Vuosi: 2015

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.8.2015

Luon­non­suo­jelu­o­hjel­ma

Tästä äänestet­ti­in kolme kertaa:

Äänin 5–4 (vihr, ps, vas ja Lovén, sdp ) hyväksyttiin:

Outi Sil­fver­berg (vihr): — Lisätään kap­paleeseen 9 kol­man­nek­si lauseek­si: “Säi­lytet­tävien viher­sormien lisäk­si myös poikit­taisia ekol­o­gisia yhteyk­siä on vahvis­tet­ta­va.” — Lisätään kap­paleen 9 lop­pu­un: “Met­säverkos­toon esitet­tävien kohtei­den lisäk­si myös muil­la laa­jem­mil­la met­säalueil­la on merkit­tävä arvo Helsin­gin met­säis­ten aluei­den muo­dosta­mas­sa kokonaisuudessa.”

Äänin 4–5 hylät­ti­in (muuten sama, pait­si Lovén äänesti esit­telijän puolesta)

Outi Sil­fver­berg  (vihr) : Lisätään kap­paleen 4 lop­pu­un: Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta suosit­taa lähtöko­htais­es­ti laa­jem­pi­en suo­jelu­ra­jausten val­in­taa Uute­lan met­sässä ja Keskus­puis­ton pohjoisosassa.

Ensim­mäisen äänestyk­sen äänin hyväksyttiin

Eija Loukoila (vas) : Lau­takun­ta suosit­telee Meri-Rasti­lan met­säalueen ja Ram­sin­niemen sisäl­lyt­tämistä myös metsäverkostoon.

Tämän viimeisen äänestyk­sen merk­i­tys jäi vähän epä­selväk­si, kos­ka alueet ovat jo luon­non­suo­jelu­o­hjel­mas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.8.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to ympäristölau­takun­nalle Helsin­gin luon­non­suo­jelu­o­hjel­mas­ta 2015–24 ja metsäverkostoselvityksestä.

Luon­non­suo­jelu­aluei­den pin­ta-ala on tarkoi­tus kaksinker­tais­taa ja aluei­ta yht­enäistää, vaik­ka asun­to­ja on tarkoi­tus kaavoit­taa neljän­nesmiljoon­alle lisäa­sukkaalle. Luon­tovä­ki on kir­jelmöinyt kovasti, että kaik­ki arvokkaina pidet­tävät met­sät olisi liitet­tävä säästet­tävien met­sien verkos­toon. Tämä merk­it­sisi jos melkoista lovea asun­to­tuotan­toon. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että luon­non­suo­jelu­alueen perus­t­a­mi­nen rajoit­taa myös alueen käyt­töä virkistyksen.

Met­sien suo­jelus­sa on syn­tynyt erikoinen tilanne, jos­sa vaa­di­taan Helsingiltä muu­ta maa­ta suurem­paa vas­tu­u­ta van­ho­jen met­sien suo­jelus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­talouden tarpei­den vuok­si. On vähän nurinkuri­nen jut­tu, jos muual­la maas­sa tuho­taan arvokkai­ta met­siä jok­seenkin mität­tömien taloudel­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Helsingis­sä joudu­taan luop­umaan tuhan­sia ker­to­ja suurem­mista taloudel­li­sista arvoista, kos­ka maakun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­täväm­mäk­si, jos ajat­telemme, että emme suo­jele met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvokkaak­si ympäristök­si ihmisille. Helsingis­sä helsinkiläisille. Tähän ajat­te­lu­ta­paan taas ei sovi niin vah­va suo­jelu, että se estää myös virk­istyskäytön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 25.8.2015”

Törmäyksenestoautomatiikkaa pakollisena kuorma-autoihin?

Robotin ohjaa­ma kuor­ma-auto ei olisi ajanut kuo­li­aak­si yhdek­sän­vuo­ti­as­ta suo­jatiel­lä Meche­lininkadul­la, kos­ka sen näköken­tässä ei ole katvealuei­ta. Robot­oitua tieli­iken­net­tä saamme var­maankin vielä tovin odotel­la, mut­ta eikä tätä teknolo­giaa voisi asen­taa autoi­hin asteit­tain? Jo nyt on peru­u­tus­tutkia, jot­ka varot­ta­vat liian lähel­lä ole­vista autoista. Parhaat uudet autot tekevät taskupysäköin­nin kul­jet­ta­jan puoles­ta, eikä omi­naisu­us itse asi­as­sa ole edes kovin kallis.

Jos kuor­ma-auton hytistä ei ker­ran näe alas oikealle, eikö sinne voisi asen­taa kam­er­aa, jos varoit­taa tör­mäys­vaaras­ta äänekkäästi tai peräti pysäyt­tää auton. jos edessä on jotain, johon ei pitäisi tör­mätä. Ei taitaisi mak­saa kovinkaan paljon.

Kykenevätkö kunnat uudistumaan?

Kuusi Suomen suur­in­ta kaupunkia, kuusikkokun­nat, ovat tutki­neet palve­lu­tuotan­ton­sa kus­tan­nuk­sia ja ver­ran­neet sitä ostopalvelu­jen hin­toi­hin. Ostopalve­lut ovat kaikissa kuudessa kun­nas­sa ja kaikissa tarkastel­luis­sa palveluryh­mis­sä selvästi omaa tuotan­toa halvempia.

Laskelmia voi aina kri­ti­soi­da monel­la tavoin, mut­ta erot ovat niin suuret, ettei niitä saa selite­tyk­si pois. Esimerkik­si tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut oli­vat keskimäärin 27 % omia palvelu­ja halvem­pia. Ero oli suurin Espoos­sa, 36 %. Ker­mankuorin­nas­ta ei voi olla kysymys, kos­ka kun­ta osoit­taa asukkaat.

Onko yksi­ty­is­ten yri­tys­ten alem­pi kus­tan­nus­ta­so seu­raus­ta työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta? Jos näin olisi, luulisi, että työvoima­pu­lan val­lites­sa yri­tys­ten olisi vaikea han­kkia työvoimaa ja kun­tien help­po, mut­ta tilanne on toisin päin.

Suomen hirveä taloudelli­nen tilanne ajaa kun­tia talousahdinkoon. Ellei mitään ei tehdä, palve­lut tule­vat raho­jen lop­pues­sa siir­tymään väistämät­tä kun­nil­ta yri­tyk­sille. En pidä sitä pelkästään hyvänä asiana. Kun­ta­palvelu­jen ystävä kan­nat­taa niiden uud­is­tu­mista, vas­tus­ta­ja on upot­ta­mas­sa ne säi­lyt­tämäl­lä nykyiset jäykkyy­det. Kun­nal­liset palve­lut pitää pystyä tuot­ta­maan yhtä jous­tavasti ja hal­val­la kuin yksi­tyiset palve­lut. Jat­ka lukemista “Kykenevätkö kun­nat uudistumaan?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.8.2015

Se alkaa taas. En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen levit­tämässä kaupungis­tu­misen ilosanomaa Tam­pereel­la. Mikko Särelä menee. Tämän takia tämä raport­ti tulee vähän myöhässä ja on kursorinen

Lausun­to luon­non­suo­jelu­o­hjel­ma 2015–2024 ja metsäverkostoselvityksestä. 

Tämä on sovit­tu pan­tavak­si pöy­dälle, joten tutus­tun myöhem­min. Lausun­tolu­on­nok­ses­sa ei merkit­täviä kannanottoja.

Hieta­lah­den­ran­nan, Telakkakadun ja Eiran­ran­nan liikennesuunnitelma

Kutosen ratik­ka jatke­taan Eiran rantaan ja Her­ne­saa­reen. Ratikan tieltä pois­tuu 70 pysäköin­tipaikkaa kadun­var­res­sa. Fil­lareille on 1,5 metriä lev­eät yksisu­un­taiset pyöräkai­stat molem­mil­la puo­lil­la. Kun Her­ne­saa­reen laite­taan asun­to­ja viidelle tuhan­nelle uudelle asukkaalle ja par­ituhat­ta pysäköin­tipaikkaa, autoli­ikenne tulee ruuhkau­tu­maan pahasti. Autop­uolue on halun­nut tas­a­puolisu­u­den nimis­sä ruuhkaut­taa myös ratikat otta­mal­la niiltä pois oman kaistansa, mut­ta esit­telijä esit­telee näin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 18.8.2015”

Taas lämpöennätys

Nasan mukaan maa­pal­lon keskiläm­pöti­la oli heinäku­us­sa taas mit­taushis­to­ri­an lämpimin. Samal­la 12 kk:n keskiar­vo, jota itse seu­raan, saavut­ti uuden ennä­tyk­sen. Viime vuosi oli tois­taisek­si lämpimin vuosi ja tästä on tulos­sa selvästi lämpimämpi. Näit6ä kaikkien aiko­jen ennä­tyk­siä tulee nyt kiusal­lisen tiheästi.

 

12 kuukautta heinäkuu 2015

Polkupyörämielenilmaisu liikenneväkivaltaa vastaan

Sun­nun­taina klo 12–14 on polkupyöräil­i­jöi­den mie­le­nil­maisu kuolleen pyöräil­i­jän muis­tok­si, jon­ka päälle autoil­i­ja ajoi silmin­näk­i­jöi­den mukaan tahal­laan keskivi­ikkona Tullinpuomissa.

Lisäti­eto­ja tästä.

Levit­täkää tietoa!

Pitäisikö eurosta erota?

Olen ollut vank­ka yhdis­tyvän Euroopan kan­nat­ta­ja. Euroopan tulee puo­lus­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan perus­tu­vaa talous­mall­i­aan raaem­pia kil­pail­i­joi­ta vas­taan Aasi­as­sa ja Amerikas­sa. Pien­inä keskenään torailevina kansal­lis­val­tioina se ei onnis­tu. Yhteisen val­u­u­tan oli määrä olla osa tätä projektia.

Mon­et talousti­eteil­i­jät varoit­ti­vat aikanaan, että euroalueen val­tioiden kehi­tys­ta­so on niin eri­lainen, ettei se muo­dos­ta opti­maal­ista val­u­ut­ta-aluet­ta. Itse ajat­telin, että aika eri­laisia ovat myös Espoo ja Pohjois-Kar­jala. Koke­muk­set itsenäis­es­tä val­u­u­tas­ta 1990-luvul­la oli­vat huonot. Pienen maan kel­lu­van val­u­u­tan arvo voisi heilahdel­la pahasti, mikä toisi yri­tyk­sille suuria suojauskustannuksia.

Yhteis­val­u­ut­ta näyt­ti toimi­van kymme­nen vuot­ta eri­no­mais­es­ti, vaik­ka juuri sil­loin ongel­mat kehit­tyivät. Nyt amerikkalaiset talousti­eteil­i­jät pitävät euroa syynä Euroopan talouden kehnoon tilaan. Suomea maini­taan esimerkkinä maas­ta, joka on tehnyt kaiken oikein, mut­ta on kuitenkin surke­as­sa tilas­sa, kos­ka ei voi devalvoi­da, vaik­ka pitäisi. Suo­mi on hei­dän mukaansa joutunut sijaiskär­si­jäk­si euron rak­en­teel­li­sista ongelmista ja mak­saa siitä kovaa hintaa.

Wash­ing­ton Postis­sa Matt O’Brien ihmettelee val­tio­varain­min­is­teri Alexan­der Stub­bin käsi­tys­tä, että deval­vaa­tio on kuin dopin­gia. Kir­joit­ta­ja piti kan­taa enem­män moraalise­na kuin talousti­eteel­lisenä ja kysyy, mitä vikaa on hel­pos­sa tiessä ulos ongelmista. Onhan se sekä help­po että ennen kaikkea tie ulos.

Epäsym­metri­nen shok­ki edel­lytäisi deval­vaa­tio­ta Jat­ka lukemista “Pitäisikö eurosta erota?”

Lääketutkimuksen rahoitus on ekonomistin painajainen

Lääkey­htiöi­den menoista huo­mat­ta­va osa kuluu uusien lääkkei­den kehit­tämiseen. Jot­ta tähän uhratut rahat saataisi­in takaisin, uuden lääk­keen kehit­tänyt saa patent­tisuo­jan turvin noin kymme­nen vuo­den monop­o­lin kyseiseen molekyyli­in. Tästä seu­raa talousti­eteessä tut­tu­ja monop­o­li­hin­noit­telun ongelmia:

Hyvät lääk­keet ovat alikäytössä. Tutkimus­määrära­ho­ja käytetään mil­jardi­tolkul­la päämääränä kehit­tää yhtä hyvä ja sik­si turha rin­nakkainen molekyyli sairauteen, johon on jo lääke. Köy­hät maat jäävät ilman uusia lääkkeitä. Malar­i­an kaltainen köy­hien maid­en vit­saus kiin­nos­ta ketään.

Tutkivien lääkeyri­tys­ten kuu­luu saa­da kor­vaus tutkimuk­seen uhra­tu­ista rahoista. Muuten­han uusien lääkkei­den kehit­tämi­nen lop­puisi. Se voisi kuitenkin tapah­tua paljon järkeväm­min. Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus on ekon­o­mistin painajainen”