Yleiskaava.
Tätä pannaan pöydälle vielä kerran neuvotteluja varten. Lautakunta käy sunnuntaina tutustumassa keskuspuistoon.
Kuninkaantammen alueen asemakaavan muutos
Pöydältä. Kokoomus oli pyytänyt pöydälle, joten varmaakin jokin vastaesitys on tulossa.
Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet
Vihreät ovat tässä jokseenkin yksin eri mieltä. Me haluaisimme tästä sekoitetun toimitilojen ja asumisen alueen. Pohjoismaiden suurin autokaupan keskittymä on kyllä aivan väärässä paikassa, eikä paikkaa tee oikeammaksi se, että moni autokauppa haluaa tähän keskittymään. Moni autokauppa haluaisi keskittymään, oli se sitten missä hyvänsä.
On sanottu, että kyllä autoliikkeidenkin on voitava olla lähellä metroasemaa, koska jos vie euron huoltoon, on hyvä päästä metrolla pois ja taas hakemaan autoa. Argumenteja kannattaisi määrällistää. Jos nuo autoliikkeet syrjäyttävät metroaseman vierestä kymmenen tuhatta asukasta. Se on paljon enemmän kuin ne muutamakymmentä käyntiä autoliikkeissä kävijää päivittäin.
Elämä on kulkenut Herttoniemen teollisuusalueen ohi. Jos minä olisin perustamassa teollisuusyritystä pääkaupunkiseudulle, en perustaisi sitä Herttoniemeen vaan jonnekin Kehä III:n tienoolle. Jos Vantaa olisi aikanaan liitetty Helsinkiin, emme esittäisi teollisuusaluetta tähyän, koska parempia paikkoja löytyisi Vantaan alueelta.
Tämä olisi erinomainen paikka itähelsinkiläiseksi työpaikkakeskittymäksi. Nyt itseään kunnioittava toimisto ei sinne tule, koska alue on toivottoman rähjäisen näköinen ja sellaisena pysyy, koska kiinteistöjä ei kannata kunnostaa.
Viraston suunnitelmassa hyvää on alue, jossa voisi olla kaikenlaista pikkukorjaamoa ja jooga-salia, mutta nämä voivat hyvin sijaita asuintalojen alakerrassa.
Yleiskaavan suuri ongelma on, että sen vaatimia investointeja ei voi läheskään maksaa tontinluovutustuloilla. Kaavatalous on miinuksella miljarditolkulla. Tässä meillä olisi kaupungin omistamaa rakennusmaata, joka on otettavissa käyttöön erittäin pienin investoinnein. Jos tähän kaavoitettaisiin asunnot 15 000 ihmiselle, kaavatalous olisi tältä osin satoja miljoonia plussalla. Joskus kaupungin raha on kokoomukselle todella rakasta, joskus taas sitä haaskataan surutta.
Planmecan toiminta alueella on voitava turvata. Jos me olemme suunnittelemassa asuntoja kaupunkibulevardien varrelle, ei muutama rekka voi olla kohtuuton häiriö.
Myllypuron kaksi tiivistyskaavaa
Nämä lähetettiin lausunnoille 27.1.2015. Kyseessä on kaksi vaatimatonta tiivistyskaavaa lähellä Myllypuron metroasemaa. Lautakunnassa olisi ollut halua tiivistää enemmänkin, mutta autopaikkanormi tuli vastaan. Uusia asukkaita tulee noin 750.
Karhunkaajan suunnitteluperiaatteet
Jokerilinjan varrelle, Myllypuron eteläpuolelle Viikintien ja Viilarintien rajaamalle alueelle suunnitellaan kaavoitettavaksi asuntoja runsaalle neljälle tuhannelle hengellä jokeripysäkin läheisyyteen. Kaava on varsin tehokas. Tämä ei ymmärtääkseni voi toteutua vielä vähään aikaan, koska suunnitelma perustuu vasta käsittelyssä olevan yleiskaavaan, joka tulee lainvoimasiseksi ehkä vuonna 2018, mutta on kiitettävää aloittaa asemakaavojen suunnittelu jo nyt.
Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut
On tutkittu tolkuttoman kalliitta silta- ja tunnelivaihtoehtoja Länsisataman alati kasvavat liikenteen ohjaamiseksi pois Länsiväylältä, mutta rahat on loppu. Niinpä päädytään pienimuotisiin kaista- ja suojatiejärjestelyihin, jotka maksavat noin viisi miljoonaa euroa.
Mechelininkadulta poistetaan suojatie Itämerenkadun päästä, jolloin jalankulkijoiden on kierrettävä alikulun kautta ja Porkkalankadun suuntainen suojatie Länsiväylän alusta, mikä tietääkin sitten vähän pidempää kiertomatkaa tai sitä, ettei kulje sillä puolella Porkkalankatua lainkaan.
Itäisen baanayhteyden liikennesuunnitelma välillä Kulosaaren silta Herttoniemi
Tässä on erikoisuutena uusi käsite, pyöräkatu, jota kuitenkaan lainsäädäntö ei Suomessa tunne. Muissa maissa se on kyllä käytössä. Tämä on taas yksi osoitus pyöräilyn heikosta asemasta Suomessa verrattuna nyt vaikkapa Saksaan.
Tarkoituksena on, että autoliikenteen tulisi sopeutua pyöräilyn nopeuteen. Ymmärtääkseni muualla sääntönä on, ettei auto saa ohittaa pyöräkadulla pyöräilijää.
Katsotaan, miten järjestely tulee toimimaan.
Ajan tuota kautta fillarilla hyvin usein. Kaupunki kaavailee, että Porvooseen päin mentäessä jatkettaisiin Itäväylän koillispuolella ohi Herttoniemen metroaseman ja mentäisi sieltä hankalan alikulun ali Itäväylän toiselle puolelle. Minä vaihdan puolta jo ennen Naurissaarta ja niin tekevät melkein kaikki muutkin.
Tuo Porkkalankadun suojatien poistaminen kuulostaa kyllä aika hurjalta, hotellilta tulevia ja muita tien pohjoispuolen käyttäjiä kulkee Länsiväylän yli Espoon bussien pysäkeille jatkuvasti. Menee varmaan pujottelemiseksi punaisten valojen aikaan koska kuka jaksaa kiertää alikulun kautta jalan?
>Yleiskaavan suuri ongelma on, että sen vaatimia investointeja ei voi läheskään maksaa tontinluovutustuloilla. Kaavatalous on miinuksella miljarditolkulla.
Mitkä alueet ovat plussalla, mitkä miinuksella ja miksi (tunnelit?)? Tästä olisi mielenkiintoista kuulla lisää, onko virastolla jotain raporttia näistä johon voisi tutustua?
>Lautakunnassa olisi ollut halua tiivistää enemmänkin, mutta autopaikkanormi tuli vastaan. Uusia asukkaita tulee noin 750.
Eli ei ollut halua — tehän niistä normeista päätätte. Tuskinpa kaupunginvaltuusto olisi kaavaa palauttanut evästeellä lisää autopaikkoja ja vähemmän asuntoja. Toivottavasti jatkossa halua on enempi. Löyhät tiivistyskaavat tuntuvat aina yhtä paljon menetetyiltä mahdollisuuksilta.
>On tutkittu tolkuttoman kalliitta silta- ja tunnelivaihtoehtoja Länsisataman alati kasvavat liikenteen ohjaamiseksi pois Länsiväylältä, mutta rahat on loppu. Niinpä päädytään pienimuotisiin kaista- ja suojatiejärjestelyihin, jotka maksavat noin viisi miljoonaa euroa.
Aaarghhhh, mitä hirveyksiä! No, saadaanpa Lauttasaaren sillan polkupyöräliikenne vähenemään, kun se on uhkaavasti ollut nousussa. Monelta jää pyöräily siksi, että reitit ovat niin epäselviä ja niiden löytäminen vaivalloista — tässä ollaan pahentamassa tilannetta entisestään. Miksei sitä rekkaliikennettä voi satamamaksupolitiikalla ohjata Vuosaareen? Ihan vaan koska niin ei ole ollut tapana tehdä? Kiinnostaisi ihan oikeasti kuulla niitä syitä, tämä vaikuttaa vaan nyt niin typerältä — on vaikea käsittää miksi heitetään miljoonia euroja jalankulku- ja pyöräilyliikenteen hankaloittamiseksi sekä ilmanlaadun heikentämiseksi tällaisella paikalla. Ja sitä, miksi kaupunki ylipäätään tekee kaikkensa rekkojen ja kaljankuskausliikenteen lisäämiseksi keskustassa Vuosaaren sijaan!
Mitäs siellä normissa tarkalleen sanotaan?
Myllypurossahan nurmikkoa ja metsää riittää: eikö sinne olisi voinut esimerkiksi rakentaa jonkin tarpeeksi korkean parkkitornin keskelle aluetta, johon voisi sitten ympätä kaikki ympäristön talojen kiintiöpaikat?
Eihän siitä ikinä tule mitään ja vielä vähemmän kaupunkia, jos kiintiöautopaikkojen pitää mahtua samaan kortteliin asuntojen kanssa. Eihän yksittäisillä taloilla ole esimerkiksi omia bussi- ja metropysäkkejäkään.
Mites semmoinen määrätietoinen suunnitelma ohjata vironlauttoja Vuosaareen, erityisesti rekkoja kuljettavat lautat?
Toinen tapa helpottaa Länsisataman liikennettä on ohjata se Crucellin sillan yli suoraan länärille. Salmisaaren liittymän suoristaminen tuskin maksaisi muutamaa miljoonaa eteenpäin, mutta virasto jostain ihmeen syystä mieluummin haluaa ohjata rekat Tyynenmeren- ja Välimerenkadun asuinkaduille. Noissa molemmissa olisi nyt poliittisen ohjauksen paikka.
Länsisatama on jo ihan solmussa, vaikka alueen rakentaminen on vasta aivan alussa.
Länsiväylän bussien pysäkeiltä tulee aika matka Lauttasaaren pysäkeille. Mutta nehän loppuvat kyllä heti kun Länsimetro valmistuu, joskus heti 2018 marraskuussa tai silleen.
Länsisatamankadulla (ei siis Itämerenkadulla) isoin ongelma on vain yksi Länsiväylälle pohjoiseen menevä kaista Itämerenkadun ja Porkkalankadun välissä. Sen voi korjata ihan maalipensselillä, Salmisaarenkadulla häviää tosin parkkipaikkoja.
Miksi ihmeessä Länsiväylän ylittävä suojatie Porkkalankadun reunalla ja se toinen, joka ylittää Mechelininkadun, pitää tuossa suunnitelmassa poistaa? Onko kenties muutenkin tarkoituksena hivuttaa pikku hiljaa Länsiväylän alkupäätä kohti Helsingin keskustaa?
Eikö jalankulkijan pitäisi olla kaupungissa etusijalla?
Tuo ei vaikuta hyvältä ollenkaan. Olen kulkenut tuon suojatien yli jalan aika monta kertaa. Pelkään pahoin, kun ihmisten luontaiset käyttäytymistavat ottaa huomioon, että tuollaisista suunnitelmista ei todellakaan hyvää seuraa. Miten käy bussipysäkkien Porkkalankadulla? Näinkö niitä uusia bulevardeja tehdään? Luuleeko joku, että kaikki käyttävät jatkossa vain metroa?
Mitä mahtavatkaan maksaa suurimuotoiset kaista- ja suojatiejärjestelyt, jos pienimuotoisetkin maksavat jo viisi miljoonaa euroa? Tuotakin summaa varten pitäisi periä jo melkein kymmenen euroa kaikilta helsinkiläisiltä!
Tuo Länsiväylän suojatien poisto ja Ruoholahden sillan kaistajärjestelyt on toivottavasti tarkoitus toteuttaa vasta Länsimetron aloitettua. Muuten noiden vaikutukset kävelymatkoihin ja bussien nopeuteen olisivat aika katastrofaalisia.
Toinen ehdotetuista muutoksissa pahsti silmään pistävä seikka on se, että raitioliikenne on mallinnettu häiriöttömäksi. Samaan aikaan todetaan että pahin ruuhkautuminen olisi jatkossa iltapöiväruuhkassa Mechelininkadulla etelään. Kaistajärjestelyistä huolimatta raitiovaunu näyttäisi olevan tuossa yhä sekakaistalla. Tuo häiriö olisi syytä mallintaa ja tehdä tarkastelu myös mallille, jossa Mechelininkadulla on raitiotiekaista. Vastaavasti jos sillalta Länsiväylälle suuntautuvan liikenteen välityskyky laskee, voi se heijastua raitioliikenteeseen Ruoholahdenkadulla.
Porkkalankadun suojatiestä.
Vasta muutama vuosi sitten saatiin rakennettua pyöräkaistat Ruoholahdenkadulle Porkkalankdun alkuun asti. Toisessa suunnassa saadaan juuri valmiiksi pyöräkaistat Lauttasaarentielle. Olisi loogista olettaa, että myös tuolle välille tulisi pyöräkaistat — siis Porkkalankadulle ja Lauttasaaren sillalle.
No mitä tapahtuu, jos Länsiväylän suojatie poistetaan. Jalankulkijoille tulee toki pitkä kierto, mutta heitä ei tosiaan paljon liene sen jälkeen kun Espoon bussit lopettavat. Sen sijaan pyöräliikenteelle tuo tarkoittaa käytännössä sitä, että liikenne siirtyy Porkkalankadun ajoradalle kohdassa, jossa on 5 kaistaa lännen suuntaan ja 50 km/ h rajoitus. Tuossa siis pyörät eivät ajaisi edes kadun laidassa, vaan keskellä katua (oikeanpuoleisin Lauttasaaren suuntaan menevistä kaistoista). Täysin käsittämätön ajatus, onnettomuuksia tulee varmasti.
Ratkaisuehdotus:
Tehdään idästä tullessanLauttasaaren suunnan ja Länsiväylän suunnan kaistojen väliin korotettu pyöräkaista. Tilaa on sen verran, että mahtuu hyvin. Tuolle kaistalle pääsisi siirtymään helposti sillan länsipään liikennevaloissa: uutta valovaihetta ei tarvita vaan pyörille voidaan näyttää vihreää samalla kuin sillalta tuleville autoille on joka taoauksessa punainen. Ainoa muutos olisi se, että sillalta tukevat auutokaistat pitäisi järjestää niin, että vasemmanpuoleisimmalta ei pääse Länsiväylälle.
“Elämä on kulkenut Herttoniemen teollisuusalueen ohi.”
Herttoniemeläisenä minuta on hienoa, että tässä lähellä on oikeaa toimintaa, ei vain nukkumista ja ulkoilua. Itse asiassa olen hyödyntänyt aika montaakin alueen yrityksistä. On täällä muutakin kuin autoliikkeitä, vaikkapa Suomen kuuluisin kangaspaino.
No tähän tarkoitukseen riittäisi tosiaan pienempikin yrityspuisto
Edellisen kokouksen asialistalla taidettiin sopis tavoitteeksi autoriippuvuuden vähentäminen? Taisi taas jäädä siihen kokoukseen se ehdotus.
Pari ilmaista vinkkiä tuohon Jätkäsaaren/Ruoholahden liikennesuunnitelmaan liitttyen.
1. Jätkäsaaren yksisuuntaisten pyöräteiden käyttöönotto eli liikennemerkkien asentaminen. Monessa paikassa pyörätiet olleet valmiina vuosia (esim. Länsisatamankatu), mutta niillä ei saa ajaa kun merkit puuttuvat. Pyöräkaistaahan ei erikseen liikennemerkillä merkitä, mutta nuo eivät ole pyöräkaistoja vaan yksisuuntaisia pyöräteitä. Nyt pyörät ajavat ajoradalla ja rekat jonossa pyörän takana.
2. Ruoholahden sillan alta oli ennen ajoyhteys Ruohoparkista (11-kerroksinen parkkitalo Porkkalankadun varrella) länteen. Nyt jo monta vuotta on pitänyt kiertää Mechelininkadun risteyksen kautta. Turhaa ohjata nuokin autot kuormittamaan jo ennestään ruuhkaista risteystä. Kyse siis tästä paikasta:
https://goo.gl/maps/JgVfvinK4Kr
Ymmärtääkseni jalankulku on Helsingissä päätetty asettaa liikennemuotona etusijalle muihin nähden. Tarkoittaako päätös jotain silloin, kun suojateitä ruvetaan poistamaan?
Innostuin vielä piirtämään kuvan tuosta yllä ehdottamastani Porkkalankadun pyöräkaistasta:
http://aijaa.com/LKyRye
Tuo Porkkalankadun/Mechelininkadun motarisointi on kyllä hullun hommaa, kun se on jo nyt aikamoinen helvetti.
Poistamalla suojateitä ja kierrättämällä jalankulkijoita luodaan järkyttäviä estevaikutuksia, lisäämällä kaistoja taas saadaan lisää liikennettä. Sattumalta törmäsin tänään erinomaiseen kansankieliseen artikkeliin juurikin näistä samaisista autoilun helpottamisen iloista:
http://www.wired.com/2014/06/wuwt-traffic-induced-demand/
Lisää kapasiteettia -> lisää liikennettä -> ruuhkia ei voi rakentamalla poistaa. Jos Länsiväylä joskus muuttuu bulevardiksi, niin tuo 10-kaistainen hirvitys Porkkalankadulla pitää jyrätä ihan ensimmäisessä vaiheessa ja rakentaa tilalle jotain kaupunkiin sopivaa.
Käsittääkseni Helsingin kaupunki on asettanut kävelyn ja pyöräilyn prioriteeteiksi Helsingin liikennettä suunnitellessa. Miten tämä näkyy näissä suojateidenpoistosuunnitelmissa?
Eikö nyt olisi jo korkein aika aloittaa sen “kaupunkiin sopivan” (liikenneympäristön?) rakentaminen myös tuonne Mechelininkadun pään ja Porkkalankadun suunnalle?
Olisiko tuossa avuksi kaupungin keskustan alittava tunneli, joka johtaisi Ruoholahdessa Länsiväylältä suoraan Sörnäisten rantatielle? Onko siellä maan alla vielä tilaa? Miten syvälle se tunneli on tarkoitus suunnitelmien mukaan viedä?
On mielestäni vähän hölmöä, jos myös läpikulkuliikenne pakotetaan tulevaisuudessakin ruuhkauttamaan kaupungin keskustan kadut sekä muiden haittojen ohella vaarantamaan siellä liikkuvien jalankulkijoiden, julkisen liikenteen sekä pyöräilijöidenkin turvallisuus.
Jos joku haikailee Tallinnan laivaliikenteen siirtoa Vuosaareen, pitäisi sinne ensin saada jatkettua metroa vähintään yhdellä pysäkkivälillä, mieluiten ehkä kuitenkin silmukka parilla pysäkillä, jolloin asuntojakin voitaisiin rakentaa runsaasti, mikäli mahdollista, vaikkapa sikäläisen golf-kentän reunamille.
Kaupungin eräs tärkeä elinehto on sen liikenneväylien toimivuus. Se, että matka pisteestä A pisteeseen B (oli niistä sitten molemmat, tai vain toinen siellä kaupungissa) ei kestä liian kauan, vaikka mukana olisi vain reppu ja iPad, salkku, lapset, koululais-/turistiryhmä tai painava työkalupakki, tai jokin uusi, klaffituolia isompi huonekalu, tai ruokakaupan parin lavallisen toimituserä jne.
Liikenteen monipuolisen toimivuuden, sujuvuuden ja riittävän nopeuden takaamiseksi ei riitä, että edistetään vain kaksipyöräisten etua. Pitää olla kokonaisvaltainen näkemys!
Kaupungin visioissa satamatoimintojen kasvattaminen pelastaa Helsingin talouden. Harmillista on, että risteilyalukset samalla saastuttavat meren ja linjaliikenteessä kuljetetuille autoille pitää uhrata kaupunkiympäristö ja tonttimaata meren rannalla kantakaupungissa. Kaupunkilainen voi vain luottaa, että luottamusmies voi vain luottaa, että virkamies on valmistellut asian vakaata harkintaa käyttäen ja parhaaseen kokonaistulokseen pääsemiseksi 😉
Länsisatamankatu on asuntokatu siinä missä Jätkäsaaren muutkin kadut. On typerää ohjata sille vielä lisää rekkaliikennettä. Rekat kuuluisivat Vuosaareen. Lisäkaistat Porkkalankadun yli Länsiväylälle tulevat tarpeeseen jo nykyisellä liikennemäärällä. Jonot Länsiväylälle yltävät nykyisinkin Crusellin sillan yli rekkojen ja autojen purkautuessa laivoista.
Länsisatamankadun ratikkapysäkin kohta on jo nyt vaarallinen. Siinä ajetaan kovaa ja rekkoja ajaa jo nyt paljon, etenkin etelään päin. Ehdotin ja twitterillä Pekka Saurille, että siihen kohtaan saataisiin töyssyt hidastamaan vauhtia jo ennen kuin joku lapsi jää auton alle. Onnettomuuden jälkeen hidasteet kyllä siihen tehdään. Sauri lupasi selvittää asiaa. Voisiko myös Osmo kysäistä asiasta?
Laitan sinulle vielä Twitterillä kuvan vaarallisesta risteyksestä.
Viimeksi kun tarkistin, niin Vuosaarikin on Helsinkiä. Olen vain sitä mieltä, että liikennöitsijöitä ja matkustajia tulisi satamamaksupolitiikalla kannustaa siten, että matkustajaliikenne ohjautuisi keskustaan ja ajoneuvoliikenne Vuosaareen. Yön yli muutos ei tietenkään tapahdu, mutta ei myöskään itsestään ilman kaupungin aktiivisuutta.
Ei sinne puhdasta matkustajaliikennettä pidä siirtää, kun sijainti on sille liian huono. Rekat ja henkilöautot pääosin kuitenkin. Muuallakin maailmassa ne on monessa paikassa eroteltu omille lautoilleen. Länsisatamaan on kyllä mahdollista saada matkustajille tarpeeksi tehokas joukkoliikenne. Raiteet tulevat nytkin terminaalin oven eteen. Vaunun koossa vaan on vikaa, ja vähän muissakin järjestelyissä.
Metron kapasiteetti idässä on ongelma muutenkin, joten matkustajaliikennettä ei senkään suhteen voi siirtää Vuosaareen.
Länsi- ja Eteläsataman/Katajanokan osalta pitäisi saada satamaan paljon ratikoita laivojen saapuessa, että voitaisiin saavuttaa hyvä julkisen liikenteen palvelutaso. Pitää ostaa lisää ratikoita, jos ei nykyiset riitä — kiskoissa kapasiteettia riittää.
Länsisataman liikenne ja Mechelinkadun liikenne on jo nyt ihan tukossa. Porkkalankadun jne pienet fiilaukset eivät tilannetta auta, vai kuvitteleeko joku ihan tosissaan, että kun Jätkäsaari on rakenettu, tilanne helpottuu?
Kunnon remontti Länsisataman osalle tai vähintään rekat pois Vuosaareen. Rekkojen siirto tuskin onnistuu, joten parempi nostaa tunneliasia takaisin piirustuslaudalle.
Kerta kipu on parempi kuin jatkuva tuska.
Mitäpä jos Jätkäsaaren liikennejärjestelyille ei tehtäisi mitään? Annetaan liikenteen ruuhkautua ja odotellaan että markkinat ratkaisevat ongelman eli osa kuormituksesta siirtyy Vuosaareen.
Tallinkin Sea Wind (1 kaistakilometri kahdesti päivässä) siirtyi Tallinna-Vuosaari ‑linjalle 8.1.2015, lisää varmastikin tulee jos kysyntää riittää. Helsingin Satama Oy osannee omasta puolestaan vastata kysyntään.
Metron vuorovälin voisi ihan hyvin tuplata. Metron ajatus on kuljettaa paljon matkustajia. Helsingin olisi monestakin syystä paras ohjeistaa satamaa hinnoittelemaan laivoilla liikkuvien autojen määrää pienemmäksi. Autot vievät virontuliaiset maakuntiin ja tukkivat Helsingin liikenteen. Risteilymatkustajat viettävät todennäköisemmin tovin Helsingissä.
Autojen kuljettaminen lautoilla kalliimmaksi ja hintaohjauksella rahtia kuljettavat autolautat Vuosaareen. Yleiskaavaan päätös kehittää Vuosaaren valmiuksia ottaa vastaan enemmän matkustajia. Ja metron jatko Vuosaaren satamaan on ihan no-brainer.
Satama tarvinnee pientä omistaohjausta… muuten yrittävät maksimoida sataman läpi kulkevien autojen lukumääriä.
Jos Länsisatamassa ryhdytään tekemään miljoonilla korjauksia, niin listaan pitäisi ehdottomasti lisätä Tyynenmerenkadun raitiovaunukaistan parannus. Kaista on kyllä leveä, joten tilasta ei sinänsä ole puutetta, mutta kiskot ovat aivan kaistan ulkoreunoilla, joten leveyden hyöty katoaa.
Kadulla on vilkas rekkaliikenne, ja ratikka kärsii jatkuvasti siitä, että rekat ajavat oman kaistansa reunassa siten, että peilit ovat ratikan tiellä.
Nuohan ovat unelmahöttöstrategioita. Ei pidä luulla, että niillä olisi merkitystä päätöksenteossa.
“Hauska” esimerkki kesäkuulta: lautakunta hyväksyi joukon yleviä tavoitteita raitioliikenteen kehittämisestä ja samassa kokouksessa seuraavana asiana päätti rakentaa ruuhkaiselle Reijolankadulle raitiovaunun autokaistalle.
Oho, ei tarvinne kommentoida muuta.
Voisko noiden betonisten koristekivien latomisesta luopuoa? Flemarilla tehdään remonttia ja pientä betonikikkaretta asetellaan tuntitolkulla käsityönä. Olen satavarma, että urakan hinta laskee kymmenillä tuhansilla jos vain laitettaisiin sileä asfaltti. Yleensäkin pitäsi keskittyä toimivuuteen eikä koristellisuuteen.
Metron kapasiteettipula koskee lähinnä aamuruuhkaa länteen ja iltapäiväruuhkaa itään. Eivät osu päällekkäin lauttaliikenteen kanssa.
Länkkäriltä vapautuu kohta kaksi kaistaa busseilta, joten ainoa fiksu ajatus minusta on tehdä kuntoon yhteys Länsiväylä — satama ja ohjata kaikki liikenne sinne. Se vaatii vain yhden korttelin pakkolunastuksen ja puolittaisen purkamisen, minkä olisi voinut välttää fiksummalla kaavoituksella.
Helsingin kaavoitus tunnetusti ei ole kovin pitkäjänteistä, joten tuo voidaan minusta hyväksyä. Toki olisi parempi, että kaavoittajat osaisivat laskea edes jotenkin tulevaisuuden liikennetarpeita, mutta se lienee liikaa vaadittu.
Jos halutaan täydellistä ratkaisua, niin kehä ykköseltä pitää poistaa Tapiolan ja Leppävaaran väliltä turhat risteykset sekä suoristaa väli Länkkäri — Tapiola.
Länsisatama ja liikenneturvallisus s.28
Kovin on pienet onnettomuusluvut kun on tutkimuksessa käytetty jostain syystä Liikenneviraston rekisteriä jossa on kovin vähän noita onnettomuuksia verrattuna KSV ltä saadun avoimen datan http://aulis.sange.fi/~sippis/hri-liikenneonnettomuudet-kartalla/# onnettomuuksiin?
Pahoittelut jos käytin ilmaisua väärin / epäselvästi.
Metron jatko Vuosaareen satamaan on ilmeinen metrolinjaston kehityskohde ja toteutettava / kannattaa toteuttaa joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.
Nykyisellään metro liikennöi keskustassa parhaimmillaan 4 minuutin vuorovälille ja haaroilla 8 minuutin. Euroopan kaupunkien metroissa (mm. Brysseli) metrojunia tulee asemalla ruuhka-aikaan 2 minuutin välein.
Tai sitten voitaisiin rakentaa sellainen elevated highway, voitaisiin jatkaa sitä Kaivopuiston kautta Eteläsatamaan. Tästä on jo suunnitelma tehtynä 60-luvulla. Muualla maailmassa näitä puretaan keskustoista, mutta Helsinki voisi näyttää mallia, että täällä ollaan jo kehityksessä seuraavalla kierroksella 😉
Tätä on kyllä turhaan tivattu aikaisemminkin, mutta missä tämä Kallen kortteli on? Kuopiossa?
Maailman metroissa 1,5–2,5 minuutin vuorovälit taitavat olla aika tyypillisiä. Tuo 1,5 minuuttia taitaa kuitenkin vaatia vähän nykyistä kehittyneempää kulunvalvontaa. Itse matkustan toisinaan aamuruuhkassa metrossa ja tilaa löytyy aina hyvin 4:n minuutin vuorovälillä ja usein pääsen istumaankin. Ollaan aika kaukana esimerkiksi Tukholmalle tyypillisestä ryysiksestä.
Kohuttu 90 m länsimetron laituripituus puolestaan on tavallinen esimerkiksi Pariisissa, joka puolestaan on hitusen Helsinkiä isompi kaupunki. Ja jos kapasiteetti Helsingissä oikeasti alkaisi tulla vastaan, niin on mahdollista ottaa käyttöön ruuhka-ajan junia, joissa istuimet ovat pitkittäissuunnassa.
Metron kapasiteettiongelma on iltapäivälehtimäinen lööppiuutinen, jossa yksi mahdollinen skenaario on nostettu muutaman vuoden päästä vaanivaksi uhkakuvaksi. Tämä uhkakuva on tilanne, jossa Östersundomin rakentaminen on toteutettu, metro on rakennettu alueelle ja metron automatisointi ei ole onnistunut jostain syystä. Tämä lienee ajankohtaista ehkä joskus 2040-luvulla, jos Östersundomia edes lähdetään rakentamaan nykyisten suunnitelmien mukaan.
Jos Metron kapasiteetti todella tulee vastaan, jätetään Östersundom metroineen rakentamatta ja toteutetaan maankäyttö nykyisen metrolinjan tuntumassa. Ei toisin päin, eli jätetään toteuttamatta nykyiseen metroon tukeutuvia projekteja, koska tulevaisuudessa ehkä kapasiteetti.
Pariisissa ja muissa metropoleissa vaunujen sisustus on erilainen ja seisomapaikkoja ja sitä kautta kapasiteettia per vaunu on selvästi enemmän. Helsingissä sisustuksen muuttamista on selvitetty, mutta vastaan tulee ilmeisesti metroradan siltojen kantavuus (!), jos vaunut pakataan täydempään.
Pinetä skaalasuhteustusta:
Bryseellin kaupunkialueella on eräiden arvioiden mukaan 2,7 miljoonaa asukasta. Tihein osa 1,8 miljonaa 162 km²:n alueella.
Belgiassa asuu runsaat 11 miljonnaa ihmistä n30.000 km²:n alueela (väentiheys 363 / km2)
Miten kaupungin väentiheys vaikuttaa metron teknisiin mahdollisuuksiin ajaa lyhyemmällä vuorovälillä? Kysymys oli huolesta, että metron kapasiteetti idässä ei riittäisi.
Matkustajille lipun hinta painon mukaan?