Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille

Tii­vis­tel­mä:

Nuo­ret osaa­jat mää­rää­vät alue­ke­hi­tyk­sen suun­nan. Heil­lä on varaa vali­ta, min­ne aset­tu­vat asu­maan. Yri­tys­ten on pak­ko seu­ra­ta peräs­sä ja mui­den on seu­rat­ta­va työpaikkoja. 

Nuo­ret aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut aikui­set ovat kes­kit­ty­neet rajus­ti alu­eel­li­ses­ti. Hel­sin­ki ja Tam­pe­re ovat menes­ty­neet näi­den avain­hen­ki­löi­den hou­kut­te­le­mi­ses­sa murs­kaa­van hyvin. Yrit­tä­jäl­lä, joka on perus­ta­mas­sa kor­ke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vaa yri­tys­tä, ei ole Suo­mes­sa  sijain­ti­vaih­toeh­don osal­ta pal­jon valinnanvaraa.

= = = =  

Suo­sit­tu käsi­tys työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­ses­ta on, että kou­lu­tet­tu eliit­ti aset­tuu asu­maan min­ne halu­aa ja työ­pai­kat seu­raa­vat kou­lu­tet­tua eliit­tiä. Muut taas jou­tu­vat seu­raa­maan työpaikkoja.

Tähän tulok­seen pää­tyy myös Jyväs­ky­län yli­opis­ton pro­fes­so­ri Han­nu Ter­vo kan­san­ta­lou­del­li­sen aika­kaus­kir­jan artik­ke­lis­saan. Näin avain­hen­ki­löi­den asu­mis­toi­veet mää­rää­vät min­ne työ­pai­kat syn­ty­vät ja min­ne lopul­ta mui­den­kin pitää muuttaa.

Han­nu Ter­von tulok­sia voi lukea niin­kin, että työ­paik­ko­jen puu­te ajaa ihmi­siä pois työt­tö­myys­seu­duil­ta, eli työ­pai­kat mää­rää­vät muut­to­liik­keen suun­nan pois työt­tö­myy­sa­lueil­ta, mut­ta sen, suun­tau­tuu­ko tämä muut­to­lii­ke suu­riin vai pie­niin kes­kuk­siin, mää­rää­vät taas ihmi­set itse.

Monet hakeu­tu­vat mie­luum­min suu­riin kes­kuk­siin, joi­hin työ­paik­ko­jen on seu­rat­ta­va peräs­sä. Muu­ta­kin näyt­töä on, että suur­ten kau­pun­kien imu asui­na­luei­na kiih­dyt­tää nii­den kas­vua ja työ­voi­ma vetää työ­paik­ko­ja peräs­sään, eikä pel­käs­tään päinvastoin.

Kou­lu­tet­tu väki on asen­teil­taan urbaa­nia. Maa­lais­kun­tien vai­keu­det hou­ku­tel­la ter­veys­kes­kus­lää­kä­rei­tä tai opet­ta­jia ovat hyvä­nä osoi­tuk­se­na kau­pun­ki­main eli­nym­pä­ris­tön arvos­tuk­ses­ta aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen keskuudessa.

Avain­ryh­män­kym­me­nen kärkikaupunkia

Yri­tys­ten avain­hen­ki­löi­den työ­mark­ki­nois­ta on vai­kea saa­da tilas­to­ja, mut­ta hyväs­tä kor­vik­kees­ta käy nuor­ten 25–34-vuotiaiden aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den aikuis­ten sijoit­tu­mi­nen maas­sa. Tilas­to­kes­kuk­sen Väes­tön kou­lu­tus­ra­ken­ne ‑tie­to­kan­nan tie­to­jen mukaan lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet kes­kit­ty­vät eten­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le sekä Tam­pe­reel­le, Ouluun ja Tur­kuun (tau­luk­ko 1).

Luvus­sa eivät ole muka­na opis­ke­li­jat lukuun otta­mat­ta jat­ko-opis­ke­li­joi­ta, kos­ka kyse on aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta. Muka­na ovat siis vain aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­toon suo­rit­ta­neet, eivät kan­di­daa­tin tut­kin­non tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, mikä koros­taa alu­eel­lis­ta kes­kit­ty­mis­tä. Sai­raan­hoi­ta­jat ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat esi­mer­kik­si jakau­tu­vat pal­jon tasai­sem­min ympä­ri maata.

Kut­sun tätä jouk­koa avain­ryh­mäk­si. Koko avain­ryh­mäs­tä 69 pro­sent­tia kes­kit­tyy kym­me­neen kau­pun­kiin. Ver­tai­lun vuok­si todet­ta­koon, että kou­lu­tus­taus­tas­ta riip­pu­mat­ta kysei­ses­tä 25–34-vuotiaiden ikä­luo­kas­ta nois­sa kym­me­nes­sä kau­pun­gis­sa asuu 49,3 pro­sent­tia ja koko väes­tös­tä 36,6 prosenttia.

Taulukko 1

Jos laa­jen­nam­me tar­kas­te­lua kun­nan rajo­jen yli ja tut­kim­me koko­nai­sia kau­pun­ki­seu­tu­ja, havait­sem­me, että vii­del­lä kau­pun­ki­seu­dul­la – Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Turun, Oulun ja Jyväs­ky­län seu­duil­la – avain­ryh­mäs­tä asuu 72 pro­sent­tia, jois­ta yksin Hel­sin­gin seu­dul­la 45 prosenttia.

Hel­sin­ki on lajis­saan yli­voi­mai­nen. Vuo­des­ta 2007 vuo­teen 2013 Hel­sin­gin seu­dun osuus avain­ryh­mäs­tä on kas­va­nut 1,5 prosenttiyksikköä.

Taulukko 2

Hel­sin­ki ja Tam­pe­re ylivertaisia

Tun­tuu luon­nol­li­sel­ta, että mer­kit­tä­vä osa kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tu­neis­ta jää val­mis­tut­tu­aan opis­ke­lu­paik­ka­kun­nal­le. Tämä selit­tää avain­ryh­män koh­dal­la kui­ten­kin vain osan Hel­sin­gin seu­dun veto­voi­mas­ta. Tämä käy ilmi, kun tar­kas­tel­laan sitä, mil­lai­nen osuus vii­del­lä tär­keim­mäl­lä opis­ke­li­ja­paik­ka­kun­nan kau­pun­ki­seu­dul­la on aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta nuo­ris­ta sekä alu­een tie­de­kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tu­neis­ta (tau­luk­ko 2).

[LISÄYS 22.10. Tau­lu­kos­sa on nolo vir­he. Excel-tau­lu­kos­sa­ni Tam­pe­reen teku on jou­tu­nut ereh­dyk­ses­sä  sarak­kee­seen “muu”. Tam­pe­reen osuus val­mis­tu­neis­ta on 12,34%, ja suh­de 0,81. Tämä koros­taa Hel­sin­gin yli­voi­maa ainoa­na yli yhden ker­toi­mel­la ole­va­na kau­pun­ki­seu­tu­na, mut­ta ei kumoa Tam­pe­reen sel­vää kak­kos­si­jaa. Vähän hävet­tää. Kii­tän Jaak­ko Sten­häl­liä huomiosta.]

Vuo­si­na 2005–2014 Hel­sin­gin seu­dun osuus nuo­ris­ta aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta aikui­sis­ta on kor­keam­pi kuin alu­eel­la sijait­se­vien kor­kea­kou­lu­jen osuus val­mis­tu­neis­ta. Tämä pätee myös Tam­pe­reen seu­tuun. Hel­sin­ki ja Tam­pe­re poik­kea­vat siis sel­väs­ti muis­ta kor­kea­kou­lu­paik­ka­kun­nis­ta. Ne ovat onnis­tu­neet hou­kut­te­le­maan asuk­kaik­seen muu­al­la val­mis­tu­nei­ta nuo­ria aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja aikui­sia enem­män kuin ovat menet­tä­neet itse kou­lut­ta­mi­aan muu­al­le Suo­meen (suh­de­lu­ku tau­lu­kos­sa yli 1,0:n).

Vaik­ka tilas­tois­ta pois­tet­tai­siin kaik­ki Hel­sin­gin seu­dun kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tu­neet, Hel­sin­gin seu­tu oli­si yli­voi­mai­nen aka­tee­mis­ten nuor­ten aikuis­ten kes­kit­ty­mä maas­sa. Täl­lä mit­ta­ril­la Tam­pe­reen ero sen van­haan kil­pa­kump­pa­niin Tur­kuun on sil­miin­pis­tä­vän suuri.

Jos pitää paik­kan­sa, että mis­sä nuo­ri kou­lu­tet­tu väes­tö nyt, siel­lä koko kan­sa huo­men­na, Suo­men tule­va alue­ra­ken­ne on hyvin urbaa­ni ja keskittynyt.

Huo­mat­ta­koon, että tilas­tois­sa ovat muka­na myös opet­ta­jat, lää­kä­rit, papit, kärä­jä­oi­keuk­sien tuo­ma­rit ja monet jul­ki­sen hal­lin­non paris­sa työs­ken­te­le­vät, jot­ka ovat luon­nol­li­ses­ti jakau­tu­neet kou­lu­tet­tu­ja ikä­to­ve­rei­taan tasai­sem­min ympä­ri maa­ta. Jos muka­na oli­si­vat vain yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vät, jakau­ma oli­si ole­tet­ta­vas­ti alu­eel­li­ses­ti vie­lä pal­jon vinoutuneempi.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 4. Osaaminen keskittyy rajusti suurille kaupunkiseuduille”

  1. Suo­sit­tu käsi­tys työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­ses­ta on, että kou­lu­tet­tu eliit­ti aset­tuu asu­maan min­ne halu­aa ja työ­pai­kat seu­raa­vat kou­lu­tet­tua eliit­tiä. Muut taas jou­tu­vat seu­raa­maan työpaikkoja.”

    Tätä näyt­täi­si tuke­van esim. se, että Nokia perus­ti aika­naan toi­mi­paik­ko­ja eri kor­kea­kou­lu­paik­ka­kun­nil­le: näin oli hel­pom­pi rek­ry­toi­da uusia työntekijöitä.
    Toi­saal­ta uusia yri­tyk­siä ja työ­paik­ko­ja syn­tyy sin­ne, mis­sä nii­tä luo­vat kou­lu­te­tun elii­tin jäse­net asu­vat (ja menes­tyk­sen myö­tä, mis­sä halua­vat asua). Näis­tä alueis­ta tulee hou­kut­te­le­via poten­ti­aa­li­sil­le työn­te­ki­jöil­le ja kil­pai­le­vil­le yri­tyk­sil­le. Voi olla, että yksit­täis­ten pri­mus moto­rei­den mer­ki­tys onkin suu­rin, eikä jon­kin kol­lek­tii­vi­sen luo­van luo­kan tai kou­lu­te­tun eliitin.

  2. Hei Osmo, yllä­ole­va teks­ti­si tai­si kat­ke­ta kes­ken, koh­taan “Mis­sä nuo”. Mitä mah­toi jää­dä vie­lä tuos­ta puuttumaan?

    1. Hei Osmo, yllä­ole­va teks­ti­si tai­si kat­ke­ta kes­ken, koh­taan “Mis­sä nuo”. Mitä mah­toi jää­dä vie­lä tuos­ta puuttumaan? 

      Sii­tä ei puut­tu­nut mitään. Nuo kir­jai­met oli­vat jää­neet pois edi­toi­dus­ta reu­naot­si­kos­ta “Mis­sä nuo­ri kou­lu­tet­tu väes­tö nyt, siel­lä koko kan­sa huomenna.”

  3. Löy­tyy­kö tätä tau­luk­koa 2 jos­tain? Itse yri­tin googla­ta mut­ta en aina­kaan tau­lu­kos­ta löy­ty­vil­lä avain­sa­noil­la sitä löy­tä­nyt. Ihme­tyt­tää miten tau­lu­kon mukaan Oulus­sa ja Turus­sa val­mis­tuu noin pal­jon enem­män opis­ke­li­joi­ta kun yli­opis­tot tai­ta­vat olla lähes samankokoisia.

  4. Upp­sa­la, Lund, Oxford, Cam­brid­ge, Prince­ton, Ithaca (jos­sa on Cor­nell Uni­ver­si­ty), Bell Labs New Jer­seys­sä neli­sen­kym­men­tä kilo­met­riä New York Citys­tä län­teen, Stan­for­din yli­opis­to ja Pii­laak­so jon­kin ver­ran San Franciscon ulkopuolella.

    Kuu­lui­saa yli­opis­toa ei tie­tys­ti voi perus­taa tuos­ta vain, vaan vaa­ti­nee aina­kin sadan vuo­den aika­jän­teen. Mut­ta muu­al­la maa­il­mas­sa on saa­tu toi­mi­maan kor­kean kou­lu­tuk­sen ja tek­no­lo­gian työ­paik­ko­ja myös pik­ku­kau­pun­geis­sa, n. 100 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa, ja lähiö­vyö­hyk­keel­lä n. tun­nin mat­kan pääs­sä suurkaupungeista.

    Tämä var­maan edel­leen vaa­tii jon­kun kriit­ti­sen väes­tön­ti­hey­den, jota Suo­men maa­seu­dul­la ei saa­vu­te­ta, ja sen että lähel­lä on riit­tä­väs­ti lähiö­mat­toa, tai pik­ku­kau­pun­ke­ja riit­tä­vän tiheäs­sä, että alu­eel­la kui­ten­kin asuu riit­tä­vä mää­rä ihmisiä.

  5. Mil­lä sit­ten selit­tyy Poh­jan­maan maa­kun­nan ja Ahve­nan­maan menes­ty­mi­nen? Molem­mis­sa väes­tö kas­vaa ja bkt per asu­kas on lähes Uuden­maan luok­kaa? Muut­kin Poh­jan­maan maa­kun­nat pors­kut­ta­vat koh­ta­lai­sen vah­vas­ti, vaik­ka et nii­tä kos­kaan noteeraakaan. 

    PK sek­to­ri luo 90% uusis­ta työ­pai­kois­ta ja suu­rin osa niis­tä ei ole huip­pu­tek­nii­kan fir­mo­ja. Tai edes tar­vit­se yli­opis­to­jen läheisyyttä.

    1. Jos kau­pun­kiin syn­tyy tuhat työ­paik­kaa huip­pu­tek­nii­kan fir­moi­hin, peräs­sä seu­raa pari­tu­hat­ta pal­ve­lua­lan työpaikkoja.

  6. Oman koke­muk­se­ni perus­teel­la aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to ei juu­ri kor­re­loi kor­kean osaa­mi­sen kans­sa peli/it-puo­len teki­jöis­sä. Osaa­vat pää­ty­vät töi­hin kun ovat yli­opis­tol­la vähän ver­kot­tu­neet, eikä tut­kin­nol­la tee pal­jon­kaan sit­ten kun on työ­ko­ke­mus­ta jon­kun ver­ran vyön alla. Poik­keuk­se­na jul­ki­nen puo­li päte­vyys­vaa­ti­muk­si­neen, tämä onkin siel­lä ongelma
    rekrytointipuolella.

  7. Sam­po Smo­lan­der:
    Upp­sa­la, Lund, Oxford, Cam­brid­ge, Prince­ton, Ithaca (jos­sa on Cor­nell Uni­ver­si­ty), Bell Labs New Jer­seys­sä neli­sen­kym­men­tä kilo­met­riä New York Citys­tä län­teen, Stan­for­din yli­opis­to ja Pii­laak­so jon­kin ver­ran San Franciscon ulkopuolella.

    Euroo­pas­sa 100 vuot­ta ei rii­tä. Nuo yli­opis­tot on perus­tet­tu kes­kia­jal­la. Hel­sin­gin­kin yli­opis­to on perus­tet­tu 1600-luvul­la mut­ta se siirr­ret­tiin van­has­ta pää­kau­pun­gis­ta vas­ta­pe­rus­tet­tuun uuteen pää­kau­pun­kiin Hel­sin­kiin. Pää­kau­pun­gin ja yli­opis­ton siir­to oli puh­taas­ti poliit­ti­nen pää­tös Venä­jän kei­sa­rin toi­mes­ta. Halut­tiin kat­kais­ta siteet Ruotsiin.

    Monien mie­les­tä oli­si käte­vää jos pää- tai suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa ei oli­si suu­rim­pia yli­opis­to­ja vaan ne oli­si­vat muu­al­la, jol­loin opis­ke­li­jat eivät pahen­tai­si asun­to­pu­laa. Ongel­ma on sii­nä että kun kesäl­lä pitää saa­daa töi­tä, ei pie­ni opis­ke­lu­paik­ka­kun­ta tar­joa sitä vaan on tul­ta­va pää­kau­pun­kiin ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa mak­saaa vuo­kraa kah­des­ta käm­päs­tä. Max 100 km (tun­nin juna­mat­kan) etäi­syys pää­kau­pun­gis­ta oli­si ehkä ihann­ne mut­ta Suo­mes­sa ei nyt satu ole­maan mitään yli­opis­to­ja Lah­des­sa, Hämeen­lin­nas­sa tai Tam­mi­saa­res­sa. En tie­dä onko Lah­teen esim edes tar­jot­tu sel­lais­ta koskaan?

  8. JY:
    Mil­lä sit­ten selit­tyy Poh­jan­maan maa­kun­nan ja Ahve­nan­maan menes­ty­mi­nen? Molem­mis­sa väes­tö kas­vaa ja bkt per asu­kas on lähes Uuden­maan luok­kaa? Muut­kin Poh­jan­maan maa­kun­nat pors­kut­ta­vat koh­ta­lai­sen vah­vas­ti, vaik­ka et nii­tä kos­kaan noteeraakaan. 

    Ahve­nan­maa yksin­ker­tai­ses­ti sik­si että se on Tuk­hol­ma­lais­ten rel­les­te­ly ja vii­nan­han­kin­ta­paik­ka (tai siis sin­ne mene­vät lai­vat ovat).Ylipäänsä meren­ku­lun takia Ahve­nan­maa porskuttaa.

    Poh­jan­maas­ta en tie­dä. Sik­si kai että se on täy­del­li­nen vas­ta­koh­ta “puna­vih­reäl­le” Hel­sin­gil­le? 😉 Mut­ta Suo­mes­sa riit­tää kysyn­tää vain yhdel­le sel­lai­sel­le maakunnalle.

  9. Hel­sin­gin nuo­ret aka­tee­mi­set ovat pal­jol­ti sitä väkeä, joka elää jul­ki­sil­la varoil­la, siis yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­tä, val­tio­tie­tei­li­jöi­tä, kult­tuu­ria­lo­jen edus­ta­jia ja vas­taa­via. Vali­tet­ta­vas­ti nämä eivät talous­kas­vun kan­nal­ta ole kovin­kaan hyö­dyl­li­siä, vaan lähin­na menoerä.

  10. Yksi vaih­toeh­to voi­si olla alu­eel­lis­ten palk­kae­ro­jen sal­li­mi­nen. Oulus­sa tai Turus­sa­vä­hän suu­rem­mis­ta kau­pun­geis­ta esim. voi­tai­siin yrit­tää teh­dä sel­väs­ti hal­vem­pia kuin pk-seudusta.

  11. joke­ri:
    Yksi vaih­toeh­to voi­si olla alu­eel­lis­ten palk­kae­ro­jen sal­li­mi­nen. Oulus­sa tai Turus­sa­vä­hän suu­rem­mis­ta kau­pun­geis­ta esim. voi­tai­siin yrit­tää teh­dä sel­väs­ti hal­vem­pia kuin pk-seudusta.

    Itse olen mie­tis­kel­lyt, että vaik­ka Kemi-Tor­nio-Rova­ni­me­mi akse­lil­la kan­nat­tai­si kehi­tel­lä tuol­lais­ta aluet­ta. Eli kou­lut­tei­siin pai­kal­li­sia, jot­ka halua­vat alu­eel­le myös jää­dä, aloil­le, joil­le on kysyn­tää ete­läs­sä. Ja onhan sii­nä Nor­bot­te­nin­kin kas­va­va alue vie­res­sä. Palk­kaa mak­set­tai­siin työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan. Bonuk­sia voi­si mak­saa jos voit­toa syn­tyy. Alue oli­si Suo­men sisäi­nen “hal­pa­maa”.

  12. joke­ri:
    Yksi vaih­toeh­to voi­si olla alu­eel­lis­ten palk­kae­ro­jen sal­li­mi­nen. Oulus­sa tai Turus­sa­vä­hän suu­rem­mis­ta kau­pun­geis­ta esim. voi­tai­siin yrit­tää teh­dä sel­väs­ti hal­vem­pia kuin pk-seudusta.

    Alu­eel­li­set palk­kae­rot eivät ole kiel­let­ty­jä. Ne ovat myös käy­tös­sä. Se, että jos­sain työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään jokin mini­mi ei tar­koi­ta sitä, että yri­tys ei voi­si mak­saa suu­rem­paa palk­kaa. Näin myös käy, esim. täs­tä työs­tä mitä nyt teen sai­si Hel­sin­gis­sä huo­mat­ta­vas­ti (ehkä luok­kaa 700e brut­to) parem­paa palk­kaa kuin tääl­lä maa­kun­ta­kau­pun­gis­sa. Hur­vit­te­luun jää­vä raha kui­ten­kin pie­ne­ni­si, kos­ka asu­mi­ses­ta vas­taa­van tasoi­ses­sa käm­päs­sä jou­tui­si mak­sa­maan suun­nil­leen 2,5 ker­tai­sen mää­rän euro­ja, joten en tai­da muut­taa vaik­ka pää­kau­pun­gin muu tar­jon­ta kyl­lä houkuttaisikin.

  13. erk­ki nii­ni:
    Hel­sin­gin nuo­ret aka­tee­mi­set ovat pal­jol­ti sitä väkeä, joka elää jul­ki­sil­la varoil­la, siis yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jöi­tä, val­tio­tie­tei­li­jöi­tä, kult­tuu­ria­lo­jen edus­ta­jia ja vas­taa­via. Vali­tet­ta­vas­ti nämä eivät talous­kas­vun kan­nal­ta ole kovin­kaan hyö­dyl­li­siä, vaan lähin­na menoerä. 

    Ei noi­ta tuol­lai­sia työ­paik­ko­ja ole enää nuo­ril­le aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tui­lel tar­jol­la. Van­hoil­le kyl­lä kun­nes läh­te­vät eläk­keel­le. Suu­rin osa nuo­ris­ta huma­nis­teis­ta jou­tuu uudel­leen­kou­lut­tau­tu­maan ja uusi työ­paik­ka löy­tyy useim­min yksi­tyi­sel­tä sekt­to­ril­ta. Pelk­kää kult­tuu­ri­työ­tä teke­vät jou­tu­vat usein elä­mään osit­tain van­hem­pien­sa tai puo­li­son­sa sponsoroimina.

  14. Moni haluai­si jää­dä koti­seu­dul­leen, vaik­ka se vaa­ti­si työ­eh­to­so­pi­muk­sen tasoa alem­man pal­kan tai muut ehdot. Pitäi­si olla sal­lit­tua. Hel­sin­kiin vain ne, jot­ka oikeas­ti haluavat.

  15. Muka­na ovat siis vain aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­toon suo­rit­ta­neet, eivät kan­di­daa­tin tut­kin­non tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet, mikä koros­taa alu­eel­lis­ta keskittymistä”

    Kun ja jos T3-han­ke, siis Tape­reen yli­opis­ton, tek­nil­li­sen yli­opis­ton ja Ammat­ti­kor­kea­kou­lun yhdis­ty­mi­nen toteu­tuu, kehit­tyy nii­den ope­tus ja kaik­ki­nai­nen par­haus monin­ker­tai­sek­si. Miten­käs blo­gis­tin tilas­ton sit­ten käy, lue­taan­ko T3-ammat­ti­kor­ke­kou­lu­tut­kin­not tuo­hon eliit­ti­luok­kaan myös? Vai menee­kö uudis­tus huk­kaan eikä luo­vuus lisäännykään?

    1. Sil­loin yri­tyk­se­ni toi­min­ta on toi­vot­ta­vas­ti laa­jen­tu­nut niin pal­jon, että minul­la on varaa tila­ta Tilas­to­kes­kuk­ses­ta parem­pi tilas­to mak­sul­li­se­na palveluna.

  16. Jär­kyt­tä­vää luet­ta­vaa. Suo­men jakau­tu­mi­nen kah­tia on vain kiih­ty­nyt huo­no­jen hal­li­tus­ten aikakaudella.

    Mitä Säre­lä ja Soi­nin­vaa­ra ovat ehdot­ta­neet tämän kata­stro­faa­li­sen kehi­tyk­sen pysäyttämiseksi ? 

    Tai­taa olla kui­ten­kin niin, että teki­jät ihan­noi­vat tätä kehi­tys­suun­taa, teks­tin tyy­li­la­ji muis­tut­taa kom­mu­nis­ti­sen Kii­nan hal­li­tuk­sen ylistyslaulua.

    1. Mitä Säre­lä ja Soi­nin­vaa­ra ovat ehdot­ta­neet tämän kata­stro­faa­li­sen kehi­tyk­sen pysäyttämiseksi ?
      Tai­taa olla kui­ten­kin niin, että teki­jät ihan­noi­vat tätä kehi­tys­suun­taa, teks­tin tyy­li­la­ji muis­tut­taa kom­mu­nis­ti­sen Kii­nan hal­li­tuk­sen ylistyslaulua.

      Kom­mu­nis­ti­ses­sa Kii­nas­sa kor­kea­kou­lu­te­tut pak­ko­siir­ret­tiin maa­seu­dul­le työs­ken­te­le­mään kan­san kans­sa. Näin­kö pitäi­si teh­dä Suomessakin?
      [Lisä­sin tähän tuon sitaa­tin, jot­ta kävi­si ilmi, mihin vastasin]

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kom­mu­nis­ti­ses­sa Kii­nas­sa kor­kea­kou­lu­te­tut pak­ko­siir­ret­tiin maa­seu­dul­le työs­ken­te­le­mään kan­san kans­sa. Näin­kö pitäi­si teh­dä Suomessakin?

    Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la blo­gis­tia koh­taan, tämä on joko mau­ton heit­to tai äärim­mäi­sen huo­noa his­to­rian tuntemusta.

    Kult­tuu­ri­val­lan­ku­mouk­ses­sa kor­kea­kou­lu­te­tut siir­ret­tiin maa­seu­dul­le uudel­leen kou­lu­tet­ta­vik­si rii­si­vil­jel­mil­lä, kana­vien­kai­vus­sa jne.

    Kor­kea­kou­lu­te­tu­tet­tu­ja ei siir­ret­ty työs­ken­te­le­mään kan­san kans­sa ja hyö­dyk­si. He eivät pääs­seet maa­seu­dul­la opet­ta­jik­si eivät­kä lää­kä­rit maa­lai­sia hoitamaan.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kom­mu­nis­ti­ses­sa Kii­nas­sa kor­kea­kou­lu­te­tut pak­ko­siir­ret­tiin maa­seu­dul­le työs­ken­te­le­mään kan­san kans­sa. Näin­kö pitäi­si teh­dä Suomessakin?
    [Lisä­sin tähän tuon sitaa­tin, jot­ta kävi­si ilmi, mihin vastasin]

    Juu­ri näin.

    Suo­mes­sa asia pitää tie­ten­kin toteut­taa talous­po­liit­ti­sin kei­noin. Esim. lää­ke­lai­tok­sen sijoit­ta­mi­nen Kuo­pioon oli oike­aa hajasijoitusta.

    On tai­tet­tu peis­tä sii­tä, että kukaan ei halua muut­taa Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon ja sin­ne ei saa­da ammat­ti­tai­tois­ta työ­vä­keä. Tur­haa puhetta.

    Tämän­kal­tai­sil­ta siir­ros­vai­heen ongel­mil­ta väl­tyt­täi­siin , jos alun­pe­rin sijoi­tet­tai­siin isot val­tion lai­tok­set ja val­tio-omis­teis­ten fir­mo­jen pää­kont­to­rit ympä­ri maa­ta. Sil­loin ei tar­vi­ta siir­to­ja ja alu­eel­li­nen tasa-arvo paranee.

    Samal­la pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­kai­suus helpottuu.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kom­mu­nis­ti­ses­sa Kii­nas­sa kor­kea­kou­lu­te­tut pak­ko­siir­ret­tiin maa­seu­dul­le työs­ken­te­le­mään kan­san kans­sa. Näin­kö pitäi­si teh­dä Suomessakin?

    Jat­kan vie­lä kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen siir­ros­ta, jota ei tar­vi­ta kun teh­dään tasa­pai­nois­ta talouspolitiikkaa.

    Maa­kun­tiin ei muka saa­da taso­kas­ta työ­voi­maa huip­pu­vir­ka­pai­koil­le. Ei vir­ka­mies­työ voi olla raket­ti­tie­det­tä. Kyse on todel­li­suu­des­sa pää­osin kah­des­ta estees­tä, suh­teis­ta (nyk. ver­kos­tois­ta) ja kor­rup­tios­ta (osin ver­tau­tuu edelliseen)

    Kun vir­ka­hen­ki­lö ei halua muut­taa viras­ton muka­na maa­kun­tiin, niin hänen tilal­leen ei muka löy­dy päte­vää hen­ki­löä. Kyse ei ole osaa­mi­ses­ta vaan sii­tä, että uudel­la hen­ki­löl­lä ei ole edel­tä­jän­sä viran hoi­don aika­na luo­mia suh­tei­ta (ver­kos­to­ja). Itse viran asiao­saa­mi­sen päte­vyyt­tä kou­lu­te­tul­la uudel­la hen­ki­löl­lä on aivan riittävästi.

    Toi­nen syy on raken­teel­li­nen kor­rup­tio. Suo­mes­sa virat aina mata­lim­mas­ta kor­keim­paan vir­kaan asti ovat jon­kin puo­lu­een, ryh­mit­ty­män tai tahon man­daat­te­ja. Tämän vuok­si jon­kin viras­ton , lai­tok­sen siir­tä­mi­nen maa­kun­taan on mah­do­ton teh­tä­vä siten, että man­daa­tit saa­tai­siin toteutettua. 

    Suo­mi on muka yksi maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­neis­ta mais­ta, hevon­kuk­kua. Ainoa ero on sii­nä, että raha ei suo­ra­nai­ses­ti vaih­da omis­ta­jaa. Itse raken­ne on kui­ten­kin puh­das­ta korruptiota.

  20. eemil: Ei vir­ka­mies­työ voi olla rakettitiedettä. 

    Olen sivus­ta kuun­nel­lut, mil­lais­ta on jäl­ki, kun pis­te­tään vir­ka­vas­tuul­la toi­mi­va orga­ni­saa­tio uusik­si tuos­sa hen­ges­sä. Odot­te­len ensim­mäis­tä oikeusjuttua.

  21. Tämä käy ilmi, kun tar­kas­tel­laan sitä, mil­lai­nen osuus vii­del­lä tär­keim­mäl­lä opis­ke­li­ja­paik­ka­kun­nan kau­pun­ki­seu­dul­la on aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta nuo­ris­ta sekä alu­een tie­de­kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tu­neis­ta (tau­luk­ko 2)”

    Syyt ja seu­rauk­set sekai­sin tai huo­not tilastot!
    Voi­ko miten­kään olla mah­dol­lis­ta että työ­paik­ko­jen mää­rä vai­kut­tai­si osuuksiin?

    Mil­tä näyt­tä­vät takem­mat val­mis­tu­nei­den ja aluel­le sijoit­tu­nei­den tut­kin­toa­la­ti­las­tot. Onko ken­ties ns Met­ro­po­lia­lue pai­not­tu­nut kaup­paan ja hal­lin­toon ja muut alu­eet oike­aan teke­mi­seen ja tuot­ta­vaan luovuuteen?

  22. ano­nil­li: Olen sivus­ta kuun­nel­lut, mil­lais­ta on jäl­ki, kun pis­te­tään vir­ka­vas­tuul­la toi­mi­va orga­ni­saa­tio uusik­si tuos­sa hen­ges­sä. Odot­te­len ensim­mäis­tä oikeusjuttua.

    Puhut täy­sin eri asias­ta. Tar­koi­tan , että vir­koi­hin valit­ta­vil­ta edel­ly­te­tään alan kou­lu­tus ja teh­tä­vän vaa­ti­ma kokemus.

    Raken­teel­li­ses­sa kor­rup­tios­sa taa­sen voi­daan pal­ka­ta sopi­va hen­ki­lö, jol­loin päte­vyys on tois­si­jai­nen valintaperuste.

    Tätä voi­daan kut­sua kor­rup­tiok­si seu­raa­van , ylei­sen tapah­tu­ma­ket­jun perus­teel­la. Valit­tu vir­ka­hen­ki­lö on päät­tä­mäs­sä asi­aa, jos­sa tule­vat man­daat­ti­ta­hon edut vas­tak­kain tas­a­puo­li­sen ja lakiin perus­tu­van rat­kai­sun kanssa. 

    Vir­ka­hen­ki­lö käs­ky­te­tään teke­mään rat­kai­su viran taan­neen tahon eduk­si. Muu­ten paik­ka on kat­kol­la. Vir­ka­hen­ki­lö tekee mää­räyk­sen mukai­ses­ti ja vie­lä siten, että rat­kai­su ei riko lakia. Por­saan­rei­kiä löy­tyy, kun niin halutaan.

    Täl­lai­ses­ta minul­la on hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta. Jär­jes­tel­mä on niin mas­sii­vi­nen, että yksit­täi­sel­lä kan­sa­lai­sel­la ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia hakea oikeutta. 

    Me nau­res­ke­lem­me joil­le­kin kehit­ty­vien mai­den ja sul­jet­tu­jen yhteis­kun­tien hal­lin­to­käy­tän­nöil­le ja demo­kra­tial­le. Suo­ma­lai­nen läpi­mä­tä jär­jes­tel­mä on vie­lä pahem­pi, kun se on jul­ki­suu­del­ta salassa.

    Vaik­ka em. kuu­los­taa mie­li­ku­vi­tuk­sen tuot­teel­ta ja sala­liit­to­teo­rial­ta, niin se on silk­kaa fak­taa, en ole alka­nut kuul­la ääniä pistorasiasta.

  23. Kyl­lä iso osa nuo­ris­ta aka­tee­mi­sis­ta pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sis­ta on muut­ta­nut sin­ne vas­ten tah­to­aan — kiin­nos­ta­va työ on rat­kais­sut. Monen juu­ret ovat maa­kun­tien yli­opis­to­kau­pun­geis­sa, jon­ne van­hem­pan­sa 60- ja 70-luvuil­la maa­seu­duil­ta muuttivat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.