Yleiskaava 2016: teollisuusalueet

Yksi kiis­ta­nai­he yleis­kaa­vas­sa ovat teol­li­suusa­luei­den säi­lyt­tä­mi­nen teol­li­suusa­luei­na sen sijaan että ne muu­tet­tai­siin asui­na­lueik­si. Tämä kos­kee ennen kaik­kea Pitä­jän­mä­keä ja Hert­to­nie­meä, jos­sain mää­rin myös Val­li­laa. Viras­to puo­lus­taa näi­tä varauk­sia suo­ras­taan aggres­sii­vi­sen innokkaasti.

Yhte­nä perus­te­lu­na on, että val­mis­ta­va tuo­tan­to tulee vie­lä palaa­maan Kii­nas­ta, kun pal­kat Kii­nas­sa lähes­ty­vät euroop­pa­lai­sia palk­ko­ja.    Täs­sä argu­men­tis­sa on kak­si ongelmaa:

  1. Jos teol­li­suus läh­tee Kii­nas­ta sen takia, että pal­kat Kii­nas­sa nouse­vat, ne eivät palaa Euroop­paan tai eivät aina­kaan Suo­meen, vaan etsi­vät uusia hal­van työ­voi­man mai­ta. Nii­tä kyl­lä löytyy.
  2. Minä­kin uskon, että tuo­tan­to palaa Kii­nas­ta Euroop­paan, mut­ta ei palk­ka­ta­son lähes­ty­mi­sen vuok­si (palk­ka­ta­sot kyl­lä lähes­ty­vät) vaan kos­ka tuo­tan­to auto­ma­ti­soi­tuu. Mitä vähem­män teh­taas­sa on hen­ki­lö­kun­taa, sitä pie­nem­pi mer­ki­tys on sil­lä, mil­lais­ta palk­kaa siel­lä mak­se­taan. Jos­sain vai­hees­sa logis­tiik­ka­kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät palk­kae­ron vai­ku­tuk­sen. Sil­loin val­mis­ta­va teol­li­suus kyl­lä palaa Euroop­paan, mut­ta ei Hert­to­nie­meen eikä Pitä­jän­mäel­le. Työ­pai­kat eivät palaa min­ne­kään, vaan katoa­vat. Jos logis­tiik­ka­ku­lut aja­vat teol­li­suut­ta Aasias­ta Euroop­paan, pyr­kii­kö se yli­pään­sä syr­jäi­seen Suo­meen vai jon­ne­kin lähem­mäs kulut­ta­jia? Puo­laan? Tämä kysy­mys saa oikeas­taan ajat­te­le­maan koko Suo­men tule­vai­suut­ta aika syn­kein mielin.
  3. Jos tuo­tan­to ei tuo­ta juu­ri lain­kaan työ­paik­ko­ja ja vaa­tii sik­si työn­te­ki­jää koh­den pal­jon tilaa ja tuot­taa pal­jon tava­ra­lii­ken­net­tä, täl­lai­sen suu­ren robo­tin oikea sijain­ti­paik­ka ei ole kes­kel­lä kau­pun­kia vaan jos­sain moot­to­ri­tien ja rau­ta­tien risteyskohdassa.

 

Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue on aika ongel­mal­li­nen, kos­ka se sijait­see met­roa­se­man vie­res­sä. Tätä hyvä sijain­tia teol­li­suus sen parem­min kuin auto­kaup­pa eivät oikein pys­ty käyt­tä­mään hyväk­seen. Siel­lä pitäi­si olla joko toi­mis­to­ja – pal­jon työn­te­ki­jöi­tä neliö­tä koh­den – tai asu­mis­ta. Teol­li­suu­des­ta sijain­tia voi­si hyö­dyn­tää sel­lai­nen toi­min­ta, joka tuot­taa pal­jon asia­kas­käyn­te­jä; kor­jaus­toi­min­taa tai jotain design­tuo­tan­toa ehkä.

Vih­reät ovat vaa­ti­neet sekoi­tet­tua raken­net­ta sekä Pitä­jän­mäel­le että eri­tyi­ses­ti Hert­to­nie­meen. Molem­mis­sa on kau­pun­gin kan­nal­ta tär­keä työ­nan­ta­ja, Hert­to­nie­mes­sä Plan­meca ja Pitä­jän­mäel­lä ABB. Nämä eivät halua asu­tus­ta lähel­leen, kos­ka pel­kää­vät asuk­kai­den valit­ta­van aamui­ses­ta rekkaliikenteestä.

Olem­me suun­nit­te­le­mas­sa asu­tus­ta kau­pun­ki­bu­le­var­dien var­rel­le uskoen, että lii­ken­teen melu on hoi­det­ta­vis­sa raken­nus­ten äänie­ris­tyk­sel­lä. Ei sen pitäi­si olla ongel­ma täälläkään.

Vaik­ka ymmär­rän tie­tyn itsek­kyy­den työ­paik­ko­jen kaa­voi­tuk­ses­sa, kuvi­tel­ma saa­da teol­li­suut­ta Hert­to­nie­meen on aika opti­mis­ti­nen. Narul­la ei voi työn­tää; vaik­ka kuin­ka kaa­voi­tam­me jon­ne­kinm teo9llisuutta, ei se sin­ne tule, jos paik­ka on huo­no. Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue on nyt aika sur­keas­sa tilas­sa, kun kiin­teis­tön omis­ta­jien ei kan­na­ta pitää raken­nuk­si­aan kun­nos­sa. Jos oli­sin yrit­tä­jä, haki­sin teol­li­suus­tont­tia Van­taal­ta kehä III:n tuntumasta.

(Itsek­kyy­den ymmär­rän niin kau­an kun naa­pu­rus­kun­tien väli­nen mii­nus­sum­ma­pe­li on sään­nöil­tään näin destruk­tii­vis­ta, mut­ta toi­von vakaas­ti, että täs­tä pai­na­jai­ses­ta jos­kus pääs­tään. Näil­lä sään­nöl­lä nyt kui­ten­kin pelataan)

Sin­ne pitäi­si saa­da asu­mis­ta aina­kin raken­nus­ten ylim­piin ker­rok­siin, vaik­ka jotain  lii­ke­toi­min­taa oli­si­kin alim­mis­sa kerroksissa.

Hert­to­nie­mes­sä maa­no­mis­ta­jat halua­vat teol­li­suu­den sijaan asun­to­ja, kos­ka asun­nois­ta mak­se­taan enem­män. Kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den mie­les­tä tämä on kei­not­te­lua, eko­no­mis­ti taas näkee asian niin, että asun­noil­la on Hert­to­nie­mel­lä on asun­toi­hin suh­teel­li­nen etu.

Aivan höl­mö ei suun­nit­te­li­joi­den halu narul­la työn­tä­mi­seen ole. Kun kaa­voi­te­taan teol­li­suut­ta paik­koi­hin, jois­sa teol­li­suus ei viih­dy, tuo­te­taan hyvin hal­paa toi­mi­ti­laa. Hal­pa toi­mi­ti­la voi toi­mia gene­raat­to­ri­na kai­ken­lai­sel­le luo­vuu­del­le, jos­ta jos­kus voi kehit­tyä ihan mak­su­ky­kyi­siä yri­tyk­siä. Tämä on näh­ty Ber­lii­nis­sä. Täl­lai­sel­le luo­val­le hips­te­riy­ri­ty­sa­lu­eel­le löy­tyi­si kui­ten­kin parem­pi paik­ka Vallilassa.

Kos­ka poliit­ti­nen enem­mis­tö halu­aa Hert­to­nie­meen teol­li­suusa­lu­een, toi­voi­sin, että talo­jen ylä­ker­rok­siin sal­lit­tai­siin kui­ten­kin asu­tus­ta. Se takai­si, että ne talot kan­nat­taa rakentaa.

Tiuk­ka raja teol­li­suu­den, toi­mis­to­jen ja asu­mi­sen välil­lä on muu­te­kin vähän men­nyt­tä aikaa.

35 vastausta artikkeliin “Yleiskaava 2016: teollisuusalueet”

  1. Näin juu­ri. Maan hin­ta / ton­tin vuo­kra ohjaa var­sin nopeas­ti ava­ram­mil­le pai­koil­le ja vaik­ka len­to­ken­tän melualueelle.

    Val­lil­la on jo nyt toi­mis­to­kort­te­lei­ta ja ihan hyvä niin. Eri­ty­vah­vis­te­tut tru­kin kes­tä­vät väli­poh­jat anta­vat toki muu­nel­ta­vuut­ta tiloi­hin, mut­ta teol­li­suus on aina mie­luum­min yhdes­sä ker­rok­ses­sa ilman hissejä.

    Teol­li­suus pitäi­si ymmär­tää hie­man laa­jem­min kuin aikai­sem­min. Melua ja pölyä tulee enää var­sin vähän nyky­nor­meil­la ja lait­teil­la. Eeekt­ro­nii­kan kans­sa esi­mer­kik­si oleel­lis­ta on, ettei­vät raken­nuk­set tärise.

    Teol­li­nen toi­min­ta yhdis­tet­ty­nä asun­toi­hin on vähän onne­ton­ta, aina­kin raken­tan­mi­sen oli­si olta­va ihan eri­lais­ta normeiltaan.

    Kor­jaa­mo­tyy­lis­tä pal­ve­lui­den pk-yri­tys­ti­laa taas voi­si olla tar­jol­la hyvien kul­ku­yh­teyk­sien var­rel­la. Osa auto­kor­jaa­mois­ta on pai­kois­sa, jon­ne ilman autoa ei pää­se — jätä sii­nä meno­pe­li päi­väk­si kah­dek­si huol­toon. Sil­loin tasa­pai­noil­laan pysä­köin­nin ja muun liik­ku­mi­sen sekä kan­nat­ta­vien jul­kis­ten yhteyk­sien välillä.

  2. Nel­jäs vaih­toeh­to on että tuo­tan­to ei muu­ta mihin­kään vaan kato­aa koko­naan. Sen sijaan tava­rat tuo­te­taan hajau­te­tus­ti 3D-tulos­ti­mil­la tai vas­taa­vil­la lait­teil­la pal­jon pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Sen sijaan että maas­sa on yksi teh­das joka suol­taa sata­tu­hat­ta muo­vi­här­pä­ket­tä päi­väs­sä, muo­vi­här­päk­keet tuo­te­taan itse kun­kin kodeis­sa tai pie­nis­sä fir­mois­sa siel­lä tääl­lä tulos­ta­mal­la tar­peen vaa­ties­sa. Pelk­kiä yksik­kö­kus­tan­nuk­sia tui­jot­ta­mal­la voi­si sanoa että näin ei käy, kos­ka on aina hal­vem­paa tuot­taa tava­raa suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa kuin pie­nes­sä, mut­ta toi­saal­ta tulos­ta­mal­la tava­rat voi­daan per­so­na­li­soi­da. Toi­saal­ta, hal­vois­sa rojuis­sa, jos tava­ra mak­saa 10 sent­tiä teh­dä teh­taas­sa ja 50 sent­tiä tulos­ta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tä­mät­tä ole tuol­la hin­tae­rol­la pal­jon merkitystä.

  3. Koko aja­tus on vähän ongel­mal­li­nen sen takia, ettei yleis­kaa­vas­sa pitäi­si olla mer­kin­tää, onko tont­ti varat­tu teol­li­suu­del­le, toi­mi­ti­lak­si vai asun­noik­si. Ton­tin omis­ta­ja tie­tää parem­min, mihin tont­ti sopii, kuin vir­ka­mies saa­ti polii­tik­ko. Vir­ka­mie­hel­lä ja polii­ti­kol­la ei ole euroa­kaan omaa rahaa pelissä.

    Joten­kin tun­tuu, että kaa­vas­sa puu­has­tel­laan, eikä kes­ki­ty­tä oleel­li­seen: ruu­tu­kaa­va, ras­kas rata ja mota­rit. Nyt teh­dään mer­kin­tö­jä, jot­ta nii­tä voi­daan muuttaa.

  4. Vie­lä lisää tuos­ta hajau­te­tus­ta tuo­tan­nos­ta. Se menee juu­ri kuten Ano­nyy­mi kir­joit­ti, tava­raa tuo­te­taan lähel­lä kulut­ta­jaa ja kulu­tus­paik­kaa. Vie­lä yksi askel pidem­mäl­le tuos­ta on vaik­ka­pa raken­nus­työ­maa. Sin­ne ei kau­an ajel­la rek­ka­ral­lil­la ele­ment­te­jä, sin­ne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­te­ri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit nii­tä ylös kis­ko­vat ja robo­tit nii­tä sin­ne asettelevat.

    Ja tämä tapah­tuu mel­ko pian.

  5. Ano­nyy­mi:
    Nel­jäs vaih­toeh­to on että tuo­tan­to ei muu­ta mihin­kään vaan kato­aa koko­naan. Sen sijaan tava­rat tuo­te­taan hajau­te­tus­ti 3D-tulos­ti­mil­la tai vas­taa­vil­la lait­teil­la pal­jon pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Sen sijaan että maas­sa on yksi teh­das joka suol­taa sata­tu­hat­ta muo­vi­här­pä­ket­tä päi­väs­sä, muo­vi­här­päk­keet tuo­te­taan itse kun­kin kodeis­sa tai pie­nis­sä fir­mois­sa siel­lä tääl­lä tulos­ta­mal­la tar­peen vaa­ties­sa. Pelk­kiä yksik­kö­kus­tan­nuk­sia tui­jot­ta­mal­la voi­si sanoa että näin ei käy, kos­ka on aina hal­vem­paa tuot­taa tava­raa suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa kuin pie­nes­sä, mut­ta toi­saal­ta tulos­ta­mal­la tava­rat voi­daan per­so­na­li­soi­da. Toi­saal­ta, hal­vois­sa rojuis­sa, jos tava­ra mak­saa 10 sent­tiä teh­dä teh­taas­sa ja 50 sent­tiä tulos­ta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tä­mät­tä ole tuol­la hin­tae­rol­la pal­jon merkitystä.

    Mie­tip­pä hie­man, kat­se­le vaik­ka ympä­ril­le­si mis­sä iki­nä olet­kin ja las­ke eri­lai­sia asioi­ta ympä­ril­lä­si jot­ka ovat teh­taas­sa tuo­tet­tu, vaik­ka vain ruis­ku­pu­ris­te­tu­ja muo­vio­sia. Nyt mie­ti, kuin­ka pal­jon sinua huvit­tai­si näi­tä päi­vät pit­kät tulos­tel­la ja “kus­to­moi­da” ?

    Ymmär­rän kyl­lä että teol­li­suus on ikä­vää ja kapi­ta­lis­mia ja paja­toi­min­ta ah niin hipih­tä­vää ja 3d tulos­tuk­ses­ta puhu­mi­nen muo­di­kas­ta, mut­ta epäi­len vah­vas­ti todel­lis­ta halua muut­taa takai­sin aikaan ennen teol­lis­ta vallankumousta.

  6. Ai niin, itse asi­aan unoh­tui sanoa, että jos ajat­te ABB:n pois Pitä­jän­mäel­tä niin älkää aina­kaan kuvi­tel­ko että se muut­taa johon­kin muu­al­le Hel­sin­gin seu­dul­la, ei muuta.

  7. ABB ei halua asu­tus­ta lähel­leen? Vahin­ko on jo tapah­tu­nut Hio­mo­tiel­lä, Volt­ti­ku­jan koh­dal­ta Hio­mo­tie 30:n asti. Ström­ber­gin asui­na­lue on mel­kein teh­taan pää­port­tia vastapäätä.

    Ano­nyy­mi:
    Toi­saal­ta, hal­vois­sa rojuis­sa, jos tava­ra mak­saa 10 sent­tiä teh­dä teh­taas­sa ja 50 sent­tiä tulos­ta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tä­mät­tä ole tuol­la hin­tae­rol­la pal­jon merkitystä. 

    Jos joku muo­vi­he­la mak­saa 10 sent­tiä teh­taan por­til­la, niin se mak­saa yksit­täin ostet­tu­na kau­pas­sa toden­nä­köi­ses­ti euron tai kak­si. Logis­tiik­ka ja vähit­täis­myyn­ti ottaa lei­jo­nan­osan kuluttajahinnasta.

  8. Ano­nyy­mi: Sen sijaan että maas­sa on yksi teh­das joka suol­taa sata­tu­hat­ta muo­vi­här­pä­ket­tä päi­väs­sä, muo­vi­här­päk­keet tuo­te­taan itse kun­kin kodeis­sa tai pie­nis­sä fir­mois­sa siel­lä tääl­lä tulos­ta­mal­la tar­peen vaatiessa.

    Tuo­hon en usko het­keä­kään, kos­ka yksin­ker­tais­ten här­päk­kei­den kans­sa sata­tu­hat­ta suol­ta­va lai­tos on niin pal­jon tehok­kaam­pi ja pys­tyy var­mis­ta­maan tasai­sen laa­dun. 3d-tulos­ti­mil­la on kyl­lä sil­ti käyt­tö­tar­koi­tuk­sen­sa ja ne var­maan­kin tule­vat muut­ta­maan maailmaa.

  9. Tuo­tan­nol­la on kak­si suuntaa:Jokaisella mark­ki­na-alu­eel­la on kes­ki­tet­tyä tuo­tan­toa, lähin­nä kokoonpanoa.

    Volyy­mit ovat suuria,jotta koneet oli­si­vat tehok­kaas­sa käytössä.Sijainnin pitää olla kes­kei­nen, jot­ta jake­lu toimisi
    Se mer­kit­see, että Suo­men kal­tai­seen perä­ky­lään sitä ei kan­na­ta tuo­da, robo­tiik­ka toi­mii kun val­mis­tet­ta­vat mää­rät ovat suuria

    Suo­mes­sa onnis­tuu pare­min osa­tuo­tan­to eli val­mis­te­taan johon­kin suu­rem­paa koko­nai­suu­teen osia, joiss­ajoi­den mää­rät ovat pie­niä eivät­kä logis­tiik­ka- eikä palk­ka­ku­lut vaikuta.

  10. Ano­nyy­mi: Toi­saal­ta, hal­vois­sa rojuis­sa, jos tava­ra mak­saa 10 sent­tiä teh­dä teh­taas­sa ja 50 sent­tiä tulos­ta­mal­la niin kulut­ta­jal­la ei vält­tä­mät­tä ole tuol­la hin­tae­rol­la pal­jon merkitystä.

    3D-tulos­tuk­sel­la on paik­kan­sa, mut­ta ver­rat­tu­na ruis­ku­pu­ris­tet­tui­hin muo­vio­siin ollaan ihan eri sar­jas­sa. Ruis­ku­pu­ris­tet­tu­ja osia voi tul­la tuhan­sia sii­nä ajas­sa kun on yksi tulostettu.
    “Hal­pa roju” voi olla esim. kän­ny­kän kuo­ri tai vaik­ka mehu­pul­lon kork­ki. Kum­pi­kin on muu­ten koh­tuul­li­sen tark­ka tuo­te. Ja sii­nä on vas­ta yksi osa kokonaisuudeesta.Kun koko tuo­te on val­mii­na, niin hin­tae­ro on aivan tois­ta luok­kaa. Voi­si olla hyvä kuul­la esi­merk­ke­jä teol­li­suus­tuot­teis­ta, joi­ta tosi­aan val­mis­tet­tai­siin kotona.

  11. Kal­le:
    Koko aja­tus on vähän ongel­mal­li­nen sen takia, ettei yleis­kaa­vas­sa pitäi­si olla mer­kin­tää, onko tont­ti varat­tu teol­li­suu­del­le, toi­mi­ti­lak­si vai asun­noik­si. Ton­tin omis­ta­ja tie­tää parem­min, mihin tont­ti sopii, kuin vir­ka­mies saa­ti poliitikko.

    Kaa­voi­tus on rat­kai­su sii­hen, että ton­tin arvo riip­puu voi­mak­kaas­ti sen vie­reis­ten tont­tien käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lon vie­reen raken­net­ta­va pape­ri­teh­das las­ke­nee oma­ko­ti­ta­lon arvoa huo­mat­ta­vas­ti. Tämän vuok­si oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­jan on syy­tä saa­da tie­tää mitä naa­pu­rit saa­vat teh­dä tontillaan.

    Huo­maa, että ton­tin omis­ta­ja saa edel­leen teh­dä mitä halu­aa ton­til­laan, kun­han huo­mioi naa­pu­rin­sa kaa­vo­jen mukaisesti.

    Olet­ko vie­lä tämän jäl­keen sitä miel­tä, että kaa­voi­tus­ta ei tar­vi­ta? Eli osaat­ko ker­toa mil­lä muul­la taval­la ton­tin arvon riip­pu­vuus lähi­maas­tos­ta voi­daan pois­taa aina­kin suu­rel­ta osin, tai olet­ko sitä miel­tä että asial­la ei ole merkitystä?

  12. Suh­tau­dun toki avoi­min mie­lin, mut­ta tämä Ollin ker­to­ma raken­nus­työ­maal­la tapah­tu­va 3D-print­taus kyl­lä herät­ti mie­les­sä­ni kysymyksen:

    Enää eivät rekat tuo nii­tä sei­näe­le­ment­te­jä mut­ta kai­ke­ti sit­ten mus­tet­ta (beto­nia) sii­hen print­te­riin? Eli mikä muuttuu?

    Tou­ko Mettinen

  13. 3D print­taus tulee jos­kus osak­si tuo­tan­to­pro­ses­se­ja, mut­ta se ei tule osak­si kan­sa­lais­ten arkea. Auto­maat­ti­nen logis­tiik­ka ja auto­maat­ti­set kasaa­jat pitä­vät huol­ta sii­tä, että tava­raa tuo­te­taan edel­leen kes­ki­te­tys­ti. Kos­ka se on tehok­kaam­paa ja laadukkaampaa.

    Talo­jen raken­nus mul­lis­tuu älyk­käi­den kou­lu­tet­ta­vien robot­tien myö­tä, sel­lais­ten jot­ka osaa­vat hakea tava­raa eri pinois­ta, pilk­koa ja asen­taa nii­tä. Tai kuvi­tel­kaa esim. tuol­lai­nen yhdis­tet­ty­nä Bos­ton Dyna­mic­sin uusim­piin käve­le­viin robot­tei­hin: http://www.hs.fi/tiede/a1441502722172
    Vie­lä on köm­pe­löä, mut­ta odot­ta­kaa­pa muu­ta­ma vuo­si vielä.
    http://bgr.com/2015/08/18/google-boston-dynamics-humanoid-robot-video/

    Tuos­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua ilmes­tyy kok­kaa­via, sii­voa­via yms. koti­ta­lous­ro­bot­te­ja, jot­ka tar­vit­taes­sa osaa­vat kutoa vil­la­su­kan tai vaih­taa hajon­neen lampun.

    3D tulos­ti­met tule­vat siis lähin­nä kes­kus­va­ras­toil­le, kan­sa­lai­set vain tilaa­vat mitä tar­vit­se­vat. Auto­maat­ti­nen logis­tiik­ka on isom­pi juttu.

  14. ABB:ta ja mui­ta teol­li­suus­toi­mi­joi­ta voi huo­les­tut­taa se, että jos toi­min­nal­le tar­vit­see tule­vai­suu­des­sa hakea ympä­ris­tö­lu­paa tai esi­mer­kik­si muut­taa ole­mas­sao­le­vaa lupaa, sitä ei voi­da myön­tää, jos lii­an lähel­le on kaa­voi­tet­tu asuntoja.

  15. Tou­ko Met­ti­nen (nimi­merk­ki):
    Suh­tau­dun toki avoi­min mie­lin, mut­ta tämä Ollin ker­to­ma raken­nus­työ­maal­la tapah­tu­va 3D-print­taus kyl­lä herät­ti mie­les­sä­ni kysymyksen:

    Enää eivät rekat tuo nii­tä sei­näe­le­ment­te­jä mut­ta kai­ke­ti sit­ten mus­tet­ta (beto­nia) sii­hen printteriin?Eli mikä muuttuu?

    Tou­ko Mettinen 

    Ehkä­pä Olli ajat­te­li käyt­tää tuo­hon tar­koi­tuk­seen trans­por­taa­tion sijaan teleportaatiota! 

    Beto­nin kans­sa ei lie­ne yhtä hai­tal­lis­ta, kuin esim. mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­sä, jos jokin siir­ret­tä­vä lähe­ty­se­rä sat­tui­si kehi­tys­his­to­rian alku­vuo­si­na katoa­maan bittiavaruuteen! 

    Minä taa­sen jäin poh­ti­maan sitä, miten nopeas­ti nuo prin­ta­tut ele­men­tit kui­vu­vat ja nopeut­taa­ko vai hidas­taa­ko tuol­lai­nen print­taa­mi­nen raken­ta­mi­sen tahtia?

  16. Olli:
    Vie­lä lisää tuos­ta hajau­te­tus­ta tuo­tan­nos­ta. Se menee juu­ri kuten Ano­nyy­mi kir­joit­ti, tava­raa tuo­te­taan lähel­lä kulut­ta­jaa ja kulu­tus­paik­kaa. Vie­lä yksi askel pidem­mäl­le tuos­ta on vaik­ka­pa raken­nus­työ­maa. Sin­ne ei kau­an ajel­la rek­ka­ral­lil­la ele­ment­te­jä, sin­ne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­te­ri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit nii­tä ylös kis­ko­vat ja robo­tit nii­tä sin­ne asettelevat.

    Ja tämä tapah­tuu mel­ko pian.

    Näin­hän tapah­tui ennen (1970-luvul­le asti), jokai­sel­la työ­maal­la oli omat beto­nia­se­mat ja ele­men­tit “prin­tat­tiin” työ­maal­la, sit­ten huo­mat­tiin että ele­ment­tien “print­taa­mi­nen” kes­ki­te­tys­ti ele­ment­ti­teh­taas­sa on tehok­kaam­paa kuin pai­kan pääl­lä “print­ta­mi­nen”. Esi­mer­kik­si onte­lo­laat­to­jen “print­taus” on jär­ke­väm­pää teh­dä läm­pi­mäs­sä teh­das­hal­lis­sa, sel­lai­sen teh­das­ha­lin raken­ta­mi­nen jokai­sel­le raken­nus­työ­maal­le on aika suu­ri kus­tan­nus kuten myös beto­ni­teh­taan raken­ta­mi­nen jokai­sel­le rakennustyömaalle.

    http://www.alvarinmetalli.fi/alvarinmetalli/?portfolio=elematic

    kuvis­sa ontelolaattaprinttereitä

  17. Olli:
    . Vie­lä yksi askel pidem­mäl­le tuos­ta on vaik­ka­pa raken­nus­työ­maa. Sin­ne ei kau­an ajel­la rek­ka­ral­lil­la ele­ment­te­jä, sin­ne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­te­ri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit nii­tä ylös kis­ko­vat ja robo­tit nii­tä sin­ne asettelevat.

    Ja tämä tapah­tuu mel­ko pian.

    Raken­nus­työ­mail­la noin on toi­mit­tu ennen ele­ment­te­jä, kun sei­nät ja lat­tiat vale­taan pai­kal­leen tulee beto­ni­myl­lys­tä let­ku (“print­te­ri”) ja sii­nä sit­ten print­tail­laan ihan taloon koh­dil­leen, ei tart­te edes nos­tu­ril­la nostella…

  18. Olli: Vie­lä yksi askel pidem­mäl­le tuos­ta on vaik­ka­pa raken­nus­työ­maa. Sin­ne ei kau­an ajel­la rek­ka­ral­lil­la ele­ment­te­jä, sin­ne aje­taan yksi ele­ment­tiprint­te­ri ja se print­taa ele­ment­te­jä sitä mukaa kun nos­tu­rit nii­tä ylös kis­ko­vat ja robo­tit nii­tä sin­ne asettelevat.

    Ei se 3d print­te­ri­kään tyh­jäs­tä mate­ri­aa­lia luo vaan prin­tat­ta­vaan hila­vit­kut­ti­meen on raa­ka-aineet edel­leen ajet­ta­va rakennuspaikalle.

    Talon koh­dal­la se tar­koit­taa edel­leen rekkarallia

  19. Jys­ky: Ehkä­pä Olli ajat­te­li käyt­tää tuo­hon tar­koi­tuk­seen trans­por­taa­tion sijaan teleportaatiota! 

    Beto­nin kans­sa ei lie­ne yhtä hai­tal­lis­ta, kuin esim. mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­sä, jos jokin siir­ret­tä­vä lähe­ty­se­rä sat­tui­si kehi­tys­his­to­rian alku­vuo­si­na katoa­maan bittiavaruuteen! 

    Minä taa­sen jäin poh­ti­maan sitä, miten nopeas­ti nuo prin­ta­tut ele­men­tit kui­vu­vat ja nopeut­taa­ko vai hidas­taa­ko tuol­lai­nen print­taa­mi­nen raken­ta­mi­sen tahtia?

    Beto­neis­sa on eri­lai­sia laa­tu­ja eri tar­koi­tuk­siin. Ellen aivan vää­rin muis­ta, niin Näsin­neu­la valet­tiin jat­ku­val­la valul­la sitä mukaan kun alem­pi osa kuivui.

  20. R. V.: Kaa­voi­tus on rat­kai­su sii­hen, että ton­tin arvo riip­puu voi­mak­kaas­ti sen vie­reis­ten tont­tien käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lon vie­reen raken­net­ta­va pape­ri­teh­das las­ke­nee oma­ko­ti­ta­lon arvoa huo­mat­ta­vas­ti. Tämän vuok­si oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­jan on syy­tä saa­da tie­tää mitä naa­pu­rit saa­vat teh­dä tontillaan.

    Huo­maa, että ton­tin omis­ta­ja saa edel­leen teh­dä mitä halu­aa ton­til­laan, kun­han huo­mioi naa­pu­rin­sa kaa­vo­jen mukaisesti.

    Olet­ko vie­lä tämän jäl­keen sitä miel­tä, että kaa­voi­tus­ta ei tar­vi­ta? Eli osaat­ko ker­toa mil­lä muul­la taval­la ton­tin arvon riip­pu­vuus lähi­maas­tos­ta voi­daan pois­taa aina­kin suu­rel­ta osin, tai olet­ko sitä miel­tä että asial­la ei ole merkitystä?

    Sil­le on syi­tä mik­si teh­tai­ta ei saa teh­dä asui­na­lueil­le, mut­ta toi­sin­päin en oikein näe mitään syy­tä rajoit­taa mihin alueil­le asun­to­ja (tai toi­mis­to­ja) saa tehdä.
    Toi­saal­ta sit­ten monet teh­taat­kin ovat nyky­ään pääs­töt­tö­miä (myös melu) joten ehkä opti­maa­li­nen tapa oli­si teh­dä kor­keam­man pääs­tö­luo­kan aluei­ta joil­le saa teh­dä kaik­kea mitä ei asun­to­jen lähel­le halu­ta (saas­tut­ta­vaa teol­li­suut­ta, ydin­voi­ma­loi­ta, kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja :), ja mata­lam­man pääs­tö­luo­kan aluei­ta mihin asun­not, toi­mis­tot ja muut asu­mis­ta häi­rit­se­mät­tö­mät asiat sopivat.

  21. Ainoa, mitä ABB tar­vit­see seu­dul­la, on kan­sain­vä­li­nen len­to­kent­tä. KoneOY on Hyvin­kääl­lä pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa, sama len­to­kent­tä lähel­lä, mut­ta ver­rat­to­mas­ti hal­vem­mat asun­not. Ai mitä­kö asun­to­hin­nat vai­kut­ta­vat. Tuol­lai­sen vien­tiy­ri­tyk­sen työ­voi­ma­kus­ten­nuk­set ovat yli 70%. Täs­sä ovat muka­na eri­lais­ten ali­hank­ki­joi­den, sii­voo­jien, auton­kul­jet­ta­jien, työ­ter­veys­hen­ki­löi­den ja mui­den kus­tan­nuk­sat. Jos nämä kaik­ki jou­tu­vat asu­maan kal­liil­la seu­dul­la, tulee sii­tä mel­koi­nen sum­ma. Mis­tä­hän ne rahat tule­vat. Oli­si­vat­ko­han ne joten­kin muka­na yri­tyk­sen (ABB tai Kone) tuot­tei­den kustannuksissa.

  22. Lii­an van­ha: Ei se 3d print­te­ri­kään tyh­jäs­tä mate­ri­aa­lia luo vaan prin­tat­ta­vaan hila­vit­kut­ti­meen on raa­ka-aineet edel­leen ajet­ta­va rakennuspaikalle.

    Talon koh­dal­la se tar­koit­taa edel­leen rekkarallia 

    Pie­ni rek­ka­ral­li on tyys­tin hyväk­syt­tä­vää kos­ka ei tar­vit­se enää tyy­tyä täl­lai­seen van­hen­tu­neel­la tekniikalla:

    https://puronmutka.files.wordpress.com/2014/07/dsc_5081.jpg

    Kun prin­ta­taan niin tulos täl­lai­nen tai en näe oikein jär­ke­väk­si tulos­taa mata­lam­paa laa­tua kun se sen­tään sujuu kuin tans­si (fir­mo­jen arvos­tuk­set kor­kei­ta, kor­keam­pia kuin beto­nia­lal­la, minul­la on siis van­kat perus­teet odotusarvolle):

    https://s‑media-cache-ak0.pinimg.com/736x/71/6c/46/716c46ec7b31c92bc0b9ee0212d58401.jpg

    Kel­paa köy­hän­kin kir­ma­ta sisä­fut­sa­lia poi­ka­sen­sa kanssa.

  23. Mik­ko H: Tuo­hon en usko het­keä­kään, kos­ka yksin­ker­tais­ten här­päk­kei­den kans­sa sata­tu­hat­ta suol­ta­va lai­tos on niin pal­jon tehok­kaam­pi ja pys­tyy var­mis­ta­maan tasai­sen laa­dun. 3d-tulos­ti­mil­la on kyl­lä sil­ti käyt­tö­tar­koi­tuk­sen­sa ja ne var­maan­kin tule­vat muut­ta­maan maailmaa. 

    Juu. Onhan se hie­noa, jos voi seu­ra­vien kol­men vuo­den aika­na tulos­taa 3D-tulos­ti­mel­la itsel­leen, ihan vain koto­naan, vaik­ka­pa kak­si muo­vis­ta kam­paa (täs­sä muo­vi­jät­tee­seen koh­ta huk­ku­vas­sa maa­il­mas­sa). Tuol­lai­ses­ta lait­tees­ta on var­maan moni poi­ka val­mis mak­sa­maan aluk­si vähin­tään pari ton­nia, ehkä enem­män­kin. On se sen­tään niin hie­no ja vie­lä joka kodis­sa (aina­kin myy­jien mukaan) myös tarpeellinen.

  24. Off topic

    Päi­vän Le Mondsesta:

    Vers la fin de l’avantage fiscal du gazole

    Le gou­ver­ne­ment veut rap­proc­her, d’ici cinq ans, le prix du gazo­le et celui de l’essence pour lut­ter cont­re « la diésé­li­sa­tion mas­si­ve du parc automobile ».

  25. Pet­ja Y: Sil­le on syi­tä mik­si teh­tai­ta ei saa teh­dä asui­na­lueil­le, mut­ta toi­sin­päin en oikein näe mitään syy­tä rajoit­taa mihin alueil­le asun­to­ja (tai toi­mis­to­ja) saa tehdä.
    Toi­saal­ta sit­ten monet teh­taat­kin ovat nyky­ään pääs­töt­tö­miä (myös melu) joten ehkä opti­maa­li­nen tapa oli­si teh­dä kor­keam­man pääs­tö­luo­kan aluei­ta joil­le saa teh­dä kaik­kea mitä ei asun­to­jen lähel­le halu­ta (saas­tut­ta­vaa teol­li­suut­ta, ydin­voi­ma­loi­ta, kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja :), ja mata­lam­man pääs­tö­luo­kan aluei­ta mihin asun­not, toi­mis­tot ja muut asu­mis­ta häi­rit­se­mät­tö­mät asiat sopivat. 

    Kaa­van teke­mi­nen raken­nus­ten ja nii­den käy­tön oheis­vai­ku­tus­ten mukaan voi­si olla ihan jär­ke­vä tapa mää­rit­tää kaa­va. Joka tapauk­ses­sa täl­läi­set rajoi­tuk­set ovat (käsit­tääk­se­ni useim­pien ihmis­ten mie­les­tä) aivan tar­peel­li­sia toi­sin kuin nimi­merk­ki Kal­le kirjoitti.

    Lisäi­sin mää­ri­tet­tä­vien asioi­den lis­taan myös raken­nus­ten kor­keu­den ja mah­dol­li­ses­ti etäi­syy­den ton­tin rajas­ta. Nämä tai­ta­vat­kin jo olla nyky­kaa­vois­sa aina­kin impli­siit­ti­ses­ti. Raken­nus­ten väri­tys menee jo han­ka­lam­mak­si, ja nyky­suo­mes­sa asia on käsit­täk­se­ni rat­kais­tu sään­te­le­mäl­lä väritystä.

  26. mik­ko sii­to­nen: Ter­ve TL,
    et kai sina kuvit­te­le, etta se 3d tek­niik­ka tahan jaa.
    t. Mikko

    Ottai­sin mie­lel­lä­ni kotiin esi­mer­kik­si Gene­lecin laa­duk­kaat kai­ut­ti­met (2000€), tai säh­kö­pol­ku­pyö­rän (2000€). Nuo var­maan pys­tyy tulos­ta­maan­kin elekt­ro­niik­koi­neen ja akkui­neen ehkä 5–10 vuo­den kulut­tua par­hail­la teollisuustulostimilla. 

    Mut­ta minul­la on tiet­ty­jä epäi­lyk­siä esi­mer­kik­si mate­ri­aa­li­tek­nii­kan suh­teen, jos läh­de­tään “tulos­ta­maan” vaik­ka­pa tie­tys­sä jän­ni­tyk­ses­sä ole­via kudot­tu­ja kev­lar-ele­ment­te­jä tai titaa­ni­dis­kant­te­ja. Pol­ku­pyö­rien run­got ja akut­kin on ehkä parem­pi ja hal­vem­pi massatuottaa. 

    Ehkä ne toi­mi­vat mole­kyy­li­ta­son tulos­ti­met tule­vat jos­kus. Maa­il­ma mul­lis­tuu sil­loin rajus­ti. Sitä odotellessa.

    Uskon ennem­min sii­hen, että kau­pun­kei­hin ja kyliin tulee 3D tulos­tus­pal­ve­lui­ta, jois­sa saa tar­vit­taes­sa tee­tet­tyä mitä halu­aa, tie­tyis­sä mate­ri­aa­li­tek­nii­kan rajois­sa. Ja 3D-tulos­ti­mien oheen tulee auto­maat­ti­sia kasaus­lait­tei­ta, jot­ka osaa­vat mas­sa­tuo­te­tuis­ta mate­ri­aa­leis­ta jat­ko­ja­los­taa eri­lai­sia esineitä.

  27. Luo­van luo­kan mer­ki­tys kau­pun­kien kehi­tyk­ses­sä on mie­len­kiin­toi­nen. Esim. Ber­lii­nis­sä ja New Yor­kis­sa luo­va luok­ka on etsiy­ty­nyt hal­poi­hin kau­pun­gi­no­siin, min­kä jäl­keen kes­ki­luok­ka ja sit­ten ylem­pi kes­ki­luok­ka ovat tul­leet peräs­sä, kun alu­ees­ta on tul­lut tren­di­käs — ja lopul­ta kau­pun­gin­osas­ta on voi­nut tul­la kau­pun­gin kal­lein. Tätä ennen luo­va luok­ka on etsi­nyt uuden hal­van alu­een ja sit­ten sama uudel­leen, Ber­lii­nis­sä jo useam­man ker­ran. Suo­mes­sa ongel­ma­na on, että meil­lä ei oikein ole noi­ta hal­po­ja kau­pun­gi­no­sia eli ylen mää­rin van­haa asun­to­kan­taa vajaa­käy­tös­sä. Ber­lii­nin­kin dynaa­mi­suus on kär­si­nyt, kun pää­kau­pun­ki­na hin­ta­ta­so on nous­sut. Sak­sas­sa vuo­kra-asu­mi­sen suo­ja on kui­ten­kin omaa luok­kaan­sa, mikä on jon­kin ver­ran lie­vit­tä­nyt kehi­tys­tä. Suo­mes­sa luo­van luo­kan pitää olla hyvin toi­meen­tu­le­vaa luo­vaa luok­kaa, mikä on hie­man eri asia kuin ulko­mais­ten esi­merk­kien luo­va luokka.

  28. Vil­le:
    Luo­van luo­kan mer­ki­tys kau­pun­kien kehi­tyk­ses­sä on mie­len­kiin­toi­nen. Esim. Ber­lii­nis­sä ja New Yor­kis­sa luo­va luok­ka on etsiy­ty­nyt hal­poi­hin kau­pun­gi­no­siin, min­kä jäl­keen kes­ki­luok­ka ja sit­ten ylem­pi kes­ki­luok­ka ovat tul­leet peräs­sä, kun alu­ees­ta on tul­lut tren­di­käs – ja lopul­ta kau­pun­gin­osas­ta on voi­nut tul­la kau­pun­gin kallein. 

    Onko kyse samois­ta vai eri hen­ki­löis­tä tai pikem­min­kin, mis­sä suh­tees­sa? Kuin­ka moni 20-vuo­tias ruti­köy­hä luo­va muut­ta­ja on 35-vuo­ti­aa­na hyvin­voi­va tren­di­käs menestyjä?

  29. Pipos­ta vedän arvion, että Hert­to­nie­men pel­ti­hal­li­ky­län raken­ta­mi­nen asun­noik­si työl­lis­täi­si seu­raa­van sadan vuo­den aika­na enem­män kuin ne pel­ti­hal­lit työl­lis­tä­vät. Siis hen­ki­lö­työ­vuo­sia laskettaessa.

    Tie­tys­ti raken­ta­mi­sen työl­lis­tä­vä vai­ku­tus siir­tyy suh­teel­li­sen hel­pos­ti jon­ne­kin muu­al­le. Myös Van­taal­le ja Espooseen.

    KSV on täs­sä asias­sa pahas­ti kujal­la, mut­ta vahin­ko ei vält­tä­mät­tä ole suu­ri. Ihan hyvä, että asuin­ra­ken­ta­mi­seen hyvin sopi­via aluei­ta säi­lyy myös jäl­ki­pol­vil­le. Ehkä ne osaa­vat myös kaa­voit­taa parem­min: vähem­män tuh­lai­le­vas­ti ja pilk­ku­jen koh­dis­ta määräillen.

  30. Mark­ku af Heur­lin:
    Off topic

    Päi­vän Le Mondsesta:
    Vers la fin de l’avantage fiscal du gazole

    Le gou­ver­ne­ment veut rap­proc­her, d’ici cinq ans, le prix du gazo­le et celui de l’essence pour lut­ter cont­re « la diésé­li­sa­tion mas­si­ve du parc automobile ». 

    Ihan ymmär­ret­tä­vää, mut­ta jos glo­baa­lis­ti tai vain Euroo­pas­sa pyri­tään siir­ty­mään koko­naan bio­die­se­liin, niin tuos­sa men­nään mah­dol­li­ses­ti aivan vää­rään suun­taan. Nois­sa (uusis­sa) lai­tok­sis­sa käsit­tääk­se­ni teh­dään kemial­li­ses­ti tasan niin puh­das­ta polt­toai­net­ta kuin vain halu­taan eli muut kuin hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat oleel­li­ses­ti pienemmät.

    j‑lu: Tie­tys­ti raken­ta­mi­sen työl­lis­tä­vä vai­ku­tus siir­tyy suh­teel­li­sen hel­pos­ti jon­ne­kin muu­al­le. Myös Van­taal­le ja Espooseen. 

    Aina­kin puo­let valuu suo­raan Viroon.

  31. R. V.:
    …Olet­ko vie­lä tämän jäl­keen sitä miel­tä, että kaa­voi­tus­ta ei tar­vi­ta? Eli osaat­ko ker­toa mil­lä muul­la taval­la ton­tin arvon riip­pu­vuus lähi­maas­tos­ta voi­daan pois­taa aina­kin suu­rel­ta osin, tai olet­ko sitä miel­tä että asial­la ei ole merkitystä? 

    Kaa­voi­tus­ta tar­vi­taan. Tar­vi­taan tont­tien rajat, katu­jen, moot­to­ri- ja rau­ta­tei­den lin­jauk­set jne. Ei tar­vi­ta, eikä saa olla ohjaus­ta esi­mer­kik­si asuin- ja toi­mis­to­ta­lo­jen välil­lä. Kaa­voi­tuk­ses­sa on mopo karan­nut jo ajat sitten.

  32. Pet­ja Y: Sil­le on syi­tä mik­si teh­tai­ta ei saa teh­dä asui­na­lueil­le, mut­ta toi­sin­päin en oikein näe mitään syy­tä rajoit­taa mihin alueil­le asun­to­ja (tai toi­mis­to­ja) saa tehdä. 

    Ehkä kos­ka se on vain vaih­toeh­toi­nen tapa pää­tyä tilan­tee­seen, jos­sa teh­tai­ta on asuinalueella?
    Tai sit­ten meil­le voi tul­la mer­kit­tä­vä osuus asun­to­ja, jot­ka eivät täy­tä asu­mi­sen mini­mi­nor­me­ja. Ne nor­mit nyt kui­ten­kin ovat ole­mas­sa ihan syys­tä, vaik­kei­vat kaik­ki ihan tar­peel­li­sia tai opti­maa­li­sia olisikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.