Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015

Viras­ton ympäristöohjelma

Ohjel­ma on kii­tet­tä­vän lyhyt ja siten käsi­tel­tä­vis­sä ole­va. Kes­kei­set koh­dat ovat

Auto­riip­pu­vuu­den vähentäminen

Suo­si­taan käve­lyä, jouk­ko­lii­ken­net­tä jaq pyö­räi­lyä ja lii­ken­ne­tar­peen vähentämistä

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeutuminen

Kes­ki­ty­tään eri­lai­sin kei­noin tor­ju­maan tul­via hule-vesioh­jel­mal­la. Katu- ja piha­pui­den suo­si­mi­nen; puh­dis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­ta­val­ta auringolta.

Hii­li­neut­raa­li­suu­den tukeminen

Raken­nuk­siin ener­gia­te­hok­kuut­ta ja puurakentamista.

Inno­va­tii­vi­set rat­kai­sut ympä­ris­tö­ter­vey­den vahvistamiseksi

Suu­rin mur­he on asun­to­jen suo­jaa­mi­nen melul­ta ja saasteilta.

Vir­kis­tys ja kaupunkiluontoverkosto

Vih­reä­tä voi olla kort­te­lei­den sisälläkin

Yleis­kaa­va

Kuu­lem­me taas esit­te­lyä. Pan­naan pöy­däl­le vie­lä kak­si kertaa.

Kona­lan Ait­ta­tien kaava

Tämä oli lau­ta­kun­nan käsit­te­lys­sä maa­lis­kuus­sa. Sil­loin hyväk­syt­ty luon­nos on palan­nut lausun­to­kier­rok­sel­ta ilman olen­nai­sia muu­tok­sia. Alu­eel­le raken­ne­taan nel­jä neli­ker­rok­sis­ta pis­te­ta­loa lisää. Uusia asuk­kai­ta tulee noin 120.

Kunin­kaan­tam­men­kal­lion kaava

Tämä oli käsit­te­lys­säm­me 9.12.2014. Lausun­to­jen jäl­keen kaa­vaan on teh­ty pie­niä täs­men­nyk­siä lähin­nä raken­nut­ta­jien vii­te­suun­ni­tel­mien perus­teel­la. Uusia asuk­kai­ta tulee noin 900.

Pukin­mäen ison­pel­lon­tien kaava

Joen ja Kehä I:n väliin asun­to­ja 300 hen­gel­le. Ajat­te­lin ensin, voi­ko noin lähel­le Kehä I:tä raken­taa, mut­ta havait­sin, että näi­den asun­to­jen ja Kehä I:n välis­sä on jo asuin­ta­lo­ja. Vuo­ro­vai­ku­tus ei ole tuo­nut tyr­mää­viä lausun­to­ja. Paik­kaa pitäi­si kui­ten­kin käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta voi­han tämän pääs­tää lausun­noil­le. Jos tämä on rikos joen­var­ren arvo­ja vas­taan, se tulee kyl­lä ilmi lausunnoissa.

Juok­su­hau­dan­tiel­le kak­si oma­ko­ti­ta­loa lisää

Juok­su­hau­dan­tiel­lä (Terk­ku­ja Kari Hota­kai­sel­le!) Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­män ja ympä­ris­tö­kes­kuk­sen yhtei­ses­sä kaa­va­muu­tos­ha­ke­muk­ses­sa muu­te­taan seu­ra­kun­nan ker­ho­ti­la oma­ko­ti­ta­lok­si (Näin sii­nä käy, kun ero­taan jou­kol­la kir­kos­ta. Rahat lop­pu!) ja muu­te­taan luon­non­suo­je­lua­lu­een rajo­ja vähän supis­taen ja vähän enem­män laa­jen­taen. Ole­tan, että luon­non­suo­je­lu­nä­kö­koh­dat on otet­tu kun­nol­la huo­mioon, kun ympä­ris­tö­kes­kus on aloitteentekijänä.

Hert­to­nie­men yri­ty­sa­lu­een suunnitteluperiaatteet

Tämä piti esi­tel­lä meil­le jo aiem­min, mut­ta se pan­tiin odot­ta­maan kan­nan­ot­to­ja yleis­kaa­vas­ta. Nyt nämä kul­ke­vat sopi­vas­ti rinnan.

Vah­va käsi­tyk­se­ni on, että alue ansait­see paik­kan­sa yri­ty­sa­lu­ee­na vain, jos sin­ne tulee yri­tyk­siä, jot­ka tuo­vat sin­ne pin­ta-alaan näh­den pal­jon työ­paik­ko­ja. Sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne, jos­sa yri­tys­ten lomas­sa oli asun­to­ja, oli­si tavoi­tel­ta­va. Poh­jois­mai­nen suu­rin auto-alan kes­kit­ty­mä on aivan vää­räs­sä pai­kas­sa. Eräs auto­kaup­pias kiteyt­ti asian minul­le niin, että ihan­ne­asia­kas tulee kaup­paan van­hal­la autol­la ja läh­tee uudel­la, eikä sii­hen met­roa­se­maa tarvita.

Sanon täs­tä enem­män, kun olen kuul­lut esittelyn.

Run­ko­lin­ja 500:n liikennesuunnitelma

Suun­ni­tel­mat Hert­to­nie­men ja Munk­ki­vuo­ren pääs­sä näyt­tä­vät ongel­mat­to­mil­ta, mut­ta Tuk­hol­man­ka­dul­la on jou­dut­tu han­ka­liin kom­pro­mis­sei­hin. En ymmär­rä, mik­si pyö­rä­kais­ta lai­te­taan samaan tasoon jal­ka­käy­tä­vän kans­sa eri­tyi­ses­ti, kun jal­ka­käy­tä­vä on pai­koin aika kapea, jol­loin sil­tä luis­kah­de­taan hel­pos­ti luvat­to­mal­le alu­eel­le. Edel­leen rati­kal­le ei voi­da tur­va­ta estee­tön­tä reit­tiä tilan­puut­teen takia. Täy­ty­nee kuul­la esittely.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015”

  1. Auto­riip­pu­vuu­den vähentäminen

    Suo­si­taan käve­lyä, jouk­ko­lii­ken­net­tä jaq pyö­räi­lyä ja lii­ken­ne­tar­peen vähentämistä”

    Niin kau­an kun kaik­ki kau­pun­gin toi­men­pi­teet hei­ken­tä­vät jouk­ko­lii­ken­net­tä ja lisää­vät pakol­lis­ta käve­lyä, ne myös lisää­vät autoi­lua eivät­kä suin­kaan vähen­nä sitä. 

    Kuin­ka kau­an vie­lä jou­tuu odot­ta­maan ammat­ti­mais­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, joka läh­tee oikeas­ti asuk­kai­den tar­peis­ta ja ymmär­tää, että ne voi­vat olla eri­lai­sia? Esi­mer­kik­si lap­si­per­heis­tä, lii­kun­ta­ra­joit­tei­sis­ta ja van­huk­sis­ta ei saa innok­kai­ta ympä­ri­vuo­ti­sia pyö­räi­li­jöi­tä ja käve­li­jöi­tä, vaik­ka kuin­ka käy­tet­täi­siin eri­lai­sia pakkokeinoja.

  2. Hii­li­neut­raa­li­suu­den tukeminen:
    Eikö Helen voi­si osal­lis­tua aurin­ko­pa­ne­lei­den asen­nuk­siin talo­yh­tiöi­den katoil­le. Kat­to neliöt osak­kei­den mukaan jakoon ja pane­lit sin­ne tuot­ta­maan sähköä?

  3. Suu­rin mur­he on asun­to­jen suo­jaa­mi­nen melul­ta ja saasteilta.
    Täs­tä hyvä esi­merk­ki on Vaa­sa­nau­kiol­la Kal­lio­liik­keel­le vuo­krat­tu alue, jos­sa on pys­tys­sä Citizen teltta/paviljonki, joka sijait­see noin 10 m 1. ker­rok­sen asun­nois­ta. Telt­ta kerää jat­ku­vas­ti enem­min ja enem­min jul­ki juo­pot­te­li­joi­ta, jois­ta melu- ja virt­saa­mis hait­ta asukkaille!
    En tie­dä mis­sä kou­kus­sa lau­ta­kun­nan päät­tä­jät ovat, kun ovat jat­ka­neet ja jat­ka­neet vuo­kra­so­pi­mus­ta ihmis­ten ja viran­omais­ten vali­tuk­sis­ta ja pois­to esi­tyk­sis­tä huolimatta.

  4. Esit­te­li­jä var­maan mie­lel­lään sanoo Tuk­hol­man­ka­dus­ta, ettei­vät rati­kan olot heik­ke­ne nykyi­ses­tä, kun kais­ta ei kape­ne. Näin ei kui­ten­kaan ole. Ete­läis­tä jal­ka­käy­tä­vää (jol­le maa­la­taan pyö­rä­tie­kin) leven­ne­tään nykyi­ses­tä, jol­loin auto­kais­tat kape­ne­vat ja autot aja­vat her­kem­min lähel­lä ratikkaa. 

    Tuk­hol­man­ka­tu on ehkä tär­kein fil­la­ri­kais­toi­tet­ta­va katu Hel­sin­gis­sä. Mut­ta näin sitä ei voi teh­dä. Minus­ta tuo pitäi­si palaut­taa ja poh­tia laa­jem­min, mil­lä toi­men­pi­teil­lä auto­kais­to­jen mää­rää voi vähen­tää. Se ottaa aikaa ja vaa­tii pal­jon työ­tä, mut­ta silti.

  5. Itä-Hel­sin­kiin oli­si hyvä ihan hyvä saa­da nykyis­tä enem­män työ­paik­ko­ja. Noin laa­jem­min kat­sot­tu­na Hert­to­nie­mi oli­si hyvä alue työ­pai­koil­le ja toi­saal­ta voi­sin kuvi­tel­la, että sin­ne nii­tä saat­tai­si syn­tyä ihan luonnostaan.

  6. Pet­te­ri Koso­nen:
    Itä-Hel­sin­kiin oli­si hyvä ihan hyvä saa­da nykyis­tä enem­män työ­paik­ko­ja. Noin laa­jem­min kat­sot­tu­na Hert­to­nie­mi oli­si hyvä alue työ­pai­koil­le ja toi­saal­ta voi­sin kuvi­tel­la, että sin­ne nii­tä saat­tai­si syn­tyä ihan luonnostaan.

    Alu­een kaa­vaa muu­tet­tiin 35 vuot­ta sit­ten. Toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­ses­ta ei ole toteu­te­tu­nut puo­lia­kaan, siis sen jäl­keen kun raken­nusoi­keu­det puo­li­tet­tiin. Mitä syi­tä on olet­taa että seu­raa­vat 35 vuot­ta ovat joten­kin erillaiset?

  7. Daniel Feder­ley:
    Esit­te­li­jä var­maan mie­lel­lään sanoo Tuk­hol­man­ka­dus­ta, ettei­vät rati­kan olot heik­ke­ne nykyi­ses­tä, kun kais­ta ei kape­ne. Näin ei kui­ten­kaan ole. Ete­läis­tä jal­ka­käy­tä­vää (jol­le maa­la­taan pyö­rä­tie­kin) leven­ne­tään nykyi­ses­tä, jol­loin auto­kais­tat kape­ne­vat ja autot aja­vat her­kem­min lähel­lä ratikkaa. 

    Tuk­hol­man­ka­tu on ehkä tär­kein fil­la­ri­kais­toi­tet­ta­va katu Hel­sin­gis­sä. Mut­ta näin sitä ei voi teh­dä. Minus­ta tuo pitäi­si palaut­taa ja poh­tia laa­jem­min, mil­lä toi­men­pi­teil­lä auto­kais­to­jen mää­rää voi vähen­tää. Se ottaa aikaa ja vaa­tii pal­jon työ­tä, mut­ta silti. 

    Oli­si­ko seu­raa­va muu­tos sopi­va toi­men­pi­de? Lii­ken­ne­suo­rit­teen luu­li­si säi­ly­vän ennal­laan, jos kah­des­ta auto­kais­tas­ta pois­te­taan toi­nen edel­lyt­täen, että ajo­no­peus sil­lä jäl­jel­le­jää­väl­lä kais­tal­la voi­daan tupla­ta! Tämä edel­lyt­tää kyl­lä onnis­tuak­seen samaa muu­tos­ta laa­jal­la alueella.

    Toi­saal­ta, sekään ei tai­da riit­tää, jos kau­pun­gin asu­kas­mää­rää kas­va­te­taan koko ajan, jol­loin väes­tö ja lii­ken­ne­mää­rät kas­va­vat enti­ses­tään. Lii­ken­ne hal­vaan­tuu, vaik­ka sen pitäi­si sujua. Lopul­ta pää­dym­me kiel­to­yh­teis­kun­taan, jos­sa kaik­ki kiel­le­tään ja siir­ty­mi­nen kau­pun­gis­ta ja kau­pun­gin­osas­ta toi­seen vaa­tii luvan puo­lu­een keskuskomitealta. 

    Pitä­nee siis seu­ra­ta tark­kaan, miten Oslon (vai Osmon?) suun­nal­ta kan­tau­tu­neet tuo­reet vies­tit suun­ni­tel­mis­ta kos­kien pak­ko­kei­no­ja TARPEEN vähen­tä­mi­sek­si mah­dol­li­ses­ti kokeil­taes­sa oikein toi­mi­vat. Jos tar­ve jää jäl­jel­le, ja sitä yri­te­tään vain pak­ko­kei­noin suit­sia, ei tuos­ta hyvää seuranne.

    Rau­tae­si­ri­pun taka­na har­ras­tet­tiin pak­ko­kei­no­ja huo­nol­la menes­tyk­sel­lä, kun ihmis­ten eri­lai­sia tar­pei­ta ei huo­mioi­tu kun­nol­la, vaan joka iik­ka yri­tet­tiin vain pakot­taa ja (, ei pork­ka­naa, vaan) nui­jaa käyt­täen takoa yhteen ja samaan muot­tiin. Pyr­ki­vät­kö Vih­reät tääl­lä samaan?

  8. Tapa­ni Val­ta­ka­ri: Eikö Helen voi­si osal­lis­tua aurin­ko­pa­ne­lei­den asen­nuk­siin talo­yh­tiöi­den katoil­le. Kat­to neliöt osak­kei­den mukaan jakoon ja pane­lit sin­ne tuot­ta­maan sähköä?

    Mihin tuos­sa Hele­niä tar­vi­taan? Talo­yh­tiöt saa­vat asen­taa aurin­ko­pa­nee­le­ja katoil­leen, sei­nil­leen ja vaik­ka lat­tioil­le ihan niin pal­jon kuin haluavat.

  9. Uusi 500-lin­ja­han on enti­nen 58-bus­si, jon­ka pää­te­py­säk­ki vaan on siir­ret­ty Itä­kes­kuk­ses­ta Hert­to­nie­meen. Mitä jär­keä täl­lai­ses­sa on? 

    Run­ko­lin­ja­tyyp­pi­sen bus­sin pitäi­si toki kul­kea run­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­taan eli Itä­kes­kuk­seen saak­ka. Lin­jan pitäi­si tar­jo­ta yhteys Itä­kes­kuk­sen ja Pasi­lan välil­lä, kuten tähän­kin asti.

  10. Auto­riip­pu­vuu­den vähentäminen

    Suo­si­taan käve­lyä, jouk­ko­lii­ken­net­tä jaq pyö­räi­lyä ja lii­ken­ne­tar­peen vähentämistä

    Tämä oikeas­ti tar­koit­taa sitä, että auto­kais­to­ja vähen­ne­tään ja että auto­lii­ken­net­tä ei enää kat­so­ta ainoa­na run­ko­na, jon­ka väliin lai­te­taan talo­ja ja jon­ka ympä­ril­lä muu lii­ken­ne on. Se ei saa olla “veri­suo­nis­to” vaan pikem­min­kin luus­to tai ulkoi­nen tuki­ran­ka siten, että sen ris­teä­mät kevyen lii­ken­teen kans­sa mini­moi­daan ja että väis­tä­jä­nä ja kier­tä­jä­nä (min­kään koor­di­naat­tiak­se­lin suun­taan) ei aina ole kevyt lii­ken­ne: Kier­tä­kööt mie­luum­min autol­la tar­peet­to­mas­ti ja aja­koot sil­lä ylös-alas, kun eivät edes omaa ener­gi­aa sii­hen käytä.
    Kan­na­tan, jos tämä on tavoite.

    En kan­na­ta, jos tar­koi­tuk­se­na on teh­dä kort­te­li­kau­pun­kia, jos­sa pitää koko ajan kier­tää, ylit­tää ja väis­tää auto­tei­tä (ja joka muka ei ole “auto­kau­pun­ki”).

  11. Kes­ki­ty­tään eri­lai­sin kei­noin tor­ju­maan tul­via hule-vesioh­jel­mal­la. Katu- ja piha­pui­den suo­si­mi­nen; puh­dis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­ta­val­ta auringolta.

    Tämä ei ole yhteen­so­pi­vaa piha­kan­sien raken­ta­mi­sen kanssa.

  12. Jalan­kul­ki­ja:
    “Auto­riip­pu­vuu­den vähentäminen

    Suo­si­taan käve­lyä, jouk­ko­lii­ken­net­tä jaq pyö­räi­lyä ja lii­ken­ne­tar­peen vähentämistä”

    Niin kau­an kun kaik­ki kau­pun­gin toi­men­pi­teet hei­ken­tä­vät jouk­ko­lii­ken­net­tä ja lisää­vät pakol­lis­ta käve­lyä, ne myös lisää­vät autoi­lua eivät­kä suin­kaan vähen­nä sitä. 

    Kuin­ka kau­an vie­lä jou­tuu odot­ta­maan ammat­ti­mais­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua, joka läh­tee oikeas­ti asuk­kai­den tar­peis­ta ja ymmär­tää, että ne voi­vat olla eri­lai­sia? Esi­mer­kik­si lap­si­per­heis­tä, lii­kun­ta­ra­joit­tei­sis­ta ja van­huk­sis­ta ei saa innok­kai­ta ympä­ri­vuo­ti­sia pyö­räi­li­jöi­tä ja käve­li­jöi­tä, vaik­ka kuin­ka käy­tet­täi­siin eri­lai­sia pakkokeinoja.

    Lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le Kut­su+ ‑ope­tus­ta ja appli­kaa­tio puhe­li­miin? Tuos­sa oli­si oikeas­ti mah­dol­li­suus löy­tää Kutsu+:lle kus­tan­nus­te­ho­kas­ta käyt­töä, kun­han tur­haa tak­sia­joa sai­si vähen­net­tyä samalla.

  13. Näpit irti Hert­to­nie­men yri­ty­sa­lu­ees­ta! On mer­kil­li­nen har­ha, että Hel­sin­gis­sä ei oli­si sijaa (pien)teolliselle tuo­tan­nol­le ja sen sor­tin työ­pai­koil­le. Tilaa vaa­ti­va myy­mä­lä­toi­min­ta eli auto­kaup­pa on vetä­nyt peräs­sään myös kes­kit­ty­män auto- ja pel­ti­kor­jaa­mo­ja, maa­laa­mo­ja, ren­gas­fir­mo­ja, kat­sas­tus­kont­to­rei­ta ja muu­ta asi­aan kuu­lu­vaa haa­la­ri­väen työ­tä. Osmon lausun­to: “Eräs auto­kaup­pias kiteyt­ti asian minul­le niin, että ihan­ne­asia­kas tulee kaup­paan van­hal­la autol­la ja läh­tee uudel­la, eikä sii­hen met­roa­se­maa tar­vi­ta.” on ihan pup­pua; har­voin sitä autoa vaih­de­taan, mut­ta ren­kaan­vaih­toon, ras­va­mon­tul­le ja kat­sas­tuk­seen saa men­nä huo­mat­ta­vas­ti tiheäm­min, ja useim­mi­ten met­ro se vie eteen­päin kun auto jäte­tään remonttiin.

    On havait­tu, että Vih­reät Sin­ne­mäen joh­dol­la halua­vat hää­tää muut haa­la­rit kuin opis­ke­li­joi­den leik­ki­haa­la­rit Hel­sin­gis­tä. Sii­li­tiel­le­kin lie­nee tulos­sa opis­ke­li­ja-asu­tus­ta lisää, Itä­väy­län ja met­ron melua­lu­eel­le, jon­ne ei saa sijoit­taa pysy­vää asu­tus­ta, mut­ta opis­ke­li­ja­pa­rat voi tila­päi­si­nä asuk­kai­na lykä­tä min­ne vain. Kun­han äänes­tä­vät Vihreitä. 

    Itä-Hel­sin­gin työ­paik­ko­jen lisää­mi­nen hel­pot­tai­si jon­kin ver­ran met­ron kul­kusuun­tien ruuh­ka-ajan kapa­si­teet­tion­gel­mia tule­vai­suu­des­sa, toivottavasti.

  14. Tapa­ni Val­ta­ka­ri:
    Hii­li­neut­raa­li­suu­den tukeminen:
    Eikö Helen voi­si osal­lis­tua aurin­ko­pa­ne­lei­den asen­nuk­siin talo­yh­tiöi­den katoil­le. Kat­to neliöt osak­kei­den mukaan jakoon ja pane­lit sin­ne tuot­ta­maan sähköä?

    Aurin­ko­pa­ne­lit ovat nykyi­sel­lä säh­kön hin­nal­la talou­del­li­ses­ti järjettömiä. 

    Ener­gia­po­li­tii­kan, ener­gian tuo­tan­toon liit­ty­vän ympä­ris­tön­suo­je­lun ym. nimis­sä tosin on jär­jet­tö­myyk­siä teh­ty ja tul­laan teke­mään. Todel­li­si­na motii­vei­na päät­tä­jil­lä alue­po­li­tiik­ka, hen­ki­lö­koh­tai­nen etu, kave­rin etu, vaa­li­ra­han saa­mi­nen, työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­nen, lai­te­kau­pan tuke­mi­nen, val­tion tukien saa­mi­nen ym. enem­män tai vähem­män likai­set motii­vit, unoh­ta­mat­ta nyt itään päin kumartamista.

  15. Muis­tan luke­nee­ni, että Hel­sin­gin kau­pun­gin työn­te­ki­jöil­lä on usei­ta tuhan­sia työ­suh­deau­to­ja. Että silleen.
    PS Muu­ten miten nuo aurin­ko­pa­ne­lit pär­jää­vät lumi­se­na tal­ve­na siel­lä katolla.

  16. tpyy­luo­ma: Alu­een kaa­vaa muu­tet­tiin 35 vuot­ta sit­ten. Toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­ses­ta ei ole toteu­te­tu­nut puo­lia­kaan, siis sen jäl­keen kun raken­nusoi­keu­det puo­li­tet­tiin. Mitä syi­tä on olet­taa että seu­raa­vat 35 vuot­ta ovat joten­kin erillaiset?

    No, aina­kin seu­raa­van 35 vuo­den aika­na muu­ta­mien kilo­met­rin säteel­lä asu­vien ihmis­ten mää­rä kas­vaa sel­väs­ti. Itä-Hel­sin­kiin oli­si vain hyvä saa­da nykyis­tä enem­män työ­paik­ko­ja ja Hert­to­nie­mi on sel­lai­nen paik­ka, jos­sa tuo voi­si minus­ta olla mah­dol­lis­ta. Tuo alue sijait­see hyvin juu­ri met­ron var­rel­la ja toi­saal­ta myös ver­rat­tain lähel­lä kan­ta­kau­pun­kia. Jos nii­tä työ­paik­ko­ja halu­taan tule­vai­suu­de­sa jon­nek­kin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le, niin Hert­to­nie­mi oli­si ihan par­hai­ta mah­dol­li­sia sijainteja.

  17. ant­ti: Mihin tuos­sa Hele­niä tar­vi­taan? Talo­yh­tiöt saa­vat asen­taa aurin­ko­pa­nee­le­ja katoil­leen, sei­nil­leen ja vaik­ka lat­tioil­le ihan niin pal­jon kuin haluavat.

    Saa­vat toki, mut­ta aurin­ko­pa­ne­le­ja ei noin vain omas­ta halus­ta saa kyt­keä val­ta­kun­nan säh­kö­verk­koon. Niin on teh­tä­vä, kos­ka pane­lien tuot­ta­va säh­kö­ener­gia vaih­te­lee. Sama muu­ten kos­kee aggre­gaa­te­ja ja mui­ta voi­man­tuot­to­vä­li­nei­tä. Tai sit­ten on rake­net­ta­va eril­li­nen säh­kö­jär­jes­tel­mä rin­nal­le ja sii­nä taas ei ole jär­keä taloudellisesti.

  18. Tuk­hol­man­ka­dun lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen osal­ta ainut jär­ke­vä rat­kai­su on pudot­taa auto­kais­to­jen mää­rä nel­jäs­tä kahteen.

    Tur­ha nii­tä pel­ti­laa­ti­koi­ta on sii­nä kadul­la ker­ta­luok­kaa tehok­kaam­pien ja vähem­män hai­tal­lis­ten liik­ku­mis­muo­to­jen tiel­lä makuut­taa, saa­tik­ka säi­lyt­tää nykyi­nen hou­ku­tus ajaa ruuh­kien ulko­puo­lel­la kadun­pät­kän läpi moot­to­ri­tie­no­peuk­sil­la, kun päis­sä ole­vien ris­teys­ten väli­tys­ka­pa­si­teet­ti tulee joka tapauk­ses­sa vastaan.

    Ympä­ris­tö­oh­jel­maan liit­tyen voi­si lopul­ta­kin ottaa läh­tö­koh­dak­si sen fak­tan, että pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­tees­tä aiheu­tu­vat pääs­töt tap­pa­vat noin 1000 ihmis­tä vuodessa.

  19. Juok­su­hau­dan­tiel­lä Hel­sin­gin seu­ra­kun­tayh­ty­män ja ympä­ris­tö­kes­kuk­sen yhtei­ses­sä kaa­va­muu­tos­ha­ke­muk­ses­sa muu­te­taan seu­ra­kun­nan ker­ho­ti­la oma­ko­ti­ta­lok­si (Näin sii­nä käy, kun ero­taan jou­kol­la kir­kos­ta. Rahat loppu!)” 

    Vää­rä luu­lo. Tämä kaa­va­muu­tos­ha­ke­mus on suo­raa seu­raus­ta ope­tus­vi­ras­ton tem­poi­lus­ta. Kan­nel­mäen perus­kou­lun Kaa­re­lan­rai­tin sivu­pis­tet­tä oltiin alu­een asuk­kai­den vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta lak­kaut­ta­mas­sa vie­lä vii­me kevää­nä ja aloit­ta­vat eka­luok­ka­lai­set osoi­tet­tiin Kan­nel­mä­keen toi­seen toi­mi­pis­tee­seen. Huh­ti-tou­ko­kuus­sa havait­tiin, ettei­vät lap­set mah­du­kaan näi­hin mui­hin tiloi­hin, ja Kaa­re­lan­rai­tin Puu­kou­lun lak­kau­tus­pää­tös peruu­tet­tiin, vie­lä­pä niin, että pihal­le raken­net­tiin nyt syk­syl­lä parak­ki, johon osa Puu­kou­lua käyt­tä­vis­tä lap­sis­ta sijoitettiin. 

    Täl­lä tem­poi­lul­la oli kui­ten­kin seu­rauk­sen­sa. Seu­ra­kun­tayh­ty­mä on kysei­ses­sä raken­nuk­ses­sa pitä­nyt vuo­si­kausia ilta­päi­vä­ker­hoa lähi­kou­lun lap­sil­le. Ilta­päi­vä­ker­ho­toi­min­ta oli kui­ten­kin kou­lun lak­kau­tus­pää­tök­sen seu­rauk­se­na ajet­tu alas ja raken­nus pan­tu myyntiin.

  20. Pet­te­ri Koso­nen: No, aina­kin seu­raa­van 35 vuo­den aika­na muu­ta­mien kilo­met­rin säteel­lä asu­vien ihmis­ten mää­rä kas­vaa sel­väs­ti. Itä-Hel­sin­kiin oli­si vain hyvä saa­da nykyis­tä enem­män työ­paik­ko­ja ja Hert­to­nie­mi on sel­lai­nen paik­ka, jos­sa tuo voi­si minus­ta olla mahdollista.

    Edel­li­sen 35 vuo­den aika­na vie­reen on raken­tu­nut Hert­to­nie­men­ran­ta, ja Roi­hu­vuo­ri on mer­kit­tä­väs­ti tii­vis­ty­nyt. Ei posi­tii­vis­ta vai­ku­tus­ta toi­mi­ti­lan kysyn­tään. Hit­saa­jan­ka­dul­la­kin on puret­tu toi­mi­ti­laa asun­to­jen tiel­tä ja muu­tet­tu pienvarastoksi.

    Muu­ta­man vuo­den pääs­tä Län­si­met­ro tuo Espoon ajal­li­ses­ti entis­tä lähem­mäs itä­hel­sin­ki­läi­siä, ja Espoos­sa on jo otet­tu syvä etu­ke­no ras­kas­rai­teen var­rel­le sijoit­tu­van toi­mi­ti­lan raken­ta­mi­ses­sa eli Itä-Hel­sin­gin kil­pai­lua­se­ma heik­ke­nee entisestään.

    Alu­een seka­käy­tön ongel­ma on että pien­teol­li­suus tar­vit­see ali­han­kin­ta­ket­ju­ja ja varas­to­ja, siis eri alo­jen pie­ny­ri­tyk­siä, aina­kin yhden ison rau­ta­kau­pan ja eri­kois­tu­nei­ta pal­ve­lu­yri­tyk­siä, ja teol­li­suus­puis­to­käyt­töön Hert­to­nie­mes­sä maan hin­ta on koh­tuut­to­man kor­kea. Vaa­ra­na on että pie­ny­ri­tyk­set vain pik­ku­hil­jaa hii­pu­vat pois jos tehok­kuut­ta tuo­va kriit­ti­nen mas­sa puuttuu.

  21. Paciuk­sen­ka­dul­la on Tuk­hol­man­ka­dus­ta län­teen kuusi kais­taa. Ete­lään nel­jä kais­taa aina Lin­na­kos­ken­ka­dun ja Mec­he­li­nin­ka­dun kaut­ta Ruo­ho­lah­teen saak­ka, joten voi­si olet­taa, että Tuk­hol­man­ka­dul­le riit­tää kak­si kais­taa. Pait­si jos tuos­sa Paciuk­sen­ka­dun ja Tuk­hol­man­ka­dun ris­teyk­ses­sä on salai­nen auto­teh­das, joka syöt­tää aamu­ruuh­kas­sa auto­ja kau­pun­kiin päin. Se perus­te­li­si lisä­ka­pa­si­tee­tin tarpeen.

    Tie­ten­kään asia ei ole ihan näin yksioi­koi­nen, mut­ta sil­ti on vai­kea näh­dä, että mik­si tuos­ta ris­teyk­ses­tä eteen­päin tar­vit­tai­siin ihan vält­tä­mät­tä kah­dek­san kais­taa, kos­ka ei nii­tä auto­ja tule Tuk­hol­man­ka­dul­le muu­al­ta kuin Paciuksenkadulta.

  22. Pet­te­ri Koso­nen: No, aina­kin seu­raa­van 35 vuo­den aika­na muu­ta­mien kilo­met­rin säteel­lä asu­vien ihmis­ten mää­rä kas­vaa sel­väs­ti. Itä-Hel­sin­kiin oli­si vain hyvä saa­da nykyis­tä enem­män työ­paik­ko­ja ja Hert­to­nie­mi on sel­lai­nen paik­ka, jos­sa tuo voi­si minus­ta olla mah­dol­lis­ta. Tuo alue sijait­see hyvin juu­ri met­ron var­rel­la ja toi­saal­ta myös ver­rat­tain lähel­lä kan­ta­kau­pun­kia. Jos nii­tä työ­paik­ko­ja halu­taan tule­vai­suu­de­sa jon­nek­kin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le, niin Hert­to­nie­mi oli­si ihan par­hai­ta mah­dol­li­sia sijainteja.

    No voi­si­ko nii­den työ­paik­ko­jen lisäk­si sin­ne sijoit­tua asu­tus­ta? Ja oli­si­ko ehkä se sekoit­tu­nut raken­ne sit­ten­kin parem­pi tapa syn­nyt­tää ihan oikeas­ti­kin nii­tä työ­paik­ko­ja nyky­mal­lin sijaan? 

    Ver­tai­lun vuok­si: Työ­paik­ko­ja on Hert­to­nie­men yri­ty­sa­lu­eel­la noin 5000 ja samaa koko­luok­kaa ole­vis­sa Val­li­las­sa ja Kam­pis­sa vas­taa­vas­ti 20000 ja 30000, min­kä lisäk­si sekä Val­li­las­sa että Kam­pis­sa asuu molem­mis­sa noin 10000 ihmistä.

    Yksin­ker­tais­taen täs­tä voi las­kea, että jos Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een annet­tai­siin muut­tua Val­li­lan kal­tai­sek­si, niin siel­lä oli­si pait­si 10000 hen­ki­lön asun­not, myös 15000 työ­paik­kaa enem­män nyky­ti­lan­tee­seen verrattuna.

    Toi­ve lisä­työ­pai­kois­ta Itä-Hel­sin­kiin ja ehdo­tet­tu kei­no, alu­een museoin­ti ovat täy­sin ristiriitaisia.

  23. erk­ki nii­ni:
    Muis­tan luke­nee­ni, että Hel­sin­gin kau­pun­gin­työn­te­ki­jöil­lä on usei­ta tuhan­sia työ­suh­deau­to­ja. Että silleen.
    PS Muu­ten miten nuo aurin­ko­pa­ne­lit pär­jää­vät lumi­se­na tal­ve­na siel­lä katolla.

    Täs­sä lie­nee kyse luki-häi­riös­tä. Hel­sin­gin kau­pun­gin työn­te­ki­jöil­lä on tuhan­sia työ­suh­dea­sun­to­ja eri­tyi­ses­ti pie­ni­palk­kai­sil­le pal­ve­luam­mat­ti­lai­sil­le, ei auto­ja. Ja nekin mene­vät uus­ja­koon, kun sote koko­nai­suu­des­saan siir­tyy itse­hal­lin­nol­li­sil­le alueil­le, eikä hen­ki­lö­kun­ta enää jää kau­pun­gin vas­tuul­le. Voi Paju­nen sit­ten ottaa niis­tä­kin käm­pis­tä mark­ki­na­hin­nan, ja kil­pai­lu hoi­taa voittajat.

  24. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Saa­vat toki, mut­ta aurin­ko­pa­ne­le­ja ei noin vain omas­ta halus­ta saa kyt­keä val­ta­kun­nan säh­kö­verk­koon. Niin on teh­tä­vä, kos­ka pane­lien tuot­ta­va säh­kö­ener­gia vaih­te­lee. Sama muu­ten kos­kee aggre­gaa­te­ja ja mui­ta voi­man­tuot­to­vä­li­nei­tä. Tai sit­ten on rake­net­ta­va eril­li­nen säh­kö­jär­jes­tel­mä rin­nal­le ja sii­nä taas ei ole jär­keä taloudellisesti.

    Mihin ihmeen “val­ta­kun­nan verk­koon”? Helen ver­kol­la on ihan sel­vä ilmoi­tus­pro­ses­si aurin­ko­pa­nee­lien liittämisestä.

  25. Esi­merk­ki kau­pun­gin auto­po­li­tii­kan arki­päi­väs­tä: Mik­si Kunin­kaan­tam­men alu­eel­la kau­pun­gin ara-vuo­kra-asun­not saa­vat 20%:n hel­po­tuk­sen kaa­van auto­paik­ka­vaa­ti­muk­sis­ta, mut­ta muut ara-vuo­kra-asun­to­jen raken­nut­ta­jat eivät. Luu­li­si yhden­ver­tai­suu­den vuok­si , että vero­va­roil­la raken­net­tai­siin mie­luum­min koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja riip­pu­mat­ta raken­nut­ta­jas­ta kuin piha­kan­nen alle auto­paik­ko­ja? Vuo­si sit­ten kau­pun­gin toi­mi­jat alu­eel­la oli­vat tasa-arvon kan­nal­la täs­sä suh­tees­sa, suun­nit­te­lim­me hank­keen sil­tä poh­jal­ta, saim­me knk:lta puol­lon ja ARA:lta hin­ta­pää­tök­sen, mut­ta raken­nus­lu­paa ei voi­tu jät­tää sisään, kos­ka kau­pun­gin kun­nal­lis­tek­nis­ten aika­tau­lu­jen myö­häs­ty­mi­sen vuok­si ei saa­tu lii­tos­koh­ta­lausun­toa (vie­mä­ri, vesi). Hen­ki­löt ehti­vät vaih­tua ja ter­ve jär­ki kato­si: nyt ARA-vuo­kra-asun­to­han­ke — jota kau­pun­ki on itse edel­lyt­tä­nyt maan­käyt­tö­so­pi­muk­sen yhtey­des­sä — uhkaa jää­dä toteut­ta­mat­ta. Kohon­neet kus­tan­nuk­set on rat­kai­se­va asia, mut­ta hank­keen tar­vit­se­mat 10 lisä­au­to­pai­kan tiel­tä tuli­si mm.louhia lisää kal­lio­ta, luo­pua hule­ve­sien vii­vy­tyk­ses­tä ton­til­la yms. 

    Raken­nusa­lal­la nor­mi­tal­koi­den kii­reel­li­sin koh­de oli­si­vat nor­mien ja kaa­vo­jen tulkitsijat.

    Ter­vei­sin Juk­ka T

  26. Run­ko­lin­ja ilman run­koa: Uusi 500-lin­ja­han on enti­nen 58-bus­si, jon­ka pää­te­py­säk­ki vaan on siir­ret­ty Itä­kes­kuk­ses­ta Hert­to­nie­meen. Mitä jär­keä täl­lai­ses­sa on?

    Run­ko­lin­ja­tyyp­pi­sen bus­sin pitäi­si toki kul­kea run­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­taan eli Itä­kes­kuk­seen saak­ka. Lin­jan pitäi­si tar­jo­ta yhteys Itä­kes­kuk­sen ja Pasi­lan välil­lä, kuten tähän­kin asti.

    Suun­nit­te­li­joi­den mant­ra­na on ollut, että met­ron kans­sa samal­le reit­tio­suu­del­le ei voi raken­taa mui­ta rai­tei­ta eikä ilmei­ses­ti bus­si­run­ko­lin­jaa­kaan, kos­ka se oli­si haas­kaus­ta. 500:n osal­ta on ilmei­ses­ti voit­to, että pää­te­py­säk­ki on Hert­to­nie­mes­sä eikä Kalasatamassa.

  27. Run­ko­lin­ja ilman run­koa:
    Uusi 500-lin­ja­han on enti­nen 58-bus­si, jon­ka pää­te­py­säk­ki vaan on siir­ret­ty Itä­kes­kuk­ses­ta Hert­to­nie­meen. Mitä jär­keä täl­lai­ses­sa on? 

    Run­ko­lin­ja­tyyp­pi­sen bus­sin pitäi­si toki kul­kea run­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­taan eli Itä­kes­kuk­seen saak­ka. Lin­jan pitäi­si tar­jo­ta yhteys Itä­kes­kuk­sen ja Pasi­lan välil­lä, kuten tähän­kin asti.

    Juu­ri noin. Jos lin­jan 58 pää­te­py­säk­ki siir­re­tään Hert­to­nie­meen, kun lin­jas­ta tulee run­ko­lin­ja, miten on aja­tel­tu ihmis­ten kul­ke­van Itä­kes­kuk­ses­ta Pasi­laan? Ei kai vain aja­tuk­se­na ole vaih­to Hert­to­nie­mes­sä tai keskustassa?

    Aina­kin oma koke­mus on osoit­ta­nut, että lähi­pal­ve­lui­den ja kes­kus­tan pal­ve­lui­den jäl­keen yksi tär­keim­mis­tä koh­teis­ta on Pasi­la, jos­sa on mm. polii­sin lupa­pal­ve­lu­pis­te, Mes­su­kes­kus ja hyvä vaih­to­paik­ka lähijunaan.

    Lin­jan 58 ongel­ma tie­tys­ti on se, että se kul­kee Itä­kes­kuk­sen ja Kala­sa­ta­man välil­lä käy­tän­nös­sä met­ron vie­res­sä. 58:n kor­vaa­mi­nen toi­sel­la lin­jal­la tun­tui­si sil­ti parem­mal­ta, jos sen pää­te­py­säk­ki oli­si jos­sain muu­al­la kuin met­ro­lin­jal­la tai aina­kin osa rei­tis­tä ajet­tai­siin Itä­väy­län ulko­puo­lel­la? Miten oli­si esi­mer­kik­si reit­ti, jos­sa 500 ajai­si Itä­kes­kuk­ses­ta 82:n reit­tiä Hert­to­nie­meen ja sit­ten 58:n reit­tiä? Tai voi­si­ko 500:n päät­tä­ri olla Laa­ja­sa­los­sa ja tul­la siel­tä Hert­to­nie­men kaut­ta 58:n reitille?

    Ide­aa­lis­ta oli­si tie­tys­ti met­ron raken­ta­mi­nen nykyi­sel­tä radal­ta Pasi­lan kaut­ta jon­ne­kin kau­em­mas, mut­ta sii­tä lie­nee nyky­ään tur­ha haa­veil­la. Tun­ne­lin alku oli­si jo val­mii­na Kala­sa­ta­man län­si­puo­lel­la sii­nä koh­das­sa, jos­sa met­ro sukel­taa maan alle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.