Työvoimakustannusten alentaminen

Minus­ta hal­li­tus on oikeas­sa sii­nä, että palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­sek­si. Kaik­ki muut ovat taas oikeas­sa sii­nä, että oli aivan pää­tön aja­tus pan­na mak­sa­jik­si epä­mu­ka­vaa työ­ai­kaa teke­vät ja vapaut­taa maa­nan­tais­ta per­jan­tai­hin 8–16 työs­ken­te­le­vät kaikesta.

(Sinän­sä sun­nun­tai­kor­vauk­sia voi­si pie­nen­tää, mut­ta sen voi­si teh­dä lau­an­tai­kor­vauk­sia kas­vat­ta­mal­la, kos­ka lau­an­tai on vapaa­päi­vä­nä jopa tär­keäm­pi kuin sunnuntai.)

Jos palk­ka­kus­tan­nuk­sia alen­ne­taan, sen pitäi­si koh­dis­tua tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kiin. Van­han lomal­ta­pa­luu­ra­han pois­to koko­naan oli­si jos­sain vai­hees­sa ihan pai­kal­laan. Onhan rik­si jää­dä kesä­lo­mal­la töi­hin Ruot­siin pie­nen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti. Nau­ram­me kreik­ka­lai­sil­le, jot­ka saa­vat palk­kaa 13 kuu­kau­del­ta vuo­des­sa, mut­ta meil­lä­hän on vähän saman­lai­sen jär­jes­tel­mä täällä.

Työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä en pidä, kos­ka se on askel vää­rään suun­taan. Iso kuva on, että auto­maa­tion edis­tyes­sä on jär­ke­vää lisä­tä vapaa-aikaa krää­sän kulu­tuk­sen sijasta.

En ole myös­kään kovin vakuut­tu­nut, että työ­ajan piden­tä­mi­nen 20 minuu­til­la päi­väs­sä vähen­tää yri­tys­ten kulu­ja. Yri­tys­ta­sol­la sääs­töä syn­tyy vain, jos joko myyn­ti lisään­tyy vas­taa­vas­ti tai hen­ki­lö­kun­taa voi­daan vähentää.

Eri­lai­nen työ­ai­ko­jen jous­ta­vuus kyl­lä vähen­täi­si kulu­ja. Pare­to-opti­maa­li­set rat­kai­sut löy­tyi­si­vät sii­tä suun­nas­ta, mut­ta aihe on kum­man tulehtunut.

Pal­kan alen­nuk­ses­ta käy sekin, että työ­nan­ta­ja­mak­su­ja siir­re­tään työn­te­ki­jöi­den mak­set­ta­vak­si, kuten SAK esit­tää. Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si tämä on SAK:n jäse­nil­le hel­pom­pi hyväk­syä kuin loma­ra­ho­jen saman­suu­rui­nen leik­kaus, mut­ta var­maan­kin SAK:ssa tun­ne­taan jäse­nis­tön tapa hah­mot­taa asioita.

Osan tuos­ta työ­voi­ma­ku­lu­jen alen­ta­mi­ses­ta ottai­sin väliai­kai­ses­ti val­tion piik­kiin. Sitä voi kut­sua emu­pus­ku­rien pur­ka­mi­sek­si tai mik­si hyvän­sä, mut­ta jul­ki­sen talou­den net­to­vel­kaa se tie­tys­ti kasvattaa.

Minus­ta kan­nat­taa olet­taa, että suh­dan­teet jos­kus elpy­vät ja men­nä yhä vain kuo­pan yli vel­kaa kas­vat­ta­mal­la mie­luum­min kuin lamaa syven­tä­mäl­lä. Meil­lä koko­nais­ky­syn­tä nojaa vah­vas­ti koti­mai­seen kysyn­tään. Sen leik­kaa­mi­nen ennen kuin vien­ti elpyy, oli­si työl­li­syyt­tä aja­tel­len perin huo­no jut­tu. Myös työl­li­syy­den hei­ken­tä­mi­nen kas­vat­taa jul­ki­sen talou­den ali­jää­mää, joi­den­kin mie­les­tä jopa enem­män kuin elvyttäminen.

Kos­ka en pidä vel­kaan­tu­mi­ses­ta, oli­si hyvä päät­tää, että talou­den alkaes­sa elpyä mak­su­ja koro­te­taan. Nopeas­ti on koro­tet­ta­vis­sa arvon­li­sä­ve­roa, joka muu­ten­kin on suo­sik­ki­ni mones­ta­kin syystä.

 

= = = =

Kuten aiem­min­kin olen sano­nut, oikea deval­vaa­tio oli­si pal­jon kivut­to­mam­pi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­tees­sa tuloi­hin. On myös vai­kea uskoa, että esi­mer­kik­si vuo­krat las­ki­si­vat sisäi­sen deval­vaa­tion mukana.

 

83 vastausta artikkeliin “Työvoimakustannusten alentaminen”

  1. Mik­si palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää lei­ka­ta, kun ne ovat val­miik­si poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja Sak­san­kin ala­puo­lel­la? Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa.

    Nokia pait­si mää­rit­tää 90% vien­nin las­kus­ta, kuvaa Suo­men ongel­mia. Vaik­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat alka­neet mak­saa työ­nan­ta­jal­le työn ilos­ta, eivät Sym­bian-kän­ny­kät oli­si men­neet kau­pak­si. Vero­ja­kaan ei mak­set­tu enää vii­me vuo­si­na kun voit­toa ei tullut.

  2. Mites rei­pas palkankorotus+TyEL mak­su koko­naan työntekijöille.
    Oli­si € voit­to työ­nan­ta­jil­le, hen­ki­nen voit­to pal­kan­saa­jil­le. Sitä­pait­si, pal­kan­saa­jat­han aina rehen­te­le­vät sil­lä, että ovat “itse eläk­keen­sä sääs­tä­neet”, vaik­ka nyky­ti­lan­tees­sa­han se on enem­män­kin työ­nan­ta­jan omis­ta rahois­taan sääs­tä­mää rahaa.

  3. Minus­ta kan­nat­taa olet­taa, että suh­dan­teet jos­kus elpyvät ”

    Vää­rin. Kyl­lä se menee niin, että suh­dan­ne vie­lä jos­kus heik­ke­nee. Nyt on “kor­kea­suh­dan­ne” menos­sa, meil­lä se vain näyt­tää mata­la­suh­dan­teel­ta, kos­ka työ­voi­mam­me pie­nen­tyy ja kil­pai­lu­ky­kym­me on mitä on.

    Esi­mer­kik­si Ruot­sin talouskasvu
    2015 2,6%
    2014 2,3%
    2013 1,3%
    2012 ‑0,3%
    2011 2,7%
    2010 6%

    Suo­mel­la sama­na aika­na 2 kas­vun vuot­ta ja loput mii­nus­ta taik­ka nollaa.

    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG/countries/FI?display=graph

    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG/countries/SE?display=graph

    Kyl­lä tämä on nousu­kausi eikä suh­dan­teet täs­tä parane.

  4. Teh­dään tämä alu­eel­li­se­na kokei­lu­na. Ensik­si alen­ne­taan palk­ko­ja Hel­sin­gis­sä, kos­ka siel­lä­hän pal­kat ovat kaik­kein kor­keim­mat, eli pal­kois­ta joh­tu­va kil­pai­lu­ky­ky­va­je kaik­kein suu­rin. Vii­den vuo­den pääs­tä tar­kas­tel­laan tilan­net­ta, ja jos Hel­sin­gin kil­pai­lu­ky­ky ei ole nous­sut odo­te­tus­ti, alen­ne­taan palk­ko­ja vie­lä lisää. Kun tulos­ta alkaa näkyä, laa­jen­ne­taan kokei­lu muu­al­le maahan.

  5. Jus­si Sara­mo: Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa.

    Niin mis­sä se ongel­ma sit­ten on? Tie­ten­kin ongel­ma on JTO = Jon­kun Toi­sen Ongelma.

    Ei mei­dän tar­vit­se teh­dä mitään. Mitään ongel­maa ei itsea­sias­sa ole ole­mas­sa­kaan ja jos on, se joh­tuu ihan jos­tain muus­ta kuin esi­te­tys­tä asias­ta. Ja vaik­ka joh­tui­si, niin ei mei­dän kan­na­ta edes sil­le teh­dä mitään. Ja vaik­ka kannt­tai­si, niin ei me voida.”

    Mik­si tämä asen­ne on niin suo­sit­tu kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mia koh­taan, mut­ta täy­sin saman asen­ne ilmas­ton­muu­tos­ta koh­taan on “jär­kyt­tä­vää tyhmyyttä”? 

    Ihmi­nen ei myön­nä ongel­maa, jos hänen oma timeen­tu­lon­sa riip­puu sii­tä ettei hän myön­nä ongelmaa.

    Minus­ta on päi­vän­sel­vää että jos me myy­dään ros­kaa jota kukaan ei halua ostaa, taik­ka jos mei­dän joh­ta­jam­me ovat niin sur­kei­ta, ettei hei­dän joh­dol­laan miten­kään voi pär­jä­tä, tai että jos me vaan teh­dään ihan vää­riä asioi­ta, niin ainoa tapa puut­tua *nopeas­ti* asi­aan on hin­to­jen lasku.

  6. On myös vai­kea uskoa, että esi­mer­kik­si vuo­krat las­ki­si­vat sisäi­sen deval­vaa­tion mukana.”

    Eikö ali­tar­jon­nas­sa vuo­kra­ta­so seu­raa sitä, mitä ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan. Jos käteen jää vähem­män rahaa, var­maan mak­su­ha­luk­kuus­kin vähen­tyy. Tie­ten­kään ihmi­set eivät kovin hel­pos­ti muu­ta pois kodis­taan, eikä vuo­kra­nan­ta­jat oma-aloit­tei­ses­ti alen­na vuo­kri­aan, mut­ta kai tämä nyt aina­kin uusien vuo­kra­suh­tei­den koh­dal­la näkyy.

  7. Osmo: “Jos palk­ka­kus­tan­nuk­sia alen­ne­taan, sen pitäi­si koh­dis­tua tas­a­puo­li­ses­ti kaikkiin.
    ‘snip’
    Nau­ram­me kreik­ka­lai­sil­le, jot­ka saa­vat palk­kaa 13 kuu­kau­del­ta vuo­des­sa, mut­ta meil­lä­hän on vähän saman­lai­sen jär­jes­tel­mä täällä.”

    Mik­si “tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kiin”, mik­si ei tas­a­puo­li­ses­ti vain nii­hin aloi­hin, joil­la työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat kor­keat (jos nii­tä on) tai jos vien­ti pitää saa­da vetä­mään, niin vien­ti­teol­li­suu­teen. Jopa EK:kin osoit­ti jär­jen käyt­töä esit­täes­sään eri mal­le­ja eri aloille.

    Ja jos yri­täm­me nau­raa kai­kil­le niil­le mail­le, jois­sa on käy­tös­sä jon­kin­lai­nen loma­ra­haa vas­taa­va bonus­jär­jes­tel­mä, nau­res­ke­lu koh­dis­tuu var­maan­kin suun­nil­leen kaik­kiin län­ti­siin teol­li­suus­mai­hin ja moniin mui­hin­kin… Onko sit­ten vuo­den lopus­sa mak­set­ta­va bonus jär­ke­väm­pi kuin kes­kel­lä vuot­ta mak­set­ta­va, sii­hen vas­tat­koon joku muu.

    1. Minä ottai­sin palk­ka­ni mie­luum­minm tasai­ses­ti joka kuu­kausi eikä niin, että osa sii­tä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen minul­le myö­hem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin pal­jon parem­pi asia kuin raha omal­la tilillä?

  8. Mik­si palk­ko­ja pitäi­si juus­to­höy­lä­tä, kun Suo­mes­sa on ongel­ma­na, että mata­lan tuot­ta­vuu­den työ mak­saa ihan liikaa?

    Toki nyt hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat pal­kan­alen­nuk­set myös koh­dis­tu­vat osin satun­nai­ses­ti, mut­ta kui­ten­kin muu­tos­ten pää­pai­no on mata­lan tuot­ta­vuu­den palvelualoilla.

    Toi­mi­vin rat­kai­su palk­ko­jen sopeu­tuk­sel­le oli­si kui­ten­kin työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuu­des­ta luo­pu­mi­nen sekä lau­an­tai- ja sun­nun­tai­li­sis­tä luo­pu­mi­nen tai nii­den pie­nen­tä­mi­nen erit­täin mer­kit­tä­väs­ti. Tuon lisäk­si oli­si toki syy­tä sää­tää mini­mi­palk­ka­la­ki, joka estää ylilyönnit.

    Jos haluam­me saa­da suu­rem­mal­le osal­le ihmi­sis­tä töi­tä, pitää yri­tys­ten olla mah­dol­lis­taa mak­saa sel­lai­sia palk­ko­ja, jot­ka vas­taa­vat työn tuot­ta­vuut­ta ja pal­ve­lua­loil­la myös teet­tää työ­tä sil­loin kun sil­le on eni­ten kysyn­tää ilman val­ta­via työn­te­koa­jan­koh­taan liit­ty­viä palkanlisiä.

  9. Jus­si Sara­mo:
    Nokia pait­si mää­rit­tää 90% vien­nin las­kus­ta, kuvaa Suo­men ongel­mia. Vaik­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat alka­neet mak­saa työ­nan­ta­jal­le työn ilos­ta, eivät Sym­bian-kän­ny­kät oli­si men­neet kaupaksi. 

    Kuvaat tuos­sa vain syy­tä, mik­si maan, jon­ka vien­ti­teol­li­suus ei ole kovin hajaan­tu­nut eri­tyi­ses­ti ei oli­si pitä­nyt liit­tyä euroon. Toi­mia­la- ja jopa yri­tys­koh­tai­set krii­sit voi­vat olla rank­ko­ja. Valuu­tan oli­si pitä­nyt jous­taa, että jotain muu­ta oli­si kas­va­nut tilalle.

  10. Loma­ra­ho­jen leik­kaus on tek­ni­ses­ti vai­ke­aa (300 työ­eh­to­so­pi­mus­ta muu­tet­ta­va) ja koh­dis­tuu vain työ­eh­to­so­pi­mus­ten pii­ris­sä ole­viin. Noin 15% yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kan­saa­jis­ta jäi­si “tal­koi­den” ulko­puo­lel­le. Työ­nan­ta­ja­mak­sut on tas­a­puo­li­sin kei­no kor­ja­ta kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­maa. Sik­si SAK:n esi­tys perus­tui niihin.

    Tar­kem­min blogista:
    http://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/miksi-tyonantajamaksut-lomarahojen-tai-tyoajan-sijaan-2015–09-25

  11. Ulkoi­seen deval­vaa­tioon ver­rat­tu­na sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa on myös se ongel­ma, että se pahen­taa kan­nus­tin­louk­ku­ja ihan alim­mis­sa palk­ka­luo­kis­sa. Jos sosi­aa­lie­tuuk­sia ei hei­ken­ne­tä samas­sa suh­tees­sa kuin työn teke­mi­sen kan­nus­tei­ta, käy aina­kin joi­den­kin mata­la­palk­ka­töi­den vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Vii­den pro­sen­tin (tunti-)palkanalennus kaut­ta lin­jan siir­tää var­mas­ti osan nykyi­sin kan­nat­ta­vas­ta työn­teos­ta kan­nus­tin­louk­ku­ra­jan alapuolelle.

    Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus ehtii käyn­nis­tää perus­tu­lo­ko­kei­lun­sa ennen sisäi­sen deval­vaa­tion täy­tän­töön­pa­noa. Täs­sä oli­si aika hyvä koea­se­tel­ma perus­tu­lon vs. nykyi­sen sosi­aa­li­tur­van kan­nus­tin­louk­ku­vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­seen. Har­voin tut­ki­jal­le tar­jou­tuu sel­lais­ta mah­dol­li­suut­ta, että ihan käy­tän­nös­sä pääs­tään ruu­vaa­maan yhtä muut­tu­jan arvoa alas­päin ja kat­so­maan tilas­tol­li­ses­ti sen vaikutuksia.

  12. Van­han lomal­ta­pa­luu­ra­han pois­to koko­naan oli­si jos­sain vai­hees­sa ihan pai­kal­laan. Onhan rik­si jää­dä kesä­lo­mal­la töi­hin Ruot­siin pie­nen­ty­nyt merkittävästi.”

    Alku­pe­räi­nen syy on var­mas­ti kadon­nut aiko­ja sit­ten mut­ta ei se, ettei­kö ihmi­set ottai­si tuo­ta huo­mioon omaa palk­kaan­sa las­kies­sa. En minä aina­kaan pidä tuo­ta loma­ra­haa miten­kään “yli­mää­räi­se­nä bonuk­se­na” vaan se on kiin­teä osa vuo­sian­sio­ta­ni jota seu­raan jopa suu­rem­mal­la mie­len­kiin­nol­la, kuin kuu­kausi­tu­lo­ja­ni. Vuo­si­tu­loi­hin on myös hel­pom­pi las­kea inflaa­tion vaikutukset.

  13. Suo­mes­sa vuo­sit­tai­nen palk­ka on jaet­tu 12.5 osaan. Mones­sa muus­sa maas­sa 13 tai 14 osaan (esi­merk­ke­jä esim. tääl­lä: https://www.radford.com/home/insights/articles/2015/taking_stock_of_13th_14th_month_bonuses_in_latam_europe_asia.asp). En sil­ti ymmär­rä mik­si näin teh­dään mis­sään maas­sa. Mik­si palk­ka ei ole jaet­tu tasan 12 kuu­kausio­saan? Toki työ­nan­ta­jan kan­nal­ta myö­hem­min mak­set­tu euro on aina parem­pi kuin aiem­min mak­set­tu euro.

    Osui­si­ko loma­ra­ho­jen leik­kaus saman­lai­se­na myös keik­ka­töi­tä tai mää­rä­ai­kai­sia sopi­muk­sia tekeville?

  14. Olen Osmo Soi­nin­vaa­ran kans­sa pit­käl­ti samaa miel­tä. Työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia pitää alen­taa, niin ikä­vää kuin se onkin, ja se pitää teh­dä mah­dol­li­sim­man tas­a­puo­li­ses­ti. Se on sil­ti vain yksi osa tar­peel­lis­ta ratkaisumallia.

    Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus ja työ­mark­ki­naos­a­puo­let löy­tä­vät sii­hen jär­ke­vän yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen, tai mik­si sitä nyt sit­ten kut­su­taan­kaan. Se rat­kai­su pitää teh­dä, vaik­ka sii­hen sit­ten sisäl­tyi­si höl­mö­jä­kin osia (jol­lai­se­na pidän minä­kin työ­ajan piden­tä­mis­tä arki­py­his­tä luopumisineen). 

    Jous­ta­vuut­ta työ­ai­koi­hin ja yli­pää­tään kaik­kiin työ­eh­toi­hin sai­si tul­la lisää, sil­lä ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­set tilan­teet ovat niin eri­lai­sia. Lii­al­li­nen yleis­si­to­vuus on men­neen maa­il­man juttu!

  15. Jus­si Sara­mo:
    Mik­si palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää lei­ka­ta, kun ne ovat val­miik­si poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja Sak­san­kin alapuolella… 

    Olet oikeas­sa, mut­ta vain asian­tun­ti­joi­den ja joh­ta­jien osal­ta. Suo­mes­sa suo­rit­ta­van por­taan pal­kat ovat itse asias­sa kovat euroop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa. Se mitä tar­vi­taan on pie­nim­pien pal­ko­jen leik­kaus, mut­ta sitä ei Suo­mes­sa saa sanoa ääneen.

    Voi­ko nykyis­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la taas elää Suo­mes­sa? Kaik­kial­la muu­al­la EU:ssa se on mah­dol­lis­ta, mut­ta Suo­men kor­kea veroas­te tekee yhtä­lös­tä mah­dot­to­man. Eli palk­ka­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen vaa­tii lopul­ta vero­tuk­sen järkeistämistä.

    Hel­poin tapa täs­sä ja nyt on pala­ta kah­dek­san­tun­ti­seen työ­päi­vään. Se oli­si mones­sa mie­les­sä ainoa tas­a­puo­li­nen rat­kai­su eikä vaa­di väli­tön­tä vero­re­mont­tia. Se ei myös­kään syö koh­tuut­to­mas­ti koti­mais­ta osto­voi­maa edel­lyt­täen, että lisään­ty­neel­le työ­ajal­le on oikeas­ti käyttöä.

    Vero­re­mont­ti on pak­ko teh­dä kui­ten­kin jos­sain vai­hees­sa, muu­ten olem­me kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä EU-alu­eel­la. EU:ssa on ter­ve vero­kil­pai­lu, jon­ka pitäi­si estää vero­tuk­sen yli­lyön­nit. Suo­men osal­ta kil­pai­lua ei ole otet­tu tosis­saan ja poh­jim­mil­taan kyse on ihan itse aiheu­te­tus­ta päänsärystä.

  16. Jus­si Sara­mo:
    Mik­si palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää lei­ka­ta, kun ne ovat val­miik­si poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja Sak­san­kin ala­puo­lel­la? Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa.

    Nokia pait­si mää­rit­tää 90% vien­nin las­kus­ta, kuvaa Suo­men ongel­mia. Vaik­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat alka­neet mak­saa työ­nan­ta­jal­le työn ilos­ta, eivät Sym­bian-kän­ny­kät oli­si men­neet kau­pak­si. Vero­ja­kaan ei mak­set­tu enää vii­me vuo­si­na kun voit­toa ei tullut.

    Kui­ten­kin yri­tyk­set eivät mie­lel­lään inves­toi Suo­meen, ja mer­kit­tä­vä teki­jä sii­nä ovat työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyys ja työn hin­ta. Kus­tan­nuk­sia suu­rem­pi ongel­ma on var­mas­ti­kin juu­ri tuo työ­markk­noi­den jäyk­kyys. Lail­la ja sopi­muk­sil­la on työn­te­koon, ajoit­ta­mi­seen ja hin­noit­te­luun saa­tu monen­lais­ta jäykkyyttä.

    Ehkä oikeam­pi rat­kai­su oli­si­kin kiel­tää yleis­si­to­vat palk­ka­rat­kai­sut, antaa työn­te­ki­jöil­le lisää vapauk­sia työ­ai­kan­sa ja ‑mää­rän päät­tä­mi­seen ja hel­pot­taa irti­sa­no­mis­ta, että yri­tyk­set uskal­tai­si­vat pal­ka­ta­kin väkeä. Han­ka­lis­ta tyy­peis­tä ei nykyi­sin pää­se eroon muu­ta kuin tuo­tan­nol­li­sis­ta syis­tä tai rahalla.

    Niin ja ansio­si­don­nai­nen tuli­si siir­tää koko­naan KELAn hal­lin­noi­ta­vak­si. Kas­sat ovat aivan tur­ha ja epä­oi­keu­den­mu­kai­nen väliporras.

  17. Nokian perään ei kan­na­ta itkeä, tar­koi­tan entis­tä. Satun­nais­joh­ta­ja J. Olli­la sai val­miin pake­tin, jos­sa oli rön­syt myy­tä­väk­si, ne myy­tiin ja kän­nyk­kä oli jo kehi­tet­ty, nimel­tään Mobi­ra City-Man. Kun oli­si pitä­nyt kehit­tää jotain uut­ta, niin oli pali­kat sekaisin.
    Palk­koi­hin vai­kut­taa kateus ja type­ryys kas, kun ei ymmär­re­tä sitä, että työn teki­jöi­den mää­rä on jat­ku­vas­ti las­ke­nut esi­mer­kik­si pape­rin teos­sa ja Finn­Pap myyn­tior­gaa­ni siir­tää tulok­sen ulko­mail­le Suo­men verot­ta­jan kou­rien ulot­tu­mat­to­miin. Vain nero Kou­ri pys­tyi kou­ri­maan eli kuo­ri­maan pank­kien rahat Suo­mes­ta kär­rä­ten ne muil­le mail­le vie­ra­hil­le. Suo­men rahoi­tusa­lan työn­te­ki­jöi­den tule­vai­suut­ta yri­te­tään suo­ja­ta Euroo­pan kes­kus­pan­kin FIAT rahoi­tuk­sel­la. Pahal­ta näyt­tää, kateus vie kalat vedestä.

  18. Vii­mei­sen vuo­si­nel­jän­nes ker­toi jo vien­nin vetä­vän pois­lu­kien Nes­teen öljy­tuot­teet, jot­ka pudot­ta­vat ylijäämää.

    Mis­sä on jo ker­ran koet­tu soli­daa­ri­suus­ve­ro, jota kaik­ki mak­soi­vat kil­tis­ti kah­den vuo­den ajan ja se jos mikä oli tas­a­puo­lis­ta ammat­tiin, tai hen­ki­löä katsomatta.

  19. Jus­si Sara­mo: Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa.

    Mis­tä on peräi­sin tie­to­si, että tuot­ta­vuus suh­tees­sa pal­ka­kus­tan­nuk­siin on Suo­mes­sa hyvä? Yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sil­la mita­tun kil­pai­lu­ky­vyn­hän pitäi­si sil­loin olla kun­nos­sa, mut­ta jok­seen­kin kaik­ki osa­puo­let ovat yhtä miel­tä sii­tä, että juu­ri yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sil­la mitat­tu kil­pai­lu­ky­ky on hei­ken­ty­nyt vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aikana. 

    Sii­nä olet oikeas­sa, että tämä joh­tuu pal­jol­ti Nokian romah­duk­ses­ta. Nokian tuot­ta­ma vau­raus vain jaet­tiin koko kan­san­ta­lou­teen mm. pal­kan­ko­ro­tuk­si­na. Työ­mark­ki­noil­la­han on käy­tän­tö­nä, että pal­kan­ko­ro­tuk­set on sidot­tu tuot­ta­vuu­den nousuun. Tuot­ta­vuu­den las­ku ei sen sijaan auto­maat­ti­ses­ti palk­ko­ja alenna.

    Muut toi­mia­lat eivät 2000-luvul­la kehit­tä­neet tuot­ta­vuu­taan Nokian tah­dis­sa, ja kun Nokia romah­ti, pal­kat jäi­vät sen het­ki­sen tuot­ta­vuu­den tasoon näh­den lii­an korkealle. 

    Täs­sä sitä ollaan ja nyt mei­dän pitäi­si saa­da kau­pak­si myös näi­tä tavan­omai­sem­pia tuot­tei­tam­me kun­nes luo­va tuho on syn­nyt­tä­nyt tar­vit­ta­vat uudet “pik­ku­no­kiat”.

  20. palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pai­lu­ky­vyn parantamiseksi

    Kai ylei­sem­min “työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia”.

    Työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä en pidä, kos­ka se on askel vää­rään suun­taan. Iso kuva on, että auto­maa­tion edis­tyes­sä on jär­ke­vää lisä­tä vapaa-aikaa krää­sän kulu­tuk­sen sijasta.

    Tämän voi­si jät­tää yksit­täis­ten työn­te­ki­jöi­den har­kit­ta­vak­si. Vaik­ka tuot­ta­vuu­den las­kies­sa palk­ko­jen­kin on pak­ko las­kea, kaik­kien työn­te­ki­jöi­den joh­to­pää­tök­sen ei tar­vit­se olla se, että halu­aa säi­lyt­tää enti­sen tulo­ta­son aiem­paa pidem­män työ­ajan avul­la. Poh­jois­mai­nen elin- ja palk­ka­ta­so on alen­net­tu­na­kin niin kor­kea, että pie­ni lep­pois­ta­mi­nen­kaan ei yksi­lön tai val­tion talout­ta kaada.

    Osan tuos­ta työ­voi­ma­ku­lu­jen alen­ta­mi­ses­ta ottai­sin väliai­kai­ses­ti val­tion piikkiin.

    Tuo muis­tut­taa sitä koko taan­tu­man ajan nou­da­tet­tua poli­tiik­kaa, jos­sa pelas­ta­vaa noususuh­dan­net­ta odo­tel­laan loput­to­miin, vaik­ka kil­pai­lu­ky­ky on pysy­väs­ti las­ke­nut, ja samal­la ote­taan vel­kaa vuo­si ja hal­li­tus toi­sen­sa jäl­keen. Mut­ta ero­na on se, että yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky täl­lä ker­ta para­ni­si ihan oikeas­ti, ja nii­den toi­pu­mi­nen oli­si sik­si aiem­paan poli­tiik­kaan ver­rat­tu­na sel­väs­ti todennäköisempää.

    Jos työ­va­oi­ma­kus­tan­nus­ten alen­nus oli­si todel­la mer­kit­tä­vä eikä vain kos­meet­ti­nen, voi­sin kan­nat­taa­kin pien­tä tukea peh­men­tä­mään (tämän toi­men­pi­teen seu­rauk­se­na “var­mas­ti ja pian” saa­pu­vaa) talou­den kil­pai­lu­ky­vyn elpy­mis­tä. En kyl­lä­kään usko vähää­kään sii­hen vih­rei­den pro­mo­voi­maan talous­a­jat­te­luun, jos­sa talou­den tilaa yri­te­ään kohot­taa kas­vat­ta­mal­la koti­mais­ta kulus­tus­ky­syn­tää velak­si. Mut­ta tuos­sa esi­te­tys­sä mal­lis­sa yri­tet­täi­siin siis buus­ta­ta jo tie­dos­sa ole­van nousun läh­töä (ja vähen­tää kan­sa­lais­ten kär­si­myk­siä sitä odotellessa).

    Ehkä kui­ten­kin mie­luum­min ilman tuo­ta kik­kaa. Suo­ma­lai­set osta­vat perus­tuot­tei­ta joka tapauk­ses­sa (luk­sus­ku­lu­tus­hyö­dyk­keet ovat aika usein ulko­mai­sia), ja talous ter­veh­tyi­si roi­mal­la työ­voi­ma­ku­lu­jen alen­ta­mi­sel­la mel­ko var­mas­ti, joten ope­raa­tio oli­si ehkä enem­män mie­lia­lo­ja tyyn­nyt­te­le­vä kuin todel­li­nen talou­den pol­vil­leen menoa ehkäi­se­vä kikka.

    Peri­aat­tees­sa ajat­te­len niin, että val­tio voi­si lai­noit­taa hie­man nii­tä, jot­ka oikeas­ti mei­naa­vat men­nä kon­kurs­siin val­tion yllät­tä­vien pää­tös­ten seu­rauk­se­na. Näin siis estet­täi­siin jär­jet­tö­mimmt kon­kurs­sit. Mut­ta pää­sään­tö­nä talou­den tulee kes­tää muu­tok­set poli­tii­kas­sa ilman jou­ta­via, moni­mut­kai­sia ja mut­kik­kuu­del­laan hämää­viä (ja polii­tik­ko­jen heik­kou­den vuok­si hel­pos­ti pysyik­si jää­viä) pehmennyksiä.

    Kuten aiem­min­kin olen sano­nut, oikea deval­vaa­tio oli­si pal­jon kivut­to­mam­pi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­tees­sa tuloihin.

    Velat ovat tosi­aan yksi sisäi­sen deval­vaa­tion ongel­ma. Fik­suin­ta oli­si rea­goi­da muu­tok­siin jat­ku­vas­ti eikä isoi­na yllät­tä­vi­nä muu­tok­si­na. Sama syy, mik­si valuu­tan kel­lu­mi­nen on hel­lä­va­rai­sem­pi meka­nis­mi kuin sil­loin täl­löin teh­tä­vät suu­ret deval­vaa­tiot. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä tämän ei kui­ten­kaan pitäi­si olla ongel­ma. Vel­kaan­tu­mi­seen pitää vain suh­tau­tua hie­man varo­vai­sem­min. Ja vel­ko­jen korot­han voi­vat vaih­del­la jat­ku­vas­ti joka tapauk­ses­sa, sii­tä riip­pu­mat­ta ollaan­ko omas­sa vai yhteisvaluutassa.

    On myös vai­kea uskoa, että esi­mer­kik­si vuo­krat las­ki­si­vat sisäi­sen deval­vaa­tion mukana.

    Pitää luot­taa mark­ki­na­voi­miin. Par­tu­ri­mak­sut alen­tu­koot, kun työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ale­ne­vat. Pää­kau­pun­gin hin­ta­ta­so voi pudo­ta kar­keas­ti asu­mis­tu­kien ver­ran, kun asu­mis­tuet pois­te­taan. Val­tion tulee vies­tit­tää, että se olet­taa koti­maan hin­to­jen las­ken­van sen ver­ran, kuin työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen (ja asun­to­tu­kiais­ten pois­ta­mi­nen) antaa aihetta.

  21. Jus­si Sara­mo:
    Mik­si palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää lei­ka­ta, kun ne ovat val­miik­si poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja Sak­san­kin ala­puo­lel­la? Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa.

    Tuos­sa on mie­les­tä­ni se vir­heel­li­nen ole­tus, että tuot­ta­vuss oli­si enti­sel­lä tasol­la. Yksit­täis­ten työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus voi olla­kin enti­sen­sä, mut­ta kos­ka suu­ri osa par­hai­ten tuot­ta­via työn­te­ki­jöi­tä (esim. Nokia) on siir­ty­nyt vähem­män tuot­ta­viin hom­miiin tai työt­tö­mik­si, kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus on alen­tu­nut roimasti.

  22. En ymmär­rä ollen­kaan tätä työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten alen­ta­mis­ta, ellei tar­koi­tuk­se­na ole tie­toi­ses­ti luo­da Suo­mes­ta itä-euroop­pa­lais­ta alihankintareservaattia.

    Arvon­li­sä­ve­ron koro­tus tuki­si samaa Suo­men köyh­ty­mis­tä. Entis­tä enem­män teh­täi­siin pimei­tä hom­mia ja tilat­tai­siin tava­raa, ja jopa päi­vit­täis­ta­va­roi­ta Saksasta. 

    Val­tion tuli­si luo­da ja tukea meka­nis­me­ja, jot­ka kan­nus­tai­si­vat suo­ma­lai­sia PK-yri­tyk­siä palk­kaa­maan ja inves­toi­maan. Ja las­kea pai­kal­li­sen pal­ve­lu­työn arvonlisäveroa.

  23. Kävi­kös täs­sä niin, että nämä “muut oikeas­sa oli­jat” eivät pal­joa vaih­toeh­to­ja hal­li­tuk­sel­le jät­tä­neet. Mm. loma­ra­hat eivät hal­li­tuk­sen käsissä.

    Ket­kä siis “muut oikeas­sa olijat”?

  24. Jus­si Sara­mo:
    Mik­si palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää lei­ka­ta, kun ne ovat val­miik­si poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja Sak­san­kin ala­puo­lel­la? Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa.

    Ker­ro­pa siis lyhyes­ti mit­kä ne kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat, kun ker­ran palk­ka­kus­tan­nuk­set ja tuot­ta­vuus ovat yhtä­lös­sä posi­tii­vi­sel­la puolella?

  25. Jus­si Sara­mo:
    Mik­si palk­ka­kus­tan­nuk­sia pitää lei­ka­ta, kun ne ovat val­miik­si poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja Sak­san­kin ala­puo­lel­la? Kun tuot­ta­vuus­kin on hyvä suh­tees­sa palk­kaan, voi tode­ta, että kil­pai­lu­ky­ky­on­gel­mat ovat ihan muu­al­la kuin työ­voi­man hinnassa. 

    Mik­si pal­kat yli­pää­tään vaih­te­le­vat mait­tain? Kuin­ka kor­keak­si työt­tö­myy­den täy­tyi­si nous­ta, ennen kuin on lupa poh­tia työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta? Mik­si Nokian irti­sa­no­mis­ten jäl­keen tän­ne ei tul­lut ulko­maa­lais­ten yri­tys­ten ryn­täys­tä, vaik­ka kou­lu­tet­tua väkeä oli­si tar­jol­la? Mikä on Suo­men kil­pai­lue­tu ver­rat­tu­na Liet­tu­aan? http://www.zdnet.com/article/the-rise-of-lithuania-as-a-force-in-it-why-google-and-nasdaq-are-investing-here/

  26. Omas­sa kris­tal­li­pal­los­sa henk. koht. tule­vai­suus näyt­tää sil­tä, että tämän sir­kus­esi­tyk­sen lop­pu­tu­le­ma­na lomat vähe­ne­vät kah­dek­sal­la päi­väl­lä, loma­ra­hat leik­kau­tu­vat jon­ne­kin kol­man­nek­seen, soli­daa­ri­suus­ve­rot iske­vät net­to­tu­loi­hin — ja kau­pan pääl­le tule­vat vie­lä elä­ke- ja mui­den pakol­lis­ten vakuu­tus­mak­su­jen rei­pas nousu. Pal­kan­ko­ro­tus­puo­lel­la on tar­jol­la nol­la­lin­jaa ja ay-osas­ton rii­del­les­sä palk­ka­mal­lis­ta myös mah­dol­li­set meriit­ti­ko­ro­tuk­set (ja koko ura­kier­to) ovat edel­leen jumissa.

    Samal­la on aivan salet­ti, että jos leik­kauk­sia ja mak­su­jen koro­tuk­sia miten­kään kom­pen­soi­daan pal­kan­saa­jil­le, niin moi­set toi­met koh­dis­tu­vat pel­käs­tään pie­ni- ja keskituloisiin.

    Jo nyt enti­nen himo­ve­rot­ta­ja Ruot­si pääs­tää “suu­ri­tu­loi­set” 6–7 %-yksik­köä kevyem­mäl­lä vero­tuk­sel­la — ja tätä menoa lähen­nel­lään var­maan­kin jo 10 %-yksik­köä. Muut­to samal­la nimel­lis­pal­kal­la alkaa ole­maan jo sel­lai­nen lot­to­voit­to, että ihmet­tyt­tää jos läh­ti­jöi­tä ei koh­ta ala ole­maan samaa mää­rää kuin Tor­nios­sa toi­seen suun­taan tulijoita.

    Jos täs­tä itsel­tä­kin pois­tuu oikeas­taan vii­mei­nen koti­maan tar­joa­ma eri­koi­se­tu — tör­keän pit­kät vuo­si­lo­mat — niin mikä­päs täs­sä oikeas­taan enää pidättelisi…

    Sel­lai­nen pie­ni kysy­mys täs­sä kui­ten­kin oli­si — jos Suo­mi edel­leen aio­taan nos­taa “osaa­mi­sel­la hui­pul­le”, niin mik­si ihmees­sä kaik­ki sig­naa­lit ovat tyy­liin “kou­lu­tus ei kan­na­ta”, “ahke­ruus on hyö­dy­tön­tä”, “työl­leen omis­tau­tu­mi­nen on sai­raus”, “itsen­sä kehit­tä­mi­nen on silk­kaa ajanhukkaa”?

    Vai oli­ko se niin, että val­koi­nen lip­pu oli nos­tet­tu jo sal­koon ja hyväk­syt­ty se tosia­sia, että Suo­mi palaa takai­sin maa- ja met­sä­ta­lou­des­ta elä­väk­si “bio­ta­lous” maak­si? Sit­ten­hän tääl­lä ei kai­va­ta kuin muu­ta­ma kym­me­nen­tu­hat­ta maa­jus­sia ja toi­nen moko­ma sel­lu­teh­tai­den pyö­rit­tä­jiä — muut voi­vat­kin muut­taa suo­siol­la jon­ne­kin asut­ta­vim­mil­le leveysasteille.

  27. Minus­ta ei todel­la­kaan kan­na­ta olet­taa, että “suh­dan­teet jos­kus elpy­vät”. Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti raken­net­tiin Neu­vos­to­lii­ton, suo­ja­tul­lien ja teol­lis­tu­mat­to­mien kehi­tys­mai­den varaan. Nyt, kun meil­lä ei ole Neu­vos­to­liit­toa, mut­ta on EU ja on teol­lis­tu­vat taik­ka teol­lis­tu­neet kehi­tys­maat, on mei­dän kil­pai­lu­ky­kym­me aivan sur­kea eikä paran­nus­ta ole näköpiirissä.

    Eihän se muka­val­ta kuu­los­ta, mut­ta meil­lä ei ihan oikeas­ti ole varaa kaik­kiin nii­hin jär­jes­tel­miin, jot­ka 60–80-lukujen aika­na luo­tiin. Nyt pitäi­si pur­kaa hal­li­tus­ti, eikä odot­taa sitä päi­vää, kun lai­naa ei enää saa­da ja toi­meen­tu­loet ja eläk­keet jää­vät koko­naan maksamatta.

  28. Ris­to: Kuvaat tuos­sa vain syy­tä, mik­si maan, jon­ka vien­ti­teol­li­suus ei ole kovin hajaan­tu­nut eri­tyi­ses­ti ei oli­si pitä­nyt liit­tyä euroon. Toi­mia­la- ja jopa yri­tys­koh­tai­set krii­sit voi­vat olla rank­ko­ja. Valuu­tan oli­si pitä­nyt jous­taa, että jotain muu­ta oli­si kas­va­nut tilalle. 

    Katin kon­tit, valuut­ta ei kas­va­ta mitään. Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä tar­vi­taan — ja poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den kuuntelua.

  29. Työ­tun­nin yksikkökustannuksista. 

    Työ­tun­nin kus­tan­nus 2014 Eurostatin:n mukaan

    Täs­tä on kes­kus­te­luss­sa ollut eri­lai­sia nume­roi­ta. Vartiainen&Borg saa­vat 25 pro­sent­tia Sak­saa jäl­jes­sä ja 10 pro­sent­tia Ruot­sia jäl­jes­sä, mut­ta he käyt­ti­vät koko talou­den yksik­kö­kus­tan­nusin­dek­siä ja Sak­saan 2000-luvul­la syn­ty­nyt mata­la­palk­kai­nen pal­ve­lusek­to­ri saa Suo­men näyt­tä­mään pahal­ta. Ne jot­ka ver­taa­vat Suo­men, Sak­san ja Ruot­sin teol­li­suut­ta toi­siin­sa eivät ole yhtä huo­lis­saan. Teol­li­suu­des­sa Suo­men yksik­kö­tun­ti­kus­tan­nuk­set ovat Ruot­sia ja Sak­saa pie­nem­mät [1].

    [†] indek­si­pis­te­lu­vun ver­tai­lu­vuo­den valin­ta (2000) voi olla ongel­mal­li­nen. Jos ver­tai­lu­vuo­dek­si vali­taan 1990, Suo­men yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat Ruot­sia pie­nem­piä. “Ei ole mitään eri­tyis­tä syy­tä olet­taa, että vuo­den 2000 taso oli­si ollut jos­sain mie­les­sä ”oikea”. Päin­vas­toin Suo­mi liit­tyi euroon valuut­ta­kurs­sil­la, jol­la kil­pai­lu­ky­ky oli lii­an­kin hyvä, kuten perus­te­lin läpi­käy­des­sä­ni Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn lyhyt­tä his­to­ri­aa. Sak­sa puo­les­taan kär­si euron alku­vuo­si­na hei­kos­ta kil­pai­lu­ky­vys­tä.” [2]

    Läh­teet

    1. Pek­ka Sau­ra­mo: Kuin­ka huo­no Suo­men hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky oikein on?

    2. Roger Wess­man: Ongel­mal­li­nen kilpailukyky

    3. Euros­tat: Labour costs in the EU http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6761066/3–30032015-AP-EN.pdf/7462a05e-7118–480e-a3f5-34e690c11545

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä ottai­sin palk­ka­ni mie­luum­minm tasai­ses­ti joka kuu­kausi eikä niin, että osa sii­tä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen minul­le myö­hem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin pal­jon parem­pi asia kuin raha omal­la tilillä?

    SAK ei pää­tä loma­ra­hois­ta. Ne on sovit­tu 300 työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa liit­to­jen kes­ken, ja lisäk­si nii­tä mak­se­taan monel­la työ­pai­kal­la työ­so­pi­mus­ten tai vakiin­tu­neen käy­tän­nön perus­teel­la. On pal­jon hel­pom­paa ja tas­a­puo­li­sem­paa muut­taa sosi­aa­li­tur­van rahoitusosuuksia.

  31. Rai­mo K: Katin kon­tit, valuut­ta ei kas­va­ta mitään. Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä tar­vi­taan – ja poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den kuuntelua.

    Mut­ta mitäs, mitäs me(ne) muut 99 % työ­voi­mas­ta ja yhteis­kun­nas­ta tekevät/voisivat teh­dä sil­lä aikaa. Vai­kut­tai­si sil­tä, että deval­vaa­tio on ollut ainoa tosia­sial­li­ses­ti käyt­tö­kel­poi­nen kei­no ker­toa sil­le 99 % että “niin tove­rit olem­me oikeas­ti hiu­kan vai­keuk­sis­sa ja teil­tä­kin vaa­di­taan edes pik­ku­riik­ki­siä uhrauk­sia, ei ole täs­sä ollut met­säs­ty­son­nea sil­lä välin kun te jau­hoit­te jau­ho­ja ja p*skaa”. (anteek­si ala­tyy­li, perus­te­len sen tari­nan­ker­ron­ta­pe­rin­teel­lä, toi­ses­sa kon­teks­tis­sa oli­si kir­joit­ta­nut hal­lin­noin­tia, uusia laki­ko­koel­mia ja sää­dök­siä tjsp.)

  32. Rai­mo K: Katin kon­tit, valuut­ta ei kas­va­ta mitään. Tut­ki­mus­ta ja tuo­te­ke­hit­te­lyä tar­vi­taan – ja poten­ti­aa­lis­ten asiak­kai­den kuuntelua. 

    Sel­lais­ta alaa ei käy­tän­nös­sä ei ole­kaan, jol­la hin­ta ei vai­kut­tai­si. Palk­ka­ta­so Sak­san käyt­tä­mään valut­taan näh­den oli­si nii­an­nut, mut­ta työl­li­syys ja elin­ta­so oli­si pysy­nyt parem­pa­na. Tämä oli­si tapah­tu­nut nopeas­ti — nyt yli puo­len vuo­si­kym­me­nen kit­tuu­te­lun jäl­keen mie­ti­tään, että pitäi­si kai jotain teh­dä, ja tar­jol­la on vain ulkois­ta deval­vaa­tio­ta huo­mat­ta­vas­ti vahin­gol­li­sem­pi sisäinen.

    Ei mitään pahaa onnis­tu­nees­sa tut­ki­muk­ses­sa, tuo­te­ke­hit­te­lys­sä, myyn­nis­sä (jne), mut­ta noi­hin var­sin­kaan lyhyel­lä täh­täi­mel­lä val­tio­val­ta ei voi pal­joa vai­kut­taa. Yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia aut­ta­van valuut­ta­jär­jes­tel­män se oli­si voi­nut tarjota. 

    Parem­pi oli­si myy­dä edes hal­val­la bulk­kia kuin olla myy­mät­tä mitään työttömänä.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä ottai­sin palk­ka­ni mie­luum­minm tasai­ses­ti joka kuu­kausi eikä niin, että osa sii­tä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen minul­le myö­hem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin pal­jon parem­pi asia kuin raha omal­la tilillä? 

    Vas­tus­tai­si­ko SAK todel­la sys­tee­miä, jos­sa loma­ra­hois­ta luo­vu­taan korot­ta­mall­la kuu­kausi­palk­kaa niin, että vuo­sian­sio ei muutu?

    Minus­ta on aika ymmär­ret­tä­vää, ammat­tiyh­dis­tyk­set eivät var­si­nai­ses­ti pom­pi rie­mus­ta, jos palk­ko­ja las­ke­taan, ja vie­lä­pä tees­ken­nel­lään, että tämä pal­kan­las­ku ei oikeas­ti edes oli­si palkanlasku.

  34. Alan­ko­mais­sa ja Bel­gias­sa­kin mak­se­taan loma­ra­ho­ja, jopa elä­ke­läi­sil­le, ja siel­lä on edul­li­sem­mat hin­nat ja parem­mat pal­kat, mut­ta maat menes­ty­vät parem­min kuin Suo­mi, loma­ra­ho­jen pois­ta­mi­sel­la saa­daan kesäk­si mon­ta yri­tys­tä nurin ja koti­mai­nen kulu­tus las­kee mer­kit­tä­väs­ti ja bkt pienenee.

  35. Loma­ra­han pois­to pie­ni­tu­loi­sil­ta; eikö oli­si parem­pi pois­taa 10% kuu­kausit­tain pal­kas­ta, että käteen jäi­si 1200 euroa, ja sit­ten sai­si pitää lomarahan?

  36. Suo­mi on poik­keuk­sel­li­sen, kovin poik­keuk­sel­li­nen maa:

    1) Maa­ta­lous­tuet (lähin­nä vain luon­non pilaa­mis­ta tuot­ta­va toi­min­ta) ovat lähes maa­il­man kor­keim­mat, rik­kaan Nor­jan ja Sveit­sin tasoa. Kyse on noin kol­mes­ta tai nel­jäs­tä mil­jar­dis­ta euros­ta vuodessa.

    2) Maas­sa on häm­mäs­tyt­tä­vän vah­va ja sit­keä maa­ta­lous-/syr­jä­seu­tu­puo­lue, jon­ka takia alue­tuet ovat lähel­lä maa­il­ma­nen­nä­tys­tä. Alue­tu­kien mää­rää ei kai tie­dä kukaan, mut­ta yli kym­me­nes­tä mil­jar­dis­ta vuo­sit­tain on kyse.

    3) Suo­men kou­lu­lai­tos syr­jii tuot­ta­vam­paa suku­puol­ta enem­män kuin ehkä mis­sään muus­sa jär­jes­täy­ty­nees­sä yhteis­kun­nas­sa tär­keim­män aineen osaa­mi­sel­la mitat­tu­na (PISAn tulok­sis­ta yleis­tä­mäl­lä). Vain suo­mes­sa pojat ovat tyt­tö­jä huo­nom­pia kai­kis­sa PISAn mit­taa­mis­sa aineissa.

    4) Maa sijait­see peri­fe­rias­sa (Krei­kan, Por­tu­ga­lin ja Irlan­nin tapaan — kuu­los­taa­ko tutul­ta?). Ilmas­to on ikä­vä. Naa­pu­ris­sa on maa, johon ei voi luottaa.

    5) Suo­men vero­tus on maa­il­man­luo­kan kor­ke­aa ja noususuunnassa.

    6) Kus­tan­nus­ta­so maa­il­man­luo­kan korkea. 

    7) Huol­to­suh­de on poik­keuk­sel­li­sen huo­no ja huo­no­ne­maan päin

    8) Maa ei hou­kut­te­le em. syis­tä ulko­maa­lai­sia osaa­jia toi­sin kuin mel­kein kaik­ki muut rik­kaat län­si­maat. Hou­kut­te­le­vuut­ta on lain­sää­dän­nöl­lä jopa heikennetty.

    9) Nyky­ta­lous suo­sii sosi­aa­li­ses­ti tai­ta­via, suo­ma­lai­sia on ver­rat­tu eski­moi­hin ja autisteihin.

    10) Mis­sään muus­sa vau­raas­sa maas­sa las­ten kie­li­tai­toa ei tahal­li­ses­ti ram­pau­te­ta pakot­ta­mal­le hei­dät opis­ke­le­maan mar­gi­naa­lis­ta kiel­tä oman mar­gi­naa­li­sen kie­len rinnalle.

    11) Työ­mark­ki­nat ovat poik­keuk­sel­li­sen mono­po­li­soi­tu­neet ja siten jäykät.

    12) Euro — joka ei tosin ole poik­keuk­sel­lis­ta pait­si pohjoismaisittain.

    13) Tuloe­ro­jen poik­keuk­sel­li­sen tasai­suu­den takia, pie­ni­palk­kai­set tie­naa­vat enem­män kuin muu­al­la ja pal­ve­lua­lat ovat­kin huo­nos­ti kehittyneet.

    Ja sit­ten odot­ta­maan investointeja …

    Jos oikein pes­si­mis­tik­si halu­aa ruve­ta, Suo­men paras puo­li on, että tääl­tä pää­see muut­ta­maan vähem­män poik­keuk­sel­li­siin maihin.

  37. dio­di: Ne jot­ka ver­taa­vat Suo­men, Sak­san ja Ruot­sin teol­li­suut­ta toi­siin­sa eivät ole yhtä huo­lis­saan. Teol­li­suu­des­sa Suo­men yksik­kö­tun­ti­kus­tan­nuk­set ovat Ruot­sia ja Sak­saa pie­nem­mät [1].

    Täy­sin toi­sen­lai­sia­kin tul­kin­to­ja on aina­kin yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sen kehi­tyk­sen suhteen:

    https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf

    Nii­den lau­lu­ja laulat …

    Ver­tai­lu Sak­saan ja Ruot­siin on sinän­sä aika vaa­ti­va. Olem­me tääl­lä Itä­me­ren pus­sin­pe­räl­lä, ja KV kaup­pa­suh­teem­me ja ‑osaa­mi­sem­me ovat (met­sä­teol­li­suut­ta lukuu­not­ta­mat­ta) tus­kin 30 vuo­den ikäi­siä. Sii­hen asti veik­ka­sim­me vää­rää hevos­ta ja mene­tim­me mur­rok­ses­sa hir­veän mää­rän resursseja.

  38. Daniel Feder­ley:
    Nyt pitäi­si pur­kaa hal­li­tus­ti, eikä odot­taa sitä päi­vää, kun lai­naa ei enää saa­da ja toi­meen­tu­loet ja eläk­keet jää­vät koko­naan maksamatta.

    Noin niinq mil­lä perus­teel­la ja mik­si Suo­mi ei sai­si vel­kaa täs­tä ikui­suu­teen? Kaik­ki maa­il­man val­tiot ovat vel­kaa joko toi­sil­leen tai finans­si-ins­ti­tuu­tioil­le. Ainoa maa joka mak­soi vel­kan­sa pois hin­nal­la mil­lä hyvän­sä oli Ceaucescun Roma­nia. Ei se tain­nut olla hir­veän hyvä ratkaisu.

    His­to­ri­aa har­ras­ta­vat voi­vat kat­soa mitä on tapah­tu­nut maa­il­man kan­san­ta­louk­sil­le, kun IMF tai Maa­il­man­pank­ki on päät­tä­nyt “ohjeis­taa”. Poik­keuk­set­ta val­tion­vel­ka on kas­va­nut ja sit­ten jot­kut maat vain jät­tä­vät vel­kan­sa mak­sa­mat­ta. Argen­tii­na on edel­leen ole­mas­sa. Samoin Bra­si­lia ja mitä näi­tä nyt onkaan.

  39. …On myös vai­kea uskoa, että esi­mer­kik­si vuo­krat las­ki­si­vat sisäi­sen deval­vaa­tion mukana.”

    Onko sinul­la joku eri­tyi­nen syy epäil­lä, ettei kysyn­nän ja tar­jon­nan laki toi­mi­si? Jos pys­tyt todis­ta­maan tuon, sil­lä voi­si irro­ta talous­tie­teen Nobel. Sen ver­ran kään­teen­te­ke­vä­nä tulos­ta voi­si pitää.

    Sinän­sä yksi hel­poim­mis­ta tavois­ta tasa­pai­not­taa val­tion talout­ta on lopet­taa type­rät asu­mi­sen tuet. Sekä vuo­kra­tuet että omis­ta­mi­sen tuet. Kaik­ki kai ymmär­tä­vät, miten idioot­ti­mais­ta on tukea asu­mis­ta, mut­ta yksin­ker­tais­ta muu­tos­ta ei saa­da tehtyä.

  40. Kal­le: Voi­ko nykyis­tä pie­nem­mäl­lä pal­kal­la taas elää Suo­mes­sa? Kaik­kial­la muu­al­la EU:ssa se on mah­dol­lis­ta, mut­ta Suo­men kor­kea veroas­te tekee yhtä­lös­tä mah­dot­to­man. Eli palk­ka­kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­nen vaa­tii lopul­ta vero­tuk­sen järkeistämistä.

    Sak­sas­sa ovat pie­ni­palk­kais­ten osal­ta sekä pal­kat alem­pa­na, että verot kor­keam­pia! Suo­mes­sa samois­ta töis­tä jää käteen huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Saksassa!

    Lyö tuon­ne 1500e/kk palk­ka sisään
    http://www.brutto-netto-rechner.info

    Käteen jää n. 1100e

    Suo­mes­sa vas­taa­vil­la tuloil­la hel­sin­ki / ei kir­kol­lis­ve­roa jää kou­raan n. 1275e.

    Ero on mer­kit­tä­vä Suo­men eduk­si, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että sii­nä mis­sä Sak­sa­lai­nen REWE:n kas­sa tie­naa täy­del­lä 40h/vko tun­nil­la 1400e/kk (kuu­lin lähi­kau­pas­sa sivu­kor­val­la kun kas­sat jut­te­li­vat kes­ke­nään sul­ke­mi­sai­kaan), niin suo­mes­sa luke­ma on kyl­lä korkeampi.

    Käteen jää­väs­sä lik­sas­sa ero on aivan tol­ku­ton Suo­men eduksi!

    Sak­sas­sa pie­nel­lä pal­kal­la tulee toi­meen, kos­ka tääl­lä on luok­kayh­teis­kun­ta. Asui­na­lueie­den erot hin­nois­sa ovat pal­jon suu­rem­mat kuin Suo­mes­sa. Sii­nä mis­sä itä­hel­sin­gis­tä­kin mak­saa yksiä 650e/kk, niin Frank­fur­tin lähis­töl­tä löy­tää yksiön 200e/kk halvemmalla:
    http://www.immobilienscout24.de/expose/84075183

    Nie­der­rat on mel­kein käve­lye­täi­syy­del­lä Frank­fur­tin pil­ven­piir­tä­jä­kes­kus­tas­ta ja vas­tan­nee about pasi­laa sijain­nil­taan. Toi­saal­ta minä mak­san 1250e 69 m² kak­sios­ta, eikä tämä ole ydin­kes­kus­tas­sa saa­ti halu­tuim­mil­la alueil­la, mut­ta on täy­sin uusi ja hyväl­lä paikalla.

    Sak­sas­sa on hal­paa näh­däk­se­ni ihan vaan sik­si, että pal­kat ovat alhaal­la. Kämp­pien omis­ta­jat eivät voi pyy­tää kovia vuo­kria, kos­ka kovil­la vuo­kril­la otta­jia ei vain yksin­ker­tai­ses­ti ole kovin pal­jon ja toi­saal­ta mata­lat pal­ve­lua­lo­jen pal­kat pitä­vät kus­tan­nuk­set alhal­lal­la (rek­ka­kus­kit, kau­pan kas­sat, lei­po­mot, lihan leik­kaa­jat jne.) joten kau­pois­sa on hel­pom­pi myy­dä hal­val­la ruokaa.

  41. Tapio: Täy­sin toi­sen­lai­sia­kin tul­kin­to­ja on aina­kin yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sen kehi­tyk­sen suhteen
    ‘snip’

    Kiin­toi­sa on tul­kin­ta: “Suo­men yri­tys­sek­to­rin pudo­tuk­ses­ta noin puo­let selit­tyy suh­teel­li­sen tuot­ta­vuu­den heik­ke­ne­mi­sel­lä ja toi­nen puo­li suh­teel­lis­ten työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten kohoamisella”.

    Eli syy ei ole pel­käs­tään kiro­tus­sa 2007 työehtoratkaisussa.

  42. Mata­lan osaa­mis­ta­son työ on täl­lä het­kel­lä ran­kas­ti sub­ven­toi­tua tulon­siir­to­jen takia, mikä tie­tys­ti on jär­je­tön­tä. 7$/h‑työntekijän lik­san pääl­le yhteis­kun­ta mak­saa huo­mat­ta­van mää­rän tukia (myös USA:ssa), kos­ka sum­mal­la ei toki pär­jää. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä ei siis ole mikään kil­pai­lul­li­nen tasa­pai­no. Mini­mi­palk­ka voi­si aut­taa täs­sä, kos­ka se nos­tai­si työn­hin­nan sen todel­li­sel­le kus­tan­nus­ta­sol­le. Työt­ty­myyt­tä tuli­si hiu­kan. Toi­saal­ta sosi­aa­li­tur­va voi­tai­siin lak­kaut­taa kai­kil­ta työs­sä­käy­vil­tä, ja täl­lä oli­si dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia (on myös käsit­teel­li­ses­ti aivan absur­dia, että työs­sä­käy­vät ovat sosi­aa­li­tur­van pii­ris­sä!). Mini­mi­palk­ka saat­tai­si joh­taa, iro­nis­ta kyl­lä, lähem­mäk­si kil­pai­lu­ta­sa­pai­noa — taval­laan mini­mi­palk­ka siis kor­jaa tulon­siir­to­jen aiheut­ta­man vää­ris­ty­män työn­hin­taan. Se on myös työn­te­ke­mi­seen perus­tu­vaa ‘sosi­aa­li­tur­vaa’ (work­fa­re). Pit­käl­ti näis­tä syis­tä mini­mi­pal­kal­la on Jen­keis­sä joi­den­kin republi­kaa­nien ja talous-kon­ser­va­tii­vien tuki. 

    Pää­mää­rä­nä ei tie­tys­ti ole nos­taa mata­lan osaa­mis­ta­son työ­voi­man elin­ta­soa, vaan var­mis­taa mah­dol­li­sim­man toi­mi­vat työ­mark­ki­nat. Ham­pu­ri­lai­set kal­lis­tui­si­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat kei­no­te­koi­sen hal­po­ja. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei kai ole tukea pika­ruo­kay­rit­tä­jiä ja ‑kulut­ta­jia?

  43. OS: “Nau­ram­me kreik­ka­lai­sil­le, jot­ka saa­vat palk­kaa 13 kuu­kau­del­ta vuo­des­sa, mut­ta meil­lä­hän on vähän saman­lai­sen jär­jes­tel­mä täällä.”

    Olin vuon­na 1992 turis­ti­mat­kal­la Wie­nis­sä. Mat­kao­pas ker­toi, että työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan 13. kuu­kau­den palk­ka. Minul­la ei ole tie­toa, onko tuo etu edel­leen voi­mas­sa. Itä­val­las­ta on kui­ten­kin tul­lut ajoit­tain pie­niä uuti­sia, että maan talou­des­sa oli­si men­nyt vii­me vuo­si­na­kin hyvin.

  44. Atlan­tin takaa:
    Mata­lan osaa­mis­ta­son työ on täl­lä het­kel­lä ran­kas­ti sub­ven­toi­tua tulon­siir­to­jen takia, mikä tie­tys­ti on jär­je­tön­tä. 7$/h‑työntekijän lik­san pääl­le yhteis­kun­ta mak­saa huo­mat­ta­van mää­rän tukia (myös USA:ssa), kos­ka sum­mal­la ei toki pär­jää. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä ei siis ole mikään kil­pai­lul­li­nen tasa­pai­no. Mini­mi­palk­ka voi­si aut­taa täs­sä, kos­ka se nos­tai­si työn­hin­nan sen todel­li­sel­le kus­tan­nus­ta­sol­le. Työt­ty­myyt­tä tuli­si hiu­kan. Toi­saal­ta sosi­aa­li­tur­va voi­tai­siin lak­kaut­taa kai­kil­ta työs­sä­käy­vil­tä, ja täl­lä oli­si dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia (on myös käsit­teel­li­ses­ti aivan absur­dia, että työs­sä­käy­vät ovat sosi­aa­li­tur­van pii­ris­sä!). Mini­mi­palk­ka saat­tai­si joh­taa, iro­nis­ta kyl­lä, lähem­mäk­si kil­pai­lu­ta­sa­pai­noa – taval­laan mini­mi­palk­ka siis kor­jaa tulon­siir­to­jen aiheut­ta­man vää­ris­ty­män työn­hin­taan. Se on myös työn­te­ke­mi­seen perus­tu­vaa ‘sosi­aa­li­tur­vaa’ (work­fa­re). Pit­käl­ti näis­tä syis­tä mini­mi­pal­kal­la on Jen­keis­sä joi­den­kin republi­kaa­nien ja talous-kon­ser­va­tii­vien tuki. 

    Pää­mää­rä­nä ei tie­tys­ti ole nos­taa mata­lan osaa­mis­ta­son työ­voi­man elin­ta­soa, vaan var­mis­taa mah­dol­li­sim­man toi­mi­vat työ­mark­ki­nat. Ham­pu­ri­lai­set kal­lis­tui­si­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat kei­no­te­koi­sen hal­po­ja. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei kai ole tukea pika­ruo­kay­rit­tä­jiä ja ‑kulut­ta­jia?

    Mini­mi­palk­ka val­tion sää­te­le­mä­nä on hie­man huo­no jut­tu kun sii­tä tup­paa tule­maan myös mak­si­mi. Mik­si mak­saa enem­män kuin mini­mi? Tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta mini­mi­palk­ka on yhden­te­ke­vä, kos­ka liit­to­val­tion tasol­la mini­mi­pal­kan muu­tos­ten välil­lä on vuo­sia tai jopa vuosikymmeniä.

  45. tuen mak­sa­ja: Noin niinq mil­lä perus­teel­la ja mik­si Suo­mi ei sai­si vel­kaa täs­tä ikui­suu­teen? Kaik­ki maa­il­man val­tiot ovat vel­kaa joko toi­sil­leen tai finans­si-ins­ti­tuu­tioil­le. Ainoa maa joka mak­soi vel­kan­sa pois hin­nal­la mil­lä hyvän­sä oli Ceaucescun Roma­nia. Ei se tain­nut olla hir­veän hyvä ratkaisu.

    His­to­ri­aa har­ras­ta­vat voi­vat kat­soa mitä on tapah­tu­nut maa­il­man kan­san­ta­louk­sil­le, kun IMF tai Maa­il­man­pank­ki on päät­tä­nyt “ohjeis­taa”. Poik­keuk­set­ta val­tion­vel­ka on kas­va­nut ja sit­ten jot­kut maat vain jät­tä­vät vel­kan­sa mak­sa­mat­ta. Argen­tii­na on edel­leen ole­mas­sa. Samoin Bra­si­lia ja mitä näi­tä nyt onkaan.

    1990-luvul­la, kuu­lem­ma, oli aivan hil­kul­la Suo­men val­tio ei oli­si saa­nut rahaa mil­lään ilveel­lä tai korol­la. Nyt tilan­ne on toki parem­pi mut­ta mitään takei­ta ei ole että lai­noit­ta­jia löy­tyy tääl­tä ikui­suu­teen — aina­kaan sie­det­tä­väl­lä korolla. 

    Onnek­si ja onnek­kaas­ti Suo­mi ei tuol­loin jou­tu­nut “argen­tii­nak­si”. Nyt kor­ko pysyy mata­la­na, kos­ka Suo­mel­la on koh­tuul­li­sen hyvä mai­ne ja kos­ka elä­ke­ra­has­tois­sa on vajaa pari­sa­taa mil­jar­dia. Luot­to­luo­kit­ta­jat ilmei­ses­ti usko­vat, että nuo yksi­tyi­ses­ti hal­li­tut rahat ovat lopul­ta kui­ten­kin val­tion käy­tet­tä­vis­sä, jos kak­ka osuu tuulettimeen.

  46. Kal­le:
    “…On myös vai­kea uskoa, että esi­mer­kik­si vuo­krat las­ki­si­vat sisäi­sen deval­vaa­tion mukana.”

    Onko sinul­la joku eri­tyi­nen syy epäil­lä, ettei kysyn­nän ja tar­jon­nan laki toi­mi­si? Jos pys­tyt todis­ta­maan tuon, sil­lä voi­si irro­ta talous­tie­teen Nobel. Sen ver­ran kään­teen­te­ke­vä­nä tulos­ta voi­si pitää.

    Sinän­sä yksi hel­poim­mis­ta tavois­ta tasa­pai­not­taa val­tion talout­ta on lopet­taa type­rät asu­mi­sen tuet. Sekä vuo­kra­tuet että omis­ta­mi­sen tuet. Kaik­ki kai ymmär­tä­vät, miten idioot­ti­mais­ta on tukea asu­mis­ta, mut­ta yksin­ker­tais­ta muu­tos­ta ei saa­da tehtyä.

    Asu­mi­sen tuki nyt sen­tään on tar­koi­tet­tu tyy­dyt­tä­mään inhi­mil­li­siä perus­tar­pei­ta, kyl­lä nii­tä pal­jon tyh­mem­piä­kin tukia on.

    Esi­mer­kik­si maa­ta­lous- ja yri­tys­tuet. Ensim­mäi­set yllä­pi­tä­vät kei­no­te­koi­sen kor­ke­aa maa­ta­lous­maan hin­taa joka estää tila­koi­den kas­vun ja tuo­tan­non tehos­tu­mi­sen, jäl­kim­mäi­nen mah­dol­lis­taa tuot­ta­mat­to­man toi­min­nan jat­ka­mi­sen sen sijaan että pyrit­täi­siin luo­van tuhon kaut­ta parem­paan tuottavuuteen. 

    Yhteen­sä nämä tuet ovat luok­kaa vii­si mil­jar­dia, jon­ka lisäk­si tulee toi­nen moko­ma hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tukien kei­no­te­koi­ses­ti yllä­pi­tä­mäs­tä tehottomuudesta.

  47. Atlan­tin takaa:
    Mata­lan osaa­mis­ta­son työ on täl­lä het­kel­lä ran­kas­ti sub­ven­toi­tua tulon­siir­to­jen takia, mikä tie­tys­ti on jär­je­tön­tä. 7$/h‑työntekijän lik­san pääl­le yhteis­kun­ta mak­saa huo­mat­ta­van mää­rän tukia (myös USA:ssa), kos­ka sum­mal­la ei toki pär­jää. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä ei siis ole mikään kil­pai­lul­li­nen tasa­pai­no. Mini­mi­palk­ka voi­si aut­taa täs­sä, kos­ka se nos­tai­si työn­hin­nan sen todel­li­sel­le kus­tan­nus­ta­sol­le. Työt­ty­myyt­tä tuli­si hiu­kan. Toi­saal­ta sosi­aa­li­tur­va voi­tai­siin lak­kaut­taa kai­kil­ta työs­sä­käy­vil­tä, ja täl­lä oli­si dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia (on myös käsit­teel­li­ses­ti aivan absur­dia, että työs­sä­käy­vät ovat sosi­aa­li­tur­van pii­ris­sä!). Mini­mi­palk­ka saat­tai­si joh­taa, iro­nis­ta kyl­lä, lähem­mäk­si kil­pai­lu­ta­sa­pai­noa – taval­laan mini­mi­palk­ka siis kor­jaa tulon­siir­to­jen aiheut­ta­man vää­ris­ty­män työn­hin­taan. Se on myös työn­te­ke­mi­seen perus­tu­vaa ‘sosi­aa­li­tur­vaa’ (work­fa­re). Pit­käl­ti näis­tä syis­tä mini­mi­pal­kal­la on Jen­keis­sä joi­den­kin republi­kaa­nien ja talous-kon­ser­va­tii­vien tuki. 

    Pää­mää­rä­nä ei tie­tys­ti ole nos­taa mata­lan osaa­mis­ta­son työ­voi­man elin­ta­soa, vaan var­mis­taa mah­dol­li­sim­man toi­mi­vat työ­mark­ki­nat. Ham­pu­ri­lai­set kal­lis­tui­si­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat kei­no­te­koi­sen hal­po­ja. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei kai ole tukea pika­ruo­kay­rit­tä­jiä ja ‑kulut­ta­jia?

    Mini­mi­palk­ka on sii­nä mie­les­sä hyvä, että se ehkäi­see epä­mie­lek­käi­tä kau­neus­kil­pai­lu­ja (l.kilpajuoksua ruti­köy­hyy­teen). Ja samal­la yllä­pi­tää oma­va­lin­tai­sia kan­nus­tei­ta. Saa samaa lik­saa ja pol­ta tupak­kia niin olet ikui­ses­ti köy­hä sii­hen ver­rat­tu­na joka sijoit­taa tupak­ki­ra­hat djia-indeksiin.

    Mut­ta osaat­ko ana­ly­soi­da mik­si esim. suo­sik­ki­ni War­ren Buf­fett suo­sit­taa mini­mi­pal­kan koro­tuk­sen sijaan vero­toi­mia uuni­tuo­rees­sa Twit­ter-vies­tis­sään toukokuulta?

  48. Se jäi sano­mat­ta, että Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa sel­keä pit­kän ajan tren­di on val­tion­ve­lan pie­nen­tä­mi­nen. Tosin finans­si- ja euro­krii­si näyt­täi­si­vät hidas­ta­neet vauh­tia. Myös Nor­ja on läh­te­nyt vel­kaan­tu­mis­ta suit­si­maan. Peri­aat­tees­sa maat — tai aina­kin Nor­ja — voi­si­vat olla parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua velat­to­mia. Vaik­ka niin ei kävi­si, skan­di­naa­vit sel­väs­ti pitä­vät jär­ke­vä­nä vel­ka-asteen vähen­tä­mis­tä sii­tä huo­li­mat­ta, että kor­ko on pie­ni tai jopa olematon.

    Tun­tuu, että sääs­tö­po­li­tii­kan vas­tus­ta­jat ovat kek­si­neet väit­tää, että val­tion vel­kaan­tu­mis­ta ei muka pidä aja­tel­la vel­ka­na vaan jonain hyö­dyl­li­se­nä tai ehkä luon­non­voi­ma­na, joka on ja tulee ole­maan ja kuu­luu­kin olla.

    Tosin Ruot­sin puna­vih­reä hal­li­tus on nyt­tem­min ruven­nut taas kas­vat­ta­maan vel­kaa ja korot­ta­maan vero­ja. Ehkä nousu­kau­te­na vero­ja voi­kin korot­taa mut­ta velan kas­vat­ta­mi­nen tun­tuu erikoiselta.

  49. Pahoin pel­kään että Häkä­mie­hen hal­li­tus (luit ihan oikein) saa aikaan lähin­nä työt­tö­myys­loi­kan ja ilkeän deflaa­tion osto­voi­man kado­tes­sa, bonuk­se­na tie­tys­ti vero­ker­ty­män kutis­tu­mi­nen. Jul­ki­sen sek­to­rin por­sas­te­lus­ta kär­si­vät nyt sit­ten kaik­ki, kii­tok­sia vaan ihan v.….

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä ottai­sin palk­ka­ni mie­luum­minm tasai­ses­ti joka kuu­kausi eikä niin, että osa sii­tä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen minul­le myö­hem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin pal­jon parem­pi asia kuin raha omal­la tilillä?

    Loma­ra­han nyky­mer­ki­tys monil­le pie­ni­palk­kai­sil­le työn­te­ki­jöil­le on sii­nä, että rahaa tulee vapaa-ajan koh­dal­le pie­ni yli­mää­räi­nen purs­ke, joka hel­pot­taa mat­kus­te­lua ja muu­ta tila­päis­tä kulu­tuk­sen lisää­mis­tä. Lap­si­per­heel­li­sil­le kesä­lo­mis­ta aiheu­tuu lisä­jär­jes­te­ly­jä ja kulu­ja myös las­ten kou­lun ja päi­vä­hoi­don kat­kea­mi­sen vuoksi.

    Mikä­li palk­ka on jopa niin pie­ni, että sitä on täy­den­net­tä­vä lisä­tuil­la, tyy­pil­li­nen tapa tar­kas­tel­la elin­kus­tan­nuk­siin riit­tä­viä tulo­ja on huo­mioi­da suu­rim­man osan vuo­des­ta nor­maa­lien tulo­jen suu­ruus ja jät­tää teke­mät­tä loma­ra­han sääs­tä­mis­tä ja tasaa­mis­ta koko vuo­del­le kos­ke­va olettama.

    Loma­ra­han häviä­mi­nen oli­si siis useil­la aloil­la työn­te­ki­jöil­le ras­kas menetys.

  51. Kuten aiem­min­kin olen sano­nut, oikea deval­vaa­tio oli­si pal­jon kivut­to­mam­pi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­tees­sa tuloihin. 

    Tuo ehkä pätee, jos puhu­taan shok­ki­vai­ku­tuk­ses­ta. Jos asi­aa kui­ten­kin tar­kas­tel­laan pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, niin deval­vaa­tiot syn­nyt­tä­vät inflaa­tio­ta, joka taas joh­taa kor­kei­siin kor­koi­hin, joka puo­les­taan rap­paa velal­li­sia. Deval­vaa­tioi­den uhan pois­tu­mi­nen on joh­ta­nut hal­vem­paan lainarahaan. 

    Oleel­lis­ta oli­si siis vält­tää shok­ki. Sisäis­tä deval­vaa­tio­ta teh­täes­sä tämä on suht tri­vi­aa­lia, kos­ka jos tou­hu toteu­te­taan asteit­tain, mis­sään vai­hees­sa ei tule shok­kia vas­taan toi­sin kuin, jos tou­hu toteu­te­taan ker­ta­ry­säyk­sel­lä (kuten aidot deval­vaa­tiot oli tapa­na toteuttaa).

  52. Atlan­tin takaa: Pää­mää­rä­nä ei tie­tys­ti ole nos­taa mata­lan osaa­mis­ta­son työ­voi­man elin­ta­soa, vaan var­mis­taa mah­dol­li­sim­man toi­mi­vat työ­mark­ki­nat. Ham­pu­ri­lai­set kal­lis­tui­si­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat kei­no­te­koi­sen hal­po­ja. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä ei kai ole tukea pika­ruo­kay­rit­tä­jiä ja ‑kulut­ta­jia?

    Sinul­ta jää nyt huo­maa­mat­ta se, että jos ham­pu­ri­lai­set kal­lis­tu­vat, nii­tä oste­taan vähem­män, mis­tä seu­raa sit­ten se, että ham­pu­ri­lais­pais­ta­jien täy­tyy löy­tää itsel­leen uusi työ­paik­ka. Jos kenel­le­kään työ­nan­ta­jal­le hänen työ­pa­nok­sen­sa arvo ei ole suu­rem­pi kuin se mini­mi­palk­ka, niin kukaan ei tar­joa hänel­le työ­apaik­kaa, kos­ka tämä tar­koit­tai­si sitä, että hän yksi­nään kan­tai­si sosi­aa­li­sen vas­tuun kysei­sen hen­ki­lön elättämisestä. 

    Minus­ta jär­ke­väm­pää on olla sot­ke­mat­ta työ­mark­ki­noi­ta. Työ­mark­ki­nat toi­mi­vat sil­loin par­hai­ten, kun kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat toi­sen­sa ja aset­ta­vat hin­nan kul­le­kin työl­le. Sit­ten toi­nen kysy­mys on se, mikä on oikeu­den­mu­kai­nen tulon­ja­ko ja täs­tä vas­tuu kuu­luu koko yhteis­kun­nal­le. Par­hai­ten tämä voi­daan minus­ta toteut­taa perustulolla,

  53. Rai­mo K: Ja jos yri­täm­me nau­raa kai­kil­le niil­le mail­le, jois­sa on käy­tös­sä jon­kin­lai­nen loma­ra­haa vas­taa­va bonus­jär­jes­tel­mä, nau­res­ke­lu koh­dis­tuu var­maan­kin suun­nil­leen kaik­kiin län­ti­siin teol­li­suus­mai­hin ja moniin mui­hin­kin… Onko sit­ten vuo­den lopus­sa mak­set­ta­va bonus jär­ke­väm­pi kuin kes­kel­lä vuot­ta mak­set­ta­va, sii­hen vas­tat­koon joku muu.

    Omaan/tiimin/koko fir­man menes­tyk­seen perus­tu­va bonus on kyl­lä aika lail­la eri asia kuin auto­maat­ti­ses­ti tule­va loma­ra­ha. Tus­kin kukaan nau­rai­si loma­ra­hal­le, jos sen saa­mi­nen oli­si kiin­ni ase­tet­tu­jen tulos­eh­to­jen saa­vut­ta­mi­ses­ta, eikä sii­tä, että joka päi­vä on vie­tet­ty tiet­ty tun­ti­mää­rä työpaikalla. 

    Mitä­pä jos loma­ra­ha muu­tet­tai­siin 0–5% vuo­si­pal­kas­ta suu­rui­sek­si bonuk­sek­si, joka riip­pui­si fir­man teke­mäs­tä tulok­ses­ta? Se todel­la­kin aut­tai­si nii­tä alo­ja, jot­ka kamp­pai­le­vat huo­non tuot­ta­vuu­den kans­sa, kos­ka nii­den oli­si mah­dol­lis­ta huo­non tulok­sen vuok­si mak­saa tuo­ta nol­laa, mut­ta toi­saal­ta ei rap­pai­si nii­tä alo­ja, joil­la tuot­ta­vuuson­gel­maa ei ole.

  54. Rai­mo K: Kiin­toi­sa on tul­kin­ta: “Suo­men yri­tys­sek­to­rin pudo­tuk­ses­ta noin puo­let selit­tyy suh­teel­li­sen tuot­ta­vuu­den heik­ke­ne­mi­sel­lä ja toi­nen puo­li suh­teel­lis­ten työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten kohoamisella”.

    Eli syy ei ole pel­käs­tään kiro­tus­sa 2007 työehtoratkaisussa. 

    Tähän voi­si lisä­tä myös toteu­tu­neen ansio­ke­hi­tyk­sen tar­kas­te­lun: Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Pal­kan­saa­jien ansio­ta­soin­dek­si vuon­na 2013 oli 108,2 ja tämän vuo­den toi­sel­la nel­jän­nek­sel­lä 110,8, eroa siis 2,6 pis­tet­tä. Palk­ka oli siis kah­des­sa ja puo­les­sa vuo­des­sa nous­sut 2,6% eli vuo­sit­tain kes­ki­mää­rin 1,04%.

    Mis­sä kil­pai­li­ja­maas­sa on tämän alle menty?

    Indek­sis­sä vuo­si 2010 on 100, joten vii­des­sä vuo­des­sa on nousu ollut 10,8 pis­tet­tä eli käy­tän­nös­sä sama mää­rä pro­sen­teis­sa — hie­man alle 2% per vuo­si. Hir­vee­tä kattoo 😉

  55. Euroo­pal­la víe­lä täl­lä het­kel­lä ole­va menes­tys perus­tuu edel­lis­ten suku­pol­vien työ­hön. Nokian­kin menes­tyk­sen loi 80-luvul­la itse­mur­han teh­nyt visio­nää­ri, ei Ollila.

    Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Euroo­pan ainoa vaka­vas­ti otet­ta­va kil­pai­li­ja oli USA. Kom­mu­nis­ti­set maat oli­vat tuhoon tuo­mit­tu­ja eikä Aasias­sa ollut kou­lu­tet­tua väkeä. Kom­mu­nis­min romah­dus 90-luvun alus­sa sai Euroo­pan hul­laan­tu­maan. Aja­tel­tiin, että euroop­pa­lai­nen hyvin­voin­ti­mal­li on yli­voi­mai­nen ja muut kopioi­si­vat sen. Francis Fuku­yama puhui his­to­rian lopus­ta ja libe­raa­li­de­mo­kra­tian voi­tos­ta-kaik­ki maat tuli­si­vat lopul­ta kopioi­maan euroop­pa­lai­sen sosi­aa­li­val­tio­mal­lin. Tämä sai Euroo­pan vauhtisokeaksi.

    Euroo­pal­le ei riit­tä­nyt se, että omis­ta pide­tään huol­ta, vaan koko maa­il­man köy­hät oli­vat oikeu­tet­tu­ja tule­maan Euroop­paan. Tosia­sias­sa Euroo­pan menes­tys perus­tui sii­hen, että kil­pai­lua ei ollut muu­al­ta kuin USA:sta. Euroo­pan brän­dit, teol­li­suus ja tie­to­tai­to­kin oli­vat tul­leet perin­tö­nä edel­li­sil­tä suku­pol­vil­ta, ei 60- ja 70-luvul­la syn­ty­nei­den työstä.

    Nyt Euroop­pa on todel­la kovis­sa vai­keuk­sis­sa. YKsi­löä arvos­ta­va USA jata­kaa meno­aan, mut­ta Aasias­ta on tul­lut nouse­via todel­la kovaan työn­te­koon ja kil­pai­luun van­no­via mai­ta. Euroop­pa ei tun­nu pysy­vän peräs­sä. Euroop­pa on perin­nöil­lä reh­vas­te­le­va hult­tio, kun USA:n ja Aasian menes­tys perus­tuu työhön.

    Tämän lisäk­si Euroop­pa on teh­nyt kata­stro­faa­li­sia vir­hei­tä valuut­ta­po­li­tii­kas­sa ja on nyt teke­mäs­sä maa­han­muu­ton kans­sa myös todel­la suur­ta vir­het­tä. Jos Euroop­pa aikoo pitää kiin­ni sosi­aa­li­mal­lis­taa ja tuo­da Afri­kan ja Läi-Idän köy­hät tän­ne, se ei tie­dä hyvää työ­mo­ti­vaa­tiol­le. Euroop­pa tip­puu kau­e­mas muista.

    Jos Euroop­pa ei pär­jää Aasial­le ja USA:lle kil­pai­lus­sa, on se myös sig­naa­li libe­raa­li­de­mo­kra­tian ja hyvin­voin­ti­mal­lin häviös­tä USA:n yksi­lö­kult­tuu­ria ja Aasian auto­ri­taa­ri­sia mal­le­ja vas­taan. Sik­si tun­tuu­kin oudol­ta, että juu­ri vasem­mis­to tun­tuu aja­van poli­tiik­kaa, mikä tuho­aa Euroo­pan ja hyvin­voin­ti­mal­lin tulevaisuuden.

    Lois­ta­vat teks­tit PAloheimolta:
    http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
    http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/

  56. Samu­li Saa­rel­ma: Mitä­pä jos loma­ra­ha muu­tet­tai­siin 0–5% vuo­si­pal­kas­ta suu­rui­sek­si bonuk­sek­si, joka riip­pui­si fir­man teke­mäs­tä tulok­ses­ta? Se todel­la­kin aut­tai­si nii­tä alo­ja, jot­ka kamp­pai­le­vat huo­non tuot­ta­vuu­den kans­sa, kos­ka nii­den oli­si mah­dol­lis­ta huo­non tulok­sen vuok­si mak­saa tuo­ta nol­laa, mut­ta toi­saal­ta ei rap­pai­si nii­tä alo­ja, joil­la tuot­ta­vuuson­gel­maa ei ole.

    Var­maan voi­si toi­mia yhdel­le sek­to­ril­le kes­kit­ty­neis­sä fir­mois­sa, mut­ta ei tuol­la loma­ra­han ongel­mia pys­ty­tä kaik­kial­la rat­ko­maan (jos jon­kin­lais­ta kan­nus­tus­vai­ku­tus­ta halutaan).

    On nimit­täin oma­koh­tai­sia koke­muk­sia monia­lai­ses­ta lai­tok­ses­ta, jos­sa ensin men­tiin vuo­sia niin, että kaik­ki muut pait­si mei­dän sil­loi­nen osas­to tuot­ti­vat jär­kyt­tä­viä tap­pioi­ta mei­dän ylit­täes­sä kaik­ki bonus­ra­jat kirk­kaas­ti — seu­raa­vak­si vaa­ka hei­la­ti­kin toi­seen suun­taan ja roo­lit vaih­tui­vat. Bonus­ten mak­sa­mi­sen osal­ta tämä tie­tys­ti tar­koit­ti sitä, että alus­sa nii­tä ei voi­tu meil­le mak­saa, kun laf­ka koko­nai­suu­des­saan oli pak­ka­sel­la — ja sit­ten kun kaik­ki muut sai­vat muka­vat bonuk­set, mei­tä tie­tys­ti koh­del­tiin kuin lepratautisia.

    Arvaa­pa kuin­ka pal­jon kannusti…

  57. Osmo: “Kuten aiem­min­kin olen sano­nut, oikea deval­vaa­tio oli­si pal­jon kivut­to­mam­pi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäi­ses­sä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­tees­sa tuloihin.”

    Ja oikeas­sa deval­vaa­tios­sa­ko velat muut­tu­vat saa­ta­vik­si? Tar­joa­pa tuo­ta niil­le, joil­la oli valuttalainoja!

  58. Rai­mo K:

    Ja oikeas­sa deval­vaa­tios­sa­ko velat muut­tu­vat saa­ta­vik­si? Tar­joa­pa tuo­ta niil­le, joil­la oli valuttalainoja!

    Tätä minä­kin olen ihme­tel­lyt, kun deval­vaa­tio­ta nykyi­sin tar­jo­taan suu­re­na autuu­te­na. Ei se mikään win-win-rat­kai­su ollut, vaan jot­kut sii­tä­kin kär­si­vät. Mut­ta väliä­kö heistä?

  59. Sosi­aa­li­tur­va on tuo­tan­to­tu­ki, jon­ka hyö­ty valuu tuot­ta­jien (voi­tot) ja eten­kin kulut­ta­jien (hal­vat puri­lai­set) tas­kuun. Se vää­ris­tää huo­mat­ta­vas­ti mark­ki­noi­ta, kuten mikä tahan­sa tuki, ja hidas­taa esim. auto­maa­tio­ke­hi­tys­tä. Mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si sub­ven­toi­da tiet­ty­jä alo­ja? Miten voi samal­la vas­tus­taa esim. maa­ta­lous­tu­kia, mut­ta kan­nat­taa työvoimatukea?

    Tilan­tees­ta on kak­si ulospääsyä:
    1) Lak­kaut­taa sosi­aa­li­tur­va ja antaa palk­ko­jen nousta
    2) Aset­taa mini­mi­palk­ka ja lak­kaut­taa sosi­aa­li­tur­va (help­poa, kukaan ei tar­vit­se tukia enää)

    Vaih­toeh­to 1 on toki ele­gant­ti, mut­ta kum­pi on poliit­ti­ses­ti hel­pom­pi? Veik­kaan 2, kos­ka mini­mi­palk­kaa kan­nat­taa jopa vasem­mis­to. On oikeas­taan outoa, että vasem­mis­to usein kan­nat­taa mini­mi­palk­kaa. Sehän vähen­tää monien riip­pu­vuut­ta jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta, ja myös lisää veron­mak­sa­jien mää­rää. Vähem­män ‘depen­dents’ siis.

    Ne har­vat jot­ka eivät sai­si töi­tä yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, voi­si jul­ki­nen sek­to­ri pal­ka­ta mini­mi­pal­kal­la suo­ja­töi­hin, joil­le ei ole todel­li­sia mark­ki­noi­ta. Esim. 8€ tun­ti­lik­sal­la voi­si 100 000 työ­tön­tä pal­ka­ta muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la per vuo­si. Perus­tu­lon sijaan voi­si alkaa puhua perus­työs­tä, siis oikeu­des­ta työ­hön. Ehkä paran­tai­si työt­tö­mien oma­nar­von­tun­toa. Nyky­muo­toi­sen sosi­aa­li­tur­van (tai perus­tu­lon) voi­si lak­kaut­ta koko­naan, mut­ta vas­tik­kee­ton tuki onkin täy­sin epä­ter­ve ilmiö.

    Lisää aihees­ta: http://www.ronunz.org/2014/02/03/the-conservative-case-for-a-higher-minimum-wage/

    Samu­li Saa­rel­ma: Sinul­ta jää nyt huo­maa­mat­ta se, että jos ham­pu­ri­lai­set kal­lis­tu­vat, nii­tä oste­taan vähem­män, mis­tä seu­raa sit­ten se, että ham­pu­ri­lais­pais­ta­jien täy­tyy löy­tää itsel­leen uusi työ­paik­ka. Jos kenel­le­kään työ­nan­ta­jal­le hänen työ­pa­nok­sen­sa arvo ei ole suu­rem­pi kuin se mini­mi­palk­ka, niin kukaan ei tar­joa hänel­le työ­apaik­kaa, kos­ka tämä tar­koit­tai­si sitä, että hän yksi­nään kan­tai­si sosi­aa­li­sen vas­tuun kysei­sen hen­ki­lön elättämisestä. 

    Minus­ta jär­ke­väm­pää on olla sot­ke­mat­ta työ­mark­ki­noi­ta. Työ­mark­ki­nat toi­mi­vat sil­loin par­hai­ten, kun kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat toi­sen­sa ja aset­ta­vat hin­nan kul­le­kin työl­le. Sit­ten toi­nen kysy­mys on se, mikä on oikeu­den­mu­kai­nen tulon­ja­ko ja täs­tä vas­tuu kuu­luu koko yhteis­kun­nal­le. Par­hai­ten tämä voi­daan minus­ta toteut­taa perustulolla,

  60. Ei se vel­ko­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen ole mikään ihmetemppu.

    Aina­kin Argen­tii­na on koh­ta taas konkurssissa.

  61. Atlan­tin takaa:
    ‘snip’
    Ne har­vat jot­ka eivät sai­si töi­tä yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, voi­si jul­ki­nen sek­to­ri pal­ka­ta mini­mi­pal­kal­la suo­ja­töi­hin, joil­le ei ole todel­li­sia mark­ki­noi­ta. Esim. 8€ tun­ti­lik­sal­la voi­si 100 000 työ­tön­tä pal­ka­ta muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la per vuo­si. Perus­tu­lon sijaan voi­si alkaa puhua perus­työs­tä, siis oikeu­des­ta työ­hön. Ehkä paran­tai­si työt­tö­mien oma­nar­von­tun­toa. Nyky­muo­toi­sen sosi­aa­li­tur­van (tai perus­tu­lon) voi­si lak­kaut­ta koko­naan, mut­ta vas­tik­kee­ton tuki onkin täy­sin epä­ter­ve ilmiö.
    ‘snip’

    Hupai­saa, että samal­la kun edel­ly­te­tään jul­ki­sen sek­to­rin mini­moi­mis­ta voi­daan esit­tää, että se palk­kai­si sato­ja tuhan­sia työttömiä.

    Käy­tän­nös­sä esim. kun­nan mah­dol­li­suuk­sia työl­lis­tää työt­tö­miä vai­keut­taa se, että jär­ke­vää teke­mis­tä ei tah­do löy­tyä riit­tä­väs­ti — ja ilman sitä­hän se työl­lis­tä­mi­nen oli­si vas­tik­kee­ton­ta löhöilyä.

    Ja työl­lie­te­tyil­le­kin tar­vi­taan työn­joh­toa, työ­vä­li­nei­tä ja tar­ve­ai­nei­ta, jot­ka lisää­vät kustannuksia.

  62. Atlan­tin takaa:
    mini­mi­palk­kaa kan­nat­taa jopa vasem­mis­to. On oikeas­taan outoa, että vasem­mis­to usein kan­nat­taa mini­mi­palk­kaa. Sehän vähen­tää monien riip­pu­vuut­ta jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta, ja myös lisää veron­mak­sa­jien mää­rää. Vähem­män ‘depen­dents’ siis.

    IMO, nyky­päi­vän vasem­mis­to kyl­lä­kin kan­nat­taa kan­sa­lais­ten riip­pu­mat­to­muut­ta jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta mut­ta tiet­ty­jen perus­pal­ve­lui­den toi­mit­ta­mis­ta jul­ki­sen sek­to­rin toi­mes­ta. Nyky­päi­vän oikeis­to kan­nat­taa kan­sa­lais­ten riip­pu­vuut­ta jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta mut­ta tiet­ty­jen perus­pal­ve­lui­den­kin toi­mit­ta­mis­ta yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­mes­ta. Toi­sin sanoen sosi­aa­li­tant­to­jen poliit­ti­nen tur­va­ko­ti on “kokoo­mus”. Ei vasem­mis­to eikä eten­kään ja tie­ten­kään vihreät.

  63. On nimit­täin oma­koh­tai­sia koke­muk­sia monia­lai­ses­ta lai­tok­ses­ta, jos­sa ensin men­tiin vuo­sia niin, että kaik­ki muut pait­si mei­dän sil­loi­nen osas­to tuot­ti­vat jär­kyt­tä­viä tap­pioi­ta mei­dän ylit­täes­sä kaik­ki bonus­ra­jat kirk­kaas­ti – seu­raa­vak­si vaa­ka hei­la­ti­kin toi­seen suun­taan ja roo­lit vaih­tui­vat. Bonus­ten mak­sa­mi­sen osal­ta tämä tie­tys­ti tar­koit­ti sitä, että alus­sa nii­tä ei voi­tu meil­le mak­saa, kun laf­ka koko­nai­suu­des­saan oli pak­ka­sel­la – ja sit­ten kun kaik­ki muut sai­vat muka­vat bonuk­set, mei­tä tie­tys­ti koh­del­tiin kuin lepratautisia. 

    No, tie­ten­kään tuol­lai­ses­sa bonus­sys­tee­mis­sä ei ole mitään jär­keä. On valit­ta­va se taso, jol­la bonuk­sia tar­kas­tel­laan, eikä pouk­koil­la eri vaih­toeh­to­jen välil­lä. Jos vali­taan osas­ton taso, niin tie­ten­kin osas­toon kuu­lu­vien pitää saa­da bonuk­sen­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä muu­al­la töpek­si­tään ihan niin kuin kaik­ki saa­vat palk­kaa­kin, vaik­ka yri­tys teki­si tappiota. 

    Toi­saal­ta jos vali­taan yri­tyk­sen taso, niin sit­ten bonus pitää mak­saa myös niil­le huo­noim­mil­le osas­toil­le, jos yri­tys koko­nai­suu­te­na täyt­tää bonustavoitteet.

  64. Atlan­tin takaa:
    Sosi­aa­li­tur­va on tuo­tan­to­tu­ki, jon­ka hyö­ty valuu tuot­ta­jien (voi­tot) ja eten­kin kulut­ta­jien (hal­vat puri­lai­set) tas­kuun. Se vää­ris­tää huo­mat­ta­vas­ti mark­ki­noi­ta, kuten mikä tahan­sa tuki, ja hidas­taa esim. auto­maa­tio­ke­hi­tys­tä. Mik­si yhteis­kun­nan pitäi­si sub­ven­toi­da tiet­ty­jä alo­ja? Miten voi samal­la vas­tus­taa esim. maa­ta­lous­tu­kia, mut­ta kan­nat­taa työvoimatukea? 

    Mitä mark­ki­noi­ta perus­tu­lo oikein vää­ris­tää? Tie­ten­kin jokai­nen työn­te­ki­jä halu­aa edel­leen niin kor­ke­aa palk­kaa kuin vain voi mark­ki­noil­la saa­da, mut­ta jos mark­ki­noil­la ei ole tar­jol­la sel­lais­ta työ­tä, jon­ka palk­ka alit­taa hänen tuot­ta­vuu­tens­sa, niin sit­ten sitä työ­tä ei tee­te­tä lain­kaan. Näin käy siis mini­mi­palk­kaa käy­tet­täes­sä. Lop­pu­tu­los on se, että osa ihmi­sis­tä ei tee mitään työ­tä, mut­ta tie­ten­kin hei­dän­kin pitää elää, joten hei­dät elä­te­tään sit­ten työttömyyspäivärahalla. 

    Lop­pu­tu­los on huo­nom­pi kaik­kien kan­nal­ta. Toi­saal­ta ham­pu­ri­lai­sia tuo­te­taan vähem­män ja ne mak­sa­vat enem­män, kun nii­den pais­ta­jil­la on vähem­män kil­pai­lua (huo­not pais­ta­jat eivät voi tar­jo­ta työ­pa­nos­taan alem­mal­la pal­kal­la, vaan jou­tu­vat tyy­ty­mään työt­tö­myy­teen) ja toi­saal­ta osa poru­kas­ta on toi­met­to­ma­na työttömänä. 

    Kyse on ihan eri asias­ta kuin maa­ta­lous­tuis­sa, jois­sa tuki on sidot­tu yhteen tuo­tan­no­na­laan. Tämä tosi­aan vää­ris­tää mark­ki­noi­ta, kos­ka tukea voi saa­da vain ole­mal­la sil­lä alal­la. Jos joku ehdot­tai­si ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­la­tu­kea, niin tie­ten­kin vas­tus­tai­sin sitäkin. 

    Tilan­tees­ta on kak­si ulospääsyä:
    1) Lak­kaut­taa sosi­aa­li­tur­va ja antaa palk­ko­jen nousta
    2) Aset­taa mini­mi­palk­ka ja lak­kaut­taa sosi­aa­li­tur­va (help­poa, kukaan ei tar­vit­se tukia enää) 

    Entä ne, joi­ta kukaan ei palk­kaa minimipalkalla? 

    Ne har­vat jot­ka eivät sai­si töi­tä yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta, voi­si jul­ki­nen sek­to­ri pal­ka­ta mini­mi­pal­kal­la suo­ja­töi­hin, joil­le ei ole todel­li­sia markkinoita. 

    Eli siis käy­tän­nös­sä sit­ten tuo­tet­tai­siin asi­aa, jol­le ei ole kysyn­tää. Mikä jär­ki täs­sä on? Mik­si oli­si jär­ke­väm­pää, että tuo­hon kaa­det­tai­siin vero­ra­haa sen sijaan, että kaa­det­tai­siin sama vero­ra­ha sii­hen, että ham­pu­ri­lai­sen­pais­ta­jat­kin voi­si­vat elää sie­det­tä­vää elä­mää? Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa meil­lä oli­si sen vas­tik­kee­na hal­po­ja ham­pu­ri­lai­sia, sinun mal­lis­sa­si emme sai­si vas­tik­keek­si mitään hyö­dyl­lis­tä (tämä­hän on se suo­ja­työ­pai­kan määritelmä). 

    Esim. 8€ tun­ti­lik­sal­la voi­si 100 000 työ­tön­tä pal­ka­ta muu­ta­mal­la mil­jar­dil­la per vuo­si. Perus­tu­lon sijaan voi­si alkaa puhua perus­työs­tä, siis oikeu­des­ta työ­hön. Ehkä paran­tai­si työt­tö­mien omanarvontuntoa. 

    Mil­lä muo­toa suo­ja­työn teke­mi­nen paran­tai­si kenen­kään oma­nar­von­tun­toa? Kyl­lä­hän jokai­nen sen teki­jä tie­täi­si var­sin hyvin, että he ovat vain sin­ne sijoi­tet­tu­na teke­mään hyö­dy­tön­tä työ­tä, kun eivät vapail­la mark­ki­noil­la saa työ­pa­nos­taan myytyä.

  65. Samu­li yhteis­kun­nan mää­rää­mis­sä akti­voin­ti­toi­mis­sa (oli­pa se sit­ten kou­lu­tus­ta taik­ka suo­ja­työ­tä) idea on, että kun joka­ta­pauk­ses­sa menet­tää vapaa-aikan­sa, on sit­ten sama men­nä töihin.

    Tämä on mer­kit­tä­vin akti­voin­ti­toi­mien hyö­ty, vaik­ka jul­ki­ses­ti tie­ten­kin puhu­taan kou­lu­tuk­ses­ta, oma­nar­von­tun­nos­ta ja ties mis­tä höpön löpöstä.

    Hyö­ty on todet­tu tut­kim­muk­sis­sa siten, että akti­voin­ti­toi­met työl­lis­tä­vät ihmi­siä *ennen* alka­mis­taan. Toi­sin sanoen akti­voin­ti­toi­mien koh­teek­si jou­tu­vil­le työt­tö­mil­le alka­vat kel­paa­maan huo­nom­mat­kin työ­ti­lai­suu­det. Tämä ei oikeas­taan ole mikään ihme, kos­ka ei ole mitään jär­keä men­nä töi­hin, jos sii­tä jää käteen vaik­ka pari sataa kuu­kau­des­sa. Pait­si sil­loin, jos pitää men­nä joka tapauk­ses­sa kun­nan töihin.

    Itse en usko että perus­tu­loa saa­daan pit­kiin aikoi­hin pelit­tä­mään perus­tu­lo­na. Kyl­lä se vaa­tii jotain ei-perus­tu­lo­mai­sia kom­po­nent­te­ja, joko viran­omais­ten kiusaa­mis­ta taik­ka asu­mis­tu­kea tms. Muus­sa tapauk­ses­sa se on joko lii­an avo­kä­ti­nen tai lii­an kit­sast. Eli ei sitä saa­da vie­lä pit­kiin aikoi­hin toimimaan.

  66. teek­ka­ri: Asu­mi­sen tuki nyt sen­tään on tar­koi­tet­tu tyy­dyt­tä­mään inhi­mil­li­siä perustarpeita… 

    Asu­mi­sen tuke­mi­nen on idioot­ti­mai­sin tuki, mihin vero­ra­ho­jam­me tuh­la­taan. Tuen tie­de­tään valu­van koko­naan hintoihin.

  67. Sylt­ty: Hyö­ty on todet­tu tut­kim­muk­sis­sa siten, että akti­voin­ti­toi­met työl­lis­tä­vät ihmi­siä *ennen* alka­mis­taan. Toi­sin sanoen akti­voin­ti­toi­mien koh­teek­si jou­tu­vil­le työt­tö­mil­le alka­vat kel­paa­maan huo­nom­mat­kin työtilaisuudet.

    Mikään ei tue tuo­ta käsi­tys­tä. Toi­men­pi­tei­siin jou­tu­vis­ta vain n 1 % työl­lis­tyy ja sitä ennen ei ole piik­kiä työllistymisessä.

    Piik­ki on kol­men kuu­kau­den koh­dal­la, perä­ti 70 % pois­tuu työt­tö­myy­des­tä kol­mes­sa kuu­kau­des­sa, useim­mat työl­lis­ty­vät osa lätee opiskelemaan

    Tuo kol­men kuu­kau­den rau­ha on oikeas­taan surf­fi­lo­mai­li­joil­le sopi­va, moni läh­tee lomai­le­maan esim Balil­le surf­faa­maan 2–3 kuu­kau­dek­si, kos­ka työk­kä­ri ei rea­goi täl­lai­siin työt­tö­miin mitenkään.

    Niin­pä moni nuo­ri sink­ku ja pari pak­kaa lauk­kun­sa ja läh­tee lomal­le ja val­tio maksaa.
    Ja suun­nit­teil­la on lisä­tä surffirahaa

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ksl­le, Asu­mi­sen tukea kar­si­taan nyt ran­kal­la kädel­lä pois­ta­mal­la kor­ko­jen verovähennysoikeus.

    Epäil­nen vah­vas­ti, että asun­to­jen hin­nat eivät las­ke, vaik­ka asun­to­ve­lan kor­ko­jen vähen­nys pois­tet­tai­siin heti kokonaan.

    1. On aivan sel­vää, että asun­to­lai­no­jen vero­tu­ki nos­taa asun­to­jen mark­ki­na­hin­taa. Mik­si ei nos­tai­si? Jos val­tio ilmoit­tai­si, että se mak­saa osta­jan puo­les­ta puo­let asun­to­jen hin­nois­ta, se tie­tys­ti kak­sin­ker­tais­tai­si asun­to­jen hinnat.

  69. Lii­an van­ha: Mikään ei tue tuo­ta käsi­tys­tä. Toi­men­pi­tei­siin jou­tu­vis­ta vain n 1 % työl­lis­tyy ja sitä ennen ei ole piik­kiä työllistymisessä.

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien akti­voin­ti ei auta mitään, kos­ka hei­tä ei kukaan huo­li töi­hin. Sen­si­jaan vähem­män aikaa työt­tö­mi­nä olleil­la sil­lä on vaikutusta.

    Tai sit­ten Suo­mi on vain niin eri­koi­nen maa ettei tääl­lä mikään toi­mi kuten muualla.

    In an expe­ri­men­tal set­ting some Danish unemplo­yed wor­kers were assig­ned to an activation
    pro­gram whi­le others were not. Unemplo­yed who were assig­ned to the acti­va­tion program
    found a job more quickly.”

    http://ftp.iza.org/dp4079.pdf

  70. Sylt­ty: Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien akti­voin­ti ei auta mitään, kos­ka hei­tä ei kukaan huo­li töihin. 

    http://ftp.iza.org/dp4079.pdf

    Myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien tuli­si pääs­tä oike­aan kou­lu­tuk­seen, eikä mihin­kään hölyn­pö­ly-akti­voin­tiin. Sil­lä oli­si oikea vai­ku­tus työllistymiseen.

  71. Lii­an van­ha: Niin­pä moni nuo­ri sink­ku ja pari pak­kaa lauk­kun­sa ja läh­tee lomal­le ja val­tio maksaa.
    Ja suun­nit­teil­la on lisä­tä surffirahaa

    Näin se käy. Sen takia noi­ta kor­vauk­sia kan­nat­taa por­ras­taaa aika tiu­kal­le aikajanalle.

    Hyvä jos he ovat 3 kk:n loman­sa aika­na sopi­neet uudes­ta työ­pai­kas­ta. Paha, jos vas­ta loma­vuo­den jäl­keen yrit­tä­vät pääs­tä takai­sin töihin.

    Kum­mal­lis­ta, ettei tätä enti­sen osaa­mi­sen mark­ki­na-arvon mene­tys­tä työt­tö­myy­den jat­kues­sa kukaan uskal­la jul­ki­ses­ti korostaa.

  72. ML: Myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien tuli­si pääs­tä oike­aan kou­lu­tuk­seen, eikä mihin­kään hölyn­pö­ly-akti­voin­tiin. Sil­lä oli­si oikea vai­ku­tus työllistymiseen. 

    Tämä on aivan tot­ta. Mut­ta todel­li­nen täs­mä­kou­lu­tus edel­lyt­täi­si yri­tys­ten myö­tä­vai­ku­tus­ta ja täl­lä het­kel­lä yri­tyk­set edel­lyt­tä­vät, että työ­voi­ma tar­jo­taan heil­le val­mii­na (no, tämä on kär­jis­tys, mut­ta kuvaa tilannetta).

    Mut­ta työl­lis­ty­mi­nen edel­lyt­tää, että on työ­paik­ko­ja ja kun yri­tyk­set eivät inves­toi, uusia työ­paik­ko­ja ei syn­ny ja niin­pä ei tar­vi­ta yri­tys­ten myö­tä­väi­ku­tus­ta koulutukseenkaan.
    Hölyn­pö­lyl­le ei näy­tä ole­van vaihtoehtoa.

  73. Tapio: Näin se käy. Sen takia noi­ta kor­vauk­sia kan­nat­taa por­ras­taaa aika tiu­kal­le aikajanalle.
    Hyvä jos he ovat 3 kk:n loman­sa aika­na sopi­neet uudes­ta työ­pai­kas­ta. Paha, jos vas­ta loma­vuo­den jäl­keen yrit­tä­vät pääs­tä takai­sin töihin.
    Kum­mal­lis­ta, ettei tätä enti­sen osaa­mi­sen mark­ki­na-arvon mene­tys­tä työt­tö­myy­den jat­kues­sa kukaan uskal­la jul­ki­ses­ti korostaa.

    Suun­ni­tel­lut por­ras­tuk­set päin­vas­toin suo­si­vat tuo­ta muu­ta­man kuu­kau­den lomailua

    Ja nuo­ril­la on muu­ten­kin parem­mat ase­mat, ettei puo­len-vuo­den­kaan jou­ti­lai­suus pahem­min hei­ken­nä markkina-asemaa.

    Jos haki­joi­ta on 200 ja niis­tä yli-ikäi­siä suu­rin osa niin kyl­lä nuo­ri pesee sen muun jou­kon vaik­ka oli­si ollut pidem­pään­kin joutilaana

    Tut­ta­va­ni poi­ka läh­ti opin­to­jen jäl­keen kol­mek­si vuo­dek­si kier­te­le­mään maa­il­maa mut­ta töi­tä löy­tyi heti kun pala­si koti­maa­han. Ainoa työ­ko­ke­mus täl­tä ajal­ta oli kol­men kuu­kau­den pel­lon­kyn­tö­pro­jek­ti Austra­lias­sa ‚kun kas­sa tyhjeni

  74. ML: Myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien tuli­si pääs­tä oike­aan kou­lu­tuk­seen, eikä mihin­kään hölyn­pö­ly-akti­voin­tiin. Sil­lä oli­si oikea vai­ku­tus työllistymiseen.

    Ei sii­hen mikään auta, kun työ­voi­mas­ta on yli­tar­jon­taa niin +50-vuo­ti­aat syr­jäy­ty­vät kai­kis­sa yhteiskunnissa.

    Nyt­kin kun kävin Por­tu­ga­lis­sa niin krää­sän myy­ji­nä ja ker­jä­läi­si­nä oli­vat afrik­ka­lai­set ja pai­kal­li­set +50-vuo­ti­aat ja eläkeläiset.

    Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa val­tio työl­lis­tää pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, mut­ta nyt mää­rät ovat jo niin suu­ria, ettei se enää onnis­tu ja osa työt­tö­mis­tä jää sos­sun varaan

  75. Sylt­ty: Samu­li yhteis­kun­nan mää­rää­mis­sä akti­voin­ti­toi­mis­sa (oli­pa se sit­ten kou­lu­tus­ta taik­ka suo­ja­työ­tä) idea on, että kun joka­ta­pauk­ses­sa menet­tää vapaa-aikan­sa, on sit­ten sama men­nä töihin.

    Tar­koi­tus on vain vit­tuil­la, useim­mat pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat teh­neet 30–40 vuo­den työ­uran ja työ­uran lop­pu­pääs­sä yhteis­kun­ta pal­kit­see työ­uran vittuilulla

  76. ML: Myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien tuli­si pääs­tä oike­aan kou­lu­tuk­seen, eikä mihin­kään hölyn­pö­ly-akti­voin­tiin. Sil­lä oli­si oikea vai­ku­tus työllistymiseen.

    Päin­vas­toin, mikä tahan­sa työt­tö­män vapaa-ajan ryös­tö lisää työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syyt­tä. Tuon Syl­tyn tut­ki­muk­sen mukaan akti­voin­ti ei vai­ku­ta saa­dun työn laa­tuun vaan ainoas­taan toden­nä­köi­syy­teen saa­da sel­lai­nen, kos­ka akti­voin­ti­toi­men­pi­tei­den koh­teet hank­ki­vat toden­nä­köi­sem­min uuden työpaikan.

  77. Tuo akti­voin­ti on var­mas­ti tehot­to­mam­pi huo­nos­sa talous­ti­lan­tees­sa, mut­ta sil­ti sen koh­teet työl­lis­ty­vät ei-akti­voin­ti­toi­men­pi­tei­den koh­tei­ta todennäköisemmin…

  78. Austrian: Päin­vas­toin, mikä tahan­sa työt­tö­män vapaa-ajan ryös­tö lisää työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syyt­tä. Tuon Syl­tyn tut­ki­muk­sen mukaan akti­voin­ti ei vai­ku­ta saa­dun työn laa­tuun vaan ainoas­taan toden­nä­köi­syy­teen saa­da sel­lai­nen, kos­ka akti­voin­ti­toi­men­pi­tei­den koh­teet hank­ki­vat toden­nä­köi­sem­min uuden työpaikan.

    Var­mas­ti tuo toi­mii noin, mut­ta on aika teho­ton­ta (työt­tö­mien kiusaa­mi­nen niil­lä mak­saa, sii­nä mis­sä jos las­ki­si työt­tö­myys­palk­kaa niin rahaa säästyisi)

  79. No, Enterpri­se Esto­nia vär­vää netis­sä suo­ma­lai­sia osaa­jia Viroon — ja mak­saa jopa 1000€ löy­tö­palk­kion, ja mak­saa myös sil­le, joka saa jon­kun muun muuttamaan.

    http://www.workinestonia.com/

    Repi­kää siitä!

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ksl­le, Asu­mi­sen tukea kar­si­taan nyt ran­kal­la kädel­lä pois­ta­mal­la kor­ko­jen verovähennysoikeus. 

    Ei tuo vähit­täi­nen pois­to kovin ran­kal­ta aina­kaan pape­ril­la näy­tä, eikä ongel­man toi­seen puo­leen, vuo­kra-asu­mi­sen tukeen uskal­le­ta puut­tua ollen­kaan. Vuo­kra-asu­mi­sen tuke­mi­nen on yhtä idioot­ti­mais­ta kuin korkotukikin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.