_

Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta

Moni on kysynyt, miksi kahdelle samanikäiselle ja yhtä terveelle cov-19 on toiselle lievä ja toiselle vaikea. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Kyse on sattumasta. Luin aikanaan lääketieteen Nobel-palkinnon saaneet ranskalaisen mikrobiologi Jacques Monod’n todella vaikuttavan teoksen Sattuma ja välttämättömyys. Kirja on ilmestynyt ranskaksi vuonna 1970 ja suomeksi Anto Leikolan kääntämänä vuonna 1973. Vasta-aineiden tuotannosta siinä sanotaan näin:  Pitkään oletettiin, että vasta-aineen spesifiseen liintyntärakenteeseen tarvittavan informaation lähde on antigeeni…

Jatka lukemista

sote, _

Maanantaimietteitä koronasta

Tunnustan kuuluvani niiden inhorealistien joukkoon, jotka uskovat koronaepidemian päättyvän vasta laumasuojaan, joka voidaan saavuttaa joko tartunnan tai rokotteen kautta. Se, että virus voitaisiin tukahduttaa hengiltä, ei mahdu minun käsitykseeni viruksista. Yhdessä viruksessa on miljoonan viruksen alku. Kun tukahduttamistoimet poistetaan, epidemia ryöpsähtää uudestaan, jos vastustuskyvyttömiä ihmisiä on ympärillä. Tiedän, että jotkut paheksuvat tällaista mielipidettä, koska haluavat toivoa muuta. Ei kuitenkaan pidä valita käsitystään epidemian etenemismallista sen perusteella, mikä tuottaa mukavimman…

Jatka lukemista

_

Koronapolitiikan kustannustehokkuus

Suomessa terveydenhuollon tarpeisiin ohjattuja rahoja pyritään käyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta niistä saataisiin suurin mahdollinen hyöty. Rahaa ei haaskata hyvin kalliisiin hoitoihin, rahojen loppuessa ei jouduttaisi tinkimään halvoista ja kustannustehokkaammista. Rajaksi on vakiintunut jotain noin 60 000 – 100 000 euroa säästettyä laatupainotettua elinvuotta kohden. Tämä terveen elinvuoden hinta on havaittu tarjolla olevista laskentatavoista parhaaksi. Ikärasismia? Silloinhan lapsen elämän pelastamisesta kannattaa maksaa enemmän kuin vanhuksen elämän pelastamisesta? Ikärasismia? Tehdäänpä ajatuskoe. Jumala ilmoittaa…

Jatka lukemista