Hyvä koulu kilpailutekijänä

27 vastausta artikkeliin “Hyvä koulu kilpailutekijänä”

1. Ei ole huono­ja koulu­ja vaan oppi­laskun­nan taso vai­htelee koulus­ta toiseen. Amerikas­sa oppi­laiden kyky­jen hajon­ta on väestön het­ero­geenisyy­den vuok­si suurem­paa kuin Suomes­sa, joten koulu­jen taso­erotkin ovat suurem­mat. Jo Cole­manin tutkimuk­sis­sa 1960-luvul­la havait­ti­in, että koulu­jen väliset erot USA:ssa ovat koulumen­estyk­sen selit­täjinä vähämerk­i­tyk­sisiä ver­rat­tuna perhetaustaan.

   Vastaa

2. Niis­sä parhais­sa (vai vain parhaina pide­tyis­sä?) lukiois­sa on ainakin oman koke­muk­seni mukaan myös laadukkain kurssi­tar­jon­ta: eniten kiin­nos­tavia erikoiskursse­ja ja ylipään­sä enem­män valin­nan­varaa. Jo tämä itsessään vetää puoleen­sa opiske­li­joi­ta ja johtaa eriy­tymiseen. Perusk­ouluis­sa ero ei ehkä ole yhtä suuri ja riip­puu mutu­tun­tu­mal­ta enem­mänkin koulun koosta.

   Tilan­net­ta voisi tasoit­taa kohden­ta­mal­la resursse­ja, eli rahoi­tus­ta, niille kouluille, joi­hin pääsee sisään helpom­mal­la. Mah­taisiko mis­sään olla tutkimus­ta siitä, onko täl­lainen kaivoon kaadet­tua rahaa? Tai ehkä oikeam­min pitäisi kysyä kuin­ka paljon rahoi­tus­ta kan­nat­taa kohden­taa. Itse ainakin kuvit­telisin, että pitkäl­lä tähtäimel­lä täl­lä voitaisi­in saavut­taa paljon hyvää, jos koulut ja asuinalueet pysy­i­sivät tasa-arvoisempina.

   Vastaa

3. Mikäs vihrei­den viralli­nen kan­ta tähän nykyään on? Aikaisem­min vihreät ovat vas­tus­ta­neet las­ten siir­toa köy­hien kouluista ja mamu-kouluista muualle, mut­ta samaan aikaan har­ras­ta­neet sitä akti­ivis­es­ti itse. 

   http://demokraatti.fi/hs-selvitti-perussuomalaisten-ja-vihreiden-koulushoppailussa-ristiriita/

   Vastaa

4. Samaa mieltä koulu­val­in­to­jen sal­limis­es­ta, mutta…

   Jos koulu­jen välil­lä on taso­ero­ja, se kan­nat­taa kor­ja­ta posi­ti­ivisel­la diskrim­i­naa­ti­ol­la voimavaro­ja kohdentamalla.

   Onko tuo kor­jaami­nen onnis­tunut mis­sään koskaan?

   Entä jos vaan mak­saisimme ihmisille lähik­oulu­un menos­ta, ts. siitä, että he tekevät val­in­to­ja, joi­ta he pitävät haitallise­na las­ten­sa koulutukselle?

   Vastaa

5. Vähän pelkään, että taloudelli­nen kehi­tys lähivu­osi­na tulee ole­maan sel­l­ainen, ettei “posi­ti­iviseen” syr­jin­tään ole kum­moisia rahkei­ta. Samal­la meneil­lään ole­va uusi kan­sain­vael­lus syn­nyt­tää tänne hir­muisen määrän uusia oppi­lai­ta, jot­ka sitä eri­ty­is­tukea tarvit­si­si­vat. Kun har­va asuin­paikkansa suh­teen valin­nan­varaa omaa­va kan­ta­suo­ma­lainen halu­aa lapsen­sa ole­van het­ero­geenisen luokan kieli- ja kult­tuurikylpy­jen (usein hiipu­vaa) vet­tä, koulu­jen seg­re­goi­tu­mi­nen on vuorenvarmaa. 

   PISA-tulosten kehi­tys tulee toden­näkois­es­ti nou­dat­ta­maan Ruot­sista tut­tua rataa. 

   http://www.dn.se/debatt/invandringens-effekt-pa-skolresultat-kraver-krafttag/

   Suo­ma­lainen perusk­oulu tulee menet­tämään keräämään­sä gloo­ri­aa, kun aikaisem­pi­en vuosien men­estyk­sen havaitaan olleen enem­män sidok­sis­sa oppi­la­sainek­sen sil­loiseen homogeenisyy­teen kuin itse koulu­jär­jestelmän ped­a­gogiseen ylivoimaisuuteen.

   Ilah­tu­isin suuresti päte­vistä vas­ta-argu­menteista näi­hin kieltämät­tä varsin pes­simistisi­in näkemyksiini.

   Vastaa

6. Minus­ta tätä pohd­in­taa kan­nat­taisi vielä laa­jen­taa. Hyvä koulu ja päivähoito­jär­jestelmä kun ovat itseasi­as­sa jotakuinkin ain­oi­ta selkeitä kil­pailutek­i­jöitämme kun mietitään kan­sain­välis­ten osaa­jien saamista maa­han työskentelemään.

   Kiitos tas­apäistävän palkkapoli­ti­ikkamme, läh­es poikkeuk­set­ta kil­pail­i­ja­mais­sa on korkeampi ostovoima korkean osaamis­ta­son ammateis­sa. Mut­ta siinä mis­sä piilaak­son $150 000 vuosi­palka­s­ta mene val­ta­va siivu kah­den lapsen koului­hin ja päivähoitoku­lui­hin, meil­lä pääsee huo­mat­tavasti vähemmällä.

   Harmil­lis­es­ti Suo­ma­lainen yhteiskun­ta toimii aika huonos­ti ulko­maalaisen näkökul­mas­ta. Sitä maail­manku­u­lua perusk­oulua ei ole juuri tar­jol­la kuin Suomek­si ja työ­nan­ta­jat ovat yllät­tävän nihkeitä otta­maan organ­isaa­tioi­hin­sa englan­tia puhu­via. IT-alal­la ja muu­tamis­sa kan­sain­väli­sis­sä fir­moissa tilanne on parem­pi, mut­ta puolisoiden on usein todel­la han­kala työl­listyä yms. harmillista.

   Ja tar­i­nat Nokial­ta pois potk­i­tus­ta insinööristä joka ei kirveel­läkään löy­dä enää Suomes­ta töitä lie­nee aika useinkin kuul­tu tarina.

   Vastaa

7. Yhdys­val­lois­sa yksi kiin­teistöku­plan syy oli luul­tavasti juuri koului­hin sijoit­ta­mi­nen postinu­meron mukaan. Eliz­a­beth War­ren varoit­ti tästä jo 2003 kir­jas­sa “The Two-Income Trap: Why Mid­dle-Class Par­ents are Going Broke”.

   Don’t Blame All Bor­row­ers By Robert H. Frank
   Sun­day, April 27, 2008

   In a well-inten­tioned but ulti­mate­ly mis­guid­ed move to help more fam­i­lies enter the hous­ing mar­ket, bor­row­ing restric­tions were relaxed dur­ing the inter­ven­ing decades. Down pay­ment require­ments fell steadi­ly, and in recent years, many hous­es were bought with no mon­ey down. Adjustable-rate mort­gages and bal­loon pay­ments fur­ther boost­ed fam­i­lies’ abil­i­ty to bid for housing.

   The result was a painful dilem­ma for any fam­i­ly deter­mined not to bor­row beyond its means. No one would fault a mid­dle-income fam­i­ly for aspir­ing to send its chil­dren to schools of at least aver­age qual­i­ty. (How could a fam­i­ly aspire to less?) But if a fam­i­ly stood by while oth­ers exploit­ed more lib­er­al cred­it terms, it would con­sign its chil­dren to below-aver­age schools. Even finan­cial­ly con­ser­v­a­tive fam­i­lies might have reluc­tant­ly con­clud­ed that their best option was to bor­row up. 

   Vastaa

8. Lon­don Time­sis­sa ( jos muis­tan lehden nimen nyt oikein ) oli just viikko-pari takaperin tosi hirte­hi­nen kolum­ni siitä, kuin­ka bri­tan­ni­as­sa on suo­ras­taan noloa lait­taa lap­si yksi­tyisk­oulu­un tätä nykyä. Sen tun­nus­t­a­mi­nen että lap­si käy yksi­ty­istä koulua on häpeäl­listä van­hempi­en että lapsen kannalta.

   Se nimit­täin tarkoit­taa, että sin­ul­la ei ole ollut varaa ostaa asun­toa hyvän julkisen koulun lähi­maas­tos­ta — eli olet jonkin sortin yhteiskun­nalli­nen häviäjä.

   Vastaa

9. Vaiku­tus voi men­nä niinkin päin, että hyvät koulut aiheut­ta­vat kalli­ita asun­to­ja. Vaiku­tus voi tapah­tua toisinkin päin. Kalli­it asun­not vetävät puoleen­sa keskimääräistä parem­min koulutet­tua ja myös parem­pit­u­loista asukaskun­taa kuin halvem­mat asuinalueet. Parem­min koulutet­tu­jen ja hyvä­tu­lois­t­en jälkikasvu on lukuis­ten tutkimusten mukaan oppimis­tu­lok­sil­taan parem­paa kuin mata­lam­min koulutet­tu­jen ja alem­pit­u­lois­t­en van­hempi­en lapset.

   Voi olla, että jois­sain mais­sa asun­to­jen hin­nois­sa on nähtävis­sä ero­ja koulupi­iri­ra­jan perus­teel­la kadun eri puo­lil­la, mut­ta lie­nee syytä maini­ta, että näis­sä tapauk­sis­sa koulupi­iri merkkaa usein muu­takin rajaa kuin vain koulun val­in­tara­jaa. Se voi olla jopa vero­tus­ra­ja. Esim. USA:sn jois­sain osaval­tiois­sa koulupi­ireil­lä on vero­tu­soikeus (esim. Ohios­sa nimel­lä “school dis­trict income tax”). Suomes­sa koulu­jen rahoi­tus on hoidet­tu toisin. Tosin USA:ssakin rikkaim­mas­ta väestöstä moni käy etenkin isois­sa kaupungeis­sa yksi­tyisk­oulu­ja, eikä ole sik­si edes koulu­valin­nan suh­teen sidot­tu koulupiirirajoihin.

   Vastaa

   1. Tässä VATT:n tutkimuk­ses­sa oli ver­tail­tu asun­to­jen hin­to­ja koulupi­iri­ra­jan toisel­la ja toisel­la puolel­la, hyvin lähel­lä toisi­aan ole­vis­sa asun­nois­sa. En oled kat­son­jut sitä data-tasol­la. Jos siinä välis­sä on selvä kaupungi­nosara­ja, syy hin­taeroi­hn voi olla muukin. Mut­ta vaku­ut­taval­ta tuo tutkimus minus­ta tun­tuu. Kat­sokaa itse. Käyt­täkää Googlea!

      Vastaa

10. dio­di:
    Yhdys­val­lois­sa yksi kiin­teistöku­plan syy oli luul­tavasti juuri koului­hin sijoit­ta­mi­nen postinu­meron mukaan. Eliz­a­beth War­ren varoit­ti tästä jo 2003 kir­jas­sa “The Two-Income Trap: Why Mid­dle-Class Par­ents are Going Broke”.

    Don’t Blame All Bor­row­ers By Robert H. Frank
    Sun­day, April 27, 2008

    Ihmi­nen on ihmiselle sus 🙂

    Mut­ta eihän tuo­ta estää voi. Sama ilmiö kuin jonois­sa. Jos en jono­ta muut pää­sevät helpom­mal­la hyödyk­keen äärelle. Lop­putu­lok­se­na kaik­ki jonot­ta­vat. Ja aika ajoin mur­jot­ta­vatkin. Yksi seli­tys siihen mik­si pelkkä taloudelli­nen kasvu ei tuo­ta onnel­lisu­ut­ta. Pitää sen oman talouden kas­vaa enem­män kuin muiden. Vain suh­teel­lisel­la ostovoimal­la on merk­i­tys­tä. Tai. Tai sit­ten eletään sta­tus quos­sa luon­nonkan­so­jen tapaan. Seli­tys siihen mik­si alkeel­li­sis­sakin olois­sa voidaan olla onnellisia.

    Vastaa

11. Hyvien ja huono­jen oppi­laiden ja koulu­jen lisäk­si on hyviä ja huono­ja van­hempia. Miten vältät huono­ja van­hempia? Lai­ta kläp­pi koulu­un, jos­sa on pääsykoe, ihan sama minkälainen!

    Vastaa

12. Sepi:
    1) Minus­ta tätä pohd­in­taa kan­nat­taisi vielä laa­jen­taa. Hyvä koulu ja päivähoito­jär­jestelmä kun ovat itseasi­as­sa jotakuinkin ain­oi­ta selkeitä kil­pailutek­i­jöitämme kun mietitään kan­sain­välis­ten osaa­jien saamista maa­han työskentelemään.
    …
    …
    2) Harmil­lis­es­ti Suo­ma­lainen yhteiskun­ta toimii aika huonos­ti ulko­maalaisen näkökul­mas­ta. Sitä maail­manku­u­lua perusk­oulua ei ole juuri tar­jol­la kuin Suomek­si ja työ­nan­ta­jat ovat yllät­tävän nihkeitä otta­maan organ­isaa­tioi­hin­sa englan­tia puhu­via. IT-alal­la ja muu­tamis­sa kan­sain­väli­sis­sä fir­moissa tilanne on parem­pi, mut­ta puolisoiden on usein todel­la han­kala työl­listyä yms. harmillista.

    3) Ja tar­i­nat Nokial­ta pois potk­i­tus­ta insinööristä joka ei kirveel­läkään löy­dä enää Suomes­ta töitä lie­nee aika useinkin kuul­tu tarina. 

    1) Tästä asi­as­ta olen melko lail­la samaa mieltä, vaik­ka voi niitä vetovoi­matek­i­jöitä olla yksilö­ta­sol­la usei­ta muitakin.

    2) Tarkoit­tanet pelkästään englan­tia puhu­via, eli suomenkieltä osaa­mat­to­mia. Mielestäni osoitet­tu kiin­nos­tus oppia maan kieli puhuu melko vah­vasti asianomaisen inte­groin­ti­halus­ta. Kumpi on suurem­pi ris­ki suo­ma­laiselle työ­nan­ta­jalle, vain yri­tyk­ses­tä sen kil­pailukyvyn kannal­ta oleel­lisia tieto­ja nopeasti imevän uuden, lyhy­taikaisen, kokon­ais­vaiku­tuk­seltaan negati­ivisen työn­tek­i­jän muo­dos­sa, sel­l­ainen joka halu­aa oppia myös kie­len, vai sel­l­ainen, joka ei sitä tee? Toisaal­ta, eri ympyröistä saa­pu­va uusi työn­tek­i­jä, voi myös ehkä tuo­da osaamisel­laan ja eri­laisil­la näkökul­mil­laan fir­maan paljon uut­ta puh­tia (tehtävistään riip­puen). Asi­aa, jos­ta min­ul­la ei ole mitään tarkem­paa tietoa, voisi var­maan joku jopa maas­samme tutkia.

    3) Olisiko suo­ma­laises­sa insinöörik­oulu­tuk­ses­sa paran­tamisen varaa? Ongel­mat uuden työ­paikan löytämisessä voivat olla myös seu­raus­ta heitä työl­listävien yri­tys­ten johdon (tämän het­ken?) näköalat­to­muud­es­ta ja uskalluk­sen puut­teesta. Sop­ulilau­man jatkok­si vas­ta myöhem­min liit­tyvät (yri­tyk­set) ovat kyl­lä sil­loin jo pahasti myöhässä, kun suh­dan­neti­lanne jälleen kääntyy.

    Vastaa

13. 3) Olisiko suo­ma­laises­sa insinöörik­oulu­tuk­ses­sa paran­tamisen varaa? Ongel­mat uuden työ­paikan löytämisessä voivat olla myös seu­raus­ta heitä työl­listävien yri­tys­ten johdon (tämän het­ken?) näköalat­to­muud­es­ta ja uskalluk­sen puut­teesta. Sop­ulilau­man jatkok­si vas­ta myöhem­min liit­tyvät (yri­tyk­set) ovat kyl­lä sil­loin jo pahasti myöhässä, kun suh­dan­neti­lanne jälleen kääntyy. 

    Suo­ma­lainen insinööri men­esty­isi työ­markki­noil­la, ainakin uko­mail­la jos ei Suomes­sa, parem­min jos panos­taisi ulkoiseen ole­muk­seen­sa ja viestin­tä­taitoi­hin. Jostain syys­tä IT-alal­la kaik­ki miesinsinöörit halu­a­vat näyt­tää joko liivi­jengiläiseltä tai Anders Breivikiltä. Tai sit­ten he näyt­tävät kalkkunoil­ta short­seis­saan ja kal­jama­hoi­neen ja pujopar­toi­neen. Siis työpaikalla!

    Vastaa

14. Koulushop­pailus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka olisi lah­jakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eli­it­tikoúlus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eli­it­ti­har­ras­tuk­sia, kalli­ita muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­matko­ja. Toisaal­ta on mah­dol­lista olla “viherkom­mari” sel­l­aises­sakin koulus­sa, mut­ta se vaatii rohkeut­ta ja että koulus­ta löy­tyy samankaltaista seu­raa. Nim­im. koke­mus­ta eli­it­tik­oulus­ta 40 v takaa.

    Vastaa

15. Masi: Suo­ma­lainen perusk­oulu tulee menet­tämään keräämään­sä gloo­ri­aa, kun aikaisem­pi­en vuosien men­estyk­sen havaitaan olleen enem­män sidok­sis­sa oppi­la­sainek­sen sil­loiseen homogeenisyy­teen kuin itse koulu­jär­jestelmän ped­a­gogiseen ylivoimaisuuteen.

    Ilah­tu­isin suuresti päte­vistä vas­ta-argu­menteista näi­hin kieltämät­tä varsin pes­simistisi­in näkemyksiini.

    Meil­lä lie­nee edelleen ylivoi­matek­i­jänä opet­ta­jien hyvä koulu­tus ja opet­ta­ja-ammatin korkea arvos­tus. Monis­sa mais­sa opet­ta­jak­si pääsee huo­mat­tavasti lyhyem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la ja ammatin arvos­tus on matala.

    Uhkana on, että suo­ma­lainen ope­tustapa ei jotenkin toi­mi maa­han­mut­ta­jalap­sien kohdal­la. Viimeisim­mässä PISAs­sa erot kan­taväestön ja mahan­muut­ta­jien las­ten välil­lä oli­vat ymmärtääk­seni suurem­mat kuin Ruotsissa.

    Vastaa

16. R. Sil­fver­berg:
    Koulushop­pailus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka olisi lah­jakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eli­it­tikoúlus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eli­it­ti­har­ras­tuk­sia, kalli­ita muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­matko­ja. Toisaal­ta on mah­dol­lista olla “viherkom­mari” sel­l­aises­sakin koulus­sa, mut­ta se vaatii rohkeut­ta ja että koulus­ta löy­tyy samankaltaista seu­raa. Nim­im. koke­mus­ta eli­it­tik­oulus­ta 40 v takaa.

    Todel­lis­esa (aka­teemiset­si koulu­teussa) eli­itis­sä ei yleen­sä kul­je­ta muot­vi­vaat­teis­sa. Har­ras­tus, musi­i­ki tia balet­ti ei vält­tämät­tä ole kovin kallista.

    Vastaa

17. Kos­ka Suomen koul­u­laitos tuot­taa poikkeuk­sel­lista epä­tasa-arvoa jo nyt, voi vain pelol­la odotel­la, miten pahak­si tilanne menee lähivu­osi­na, kun syr­jäy­tynei­den ja syr­jit­ty­jen määrä nousee radikaal­isti ja kun asuinaluei­den eriy­tymi­nen jatkuu. Jo nyt kym­menisen pros­ent­tia pojista ei opi luke­maan kun­nol­la. Mikä on määrä kymme­nen vuo­den päästä?

    Ratkaisu voisi olla etenkin poikien ja maa­han­muut­ta­jien tarpeet huomioon ottavien yksi­tyisk­oulu­jen voimakas tukem­i­nen. Mut­ta, joo, niin ei tule tapah­tu­maan ennen kuin kri­isi­ti­etoisu­us syve­nee merkit­tävästi. Nythän min­is­teri voi rehvastel­la, että suomen koul­u­laitos on poikkeuk­sel­lisen tasa-arvoinen!

    Kotiope­tus voisi toimia peri­aat­teessa. Tut­tavaper­heet sopi­si­vat keskenään use­am­man lapsen opet­tamis­es­ta. Mut­ta, ikävä kyl­lä, taitaa olla niin, että eri­ty­istä huomio­ta kaipaavien las­ten van­hem­mat har­voin ovat paras­ta opettaja-ainesta.

    Joka tapauk­ses­sa on äärim­mäisen huolestut­tavaa, että Suomen koul­u­laitos on yksi maail­man epä­tasa-arvoisim­mista ehkä tärkeim­mäl­lä mit­tar­il­la eli äidinkie­len osaamisel­la mitat­tuna. Lisäk­si vain Suomes­sa pojat PISAn mukaan pär­jäävät huonom­min kaikissa mita­tuis­sa aineissa.

    Vastaa

18. max: Ihmi­nen on ihmiselle sus 

    Mut­ta eihän tuo­ta estää voi. Sama ilmiö kuin jonois­sa. Jos en jono­ta muut pää­sevät helpom­mal­la hyödyk­keen äärelle. Lop­putu­lok­se­na kaik­ki jonot­ta­vat. Ja aika ajoin mur­jot­ta­vatkin. Yksi seli­tys siihen mik­si pelkkä taloudelli­nen kasvu ei tuo­ta onnel­lisu­ut­ta. Pitää sen oman talouden kas­vaa enem­män kuin muiden. Vain suh­teel­lisel­la ostovoimal­la on merk­i­tys­tä. Tai. Tai sit­ten eletään sta­tus quos­sa luon­nonkan­so­jen tapaan. Seli­tys siihen mik­si alkeel­li­sis­sakin olois­sa voidaan olla onnellisia.

    Vauras­tu­mi­nen tuot­taa tutkimusten mukaan onnel­lisu­ut­ta. Mik­si? Nyt seu­raa raket­ti­tiedet­tä: Ihmis­ten onnel­lisu­us perus­tuu tärkeältä osin kykyyn tyy­dyt­tää tarpei­ta ja halu­ja. Raha antaa mah­dol­lisu­u­den siihen.

    Vastaa

19. R. Sil­fver­berg:
    Koulushop­pailus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka olisi lah­jakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eli­it­tikoúlus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eli­it­ti­har­ras­tuk­sia, kalli­ita muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­matko­ja. Toisaal­ta on mah­dol­lista olla “viherkom­mari” sel­l­aises­sakin koulus­sa, mut­ta se vaatii rohkeut­ta ja että koulus­ta löy­tyy samankaltaista seu­raa. Nim­im. koke­mus­ta eli­it­tik­oulus­ta 40 v takaa. 

    Omas­sa koulus­sani ei nähdäk­seni ollut kenel­läkään mitään eri­ty­istä tarvet­ta esit­tää “viherkom­maria”, ainakaan tuol­laisen syyn takia, kos­ka siel­lä sisään­pääsyn kri­teer­inä aiem­pi koulumen­estys ja pääsyko­keet, opet­ta­jat ja oppi­laat mukaan­lukien, tuot­ti­vat sen­tään jonkin­laiset, keskimääräistä toden­näköis­es­ti parem­mat takeet koko oppi­la­sainek­sen ter­veen hen­gen ja opiskelu­mo­ti­vaa­tion säilymiselle. 

    Oppimi­nen ja osaami­nen voi (ter­veen asen­teen ohel­la) antaa val­lan main­iosti taviksillekin itse­var­muut­ta ja valmi­udet hymähtää mielessään moisille “viherkom­mareille” kuten toisaal­ta myös joillekin muille ns. “nenät pystyssä kulk­i­joille”, jos heitä olisi ollut. Raha, vaik­ka sitä olisikin, ei ole tässä maail­mas­sa sen­tään kaiken mit­ta, vaik­ka joillekin sen käyt­tö ja/tai sen osoit­ta­mi­nen voi jostain kum­man syys­tä olla tärkeäm­pää kuin toisille. Luokallamme en tuol­laista havain­nut, vaik­ka jos­sain muual­la myöhem­min valitet­tavasti joskus kyllä.

    Sivistys käy ilmi ihmis­es­tä itses­tään, hänen käytök­ses­tään, ei muista ulkoi­sista puit­teista, saati käyt­tämän­sä rahan määrästä. Sivistyk­sen mit­ta­su­ureet (jos sitä nyt ylipäätään mita­ta pitää) ovat aivan toiset. Varsin köy­häkin voi olla siisti ja sivistynyt, ja moni­han sitä myös onkin, oli sit­ten käynyt eli­it­tik­oulua tai ei. Siihen riit­tää oma­l­ta osaltaan jo hyvä koti ja koulu. Jokainen hyvä koulu on oma­l­ta osaltaan tärkeä kil­pailutek­i­jä maamme kannal­ta, mik­sei myös ihan mikro­ta­sol­la jokainen hyvä koti.

    Tämä vuosi on myös oman yliop­pi­laslu­okkamme juhlavuosi. 

    PS. Omaa koulu­amme pitää moni eli­it­tik­oulu­na, ja kaipa se sel­l­ainen oma­l­la taval­laan ja myös joidenkin mittarei­den perus­teel­la onkin. Koulumme hyvän tason ties­imme toki jo aikoinaan ja voimme usein lukea siitä yhä. 

    Hyviä koulu­ja on maas­samme onnek­si paljon muitakin. Niistä kaik­ista kan­nat­taa pitää hyvää huolta.

    Vastaa

20. Äiti­ni aloit­ti koulun neljävuo­ti­aana. Hän osasi lukea ja aamu aamun perään vain ilmestyi lähel­lä ole­van kansak­oulun pihalle ekalu­okkalais­ten jonoon. Rek­si päät­ti, että vähem­mäl­lä pääsee, kun antaa hänen tulla.

    Vastaa

21. Tom­pe­lo:
    Ratkaisu voisi olla etenkin poikien ja maa­han­muut­ta­jien tarpeet huomioon ottavien yksi­tyisk­oulu­jen voimakas tukeminen. 

    Kenel­lä on pätevyyt­tä määrit­tää nämä tarpeet ja tarkkail­la laatua?

    Jos sopi­val­ta maa­han­muut­ta­jien “edus­ta­jal­ta” kysyy näistä eri­tys­tarpeista, hän voisi suositel­la koraanikoulua. Ja saa­da sille jopa kan­na­tus­ta oman viiteryh­män taholta. 

    Kuvit­teleeko joku vielä, että monikult­tuuri­nen Suo­mi tulee ole­maan jonkin sortin Shangri-la? Reaal­imonikult­tuurille ovat omi­naisia nimen omaan jatku­vat konfliktit.

    Vastaa

22. R. Sil­fver­berg:
    Koulushop­pailus­ta täy­tyy muis­taa että tavis­per­heen lap­si, vaik­ka olisi lah­jakas ja itse opiskelu sujuisi ilman ongelmia, voi tul­la syr­ji­tyk­si eli­it­tikoúlus­sa jos hänen van­hem­mil­laan ei ole varaa tai kiin­nos­tus­ta kus­tan­taa eli­it­ti­har­ras­tuk­sia, kalli­ita muo­ti­vaat­tei­ta ja ulko­maan­matko­ja. Toisaal­ta on mah­dol­lista olla “viherkom­mari” sel­l­aises­sakin koulus­sa, mut­ta se vaatii rohkeut­ta ja että koulus­ta löy­tyy samankaltaista seu­raa. Nim­im. koke­mus­ta eli­it­tik­oulus­ta 40 v takaa.

    Ei niihin Suomen eli­it­tik­oului­hin hakeudu vain eli­itin lapsia.Kyllä suurin osa on tavis­ten lapsia.Suomi on pieni maa ja eli­it­ti vielä pienempi

    Ja har­ras­tuk­sis­sakin on sen ver­ran hajon­taa, ettei sen vuok­si kateut­ta synny

    Ja merkki­vaat­tei­ta käyt­tää vain osa joukos­ta ja se suurem­pi osa kul­kee aivan taval­li­sis­sa kuteissa

    Jos joku halu­aa roikkua tuol­lai­sis­sa eri­ty­is­ryh­mis­sä niin var­maan voi olla vaikeata.

    Mut­ta järkevät hake­vat vertaisseuraa

    Vastaa

23. Janne: Jo Cole­manin tutkimuk­sis­sa 1960-luvul­la havait­ti­in, että koulu­jen väliset erot USA:ssa ovat koulumen­estyk­sen selit­täjinä vähämerk­i­tyk­sisiä ver­rat­tuna perhetaustaan.

    Kun ver­rat­ti­in mustien ja valkois­t­en koulumen­estyk­sen ero­ja, havait­tin, että ei ole eroa, jos per­heessä lue­taan sanomale­hteä ja oppi­laal­la on kir­jas­toko­rt­ti. Jota siis käytetään.
    Sel­l­aiset lapset, joiden koulunkäyn­nistä van­hem­mat ovat kiin­nos­tuneet, pär­jäävät koulus­sa paremmin.

    Vastaa

24. Minä olen valin­nut lap­sil­leni hyvä­maineisen koulun sik­si, että kaveripi­iri tekee kaltaisek­seen. Lisäk­si hyvän alueen koulus­sa ris­ki joutua öykkäri­lau­man kiusat­tavak­si on paljon pienem­pi kuin surkeim­mis­sa lähiök­ouluis­sa. Myös luokan ilmapi­iri ja työrauha paranevat, jos kaik­ki luokalla ymmärtävät suomea.

    Sinän­sä opet­ta­jien ja opetuk­sen taso on samaa kaikkial­la, mut­ta nämä muut tek­i­jät puhu­vat ns. hyvä­maineis­ten koulu­jen puolesta.

    Vastaa

25. Markku af Heurlin: Todel­lis­esa (aka­teemiset­si koulu­teussa) eli­itis­sä ei yleen­sä kul­je­ta muot­vi­vaat­teis­sa. Har­ras­tus, musi­i­ki tia balet­ti ei vält­tämät­tä ole kovin kallista. 

    Noblesse oblige! Hyvä esimerkki 😉

    Vastaa

26. Aiem­mas­sa viestis­säni oli virhe. Piti lukea:

    “Voi olla, että jois­sain mais­sa asun­to­jen hin­nois­sa on nähtävis­sä ISOJAKIN ero­ja koulupi­iri­ra­jan perus­teel­la kadun eri puo­lil­la, mut­ta lie­nee syytä maini­ta, että näis­sä tapauk­sis­sa koulupi­iri merkkaa usein muu­takin rajaa kuin vain koulun valintarajaa.”

    Ja jatko-osas­sa point­ti­ni oli se, että kalli­im­mat asun­not voivat vetää sel­l­aisia asukkai­ta, joiden lap­sil­la on keskimääräistä parem­mat koulunkäyn­tiedel­ly­tyk­set. Eli että ei ole vält­tämät­tä ain­oas­taan niin, että hyvät koulut nos­tat­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja, vaan kalli­it asun­not voivat myös vetää keski­t­u­loa parem­pit­u­loisia perheitä.

    Vastaa