Vuosi: 2015

Mistä VW tinkii korjatessaan huijausautot?

Volk­swa­gen aikoo kor­ja­ta kaik­ki hui­jaus­moot­tor­eil­la varuste­tut autot. Kor­jaus mak­saa muu­ta­man satasen autoa kohden. Jos se olisi näin yksinker­taista, mik­si koko hui­jauk­seen piti ryhtyä?

Näin yksinker­taista se ei tietenkään ole. En tiedä, mitä VW moot­tor­eille tekee, mut­ta olet­taisin, että kor­jauk­sen jäl­keen jää pysyvästi päälle säädöt, jot­ka oli­vat pääl­lä testi­ti­lanteis­sa. Näin päästään luvat­tui­hin nox-päästöi­hin. Jat­ka lukemista “Mis­tä VW tin­kii kor­jates­saan huijausautot?”

Yleiskaava ja toimitilatarpeen mitoitus

Yleiskaavas­sa varaudu­taan siis väestönkasvu­un 260 000 asukkaal­la (jos­ta 28 000 on kaa­vatyön ollessa kesken jo tul­lut kaupunki­in). Tämän on kat­sot­tu tarkoit­ta­van noin 180 000 uut­ta työ­paikkaa ja sen taas on kat­sot­tu vaa­ti­van 5,4 miljoon­aa ker­rosneliötä uut­ta toim­i­ti­laa. Tehokku­udel­la yksi tähän menisi siis 5,4 neliökilometriä.

Pure­taan­pa vähän oletuksia.

Työ­paikkao­mavaraisu­us ennallaan

Tässä olete­taan, että Helsin­gin suh­teelli­nen työ­paikkayliomavaraisu­us säi­lyy ennal­laan. (Min­un tasku­laski­meni muuten antaa uusien työ­paikko­jen tarpeek­si 165 000 lisä­työ­paikkaa, enkä ole ottanut edes huomioon työikäis­ten ikälu­okkien pienen­e­mistä. Var­maankin olen ymmärtänyt jotain väärin.) Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va ja toim­i­ti­latarpeen mitoitus”

Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin

Lukio­ta käyvä tyt­täreni kysyi min­ul­ta yllät­täen, kan­nat­taako enää pyrk­iä yliopis­toon Suomes­sa vain onko suun­taudut­ta­va ulko­maille. Ihmettelin kysymys­tä. Tyt­täreni huolen aiheena oli, onko muu­ta­man vuo­den kulut­tua Suomes­sa enää tasokas­ta yliopis­to-ope­tus­ta tai siis onko sitä Helsin­gin yliopistossa.

Helsin­gin yliopis­tol­la menee juuri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa on nous­sut. Kos­ka nämä mit­tar­it puolta­vat harhais­es­ti englan­ninkielisiä yliopis­to­ja, kan­nat­taa kat­soa myös, miten Helsin­gin ylip­is­to on pär­jän­nyt ei-englan­ninkielis­ten maid­en joukos­sa. Sijoi­tus Shang­hain listal­la oli kuud­estoista. Jat­ka lukemista “Helsin­gin yliopis­ton näivet­tämi­nen on hal­li­tuk­sen toimista tuhoisin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.10 2015: yleiskaava.

Yleiskaa­va

Kok­ouk­sen ain­oa aihe on yleiskaa­va. Siitä ei päätetä tässä kok­ouk­ses­sa vaan yleiskaa­va on sovit­tu pidet­täväk­si pöy­dälle mar­rasku­un 3. päivään saak­ka, jol­loin lau­takun­ta päät­tää asiasta.

Lau­takun­nalle jaet­tu aineis­to on niin mit­ta­va, että en ehdi siihen pere­htymään syväl­lis­es­ti ennen tiis­tai­ta, mut­ta sil­loin­han me saamme siitä kun­nol­lisen esittely.

Yleiskaa­van tähtäin on vuodessa 2050. Se on mitoitet­tu niin, että Helsin­gin seudun asukaslu­vun on oletet­tu kas­va­van 600 000 hen­gel­lä ja Helsin­gin kaupun­gin tämän­hetk­isten rajo­jen sisäl­lä asu­vien määrä 260 000 hen­gel­lä. Väestönkasvun olete­taan siis hidas­tu­van sekä Helsingis­sä että Helsin­gin seudul­la viime vuosien kasvu­vauhdista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.10 2015: yleiskaava.”

Maahanmuuttotilanne edellyttää muutoksia sääntöihin

Ehkä jopa 50 000 pako­laista pakot­taa muut­ta­maan käytän­töjä pako­lais­poli­it­ti­sis­sa käytännöissä.

Tavoit­teena tulee olla tänne jäävien mah­dol­lisim­man hyvä kotout­ta­mi­nen ja työllistäminen.

Nopeasti vas­taan­ot­tokeskuk­sista omi­in asuntoihin 

Pitkäaikainen maku­ut­ta­mi­nen vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa pilaa kenet tahansa. Sik­si pako­laiskeskuk­sista on päästävä eteen­päin nopeasti.

Ei syr­jäseuduille

Asun­to­ja on syr­jäseuduil­la tyhjil­lään yllin kyllin, mut­ta se olisi pelkkää säilömistä. Kotout­ta­mi­nen on han­kalaa, jos ei ole työpaikkoja.

Ei myöskään ole hyvä viedä suur­ta ulko­maalaisväestöä väk­isin alueille, jois­sa jokaista mur­taen suomea puhu­vaa pide­tään raiskaa­jana. Kotout­ta­mi­nen ei oikein suju, jos paikalliset asukkaat vieroksu­vat kaikkea eri­laista. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­toti­lanne edel­lyt­tää muu­tok­sia sääntöihin”

Kaupunkien voitto ‑pamfletin julkistamistilaisuus

Olen viime kuukaudet pak­er­tanut EVA-pam­flet­tia kaupungis­tu­mis­es­ta yhdessä Mikko Särelän kanssa. Nyt se on valmis. Julk­istamisti­laisu­us on keskivi­ikkona. Väl­itän tässä EVA:n lähet­tämän kut­sun. Vapaa pääsy, mut­ta pakolli­nen ilmoittautuminen.

________________________________

KAUPUNKIEN VOITTO

Suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään, Suomes­sa vielä enem­män kuin muual­la. Suomen taloudel­lisen men­estyk­sen kannal­ta keskeiset kas­va­vat elinkeinoalat viihtyvät parhait­en suuris­sa kaupungeissa.

Mitä raken­nus­pa­likoi­ta tarvi­taan kaupunkien voittoon?

EVAl­la on ilo kut­sua Sin­ut EVA-pam­fletin Kaupunkien voit­to – Kuusi keinoa vapaut­taa kaupunkien kasvu julk­istusti­laisu­u­teen

Keskivi­ikkona 7. lokaku­u­ta klo 16 ‑17.30.
Paik­ka: Vir­gin Oil Co. (Kaivopi­ha, Man­ner­heim­intie 5, Helsin­ki) Jat­ka lukemista “Kaupunkien voit­to ‑pam­fletin julkistamistilaisuus”

Miksi perustulo on ajankohtainen

Min­un lähtöko­htani tukea perus­tu­loa on prag­maat­ti­nen. Perus­tu­loa on parem­pi tapa toteut­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kuu­lu­va tulon­jako kuin nykyi­nen hyvin sir­paleinen sosiaaliturvajärjestelmämme.

Perus­tu­loa mak­set­taisi­in vähän yli 500 euroa jokaiselle täysi-ikäiselle suo­ma­laiselle kuus­sa. Muut tulot eivät perus­tu­loa pienen­täisi, mut­ta veroa niistä menisi ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Itse perus­tu­lo on vero­ton. Sik­si se vas­taa suun­nilleen työ­markki­natukea. Nor­maalia palkkat­u­loa saa­van tilanne ei muu­tu. Käteen jää jok­seenkin yhtä paljon kuin nytkin. Työt­tömän tilanne ei myöskään muu­tu. Lisää rahaa tulee niille, joil­la on pieniä ansio­tu­lo­ja. Jat­ka lukemista “Mik­si perus­tu­lo on ajankohtainen”

Pärjäisimme, jos osaisimme tehdä parempia tuotteita

Tämä väite on itsepetos­ta. Onhan meil­lä kehitet­ty joitakin ihan kelpo tuot­tei­ta joil­la on hyvä kan­sain­vä­li­nen maine. Kulut­ta­jaseg­men­tis­sä on esimerkik­si Marimekko ja Ara­bi­an kerami­ik­ka. Isom­mas­sa mit­takaavas­sa Koneen hissit ovat lähel­lä maail­man käreä. Tuot­teis­sa ei siis ainakaan näi­den kohdal­la ole vikaa.

Näitä hyviä Suomes­sa kehitet­tyjä tuot­tei­ta ei kuitenkaan valmis­te­ta Suomes­sa. Koneen hissien osalta saat­taa olla jotain mar­gin­aal­ista koti­maista valmis­tus­ta. Sil­loin ei vika ole huonois­sa tuot­teis­sa vaan kil­pailukyvyt­tömyy­dessä. Jat­ka lukemista “Pär­jäisimme, jos osaisimme tehdä parem­pia tuotteita”

Työvoimakustannusten alentaminen

Minus­ta hal­li­tus on oike­as­sa siinä, että palkkakus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Kaik­ki muut ovat taas oike­as­sa siinä, että oli aivan päätön aja­tus pan­na mak­sajik­si epä­mukavaa työaikaa tekevät ja vapaut­taa maanan­taista per­jan­tai­hin 8–16 työsken­televät kaikesta.

(Sinän­sä sun­nun­taiko­r­vauk­sia voisi pienen­tää, mut­ta sen voisi tehdä lauan­taiko­r­vauk­sia kas­vat­ta­mal­la, kos­ka lauan­tai on vapaapäivänä jopa tärkeämpi kuin sunnuntai.)

Jos palkkakus­tan­nuk­sia alen­netaan, sen pitäisi kohdis­tua tas­a­puolis­es­ti kaikki­in. Van­han loma­l­ta­palu­u­ra­han pois­to kokon­aan olisi jos­sain vai­heessa ihan paikallaan. Onhan rik­si jäädä kesälo­ma­l­la töi­hin Ruot­si­in pienen­tynyt merkit­tävästi. Nau­ramme kreikkalaisille, jot­ka saa­vat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mut­ta meil­lähän on vähän saman­laisen jär­jestelmä tääl­lä. Jat­ka lukemista “Työvoimakus­tan­nusten alentaminen”

Siuntion junayhteys

Junan lopet­ta­mi­nen Siun­tioon on han­kala asia. Tähän liit­tyy kak­si näköko­htaa, jot­ka johta­vat eri tulokseen.

  1. Voiko Suomes­sa suun­nitel­la pitkäjän­teis­es­ti? Siun­tio on tehnyt aivan oikein ja kaavoit­tanut omas­sa mit­takaavas­saan run­saasti asu­tus­ta ase­man lähistölle. Kun­nan pitäisi voi­da luot­taa siihen, että asi­at toimi­vat niin kuin on luvat­tu tai kuten kun­ta ainakin on kuvitel­lut luvatun. Tämä ei nyt men­nyt oikein hyvin.
  2. Onko järkevää kul­jet­taa 130 ihmistä päivässä junal­la? Hyvin mah­tu­isi­vat bussiin.

Jat­ka lukemista “Siun­tion junayhteys”