Kaupunkien voitto (1): Aluksi

Rykäi­sim­me yhdes­sä Mik­ko Säre­län kans­sa Eva-pamfle­tin “Kau­pun­kien voit­to”. Nimi viit­taa EdWard Glae­se­rin kir­jaan Tirumpf of the City. Koko jul­kai­su on ladat­ta­vis­sa Evan sivuil­ta tämän lin­kin kaut­ta. [LINKKI KORJATTU; TOIMII NYT] Mene­mäl­lä Evan sivuil­la löy­tää myös lin­kin e‑kirjan ilmai­seen lataukseen.

Tar­koi­tuk­se­na­ni on palas­tel­la raport­tim­me jaet­tu­na use­aan pos­tauk­seen. Toi­von, että kes­kus­te­lu pysyi­si kun­kin pos­tauk­sen raja­tus­sa aihe­pii­ris­sä, kos­ka koko rapor­tis­ta kes­kus­te­lu yhtä aikaa joh­tai­si pahaan kakofoniaan.

  1. ALUKSI

Kau­pun­gis­tu­mi­nen ja eri­tyi­ses­ti suur­ten kau­pun­kien kas­vu on nopeu­tu­nut kaik­kial­la maa­il­mas­sa. Suo­mi on kau­pun­gis­tu­mi­ses­sa sel­väs­ti jäl­jes­sä mui­ta Poh­jois­mai­ta ja jok­seen­kin kaik­kia yhtä vau­rai­ta maita.
Sik­si voi­daan olet­taa, että tulem­me otta­maan mui­ta kiin­ni. Kau­pun­kien kas­vu tulee Suo­mes­sa ole­maan vie­lä suu­rem­paa kuin muualla.
Vii­me vii­den vuo­den aika­na vuo­si­na 2010–2014 yhteen­las­ket­tu väki­lu­vun kas­vu 20 suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa on ollut yli 133 000 hen­keä. Yli puo­let täs­tä, yli 71 000 hen­keä, on koh­dis­tu­nut Hel­sin­kiin, Espoo­seen ja Vantaalle.
Näkö­pii­ris­sä ole mitään, mikä hidas­tai­si tätä kehi­tys­tä. Päin­vas­toin, monet sei­kat viit­taa­vat sii­hen, että suur­ten kau­pun­kien kas­vu tulee kiihtymään.
Suo­men talou­del­li­sen menes­tyk­sen kan­nal­ta kes­kei­set kas­va­vat elin­kei­noa­lat ovat sel­lai­sia, että ne viih­ty­vät kaik­kial­la maa­il­mas­sa par­hai­ten suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Har­va asu­tuk­sem­me vai­keut­taa enti­ses­tään vuo­ro­vai­ku­tuk­seen perus­tu­vien elin­kei­no­jen toi­min­taa suur­ten kau­pun­kien ulkopuolella.
Tämä ei tar­koi­ta, ettei muun­lais­ta elin­kei­no­toi­min­taa tar­vi­ta tai ettei muil­la paik­ka­kun­nil­la kuin suu­rim­mil­la kau­pun­geil­la ole mer­ki­tys­tä. Se tar­koit­taa vain, että opti­mi on siir­ty­mäs­sä: voi­sim­me kan­sa­kun­ta­na parem­min, jos suu­rim­mat kau­pun­kim­me oli­si­vat suurempia.
Vaik­ka kau­pun­kien kas­vu jat­kui­si vain vii­me vii­den vuo­den tasol­la, seu­raa­van 15 vuo­den aika­na kau­pun­geis­sa tar­vit­tai­siin asun­to­ja noin 400 000 lisä­asuk­kaal­le eli noin 15 mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä. Tämä tar­koit­tai­si samaa kuin Turun ja Tam­pe­reen kau­pun­kien raken­ta­mi­nen täy­sin tyh­jäs­tä aloittaen.
Lisäk­si Tilas­to­kes­kus ennus­taa suur­ten kau­pun­kien kehys­kun­tiin sadan­tu­han­nen asuk­kaan lisäys­tä. Mah­dol­li­nen asu­mis­väl­jyy­den kas­vu saat­taa tuo­da kau­pun­kei­hin raken­ta­mis­tar­vet­ta yhtä pal­jon kuin väki­lu­vun lisäys.
Asun­to­jen lisäk­si uudet asuk­kaat tar­vit­se­vat tei­tä, katu­ja ja rai­tei­ta, kou­lu­ja, päi­vä­ko­te­ja ynnä muu­ta. Hel­sin­gis­sä on arvioi­tu, että uusis­ta asuk­kais­ta syn­tyy kun­nal­le inves­toin­ti­tar­pei­ta run­saat 30 000 euroa uut­ta asu­kas­ta kohden.
Yleis­tet­ty­nä kaik­kiin kas­va­viin kau­pun­kei­hin tämä mer­kit­see, että asun­to­ra­ken­ta­mi­sen ohel­la kau­pun­kien kas­vu tuot­taa kun­nal­li­sia inves­toin­te­ja 10–15 mil­jar­dia euroa. Lisäk­si tule­vat inves­toin­nit työ­paik­koi­hin ja asuk­kai­den käyt­tä­miin yksi­tyi­siin palveluihin.
Maam­me talou­del­li­nen tule­vai­suus rat­kais­taan kau­pun­geis­sa. Urba­ni­soi­tu­mi­nen on lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­men talou­den suu­rin pro­jek­ti. Tätä taus­taa vas­ten kau­pun­ki­po­li­tiik­kaan kiin­ni­te­tään oudon vähän huomiota.
Kau­pun­kien mer­ki­tys Suo­men talou­del­le on jo nyt aivan olen­nai­nen, mikä käy ilmi muut­to­lii­ke­tut­ki­ja Timo Aron teet­tä­mäs­tä kar­to­gra­fis­ta (kuvio 1). Tam­pe­reen, Turun ja Hel­sin­gin mer­ki­tys on jo nyt hallitseva.
Koko kan­san­ta­lou­den koh­ta­lo rat­kais­taan kau­pun­geis­sa, vaik­ka jot­kut kau­pun­kien ulko­puo­li­set hank­keet voi­vat olla hyvin­kin menes­tyk­sel­li­siä ja tuo­da hyvin­voin­tia ja kas­vua paikallisesti.

alueellinen BKT
Tämä EVA Pamflet­ti on kir­joi­tus sii­tä, mik­si kau­pun­kien kas­vu on väis­tä­mä­tön­tä ja mik­si se on myös hyvä ja monen kau­pun­kei­hin muut­ta­van kan­nal­ta onnel­li­nen asia. Kes­ki­tym­me kau­pun­geis­ta eri­tyi­ses­ti cityi­hin, moni­puo­li­sen osaa­mi­sen ver­kos­to­jen ympä­ril­le raken­tu­nei­siin kau­pun­kei­hin, jot­ka väis­tä­mät­tä ovat Suo­men olois­sa maan suu­rim­pia kau­pun­ke­ja. Kau­pun­geil­la on myös mui­ta funk­tioi­ta, mut­ta nii­tä ei täs­sä pamfle­tis­sa käsi­tel­lä kuin pintapuolisesti.
Kir­jas­sa käsi­tel­lään hyvin pal­jon Hel­sin­kiä. Tämä joh­tuu kir­joit­ta­jien taus­tas­ta – sii­tä, että tun­nem­me Hel­sin­gin mui­ta kau­pun­ke­ja parem­min. Pal­jon on teks­tiä myös Tam­pe­rees­ta, kos­ka se näyt­tää muo­dos­ta­van Hel­sin­gil­le tär­keim­män kil­pai­li­jan tai kump­pa­nin Suomessa.
Tämän pamfle­tin sisäl­töön ovat vai­kut­ta­neet molem­mat kir­joit­ta­jat, Mik­ko Säre­lä ja Osmo Soi­nin­vaa­ra. Teks­tin lopul­li­nen muo­toi­lu ja sii­hen sisäl­ty­vät kan­na­no­tot ovat Osmo Soi­nin­vaa­ran vas­tuul­la. Niin­pä teks­tis­sä pai­koin ilme­ne­vä minä-muo­to viit­taa Osmo Soi­nin­vaa­raan ja me-muo­to molem­piin kirjoittajiin.
Olem­me työn kulues­sa saa­neet arvok­kai­ta kom­ment­te­ja ja neu­vo­ja lukui­sil­ta hen­ki­löil­tä. Haluam­me kiit­tää eri­tyi­ses­ti Timo Aroa, Mika Kor­te­lais­ta, Juha Kos­tiais­ta, Mark­ku Leh­mus­ta, Ant­ti Moi­sio­ta, Tuuk­ka Saa­ri­maa­ta, Ant­ti Suvan­toa ja Jan­ne Tukiaista.

 

49 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto (1): Aluksi”

  1. Pamfle­tin teks­ti hei­jas­te­lee näh­däk­se­ni kir­joit­ta­jien­sa ajatusmaailmaa.

    Kenen piik­kiin tuo arvioi­tu 30.000 euron infra­kus­tan­nus per uusi asu­kas oikeas­taan kuuluu?

    Mil­lä kes­ki­mää­räi­sel­lä tulo­ta­sol­la kau­pun­gin uudet asuk­kaat kyke­ne­vät itse kus­tan­ta­maan tuot­ta­man­sa inves­toin­ti­tar­peen infraan (sitä asun­toin­ves­toin­tia unoh­ta­mat­ta)? Ts. miten suu­ret tulot tulee tulok­kail­la olla, jot­ta rah­keen­sa riit­tä­vät tuo­hon kaik­keen? Pitää­kö koko esim. neli­hen­ki­sen per­heen teh­dä lap­sia myö­ten hyvä­palk­kais­ta ansiotyötä. 

    Entä mis­sä ajas­sa se hei­dän infran­sa tulee mak­saa? Vai kerä­tään­kö yhteen isoon “säk­kiin”, siis rahat sitä uut­ta infaa var­ten perä­ti kai­kil­ta kau­pun­ki­lai­sil­ta? Sii­nä pii­lee sil­loin myös sel­lai­nen vaa­ra, että kau­pun­gin jo ole­mas­sao­le­van infran kun­nos­sa­pi­to jää enem­män (tai vähem­män) hun­nin­gol­le, jos kai­ken huo­mion saa pel­käs­tään vain kaik­ki uusi. Se voi­si olla san­gen lyhyt­nä­köis­tä, kun se van­ha infra ikään­tyy ja myös kun­nol­taan heikkenee.

    1. Tar­koi­tus on, että he mak­sa­vat sii­tä suu­rim­man osan asun­toa ostaes­saan. Tai siis raken­nus­lii­ke tont­tia ostaessaan.

  2. Läh­de­luet­te­los­ta näyt­tää puut­tu­van alan klas­si­kot Alexan­der ja Cris­tal­ler. Hel­sin­gin koh­dal­la kuusi­kul­mio muut­tuu hel­pos­ti kol­miok­si, sii­hen aut­taa Chermayeff.

    Pie­ta­ri..? Putin ei ole val­las­sa ikui­ses­ti, pika­ju­na Pie­ta­riin Kou­vo­lan kaut­ta on yhtä tär­keä kuin ruma ELSA

    Tal­li­nan tun­ne­li..? Sit­ten­hän sii­nä on jo vii­si kuu­des­ta kris­tal­lin särmästä. 

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskuspaikkateoria

  3. Yksi seli­tys kau­pun­kien kas­vul­le on täs­sä kuvaajassa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04–10_kat_002_fi_001.gif

    Nuor­ten tulot pai­nu­vat. Se selit­tää mik­si pää­tök­sen­te­ko ja itse­näis­ty­mi­nen hidas­tu­vat kuten Talous­e­lä­mä taan­noin uuti­soi. Tuet­tu asu­mi­nen ja elä­mä on hou­kut­te­le­vam­paa kau­pun­gis­sa kuin kari­ka­tyy­ri­nen itse­näis­ty­mi­nen pien­ta­loon kas­vu­kes­kuk­sen työssäkäyntialueella.

    Osmo, anna nuo­ril­le kokoai­kais­ta, kon­ser­va­tii­vis­ta ja hyvä­palk­kais­ta työ­tä ja he, mah­dol­li­ses­ti osta­vat kyl­lä kau­pun­kia­sun­non jos­ta­kin urbaa­nis­ta lon­toos­ta kult­tuu­ri- tai viih­de­te­ko­na ja aset­tu­vat asu­maan johon­kin muka­vaan ja tun­nel­mal­li­seen oxfor­diin. Aivan kuten teke­vät kaik­ki muut­kin jos on valin­nan­va­raa ja resurs­se­ja. Kau­pun­kien voit­to on eten­kin tuloe­ro­jen kas­vun ja työn lop­pu­mi­sen voit­to. Toki aina on poikkeuksiakin.

  4. Tuet­tu asu­mi­nen ja elä­mä on hou­kut­te­le­vam­paa kau­pun­gis­sa kuin kari­ka­tyy­ri­nen itse­näis­ty­mi­nen pien­ta­loon kas­vu­kes­kuk­sen työssäkäyntialueella.”

    Tuo meni päin prin­ka­laa (kak­si aja­tus­ta sot­keu­tui), “hou­kut­te­le­vam­paa kau­pun­gis­sa kuin kas­vu­kes­kuk­sen työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la”. Tämä jo pel­käs­tään opi­nah­jo­jen maan­tie­teel­li­sen sijain­nin vuoksi.

  5. Pitää vähän ava­ta tuo­ta väki­lu­vun kas­vua. Onko tuo nyt sit­ten megat­ren­di? Ehkä sii­nä on vähän lii­kaa mahtipontisuutta.

    1.1.2010–30.6.2015
    syn­ty­vyys, maas­sa­muut­to, maa­han­muut­to, yhteensä
    Espoo+Helsinki+Vantaa..29178..18311..31239…79025
    20 suurinta.….….…46595..32010..57014..135619
    muu maa.….….….…-5751.–32010..27449..-10312

    20 suu­rin­ta kas­vu­pro­sen­tin mukaan
    Espoo.….…11842…3139…7679…9,43
    Oulu.….…..8746…3372…2162…7,81
    Vantaa.….…7676…-234…6606…7,44
    Seinäjoki.….1784…1729.…584…7,19
    Helsinki.…..9660..15406..16954…7,08
    Tampere.……3590…5006…2989…5,49
    Jyväskylä.….3592.…575…1671…4,57
    Turku.….…..702…3281…3865…4,37
    Kuopio.….….849…2233…1322…4,15
    Vaasa.….….1126…-322…1861…4,11
    Joensuu.….…507.…635…1070…3,02
    Lahti.….….-238…1634…1457…2,81
    Rovaniemi.….1168…-912…1173…2,43
    Hämeenlinna…-289.…729…1115…2,32
    Lappeenranta..-220…-602…1466…0,86
    Pori.….…..-840.…438.…835…0,52
    Mikkeli.……-436…-184.…647…0,09
    Kotka.….….-989..-1269…1860..-0,72
    Salo.….…..-240..-1094.…665..-1,21
    Kouvola.…..-1395..-1550…1033..-2,17

  6. Aimo:
    Pie­ta­ri..? Putin ei ole val­las­sa ikui­ses­ti, pika­ju­na Pie­ta­riin Kou­vo­lan kaut­ta on yhtä tär­keä kuin ruma ELSA

    Putin ei ole mikään ano­ma­lia Venä­jän his­to­rias­sa, eikä hänen pois­tu­mi­sen­sa muu­ta maan perus­o­le­mus­ta. Venä­jä on eks­pan­sii­vi­nen ja laa­jen­tu­mis­ha­lui­nen val­tio, on aina ollut ja tulee edel­leen­kin ole­maan näh­tä­vis­sä ole­vas­sa lähitulevaisuudessa.

    Eli Venä­jä on halun­nut ja edel­leen­kin halu­aa sanan­val­lan pien­nem­pien naa­pu­rei­den asioi­hin. Tää­mä ei yhden puti­nin tule­mi­nen tai mene­mi­nen muu­ta miksikään.

    Toi­sin sanoen lii­an voi­mak­kaat talou­del­li­set siteet Venä­jään ovat suur­ta tyh­myyt­tä. Sen Fen­no­voi­man ja For­tu­min vei­vaus osoittaa.

  7. Jos BKT per capi­ta on kau­pun­gis­sa rei­lus­ti kor­keam­pi kuin maa­seu­dul­la, niin infra­kus­tan­nuk­set saa mak­set­tua kyl­lä ilman mitään ongelmia.

    Se, että minä vero­na / maa­vuo­kra­na jne. nuo kerä­tään vai­kut­taa talou­del­li­seen tehok­kuu­teen, mut­ta ero jää­nee mar­gi­naa­li­sek­si jos vero­tus­ta ei hoi­de­ta eivan pähkähullusti.

  8. Itse mak­san noin 10000 euroa kun­nal­lis­ve­roa vuo­des­sa, sii­tä vaan lisää kau­pun­kia rakentamaan!

  9. max:
    Yksi seli­tys kau­pun­kien kas­vul­le on täs­sä kuvaajassa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04–10_kat_002_fi_001.gif

    Nuor­ten tulot pai­nu­vat. Se selit­tää mik­si pää­tök­sen­te­ko ja itse­näis­ty­mi­nen hidas­tu­vat kuten Talous­e­lä­mä taan­noin uuti­soi. Tuet­tu asu­mi­nen ja elä­mä on hou­kut­te­le­vam­paa kau­pun­gis­sa kuin kari­ka­tyy­ri­nen itse­näis­ty­mi­nen pien­ta­loon kas­vu­kes­kuk­sen työssäkäyntialueella.

    Osmo, anna nuo­ril­le kokoai­kais­ta, kon­ser­va­tii­vis­ta ja hyvä­palk­kais­ta työ­tä ja he, mah­dol­li­ses­ti osta­vat kyl­lä kau­pun­kia­sun­non jos­ta­kin urbaa­nis­ta lon­toos­ta kult­tuu­ri- tai viih­de­te­ko­na ja aset­tu­vat asu­maan johon­kin muka­vaan ja tun­nel­mal­li­seen oxfor­diin. Aivan kuten teke­vät kaik­ki muut­kin jos on valin­nan­va­raa ja resurs­se­ja. Kau­pun­kien voit­to on eten­kin tuloe­ro­jen kas­vun ja työn lop­pu­mi­sen voit­to. Toki aina on poikkeuksiakin.

    Kant­sii kui­ten­kin pan­na mer­kil­le, että nuo­ret tie­naa­vat enem­män ja jopa huo­mat­ta­vas­ti enem­män nyt kuin sil­loin kun oma­ko­ti­ta­lo­buu­mi oli voi­mak­kaim­mil­laan. Sik­si on vai­kea hyväk­syä väi­tet­tä että tulo­jen vähe­ne­mi­nen oli­si syy­nä haluun asua kaupungissa. 

    Sinän­sä kyl­lä ihan mie­len­kiin­toi­nen tren­di tuo nuor­ten ansioi­den jämäh­tä­mi­nen (ei kui­ten­kaan las­ke­mi­nen, toi­sin kuin väi­tät). Var­maan sil­lä on yhteys sii­hen, että yhä useam­pi pitää pää­kau­pun­ki­seu­dul­le — ja mui­hin kau­pun­kei­hin — muut­ta­mis­ta jär­ke­vä­nä. Töi­tä on tar­jol­la enem­män ja ura­put­ki ei ole ihan toivoton. 

    Tämä kehi­tys myös ruok­kii itse­ään: mitä enem­män poruk­ka muut­taa kau­pun­kei­hin, sitä huo­nom­pi on sijoi­tus oma­ko­ti­ta­loon nurmijärvillä.

    Kepu ja näem­mä muut­kin hal­li­tus­puo­lu­eet halua­vat hidas­taa kehi­tys­tä maa­ta­lous­tu­kia nos­ta­mal­la ja bio­ta­lou­teen liit­ty­vil­lä “kär­ki­hank­keil­la”. “Kär­ki” tai­taa täs­sä kui­ten­kin vii­ta­ta ikään kuin vit­sin kär­keen. Pait­si että ei pal­jon naurata.

    1. Sik­si on vai­kea hyväk­syä väi­tet­tä että tulo­jen vähe­ne­mi­nen oli­si syy­nä haluun asua kaupungissa

      Vie­lä vai­keam­mak­si tämän tekee se, että asu­mi­nen kau­pun­gis­sa on pal­jon kal­liim­paa kuin asu­mi­nen kehyskunnissa.Argumentissa on jokin etu­merk­kiin liit­ty­vä ongelma.

      .

  10. Hel­sin­ki on ongel­ma, pie­ni­tu­lois­ten rahat eivät rii­tä asu­mi­seen. Hel­sin­gin kas­vu perus­tuu jul­ki­sen sek­to­rin kas­vuun, mut­ta se on onnek­si tait­tu­mas­sa. Suu­rin tuo­te lie­nee erlai­set tut­ki­mus­ra­por­tit. Sekin tai­taa hii­pua, hal­li­tus tekee pää­tök­siä ilman 2+ vuo­den val­mis­te­lua, toki jou­tuu jos­kus kor­jai­le­maan, mut­ta vauh­dil­la menee.
    PS oon­ko lii­an räväkkä

  11. Kesäl­lä oli leh­dis­sä 20 suu­rim­man kau­pun­git työt­tö­myy­sas­teet. Ei kovin mai­rit­te­le­vaa luet­ta­vaa, kor­kein Kot­kas­sa 20,5 %. Hel­sin­gin­kin luku 13% lähe­nee jo Kou­vo­lan lukua 14,5%. Maa­han­muut­to tul­lee lisää­mään vie­lä Hel­sin­gin ja mui­den kau­pun­kien työt­tö­myyt­tä huo­mat­ta­vas­ti. Onko tämä nyt sit­ten menes­tys­ta­ri­na ? Ehkä. Pie­nim­mät työt­tö­myys­pro­sen­tit ovat perin­tei­ses­ti Poh­jan­maal­la ja Ahvenanmaalla.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vie­lä vai­keam­mak­si tämän tekee se, että asu­mi­nen kau­pun­gis­sa on pal­jon kal­liim­paa kuin asu­mi­nen kehyskunnissa.Argumentissa on jokin etu­merk­kiin liit­ty­vä ongelma.
    .

    Lata­sin pamfle­tin mut­ta en vie­lä juu­ri­kaan luke­nut sitä. Voi olla, että seu­raa­va sel­vi­ää sii­tä suo­raan tai aina­kin rivien välistä…

    Voin­ko pyy­tää Osmo mää­rit­te­le­mään min­kä tuos­sa las­ket­te kau­pun­gik­si ja mikä ei ole enää kau­pun­kia. (Kun­ta­lii­tos­ten myö­tä yhä useam­pi asuu kau­pun­gis­sa mut­ta sitä ette tie­ten­kään tar­koit­ta­ne. Vai­kea toi­saal­ta miel­tää, että tar­koit­tai­sit­te kau­pun­gik­si myös­kään autois­tu­nut­ta alikaupunkia(?))Ja arvio tar­vit­see­ko mää­ri­tel­mää muut­taa jos ja kun nau­tim­me jos­kus taas voi­mak­kaas­ta talouskasvusta.

  13. Pää­kau­pun­ki­seu­tua pitäi­si tar­kas­tel­la yhte­nä koko­nai­suu­te­na. Näin asu­mis­ta ja työs­sä­käyn­tiä voi­tai­siin ohja­ta jär­ke­väs­ti laa­jem­mal­le alu­eel­le, eikä raken­taa Hel­sin­gin vihe­ra­luei­ta ja meren­ran­to­ja täy­teen asuntoja.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki on paik­ka, jos­ta on alle 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le .;-) On myös laveam­pia määritelmiä.

    Täs­sä on nyt taas jotain vai­keas­ti ymmär­ret­tä­vää huu­mo­rin­ta­pais­ta. Kuten on sanot­tu aikai­sem­min, sinun kan­nat­taa jät­tää huu­mo­ri niil­le, jot­ka sen taitavat.

  15. Tom­pe­lo: Kant­sii kui­ten­kin pan­na mer­kil­le, että nuo­ret tie­naa­vat enem­män­ja jopa huo­mat­ta­vas­ti enem­män nyt kuin sil­loin kun oma­ko­ti­ta­lo­buu­mi oli voi­mak­kaim­mil­laan. Sik­si on vai­kea hyväk­syä väi­tet­tä että tulo­jen vähe­ne­mi­nen oli­si syy­nä haluun asua kaupungissa. 

    Sinän­sä kyl­lä ihan mie­len­kiin­toi­nen tren­di tuo nuor­ten ansioi­den jämäh­tä­mi­nen (ei kui­ten­kaan las­ke­mi­nen, toi­sin kuin väi­tät). Var­maan sil­lä on 

    Tuo­hon saat­taa nipin napin riit­tää, että asun­to­lai­no­jen korot ovat las­ke­neet nos­taen käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen asun­to­tu­lo-osuut­ta. Niin ja asu­mis­tu­ki­han on aina­kin mas­sa­na kas­va­nut. Se on nos­ta­nut käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen tulon­siir­to-osuut­ta. Sot­kui­nen juttu.

    Kau­pun­kien kas­vu on otet­ta­va. Mut­ta sii­tä olen ran­kas­ti eri miel­tä etta­kö se koos­tui­si vain kou­ral­li­ses­ta posi­tii­vi­sia ker­toi­mia vail­la mus­tia joutsenia.

    Olen jo aiem­min­kin tääl­lä blo­gis­sa kehu­nut Osmoa, että hän sen­tään antaa nuo­ril­le toivoa.

  16. Eikö­hän se näis­sä kau­pun­ki vs maa­seu­tu ‑jutuis­sa ole kui­ten­kin niin, että vir­taa­va vesi voit­taa sei­so­van — jos ihmi­set jämäh­tää kau­pun­kei­hin naut­ti­maan nii­den elin­ta­sos­ta ja pal­ve­luis­ta, eivät­kä enää joko tie­toi­ses­ti tai tie­dos­ta­mat­ta kehi­ty oman sivii­li­saa­tion hen­ki­sen tason kehit­tä­mi­seen, sii­tä on seu­raus­ta pait­si hen­ki­nen taan­tu­mi­nen myös vii­me­kä­des­sä talou­del­li­nen taantuminen. 

    Ei siis ole vie­lä todis­tet­tu, että tämä nykyi­nen suku­pol­vi tai sitä seu­raa­vat eivät jumiu­tui­si velak­si elä­mi­sen kult­tuu­riin, jota yllä­pi­de­tään kau­pun­kien raken­ta­mi­ses­ta saa­dul­la ilmai­sel­la rahal­la. Ja ei käsit­tääk­se­ni ole todis­tet­tu sitä­kään, ettei­kö kau­pun­kien työ­pai­kois­ta suu­ri osa ole seu­raus­ta juu­ri täs­tä aavis­tuk­sen kei­no­te­koi­ses­ta, asun­to­tuo­tan­to­poh­jai­ses­ta rahasta.

    Nyt kun tois­taal­ta maa­seu­dul­ta vir­taa sen lah­jak­kain­ta pää­omaa kau­pun­kei­hin, ja toi­saal­ta pan­kit voi­vat luo­da uut­ta rahaa tyh­jäs­tä, kau­pun­git pysy­vät elin­voi­mai­sem­pi­na — mut­ta jos­sain vai­hees­sa tämä muu­tos tasoit­tuu ja lopul­ta taas kau­pun­gin ääni, valo, ja ilman­saas­teet, melu ja muut teki­jät taas alka­vat muut­taa evo­lu­tii­vis­ta tasa­pai­noa hei­ken­täen kau­pun­gis­sa asu­vien kapa­si­teet­tia suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin kes­kit­ty­mis­ky­kyä parem­min yllä­pi­tä­vän, maa­seu­tu­mai­sem­man olo­suh­tei­den lap­sil­la. Rau­hal­li­set kivi­ta­lot kau­pun­kien kes­kus­tois­sa ovat ehkä juu­ri sik­si niin kal­lii­ta — niis­sä häi­riö­te­ki­jät ovat koh­tuul­li­ses­ti minimoituina.

    Kau­pun­ki­han ei itses­sään tuo­ta mitään muu­ta “reaa­lis­ta” kuin asu­mi­pai­kan — kult­tuu­ri­kes­kit­ty­män, kau­pan ja talou­den kes­kit­ty­män — sen sijaan moni kau­pan käy­tä­vä asia syn­tyy kau­pun­kien ulko­puo­lel­la, kah­vi, soke­ri, pape­ri, mai­to, elekt­ro­niik­ka­tuot­teet, säh­kö, läm­pö, vil­la, vaat­teet, lin­ja-autot, junat etc. raken­ne­taan pää­osin kau­pun­kien ulko­puo­li­sil­la alueil­la, tai aina­kin ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la tai alueil­le joi­ta voi­tai­siin luo­ki­tel­la ns. teol­li­suusa­lueik­si. Läm­pö­voi­ma­lois­sa käy­tet­tä­vää hiil­tä­kään ei tie­tääk­se­ni lou­hi­ta urbaa­neil­ta alueil­ta. Nämä ovat nii­tä todel­lis­ta arvoa sisäl­tä­viä “tuot­tei­ta”, jot­ka lopul­ta pitä­vät ihmi­sen tai ihmis­kun­nan elossa.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki on paik­ka, jos­ta on alle 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le .;-) On myös laveam­pia määritelmiä. 

    Voit­to ei kui­ten­kaan suju kuin tanssi? 

    Mak­su­häi­riöi­den mää­rä nousi ennä­tys­ta­sol­le – jo joka kuu­den­nel­la kol­me­kymp­pi­sel­lä mer­kin­tä” ‑HS

    Tääl­lä eivät mak­su­häi­riöt pai­na – kat­so oman alu­ee­si tie­dot” ‑Hel­sin­gin Uutiset

    jäl­kim­mäis­tä luke­mal­la sel­vi­ää, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mak­su­häi­riö­tä on lie­vim­min Espoossa.

    Onko Espoo siis lopul­ta (ainut posi­tii­vi­nen) mal­lie­si­merk­ki Kau­pun­kien Voi­tos­ta. (Joo 300 met­riä rait­sik­ka­py­sä­kis­tä on lähin­nä pit­to­res­ki ano­ma­lia mut­ta nas­ta sel­lai­nen, tun­nus­tan jos voit­tai­sin lotos­ta ostai­sin siel­tä käm­pän kult­tuu­ri­te­ko­na vaik­ka­pa Pal­mu-elo­ku­via kohtaan.) 

    Vai onko voit­to nyt täs­sä tul­kit­ta­va vähän saman­lai­sek­si kuin olen jos­sa­kin aika­naan kom­men­toi­nut vuo­teen 2007 päät­ty­nyt­tä nousu­kaut­ta — vie­lä yksi täl­lai­nen nousu­kausi ja olem­me kaik­ki konkurssissa.

  18. Count­ry­boy:
    Kesäl­lä oli leh­dis­sä 20 suu­rim­man kau­pun­git työt­tö­myy­sas­teet. Ei kovin mai­rit­te­le­vaa luet­ta­vaa, kor­kein Kot­kas­sa 20,5 %. Hel­sin­gin­kin luku 13% lähe­nee jo Kou­vo­lan lukua 14,5%. Maa­han­muut­to tul­lee lisää­mään vie­lä Hel­sin­gin ja mui­den kau­pun­kien työt­tö­myyt­tä huo­mat­ta­vas­ti. Onko tämä nyt sit­ten menes­tys­ta­ri­na ? Ehkä. Pie­nim­mät työt­tö­myys­pro­sen­tit ovat perin­tei­ses­ti Poh­jan­maal­la ja Ahvenanmaalla. 

    Lapin työt­tö­myys­pro­sent­ti on 16,3. Täs­sä lapin kun­nat eriteltynä:

    Enon­te­kiö 16,2
    Ina­ri 16,9
    Kemi 18,9
    Kemi­jär­vi 18,2
    Kemin­maa 12,7
    Kit­ti­lä 16,8
    Kola­ri 19,0
    Muo­nio 20,3
    Pel­ko­sen­nie­mi 23,7
    Pel­lo 16,8
    Posio 20,5
    Ranua 15,3
    Rova­nie­mi 15,6
    Sal­la 21,0
    Savu­kos­ki 20,9
    Simo 14,6
    Sodan­ky­lä 14,1
    Ter­vo­la 16,0
    Tor­nio 15,1
    Uts­jo­ki 11,8
    Yli­tor­nio 15,9

    Niin kau­an kuin työt­tö­myys pysyy pie­nis­sä kun­nis­sa näin alhai­se­na, minus­ta ei ole mitään syy­tä kiih­dyt­tää kehi­tys­tä, jos­sa ihmi­siä aje­taan kau­pun­kei­hin jakau­tu­maan syr­jäy­ty­jiin ja menes­ty­jiin ja luo­maan kult­tuu­ria, jos­sa sekä menes­tys että kur­juus periy­ty­vät. Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la täl­lais­ta jakau­tu­mis­ta ei tapah­du. Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la myös elin­kus­tan­nuk­set ovat mata­lam­mat kuin kau­pun­geis­sa, veroin tue­tuil­le työttömillekin.

    Epäi­le­mät­tä kau­pun­ki tar­jo­aa dynaa­mi­sil­le ja kun­nian­hi­moi­sil­le ihmi­sil­le väy­län ver­kos­toi­tua ja kehit­tyä, mut­ta dynaa­mi­sia ja kun­nian­hi­moi­sia on vain pie­ni osa kan­sas­ta. Sitä kan­san­osaa, joka pää­asias­sa pys­tyy ainoas­taan suo­rit­ta­maan, ei ole mitään syy­tä ohja­ta kau­pun­kei­hin, vaan se päin­vas­toin pitäi­si saa­da pysy­mään maal­la. Kau­pun­git ovat joka tapauk­ses­sa tule­vai­suu­des­sa syväs­sä nes­tees­sä jo pelk­kien maa­han­muut­ta­jien vuoksi.

    Tai­taa täs­sä­kin asias­sa päteä se van­ha väit­tä­mä, että Suo­mi on pie­ni maa, johon mah­tuu vain yksi totuus ker­ral­laan. Täl­lä het­kel­lä se on kau­pun­gis­ti­mi­nen. Kau­pun­gis­tu­mi­sen etu­ja nos­te­taan tois­ta­mi­seen esiin, hait­to­ja ei niinkään.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki on paik­ka, jos­ta on alle 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le .;-) On myös laveam­pia määritelmiä.

    Joo, pait­si niis­sä pai­kois­sa, jois­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ajaa kes­kus­tan pysäk­kien vähen­tä­mis­tä rati­kan “nopeut­ta­mi­sen” veruk­keel­la. Tämä 300 m toteu­tuu (ja alit­tuu­kin) pää­asias­sa Kata­ja­no­kal­la. Mää­ri­tel­mä­si mukaan esim. Eut-Töö­lö ei ole koh­ta enää kaupunkia.

  20. Tero Tolo­nen:


    Nyt kun tois­taal­ta maa­seu­dul­ta vir­taa sen lah­jak­kain­ta pää­omaa kau­pun­kei­hin, ja toi­saal­ta pan­kit voi­vat luo­da uut­ta rahaa tyhjästä …

    No tuo rahan tyh­jäs­tä luo­mi­nen ei ihan pidä paikkaansa.

    Pan­kit luo­vat rahaa luot­ta­mus­ta vas­taan, ei tyh­jäs­tä. Jol­lei ole luot­ta­mus­ta sii­hen että lai­na­not­ta­ja pys­tyy mak­sa­maan lai­nan­sa takai­sin ei pank­ki anna lai­naa, eli uut­ta rahaa ei synny.

    Se mik­si pank­kil­la sit­ten ei ole luot­ta­mus­ta voi taas joh­tua talous­ti­lan­tees­ta (taantuma/lama), kos­ka ei pan­kil­la ole hyviä edel­ly­tyk­siä arvioi­da esim. uusien tuotteiden/innovaatioiden menestymismahdollisuuksia.

    Tämä on syy mik­si EKP:n QE-ohjel­ma ei suo­raan siir­ry reaa­li­ta­lou­teen: pan­kit ei myön­nä uut­ta lai­naa, eikä fir­mat inves­toi eli eivät tar­vit­se uut­ta lai­naa. Narul­la ei voi työntää.

    Uut­ta rahaa syn­tyy­kin sit­ten jul­ki­sen puo­len lai­nan­o­ton kaut­ta: val­tioi­den ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä edes kos­kaan mak­saa kaik­kea otta­maan­sa lai­naa takai­sin toi­sin kuin koti­ta­louk­sien: Korot pitää mak­saa, mut­ta kun Suo­men pank­ki ostaa Suo­men val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta jäl­ki­mark­ki­noil­ta ja tilit­tää korot val­tiol­le, niin rahaa siir­tyy vaan tas­kus­ta toiseen.

    QE-ohjel­mal­la on kyl­lä ollut mui­ta myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia, kuten euron kurs­sin las­ku ja val­tio­den + yksi­tyis­ten lai­no­jen kor­ko­jen lasku.

  21. Perus­junt­ti:

    Epäi­le­mät­tä kau­pun­ki tar­jo­aa dynaa­mi­sil­le ja kun­nian­hi­moi­sil­le ihmi­sil­le väy­län ver­kos­toi­tua ja kehit­tyä, mut­ta dynaa­mi­sia ja kun­nian­hi­moi­sia on vain pie­ni osa kan­sas­ta. Sitä kan­san­osaa, joka pää­asias­sa pys­tyy ainoas­taan suo­rit­ta­maan, ei ole mitään syy­tä ohja­ta kau­pun­kei­hin, vaan se päin­vas­toin pitäi­si saa­da pysy­mään maal­la. Kau­pun­git ovat joka tapauk­ses­sa tule­vai­suu­des­sa syväs­sä nes­tees­sä jo pelk­kien maa­han­muut­ta­jien vuoksi. 

    Tuo­hon ensim­mäi­seen väit­tee­see­si kysyn että tar­koi­tat­ko ihan tosis­sa­si että vähän yksin­ker­tai­sem­mat ihmi­set kol­hoo­si­hom­miin lan­del­le vaan? Mil­lä takaat sen että maa­seu­dun mie­het pää­se­vät perus­ta­maan per­hei­tä jos nai­set eivät suos­tu maal­le jäämään?

    Maa­han­muut­ta­jia Suo­mes­sa ei ole lähes­kään niin pal­jon kuin muis­sa län­si­mais­sa, Nyt vii­me aikoi­na on tul­lut n 10.000 lyhyes­sä ajas­sa mut­ta se on kai­ke­ti tila­päi­nen ilmiö. Sii­hen voi löy­tyä sjo­pa sel­lai­nen rat­kai­su että Put­ler saa tah­ton­sa läpi: Jos län­si­maat lak­kaa­vat tuke­mas­ta Ukrai­naa ja Janu­ko­vitsh palaa pres­sak­si, antaa Putin län­si­mail­le vapaat kädet mie­hit­tää Syy­ria ja kaa­taa Al Assa­din hal­li­tus ja lopet­taa ISI:ksen tou­hut siel­lä. Tar­jous voi olla vai­kea niel­lä mut­ta nämä kak­si asi­aa: Ukrai­na ja lähi-itä ovat käy­tän­nös­sä Puti­nin näpeissä.

  22. Tuo­hon ensim­mäi­seen väit­tee­see­si kysyn että tar­koi­tat­ko ihan tosis­sa­si että vähän yksin­ker­tai­sem­mat ihmi­set kol­hoo­si­hom­miin lan­del­le vaan?”

    Ei lan­den työn­te­ki­jöis­tä tee var­si­nais­ta maa­ta­lous­työ­tä kuin pie­ni osa. 

    Suo­mes­sa on maa­ti­lo­ja rei­lut 50 tuhat­ta, ei sen enem­pää. Tilan ulko­puo­li­sia työn­te­ki­jöi­tä on hyvin har­val­la. Ja kun huo­mioi­daan, että Suo­men kym­me­nes­sä suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa asuu väes­tös­tä vähän yli kak­si mil­joo­naa, niin sel­vi­ää, että näen­näis­kau­pun­geis­sa tai maal­la työs­ken­te­lee huo­mat­ta­va osa Suo­men väes­tös­tä, kos­ka pik­ku­kun­tien työt­tö­myys­pro­sen­tit eivät rat­kai­se­vas­ti eroa kau­pun­kien työttömyysprosenteista. 

    Maa­han­muut­ta­jia Suo­mes­sa ei ole lähes­kään niin pal­jon kuin muis­sa länsimaissa”

    Sil­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­to­pu­la ja sen vuok­si asu­mi­sen hin­ta on aivan sie­tä­mä­tön. Suu­rin osa maa­han­muut­ta­jis­ta valuu sin­ne. Lähi­vuo­si­na hei­tä tulee arviol­ta vähin­tään yli sata tuhat­ta (per­hee­nyh­dis­tä­mi­set) ja seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na kai­ke­ti yli puo­li mil­joo­naa. Sii­nä­pä­hän sit­ten pää­kau­pun­ki­seu­tu taistelee.

    Näis­tä ihmi­sis­tä mer­kit­tä­vä osa syr­jäy­tyy tai eris­täy­tyy, mikä joh­taa slum­miu­tu­mi­seen. Soma­lia­lais­ten ja ira­ki­lais­ten työll­li­syy­sas­te on 13 %. Ei näil­le ihmi­sil­le voi pova­ta muu­ta kuin kau­pun­ki­lais­kur­ja­lis­ton osaa.

    https://vaestotiede.files.wordpress.com/2015/06/nepal1.jpg?w=728&h=748

    Ei minus­ta­kaan ole luo­vaan työ­hön. Jos minul­le ei ole suo­rit­ta­vaa työ­tä, niin sit­ten ei ole työ­tä ollen­kaan, kos­ka oikeas­ti pys­tyn par­haim­mil­la­ni vain esit­tä­mään luo­vaa. Kog­ni­tii­vi­sil­ta kyvyil­tä­ni olen lii­an heik­ko maa­il­maan, jos­sa täy­tyi­si pär­jä­tä muu­ten kuin mekaa­ni­ses­ti suorittamalla. 

    Mitä hyö­dyl­lis­tä minun lai­se­ni kau­pun­gis­sa tekisi?

  23. Ter­ve,
    pik­kui­sen ma ihmet­te­len taas ker­ran tata ns. kes­kus­te­lua. Ihmi­set muut­ta­vat noi­hin isom­piin kau­pun­kei­hin. Nail­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la me kina­taan sii­ta, mik­si nii­den nii­den ei pitai­si teh­da niin. Aika has­sua, kai ne tietavat.

    t. Mik­ko

  24. Perus­junt­ti:
    Näis­tä ihmi­sis­tä mer­kit­tä­vä osa syr­jäy­tyy tai eris­täy­tyy, mikä joh­taa slum­miu­tu­mi­seen. Soma­lia­lais­ten ja ira­ki­lais­ten työll­li­syy­sas­te on 13 %. Ei näil­le ihmi­sil­le voi pova­ta muu­ta kuin kau­pun­ki­lais­kur­ja­lis­ton osaa. 

    Mä asun itse yhden suu­ren siir­to­lais­lä­hiön lei­man saa­neen ker­ros­ta­loa­lu­een vie­res­sä. Ei soma­leil­la ym näy­tä niin huo­nos­ti mene­vän. Mie­het aja­vat töik­seen tak­sia tai bus­sia, nai­set sai­raan­hoi­ta­ji­na. Pal­jon lap­sia heil­lä on tosin. 

    Perus­junt­ti:

    Ei minus­ta­kaan ole luo­vaan työ­hön. Jos minul­le ei ole suo­rit­ta­vaa työ­tä, niin sit­ten ei ole työ­tä ollen­kaan, kos­ka oikeas­ti pys­tyn par­haim­mil­la­ni vain esit­tä­mään luo­vaa. Kog­ni­tii­vi­sil­ta kyvyil­tä­ni olen lii­an heik­ko maa­il­maan, jos­sa täy­tyi­si pär­jä­tä muu­ten kuin mekaa­ni­ses­ti suorittamalla. 

    Mitä hyö­dyl­lis­tä minun lai­se­ni kau­pun­gis­sa tekisi? 

    Luo­vuu­te­si näkyy aina­kin sii­nä että osaat kir­joit­taa. Kau­pun­gis­sa tutus­tui­sit mui­hin jot­ka osaa­vat ja joil­la on mie­lii­pi­tei­tä asiosta.
    Sekin on lah­ja jos osaa teh­dä suo­rit­ta­vaa työ­tä, kau­pun­gis­sa riit­tää töi­tä put­ki- ja säh­kö­mie­hil­le ja muil­le remonttitaitoisille.

  25. mik­ko sii­to­nen:
    Terve,
    pik­kui­sen ma ihmet­te­len taas ker­ran tata ns. kes­kus­te­lua. Ihmi­set muut­ta­vat noi­hin isom­piin kaupunkeihin.

    Kos­ka on pak­ko. Jos kau­pun­kiin muut­ta­neet jos­kus vau­ras­tu­vat tai saa­vat muu­ten mah­dol­li­suu­den, monet heis­tä muut­ta­vat pois esi­mer­kik­si kau­pun­gin lähi­kun­tiin, jois­sa on asu­mi­sen väl­jyyt­tä, mut­ta jois­ta kau­pun­gin pal­ve­lui­hin on vie­lä koh­tuul­li­nen matka.

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö kau­pun­ki oli­si paras eli­nym­pä­ris­tö monil­le, mut­ta mei­tä ihmi­siä on eri­lai­sia, eikä kau­pun­kia voi tar­jo­ta yleis­rat­kai­suk­si. On pidet­tä­vä huo­li sii­tä, että myös maa­seu­dul­la säi­lyy elä­mi­sen mah­dol­li­suus. Se on myös kau­pun­ki­lais­ten etu, kos­ka kuten tote­sin, on kau­pun­gis­tu­mi­sen kiis­ta­ton var­jo­puo­li sosi­aa­lis­ten luok­kien koros­tu­mi­nen ja kan­san jakau­tu­mi­nen kau­pun­ki­kur­ja­lis­toon ja luo­vaan hyvin toi­meen­tu­le­vaan luokkaan.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen on läh­tö­koh­tai­sia ero­ja tasan­neen poh­jois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tuhoaja.

    1. Perus­junt­ti:
      Jos ihmi­sil­lä ei ole varaa muut­taa hal­poi­hin asun­toi­hin kehys­kun­tiin, miten heil­lä on varaa asua kal­liis­sa asun­nois­sa kaupungissa?
      Jos kau­pun­gis­tu­mi­nen on poh­jois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tuhoa­ja, se on var­maan aivan rau­nioi­na Ruot­sis­sa ja eri­tyi­ses­ti Tanskassa.

  26. Perus­junt­ti:
    Niin kau­an kuin työt­tö­myys pysyy pie­nis­sä kun­nis­sa näin alhai­se­na, minus­ta ei ole mitään syy­tä kiih­dyt­tää kehi­tys­tä, jos­sa ihmi­siä aje­taan kau­pun­kei­hin jakau­tu­maan syr­jäy­ty­jiin ja menes­ty­jiin ja luo­maan kult­tuu­ria, jos­sa sekä menes­tys että kur­juus periytyvät. 

    Työt­tö­myys­pro­sen­tit ovat mata­lia kos­ka työt­tö­mät työi­käi­set ovat muut­ta­neet pois nii­den töi­den perässä.

    Jos sata työ­tön­tä muut­taa taan­tu­vas­ta kun­nas­ta pois kau­pun­kiin ja heis­tä 50 työl­lis­tyy kau­pun­gis­sa, koko maan koko­nais­työt­tö­myys vähe­nee, taan­tu­van kun­nan työt­tö­myys­pro­sent­ti vähe­nee ja kun­nan työl­li­syys­pro­sent­ti kas­vaa, mut­ta kau­pun­gin työt­tö­myys­pro­sent­ti kas­vaa, kos­ka vain puo­let tuli­jois­ta työllistyi.

  27. Ei soma­leil­la ym näy­tä niin huo­nos­ti menevän.” 

    Ja täl­lä sun sub­jek­tii­vi­sel­la huo­miol­la on yllä­mai­ni­tun työl­li­syy­sas­teen kans­sa teke­mis­tä… niin mitä?

  28. Jos ihmi­sil­lä ei ole varaa muut­taa hal­poi­hin asun­toi­hin kehys­kun­tiin, miten heil­lä on varaa asua kal­liis­sa asun­nois­sa kaupungissa?”

    Eihän heil­lä ole­kaan. Hei­dän on pak­ko, kos­ka kes­kit­tä­väl­lä poli­tii­kal­la on ohjat­tu tilan­ne sel­lai­sek­si, että ihmis­ten on pak­ko hakeu­tua seu­duil­le, joil­la he eivät omi­nen­sa pärjää.

    Vii­mei­sis­sä uuti­sis­sa on ker­rot­tu pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­toah­din­gos­ta, jon­ka pako­lai­set aiheut­ta­vat. Eikös jo opis­ke­li­ja-asun­to­ja­kin ehdo­tet­tu pako­lai­sil­le? Mihin opis­ke­li­jat sit­ten menevät? 

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/toimeentulotuen-ja-asumistuen-saajien-maarat-+jatkavat-kasvuaan

    Toi­meen­tu­lo­tuen saa­jien mää­rä kas­voi tammi‒maaliskuussa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jäl­leen lähes kym­me­nes­osal­la edel­lis­vuo­den vas­taa­vaan ajan­jak­soon ver­rat­tu­na. Tukea sai kes­ki­mää­rin kuu­kau­des­sa 65 560 hen­keä, mikä oli yli 5 000 hen­keä enem­män kuin edel­lis­vuon­na. Hel­sin­gis­sä toi­meen­tu­lo­tu­kea sai ensim­mäi­sel­lä vuo­si­nel­jän­nek­sel­lä 41 620 hen­keä, joka oli 7 pro­sent­tia edel­lis­vuot­ta enem­män. Espoos­sa toi­meen­tu­lo­tuen saa­jien mää­rä kas­voi 14 pro­sent­tia 11 330 hen­keen ja Van­taal­la 8 pro­sent­tia 12 610 hen­keen. Kas­vu­vauh­ti on ollut vii­mei­sen vuo­den aika­na pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nis­sa koh­ta­lai­sen yhtenäistä.

    Asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen saa­jien mää­rät ovat vii­me vuo­si­na kehit­ty­neet pää­kau­pun­ki­seu­dul­la saman­suun­tai­ses­ti. Maa­lis­kuun lopus­sa yleis­tä asu­mis­tu­kea sai pää­kau­pun­ki­seu­dul­la 54 410 ja Hel­sin­gin seu­dul­la 63 200 ruo­ka­kun­taa, mikä oli molem­mis­sa tapauk­sis­sa 12 pro­sent­tia enem­män kuin vas­taa­va­na ajan­koh­ta­na vuot­ta aikaisemmin.”

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perusjuntti:
    Jos ihmi­sil­lä ei ole varaa muut­taa hal­poi­hin asun­toi­hin kehys­kun­tiin, miten heil­lä on varaa asua kal­liis­sa asun­nois­sa kaupungissa?

    Suu­rim­mil­le kau­pun­geil­le mak­set­ta­vat kor­keat asu­mis­tu­kiai­set lie­ne­vät aina­kin yksi kes­kei­nen syy.

  30. Lai­naus alla ole­van lin­kin jutus­ta: ‘Pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen hou­kut­te­lee hel­sin­ki­läi­siä, ker­too yli­opis­to­tut­ki­ja Han­nu Kytö Hel­sin­gin yliopistolta.’ 

    Joo, että sem­moi­nen ‘kau­pun­kien voit­to’. Itse asu­mi­sen­sa mak­sa­van poru­kan suu­rem­pi­tu­loi­nen puo­lis­ko muut­taa faar­til­la Espoo­seen ja Van­taal­le­kin, kos­ka lisä­ne­liöt ja asu­mi­sen väl­jyys piha­pii­rei­neen yms. vie­hät­tä­vät. Joten mitä täs­sä valos­sa on tämä tii­vis­tä­mis­kii­ma? Urbaa­nia autuut­ta sel­lai­sil­le, jot­ka joko eivät mak­sa asu­mis­taan itse, tai eivät aina­kaan voi mak­saa sii­tä kovin­kaan paljoa? 

    http://tinyurl.com/nw2cpdu

    WTG, Hel­sin­ki. Vas­ta 370 milt­siä vero­tu­lois­sa tap­piol­la ja las­ku­ri käy. Mut­ta saa­han sitä, tota­noin öh, sitä vel­kaa tie­tys­ti — tai siis saa aina­kin toistaiseksi…

  31. Jos Suo­mi lopet­tai­si koko maan asut­ta­mi­sen tuke­mi­sen, niin Suo­mi voi­si las­kea vero­tus­taan roi­mas­ti (n. 10 %) ja ottai­si täten “10 % kilpailukykyloikan”.

    Nimit­täin koko maan asu­tet­tu­na pitä­mi­nen mak­saa Suo­mel­le yli 10 mil­jar­dia euroa vuodessa. 

    Kun­tien tuke­mi­nen on 8,5 mil­jar­dia vuo­des­sa ja maa­ta­lous­tu­ki yri­tys­tu­ki­neen yli 2 mil­jar­dia (ei eu-tukea mukana).

    Joka vuo­si tämä sum­ma vero­te­taan ja ripo­tel­laan pit­kin kuo­le­via pitäjiä.

    On suo­ras­taan sai­ras­ta ihmi­se­lä­mien tuh­laa­mis­ta, että ihmi­sil­le syö­te­tään pajun­köyt­tä ja oikein rahal­la tuke­mal­la pyri­tään mak­si­moi­maan hukat­tu­jen elä­mien mää­rä hevon kuusessa.

    Nyt­kin Suo­mi antaa kai­ken kaik­ki­aan puo­li­sen mil­jar­dia euroa Ääne­kos­ken sel­lu­teh­taan moder­ni­soin­tiin. Tai antoi jo. Siis tämä tulee lai­na­na, tuke­na ja välil­li­se­nä tukena.

    Tal­vi­vaa­ra, 200 mil­joo­naa per vuo­si, nik­ke­lin hin­ta on samois­sa luke­mis­sa kuin vuon­na 2009. Tren­di alaspäin.

    Miten Suo­mi panos­taa esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seu­dun start up yrityksiin?

    Ei sit­ten mitenkään.

    On suo­ras­taan käsit­tä­mä­tön­tä, että kokoo­mus on muka­na täl­läi­ses­sä ääri­ke­pu­lai­ses­sa hal­li­tuk­ses­sa, joka tekee kaik­ken­sa Suo­men menes­tyk­sen estämiseksi.

    Teki­si mel­kein kysyä Lepo­mäel­tä, että mil­tä tun­tuu olla kepui­sän­tien *piip*?

    Sel­lun hin­ta­kin on las­kusuh­dan­tees­sa ja tulee nor­ma­li­soi­tu­maan. 1000 euron raja ei men­nyt rik­ki, eikä tule mene­mään. Öljyn hin­ta tulee las­ke­maan pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, kos­ka Kii­na tuup­paa hal­vat 5k-10k euron säh­kö­au­tot mark­ki­noil­le, joka pakot­taa perin­tei­set suu­ret auto­val­mis­ta­jat tuup­paa­maan omat mal­lin­sa mark­ki­noil­le, ettei Kii­na vie nii­tä. Jo nyt sak­sa­lai­set säh­kö­kon­sep­ti­se­da­nit aja­vat yli 700 km yhdel­lä latauksella. 

    Las­ke­va raa­ka­öl­jyn hin­ta tar­koit­taa myös sitä, että sii­tä val­mis­tet­tu­jen tuot­tei­den, joi­ta nyt puul­la yri­te­tään kor­va­ta, tulee las­ke­maan, ja siten puus­ta teh­dyt tuot­teet pysy­vät kannattamattomina.

    Vuo­den 2010 öljy­ka­ta­stro­fi Mek­si­kon­lah­del­la tuot­ti tut­ki­joil­le yllä­tyk­sen. Öljy kato­si. Sit­tem­min on havait­tu, että on ole­mas­sa bak­tee­re­ja, jot­ka kyke­ne­vät hajot­ta­maan öljyn. Jopa stry­roxil­la on kyet­ty elät­tä­mään mato­ja. Mitä tämä tar­koit­taa? No sitä, että raa­ka­öl­jy ei ole ympä­ris­töl­le niin hai­tal­lis­ta, kuin on kuvi­tel­tu ja toden­nä­köi­ses­ti raa­ka­öl­jy­poh­jai­set tuot­teet voi­daan “bio­ha­joit­taa” tulevaisuudessa.

    Raa­ka­öl­jyä riit­tää maa­pal­lol­la vie­lä sadoik­si vuo­sik­si var­sin­kin, kun auto­lii­ken­ne siir­tyy säh­kö­au­to­jen vuok­si seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä pois sen kulu­tuk­ses­ta. Jopa ras­kas­lii­ken­ne voi siir­tyä kaa­sun kulu­tuk­seen, jota niin ikään on ole­mas­sa val­ta­vat esiin­ty­mät, mut­ta eri­tyi­ses­ti sitä voi­daan tuot­taa syn­teet­ti­ses­ti. Myös öljyä voi­daan tuo­taa synteettisesti.

    Bio(sellu)talous on huu­haa­ta ja oikea mär­kä rät­ti suo­ma­lais­ten kau­pun­kien ja kau­pun­gis­sa elä­vien yrit­tä­jien kasvoille.

    On suo­ras­taan mykis­tä­vää, että aio­taan upot­taa 2 mil­jar­dia euroa lii­an suu­ren tie­ver­kos­ton kor­jaa­mi­seen, joka niin ikään menee met­sä­teol­li­suu­den laa­riin. Pitäi­si lak­kaut­taa val­tao­sa tie­ver­kos­tos­ta ja met­sä­teol­li­suus hoi­ta­koot ja omis­ta­koot omat tieverkkonsa.

    Suo­raan sanot­tu­na ran­nik­koa lukuu­not­ta­mat­ta Suo­mea ei kan­na­ta pitää asut­tu­na. Ainoas­taan ne sijain­nit, jois­ta saa­daan luon­non­va­ro­ja raa­ka-aineik­si. Itä- ja Poh­jois-Suo­men maa­ta­lous­tuet pitäi­si lak­kaut­taa, jot­ta täy­sin kan­nat­ta­mat­to­mas­ta maa­ta­lou­des­ta pääs­täi­siin eroon. Kaik­ki suo­ma­lai­nen maa­ta­lous pitäi­si olla kes­ki­tet­ty par­haim­mal­le kas­vu­vyö­hyk­keel­le, eli ran­ni­kon tuntumaan.

    Suu­ret ikä­luo­kat, elä­ke­läi­set, men­nei­syy­des­sä märeh­ti­vät poliit­ti­set broi­le­rit, alkio­lai­set ja totaa­li­sen pihal­la ole­vat kokoo­mus­lai­set (ihan oikeas­ti mitä v?) teke­vät kaik­ken­sa, jot­ta Suo­mi ei pys­tyi­si talous­kas­vuun ja että nuor­ten ikä­luok­kien elä­mä ei kos­kaan alkaisi.

    Esi­mer­kik­si yrit­tä­jyyt­tä pitäi­si hel­pot­taa siten, että opis­ke­li­ja sai­si perus­taa yri­tyk­sen ja sil­ti saa­da opin­to­tu­kea. Nimit­täin opis­ke­li­ja kyke­ni­si luke­mat­to­mil­la aloil­la toteut­ta­maan pie­ni­muo­tois­ta yri­tys­toi­min­taa, ilman mit­ta­via inves­toin­te­ja, ja teh­dä oman alan­sa töitä.

    Hel­sin­gin seu­dun asun­to­tuo­tan­to on pak­ko saa­da isol­la vaih­teel­la käyn­tiin ja kaa­voit­ta­jil­le ken­kää. Uudet tilalle.

    Jos tämä meno jat­kuu, niin eihän täs­sä ole muu­ta vaih­toeh­toa, kuin perus­taa uusi libe­raa­li­puo­lue, joka ajaa Hel­sin­gin seu­dun itse­näis­ty­mis­tä muus­ta Suomesta.

  32. Pitäi­si lak­kaut­taa val­tao­sa tieverkostosta” 

    No entäs se jen­gi joka kui­ten­kin asuu näi­den tei­den var­rel­la? Pak­ko­siir­rot kehiin? 

    joka ajaa Hel­sin­gin seu­dun itse­näis­ty­mis­tä muus­ta Suomesta” 

    Niin, onhan näi­tä hih­hu­li­ryh­miä ennen­kin toki perus­tet­tu. Mut­ta kiin­nos­tai­si­ko Espoo­ta ja/tai Van­taa­ta sil­ti­kään kau­pun­kin­val­tion perus­ta­mi­nen Hel­sin­gin kans­sa? Tuskinpa.

  33. Kehit­ty­vien Myyt­tien Suo­mi: Nimit­täin koko maan asu­tet­tu­na pitä­mi­nen mak­saa Suo­mel­le yli 10 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Koko maan asut­tu­na pitä­mi­nen ja maa­ta­lou­den tuke­mi­nen ovat olleet pit­käl­ti myös puo­lus­tus­po­li­tiik­kaa ja krii­si­ti­lan­tei­siin varau­tu­mis­ta (“huol­to­var­muus”). Toi­sen­lai­nen­kin rat­kai­su on mah­dol­li­nen ja Puo­lus­tus­voi­mat on ilmei­ses­ti jo prio­ri­soi­nut omis­sa stra­te­giois­saan, miten eri osia Suo­mes­ta tosi­ti­lan­tees­sa puo­lus­tet­tai­siin. Ehkä poik­keus­ti­lan­tei­den elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non voi­si toteut­taa kus­tan­nus­te­hok­kaam­min kuin maataloustuilla?

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­ki on paik­ka, jos­ta on alle 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le .;-) On myös laveam­pia määritelmiä.

    Onko Nousiat­sen­tie 8 Rus­kea­suo­lal kau­pun­kia (mat­kaa r‑pysäkille 500m). Onko Haa­ga kau­pun­kia? Ei tei­ten­kään; sehän kaup­pa­la. Puhu­mat­ta­koon tuos­ta epä­ur­baa­ni­suu­den iljet­tä­vyy­det­sä eli Munk­ki­vuo­res­ta franmannikouluineen. 🙂

  35. Kehit­ty­vien Myyt­tien Suo­mi:
    Esi­mer­kik­si yrit­tä­jyyt­tä pitäi­si hel­pot­taa siten, että opis­ke­li­ja sai­si perus­taa yri­tyk­sen ja sil­ti saa­da opin­to­tu­kea. Nimit­täin opis­ke­li­ja kyke­ni­si luke­mat­to­mil­la aloil­la toteut­ta­maan pie­ni­muo­tois­ta yri­tys­toi­min­taa, ilman mit­ta­via inves­toin­te­ja, ja teh­dä oman alan­sa töitä. 

    Ei kai yrit­tä­jyys vai­ku­ta opin­to­tu­kioi­keu­teen? Vai onko tämä vii­me vuo­si­na muuttunut?

  36. Kehit­ty­vien Myyt­tien Suo­mi: Nyt­kin Suo­mi antaa kai­ken kaik­ki­aan puo­li­sen mil­jar­dia euroa Ääne­kos­ken sel­lu­teh­taan moder­ni­soin­tiin. Tai antoi jo. Siis tämä tulee lai­na­na, tuke­na ja välil­li­se­nä tukena.

    Kan­nat­tai­si vähän pereh­tyä asi­aan ennen kuin kir­joit­taa mitään.

    Hank­keen hin­nas­ta 1,2 mil­jar­dia, rahoi­te­taan omis­ta­jan Met­sä Fibre rahoil­la 40% (480 milj.) ja velal­la 60%, jon­ka takaa­ja­na on mm. Finn­ve­ra (ei ole annet­tua rahaa !). Met­sä Fibren pää­omis­ta­ja on Met­sä­liit­to eli suo­ma­lai­set met­sä­no­mis­ta­jat. Met­sä­Fibres­tä noin 25% omis­taa japa­ni­lai­nen Itoc­hu. Lai­te­toi­mi­tuk­set tule­vat pää­osin Suo­mes­ta (Val­met). Var­si­nais­ta val­tion­tu­kea han­ke on saa­nut TEM:ltä 32 mil­joo­naa uusiu­tu­van ener­gian tukea (noin 3% kus­tan­nuk­sis­ta). Lai­tos tuot­taa ener­gi­aa noin 4 TWh, joka on mer­kit­tä­vä mää­rä (noin 1/2 ydin­voi­ma­lai­tok­sen tuotannosta). 

    Eli pää­osin yksi­tyi­sel­lä rahal­la tehdään.

  37. Tot­te: Ei kai yrit­tä­jyys vai­ku­ta opin­to­tu­kioi­keu­teen? Vai onko tämä vii­me vuo­si­na muuttunut?

    Kyl­lä Kela tekee par­haan­sa, että jokai­nen euro las­ke­taan tulok­si ja jos tulo­ra­jat ylit­ty­vät, niin opin­to­tu­ki peri­tään koron­kis­kon­ta­ko­rol­la takai­sin. Yrit­tää toki voi, mut­ta tulo­ja sii­tä ei saa ker­tyä, mikä nyt oikeas­taan vie idean yrit­tä­mi­ses­tä. Vaik­ka opin­to­jen alus­sa on oikeus 55 opin­to­tu­ki­kuu­kau­teen, niin takai­sin­pe­ri­tyt kuu­kau­det las­ke­taan käy­te­tyik­si vaik­ka oikeus tukeen peru­taan ja raha ote­taan takaisin.

  38. Count­ry­boy: Kan­nat­tai­si vähän pereh­tyä asi­aan ennen kuin kir­joit­taa mitään.

    Hank­keen hin­nas­ta 1,2 mil­jar­dia, rahoi­te­taan omis­ta­jan Met­sä Fibre rahoil­la 40% (480 milj.) ja velal­la 60%, jon­ka takaa­ja­na on mm. Finn­ve­ra (ei ole annet­tua rahaa !). 

    Kir­joi­tin: “lai­nal­la, tuel­la ja välil­li­se­nä tukena”.

    Lai­naa Finn­ve­ral­ta ja takaus­ta, sit­ten tue­taan mm. uudis­ta­mal­la Ääne­kos­ken ties­töä ja Kes­ki-Suo­men ties­töä ylei­ses­ti­kin, joku 100–200 mil­joo­naa euroa.

    Siis kaik­ki tämä jär­je­tön panos­tus yhden kup­pa­sen sel­lu­teh­taan modernisointiin!

    Mon­ta­ko­han star­tup yri­tys­tä tai jo jaloil­laan ole­vaa pie­nem­pää high­tech fir­maa oli­si saa­nut aimo annok­sen boos­tia tuol­la puo­len mil­jar­din lai­nal­la ja lisäk­si vie­lä suu­ril­la takauksilla?

    Sel­lun­hin­ta nor­ma­li­soi­tuu seu­raa­van vii­den vuo­den kulues­sa sin­ne alle 500 dol­la­rin tun­tu­maan. Kat­so­kaa­pa vain.

    Joka tapauk­ses­sa on aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että yksi teh­das, kepun sydän­mail­la, saa täl­läi­sen panos­tuk­sen! Ja kun se ei ole ainut, vaan Tal­vi­vaa­ra saa suo­raan bud­je­tis­ta 200Me/a luok­kaa pätäk­kää muu­ta­man sadan kepu­työ­pai­kan tekohengitykseen!

    Entä työl­lis­tä­vyys? Täl­lä yli mil­jar­din euron inves­toin­nil­la saa­daan pari sataa uut­ta met­sät­rak­to­ri­kus­kia ja tukkirekkakuskia.

    Entäs bio­tuot­teet? Sel­lua, sel­lua ja sel­lua. Niin no, toki teh­das tuot­taa oman säh­kön­sä, johon niin ikään saa­daan val­tion tukea. 

    Mis­sä muus­sa val­tios­sa käy­te­tään lähes koko­nai­suu­des­saan val­tion käy­tös­sä ole­vien “tuki-instru­ment­tien” voi­ma yhden teh­taan modernisointiin???

    Clean­tech Suo­mes­sa: kei­te­tään sel­lua ja pol­te­taan jäte­puu­ta sähköksi.

  39. Kehit­ty­vien Myyt­tien Suo­mi: Kir­joi­tin: “lai­nal­la, tuel­la ja välil­li­se­nä tukena”.

    Lai­naa Finn­ve­ral­ta ja takaus­ta, sit­ten tue­taan mm. uudis­ta­mal­la Ääne­kos­ken ties­töä ja Kes­ki-Suo­men ties­töä ylei­ses­ti­kin, joku 100–200 mil­joo­naa euroa.

    Siis kaik­ki tämä jär­je­tön panos­tus yhden kup­pa­sen sel­lu­teh­taan modernisointiin!

    Mon­ta­ko­han star­tup yri­tys­tä tai jo jaloil­laan ole­vaa pie­nem­pää high­tech fir­maa oli­si saa­nut aimo annok­sen boos­tia tuol­la puo­len mil­jar­din lai­nal­la ja lisäk­si vie­lä suu­ril­la takauksilla?

    Sel­lun­hin­ta nor­ma­li­soi­tuu seu­raa­van vii­den vuo­den kulues­sa sin­ne alle 500 dol­la­rin tun­tu­maan. Kat­so­kaa­pa vain.

    Joka tapauk­ses­sa on aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että yksi teh­das, kepun sydän­mail­la, saa täl­läi­sen panos­tuk­sen! Ja kun se ei ole ainut, vaan Tal­vi­vaa­ra saa suo­raan bud­je­tis­ta 200Me/a luok­kaa pätäk­kää muu­ta­man sadan kepu­työ­pai­kan tekohengitykseen!

    Entä työl­lis­tä­vyys? Täl­lä yli mil­jar­din euron inves­toin­nil­la saa­daan pari sataa uut­ta met­sät­rak­to­ri­kus­kia ja tukkirekkakuskia.

    Entäs bio­tuot­teet? Sel­lua, sel­lua ja sel­lua. Niin no, toki teh­das tuot­taa oman säh­kön­sä, johon niin ikään saa­daan val­tion tukea. 

    Mis­sä muus­sa val­tios­sa käy­te­tään lähes koko­nai­suu­des­saan val­tion käy­tös­sä ole­vien “tuki-instru­ment­tien” voi­ma yhden teh­taan modernisointiin???

    Clean­tech Suo­mes­sa: kei­te­tään sel­lua ja pol­te­taan jäte­puu­ta sähköksi.

    Sen ver­ran pur­nai­sin, että kyl­lä sel­lul­la ja var­sin­kin havusel­lul­la on tule­vai­suut­ta. Puu­vil­laa ei koh­ta voi enää vil­jel­lä samas­sa mää­rin kuin aikai­sem­min, kos­ka ilmas­ton­muu­tos ja kui­vu­mi­nen. Maa-alaa tar­vi­taan myös ruo­ka­kas­veil­le aiem­paa enem­män. Kyl­lä sel­lu­loo­sa­poh­jai­sil­la tot­teil­la on oma markkinarakonsa.

  40. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Kyl­lä Kela tekee par­haan­sa, että jokai­nen euro las­ke­taan tulok­si ja jos tulo­ra­jat ylit­ty­vät, niin opin­to­tu­ki peri­tään koron­kis­kon­ta­ko­rol­la takai­sin. Yrit­tää toki voi, mut­ta tulo­ja sii­tä ei saa ker­tyä, mikä nyt oikeas­taan vie idean yrit­tä­mi­ses­tä. Vaik­ka opin­to­jen alus­sa on oikeus 55 opin­to­tu­ki­kuu­kau­teen, niin takai­sin­pe­ri­tyt kuu­kau­det las­ke­taan käy­te­tyik­si vaik­ka oikeus tukeen peru­taan ja raha ote­taan takaisin.

    Jos puhu­taan “pie­ni­muo­toi­ses­ta yri­tys­toi­min­nas­ta” opin­to­jen ohel­la, niin kyl­lä se vajaa 12000 euroa vuo­des­sa joka oikeut­taa _täyteen_ tukeen on suht riit­tä­vä. Jos lip­sah­taa vähän yli voi sen tuen palaut­taa eikä se kulu­ta nii­tä rajat­tu­ja opintotukikuukausia.

    Sitä pait­si, jos puhu­taan pel­kis­tä tulois­ta eikä yrit­tä­jäs­ta­tuk­ses­ta, niin ongel­ma on sama myös pal­kan­saa­jil­le. Opin­to­tu­ki­han on erit­täin yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen ver­rat­tu­na esim. työt­tö­myys­tur­va + ylei­nen asu­mis­tu­ki ‑kom­boon.

  41. Vaik­ka kau­pun­kien kas­vu jat­kui­si vain vii­me vii­den vuo­den tasol­la, seu­raa­van 15 vuo­den aika­na kau­pun­geis­sa tar­vit­tai­siin asun­to­ja noin 400 000 lisä­asuk­kaal­le eli noin 15 mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä. Tämä tar­koit­tai­si samaa kuin Turun ja Tam­pe­reen kau­pun­kien raken­ta­mi­nen täy­sin tyh­jäs­tä aloittaen.

    Jos tämä ker­ran on niin vää­jää­mä­tön­tä, eikö täs­sä oli­si nyt tuhan­nen taa­lan paik­ka miet­tiä, mihin koh­taa Suo­mea oli­si hyvä saa­da iso uusi kau­pun­ki ja raken­taa sin­ne semmoinen?

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­koi­tus on, että he mak­sa­vat sii­tä suu­rim­man osan asun­toa ostaes­saan. Tai siis raken­nus­lii­ke tont­tia ostaessaan. 

    Onko jos­sain vii­me­ai­koi­na puhut­tu lii­an kor­keis­ta asun­to­jen hin­nois­ta? Kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja oikeus ostaa tont­ti­maa­ta ovat yksi syy koh­tuut­to­man kor­kei­siin hin­toi­hin. Mono­po­li on aina kulut­ta­jan kan­nal­ta vahin­gol­li­nen. Kun­tien mono­po­li, jota tue­taan lain­sää­dän­nöl­lä, on eri­tyi­sen vahin­gol­li­nen kuluttajalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.