Helsingin keskusta on hyvä paikka työpaikoille kahdesta eri syystä
- Keskusta – tarkemmin sanoen osa siitä – on seudun parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavissa oleva paikka. Joskus HSL:n sivuilla oli matka-aikakartta, josta saattoi laskea matka-ajan eri puolilta seutua annettuun pisteeseen. Valitettavasti en tätä erinomaista työkalua sieltä enää löytänyt.
- Yritykset hyötyvät kasautumiseduista. Tiedetään, että yritysten tuottavuus nousee, kun saman alan yrityksiä toimii lähellä toisiaan.
Virkamiehet toistavat mielellään, että seudun tuottavimmat työpaikat ovat Helsingin keskustassa. Siksi työpaikoille on raivattava sieltä tilaa. Minusta tässä väitteessä on kehäpäätelmän makua. Kun seudun kalleimmat toimistoneliöt ovat keskustassa, siellä voi olla vain hyvin tuottavia yrityksiä. Muilla ei ole varaa.
Tuosta havainnosta ei voi päätellä, että sijainti keskustassa on tehnyt niistä tuottavampia eikä siis sitäkään, että tilan raivaaminen toimistoille lisäksi näin yritysten tuottavuutta ja kansantalouden menestystä.
Se voi silti olla totta, mutta tämä koskee vain osaa yrityksistä.
Kasaustumisedusta hyötyy vain osa yrityksistä
Työmatkan helppoudesta hyötyvät kaikki yritykset, mutta keskustan tuomista kasaustumiseduista hyötyy merkittävästi vain osa yrityksistä.
Nyt seuraa raju yksinkertaistus. Jaan yritykset niihin, jotka hyötyvät kasautumiseduista keskustassa ja niihin, jotka eivät hyödy.
Aloitan jälkimmäisestä.
Virastomainen työpaikka, johon saavutaan aamulla klo 8, puurretaan työpöydän ääressä, käydään syömässä työpaikkaruokalassa klo 12 ja poistutaan työpaikalta suoraan kotiin klo 16 käymättä kertaakaan talon ulkopuolella. Kasautumisetujen kannalta tällainen työpaikka voisi olla missä vain. Henkilökunnan vaivaton pääsy työpaikalle on sille ainoa hyöty sijainnista keskustassa.
Toisenlaisessa työpaikassa oma toimisto on lähinnä vain tukikohta, jossa piipahdetaan ja jossa on silloin tällöin firman sisäisiä palavereja. Työpäivän aikana on monia tapaamisia talon ulkopuolella. Tällaisen yrityksen kannattaa sijaita 15 minuutin kaupungissa, jossa pääsee kävellen useimpiin relevantteihin kohteisiin ja jossa voi syntyä vahingossa myös antoisia satunnaisia kohtaamisia.
Nyt voi tulla väärä tuomio, mutta väitän. ettei Enso-Gutzeitin tuottavuutta nosta paljonkaan se, että sillä on pramea pääkonttori Katajanokalla. Statusta se toki antaa.
Nokian kaltainen itseriittoinen yritys, jolla on kitsaat omistajat, voi sijaita melkein missä tahansa, jopa Karakalliossa.
Olen partnerina Boardman Oy:ssä, joka on eränlainen yritysjohdon aatteellinen koulutus- ja mentorointi yritys. Se sijaitsi aiemmin Tapiolassa, mutta muutti sieltä Kamppiin. Muutto Kamppiin keskelle kaikkea nosti sen toiminnan aivan uuteen lentoon. Sen tuottavuutta sijainti keskustassa nosti siis valtavasti. Yrityksessä on vain muutama työntekijä, mutta sen tiloissa kohtaa kymmeniä ihmisiä päivittäin.
Start upilla ei ole varaa toimistoon ydinkeskustassa
Eniten kontaktien helppoudesta hyötyisivät alkuvaiheessa olevan start upit. Niillä taas on harvoin taloudellisia mahdollisuuksia toimistoon ydinkeskustassa. Kun Berliinissä oli aluksi kaikki halpaa, sinne syntyi todella elävä start up ‑tihentymä. Se alkoi menestyä liiankin hyvin ja nyt ovat neliöt hinnoissaan
Erittäin hyvä hanke tässä mielessä on Marian valtaisa start up ‑keskus, ei huippupaikalla työmatkoja ajatellen, mutta kontaktien kannalta hyvä. Luulen myös, että Vallilan alueelle on nousemassa innovatiivisten yritysten tihentymä ihan ilman kaupungin opastusta. Se ei kuulu samaan 15 minuutin kaupunkiin keskustan kanssa, mutta se voi muodostaa oman.
Markkinat vai virkamiehet portinvartioina?
Keskustavisiossa sanotaan, että koska parhaiten saavutettaville paikoille eivät pääse kaikki, kaupungin on priorisoitava. (Keskustavision tiedostomuoto on sellainen, ettei siinä voi käyttää hakua, enkä enää löydä tarkkaa sanamuotoa.) Vaikka pidän KYMPin virkamiehiä huippuosaajina, tätä tehtävää en heille antaisi. Kaikki hyötyvät henkilökunnan helposta pääsystä työpaikoilleen, mutta vain osa hyötyy keskustan tarjoamista kontakteista ja kasautumiseduista. Jotenkin uskon tässä markkinoihin enemmän kuin virkamiesten erehtymättömyyteen. Yritys, joka hyötyy erityisen paljon sijainnista keskustassa, tietää sen parhaiten itse ja maksaa siitä vähän muita enemmän. Jos kysytään, kuka haluaa tontin keskustasta halvalla, kaikki ostavat kätensä.
Valitsijana kaupunki varmaankin painottaisi myös yhteisöverotuloja. Näin ei pitäisi tehdä, mutta kun naapurikaupungit niin tekevät, on Helsinginkin tehtävä. Tervehdyttäisi tilannetta, jos yhteisöverot pitäisi jaettaisiin seudun kunnille asukasluvun suhteessa, mutta silloin keskuskaupunkien on saatava jokin korvaus maan osoittamisesta työpaikoille.
Kauppa antaa tilaa muille toiminnoille?
Erikoiskauppa siirtyy vauhdilla nettiin. Tämä on isku Helsingin keskustalle, mutta se voi olla myös voimavara. Vapautuuhan suuri määrä hyvää tilaa muulle toiminnalle.
Rakennetaan ylöspäin?
Me olemme joskus vuonna 2011 päättäneet, että keskustassa ei sallita muuta korkeaa rakentamista kuin kirkontornit ja Hotelli Tornin luvattoman rakennuksen.
En ole varma, että tämä oli viisas päätös. En ole erityisen innostunut korkeista torneista esikaupunkialueilla, mutta keskustassa niistä olisi toisaalta ilmeistä hyötyä, koska niiden avulla keskustaan mahtuisi sekä enemmän toimistoja että enemmän asukkaita. Olen aika varma, että tulevat sukupolvet tulevat korjaamaan tämän erehdyksemme.
Torneista saa myös kauniin, mutta se maksaa. Esikaupunkeihin ei siksi saada kauniita torneja, mutta keskustassa niiden talous kestää visuaalisia vaatimuksia paremmin.
Mutta onko niinkään itsestään selvää, että keskustassa pitäisi priorisoida toimistoja asuntojen sijaan?