Sote-uudistuksessa on käyty ideologista kamppailua yksityisen terveydenhuollon asemasta. Asia on oikeasti tärkeä sekä kustannusten että elämän mukavuuden kannalta.
Pitäisi suosia kokonaisuuden kannalta tuottavinta mutta mitä on tuottavuus terveydenhuollossa? Jaan sen neljään tehokkuutta kuvaavaan osaan niin, että kokonaistuottavuus on noiden tekijöiden tulo.
- Tuotannollinen tehokkuus
Kuinka paljon jokin toimenpide, vaikkapa lonkkaleikkaus maksaa, laatu tietysti huomioon otettuna. Yksityinen näyttää tekevän tempun kuin tempun yleensä julkista halvemmalla – ei tietenkään aina.
- Allokatiivinen tehokkuus
Ei riitä, että toimenpiteet tehdään tehokkaasti. Pitää myös tehdä oikeita toimenpiteitä. Julkisessa terveydenhuollossa periaatteena on, että hoito on kannattavaa, jos sen tuottamat terveyshyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Yksityiselle kaikki se on kannattavaa, josta joku maksaa.
Sitä saa mistä maksaa. Taloudelliset kannustimet ovat tehokkaita ja sitä ovat myös vääristyneet kannustimet. Tämä on vakuutusmuotoisen terveydenhuollon pysyvä riesa. Vakuutusyhtiöt käyttävät paljon rahaa vahtiakseen sopimussairaaloitaan. Silti vakuutusmuotoinen terveydenhuolto tuppaa olemaan selvästi verorahoitteista kalliimpaa.
- Sosiaalinen tehokkuus
Kohdentuvatko voimavarat potilaille tarpeen vai varakkuuden perusteella? Joskus joku ulkomainen vieras ihmetteli minulle, saavatko köyhätkin näin hyvää erikoissairaanhoitoa Suomessa. Saavat, jos saavat ensin lähetteen.
Erään vanhan OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen terveydenhuolto on sosiaalisesti syrjivimpiä, mutta siinä mitattiin vain sitä, kuinka usein eri tulotasoilla tavataan lääkäriä; ei siis mitattu vaikkapa syöpähoitojen tasoa.
Sellaisia menetettyjä elinvuosia, jotka oikea-aikaisella hoidolla olisi voitu pelastaa, on köyhillä paljon enemmän kuin rikkailla. Keskussairaalat antavat huippuhoitoa tasapuolisesti kaikille, jotka ovat sairaalaan päässeet. Toiset pääsevät helpommin kuin toiset.
Perusterveydenhuolto on olennaisesti paremmassa kunnossa hyväosaisilla terveyshuollon asiakkailla kuin köyhillä terveyskeskusten käyttäjillä. Toiset pitävät tätä perusteltuna, koska työssä käyvien terveys on kansantaloudelle tärkeämpää kuin muiden, toiset taas sosiaalisena vääryytenä.
- Työhyvinvointitehokkuus
Eräs poliitikko syytti yksityistä terveydenhuoltoa siitä, että se maksaa hoitajille huonommin ja lisäksi rohmuaa työvoimaa julkiselta. Jotta tämä voisi mitenkään onnistua, pitää työolojen olla parempia. Työhyvinvointi on osa tuottavuutta.
Miksi tuotannollinen tehokkuus on yksityisillä terveydenhuollon toimijoilla parempi kuin julkisilla?
Huonot yksityiset karsiutuvat pois ja hyvät jäävät. Julkisella puolella huonokin saa jatkaa.
Yksityiselä puolella hyvämaineinen toimija saa lisää asiakkaita ja tuloja, julkisella puolella lisää potilaita ja menoja. Julkisella puolella pitäisi irtautua kiinteitä budjeteista ja siirtyä raha seuraa potilasta -malliin.
Minulla on ollut tilaisuus keskustella monen terveydenhuollon isomman ja pienemmän pampun kanssa. Syistä, joita en täysin ymmärrä, yksityisellä puolella johto ja esimiehet tuntuvat olevan pätevämpiä. Samasta syystä työtyytyväisyys on parempaa. Esimiehet ovat parempia. Eroa on rekrytointitavoissa. Julkisella puolella ketään ei periaatteessa eroteta, jolloin huono esimies voi myrkyttää työilmapiiriä vuosia.
Pitäisi siis nostaa tuotannollista tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä julkisella sektorilla parantamalla johtamista.
Yksityisen puolen allokatiivista tehokkuutta taas pitäisi parantaa maksamalla oikeista asioista. Se tosin ei ole vielä onnistunut missään.
= = = =
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lääkärilehdessä.
Yksityisen ja julkisen puolen työhyvinvoinnin ero ei johdu pelkästään pomoista, vaikka se onkin merkittävä tekijä. Olen itse tullut töihin Helsingin kaupungille oltuani sitä ennen monen yksityisen palveluksessa.
Muita tekijöitä on:
– myöskään työntekijätasolla huonoja työntekijöitä ei eroteta. Yksityiseltä alisuoriutuva työntekijä joutuu lähtemään, kaupungilta ei. Yksityiselläkään lähtö ei läheskään aina tapahdu henkilökohtaisella irtisanomisperusteella, mutta aika ajoin töiden vähentyessä väkeä vähennetään tuotannollisista ja taloudellisista syistä, jolloin lähtijälistalle valikoituukin alisuoriutujia. Kaupungilla muut työntekijät joutuvat tekemään alisuoriutujienkin työt. Yksityinen työnantaja yleensä taas palkitsee hyvästä suoriutumisesta, joten malli ajaa parhaita lähtemään yksityiselle. Helsingin kaupungilla voit saada jonkun nimellisen kertapalkkion, jos teet kahden ihmisen työt. Työväenpuolueet eivät ymmärräkään, millaisen karhunpalveluksen ne tekevät neuvottelemalla kaupunkistrategiaan aina kirjauksen, ettei Helsinki irtisano tuotannollisista tai taloudellisista syistä (tuoreessa kaupunkistrategiassa on käytetty ilmaisua ”muutostilanteissa”). Olisi ahkerien työntekijöiden (eli enemmistön) etu, että pientä ”siivousta” voitaisiin tehdä aika ajoin
– edelliseen liittyen: kaupungilla on tapana valittaa koko ajan siitä, miten surkea työpaikka on – myös sellaisissa asioissa, missä objektiivisesti tarkasteltuna valitettavaa ei olisi. Negatiivinen ilmapiiri tarttuu ja neutraalisti työpaikkaan suhtautuvat alkavat ajatella muiden mukana, että se on surkea, koska työpaikan kellokkaat sanovat niin. Neutraalisti tai positiivisesti ajattelevia myös ärsyttää kollegoiden jatkuva valitus. Yksityisellä kellokkaat hiljennettäisiin (ensiksi keskustelemalla ja jos se ei auta, niin sitten laittamalla pihalle). Kaupungilla se on vain ”yhteiskunnallista aktiivisuutta” ja ”omien kansalaisoikeuksien käyttämistä”, jonka annetaan jatkua vuodesta toiseen
– poliittinen johto. Yksityisellä saadaan johtaa parhaiden liikkeenjohdon johtamisoppien mukaan. Julkisella puolella johtamisessa viimeisen sanan sanovat poliitikot, joista suurin osa ei ole johtamisen ammattilaisia (ei, politiikka ei ole yritysjohtamista). Erityisen aktiivisia henkilöstöasioissa ovat työväenpuolueiden edustajat, joilla on vielä keskimääräistä kuntapoliitikkoa vähemmän johtamiskokemusta
”mutta aika ajoin töiden vähentyessä väkeä vähennetään tuotannollisista ja taloudellisista syistä, jolloin lähtijälistalle valikoituukin alisuoriutujia. ”
Kuinkahan paljon tällä on merkitystä?
Meillä työpaikan koko on alle 20 henkilöä, käytetään koeaikapurkuja ja silti kerran kymmeneen vuoteen täytyy joku uskomattoman huono tekijä irtisanoa T&T syillä (todellisuudessa siis henkilökohtaisilla). Karkeasti ottaen 2-5% työntekijöistä kannattaa irtisanoa vuosikymmenessä, kun he eivät vain selviydy työtehtävistä mitenkään järkevästi.
Palkkakuluja on nostanut vielä viime vuosina kuntaliitosten ja nyt maakuntauudistuksen palkkaharminoisinti. Työntekijäryhmien palkat harminosoidaan kaikille samaksi, eli käytännösä kenenkään palkka ei laske, lähtökohdaksi otetaan parhaiten palkatut ja nostetaan kaikkien työntekijöiden palkat sitten siihen, kunnanjohtajista alkaen.
https://www.kaleva.fi/kuntaliitokset-nostavat-palkkoja/2448154
Julkisella puolella potilaat ovat järjestään sairaampia, vanhempia ja riskit suurempia. Lisäksi julkisella puolella täytyy ylläpitää päivystys- ja katastrofivalmiutta sekä kouluttaa jatkuvasti lääkäreitä ja hoitajia.
Yksityisen sektorin vahvuus on yksittäisten toimenpiteiden/hoitojen suhteen. Mm. Kaihileikkaukset, pientoimenpiteet, radiologiset/kardiologiset noninvasiiviset tutkimukset. Yhteisterveyskeskusmallit ovat myös hyviä.
Tays:n sydänsairaala ja Coxa ovat hyviä esimerkkejä tästä.
Julkinen terveydenhuolto
Sote-uudistus siirtää 20 mrd € julkisen sosiaali- ja terveydenhoidon varoja hyvinvointialueille.
Julkisessa terveydenhuollossa julkinen raha ja päätösvalta pitää olla samoissa käsissä.
Julkinen järjestää palvelut, mutta erilaisia, tarpeellisia palveluja ja toimenpiteitä voidaan ostaa yksityisiltä.
Yksityisillä saattaa olla myös ”rusinat pullasta” toimintatapa, ajatus, että tehdään kannattavinta, ei kaikkea. Muistettava myös voitontavoittelu.
Tuntuu oudolta, että joskus yksityinen yritystoiminta pyörii pelkästään julkisen rahan varassa.
Julkinen terveydenhuolto päättää verorahoilla annettavat hoidot (niistä pitäisi myös tiedottaa)
Perusterveydenhuoltoon tulee päästä koko maassa ripeästi.
Mahdollisimman nopea perusterveyden hoito pienentää erikoissairaanhoidon tarvetta tai ainakin erikoishoito alkaa ajoissa
Terveyskeskuksissa käy työelämän ulkopuolella olevat.
Yleensä työterveyshuollossa on mukana myös sairaanhoitoon liittyviä etuja.
KELA-korvaukset ovat pienentyneet, mahtavatko enää olla tarpeellisia (hallinnolliset kulut)
Kuka tahansa, joka haluaa, voi käyttää maksullista, heti saatavaa, yksityistä palvelua, mihin tahansa terveysongelmaansa
Suomi kouluttaa hyviä hallintojohtajia. Heitä voisi käyttää myös sote-alalla johto- ja organisointi tehtävissä. Digi-maailma tulee lisäämään organisaation tehokkuutta.
Julkisen terveydenhuollon valvonta tulisi olla sellaisella tasolla, ettei kenellekään ole tarvetta epäillä hoidon laatua
Työhyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työpahoinvointi on kallista, koska yleensä voimavarojensa viime vaiheessa oleva ei voi lähteä töistä, kuin vain työkyvyttömyyseläkkeelle. Koska muuten hän joutuisi olemaan 3 kk rahattomana, ilman mitään korvauksia.
Kallis erikoissairaanhoito on kaikille.
Lähetteet erikoissairaanhoitoon tulee olla yhdenvertaiset lähetteen antajasta riippumatta, samalla periaatteella yksityiseltä, terveyskeskuksesta ja työterveydestä.
Sotepalveluissa palvelumaksut olisi hyvä yhtenäistää huomioiden käyttäjäkunta (työterveyshuolto maksuton).
Sosiaali- ja terveysmaksut on perittävä jatkossa itse perintätoimiston sijasta. V. 2020 maksuja oli ulosotossa 663.000 kpl. Ulosotossa ovat 85.000 suomalaisen maksut. Otetaan yhteys sosiaalitoimeen mahdollisen toimeentuloturvan saamiseksi laskujen maksuun. Muistetaan, että eläkeläisen mediaanieläke on 1.534 €/kk ja 1/3 eläkeläisistä saa alle 1.250 €/kk
Kerrotaan kansalaisille heidän saamansa palvelun €-summa vuosittain veroilmoituksen yhteydessä. (ei verollisia, vaan tiedoksi, kannustaa veronmaksuun)
(työnantajakin ilmoittaa maksamansa palkat verottajalle)
”Yksityinen näyttää tekevän tempun kuin tempun yleensä julkista halvemmalla – ei tietenkään aina.”
Ihmettelempä vain, mihin tämä yleisen tason väite perustuu? Onko vertailtu kailta osin tasapuolinen? Jos yksityinen sektori on niin tehokas ja edullinen, miksi meillä ylipäätään on julkisen sektorin terveydenhuoltua ja miksi sellainen syntyi alunperin? Onko USA:n terveydenhoito Suomea edullisempi ja tehokkaampi suurempinen yksityisine sektoreineen ja valuutuksineen? Mitä lausahduksen loppukaneetti itse asiassa tarkoittaa?
Amerikkalainen järjestelmä perustuu vakuutuksiin, ja sitä vaivaa juurikin Soininvaaran mainitsemat vakuutuspohjaisten järjestelmien allokaatio-ongelmat. Sekä terveyspalvelujen tarjoajat että vakuutusyhtiöt pyrkivät tekemään mahdollisimman suuren laskun asiakkaalle. Viranomaiset ovat heikkoja tarkoituksenmukaisuuden säätelyssä. Tekniseltä ja lääketieteelliseltä kannalta hoito, silloin kun sitä kenellekin annetaan, on Yhdysvalloissa on usein erinomaista.
Seuraava kysymys onkin sitten että kuinka rakentaa pääasiassa yksityisiin palveluntuottajiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä ilman vakuutusjärjestelmää ja siihen liittyviä ongelmia.
Siinä vaiheessa kun monet vaikeammat lääketieteellistä hoitoa vaativat palvelut maksavat kymmeniä tuhansia euroja tai dollareita niin vakuutukset astuvat pakostakin kuvaan. Edes kaikilla ns. keskituloisilla ei ole noin vain heittää kymmeniä tuhansia hoitoihin, varsinkin jos tämä hoidontarve on johtanut myös työpaikan menettämiseen tai heikentyneeseen työkykyyn.
Myös tässä keskustelussa esitetyt kannat että ”kyllä hyvää työntekijää palkitaan” ovat paskapuhetta. Siinä vaiheessa kun kilpailun raskaat pyörät pyörähtävät käyntiin ja yksityiset toimijat kilpailevat keskenään niin alkaa sama raskas pyörä painaa suorittavien työntekijöiden palkkoja alas, kunnes niitä työntekijöitä ei meinaa enää löytyäkkään. Siksi oikeistopuolueille ja oikeistolaisittain ajatteleville on erittäin tärkeää pitää työntekijöistä reilua ylitarjontaa suhteessa työpaikkoihin että palkkoja päästään kiristämään mahdollisimman alas, ei vahingossakaan minkäänlaista neuvotteluasemaa työntekijöille. Huomionarvoisena tässä on lääkäreiden tilalle, on aika lailla yleisesti tunnettu tieto että lääkäreitä on alikoulutettu tarpeeseen nähden vuosia, jolloin lääkäreiden työmarkkinat ovat käänteiset ylläkuvaamaani: Työntekijöitä on VÄHEMMÄN kuin todellista tarvetta, jolloin palkat eivät jousta alaspäin, vaan ylöspäin. Markkinat 101, valitettavasti myös Demarit ja Vihreät keskittyvät tässäkin asiassa potkimaan suorittavan työn tekijöitä päähän liberaalilla raja- ja maahanmuuttopolitiikallaan, mutta sitten jaksetaan kyllä ihmetellä kuinka Perussuomalaisten kaltaisille radikaalipuolueille löytyy kannatusta. Siinä makaat missä petaat, mutta liberaalihan ei ole koskaan vastuussa politiikkansa todellisista seurauksista.
Miksi siivoukseen saisi kotitaloustukea eli julkista rahaa mutta ei lääkärikuluihin? Kela tukee nyt mutta entä jatkossa? Fakta on että julkiselta saa paikoin huonoa hoitoa tai joskus ei saa hoitoa ollenkaan
Yksityinen ja julkinen terveydenhuolto
On tärkeää miettiä tehokkuutta julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Rahat ja päätösvalta pitää olla yksissä käsissä.
sote-uudistus, verotuloista pois lähes 2/3 vuosittain
v. 2023 sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi rahoitetaan yleiskatteellisella valtion rahoituksella ja eriytetään talousarviossa lainsäädännön mukaisesti omaksi kokonaisuudekseen
Nyt sote-muutosvaiheessa olisi hyvä myös miettiä, onko soteen varattu raha oikeansuuruinen ja oikeudenmukainen.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa ”käytössä on kuntien ennakolliset tilinpäätöstiedot vuodelta 2021 ja talousarviotiedot vuodelle 2022”. Tilinpäätöstiedot ovat toteutuvia, mutta talousarviot keksittyjä. Talousarvioita ei pitäisi käyttää.
Noin 20,6 miljardin euron sote-kustannuksista leikattaisiin kunnilta pois 12,8 miljardia euroa. Tämä on kunnallisverosta n. 12,4 prosenttia.
valtiovalta ohjaa osan Hgin verotuloja tulontasauksen kautta koko muun julkistalouden käyttöön
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 2021
miljoonaa €
Espoo 172,1
Kauniainen 13,9
Helsinki 377,7
Vantaa 36,6
600,3
Pääkaupunkiseudulta siirtyy muuhun Suomeen valtionosuuksien tasauksia yli 600 miljoonaa yhdessä vuodessa ja pelkästään Helsingiltä melkein 380 miljoonaa yhdessä vuodessa.
Kun valtion budjetissa puhutaan joistakin luvuista, kannattaa verrata näihin lukuihin, niin huomaa suuruusluokan.
Vuonna 2021 tasauslisää saa 265 kuntaa vajaat 1,5 miljardia euroa. Tasausvähennyskuntia on 28, ja vähennyksen määrä noin -700 miljoonaa euroa.
Pääkaupunkiseudun (86 % tasauksista) paikalliset erityisolosuhteet tulisi ottaa huomioon.
Jos valtio ottaisi hoidettavakseen tasaukset, niin pääkaupunkiseutu saisi vuodessa 600 miljoonaa, ja 10 vuodessa jo 6 miljardia.
Terveydenhuollon asiakasmaksuja määrättäessä tulee muistaa, että perusterveydenhuollossa käy pääosin eläkeläisiä.
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke oli viime vuonna 1.762 euroa. Ja joka kolmannen palkansaajan eläke jää alle 1.250 euron.
eriarvoista rahanjakoa
kuuluuko Hgin kaupungin kohtuuhintainen asuntotuotanto valtion sote-palveluihin
Sosiaalitukien muoto
1.perustulo (hengissäpysymisraha) esim.1.200 €/kk verottomana
saaja maksaa kaikki laskunsa tällä perustulorahalla, ja se annetaan jokaiselle tarvitsijalle
myönteistä erityiskohtelua
2.Hgin kaupungin tuettu asunto + työttömyyskorvaus + asumistuki + toimeentulotuki eli
asunto + 1.200 €/kk
Työeläkevaroja oli kesäkuun lopussa (2021) yhteensä 241 miljardia euroa.
Pääkaupunkiseudulta otetaan vuodessa 600.000 miljoonaa euroa muualle Suomeen valtionosuuksien tasauksina.
Piilotuki, tuleva 600.000 miljoonaa
YEL-vakuutusmaksuja peritään vakuutuksessa vahvistetusta työtulosta.
Yrittäjän työtulon alaraja vuonna 2021 on 8 063,57 euroa vuodessa. Alivakuuttamisilmiö on todellinen.
Valtiolle lankeaa jo satojen miljoonien eurojen lasku, koska yrittäjät väistävät eläkemaksuja, tänä vuonna arviolta 423 miljoonaa euroa. ja nousee ja muutaman vuoden kuluttua jo 600 miljoonaa euroa
Alivakuuttaminen on mahdollista, koska yrittäjät pystyvät omalla ilmoituksellaan vaikuttamaan työtulojensa ja eläkemaksujensa määrään. Koska monien yrittäjien työeläkkeet jäävät pieniksi, valtio joutuu lisäksi tulevaisuudessa kustantamaan heille takuu- ja kansaneläkkeitä sekä asumis- ja toimeentulotukia.
Voimassa olevien YEL-vakuutusten työtulojen keskiarvo on ainakin vuodesta 2005 alkaen ollut alle 25.000 €/v
Työtulon alaraja on noin 8.000 euroa. Jopa noin puolet aloittelevista yrittäjistä määrittelee työtulonsa alarajan tuntumaan.
Yksityinen vs. julkinen terveydenhuollossa.
Kannattaa huomioida, että yksityinen ottaa sen, minkä irti saa. Esim. koronatodistus on Suomessa yksityisellä noin 260 euroa vain koska julkinen ei tee todistuksia. Kallein todistus koko maailmassa?
Hyvä esimerkki on apteekki, kun julkisia apteekkeja ei ole. Esimerkki. WHO:n ORS valmisteet Suomessa vs. maailmalla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oraalinen_nestehoito Käytännössä tätä saa lähes ilmaiseksi kaikkialta maailmasta. Suomessa maksaa 15,80 litra! Suomessa kun lähtee maailmalle ja tulee kommentti, että on otettava tätä mukaan parin viikon nesteytystä varten ja laskennallisesti ripulissa 6 litraa/ vrk, niin se 1327,20 euroa. Tämä on aika paha hinta, kun sen litkun normaali hinta maailmalla on edelleen muutaman euron. Muualla lähes ilmaista ja meillä maksaa hunajaa. Kuinka paljon jo pelkästään Suomen Valtio maksaa näistä suola / sokeripusseista, kun niitä on matkustusohjeissa?
Samoin on tilanne myös esim. monella parasiittilääkkeellä. Noin 10 vuotta sitten omat lapset oli kihomatokierteessä. Kierre syntyi siitä, kun matalapalkkaisilla ei ollut varaa lääkitä ja päiväkodissa ne sitten leviää. Perheen lääkitseminen voi olla noin 60 euroa ja kun lääkityskierroksia tulee toistuvien tartuntojen vuoksi monia, niin porukka ei raaski ostaa lääkkeitä. Täällä joku sitten haki lääkkeet ulkomailta ja jakoi niitä kaikille ilmaiseksi. Sanoi, että koko päiväkodin lääkkeet maksaa rajan takana vähemmän, mitä Suomessa yksi paketti. Muualla lähes ilmaista ja Suomessa maksaa hunajaa.
Syyhylääke: meidän perheelle setti 453,12 euroa (12x30g a 37,76). Edellisessä kotimaassani tämä oli ilmaista. Sitä edellisessä maksoi 1,2 euroa vastaava satsi. Meidän naapurimaassa tuo satsi olisi 2,80 euroa. Joka tapauksessa tässä on taas tuote, joka maksaa Suomessa hunajaa ja on muualla lähes ilmaista.
Eräs syy julkisen puolen kiireettömien lääkäripalvelujen tehottomuuteen on se, että sieltä puuttuu perhelääkärinäkökulma. Kun menet lääkäriin julkisella puolella, lääkäri on jokseenkin varmasti potilaalle outo, ja potilas on lääkärille outo. Pääosa vastaanottoajasta menee useimmiten sairaus- ja tapaturmahistorian kertaamiseen. Yksityisellä puolella potilas yleensä hakeutuu hyväksi havaitsemalleen tutulle lääkärille, joka muutamalla vilkaisulla dokumentteihin palauttaa potillan historian mieleensä.
Perhelääkärijäjestelmä on normi useassa Euroopan maassa. Lääkärit ovat silloin yleensä yksityisiä ammatinharjoittajia, mutta periaatteessa perhelääkärijärjestelmää voitaisiin hyödyntää myös julkisella puolella. Sitä kokeiltiin aikoinaan myös Suomessa, ja asiakkaat olivat tyytyväisempiä. Syystä tai toisesta sitä vain ei otettu käyttöön.
HUS näyttää toimivan kuin valtio valtiossa. Ei noudata kilpailutuslainsäädäntöä (mm. MOT ohjelmassa siitä). Lisäksi Huslab on myynyt julkisin varoin hankittua omaisuutta vasemmistopoliitikkojen hallinnoimalle Tradekalle ja vuokraa niitä takaisin. Lupia ei ole kysytty STM:ltä. Mitä tulee analyysien hinnoitteluun, käsittääkseni suuri osa niistä on alihinnoiteltuja nykyisin, niin halvoilta ne vaikuttavat.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/664d12ac-dbfd-4d87-bfc7-575ee36b7df7