Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015

Viras­ton ympäristöohjelma

Ohjel­ma on kiitet­tävän lyhyt ja siten käsiteltävis­sä ole­va. Keskeiset koh­dat ovat

Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä

Ilmas­ton­muu­tok­seen sopeutuminen

Keski­tytään eri­laisin keinoin tor­ju­maan tul­via hule-vesio­hjel­mal­la. Katu- ja piha­puiden suosimi­nen; puhdis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­taval­ta auringolta.

Hiilineu­traal­isu­u­den tukeminen

Raken­nuk­si­in ener­giate­hokku­ut­ta ja puurakentamista.

Inno­vati­iviset ratkaisut ympäristöter­vey­den vahvistamiseksi

Suurin murhe on asun­to­jen suo­jaami­nen melul­ta ja saasteilta.

Virk­istys ja kaupunkiluontoverkosto

Vihreätä voi olla kort­telei­den sisälläkin

Yleiskaa­va

Kuulemme taas esit­te­lyä. Pan­naan pöy­dälle vielä kak­si kertaa.

Kon­alan Ait­ta­tien kaava

Tämä oli lau­takun­nan käsit­telyssä maalisku­us­sa. Sil­loin hyväksyt­ty luon­nos on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta ilman olen­naisia muu­tok­sia. Alueelle raken­netaan neljä nelik­er­roksista pis­te­taloa lisää. Uusia asukkai­ta tulee noin 120.

Kuninkaan­tam­menkallion kaava

Tämä oli käsit­telyssämme 9.12.2014. Lausun­to­jen jäl­keen kaavaan on tehty pieniä täs­men­nyk­siä lähin­nä raken­nut­ta­jien viite­su­un­nitelmien perus­teel­la. Uusia asukkai­ta tulee noin 900.

Puk­in­mäen ison­pel­lon­tien kaava

Joen ja Kehä I:n väli­in asun­to­ja 300 hen­gelle. Ajat­telin ensin, voiko noin lähelle Kehä I:tä rak­en­taa, mut­ta havaitsin, että näi­den asun­to­jen ja Kehä I:n välis­sä on jo asuin­talo­ja. Vuorovaiku­tus ei ole tuonut tyr­määviä lausun­to­ja. Paikkaa pitäisi kuitenkin käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta voihan tämän päästää lausun­noille. Jos tämä on rikos joen­var­ren arvo­ja vas­taan, se tulee kyl­lä ilmi lausunnoissa.

Juok­suhau­dantielle kak­si omakoti­taloa lisää

Juok­suhau­dantiel­lä (Terkku­ja Kari Hotakaiselle!) Helsin­gin seu­rakun­tay­htymän ja ympäristökeskuk­sen yhteisessä kaava­muu­toshake­muk­ses­sa muute­taan seu­rakun­nan ker­hoti­la omakoti­talok­si (Näin siinä käy, kun ero­taan joukol­la kirkos­ta. Rahat lop­pu!) ja muute­taan luon­non­suo­jelu­alueen rajo­ja vähän supis­taen ja vähän enem­män laa­jen­taen. Ole­tan, että luon­non­suo­jelunäköko­h­dat on otet­tu kun­nol­la huomioon, kun ympäristökeskus on aloitteentekijänä.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Tämä piti esitel­lä meille jo aiem­min, mut­ta se pan­ti­in odot­ta­maan kan­nan­ot­to­ja yleiskaavas­ta. Nyt nämä kulke­vat sopi­vasti rinnan.

Vah­va käsi­tyk­seni on, että alue ansait­see paikkansa yri­tysalueena vain, jos sinne tulee yri­tyk­siä, jot­ka tuo­vat sinne pin­ta-alaan näh­den paljon työ­paikko­ja. Sekoit­tunut kaupunki­rakenne, jos­sa yri­tys­ten lomas­sa oli asun­to­ja, olisi tavoitelta­va. Pohjo­is­mainen suurin auto-alan keskit­tymä on aivan väärässä paikas­sa. Eräs autokaup­pias kiteyt­ti asian min­ulle niin, että ihan­neasi­akas tulee kaup­paan van­hal­la autol­la ja läh­tee uudel­la, eikä siihen metroase­maa tarvita.

Sanon tästä enem­män, kun olen kuul­lut esittelyn.

Runk­olin­ja 500:n liikennesuunnitelma

Suun­nitel­mat Hert­toniemen ja Munkkivuoren päässä näyt­tävät ongel­mat­tomil­ta, mut­ta Tukhol­mankadul­la on joudut­tu han­kali­in kom­pro­mis­sei­hin. En ymmär­rä, mik­si pyöräkaista laite­taan samaan tasoon jalka­käytävän kanssa eri­tyis­es­ti, kun jalka­käytävä on paikoin aika kapea, jol­loin siltä luiskahde­taan hel­posti luvat­toma­lle alueelle. Edelleen ratikalle ei voi­da tur­va­ta esteetön­tä reit­tiä tilan­pu­ut­teen takia. Täy­tynee kuul­la esittely.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.10.2015”

  1. “Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

    Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä”

    Niin kauan kun kaik­ki kaupun­gin toimen­piteet heiken­tävät joukkoli­iken­net­tä ja lisäävät pakol­lista käve­lyä, ne myös lisäävät autoilua eivätkä suinkaan vähen­nä sitä. 

    Kuin­ka kauan vielä joutuu odot­ta­maan ammat­ti­maista kaupunkisu­un­nit­telua, joka läh­tee oikeasti asukkaiden tarpeista ja ymmärtää, että ne voivat olla eri­laisia? Esimerkik­si lap­siper­heistä, liikun­tara­joit­tei­sista ja van­huk­sista ei saa innokkai­ta ympärivuo­tisia pyöräil­i­jöitä ja käveli­jöitä, vaik­ka kuin­ka käytet­täisi­in eri­laisia pakkokeinoja.

  2. Hiilineu­traal­isu­u­den tukeminen:
    Eikö Helen voisi osal­lis­tua aurinkopan­elei­den asen­nuk­si­in taloy­htiöi­den katoille. Kat­to neliöt osakkei­den mukaan jakoon ja pan­elit sinne tuot­ta­maan sähköä?

  3. Suurin murhe on asun­to­jen suo­jaami­nen melul­ta ja saasteilta.
    Tästä hyvä esimerk­ki on Vaasanauki­ol­la Kalli­oli­ik­keelle vuokrat­tu alue, jos­sa on pystyssä Cit­i­zen teltta/paviljonki, joka sijait­see noin 10 m 1. ker­roksen asun­noista. Telt­ta kerää jatku­vasti enem­min ja enem­min jul­ki juopot­telijoi­ta, joista melu- ja virt­saamis hait­ta asukkaille!
    En tiedä mis­sä koukus­sa lau­takun­nan päät­täjät ovat, kun ovat jatka­neet ja jatka­neet vuokra­sopimus­ta ihmis­ten ja vira­nomais­ten val­i­tuk­sista ja pois­to esi­tyk­sistä huolimatta.

  4. Esit­telijä var­maan mielel­lään sanoo Tukhol­mankadus­ta, etteivät ratikan olot heikkene nykyis­es­tä, kun kaista ei kapene. Näin ei kuitenkaan ole. Eteläistä jalka­käytävää (jolle maalataan pyörätiekin) leven­netään nykyis­es­tä, jol­loin autokai­stat kapenevat ja autot aja­vat herkem­min lähel­lä ratikkaa. 

    Tukhol­mankatu on ehkä tärkein fil­larikaistoitet­ta­va katu Helsingis­sä. Mut­ta näin sitä ei voi tehdä. Minus­ta tuo pitäisi palaut­taa ja pohtia laa­jem­min, mil­lä toimen­piteil­lä autokaisto­jen määrää voi vähen­tää. Se ottaa aikaa ja vaatii paljon työtä, mut­ta silti.

  5. Itä-Helsinki­in olisi hyvä ihan hyvä saa­da nyky­istä enem­män työ­paikko­ja. Noin laa­jem­min kat­sot­tuna Hert­tonie­mi olisi hyvä alue työ­paikoille ja toisaal­ta voisin kuvitel­la, että sinne niitä saat­taisi syn­tyä ihan luonnostaan.

  6. Pet­teri Koso­nen:
    Itä-Helsinki­in olisi hyvä ihan hyvä saa­da nyky­istä enem­män työ­paikko­ja. Noin laa­jem­min kat­sot­tuna Hert­tonie­mi olisi hyvä alue työ­paikoille ja toisaal­ta voisin kuvitel­la, että sinne niitä saat­taisi syn­tyä ihan luonnostaan.

    Alueen kaavaa muutet­ti­in 35 vuot­ta sit­ten. Toim­i­ti­la­rak­en­tamis­es­ta ei ole toteutetunut puo­li­akaan, siis sen jäl­keen kun raken­nu­soikeudet puo­litet­ti­in. Mitä syitä on olet­taa että seu­raa­vat 35 vuot­ta ovat jotenkin erillaiset?

  7. Daniel Fed­er­ley:
    Esit­telijä var­maan mielel­lään sanoo Tukhol­mankadus­ta, etteivät ratikan olot heikkene nykyis­es­tä, kun kaista ei kapene. Näin ei kuitenkaan ole. Eteläistä jalka­käytävää (jolle maalataan pyörätiekin) leven­netään nykyis­es­tä, jol­loin autokai­stat kapenevat ja autot aja­vat herkem­min lähel­lä ratikkaa. 

    Tukhol­mankatu on ehkä tärkein fil­larikaistoitet­ta­va katu Helsingis­sä. Mut­ta näin sitä ei voi tehdä. Minus­ta tuo pitäisi palaut­taa ja pohtia laa­jem­min, mil­lä toimen­piteil­lä autokaisto­jen määrää voi vähen­tää. Se ottaa aikaa ja vaatii paljon työtä, mut­ta silti. 

    Olisiko seu­raa­va muu­tos sopi­va toimen­pide? Liiken­nesuorit­teen luulisi säi­lyvän ennal­laan, jos kahdes­ta autokaistas­ta pois­te­taan toinen edel­lyt­täen, että ajonopeus sil­lä jäl­jelle­jääväl­lä kaistal­la voidaan tupla­ta! Tämä edel­lyt­tää kyl­lä onnis­tu­ak­seen samaa muu­tos­ta laa­jal­la alueella.

    Toisaal­ta, sekään ei tai­da riit­tää, jos kaupun­gin asukas­määrää kas­vate­taan koko ajan, jol­loin väestö ja liiken­nemäärät kas­va­vat entis­es­tään. Liikenne hal­vaan­tuu, vaik­ka sen pitäisi sujua. Lop­ul­ta päädymme kiel­toy­hteiskun­taan, jos­sa kaik­ki kiel­letään ja siir­tymi­nen kaupungista ja kaupungi­nosas­ta toiseen vaatii luvan puolueen keskuskomitealta. 

    Pitänee siis seu­ra­ta tarkkaan, miten Oslon (vai Osmon?) suunnal­ta kan­tau­tuneet tuoreet viestit suun­nitelmista koskien pakkokeino­ja TARPEEN vähen­tämisek­si mah­dol­lis­es­ti kokeil­taes­sa oikein toimi­vat. Jos tarve jää jäl­jelle, ja sitä yritetään vain pakkokeinoin suit­sia, ei tuos­ta hyvää seuranne.

    Rautae­siripun takana har­rastet­ti­in pakkokeino­ja huonol­la men­estyk­sel­lä, kun ihmis­ten eri­laisia tarpei­ta ei huomioitu kun­nol­la, vaan joka iik­ka yritet­ti­in vain pakot­taa ja (, ei porkkanaa, vaan) nui­jaa käyt­täen takoa yhteen ja samaan muot­ti­in. Pyrkivätkö Vihreät tääl­lä samaan?

  8. Tapani Val­takari: Eikö Helen voisi osal­lis­tua aurinkopan­elei­den asen­nuk­si­in taloy­htiöi­den katoille. Kat­to neliöt osakkei­den mukaan jakoon ja pan­elit sinne tuot­ta­maan sähköä?

    Mihin tuos­sa Heleniä tarvi­taan? Taloy­htiöt saa­vat asen­taa aurinkopa­neele­ja katoilleen, seinilleen ja vaik­ka lat­tioille ihan niin paljon kuin haluavat.

  9. Uusi 500-lin­ja­han on enti­nen 58-bus­si, jon­ka päätepysäk­ki vaan on siir­ret­ty Itäkeskuk­ses­ta Hert­toniemeen. Mitä järkeä täl­laises­sa on? 

    Runk­olin­jatyyp­pisen bussin pitäisi toki kulkea runk­oli­iken­teen sol­muko­htaan eli Itäkeskuk­seen saak­ka. Lin­jan pitäisi tar­jo­ta yhteys Itäkeskuk­sen ja Pasi­lan välil­lä, kuten tähänkin asti.

  10. Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

    Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä

    Tämä oikeasti tarkoit­taa sitä, että autokaisto­ja vähen­netään ja että autoli­iken­net­tä ei enää kat­so­ta ain­oana runk­ona, jon­ka väli­in laite­taan talo­ja ja jon­ka ympäril­lä muu liikenne on. Se ei saa olla “verisuon­is­to” vaan pikem­minkin luus­to tai ulkoinen tuki­ran­ka siten, että sen ris­teämät kevyen liiken­teen kanssa min­i­moidaan ja että väistäjänä ja kiertäjänä (minkään koor­di­naat­ti­ak­selin suun­taan) ei aina ole kevyt liikenne: Kiertäkööt mielu­um­min autol­la tarpeet­tomasti ja ajakoot sil­lä ylös-alas, kun eivät edes omaa ener­giaa siihen käytä.
    Kan­natan, jos tämä on tavoite.

    En kan­na­ta, jos tarkoituk­se­na on tehdä kort­te­likaupunkia, jos­sa pitää koko ajan kiertää, ylit­tää ja väistää autoteitä (ja joka muka ei ole “autokaupun­ki”).

  11. Keski­tytään eri­laisin keinoin tor­ju­maan tul­via hule-vesio­hjel­mal­la. Katu- ja piha­puiden suosimi­nen; puhdis­ta­vat ilmaa ja suo­jaa­vat porot­taval­ta auringolta.

    Tämä ei ole yhteen­sopi­vaa pihakan­sien rak­en­tamisen kanssa.

  12. Jalankulk­i­ja:
    “Autori­ip­pu­vu­u­den vähentäminen

    Suosi­taan käve­lyä, joukkoli­iken­net­tä jaq pyöräi­lyä ja liiken­netarpeen vähentämistä”

    Niin kauan kun kaik­ki kaupun­gin toimen­piteet heiken­tävät joukkoli­iken­net­tä ja lisäävät pakol­lista käve­lyä, ne myös lisäävät autoilua eivätkä suinkaan vähen­nä sitä. 

    Kuin­ka kauan vielä joutuu odot­ta­maan ammat­ti­maista kaupunkisu­un­nit­telua, joka läh­tee oikeasti asukkaiden tarpeista ja ymmärtää, että ne voivat olla eri­laisia? Esimerkik­si lap­siper­heistä, liikun­tara­joit­tei­sista ja van­huk­sista ei saa innokkai­ta ympärivuo­tisia pyöräil­i­jöitä ja käveli­jöitä, vaik­ka kuin­ka käytet­täisi­in eri­laisia pakkokeinoja.

    Liikun­tara­joit­teisille Kut­su+ ‑ope­tus­ta ja app­likaa­tio puhe­limi­in? Tuos­sa olisi oikeasti mah­dol­lisu­us löytää Kutsu+:lle kus­tan­nuste­hokas­ta käyt­töä, kun­han turhaa tak­si­a­joa saisi vähen­net­tyä samalla.

  13. Näpit irti Hert­toniemen yri­tysalueesta! On merkilli­nen harha, että Helsingis­sä ei olisi sijaa (pien)teolliselle tuotan­nolle ja sen sortin työ­paikoille. Tilaa vaa­ti­va myymälä­toim­inta eli autokaup­pa on vetänyt perässään myös keskit­tymän auto- ja peltiko­r­jaamo­ja, maalaamo­ja, ren­gas­fir­mo­ja, kat­sas­tuskont­tor­e­i­ta ja muu­ta asi­aan kuu­lu­vaa haalar­iväen työtä. Osmon lausun­to: “Eräs autokaup­pias kiteyt­ti asian min­ulle niin, että ihan­neasi­akas tulee kaup­paan van­hal­la autol­la ja läh­tee uudel­la, eikä siihen metroase­maa tarvi­ta.” on ihan pup­pua; har­voin sitä autoa vai­hde­taan, mut­ta renkaan­vai­h­toon, ras­va­mon­tulle ja kat­sas­tuk­seen saa men­nä huo­mat­tavasti tiheäm­min, ja useim­miten metro se vie eteen­päin kun auto jätetään remonttiin.

    On havait­tu, että Vihreät Sin­nemäen johdol­la halu­a­vat häätää muut haalar­it kuin opiske­li­joiden leikki­haalar­it Helsingistä. Siil­i­tiellekin lie­nee tulos­sa opiske­li­ja-asu­tus­ta lisää, Itäväylän ja metron melu­alueelle, jonne ei saa sijoit­taa pysyvää asu­tus­ta, mut­ta opiske­li­japarat voi tilapäis­inä asukkaina lykätä minne vain. Kun­han äänestävät Vihreitä. 

    Itä-Helsin­gin työ­paikko­jen lisäämi­nen helpot­taisi jonkin ver­ran metron kulkusu­un­tien ruuh­ka-ajan kap­a­siteet­tion­gelmia tule­vaisu­udessa, toivottavasti.

  14. Tapani Val­takari:
    Hiilineu­traal­isu­u­den tukeminen:
    Eikö Helen voisi osal­lis­tua aurinkopan­elei­den asen­nuk­si­in taloy­htiöi­den katoille. Kat­to neliöt osakkei­den mukaan jakoon ja pan­elit sinne tuot­ta­maan sähköä?

    Aurinkopan­elit ovat nykyisel­lä sähkön hin­nal­la taloudel­lis­es­ti järjettömiä. 

    Ener­giapoli­ti­ikan, ener­gian tuotan­toon liit­tyvän ympäristön­suo­jelun ym. nimis­sä tosin on jär­jet­tömyyk­siä tehty ja tul­laan tekemään. Todel­lisi­na moti­iveina päät­täjil­lä alue­poli­ti­ik­ka, henkilöko­htainen etu, kaverin etu, vaali­ra­han saami­nen, työ­paikko­jen syn­nyt­tämi­nen, laitekau­pan tukem­i­nen, val­tion tukien saami­nen ym. enem­män tai vähem­män likaiset moti­iv­it, uno­hta­mat­ta nyt itään päin kumartamista.

  15. Muis­tan luke­neeni, että Helsin­gin kaupun­gin työn­tek­i­jöil­lä on usei­ta tuhan­sia työ­suhdeau­to­ja. Että silleen.
    PS Muuten miten nuo aurinkopan­elit pär­jäävät lumise­na tal­ve­na siel­lä katolla.

  16. tpyy­lu­o­ma: Alueen kaavaa muutet­ti­in 35 vuot­ta sit­ten. Toim­i­ti­la­rak­en­tamis­es­ta ei ole toteutetunut puo­li­akaan, siis sen jäl­keen kun raken­nu­soikeudet puo­litet­ti­in. Mitä syitä on olet­taa että seu­raa­vat 35 vuot­ta ovat jotenkin erillaiset?

    No, ainakin seu­raa­van 35 vuo­den aikana muu­tamien kilo­metrin säteel­lä asu­vien ihmis­ten määrä kas­vaa selvästi. Itä-Helsinki­in olisi vain hyvä saa­da nyky­istä enem­män työ­paikko­ja ja Hert­tonie­mi on sel­l­ainen paik­ka, jos­sa tuo voisi minus­ta olla mah­dol­lista. Tuo alue sijait­see hyvin juuri metron var­rel­la ja toisaal­ta myös ver­rat­tain lähel­lä kan­takaupunkia. Jos niitä työ­paikko­ja halu­taan tule­vaisu­ude­sa jon­nekkin kan­takaupun­gin ulkop­uolelle, niin Hert­tonie­mi olisi ihan parhai­ta mah­dol­lisia sijainteja.

  17. antti: Mihin tuos­sa Heleniä tarvi­taan? Taloy­htiöt saa­vat asen­taa aurinkopa­neele­ja katoilleen, seinilleen ja vaik­ka lat­tioille ihan niin paljon kuin haluavat.

    Saa­vat toki, mut­ta aurinkopan­ele­ja ei noin vain omas­ta halus­ta saa kytkeä val­takun­nan sähköverkkoon. Niin on tehtävä, kos­ka pan­elien tuot­ta­va sähköen­er­gia vai­htelee. Sama muuten kos­kee aggre­gaate­ja ja mui­ta voiman­tuot­tovä­lineitä. Tai sit­ten on rak­enet­ta­va erilli­nen sähköjär­jestelmä rin­nalle ja siinä taas ei ole järkeä taloudellisesti.

  18. Tukhol­mankadun liiken­nejär­jeste­ly­jen osalta ain­ut järkevä ratkaisu on pudot­taa autokaisto­jen määrä neljästä kahteen.

    Turha niitä pelti­laatikoi­ta on siinä kadul­la ker­talu­okkaa tehokkaampi­en ja vähem­män haitallis­ten liikku­mis­muo­to­jen tiel­lä maku­ut­taa, saatik­ka säi­lyt­tää nykyi­nen houku­tus ajaa ruuhkien ulkop­uolel­la kadun­pätkän läpi moot­tori­tienopeuk­sil­la, kun päis­sä ole­vien risteysten väl­i­tyska­p­a­siteet­ti tulee joka tapauk­ses­sa vastaan.

    Ympäristöo­hjel­maan liit­tyen voisi lop­ul­takin ottaa lähtöko­hdak­si sen fak­tan, että pääkaupunkiseudun liiken­teestä aiheutu­vat päästöt tap­pa­vat noin 1000 ihmistä vuodessa.

  19. “Juok­suhau­dantiel­lä Helsin­gin seu­rakun­tay­htymän ja ympäristökeskuk­sen yhteisessä kaava­muu­toshake­muk­ses­sa muute­taan seu­rakun­nan ker­hoti­la omakoti­talok­si (Näin siinä käy, kun ero­taan joukol­la kirkos­ta. Rahat loppu!)” 

    Väärä luu­lo. Tämä kaava­muu­toshake­mus on suo­raa seu­raus­ta ope­tusvi­ras­ton tem­poilus­ta. Kan­nelmäen perusk­oulun Kaare­lan­raitin sivupis­tet­tä olti­in alueen asukkaiden vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta lakkaut­ta­mas­sa vielä viime keväänä ja aloit­ta­vat ekalu­okkalaiset osoitet­ti­in Kan­nelmä­keen toiseen toimip­is­teeseen. Huhti-toukoku­us­sa havait­ti­in, etteivät lapset mah­dukaan näi­hin mui­hin tiloi­hin, ja Kaare­lan­raitin Puuk­oulun lakkau­tus­päätös peru­utet­ti­in, vieläpä niin, että pihalle raken­net­ti­in nyt syksyl­lä parak­ki, johon osa Puuk­oulua käyt­tävistä lap­sista sijoitettiin. 

    Täl­lä tem­poilul­la oli kuitenkin seu­rauk­sen­sa. Seu­rakun­tay­htymä on kyseisessä raken­nuk­ses­sa pitänyt vuosikau­sia iltapäiväk­er­hoa lähik­oulun lap­sille. Iltapäiväk­er­ho­toim­inta oli kuitenkin koulun lakkau­tus­päätök­sen seu­rauk­se­na ajet­tu alas ja raken­nus pan­tu myyntiin.

  20. Pet­teri Koso­nen: No, ainakin seu­raa­van 35 vuo­den aikana muu­tamien kilo­metrin säteel­lä asu­vien ihmis­ten määrä kas­vaa selvästi. Itä-Helsinki­in olisi vain hyvä saa­da nyky­istä enem­män työ­paikko­ja ja Hert­tonie­mi on sel­l­ainen paik­ka, jos­sa tuo voisi minus­ta olla mahdollista.

    Edel­lisen 35 vuo­den aikana viereen on rak­en­tunut Hert­toniemen­ran­ta, ja Roi­hu­vuori on merkit­tävästi tiivistynyt. Ei posi­ti­ivista vaiku­tus­ta toim­i­ti­lan kysyn­tään. Hit­saa­jankadul­lakin on puret­tu toim­i­ti­laa asun­to­jen tieltä ja muutet­tu pienvarastoksi.

    Muu­ta­man vuo­den päästä Län­simetro tuo Espoon ajal­lis­es­ti entistä lähem­mäs itähelsinkiläisiä, ja Espoos­sa on jo otet­tu syvä etukeno raskas­raiteen var­relle sijoit­tuvan toim­i­ti­lan rak­en­tamises­sa eli Itä-Helsin­gin kil­pailu­ase­ma heikke­nee entisestään.

    Alueen sekakäytön ongel­ma on että pien­te­ol­lisu­us tarvit­see ali­hank­in­taketju­ja ja varas­to­ja, siis eri alo­jen pienyri­tyk­siä, ainakin yhden ison rautakau­pan ja erikois­tunei­ta palveluyri­tyk­siä, ja teol­lisu­us­puis­tokäyt­töön Hert­toniemessä maan hin­ta on kohtu­ut­toman korkea. Vaarana on että pienyri­tyk­set vain pikkuhil­jaa hiipu­vat pois jos tehokku­ut­ta tuo­va kri­it­ti­nen mas­sa puuttuu.

  21. Paciuk­senkadul­la on Tukhol­mankadus­ta län­teen kuusi kaistaa. Etelään neljä kaistaa aina Lin­nakoskenkadun ja Meche­lininkadun kaut­ta Ruo­ho­lah­teen saak­ka, joten voisi olet­taa, että Tukhol­mankadulle riit­tää kak­si kaistaa. Pait­si jos tuos­sa Paciuk­senkadun ja Tukhol­mankadun risteyk­sessä on salainen autote­hdas, joka syöt­tää aamu­ru­uhkas­sa auto­ja kaupunki­in päin. Se perustelisi lisäka­p­a­siteetin tarpeen.

    Tietenkään asia ei ole ihan näin yksioikoinen, mut­ta silti on vaikea nähdä, että mik­si tuos­ta risteyk­ses­tä eteen­päin tarvit­taisi­in ihan vält­tämät­tä kahdek­san kaistaa, kos­ka ei niitä auto­ja tule Tukhol­mankadulle muual­ta kuin Paciuksenkadulta.

  22. Pet­teri Koso­nen: No, ainakin seu­raa­van 35 vuo­den aikana muu­tamien kilo­metrin säteel­lä asu­vien ihmis­ten määrä kas­vaa selvästi. Itä-Helsinki­in olisi vain hyvä saa­da nyky­istä enem­män työ­paikko­ja ja Hert­tonie­mi on sel­l­ainen paik­ka, jos­sa tuo voisi minus­ta olla mah­dol­lista. Tuo alue sijait­see hyvin juuri metron var­rel­la ja toisaal­ta myös ver­rat­tain lähel­lä kan­takaupunkia. Jos niitä työ­paikko­ja halu­taan tule­vaisu­ude­sa jon­nekkin kan­takaupun­gin ulkop­uolelle, niin Hert­tonie­mi olisi ihan parhai­ta mah­dol­lisia sijainteja.

    No voisiko niiden työ­paikko­jen lisäk­si sinne sijoit­tua asu­tus­ta? Ja olisiko ehkä se sekoit­tunut rakenne sit­tenkin parem­pi tapa syn­nyt­tää ihan oikeastikin niitä työ­paikko­ja nyky­mallin sijaan? 

    Ver­tailun vuok­si: Työ­paikko­ja on Hert­toniemen yri­tysalueel­la noin 5000 ja samaa kokolu­okkaa ole­vis­sa Vallilas­sa ja Kamp­is­sa vas­taavasti 20000 ja 30000, minkä lisäk­si sekä Vallilas­sa että Kamp­is­sa asuu molem­mis­sa noin 10000 ihmistä.

    Yksinker­tais­taen tästä voi laskea, että jos Hert­toniemen teol­lisu­usalueen annet­taisi­in muut­tua Vallilan kaltaisek­si, niin siel­lä olisi pait­si 10000 henkilön asun­not, myös 15000 työ­paikkaa enem­män nykyti­lanteeseen verrattuna.

    Toive lisä­työ­paikoista Itä-Helsinki­in ja ehdotet­tu keino, alueen museoin­ti ovat täysin ristiriitaisia.

  23. erk­ki nii­ni:
    Muis­tan luke­neeni, että Helsin­gin kaupung­in­työn­tek­i­jöil­lä on usei­ta tuhan­sia työ­suhdeau­to­ja. Että silleen.
    PS Muuten miten nuo aurinkopan­elit pär­jäävät lumise­na tal­ve­na siel­lä katolla.

    Tässä lie­nee kyse luki-häir­iöstä. Helsin­gin kaupun­gin työn­tek­i­jöil­lä on tuhan­sia työ­suhdea­sun­to­ja eri­tyis­es­ti pieni­palkkaisille palvelu­am­mat­ti­laisille, ei auto­ja. Ja nekin menevät uus­jakoon, kun sote kokon­aisu­udessaan siir­tyy itse­hallinnol­lisille alueille, eikä henkilökun­ta enää jää kaupun­gin vas­tu­ulle. Voi Pajunen sit­ten ottaa niistäkin kämp­istä markki­nahin­nan, ja kil­pailu hoitaa voittajat.

  24. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Saa­vat toki, mut­ta aurinkopan­ele­ja ei noin vain omas­ta halus­ta saa kytkeä val­takun­nan sähköverkkoon. Niin on tehtävä, kos­ka pan­elien tuot­ta­va sähköen­er­gia vai­htelee. Sama muuten kos­kee aggre­gaate­ja ja mui­ta voiman­tuot­tovä­lineitä. Tai sit­ten on rak­enet­ta­va erilli­nen sähköjär­jestelmä rin­nalle ja siinä taas ei ole järkeä taloudellisesti.

    Mihin ihmeen “val­takun­nan verkkoon”? Helen verkol­la on ihan selvä ilmoi­tus­pros­es­si aurinkopa­neel­ien liittämisestä.

  25. Esimerk­ki kaupun­gin autopoli­ti­ikan arkipäivästä: Mik­si Kuninkaan­tam­men alueel­la kaupun­gin ara-vuokra-asun­not saa­vat 20%:n helpo­tuk­sen kaa­van autopaikkavaa­timuk­sista, mut­ta muut ara-vuokra-asun­to­jen raken­nut­ta­jat eivät. Luulisi yhden­ver­taisu­u­den vuok­si , että verovaroil­la raken­net­taisi­in mielu­um­min kohtu­uhin­taisia asun­to­ja riip­pumat­ta raken­nut­ta­jas­ta kuin pihakan­nen alle autopaikko­ja? Vuosi sit­ten kaupun­gin toim­i­jat alueel­la oli­vat tasa-arvon kan­nal­la tässä suh­teessa, suun­nit­te­limme han­kkeen siltä poh­jal­ta, saimme knk:lta puol­lon ja ARA:lta hin­tapäätök­sen, mut­ta raken­nuslu­paa ei voitu jät­tää sisään, kos­ka kaupun­gin kun­nal­lis­teknis­ten aikataulu­jen myöhästymisen vuok­si ei saatu liitosko­hta­lausun­toa (viemäri, vesi). Henkilöt ehtivät vai­h­tua ja ter­ve jär­ki katosi: nyt ARA-vuokra-asun­to­hanke — jota kaupun­ki on itse edel­lyt­tänyt maankäyt­tö­sopimuk­sen yhtey­dessä — uhkaa jäädä toteut­ta­mat­ta. Kohon­neet kus­tan­nuk­set on ratkai­se­va asia, mut­ta han­kkeen tarvit­se­mat 10 lisäau­topaikan tieltä tulisi mm.louhia lisää kallio­ta, luop­ua hulevesien viivy­tyk­ses­tä ton­til­la yms. 

    Raken­nusalal­la nor­mitalkoiden kiireel­lisin kohde oli­si­vat normien ja kaavo­jen tulkitsijat.

    Ter­veisin Juk­ka T

  26. Runk­olin­ja ilman runk­oa: Uusi 500-lin­ja­han on enti­nen 58-bus­si, jon­ka päätepysäk­ki vaan on siir­ret­ty Itäkeskuk­ses­ta Hert­toniemeen. Mitä järkeä täl­laises­sa on?

    Runk­olin­jatyyp­pisen bussin pitäisi toki kulkea runk­oli­iken­teen sol­muko­htaan eli Itäkeskuk­seen saak­ka. Lin­jan pitäisi tar­jo­ta yhteys Itäkeskuk­sen ja Pasi­lan välil­lä, kuten tähänkin asti.

    Suun­nit­telijoiden mantrana on ollut, että metron kanssa samalle reit­tio­su­udelle ei voi rak­en­taa mui­ta raitei­ta eikä ilmeis­es­ti bus­sirunk­olin­jaakaan, kos­ka se olisi haaskaus­ta. 500:n osalta on ilmeis­es­ti voit­to, että päätepysäk­ki on Hert­toniemessä eikä Kalasatamassa.

  27. Runk­olin­ja ilman runk­oa:
    Uusi 500-lin­ja­han on enti­nen 58-bus­si, jon­ka päätepysäk­ki vaan on siir­ret­ty Itäkeskuk­ses­ta Hert­toniemeen. Mitä järkeä täl­laises­sa on? 

    Runk­olin­jatyyp­pisen bussin pitäisi toki kulkea runk­oli­iken­teen sol­muko­htaan eli Itäkeskuk­seen saak­ka. Lin­jan pitäisi tar­jo­ta yhteys Itäkeskuk­sen ja Pasi­lan välil­lä, kuten tähänkin asti.

    Juuri noin. Jos lin­jan 58 päätepysäk­ki siir­retään Hert­toniemeen, kun lin­jas­ta tulee runk­olin­ja, miten on ajatel­tu ihmis­ten kulke­van Itäkeskuk­ses­ta Pasi­laan? Ei kai vain ajatuk­se­na ole vai­h­to Hert­toniemessä tai keskustassa?

    Ainakin oma koke­mus on osoit­tanut, että lähipalvelu­iden ja keskus­tan palvelu­iden jäl­keen yksi tärkeim­mistä kohteista on Pasi­la, jos­sa on mm. poli­isin lupa­palvelupiste, Mes­sukeskus ja hyvä vai­h­topaik­ka lähijunaan.

    Lin­jan 58 ongel­ma tietysti on se, että se kul­kee Itäkeskuk­sen ja Kalasa­ta­man välil­lä käytän­nössä metron vier­essä. 58:n kor­vaami­nen toisel­la lin­jal­la tun­tu­isi silti parem­mal­ta, jos sen päätepysäk­ki olisi jos­sain muual­la kuin metrolin­jal­la tai ainakin osa reitistä ajet­taisi­in Itäväylän ulkop­uolel­la? Miten olisi esimerkik­si reit­ti, jos­sa 500 ajaisi Itäkeskuk­ses­ta 82:n reit­tiä Hert­toniemeen ja sit­ten 58:n reit­tiä? Tai voisiko 500:n päät­täri olla Laa­jasa­los­sa ja tul­la sieltä Hert­toniemen kaut­ta 58:n reitille?

    Ideaal­ista olisi tietysti metron rak­en­t­a­mi­nen nykyiseltä radal­ta Pasi­lan kaut­ta jon­nekin kauem­mas, mut­ta siitä lie­nee nykyään turha haaveil­la. Tun­nelin alku olisi jo valmi­ina Kalasa­ta­man län­sipuolel­la siinä kohdas­sa, jos­sa metro sukeltaa maan alle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.