Hyvä koulu kilpailutekijänä

Yhdys­val­lois­sa asui­na­luei­den veto­voi­ma­te­ki­jöi­nä mai­ni­taan usein kou­lu­jen taso. Hyvä­osai­set per­heet pyr­ki­vät vält­tä­mään osoit­tei­ta, jois­ta lap­set jou­tu­vat huo­no­na pidet­tyyn kou­luun; tai oikeam­min huo­noon kou­luun, kos­ka Yhdys­val­lois­sa kou­lu­jen tasoe­rot ovat suuret.

Suo­mes­sa on kri­ti­soi­tu perus­kou­lun ylä­as­tei­den sovel­tu­vuus­ko­keik­si kut­sut­tu­ja pää­sy­ko­kei­ta, jota jota­kin eri­tyis­tai­toa pai­not­ta­vat perus­kou­lut sovel­ta­vat. Kes­ki­luok­kai­set per­heet eivät halua pan­na lap­si­aan huon­omai­nei­siin kou­lui­hin ja käyt­tä­vät tätä por­saan­rei­kää hyväk­seen. Tämän esit­tä­mi­sek­si on vaa­dit­tu kou­lus­hop­pai­lun kieltämistä.

Lähi­kou­lu­pe­ri­aat­teen saat­ta­mi­nen pakol­li­sek­si voi­si joh­taa ojas­ta allik­koon, sil­lä se voi­si kan­nus­taa per­hei­tä muut­ta­maan hyvän kou­lun peräs­sä, jol­loin segre­gaa­tio vain syve­nee. Monis­sa mais­sa asun­to­jen hin­nat vaih­te­le­vat saman kadun eri puo­lil­la, kos­ka kou­lu­pii­rin raja kul­kee katua pit­kin. Näin on myös Hel­sin­gis­sä. VATT:ssa teh­dyn tut­ki­muk­sen (1) mukaan jo nyt Hel­sin­gis­sä perus­kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­sil­la näyt­tää ole­van tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vä vai­ku­tus asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, kun on ver­rat­tu saman­lai­sia asun­to­ja kou­lu­pii­rin rajan molem­min puo­lin. Tämä vai­ku­tus vain kas­vai­si, jos kou­lus­hop­pai­lu kiel­let­täi­si. Jos kou­lu­jen välil­lä on tasoe­ro­ja, se kan­nat­taa kor­ja­ta posi­tii­vi­sel­la dis­kri­mi­naa­tiol­la voi­ma­va­ro­ja kohdentamalla.

Suo­ma­lai­nen lukioi­den sisään­pää­sy­jär­jes­tel­mä kas­vat­taa kou­lu­jen ero­ja oppi­lai­den läh­tö­ta­sois­sa, kun par­haat saa­vat vali­ta lukion ja loput mene­vän min­ne pää­se­vät. Tämän seu­rauk­se­na suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tulok­sil­la mitat­tu­na maan par­haat ja huo­noim­mat lukiot. Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la meka­nis­mi ei ole yhtä vahva.

Moni van­hem­pi arvos­taa las­ten­sa mah­dol­li­suut­ta pääs­tä hyvä­nä pidet­tyyn lukioon ja pitää sik­si hyvä­mai­neis­ta lukio­ta perus­tee­na asuin­pai­kan valin­nal­le. Tämä tie­tys­ti kos­kee vain nii­tä, joil­la on mah­dol­li­suu­det pääs­tä huip­pu­lu­kioon. Eri­tyi­ses­ti ollaan halut­to­mia muut­ta­maan pie­nel­le paik­ka­kun­nal­le ja pane­maan lap­si taval­li­seen lukioon, jos tämä on jo pääs­syt johon­kin Hel­sin­gin seu­dun eliit­ti­lu­kiois­ta. Toi­saal­ta tie­tys­ti pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la pää­see huo­nol­la­kin todis­tuk­sel­la lukioon, jos­sa on myös hyviä oppilaita.

Sinän­sä ei ole tut­kit­tua näyt­töä sii­tä, että kii­tet­tä­vin arvo­sa­noin perus­kou­lus­ta sel­vin­nyt oppi­si lukios­sa parem­min, jos hänen luok­ka­to­ve­reis­taan muut­kin ovat kii­tet­tä­vin arvo­sa­noin sel­viy­ty­nei­tä. Tosin jon­ki­nas­teis­ta näyt­töä on sii­tä, että kaik­ki hyö­ty­vät, jos oppi­laat ovat kes­ke­nään suun­nil­leen samantasoisia.

====

(1) Har­ju­nen Oska­ri, Kor­te­lai­nen Mika, Saa­ri­maa Tuuk­ka. Best educa­tion money can buy? Capi­ta­liza­tion of school qua­li­ty in Fin­land. Vatt Wor­king Papers 58. Hel­sin­ki 2014

 

= = = =

Tämä teks­ti jäi yli pamfle­tis­ta “Kau­pun­kien voit­to”, jon­ka Mik­ko Säre­lä ja minä jul­kai­sem­me 7.10. klo 16 Vir­gin Oil Co.:ssa Kai­vo­pi­has­sa.

27 vastausta artikkeliin “Hyvä koulu kilpailutekijänä”

  1. Ei ole huo­no­ja kou­lu­ja vaan oppi­las­kun­nan taso vaih­te­lee kou­lus­ta toi­seen. Ame­ri­kas­sa oppi­lai­den kyky­jen hajon­ta on väes­tön hete­ro­gee­ni­syy­den vuok­si suu­rem­paa kuin Suo­mes­sa, joten kou­lu­jen tasoe­rot­kin ovat suu­rem­mat. Jo Cole­ma­nin tut­ki­muk­sis­sa 1960-luvul­la havait­tiin, että kou­lu­jen väli­set erot USA:ssa ovat kou­lu­me­nes­tyk­sen selit­tä­ji­nä vähä­mer­ki­tyk­si­siä ver­rat­tu­na perhetaustaan.

  2. Niis­sä par­hais­sa (vai vain par­hai­na pide­tyis­sä?) lukiois­sa on aina­kin oman koke­muk­se­ni mukaan myös laa­duk­kain kurs­si­tar­jon­ta: eni­ten kiin­nos­ta­via eri­kois­kurs­se­ja ja yli­pään­sä enem­män valin­nan­va­raa. Jo tämä itses­sään vetää puo­leen­sa opis­ke­li­joi­ta ja joh­taa eriy­ty­mi­seen. Perus­kou­luis­sa ero ei ehkä ole yhtä suu­ri ja riip­puu mutu­tun­tu­mal­ta enem­män­kin kou­lun koosta.

    Tilan­net­ta voi­si tasoit­taa koh­den­ta­mal­la resurs­se­ja, eli rahoi­tus­ta, niil­le kou­luil­le, joi­hin pää­see sisään hel­pom­mal­la. Mah­tai­si­ko mis­sään olla tut­ki­mus­ta sii­tä, onko täl­lai­nen kai­voon kaa­det­tua rahaa? Tai ehkä oikeam­min pitäi­si kysyä kuin­ka pal­jon rahoi­tus­ta kan­nat­taa koh­den­taa. Itse aina­kin kuvit­te­li­sin, että pit­käl­lä täh­täi­mel­lä täl­lä voi­tai­siin saa­vut­taa pal­jon hyvää, jos kou­lut ja asui­na­lu­eet pysyi­si­vät tasa-arvoisempina.

  3. Samaa miel­tä kou­lu­va­lin­to­jen sal­li­mi­ses­ta, mutta…

    Jos kou­lu­jen välil­lä on tasoe­ro­ja, se kan­nat­taa kor­ja­ta posi­tii­vi­sel­la dis­kri­mi­naa­tiol­la voi­ma­va­ro­ja kohdentamalla.

    Onko tuo kor­jaa­mi­nen onnis­tu­nut mis­sään koskaan?

    Entä jos vaan mak­sai­sim­me ihmi­sil­le lähi­kou­luun menos­ta, ts. sii­tä, että he teke­vät valin­to­ja, joi­ta he pitä­vät hai­tal­li­se­na las­ten­sa koulutukselle?

  4. Vähän pel­kään, että talou­del­li­nen kehi­tys lähi­vuo­si­na tulee ole­maan sel­lai­nen, ettei “posi­tii­vi­seen” syr­jin­tään ole kum­moi­sia rah­kei­ta. Samal­la meneil­lään ole­va uusi kan­sain­vael­lus syn­nyt­tää tän­ne hir­mui­sen mää­rän uusia oppi­lai­ta, jot­ka sitä eri­tyis­tu­kea tar­vit­si­si­vat. Kun har­va asuin­paik­kan­sa suh­teen valin­nan­va­raa omaa­va kan­ta­suo­ma­lai­nen halu­aa lap­sen­sa ole­van hete­ro­gee­ni­sen luo­kan kie­li- ja kult­tuu­ri­kyl­py­jen (usein hii­pu­vaa) vet­tä, kou­lu­jen segre­goi­tu­mi­nen on vuorenvarmaa. 

    PISA-tulos­ten kehi­tys tulee toden­nä­koi­ses­ti nou­dat­ta­maan Ruot­sis­ta tut­tua rataa. 

    http://www.dn.se/debatt/invandringens-effekt-pa-skolresultat-kraver-krafttag/

    Suo­ma­lai­nen perus­kou­lu tulee menet­tä­mään kerää­mään­sä gloo­ri­aa, kun aikai­sem­pien vuo­sien menes­tyk­sen havai­taan olleen enem­män sidok­sis­sa oppi­la­sai­nek­sen sil­loi­seen homo­gee­ni­syy­teen kuin itse kou­lu­jär­jes­tel­män peda­go­gi­seen ylivoimaisuuteen.

    Ilah­tui­sin suu­res­ti päte­vis­tä vas­ta-argu­men­teis­ta näi­hin kiel­tä­mät­tä var­sin pes­si­mis­ti­siin näkemyksiini.

  5. Minus­ta tätä poh­din­taa kan­nat­tai­si vie­lä laa­jen­taa. Hyvä kou­lu ja päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mä kun ovat itsea­sias­sa jota­kuin­kin ainoi­ta sel­kei­tä kil­pai­lu­te­ki­jöi­täm­me kun mie­ti­tään kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien saa­mis­ta maa­han työskentelemään.

    Kii­tos tasa­päis­tä­vän palk­ka­po­li­tiik­kam­me, lähes poik­keuk­set­ta kil­pai­li­ja­mais­sa on kor­keam­pi osto­voi­ma kor­kean osaa­mis­ta­son amma­teis­sa. Mut­ta sii­nä mis­sä pii­laak­son $150 000 vuo­si­pal­kas­ta mene val­ta­va sii­vu kah­den lap­sen kou­lui­hin ja päi­vä­hoi­to­ku­lui­hin, meil­lä pää­see huo­mat­ta­vas­ti vähemmällä.

    Har­mil­li­ses­ti Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta toi­mii aika huo­nos­ti ulko­maa­lai­sen näkö­kul­mas­ta. Sitä maa­il­man­kuu­lua perus­kou­lua ei ole juu­ri tar­jol­la kuin Suo­mek­si ja työ­nan­ta­jat ovat yllät­tä­vän nih­kei­tä otta­maan orga­ni­saa­tioi­hin­sa englan­tia puhu­via. IT-alal­la ja muu­ta­mis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä fir­mois­sa tilan­ne on parem­pi, mut­ta puo­li­soi­den on usein todel­la han­ka­la työl­lis­tyä yms. harmillista.

    Ja tari­nat Nokial­ta pois pot­ki­tus­ta insi­nöö­ris­tä joka ei kir­veel­lä­kään löy­dä enää Suo­mes­ta töi­tä lie­nee aika usein­kin kuul­tu tarina.

  6. Yhdys­val­lois­sa yksi kiin­teis­tö­kuplan syy oli luul­ta­vas­ti juu­ri kou­lui­hin sijoit­ta­mi­nen pos­ti­nu­me­ron mukaan. Eliza­beth War­ren varoit­ti täs­tä jo 2003 kir­jas­sa “The Two-Inco­me Trap: Why Midd­le-Class Parents are Going Broke”.

    Don’t Bla­me All Bor­rowers By Robert H. Frank
    Sun­day, April 27, 2008

    In a well-inten­tio­ned but ulti­ma­te­ly mis­gui­ded move to help more fami­lies enter the housing mar­ket, bor­rowing restric­tions were relaxed during the inter­ve­ning deca­des. Down pay­ment requi­re­ments fell stea­di­ly, and in recent years, many houses were bought with no money down. Adjus­table-rate mort­ga­ges and bal­loon pay­ments furt­her boos­ted fami­lies’ abi­li­ty to bid for housing.

    The result was a pain­ful dilem­ma for any fami­ly deter­mi­ned not to bor­row bey­ond its means. No one would fault a midd­le-inco­me fami­ly for aspi­ring to send its children to schools of at least ave­ra­ge qua­li­ty. (How could a fami­ly aspi­re to less?) But if a fami­ly stood by whi­le others exploi­ted more libe­ral cre­dit terms, it would con­sign its children to below-ave­ra­ge schools. Even financial­ly con­ser­va­ti­ve fami­lies might have reluc­tant­ly conclu­ded that their best option was to bor­row up. 

  7. Lon­don Time­sis­sa ( jos muis­tan leh­den nimen nyt oikein ) oli just viik­ko-pari taka­pe­rin tosi hir­te­hi­nen kolum­ni sii­tä, kuin­ka bri­tan­nias­sa on suo­ras­taan noloa lait­taa lap­si yksi­tyis­kou­luun tätä nykyä. Sen tun­nus­ta­mi­nen että lap­si käy yksi­tyis­tä kou­lua on häpeäl­lis­tä van­hem­pien että lap­sen kannalta.

    Se nimit­täin tar­koit­taa, että sinul­la ei ole ollut varaa ostaa asun­toa hyvän jul­ki­sen kou­lun lähi­maas­tos­ta — eli olet jon­kin sor­tin yhteis­kun­nal­li­nen häviäjä.

  8. Vai­ku­tus voi men­nä niin­kin päin, että hyvät kou­lut aiheut­ta­vat kal­lii­ta asun­to­ja. Vai­ku­tus voi tapah­tua toi­sin­kin päin. Kal­liit asun­not vetä­vät puo­leen­sa kes­ki­mää­räis­tä parem­min kou­lu­tet­tua ja myös parem­pi­tu­lois­ta asu­kas­kun­taa kuin hal­vem­mat asui­na­lu­eet. Parem­min kou­lu­tet­tu­jen ja hyvä­tu­lois­ten jäl­ki­kas­vu on lukuis­ten tut­ki­mus­ten mukaan oppi­mis­tu­lok­sil­taan parem­paa kuin mata­lam­min kou­lu­tet­tu­jen ja alem­pi­tu­lois­ten van­hem­pien lapset.

    Voi olla, että jois­sain mais­sa asun­to­jen hin­nois­sa on näh­tä­vis­sä ero­ja kou­lu­pii­ri­ra­jan perus­teel­la kadun eri puo­lil­la, mut­ta lie­nee syy­tä mai­ni­ta, että näis­sä tapauk­sis­sa kou­lu­pii­ri merk­kaa usein muu­ta­kin rajaa kuin vain kou­lun valin­ta­ra­jaa. Se voi olla jopa vero­tus­ra­ja. Esim. USA:sn jois­sain osa­val­tiois­sa kou­lu­pii­reil­lä on vero­tusoi­keus (esim. Ohios­sa nimel­lä “school district inco­me tax”). Suo­mes­sa kou­lu­jen rahoi­tus on hoi­det­tu toi­sin. Tosin USA:ssakin rik­kaim­mas­ta väes­tös­tä moni käy eten­kin isois­sa kau­pun­geis­sa yksi­tyis­kou­lu­ja, eikä ole sik­si edes kou­lu­va­lin­nan suh­teen sidot­tu koulupiirirajoihin.

    1. Täs­sä VATT:n tut­ki­muk­ses­sa oli ver­tail­tu asun­to­jen hin­to­ja kou­lu­pii­ri­ra­jan toi­sel­la ja toi­sel­la puo­lel­la, hyvin lähel­lä toi­si­aan ole­vis­sa asun­nois­sa. En oled kat­son­jut sitä data-tasol­la. Jos sii­nä välis­sä on sel­vä kau­pun­gin­osa­ra­ja, syy hin­tae­roihn voi olla muu­kin. Mut­ta vakuut­ta­val­ta tuo tut­ki­mus minus­ta tun­tuu. Kat­so­kaa itse. Käyt­tä­kää Googlea!

  9. dio­di:
    Yhdys­val­lois­sa yksi kiin­teis­tö­kuplan syy oli luul­ta­vas­ti juu­ri kou­lui­hin sijoit­ta­mi­nen pos­ti­nu­me­ron mukaan. Eliza­beth War­ren varoit­ti täs­tä jo 2003 kir­jas­sa “The Two-Inco­me Trap: Why Midd­le-Class Parents are Going Broke”.

    Don’t Bla­me All Bor­rowers By Robert H. Frank
    Sun­day, April 27, 2008

    Ihmi­nen on ihmi­sel­le sus 🙂

    Mut­ta eihän tuo­ta estää voi. Sama ilmiö kuin jonois­sa. Jos en jono­ta muut pää­se­vät hel­pom­mal­la hyö­dyk­keen äärel­le. Lop­pu­tu­lok­se­na kaik­ki jonot­ta­vat. Ja aika ajoin mur­jot­ta­vat­kin. Yksi seli­tys sii­hen mik­si pelk­kä talou­del­li­nen kas­vu ei tuo­ta onnel­li­suut­ta. Pitää sen oman talou­den kas­vaa enem­män kuin mui­den. Vain suh­teel­li­sel­la osto­voi­mal­la on mer­ki­tys­tä. Tai. Tai sit­ten ele­tään sta­tus quos­sa luon­non­kan­so­jen tapaan. Seli­tys sii­hen mik­si alkeel­li­sis­sa­kin olois­sa voi­daan olla onnellisia.

  10. Hyvien ja huo­no­jen oppi­lai­den ja kou­lu­jen lisäk­si on hyviä ja huo­no­ja van­hem­pia. Miten väl­tät huo­no­ja van­hem­pia? Lai­ta kläp­pi kou­luun, jos­sa on pää­sy­koe, ihan sama minkälainen!

  11. Sepi:
    1) Minus­ta tätä poh­din­taa kan­nat­tai­si vie­lä laa­jen­taa. Hyvä kou­lu ja päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mä kun ovat itsea­sias­sa jota­kuin­kin ainoi­ta sel­kei­tä kil­pai­lu­te­ki­jöi­täm­me kun mie­ti­tään kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien saa­mis­ta maa­han työskentelemään.


    2) Har­mil­li­ses­ti Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta toi­mii aika huo­nos­ti ulko­maa­lai­sen näkö­kul­mas­ta. Sitä maa­il­man­kuu­lua perus­kou­lua ei ole juu­ri tar­jol­la kuin Suo­mek­si ja työ­nan­ta­jat ovat yllät­tä­vän nih­kei­tä otta­maan orga­ni­saa­tioi­hin­sa englan­tia puhu­via. IT-alal­la ja muu­ta­mis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä fir­mois­sa tilan­ne on parem­pi, mut­ta puo­li­soi­den on usein todel­la han­ka­la työl­lis­tyä yms. harmillista.

    3) Ja tari­nat Nokial­ta pois pot­ki­tus­ta insi­nöö­ris­tä joka ei kir­veel­lä­kään löy­dä enää Suo­mes­ta töi­tä lie­nee aika usein­kin kuul­tu tarina. 

    1) Täs­tä asias­ta olen mel­ko lail­la samaa miel­tä, vaik­ka voi nii­tä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä olla yksi­lö­ta­sol­la usei­ta muitakin.

    2) Tar­koit­ta­net pel­käs­tään englan­tia puhu­via, eli suo­men­kiel­tä osaa­mat­to­mia. Mie­les­tä­ni osoi­tet­tu kiin­nos­tus oppia maan kie­li puhuu mel­ko vah­vas­ti asian­omai­sen integroin­ti­ha­lus­ta. Kum­pi on suu­rem­pi ris­ki suo­ma­lai­sel­le työ­nan­ta­jal­le, vain yri­tyk­ses­tä sen kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta oleel­li­sia tie­to­ja nopeas­ti ime­vän uuden, lyhy­tai­kai­sen, koko­nais­vai­ku­tuk­sel­taan nega­tii­vi­sen työn­te­ki­jän muo­dos­sa, sel­lai­nen joka halu­aa oppia myös kie­len, vai sel­lai­nen, joka ei sitä tee? Toi­saal­ta, eri ympy­röis­tä saa­pu­va uusi työn­te­ki­jä, voi myös ehkä tuo­da osaa­mi­sel­laan ja eri­lai­sil­la näkö­kul­mil­laan fir­maan pal­jon uut­ta puh­tia (teh­tä­vis­tään riip­puen). Asi­aa, jos­ta minul­la ei ole mitään tar­kem­paa tie­toa, voi­si var­maan joku jopa maas­sam­me tutkia.

    3) Oli­si­ko suo­ma­lai­ses­sa insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­ses­sa paran­ta­mi­sen varaa? Ongel­mat uuden työ­pai­kan löy­tä­mi­ses­sä voi­vat olla myös seu­raus­ta hei­tä työl­lis­tä­vien yri­tys­ten joh­don (tämän het­ken?) näkö­alat­to­muu­des­ta ja uskal­luk­sen puut­tees­ta. Sopu­li­lau­man jat­kok­si vas­ta myö­hem­min liit­ty­vät (yri­tyk­set) ovat kyl­lä sil­loin jo pahas­ti myö­häs­sä, kun suh­dan­ne­ti­lan­ne jäl­leen kääntyy.

  12. 3) Oli­si­ko suo­ma­lai­ses­sa insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­ses­sa paran­ta­mi­sen varaa? Ongel­mat uuden työ­pai­kan löy­tä­mi­ses­sä voi­vat olla myös seu­raus­ta hei­tä työl­lis­tä­vien yri­tys­ten joh­don (tämän het­ken?) näkö­alat­to­muu­des­ta ja uskal­luk­sen puut­tees­ta. Sopu­li­lau­man jat­kok­si vas­ta myö­hem­min liit­ty­vät (yri­tyk­set) ovat kyl­lä sil­loin jo pahas­ti myö­häs­sä, kun suh­dan­ne­ti­lan­ne jäl­leen kääntyy. 

    Suo­ma­lai­nen insi­nöö­ri menes­tyi­si työ­mark­ki­noil­la, aina­kin uko­mail­la jos ei Suo­mes­sa, parem­min jos panos­tai­si ulkoi­seen ole­muk­seen­sa ja vies­tin­tä­tai­toi­hin. Jos­tain syys­tä IT-alal­la kaik­ki mie­sin­si­nöö­rit halua­vat näyt­tää joko lii­vi­jen­gi­läi­sel­tä tai Anders Brei­vi­kil­tä. Tai sit­ten he näyt­tä­vät kalk­ku­noil­ta short­seis­saan ja kal­ja­ma­hoi­neen ja pujo­par­toi­neen. Siis työpaikalla!

  13. Kou­lus­hop­pai­lus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka oli­si lah­ja­kas ja itse opis­ke­lu sujui­si ilman ongel­mia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eliit­ti­koú­lus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eliit­ti­har­ras­tuk­sia, kal­lii­ta muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­mat­ko­ja. Toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta olla “viher­kom­ma­ri” sel­lai­ses­sa­kin kou­lus­sa, mut­ta se vaa­tii roh­keut­ta ja että kou­lus­ta löy­tyy saman­kal­tais­ta seu­raa. Nimim. koke­mus­ta eliit­ti­kou­lus­ta 40 v takaa.

  14. Masi: Suo­ma­lai­nen perus­kou­lu tulee menet­tä­mään kerää­mään­sä gloo­ri­aa, kun aikai­sem­pien vuo­sien menes­tyk­sen havai­taan olleen enem­män sidok­sis­sa oppi­la­sai­nek­sen sil­loi­seen homo­gee­ni­syy­teen kuin itse kou­lu­jär­jes­tel­män peda­go­gi­seen ylivoimaisuuteen.

    Ilah­tui­sin suu­res­ti päte­vis­tä vas­ta-argu­men­teis­ta näi­hin kiel­tä­mät­tä var­sin pes­si­mis­ti­siin näkemyksiini.

    Meil­lä lie­nee edel­leen yli­voi­ma­te­ki­jä­nä opet­ta­jien hyvä kou­lu­tus ja opet­ta­ja-amma­tin kor­kea arvos­tus. Monis­sa mais­sa opet­ta­jak­si pää­see huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la ja amma­tin arvos­tus on matala.

    Uhka­na on, että suo­ma­lai­nen ope­tus­ta­pa ei joten­kin toi­mi maa­han­mut­ta­ja­lap­sien koh­dal­la. Vii­mei­sim­mäs­sä PISAs­sa erot kan­ta­väes­tön ja mahan­muut­ta­jien las­ten välil­lä oli­vat ymmär­tääk­se­ni suu­rem­mat kuin Ruotsissa.

  15. R. Silf­ver­berg:
    Kou­lus­hop­pai­lus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka oli­si lah­ja­kas ja itse opis­ke­lu sujui­si ilman ongel­mia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eliit­ti­koú­lus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eliit­ti­har­ras­tuk­sia, kal­lii­ta muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­mat­ko­ja. Toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta olla “viher­kom­ma­ri” sel­lai­ses­sa­kin kou­lus­sa, mut­ta se vaa­tii roh­keut­ta ja että kou­lus­ta löy­tyy saman­kal­tais­ta seu­raa. Nimim. koke­mus­ta eliit­ti­kou­lus­ta 40 v takaa.

    Todel­li­se­sa (aka­tee­mi­set­si kou­lu­teus­sa) elii­tis­sä ei yleen­sä kul­je­ta muot­vi­vaat­teis­sa. Har­ras­tus, musii­ki tia balet­ti ei vält­tä­mät­tä ole kovin kallista.

  16. Kos­ka Suo­men kou­lu­lai­tos tuot­taa poik­keuk­sel­lis­ta epä­ta­sa-arvoa jo nyt, voi vain pelol­la odo­tel­la, miten pahak­si tilan­ne menee lähi­vuo­si­na, kun syr­jäy­ty­nei­den ja syr­jit­ty­jen mää­rä nousee radi­kaa­lis­ti ja kun asui­na­luei­den eriy­ty­mi­nen jat­kuu. Jo nyt kym­me­ni­sen pro­sent­tia pojis­ta ei opi luke­maan kun­nol­la. Mikä on mää­rä kym­me­nen vuo­den päästä?

    Rat­kai­su voi­si olla eten­kin poi­kien ja maa­han­muut­ta­jien tar­peet huo­mioon otta­vien yksi­tyis­kou­lu­jen voi­ma­kas tuke­mi­nen. Mut­ta, joo, niin ei tule tapah­tu­maan ennen kuin krii­si­tie­toi­suus syve­nee mer­kit­tä­väs­ti. Nyt­hän minis­te­ri voi reh­vas­tel­la, että suo­men kou­lu­lai­tos on poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoinen!

    Kotio­pe­tus voi­si toi­mia peri­aat­tees­sa. Tut­ta­va­per­heet sopi­si­vat kes­ke­nään useam­man lap­sen opet­ta­mi­ses­ta. Mut­ta, ikä­vä kyl­lä, tai­taa olla niin, että eri­tyis­tä huo­mio­ta kai­paa­vien las­ten van­hem­mat har­voin ovat paras­ta opettaja-ainesta.

    Joka tapauk­ses­sa on äärim­mäi­sen huo­les­tut­ta­vaa, että Suo­men kou­lu­lai­tos on yksi maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­mis­ta ehkä tär­keim­mäl­lä mit­ta­ril­la eli äidin­kie­len osaa­mi­sel­la mitat­tu­na. Lisäk­si vain Suo­mes­sa pojat PISAn mukaan pär­jää­vät huo­nom­min kai­kis­sa mita­tuis­sa aineissa.

  17. max: Ihmi­nen on ihmi­sel­le sus 

    Mut­ta eihän tuo­ta estää voi. Sama ilmiö kuin jonois­sa. Jos en jono­ta muut pää­se­vät hel­pom­mal­la hyö­dyk­keen äärel­le. Lop­pu­tu­lok­se­na kaik­ki jonot­ta­vat. Ja aika ajoin mur­jot­ta­vat­kin. Yksi seli­tys sii­hen mik­si pelk­kä talou­del­li­nen kas­vu ei tuo­ta onnel­li­suut­ta. Pitää sen oman talou­den kas­vaa enem­män kuin mui­den. Vain suh­teel­li­sel­la osto­voi­mal­la on mer­ki­tys­tä. Tai. Tai sit­ten ele­tään sta­tus quos­sa luon­non­kan­so­jen tapaan. Seli­tys sii­hen mik­si alkeel­li­sis­sa­kin olois­sa voi­daan olla onnellisia.

    Vau­ras­tu­mi­nen tuot­taa tut­ki­mus­ten mukaan onnel­li­suut­ta. Mik­si? Nyt seu­raa raket­ti­tie­det­tä: Ihmis­ten onnel­li­suus perus­tuu tär­keäl­tä osin kykyyn tyy­dyt­tää tar­pei­ta ja halu­ja. Raha antaa mah­dol­li­suu­den siihen.

  18. R. Silf­ver­berg:
    Kou­lus­hop­pai­lus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka oli­si lah­ja­kas ja itse opis­ke­lu sujui­si ilman ongel­mia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eliit­ti­koú­lus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eliit­ti­har­ras­tuk­sia, kal­lii­ta muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­mat­ko­ja. Toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta olla “viher­kom­ma­ri” sel­lai­ses­sa­kin kou­lus­sa, mut­ta se vaa­tii roh­keut­ta ja että kou­lus­ta löy­tyy saman­kal­tais­ta seu­raa. Nimim. koke­mus­ta eliit­ti­kou­lus­ta 40 v takaa. 

    Omas­sa kou­lus­sa­ni ei näh­däk­se­ni ollut kenel­lä­kään mitään eri­tyis­tä tar­vet­ta esit­tää “viher­kom­ma­ria”, aina­kaan tuol­lai­sen syyn takia, kos­ka siel­lä sisään­pää­syn kri­tee­ri­nä aiem­pi kou­lu­me­nes­tys ja pää­sy­ko­keet, opet­ta­jat ja oppi­laat mukaan­lu­kien, tuot­ti­vat sen­tään jon­kin­lai­set, kes­ki­mää­räis­tä toden­nä­köi­ses­ti parem­mat takeet koko oppi­la­sai­nek­sen ter­veen hen­gen ja opis­ke­lu­mo­ti­vaa­tion säilymiselle. 

    Oppi­mi­nen ja osaa­mi­nen voi (ter­veen asen­teen ohel­la) antaa val­lan mai­nios­ti tavik­sil­le­kin itse­var­muut­ta ja val­miu­det hymäh­tää mie­les­sään moi­sil­le “viher­kom­ma­reil­le” kuten toi­saal­ta myös joil­le­kin muil­le ns. “nenät pys­tys­sä kul­ki­joil­le”, jos hei­tä oli­si ollut. Raha, vaik­ka sitä oli­si­kin, ei ole täs­sä maa­il­mas­sa sen­tään kai­ken mit­ta, vaik­ka joil­le­kin sen käyt­tö ja/tai sen osoit­ta­mi­nen voi jos­tain kum­man syys­tä olla tär­keäm­pää kuin toi­sil­le. Luo­kal­lam­me en tuol­lais­ta havain­nut, vaik­ka jos­sain muu­al­la myö­hem­min vali­tet­ta­vas­ti jos­kus kyllä.

    Sivis­tys käy ilmi ihmi­ses­tä itses­tään, hänen käy­tök­ses­tään, ei muis­ta ulkoi­sis­ta puit­teis­ta, saa­ti käyt­tä­män­sä rahan mää­räs­tä. Sivis­tyk­sen mit­ta­suu­reet (jos sitä nyt yli­pää­tään mita­ta pitää) ovat aivan toi­set. Var­sin köy­hä­kin voi olla siis­ti ja sivis­ty­nyt, ja moni­han sitä myös onkin, oli sit­ten käy­nyt eliit­ti­kou­lua tai ei. Sii­hen riit­tää omal­ta osal­taan jo hyvä koti ja kou­lu. Jokai­nen hyvä kou­lu on omal­ta osal­taan tär­keä kil­pai­lu­te­ki­jä maam­me kan­nal­ta, mik­sei myös ihan mik­ro­ta­sol­la jokai­nen hyvä koti.

    Tämä vuo­si on myös oman yli­op­pi­las­luok­kam­me juhlavuosi. 

    PS. Omaa kou­luam­me pitää moni eliit­ti­kou­lu­na, ja kai­pa se sel­lai­nen omal­la taval­laan ja myös joi­den­kin mit­ta­rei­den perus­teel­la onkin. Kou­lum­me hyvän tason tie­sim­me toki jo aikoi­naan ja voim­me usein lukea sii­tä yhä. 

    Hyviä kou­lu­ja on maas­sam­me onnek­si pal­jon mui­ta­kin. Niis­tä kai­kis­ta kan­nat­taa pitää hyvää huolta.

  19. Äiti­ni aloit­ti kou­lun nel­jä­vuo­ti­aa­na. Hän osa­si lukea ja aamu aamun perään vain ilmes­tyi lähel­lä ole­van kan­sa­kou­lun pihal­le eka­luok­ka­lais­ten jonoon. Rek­si päät­ti, että vähem­mäl­lä pää­see, kun antaa hänen tulla.

  20. Tom­pe­lo:
    Rat­kai­su voi­si olla eten­kin poi­kien ja maa­han­muut­ta­jien tar­peet huo­mioon otta­vien yksi­tyis­kou­lu­jen voi­ma­kas tukeminen. 

    Kenel­lä on päte­vyyt­tä mää­rit­tää nämä tar­peet ja tark­kail­la laatua?

    Jos sopi­val­ta maa­han­muut­ta­jien “edus­ta­jal­ta” kysyy näis­tä eri­tys­tar­peis­ta, hän voi­si suo­si­tel­la koraa­ni­kou­lua. Ja saa­da sil­le jopa kan­na­tus­ta oman vii­te­ryh­män taholta. 

    Kuvit­te­lee­ko joku vie­lä, että moni­kult­tuu­ri­nen Suo­mi tulee ole­maan jon­kin sor­tin Shangri-la? Reaa­li­mo­ni­kult­tuu­ril­le ovat omi­nai­sia nimen omaan jat­ku­vat konfliktit.

  21. R. Silf­ver­berg:
    Kou­lus­hop­pai­lus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka oli­si lah­ja­kas ja itse opis­ke­lu sujui­si ilman ongel­mia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eliit­ti­koú­lus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eliit­ti­har­ras­tuk­sia, kal­lii­ta muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­mat­ko­ja. Toi­saal­ta on mah­dol­lis­ta olla “viher­kom­ma­ri” sel­lai­ses­sa­kin kou­lus­sa, mut­ta se vaa­tii roh­keut­ta ja että kou­lus­ta löy­tyy saman­kal­tais­ta seu­raa. Nimim. koke­mus­ta eliit­ti­kou­lus­ta 40 v takaa.

    Ei nii­hin Suo­men eliit­ti­kou­lui­hin hakeu­du vain elii­tin lapsia.Kyllä suu­rin osa on tavis­ten lapsia.Suomi on pie­ni maa ja eliit­ti vie­lä pienempi

    Ja har­ras­tuk­sis­sa­kin on sen ver­ran hajon­taa, ettei sen vuok­si kateut­ta synny

    Ja merk­ki­vaat­tei­ta käyt­tää vain osa jou­kos­ta ja se suu­rem­pi osa kul­kee aivan taval­li­sis­sa kuteissa

    Jos joku halu­aa roik­kua tuol­lai­sis­sa eri­tyis­ryh­mis­sä niin var­maan voi olla vaikeata.

    Mut­ta jär­ke­vät hake­vat vertaisseuraa

  22. Jan­ne: Jo Cole­ma­nin tut­ki­muk­sis­sa 1960-luvul­la havait­tiin, että kou­lu­jen väli­set erot USA:ssa ovat kou­lu­me­nes­tyk­sen selit­tä­ji­nä vähä­mer­ki­tyk­si­siä ver­rat­tu­na perhetaustaan.

    Kun ver­rat­tiin mus­tien ja val­kois­ten kou­lu­me­nes­tyk­sen ero­ja, havait­tin, että ei ole eroa, jos per­hees­sä lue­taan sano­ma­leh­teä ja oppi­laal­la on kir­jas­to­kort­ti. Jota siis käytetään.
    Sel­lai­set lap­set, joi­den kou­lun­käyn­nis­tä van­hem­mat ovat kiin­nos­tu­neet, pär­jää­vät kou­lus­sa paremmin.

  23. Minä olen valin­nut lap­sil­le­ni hyvä­mai­nei­sen kou­lun sik­si, että kave­ri­pii­ri tekee kal­tai­sek­seen. Lisäk­si hyvän alu­een kou­lus­sa ris­ki jou­tua öyk­kä­ri­lau­man kiusat­ta­vak­si on pal­jon pie­nem­pi kuin sur­keim­mis­sa lähiö­kou­luis­sa. Myös luo­kan ilma­pii­ri ja työ­rau­ha para­ne­vat, jos kaik­ki luo­kal­la ymmär­tä­vät suomea.

    Sinän­sä opet­ta­jien ja ope­tuk­sen taso on samaa kaik­kial­la, mut­ta nämä muut teki­jät puhu­vat ns. hyvä­mai­neis­ten kou­lu­jen puolesta.

  24. Mark­ku af Heur­lin: Todel­li­se­sa (aka­tee­mi­set­si kou­lu­teus­sa) elii­tis­sä ei yleen­sä kul­je­ta muot­vi­vaat­teis­sa. Har­ras­tus, musii­ki tia balet­ti ei vält­tä­mät­tä ole kovin kallista. 

    Nobles­se obli­ge! Hyvä esimerkki 😉

  25. Aiem­mas­sa vies­tis­sä­ni oli vir­he. Piti lukea:

    Voi olla, että jois­sain mais­sa asun­to­jen hin­nois­sa on näh­tä­vis­sä ISOJAKIN ero­ja kou­lu­pii­ri­ra­jan perus­teel­la kadun eri puo­lil­la, mut­ta lie­nee syy­tä mai­ni­ta, että näis­sä tapauk­sis­sa kou­lu­pii­ri merk­kaa usein muu­ta­kin rajaa kuin vain kou­lun valintarajaa.”

    Ja jat­ko-osas­sa point­ti­ni oli se, että kal­liim­mat asun­not voi­vat vetää sel­lai­sia asuk­kai­ta, joi­den lap­sil­la on kes­ki­mää­räis­tä parem­mat kou­lun­käyn­tie­del­ly­tyk­set. Eli että ei ole vält­tä­mät­tä ainoas­taan niin, että hyvät kou­lut nos­tat­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja, vaan kal­liit asun­not voi­vat myös vetää kes­ki­tu­loa parem­pi­tu­loi­sia perheitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.