Vuosi: 2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.9.2015

En ollut tehnyt tästä etukäteiskir­joi­tus­ta, kos­ka ain­oa asia listal­la oli Finnairin entisen pääkont­torin poikkeamis­lu­pa Mannerheimintiellä.

Finnairin van­ha pääkont­tori varastoksi!

Tuo arvokas kont­tori (jos­sa isäni oli töis­sä) muute­taan irtaimis­to­varas­tok­si. Tästä on ollut paljon keskustelua. On oudok­sut­tu sitä, ettei tuo­hon tehdä asum­ista. Paljon huomio­ta herät­ti myös lis­tatek­stis­sä esit­telijän peruste­lut, että melu- ja saastesy­istä tont­ti ei sopisi asumiseen.

Minäkin oikein soitin hak­i­jalle kysyäk­seni, ovatko kaupun­gin nui­v­at virkamiehet ilmoit­ta­neet, ettei asum­i­nen tule kysymyk­seen. Näin ei ollut, vaan tämän varas­tokon­septin kat­sot­ti­in ole­van taloudel­lis­es­ti edullisem­pi. Neliövuokra noista varas­toista on yllät­tävän suuri. Taloa ei tarvitse remon­toi­da asumiseen kel­paavak­si ja iso osa autopaikoista saadaan tuot­taviksi muut­ta­mal­la nekin varastoiksi.

Esit­telijä muut­ti peruste­lutek­stiään ymmär­ret­täväm­mäk­si. Nyt siinä ei enää san­o­ta, että tont­ti ei sovel­lu asumiseen vaan, että sen muut­ta­mi­nen asumiseen sopi­vak­si olisi noiden ympäristöon­gelmine takia kallista.

Kyl­lä Man­ner­heim­intiel­lä voi asua ja sinne voi edelleen kaavoit­taa uusia asuin­talo­ja, kun­han niis­sä on kun­nolli­nen äänieristys ja puh­taan ilman saamis­es­ta huole­hdi­taan otta­mal­la ilma pihan puolelta ja suo­dat­ta­mal­la. Kun­han bus­sit saadaan sähkökäyt­töisik­si, katu­il­ma puhdis­tuu huo­mat­tavasti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.9.2015”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 22.9.2015

Marskia laa­jen­netaan

Lön­nrotinkadun puolel­la raken­nus­ta korote­taan kolme ker­rosta. Lisäk­si osa maanalaisia autopaikko­ja ote­taan hyö­tykäyt­töön. Ihmette­len, miten tässä tarvi­taan kaava­muu­tos­ta, kos­ka voimas­sa ole­van kaa­van mukaan ton­til­la saa olla yhdek­sänker­roksi­nen raken­nus. Ehkäpä kaavaa pidet­ti­in van­hen­tuneena niin, ettei sen poh­jal­ta enää voin­ut myön­tää rakennuslupaa

Punav­ihreää kuplaa tiivis­tetään Kalliossa

Käenku­ja 6:ssa kaupun­gin vuokrat­alo­ton­tin autopaikko­jen päälle raken­netaan pis­te­ta­lo, 1400 k‑m2. Kaupunkiku­va ei ainakaan voi huonon­tua. 1400 k‑m2 eli noin 35 asukas­ta. Pysäköin­tipaikkanor­mi: 121 fil­lar­i­paikkaa ja 13 autopaikkaa (1/280k‑m2 ). Ton­til­la ole­va talo raken­net­ti­in sil­loin, kun raken­nuk­set piti pan­na kauas kadus­ta ja väli­in pysäköinti.

Käenkuja 6
Tästä on help­po pan­na paremmaksi.
Käenkuja suunnitelma
Tältä sen pitäisi näyttää.

 

Hyvä koulu kilpailutekijänä

Yhdys­val­lois­sa asuinaluei­den vetovoi­matek­i­jöinä maini­taan usein koulu­jen taso. Hyväo­saiset per­heet pyrkivät vält­tämään osoit­tei­ta, joista lapset joutu­vat huonona pidet­tyyn koulu­un; tai oikeam­min huonoon koulu­un, kos­ka Yhdys­val­lois­sa koulu­jen taso­erot ovat suuret.

Suomes­sa on kri­ti­soitu perusk­oulun yläastei­den sovel­tuvu­uskokeik­si kut­sut­tu­ja pääsykokei­ta, jota jotakin eri­ty­is­taitoa pain­ot­ta­vat perusk­oulut sovelta­vat. Keskilu­okkaiset per­heet eivät halua pan­na lap­si­aan huono­maineisi­in koului­hin ja käyt­tävät tätä por­saan­reikää hyväk­seen. Tämän esit­tämisek­si on vaa­dit­tu koulushop­pailun kieltämistä.

Lähik­oulu­pe­ri­aat­teen saat­ta­mi­nen pakol­lisek­si voisi johtaa ojas­ta allikkoon, sil­lä se voisi kan­nus­taa per­heitä muut­ta­maan hyvän koulun perässä, jol­loin seg­re­gaa­tio vain syve­nee. Monis­sa mais­sa asun­to­jen hin­nat vai­htel­e­vat saman kadun eri puo­lil­la, kos­ka koulupi­irin raja kul­kee kat­ua pitkin. Näin on myös Helsingis­sä. VATT:ssa teh­dyn tutkimuk­sen (1) mukaan jo nyt Helsingis­sä perusk­oulu­jen oppimis­tu­lok­sil­la näyt­tää ole­van tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä vaiku­tus asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, kun on ver­rat­tu saman­laisia asun­to­ja koulupi­irin rajan molem­min puolin. Tämä vaiku­tus vain kas­vaisi, jos koulushop­pailu kiel­let­täisi. Jos koulu­jen välil­lä on taso­ero­ja, se kan­nat­taa kor­ja­ta posi­ti­ivisel­la diskrim­i­naa­ti­ol­la voimavaro­ja kohden­ta­mal­la. Jat­ka lukemista “Hyvä koulu kilpailutekijänä”

Yksityinen vai julkinen terveydenhuolto

Tari­na ker­toi 1970-luvul­la, että Kiinas­sa poti­laat mak­sa­vat lääkärille niin kauan kuin ovat ter­veitä. Sairas­tu­mi­nen lopet­taa mak­samisen joka alkaa uud­estaan vas­ta, kun lääkäri on saanut poti­laan ter­veek­si. Lääkärin kan­nat­taa neu­voa sairauk­sien ehkäisyssä toisin kuin län­si­maisen lääkärin, joka tien­aa siitä, että poti­laat sairastuvat.

Tari­na tuskin on tot­ta, kuten ei juuri mikään, jota sil­loin Kiinas­ta ker­rot­ti­in. Mut­ta suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii kuin tari­nan kiinalainen lääkäri: perii vero­ja asukkail­taan niin kauan kuin nämä ovat työkyky­isä. Sairas­tut­tuaan kansalainen siir­tyy tulon­si­ir­roil­la eläväk­si ja aloit­taa veron­mak­sun uud­estaan parannuttuaan.

Viime aikoina on ollut paljon tieto­ja, joiden mukaan yksi­tyiset sote-palve­lut tekevät saman työn julk­isia halvem­mal­la. Kuu­den suurim­man kaupun­gin selvi­tys esimerkik­si ker­too, että tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut ovat 27 % halvem­pia kuin kaupunkien itse tuot­ta­mat. Pitäisikö siis kun­tien tuot­ta­mat sote-palve­lut siirtää sote-piirien sijaan yksi­ty­isille? Jat­ka lukemista “Yksi­tyi­nen vai julki­nen terveydenhuolto”

Hallitus: tahtoa on, olisipa vielä taitoa.

Olen yrit­tänyt olla arvostelemat­ta hal­li­tus­ta sen olo­jenkur­jis­tamis­poli­ti­ikas­ta, kos­ka olin viime vaa­likaudel­la osa hal­li­tuskoali­tio­ta, joka ei tehnyt juuri mitään. Han­kala sanoa, että väärin säästet­ty, jos oli itse mukana vält­telemässä vastuuta.

Itse asi­as­sa olin aluk­si hil­jaa tyy­tyväi­nen, että meil­lä on lop­ul­takin hal­li­tus, joka uskaltaa tehdä päätök­siä. Oli­han 12 vuot­ta päät­tämät­tömyyt­tä on tehnyt maallemme suur­ta tuhoa.

Viime aikoina on kuitenkin alka­nut tun­tua siltä, että vaik­ka meil­lä on hal­li­tus, jol­la edeltäjistään poiketen on uskallus­ta tehdä iso­ja ratkaisu­ja, taitoa soisi ole­van enem­män. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus: tah­toa on, olisi­pa vielä taitoa.”

Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko

Laut­tasaar­ta vaivaa paha koulu­tilo­jen puute, joka on vain pahen­tu­mas­sa, kos­ka lisää asun­to­tuotan­toa on tulos­sa. Huomises­sa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­sa hyväksytään taas yksi asuintalokaava.

En tiedä, mikä on men­nyt suun­nit­telijoil­ta pieleen. Toden­näköis­es­ti per­hei­den käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt. Enää ei per­heen kas­vaes­sa muute­ta kehyskun­ti­in omakotitaloon.

Oli miten oli. Nyt tarvit­taisi­in uusi koulu ja aika nopeasti. Muuten laut­tasaare­laiset ryhtyvät aivan ratio­naal­isin perustein vas­tus­ta­maan kaavoitus­ta. Yleen­sähän uudet asukkaat merk­it­sevät palve­lu­ta­son paran­tu­mista, mut­ta tässä tapauk­ses­sa ne merk­it­sevät palve­lu­ta­son heikkenemistä.

Koulun tiel­lä on kak­si ongel­maa. Pitäisi löytää tont­ti tai valmis raken­nus ja pitäisi löytää rahaa han­kkeen toteut­tamiseen. Puu­tun tässä vain tuo­hon rahaan. Jat­ka lukemista “Laut­tasaaren koulu­ti­lanne ja negati­ivi­nen reaalikorko”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.9.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Lasi­palatsin kort­telin asemakaava

Tämä oli meil­lä käsit­telyssä 14.4. Sen jäl­keen se on ollut lausun­nol­la. Niiden perus­teel­la on tehty vähäisiä muu­tok­sia. Tärkein on, että maan­pin­ta tulee tasa­ta niin, että teras­sir­av­in­to­la ei tarvitse eril­listä alus­taa. Museon laa­jen­e­m­i­nen alueelle on hieno jut­tu. Tilaa jää muillekin aktiviteeteille.

Lähiöpro­jek­tin toim­intak­er­to­mus 2014

Kym­meniä hyviä han­kkei­ta, joi­hin on rahaa puoli miljoon­aa. Var­maankin han­kkei­ta rahoite­taan lähin­nä muu­ta kaut­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.9.2015”

Ilmainen vinkki VR:lle

Olen palaa­mas­sa Tam­pereelta, jos­sa kävin julk­ista­mas­sa kaupungis­tu­misen ilosanomaa. Kir­joi­tan tätä VR:n Duet­to plus ‑vaunus­sa. Se on työ­matkalaisen unel­ma. Voin kir­joit­taa työpöy­dän ääressä.

Duet­to plus ‑osas­to on rav­in­tolavau­nun yläk­er­ras­sa. Var­maankin tarkoituk­se­na oli, että rav­in­tolan asi­akkaat toisi­vat syötävän­sä ja juo­ta­vansa tänne. Onhan rav­in­tolavaunus­sa krooni­nen pula paikoista. Tähän viit­taa se, että käytäväl­lä on kios­ki. En tiedä, mitä siinä myytäisi­in, kos­ka en ole näh­nyt sitä koskaan avat­tuna. Veikkaan olut­ta. Jat­ka lukemista “Ilmainen vink­ki VR:lle”

Tytöt valtaavat huippulukiot

En tiedä, onko mikään ongel­ma, että tytöt val­taa­vat huip­pu­lukiot. En tiedä tätä sik­si, että ei ole mitään tutkimus­ta, joka osoit­taisi, että lah­jakas oppi­las oppisi parem­min lukios­sa, jos­sa muutkin ovat lah­jakkai­ta. Helsin­gin parhaisi­in lukioi­hin kuitenkin tul­laan todel­la pitkien ja han­kalien matko­jen päästä (eikä mak­se­ta Helsingille koulu­tuk­ses­ta mitään), joten monis­sa per­heis­sä usko­taan, että nuori saa parem­mat eväät elämään­sä lah­jakkaiden oppi­laiden lukioissa.

Eräitä näköko­htia:

Testi mit­taa huo­nout­ta eikä hyvyyt­tä. Ressun lukioon keskiar­vo­ra­ja oli viime keväänä 9,5. Vähin­tään puo­let numeroista piti siis olla kymppe­jä. Yhtä Jat­ka lukemista “Tytöt val­taa­vat huippulukiot”

VR vähentää ristisubventiota

VR on ilmoit­tanut alen­ta­vansa kaukoli­iken­teen lipun­hin­to­ja merkit­tävästi ja kar­si­vansa samal­la kan­nat­ta­mat­to­mia vuoro­ja. VR menee siten lähem­mäs sitä hin­noit­telua, johon päädyt­täisi­in, jos rautatieli­ikenne olisi kil­pail­tua. Nyt kil­pailu on tul­lut bus­sili­iken­teen puolelta.

Ennus­tan, että tämä poli­ti­ik­ka johtaa rautatieli­iken­teen lisään­tymiseen henkilöli­iken­teel­lä mitat­tuna, kos­ka suosi­tum­mil­la reit­eil­lä matkus­ta­jamäärä nousee enem­män kuin on matkus­ta­jia lakkautet­tavis­sa junavuoroissa.

Har­mi, että tämä tulee vas­ta nyt ja näin ryt­inäl­lä. Mas­sair­ti­sanomiset eivät ole koskaan mukana asia. Jat­ka lukemista “VR vähen­tää ristisubventiota”