(Esityslistaan tästä)
Lasipalatsin korttelin asemakaava
Tämä oli meillä käsittelyssä 14.4. Sen jälkeen se on ollut lausunnolla. Niiden perusteella on tehty vähäisiä muutoksia. Tärkein on, että maanpinta tulee tasata niin, että terassiravintola ei tarvitse erillistä alustaa. Museon laajeneminen alueelle on hieno juttu. Tilaa jää muillekin aktiviteeteille.
Lähiöprojektin toimintakertomus 2014
Kymmeniä hyviä hankkeita, joihin on rahaa puoli miljoonaa. Varmaankin hankkeita rahoitetaan lähinnä muuta kautta.
Rastilanraitin liikennesuunnitelma
Raitti muutetaan pihakaduksi, jolloin pysäköinti on merkityille paikoille mahdollista, mutta autot joutuvat väistämään jalankulkijoita ja ajamaan max 20 km/h.
Lauttasaarentie 25
Entiselle huoltoasematontille asuntoja ja bussien kääntöpaikka. Tämä oli meillä 12.5.2015. Nyt siihen on tehty vähäisiä tarkistuksia. Taas vähän lisää ahtautta Lauttasaaren kouluihin.
Mannerheimintie 102, irtaimistovarasto
Liiketalo Mannerheimintie 102:ssa muutetaan irtaimistovarastoksi, koska muutakaan käyttöä ei ole. Talossa oli aikanaan Finnairin pääkonttori. Jos toimistotila ei mene kaupaksi edes tuollaisella paikalla, neljän ratikkalinjan varrella, kannattaisi ehkä muuttaa ylimääräisiä toimistotalokaavoja muutenkin asunnoiksi. Tästä talosta ei ilmeisesti saa sellaista asuintaloa, että se voisi olla noin meluisalla ja saasteisella paikalla.
Autohalli hyötykäyttöön Punavuoressa
Poikkeamisluvalla myönnetään oikeus muuttaa Perämiehenkau 11:n alla oleva parkkihalli varastoksi. Pysäköintipaikoille ei ole käyttöä, koska asukkailla ei ole autoja. Osaan hallista ei autolla edes pääse, koksa on tehty ylimääräisiä pilareita.
Lista oli taas niin lyhyt, että loppusyksystä kokoukset ovat pitkiä.
Onko tuon Mannerheimintie 102:n ongelma asuinkäytössä juuri talon rakenne? Nimittäin tuossahan on asuintaloja joka puolella ja vastapäätä katua. Siten tuo esityslistalta löytyvä toteamus “Mannerheimintien aiheuttama melu- ja hiukkaspäästöt ovat poissulkeneet asumisen pääkäyttötarkoituksena” kuulostaa aika oudolta.
Pikkuisen pistää miettimään, että hoidetaanko nämä asiat nyt ihan oikeassa paikassa?
Jos pari kourallista luottamushenkilöjä kokoontuu yhteen pohtimaan kaupunkisuunnitteluun liittyviä kysymyksiä ja antamaan siitä lausuntoja, onko jonkun kellarikerroksen autotallin, joka ei välttämättä edes näy ulospäin millään tavalla, muuttaminen sellainen asia, jota varten nämä ihmiset kannattaa kerätä yhteen?
Asian tekee hupaisammaksi se, että sikäli kuin asiaa tunnen, autotallissa ja varastossa on mm. erona se, että niissä saa säilyttää eri asioita, jotka ovat osin toisensa poissulkevia. Esimerkiksi, palavaa irtaimistoa, kuten huonekaluja, ei saa säilyttää autotallissa, mutta autoa ja pienen määrän bensiiniä irtokanisterissa taas saa, jos suinkin muistan oikein tai edes sinne päin.
Mutta kuinka ollakaan, autotallin ja varaston ero vain on parhaimmillaan yksi leima oikeassa paikassa. Kun oikeaan proopuskaan saadaan oikea leima oikeaan kohtaan, autotallista tuleekin varasto, jonka jälkeen siellä onkin taas turvallista säilyttää mitä erilaisimpia asioita, kuten huonekaluja, mutta ei esimerkiksi autoa ja bensiiniä. Tämä siis ei edellytä mitään muutoksia itse tilaan, vaan on pelkkä byrokraattinen muodollisuus. (Voi toki olla, että juuri Perämiehenkadulla asia ei ole noin triviaali.)
Tuollainen olisi yksinkertaisimmillaan mielestäni enintään ilmoitusluontoinen asia kaupungin suuntaan ja ideaalitilanteessa pelkästään taloyhtiön sisäinen päätös.
Simo,
Voin lohduttaa, että käsittelemme tuota asiaa korkeintaan 15 sekuntia. Ellei siten joku ole esityksestä eri mieltä.
Hieman ihmetyttää tuo maininta Mansku 102:n paikasta: “Tästä talosta ei ilmeisesti saa sellaista asuintaloa, ettäö se voisi olla noin meluisalla ja saasteisella paikalla”.
Miten on mahdollista, että 70 vuotta sitten osattiin tehdä siihen viereen taloja, jotka ovat yhtä meluisalla ja saasteisella paikalla kuin tämä. Tietääkseni yksikään Manskun varren asuintaloista ei ole tyhjillään, joten ilmeisesti ne kelpaavat asuintaloiksi?
Lähiöprojektin osio ‘Pyöräilyn edistäminen esikaupunkialueilla’ sisältää Malmin pyöräkeskuksen avaamisen, kenelläkään ei taida olla kuvaa mitä tällä oikein tarkoitetaan. Taikka jokaisella on ihan oma käsityksensä mikä joku pyöräkeskus joskus on. Sinänsä kumma kohde kun samaan aikaan Itä-Helsingin ankeuttamisprojektin nimissä on rakennettu uusia, entistä kovempia ja korkeampia reunakiviä Itä-Helsingin pyöräteille hakkaamaan pyöräilijöitä käsille ja sormille.
Autopaikat poistetaan, miksi? Punavuoren talot ovat jääneet vähälle huomiolle, kuka omistaa nykyisen autoille varatun kerroksen? Onko aikomus panna kanakoppeja tila täyteen ja jakaa asukkaille ilman rahallista korvausta.
Listatekstin mukaan tässä talossa asuvilla ei ole tarvetta enempiin autopaikkoihin. Taloyhtiöllä ei ole mitään velvbollisuutta tarjota niitä muiden käyttöön. Varmasti tarjoaisi, jos joku maksaisi kilpailukykyisen hinnan. Se, ettei autopaikoille ole maksuhalukasta kysyntää on hyvä osoitus siitä, kuinka tarpeellisiksi ne koetaan.
Millä tavalla se eroaa viereisistä tai vastakkaisista asuintaloista? Ei tällaista pelleilyä saa päästää läpi.
Kuvittelin että Mannerheimintie 102 olisi Ruskeasuolla, mutta tuohan on Taka-Töölöä. Kävin itse asiassa katsomassa asuntoa tuossa parin korttelin päässä, mutta se meni ennen kuin ehdittiin edes miettiä tarjouksen tekemistä.
Tuntuisi että mikä tahansa repontti (sis. parempi äänieristys ja ilmansuodatus) kannattaisi tuossa osoitteessa. Ei kai autopaikkanormi tai joku muu älyttömyys tee siitä kannattamatonta?
Kaksi viimeistä kohtaa olivat täyttä asiaa.
Mannerheimintie 102:n — siis “Arean” talon — kaavoitus varastoiksi tai raakatilaksi kuulostaa ihmeelliseltä. Esimerkiksi Mannerheimintie 100 ja 104 ovat haluttuja töölöläisasuintaloja.
Arean talo muistuttaa ainakin ulkoisesti ja dimensioiltaan Iso-Roba 28:ia, jota muutetaan nyt toimistosta kovan rahan asunnoiksi. Eiväthän kaavamuutoksen raskaus / autopaikkanormi / kiinteistön omistajan kiire saada tyhjälle tilalle tuottoa / jokin muu kummallinen syy estä harvinaista uudistuotantoa Taka-Töölöön?
Joo, en usko että tuohon teiltä arvokasta työaikaa varmaankaan menisi. Mietin vaan koko prosessia, että mitä jonkun rakennuksen kellaritilojen käyttötarkoituksen muutos tekee kaupunkisuunnittelulautakunnassa, viime kädessä.
(Tosin teoriassa, jos ei juuri muuta ole esityslistalla, niin tuollainen autotalli saattaisi jossain tilanteessa olla riittävä syy kokoontua ja näin maksaa ajassa huomattavasti 15 sekuntia enemmän, kun matkat otetaan huomioon. Käsittelyä kai pystyisi lykkäämään jonkun kerran, mutta pakkohan siitä on joskus tehdä päätös.)
Ihan hyvin voitaisiin luopua siitä, että kaavassa määrätään rakennuksen ja sen tilojen käyttötarkoitukset joka tontille. Suurimmalla osalla tontteja voisi antaa olla mitä toimintoja nyt ihmiset sattuvat tarvitsemaan. Kouluille, terveyskeskuksille ym. ehkä on tarpeen kaavoittaa tiloja, jos vapailta markkinoilta tilojen hankkiminen tulisi liian kalliiksi.
Mannerheimintie 102, street view: https://goo.gl/maps/f26DD
Tuosta saisi vaikka väliaikaisia lisätiloja vastaanottokeskukselle. No, koska Helsinki niin varastohotelliksi.
Arean talon tilalle suunniteltiin uutta toimistotaloa vasta muutama vuosi sitten, joten irtaimistovarasto on mitä ilmeisimmin tilapäinen ratkaisu — parempia suhdanteita odotellessa saa edes jotain tuottoa ilman että tarvitsee paljon investoida…
Firmallanio oli aikoinaan omistuksessan Urheilukadulla autoalli, jonka käyttätakroitus oli vuonna 1962 hyväsksytyssä y‑järjsetylsessä varasto / autotalli. Antoi liikkumavaraa. Nykyään tietääkseni molemmissa käytöissä.
Mannerhemintie 102 (Finnairin entinen pääkonttori) on Päivärinnankadun kulmassa, joksenkin Nordenskiöldinkadun ja Reijolankadun puolivälissä kadun vasemmalla puolella keskustasta katosen.
Jokseenkin sitä vastapäätä on rakennettu noin 5–10 vuotat sitten uusi asuinrakennus. Puolittuuni osti siellä autopaikkaosakkeen, vaikak ei asu talossa.
Naapurissa, 200 metrin päässä, autohallipaikasta pyydetään 55000 euroa http://www.etuovi.com/kohde/1132629 ja Punavuoressa autotalli- tai autohallipaikkojen markkinavuokra on 100–200 euroa kuussa. Toki voi olla, että ko. tila ei ole kuitenkaan oikein autohalliksi sopiva. Kysynnän puutteesta tuskin kuitenkaan on kysymys.
Autohallipaikan markkinavuokra on siis noin 3 — 6 euroa /m2. (Paikka ramppeineen vie 25 — 30 m².) Varastosta saa paljon enemmän. Tuo 55000 euroakin on vaivaiset 2000 €/m2. Jos käyttötarkoitus olisi vapaa, noin halvalla ei menisi.
Montako sekuntia meni siihen, että Mannerheimintiellä Finnairin taloa ei voi muutta asuntokäyttöön.
Joku juuri son anomassa “Miten sitten siinä voi olla koko kadun matkalla asunt…” Ja siinä vaiheessa siten kuului “Käsitelty jo, ei enää puheenvuoroja. Ei asuntoja.”
Finnairin vanha toimistotalo pantiin pöydälle.
Vanhojen lähiöiden elinkaari on siinä vaiheessa, ettei ole mitään järkeä laittaa sinne euroakaan yhteiskunnan rahoja. Puskutraktori on lähes poikkeuksetta ainoa taloudellisesti perusteltavissa oleva toimenpide.
Niin, Kaupunki polkee hintoja vuokraamalla pysäköintitilaa kadulta noin 1,5€/m2/kk ja yöksi sekä viikonlopuksi halleista noin 3€/m2/kk sisältäen vartioinnin. Varastotilana kaupungin katua ei saa käyttää.
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pysakointi/asukas-ja-yrityspysakointi/
Osmo hyvä,
saanko ennen kirjoitustani kysyä, missä itse asut?
Seppo
Asun Katajanokalla.