Yksityinen ja julkinen terveydenhuolto

12 vastausta artikkeliin “Yksityinen ja julkinen terveydenhuolto”

1. Yksi­tyisen ja julkisen puolen työhyv­in­voin­nin ero ei johdu pelkästään pomoista, vaik­ka se onkin merkit­tävä tek­i­jä. Olen itse tul­lut töi­hin Helsin­gin kaupungille oltuani sitä ennen mon­en yksi­tyisen palveluksessa.

   Mui­ta tek­i­jöitä on:
   — myöskään työn­tek­i­jä­ta­sol­la huono­ja työn­tek­i­jöitä ei erote­ta. Yksi­tyiseltä alisuo­ri­u­tu­va työn­tek­i­jä joutuu lähtemään, kaupungilta ei. Yksi­tyisel­läkään lähtö ei läh­eskään aina tapah­du henkilöko­htaisel­la irti­sanomis­pe­rus­teel­la, mut­ta aika ajoin töi­den vähen­tyessä väkeä vähen­netään tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä, jol­loin lähti­jälistalle valikoituukin alisuo­ri­u­tu­jia. Kaupungilla muut työn­tek­i­jät joutu­vat tekemään alisuo­ri­u­tu­jienkin työt. Yksi­tyi­nen työ­nan­ta­ja yleen­sä taas palk­it­see hyvästä suo­ri­u­tu­mis­es­ta, joten malli ajaa parhai­ta lähtemään yksi­tyiselle. Helsin­gin kaupungilla voit saa­da jonkun nimel­lisen ker­ta­palkkion, jos teet kah­den ihmisen työt. Työväen­puolueet eivät ymmär­räkään, mil­laisen karhun­palveluk­sen ne tekevät neu­vot­tele­mal­la kaupunkistrate­giaan aina kir­jauk­sen, ettei Helsin­ki irti­sano tuotan­nol­li­sista tai taloudel­li­sista syistä (tuoreessa kaupunkistrate­gias­sa on käytet­ty ilmaisua “muu­tos­ti­lanteis­sa”). Olisi ahk­e­rien työn­tek­i­jöi­den (eli enem­mistön) etu, että pien­tä “siivous­ta” voitaisi­in tehdä aika ajoin

   - edel­liseen liit­tyen: kaupungilla on tapana valit­taa koko ajan siitä, miten surkea työ­paik­ka on — myös sel­l­ai­sis­sa asiois­sa, mis­sä objek­ti­ivis­es­ti tarkastel­tuna valitet­tavaa ei olisi. Negati­ivi­nen ilmapi­iri tart­tuu ja neu­traal­isti työ­paikkaan suh­tau­tu­vat alka­vat ajatel­la muiden mukana, että se on surkea, kos­ka työ­paikan kel­lokkaat sanovat niin. Neu­traal­isti tai posi­ti­ivis­es­ti ajat­tele­via myös ärsyt­tää kol­le­goiden jatku­va val­i­tus. Yksi­tyisel­lä kel­lokkaat hiljen­net­täisi­in (ensik­si keskustele­mal­la ja jos se ei auta, niin sit­ten lait­ta­mal­la pihalle). Kaupungilla se on vain “yhteiskun­nal­lista akti­ivi­su­ut­ta” ja “omien kansalaisoikeuk­sien käyt­tämistä”, jon­ka annetaan jatkua vuodes­ta toiseen

   - poli­it­ti­nen johto. Yksi­tyisel­lä saadaan johtaa parhaiden liik­keen­jo­hdon johtamisop­pi­en mukaan. Julkisel­la puolel­la johtamises­sa viimeisen sanan sanovat poli­itikot, joista suurin osa ei ole johtamisen ammat­ti­laisia (ei, poli­ti­ik­ka ei ole yri­tysjo­htamista). Eri­tyisen akti­ivisia henkilöstöa­siois­sa ovat työväen­puoluei­den edus­ta­jat, joil­la on vielä keskimääräistä kun­tapoli­itikkoa vähem­män johtamiskokemusta

   Vastaa

   1. “mut­ta aika ajoin töi­den vähen­tyessä väkeä vähen­netään tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä, jol­loin lähti­jälistalle valikoituukin alisuoriutujia. ”

      Kuinka­han paljon täl­lä on merkitystä?

      Meil­lä työ­paikan koko on alle 20 henkilöä, käytetään koeaika­purku­ja ja silti ker­ran kymme­neen vuo­teen täy­tyy joku usko­mat­toman huono tek­i­jä irti­sanoa T&T syil­lä (todel­lisu­udessa siis henkilöko­htaisil­la). Karkeasti ottaen 2–5% työn­tek­i­jöistä kan­nat­taa irti­sanoa vuosikymme­nessä, kun he eivät vain selviy­dy työte­htävistä mitenkään järkevästi.

      Palkkaku­lu­ja on nos­tanut vielä viime vuosi­na kun­tali­itosten ja nyt maakun­tau­ud­is­tuk­sen palkka­harmi­nois­in­ti. Työn­tek­i­järyh­mien palkat harmi­nosoidaan kaikille samak­si, eli käytän­nösä kenenkään palk­ka ei laske, lähtöko­hdak­si ote­taan parhait­en palkatut ja nos­te­taan kaikkien työn­tek­i­jöi­den palkat sit­ten siihen, kun­nan­jo­hta­jista alkaen.

      https://www.kaleva.fi/kuntaliitokset-nostavat-palkkoja/2448154

      Vastaa

2. Julkisel­la puolel­la poti­laat ovat jär­jestään sairaampia, van­hempia ja riskit suurem­pia. Lisäk­si julkisel­la puolel­la täy­tyy ylläpitää päivystys- ja katas­trofi­valmi­ut­ta sekä koulut­taa jatku­vasti lääkäre­itä ja hoitajia.
   Yksi­tyisen sek­torin vahvu­us on yksit­täis­ten toimenpiteiden/hoitojen suh­teen. Mm. Kai­hileikkauk­set, pien­toimen­piteet, radiologiset/kardiologiset non­in­vasi­iviset tutkimuk­set. Yhteis­ter­veyskeskus­mall­it ovat myös hyviä.
   Tays:n sydän­sairaala ja Coxa ovat hyviä esimerkke­jä tästä.

   Vastaa

3. Julki­nen terveydenhuolto
   Sote-uud­is­tus siirtää 20 mrd € julkisen sosi­aali- ja ter­vey­den­hoidon varo­ja hyvinvointialueille.
   Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa julki­nen raha ja päätös­val­ta pitää olla samoissa käsissä.
   Julki­nen jär­jestää palve­lut, mut­ta eri­laisia, tarpeel­lisia palvelu­ja ja toimen­piteitä voidaan ostaa yksityisiltä.
   Yksi­ty­isil­lä saat­taa olla myös ”rusi­nat pul­las­ta” toim­intat­a­pa, aja­tus, että tehdään kan­nat­tavin­ta, ei kaikkea. Muis­tet­ta­va myös voitontavoittelu.
   Tun­tuu oudol­ta, että joskus yksi­tyi­nen yri­tys­toim­inta pyörii pelkästään julkisen rahan varassa.
   Julki­nen ter­vey­den­huolto päät­tää verora­hoil­la annet­ta­vat hoidot (niistä pitäisi myös tiedottaa)
   Peruster­vey­den­huoltoon tulee päästä koko maas­sa ripeästi.
   Mah­dol­lisim­man nopea peruster­vey­den hoito pienen­tää erikois­sairaan­hoidon tarvet­ta tai ainakin erikoishoito alkaa ajoissa
   Ter­veyskeskuk­sis­sa käy työelämän ulkop­uolel­la olevat.
   Yleen­sä työter­veyshuol­los­sa on mukana myös sairaan­hoitoon liit­tyviä etuja.
   KELA-kor­vauk­set ovat pienen­tyneet, mah­ta­vatko enää olla tarpeel­lisia (hallinnol­liset kulut)
   Kuka tahansa, joka halu­aa, voi käyt­tää mak­sullista, heti saatavaa, yksi­ty­istä palvelua, mihin tahansa terveysongelmaansa
   Suo­mi koulut­taa hyviä hallinto­jo­hta­jia. Heitä voisi käyt­tää myös sote-alal­la johto- ja organ­isoin­ti tehtävis­sä. Digi-maail­ma tulee lisäämään organ­isaa­tion tehokkuutta.
   Julkisen ter­vey­den­huol­lon valvon­ta tulisi olla sel­l­aisel­la tasol­la, ettei kenellekään ole tarvet­ta epäil­lä hoidon laatua
   Työhyv­in­voin­ti­in tulee kiin­nit­tää eri­ty­istä huomio­ta. Työ­pa­hoin­voin­ti on kallista, kos­ka yleen­sä voimavaro­jen­sa viime vai­heessa ole­va ei voi lähteä töistä, kuin vain työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Kos­ka muuten hän jou­tu­isi ole­maan 3 kk rahat­tomana, ilman mitään korvauksia.
   Kallis erikois­sairaan­hoito on kaikille.
   Lähet­teet erikois­sairaan­hoitoon tulee olla yhden­ver­taiset lähet­teen anta­jas­ta riip­pumat­ta, samal­la peri­aat­teel­la yksi­tyiseltä, ter­veyskeskuk­ses­ta ja työterveydestä.
   Sotepalveluis­sa palvelumak­sut olisi hyvä yht­enäistää huomioiden käyt­täjäkun­ta (työter­veyshuolto maksuton).
   Sosi­aali- ja ter­veysmak­sut on perit­tävä jatkos­sa itse per­in­tä­toimis­ton sijas­ta. V. 2020 mak­su­ja oli uloso­to­ssa 663.000 kpl. Uloso­to­ssa ovat 85.000 suo­ma­laisen mak­sut. Ote­taan yhteys sosi­aal­i­toimeen mah­dol­lisen toimeen­tu­lo­tur­van saamisek­si lasku­jen mak­su­un. Muis­te­taan, että eläkeläisen medi­aanieläke on 1.534 €/kk ja 1/3 eläkeläi­sistä saa alle 1.250 €/kk
   Ker­ro­taan kansalaisille hei­dän saa­mansa palvelun €-sum­ma vuosit­tain veroil­moituk­sen yhtey­dessä. (ei verol­lisia, vaan tiedok­si, kan­nus­taa veronmaksuun)
   (työ­nan­ta­jakin ilmoit­taa mak­samansa palkat verottajalle)

   Vastaa

4. “Yksi­tyi­nen näyt­tää tekevän tem­pun kuin tem­pun yleen­sä julk­ista halvem­mal­la – ei tietenkään aina.”
   Ihmettelem­pä vain, mihin tämä yleisen tason väite perus­tuu? Onko ver­tail­tu kail­ta osin tas­a­puo­li­nen? Jos yksi­tyi­nen sek­tori on niin tehokas ja edulli­nen, mik­si meil­lä ylipäätään on julkisen sek­torin ter­vey­den­huoltua ja mik­si sel­l­ainen syn­tyi alun­perin? Onko USA:n ter­vey­den­hoito Suomea edullisem­pi ja tehokkaampi suurempinen yksi­ty­i­sine sek­tor­ei­neen ja val­u­u­tuksi­neen? Mitä lausah­duk­sen lop­puka­neet­ti itse asi­as­sa tarkoittaa?

   Vastaa

   1. Amerikkalainen jär­jestelmä perus­tuu vaku­u­tuk­si­in, ja sitä vaivaa juurikin Soin­in­vaaran mainit­se­mat vaku­u­tus­po­h­jais­ten jär­jestelmien allokaa­tio-ongel­mat. Sekä ter­veyspalvelu­jen tar­joa­jat että vaku­u­tusy­htiöt pyrkivät tekemään mah­dol­lisim­man suuren laskun asi­akkaalle. Vira­nomaiset ovat heikko­ja tarkoituk­sen­mukaisu­u­den säätelyssä. Tekniseltä ja lääketi­eteel­liseltä kannal­ta hoito, sil­loin kun sitä kenellekin annetaan, on Yhdys­val­lois­sa on usein erinomaista.

      Vastaa

      1. Seu­raa­va kysymys onkin sit­ten että kuin­ka rak­en­taa pääasi­as­sa yksi­ty­isi­in palvelun­tuot­ta­ji­in perus­tu­va ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ilman vaku­u­tusjär­jestelmää ja siihen liit­tyviä ongelmia.

         Siinä vai­heessa kun mon­et vaikeam­mat lääketi­eteel­listä hoitoa vaa­ti­vat palve­lut mak­sa­vat kym­meniä tuhan­sia euro­ja tai dol­lare­i­ta niin vaku­u­tuk­set astu­vat pakostakin kuvaan. Edes kaikil­la ns. keski­t­u­loisil­la ei ole noin vain heit­tää kym­meniä tuhan­sia hoitoi­hin, varsinkin jos tämä hoidon­tarve on johtanut myös työ­paikan menet­tämiseen tai heiken­tyneeseen työkykyyn.

         Myös tässä keskustelus­sa esite­tyt kan­nat että “kyl­lä hyvää työn­tek­i­jää palk­i­taan” ovat paska­puhet­ta. Siinä vai­heessa kun kil­pailun raskaat pyörät pyörähtävät käyn­ti­in ja yksi­tyiset toim­i­jat kil­pail­e­vat keskenään niin alkaa sama raskas pyörä painaa suorit­tavien työn­tek­i­jöi­den palkko­ja alas, kunnes niitä työn­tek­i­jöitä ei meinaa enää löy­tyäkkään. Sik­si oikeistop­uolueille ja oikeis­to­laisit­tain ajat­televille on erit­täin tärkeää pitää työn­tek­i­jöistä reilua yli­tar­jon­taa suh­teessa työ­paikkoi­hin että palkko­ja päästään kiristämään mah­dol­lisim­man alas, ei vahin­gos­sakaan minkään­laista neu­vot­telu­ase­maa työn­tek­i­jöille. Huomionar­voise­na tässä on lääkärei­den tilalle, on aika lail­la yleis­es­ti tun­net­tu tieto että lääkäre­itä on alik­oulutet­tu tarpeeseen näh­den vuosia, jol­loin lääkärei­den työ­markki­nat ovat kään­teiset ylläku­vaa­maani: Työn­tek­i­jöitä on VÄHEMMÄN kuin todel­lista tarvet­ta, jol­loin palkat eivät jous­ta alaspäin, vaan ylöspäin. Markki­nat 101, valitet­tavasti myös Demar­it ja Vihreät keskit­tyvät tässäkin asi­as­sa potki­maan suorit­ta­van työn tek­i­jöitä päähän lib­er­aalil­la raja- ja maa­han­muut­topoli­ti­ikallaan, mut­ta sit­ten jak­se­taan kyl­lä ihme­tel­lä kuin­ka Perus­suo­ma­lais­ten kaltaisille radikaalipuolueille löy­tyy kan­na­tus­ta. Siinä makaat mis­sä petaat, mut­ta lib­er­aal­i­han ei ole koskaan vas­tu­us­sa poli­ti­ikkansa todel­li­sista seurauksista.

5. Mik­si siivouk­seen saisi koti­talous­tukea eli julk­ista rahaa mut­ta ei lääkäriku­lui­hin? Kela tukee nyt mut­ta entä jatkos­sa? Fak­ta on että julkiselta saa paikoin huonoa hoitoa tai joskus ei saa hoitoa ollenkaan

   Vastaa

6. Yksi­tyi­nen ja julki­nen terveydenhuolto
   On tärkeää miet­tiä tehokku­ut­ta julkises­sa ja yksi­tyisessä ter­vey­den­huol­los­sa. Rahat ja päätös­val­ta pitää olla yksis­sä käsissä.
   sote-uud­is­tus, vero­tu­loista pois läh­es 2/3 vuosittain
   v. 2023 sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut sekä pelas­tus­toi­mi rahoite­taan yleiskat­teel­lisel­la val­tion rahoituk­sel­la ja eriytetään talousarvios­sa lain­säädän­nön mukaises­ti omak­si kokonaisuudekseen
   Nyt sote-muu­tosvai­heessa olisi hyvä myös miet­tiä, onko soteen varat­tu raha oikean­su­u­ru­inen ja oikeudenmukainen.
   Hyv­in­voin­tialuei­den rahoituk­ses­sa ”käytössä on kun­tien ennakol­liset tilin­päätöstiedot vuodelta 2021 ja talousarvi­otiedot vuodelle 2022”. Tilin­päätöstiedot ovat toteu­tu­via, mut­ta talousarviot kek­sit­tyjä. Talousarvioi­ta ei pitäisi käyttää.
   Noin 20,6 mil­jardin euron sote-kus­tan­nuk­sista leikat­taisi­in kun­nil­ta pois 12,8 mil­jar­dia euroa. Tämä on kun­nal­lisveros­ta n. 12,4 prosenttia.
   val­tio­val­ta ohjaa osan Hgin vero­tu­lo­ja tulon­tasauk­sen kaut­ta koko muun julk­istalouden käyttöön
   Vero­tu­loi­hin perus­tu­va val­tiono­suuk­sien tasaus 2021
   miljoonaa €
   Espoo 172,1
   Kau­ni­ainen 13,9
   Helsin­ki 377,7
   Van­taa 36,6
   600,3
   Pääkaupunkiseudul­ta siir­tyy muuhun Suomeen val­tiono­suuk­sien tasauk­sia yli 600 miljoon­aa yhdessä vuodessa ja pelkästään Helsingiltä melkein 380 miljoon­aa yhdessä vuodessa.
   Kun val­tion bud­jetis­sa puhutaan jois­takin luvuista, kan­nat­taa ver­ra­ta näi­hin lukui­hin, niin huo­maa suuruusluokan.
   Vuon­na 2021 tasaus­lisää saa 265 kun­taa vajaat 1,5 mil­jar­dia euroa. Tasausvähen­nyskun­tia on 28, ja vähen­nyk­sen määrä noin ‑700 miljoon­aa euroa.
   Pääkaupunkiseudun (86 % tasauk­sista) paikalliset eri­ty­isolo­suh­teet tulisi ottaa huomioon.
   Jos val­tio ottaisi hoidet­tavak­seen tasauk­set, niin pääkaupunkiseu­tu saisi vuodessa 600 miljoon­aa, ja 10 vuodessa jo 6 miljardia.
   Ter­vey­den­huol­lon asi­akas­mak­su­ja määrät­täessä tulee muis­taa, että peruster­vey­den­huol­los­sa käy pääosin eläkeläisiä.
   Suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen kuukausieläke oli viime vuon­na 1.762 euroa. Ja joka kol­man­nen palka­nsaa­jan eläke jää alle 1.250 euron.

   eri­ar­voista rahanjakoa

   kuu­luuko Hgin kaupun­gin kohtu­uhin­tainen asun­to­tuotan­to val­tion sote-palveluihin
   Sosi­aal­i­tukien muoto
   1.perustulo (hengis­säpysymis­ra­ha) esim.1.200 €/kk verottomana
   saa­ja mak­saa kaik­ki laskun­sa täl­lä perus­tu­lo­rahal­la, ja se annetaan jokaiselle tarvitsijalle
   myön­teistä erityiskohtelua
   2.Hgin kaupun­gin tuet­tu asun­to + työt­tömyysko­r­vaus + asum­is­tu­ki + toimeen­tu­lo­tu­ki eli
   asun­to + 1.200 €/kk

   Työeläke­varo­ja oli kesäku­un lopus­sa (2021) yhteen­sä 241 mil­jar­dia euroa.
   Pääkaupunkiseudul­ta ote­taan vuodessa 600.000 miljoon­aa euroa muualle Suomeen val­tiono­suuk­sien tasauksina.
   Piilo­tu­ki, tule­va 600.000 miljoonaa
   YEL-vaku­u­tus­mak­su­ja per­itään vaku­u­tuk­ses­sa vahvis­te­tus­ta työtulosta.
   Yrit­täjän työ­tu­lon alara­ja vuon­na 2021 on 8 063,57 euroa vuodessa. Ali­vaku­ut­tamisilmiö on todellinen.
   Val­ti­olle lankeaa jo sato­jen miljoonien euro­jen lasku, kos­ka yrit­täjät väistävät eläke­mak­su­ja, tänä vuon­na arvi­ol­ta 423 miljoon­aa euroa. ja nousee ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua jo 600 miljoon­aa euroa
   Ali­vaku­ut­ta­mi­nen on mah­dol­lista, kos­ka yrit­täjät pystyvät oma­l­la ilmoituk­sel­laan vaikut­ta­maan työ­tu­lo­jen­sa ja eläke­mak­su­jen­sa määrään. Kos­ka monien yrit­täjien työeläk­keet jäävät pieniksi, val­tio joutuu lisäk­si tule­vaisu­udessa kus­tan­ta­maan heille takuu- ja kansaneläkkeitä sekä asum­is- ja toimeentulotukia.
   Voimas­sa ole­vien YEL-vaku­u­tusten työ­tu­lo­jen keskiar­vo on ainakin vuodes­ta 2005 alka­en ollut alle 25.000 €/v
   Työ­tu­lon alara­ja on noin 8.000 euroa. Jopa noin puo­let aloit­tele­vista yrit­täjistä määrit­telee työ­tu­lon­sa alara­jan tuntumaan.

   Vastaa

7. Yksi­tyi­nen vs. julki­nen terveydenhuollossa. 

   Kan­nat­taa huomioi­da, että yksi­tyi­nen ottaa sen, minkä irti saa. Esim. korona­todis­tus on Suomes­sa yksi­tyisel­lä noin 260 euroa vain kos­ka julki­nen ei tee todis­tuk­sia. Kallein todis­tus koko maailmassa?

   Hyvä esimerk­ki on apteek­ki, kun julk­isia apteekke­ja ei ole. Esimerk­ki. WHO:n ORS valmis­teet Suomes­sa vs. maail­mal­la. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oraalinen_nestehoito Käytän­nössä tätä saa läh­es ilmaisek­si kaikkial­ta maail­mas­ta. Suomes­sa mak­saa 15,80 litra! Suomes­sa kun läh­tee maail­malle ja tulee kom­ment­ti, että on otet­ta­va tätä mukaan parin viikon nestey­tys­tä varten ja lasken­nal­lis­es­ti rip­ulis­sa 6 litraa/ vrk, niin se 1327,20 euroa. Tämä on aika paha hin­ta, kun sen litkun nor­maali hin­ta maail­mal­la on edelleen muu­ta­man euron. Muual­la läh­es ilmaista ja meil­lä mak­saa huna­jaa. Kuin­ka paljon jo pelkästään Suomen Val­tio mak­saa näistä suo­la / sok­eri­pus­seista, kun niitä on matkustusohjeissa? 

   Samoin on tilanne myös esim. monel­la parasi­it­tilääk­keel­lä. Noin 10 vuot­ta sit­ten omat lapset oli kihoma­tok­ier­teessä. Kierre syn­tyi siitä, kun mata­la­palkkaisil­la ei ollut varaa lääk­itä ja päiväkodis­sa ne sit­ten lev­iää. Per­heen lääk­it­sem­i­nen voi olla noin 60 euroa ja kun lääk­i­tyskier­roksia tulee tois­tu­vien tar­tun­to­jen vuok­si monia, niin poruk­ka ei raas­ki ostaa lääkkeitä. Tääl­lä joku sit­ten haki lääk­keet ulko­mail­ta ja jakoi niitä kaikille ilmaisek­si. Sanoi, että koko päiväkodin lääk­keet mak­saa rajan takana vähem­män, mitä Suomes­sa yksi paket­ti. Muual­la läh­es ilmaista ja Suomes­sa mak­saa hunajaa.

   Syy­hylääke: mei­dän per­heelle set­ti 453,12 euroa (12x30g a 37,76). Edel­lisessä koti­maas­sani tämä oli ilmaista. Sitä edel­lisessä mak­soi 1,2 euroa vas­taa­va sat­si. Mei­dän naa­puri­maas­sa tuo sat­si olisi 2,80 euroa. Joka tapauk­ses­sa tässä on taas tuote, joka mak­saa Suomes­sa huna­jaa ja on muual­la läh­es ilmaista.

   Vastaa

8. Eräs syy julkisen puolen kiireet­tömien lääkäri­palvelu­jen tehot­to­muu­teen on se, että sieltä puut­tuu per­helääkärinäkökul­ma. Kun menet lääkäri­in julkisel­la puolel­la, lääkäri on jok­seenkin var­masti poti­laalle outo, ja poti­las on lääkärille outo. Pääosa vas­taan­ot­toa­jas­ta menee useim­miten sairaus- ja tap­aturmahis­to­ri­an ker­taamiseen. Yksi­tyisel­lä puolel­la poti­las yleen­sä hakeu­tuu hyväk­si havait­se­malleen tutulle lääkärille, joka muu­ta­mal­la vilka­isul­la doku­ment­tei­hin palaut­taa potil­lan his­to­ri­an mieleensä. 

   Per­helääkäri­jä­jestelmä on nor­mi use­assa Euroopan maas­sa. Lääkärit ovat sil­loin yleen­sä yksi­ty­isiä ammat­in­har­joit­ta­jia, mut­ta peri­aat­teessa per­helääkäri­jär­jestelmää voitaisi­in hyö­dyn­tää myös julkisel­la puolel­la. Sitä kokeilti­in aikoinaan myös Suomes­sa, ja asi­akkaat oli­vat tyy­tyväisem­piä. Syys­tä tai tois­es­ta sitä vain ei otet­tu käyttöön.

   Vastaa

9. HUS näyt­tää toimi­van kuin val­tio val­tios­sa. Ei nou­da­ta kil­pailu­tus­lain­säädän­töä (mm. MOT ohjel­mas­sa siitä). Lisäk­si Hus­lab on myynyt julk­isin varoin han­kit­tua omaisu­ut­ta vasem­mistopoli­itikko­jen hallinnoimalle Tradekalle ja vuokraa niitä takaisin. Lupia ei ole kysyt­ty STM:ltä. Mitä tulee ana­lyysien hin­noit­telu­un, käsit­tääk­seni suuri osa niistä on ali­hin­noitel­tu­ja nyky­isin, niin halvoil­ta ne vaikuttavat.

   https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/664d12ac-dbfd-4d87-bfc7-575ee36b7df7

   Vastaa