Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko

Laut­ta­saar­ta vai­vaa paha kou­lu­ti­lo­jen puu­te, joka on vain pahen­tu­mas­sa, kos­ka lisää asun­to­tuo­tan­toa on tulos­sa. Huo­mi­ses­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa hyväk­sy­tään taas yksi asuintalokaava.

En tie­dä, mikä on men­nyt suun­nit­te­li­joil­ta pie­leen. Toden­nä­köi­ses­ti per­hei­den käyt­täy­ty­mi­nen on yllät­tä­nyt. Enää ei per­heen kas­vaes­sa muu­te­ta kehys­kun­tiin omakotitaloon.

Oli miten oli. Nyt tar­vit­tai­siin uusi kou­lu ja aika nopeas­ti. Muu­ten laut­ta­saa­re­lai­set ryh­ty­vät aivan ratio­naa­li­sin perus­tein vas­tus­ta­maan kaa­voi­tus­ta. Yleen­sä­hän uudet asuk­kaat mer­kit­se­vät pal­ve­lu­ta­son paran­tu­mis­ta, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa ne mer­kit­se­vät pal­ve­lu­ta­son heikkenemistä.

Kou­lun tiel­lä on kak­si ongel­maa. Pitäi­si löy­tää tont­ti tai val­mis raken­nus ja pitäi­si löy­tää rahaa hank­keen toteut­ta­mi­seen. Puu­tun täs­sä vain tuo­hon rahaan.

Kou­lun raken­ta­mis­ta saat­taa jar­rut­taa pyhäk­si asiak­si nous­sut inves­toin­ti­kat­to. Jos Hel­sin­gin val­tuus­to­ryh­mil­lä oli­si parem­pi luot­ta­mus toi­siin­sa, teh­täi­siin niin, että sovit­tai­siin, että vuo­den 2023 inves­toin­ti­ra­haa siir­re­tään aiem­mak­si pitäen inves­toin­tien koko­nais­mää­rä ennal­laan. Inves­toin­te­ja siis aikaistettaisiin.

Aikais­ta­mi­nen ei nimit­täin mak­sa mitään, vaan sääs­tää rahaa, sil­lä saa­han kau­pun­ki lai­naa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la. Yleen­sä inves­toin­nin myö­hen­tä­mi­nen sääs­tää, mut­ta jos kor­ko on nega­tii­vi­nen, aikais­ta­mi­nen sääs­tää rahaa.

Tämä pätee vain aikais­ta­mi­seen, ei koko­naan uusiin inves­toin­tei­hin. Tur­ha inves­toin­ti ei muu­tu tar­peel­li­sek­si, vaik­ka kor­ko oli­si vähän alempikin.

 

46 vastausta artikkeliin “Lauttasaaren koulutilanne ja negatiivinen reaalikorko”

  1. Epä­ta­sai­nen inves­toin­ti­vauh­ti tar­koit­taa myös epä­ta­sai­suut­ta raken­nusa­lan työ­paik­ko­jen mää­räs­sä. Se ei kuu­lu­ne tavoitteisiin.

    Aikais­ta­mis­ta kan­nat­taa har­joit­taa vain sel­lai­ses­sa aikaik­ku­nas­sa, jos­sa kor­ko­jen usko­taan pysy­vän var­mas­ti negatiivisina.

  2. Sur­ku­hu­pai­saa on se, että vii­meis­ten 10 vuo­den aika­na Laut­ta­saa­res­sa on muu­tet­tu pari kou­lu­ra­ken­nus­ta asuinkäyttöön. 

    Ensin Haah­ka­ku­jal­la enti­nen Laut­ta­saa­ren yhteis­kou­lun talo, sit­tem­min Marian sai­raa­lan käy­tös­sä ollut, muu­tet­tiin HOA­Sin asuntolaksi.
    http://www.hoas.fi/www/hoaswww.nsf/sp?open&cid=grhaahkakuja
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101070010001.htm

    Ja heti perään Haah­ka­po­lul­la van­ha Lil­la Han­ken muu­tet­tiin van­hus­ten pal­ve­lu­ta­lok­si Arca­dan muu­tet­tua Arabianrantaan.
    https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-hoivakodit-helsinki-hoivakoti-untuva-esittely
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101090006001.htm

    Tuos­ta jäl­kim­mäi­ses­tä löy­tyy vie­lä esi­tys­lis­ta kau­pun­gin sivuilta:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11–27_Kslk_34_El/D8B408A3-42544B59-B944-2420D4CE36F2/Lauttasaaren_tonttia_31109-10_seka_puisto-_ja_katu.html

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan mie­les­tä Arca­dan koulurakennuksen
    säi­lyt­tä­mi­nen ja sen pitä­mi­nen kou­lu- tai muus­sa pal­ve­lu­käy­tös­sä olisi
    ensi­si­jai­ses­ti suo­ta­vaa. Kun käyt­tä­jäk­si ei ole kou­lua näkö­pii­ris­sä, niin
    raken­nuk­sen säi­lyt­tä­mi­sel­le aina­kin osin jos­sain ylei­ses­sä käy­tös­sä on
    pai­na­via syitä.”

    Sivu­huo­mio­na samal­la esi­tys­lis­tal­la pää­te­tään Haah­ka­po­lun muut­ta­mi­ses­ta pihakaduksi:
    “Nykyi­set väis­tä­mis­jär­jes­te­lyt Haah­ka­po­lun, Haah­ka­tien ja Otavantien
    ris­teyk­ses­sä ovat monil­le epä­sel­vät. Muut­ta­mal­la Haahkapolku
    piha­ka­duk­si epä­sel­vyys pois­tuu, kos­ka piha­ka­dul­ta tule­van on aina
    väis­tet­tä­vä muu­ta lii­ken­net­tä. Toi­saal­ta piha­ka­dul­la halu­taan korostaa
    jalan­kul­ki­jan ase­maa. Ajo­no­peus piha­ka­dul­la on sovi­tet­ta­va jalankulun
    mukai­sek­si eikä se saa ylit­tää 20 km/h. Tätä tue­taan rakenteellisin
    ratkaisuin.”
    Näi­tä ei ole saa­tu 7 vuo­den aika­na toteutettua.

  3. Kak­si huomiota:
    1) “Yleen­sä inves­toin­nin myö­hen­tä­mi­nen sääs­tää, mut­ta jos kor­ko on nega­tii­vi­nen, myö­hen­tä­mi­nen sääs­tää rahaa.”

    Tar­koi­tat var­maan, että jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa aikais­ta­mi­nen säästää. 

    Aikai­ses­ta­mi­nen kan­nat­taa myös sii­nä tapauk­ses­sa, että inves­toin­nin tuot­ta­ma hyö­ty on sen vuo­sit­tai­sia kulu­ja suu­rem­pi (miten ne las­ke­maan oikein jäte­tään nyt toi­seen keskusteluun). 

    Joka tapauk­ses­sa, tämä on ensim­mäi­nen syy mik­si inves­toin­ti­kat­to on vää­rä työ­ka­lu tähän aikaan, kun kulut ovat alkai­set ja niin ollen hyö­ty-kus­tan­nus­suh­de parempi. 

    2) “Tämä pätee vain aikais­ta­mi­seen, ei koko­naan uusiin inves­toin­tei­hin. Tur­ha inves­toin­ti ei muu­tu tar­peel­li­sek­si, vaik­ka kor­ko oli­si vähän alempikin.”

    Tur­ha inves­toin­ti ei ole kos­kaan inves­toin­ti, se on kulu, mut­ta huo­no inves­toin­ti voi kyl­lä muut­tua hyväk­si, kun kor­ko­ta­so on alhai­nen, kuten nyt ja toden­nä­köi­ses­ti myös lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ja juu­ri toden­nä­köi­syyk­sien perus­teel­la inves­toin­te­ja pitäi­si teh­dä, eikä staat­tis­ten kiin­tiöi­den sisällä. 

    Ei kau­pun­gin suin päin pidä ottaa vel­kaa, mut­ta rahoi­tus on ole­mas­sa juu­ri sik­si, että inves­toin­te­ja voi­daan ajoit­taa olo­suh­tei­den mukaan, kuten artik­ke­lis­sa­si esi­tät­kin. Inves­toin­ti­kat­to taas on vähän sama kuin sanoi­si, että nyt on jär­jen käyt­tö kielletty.

  4. O.S.: “En tie­dä, mikä on men­nyt suun­nit­te­li­joil­ta pieleen.”

    Rek­ry­toin­ti? Ehkä­pä, mut­ta aina­kin koko­nai­suuk­sien sekä syyn ja seu­raus­ten hah­mo­tus ja hal­lin­ta lie­ne­vät lis­tal­la. Dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten arvioin­ti ei ole kai­kil­le helppoa.

    Kuu­le­ma­ni mukaan sam­ma­kot vesi­kat­ti­las­sa eivät huo­maa asteit­tain (kir­jai­mel­li­ses­ti!) tapah­tu­van läm­pö­ti­la­muu­tok­sen koko­nais­vai­ku­tus­ta. Ehkä sam­ma­koil­la ja suun­nit­te­li­joil­la on täs­sä suh­tees­sa yhtei­nen ominaisuus!

    Oli­si­ko KSV:ssa ollut kyse lii­as­ta kes­kit­ty­mi­ses­tä ns. pos­ti­merk­ki­kaa­voi­hin, jois­ta Laut­ta­saa­res­sa on jo pit­kään voi­tu havain­to­ja teh­dä. Olen jo pit­kään myös epäil­lyt, että Kan­sa­kou­lu­ka­dul­ta käsin voi olla aika vai­kea hah­mot­taa laa­jem­pia koko­nai­suuk­sia (sekä mm. mai­se­mal­li­sia tilo­ja ja ava­ruut­ta), kun ko. katu, jon­ka var­rel­le KSV sijoit­tuu, on niin kovin kapea.

    Toi­saal­ta, uuden yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen rus­kei­ta ruu­tu­ja maa­lail­tiin puo­les­taan ihan tur­han­kin moneen paik­kaan leveäl­lä maa­li­te­lal­la … aina­kin Laut­ta­saa­ren suunnalla.

  5. Yleen­sä inves­toin­nin myö­hen­tä­mi­nen sääs­tää, mut­ta jos kor­ko on nega­tii­vi­nen, myö­hen­tä­mi­nen sääs­tää rahaa.”

    Tai­si tul­la aja­tus­vir­he tuossa?

  6. Ton­tik­si ehdot­tai­sin Heik­ki­län­tie 14. Sijain­ti puis­ton lai­dal­la, kou­lu­ra­ken­nus sopii hyvin vie­reis­ten mata­lien talo­jen jat­kok­si. Paja­lah­den kent­tä lähel­lä lii­kun­ta­tun­te­ja aja­tel­len. On myös monen van­hem­man työ­mat­kan var­rel­la, Vat­tu­nie­men asu­tuk­sen ja met­roa­se­man välissä.

  7. Tar­vi­taan­ko ala-asteen ope­tus­ta var­ten edes omaa raken­nus­ta? Lap­set­han viet­tä­vät saman opet­ta­jan kans­sa samas­sa huo­nees­sa koko päi­vän. Yhtä (tai vaik­ka paria) luok­kaa var­ten voi­si vuo­kra­ta yhden huoneiston/huoneen ihan taval­li­ses­ta (pie­neh­kös­tä) toimistotilasta.

  8. Ihan kuin EKK kir­joit­ti, Laut­ta­saa­res­sa on jätet­ty käyt­tä­mät­tä mon­ta hyvää raken­nus­ta ja tont­tia, jon­ne kou­lu­ti­lat oli­si voi­nut sijoit­taa. Mik­si te kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ette ole usko­neet kau­pun­gin OMIA ennus­tei­ta lap­si­mää­rän kas­vus­ta? Ei kas­vu mikään yllä­tys ole ollut, vaan kehi­tys on ollut ihan ennus­tei­den mukais­ta. Ja sit­ten vie­lä puu­ha­taan alu­eel­le 5000 asuk­kaan Koi­vusaar­ta, joka “nojai­si Laut­ta­saa­ren pal­ve­lui­hin”. Mihin ihmeen pal­ve­lui­hin? Oikeas­ti: lap­si­per­heet teke­vät pian läh­töä saarelta.

    1. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta ei pää­tä kou­lu­jen raken­ta­mi­ses­ta vaan aloit­teen pitäi­si tul­la siel­tä kou­lu­puo­lel­ta. Ope­tus­vi­ras­to on luo­pu­nut poten­ti­aa­li­sis­ta kou­lu­ti­lois­ta Lauttasaaressa.

  9. Eihän se Kreik­ka­kaan mitään vel­kaa ole otta­nut. Se on vaan aikais­ta­nut investointeja.

  10. Jal­ma­ri J:
    Eihän se Kreik­ka­kaan mitään vel­kaa ole otta­nut. Se on vaan aikais­ta­nut investointeja. 

    Ikä­vä kyl­lä Kreik­ka on otta­nut vel­kaa, mut­ta ei ole investoinut.

  11. Väes­tö­en­nus­tei­den laa­ti­ja­na kom­men­toin väes­tö­ke­hi­tyk­sen taustoja:
    Laut­ta­saa­ren las­ten mää­rän läh­ti nope­aan kas­vuun saa­ren van­hoil­la asun­toa­lueil­la noin vuon­na 2007, eli kyse on samas­ta ilmiös­tä kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Vaik­ka uusia asun­to­ja onkin raken­net­tu hie­man esim. vuo­si­na 2009–2012 ennus­tet­tua enem­män, täl­lä ei ole ollut niin suur­ta mer­ki­tys­tä, osit­tain sik­si että uusiin asun­toi­hin on tul­lut pal­jon mui­ta­kin kuin lapsiperheitä.
    Täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä kou­lu­lais­ten mää­rän ennus­ta­mi­nen on osu­nut aika hyvin koh­dal­leen, mut­ta päi­vä­hoi­toi­käi­siä on kyl­lä tul­lut enem­män kuin on ennakoitu.

  12. Mikä­li kun­nat jo nyt pys­ty­vät kaa­voit­ta­maan mihin tar­koi­tuk­seen jokin osa tilois­ta tulee vara­ta, niin mik­si ei esim. asuin­ra­ken­nuk­siin voi­tai­si vara­ta tilo­ja kun­nal­li­sia pal­ve­lui­ta, esim. kou­lu­ja tai päi­vä­ko­te­ja varten?

    Monet kou­lut­han alka­vat olla jo pur­ku­kun­nos­sa, eikä rahaa nii­den kor­jauk­seen tun­nu ole­van. Toi­saal­ta, jos ker­ros­ta­lon ala / ylä­ker­ras­sa oli­si vaik­ka­pa kou­lu, täl­löin luul­ta­vas­ti ker­ros­ta­los­ta­kin tuli­si lap­si­per­hei­den kan­nal­ta kiin­nos­ta­va paik­ka asua, kos­ka koti­mat­ka oli­si niin lyhyt — his­sil­lä ylös tai alas.

  13. Tuo kou­lu­jen raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin on kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaa, jota pitää vastustaa. 

    Mik­si ne lap­si­per­heet eivät voi muut­taa maalle?

  14. Ano­nyy­mi:
    Yhtä (tai vaik­ka paria) luok­kaa var­ten voi­si vuo­kra­ta yhden huoneiston/huoneen ihan taval­li­ses­ta (pie­neh­kös­tä) toimistotilasta.

    Tämä oli var­maan hei­tet­ty läpäl­lä? Myl­ly­kal­lion kou­lun ton­til­la on jo nyt noin 250 las­ta para­keis­sa kou­lun pihal­la. Kou­lui­käis­ten mää­rä alu­eel­la kas­vaa vie­lä nykyi­ses­tä ennus­tei­den mukaan noin 650:lla kym­me­nes­sä vuodessa.

  15. Juho Laa­tu:
    Epä­ta­sai­nen inves­toin­ti­vauh­ti tar­koit­taa myös epä­ta­sai­suut­ta raken­nusa­lan työ­paik­ko­jen mää­räs­sä. Se ei kuu­lu­ne tavoitteisiin.

    Aikais­ta­mis­ta kan­nat­taa har­joit­taa vain sel­lai­ses­sa aikaik­ku­nas­sa, jos­sa kor­ko­jen usko­taan pysy­vän var­mas­ti negatiivisina.

    Asial­li­nen huo­mio. Tosin meil­lä tai­taa nyt olla raken­nusa­lal­la paha pula tösi­tä, joten aikais­ta­mi­nen vois olla paikallaan.

    Eikä tämä ole perus­key­ne­si­läis­tä suhdannepolitiikkaa?

  16. EKK:
    Sur­ku­hu­pai­saa on se, että vii­meis­ten 10 vuo­den aika­na Laut­ta­saa­res­sa on muu­tet­tu pari kou­lu­ra­ken­nus­ta asuinkäyttöön. 

    Ensin Haah­ka­ku­jal­la enti­nen Laut­ta­saa­ren yhteis­kou­lun talo, sit­tem­min Marian sai­raa­lan käy­tös­sä ollut, muu­tet­tiin HOA­Sin asuntolaksi.
    http://www.hoas.fi/www/hoaswww.nsf/sp?open&cid=grhaahkakuja
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101070010001.htm

    Ja heti perään Haah­ka­po­lul­la van­ha Lil­la Han­ken­muu­tet­tiin van­hus­ten pal­ve­lu­ta­lok­si Arca­dan muu­tet­tua Arabianrantaan.
    https://www.esperi.fi/fi/ikaihmisten-asumispalvelut-hoivakodit-helsinki-hoivakoti-untuva-esittely
    http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laru/jakelu/rakennukset/09103101090006001.htm

    Tuos­ta jäl­kim­mäi­ses­tä löy­tyy vie­lä esi­tys­lis­ta kau­pun­gin sivuilta:
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11–27_Kslk_34_El/D8B408A3-42544B59-B944-2420D4CE36F2/Lauttasaaren_tonttia_31109-10_seka_puisto-_ja_katu.html

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan mie­les­tä Arca­dan koulurakennuksen
    säi­lyt­tä­mi­nen ja sen pitä­mi­nen kou­lu- tai muus­sa pal­ve­lu­käy­tös­sä olisi
    ensi­si­jai­ses­ti suo­ta­vaa. Kun käyt­tä­jäk­si ei ole kou­lua näkö­pii­ris­sä, niin
    raken­nuk­sen säi­lyt­tä­mi­sel­le aina­kin osin jos­sain ylei­ses­sä käy­tös­sä on
    pai­na­via syitä.”

    Sivu­huo­mio­na samal­la esi­tys­lis­tal­la pää­te­tään Haah­ka­po­lun muut­ta­mi­ses­ta pihakaduksi:
    “Nykyi­set väis­tä­mis­jär­jes­te­lyt Haah­ka­po­lun, Haah­ka­tien ja Otavantien
    ris­teyk­ses­sä ovat monil­le epä­sel­vät. Muut­ta­mal­la Haahkapolku
    piha­ka­duk­si epä­sel­vyys pois­tuu, kos­ka piha­ka­dul­ta tule­van on aina
    väis­tet­tä­vä muu­ta lii­ken­net­tä. Toi­saal­ta piha­ka­dul­la halu­taan korostaa
    jalan­kul­ki­jan ase­maa. Ajo­no­peus piha­ka­dul­la on sovi­tet­ta­va jalankulun
    mukai­sek­si eikä se saa ylit­tää 20 km/h. Tätä tue­taan rakenteellisin
    ratkaisuin.”
    Näi­tä ei ole saa­tu 7 vuo­den aika­na toteutettua.

  17. Tähän lis­taan tulee vie­lä lisä­tä Meren­kul­kuop­pi­lai­tos, jon­ka pai­kal­la nyt siis “meren pääl­le raken­net­tu” asun­to-osa­keyh­tiö Veneentekijänranta

    Eikö todel­la­kaan kau­pun­gil­la ole yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ole­van kiin­teis­tön pak­ko­lu­nas­tus­mah­dol­li­suut­ta jul­ki­sen raken­ta­mi­sen tar­pei­siin? Kes­kei­ses­sä Vat­tu­nie­mes­sä­kin muu­ta­ma aivan oival­li­nen tontti…

  18. Kos­ka nyt on menos­sa nousu­kausi, pitäi­si sääs­tää ei aikais­taa inves­toin­te­ja. Inves­toi­da voi sit­ten, kun on menos­sa las­ku­kausi, sanoi jo Key­nes aikoi­naan. (Euro-Suo­men talous on niin romu­na, että nousu­kausi näyt­tää las­ku­kau­del­ta, mut­ta nousu­kausi se sil­ti on var­sin­kin suh­tees­sa sii­hen, mikä tilan­ne on muu­ta­man vuo­den kuluttua.)

  19. Kau­nis aja­tus, mut­ta tie­tää­hän sen miten kävi­si, jos inves­toin­ti aikais­tet­tai­siin nykyaikaan. 

    Vuo­den 2023 lähes­tyes­sä oli­si­vat nous­seet esiin uudet, eri­tyi­sen kii­rei­set ja tär­keät inves­toin­nit, joil­le vält­tä­mät­tä pitäi­si löy­tyä ja löy­tyi­si­kin rahoitusta. 

    Inves­toin­ti­kat­to ei pitäi­si. Oli­si­ko tämä sit­ten hyvä vai huo­no asia, riip­puu täy­sin vas­taa­jan tavoitteista.

  20. Nyt halu­taan raken­taa Lohia­pa­jan­lah­teen 22000 ker­ros­ne­liö­met­riä lisää, noin 400 asu­kas­ta ja sitä­kaut­ta aina­kin 60 las­ta (jos nor­maa­li­ja­kau­ma). Tuo­ta aluet­ta ei pitäi­si raken­taa, ennen­kuin kou­luon­gel­ma on kun­nol­la rat­kais­tu. Vai oli­si­ko sii­nä itse asias­sa mai­nio paik­ka kou­lul­le ja vaik­ka­pa päi­vä­ko­dil­le? Kau­pun­ki­han omis­taa nuo maat.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko meil­lä nousukausi?

    Joo, perin­tei­nen nousu­kausi. USA on vetu­ri­na ja siel­lä jo koh­ta nos­te­taan ohjauskorkoa. 

    Jos kui­ten­kin Kii­nan ja euro­mai­den talous jat­kaa yski­mis­tään, koh­ta iskee las­ku­kausi. Ja iskee se kui­ten­kin vaik­ka eivät yski­si­kään, vain hiu­kan myöhemmin. 

    Jat­kos­sa nousu­kau­den mer­kit kan­nat­taa tse­ka­ta ulko­mail­ta. Jos Suo­men talout­ta vain tark­kai­lee, voi syn­tyä käsi­tys, että nousu­kausia ei enää ole.

    1. Pal­jon­ko Suo­mes­sa kan­nat­taa raken­taa riip­puu lähin­nä Suo­men suh­dan­ne­ke­hi­tyk­ses­tä, ei Yhdys­val­tain suhdanteista.

  22. Mark­ku af Heur­lin: Asial­li­nen huo­mio. Tosin meil­lä tai­taa nyt olla raken­nusa­lal­la paha pula tösi­tä, joten aikais­ta­mi­nen vois olla paikallaan.

    Eikä tämä ole perus­key­ne­si­läis­tä suhdannepolitiikkaa?

    Key­ne­si­läi­nen poli­tiik­ka on mie­les­tä­ni sitä, että peh­men­ne­tään het­kel­li­sen sun­dan­ne­not­kah­duk­sen aiheut­ta­maa shok­kia pump­paa­mal­la talou­teen hie­man yli­mää­räis­tä rahaa. Ihan fik­su tak­tiik­ka. Sitä poli­tiik­kaa, jos­sa ele­tään yli varo­jen vuo­si­kausia, koko ajan rahaa talou­teen pum­pa­ten, esim. inves­toin­te­ja aikais­taen, en pidä key­ne­si­läi­se­nä poli­tiik­ka­na, vaan ehkä lähin­nä vas­tuut­to­ma­na politiikkana.

    Raken­nusa­lal­la on pula töis­tä, ja nii­tä oli­si hyvä saa­da lisää, mut­ta Osmon ehdo­tus tai­si sisäl­tää aja­tuk­sen, että nii­tä oli­si nyt (velak­si), mut­ta sit­ten tuli­si täy­si stop­pi kau­pun­gin toi­mien osal­ta. Jos toi­vot­tu nousu­kausi paik­kai­si sii­nä vai­hees­sa työ­ti­lan­teen, kaik­ki oli­si ok. Mut­ta mitään tuol­lais­ta ei voi luva­ta. Ja polii­ti­kot ovat jo elvyt­tä­neet vuo­si­kausia, kai­ke­ti sii­nä toi­vees­sa, että kul­man taka­na juu­ri ole­va nousu­kausi pelas­tai­si hei­dät vel­kaan­tu­mi­sel­ta ja kur­jis­tu­mi­sel­ta. Ei ole tapah­tu­nut, vaan vel­kaan­tu­mi­nen on jat­ku­nut ja jat­ku­nut, “aikais­te­tus­ti”.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­jon­ko Suo­mes­sa kan­nat­taa raken­taa riip­puu lähin­nä Suo­men suh­dan­ne­ke­hi­tyk­ses­tä, ei Yhdys­val­tain suhdanteista.

    Euroa­lue on muu­tet­tu (vakau­teen täh­tää­väs­tä) suh­dan­tei­ta ohjai­le­vak­si, joten useis­sa talou­teen liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä (esim. kor­ko­ta­so) Suo­men tuli­si seu­ra­ta enem­män euroa­lu­een suh­dan­ne­ke­hi­tys­tä kuin omaan­sa. Yhdys­val­to­jen suh­dan­ne­ke­hi­tys ja euroa­lu­een suh­dan­ne­ke­hi­tys ovat myös enem­män sidok­sis­sa toi­siin­sa kuin Suo­men ja Yhdys­val­tain suh­dan­ne­ke­hi­tyk­set aiemmin.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­jon­ko Suo­mes­sa kan­nat­taa raken­taa riip­puu lähin­nä Suo­men suh­dan­ne­ke­hi­tyk­ses­tä, ei Yhdys­val­tain suhdanteista.

    Kun­pa kyse olis­kin suhdanteista!

  25. Tom­pe­lo: Joo, perin­tei­nen nousu­kausi. USA on vetu­ri­na ja siel­lä jo koh­ta nos­te­taan ohjauskorkoa. 

    Jos kui­ten­kin Kii­nan ja euro­mai­den talous jat­kaa yski­mis­tään, koh­ta iskee las­ku­kausi. Ja iskee se kui­ten­kin vaik­ka eivät yski­si­kään, vain hiu­kan myöhemmin.
    ‘snip’

    Joo, johan eilen radios­sa eräs talous­vii­sas tote­si, että USA-vetoi­nen nousu­kausi on ehkä tulos­sa ja sitä tulee taas seu­raa­maan las­ku­kausi, joten Suo­mes­sa ei kan­na­ta teh­dä yhtään mitään. Niin vii­sai­ta talous­vii­saat ovat!

  26. Ja kyl­lä Suo­mes­sa­kin on kai nousu­kausi. Refe­rens­si­pis­te on vai men­nyt mii­nuk­sel­le. Sik­si nyky­ään pik­kai­sen plus­sal­la on kuin ennen mui­noin useam­man pro­sen­tin kas­vu­vauh­ti. Las­ku­kausi taas tar­koit­taa taan­tu­maa eli BKT:n pie­ne­ne­mis­tä, kun ennen se yleen­sä on mer­kin­nyt kas­vun hidas­tu­mis­ta pro­sent­tiin tai pariin.

  27. Sak­ke: Kuu­le­ma­ni mukaan sam­ma­kot vesi­kat­ti­las­sa eivät huo­maa asteit­tain (kir­jai­mel­li­ses­ti!) tapah­tu­van läm­pö­ti­la­muu­tok­sen kokonaisvaikutusta. 

    Vain jos ei puhu­ta edes asteis­ta vaan asteen pie­nis­tä mur­to-osis­ta. 1800-luvul­la teh­dys­sä kokees­sa, jos­ta tämä sam­mak­ko­jut­tu ilmei­ses­ti sai alkun­sa, läm­mi­tys­vauh­ti oli alle 0,2 °C/minuutti.

    Mark­ku af Heur­lin: Eikö tämä ole perus­key­ne­si­läis­tä suhdannepolitiikkaa? 

    On, ja sel­lai­se­na se ei ole kos­kaan kuu­lu­nut Suo­men poliit­ti­seen kult­tuu­riin kuin kor­kein­taan rajoit­tu­nee­na sup­pe­aan toi­si­na­jat­te­li­joi­den jouk­koon. Min­kä voi täs­tä­kin kom­ment­ti­ket­jus­ta taas nähdä.

  28. Täl­lä blo­gil­la kes­toai­hei­ta tun­tuu ole­van väit­tää että kukaan ei enää halua asua oma­ko­ti­ta­los­sa. Samaa pro­pa­gan­daa toi­tot­ta­vat Hesa­rin toimittajat. 

    Kut­sun pro­pa­gan­dak­si kos­ka omat havain­to­ni eivät tätä tue. Väi­tän, että tilas­tois­sa näky­vä lap­si­per­hei­den kan­ta­kau­pun­gis­ta muu­ton vähe­ne­mi­nen joh­tuu asun­to­mark­ki­noi­den hyy­ty­mi­ses­tä (ei pääs­tä eroon van­has­ta tai lii­an huo­no hin­ta) ja ylei­ses­tä talous­ti­lan­tees­ta (ei uskal­la inves­toi­da kun epä­var­muus työ­pai­kois­ta jne). 

    Jos hyy­ty­mi­nen on tila­päis­tä niin kysyn­tä patou­tuu ja pato pur­kau­tuu kun mark­ki­nat läh­te­vät vetämään. 

    Jos hyy­ty­mi­nen joh­tui­si kau­pun­kia­su­mi­sen kas­va­nees­ta suo­sios­ta niin iso­jen per­hea­sun­to­jen kysyn­nän pitäi­si olla sel­väs­ti kas­va­nut kau­pun­geis­sa. En ole täl­läis­tä havainnut

    Ohes­sa rea­lian tie­do­te (en nyt parem­paa dataa löy­tä­nyt) vii­me syk­syl­tä jos­sa sano­taan että eri­tyi­ses­ti pie­net ker­ros­ta­loa­sun­not myy­vät, ja lisäk­si edul­li­set oma­ko­ti­ta­lot ja lap­si­per­heil­le sopi­vat riva­rit. Tie­dot­tees­sa sitä ei sano­ta, mut­ta han­ka­lim­pia myy­tä­viä nyt ovat isot omakotitalot. 

    http://www.realiagroup.fi/fi/?newspage=63

    Mie­les­tä­ni tämä data ker­too nime­no­maan sitä, että lap­si­per­heet ovat jumis­sa pie­nis­sä ker­ros­ta­loa­sun­nois­sa ja etsi­vät mui­ta vaihtoehtoja.

    1. Joten­kin se jumiu­tu­mi­nen alkoi vuon­na 2005 kes­kel­lä kii­vas­ta nousu­kaut­ta. Kyl­lä asun­topre­fe­rens­seis­sä on tah­tu­nut sel­vä muu­tos. Se näkyy7 esimr­kik­si sii­nä, että Val­li­las­sa lap­si­per­hei­den mää­rä on nous­sut yhdek­ses­sä vuo­des­sa (2005 — 2014) 70 pro­sen­til­la. Kysyn­tä ei koh­dis­tu isoi­hin per­hea­sun­toi­hin, kos­ka nii­tä on vain lähiöis­sä. Kaan­ta­kau­pujn­gis­sa kaik­ki per­hea­sun­not mene­vät kyl­lä kau­pak­si ja pal­jon kor­keam­paan hin­taan kuin omakotialueilla.
      Jumiu­tu­mis­ta­kin voi olla. Lähin­nä sitä, että lähiöis­tä ei pys­ty­tä muut­ta­maan oma­ko­ti­ta­loi­hin, mut­ta väi­te, ettei ihmi­sil­lä ole laman tal­kia varaa muut­taa kan­ta­kau­pun­gin kal­liis­ta asun­nois­ta kehys­kun­tien hal­poi­hin asun­toi­hin sisäl­tää pie­nen etu­merk­kiin liit­ty­vän virheen.

  29. EKK:
    Ton­tik­si ehdot­tai­sin Heik­ki­län­tie 14. Sijain­ti puis­ton lai­dal­la, kou­lu­ra­ken­nus sopii hyvin vie­reis­ten mata­lien talo­jen jat­kok­si. Paja­lah­den kent­tä lähel­lä lii­kun­ta­tun­te­ja aja­tel­len. On myös monen van­hem­man työ­mat­kan var­rel­la, Vat­tu­nie­men asu­tuk­sen ja met­roa­se­man välissä. 

    Ehdo­tat­ko siis kou­lu­ra­ken­nus­ta ihan Laut­ta­saa­ren vii­mei­sen huol­toa­se­man viereen?

    Oli­si­han uudel­le kou­lul­le tilaa muu­al­la­kin, esi­mer­kik­si Lohia­pa­jan­lah­den reu­nal­la, pai­kas­sa, johon ollaan suun­nit­te­le­mas­sa lisää asun­to­ja! Kan­na­tan Karin ehdotusta.

    Vii­me vii­kon Laut­ta­saa­ri­leh­des­sä Nro 30 oli esi­tet­ty niil­le vaih­toeh­toi­nen suun­ni­tel­ma (ks. leh­den s. 8–9). Jos mai­ni­tun, ark­ki­teh­ti Ilpo Aar­nia­lan laa­ti­man hie­non suun­ni­tel­man uusi umpi­kort­te­li Lohia­pa­jan­lah­den reu­nal­la teh­täi­siin­kin kou­luk­si, sai­si­vat oppi­laat käte­väs­ti suo­jai­san kou­lu­pi­han, ja lisäk­si, rat­kai­sun ansios­ta voi­si kas­va­va oppi­las­pai­ne tule­vai­suu­des­sa hel­pot­taa saa­rel­la edes hieman.

    Tuol­le pai­kal­le raken­net­tu­na ei var­maan­kaan oli­si vai­kea saa­da uusia kou­lu­ti­lo­ja myös iltai­sin muu­hun­kin käyt­töön, nii­den tilo­jen käy­tön tehok­kuut­ta lisä­ten, var­sin­kin kun sii­nä vie­rus­tal­la sijait­see Vat­tu­nie­men väki­ri­kas asui­na­lue. Kaik­kia ran­to­ja ei pidä Hel­sin­gis­sä raken­taa pel­käs­tään asun­to­ja täyteen!

  30. Sak­ke: Ehdo­tat­ko siis kou­lu­ra­ken­nus­ta ihan Laut­ta­saa­ren vii­mei­sen huol­toa­se­man viereen? 

    Ei kai huol­toa­se­ma kou­lun raken­ta­mis­ta estä, aina­kin Mec­he­li­nin­ka­dul­la raken­ne­taan par­hail­laan Per­hon uut­ta taloa ihan huol­toa­se­maan kiin­ni. Jos lii­ken­ne mie­ti­tyt­tää, niin suu­rin osa lap­sis­ta tulee ete­läs­tä, Heik­ki­län­tien yli pitäi­si var­maan olla joka tapauk­ses­sa kou­lun koh­dal­la lii­ken­ne­va­lot, jol­loin ei tar­vit­se kul­kea huol­toa­se­man edes­tä. Län­nes­tä tule­vat taas voi­vat kier­tää huol­toa­se­man takaa.

    No tämä oli vain yksi ehdo­tus. Sär­ki­nie­men­tie 26 oli­si myös sijain­nil­taan hyvä, mut­ta tai­si olla päi­vä­ko­ti­sel­vi­tyk­ses­sä todet­tu vaikeaksi/kalliiksi raken­taa. Tie­dä sit­ten miten kal­liik­si, onhan sii­nä­kin talot molem­mil­la puo­lil­la. Lohia­pa­jan­lah­ti mik­sei, jos suun­ni­tel­mia vie­lä halu­taan muut­taa. Nuo Heik­ki­län­tien ja Sär­ki­nie­men­tien ton­tit ovat ehkä muu­ten sel­lai­sia, että kou­lu­ra­ken­nus sopi­si vie­rei­siin ole­mas­sao­le­viin raken­nuk­siin kokon­sa ja kor­keu­ten­sa puolesta.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …mut­ta väi­te, ettei ihmi­sil­lä ole laman tal­kia varaa muut­taa kan­ta­kau­pun­gin kal­liis­ta asun­nois­ta kehys­kun­tien hal­poi­hin asun­toi­hin sisäl­tää pie­nen etu­merk­kiin liit­ty­vän virheen. 

    Etu­merk­kia­si­aa voi selit­tää myös se tyy­pil­li­nen kehi­tys­kul­ku, että muu­te­taan kan­ta­kau­pun­gin 250–350 teur mak­sa­vas­ta kaksiosta/kolmiosta 400–600 teur mak­sa­vaan uudeh­koon 180 m² oma­ko­ti­ta­loon rei­lun kokoi­sel­la pihal­la. Eli siir­ty­mi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­ta kehys­kun­taan myös upgrei­da­taan rei­lus­ti asu­mi­sen tasoa ja hintaa. 

    En ole kos­kaan kuul­lut lap­si­per­hees­tä joka muut­tai­si esim 80 m² ker­ros­ta­loa­sun­nos­ta kesk­su­tas­sa toi­seen 80 m² ker­ros­ta­loon Tuusu­lan kes­kus­tas­sa. Toki jos näin teki­si niin asun­to­lai­na pie­ne­ni­si aika mukavasti.

  32. Rai­mo K: Joo, johan eilen radios­sa eräs talous­vii­sas tote­si, että USA-vetoi­nen nousu­kausi on ehkä tulos­sa ja sitä tulee taas seu­raa­maan las­ku­kausi, joten Suo­mes­sa ei kan­na­ta teh­dä yhtään mitään. Niin vii­sai­ta talous­vii­saat ovat!

    Jär­ke­vä ehdo­tus. On nimit­täin havait­tu, että jul­ki­sen val­lan pää­tök­sen­te­ko- ja suun­nit­te­lu­pro­ses­sit ovat niin hitai­ta, että esim. elvyt­tä­vät jul­ki­set inves­toin­nit käyn­nis­ty­vät vas­ta seu­raa­val­la nousukaudella.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin se jumiu­tu­mi­nen alkoi vuon­na 2005 kes­kel­lä kii­vas­ta nousu­kaut­ta. Kyl­lä asun­topre­fe­rens­seis­sä on tah­tu­nut sel­vä muu­tos. Se näkyy7 esimr­kik­si sii­nä, että Val­li­las­sa lap­si­per­hei­den mää­rä on nous­sut yhdek­ses­sä vuo­des­sa (2005 – 2014) 70 pro­sen­til­la. Kysyn­tä ei koh­dis­tu isoi­hin per­hea­sun­toi­hin, kos­ka nii­tä on vain lähiöis­sä. Kaan­ta­kau­pujn­gis­sa kaik­ki per­hea­sun­not mene­vät kyl­lä kau­pak­si ja pal­jon kor­keam­paan hin­taan kuin omakotialueilla.
    Jumiu­tu­mis­ta­kin voi olla. Lähin­nä sitä, että lähiöis­tä ei pys­ty­tä muut­ta­maan oma­ko­ti­ta­loi­hin, mut­ta väi­te, ettei ihmi­sil­lä ole laman tal­kia varaa muut­taa kan­ta­kau­pun­gin kal­liis­ta asun­nois­ta kehys­kun­tien hal­poi­hin asun­toi­hin sisäl­tää pie­nen etu­merk­kiin liit­ty­vän virheen. 

    Vai­kut­tai­si todel­ta, Hel­sin­gis­sä las­ten mää­rä on kään­ty­nyt kas­vuun ja sitä se on teh­nyt eten­kin ete­läi­ses­sä suur­pii­ris­sä mitä se sit­ten iki­nä tar­koit­ta­kaan. Ainoas­taan mur­ro­siän ohit­ta­nei­den las­ten mää­rä pai­nuu (luon­nol­li­ses­ti siis tois­tai­sek­si). Mut­ta sekin tai­si olla volyy­mis­sään ete­läs­sä. (läh­de: aikasarjat/tilastokeskus).

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Joten­kin se jumiu­tu­mi­nen alkoi vuon­na 2005 kes­kel­lä kii­vas­ta nousu­kaut­ta. Kyl­lä asun­topre­fe­rens­seis­sä on tah­tu­nut sel­vä muu­tos. Se näkyy7 esimr­kik­si sii­nä, että Val­li­las­sa lap­si­per­hei­den mää­rä on nous­sut yhdek­ses­sä vuo­des­sa (2005 – 2014) 70 pro­sen­til­la. Kysyn­tä ei koh­dis­tu isoi­hin per­hea­sun­toi­hin, kos­ka nii­tä on vain lähiöis­sä. Kaan­ta­kau­pujn­gis­sa kaik­ki per­hea­sun­not mene­vät kyl­lä kau­pak­si ja pal­jon kor­keam­paan hin­taan kuin omakotialueilla.
    Jumiu­tu­mis­ta­kin voi olla. Lähin­nä sitä, että lähiöis­tä ei pys­ty­tä muut­ta­maan oma­ko­ti­ta­loi­hin, mut­ta väi­te, ettei ihmi­sil­lä ole laman tal­kia varaa muut­taa kan­ta­kau­pun­gin kal­liis­ta asun­nois­ta kehys­kun­tien hal­poi­hin asun­toi­hin sisäl­tää pie­nen etu­merk­kiin liit­ty­vän virheen. 

    Lai­te­taan vähän keit­tiön­pöy­täp­sy­ko­lo­gi­aa peliin:
    Sekä sinä että nimim Sta­din paro­ni olet­te oikeas­sa tavallaan. 

    Asun­to­mark­ki­nat nou­dat­ta­vat tie­ten­kin suh­dan­tei­ta mut­ta nekin ovat jakau­tu­nei­ta ihmis­ten amma­til­lis­ten ja mui­den omi­nai­suuk­sien mukaan. 

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­sen suo­sio kas­voi sen jäl­keen kun sekä Hel­sin­gin kau­pun­ki että hal­li­tus korot­ti jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 2000-luvul­la. Opet­ta­jil­le, sai­raan­hoi­ta­jil­le, tie­de­maa­il­man ihmi­sil­le, juris­teil­le ja lää­kä­reil­le joil­la ei ole aikaa eikä kiin­nos­tus­ta oman peru­na­maan hoi­dos­ta ja jot­ka ovat kul­duu­rin suur­ku­lut­ta­jia, tuli yhtäk­kiä mah­dol­lis­ta ostaa unel­ma-asun­to Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta, var­sin­kin kun tar­jon­ta lisään­tyi uusien koh­tei­den kuten Val­li­lan kone­pa­ja-alu­een tai Ara­bian­ran­nan valmistuessa. 

    2000-luvun lopus­sa alkoi Nokia-gene­raat­to­ri yskiä ja noil­la short­sit jalas­sa ja ruu­tu­pai­ta pääl­lä töis­sään­kin kul­ke­vil­le insi­nöö­reil­le, jot­ka tyk­kää­vät katel­la kun robot­ti­ruo­hon­leik­ku­ri aje­lee isoa nur­mik­koa sileäk­si, tuli vai­keam­paa ostaa tai raken­taa unel­ma­ta­lo Kirk­ko­num­mel­la tai Vihdissä.

  35. RS: Lai­te­taan vähän keit­tiön­pöy­täp­sy­ko­lo­gi­aa peliin:
    Sekä sinä että nimim Sta­din paro­ni olet­te oikeas­sa tavallaan. 

    Asun­to­mark­ki­nat nou­dat­ta­vat tie­ten­kin suh­dan­tei­ta mut­ta nekin ovat jakau­tu­nei­ta ihmis­ten amma­til­lis­ten ja mui­den omi­nai­suuk­sien mukaan. 

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­sen suo­sio kas­voi sen jäl­keen kun sekä Hel­sin­gin kau­pun­ki että hal­li­tus korot­ti jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja 2000-luvul­la. Opet­ta­jil­le, sai­raan­hoi­ta­jil­le, tie­de­maa­il­man ihmi­sil­le, juris­teil­le ja lää­kä­reil­le joil­la ei ole aikaa eikä kiin­nos­tus­ta oman peru­na­maan hoi­dos­ta ja jot­ka ovat kul­duu­rin suur­ku­lut­ta­jia, tuli yhtäk­kiä mah­dol­lis­ta ostaa unel­ma-asun­to Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta, var­sin­kin kun tar­jon­ta lisään­tyi uusien koh­tei­den kuten Val­li­lan kone­pa­ja-alu­een tai Ara­bian­ran­nan valmistuessa. 

    2000-luvun lopus­sa alkoi Nokia-gene­raat­to­ri yskiä ja noil­la short­sit jalas­sa ja ruu­tu­pai­ta pääl­lä töis­sään­kin kul­ke­vil­le insi­nöö­reil­le, jot­ka tyk­kää­vät katel­la kun robot­ti­ruo­hon­leik­ku­ri aje­lee isoa nur­mik­koa sileäk­si, tuli vai­keam­paa ostaa tai raken­taa unel­ma­ta­lo Kirk­ko­num­mel­la tai Vihdissä.

    Ei mil­lään pahal­la: eikö tämä ole hyvä esi­merk­ki ns. stereotypioista.

  36. Tom­mi Uscha­nov: Vain jos ei puhu­ta edes asteis­ta vaan asteen pie­nis­tä mur­to-osis­ta. 1800-luvul­la teh­dys­sä kokees­sa, jos­ta tämä sam­mak­ko­jut­tu ilmei­ses­ti sai alkun­sa, läm­mi­tys­vauh­ti oli alle 0,2 °C/minuutti.

    Lisäk­si 1800-luvun kokees­sa sam­ma­kol­ta oli pois­tett­ty osa aivois­ta. Ehkä täl­lä­kin oli jotain merkitystä.
    Tätä­hän voi joku kokeil­la, mut­ta kan­nat­taa muis­taa vara­ta tar­peek­si sam­ma­koi­ta. Vaik­ka oli­si Nooan tyy­liin vain 2 sam­mak­koa per laji, niin tuhan­sia tarvittaisiin.

  37. Rai­mo K: Ikä­vä kyl­lä Kreik­ka on otta­nut vel­kaa, mut­ta ei ole investoinut.

    Kreik­ka, kuten muut val­tiot otta­vat val­tion­vel­kaa pitääk­seen kan­san­ta­lou­den käyn­nis­sä. Kreik­ka ei ole kos­kaan mak­sa­nut pois vel­ko­jaan vaan uudel­la velal­la mak­se­taan van­haa vel­kaa pois. Kun sit­ten taas tulee default, niin mitä sit­ten? Kreik­ka ei val­tio­na ole lakan­nut ole­mas­ta. Uut­ta vel­kaa se tosin saa mel­ko pian entis­ten jää­tyä maksamatta.

    http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144348-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-ix-pitaako-valtion-ulkomaiset-velat-maksaa

    Kan­nat­taa lukea koko kir­joi­tus­sar­ja: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-sisallysluettelo

  38. tuen mak­sa­ja: Kreik­ka, kuten muut val­tiot otta­vat val­tion­vel­kaa pitääk­seen kan­san­ta­lou­den käyn­nis­sä. Kreik­ka ei ole kos­kaan mak­sa­nut pois vel­ko­jaan vaan uudel­la velal­la mak­se­taan van­haa vel­kaa pois. Kun sit­ten taas tulee default, niin mitä sit­ten? Kreik­ka ei val­tio­na ole lakan­nut ole­mas­ta. Uut­ta vel­kaa se tosin saa mel­ko pian entis­ten jää­tyä maksamatta.

    Minä tai­dan sit­ten, ellen muu­al­le läh­de, jää­dä odot­te­le­maan aikaa, joka maam­me täl­lä vel­kaan­tu­mis­vauh­dil­la ja lak­kouh­kauk­sil­la voi pian­kin meil­le koit­taa, jol­loin Krei­kan val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri tulee tän­ne Suo­meen luke­maan vuo­ros­taan MEILLE madonlukuja …

    Ylpeys käy lan­kee­muk­sen edellä …

  39. Ei aika pois­ta tuo­ta perus­di­lem­maa: rajal­lis­ten resurs­sien kes­ken on teh­tä­vä valin­to­ja. Vie­lä vuon­na 2023 on hel­sin­ki­läi­sil­lä polt­ta­via tar­pei­ta koh­den­taa inves­toin­nit akuut­tei­hin koh­tei­siin. Kuin­ka tänään oli­sim­me vii­saam­pia vuo­den 2023 tar­peis­ta kuin tuos­sa ajas­sa asu­vat kan­sa­lai­set. – Voi­sit­te yhtä hyvin jät­tää jon­kun toi­sen inves­toin­nin teke­mät­tä ja käyt­tää nuo varat Laut­ta­saa­ren kouluun.

    Ehkä­pä lap­si­per­heet valit­se­vat Laut­ta­saa­ren juu­ri sen vuok­si, että siel­lä ei ole kou­lu­ja. Dis­kont­taa­vat eduk­seen sel­lai­sen tule­vai­suu­den, jos­sa Hel­sin­gin on jär­jes­tet­tä­vä perus­kou­lu­tus 100’000:lle pako­lais­lap­sel­le. – Ei aina­kaan Lauttasaaressa!

  40. Jos kou­lu­jen rahoi­tus oli­si Suo­mes­sa nor­maa­li, niin tätä­kään ongel­maa ei oli­si! 😉 Nor­maa­lio­lois­sa lukiot ja sitä edel­tä­vät kou­lut ovat hoi­ta­neet sää­tiö­poh­jal­ta kun­ta­lai­set. Yri­tyk­set ovat vas­tan­neet ammat­tio­pe­tuk­ses­ta tiloi­neen. Kan­sa­kou­lu on kuu­lu­nut kun­nal­le. Nykyi­nen sosia­lis­ti­nen mal­li on on teho­ton, kal­lis ja tuot­taa kou­lu­ja vää­rään paik­kaan. Sitä saa, mitä tilaa.

  41. Tavoit­teek­si pitäi­si aset­taa, että ei tar­vit­si­si iki­nä enää lukea Hesa­ris­ta otsik­koa: “Lap­si­mää­rän kas­vu yllät­ti Hel­sin­gin alu­eel­la X”. Nykyi­sin se tois­tuu vuo­den välein.

    Hei­lun­taan ei vai­ku­ta vain uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen, vaan aui­na­lueil­la on myös elin­kaa­ri. Uusiin taloihin/alueille muut­taa lap­si­per­hei­tä, lap­set muut­ta­vat aika­naan pois, ja kos­ka Suo­mes­sa ei ole huo­ne­ve­roa van­hem­mat sin­nit­te­le­vät mie­lel­lään tutul­la alu­eel­la ja tutus­sa asunnossa. 

    Sit­ten aika­naan kämp­piä alkaa vapau­tua “luo­nol­li­sis­ta syis­tä” jot­ka voi­daan ennus­taa aktu­aa­ri­tau­luk­koa luke­mal­la, ja sit­ten alueil­la jois­sa ennen on liik­ku­nut vain rol­laat­to­rei­ta ja koti­sai­raan­hoi­don auto­ja alkaa uudel­leen näkyä las­ten­vau­nu­ja. Ja suun­nit­te­li­jat yllät­ty­vät uudelleen. 

    Toi­nen ongel­ma on se, että kau­pun­ki raken­taa päi­vä­ko­deis­ta, kou­luis­ta ja pal­ve­lu­ta­lois­ta ikui­sia monu­ment­te­ja vaik­ka nii­den pitäi­si em. syis­tä olla joko siir­ret­tä­viä tai muun­nel­ta­via. Asui­na­lu­een elin­kaa­ri­syklit kun ovat lyhyem­piä kuinn talon kes­toai­ka edes suo­ma­lai­sil­la standardeilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.