallius selit­tyy, ja sen työl­listävyys. Köy­hyys on kyl­lä vain henkisen kokemisen tila maas­sa mis­sä kaik­ki on valmista ja yli­jäämin kaikkea (mon­tako­han tyhjää asun­toa?). Tau­ti­in ei ehkä ole hoitoa, mut­ta kyl­lä sen oireisi­in on aika paljon ennal­taehkäi­se­viä keino­ja — voi saa­da taudin eikä edes tiedä saa­neen­sa sitä.

  46. Kiitos, Soin­in­vaara, selkeästä esi­tyk­ses­tä, joka antoi hyvin esitet­tyä tietoa tästä Coro­na-ongel­mas­ta. Karan­teenis­sa ole­va juuri 87-vuot­ta täyt­tänyt ikäih­mi­nen KV

  47. Kir­joituk­ses­sa tuot esille eri­laisia vai­h­toe­hto­ja. Tosin val­tio­val­lan kai kuitenkin tulisi nou­dat­taa lakia, nimit­täin tar­tun­tatau­ti­lakia (1227/2016)? Tämä laki velvoit­taa yksiselit­teis­es­ti (2. luku 6 §): 

    Vira­nomais­ten yleiset velvollisuudet

    Tässä lais­sa tarkoitet­tu­jen val­tion vira­nomais­ten ja asiantun­ti­jalaitosten sekä kun­tien ja kun­tay­htymien on jär­jestelmäl­lis­es­ti tor­jut­ta­va tar­tun­tataute­ja sekä varaudut­ta­va ter­vey­den­huol­lon häir­iöti­lanteisi­in. Niiden on ryhdyt­tävä välit­tömi­in toimi­in saat­u­aan tiedon tor­jun­ta­toimia edel­lyt­tävän tar­tun­tataudin esi­in­tymis­es­tä tai sel­l­aisen vaaras­ta toimialueellaan.

    Jos tar­tun­tatau­ti­lakia nou­date­taan, onko mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin säästöliek­ki, joka sekin on siinä ja siinä lailli­nen? Tosin val­tio valvoo tässä itse, nou­dat­taako lakia, joten var­maankin se noudattaa.

    1. Kauko:
      Kir­joituk­ses­sa tuot esille eri­laisia vai­h­toe­hto­ja. Tosin val­tio­val­lan kai kuitenkin tulisi nou­dat­taa lakia, nimit­täin tar­tun­tatau­ti­lakia (1227/2016)?Tämä laki velvoit­taa yksiselit­teis­es­ti (2. luku 6 §): 

      Jos tar­tun­tatau­ti­lakia nou­date­taan, onko mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin säästöliek­ki, joka sekin on siinä ja siinä laillinen?Tosin val­tio valvoo tässä itse, nou­dat­taako lakia, joten var­maankin se noudattaa.

      Lain mukaan ain­oa vai­h­toe­hto olisi taudin todel­li­nen tor­ju­mi­nen. Lau­maim­mu­ni­teet­ti­in pyrkiessä tau­tia tor­ju­taan tahal­laan vähem­män tehokkaasti jot­ta lau­maim­mu­ni­teet­ti syn­tyy kohtu­ullises­sa ajas­sa. Laki ei täl­laista tunne. 

      Pelkkää juris­te­ri­aa se ei ole kos­ka kyseessä on ennenku­u­luma­ton ihmisokeilu, tor­jua epi­demia anta­mal­la sen lev­itä. Usko­ma­ton­ta uhkapeliä ja jos siihen halu­taan ruve­ta niin se vaatii lakimuu­tok­sen. Virkamies ei voi sel­l­aista edes ehdottaa.

  48. Oiree­ton ja oireinen löy­tyvät samal­la taval­la; altistunei­den testaamisella.

    Oireis­ten tes­taami­nen ilman että he tiedet­tävästi ovat altistuneet on vain lisäa­pu. Kuitenkin merkit­tävä. Oireet­to­mia ei voi olla mah­dot­toman paljon suh­teessa oire­htivi­in. Muuten Etelä-Kore­an malli ei toimisi.

    1. Jos minä sairas­tun maanan­taina, olen ollut tar­tun­taetäisyy­del­lä noin tuhan­nen ihmisen kanssa edel­lisen viikon aikana. Altistunei­ta tes­tat­tavia riittää.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos minä sairas­tun maanan­taina, olen ollut tar­tun­taetäisyy­del­lä noin tuhan­nen ihmisen kanssa edel­lisen viikon aikana. Altistunei­ta tes­tat­tavia riittää.

        Help­poa. Etelä-Korea tekee yli 10000 testiä päivässä, luokkaa 100 000 testiä viikos­sa. Ei siinä yksi tuhat testiä ole mikään luku, kun tar­tun­nansaa­jat on saatu painet­tua 25:een per päivä.

      2. Ilk­ka: Help­poa. Etelä-Korea tekee yli 10000 testiä päivässä, luokkaa 100 000 testiä viikos­sa. Ei siinä yksi tuhat testiä ole mikään luku, kun tar­tun­nansaa­jat on saatu painet­tua 25:een per päivä. 

        HUS:n alueel­la oli 6.4. men­nessä 16 000 testiä. Kun alueel­la asuu noin 1,7 miljoon­aa, vas­taisi tuo Etelä-Kire

        Ilk­ka: Help­poa. Etelä-Korea tekee yli 10000 testiä päivässä, luokkaa 100 000 testiä viikos­sa. Ei siinä yksi tuhat testiä ole mikään luku, kun tar­tun­nansaa­jat on saatu painet­tua 25:een per päivä. 

        HUS:n alueel­la oli 6.4. tehty noin 16 000 testiä eli suun­nilleen 5 000 viikos­sa. Kun alueel­la on asukkai­ta 1,7 miljoon­aa, tarkoit­taa tämä Etelä-Kore­an tasol­la 150 000 testiä viikossa.

      3. Oletko?

        Edelleen kaikkein toden­näköisin tar­tut­ta­ja on per­heen­jäsen tai muu kenen kanssa viet­tää paljon aikaa. Kos­ka virus on erit­täin tart­tu­va, voi sen saa­da myös ollessaan muus­sa kanssakäymisessä tois­t­en kanssa, esim. lähi­etäisyy­del­lä käy­dyn keskustelun aikana.

        Huonol­la tuuril­la, mut­ta epä­to­den­näköis­es­ti virus voisi tart­tua myös samas­sa tilas­sa ole­val­ta kan­ta­jal­ta. Esim. kau­pas­sa käyn­nin yhteydessä.

        Erit­täin huonol­la tuuril­la viruk­sen saa kaa­p­at­tua joltain pinnalta.

        Eli, toden­näköis­ten altistunei­den jäljit­tämi­nen on melko suo­ravi­ivaista. Ei tarvitse jäljit­tää niitä tuhat­ta, pitkälle pääsee tun­nista­mal­la 100. Kokoon­tu­mis­ra­joituk­sia tulee jatkaa kunnes rokote on jaet­tu. Suuret yleisö­ta­pah­tu­ma (>50 osal­lis­tu­jaa) voi samoin tein perua lop­pu­vuo­den osalta. Jonkin­lainen karsi­noin­ti sovel­tunee joidenkin tapah­tu­mien osalta (jae­taan tilat siten, että yhteen tilaan pääsee enin­tään 50 osal­lis­tu­jaa). Kaup­po­jen etäisyyske­hoituk­set eivät liene järin hyödyl­lisiä, mut­ta help­po ja hal­pa tapa ehkäistä epä­to­den­näköisiä tar­tun­to­ja. Jatke­taan niidenkin kanssa.

      4. Min­ul­la on kon­tak­ti tar­tun­taetäisyy­del­lä 3–4 ihmiseen viikos­sa. Kak­si noista per­heen­jäseniä, eli 1–2 per­heen ulkop­uolista kon­tak­tia viikos­sa. Asun Espoos­sa ja käyn töis­sä (yksin). Miten sin­ul­la voi olla 1000 kon­tak­tia? Eihän tämä epi­demi­an hidas­t­a­mi­nen voi toimia tuol­laisil­la kon­tak­tilu­vuil­la. Pitäisikö miet­tiä omaa toim­intaa uudelleen?

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos minä sairas­tun maanan­taina, olen ollut tar­tun­taetäisyy­del­lä noin tuhan­nen ihmisen kanssa edel­lisen viikon aikana. Altistunei­ta tes­tat­tavia riittää.

        Tämä on minus­ta “testaa-ja-jäljitä”-strategian heikko koh­ta. Jos kän­nykkäsovel­luksin jäljitet­täväk­si altistuk­sek­si riit­tää samas­sa liiken­nevä­li­neessä tai ostoskeskuk­ses­sa olem­i­nen, niin tes­tat­tavien määrän pitäisi var­maan kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti? Mis­tä sil­loin saadaan sitä testika­p­a­siteet­tia ja ‑tarvikkei­ta kun niistä on jo nyt pulaa maailmanlaajuisesti? 

        En tiedä kor­jaisiko se edes talout­ta. Jos julk­isille paikoille men­e­misene hin­tana on 50% toden­näköisyy­del­lä vanupuikko nenän kaut­ta nielu­un ja viikon tai kah­den pakko­toimin varmis­tet­tu kotikaran­teeni, niin kuka viit­sii jos on valin­nan varaa?

      6. Taneli Neval­la: Tämä on minus­ta ”testaa-ja-jäljitä”-strategian heikko koh­ta. Jos kän­nykkäsovel­luksin jäljitet­täväk­si altistuk­sek­si riit­tää samas­sa liiken­nevä­li­neessä tai ostoskeskuk­ses­sa olem­i­nen, niin tes­tat­tavien määrän pitäisi var­maan kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti? Mis­tä sil­loin saadaan sitä testika­p­a­siteet­tia ja ‑tarvikkei­ta kun niistä on jo nyt pulaa maailmanlaajuisesti? 

        En tiedä kor­jaisiko se edes talout­ta. Jos julk­isille paikoille men­e­misene hin­tana on 50% toden­näköisyy­del­lä vanupuikko nenän kaut­ta nielu­un ja viikon tai kah­den pakko­toimin varmis­tet­tu kotikaran­teeni, niin kuka viit­sii jos on valin­nan varaa?

        Sak­sas­sa tehty­jen viruk­sen jälji­tys­ten epe­rus­teel­la, korona tart­tuu lähin­nä pis­aratar­tun­tana. Pin­noil­la se selviää huonos­ti ja aerosoli­tar­tun­ta on kuulem­ma epä­to­den­näköi­nen. Ei siis kan­na­ta jutel­la kasvo­tusten, lenkkipolul­la pitää varoa puuskut­tavia ihmisiä, kadul­la puuskut­tavia pyöräil­i­jöitä ja remuavia juop­poporukoi­ta. No, voihan sitä muutkin kuin juopot remu­ta tai esimerkik­si nau­raa höröttää.

        Jos tämä on lop­ulli­nen totu­us, kän­nykkäsovel­luk­sen pitäisi älykkäästi rek­isteröiäd tuol­laisia tilantei­ta. Sitähän se ei tietenkää tee, mut­ta parhaim­mil­laan voisi. Mut­ta kyl­lä vähem­mänkin älykäs sovel­lus voisi bon­ga­ta tilanteet, jos­sa ihmiset ovat hyvin lähekkäin pidem­män aikaa. Lyhyet kohtaamiset se voisi ohit­taa. Eiköhän tol­lakin tarkku­udel­la saataisi paljon aikaiseksi.

        Tosin täy­tyy varautua siihen, että seu­raa­va viruk­sen jälji­tys­tutkimus tuot­taa toisen­laisia tulok­sia. Toiv­ot­tavasti ei. 

        PS. Jos tau­ti tosi­aan lev­iää lähin­nä pis­aratar­tun­tana, ohje pestä käsiä on aika turha ja ohje olla käyt­tämät­tä hen­gi­tys­suo­jaimia var­masti väärä.

  49. OS: “Uskallan puhua epi­demi­olo­gias­ta ilman lääketi­eteen koulu­tus­ta, kos­ka epi­demi­olo­gia on itseasi­as­sa paljon enem­män tilas­totiedet­tä kuin lääketiedet­tä. Tilas­toti­eteenä se on aika triv­i­aalia – tai siis pää­mallit ovat yksinkertaisia.”

    Ei epi­demi­olo­gia näin yksinker­taista ole, kyl­lä tilas­toti­eteen lisäk­si tarvi­taan monia mui­ta tieteitä, eri­tyis­es­ti altistu­misen arvioin­tia. Itse olen ollut tekemi­sis­sä lähin­nä syöpäepi­demi­olo­gian kanssa ja siinä esim. altistunei­den väärä luokit­telu voi johtaa virheel­lisi­in lop­putu­lok­si­in. Eri­laiset con­founder­it ja mod­i­fier­it, healthy work­er efek­tit yms vaikeuttavat .

    Myös tar­tun­tatau­tiepi­demi­olo­gias­sa on tärkeää selvit­tää altistu­mis­re­it­te­jä. Mikä on esimerkik­si julk­isten kulkuneuvojen/metron osu­us tar­tun­to­jen lev­iämisessä, mikä on virusten eli­nai­ka eri pin­noil­la yms. yms. Mie­lenki­in­toista olisi myös selvit­tää korona sairas­tavu­us vs. ihmis­ten koulutustaso. 

    Pien­hiukasepi­demi­olo­gias­sa USA:sta on esimerkik­si saatu tulos, että sama asuinalueen pien­hiukkas­ta­so lisää kuolleisu­ut­ta eri tavoin eri yhteiskun­taryh­mis­sä. Pien­hiukkaset eivät näytä juurikaan lisään kuolleisuutta/sairastavuutta korkeam­min koulute­tu­il­la. Tämä viit­taa siihen, että vaikut­ta­va tek­i­jä on joku muu kuin pieni pienhiukkasaltistus.

  50. Nuo ovat niitä opti­mistisem­pia lukuku­ja kuolleisu­ud­es­ta. Todel­lisu­udessa­han ei ole vieläkään tarkkaa arvio­ta kuolleisu­us­pros­en­tista, sil­lä arviot ja havain­not lievistä tapauk­sista ja oireet­tomista kan­ta­jista vai­htel­e­vat suuresti. Tukhol­mas­sa tehti­in vas­ta-aineteste­jä, jot­ka mit­taa­vat kuin­ka suurelle osalle on muo­dos­tunut vas­ta-ainei­ta eli moniko sairas­tanut. Niiden perus­teel­la koro­nan olisi sairas­tanut Tukhol­mas­sa 2.5% väestöstä. 

    Tukhol­man läänis­sä on asukkai­ta n. 2.4 miljoon­aa ja koron­aan on kuol­lut n. 540. Jos 2.5% on sairas­tanut niin kuolleisu­us­pros­ent­ti 540 kuolleel­la olisi olisi 0.9%. 80% sairas­tavu­udel­la (lau­ma­suo­ja) tämä tarkoit­taisi n. 17 280 kuol­lut­ta Tukhol­mas­sa, Suomes­sa pk-seudun 1.5milj. väestössä 10 800 kuol­lut­ta. Nämäkin luvut on arvioitu Tukhol­man läänin perus­teel­la. Mikäli 2.5% viit­tasi Tukhol­man kaupunki­in, jos­sa enem­mistö kuolleista on nousee kuolleisu­us­pros­ent­ti vieläkin korkeammaksi.

    Kun lau­ma­suo­jas­ta puhutaan myös nämä huonom­mat luvut tulee sanoa ääneen niin kauan kuin niidenkin taakse dataa ja arvioi­ta löy­tyy. WHO arvioi edelleen 0.9% korkeam­paa kuolleisu­ut­ta. Vai­htelu­väli arviois­sa on siis edelleen kova ja huonoim­mat vai­h­toe­hdot edus­ta­vat sel­l­aista trage­di­aa, joka var­maankin vaikut­taisi inhimil­lisen lisäk­si arvaa­mat­tomasti aivan kaikil­la tasoil­la taloud­es­ta yhteiskun­ta­rauhaan. Edus­taako sil­loin maltil­lisimpi­en vai­h­toe­hto­jen yksipuo­li­nen val­in­ta lau­ma­suo­ja­teo­ri­an järkevyyt­tä tuke­maan rehellistä keskustelua?

    https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=7449802
    https://en.wikipedia.org/wiki/2020_coronavirus_pandemic_in_Sweden#Charts

    1. Tukhol­mas­sa tehti­in vas­ta-aineteste­jä, jot­ka mit­taa­vat kuin­ka suurelle osalle on muo­dos­tunut vas­ta-ainei­ta eli moniko sairas­tanut. Niiden perus­teel­la koro­nan olisi sairas­tanut Tukhol­mas­sa 2.5% väestöstä. 

      Tuo 540 kuol­lut­ta on viime maanan­tail­ta. Miltä ajan­jak­soltatuo 2,5 % vas­ta-aineteste­jä on?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tuo 540 kuol­lut­ta on viime maanan­tail­ta. Miltä ajan­jak­soltatuo 2,5 % vas­ta-aineteste­jä on?

        Ymmärtääk­seni kyseessä ei ollut vas­ta-ainetestit. Sat­un­naiso­tos diag­nos­tisel­la testil­lä pikemmin.

        “The results of the ran­dom coro­nate tests con­duct­ed in Stock­holm have now arrived. They show that 2.5 per­cent of test sub­jects were infect­ed at the time of sampling.

        “That does not mean that 2.5 per­cent of Stock­holm’s pop­u­la­tion has been infect­ed, but this is the num­ber that car­ried the virus at the time,” says state epi­demi­ol­o­gist Anders Tegnell.”

        Ylläol­e­va ruot­sista google trans­la­ter­il­la englanniksi.

  51. Todel­lis­ten tar­tun­nan saanei­den määrää voi yrit­tää myös laskea kuollei­den määrästä:

    -Suomes­sa eilen kuollei­ta 59.

    -Tar­tun­nas­ta kuole­maan menee keskimäärin ~2vko

    -2vko (30.3) sit­ten tes­tat­tu­ja tar­tun­nan saanei­ta oli 1218 

    -Jos 4 promil­lea on oikea kuolleisu­us todel­lisia tar­tun­nan saanei­ta oli 2vko sit­ten (30.3.) 14750

    -Eli tes­tatut tar­tun­nan saa­neet oli­vat (30.3.) vain 8% todel­li­sista tar­tun­nan saaneista.

    -Eilen (13.4.) tes­tat­tu­ja tar­tun­nan saanei­ta oli 3064. Jos tes­tatut ovat edelleen vain 8% todel­lis­es­ta, oikea eili­nen luku todel­li­sista tar­tun­nan saaneista olisi ~36000

    -Tuos­ta lask­ien voisi ennus­taa 2 viikon päähän 144 kuol­lut­ta yhteen­sä. (85 kuolleen lisäys)

    1. Iiro: Jos tes­tatut ovat edelleen vain 8% todellisesta, 

      Tuo ole­tus menee toden­näköis­es­ti met­sään. Tes­taamista on lisät­ty, ja samaan aikaan sairaala­hoitoon joutunei­den määrä on tasaan­tunut tai ehkä jopa kään­tynyt lasku­un. Se antaisi ymmärtää, että uusien tar­tun­to­jen määrä on kään­tynyt lasku­un n. viikko sit­ten, mikä käy aika hyvin yksi­in sen kanssa, että rajoi­tus­toimet oli­vat sil­loin olleet voimas­sa kolmisen viikkoa. Testi­t­u­lok­sis­sa tämä ei näy yhtä selvästi, ne kun näyt­tävät vai­htel­e­van kovasti tes­taus­määrän mukaan. Asi­as­sa pitäisi kat­soa tar­tun­tatau­tirek­ister­istä näyt­teenot­topäivän mukaan kerät­tyjä luku­ja, eikä päivit­täin rapor­toitu­ja testi­t­u­lok­sia, kos­ka testien rapor­toimi­nen kön­tis­sä aiheut­taa vielä lisää vai­htelua (mukana näyt­teitä neljän viime päivän ajal­ta tms.).

  52. Todel­la hyvä kir­joi­tus: ain­oa mitä Soini­vaara ei mielestäni tässä mainitse (hän on joutunut var­maan tekemään val­in­to­ja) on, että:
    A) Lääkkeil­lä voidaan ken­ties vähen­tää kuolleisu­ut­ta tau­ti­in (esim. Ran­skas­sa tätä tutk­i­taan paljon), ja siinä mielessä ajan voit­tamisel­la saat­taa olla jotain merkitystä.
    B) Maanti­eteil­i­jän koulu­tuk­sen saa­neet huomio: saat­taa olla, että Pohjois-Ital­ias­sa ihmisiä kuoli ja kuolee koron­aviruk­seen poikkeuk­sel­lisen paljon myös sik­si, että Pohjois-Ital­ias­sa ja varsinkin Pon laak­sos­sa on tilas­tol­lis­es­ti erit­täin huono ilman­laatu (ainakin euroopalaises­sa mit­takaavas­sa). Siel­lä on paljon (kuten Inti­as­sa), paljon ast­maatikko­ja ja ihmisil­lä keuhkot ennestään keskimäärin jo huonos­sa kunnossa.
    C) Viimeisin tutkimus lau­maim­mu­ni­teetista Itä­val­las­sa on tulok­sil­taan ris­tiri­itainen suh­teessa Sak­san tutkimuk­si­in (tätä Soini­vaara ei ken­ties tien­nys kir­joit­taes­saan tek­sti. Jo joka tapauk­ses­sa kuten hän kir­joit­taa, vap­puna ollaan paljon viisaampia…): https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6cc93b75-6089–4bf5-9b7e-eeda87c0f8ae

  53. Kore­an malli on nyt toimin­ut ihan hyvin jo kuukau­den päivät, ja argu­ment­tisi sitä vas­taan eivät ole vah­vat. Sovel­lus­ta puhe­limeen ei tarvitse kaikille jos kat­tavu­us on kuitenkin riit­tävä (ja pakot­taa voi sit­ten jos vapaae­htoisu­us ei riitä). Kun tar­tun­to­jen määrä ympäristössä on tarpeek­si alhainen että jälji­tys toimii, niin riskiryh­mäläisetkin voivat varovasti liikkua — tar­tun­nan ris­ki ei ole nol­la mut­ta kuitenkin pieni. Tämä strate­gia saadaan kyl­lä toim­i­maan, ja sil­lä voidaan sin­nitel­lä rokot­teeseen asti. Help­poa ja täy­del­listä ei ole elämä tässäkään ske­naar­ios­sa, mut­ta täy­del­lisiä vai­h­toe­hto­ja­han ei ole kuten Osmo hyvin kuvasi.

    Lau­ma­suo­ja ilman rokotet­ta ei ole real­isti­nen vai­h­toe­hto yhteiskun­nan, ihmishenkien eikä talouden kannal­ta. Siinä menee sekä rahat että hen­ki. Mis­sään maail­mas­sa ei ole rajoituk­sit­ta (=talout­ta sulke­mat­ta) päästy lau­ma­suo­jaan: mon­es­sa maas­sa on ollut jo kuukau­den päivät paljon rankem­pi sulku kuin Suomes­sa, talous on kural­la, sairaalois­sa on sotati­laa vas­taa­vat olo­suh­teet, ja kuolleisu­ut­ta riskiryh­mien ulkop­uolel­lakin nos­taa ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin yli­tys. Promille koko pop­u­laa­tios­ta on jo kuol­lut New York Citys­sa ja Lom­bar­dias­sa, ja epi­demia ei ole ollenkaan ohi. Mon­elle sairas­tuneista näyt­tää jäävän pitkän ajan sisäelin­vau­ri­oi­ta. Ruot­sis­sakin on lau­ma­suo­jaan todel­la pitkä mat­ka, ja kuollei­ta on jo n. tuhat. Jos lau­ma­suo­ja halu­taan hitaasti ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­tia ylit­tämät­tä, niin se tarkoit­taa rankko­ja rajoituk­sia todel­la pitkään ja paljon kuollei­ta; tämä on lose-lose strate­gia. Jos se halu­taan ker­tarysäyk­sel­lä, niin kap­a­siteet­ti ylit­tyy totaalis­es­ti, kuollei­ta tulee hirveät määrät, ter­vey­den­hoito lakkaa toim­i­mas­ta, ja tästä trau­mas­ta ei toivu yhteiskun­ta eikä talous sen helpom­min kuin sulku­toimista. Kaik­ki tätä esit­tävät saisi­vat 1) kir­joit­taa hoitotes­ta­mentin jos­sa kieltäy­dytään kaik­ista ter­vey­den­huol­lon palveluista (ml. sydänko­htauk­sen sattues­sa) jot­ta kap­a­siteet­ti jää muille, 2) tehdä mieliku­va­har­joituk­sia tilanteesta, jos­sa per­heen­jäsen ei saa henkeä eikä sairaalaan pääse. Tätä pitää vält­tää viimeiseen asti. Kun Kore­an mallin vai­h­toe­hto on ole­mas­sa, niin sitä on pakko ainakin yrittää.

  54. Tuo kak­si viikkoa on jatku­vasti se pahaen­teinen ajan­jak­so, jon­ka kulut­tua tiedämme jostain jotain enemmän:

    - kuollei­ta on nyt vähän, mut­ta kah­den viikon kulut­tua heitä voi olla paljon enemmän
    — ruot­salaiset otta­vat nyt löy­sem­min kuin me, mut­ta kah­den viikon kulut­tua he huo­maa­vat kaamean virheensä
    — epi­demi­an huip­pu voi olla kohdal­la kah­den viikon kuluttua
    — tau­ti alkoi siel­lä kak­si viikkoa aikaisem­min kuin meil­lä, joten vielä ei tiede­tä, käykö meil­lä samal­la taval­la kuin siellä
    — vas­ta-ainetes­taus alkaa/antaa tulok­sia kah­den viikon päästä

    Se kak­si viikkoa on kulunut jo mon­een ker­taan tämän epi­demi­an aikana, eivätkä pahat ennus­tuk­set tun­nu juuri käyneen toteen. Ja kuitenkin juuri se pahim­man mah­dol­lisu­u­den peikko siel­lä kah­den viikon päässä riit­tää perusteluk­si kaikki­in rajoituk­si­in tai rajoi­tusten purka­mat­ta jättämisiin.

    Min­un nähdäk­seni tilanne on nyt se, että oikein mikään ei ole Suomes­sa kahdessa viikos­sa muut­tunut. Kuollei­ta on vähän mihin tahansa influ­enssakau­teen ver­rat­tuna, tes­tat­tu­ja posi­ti­ivisia löy­tyy päivässä yhtä paljon kuin aiem­minkin, vas­ta-aineteste­jä ei tehdä emmekä tiedä sairas­tunei­den määrää.

    Oma mielip­i­teeni on, että taloudel­liseen katas­trofi­in on har­voin kul­jet­tu yhtä vähäisin tiedoin ja niiden tieto­jen han­kkimisek­sikin on tehty (ainakin julkises­ti) tavat­toman vähän. Poli­it­ti­nen koneis­tomme on osoit­tau­tunut kevyek­si täl­laisen tun­teisi­in vetoa­van kauheuden edessä. Yksi asia val­taa ker­ral­laan pal­sta­ti­lan ja on sil­lä het­kel­lä elämää suurem­pi. Uuden­maan sulku, kesämökeille pak­en­e­m­i­nen, hengityssuojaimet.

    Pidän jo nyt täysin var­mana, että ainakin Suomes­sa koro­nan sal­do jää pie­neen osaan aasialaisen sal­dos­ta ja rajoit­tamis­toimen­pitei­den vaiku­tus tode­taan jälkikä­teen vähäisek­si tai olemattomaksi.

    1. Timo A:
      Oma mielip­i­teeni on, että taloudel­liseen katas­trofi­in on har­voin kul­jet­tu yhtä vähäisin tiedoin ja niiden tieto­jen han­kkimisek­sikin on tehty (ainakin julkises­ti) tavat­toman vähän. Poli­it­ti­nen koneis­tomme on osoit­tau­tunut kevyek­si täl­laisen tun­teisi­in vetoa­van kauheuden edessä. Yksi asia val­taa ker­ral­laan pal­sta­ti­lan ja on sil­lä het­kel­lä elämää suurem­pi. Uuden­maan sulku, kesämökeille pak­en­e­m­i­nen, hengityssuojaimet.

      Minä olen ihan samaa mieltä. Pait­si että tässä ei ole ajet­tu vain taloudel­liseen katas­trofi­in, vaan nyt ollaan ehkä saa­mas­sa aikaan myös kansan­ter­vey­delli­nen katas­trofi. Esimerkik­si ham­mashoitoon on koh­ta yli vuo­den jonot, kun ajat maalis-toukoku­ul­ta on koro­nan pelos­sa perut­tu, ja poti­laat ker­tyvät jatku­vasti vaan jonon jatkok­si, pait­si ettei jonot­ta­jia enää suos­tu­ta mon­es­sa kun­nas­sa edes rek­isteröimään. Vielä viime vuon­na väitet­ti­in, että ham­mashoito on ihmis­ten kansan­ter­vey­den kannal­ta tärkeä asia, kos­ka tule­hduk­set ham­pais­sa altista­vat muille sairauk­sille. Nyt esimerkik­si sen sek­torin hoidot on ajet­tu alas, samoin mon­et muut hoidot. Jopa sydän­poti­laiden hoit­o­määrät ovat romahtaneet.

  55. Viruk­si­in var­maan tulee jonkin­lainen immu­ni­teet­ti aina, mut­ta se ei vält­tämät­tä kestä kauan. Flun­ssan aiheut­tavis­sa koro­nis­sa se kestää vuo­den tai pari.

  56. Kak­si ensim­mäistä eli “Antaa men­nä” ja “Hidas­t­a­mi­nen” sopii tänne päin maail­maa parhait­en. Total­itääri­nen kyt­täyskom­mu­nis­mi eli “Säästöliek­ki” taas ei sovi ollenkaan.

    1. Whatsi­naname: Kak­si ensim­mäistä eli ”Antaa men­nä” ja ”Hidas­t­a­mi­nen” sopii tänne päin maail­maa parhait­en. Total­itääri­nen kyt­täyskom­mu­nis­mi eli ”Säästöliek­ki” taas ei sovi ollenkaan. 

      Etelä-Kore­as­sa, joka on viimek­si kuluneet 70 vuot­ta ollut sodas­sa total­i­taarista kyt­täyskom­mu­nis­mia karmeim­mil­laan edus­ta­van Pohjois-Kore­an kanssa, oltaisi­in var­maan ihmeis­sään tästä uud­es­ta tiedos­ta, että sen oma yhteiskun­ta­jär­jestelmä onkin se joka edus­taa total­i­taarista kyttäyskommunismia.

  57. Jos arvioidaan kuolleisu­us pros­ent­tia niin jos kat­so­taan esim Islantia niin siel­lä on tes­tat­tu noin 10% pop­u­laa­tios­ta ja hyvin paljon myös täysin oireet­to­mia henkilöitä. Sen aineis­ton perus­teel­la kuolleisu­us on 4–6 promillen luokkaa. 1711 todet­tua tapaus­ta ja 8 kuol­lut­ta ja nyt 10 tehohoidossa.
    Jos kat­so­taan New York:n tilan­net­ta niin siel­lä on jo 0,5 promil­lea kuol­lut. Huip­pua ei ole vielä saavutettu.
    Kun sitä mallintaa eteen­päin niin päädytään johonkin 5–10 promillin tasoon. Kuolleisu­us nousee rajusti kun ter­vey­den hoito kyykkää.
    Kuollein­den lisäk­si täy­tyy tarkastel­la myös henkilöitä, joille muo­dos­tuu krooni­nen sairaus. On jopa toden­näköistä, että merkit­tävä osu­us teho­hoitoon joutuneista ja vakavasti sairas­tuneista saa jonkin kroonisen keuhko­sairau­den. SARS aiheut­ti isolle joukolle sairas­tuneista vaka­van kroonisen keuhkosairauden.

    Näin ollen pitää ver­ra­ta Suomen osalta noin 20000–40000 hen­gen kuolleisu­ut­ta ja Eteläko­re­an mallin mukaista tilan­net­ta keskenään.
    Olen täysin samaa mieltä siitä että jos E‑Korean malli­in men­nään, niin mobi­ili poh­jainen jälji­tys täy­tyy olla pakollista.
    Kun on kyse vaikeista päätök­sistä, kah­den pahan väliltä, niin poli­itikot pää­tyy aina siihen vai­h­toe­htoon, jos­sa lyhy­taikaiset vahin­got on pienem­piä. Joten en näe että poli­itikot päästäi­sivät koro­nan val­loilleen vaik­ka se olisi järkevää.
    Valit­tet­tavasti pelkään, että val­i­taan vesitet­ty E‑korean malli, joka ei toi­mi ja joudu­taan pitkäaikaiseen rajoi­tus­toimien tilaan ja katas­trofi muut­tuu vuosikym­menten mittaiseksi.

    1. Etelä-Kore­al­la on muskelei­ta käyt­tää tois­taisek­si noin 80 mil­jar­dia US dol­lar­ia tähän tais­telu­un. Ja se tais­telu aloiteti­in jo tam­miku­un puo­livälis­sä. He hyvin tetävät, etteivät voi ava­ta rajo­jaan, eivätkä ava­ta joukkoti­laisuuk­sia, se maa jää yksinäis­ten naa­maripäis­ten haa­mu­jen taloksi.

      Etelä-Korea tarvit­see mui­ta elin­ta­so­mai­ta, eli kun maail­ma pysähtyy tähän joukkop­sykosi­in, tulee Etelä-Kore­as­sakin ole­maan tukalam­mat oltavat.

      Sin­ga­poren 35 mil­jardin dol­lar­in kulu­pakkaus onkin jo sille maalle suh­teel­lis­es­ti raskaampi, eikä vieläkään ole onnis­tunut “tukah­dut­ta­maan” virus­ta, vält­telemään vain.

      1. 80 mil­jar­dia tais­telu­un virus­ta vas­taan on samal­la 80 mil­jar­dia taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Sitä ei voi laskea täysin menete­tyk­si. Sen tuo­mat inno­vaa­tiot kohdis­tu­vat nyt juuri siihen mis­tä koko maail­ma on kiin­nos­tunut ja se voi osoit­tau­tua erit­täin hyvin sijoite­tuk­si 80 mil­jardik­si. Joka tapauk­ses­sa se 80 mil­jar­dia on aut­tanut pitämään yhteiskun­nan, myös palve­lut, käyn­nis­sä koko ajan. 

        Mainit­se­masi naa­maripäiset haa­mut eivät ole mitenkään eristäy­tymässä lop­ullis­es­ti. Raja henkilö­matkus­tuk­selle on tois­taisek­si kiin­ni mut­ta sen hait­tavaiku­tuk­set ovat suh­teel­lisen pieniä. Ainakaan Etelä-Kore­an ei ole ehdot­ta­mas­sa yli 70v. kotikaran­tee­nia läh­es vuodek­si vaan karan­teeni tulee rajan ylittäneelle. 

        Hoidon tai rokot­teen kehit­tämiseen asti matkailu maas­ta toiseen on tarpee­ton­ta ja äärim­mäisen vastuutonta.

      2. 80 mil­jar­dia tais­telu­un virus­ta vas­taan on samal­la 80 mil­jar­dia taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Sitä ei voi laskea täysin menetetyksi.

        Tähän asti tuo tais­telu on ollut talouden pysäyt­tämi­nen. Jos menetät tuotan­toa sen­vuok­si 80 mil­jardin edestä, kyl­lä se on täysin menetet­tyä rahaa.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Tähän asti tuo tais­telu on ollut talouden pysäyt­tämi­nen. Jos menetät tuotan­toa sen­vuok­si 80 mil­jardin edestä, kyl­lä se on täysin menetet­tyä rahaa.

        Tarkoitin tuo­ta työlästä ja kallista Etelä-Kore­an mallia jos­sa yhteiskun­ta pide­tään auki. Sitä kus­tan­nus­ta ei voi ver­ra­ta sulun kus­tan­nuk­seen joka todel­lakin in menetet­tyä rahaa.

  58. Kiitos. Eri­lais­ten vai­h­toe­hto­jen pohd­in­ta on aina paikallaan. Se luo vähin­täin pespek­ti­iviä mik­si ikäväkin toim­intat­a­pa on parem­pi kuin jokin toinen vaihtoehto.

    On eri­no­maisen tärkeää ja toiv­ot­tavaa, että nyt pan­demi­an aiheut­ta­neelle viruk­selle löy­tyy toimi­va rokote. On kuitenkin toden­näköistä ja toiv­ot­tavaa, että tämä COVID-19 ei vielä ole ihan se viimeinen tau­ti, joka lev­iää ihmiskun­nan kesku­udessa ja johon ei ole roketet­ta tai muuten tun­net­tua lääket­tä, ja jos­ta selviämi­nen on kiin­ni ihmisen oman immuu­ni­jär­jestelmän tehokku­ud­es­ta. Sik­si olisi pelkkien lääkkei­den lisäk­si hyvä pohtia miten ja mil­lä taval­la väestön yleistä vas­tus­tuskykyä voisi seu­ra­ta ja nos­taa eikä vain yrit­tää lääk­itä ja kor­ja­ta tilan­net­ta, kun se pettää. 

    Osa immuu­ni­jär­jestelmän tehokku­ud­es­ta on geneet­tistä perua ja sille ei paljoa voi enää jälkikä­teen tehdä mut­ta on myös monia asioi­ta, joi­hin ihmi­nen voi elämän­tavoil­laan vaikut­taa. Yksi asia on var­mas­tikin tupakoin­ti mut­ta se ei ole ain­oa asia. 

    Nyt olisi oivalli­nen het­ki ottaa COVID-19 ‑testien ja sen vas­ta-ainetestien yhtey­dessä myös laa­jem­pi verenku­va ja hakea tek­i­jöitä, jot­ka liit­tyvät kohon­neeseen tar­tun­ta- ja kom­p­likaa­tioriski­in tai toisaal­ta suo­jaa­vat niiltä. Tähän men­nessä esi­in tullei­ta asioi­ta ovat ainakin sukupuoli, veriryh­mä ja alen­tunut veren koles­teroli­ta­so. Lisäk­si yleis­es­ti tiede­tään, että D‑vitamiinin puu­tos, alhainen seleenip­i­toisu­us, kohon­nut veren­sok­eri jo het­kel­lis­es­ti että kroonis­es­ti (HbA1c kohon­nut) sekä run­sas moni­tyy­dyt­tymät­tömien omega‑6 pitois­t­en siemenöljy­jen käyt­tö heiken­tävät immuu­nipuo­lus­tus­ta. Ainakin minus­ta olisi hyödyl­lisem­pi tieto, että esim. veri­ar­vois­sa alle XX mmol/l ole­vat D‑vitamiinitasot lisäävät riskiä virus­tar­tun­toi­hin, sen sijaan että vain keskustel­laan mon­tako mikro­gram­maa D‑vitamiinia pitäisi syödä vuorokaudessa. 

    Kun kat­soo näitä vakavien oirei­den riskiä nos­tavia taus­ta­sairauk­sia kuten dia­betes, sydän- ja verisuoni­tau­dit, veren­paine, niin eri­tyis­es­ti tämän COVID-19:n yhtey­dessä HbA1c ‑tason vaiku­tus olisi hyvä tietää, kun siihen ihmi­nen voi itse vaikut­taa jo muu­ta­mas­sa viikos­sa vain muut­ta­mal­la ruokavalio­taan. Tosin HbA1c on pelkkä markkeri eikä ker­ro suo­raan miten ja mis­sä kudok­sis­sa korkea veren­sok­eri on tuhon­nut valkuai­sainei­ta ja kor­jaan­tu­vatko nuo vau­ri­ot samas­sa tahdis­sa HbA1c:n laskun kanssa. Sekin kyl­lä selviäisi, jos meil­lä olisi dataa käytössä. 

  59. Lau­ma­suo­jan syn­tymiseen tarvit­ta­va määrä taudille immuune­ja on riip­pu­vainen tart­tuvu­ud­es­ta. Tuhkarokon tar­tun­taluku on yli 10 ja lau­ma­suo­jaan vaa­di­taan, että yli 90% väestöstä on rokotet­tu. Koron­aviruk­sen tar­tun­taluku nor­maal­i­ti­las­sa olevas­sa yhteiskun­nas­sa on 2–3 ja joukkoim­mu­ni­teet­ti saavute­taan 60–70% tasol­la. Suomes­sa rajoi­tus­toimet ja muu­tok­set väestön käyt­täy­tymisessä ovat olleet niin tehokkai­ta, että tar­tun­taluku on saatu painet­tua lähelle yhtä. 

    Nykyisen tilanteen jatkami­nen on täysin kestämätön­tä, kos­ka tämä ei joh­da mihinkään. Oma käsi­tyk­seni on, että tar­tun­taketju­jen tun­nis­tuk­sen ja karan­tee­nien avul­la Euroopas­sa ei mis­sään maas­sa ehkä Sak­saa luku­unot­ta­mat­ta tul­la saa­maan epi­demi­aa kuri­in. Ruotsin val­it­se­man kaltainen eten­e­mistie saat­taisi viiden vuo­den kulut­tua tarkasteltaes­sa osoit­tau­tua parhaaksi. 

    Vuo­den lop­ul­la eri mais­sa tar­tun­to­jen kokon­ais­määrä on eri­lainen. Parhaas­sa ase­mas­sa tule­vat ole­maan ne maat, jois­sa tar­tun­to­jen kokon­ais­määrä on korkein. Näis­sä mais­sa dynaami­nen tar­tun­taluku Rt on matal­in ja ne voivat eniten vapaut­taa elämistä. Maat, jois­sa dynaami­nen tar­tun­taluku on korkein (kuten Suo­mi val­i­t­ul­la poli­ti­ikalla), joutu­vat rajoit­ta­maan matkus­tamista ja pitämään yllä laa­jo­ja rajoituksia. 

    Onnek­si huhtiku­un lop­ul­la Suomes­sa ja toiv­ot­tavasti myös muis­sa mais­sa ale­taan saa­maan sat­un­naisotan­ta­an perus­tu­vista vas­ta-aine­tutkimuk­sista tarkko­ja arvioi­ta tar­tun­to­jen kokon­ais­määristä. Tämä tulee olen­nais­es­ti helpot­ta­maan päätösten tekemistä rajoi­tusten kiristämis­es­tä tai helpottamisesta. 

    Mikäli tar­tun­to­jen kokon­ais­määrät ovat kovin alhaiset ts. oireet­tomien tar­tun­to­jen osu­us pieni, vaikeu­tuu ulospääsy tästä kri­is­tistä merkittävästi. 

    Mikäli Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa tar­tun­to­jen kokon­ais­määrä on luokkaa 40%, rajoituk­sia voidaan purkaa laa­jasti ilman, että dynaami­nen tar­tun­taluku nousee merkit­tävästi yhden yläpuolelle. Jos tar­tun­to­jen määrä on luokkaa 10% väestöstä tai alle, on tilanne aika surkea ja rajoituk­sia joudu­taan pitämään yllä pitkään. 

    Yksi asia on var­ma. Vihrei­den toive lentomatkailun vähen­tämis­es­tä toteu­tuu. Vuo­den 2021 kesäl­lä kaik­ki lentoy­htiöt ml. Finnair, ovat tehneet konkurssin. Mitä lento­ja onkin, ne ovat niin kalli­ita, että tur­is­mi on käytän­nössä lop­punut. Espan­jas­sa on asun­to­ja eläkeläisille hal­val­la tarjolla.

  60. Sekä teho­hoidon tarve että kuolleisu­us on paljon mata­lampi nuorem­mis­sa ikäpolvis­sa, joten minus­ta se kan­nat­taisi hyö­dyn­tää epi­demi­an kohtaamises­sa ja vahinko­jen minimoimisessa.
    Kat­soin Ruotsin eiliset luvut, ja sen perus­teel­la näyt­tää siltä kuolleisu­us alta 60v on tähän men­nessä 0,006 promil­lea, kun koko pop­u­laa­tios­sa 0,089. Kuolleisu­us koko pop­u­laa­tios­sa on siis 15-ker­tainen ver­rat­tuna alta 60v. Käytin Ruotsin dataa kos­ka sieltä saa enem­män ja tarkem­paa, ja toisaal­ta kos­ka he eivät ole tehneet lock­dow­n­ia, jol­loin sieltä saa real­is­tista dataa siitä miten Suomes­sa käy kun on pakko ava­ta maa muu­ta­man kuukau­den sisällä.
    Mik­si tämä on rel­e­vant­tia? Kos­ka alta 60v muo­dostaa 71,2% Suomen väestöstä, eli yli sen mitä nykytiedon val­os­sa tarvi­taan lau­ma­suo­jaan, ja siinä on jopa mar­gin­aalia nuorem­pia riskiryh­miä varten. Tämä joukko myös pitkälti pyörit­tää Suomen talout­ta, joten väl­tet­täisi­in rom­ah­dus. Jos olete­taan että kuolleisu­us olisi 3 promillen luokkaa koko pop­u­laa­tios­sa, niin yllä ole­van perus­teel­la se tip­puisi 0,2 promilleen jos onnis­tut­taisi­in suo­jaa­maan 60+ täy­del­lis­es­ti. Se tuskin onnis­tuu, mut­ta numeroiden val­os­sa huonom­pikin onnis­tu­mi­nen säästää paljon ihmishenkiä.
    Lääkkeitä ja rokot­tei­ta kehitetään kyl­lä, mut­ta ei ole mitään vapaana ole­via tuotan­tolin­jo­ja joil­la pysty­isi tuot­ta­maan tarpeek­si 7 mil­jardille ainakaan lähi­aikoina, ja kaaos suo­jien han­k­in­nas­sa on vain kalpea esi­maku siitä, miten rokot­tei­den kanssa käy.

  61. Kol­men ekon­o­mistin tuore tutkimus, miten eri kaupun­git Yhdys­val­lois­sa reagoi­vat espan­jan­tau­ti­in 1918. Tutkimuk­sen mukaan kaupun­git jot­ka aloit­ti­vat aggres­si­ivisem­mat rajoit­tamis­toimet, ja aloit­ti­vat niitä aikaisem­min, sai­vat aikaan pait­si pienem­män kuolleisu­u­den, myös toipui­v­at epi­demi­an jäl­keen parem­min taloudellisesti.

    Tässä val­os­sa Soin­in­vaaran “antaa men­nä” ske­naario yhdis­täisi kaik­ki huonot puo­let: sekä suurem­pi kuolleisu­us että suurem­mat taloudel­liset vahin­got. Moni­han perustelee “antaa men­nä” ske­naar­i­o­ta sil­lä että se hei­dän intu­ition­sa mukaan johtaisi parem­paan taloudel­liseen toipumiseen, mut­ta tämän tutkimuk­sen mukaan se johtaisikin huonompaan.

    MIT:n tiedote:
    https://gcfp.mit.edu/pandemics-depress-the-economy-public-health-interventions-do-not-evidence-from-the-1918-flu/

    Itse paperi:
    https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3561560

    1. Influ­enssa toimii eri taval­la kuin korona. Se oli vaar­alli­nen lap­sille, joten koulu­jen sulkemisen hyödyt oli­vat ilmeisemmät.

      1. 1917–1918 sul­jet­ti­in USA:ssa paljon muu­takin kuin koulut. Ilmeis­es­ti lukaisit tutkimuk­sen, koulu­jen sulkem­i­nen ei ollut lainkaan tutkimuk­sen keskeinen asia. Ainakin 50 mie­lenki­in­toisem­paa havain­toa paperis­sa, ja val­it­sit tuon? Miksi?

        Koulu­jen sulkemises­sa idea on (las­ten sairas­tu­misen lisäk­si) rajoit­taa kon­tak­te­ja ja siten taudin lev­iämistä. Iso koulu on 1000 ihmisen tapah­tu­ma, yhteis­ruokailuineen ja kesto 6–8 tun­tia joka iki­nen päivä. 

        Talouden rakenne oli 100 vuot­ta sit­ten toisen­lainen, palvelu­jen merk­i­tys on kas­vanut huo­mat­tavasti noista ajoista. Tämä alle­vi­ivaa nopei­den ja tehokkaiden rajoi­tus­toimien tärkeyt­tä, kos­ka talous on aiem­paa riip­pu­vaisem­pi palvelukontakteista.

      2. Myös IGM Eco­nom­ic Experts Pan­el (“Ques­tion B”) suurin osa vas­tan­neista talousti­eteil­i­jöistä uskoo että sulku­toimien liian aikainen avaami­nen johtaa suurem­paan vahinkoon taloudelle. Nyt on siis kysyt­ty ajanko­htais­es­ti koronas­ta, eikä 100 vuo­den takaises­ta espanjantaudista.

        http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

      3. Sam­po Smolan­der:
        Myös IGM Eco­nom­ic Experts Pan­el (”Ques­tion B”) suurin osa vas­tan­neista talousti­eteil­i­jöistä uskoo että sulku­toimien liian aikainen avaami­nen johtaa suurem­paan vahinkoon taloudelle. Nyt on siis kysyt­ty ajanko­htais­es­ti koronas­ta, eikä 100 vuo­den takaises­ta espanjantaudista.

        http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

        En lukenut pape­ria, mut­ta tähä­nas­tises­sa keskustelus­sa vahin­got taloudelle on yhdis­tet­ty nimeno­maan sulku­toimi­in, ei niiden puut­teeseen. Miten sulku­toimien purkami­nen aiheut­taa (suurem­pia) vahinko­ja taloudelle?

      4. Joku yhdys­val­ta­lainen yliopis­ton tutkimus­ryh­mä on myös juuri julka­isut mallinnuk­sen, jon­ka mukaan rajoi­tusten purku olisi toden­näköis­es­ti val­ta­van kallista vrt talouden alasajo rajoi­tusten vuok­si. Toki aika nopeasti oli löy­det­tävis­sä tieto, että mallis­sa jokaisen ihmishen­gen hin­naksi oli oletet­tu 10 miljoon­aa USD (ja oletet­tavasti laman aiheut­tamia tule­via hen­gen­mene­tyk­siä ei oltu las­ket­tu mukaan).

        No, sehän on hyvin tun­net­tua, että malleista ja simu­loin­neista saa para­metrit sopi­vasti val­it­se­mal­la aina sel­l­aiset tulok­set kuin tutk­i­ja haluaa…

        von Neu­mann: With four para­me­ters I can fit an ele­phant, and with five I can make him wig­gle his trunk.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        10 miljoon­aa USD on aika paljon, kun kuollei­den kes­ki-ikä on yli 80 vuotta.

        New Yorkin kaupungis­sa kuolleista 26% on alle 65-vuo­ti­ai­ta, ja 51% on alle 76-vuotiaita. 

        Jatkan ihmette­lyäni siitä, että tun­nut olet­ta­van kuolleisu­u­den määrän ja laadun (esim. ikä­jakau­man) ole­van sama epi­demi­an ollessa hallinnas­sa ja sil­loin kun ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä ylikuor­mit­tuu kuten New Yorkissa ja Bergamossa. 

        Lähde: https://www1.nyc.gov/site/doh/covid/covid-19-data.page (alaosan linkeistä löy­tyy tarkat luvut)

      6. Pekka T: En lukenut pape­ria, mut­ta tähä­nas­tises­sa keskustelus­sa vahin­got taloudelle on yhdis­tet­ty nimeno­maan sulku­toimi­in, ei niiden puut­teeseen. Miten sulku­toimien purkami­nen aiheut­taa (suurem­pia) vahinko­ja taloudelle?

        Sik­si, että rajoi­tusten purka­jien pre­mis­si on väärä. Rajoi­tusten purkamista seu­raa pian niiden pakolli­nen kiristämi­nen. Täl­löin rajoi­tusten määrä on pitkäl­lä aikavälil­lä sama, mut­ta tar­tun­tamäärät eivät. Kun tar­tun­tamäärät ovat isot niin ihmiset kulut­ta­vat vähem­män ja valmis­tau­tu­vat vielä pahempaan.

        Myös Ruot­si tulee rajoit­ta­maan, kun sairas­tunei­ta tulee lisää, tähän on jo varaudut­tu. Ruot­si saavut­taa lau­ma­suo­jan, kun kuollei­ta on 40 000 (Osmon kuolleisu­udel­la), 60 000 (Dia­mond Princess esti­maateil­la) tai 90 000 (Impe­r­i­al Col­le­gen luvuil­la). Täl­lä vauhdil­la menee siis Osmonin luvuil­la ensi vuo­teen. Nyky­isil­lä rajoituk­sil­lakaan Ruotsin talous ei näytä juuri sen parem­mal­ta kuin esim. Nor­jan. Ruotsin maalisku­un PMI on 43 ja Nor­jan 42. Rav­in­toloiden auki pitämi­nen ei juuri auta taloutta.

        IMF ennuste bkt-kasvu % 2020: Etelä-Kore­an ‑1,2, Ruot­si ‑6,8, Nor­ja ‑6,3 ja Suo­mi ‑6,0.

  62. Lois­tavaa ana­lyysia Soininvaaralta.
    Ruot­si selviy­tyy voit­ta­jana tästäkin kisasta.
    Me voidaan olla kakkosia, jos älytään muut­taa lin­jaa tähän suun­taan mah­dol­lisim­man nopeasti.
    Tätä sulkua perustel­laan vält­tämät­tömäk­si ilman kansalaisille kuu­lu­via 360 asteen perusteluja/analyysia asiasta.
    Näyt­tää siltä että ain­oa taho, jota kuun­nel­laan on lääkärikunta.

    1. Antero Irri:
      Lois­tavaa ana­lyysia Soininvaaralta.
      Ruot­si selviy­tyy voit­ta­jana tästäkin kisasta.
      Me voidaan olla kakkosia, jos älytään muut­taa lin­jaa tähän suun­taan mah­dol­lisim­man nopeasti.
      Tätä sulkua perustel­laan vält­tämät­tömäk­si ilman kansalaisille kuu­lu­via 360 asteen perusteluja/analyysia asiasta.
      Näyt­tää siltä että ain­oa taho, jota kuun­nel­laan on lääkärikunta.

      Tämä ei ole tot­ta, suurin osa ekon­o­mis­teista kan­nat­taa rajoi­tus­toimia: http://www.igmchicago.org/surveys/policy-for-the-covid-19-crisis/

  63. Täl­lä perus­teel­la tosi­aan karan­teen­it ovat epäin­himil­lisen pitk­iä. Koulu­jen pitämi­nen kiin­ni ei ole hyvä vaihtoehto.

  64. Hyvin analysoitu, aivan samoin kuin Mai-Thi Nguyen-Kim jo 1.4.2020 ja lop­putu­lok­setkin ovat samo­ja. MaiLab artikke­lin link­ki https://youtu.be/3z0gnXgK8Do

    Ehkä sel­l­ainen täy­den­nys Oskarin kir­joituk­seen, että sikäli odot­ta­mi­nen on paikallaan kun virus on tiedemiehille tun­net­tu vas­ta tam­miku­un puo­livälis­sä, jot­ta saadaan vas­tu­ullis­es­ti väl­tet­tyä koko ihmiskun­nan vaaran­tu­mi­nen. Kos­ka ei ole vielä luotet­tavaa tietoa viruk­sen mah­dol­lis­es­ta reak­tivoitu­mis­es­ta — tästäkin samoin kuin infek­tion kroon­is­tu­mis­es­ta on tiede­pi­ireis­sä ollut puhet­ta. Ei olisi kivaa, jos jou­tu­isi viet­tämään lop­puelämän tar­tun­tatau­ti­lain nojal­la eris­tet­tynä. Myös jälkiseu­rauk­sista uuti­soidessa puhu­vat kaik­ki vakavasti otet­ta­vat tiedo­tusvä­li­neet pelk­istä olet­ta­muk­sista. Ehkä näistä olisi hyvä tietää enem­män ennen kuin rajoituk­sia ale­taan purkamaan.
    https://www.sueddeutsche.de/gesundheit/krankheiten-covid-19-spaetfolgen-wie-vermindertes-lungenvolumen-moeglich-dpa.urn-newsml-dpa-com-20090101–200412-99–673346

  65. Suomes­sa pitäisi nos­taa testika­p­a­siteet­tia 100,000 testi­in päivässä. Näin koko työpop­u­laa­tio voitaisi­in tes­ta­ta muu­ta­man viikon välein ja pitää talous käynnissä.
    Logis­tis­es­ti täysin mah­dolli­nen oper­aa­tion, tes­taami­nen voisi mak­saisi n. miljoo­nan päivässä mikä ei ole paljon mitään.

  66. Entä miten käy suurelle unel­malle jos­sa kaik­ki sul­lotaan “tehokkaasti asumaan” muu­ta­maan Suomen suurkaupunki­in? Sil­lä jos tilas­toista voidaan ylipäätän­sä mitään sanoa niin kyl­lä se siinä että ero kuolleisu­udessa tiivisti asutet­tu­jen kaupunkien (kuten New York, Berg­amo, Newark) sekä väl­jem­min asute­tun Kali­forn­ian, yleis­nimel­lä “Nur­mi­jär­ven” (vihreille läh­es kirosana?), on melkoinen. En ole koskaan edes väit­tänyt Helsinkiä mik­sikään suurkaupungik­si. Mut­ta halu­taanko sitä kaiken koe­tun ja koet­ta­van jäl­keen? Pitääkö urban­isoitua vaik­ka hen­ki menisi? 

    On myös paradok­saal­ista että vuosikymmenet par­jat­tu suo­ma­lainen varautuneisu­us (väli­matkan pito toisi­in) onkin pal­jas­tu­mas­sa hyveek­si ja välit­tömyys muo­dos­tuu vaarak­si. Kaik­ki tämä 30 vuot­ta jatkunut suo­ma­lais­ten “euroop­palais­t­a­mi­nen” jota eli­itin val­opäät medi­as­sa ovat julis­ta­neet onkin ajanut karille.

    1. Matias:
      Entä miten käy suurelle unel­malle jos­sa kaik­ki sul­lotaan ”tehokkaasti asumaan” muu­ta­maan Suomen suurkaupunki­in? Sil­lä jos tilas­toista voidaan ylipäätän­sä mitään sanoa niin kyl­lä se siinä että ero kuolleisu­udessa tiivisti asutet­tu­jen kaupunkien (kuten New York, Berg­amo, Newark) sekä väl­jem­min asute­tun Kali­forn­ian, yleis­nimel­lä ”Nur­mi­jär­ven” (vihreille läh­es kirosana?), on melkoinen. En ole koskaan edes väit­tänyt Helsinkiä mik­sikään suurkaupungik­si. Mut­ta halu­taanko sitä kaiken koe­tun ja koet­ta­van jäl­keen? Pitääkö urban­isoitua vaik­ka hen­ki menisi? 

      On myös paradok­saal­ista että vuosikymmenet par­jat­tu suo­ma­lainen varautuneisu­us (väli­matkan pito toisi­in) onkin pal­jas­tu­mas­sa hyveek­si ja välit­tömyys muo­dos­tuu vaarak­si. Kaik­ki tämä 30 vuot­ta jatkunut suo­ma­lais­ten ”euroop­palais­t­a­mi­nen” jota eli­itin val­opäät medi­as­sa ovat julis­ta­neet onkin ajanut karille.

      Tosin varautuneisu­u­den edut hie­man kär­sivät kun melkoisen iso osa kansalai­sista ramp­paa jatku­vasti ihan huvikseen ulko­mail­la. Sit­ten tul­laan Suomeen eikä men­nä lento­ken­tältä koti­in edes tak­sil­la vaan julk­isil­la kun tulee muuten liian kalli­ik­si. Pal­jas­taa taas hyvin kuin­ka paljon ihmiset oikeasti välit­tävät toisistaan.

      Se on kum­ma kun joka asi­aan peräänku­u­lute­taan henkilöko­htaista vas­tu­u­ta, mut­ta sit­ten itä­val­ta­laista tur­is­tiko­hdet­ta syytel­lään viruslin­gok­si. Kuulkaa kyl­lä ne Suomen viruslin­got ovat henkilöt jot­ka sinne menivät, ihan sama oliko toim­inta suun­nitel­mallista levit­tämistä vai ei, joutu­uhan täl­lä vahin­go­is­takin tuomi­olle niin mik­sei täl­lais­es­ta vahin­gos­ta? On niin valikoivaa tämä vas­tuu tässä maas­sa, ilmeis­es­ti tuol­la käy niin varakas­ta porukkaa lomil­la ettei näitä voi­da lait­taa vas­tu­useen yhteiskun­tavakau­den nimissä.

  67. Uskon lääketi­eteeseen, en ennustajaeukkoihin.

    Ongel­ma kos­ket­taa pääsään­töis­es­ti van­huk­sia. Heiutä jot­ka ovat laitoshoidoissa.

  68. Halu­an tilas­toti­eteil­i­jänä kom­men­toi­da mallien käyt­töä. Tässä on nyt todel­la tärkeä pitää mielessä, että se mitä näemme (tilas­tol­liset aineis­tot) ja se mitä maail­mas­sa tapah­tuu (itse epi­demi­an lev­iämi­nen) ovat kak­si aivan eri asi­aa. Sikäli kuin mallit perus­tu­vat dataan, ne eivät ole ilmiön vaan datan rep­re­sen­taa­tioi­ta (“mod­els of data”). Tämä pre­mis­si on pakko ymmärtää ennenkuin mitään järkevää keskustelua voidaan edes aloittaa.

    Jokaisen mallinta­jan täy­tyy osoit­taa ymmär­rys dataa tuot­tavista mekanis­meista. Esim. päivit­täisen tar­tun­ta­datan tuot­taa mekanis­mi, jos­sa keskeisenä tek­i­jänä ovat tes­tauska­p­a­siteet­ti, tes­tauskri­teer­it sekä ihmis­ten halukku­us hakeu­tua testeihin.

    Kuolin­ti­las­to­datan tuot­taa mekanis­mi, jos­sa keskeisenä tek­i­jänä on kri­teer­it, joil­la kuole­ma las­ke­taan koron­akuole­mak­si. Val­taosas­sa mai­ta jos­sa tilas­to­ja tehdään tähän ymmärtääk­seni vaa­di­taan täs­mätesti, mut­ta USA:ssa — ainakin CDC:n yleiseno­hjeis­tuk­sen mukaan — lääkäri voi diag­nosoi­da myös oman arvion­sa poh­jal­ta. Tut­ta­vani tääl­lä Madridis­sa kuoli koti­in­sa, hyvin toden­näköis­es­ti koron­aviruk­seen, mut­ta tuo kuole­ma ei koronati­las­toi­hin päädy, kos­ka diag­noosia ei ole.

    Dataa tuot­ta­vat eri mais­sa eri mekanis­mit, mut­ta myös yksit­täisen maan sisäl­lä dataa tuot­ta­va mekanis­mi voi muut­tua päivästä ja viikos­ta toiseen. Tämän takia ver­tailu ja tilas­tol­lis­ten johtopäätösten tekem­i­nen on todel­la hankalaa.

    Argu­men­tit, joiden mukaan todel­liset tar­tun­tamäärät ja todel­liset kuolemat ovat jotain aivan muu­ta kuin rek­isteröidyt, ovat niin selkeitä, että niitä tässä ei tarvinne alkaa toistamaan.

    Simu­loin­nis­sa “datan” tuot­tamises­sa keskeisessä roolis­sa ovat mallis­sa tehdyt ole­tuk­set. Mut­ta siinä tör­mätään lop­ul­ta aivan anal­o­giseen ongel­maan: jos ole­tuk­set ovat pielessä, simu­loin­nil­la mallinnetaan täysin keinotekoista “ilmiötä”.

    Mikko Ketokivi
    Liike­talouden pro­fes­sori ja tilastotieteilijä
    Madrid

    1. Hyviä huomioi­ta Mikol­ta, hyvin moni tarkastelee luku­ja datauskois­es­ti jol­loin hän­tä hel­posti heilut­taa koiraa. Usein myös valikoivasti “kor­jat­tuna”; kuolleisu­ut­ta las­ket­taes­sa osoit­ta­ja voi olla varmis­tet­tua dataa ja nimit­täjä ole­tuk­sil­la kor­jat­tua, tai päin vastoin. 

      New Yorkin tuoreessa rapor­tis­sa kuolin­lu­vuista on ilmoitet­tu erik­seen nyt myös todenäköiset koron­akuolemat. Lisää siel­lä kuolleisu­ut­ta n. 50%:lla. Ital­ias­ta on pahasti epi­demi­as­ta kärsineiltä alueil­ta kuu­lunut suurem­mista eroista, toden­näköi­nen koron­akuolleisu­us on ollut jois­sain kylis­sä luokkaa 3 x tode­tut koron­akuolemat. Mut­ta kun tar­tun­noista tiede­tään vain var­men­netut, ei päästä uskot­tavia jako­lasku­ja suorittamaan. 

      New Yorkin tilas­tois­sa on myös kuollei­den ikä­jakau­mas­ta jo aika kat­tavaa dataa, kun kuolemia on jo run­saasti. Karkeasti, 28% on ollut alle 65 vuo­ti­ai­ta. On huomioita­va kuitenkin, että kun teho­hoitopaikat käyvät vähi­in (kuten NY:ssä lie paikoin/ajoittain käynyt), kuolleisu­us nousee oletet­tavasti myös nuorem­mis­sa ikälu­okissa selvästi, kun kaikille teho­hoitoa tarvit­seville ei ole tilaa. “Ylivuo­to” kuolleisu­u­teen men­nee oletettavasti/pääsääntöisesti täl­löin poti­laiden ikähaitarin yläpäästä siten, että pelastet­tavis­sa ole­via elin­vu­osia pri­or­isoidaan hoitopaikko­ja jaettaessa. 

      On hyvä myös huo­ma­ta, että nämä kuolemat on tapah­tuneet pääsään­töis­es­ti aika tiukko­jen rajoi­tus­toimien jäl­keen. Ilman rajoi­tus­toimia nuorem­pi­en ikälu­okkien osu­us kuolleista oletet­tavasti kas­vaisi (edel­lä maini­tus­ta syys­tä). Ja päin­vas­toin, jos teho­hoitoka­p­a­siteet­tiä olisi run­saasti, nuorem­pi­en ikälu­okkien kuolleisu­us ja osu­us kuolleista toden­näköis­es­ti pienenisi.

      https://www1.nyc.gov/assets/doh/downloads/pdf/imm/covid-19-deaths-confirmed-probable-daily-04142020.pdf

      Raportin mukaan NY:n alueel­la viimeisen n. kuukau­den aikana kaik­ista kuolemista noin puo­let on olleet koron­akuolemia. (Varmis­tet­tu­ja n. 36%, varmis­tet­tu­ja + toden­näköisiä n. 56%)

      1. Yhdys­val­lois­sa kuolleis­sa on nuorem­piakin, kos­ka maas­sa ei ole väestön kat­tavaa kelvol­lista ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää. Sen joh­dos­ta siel­lä on paljon työikäisiä, joil­la on huo­mat­tavia sisäelin­vau­ri­oi­ta hoita­mat­toman dia­betek­sen vuok­si. Niin­pä mus­tan väestön osu­us kuolleista on silmi­in pistävän korkea.

      2. Kat­en huomiot Ital­ian tilanteesta resonoi­vat vah­vasti Espan­jan tilanteen kanssa.

        Todel­lisia koron­akuolemia voi ainakin arvioi­da ver­taa­mal­la alueel­lista kokon­aiskuolleisu­ut­ta pitkän ajan keskiar­voihin. Tääl­lä Espan­jas­sa kokon­aiskuolleisu­us on joil­lain alueil­la läh­es kaksinker­tainen keskimääräiseen ver­rat­tuna. Viral­liset koron­akuolemat selit­tävät tuos­ta nousus­ta alle puo­let, joil­lain alueil­la alle kolmasosan.

        On hyvin mah­dol­lista, että lopuista merkit­tävä osa on diag­nosoimat­to­mia koron­akuolemia, ja osa tietysti koro­nan välil­lisiä seu­raa­muk­sia: kun sairaalat ovat täyn­nä koron­apoti­lai­ta, halukku­us hakeu­tua hoitoon muiden sairauk­sien hoita­misek­si laskee.

        Ei siis ole mitenkään liioitel­tua tode­ta, että todel­liset koron­akuolemat Espan­jas­sa ovat vähin­tään kaksinker­taiset viral­lisi­in lukui­hin ver­rat­tuna. Saat­ta­vat olla paljon enem­mänkin. Ital­ian tilas­tot ker­to­vat aivan samaa tarinaa.

        Mikko Ketokivi
        Liike­talouden pro­fes­sori ja tilastotieteilijä
        Madrid

      3. Todel­lisia koron­akuolemia voi ainakin arvioi­da ver­taa­mal­la alueel­lista kokon­aiskuolleisu­ut­ta pitkän ajan keskiarvoihin.

        Näin kan­nat­taa tehdä. Tosin koron­akuolleisu­udek­si saadaan Suuomes­sa sil­loin negati­ivi­nen luku.

    2. Mikko Ketokivi:


      Argu­men­tit, joiden mukaan todel­liset tar­tun­tamäärät ja todel­liset kuolemat ovat jotain aivan muu­ta kuin rek­isteröidyt, ovat niin selkeitä, että niitä tässä ei tarvinne alkaa toistamaan.

      Mikko Ketokivi
      Liike­talouden pro­fes­sori ja tilastotieteilijä
      Madrid 

      Samal­la san­gen yksinker­taisel­la logi­ikalla jos ja kun ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän kap­a­siteet­ti ylit­tyy niin myös kuolemien oikein tilas­toimi­nen heikke­nee, ole­tan siis tässä kuolin­syyn toden­tamisen osak­si ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää laa­jas­sa mielessä.

      Lisäk­si datas­ta vielä sen ver­ran että datan luotet­tavu­us voi ymmärtääk­seni vai­hdel­la paikallis­es­tikin maid­en sisäl­lä. Mon­et alan ihmiset ovat peräänku­u­lut­ta­neet mm. että mon­i­sairaan kuole­maa koron­aviruk­sen läs­näol­lessa ei pitäisi kir­ja­ta koro­nan aiheut­ta­mak­si. En nyt ota kan­taa onko tämä oikein vai väärin, tästä kyke­nee kyl­lä väit­telemään. Kuitenkin jos paikallis­es­ti ter­vey­den­hoito-organ­isaa­tiot tekevät oman tulkin­nan mukaan kuolin­syyn toteamisia niin datan epä­tarkku­us kas­vaa pelkästään tämän oman harkin­nan perus­teel­la. Mielestäni olisi silti selkeämpi laskea jär­jestelmäl­lis­es­ti kaik­ki koro­nan kanssa kuolleet koronauhreik­si ensisi­jais­es­ti ja myöhem­min näitä voidaan seu­loa tilas­tol­lis­es­ti esim. riskiryh­mien tun­nistamisek­si. Riskiryh­mienkin tun­nist­a­mi­nen heiken­tyy jos ne oma-aloit­teis­es­ti seu­lotaan pois tilas­toista itse tilas­toa kootessa.

      Todel­liset luvut saadaan sit­ten ver­taa­mal­la seu­raa­van joskus 5 tai 10 vuo­den päästä men­neitä kuolin­ti­las­to­jen epi­demi­ahuip­pu­ja nor­maal­i­ta­soon ja sit­ten mon­i­sairaiden osu­us pystytään vähen­tämään. Näi­den ‘jo-kuol­lut’ teo­ri­oiden mukaan kuolin­määri­in pitäisi syn­tyä kuop­pa tai ‘vaje’ epi­demi­an jäl­keen joka voi kestää useitakin vuosia. Näin siis samas­ta syys­tä mik­si esitetään ettei mon­i­sairai­ta saisi laskea koro­nan uhreik­si, he kun oli­vat muutenkin jo kuole­mas­sa ihan het­kel­lä mil­lä hyvänsä.

  69. Ei vält­tämät­tä ikävin viesti, mut­ta se mitä kukaan ei ymmär­ret­tävästi halua sanoa jul­ki, on ettei Suomel­la ole käytän­nössä vai­h­toe­hto­ja toimia toisin kuin euroop­palainen viiteryh­mä. Eristäy­tymi­nen tulisi liian kalli­ik­si monel­lakin dimensiolla.

    Medi­are­tori­ikas­sa on jotenkin asetet­tu vas­takkain Ruot­si ja muu Euroop­pa. Todel­lisu­udessa Euroopan maid­en väliset erot ovat tavanomaisen stereo­tyyp­pisiä: Välimeren isois­sa mais­sa epi­demia päästet­ti­in käsistä, Bel­gia on kum­malli­nen pohjoisen Kes­ki-Euroopan mus­ta piste, ja Iso-Bri­tann­ian per­in­teisen hidas reagoin­ti kostau­tui. Luter­i­lainen Euroop­pa mukaan­lukien Ruot­si ete­nee omaan rauhal­liseen tahti­in­sa. Suo­mi on sen ver­ran syr­jässä että epi­demia ei ole oikein edes käyn­nistynyt Uut­ta­maa­ta lukuunottamatta.

    Yhteistä Euroopan suurille maille on kehi­tys kohti lau­ma­suo­jaa. Sak­sa voi flirt­tail­la tukah­dut­tamis­strate­gian kanssa, mut­ta kuten on nähty, ei se käytän­nössä virus­ta pysäytä. Tilas­tot osoit­ta­vat mihin suun­taan men­nään, oli poli­it­ti­nen retori­ik­ka mitä tahansa.

    Eipä silti, kyl­lä Suomes­sakin kul­je­taan kohti lau­ma­suo­jaa, joka häämöt­tää kuu­den vuo­den päässä.

    Iso­ja strate­gisia päätök­siä Suomel­la on nyt kak­si: a) kul­je­taanko epi­demi­an läpi hal­li­tusti tai hal­lit­se­mat­tomasti, ja b) tuho­taanko samal­la talous.

  70. Eri­no­mainen kir­joi­tus ja todel­la hyvä, että tätä keskustelua ruve­taan herät­telemään. En minäkään ymmär­rä, miten tästä tilanteesta päästään ulos muuten kuin rokot­teel­la tai lau­ma­suo­jal­la. Tämä nykyi­nen meto­di on vain ajan pelaamista. Vaik­ka län­tisen maail­man maat saisi­vat tukahde­tet­tua viruk­sen, esimerkik­si Afrikas­sa siihen ei pystytä. Kun maail­maa ale­taan taas ava­ta, tulee se toinen aal­to sieltä väistämät­tä. Ja kol­mas. Ja neljäs. Mitä sit­ten tehdään? Sul­je­taan talous udelleen ja piiloudu­taan kotiin? 

    Rokot­teesta on muuten syytä huo­ma­ta, että jos se saataisi­in jol­lain ilveel­lä markki­noille ja käyt­töön ennen ensi vuot­ta, moni ei tule sitä var­maankaan vapae­htois­es­ti otta­maan. Minäkin suh­tau­tu­isin noin nopeasti kehitet­tyyn rokot­teeseen hyvin epäillen. 

    Tulee ole­maan mie­lenki­in­toista nähdä, miten tämä kri­isi tule­vaisu­udessa tulk­i­taan. Tässä on var­masti aihei­ta mon­een väitöskir­jaan. Ken­ties tästä poten­ti­aalis­es­ti seu­raa­va globaali talouskatas­trofi on ensim­mäi­nen, jon­ka dig­i­taa­li­nen- ja sosi­aa­li­nen media yhdessä loivat. 

    Mieleen tule­vat esimerkik­si taan­noiset Amzonin met­sä­palot, joiden tiedet­ti­in ole­van nor­maale­ja joka vuosi tois­tu­via, eikä viime vuosi oikeasti poiken­nut trendis­tä. Saat­toipa niitä olla vähem­mänkin kuin keskiver­tovuon­na 2000-luvul­la. Tämä fak­ta ei kuitenkaan juuri vaivan­nut uutismyl­lyä, kun se ker­ran pyörähti liik­keelle. Tilanne maalat­ti­in aivan katas­tro­faalisek­si, jot­ta luk­i­jat klikkaisi­vat uutisia. Moni lie­nee yhä siinä uskos­sa, että sademet­sät paloi­vat pois. 

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten korona vaikut­taa dig­i­taalisen medi­an tulovir­taan. Nyt klikkiot­sikon aihei­ta ei nimit­täin puu­tu, kuten tiedämme. Ja toden tot­ta niitä var­maankin klikataan.

    1. “Mieleen tule­vat esimerkik­si taan­noiset Amzonin met­sä­palot, joiden tiedet­ti­in ole­van nor­maale­ja joka vuosi tois­tu­via, eikä viime vuosi oikeasti poiken­nut trendis­tä. Saat­toipa niitä olla vähem­mänkin kuin keskiver­tovuon­na 2000-luvul­la. Tämä fak­ta ei kuitenkaan juuri vaivan­nut uutismyl­lyä, kun se ker­ran pyörähti liik­keelle. Tilanne maalat­ti­in aivan katas­tro­faalisek­si, jot­ta luk­i­jat klikkaisi­vat uutisia. Moni lie­nee yhä siinä uskos­sa, että sademet­sät paloi­vat pois.”

      Tämä on pahasti harhaan­jo­htavaa, eikä liity käsiteltävään aiheeseen mitenkään. Ama­zonin met­sä­palot eivät ole mil­lään mit­tar­il­la nor­maale­ja, ja met­sää palaa aivan hirveä määrä koko ajan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Amat­sonin met­sän eivät ”pala”, niitä polte­taan. Kaskiviljelyä.

        Juuri näin, ja vähän ihmettelin, että olit päästänyt nim­imerk­ki Tomi Töllin denial­isti-kom­mentin julki.

      2. Osmo Soin­in­vaara: ten kuin rokot­teel­la tai lau­ma­suo­jal­la. Tämä nykyi­nen meto­di on vain ajan pelaamista. Vaik­ka län­tisen maail­man maat saisi­vat tukahde­tet­tua viruk­sen, esimerkik­si Afrikas­sa siihen ei pystytä. Kun maail

        Osmo Soin­in­vaara:
        Amat­sonin met­sän eivät ”pala”, niitä polte­taan. Kaskiviljelyä.

        Ei ole kask­ivil­je­lyä Amat­sonin met­sä­palot vaan met­sän raivaamista lai­tumeek­si (tul­ta hyväk­si käyt­täen) ja joskus myös mui­ta moti­ive­ja (kos­toa, val­tapeliä…). Lue esim. https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/amazon-burning-bolsonaro-novo-progresso-deforestation-885114/

    2. Tomi Töl­li:
      Rokot­teesta on muuten syytä huo­ma­ta, että jos se saataisi­in jol­lain ilveel­lä markki­noille ja käyt­töön ennen ensi vuot­ta, moni ei tule sitä var­maankaan vapae­htois­es­ti otta­maan. Minäkin suh­tau­tu­isin noin nopeasti kehitet­tyyn rokot­teeseen hyvin epäillen. 

      Valitet­tavasti rokote­pelkoisu­ud­es­ta sit­ten seu­raa ettei ole lau­ma­suo­jaa tms ja maa pide­tään edelleen kiin­ni. Niitä, jot­ka ajat­tel­e­vat “ottakoot muut niin tulee se lau­ma­suo­ja” voin vain halvek­sia äärimäisen itsekkyy­den vuoksi.

      Jär­jel­lä ajatellen esim. pelot­teena toimi­va sikarokote antoi nakrolep­sian vain n. 0.1% rokete­tu­ille. Tääl­läkin vilah­taneis­sa luvuis­sa korona tap­paa ehkä 0.4% ja henki­in jääneitä joille tuli jotain sivuoire­i­ta esim. keuhko­vau­ri­oiden muo­dos­sa on kuin­ka paljon, toinen moko­ma vai enem­män?? Yhteen­sä tosi paljon enemän kuin sikarokot­teen narkolep­sioi­ta, vaik­ka sivuoire­i­ta ei jäisi henki­in jääneistä kenellekään.

      Ymmär­rän toki että osa ihmi­sistä suh­tau­tuu asi­aan tun­teel­la jär­jen sijasta.

    3. Tomi Töl­li:

      Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten korona vaikut­taa dig­i­taalisen medi­an tulovir­taan. Nyt klikkiot­sikon aihei­ta ei nimit­täin puu­tu, kuten tiedämme. Ja toden tot­ta niitä var­maankin klikataan.

      Tämäkin tiede­tään jo: Main­os­tu­lot ovat rom­ah­ta­neet kaikissa mediois­sa, myös verkos­sa. Main­os­ta­jat ovat leikan­neet bud­jet­te­jaan, monil­la ei ole enää mitään mitä main­os­taa (matkailu­ala, rav­in­to­lat, eloku­vat, jne.jne.) ja suurin osa ei halua main­ok­si­aan koron­akuole­mauutis­ten viereen. Eri­lais­ten ihmeparan­nuskeino­jen main­ok­sille olisi var­maan kysyn­tää, mut­ta suurin osa medioista ei onnek­si halua niitä ottaa.

      Media ei elä klikeil­lä vaan euroil­la. Poikkeuk­se­na Mag­neet­ti­me­dia, joka elää FSB:n rahoilla.

  71. My two cents

    Why It’s So Freak­ing Hard To Make A Good COVID-19 Model 

    https://fivethirtyeight-com.cdn.ampproject.org/c/s/fivethirtyeight.com/features/why-its-so-freaking-hard-to-make-a-good-covid-19-model/amp/

    Jut­tusi oli mainio yhteen­ve­to, hie­man vain epäilen, miten nykyi­nen (tai mikään muukaan) hal­li­tuk­semme ajat­telisi tilan­net­ta näin “kylmäveris­es­ti”. Kuolleisu­us­lu­vuthan oli­si­vat nimeno­maan riskiryh­mil­lä korkeat (mik­si muuten ryh­miä kut­sut­taisi­in riskiryh­mik­si ?) eli käytän­nössä ilmoitet­taisi­in, että “tei­dät uhrataan”. Näin­hän tilanne tulkittaisiin. 

    Ruotsin talous voi todel­lakin olla Euroopan tai maail­man paras kun pan­demia on ohi, mut­ta Ruot­sikin on melkoisen vien­nistä riip­pu­vainen maa. Jos kaup­pakump­pan­it ovat kural­la, yksin oike­as­sa olem­i­nen voi toki lohdut­taa, mut­ta tilanne muis­tut­taa aikaa, jol­loin ain­oana puhe­li­men omis­tamis­es­ta ei juurikaan ollut hyö­tyä. Siel­läkin talous kär­sii. No, Han­nu Han­hille käy aina hyvin.

  72. Kiitok­sia Osmo hyvästä blo­gista ja analyysistä.

    Yksi asia joka hie­man puut­tuu on optio-ajat­te­lu­ta­pa. Analysoimal­la ske­naar­i­ot niiden tar­joamien optioiden kaut­ta avau­tuu uusia näkökul­mia. Ne jot­ka tun­te­vat optio-teo­ri­aa tietävät, että optiot ovat arvokkaampia jos tule­vaisu­us on epä­varmem­pi. Tässä tilanteessa tule­vaisu­u­den toteu­ma (esim. mil­loin rokote?, mil­loin lääk­keet?, mil­loin lau­ma­suo­ja?, mikä on kuolleisu­us? jne.) on hyvinkin epä­selvää joten optiot ovat huo­mat­tavasti taval­lista arvokkaampia. Tässä lyhyt analyysi:

    Antaa men­nä: Ei tar­joa juurikaan optioita.

    Hidas­t­a­mi­nen: Tar­joaa eniten optioi­ta, esim.:
    — tiet­ty­jen rajoi­tusten vapauttaminen
    — rokote saat­taa onnis­tua ennenaikaisesti
    — lisära­joituk­sia jos esim. taudin kuolleisu­us osoit­taa ole­van vieläkin huo­mat­tavsti rajumpi
    — Siir­tymi­nen Antaa men­nä ‑ske­naar­i­oon
    — Siir­tymi­nen Säästöliekki-skenaarioon
    — Sairaalaka­p­a­siteetin lisääminen
    — Lääk­i­tyk­sen ja hoidon kehittäminen
    — Tes­tauska­p­a­siteetin lisääminen
    — Varautu­mi­nen siihen (ehkä epä­to­den­näköiseen mut­ta mah­dol­liseen) ske­naar­i­oon, että immu­ni­teet­tia ei tule tai se hiipuu tietyssä ajas­sa ja toisen ker­ran kun saat taudin niin kuolleisu­us­to­den­näköisyys on moninkertainen.
    — Parem­pi tietoon perus­tu­va päätök­sen­teko kaikissa näistä asioista sitä mukaan kun uut­ta tietoa eri strate­gioiden toimivu­ud­es­ta ja taud­ista ilmenee

    Säästöliek­ki: Tar­joaa suurin osa y.o. optioista.

    Näitä optioi­ta ja niiden arvo pitäisi sit­ten ver­ra­ta niiden hin­taan. T.s. Hidas­t­a­mi­nen-ske­naario on var­masti kallein, mut­ta tar­joaako se niin paljon optio-arvoa että se on sen arvoinen?

    1. Ei ole lainkaan var­maa, etteikö “antaa mennä”-strategia olisi kuitenkin käytän­nössä kallein. Emme ole mis­sään näh­neet vielä tämän strate­gian vaiku­tuk­sia. Rajoi­tus­toimia on kaikkial­la kehit­tyneis­sä mais­sa ja epi­demi­at alku­vai­heessaan. Ihmis­ten (taloudelli­nen) toim­inta tilanteessa, jos­sa luot­ta­mus vira­nomais­ten kyky­i­hin on men­nyt, ei poikenne ainakaan eduk­seen mis­tään muus­ta skenaariosta.

      Pidem­mäl­lä aikavälil­lä talouteen vaikut­taa merkit­tävästi kansalais­ten luot­ta­mus omaan talouteen, luot­ta­mus val­tion­talouteen ja myös luot­ta­mus vira­nomaisi­in / poli­itikkoi­hin / yhteiskuntaan.

      Jos Ruot­si pysyy pehmeäl­lä lin­jal­laan (mitä en usko), saadaan jatkos­sa osvi­it­taa strate­gioiden (melko pie­nien) ero­jen vaiku­tuk­sista talouteen. Esim. työt­tömyy­den osalta ei vielä näytä ole­van suur­ta eroa tulos­sa. Siihenkin vaikut­taa enemän talouden tuk­i­toimet kuin epi­demi­an hallintaan liit­tyvät toimet.

      Hyvää pohd­in­taa optioista. Oma lähtöko­h­ta on että me tarvit­semme aikaa järke­vim­män strate­gian val­it­semiseen. Sitä voi saa­da vain melko tiukoil­la ja nopeil­la rajoi­tus­toimil­la. Suomel­la optioi­ta on kohtu­ullisen paljon, Ruot­sil­la nyt jo huo­mat­tavasti vähem­män, johtuen pait­si hie­man löy­sem­mistä rajoituk­sista, ennenkaikkea aiem­mas­ta epi­demi­an alusta.

  73. Mitä olen näitä epi­demia­mallinnuk­sia ajel­lut avoimel­la COVID-19 Sce­nar­ios ‑ohjelmis­tol­la, tulok­set ovat varsin lohdut­to­mia. Nyt pääl­lä ole­vat toimet kyl­lä hidas­ta­vat epi­demi­aa melko tehokkaasti, mut­ta niitä ei voi jatkaa lop­ut­tomasti. Jos ja kun niitä höl­len­netään, räjähtää epi­demia käsi­in ja lop­putu­los on suurin piirtein sama kuin jos ei oltaisi tehty mitään, “Ruotsin mallilla”.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/magi/epidemiapeleja/

    Mikäli para­metrit ovat lähellekään oikei­ta, kuollei­ta tulisi jopa 76 000 luokkaa. Tämä johtuu teho­hoitopaikko­jen lop­pumis­es­ta varsin pian. Jos ne riit­täi­sivät, jäisi kuolleisu­us 0,5 %:iin sairas­tuneista eli noin 25 000, mut­ta lop­pumisen vuok­si mene­htyneitä tulisi moninker­tais­es­ti. Ihmisiä tulee kuole­maan kotei­hin­sa ja kaduille. Mas­sa­hau­to­ja, jne. Toki monis­sa mallin para­me­treis­sä on paljon epä­var­muuk­sia, kuten Soin­in­vaaran mainit­se­ma teho­hoidon teho – pelas­taako se vain joka kol­man­nen vai paljon use­ampia? Malli ei myöskään huomioi van­hus­ten korostet­tu­ja eristystoimia.

    Riip­puen tar­tut­tavu­us­lu­vus­ta tilanteessa, jos­sa rajoituk­set on lopetet­tu, lau­ma­suo­ja suo­jaisi ehkä vain 5–20 %:ia väestöstä eli 80 – 95 % väestöstä saisi tar­tun­nan. Kuten Soin­in­vaara kir­joituk­ses­saan huo­maut­ti, dynaami­nen epi­demi­ologi­nen malli toimii huonos­ti mikro­ta­sol­la ja sik­si ehkä liioit­telee epi­demi­an lev­iämistä lop­pu­vai­heessa, jos­sa har­vo­jen alt­ti­iden altistus­riskit immuu­nien keskel­lä ovat jo hyvin repaleisia.

    Ain­oa keino vält­tää kansakun­nan “sent­ti­saa­tio” on kiristää rajoi­tus­toimia nyt kuukau­den-parin ajan Kiinan, Ital­ian, jne. malli­in ja sen jäl­keen sin­nitel­lä jäljit­tämäl­lä ketju­ja aggres­si­ivis­es­ti, kuten Lasse Lehto­nen on ehdot­tanut. Toki se strate­gia on riskialtis ja ainakin aluk­si kallis

    1. Riskiryh­mien (yli 70-vuo­ti­aiden) päiväkuolleisu­us on 0,02%. Nyt 24 päivän aikana kyseisen ryh­män normikuolleisu­us olisi ollut 0,43 % , 1974 ihmistä. 

      On ihmeel­listä, kuin­ka korkeim­min koulute­tutkin ihmiset menet­tävät ratio­naalisen ajat­telukykyn­sä, kun ale­taan luetel­la kuollei­ta. Kuole­ma on nähtägvästi niin piilotet­tu, että luul­ti­in sitäkin, että hoivakodis­sa sänky­poti­laina makaa­vat van­huk­set, jot­ka saa­vat vaikea­hoitoisen hen­gi­tystiein­fek­tion, kul­jetet­taisi­in häly­tys­val­ot vilkkuen sairaalan teho-osas­tolle hen­gi­tyskoneeseen. Epi­demi­a­peli olet­taa tuota. 

      Ei ennen näin tehty ! Mik­si nyt yhtäkkiä pitäisi ?

      Min­ul­la on lähim­män kah­den vuo­den ajal­ta koke­mus­ta use­asta omais­es­ta, ja kah­denkymme­nen vuo­den ajal­ta vielä use­am­mas­takin. Useim­mat parani­vat infek­tios­ta ker­ran, muu­ta­mat kolme ker­taa, ja yksi jopa neljä ker­taa. Mut­ta aina tulee se viimeinen infek­tio, kun­han aikaa kuluu. Kellekään ei edes tar­jot­tu pitkit­tynyt­tä antibioot­ti­hoitoa, saati sit­ten hengityskonetta. 

      Epi­demi­a­peli ei näytä osaa­van oikei­ta luku­ja esimerkik­si Espan­jas­ta. Alle 40 — vuo­ti­aiden case-kuolleisu­us on ollut 0,2 — 0,3% välil­lä. USA:ssa 0.1 — 0.2 % Se ei sisäl­lä oireet­to­mia tar­tun­to­ja, kos­ka niitä ei tiedetä.

      1. Tässä hyvä yksi järkikommentti.
        Meiltä on uno­h­tu­mas­sa, se että kuolleisu­us on lop­ul­ta 100 %.
        Nyt tuh­lataan nuori­son rahat, eli ote­taan lainaa, kun kaik­ki muutkin tekee niin.
        Pitää ymmärtää että se syö tule­vaisu­u­den hoitopaikko­ja nuo­ril­ta ihmisiltä, jopa lapsilta.

  74. Olisiko neljäskin tie? Men­nä haastet­ta päin.

    Jos ennakol­ta arvioiden vahvin osa väestöstä sairas­tutet­taisi­in tarkoituk­sel­la koron­aan, lau­maim­mu­ni­teet­ti saavutet­taisi­in muu­ta­mas­sa viikos­sa ja epi­demia olisi saman tien ohi? Ketään ei toki voi­da pakot­taa, mut­ta ainakin itse voisin hyväkun­toise­na 57-vuo­ti­aana ilmoit­tau­tua vapaae­htoisek­si, jos tietäisin saa­vani parhaan mah­dol­lisen hoidon. Täysin kuole­man­ta­pauk­sil­ta ei väl­tyt­täisi näinkään, mut­ta kun kaik­ki sairas­tuneet kuu­luisi­vat väestön “vahvim­paan” puoliskoon ja kun he oli­si­vat alus­ta läh­tien tiedos­sa ja ympärivuorokautises­sa valvon­nas­sa, saavutet­taisi­in sekä kuolem­i­na että euroina lask­ien dra­maat­tis­es­ti parem­pi tulos kuin nykyisel­lä pakoilul­la, jos­sa suuri osa sairas­tunei­ta väistämät­tä on niitä, joiden ei tau­tia mis­sään nimessä pitäisi saada?

    1. Sisy­fos Kivi:
      Olisiko neljäskin tie? Men­nä haastet­ta päin.

      Jos ennakol­ta arvioiden vahvin osa väestöstä sairas­tutet­taisi­in tarkoituk­sel­la koron­aan, lau­maim­mu­ni­teet­ti saavutet­taisi­in muu­ta­mas­sa viikos­sa ja epi­demia olisi saman tien ohi? Ketään ei toki voi­da pakot­taa, mut­ta ainakin itse voisin hyväkun­toise­na 57-vuo­ti­aana ilmoit­tau­tua vapaae­htoisek­si, jos tietäisin saa­vani parhaan mah­dol­lisen hoidon. Täysin kuole­man­ta­pauk­sil­ta ei väl­tyt­täisi näinkään, mut­ta kun kaik­ki sairas­tuneet kuu­luisi­vat väestön ”vahvim­paan” puoliskoon ja kun he oli­si­vat alus­ta läh­tien tiedos­sa ja ympärivuorokautises­sa valvon­nas­sa, saavutet­taisi­in sekä kuolem­i­na että euroina lask­ien dra­maat­tis­es­ti parem­pi tulos kuin nykyisel­lä pakoilul­la, jos­sa suuri osa sairas­tunei­ta väistämät­tä on niitä, joiden ei tau­tia mis­sään nimessä pitäisi saada?

      Näin mei­dän pitäisi ehdot­tomasti tehdä, näin on tapah­tunut aina aiem­mis­sakin flunssissa

    2. Nykyisel­lään virus­ta ei tun­neta tarpeek­si hyvin, että mikään sairaan­hoito­jär­jestelmä voisi eet­tis­es­ti ruve­ta tuo­hon. Yksit­täi­sistä tapauk­sista tiede­tään, että covid-19 ‑taudin vaka­va muo­to aiheut­taa osalle toipuneista pitkäaikaisia vau­ri­oi­ta keuhkois­sa. Kuin­ka pitkäaikaisia, sitä ei tiede­tä, kun virus on löy­tynyt vas­ta puoli vuot­ta sit­ten, mut­ta vas­taavia kroon­isia keuhko-ongelmia aiheut­ti myös vuo­den 2003 SARS-virus, joka on hyvin samankaltainen kuin tämä koronavirus.

      Toinen ongel­ma tuos­sa suun­nitel­mas­sa on, että läh­eskään kaik­ki itsen­sä ter­veek­si koke­vat 57-vuo­ti­aat ja nuorem­matkaan eivät sitä ihan ole. Esim. sepel­val­ti­moiden kun­to ja mah­dolli­nen dia­betes tai sen esi­aste pitäisi tutkia tarkkaan ennen kuin kan­di­daat­tia ruve­taan tartuttamaan.

  75. Talous ja ter­veys menevät käsi kädessä, eivätkä ole siis toisilleen vastakkaisia.

    Taloudel­lis­es­ti parhait­en selviävät maat, jot­ka johta­vat kri­isiä infor­maa­ti­ol­la, eivätkä säk­ki päässä. Etelä-Korea voi pitää maan auki ja talouden kun­nos­sa, kos­ka altistuneet selvitetään tehokkaasti.

    Ruotsin BKT rom­ahti jo nyt — kru­u­nun kurssin mukana. Sairas kansa = sairas talous. Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa ollaan lähin­nä “lau­ma­suo­jaa”. Nämä lähin­nä lau­ma­suo­jaa ole­vat maat ovat nyt huu­ta­mas­sa koron­abon­de­ja talousahdingossaan. 

    Onnek­si Ruot­sil­la on oma val­u­ut­ta, joka devalvoituu itsek­seen, mikä lievit­tää Ruotsin katastrofia. 

    Eivät ihmiset ryn­tää rav­in­toloi­hin viral­liset rajoituk­set pois­ta­mal­la. Kulu­tus nousee ennalleen vain, jos toden­näköisyys sairas­tua on olemat­toman pieni, kuten se on Etelä-Kore­as­sa. Etelä-Kore­an tie on ain­oa järkevä tie. Se antaa mah­dol­lisu­u­den pois­taa rajoituk­set nopeasti.

  76. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

    Olet opiskel­lut kansan­taloustiedet­tä. Onko meil­lä saatavil­la tun­nus­luku­ja tai muu­ta infor­maa­tio­ta, joista voisimme laskea mil­lä “hyö­ty­suh­teel­la” Etelä-Kore­an talous täl­lä het­kel­lä pyörii. Täysin avoin­han sekään ei käsit­tääk­seni ole.

  77. Olen tässä asi­as­sa täysi dile­tant­ti, mut­ta rohke­nen esit­tää seuraavaa:
    1) Täysin uuden lääk­keen kehit­tämisen klas­sisel­la ”län­si­maisel­la” menetelmäl­lä on 9‑vaiheinen byrokra­tia-paina­jainen, kestää vuosikau­sia ja mak­saa miljardeja.
    2) Tätä pros­es­sia voi kiihdyt­tää eri tavoin, esimerkik­si ”hallinnol­lisin toimin”, jos­sa ihmishen­ki on hal­paa kuten vaikka­pa Kiinas­sa. Olen ymmärtänyt, että Kiinas­sa on täl­lainen ohjel­ma jo menos­sa ja tulok­sia ehkäpä tulos­sa piankin?
    3) Toinen keino on ottaa van­ha lääke ja tuu­na­ta sitä Covid-19 varten ja näin ohit­taa / lyhen­tää pros­es­sia. Näitä pro­jek­te­ja on näköjään meneil­lään kymmeniä…
    4) Sit­ten on vielä pika-vai­h­toe­hto: Ote­taan taudin kärsi­neeltä ver­ta, jos­ta erote­taan plas­ma, jos­sa on immu­ni­teet­ti­ainei­ta. Plas­ma siten annetaan hoidok­si / ”rokot­teek­si” toiselle henkilölle. Näi­den kokei­den hyvistä tulok­sista on hil­jakkoin ollut uutisia.
    5) On sel­l­ainenkin ris­ki, että kun ensim­mäi­nen rokote/lääke tulee markki­noille, byrokraat­timme muni­vat sen han­k­in­nas­sa ja suo­ma­laiset saa­vat sitä kalli­il­la ja pitkäl­lä viiveellä…
    6) Olen pitkän työu­rani aikana usein palkan­nut upei­ta, teräväpäisiä ja pystyviä naisia, jot­ka ovat saa­neet merkit­täviää tulosta aikaan. Enpä yllä­ty, jos San­na Mirella Marin nyt yllät­tää posi­ti­ivis­es­ti mei­dät kaikki!

    1. Täysin uusien lääkkei­den kanssa on syytä ollakin varovainen. Se hyväksyn­täby­rokra­tia on kehitet­ty karmei­dem eläon­nis­tu­misien (mm. tal­ido­mi) vuoksi.

  78. Tilas­toti­eteil­i­jän kir­joituk­sek­si siel­lä on erikoisen alkeelli­nen virhe: peräkkäin kir­joite­taan arvioista kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta (promille­ja) ja viruk­sen saanei­den kuolleisu­ud­es­ta (pros­ent­te­ja).

    Luvut muut­tuvat koko ajan, ja sairas­tunei­den kuolleisu­us on eri­laista eri ikäryh­mis­sä. Arvioin­tia vaikeut­taa myös se, että tes­taamisen määrä ja käytän­nöt vaihtelevat.

    Viruk­sen saanei­den kuolleisu­us on jois­sakin arviois­sa noin 1,5 %, useim­mis­sa 3–4 % ja Wuhanis­sa luku oli tuo­ta korkeampi. Ikään­tyneil­lä kuollei­den osu­us on suurempi. 

    Ja nimeno­maan kokon­aiskuolleisu­u­den ennus­t­a­mi­nen (promille­ja) on vaikeaa – oikeas­t­aan mah­do­ton­ta – kos­ka juuri strate­giat vaihtelevat.

    1. Tilas­toti­eteil­i­jän kir­joituk­sek­si siel­lä on erikoisen alkeelli­nen virhe: peräkkäin kir­joite­taan arvioista kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta (promille­ja) ja viruk­sen saanei­den kuolleisu­ud­es­ta (pros­ent­te­ja).

      Luvut muut­tuvat koko ajan, ja sairas­tunei­den kuolleisu­us on eri­laista eri ikäryh­mis­sä. Arvioin­tia vaikeut­taa myös se, että tes­taamisen määrä ja käytän­nöt vaihtelevat.

      Viruk­sen saanei­den kuolleisu­us on jois­sakin arviois­sa noin 1,5 %, useim­mis­sa 3–4 % ja Wuhanis­sa luku oli tuo­ta korkeampi. 

      Meil­lä ei ole mitään empi­ir­iä arvioi­ta siitä, mikäon viruk­sen saanei­den kuolleisu­us, kos­ka esimerkik­si Wuhanista ei tiede­tä viruk­sen saanei­den määrää. Ain­oa selvi­tys, jos­sa on tutkit­tu viruk­sen saanei­den määrä jotenkin luotet­tavasti on sak­salainen Gan­geltin kylä. Siel­lä kuollei­den määrä oli 3,7 promil­lea vas­ta-ainei­ta saanei­den määrästä. Nämä pros­en­teis­sa liikku­vat luvut ovat tes­ta­tu­ista ja tois­r­taisek­si on rtes­tat­tu lähin­nä vain oirtei­ta ja jopa selviä oire­i­ta saanei­ta, mut­ta he ovaty viruk­sen saaneista pieni vähemmistö.

      1. Epi­demia iski kylään helmiku­us­sa, joten arvio kuolleisu­ud­es­ta alkaa olla tarkka. 

        Paikallisen epi­demi­an alkupis­teenä pide­tään karnevaal­i­ta­pah­tu­maa 15. 2. Niiden osalta, jot­ka ovat tar­tun­taketjus­sa myöhem­mäl­lä sijal­la, tar­tun­tapäivä on myöhäisem­pi. Gan­geltin tutkimuk­sen kokeet otet­ti­in helmiku­un alkupäiv­inä (Goo­glasin sak­san TV:n uutis­ra­portin päiväyk­sel­lä 2.4. jol­loin ne oli aloitet­tu). Jos olet­taa, että tar­tun­ta lev­isi varsin nopeasti niiden joukos­sa, jot­ka sai­vat tar­tun­nan, nyky­istä kuolleisu­ut­ta kai voisi pitää jo semi­ka­van­ti­tati­ivise­na, mut­ta tuskin “tarkkana” — ja tämä siis tilanteessa, jos­sa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä pysyy pinnalla.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Voi olla, että kun kah­den vuo­den päästä tehdään tilin­päätöstä, Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on kuol­lut suh­teessa yhtä moni, Ruot­sis­sa ne ovat vain tulleet nopeam­min, mut­ta mei­dän taloutemme on rau­nioina kuin sodan jäljiltä ja Ruotsin talous on Euroopan vahvin.

        Nimeno­maan! Meil­lä ei ole empi­iristä tietoa kuolleisu­ud­es­ta, eikä myöskään viruk­sen saaneista. Sik­si on han­kalaa puhua jonkin äärim­mäisen pienen otok­sen perus­teel­la oireet­tomien sairas­tunei­den osu­ud­es­ta (ja sitä kaut­ta kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta). Siihen vaikut­taa myös jo ker­rot­tu havain­to, että sairau­den vakavu­u­teen vaikut­taa saatu­jen virusten määrä. Esimerkik­si Ital­ias­sa sairas­tuneet ovat ilmeis­es­ti saa­neet pitkän altistuk­sen ja suuren määrän viruksia. 

        Objek­ti­iviseen ana­lyysi­in tarvit­taisi­in laa­ja otos vas­ta-aineteste­jä – ja niiden tekemisel­lä on globaal­isti kova kiire. Sen lisäk­si tarvi­taan oireile­vien laa­jaa tes­taamista. Ja vielä: tar­tun­taläh­teen doku­men­toin­ti (em. virusten määrä) on kol­mas tärkeä seikka.

        Ennen kuin nämä ovat hal­lus­sa on harhaan­jo­htavaa käyt­tää tilastomenetelmiä.

        Sivuhuo­mau­tus: Moni on tulkin­nut tek­stin puo­lus­ta­van Ruotsin mallia. Se ei ehkä ole ollut tarkoi­tus. Mikään ei myöskään takaa, että Ruotsin talous selviäisi avoimuudel­la parem­min kuin Suomes­sa. Siel­lä on kulut­ta­jakysyn­tä laskenut ja korkei­den sairas­tavu­us­luku­jen myötä on tulos­sa arvaa­mat­to­mia seu­rauk­sia myös taloudelle.

      3. Gan­geltin kylässä vas­ta-ainetesti tehti­in 500:lle (sat­un­naisotan­ta?), posi­ti­ivi­nen tulos tuli 70:lle (testin virhe­mar­gin­aalit?). Otan­ta on pienehkö ja onko edes sat­un­nainen, testin luotet­tavu­ud­es­ta en löytänyt mitään arvio­ta, eli paljon epä­var­muut­ta liit­tyy tuo­hon tulok­seen. Silti mie­lenki­in­toinen, ja tuon mukaan arvioitu kuolleisu­us lie­nee oikeala hehtaarilla.

        Testi­in osal­lis­tunei­den ei-sat­un­naisu­u­teen viit­taa se, että oireet­tom­i­na sairas­tanei­ta mainit­ti­in tutkimuk­sen uuti­soin­nin yhtey­dessä olleen muu­tamia 70:stä. Osu­us on niin alhainen, että se viit­taa ei-sat­un­naiseen otan­ta­an, joka taas viit­taa yliarvioin­ti­in kylän väen koro­nan sairastaneista. 

        Itse tutkimus­ta en kyl­lä ole lukenut, ain­oas­taan uutiset. Voi.olla omaa virhetulk­in­taa virheel­li­sistä uuti­sista johtuen.

  79. Olen ihme­tel­lyt EU:n jäsen­val­tioiden intoa kehitel­lä omia valvon­tasovel­luk­si­aan eli sovel­luk­sia, jol­la voidaan jäljit­tää (anonyymis­es­ti, ilman isoveli valvoo ‑tyran­ni­aa) tar­tun­nan saa­neen kon­tak­tit ja tes­ta­ta hei­dät ja tarvit­taes­sa eristää ja hoitaa kun­toon. EU:n perusidea on kuitenkin ihmis­ten, tavaroiden ja pääo­man vapaa liikkuminen. 

    Jot­ta jatkos­sa ihmisetkin voisi­vat vapaasti liikkua, EU:n olisi luo­ta­va koko EU:n kat­ta­va jär­jestelmä, jol­la voisimme tietää keitä Suomes­sa matkalla ollut sak­salainen on tavan­nut, jos ja vain jos sak­salainen sairas­tuu covid-19:sta. Lisäk­si pitäisi olla EU:n laa­juinen ja joka paikas­sa saman­lainen ja yhtä hyvä sairaan­hoito sairas­tuneille ja yhteiset menet­te­lyt karan­teeneille. Vain näin voimme alkaa elää EU:ssa vapaasti, matkus­taa maista toiseen ja palaut­taa taloudel­lisen toimin­nan edes liki­main ennalleen. 

    https://mattikinnunen.blogspot.com/2020/04/koronapaivakirja-24-tiistai-1442020.html

  80. Kom­men­toisin hie­man tätä hidas­tamis­takni­ikkaa näin hoita­jan / yrit­täjän arkipäivän näkökul­mas­ta. Hidas­tamis­tak­ti­ikan ydin kun on tuos­sa, mitä mon­es­sa kohtaa hal­li­tuskin on pain­ot­tanut, ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin riit­tävyys ja kyky vas­ta­ta sen eteen tuomi­in haasteisi­in. Suomen ter­vey­den­huol­lon joht­a­mi­nen vaan on sit­ten hie­man oma osa-alu­uen­sa ja sen huomio on ollut lähin­nä lasken­nal­li­sis­sa resurs­seis­sa. Ei niinkään siinä, että ter­vey­den­huol­lon henkilöstö on oikeasti ihmisiä, jot­ka hoita­vat kanssa ihmisiä. 

    Hidas­t­a­mi­nen ja varautu­mi­nen tule­vaan on johtanut siihen, että kun­nat, yliopis­to­sairaalat sekä yksi­tyiset sairaalat ovat supis­ta­neet toimintaansa. 

    Kun­ta­puolel­la ter­veyskeskuk­set valmis­tau­tu­vat korona poti­laisi­in, kiireetön­tä vas­taan­ot­to­toim­intaa on sul­jet­tu, osas­to­jen vuode­paikko­ja vähen­net­ty ja tätä kaut­ta on vapau­tunut käyt­töön mm hoito­henkilökun­taa. Jota nyt kuumeis­es­ti sijoite­taan eri tehtäväken­tille, jot­tein hoita­jien kohdal­la joudu­ta irti­sanomisi­in. Esimerkik­si ham­mashoita­jia on värvät­ty tekemään korona-näyt­teenot­toa, ter­vey­den­hoita­jia siir­ret­ty päivystyk­seen ja ensi­a­pu­un töi­hin. Mis­sä on kyl­lä järk­iä, jos pere­hdy­tys on tapah­tunut asial­lis­es­ti. Mitä harvem­min täl­lä sek­to­ril­la kyl­lä näkee.

    Yliopis­to sairaalat ovat tehneet samoin. Ei-kiirelli­nen ns elek­ti­ivi­nen toim­inta on ajet­tu alas. Henkilöstösi­ir­to­ja tehty ja pahim­paan varaudu­taan. Yksi­tyisen sek­torin ter­veyspalve­lut otta­vat osumaa lähin­nä sik­si, että ihmiset pelkäävät koron­aa, eivätkä sik­si hakeudu hoitoon. Surullista tässä korona-pelos­sa on myös se, että toiset pelkäävät koron­aa enem­män kuin sitä toden­näköisyyt­tä, että jos on seu­ran­nas­sa vaka­van sydän tapah­tu­man jäl­keen, niin kuole­man ris­ki sydänko­htauk­sen kaut­ta on var­masti isom­pi kuin koro­nan kautta. 

    Yhtä kaik­ki, nämä edel­lä maini­tut toimin­na ovat siis vapaut­ta­neet ter­vey­den­huoltoalan ammat­ti­lais­resurssi käyt­töön. Mut­ta, tämä on jälleen ker­ran tehty tämän ammat­ti­laisen kus­tan­nuk­sel­la. Ter­vey­den­huol­lon rak­en­teet ovat hyvin eri­ty­tyneitä. Eli silmälääkäri, joka leikkaa kai­hi ei on oman alansa asiantun­ti­ja, mut­ta ei hän kyl­lä hen­gi­tyskone­hoi­dos­ta mitään tiedä. Sama asia, jos olet pitänyt neu­volas­sa ter­vey­den­hoita­ja vas­taan­ot­toa, niin var­masti on iso henk­i­nen kyn­nys siir­tyä van­hus­palvelun pari­in koti­hoitoon kii­reavuk­si. Juostavu­u­den pakono­maisen velvoit­teen lisäk­si, meitä ter­vey­den­huoltoalan ammat­ti­laisia kos­kee poikkeu­solois­sa käyt­töön otet­tu työvelvoite. Jon­ka käytän­nön merk­i­tyk­siä ei vielä kukaan tiedä. Nap­ataan tästä paletista vielä pois resurssit, joiden avul­la pitäisi tur­va­ta tur­valli­nen työsken­te­ly (suo­jaimet, käsidesi yms.) ja vielä lisäk­si perutaan myös kesälo­mia, kos­ka kaiken varalta. 

    Vaik­ka, et olisikaan ter­vey­den­huoltoalal­la niin eikös tuo kuul­losta ihan tarpeek­si mukaval­ta sopal­ta. Nyt olen myös siinä pis­teessä, että sijaisille, keikkalaisille ja free­lencer hoita­jille ei ole töitä. Kos­ka toim­intaa on ajat­tu niin reilusti alas. Eikö olekin absur­dia, että tänä aikana hoita­jien ilmoit­tau­tuu työttämäksi!

    Tässä kohtaa ter­vey­den­huolto sahaa niin omaa oksaansa. Se, että sijaisia ei käytetä, ei oikeasti ole taloudel­lis­es­ti kovin pitkänäköistä. Ja vaik­ka uno­hdet­taisi­in tästä nyt tuo talous­näkökul­ma, niin poti­las­tur­val­lisu­us on nyt se jut­tu. Olete­taan, että se pahin tapah­tuu, ja ter­vey­den­huoltoalan ammat­ti­henkilöitä rupeaa tip­pumaan korona-taud­is­sa karan­teeni, ei nyt Italia tasol­la kuolleisu­us lukui­hin asti, mut­ta kuitenkin. Olisiko kan­nat­tanut pitää huol­ta tästä keikkare­servistä, pere­hdyt­tää se, huole­htia sen ole­mas­sa olosta ennen kuin päädytään siihen pis­teeseen, että tästä laarista ammen­netaan väkeä töi­hin. Ja käy niin, että toimin­nan pöyrit­tämi­nen putoaa täysin tälle lisäre­servin työvoiman har­tioille. Joil­la, tai meil­lä muuten, ei ole työter­veyshuol­lon palvelui­ta tai oikeut­ta sairasa­jan palkkaan, jos sit­ten keikkatyössäni menen ja sairastun.

  81. Paran­tuneis­sa on havait­tu viruk­sia, Ehkäpä ne jäävät pysyvästi elim­istöön, niin kuin HIVis­sä. Oireet vain lievenevät, mut­ta ehkä tule­vat uud­estaan, jos elim­istö heikke­nee. Ei ole mitään luon­non­lakia, että kaik­ki sairaudet kehit­tävät immu­ni­teetin. Ain­oa tur­va voi olla ihmis­ten eristämi­nen, ei kok­ouk­sia, ei bileitä, ei matkustelua. Toki tiede voi kehit­tää lääkkeitä, jos eivät kaik­ki kuole liian äkisti.
    Kiinalaiset selit­tävät, että hei­dän voimansa kansakun­nan yht­enäisyys. Tavoit­tel­e­vat yhteistä hyvää, pitävätsuu/nenäsuojaa, kos­ka se suo­jelee mui­ta. Suomes­sa ei suositel­la, kos­ka ei suo­jele kantajaansa.

  82. Korona on saman­lainen armah­ta­ja kuin keuhkokuume.Kuolleista 2/3 on hoivakodeis­sa ja medi­aani ‑ikä +80 vuot­ta. Eli kuole­ma vie pääasi­as­sa ihmisiä joiden elämän­laatu on lähel­lä nollaa. 

    Nor­maali­olois­sa kuole­man tosi keuhkoku­ume mut­ta nyt tap­pa­ja on korona. 

    Toki nuo­ri­akin kuolee koron­aan mut­ta saman ver­ran vie influenssakin.Nyt näyt­tää siltä, että influ­enssakuolemat ovat vähentyneet.

    Mut­ta maail­ma liikkuu huomion­määrän mukaan

    1. Liian van­ha:
      Korona on saman­lainen armah­ta­ja kuin keuhkokuume.Kuolleista2/3 on hoivakodeis­sa ja medi­aani ‑ikä +80 vuotta.Eli kuole­ma vie pääasi­as­sa ihmisiä joiden elämän­laatu on lähel­lä nollaa. 

      Nor­maali­olois­sakuole­man tosi keuhkoku­ume mut­ta nyt tap­pa­ja on korona. 

      Toki nuo­ri­akin kuolee koron­aan mut­ta saman ver­ran vie influenssakin.Nyt näyt­tää siltä, että influ­enssakuolemat ovat vähentyneet.

      Mut­ta maail­ma liikkuu huomion­määrän mukaan

      New Yorkissa sairaala­paikat ovat lop­puneet; jos­sain sairaalois­sa yli 90% poti­laista on täl­lä het­kel­lä siel­lä koro­nan takia. Puo­let sairaala­hoitoon joutuneista on alle 50-vuotiaita. 

      Pelkkää kuollei­den ikä­jakau­maa kat­so­ma­l­la ei saa koko kuvaa epi­demi­an vaikutuksista.

  83. Sinän­sä main­ios­ta kir­joituk­ses­ta on uno­htunut pari ref­er­enssi­maa­ta sekä tes­tauk­sen kehi­tyk­sen nopeus. Tes­taus nopeu­tuu ja hal­ven­tuu merkit­tävästi, mikä mullis­taa tes­taus-eristys-jälji­tys ‑strate­gian tehokku­u­den. Riit­tävästi jäljit­täjiähän saa lääketi­eteel­lisen tiedekun­tien opiske­li­joista — ilmaisek­si, sekä kir­jas­to­henkilökun­nas­ta — funk­tion­aalis­es­ti ilmaisek­si — muu­ta­man kuukau­den ajan. Apua on tar­jot­tu, se ei ole vielä kelvannut.

    Avi­o­li­iton ulkop­uolis­ten suhtei­den pal­jas­tu­mi­nen tuskin liene suurin yksi­ty­isyy­den uhka seu­ran­ta-apeis­sa, eihän tieto­ja altistuneista pal­jastet­taisi sairas­tuneellekaan, vai mitä?

    Tukah­dut­tamis­strate­gian on valin­nut Tai­wanin ja Etelä-Kore­an lisäk­si myös Uusi-See­lan­ti, mikä on jäänyt Euroopas­sa huomiotta. Tai­wanis­sa ei enää uusia tar­tun­to­ja ole tul­lut, Uudessa-See­lan­nis­sa tar­tun­nat ovat voimakkaas­sa laskusu­un­nas­sa. Nähdäk­seni Sin­ga­poren tai Kiinan ase­mas­ta olisi real­is­tisem­paa ver­ra­ta Suomea demokratioihin

    Pikat­estit ovat tulos­sa, nythän viimek­si eilen uuti­soiti­in 3h sisäl­lä testi­t­u­lok­sen antavas­ta Mobidi­a­gin testistä, lisäk­si välit­tömän tulok­sen antavas­ta testikin on tulos­sa. Tämä mah­dol­lis­taa rajo­jen avaamisen tietyin kontrollitoimin.

    Suomen olois­sa nykyisel­lä kan­sain­välisen liiken­teen tasol­la tukah­dut­tamis­strate­gia on real­isti­nen ja var­maankin halvin vai­h­toe­hto. Halv­in­ta­han se olisi ollut viikol­la 7 käyn­nis­tet­tynä, mut­ta se on asia erikseen. 

    Ai nin, yksi alue on eradikoin­ut viruk­sen täysin, Grönlanti.

    1. Suomen olois­sa nykyisel­lä kan­sain­välisen liiken­teen tasol­la tukah­dut­tamis­strate­gia on real­isti­nen ja var­maankin halvin vai­h­toe­hto. Halv­in­ta­han se olisi ollut viikol­la 7 käyn­nis­tet­tynä, mut­ta se on asia erikseen. 

      Se on ain­oa järkevä tom­intas­trate­gia. Koron­avirus on tul­lut jäädäk­seen ja inte­groituu per­imäämme niin kuin luke­mat­tomat muut orgaaniset ele­men­tit, joista koos­t­umme, ovat sitä ennen miljoonien ja miljoonien vuosien aikana tehneet. Se on vain ns. opetet­ta­va tavoille mah­dol­lisim­man nopeasti, jot­ta se löytää paikkansa ja mah­dol­lis­es­ti jopa osal­lis­tuu ihmiso­lion evoluu­tioon posi­ti­ivisel­la tavalla.

    2. Hyvin pitkälti samaa mieltä. Tai­wanista ei paljoa ole puhut­tu, ovat tehneet lois­tavaa työtä ja siel­lä on selvit­ty hyvin kevy­il­lä toimil­la, yhteiskun­ta pyörii läh­es normaalisti.

      Euroopan maista viralis­es­ti tukah­dut­tamis­strate­gian val­it­si ensim­mäisenä tai ensim­mäis­ten joukos­sa Nor­ja. Myös siel­lä uudet tar­tun­nat ovat olleet nyt­tem­min jo selvässä laskus­sa parisen viikkoa. Tes­taus lie­nee samanaikaises­ti lisään­tynyt (mutua).

      Akti­iviset tapauk­set alka­vat tasaan­tua ja kään­tynevät nyt hyvin pian lasku­un, ihmisiä para­nee (tai kuolee) enem­män kuin sairas­tuu. Noil­la eväil­lä rajoi­tusten avaami­nen tulee jo pian mahdolliseksi.

      https://www.worldometers.info/coronavirus/country/norway/

      Myös Itä­val­las­sa menee suh­teel­lisen hyvin.

      https://www.worldometers.info/coronavirus/country/austria/

  84. Tar­tun­tatau­tien jälji­tyk­sen ja karan­tee­nien osalta sinän­sä Tar­tun­tatau­ti­la­ki antaa sinän­sä hyvän poh­jan, suosit­te­len luk­i­joi­ta luke­maan sen tek­stin ajatuk­sel­la läpi. Kun­han AVI:en ja kun­tien lääkäre­itä tue­taan testaus‑, jälji­tys ja kon­sul­toin­ti­avul­la, ei val­takun­nal­lisia määräyk­siä juuri tarvita.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227

    16 §
    Pakolli­nen terveystarkastus
    Alue­hallintovi­ras­to voi päät­tää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen ter­veystarkas­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen on pakol­lista, jos se on yleis­vaar­al­lisen tar­tun­tataudin tai yleis­vaar­al­lisek­si perustel­lusti epäil­lyn tar­tun­tataudin lev­iämisen ehkäisemisek­si välttämätöntä.

    24 §
    Tiedon­saan­tioikeus epi­demi­an havait­semisek­si, selvit­tämisek­si ja tar­tun­nan jäljittämiseksi
    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iöl­lä on salas­s­api­tosään­nösten estämät­tä ja kor­vauk­set­ta oikeus saa­da tässä lais­sa säädet­ty­jen tehtävien hoita­mises­sa tarvit­ta­vat tiedot muil­ta vira­nomaisil­ta sekä yksi­ty­isiltä sosi­aal­i­huol­lon ja ter­vey­den­huol­lon toimintayksiköiltä.

    25 §
    Tiedon­saan­tioikeus vaka­van epi­demi­an torjumiseksi
    Jos kiireel­liset toimet ovat vält­tämät­tömiä väestön ter­vey­den suo­jelemisek­si väestön ter­veyt­tä vaaran­ta­van vaka­van epi­demi­an uhates­sa tai sen aikana epi­demi­an tor­ju­misek­si tai sen syi­den selvit­tämisek­si ja lev­iämisen estämisek­si, Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitok­sel­la on salas­s­api­tosään­nösten estämät­tä ja kor­vauk­set­ta oikeus saa­da käyt­töön­sä ja yhdis­tää poti­lasasi­akir­jois­sa, Kansaneläke­laitok­sen etu­us­rek­isteris­sä ja ter­vey­den­huol­lon val­takun­nal­li­sista henkilörek­istereistä annetun lain (556/1989) mukai­sis­sa rek­istereis­sä ole­via tieto­ja ja poimia sat­un­nais­es­ti ver­tailuhenkilöitä tai tehdä väestöo­tos väestöti­eto­jär­jestelmästä ja Väestörek­isterikeskuk­sen var­men­nepalveluista annetun lain (661/2009) mukaises­ta väestöti­eto­jär­jestelmästä. Näitä tieto­ja ovat taudin aiheut­ta­jia ja niiden omi­naisuuk­sia, diag­noose­ja, riskitek­i­jöitä, tar­tun­nan kulku­un vaikut­tanei­ta tek­i­jöitä sekä sairas­tuneen hoitopaikkaa, hoitoa ja hoidon lop­putu­losta koske­vat tiedot. Tieto­ja voidaan yhdis­tää, jos se on vält­tämätön­tä vaka­van epi­demi­an alku­perän selvit­tämisek­si tai sen vaiku­tusten määrittämiseksi.

    Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitok­sel­la on väestön ter­veyt­tä uhkaa­van vaka­van epi­demi­an uhates­sa tai sen aikana oikeus saa­da tieto­ja toimin­nan­har­joit­ta­jal­ta salas­s­api­tosään­nösten estämät­tä ja kor­vauk­set­ta sairas­tunei­den ja väestäti­eto­jär­jestelmästä ja Väestörek­isterikeskuk­sen var­men­nepalveluista annetun lain mukaises­ta väestöti­eto­jär­jestelmästä sat­un­nais­es­ti poimit­tu­jen ver­tailuhenkilöi­den ostamista tuot­teista, jot­ka ovat voineet toimia tar­tun­nan välit­täjinä. Tiedot on annet­ta­va viivytyksettä.

    Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitok­sel­la on oikeus saa­da 1 ja 2 momen­tis­sa tarkoite­tut tiedot myös teknisen käyt­töy­htey­den avulla.

    26 §
    Altistunei­den henkilöi­den tun­nis­teti­eto­jen säilyttäminen
    Edel­lä 20–25 §:n mukaises­ti kerä­tyt ja luovute­tut henkilötiedot on hävitet­tävä sen jäl­keen, kun epi­demi­an selvit­tämi­nen tai tar­tun­nan jälji­tys on päät­tynyt eikä tieto­jen säi­lyt­tämi­nen ole vält­tämätön­tä tar­tun­tataudin tor­jun­nan kannal­ta. Tar­tun­nan jälji­tys tai tehtävien 20 §:ssä tarkoitet­tu siir­to merk­itään potilasasiakirjoihin.

    58 §
    Laa­jaan tar­tun­nan­vaaraan liit­tyvät toimenpiteet
    Kun laa­jaa tar­tun­nan vaaraa aiheut­ta­va yleis­vaar­alli­nen tai yleis­vaar­al­lisek­si perustel­lusti epäilty tar­tun­tatau­ti on todet­tu tai sen esi­in­tymi­nen on perustel­lusti odotet­tavis­sa, kun­nan tar­tun­tatau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­va toimielin voi päät­tää toimi­alueel­laan sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon toim­intayk­siköi­den, oppi­laitosten, päiväko­tien, asun­to­jen ja vas­taavien tilo­jen sulkemis­es­ta sekä yleis­ten kok­ousten tai yleisöti­laisuuk­sien kieltämis­es­tä. Edel­ly­tyk­senä on lisäk­si, että toimen­pide on vält­tämätön yleis­vaar­al­lisen tai yleis­vaar­al­lisek­si perustel­lusti epäil­lyn tar­tun­tataudin lev­iämisen estämisek­si. Alue­hallintovi­ras­to voi tehdä alueel­laan vas­taa­vat päätök­set sil­loin, kun ne ovat tarpeen use­an kun­nan alueella.

    Jos muu kuin 1 momen­tis­sa tarkoitet­tu tar­tun­tatau­ti aiheut­taa laa­jaa tar­tun­nan vaaraa, kun­nan tar­tun­tatau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­va toimielin ja alue­hallintovi­ras­to voivat alueel­laan päät­tää oppi­laitosten ja päiväko­tien sulkemis­es­ta, jos se on vält­tämätön­tä taudin lev­iämisen ehkäisemiseksi.

    Edel­lä 1 ja 2 momen­tis­sa tarkoite­tut päätök­set tehdään enin­tään yhden kuukau­den ajak­si. Toimen­piteet on heti lopetet­ta­va, kun tar­tun­nan vaaraa ei enää ole.

  85. Lau­ma­suo­jan, rokot­tamisen ja immuu­ni­vas­teen osalta emme tiedä juurikaan. Antaako sairastet­tu tau­ti suo­jaavia vas­ta-ainei­ta vai pelkän immu­nol­o­gisen arven vail­la suo­javaiku­tus­ta? Mikä on immuu­ni­vas­teen kesto jos sel­l­aista syn­tyy? Voiko muu sairastet­tu infek­tio syn­nyt­tää ris­tireagoivia vas­ta-ainei­ta ja mikä on niiden merk­i­tys? Voiko vas­ta-aine­suo­ja voimis­taa uus­in­tain­fek­tion laukaise­maa infla­maa­tio­ta haitallisel­la taval­la? Mikä on korkean riskin eli ikään­tyneen väestön immunokom­pe­tenssi tuot­taa vas­ta-aine­suo­jaa itse infek­ti­olle tai mah­dol­liselle rokotteelle? 

    Epi­demi­an jar­rut­ta­mi­nen on jok­seenkin vält­tämätön­tä, jot­ta saadaan vas­tauk­sia em. kysymyk­si­in ja syn­tyy ymmär­rys real­is­ti­sista exit-strate­gioista. Ihmisvälit­teis­ten virusepi­demioiden / pan­demioiden his­to­ri­as­sa sairaste­tun taudin, muun infek­tion tai rokot­teen syn­nyt­tämä suo­ja ovat olleet tois­taisek­si ain­oi­ta tapo­ja pala­ta ns. normaaliin.

  86. Mil­laista vai­htelua yksilöi­den välil­lä on siinä, kuin­ka hel­posti saa tar­tun­nan? Esimerkik­si niin, että n% ihmi­sistä ei saa koron­avirus­ta ainakaan ilman pitkäaikaista voimakas­ta altistus­ta, kun jotkut toiset saa­vat tar­tun­nan jo yhdestä pien­estä pis­aras­ta? Voisi olet­taa että epi­demi­an alkupuolel­la tau­ti lev­iää nopeasti niiden kesku­udessa jot­ka syys­tä tai tois­es­ta ovat sille eri­tyisen alt­ti­ita. Jos merkit­tävä osa pop­u­laa­tios­ta on vaikei­ta tar­tutet­tavia, niin se vaikut­taa malleihinkin.

    1. Tästä ei ole tutkit­tua tietoa. Ihmis­ten vas­tus­tuskyvyssä ilman muu­ta on vai­htelua. Samoin siinä, paljonko viruk­sen kan­ta­ja erit­tää virus­par­tikkelei­ta hen­gi­tys­teistään. Jotain viit­teitä on saatu siitä, että jotkut oireet­tomat viruk­sen kan­ta­jat saat­ta­vat levit­tää suuria määriä virus­ta, mut­ta esim. lapset ilmeis­es­ti eivät useinkaan. Tämä on tietysti erit­täin han­kala jut­tu epi­demi­an lev­iämisen kannal­ta, kun näitä ns. super­levit­täjiä ei vält­tämät­tä voi tun­nistaa juuri mitenkään. Sekin on mah­dol­lista, että viruk­sen eri kan­nat käyt­täy­tyvät tässä suh­teessa eri tavoin. Siitäkään ei ole selvää tutkimus­tu­losta. Toki pääosin havain­to viruskan­to­jen per­imän ana­ly­y­sista on, että erot eivät ole merkit­täviä pato­geenisu­u­den tai tart­tuvu­u­den kannalta.

  87. “Etelä-Kore­an malli­in pää­tymi­nen olisi kuitenkin todel­la huono uuti­nen van­huk­sille ja muille riskiryh­mi­in kuu­luville. Ulko­maail­ma ei olisi heille tur­valli­nen, kos­ka vaik­ka epi­demia pysyy aisois­sa, viruk­sia on kuitenkin tar­jol­la. Tähän viitat­en EU:n Ursu­la von der Leyen ennakoi, että van­huk­set joutu­vat ole­maan eristyk­sis­sä vuo­den lop­pu­un. Mis­tä hän sen vuo­den lop­un tähän tem­paisi? Rokot­teeseen saak­ka ymmärtääk­seni, siis paljon pidem­pään. Tämä ei ole täysin ongel­ma­ton­ta. Se on itse asi­as­sa aivan hirveää.”

    Etelä-Kore­as­sa uusia tapauk­sia tulee päivässä noin 30 kap­palet­ta ja siel­lä asuu melkein 10 ker­taa enem­män väkeä kuin Suomes­sa. Eli vas­taa­va määrä Suomen mit­takaavas­sa on 3 sairas­tunut­ta päivässä. Mik­si van­hus­ten pitäisi olla kotona tässä mallis­sa? Etelä-Kore­an mallil­la ja vuo­den lop­ul­la ei olekaan tois­t­en­sa kanssa mitään tekemistä.

    Toinen asia on se, että saavut­taako Ruot­si merkit­tävässä määrin lau­ma­suo­jaa ennen rokotet­ta vai ei. Käyt­tämäl­lä 0,4 % kuolleisu­ut­ta esim. 75 %:sta päädytään siel­lä 30 000 kuolleeseen, nyt kuollei­ta on noin 1000 ja viimeisen kah­den viikon ajan näyt­täisi tulleen noin 100 lisäkuol­lut­ta päivässä. Eli siel­lä menee siis noin 300 päivää siihen, että epi­demia laan­tuu. Vuo­den lop­pu­un tulee kiire myös Ruot­sis­sa. Lisäk­si 0,4 % edus­taa arvioiden alalaitaa.

  88. Hyvin haarukoit kolme pää­vai­h­toe­htoa. Niiden poh­jal­ta ja niitä täy­den­täen, tässä oma ehdo­tuk­seni Exit-strate­giak­si. Se lie­nee jos­sakin Säästöliekin ja Hidas­tamisen välillä.

    Strate­gian perusa­ja­tus on tämä: Jos onnis­tumme vält­tämään ekspo­nen­ti­aalisen tar­tun­tamäärien kasvun, olemme selviy­tyneet kri­i­sistä voit­ta­ji­na. Tähän asti ker­tynyt data kovien jar­ru­tus­toimien olois­sa näyt­täisi osoit­ta­van, että olemme päässeet lin­eaarisen kasvun käyrälle. Eli olemme saavut­ta­neet merkit­tävän tor­jun­tavoiton tais­telus­sa epi­demi­aa vastaan.

    Yhteisel­lä pon­nis­telul­la saavutet­tu tulos on itse asi­as­sa erit­täin rohkai­se­va: Noin 100 uut­ta tau­ti­ta­paus­ta päivässä ei ole suuri. Täl­lä vauhdil­la vain reilu 70.000 suo­ma­laisia ehtii saa­da tar­tun­nan ennen rokot­teen odotet­tavis­sa ole­vaa mas­sas­aatavu­ut­ta (2x365x100). Lin­eaarisen kasvun kul­mak­er­toimen merk­i­tys ei ole kovin suuri, KUNHAN kasvu säi­lyy lin­eaarise­na. Esimerkik­si kaksinker­taisel­la nopeudel­la, 200 uut­ta tar­tun­taa päivässä, hie­man yli 140.000 suo­ma­laista saa taudin. Tämäkin on vielä hieno tulos ver­rat­tuna vaikka­pa kolmeen miljoon­aan sairas­tuneeseen eli vähin­täin 3000 kuolleeseen (opti­misti­nen ole­tus kuolettavuudesta).

    Jos lin­eaari­nen kasvu ote­taan Exit-strate­gian perusteluk­si ja samal­la pää­tavoit­teek­si, niin seu­raavak­si pitää tot­takai kysyä: Mil­laisel­la toimen­pitei­den joukol­la tuo on mah­dol­lista toteut­taa? Mil­laisia osaratkaisu­ja tarvi­taan, jot­ta kokon­ais­ratkaisu tuot­taa lin­eaarisen kasvun? Reunao­le­tuk­se­na tässä tot­takai se, että voidaan pala­ta taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den osalta likip­itäen nor­maali­oloi­hin — mut­ta EI vält­tämät­tä sosi­aalisen elämän tai kult­tuuriri­en­to­jen osalta…

    Suurin osa osaratkaisu­ista lie­nee jo tun­nis­tet­tu: Etä­työ, etäopiskelu, kokoon­tu­mis­ra­joituk­set, mas­si­ivi­nen tes­taus, tar­tun­taketju­jen tun­nis­tus ja katkaisu, eristämi­nen, karan­teeni, mask­ipakko julk­isil­la paikoil­la ja älypuhelinsovellukset.

    Haarukoivia kysymyk­siä tähän loppuun:
    1) Mik­si tämä ei toimisi? Toisin sanoen, voidaanko olet­taa että nyt saavutet­tu lin­eaari­nen kasvu on mah­dol­lista YLLÄPITÄÄ vähem­män radikaaleil­la rajoi­tus­toimil­la? Sel­l­aisil­la, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat (likip­itäen) nor­maalin taloudel­lisen toimeliaisuuden?

    2) Mik­si tämä ei olisi paras polku eteen­päin? Siis sel­l­ainen, jota joka tapauk­ses­sa kan­nat­taa tavoitel­la? Ohjaa­vana mit­ta­ri­na lin­eaari­nen kasvu on yksinker­tainen: Jos sil­lä pysytään, niin kaik­ki hyvin. Jos havaitaan nopeu­tu­mista, niin rajoituk­sia tiuken­netaan asteit­tain koko ajan uut­ta dataa keräten.

  89. Iäkkäi­den miesten lisäk­si on toinenkin suuri riskiryh­mä suuren kuolleisu­u­den ja vaka­van sairas­tu­misen suh­teen, jos­ta THL ei tiedä mitään, nimit­täin liha­vat. Sen sijaan tupakoit­si­jat eivät ilmeis­es­ti saa vakavia oire­i­ta paljoakaan mui­ta toden­näköisem­min. Täl­läseen tulok­seen päädyt­ti­in jenkkitutkimuksessa.

    Kun ker­ran THL ei tätä suos­tu sanomaan, sanon­pa nyt edes minä: jos olet yli 70-vuo­tias mies ja/tai poikkeuk­sel­lisen liha­va, nou­da­ta eri­ty­istä varovaisu­ut­ta. Ulkona liikku­mista kan­na­ta vält­tää, kuten myös kasvo­tusten puhu­mista (hen­gi­tys­suo­jan tosin tekee hel­posti vaik­ka pipos­ta tai sukas­ta ja talous­pa­peri­sta mut­ta sen teho on arvoitus).

    En ymmär­rä, mik­si THL ei varoi­ta kuin tiet­tyjä riskiryh­miä. Käsit­tämätön­tä, häpeäl­listä suorastaan!

    1. Mikä lie jenkkien tupakkate­htaiden tutkimus? Use­assa Kiinaa koskevas­sa kir­joituk­ses­sa on ker­rot­tu tupakan­polton lisäävän kuole­man­riskiä merkit­tävästi, jopa 10–15 ker­tais­es­ti yli 70-vuo­tial­la. Siis puolisen vuo­sisa­taa kestänyt ter­vaus ei suo­jele keuhko­ja samaan tapaan kuin puu­ve­neen poh­jaa. Kiinas­sa on 300 milj. tupakoitsijaa.

  90. Jahas, THL jo ker­toi alus­tavia tulok­sia vas­ta-ainetes­tauk­ses­ta. Otos on 442 kpl Husin lab­o­ra­to­ri­on mui­ta tarkoituk­sia varten otet­tua ver­inäytet­tä, mikä luem­ma ei edus­ta väestöä yhtä hyvin kuin varsi­nainen sat­un­naiso­tos tutkimuk­seen kut­sut­tu­ja ihmisiä (niitä näyt­teitä kerätään paraikaa). Aika pienikin tuo 442:n sat­si tietysti on tässä vai­heessa. Posi­ti­ivisia näyt­teitä 3,4 %, mikä kuu­lostaa paljol­ta mut­ta on lin­jas­sa muual­la mail­mas­sa saatu­jen havain­to­jen kanssa.

    Jos tuo osoit­tau­tuu pidem­män päälle kutin­sa pitäväk­si, niin arvioi­ta lau­maim­mu­ni­teetin saavut­tamis­es­ta pitänee rei­va­ta aika paljon opti­mistisem­paan suuntaan.

    1. Minkä kanssa tuo THL:n arvio on linjassa?

      Itä­val­las­sa vas­taa­va tulos sat­un­nais­tet­tuna oli dekadin pienem­pi ja sikäläisen arvion ylära­jal­lakin reilusti pienempi.

      Mut­ta uusia tulok­sia saata­nee eri maista parin viikon sisään.

      1. Posi­ti­ivisia näyt­teitä oli 1,36% (6 / 442)

        Viimeisen viikon näyt­teessä oli noista kuud­es­ta kuitenkin viisi. Nämä ovat pieniä luku­ja, mut­ta on kuitenkin tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää, että osu­us on kas­vanut. Jos tuos­ta pitäisi arv­ba­ta, Uuden­maan väestöstä 2 % on köynyt läpi sairau­den. Se on tyo­del­la vähän ver­rat­tuna vbaikka­pa Sak­sas­ta saat6uihin ölukui­hn, mut­ta kluitenkin yli kym­menker­tainen määrä toden­net­tui­hin tar­tun­toi­hin. Jäämme odot­ta­maan tämän viikon tuloksia.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Viimeisen viikon näyt­teessä oli noista kuud­es­ta kuitenkin viisi. Nämä ovat pieniä luku­ja, mut­ta on kuitenkin tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää, että osu­us on kas­vanut. Jos tuos­ta pitäisi arv­ba­ta, Uuden­maan väestöstä 2 % on köynyt läpi sairau­den. Se on tyo­del­la vähän ver­rat­tuna vbaikka­pa Sak­sas­ta saat6uihin ölukui­hn, mut­ta kluitenkin yli kym­menker­tainen määrä toden­net­tui­hin tar­tun­toi­hin. Jäämme odot­ta­maan tämän viikon tuloksia.

        Käsit­tääk­seni näi­den testien tarkku­us on niin huono, ettei se riitä näin vähäis­ten pros­ent­tien mit­taamiseen? Onko (kenel­läkään) tietoa kuin­ka tarkko­ja nämä testit ovat? Hesarin jutun (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006471735.html) mukaan tarkku­us olisi esim. noin 97 % luokkaa?

      3. Käsit­tääk­seni näi­den testien tarkku­us on niin huono, ettei se riitä näin vähäis­ten pros­ent­tien mit­taamiseen? Onko (kenel­läkään) tietoa kuin­ka tarkko­ja nämä testit ovat? 

        THL käyt­tää kak­si­vai­heista testiä, jos­sa posi­ti­ivi­nen tulon on hyvi suurel­la toden­näköisyy­del­lä oikea. Nuo pikat­estit ovat epäluoptettavampia.

      4. Osmo Soin­in­vaara: THL käyt­tää kak­si­vai­heista testiä, jos­sa posi­ti­ivi­nen tulon on hyvi suurel­la toden­näköisyy­del­lä oikea. Nuo pikat­estit ovat epäluoptettavampia.

        Tarkku­us on valmis­ta­jan mukaan 100 % (HS-artikke­li), mut­ta esim. WHO sanoo näin: 

        “Anti­body detec­tion tests tar­get­ing COVID-19 may also cross-react with oth­er pathogens, includ­ing oth­er human coronaviruses.7,15,16 and give false-pos­i­tive results.”

        Islannis­sa sat­un­nais­te­tun testin mukaan noin 0,3 % — 0,8 % sairas­tunei­ta, joista noin 50 % oireet­to­mia: https://eu.usatoday.com/story/news/world/2020/04/10/coronavirus-covid-19-small-nations-iceland-big-data/2959797001/ Tämä tarkoit­ta kyl­lä hyvin toden­näköis­es­ti suurem­paa kuolleisu­ut­ta kuin olet arvioin­nut, jopa Islannissa.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Viimeisen viikon näyt­teessä oli noista kuud­es­ta kuitenkin viisi. Nämä ovat pieniä luku­ja, mut­ta on kuitenkin tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevää, että osu­us on kas­vanut. Jos tuos­ta pitäisi arv­ba­ta, Uuden­maan väestöstä 2 % on köynyt läpi sairau­den. Se on tyo­del­la vähän ver­rat­tuna vbaikka­pa Sak­sas­ta saat6uihin ölukui­hn, mut­ta kluitenkin yli kym­menker­tainen määrä toden­net­tui­hin tar­tun­toi­hin. Jäämme odot­ta­maan tämän viikon tuloksia.

        Wuhanin testien alus­tavien tulosten mukaan vas­ta-ainei­ta olisi 2–3% väestöstä. Vaikea uskoa että Uudel­la­maal­la olisi sama prosentti.

  91. Ital­ias­sa­han siis antibioot­te­ja hol­vataan pait­si sikalois­sa, niin myös käsikaup­palääkkeinä. Täl­lä käytän­nöl­lä päästään kauheisi­in resistenssitilanteisiin.

    1. Ital­ias­sa, ainakin tääl­lä Lom­bar­dias­sa, antibiootit saadak­seen on olta­va resep­ti. Muutenkin viime vuosi­na tääl­lä on tiuken­net­tu lin­jaa ja antibioot­te­ja määrätään vähemmän.

  92. Kulku­taudin eten­e­m­i­nen yhteiskun­nas­samme on ollut mie­lenki­in­toista ja karmeaa seu­rat­tavaa. Epi­demia on pal­jas­tanut karul­la taval­la sekä yksilöi­den — tut­tavien, kaverei­den, suku­lais­ten, itteni — ja insti­tuu­tio­den suh­tau­tu­misen ongelmi­in, jot­ka huononevat odot­ta­mal­la. Vetkut­telun, huoli­mat­to­muu­den ja varautu­mat­to­muu­den kus­tan­nuk­set mak­se­taan tässä kri­i­sis­sä läjil­lä rahaa sekä ruumi­ita. Kum­matkin ovat sel­l­aisia, ettei niitä sopisi olla haaskaa­mas­sa ainakaan isoon ääneen.

    Lau­maim­mu­ni­teetin han­kkimiseen tähtäävä epi­demi­an hallinta tule­hdut­taa ja lop­ul­ta tap­paa suo­ma­lais­ten luot­ta­muk­sen niin toisi­in­sa kuin myös vira­nomaisi­in. Pitkähkönä itämi­saikana alka­van tart­tumisen, lievästi oireile­vien sekä oireet­tomien tes­tataa­mat­to­muu­den takia voi viruk­sen saa­da keneltä hyvän­sä ja itse voi myös olla mah­dolli­nen tar­tut­ta­ja tietämät­tään eli varovaisu­ut­ta nou­dat­taak­seen tulee kaikki­in — myös itseen — suh­tau­tua kuten tautisiin. 

    Luot­ta­mus­ta val­taan syö vas­tu­u­nalais­ten vira­nomais­ten riemuit­sem­i­nen R0 luvun aset­tumis­es­ta 1,6 tienoolle eli Tar­tun­tau­ti­lakia ei ole tarkoi­tuskaan nou­dat­taa. Eikö sit­ten lait koskekaan vira­nomaisia? Mik­si sel­l­aiset on sit­ten laa­dit­tu, jos niitä ei nou­date­ta? Aja­tus jostakin väestö­ta­sol­la toteutet­tavas­ta epä­var­mas­ta lääketi­eteel­lis­es­tä kokeesta, johon on joutunut väk­isin osal­lisek­si on varsin vas­ten­mieli­nen — eikä vira­nomaisvi­estin­tä vaikka­pa hen­gi­tys­suo­jaimista ole omi­aan lisäämään luottamusta.

    Kuukausi sit­ten saati­in toimek­si — tietenkin pakko­raos­sa — sel­l­aisia toimen­piteitä, jot­ka olisi pitänyt tehdä jo kak­si kuukaut­ta sit­ten, että ne oli­si­vat olleet tehokkai­ta, mut­ta sil­loin ne oli­vat mah­dot­to­mia. Ehkäpä his­to­ri­oit­si­jat joskus selit­tävät syyt mielenmuutoksiin. 

    Avauk­ses­sa oli oikeas­t­aan tiivis­tet­tynä ratkaisu: “… Epi­demia laan­tuu vas­ta, kun riit­tävän moni on sairas­tunut niin, ettei tar­tutet­tavia enää löy­dy…” Tämähän onnis­tuu tiuken­ta­mal­la tor­jun­ta­toimia ja lisäämäl­lä tes­taus­ta! Niitä ja vaiku­tuk­sia talouteen Suomen Pank­ki on esitel­lyt 7.4. julkaise­mis­sa laskelmis­saan. Bof.fi :n sivuil­la on myös hel­posti omak­sut­ta­va 12 dian sar­ja, joista kandee vilka­s­ta vähin­tään 4. ja 5. Tässäkin vetkut­telu ain­oas­taan pahen­taa tilan­net­ta sekä raha- että ruumispinois­sa, nyt on hukat­tu puoli­naisi­in — hidas­tavi­in — toimi­in kuukausi, kun tukah­dut­ta­vat toimet oli­si­vat vain vähän han­kalam­mat, mut­ta paljon tuot­toisam­mat… Se neljäs huono konsti.

  93. Laskelmia rahas­ta. OLETUS 48 kuukaut­ta kun kaik­ki suo­ma­laiset on  rokotet­tu. Nor­jas­sa arvioitu mene­tyk­set noin 2,5 mil­jar­dia euroa/kk. Arvioidaan että nyky­mallil­la Suomes­sa 1,5 mil­jar­dia kuukaudessa. Helpote­tul­la mallil­la 500 miljoon­aa per kuukausi,

    1. Nyky­malli 700 kuol­lut­ta kus­tan­nus per kuol­lut 100 miljoona, riskiryh­mistä sairas­tuu 10 000 henkilöä

    2. Helpotet­tumalli 7 200 kuol­lut­ta kus­tan­nus per kuol­lut 3 miljoona, riskiryh­mistä sairas­tuu 90 000 henkilöä
    Ero­tus 6500 kuollutta
    Kus­tan­nusero on 1,84 miljoona euroa per odotet­tavis­sa ole­va riskiryh­mäläisen lisään­tynyt elinvuosi
    (kukin van­hus joka keven­netyl­lä mallil­la hengis­sä pysyy sen 2–4 vuotta -
    6500 säästet­tyä van­husvuot­ta x 4 elin­vuot­ta odotettavissa)

  94. Ital­ias­sa lock­down on jatkunut koh­ta 2 kuukaut­ta. Toukoku­un alus­sa on aiko­mus ryhtyä vai­heeseen 2 eli ihmiset pää­sevät vähitellen töi­hin ym. Ital­ian talous, joka oli jo huonos­sa tilas­sa ennen epi­demi­aa, tulee sukelta­maan ja syvälle. Toisaal­ta EU ei uskalla antaa Ital­ian men­nä vararikkoon — liian iso tek­i­jä Euroopas­sa. Ensi viikol­la on aiko­mus aloit­taa verites­tauk­set, jot­ta saataisi­in käsi­tys kuin­ka monel­la tau­ti on ollut. Suun­nitel­laan, että töi­hin meni­jät tes­tat­taisi­in, mut­ta luulen sen käytän­nössä ole­van mah­do­ton­ta. Kir­joitit, että epäilet Lom­bar­dias­sa jo ole­van jonkin­lainen lau­ma­suo­ja, epäilen vaik­ka eihän kukaan tiedä sairas­tunei­den todel­lista määrää. Tääl­läkin tes­tataan vain vakavaoireiset, kos­ka testeistä pulaa ja kaikkien 10 miljoo­nan lom­bar­dialaisen tes­taami­nen tulisi liian kalliiksi.

  95. Hei, Osmo Soininvaara,

    Kiitos hyvistä huomioista! Min­un vies­ti­ni liit­tyy jol­lain taval­la asi­aan, ja on sitä sivut­tu kommenteissakin.

    Ihmette­len, mik­sei kukaan (en ainakaan vielä ole huo­man­nut) ole puut­tunut siihen, kun thl on tul­lut siihen tulok­seen, että Uudel­la­maal­la altistunei­den määrä voi olla monikym­menker­tainen todet­tu­jen altistunei­den määrään ver­rat­tuna. Nimit­täin thl on selkeästi selostanut, mil­lä taval­la se on tuo­hon tulok­seen tul­lut. On siis tutkit­tu (vas­ta-ainei­den saamisek­si ilmeis­es­ti) muu­ta­maa sataa ver­inäytet­tä, joi­ta on otet­tu ihan mui­hin tarkoituk­si­in eräis­sä lab­o­ra­to­ri­ois­sa. Mis­sään ei ole ker­rot­tu, että näyt­tei­den anta­jille olisi ilmoitet­tu, että näyt­teitä käytetään ihan muuhun kuin mihin ne on annet­tu! Puhu­mat­takaan siitä, että ihmisiltä olisi pyy­det­ty lupa täl­laiseen käyt­töön! Ihan kuin oltaisi­in jos­sain dik­tatu­uris­sa eikä kenenkään lupaa tarvit­taisi. Se thl taitaa olla varsi­nainen kepu­pesä ja elää kekkosen aikaa! On toden­näköistä, ettei kenenkään oikean asiantun­ti­jan tai toimit­ta­jan ver­inäytet­tä käytet­ty, kos­ka jos olisi käytet­ty, uskot­tavasti siitä olisi nos­tet­tu meteli.

    1. Tässä hässäkässä on vedet­ty mutkia suorik­si tieto­suo­ja-asiois­sa. Myös tele­op­er­aat­tor­eil­ta on pyy­det­ty kän­nyköi­den sijain­ti­dataa, jota on oikein kympin uuti­sis­sa esitel­ty. Google ja Apple rak­en­ta­vat seu­ran­nan, joka tal­len­taa kei­den seuras­sa olet liikkunut ja mis­sä kulkenut. Ja vielä käyt­töjär­jestelmä­ta­solle eli sitä ei voi vali­ta, onko seu­ran­ta pääl­lä vai ei. Ehkä käyt­täjälle tulee täp­pä, jol­la seu­ran­nan ”saa pois päältä” mut­ta data tal­len­netaan kum­minkin. Help­po koo­da­ta. Mut­ta näin se vain menee.

  96. Se, mik­si tätä epi­demi­aa ei voi käsitel­lä tilas­toti­eteen menetelmil­lä johtuu siitä, että tar­jol­la ole­va data on kaikkea muu­ta kuin selvää ja yksiselit­teistä. Tilas­toti­eteessä pätee erit­täin vah­vasti van­ha viisaus “garbage in, garbage out”. Impe­r­i­al Col­lege on ansiokkaasti tutk­in­ut ja julkaissut tulok­sia ja malle­jaan verkos­sa ja niiden perus­teel­la pienetkin muu­tok­set lähtö­para­me­treis­sä ja ole­tuk­sis­sa anta­vat täysin eri­laisia lopputuloksia.

    Tämä on edelleen virolo­gian asiantun­ti­joiden pelikent­tää kun oireet­tomien tai erit­täin lieväoireis­ten sairas­tunei­den määrä on täysi arvoitus ja tar­tun­tamekanis­mit tun­tem­at­to­mia. Samoin on kuolleisu­us ja vaka­van tau­timuodon osu­us. Pien­impi­en kuolleisu­usarvioiden mukaan jokainen New Yorkin osaval­tion asukas on saanut jo tar­tun­nan. Kos­ka näin ei var­masti ole tilanne, niin nämä arviot voidaan heit­tää roskako­ri­in. Kuukau­den olemme turhaan pesseet käsiämme veres­li­halle kunnes viime päiv­inä on ilmen­nyt, että tärkein tar­tun­ta­muo­to onkin aerosoli­tar­tun­ta ja kos­ke­tus­tar­tun­to­jen osu­us on olematon.

    1. Pien­impi­en kuolleisu­usarvioiden mukaan jokainen New Yorkin osaval­tion asukas on saanut jo tartunnan. 

      Pien­im­mät kuolleisu­us­lu­vut koske­vat euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta, jois­sa kelvolli­nen ter­vey­den­huolto on kaikkien ulot­tuvil­la. Hoita­m­a­ton dia­betes lisää kuolleisu­ut­ta val­tavasti. Yhdys­val­tain kuolleisu­us­lu­vut tule­vat sik­si ole­maan moninker­taisia vaikka­pa Sak­saan verrattuna.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Pien­im­mät kuolleisu­us­lu­vut koske­vat euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta, jois­sa kelvolli­nen ter­vey­den­huolto on kaikkien ulot­tuvil­la. Hoita­m­a­ton dia­betes lisää kuolleisu­ut­ta val­tavasti. Yhdys­val­tain kuolleisu­us­lu­vut tule­vat sik­si ole­maan moninker­taisia vaikka­pa Sak­saan verrattuna.

        Kotikaupungis­sani New Yorkissa on toki iso­ja kansan­ter­veysongelmia, mut­ta mikään Mis­sis­sip­pi se ei ole. Osaval­tioiden ja kaupunkien väliset erot ovat USA:sa huimat. Nopeasti googlat­tuna lihavia (BMI yli 30) on sekä Nykissä että Suomes­sa 27%. Dia­betes­ta on New Yorkissa n. 12% ja Suomes­sa n. 10%. New York Cityn väestö on nuor­ta, kaupun­ki on vauras, vaik­ka köy­hiä ja sairatakin tietysti on ja ter­vey­den­hoitoon pääsy on taa­tusti Suomea huonom­paa. Joten vähän lisää perustei­ta vaatii ole­tus moninker­tai­sista kuolleisu­useroista New Yorkin ja Suomen välillä. 

        New York Citys­sa ale­taan ehkä kolkutel­la lau­maim­mu­ni­teetin port­te­ja piakkoin erinäis­ten luku­jen perus­teel­la, joten sitä tarkkaile­mal­la saa vähän käsi­tys­tä siitä, miltä tämä näyt­tää. Suomea tiukem­pi lock­down on ollut pääl­lä kuukau­den, mut­ta nopeaa lev­iämistä ei ole saatu estet­tyä. Tau­ti­in on jo kuol­lut n. 11 000 kahdek­san miljoo­nan pop­u­laa­tios­ta, eli noin yksi tuhannes­ta, kun las­ke­taan kaupun­gin ter­veysvi­ra­nomais­ten mukaan korona­di­ag­noosin saa­neet ja muut toden­näköiset koron­akuolemat. Lisäk­si mui­hin syi­hin kuolleisu­us on kas­vanut selvästi mut­ta tästä ei ole vielä tarkko­ja luku­ja. Sairaalois­sa tilanne on ollut aivan järkyt­tävä, ja sairaalaan­ot­to- ja kotiu­tuskri­teere­itä on joudut­tu tiuken­ta­maan. Kuvia ruumis­rekoista ovat var­maan kaik­ki näh­neet. Tau­ti­ta­pausten huip­pu alkaa nyt vas­ta ehkä olla käsil­lä, ja kuollei­ta tulee täl­lä het­kel­lä n. tuhat lisää joka päivä (ml. tilas­toimat­tomat). Toiv­ot­tavasti jäädään alle 30,000 tältä keväältä. Ai niin, ja talous on tietenkin myös kural­la ja työt­tömyys­lu­vut hirveät.

      2. Dia­betes­ta on New Yorkissa n. 12% ja Suomes­sa n. 10%. 

        Dia­betestä ei ole sen enem­pää­mut­ta lehti­ti­eto­jen mukaan niil­lä, joil­laz ei ole varaa sairaus­vaku­u­tuk­seen, on hooita­m­a­ton­ta dia­betestä enem­män kuin Suomes­sa. Täl­lä on selitet­ty mustien ylikuolleisuutta.

      3. Vuo­den 1918 pan­demi­aan kuoli NYC:ssä arvio­den mukaan n. 30 000 (tässä on mukaan las­ket­tuna kaik­ki aal­lot). NYC:n asukasluku taisi olla sil­loin luokaa 5M. Uhkaavasti näyt­tää siltä että kuolleisu­u­den osalta covid tulee pääsemään samaan suu­ru­us­lu­okkaan kuin 1918 pandemia.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Pien­im­mät kuolleisu­us­lu­vut koske­vat euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta, jois­sa kelvolli­nen ter­vey­den­huolto on kaikkien ulot­tuvil­la. Hoita­m­a­ton dia­betes lisää kuolleisu­ut­ta val­tavasti. Yhdys­val­tain kuolleisu­us­lu­vut tule­vat sik­si ole­maan moninker­taisia vaikka­pa Sak­saan verrattuna. 

        Tämä on vähän vaar­al­lista päät­te­lyä. Epi­demi­an alus­sa selitet­ti­in, että taudin vakavam­mat muodot ja suuri kuolleisu­us, varsinkin miesten kesku­udessa, johtu­vat kiinalais­ten miesten run­saas­ta tupakoin­nista ja Wuhanin ilman saasteista. Ital­ian tilanne taas ikärak­en­teesta ja van­hus­ten asumis­es­ta samas­sa per­hey­hteisössä. USA:ssa ollaan läske­jä dia­beetikko­ja. Ruot­sis­sa virus karkasi van­hus­ten­huol­lon laitok­si­in. Suomes­sa olisi sit­ten tar­jol­la korkea pros­ent­ti sydän- ja verisuoni­tau­tien takia riskiryh­mään kuuluvia. 

        Seli­tyk­siä löy­tyy paljon, mut­ta lop­putu­lok­ses­sa ei globaal­isti vält­tämät­tä ole merkit­täviä ero­ja ja näi­hin sinän­sä maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna järkeviltä tun­tu­vi­in, mut­ta vail­la minkään tason tutkimus­näyt­töä ole­vi­in, päätelmi­in ei kan­na­ta suin päin rakastua.

    2. Juha: Kuukau­den olemme turhaan pesseet käsiämme veres­li­halle kunnes viime päiv­inä on ilmen­nyt, että tärkein tar­tun­ta­muo­to onkin aerosoli­tar­tun­ta ja kos­ke­tus­tar­tun­to­jen osu­us on olematon.

      Pis­aratar­tun­ta lie­nee ylivoimais­es­ti taval­lisin. Aerosoli­tar­tun­to­ja tapah­tunee lähin­nä sairaalois­sa ynnä muis­sa hoitolaitoksissa.

      1. Atom­isti: Pis­aratar­tun­ta lie­nee ylivoimais­es­ti taval­lisin. Aerosoli­tar­tun­to­ja tapah­tunee lähin­nä sairaalois­sa ynnä muis­sa hoitolaitoksissa. 

        Tämä oli tosi­aan se alku­peräi­nen ole­tus. Viime viikol­la julka­istu sak­salainen tutkimus ja Yhdys­val­lois­sa Wash­ing­tonin osaval­tios­sa kuoro­har­joituk­sista levin­nyt tar­tun­taketju osoit­taisi­vat toista. Tässä jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa har­joituk­sis­sa nou­datet­ti­in huolel­lista hygien­i­aa kos­ka epi­demia oli jo hyvin tiedos­sa eikä mukana ollut yhtään yskivää tai muutenkaan sairas­ta henkilöä. Silti 60 hen­gen kuoros­ta 45 sairas­tui tämän har­joituk­sen jälkeen.

        Ihan viime aikoina yleistyneet kasvo­mask­ien käyt­tö­su­osi­tuk­set alka­vat hei­jastel­la tätä viimeis­in­tä tietoa. Mei­dän pitää ymmärtää, miten vähän tätä virus­ta on oikeasti tun­net­tu tähän asti. Ihan ver­tailun vuok­si tähän aikaan nor­maal­isti jyl­läävän kausi-influ­enssan rajoi­tus­toimet ovat nujer­ta­neet käytän­nössä olemat­tomi­in. Sik­si ne asi­at, jot­ka on imp­likoitu suo­raan influ­enssaviruk­sen tutkimuk­ses­ta eivät vält­tämät­tä päde.

  97. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta, samoil­la lin­joil­la ollaan. Lisään muu­ta­man oman ajatuk­seni, joi­ta en mäh­nyt tek­stis­sä käsiteltävän.
    1. Ruotsin mallin vahvu­us on siinä, että päätök­set tekee asiantun­ti­javirksmies eikä poli­itikko. Poli­itikon toimeen­tu­lo ja ambi­tioiden toteu­tu­mi­nen päätetään kansan­vaalis­sa. Vaalit ovat erään­lainen tykkäämiskil­pailu — kenen näke­myk­sistä äänestäjä tykkää ja kenen ei. Ruot­sis­sa tehtyjä val­in­to­ja ei poli­itikko voisi tehdä — ris­ki oman ja puolueen kan­natuk­sen putoamis­es­ta on liian suuri. Inävät päätök­set voi kuitenkin tehdä sel­l­aises­sa ase­mas­sa ole­va henkilö, jon­ka työ­paik­ka ja toimeen­tu­lo ei ole suo­raan kytkök­sis­sä kansansuosioon.
    2. Hoivakodeis­sa tapah­tu­via kuolemia on laa­jasti kauhis­tel­tu. Kuitenkin, jos vähän suoris­te­taan mutkia, niin hoivakoti on erään­lainen saat­to­hoitopaik­ka, kaikil­la on jokin sel­l­ainen vai­va, että omil­laan asum­i­nen ei ole enää mah­dol­lista. Eikä siel­lä kun­to parane niin, että iäkäs voisi muut­taa takaisin omaan asun­toon. Saat­to­hoi­dos­sa on olen­naista lievit­tää kipu­ja — sekä fyy­sisiä että henkisiä. Jos iäkäs ihmi­nen ei saa nähdä viimeis­inä suku­laisi­aan viikkoi­hin tai kuukausi­in niin ei se kipu­ja lieven­nä. Jos kär­jistän lisää — vain muu­ta­ma kuukausi sit­ten oli iso­ja otsikoi­ta van­hus­ten­hoidon laadus­ta ja puut­teista siinä. Nyt van­hat ovat lukit­tuna tähän väitet­tyyn huonoon hoitoon kun suku­laisetkaan eivät pääse käymään ja kat­so­maan tilan­net­ta. Kär­jistän lisää — hoitokodin sulkem­i­nen vierail­ta ei suo­jele adukas­ta. Se suo­jelee ain­oas­taan hoivakodin, sen omis­ta­jan ja poli­itikko­jen mainet­ta. Onko asukkaiden mielipi­det­tä tässä asi­as­sa edes kysytty?

  98. Hienoa epi­demi­ol­o­gista päät­te­lyä, joka perusteil­taan on tosi­aan pitkälti tilas­toti­eteel­listä. Halu­an nos­taa esille seikan, jota ei ollut blo­gis­sa, eli immu­ni­teetin keston.

    Koron­avirus­in­fek­tio ei ole rokko­tau­ti, joka aikaansaa elim­istössä ker­al­la sairastet­tuna tai rokotet­tuna lop­puikäisen immu­ni­teetin taudille ja tar­tut­tavu­udelle. Sars-Cov‑2:n aikaansaa­man immu­ni­teetin vahvu­ud­es­ta ja voimakku­ud­es­ta ei vielä tiede­tä riit­tävästi. Suku­laisvirus Sars-Cov, joka aiheut­ti ns. SARS-epi­demi­an, kohdal­ta tiede­tään, että immu­ni­teet­ti kestää 1–3 vuot­ta. Jos tämä on tilanne myös nykyisen koron­aviruk­sen kohdal­la, se vaikut­taa epi­demi­ol­o­gisi­in mallei­hin vahvasti.

    Hidas­tamis­tate­gias­sa, ennen kuin lau­maim­mu­ni­teet­ti saavute­taan, alkaa immu­ni­teet­ti purkaan­tua ja taudin ensim­mäisenä sairas­ta­neet tul­la uudelleen taudille alt­ti­ik­si, joten tau­ti toden­näköis­es­ti alkaa kiertää pop­u­laa­tios­sa, eli epi­demia kroon­is­tuu. Antaa men­nä ‑state­gial­la saadaan lau­maim­mu­ni­teet­ti het­kek­si, mut­ta viimeistään parin vuo­den kulut­tua voi iskeä tau­ti­aal­to uudelleen.

    Rokote tuskin antaa parem­paa immu­ni­teet­tia kuin itse tau­ti. Immu­nitet­ti voi olla myös osit­tainen, voit saa­da taudin lievänä tai oireet­tomana ja tar­tut­taa sitä, mut­ta immu­ni­teet­ti suo­jaa taudin vakavam­mil­ta muodoil­ta. Nämä seikat mon­imutkaista­vat merkit­tävästi epi­demi­ol­o­gisia ennustei­ta ja tekevät strate­gian valin­nas­ta vielä entistäkin vaikeam­paa. Toden­näköistä on, että koron­avirus­taud­ista tulee pitkäaikainen krooni­nen riesa ihmiskun­nalle, kuten influ­enssas­ta, mut­ta toisaal­ta vain jonon jatkok­si yksi uusi tau­ti muiden tau­tien joukkoon.

  99. Ilman mitään asiantun­te­mus­ta sen parem­min lääketi­eteestä kuin tilas­toti­eteestäkään epäilen, että yleinen peru­so­le­tus virus­in­fek­tion tart­tumis­es­ta voi olla väärä.

    Jos virus vaan vääjäämät­tä lev­iäisi vuodes­ta toiseen, kunnes lau­maim­mu­ni­teet­ti on kaikkial­la saavutet­tu, niin meil­lä kaikil­la olisi jo ollut ebo­la. Mut­ta ei ole, kos­ka sen lev­iämi­nen on katkaistu. Uusia epi­demioi­ta tulee, mut­ta ne eivät kehi­ty pan­demi­ak­si. Rokote on kehitet­ty, mut­ta se ei ole ehtinyt vaikut­taa viruk­sen lev­iämiseen vielä mitenkään.

    Aivan samal­la taval­la koron­aviruk­sen lev­iämi­nen voidaan estää. Myös mui­ta tar­tun­tataute­ja on hävitet­ty kokon­aan, kuten viruk­sen aiheut­ta­ma isorokko. Sen lev­iämistä hal­lit­ti­in rokot­teel­la (jon­ka ehdin itsekin saa­da 1978 pari vuot­ta ennen taudin katoamista maail­mas­ta), mut­ta myös karan­teeneil­la. Ei se joka paikkaan levin­nyt, eikä sitä vas­taan Suomes­sa jokaista rokotettu. 

    Kun lop­ullista koron­avirusti­lanteen kehit­tymistä ei tun­neta, on aivan selvää, mikä on oikea menet­te­ly: ihmishenkien säästämi­nen niin pitkään kuin se on mah­dol­lista. Se on sivistyneen yhteiskun­nan velvol­lisu­us. On virhe ajatel­la, että taudin lev­iämi­nen voi päät­tyä ain­oas­taan roko­tu­so­hjel­maa tai luon­nol­lista lev­iämistä seu­raaval­la lau­maim­mu­ni­teetil­la. Se voi päät­tyä myös pesemäl­lä kädet, pysymäl­lä pääasi­as­sa kotona ja men­emäl­lä epäi­lyt­tävässä tilanteessa testattavaksi.

  100. Viime aikoina Suomes­sa, kuten osin tässäkin blo­gis­sa alet­tu suh­tau­tua jotenkin posi­ti­ivisem­min Ruotsin val­it­se­maan (virkami­esten val­in­ta, ei demokraat­ti­nen pros­es­si mitenkään) lin­jaan, vaik­ka kuolleisu­us­lu­vut ovat ker­takaikki­aan hävet­tävän korkei­ta, Ruotsin covid19 kuolleisu­us on täl­lä het­kel­lä 10x suurem­pi kuin Suomes­sa ja aivan lin­jas­sa pahimpi­en epi­demia-aluei­den kanssa, suh­teessa pahempi kuin esim. UK:ssa. Tun­tuu, että tätä lin­jaa masi­noidaan nyt pitkälti esimerkik­si EVA:n suunnal­ta, valitet­tavasti sel­l­ais­ten toim­i­joiden puoles­ta, joil­la on todel­la kapea-alainen näke­mys sekä talousti­eteeseen että olema­ton ymmär­rys ter­vey­den­huol­losta. Lisäk­si meil­lä talous­poli­it­ti­nen keskustelu aiheen tiimoil­ta on todel­la surkeaa. Odet­taisi­in pli­is edes Vihriälän ja Holm­strömin porukan ajatuk­sia! Edelleen perusteiluis­sa ver­rataan tilan­net­ta 90-luvun lamaan. Sen kanssa täl­lä kri­isil­lä ei ole mitään tekemistä, mut­ta huonol­la tilanteen hoidol­la saman­lainen tilanne saadaan kyl­lä aikaiseksi.

    Sinän­sä tässä hyvässä blo­gis­sa aika mon­ta kohtaa vedet­ty suorik­si, edel­lä niitä onkin jo kommentoitu:

    - ei pidä tarkastel­la vain covid-19 kuolleisu­ut­ta, vaan kokon­aiskuolleisu­u­den muu­tos­ta ikä­jakauma­pain­otet­tuun trendi­in. Kun tehopaikat täyn­nä ja ter­vey­den­huolto rom­ah­tanut, yhteiskun­nas­sa alkaa kuolleisu­us nous­ta onnet­to­muuk­sis­sa, infark­teis­sa, isom­mis­sa leikkauk­sis­sa jne

    -on paljon ris­tiri­itaista näyt­töä coro­na-viruk­sen vas­ta-ainei­den tasos­ta, voimakku­ud­es­ta ja ennen kaikkea pysyvyy­destä. Voi hyvin olla, että antigeen­it eivät suo­jaa uudelta tar­tunnal­ta kun tietyn rajatun ajan jne. — > val­ta­va määrä kuollei­ta ja silti ei pysyvää lau­maim­mu­ni­teet­tiä. Aika heikko return on invest­ment. Tässä uuden infor­maa­tion val­ue on hyvin korkea ja kan­nat­taa ehdot­tomasti odot­taa lisätiedon ker­tymistä ja arvioi­da toim­intaa optio-mallis­es­ti step by step. Ruotsin mallis­sa virusten kan­ta­jien määrä nousee niin isok­si, että vaik­ka rajaamis­toimi­in myöhem­min ryhdytään uuden infon tulok­se­na ja R0-lukua saataisi­inkin alaspäin, on kan­taluku niin iso, että absolu­ut­ti­nen kuolleisu­u­den kasvu jatkuu hur­jana. Ruotsin lin­jaan liit­tyy val­tavia riske­jä ja siltikin talous siel­lä tulee men­emään aivan kuralle. Rav­in­to­lat jne eivät Ruotsin vien­tisek­to­ria pelas­ta, SEK deval­vaa­tio kyl­lä myöhem­min antaa paljonkin etua

    -Rokoteke­hi­tyk­sen ympäril­lä täl­lä het­kel­lä niin paljon sekä taloudel­lisia että aka­teemisia insen­ti­ive­jä, että hyvin korkeal­la toden­näköisyy­del­lä rokote saat­taa vau­rais­sa län­si­mais­sa olla käytössä jo alku­vuodes­ta 2021, lisäk­si val­ta­va määrä lääke­tutkimuk­sia ole­mas­sa olevil­la molekyyleil­lä voi tuo­da helpo­tus­ta tilanteeseen aiemmin

    -tes­taamiska­p­a­siteet­ti kas­vaa koko ajan ja eri­laiset tek­nol­o­giset ratkaisut tule­vat helpot­ta­maan tar­tun­taketju­jen jälji­tys­tä oleel­lis­es­ti. Ruotsin nykyti­lanteessa siihen ei vaan enää ole mitään mah­dol­lisuuk­sia. Lehto­nen on aivan oike­as­sa, että epi­demia pitää saa­da aluk­si kuri­in, väli­aikaises­ti tukah­dutet­tua (rajathan meil­lä on kiin­ni, joten ulko­mail­ta ei pitäisi uusia tar­tun­to­ja tul­la), jon­ka jäl­keen resurssit riit­tävät syn­tyvien uusien ketju­jen katkaisemiseen kuten E‑Koreassa

    -Teho­hoidon kuolleisu­us Suomes­sa on ollut noin 20–30 % eli merkit­tävä osa selviää

    -Suomes­sa rajoi­tus­toimet koske­vat koulu­jen lisäk­si lähin­nä vain Majoi­tus- ja rav­in­to­la-alaa (mara). Rav­in­toloiden osu­us BKT:sta on noin 10/250 mrd eli vaik­ka for­maale­ja rajoituk­sia ei olisi ja kaik­ki kävi­sivät ulkona syömässä, se ei paljoa läm­mit­täisi. Lisäk­si käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­set veisivät joka tapauk­ses­sa vähit­täiskau­pan syvään lamaan niin kun nyt onkin käynyt. Toisaal­ta ruokakaup­po­jen ja verkkoli­ike­toimin­nan tuo­tot kas­va­vat. Etenkin EVA:n jne väit­teet eivät perus­tu fak­toi­hin, 1mrd per viikko on aika kova väite. Voisi kysyä, että kävisikö Kan­gashar­ju itse nyt baareis­sa ja rav­in­tolois­sa, jos ne oli­si­vat auki?

    Ruot­si säästää tässä mil­jarde­ja. Teho­hoito­lait­teet, mask­it ja testit ovat halpo­ja siihen ver­rat­tuna, mitä me menetämme taloudel­lis­es­ti joka päivä. Tahti on suurin piirtein mil­jar­di euroa viikos­sa. Ruot­si säästää ilman muu­ta taloudel­lises­sa mielessä ja paljon, mut­ta sil­lä on tietysti hin­tansa, Elinkei­noelämän tutkimus­laitok­sen toim­i­tusjo­hta­ja Aki Kan­gashar­ju sanoo. (IS 16.4.2020)

    -Euroop­pa on kokoel­ma avoimia kansan­talouk­sia, jos­sa kaup­paa merkit­tävästi sekä maanosan sisäl­lä että myös Aasi­aan ja Yhdys­val­toi­hin. Suomes­sa­han nykyti­lanteessa teol­lisu­us toimii täysin nor­maal­isti, pienet tar­tun­tamäärät itse asi­as­sa aut­ta­vat pitämään työn­tek­i­jät töis­sä ja konepa­ja­te­ol­lisu­us jne pystyy tuot­ta­maan aivan entiseen malli­in, ongel­ma on vain se, että globaali talous tulee syöksymään koko vuo­sisadan pahim­paan tuotan­non­pu­do­tuk­seen, eikä siinä Suomen vien­ti­tuot­teet paljoa paina. Pää­markki­noiden kysyn­nän rom­ah­dus jatkuu niin kauan kunnes epi­demia saadaan kuri­in. Kaik­ki talous­poli­ti­ik­ka (lik­vidi­teetin tur­vaamista luku­unot­ta­mat­ta) on täysin alis­teista epi­demi­an hallinnalle!

    -Suomes­sa etenkin keskus­ta vinkuu jo, että säästöjä tarvi­taan ja VM pelot­telee velka­suh­teen nousemisel­la jopa 80 %:iin BKT:sta. So what? Pitäisi nyt vih­doinkin ymmärtää, että kyseessä on globaali, sym­metri­nen raju shok­ki, johon ei ole lokaalia ratkaisua. Velka­an­tu­misas­teis­sa tul­laa kaikissa mais­sa näkemään merkit­tävä lev­el-efek­ti ylöspäin, Ital­ias­sa, Ran­skas­sa, Espan­jas­sa voidaan pää­tyä jo lähem­mäk­si 150 % velka­suhtei­ta, Suomen 60–80 % ei ole ongel­ma. Ain­oa tapa tästä kri­i­sistä ulos ilman 30-luvun laman poli­it­tisia seu­rauk­sia on what ever it takes raha-ja finanssipoli­ti­ik­ka ja mielu­usti synkro­noitu­na. EKP tulee pitämään rahan reaalisen hin­nan pakkasel­la hyvin pitkään, luul­tavasti myös nimel­lis­es­ti korot ovat negati­ivisel­la todel­la todel­la pitkän ajan ja velka­an­tu­mi­nen tul­laa suurelta osin infla­toimaan pois. Kaik­ista traag­is­in­ta on se, että tois­te­taan v 2008 finanssikri­isin virheet, jos­sa mata­lan kasvun maid­en rahoi­tuskus­tan­nusten annetaan koho­ta, jol­loin val­tiove­las­ta ei enää selviy­dytä vaa ajaudu­taan aivan järkyt­tävi­in aus­ter­i­ty-toimi­in, joiden sosi­aal­istaloudel­liset vaiku­tuk­set kestävät vuosikym­meniä, hys­terees­imäis­es­ti. Suomenkin kan­nat­taisi jo miet­tiä, että mihin tule­vaisu­us­in­vestoin­tei­hin tätä ultra­hal­paa ja käytän­nössä pitkälti hyper­in­flaa­tion poispyyhkimää rahaa sijoit­taisi, ehkä niihin talouskasvun poten­ti­aalin nos­ta­ji­in kuten koulu­tuk­seen, perus­tutkimuk­seen, ter­vey­den­huoltoon, inno­vaa­tioiden tukemiseen jne. Suomen vään­tämi­nen koron­a/eu­ro-bon­de­ja vas­taan on vain idioot­ti­maista, ker­rankin jopa EKP on halukas otta­maan tavoite­funk­tioon­sa muu­takin kun hin­tavakau­den. Ilman Etelä-Euroop­paa ei ole myöskään taloudel­lista kasvua, ei Suomes­sa eikä Hollannissa.S urkuhu­pais­in­ta tässä on se, että eniten yhteis­vas­tu­ullista velkaa yhdessä mod­ernin maail­man pahim­mas­sa talouskatas­trofis­sa vas­tus­ta­vat ne puolueet, jot­ka kyl­lä mielueesti käyt­tävät jatku­vasti muiden rahaa omien äänestäjien tuek­si (maat­aloustuet, aluetuet sekä isot kansal­liset yri­tystuet). Toiv­ot­tavasti korona-kri­i­sistä tul­taisi­in sit­ten johdon­mukaises­ti myös ulos ilman val­taisaa sil­tarumpuelvy­tys­tä tai maat­alouden tukipaket­te­ja, mut­ta tämä lie­nee Suomes­sa turha toivo.

  101. Strate­gia, sen selkeä ja sään­nölli­nen kom­mu­nikoin­ti ja toteu­tus on erit­täin oleel­lista. Myös työkalut/taktiikka strate­gian toteut­tamiseen, niiden kom­mu­nikoin­ti ja toteutus.

    Tärkeää siis epi­demi­an tilan­neku­va (sään­nöl­liset sat­un­naiso­tok­set pop­u­laa­tios­ta ja esim. Veri­palvelun yhtey­dessä otet­ta­vat vas­ta-aine­tutkimuk­set) ja R0 hallinta pop­u­laa­tio­ta­sol­la (alueit­tain ja laa­jem­min) huomioiden ter­vey­den­huoltoti­lanne, talous ym. Tämä alueit­tain esitet­tynä kuten https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-varoituksista värikood­ein eri taktiikoille.

    Mallia kehitet­täisi­in jatku­vasti, eikä se silti tietenkään olisi täy­delli­nen. Siinä olisi tiet­tyä hitaut­ta — mah­dol­lis­es­ti ris­ki vääristä tur­val­lisu­u­den­tun­teista ja myös ihmis­ten liikku­vu­us vaikut­taisi. Mut­ta tun­tuu siltä, että tiedo­tus esim. kaupunki­ta­sol­la sairastuneet/kuolleet saa aivan liikaa huomio­ta. Ei liiken­nesäänkään yhtey­dessäkään tiedote­ta yksit­täis­ten tei­den kitkatasoja. 

    Näin olisi ainakin selkeästi esitet­tävis­sä ole­va tapa lähteä ns. avaa­maan rajoituk­sia sit­ten kun sen aika on. App­likaa­tio vielä mukana kun käy. Mah­dol­lisim­man oikein kohden­net­tuna ja tarkasti vaiku­tuk­sia seu­rat­en. Vielä ei muuten tai­da olla mitään eri­ty­istä kansalaisa­loitet­ta rajoituksiin/tartuntatautilakiin liit­tyen? Onko esim. koronatar­tut­ta­ja, joka halu­aa vapaae­htoisil­la nopeut­taa taudinkulkua kon­trol­loidusti karan­teenis­sa ja sitä kaut­ta siis mah­dol­lis­es­ti yhteiskun­nan etua, lain edessä nähty yhtä pahana kuin esim. HIV-tar­tut­ta­ja? Näin vaan hypoteettisesti.

    1. KT: Onko esim. koronatar­tut­ta­ja, joka halu­aa vapaae­htoisil­la nopeut­taa taudinkulkua kon­trol­loidusti karan­teenis­sa ja sitä kaut­ta siis mah­dol­lis­es­ti yhteiskun­nan etua, lain edessä nähty yhtä pahana kuin esim. HIV-tartuttaja?

      Hoi­dos­sa ole­va HIV ei tar­tu. Ver­tausko­hde on siten huono.

  102. Aina nou­date­taan jotakin strate­giaa. Hoivako­tien ja van­hus­ten koti­hoidon suh­teen on valit­tu “ei tehdä mitään” ‑strate­gia: hoita­jil­la ei ole suo­jia eikä heitä tes­ta­ta lainkaan. Suomes­sa sen­tään estet­ti­in omais­ten käyn­nit aiem­min kuin Ruot­sis­sa, mut­ta tämähän ei mak­sa mitään. Osmon mukaan 2/3 kuolonuhreista on hoivako­tien van­huk­sia ja epi­demia mak­saa 44 mil­jar­dia kahdessa vuodessa. Heit­etäänkö siis 29 mil­jar­dia sinne Koronolan kaivoon?

  103. Ihan mie­lenki­in­toista pohd­in­taa. Joskin tieteel­lisen tiedon nojal­la mutu-tasoa. Seu­raa­vana muu­ta­ma poim­inta kirjoituksesta.
    “Voi olla”.
    “voivat erota”
    “Erään uutisen mukaan”
    “ei ehkä säästä”
    “Ital­ialaiset eivät jostain syys­tä oikein kuole mihinkään muuhun”

    Näistä viimeinen nyt on ihan suo­raa potaskaa. Wan­hal­ta poli­itikol­ta toki ymmär­ret­tävää, mut­ta muun­nel­tu totu­us har­voin antaa uskot­tavu­ut­ta kir­joituk­selle. Tilas­toti­etoa aiheen tiimoil­ta tup­paa löy­tymään googlen avul­la muillekin kuin tilas­toti­eteil­i­jälle. Näyt­tää ital­i­aano­ja kuol­e­van kiitet­tävästi ihan joka iki­nen vuosi mon­een muuhunkin tau­ti­in. Samaan syssyyn uno­htuu muu­ta­ma muukin maa Euroopas­ta. Näyt­tää korona tap­pa­van muual­lakin kuin Italiassa. 

    Kun näitä kuolleisu­us­luku­ja kat­soo vaikka­pa Worl­dome­terin kaut­ta, kan­nat­taa muis­taa eri maid­en poikkea­vat tavat laskea kuolleen­sa. Kun kuolee kotona tai vaikka­pa hoito­laitok­ses­sa, ei ole kuol­lut koron­aan kos­ka ei ole tes­tat­tu. Lehdis­tö on kyl­lä ker­tonut eri maid­en eroista. New York Times tun­tuu kat­tavasti käsit­televän aihet­ta jos koti­maas­sa asia ei ylitäkään uutiskyn­nys­tä. Bel­gias­sa kaik­ki koronaoireisi­in sopi­vat kuolleet on kuulem­ma las­ket­tu (osa voi olla siis kuol­lut vaikka­pa influ­enssaan) ja kuolleisu­us (testeil­lä havaitut tapauk­set vs. kuolemat) on n. 14% luokkaa 16.4. Tes­taus­ta ei ole suoritet­tu kat­tavasti, joten tar­tun­to­ja on luul­tavasti paljon enem­män. Kenel­läkään ei ole hajua siitä mikä on todel­li­nen luke­ma tai kuolleisu­us. Lau­ma­suo­jaan on kuitenkin ilmeis­es­ti vielä pitkä matka. 

    Kun luvuista puhutaan. niin kuolleisu­us näyt­tää ole­van pyöreästi neljä promil­lea Yhdys­val­to­jen armei­jan paris­sa tes­ta­tu­ista henkilöistä. Jotenkin ole­tan, että nämä eivät ole 80v+ ikäisiä, vaan elämän­sä kun­nos­sa ole­via yksilöitä. Muuten Yhdys­val­lois­sa näyt­tää kuol­e­van vähän alle 10% kunakin päivänä rapor­toiduista sairas­tu­mi­sista — mut­ta 10 päivää myöhemmin.

    1. Ital­ialaiset eivät jostain syys­tä oikein kuole mihinkään muuhun”

      Näistä viimeinen nyt on ihan suo­raa potaskaa.

      Olisi pitänyt selit­tää tarkem­min. Ital­ialaiset elävät poikkeuk­sel­lisen van­hoik­si, joten kun he eivät kuole syöpään tai infark­ti­in nuoremp­ina, suurem­pi osa heistä kuolee infek­tioi­hin. Kaik­ki kuole3vat johonkin.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Olisi pitänyt selit­tää tarkem­min. Ital­ialaiset elävät poikkeuk­sel­lisen van­hoik­si, joten kun he eivät kuole syöpään tai infark­ti­in nuoremp­ina, suurem­pi osa heistä kuolee infek­tioi­hin. Kaik­ki kuole3vat johonkin.

        Mihin tuo väite ital­ialais­ten poikkeuk­sel­lisen van­hak­si elämis­es­tä perus­tuu? Onko Glob­alis siis täysin väärässä kun lis­taa esim. Ruotsin ja Sveitsin Ital­ian edelle, eikö Suomikaan ole kuin vuo­den alem­mal­la elin­iän odot­teel­la tuos­sa ver­tailus­sa. Oliko taas ker­ran Osmolle niin tut­tua sopi­vaa totuutta.

        https://www.globalis.fi/Tilastot/Elinikae

      2. KariS: Mihin tuo väite ital­ialais­ten poikkeuk­sel­lisen van­hak­si elämis­es­tä perus­tuu? Onko Glob­alis siis täysin väärässä kun lis­taa esim. Ruotsin ja Sveitsin Ital­ian edelle, eikö Suomikaan ole kuin vuo­den alem­mal­la elin­iän odot­teel­la tuos­sa ver­tailus­sa. Oliko taas ker­ran Osmolle niin tut­tua sopi­vaa totuutta.

        https://www.globalis.fi/Tilastot/Elinikae

        Tuo on ennuste, mut­ta täl­lä het­kel­lä Ital­ialaiset elävät van­him­mak­si Euroopas­sa, joten ei Osmon totu­us ole ihan hatus­ta vedetty.

      3. KariS:
        Mihin tuo väite ital­ialais­ten poikkeuk­sel­lisen van­hak­si elämis­es­tä perustuu?

        Se perus­tunee tilas­toi­hin ihmis­ten NYKYISESTÄ ikä­jakau­mas­ta, tai esimerkik­si tilas­toi­hin yli 80-vuo­ti­aiden osu­ud­es­ta kokon­aisväestössä. En nopeasti löytänyt ikäraken­neku­vaa vuodelta 2019, mut­ta vuo­den 2018 ikäraken­neku­va Ital­ias­ta löy­tyy esimerkik­si tästä: https://www.indexmundi.com/italy/age_structure.html
        Ver­taa kuvaa sit­ten Suomen vas­taavaan kuvaa­jaan: https://www.indexmundi.com/finland/age_structure.html

        Ihmis­ten odotet­tavis­sa ole­va elinikä on ihan eri asia kuin väestön nykyi­nen ikärakenne. Maan väestörakenne voi ikään­tyä pait­si pitenevän elin­iän kaut­ta myös sitä kaut­ta, jos syn­tyvyys on alhainen, tai jos nuoriso muut­taa jon­nekin muualle. Ital­ias­sa on ollut jo mon­ta vuosikym­men­tä put­keen alhainen syn­tyvyys. Jos ver­taa ikäraken­neku­vaa Suomen vas­taavaan, voi havai­ta, että Ital­ian sukupuo­litet­tu väestörakenne on kuin suun­nikas, jon­ka lev­ein koh­ta on 45–54 ‑vuo­ti­ais­sa, kun taas nuoriso on pieni ja van­hus­ten määrä on suuri. Suomen ikäraken­neku­vaa­ja on kuin nelikul­mio 0–74 ‑vuo­ti­aiden osalta, ja sit­ten on nopeahkosti kapene­va kolmio pääl­lä, joka kape­nee miehillä nopeam­min kuin naisil­la. Ital­ias­sa ihmiset eivät elä sen pidem­pään kuin län­si­mais­sa yleis­es­ti eletään, mut­ta siel­lä on poikkeuk­sel­lisen pieni osu­us nuorem­paa väestöä, minkä vuok­si Ital­ias­sa van­hus­ten osu­us väestöstä on maail­man toisek­si korkein:
        https://www.prb.org/countries-with-the-oldest-populations/

        En tiedä, miten Ital­ian val­tion­vel­ka aio­taan hoitaa, kun maan työikään tule­vat ikälu­okat ovat koh­ta noin 30 % pienem­mät kuin eläkeikää läh­estyvät ikälu­okat, ja eläkeläisiä on valmi­ik­sikin paljon.

    2. Olet kyl­lä tuos­sa asi­as­sa ehkä turhan jyrkkä, että “ei kuole koron­aan, jos ei ole tes­tat­tu. ” Näyt­tää ole­van niin, että onkin mah­dol­lista, että kir­jataan myös ei-toden­net­tua koron­aviruskuolleisu­ut­ta, sil­loin kun siihen on mah­dol­lisu­us, ja mah­dol­lisu­us on ollut ole­mas­sa jo puoli­toista kuukautta: 

      THL antoi WHO:n ohjei­ta mukail­e­van määräyk­sen kir­ja­ta myös ei-lab­o­ra­to­ri­o­var­men­netut korona­di­ag­noosit kuolin­todis­tuk­si­in kood­il­la U07.2. Eli kos­ka on yleis­vaar­alli­nen pan­demi­avaara, niin nyt keuhkoku­umevan­huk­set, joiden kuolin­syyk­si on jo pitkään kir­jat­tu “Alzheimer” , alka­vatkin taas kuol­la keuhkoku­umeeseen nimeltä Covid-19. Ja diag­noosin kir­jaa­jak­si riit­tää hoivakodin etälääkäri. Tämä on vält­tämätön­tä, “jot­ta viruk­sen kulus­ta ja kuo­let­tavu­ud­es­ta saadaan mah­dol­lisim­man nopea ja ajanko­htainen tieto”. 

      Voi olla, että tes­taus ulot­tuu hyvin myös van­him­mista van­himpi­in, ja löy­dök­set siis varmis­te­taan keuhkokuvil­la ja lop­ul­ta ruumi­inavauk­sel­la, että luu­loni on aihee­ton. Mut­ta se, että koron­aviruk­seen kuollei­ta ei huo­mat­taisi kir­ja­ta, tun­tuu myös epäuskot­taval­ta, kos­ka ain­oa sairaus, joka elämäämme tiedo­tuk­sen mukaan voi edes uha­ta, on Covid-19. Muut tau­dit ovat pois­tuneet medi­an kiikarista. 

      Toisaal­ta, koron­aviruk­sen vaar­al­lisu­u­teen kyl­lä on osak­si uskot­tavakin, kos­ka vielä koron­aan sairas­tu­ma­ton kansakun­ta on kokenut ihmeparan­tu­misen viimeis­ten kuukausien aikana: Sairaalat ammot­ta­vat tyhjil­lään, lääkärit ovat toimet­tom­i­na, eikä kel­lään esimerkik­si ole edes ham­mas­sairauk­sia, mis­tään vakavam­mas­ta puhu­mat­takaan. Ärtyneet pak­susuo­let, ast­mat, nivel­rikot, selkä­sairaudet, sydä­men vajaa­toimin­nat, keuhko­jen­laa­jen­tu­matau­dit, dia­betek­set, ovat lähin­nä nyt nau­ret­tavia, sairas­tavien omas­takin mielestä. Pieniä epä­mukavuuk­sia koro­nan tuskallisen totaalisen tap­pavu­u­den rin­nal­la. Onko siis kaik­ki hälinä kansan­taudeista ollut turhaa ? Täl­lä on merk­i­tys­tä, nyt kun mietimme, miten suuri panos­tus näi­denkin tor­jun­taan ja ennal­taehkäisyyn vuosit­tain käytetään.

  104. Mut­ta kun Osmo sitä blue­tooth-tekni­ikkaa ei ole kaikil­la kän­nykässä, eikä edes vält­tämät­tä kännykkää.

    1. Pieni kus­tan­nus, oste­taan niille miljoon­alle jol­la ei ole Blue­tooth-tekni­ikkaa uusi kän­nykkä hin­taa 100€/kpl, kokon­aiskus­tan­nus 100miljoonaa, eli pari promil­lea tiedos­sa ole­vista kansan­talouden mene­tyk­sistä koro­nan takia.

  105. Oivaa ana­lyysia Osmol­ta. Hyvinkir­joite­tun fak­tan lukem­i­nen on virk­istävää ilta-pulu­jen “Nuori Anna kuoli koron­aan” ‑mässäi­ly­jen keskel­lä. Nuoren ihmisen kuole­ma on aina trage­dia, mut­ta koron­aan kuolem­i­nen ei minus­ta ole sen hienom­paa kun autoko­lari­in tai aivov­eren­vuo­toon kuolem­i­nen. Keskustelus­sa on jo nous­sut esi­in että uuti­soin­ti ja panikoin­ti ei tun­nu ole­van suh­teessa pahoi­hin influ­enssavu­osi­in. Samaan aikaan on huo­mat­ta­va että nekin, pahat influ­enssavuodet siis, veivät hoitoka­p­a­siteetin ääri­ra­joille joil­lain alueilla. 

    Tästä aasin­sil­tana; koro­nan vaar­al­lisu­us on saatavil­la ole­vien tilas­to­jen val­os­sa merkit­tävän riip­pu­vainen iästä ja yleiskun­nos­ta. Sairaala­hoitoon jou­tu­misen uhka on hyväkun­toisil­la alle 35 vuo­ti­ail­la todel­la pieni. 

    Eikö voisi ajatel­la rajoi­tusten ikä ja kun­tolu­ok­ka ‑por­ras­tus­ta? Mitä seu­raisi jos ter­veet, ei perus­sairauk­sia eikä merkit­tävää yli­pain­oa, alle 30 v. henkilöt vapautet­taisi­in kaik­ista rajoituk­sista? Tilas­to­jen val­os­sa hoidon­tarpeessa ei paljon mitään, mut­ta talous ja lau­ma­suo­ja nytkähtäi­sivät eteen­päin. Kuukausi pari eteen­päin ja nuoriso olisi pus­sail­lut itsen­sä immuu­niksi; voitaisi­in vapaut­taa seu­raa­va ikälu­ok­ka, ja sit­ten seu­raa­va jne. Tietysti täm­möi­nen ihmis­ten jaot­telu saat­taa kuu­lostaa ikävältä, mut­ta vielä ikäväm­pää on jos koko maail­man pitää istua 2 v. kotona ahdis­tus­ta sekakäytöl­lä lievit­täen. Por­ras­ta­mal­la lau­ma­suo­jan voisi saavut­taa vähän nopeam­min ja turvallisemmin.

    Aiem­min mainit­tu jo Ruotsin/Tegnellin study jos­ta johtopäätök­sen­sä että Tukhol­man tämän­hetki­nen altistuneisu­us luokkaa 10%, Ital­ias­sa epi­demi­olo­gian pro­fes­sori Car­lo La Vec­chia on julkaissut kak­sikin lasken­nal­lista studya joista pohjois-Ital­ian altistuneisu­us arvioitu välille 13~30% Ja hil­jat­tain Impe­r­i­al Col­lege julka­isi use­am­man maan altistuneisu­us laskel­man, Espan­ja jopa Ital­i­aa korkeammalla:

    https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/sph/ide/gida-fellowships/Imperial-College-COVID19-Europe-estimates-and-NPI-impact-30–03-2020.pdf

    Muuten hyvä ja luotet­ta­van oloinen lähde; Eu:n kooste, jos­sa mm. hos­pi­tal­isaa­tio-ikä dataa:
    https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/covid-19-rapid-risk-assessment-coronavirus-disease-2019-eighth-update-8-april-2020.pdf

  106. Tätä pan­demi­aa ei pitäisi kat­soa nyt suuren­nus­lasin läpi, vaan ennem­minkin kiikar­il­la väärin päin. Ottaa ikään kuin etäisyyt­tä ja kat­soa laa­jem­min. Yritetään kat­soa nyky tapah­tu­mia viiden vuo­den päähän.
    Media on repinyt koronas­ta kaiken mah­dol­lisen saadak­seen huomio­ta. Uutis-aihei­ta on riit­tänyt jo yli 2 kuukaut­ta. Ja tämä medi­ahy­petys on lisän­nyt pelkoa etenkin van­hus­ten keskuudessa.
    Ital­ias­sa kuolee joka vuosi yli puolim­iljoon­aa van­hus­ta joka tapauk­ses­sa, Suomes­sakin yli 50 000. Van­hus­ten vas­tus­tuskyky ale­nee iän lisään­tyessä, joten kuole­maa ei voi vältää meistä kukaan. Nyt minus­ta tun­tuu siltä, että ko. virus on jo aiheut­tanut taloudellemme pysyvää vahinkoa jota mak­se­taan Suomes­sa ja maail­mal­la pitkään.

  107. Walt­teri kir­joit­ti: “Eikö voisi ajatel­la rajoi­tusten ikä ja kun­tolu­ok­ka ‑por­ras­tus­ta? Mitä seu­raisi jos ter­veet, ei perus­sairauk­sia eikä merkit­tävää yli­pain­oa, alle 30 v. henkilöt vapautet­taisi­in kaik­ista rajoituksista?”

    Tässä on minus­takin järkeä ja THL:n rooli voisi olla sen ymmär­ryk­sen keräämi­nen miten veri­ar­voista arvioidaan immuu­nipuo­lus­tuk­sen vahvu­ut­ta kestää ihan luon­tais­es­ti eri­laisia virus- tai bak­teer­i­tar­tun­to­ja. Se voi vai­hdel­la eri tau­ti­tyypeille mut­ta poh­jal­la on var­masti myös yhteisiä tek­i­jöitä. Koro­nan suh­teen yksi iso mah­dol­lisu­us voisi olla HbA1c eli veren­sok­erin tasoa kuvaa­va suure, kun se on yksi tärkeim­mistä ris­ki-indikaat­tor­eista dia­betek­sen, sydän- ja verisuoni­tau­tien yhtey­dessä. Lisäk­si tiedämme, että jo lyhy­taikainenkin veren­sok­erin kohoami­nen heiken­tää immuu­nipuo­lus­tus­ta. Toinen riskitek­i­jä on ravin­non omega‑6 ras­va­hapot, jot­ka lisäävät mata­la-asteista tule­hdus­ta ja heiken­tävät immuu­nipuo­lus­tus­ta. Sit­ten taas ilmeis­es­ti alhaiset D‑vitamiini‑, kolesteroli‑, seleeni‑, sink­ki- ja mag­ne­sium­ta­sot ainakin jonkin minim­i­ta­son ala­puolel­la ovat riskitek­i­jöitä. Eli yksinker­tais­es­ti poruk­ka labraan, tulok­set Omakan­taan ja sopi­va ana­lyy­s­io­hjel­ma loisi henkilöko­htaisen riskiarvion, joka sit­ten palau­tu­isi henkilön kän­nykkään ohjei­den (määräys­ten) kera mitä oma­l­la riski­ta­sol­la saa tehdä ja mitä ei, sekä myös ohjeet miten omaa riski­ta­soa voisi laskea esim. kausi-influ­enssan suhteen.

  108. Ratkai­sev­in­ta on tässäkin asi­as­sa totu­us. Juuri nyt tun­tuu hyvin opti­mistisil­ta nuo 60 ker­taiset tar­tun­tamäärät todet­tui­hin ver­rat­tuna, eikä sitä ole pystyt­ty mitenkään uskot­tavasti perustele­maan, etenkään tilas­toti­eteel­lis­es­ti. On todel­la suuri merk­i­tys sil­lä onko todel­lisia tar­tun­to­ja todet­tui­hin ver­rat­tuna 5 tai 60 ker­tais­es­ti. Saadut otok­set ovat olleet tähän men­nessä kaikkial­la tilas­toti­eteel­lis­es­ti vähin­täänkin epämääräisiä. THL etenkin tun­tuu heit­tävän omat arvion­sa hyvin väljästä hatus­ta ja ovat tois­taisek­si olleet väärässä vähän joka asi­as­sa ja suositelleet mitä sat­tuu. Se on selvää, että kaikkein tärkein­tä olisi saa­da mah­dol­lisim­man nopeasti oikea­ta tietoa todel­li­sista tar­tun­noista tietoon ja hyvä että nyt on eri mais­sa tästä ihan oikeaa sat­un­naisotan­ta­an perus­tu­vaa tutkimus­ta tekeil­lä vas­ta-ainet­ta saaneista.

    Toisaal­ta ei ole kysymys vain kuolleista. On suuret määrät ihmisiä jot­ka ovat yhä paran­tu­mat­ta ja joille kuole­mal­ta selviämis­es­tä huoli­mat­ta jää pahat vau­ri­ot keuhkoi­hin ym. Ja toisaal­ta ei ole takui­ta että immu­ni­teet­tiä syn­tyy ja että kuin­ka kauan se kestää. Paran­tunei­den määrä on oikeasti varsin huolestut­ta­van pien­tä ja hidas­ta, joskin se voi johtua tilas­toin­tikri­teereistä ja siitä että ote­taan var­man päälle.

    Etenkin tilas­toti­eteel­lis­es­tä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna on täl­lä het­kel­lä auki niin mon­ta ratkai­se­vaa muut­tu­jaa, että sil­lä on aika vaikea perustel­la mitään ja arvioiden haaruk­ka on tästä johtuen val­ta­va. Toiv­ot­tavasti tämä pian kor­jaan­tuu kun saadaan luotet­tavaa tietoa todel­lis­es­ta tilanteesta.

    Todel­la tärkeää olisi saa­da myös luotet­tavaa ja use­am­man tahon vahvis­ta­maa tutkimusti­etoa viruk­sen tart­tumis­es­ta ja säi­lymis­es­tä elin­tarvikkeista, ovista ym. jot­ta oikeasti voitaisi­in antaa järke­viä neu­vo­ja miten kunkin pitäisi näitä asioi­ta toimin­nas­saan huomioi­da. Nyt on niin paljon eri­laisia ris­tiri­itaista tutkimusti­etoa ja eri­lais­ten asiantun­ti­joiden lausun­to­ja ja suosi­tuk­sia asi­as­ta, että ihmis­ten kesku­udessa men­nään enem­män taikauskon ja mutun poh­jal­ta. Medi­akaan ei tässä auta, kos­ka usein sil­lä puolel­la halu­taan saa­da aikaan pelot­tavia otsikoi­ta ja toisaal­ta tutkimuk­sia ei vält­tämät­tä osata/haluta tulki­ta oikein. Klikkauk­seen houkut­tel­e­va otsikko on tärkeäm­pää kuin vaikka­pa tutkimus­tu­lok­sen oikea tulkinta.

    Mut­ta tärkeä ja hyvä artikke­li, kiitos Osmo siitä! Vähän erikois­ta­han se on, mut­ta toiv­ot­tavasti tar­tun­to­ja on oikeasti paljon todet­tu­ja enem­män, kos­ka siitähän kaik­ki on kiinni…

  109. Eikö tilas­toti­eteil­i­jää yhtään häir­itse ettei dataa ja sen myötä johtopäätök­siä seg­men­toi­da, vaik­ka sekä käyt­täy­tymi­nen että toden­näköisyys kuole­malle että teho­hoidon tarpeelle on radikaal­isti eri­lainen eri ikäryhmissä?

    Suurin osa nyky­i­sistä johtopäätök­sistä ovat samaa tasoa kuin että kaavoitus pitäisi tehdä vain kah­den hen­gen asun­noille, kos­ka koti­talouden keskikoko on kak­si henkeä. Seg­men­toin­ti sen sijaan ker­too, että vain kol­ma­sosa väestöstä asuu kah­den hen­gen talouk­sis­sa, ja 30 pros­ent­tia vähin­tään neljän hen­gen talouk­sis­sa, eli seg­men­toimat­toman datan perus­teel­la tehty johtopäätös on ihan hakoteillä.

    Nor­maalielämässä nuoret, selvästi vas­tus­tuskykyisem­mät, ovat kon­tak­tis­sa moninker­taisen määrän ihmisiä kanssa, jol­loin hei­dän toden­näköisyyten­sä saa­da infek­tio on paljon korkeampi. Sil­loin suh­teel­lis­es­ti suurem­pi osa lau­ma­suo­jaan tarvit­tavista tar­tun­noista tulee hei­hin, ja kokon­aiskuolleisu­us vähe­nee sik­si. Lock­down­is­sa sen sijaan kon­tak­te­ja on yhtä vähän kaikil­la, ehkä jopa enem­män van­huk­sil­la etenkin hoivakodeis­sa, ja sik­si tar­tun­nat pain­ot­tuvat hei­hin, mikä nos­taa kuolleisu­ut­ta. Islannin (auki) ja Viron (kiin­ni) luvut osoit­taa teo­ri­an oikeak­si. Tar­tun­to­jen ikä­jakau­ma on ihan eri, ja Islanti on menos­sa 0,78 promillen kuolleisu­u­teen ja Viro 1,59 promillen kuolleisu­u­teen olet­taen että epi­demia pysähtyy 60% kohdal­la. Itämi­sai­ka huomioiden taitaa nos­taa tar­tun­to­jen kokon­ais­määrää ainakin 70%iin, mikä siis edel­lyt­täisi että 60- saa­vat tartunnan.

    Toinen vääriä johtopäätök­siä tuot­ta­va ongel­ma on aika­ho­rison­tin puute. Val­i­tun strate­gian oheis­vahin­got (van­hus­ten ter­veys, mie­len­ter­veys, ter­veyspalvelu­jen rahoi­tus, elan­to) kas­va­vat ajan fuk­tiona, eikä puhuta ensim­mäisen asteen funk­tios­ta. Ilman sitä kyseessä on osaop­tiomoin­ti, joka tun­netusti johtaa harhaan.

    Minus­ta data ker­too että ter­vei­den 60- pitää jatkaa elämään­sä nor­maal­isti, ja foku­soi­da siihen miten riskiryh­miä pystyy suo­jaa­maan parem­min sil­lä aikaa kun epi­demia menee ohi.

    1. Eikö tilas­toti­eteil­i­jää yhtään häir­itse ettei dataa ja sen myötä johtopäätök­siä seg­men­toi­da, vaik­ka sekä käyt­täy­tymi­nen että toden­näköisyys kuole­malle että teho­hoidon tarpeelle on radikaal­isti eri­lainen eri ikäryhmissä?

      Meil­lä on dataa eri ikäis­ten riskeistä ja hei­dän kon­tak­tien­sa määrästä. Minus­ta harkin­nan­varainen ratkaisu olisi, etä pois­te­taan kaik­ki rajoituk­sen ter­veiltä nuorehkoil­ta ihmisiltä ja tehoste­taan riskiryh­mien suo­jelua. Ikäih­miten suo­jelus­sa sekä Ruot­si että Italia ovat epäon­nis­tuneet pahasti.

      1. Samaa mieltä, se säästäisi kaikesta päätellen paljon henkiä pelkästään koronatar­tun­nan saaneis­sa, puhu­mat­takaan nyt pas­sivoitu­vien van­hus­ten joukossa.

  110. A new sero­log­i­cal study by Stan­ford Uni­ver­si­ty found anti­bod­ies in 50 to 85 times more peo­ple than pre­vi­ous­ly thought in San­ta Clara Coun­ty, Cal­i­for­nia, result­ing in a Covid-19 lethal­i­ty of 0.12% to 0.2% or even low­er (i.e. in the range of severe influenza). 

    https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.14.20062463v1

    1. Han­nu Eske­li­nen:
      A new sero­log­i­cal study by Stan­ford Uni­ver­si­ty found anti­bod­ies in 50 to 85 times more peo­ple than pre­vi­ous­ly thought in San­ta Clara Coun­ty, Cal­i­for­nia, result­ing in a Covid-19 lethal­i­ty of 0.12% to 0.2% or even low­er (i.e. in the range of severe influenza). 

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.14.20062463v1

      Tässä kri­ti­ikkiä:

      https://statmodeling.stat.columbia.edu/2020/04/19/fatal-flaws-in-stanford-study-of-coronavirus-prevalence/

      https://medium.com/@balajis/peer-review-of-covid-19-antibody-seroprevalence-in-santa-clara-county-california-1f6382258c25

      Lyhyesti: false posi­ti­ivisia voi olla enem­män kuin tutkimuk­ses­sa löy­det­ti­in sairas­tunei­ta. Lisäk­si Face­bookin kaut­ta saat­toi tul­la sairaak­si itseään jos­sain vai­heessa tun­tenei­ta kuin pop­u­laa­tios­sa keskimäärin.

  111. Uusimpi­en arvioiden mukaan tar­tun­taluku on saatu nyky­isil­lä toimil­la jo alle yhden. Lähde on YLE:n haas­tat­tele­ma THL:n tutk­i­ja. Eri­ty­is­tutk­i­jan tit­telil­lä ei kyl­läkään vielä pääse mukaan val­it­se­maan THL:n strate­giaa mut­ta ei alem­pi val­tion­hallinnon tit­teli ker­ro huonom­mas­ta asiantuntemuksesta.

    Tämä antaisi mah­dol­lisu­u­den siir­tyä tukah­dut­tamis­state­giaan kos­ka kallein kus­tan­nus on nyt melkein otet­tu, Marinin hal­li­tuk­sen toimet maalisku­un puo­livälistä alka­en oli­vat käytän­nössä tukah­dut­tamis­strate­giaa. Päämin­is­teri itse tosin puhui tau­ti­huipun madal­tamis­es­ta siten että teho­hoidon kap­a­siteet­ti ei yli­ty joka ker­toisi strate­gian edelleen ole­van se lau­ma­suo­ja mut­ta nuo toimet ovat sel­l­aiseen aivan liian kalliita.

    Marinin pitäisi nyt ker­toa mikä on se valit­tu strate­gia. Lau­ma­suo­jas­ta tukah­dut­tamiseen on tavat­toman kallista siir­tyä, se ei ole onnis­tunut pahim­min tar­tun­noista kärsineis­sä mais­sa edes täy­del­lisel­lä ulkon­ali­ikku­miskiel­lol­la. Sen takia pidän hul­luute­na jos näi­den Suomen toimen­pitei­den kus­tan­nus nyt heit­etään hukkaan. Lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää että virus saadaan lev­iämään tehokkaammin.

    Eri­tyis­es­ti en ymmär­rä tätä kiiret­tä purkaa rajoituk­sia, Tietoa tulee koko ajan lisää. KYKS:n kanssa on Suomes­sakin ensim­mäisen vai­heen rokotekokeilu alka­mas­sa, lähde YLE. Bri­tan­ni­as­sa ollaan jo toises­sa vai­heessa. Samoin hoitokokeilu­ja tehdään eri lääkkeillä.

    1. Kauanko tukah­dut­tam­nis­strate­gis­sa menee, ennen kuin viimeinenkin virus on pois­tet­tu maail­mas­ta? Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan alku.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kauanko tukah­dut­tam­nis­strate­gis­sa menee, ennen kuin viimeinenkin virus on pois­tet­tu maail­mas­ta? Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan alku.

        Matemaat­tis­es­ti on suh­teel­lisen yksinker­taista laskea joku karkea malli. Jos virus lev­iää esim. ker­toimel­la 0,95 kah­den viikon välein, ja virus­tar­tun­to­ja on lähtöti­lanteessa vaikka­pa tuhan­nel­la, niin vuo­den päästä virus­tar­tun­to­ja tuleeä 1000*0,95^26=264. Viiden vuo­den päästä ollaan tilanteessa, jos­sa virus­ta on jäl­jel­lä enää yhdel­lä, eli tuol­la vauhdil­la virus­tar­tun­nat kutis­tu­vat tuhan­nesosaan viidessä vuodessa. Jos virus lev­iää ker­toimel­la 0,8 kah­den viikon välein, ja lähtöti­lanteessa virus­ta on tuhan­nel­la, virus­tar­tun­to­ja tulee 1000*0,8^26=3. Ongel­mana on se, että jos virus­ta on maa­pal­lol­la use­al­la miljoon­al­la, sen tukah­dut­ta­mi­nen koko maa­pal­lol­ta voisi viedä aikaa vuosikausia.

        Rokotekokeilut ovat alka­neet, mut­ta ovat lähin­nä prek­li­inisessä vai­heessa tai vai­heessa 1. Vaikein vai­he eli vai­he 3, jos­sa rokotet­ta tes­tataan ennen myyn­tilu­paa tuhan­sil­la ihmisil­lä, ja jos­sa mon­et rokot­teista kar­si­u­tu­vat joko rokot­teen tehot­to­muu­den tai liial­lis­ten sivu­vaiku­tusten takia ennen kuin myyn­tilu­pia saa myön­tää, on kaikil­la rokote-esi­tyk­sil­lä vielä edessä. Vai­he 3 kestää yleen­sä vuosia, tässä tapauk­ses­sa sitä nopeutet­ta­neen, mut­ta rokot­teen tehon ja tur­val­lisu­u­den varmis­tus kestänee siitä huoli­mat­ta vähin­tään usei­ta kuukausia.

        Rokot­teen odot­telu­un liit­tyy kuitenkin monia kysymys­merkke­jä. Vaik­ka joku rokote koron­aan saisi myyn­tilu­van jo vuon­na 2021, kysymyk­siä liit­tyy sekä valmis­tuska­p­a­siteet­ti­in suh­teessa tarpeisi­in että myös siihen, moniko väestössä rokot­teen vapaae­htois­es­ti ottaa. Yli 65-vuo­ti­aista noin puo­let on Suomes­sa ottanut vuosit­tain influ­enssarokot­teen. Mitä korkeampi roko­tus­pros­ent­ti pitäisi saa­da, sitä vaikeam­paa se on vapaae­htois­es­ti. Kak­si kol­ma­sosaa yli 65-vuo­ti­aista voinee infor­moin­nin avul­la olla suh­teel­lisen hel­posti suos­tuteltavis­sa vielä roko­tuk­seen, mut­ta kaikkia ei tul­tane vapaae­htois­es­ti saa­maan rokotet­taviksi tämänkään rokot­teen kohdal­la. Varsinkaan, jos rokot­teen sivu­vaiku­tuk­sia ei ole perus­teel­lis­es­ti ehdit­ty tutkia. Lau­ma­suo­jaa voi toki tul­la, vaikkei rokotet­ta kaikil­la olisikaan, jos isol­la osal­la kuitenkin on, mut­ta kat­tavaa suo­jaa siitä ei sil­loin tule. Tosin mah­dol­lisen rokot­teen tehokaan ei ole vielä tiedossa.

      2. Tukah­dut­tamises­sa on tyyp­il­liseti tavoit­teena painaa R‑arvo ensin voimakkail­la toimil­la todel­la alas vähäk­si aikaa ja sen jäl­keen pitää se alhaise­na tes­tauk­sen, jäjlit­tämisen ja eristämisen avulla. 

        Tukah­dut­tamises­sa R0 = 0,95 tarkoit­taisi toden­näköis­es­ti melko nor­maalia elämää ja tau­tiketju­jen eristämistä.

        Eikös Suomes­sa R‑luku ole juuri nyt 24.4.2020 jos­sain yhden tietämil­lä, jopa alle, eikä me juuri nyt kyl­lä mitään tukah­du­tus­ta har­raste­ta. Ainakaan hal­li­tus ei ole vih­jan­nut mitään siihen suuntaan.

      3. Ei idea ole pois­taa virus­ta vaan vähen­tää sitä niin voimakkaasti, että a) ihmiset uskaltau­tu­vat kulut­ta­maan ja b) uusia tapauk­sia voidaan seu­ra­ta ja eristää tehokkaasti. Täl­lä tavoin talout­ta voidaan pitää avoimem­pana kuin vai­h­toe­htoi­sis­sa strate­giois­sa. Kore­as­sa tänään 9 rapor­toitua tapausta.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Kauanko tukah­dut­tam­nis­strate­gis­sa menee, ennen kuin viimeinenkin virus on pois­tet­tu maail­mas­ta? Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan alku.

        Ei tarvitse odot­taa, että viimeinen tar­tun­ta häviää maail­mal­ta, vaan Suomes­ta. Sen jäl­keen pure­taan kaik­ki muut rajoit­teet kuin rajanyl­i­tyskiel­lot ja valvon­ta karan­tei­neen ja pakol­li­sine testei­neen. Uudet tar­tun­nat näistä huoli­mat­ta pystyt­täisi­in rajaa­maan tar­tun­taketju­ja selvittämällä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kauanko tukah­dut­tam­nis­strate­gis­sa menee, ennen kuin viimeinenkin virus on pois­tet­tu maail­mas­ta? Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan alku.

        Onko sil­lä mitään väliä? Vai­h­toe­hdot han­kkia suo­ja ovat:
        — rokote
        — sairastaminen

        Kaikkien sairas­tamiseen edes Suomes­sa menisi aikaa. Vähin­tään yhtä kauan kuin rokot­teen valmis­tus­miseen menisi. Viruk­sen sairas­tamista ei juuri voi tes­ta­ta. Rokote on valmistues­saan huo­mat­tavasti tes­ta­tumpi kuin sairas­tamisen tule­ma. Jos rokotekam­moisu­ut­ta ilme­nee, niin ainakin riskiryh­mät saadaaan rokotet­tua. Muut voivat sen jäl­keen ottaa chan­gin­sa ja olla ottamatta.

        Vaik­ka viruk­ses­sa on miljoo­nan alku, tarvit­see virus kan­ta­jan. Kun kan­ta­ja on karan­teenis­sa, ei virus pääse lev­iämään. Hin­tana on vapaan liikku­vu­u­den rajoituk­set rokot­teen valmis­tu­miseen asti, mut­ta niin se vain menee.

      6. Rolle:
        Vaik­ka viruk­ses­sa on miljoo­nan alku, tarvit­see virus kan­ta­jan. Kun kan­ta­ja on karan­teenis­sa, ei virus pääse lev­iämään. Hin­tana on vapaan liikku­vu­u­den rajoituk­set rokot­teen valmis­tu­miseen asti, mut­ta niin se vain menee.

        Sitä ei tiede­tä, tarvit­seeko korona ihmiskan­ta­jan, vai riit­tääkö kan­ta­jak­si vaikka­pa pakasteruo­ka, jos siihen on tul­lut virus­tar­tun­taa. Vuon­na oli 2013–2014 joitakin Hepati­it­ti A‑virusepidemioita, jon­ka läh­teek­si epäilti­in pakastemar­jo­ja. Noroviruk­ses­ta on tul­lut mon­i­na vuosi­na epi­demioi­ta, jot­ka on epäilty pakasteruoista levin­neik­si. Ruokavi­ras­ton sivuil­la on lis­taus 43:sta epäillystä Suomes­sa tapah­tuneesta virusepi­demi­as­ta vuosil­ta 2000–2017, joiden epäil­lään levin­neen pakasteruok­ien kaut­ta. Kaik­ki ovat nimeno­maan epäi­lyjä sik­si, että pakasteruoista ei virus­ta osa­ta löytää, mut­ta yhteinen nimit­täjä sairas­tuneille on epi­demiois­sa ollut se, että ihmiset ovat syöneet jotain tiet­tyä pakasteruokaa.

        Koro­nan osalta on ollut esil­lä asiantun­ti­ja-arvioi­ta, joiden mukaan korona saat­taisi säi­lyä pakkases­sa lev­iämiskykyisenä jopa pari vuot­ta. Vaik­ka maa­han­tu­lo saataisi­in karan­teeni­in, ruokia on vaikea saa­da, ja korona voi ainakin teo­ri­as­sa lev­itä rajo­jen yli myös elin­tarvikkei­den välityksellä.

      7. lev­iämis­tavoista: Sitä ei tiede­tä, tarvit­seeko korona ihmiskan­ta­jan, vai riit­tääkö kan­ta­jak­si vaikka­pa pakasteruo­ka, jos siihen on tul­lut virus­tar­tun­taa. Vuon­na oli 2013–2014 joitakin Hepati­it­ti A‑virusepidemioita, jon­ka läh­teek­si epäilti­in pakastemar­jo­ja. Noroviruk­ses­ta on tul­lut mon­i­na vuosi­na epi­demioi­ta, jot­ka on epäilty pakasteruoista levinneiksi. 

        Hepati­it­ti A tai Noro eivät ole hengistys­tei­den kaut­ta lev­iäviä viruksia

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Kauanko tukah­dut­tam­nis­strate­gis­sa menee, ennen kuin viimeinenkin virus on pois­tet­tu maail­mas­ta? Yhdessä viruk­ses­sa on miljoo­nan alku.

        SARS ja MERS hävitet­ti­in. Koron­aviruk­sen hävit­tämisen karan­teeni- ja eristys­vaa­timuk­set tiede­tään melkoisel­la var­muudel­la ja kyseessä ei ole niinkään lääketi­eteelli­nen vaan ylivoimainen logisti­nen ongel­ma. Virus on levin­nyt niin laa­jalle. Joudu­taan siis odot­ta­maan rokotet­ta tai hoitoa.

        Käytän­nössä sil­lä yhdel­lä viruk­sel­la jos­ta tulee miljoona ei ole suur­ta merk­i­tys­tä. Kun­han tar­tun­taluku saadaan pidet­tyä alle yhden niin epi­demia laan­tuu itses­tään. Mitään isoa influx­ia ei tietenkään voi­da ottaa.

        Karan­teeni on van­ha keino kulku­tau­tia vas­taan ja tois­taisek­si ain­oa ase koron­aa vas­taan mut­ta uut­ta on että karan­tee­nia pystytään myös kohden­ta­maan parem­min kuin ennen tes­tauk­sel­la ja tar­tun­to­jen jäljityksillä.

        Suo­ma­laiset ovat ilmeis­es­ti nou­dat­ta­neet määräyk­siä erit­täin hyvin, THL arvioi ennakol­ta Marinin toimien pudot­ta­van tar­tun­talu­vun 1.6:een mut­ta nyt arvioi että toteu­tunut on lähel­lä yhtä. Olisi läh­es rikol­lista jos tätä hyvää kehi­tys­tä ei edes yritet­täisi hyö­dyn­tää siir­tymäl­lä viruk­sen tukah­dut­tamiseen. Sak­sa ja Nor­ja ovat sel­l­aisen päätök­sen jo tehneet.

      9. K.K.: SARS ja MERS hävitet­ti­in. Koron­aviruk­sen hävit­tämisen karan­teeni- ja eristys­vaa­timuk­set tiede­tään melkoisel­la var­muudel­la ja kyseessä ei ole niinkään lääketi­eteelli­nen vaan ylivoimainen logisti­nen ongel­ma. Virus on levin­nyt niin laa­jalle. Joudu­taan siis odot­ta­maan rokotet­ta tai hoitoa.

        Käytän­nössä sil­lä yhdel­lä viruk­sel­la jos­ta tulee miljoona ei ole suur­ta merk­i­tys­tä. Kun­han­tar­tun­taluku saadaan pidet­tyä alle yhden niin epi­demia laan­tuu itses­tään. Mitään isoa influx­ia ei tietenkään voi­da ottaa.

        Karan­teeni on van­ha keino kulku­tau­tia vas­taan ja tois­taisek­si ain­oa ase koron­aa vas­taan mut­ta uut­ta on että karan­tee­nia pystytään myös kohden­ta­maan parem­min kuin ennen tes­tauk­sel­la ja tar­tun­to­jen jäljityksillä.

        Suo­ma­laiset ovat ilmeis­es­ti nou­dat­ta­neet määräyk­siä erit­täin hyvin, THL arvioi ennakol­ta Marinin toimien pudot­ta­van tar­tun­talu­vun 1.6:een mut­ta nyt arvioi että toteu­tunut on lähel­lä yhtä. Olisi läh­es rikol­lista jos tätä hyvää kehi­tys­tä ei edes yritet­täisi hyö­dyn­tää siir­tymäl­lä viruk­sen tukah­dut­tamiseen. Sak­sa ja Nor­ja ovat sel­l­aisen päätök­sen jo tehneet.

        Olisiko heit­tää tähän jotain arvio­ta siitä kuin­ka kauan tuos­sa tukah­dut­tamises­sa voisi men­nä? 2 kuukaut­ta? 12? 32? Entä jos virus putkah­taa jostain uudelleen esi­in kun on jo luul­tu että se on saatu tukah­dutet­tua? Kaik­ki taas var­muu­den vuok­si kiinni?

      10. Jaakko: Olisiko heit­tää tähän jotain arvio­ta siitä kuin­ka kauan tuos­sa tukah­dut­tamises­sa voisi men­nä? 2 kuukaut­ta? 12? 32? Entä jos virus putkah­taa jostain uudelleen esi­in kun on jo luul­tu että se on saatu tukah­dutet­tua? Kaik­ki taas var­muu­den vuok­si kiinni?

        Jotakuinkin, muista että hyvää vai­h­toe­htoa ei ole ja tämä on se huono vai­h­toe­hto. Rajoituk­sia rajal­la tarvi­taan siihen asti kunnes on rokote tai hoito. Maan sisä­markki­nat sil­lä saadaan auki var­maam jopa parem­min kuin Ruot­sis­sa nyt kos­ka siel­läkin jo ter­ve pelko alkaa rajoit­taa. Jos riit­tävän moni maa saa sisä­markki­nansa näin auki niin koko Euroop­pa hyö­tyy, eri­tyis­es­ti Sak­sa olisi tärkeä. Ehkä on myös mah­dol­lista ava­ta rajo­ja maid­en kanssa jos­sa tar­tun­tati­lanne on suun­nilleen sama ja jälji­tys yhden­mukaista ja toteutet­tavis­sa rajan yli.

        Se uonom­pi vai­h­toe­hto on se THL:n lau­ma­suo­jas­trate­gia. Hal­lit­tuna hoitoka­p­a­siteetin rajois­sa sen läpikäyn­ti kestää pari vuot­ta ja se on kau­ni­isti san­ot­tuna aivan mieletön ris­ki kun viruk­sen tap­pavu­ut­ta, pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ja saadun immu­ni­teetin kestoa ei tiedetä.

        Ja on väärä luu­lo että edes Ruotsin talous täl­lä lau­ma­suo­jal­la jotenkin vält­ty­isi jäämästä koron­a­ju­nan alle. Ruotsin talous­näkymät ovat yhtä synkät kuin muil­lakin Pohjoismailla.

      11. K.k.: Jotakuinkin, muista että hyvää vai­h­toe­htoa ei ole ja tämä on se huono vai­h­toe­hto. Rajoituk­sia rajal­la tarvi­taan siihen asti kunnes on rokote tai hoito. Maan sisä­markki­nat sil­lä saadaan auki var­maam jopa parem­min kuin Ruot­sis­sa nyt kos­ka siel­läkin jo ter­ve pelko alkaa rajoit­taa. Jos riit­tävän moni maa saa sisä­markki­nansa näin auki niin koko Euroop­pa hyö­tyy, eri­tyis­es­ti Sak­sa olisi tärkeä. Ehkä on myös mah­dol­lista ava­ta rajo­ja maid­en kanssa jos­sa tar­tun­tati­lanne on suun­nilleen sama ja jälji­tys yhden­mukaista ja toteutet­tavis­sa rajan yli.

        Se uonom­pi vai­h­toe­hto on se THL:n lau­ma­suo­jas­trate­gia. Hal­lit­tuna hoitoka­p­a­siteetin rajois­sa sen­läpikäyn­ti kestää pari vuot­ta ja se on kau­ni­isti san­ot­tuna aivan mieletön ris­ki kun viruk­sen tap­pavu­ut­ta, pitkäaikaisvaiku­tuk­sia ja saadun immu­ni­teetin kestoa ei tiedetä.

        Ja on väärä luu­lo että edes Ruotsin talous täl­lä lau­ma­suo­jal­la jotenkin vält­ty­isi jäämästä koron­a­ju­nan alle. Ruotsin talous­näkymät ovat yhtä synkät kuin muil­lakin Pohjoismailla.

        Sisä­markki­nat saadaan auki tukah­dut­tamis­menetelmän aikana? En ymmär­rä mihin tuo väite perus­tuu. Et sitä pait­si vas­tan­nut siihen kuin­ka kauan tukah­dut­tamis­strate­gian kanssa kuluisi aikaa, kuitenkin käytit aikaa perustelu­na sille että nk. lau­ma­suo­jas­trate­gia olisi huonom­pi (arvioit että siinä menisi kak­si vuot­ta). No ymmär­rän tietysti mik­si et vas­tan­nut, kos­ka eihän sitä voi tietää. Siinä voi yhtä hyvin kulua tuo sama kak­si vuot­ta, kun soude­taan ja huo­vataan avaamisen ja sulkemisen välil­lä. Min­ua kiin­nos­taisi myös miten määrit­telet tarkem­min “mielet­tömän riskin”. Tämän het­ken arviot taudin tap­pavu­ud­es­ta vai­htel­e­vat välil­lä 0,1–0,5 %, joista val­taosa on hyvin iäkkäitä, joil­la nyt valitet­tavasti on muutenkin keskimääräistä korkeampi ris­ki mene­htyä. Näil­lä nyky­isil­läkään toimen­piteil­lä ei ole saatu estet­tyä aika paho­ja luku­ja hoitokodeis­sa, joten jää vähän kysymys­merkik­si, mikä on saavutet­tu hyö­ty suh­teessa kaikki­in uhrauksiin.

      12. Jaakko:

        Olisiko heit­tää tähän jotain arvio­ta siitä kuin­ka kauan tuos­sa tukah­dut­tamises­sa voisi men­nä? 2 kuukaut­ta? 12? 32? Entä jos virus putkah­taa jostain uudelleen esi­in kun on jo luul­tu että se on saatu tukah­dutet­tua? Kaik­ki taas var­muu­den vuok­si kiinni?

        2 kuukaut­ta ei ainakaan var­masti riitä, kos­ka jo sitä pidem­pään on mon­et maat koit­ta­neet tukah­dut­taa koron­aa, mut­ta ei se ole silti niistä maista kokon­aan kadon­nut. Kiinakin esi­in­tyi jo taudin voit­ta­jana, mut­ta nyt tar­tun­nat ovat kään­tyneet taas ilmeis­es­ti nousu­un. Lisäk­si päälle tulee tun­tem­aton määrä koronatar­tun­to­ja, joi­ta ei ole diag­nosoitu eikä tilas­toitu. Kiina on iso maa. 

        Hil­jat­tain Kiinas­sa on koro­nan joh­dos­ta sul­jet­tu Hei­longjian­gin maakun­nan pääkaupun­ki Harbin, jos­sa on noin 11 miljoona asukas­ta: https://www.ft.com/content/c1ddd0f4-1faf-4a50-a5ce-dad3ba341870
        https://foreignpolicy.com/2020/04/22/china-respond-new-coronavirus-outbreaks-harbin-russia-imported-cases/
        Viral­lis­es­ti alueel­la on tilas­toitu 52 koronatar­tun­taa, mut­ta taudin todel­li­nen levin­neisyys siel­lä saat­taa olla paljon isom­paa, kos­ka alue on nyt päätet­ty eristää.

  112. Olen liian lähel­lä, jot­ta voisin kokon­aisku­vas­ta sanoa mitään, mut­ta käsit­tääk­seni yksimielisyys on siitä, että kuole­mis­sa ja tehol­la poti­lail­la on läh­es poikkeuk­set­ta use­ampia riskitek­i­jöitä ja näistä riskitek­i­jöistä selkeim­min edustet­tuina on yli­paino, tupak­ka ja korkea ikä.

    Nyt kun rajat on kiin­ni ja elämää on rajoitet­tu use­al­la eri taval­la juuri riskiryh­mien suo­jelemisek­si, niin mik­si ei pois­te­ta yhtä merkit­tävim­mistä riskeistä täl­lä het­kel­lä ja kiel­letä tupakkaa suomes­ta koro­nan ajaksi?

    Hyvä kysymys olisi, että paljonko kuolemista olisi väl­tet­tävis­sä, jos tupak­ka kiel­let­täisi­in nyt?

    1. nimet­tä: Nyt kun rajat on kiin­ni ja elämää on rajoitet­tu use­al­la eri taval­la juuri riskiryh­mien suo­jelemisek­si, niin mik­si ei pois­te­ta yhtä merkit­tävim­mistä riskeistä täl­lä het­kel­lä ja kiel­letä tupakkaa suomes­ta koro­nan ajaksi?

      Hyvä kysymys olisi, että paljonko kuolemista olisi väl­tet­tävis­sä, jos tupak­ka kiel­let­täisi­in nyt?

      Nyt pitäisi vähin­tään kieltää pysyvästi tupakan myyn­ti verot­tomana laivoil­la. Se olisi pitänyt tehdä jo 1990-luvul­la. On ihan älytön­tä, että mais­sa tupak­ka on korkeasti verotet­tua, ja sit­ten Suomen eduskun­ta on säätänyt poikkeuslain vuon­na 1996, jon­ka mukaan tupakkatuot­tei­ta saa myy­dä arvon­lisäverot­tomana laivoil­la Suomen alueel­la. Verot­to­muus on säädet­ty koske­maan myös nuuskaa, jon­ka myyn­ti Suomes­sa on lain mukaan kiel­let­ty, minkä joh­dos­ta Ruotsin lai­vat hyö­dyn­tävät yhdis­telmän Suomen ja Ruotsin eduskun­tien säätämistä asioista, eli Suomen veropoikkeuslais­sa 266/1996 sal­li­man arvon­lisäverova­pau­den ja Ruotsin lain myyn­tioikeudet. Vähin­tään tupakan osalta tuo verova­paus­poikkeusla­ki pitäisi kumo­ta jo kansan­ter­vey­del­li­sistä syistä.

      1. Jäi yksi numero pois lain nimestä. Tupakan arvon­lisäverot­to­muud­es­ta laivoil­la on säädet­ty lais­sa 1266/1996. Tupakan verova­paus­poikkeuk­sia käsit­telee kyseisen lain 12 §, 29 § ja 30 §. Eduskun­nan olisi syytä kumo­ta tuo laki tupakkatuot­tei­den osalta, ja vähin­tään tupakkatuot­teista nuuskan vero­tuk­sen osalta, jota Suomes­sa ei saa lain mukaan edes myy­dä. Tuo laki kutis­taa val­tion vero­tu­lo­ja, ja on kansan­ter­vey­den näkökul­mas­ta hyvin kyseenalainen. Jos val­tion pitäisi nyt saa­da lisää tulo­ja, niin vero­tu­lo­jen lisäämisen voisi aloit­taa vaik­ka tuon lain päivit­tämis­es­tä nykyaikaan sel­l­aisek­si, että ter­vey­delle haitalliset tuot­teet oli­si­vat koko Suomes­sa samal­la tavoin verotet­tu­ja ilman verova­paus­poikkeuk­sia, jot­ka vääristävät markki­noi­ta ja aiheut­ta­vat hait­taa kansanterveydelle.

  113. Maail­mas­sa pystytään elämään ihan hyvin, jos ja kun tehdään sopivia ennakko­valmis­telui­ta, raken­netaan kyvykkyyk­siä ja avataan rajoituk­sia vaiheittain.
    — Rajoituk­sia saadaan takaisin nopeasti tarvittaessa
    — Tes­taus kehit­tyy ja ihmisiä saadaan tes­tat­tua mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä — esimerkik­si kuume riit­tää val­tion kus­tan­ta­maan testiin.
    — Kuumet­ta mitataan julk­islla paikoil­la — se aut­taa löytämään 25%.
    — Seu­ran­tasovel­lus on ole­mas­sa ja käytössä, jol­loin altistuneet saadaan tes­tat­tua nopasti
    — Ennen testin tulosta ollaan karanteenissa.
    — Suurien tapah­tu­mien (1 000 henkeä) jär­jestämistä rajoite­taan syksyyn.
    — Ensik­si avataan pienet 50 hen­gen ruokar­avin­to­lat päivisin, sit­ten pienet ravintolat.
    — Van­hus­ten tapaami­nen edel­lyt­tää kuumeen mit­taamista ja suojanaamaria.
    — Matkus­t­a­mi­nen ilman karan­tee­nia käyn­nis­tetään maid­en kanssa , jois­sa epi­demia on hallinnas­sa. Viro ensim­mäisenä. Kiina voisi olla myös mah­dolli­nen kesäku­us­sa. Edel­ly­tys esim tuore negati­ivi­nen testitulos.

    Ei kaikkia viruk­sia vaan kaikkien tar­tun­taketjuen jäljit­tämisen kyvykkyys.

    1. JTS: – Kuumet­ta mitataan julk­islla paikoil­la – se aut­taa löytämään 25%.

      Olen käytän­nössä huo­man­nut että help­po tapa tode­ta alka­va sairas­tu­mi­nen ennen mui­ta oire­i­ta on aktivi­teet­ti­ran­nek­keen pulssimit­tari. Nor­maalipulssi (esimerkik­si istues­sa) ja myös lep­opulssi nousee 10–20 bpm, ja sairas­tu­mi­nen on help­po var­men­taa yrit­tämäl­lä keski­raskas­ta kun­toilua, jos­ta ei tule mitään.

      Anek­doot­ti­ta­sol­la olen kuul­lut samaa muiltakin.

  114. Talous­luku­jen val­os­sa näyt­tää siltä että talous­pu­do­tus on myös Ruot­sis­sa samaa luokkaa kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Näyt­tää siis siltä että Ruotsin poli­ikan perustelem­i­nen taloudel­la ei perus­tu faktoihin.

    Parem­pi malli olisi jos joukko parhait­en selvin­neitä EU-mai­ta ottaisi yht­enäisen tukah­dut­tamis­lin­jan ja kukin yrit­täisi saa­da tar­tun­nat alueelleen min­i­maal­isik­si, usei­den Aasian maid­en tapaan, ja saisi sisä­markki­nansa mah­dol­lisim­man auki. Ehdokkai­ta tähän voisi olla Sak­sa ja Nor­ja jot­ka ovat jo ilmoit­ta­neet viral­lis­es­ti valin­neen­sa tukah­dut­tamisen sekä toiv­ot­tavasti myös Suo­mi. Jos Sak­sa saisi oman kulu­tuk­sen­sa käyn­ti­in, se aut­taisi Suomen vien­tiä ja samoin päin­vas­toin. Ja kumpikin tässä aut­taisi Ruot­sia sekä kaikkia muitakin EU-maita.

    Jos tar­tun­nat saataisi­in samalle pienelle tasolle ja tar­tun­to­jen jälji­tys, mobi­ilite­knolo­gioi­neen, toim­i­maan myös rajan yli, niin tämä antaisi mah­dol­lisu­u­den myös rajo­jen avaamiseen näi­den maid­en välillä,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.