Kategoria: Tulevaisuuden kunta

Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

Tilas­tokeskus näyttää saa­neen jär­jestelmän­sä kun­toon ja pyöräyt­ti ennakko-väk­iluku­tiedot huhti- ja toukoku­ul­ta ennen juhannusta.

Suun­ta on jatkunut ja muut­toli­ike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylit­tää tasaisen vauhdin taulukon perus­teel­la 20 000 rajan ja Helsin­gin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkai­ta uusi­in pien­taloi­hin ja nyt kaik­ki seudun kun­nat ovat Ker­avaa luku­unot­ta­mat­ta plussalla.

 

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungn­er pur­ki eilen pet­tymys­tään face­book-sivuil­laan  vaalitulokseensa.

”Arve­len että Helsingis­sä lib­er­aali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, pait­si jos on demari.”

Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minus­ta Jungn­er on väärässä puolueessa. Sosialidemokra­tia olisi voin­ut Lip­posen kau­den jäl­keen ottaa Jungner­in edus­ta­man suun­nan, mut­ta ei ottanut.

Jungn­er ei ole ain­oa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat kuu­lua urbaa­nia lib­er­al­is­mia edus­tavaan puolueeseen, mut­ta ovat hajal­laan eri puolueissa.

Myös Juhana Var­ti­ainen havait­si ole­vansa väärässä puolueessa. Pelkään pahoin, että hän joutuu tekemään saman johtopäätök­sen uud­estaan, kos­ka kokoomus ei ole se lib­er­aali urbaani puolue, jota Var­ti­ainen ajat­teli, eikä siitä sel­l­aista tule, kos­ka kon­ser­vati­ivis­es­ta puolueesta ei voi tul­la lib­er­aalia puoluet­ta ja kos­ka kokoomus on muutenkin menos­sa rajusti oikealle. Jat­ka lukemista “Jungn­er ja urbaani liberalismi”

Kaupunkirakentamisen aika: tue kirjaamme ostamalla se ennakkoon

Kaupunkirakentamisen aika

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Helsinkiä on jo vuosikym­meniä raken­net­tu ikään kuin kaupun­ki olisi pien­tä hiomista vaille valmis. Tämän seu­rauk­se­na kasvu on laa­jen­tunut kauas keskus­tas­ta ja asumisen hin­ta on käynyt kohtu­ut­toman kalliiksi.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä olemme saa­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen.

Tämä kir­ja on mei­dän vaalilupauksemme.

Tähän pro­jek­ti­in toivomme tukeasi. Tilaa Mese­naatin kaut­ta kir­ja jo ennakkoon paper­il­la tai sähköisenä, ja samal­la vaik­ka luen­to tai työ­pa­ja. Kir­ja ilmestyy osana vaa­likam­pan­jaamme ja kaik­ki kir­jan rahoi­tus on samal­la osa vaa­likam­pan­jamme rahoi­tus­ta. Aiomme julka­ista kir­jamme tek­ste­jä blogeillamme.

Helsingis­sä 13.3.2017

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

1 000 euron minim­i­tavoite mah­dol­lis­taa kam­pan­jan toteu­tu­misen. Jos 6 000 euron tavoite­hin­ta täyt­tyy, kir­jan pain­os­ta voidaan nos­taa 1 000 kappaleeseen.

Mikko Särelä ja minä haemme rahoi­tus­ta vaa­likir­jallemme “Kaupunki­rak­en­tamisen aika” Mese­naatis­sa. Toivomme tukeasi kam­pan­jalle, jot­ta voimme painaa kir­jamme ja pääsemme jatka­maan työtä parem­man kaupun­gin eteen. 

“Kaupunki­rak­en­tamisen aika eli kuin­ka 20-luvul­la tehdään taas hyvää kaupunkia” on Mikko Särelän ja Osmo Soin­in­vaaran kir­ja siitä, mikä Helsin­gin rak­en­tamises­sa on vial­la ja kuin­ka se korjataan.

Kir­ja sisältää seu­raa­vat osiot
— Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä?
— Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
— Viher­aluei­den merk­i­tys kaupungissa
— Markki­na­t­alouden hyö­dyn­tämi­nen kaupunkisuunnittelussa

Esit­tely­sivulle pääset tästä

 = = = =

Tuhan­nen euron raja meni jo rik­ki. Pro­jek­ti siis joka tapauk­ses­sa toteutuu. 🙂

 

 

 

Kasvukäytävä menestyjien väliin

Suurten kaupunkien kasvu on tämän ajan mega­tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Toinen viimeaiko­jen muu­tos on kas­vanut halu asua kan­takaupunki­mais­es­ti sen sijaan, että asu­isi lähiöis­sä tai kaupun­gin ulkop­uolel­la omakotitaloissa.

Näi­hin muu­tok­si­in on turha etsiä koti­maisia seli­tyk­siä, kos­ka ne koske­vat liki kaikkia mai­ta. Suomen taloudel­lisil­la vaikeuk­sil­la ei voi mitenkään selit­tää kaupunki­a­sumisen suo­sion kasvua Ruotsissa.

Mei­dän aikanamme nopeim­min kas­va­vat elinkeinot perus­tu­vat korkeaan osaamiseen ja vuorovaikut­teisu­u­teen. Ne eivät ole ain­oi­ta elinkeino­ja eivätkä voisi ollakaan, mut­ta ne kas­va­vat nopeim­min ja vetävät mui­ta elinkeino­ja mukanaan. Men­estyäk­seen ne tarvit­se­vat suuren väestöpo­h­jan, jot­ta eri alo­jen osaa­jia riit­tää. Ne viihtyvät parhait­en kaupunki­mai­sis­sa ympäristöis­sä, kos­ka help­po vuorovaiku­tus lisää tuottavuutta.

Mod­erneille elinkeinoille sinän­sä riit­tää suuri työssäkäyn­tialue ilman kaupunki­maisu­ut­ta. Onhan koko Kali­forn­ian Piilaak­so yhtä suur­ta Espoota.

Keskus­ta­maiseen asumiseen ihmisiä vetää työ­paikko­jen sijas­ta halu asua lähel­lä urbaane­ja palvelu­ja ja tapah­tu­mia. Jat­ka lukemista “Kasvukäytävä men­estyjien väliin”

Jäähyväiset eduskunnalle (3) Kunta- ja soteuudistus

Use­ampi henkilö on pyytänyt min­ul­ta, että täl­lä blogilla voitaisi­in keskustel­l­la kir­jas­tani Jäähyväiset eduskun­nalle. Palaste­len keskustelun kir­jan luku­jen mukaan kir­joit­taen lyhyen refer­aatin luvun keskeis­es­tä sisäl­löstä. Kun­nol­la tähän keskustelu­un voivat tietysti osal­lis­tua vain ne, jot­ka ovat kir­jan luke­neet, mut­ta myyn­timäärien perius­teel­la heitäkin on riit­tävästi. Kir­jaa voi yrit­tää laina­ta kir­jas­tos­ta, vaik­ka ainakin Helsingis­sä jono on pitkä. Kir­jakaupoista saa ja voi sen tila­ta myös tämän sivis­tun kaut­ta, ohjeet oike­as­sa palkissa. Joku var­maankin pyytää taas min­ua julkaise­maan kir­jan netis­sä, mut­ta se ei ole oikein sopu­soi­nus­sa kus­tan­nus­sopimuk­seni kanssa.

Olin hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa 2011 vihrei­den puoles­ta vas­tu­us­sa työryh­mästä, joka käsit­teli kun­tau­ud­is­tus­ta. Olimme tuos­sa työryh­mässä yksimielisiä siitä, että tarvi­taan suuri kun­tau­ud­is­tus kaupunkiseuduil­la. Kaupunkien kehi­tys vaaran­tuu, kun maankäyt­töä osaop­ti­moidaan paloit­tain ja kun kun­nat sen sijaan, että yrit­täi­sivät tehostaa omaa toim­intaansa, keskit­tyvät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Pienet vähäväkiset haja-asu­tusaluei­den kun­nat eivät olleet ongel­ma kuin korkein­taan itselleen.

Toinen työryh­mä keskit­tyi sote-asioi­hin. Se esit­ti sote-piirei­hin perus­tu­vaa jär­jestelmää, me taas esitimme vas­tuukun­ta­mallia. Jos suuri kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, läh­es kaikissa maakun­nis­sa asukkaiden selvä enem­mistö asuu maakun­nan keskuskaupungis­sa. Näis­sä olois­sa olisi luon­te­vaa, että keskuskaupun­ki vas­taisi myös sotes­ta vas­tuukun­ta­mallin mukaan. Muutkin kun­nat saisi­vat lähet­tää edus­ta­jansa sotes­ta vas­taavaan lau­takun­taan, joten luot­ta­mus­mieshallinnon osalta piir­i­malli ja vas­tuukun­ta­malli oli­si­vat hyvin lähel­lä toisi­aan. Ero on virkaor­gan­isaa­tios­sa. Sote-piiris­sä ei ole ketään virkami­estä ylilääkärin yläpuolel­la kat­so­mas­sa, mitä kaikkea rahaa tämä halu­aa käyt­tää. Sairaan­hoitopi­irien alati kas­va­vat bud­jetit ovat konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä ongel­mas­ta. Jat­ka lukemista “Jäähyväiset eduskun­nalle (3) Kun­ta- ja soteuudistus”

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava

Rapor­tis­sa tode­taan aivan oikein, että pitkälle menevä erikois­tu­mi­nen edel­lyt­tää suuria työssäkäyn­tialuei­ta. Lisäk­si tode­taan, että kapea-alaiseen erikois­tu­miseen liit­tyy suuria riske­jä, mikä on nähty vaikka­pa Oulus­sa ja Salos­sa Nokian matka­puhe­lin­ten nousun ja tuhon aikoina.

Ratkaisuk­si esitetään, että ei pidä erikois­tua niin voimakkaasti. Korkeaan osaamiseen perus­tu­va strate­gia on lisäk­si eri­ar­vois­ta­va. Esimerkkinä epä­var­muud­es­ta käytetään Espoon ja Van­taan elinkeino­raken­net­ta. Tavis­ten Van­taal­la esimerkik­si toim­i­tilo­jen käyt­töaste heilahtelee paljon vähem­män kuin Espoos­sa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (5): korkean osaamisen strate­gias­ta luovuttava”

Sote kaatui eteenpäin

Sote-uud­is­tus sit­ten kaa­tui perus­tus­laki­valiokun­nas­sa tois­tamiseen. Yllät­tyikö joku? Vihreät oli­vat täl­lä kan­nal­la välit­tömästi perus­tus­laki­valiokun­nan edel­lisen tuomion jäl­keen. Noin kireäl­lä aikataul­ul­la ei voi valmis­tel­la kelvol­lista esi­tys­tä näin isos­ta aiheesta. Tätä kan­taa edusti myös Outi Alanko-Kahilu­o­to sosi­aali- ja terveysvaliokunnassa.

Uud­is­tus kaa­tui kuitenkin eteen­päin.  Tämä neljän vuo­den välil­lä aika seka­va pros­es­si on tuonut yhteisym­mär­ryk­sen merkit­tävästä asi­as­ta: soten oikea jär­jestämisalue on noin maakun­nan kokoinen. Jat­ka lukemista “Sote kaa­tui eteenpäin”

Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asi­aa. Jat­ka lukemista “Näin ratkai­sisin sote-solmun”

Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokon­aisu­udessaan. Jat­ka lukemista “Miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?”

Maakuntamalli olisi paras

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa 21.12.2014)

Puoluei­den saavut­ta­ma sote-sopu on niin pyhä asia, ettei sitä saa kri­ti­soi­da. Joka heit­tää ensim­mäisen kiv­en, saa niskaansa syyn sen kaatamis­es­ta. Min­un aamukam­mas­sani on enää 119 piikkiä, joten voin sanoa, mitä ajattelen.

Mut­ta aloite­taan siitä, mik­si tämä täl­laise­nakin on suuri paran­nus. Suomes­sa ter­vey­den­huolto on ollut kun­tien vas­tu­ul­la ja sen vuok­si aivan liian kapeil­la harteil­la. Varsi­nainen toim­inta on nyt tarkoi­tus antaa 19 tuotan­to­vas­tu­ualueille, joi­ta kut­sun tässä kir­joituk­ses­sa maakun­niksi. Niiden keskikoko on vajaat 300 000 asukas­ta, mikä on kan­sain­välis­es­ti alara­jal­la. Etelä-Kar­jalas­sa on muo­dostet­tu maakun­nan kokoinen sote-piiri, Eksote, jon­ka toimin­nas­ta on todel­la hyvät koke­muk­set, vaik­ka kaik­ki eivät tietenkään ole siihenkään tyy­tyväisiä. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli olisi paras”