Vuosi: 2015

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.10.2015

Yleiskaa­va.

Tätä pan­naan pöy­dälle vielä ker­ran neu­vot­telu­ja varten. Lau­takun­ta käy sun­nun­taina tutus­tu­mas­sa keskuspuistoon.

Kuninkaan­tam­men alueen ase­makaa­van muutos

Pöy­dältä. Kokoomus oli pyytänyt pöy­dälle, joten var­maakin jokin vas­tae­si­tys on tulossa.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Vihreät ovat tässä jok­seenkin yksin eri mieltä. Me halu­aisimme tästä sekoite­tun toim­i­tilo­jen ja asumisen alueen. Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä on kyl­lä aivan väärässä paikas­sa, eikä paikkaa tee oikeam­mak­si se, että moni autokaup­pa halu­aa tähän keskit­tymään. Moni autokaup­pa halu­aisi keskit­tymään, oli se sit­ten mis­sä hyvän­sä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.10.2015”

Miksi Saudi-Arabia painaa öljyn hintaa alas?

Ener­giapäivien aamupäiväl­lä kuulimme Opecin edus­ta­jaa, joka ker­toi öljy­markki­noista siitä, mik­si öljyn hin­ta on yllät­täen laskenut. Sivu­u­tan detaljit ja käsit­te­len vain USA:n liuskeöljyn vaiku­tus­ta. Tar­jon­nan lisään­tymi­nen alkoi painaa öljyn hin­taa alas, mut­ta kaikkien häm­mästyk­sek­si Opec ei ryhtynyt tur­vaa­maan hin­tata­soa leikkaa­mal­la omaa tuotantoaan.

Opecin edus­ta­jan mukaan tämä joh­tui sitä, että eri­tyis­es­ti Sau­di-Ara­bia halusi painaa hin­nan niin alas, että liuskeöljyltä menee kan­nat­tavu­us. Sen tuotan­to onkin kään­tynyt lasku­un. Jat­ka lukemista “Mik­si Sau­di-Ara­bia painaa öljyn hin­taa alas?”

Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille

Tiivis­telmä:

Nuoret osaa­jat määräävät alueke­hi­tyk­sen suun­nan. Heil­lä on varaa vali­ta, minne aset­tuvat asumaan. Yri­tys­ten on pakko seu­ra­ta perässä ja muiden on seu­rat­ta­va työpaikkoja. 

Nuoret aka­teemis­es­ti koulute­tut aikuiset ovat keskit­tyneet rajusti alueel­lis­es­ti. Helsin­ki ja Tam­pere ovat men­estyneet näi­den avain­henkilöi­den houkut­telemises­sa murskaa­van hyvin. Yrit­täjäl­lä, joka on perus­ta­mas­sa korkeaan osaamiseen perus­tu­vaa yri­tys­tä, ei ole Suomes­sa  sijain­ti­vai­h­toe­hdon osalta paljon valin­nan­varaa. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 4. Osaami­nen keskit­tyy rajusti suurille kaupunkiseuduille”

Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista

Tiivis­telmä

Kasautu­mise­dut lisäävät suurten kaupunkien kasvua. Näitä ovat 

  1. Suuren työssäkäyn­tialueen edut. Mitä erikois­tuneem­paa on työvoima, sitä suurem­paa työssäkäyn­tialuet­ta tarvi­taan, jot­ta työ­markki­nat toimi­si­vat kun­nol­la sekä työn­tek­i­jöi­den että työ­nan­ta­jien kannalta.
  2. Kon­tak­tikaupun­gin edut. Help­po kohtaami­nen lisää luovien alo­jen tuot­tavu­ut­ta. Tämä toimii parhait­en käve­lykaupun­gin mit­takaavas­sa. Helsin­gin seudun alakeskuk­set on suun­nitel­tu tätä ajatellen väärin.
  3. Urbaan­it palve­lut ovat sitä parem­pia ja kiin­nos­tavampia, mitä suurem­pi on asukaspo­h­ja. Tämä on tärkeä vetovoimatekijä. 

Inter­netin ennustet­ti­in merk­it­sevän kaupunkien kuole­maa, mut­ta toisin on käynyt. On vielä arvailu­jen varas­sa, miten inter­net vaikut­taa kaupun­gin tuomi­in kasautu­mise­tu­i­hin työ­paikko­jen osalta, mut­ta asukkaiden kannal­ta inter­net lisää selvästi kaupungis­sa asumisen etu­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 3. Kasaus­tu­mise­dut vauhdit­ta­vat kaupungistumista”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015

Viras­ton ympäristöohjelma

Ohjel­ma on kiitet­tävän lyhyt ja siten käsiteltävis­sä ole­va. Keskeiset koh­dat ovat

Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeutuminen

Keski­tytään eri­laisin keinoin tor­ju­maan tul­via hule-vesio­hjel­mal­la. Katu- ja piha­puiden suosimi­nen; puhdis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­taval­ta auringol­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.10.2015”

Yleiskaava 2016: Asuntoja vai työpaikkoja keskustaan?

Helsingis­sä on voimakas paine muut­taa keskus­tas­sa toimis­to­ja asun­noik­si. Vielä 80-luvul­la paine oli päin­vas­tainen. Kaupun­ki jah­tasi luvat­ta toimis­toik­si muutet­tu­ja asun­to­ja eli piilokonttoreita.

WSOY:n entistä pääkont­to­ria muute­taan paraikaa takaisin asun­noik­si. Neliöhin­nan täy­tyy olla olen­nais­es­ti korkeampi asun­toina, kos­ka remont­ti on kallis ja senkin jäl­keen kaupun­ki perii mak­sua kaavoitushyödystä.

Ekon­o­misti ajat­telisi, että jokaisel­la ton­til­la on suh­teelli­nen etu siihen toim­intaan, jos­sa siitä mak­set­taisi­in eniten. Kaupunkisu­un­nit­teli­jan ajat­telumaail­mas­sa tämä on keinot­telua, siis jotain hyvin pahaa.

Kan­takaupungis­sa on muutet­tu toimis­to­ja asun­noik­si peräti 200 000 ker­rosneliön ver­ran. Tämä vas­taa viit­tä­tuhat­ta uut­ta asukas­ta. Hake­muk­sia on tiet­tävästi käsit­telyssä tuplas­ti enemmän.

Maan paras paik­ka toimis­toille — ja asunnoille

Kaupunkisu­un­nit­teli­jat puo­lus­ta­vat kan­takaupun­gin toimis­to­ja sil­lä, että ne ovat halut­tu­ja. Toimis­toti­laa ei keskus­tas­sa ole tyhjänä läh­es lainkaan, muual­la kyl­lä on. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: Asun­to­ja vai työ­paikko­ja keskustaan?”

Kaupunkien voitto: 2 Kaupunkien evoluutio cityiksi

(Jatkan pam­flet­timme Kaupunkien voit­to esittelyä)

Jo tuhan­sia vuosia sit­ten kaup­pi­aat ja käsi­työläiset muo­dos­ti­vat suuria kaupunke­ja. Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen loi­vat niis­sä ylel­lisyyt­tä, johon ympäröiväl­lä maaseudul­la ei ole yllet­ty. Kaupun­git tuot­ti­vat hillitön­tä vau­raut­ta jo anti­ikin aikana ennen kap­i­tal­is­mia – eivät vain Euroopas­sa vaan myös esimerkik­si nykyisen Mek­sikon alueel­la. Näin on päätel­lyt San­ta Fen tutkimus­laitok­sen pro­fes­sori Luis Bet­ten­court arke­ol­o­gis­ten kaivausten perus­teel­la, ker­toi Tekni­ik­ka & talous ‑lehti helmiku­us­sa. Mitä suurem­pi kaupun­ki, sitä suurem­mak­si tuot­tavu­us oli niis­sä työn­jaon ja erikois­tu­misen avul­la kohon­nut. Anti­ikin kaupunkien vau­raus perus­tui työn­jakoon kaupungis­sa. Eri alo­jen ammat­ti­laiset saat­toi­vat erikois­tua hyvin pitkälle ja kohot­taa taito­jaan, kos­ka hei­dän ei tarvin­nut tehdä tai osa­ta kaikkea. Nykykielel­lä näitä kut­su­taan kasautu­mise­duik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to: 2 Kaupunkien evoluu­tio cityiksi”

Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­tanai­he yleiskaavas­sa ovat teol­lisu­usaluei­den säi­lyt­tämi­nen teol­lisu­usalueina sen sijaan että ne muutet­taisi­in asuinalueik­si. Tämä kos­kee ennen kaikkea Pitäjän­mäkeä ja Hert­toniemeä, jos­sain määrin myös Vallilaa. Viras­to puo­lus­taa näitä varauk­sia suo­ras­taan aggres­si­ivisen innokkaasti.

Yht­enä perustelu­na on, että valmis­ta­va tuotan­to tulee vielä palaa­maan Kiinas­ta, kun palkat Kiinas­sa läh­estyvät euroop­palaisia palkko­ja.    Tässä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

  1. Jos teol­lisu­us läh­tee Kiinas­ta sen takia, että palkat Kiinas­sa nou­se­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät ainakaan Suomeen, vaan etsivät uusia hal­van työvoiman mai­ta. Niitä kyl­lä löytyy.
  2. Minäkin uskon, että tuotan­to palaa Kiinas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palkkata­son läh­estymisen vuok­si (palkkata­sot kyl­lä läh­estyvät) vaan kos­ka tuotan­to automa­ti­soituu. Mitä vähem­män tehtaas­sa on henkilökun­taa, sitä pienem­pi merk­i­tys on sil­lä, mil­laista palkkaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­heessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ylit­tävät palkkaeron vaiku­tuk­sen. Sil­loin valmis­ta­va teol­lisu­us kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­toniemeen eikä Pitäjän­mäelle. Työ­paikat eivät palaa min­nekään, vaan katoa­vat. Jos logis­ti­ikkaku­lut aja­vat teol­lisu­ut­ta Aasi­as­ta Euroop­paan, pyrki­ikö se ylipään­sä syr­jäiseen Suomeen vai jon­nekin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysymys saa oikeas­t­aan ajat­tele­maan koko Suomen tule­vaisu­ut­ta aika synkein mielin.
  3. Jos tuotan­to ei tuo­ta juuri lainkaan työ­paikko­ja ja vaatii sik­si työn­tek­i­jää kohden paljon tilaa ja tuot­taa paljon tavar­ali­iken­net­tä, täl­laisen suuren robotin oikea sijain­tipaik­ka ei ole keskel­lä kaupunkia vaan jos­sain moot­tori­tien ja rauta­tien risteyskohdassa.

Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: teollisuusalueet”

Kaupunkien voitto (1): Aluksi

Rykäisimme yhdessä Mikko Särelän kanssa Eva-pam­fletin “Kaupunkien voit­to”. Nimi viit­taa EdWard Glae­serin kir­jaan Tirumpf of the City. Koko julka­isu on ladat­tavis­sa Evan sivuil­ta tämän linkin kaut­ta. [LINKKI KORJATTU; TOIMII NYT] Men­emäl­lä Evan sivuil­la löytää myös linkin e‑kirjan ilmaiseen lataukseen.

Tarkoituk­se­nani on palastel­la raport­timme jaet­tuna use­aan postauk­seen. Toivon, että keskustelu pysy­isi kunkin postauk­sen raja­tus­sa aihep­i­iris­sä, kos­ka koko raportista keskustelu yhtä aikaa johtaisi pahaan kakofoniaan.

  1. ALUKSI

Kaupungis­tu­mi­nen ja eri­tyis­es­ti suurten kaupunkien kasvu on nopeu­tunut kaikkial­la maail­mas­sa. Suo­mi on kaupungis­tu­mises­sa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta maita.
Sik­si voidaan olet­taa, että tulemme otta­maan mui­ta kiin­ni. Kaupunkien kasvu tulee Suomes­sa ole­maan vielä suurem­paa kuin muualla.
Viime viiden vuo­den aikana vuosi­na 2010–2014 yhteen­las­ket­tu väk­ilu­vun kasvu 20 suurim­mas­sa kaupungis­sa on ollut yli 133 000 henkeä. Yli puo­let tästä, yli 71 000 henkeä, on kohdis­tunut Helsinki­in, Espooseen ja Vantaalle.
Näköpi­iris­sä ole mitään, mikä hidas­taisi tätä kehi­tys­tä. Päin­vas­toin, mon­et seikat viit­taa­vat siihen, että suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään.
Suomen taloudel­lisen men­estyk­sen kannal­ta keskeiset kas­va­vat elinkeinoalat ovat sel­l­aisia, että ne viihtyvät kaikkial­la maail­mas­sa parhait­en suuris­sa kaupungeis­sa. Har­va asu­tuk­semme vaikeut­taa entis­es­tään vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­vien elinkeino­jen toim­intaa suurten kaupunkien ulkop­uolel­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to (1): Aluksi”

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapah­tu­mia. Jat­ka lukemista “Kasvukäytävä men­estyjien väliin”