Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.8.2015

Luon­non­suo­jelu­o­hjel­ma

Tästä äänestet­ti­in kolme kertaa:

Äänin 5–4 (vihr, ps, vas ja Lovén, sdp ) hyväksyttiin:

Outi Sil­fver­berg (vihr): — Lisätään kap­paleeseen 9 kol­man­nek­si lauseek­si: “Säi­lytet­tävien viher­sormien lisäk­si myös poikit­taisia ekol­o­gisia yhteyk­siä on vahvis­tet­ta­va.” — Lisätään kap­paleen 9 lop­pu­un: “Met­säverkos­toon esitet­tävien kohtei­den lisäk­si myös muil­la laa­jem­mil­la met­säalueil­la on merkit­tävä arvo Helsin­gin met­säis­ten aluei­den muo­dosta­mas­sa kokonaisuudessa.”

Äänin 4–5 hylät­ti­in (muuten sama, pait­si Lovén äänesti esit­telijän puolesta)

Outi Sil­fver­berg  (vihr) : Lisätään kap­paleen 4 lop­pu­un: Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta suosit­taa lähtöko­htais­es­ti laa­jem­pi­en suo­jelu­ra­jausten val­in­taa Uute­lan met­sässä ja Keskus­puis­ton pohjoisosassa.

Ensim­mäisen äänestyk­sen äänin hyväksyttiin

Eija Loukoila (vas) : Lau­takun­ta suosit­telee Meri-Rasti­lan met­säalueen ja Ram­sin­niemen sisäl­lyt­tämistä myös metsäverkostoon.

Tämän viimeisen äänestyk­sen merk­i­tys jäi vähän epä­selväk­si, kos­ka alueet ovat jo luonnonsuojeluohjelmassa.

Kuninkaan­tam­men kaava

Hyväksyt­ti­in kiitoksin

Kalasa­ta­man Sörnäis­ten­niemen liikennesuunnitelmat

Uusi pyöräi­ly­poli­ti­ik­ka näkyy siinä, että tässä pois­te­taan jo tehtyjä (huono­ja) pyöräteitä. Kaupun­ki halu­aisi tehdä pyöräi­lykatu­ja, jot­ka on varat­tu ensisi­jais­es­ti fil­lareille, mut­ta joil­la on pysäköin­tipaikko­ja. Autol­la saa ajaa, mut­ta fil­lar­ia ei saa ohit­taa. Tarvit­taisi­in lain­muu­tos. Jos joskus saan aikasek­si lop­puy­h­teenve­don kuumeeseen päät­tyneestä fil­lari­matkas­tani, näytän tästäkin kuvan.

Kaik­ki muu esi­tyk­sen mukaan.

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.8.2015”

  1. Tarvi­taanko lain­muu­tos, jos ohi­tus tehdään rak­en­teel­lis­es­ti mah­dot­tomak­si? Kak­si kapeaa ajokaistaa ja keskiko­roke välissä.

  2. Kulosaaren puis­totie on hyvä pro­toko­hde pyöräkadulle. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyöräil­i­jöitä kuin autoja.

    Asukkaat muuten eivät tarvitse siel­lä kadun­var­ren parkkipaikko­ja. Aamul­la aikaisin kadun­var­si on tyhjä, samoin uusi iso parkkipaik­ka. Kadun­var­ren parkkipaikat voi siis pois­taa helposti.

  3. Daniel Fed­er­ley:
    Tarvi­taanko lain­muu­tos, jos ohi­tus tehdään rak­en­teel­lis­es­ti mah­dot­tomak­si? Kak­si kapeaa ajokaistaa ja keskiko­roke välissä.

    Mun ehdo­tus olisi, että vain yksi noin neljän metrin ajokaista ja rin­nalle pysäköin­tipaikko­ja, eikä muu­ta. Vas­taan­tule­van liiken­teen kohtaamis­mah­dol­lisu­us tont­tili­it­tymis­sä. Esimerkke­jä voi hakea Hol­lan­nista tai suo­ma­laisil­ta pien­taloalueil­ta (etenkin niiltä sorateiltä).

  4. O.S. kir­joit­ti “Kaupun­ki halu­aisi tehdä pyöräi­lykatu­ja, jot­ka on varat­tu ensisi­jais­es­ti fil­lareille, mut­ta joil­la on pysäköintipaikkoja.”

    Entäpä jalankulk­i­jat? Hei­dän pitäisi olla kaupungis­sa se ryh­mä, jon­ka tur­val­lisu­ud­es­ta ja liikku­misen suju­vu­ud­es­ta ei saa tin­kiä liikaa esim. auto­jen tai fil­lar­istien takia. 

    O.S. kir­joit­ti: “Autol­la saa ajaa, mut­ta fil­lar­ia ei saa ohit­taa. Tarvit­taisi­in lainmuutos.” 

    Miten läheltä jalankulk­i­jaa (tai toista pyöräil­i­jää) saa fil­lar­isti ajaa suurel­la nopeudel­la? Ohi­tusten vaarati­lantei­ta sat­tuu päivit­täin, enkä halu­aisi jäädä ainakaan suurel­la nopeudel­la liikku­van, usein läh­es äänet­tömän pyörän alle. Kaupunkimme erään mäen alla näin viimek­si eilen illal­la melkein kävi. 

    Osaan kyl­lä itse varoa ao. mäessä (ja vas­taavis­sa) mäkeä alas viilet­täviä pyöriä, mut­ta en ollut varautunut sen mäen alla aivan tois­es­ta suun­nas­ta tule­vaan, vauh­ti­aan niin’ikään huimak­si kiihdyt­täneeseen fil­lar­is­ti­in, joka ei edes älyn­nyt sivu­ut­taa min­ua selkäni takaa, vaan näkökul­mas­tani täysin epälo­ogis­es­ti, kulkusu­un­nas­sani kovin kapeak­si jäävästä raos­ta, min­un ja jalka­käytävän reunan välistä! En näh­nyt tuo­ta, ennen todel­la yllät­tävää sivu­u­tus­ta. Onnek­si liikuin tuol­loin kat­ua ylit­täessäni melko suo­raan, vakionopeudel­la ja kurssiani korjaamatta. 

    Huh, todel­la vähältä piti, ettei “äänetön pyöräilevä viikatemies” min­ua eilen maa­han kaatanut.

    Vilkkaam­man käve­lyli­iken­teen alueil­la voi pyörää aina myös talut­taa, jos tur­val­lisu­us sitä vaatii. Valitet­tavasti tätä eivät kaik­ki pyöräil­i­jät ymmär­rä tai edes halua ymmärtää. Mik­si näin? 

    Suuret ajonopeudet eivät kuu­lu sinne, mis­sä onnet­to­muu­den mah­dol­lisu­us on suuri. Edel­lä mainit­se­mani paikan lähistöl­lä, erään risteyk­sen kohdal­la (jos­sa näkyvyys ei ole ihan joka suun­taan hyvä) oli nähdäk­seni tiis­ta­iaa­mu­na sat­tunut jokin kevyen­li­iken­teen (liikku­jien keskinäi­nen) ver­i­nen tör­mäys, paikas­sa, jos­sa suuri nopeus on nähdäk­seni use­allekin pyöräil­i­jälle het­ken nautin­to (tai päähän­pint­tymä, saavutet­tu etu, jos­ta “ei ‘j‑lauta’ tin­gitä”), mut­ta toiselle osa­puolelle taas varsin suuri vaara. Onnet­to­muus­ris­ki on kuitenkin ole­mas­sa molem­pi­en kannal­ta, vaik­ka tör­mäyk­sen kohde kai yleen­sä aina heikom­pi osa­puoli onkin.

    Liiken­nesu­un­nit­telu ja lait lienevät hyviä keinoa, joil­la tur­val­lisu­ut­ta on, tietyin edel­ly­tyksin, mah­dol­lista paran­taa. Silti voi kaiketi kysyä, ovatko ne riit­täviä keinoja?

    Näin syksyn iltahämärien aikaan voi myös kysyä, mik­si pyöräli­ikkei­den sal­li­taan myy­dä varusteil­taan puut­teel­lisia polkupyöriä? (Viit­taan tässä mon­en pyörän puut­tuvi­in val­oi­hin ja heijastimiin.)

  5. Janne Pel­to­la: Mun ehdo­tus olisi, että vain yksi noin neljän metrin ajokaista ja rin­nalle pysäköin­tipaikko­ja, eikä muu­ta. Vas­taan­tule­van liiken­teen kohtaamis­mah­dol­lisu­us tont­tili­it­tymis­sä. Esimerkke­jä voi hakea Hol­lan­nista tai suo­ma­laisil­ta pien­taloalueil­ta (etenkin niiltä sorateiltä). 

    Tämä olisi tehokas tapa myös paran­taa liiken­netur­val­lisu­ut­ta alen­ta­mal­la ajonopeuk­sia asun­tokaduil­la: Kun ajo­ra­ta on kapea, ihmiset aja­vat vais­tom­ais­es­ti hitaam­min optisen vir­tauk­sen vuok­si; lev­eil­lä kaduil­la taas päin­vas­toin iskee vauhti­sokeus. Oikokatu Kru­u­nun­haas­sa on hyvä esimerk­ki, ajonopeudet taita­vat olla keskimäärin alle 20 km/h. Vaasankadul­la on kaven­net­ti­in aikoinaan ajo­rataa ja autoil­i­jat tun­tu­vat hyvin nou­dat­ta­van 30 km/h nopeusrajoitusta.

    Ajo­ra­to­jen kaven­t­a­mi­nen myös lev­en­täisi jalka­käytäviä ja toisi tilaa istu­tuk­sille, mikä paran­taisi kaupunkiym­päristön laat­ua varsinkin Kallios­sa ja Töölössä. Esimerkik­si Fle­mar­il­la autoille on varat­tu kadun lev­ey­destä 12 metriä. Tulok­se­na on kolkkoa ja autio­ta katu­maise­maa. 9–10 metriä riit­täisi autoille var­masti ihan hyvin, kun se riit­tää Kru­u­nun­haas­sa ja Kamp­is­sakin. Sivukaduil­la sit­ten 7–8 metriä voisi olla riit­tävä tila ajo­radalle ja parkkipaikoille kadun molem­min puolin Oikokadun tapaan. Suo­jatei­den kohdal­la sit­ten kaven­netaan ajo­rataa siten että kadun ylit­täjät näkyvät autoil­i­jalle ja estetään park­keer­aus suo­ja­tien eteen.

  6. Msne:
    Kulosaaren puis­totie on hyvä pro­toko­hde pyöräkadulle. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyöräil­i­jöitä kuin autoja.

    Asukkaat muuten eivät tarvitse siel­lä kadun­var­ren parkkipaikko­ja. Aamul­la aikaisin kadun­var­si on tyhjä, samoin uusi iso parkkipaik­ka. Kadun­var­ren parkkipaikat voi siis pois­taa helposti.

    Saman huomion olen tehnyt joka arki­aa­mu lapsen kanssa Puis­toti­etä rul­lail­lessa. Hyvä pilot­tiko­hde olisi!

  7. “Säi­lytet­tävien viher­sormien lisäk­si myös poikit­taisia ekol­o­gisia yhteyk­siä on vahvistettava.” 

    Onko­han tämä luet­ta­va kapu­lana rat­taisi­in Helsin­gin poikit­tais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien kannal­ta — tarkoi­tan siis Vallilan­laak­son yhteyttä.

  8. samae:
    “Säi­lytet­tävien viher­sormien lisäk­si myös poikit­taisia ekol­o­gisia yhteyk­siä on vahvistettava.” 

    Onko­han tämä luet­ta­va kapu­lana rat­taisi­in Helsin­gin poikit­tais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien kannal­ta – tarkoi­tan siis Vallilan­laak­son yhteyttä.

    En tiedä, mut­ta Vallilan­laak­soon kan­nat­taisi joka tapauk­ses­sa tehdä ratikkakiskot maise­moitu­na nur­mi­ratana alun perin suun­nitel­lun bus­sikadun sijaan. Sekin olisi hyvä pilot­ti. Joukkoli­iken­nekadun ei tarvitse aina olla ruma asfalttibaana.

  9. Sakke:
    O.S. kir­joit­ti “Kaupun­ki halu­aisi tehdä pyöräi­lykatu­ja, jot­ka on varat­tu ensisi­jais­es­ti fil­lareille, mut­ta joil­la on pysäköintipaikkoja.”

    Entäpä jalankulk­i­jat? Hei­dän pitäisi olla kaupungis­sa se ryh­mä, jon­ka tur­val­lisu­ud­es­ta ja liikku­misen suju­vu­ud­es­ta ei saa tin­kiä liikaa esim. auto­jen tai fil­lar­istien takia. 

    Ihan nor­maalit käve­lyti­et noille kaduille tulee. “Mullis­tavaa” tässä on se, että pyöräi­ly on ajo­radal­la, kuten kuuluukin.

  10. Vallilan­laako

    Vallilan­laak­so ympäristöi­nen (osa Alp­pi­laa, Kumpu­la) on laa­ja yht­enäi­nen käytän­nössä läh­es kaikelta moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teeltä vapaa alue. yksi har­vo­ja kaupungissa.

    Olisi kallimm­pa amut­ta myös pidem­män päälle edullisem­paa jär­jestää bus­sili­ikene / raiti­otie tun­nelis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät kohtuuttomat.

    varisnkin kun ver­taa Länsimketroon.

  11. Msne:
    Kulosaaren puis­totie on hyvä pro­toko­hde pyöräkadulle. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyöräil­i­jöitä kuin autoja.

    Asukkaat muuten eivät tarvitse siel­lä kadun­var­ren parkkipaikko­ja. Aamul­la aikaisin kadun­var­si on tyhjä, samoin uusi iso parkkipaik­ka. Kadun­var­ren parkkipaikat voi siis pois­taa helposti.

    Kul­jen harvemin idän suun­nal­la. Kulosaaren Puisotie on Itäväylän suuntainen,se n pohjoipuolel­la ole­va tie. Fonectan kuvan perus­teel­la näyt­tää ole­van vau­raam­man­puoleista asu­tus­ta. Ja ainakin äsken kat­so­mas­sani kuvas­sa tien­var­si oli täyn­nä pysäköi­tyjä autoja.

    Kyl­lä siihen silti hyvin fil­lare­itakin mahtuu.

  12. Msne:
    Kulosaaren puis­totie on hyvä pro­toko­hde pyöräkadulle. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyöräil­i­jöitä kuin autoja.

    Asukkaat muuten eivät tarvitse siel­lä kadun­var­ren parkkipaikko­ja. Aamul­la aikaisin kadun­var­si on tyhjä, samoin uusi iso parkkipaik­ka. Kadun­var­ren parkkipaikat voi siis pois­taa helposti.

    Kul­jen harvemin idän suun­nal­la. Kulosaaren Puisotie on Itäväylän suuntainen,sen pohjoipuolel­la ole­va tie. Fonectan kuvan perus­teel­la näyt­tää ole­van vau­raam­man­puoleista asu­tus­ta. Ja ainakin äsken kat­so­mas­sani kuvas­sa tien­var­si oli täyn­nä pysäköi­tyjä autoja.

    Kyl­lä siihen silti hyvin fil­lare­itakin mahtuu.

  13. ze: Ihan nor­maalit käve­lyti­et noille kaduille tulee. “Mullis­tavaa” tässä on se, että pyöräi­ly on ajo­radal­la, kuten kuuluukin. 

    En koe tuo­ta ongel­mak­si, mut­ta jos näin on, koske­vatko sil­loin liiken­nesään­nöt, mah­dol­li­sista rikkeistä koitu­vine seu­raa­muksi­neen, siel­lä MYÖS PYÖRÄILIJÖITÄ? 

    Jos ja kun pyörät aja­vat alati enenevässä määrin (myös) kaupun­gin kaduil­la, olisi var­maan tämän, ja itse asi­as­sa mon­en muunkin syyn, takia syytä harki­ta fil­larei­den rek­isteröin­tiä vähin­tään mopo­jen tapaan. Se voisi aut­taa siis­timään nyky­isin (osin) varsin pahasti vil­liy­tymään pääs­seitä ajotapoja.

    Nykyti­lanne (ilman rek­ister­itun­nus­ta pyörässä) taitaa olla melko suuri osasyy liian mon­en fil­lar­istin täy­del­liseen piit­taa­mat­to­muu­teen muista sekä kaikkia kadul­la- tai tiel­läli­ikku­jia koske­vista säännöistä.

  14. Ei kovin ekol­gi­nen ohjel­ma! Kaupun­ki kaupunk­i­na ja maaseu­tu maaseu­tu­na on parem­pi ratkaisu. Jokainen vihreä kart­tapiste Kehä I:n sisäl­lä on kyseenalainen. Kaupun­ki on beto­nia, asfalt­tia ja tiiltä.

  15. ze: En tiedä, mut­ta Vallilan­laak­soon kan­nat­taisi joka tapauk­ses­sa tehdä ratikkakiskot maise­moitu­na nur­mi­ratana alun perin suun­nitel­lun bus­sikadun sijaan. Sekin olisi hyvä pilot­ti. Joukkoli­iken­nekadun ei tarvitse aina olla ruma asfalttibaana. 

    Ihana idyl­li maise­moidus­ta nur­mi­radas­ta Vallilan­laak­son poik­ki elää! Kun kaupun­ki alkaa rak­en­taa raiti­oti­etä, rai­vataan val­ta­vankokoinen tyhjä tila tolp­pi­neen, johtim­i­neen, ylikulkuineen, tun­neli­aukkoi­neen, tur­va-aluei­neen ja aitoi­neen, ja siihen lisäk­si pari pyöräi­lyn laatukäytävää molem­min puolin. Ja sen jäl­keen tule­vat bussit.

    Nykyi­nen hiekkatie riit­tää hyvin Vallilan­laak­son joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si. Raitio­vaunut voivat kulkea Sturenkadul­la ja Mäkelänkadul­la, mis­sä on myös matkustajia.

  16. Kalle:
    Ei kovin ekol­gi­nen ohjel­ma! Kaupun­ki kaupunk­i­na ja maaseu­tu maaseu­tu­na on parem­pi ratkaisu. Jokainen vihreä kart­tapiste Kehä I:n sisäl­lä on kyseenalainen. Kaupun­ki on beto­nia, asfalt­tia ja tiiltä.

    Höpön­pöpön. Kaupun­ki on myös viher­aluei­ta. Ja kun niiltä viher­alueil­ta halu­taan muu­takin kun pikniknur­mikko­ja, kan­nat­taa viher­aluer­akenne rak­en­taa niiden luon­toar­voil­taan korkeimpi­en perus­teel­la. Ns. win-win.

  17. Sakke: En koe tuo­ta ongel­mak­si, mut­ta jos näin on, koske­vatko sil­loin liiken­nesään­nöt, mah­dol­li­sista rikkeistä koitu­vine seu­raa­muksi­neen, siel­lä MYÖS PYÖRÄILIJÖITÄ? 

    Kyl­lä sään­nöt koske­vat kaikkia. Kun pyöräi­ly siir­retään ajo­radalle, sään­törikko­muk­set mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä vähenevät. Se on jo itsessään hyvä syy tehdä pyöräkaisto­ja nyky­is­ten kevyen liiken­teen väylien sijaan.

    1. Kun val­tio lop­ul­ta saisi pyöräkaistaa koske­van main­in­nan myös tieli­iken­nelaki­in. Nyt Man­ner­heim­intien itäpuolen pyöräkaistaa ei lain mukaan saa käyt­tää, kos­ka län­sipuolel­la on pyörätie. Käyt­täkää vain.

  18. Markku af Heurlin:
    Vallilanlaako

    Vallilan­laak­so ympäristöi­nen (osa Alp­pi­laa, Kumpula)on laa­ja yht­enäi­nen käytän­nössä läh­es kaikelta moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teeltä vapaa alue. yksi har­vo­ja kaupungissa.

    Olisi kallimm­pa amut­ta myös pidem­män päälle edullisem­paa jär­jestää bus­sili­ikene / raiti­otie tun­nelis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät kohtuuttomat.

    varisnkin kun ver­taa Länsimketroon.

    Täy­tyy olla aika herkkä miljöö, jos se täl­lais­es­ta nur­mi­radas­ta pilaan­tuu: http://i.imgur.com/QsxWzsj.jpg

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten siinä meni junara­ta sepelipo­h­jal­la. Ja kyl­lähän tun­nelit ovat aivan hirveän kalliita.

    Hiekkatie riit­tää: Ihana idyl­li maise­moidus­ta nur­mi­radas­ta Vallilan­laak­son poik­ki elää! Kun kaupun­ki alkaa rak­en­taa raiti­oti­etä, rai­vataan val­ta­vankokoinen tyhjä tila tolp­pi­neen, johtim­i­neen, ylikulkuineen, tun­neli­aukkoi­neen, tur­va-aluei­neen ja aitoi­neen, ja siihen lisäk­si pari pyöräi­lyn laatukäytävää molem­min puolin. Ja sen jäl­keen tule­vat bussit.

    Nykyi­nen hiekkatie riit­tää hyvin Vallilan­laak­son joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si. Raitio­vaunut voivat kulkea Sturenkadul­la ja Mäkelänkadul­la, mis­sä on myös matkustajia. 

    “Ei toi­mi Suomessa”.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun val­tio lop­ul­ta saisi pyöräkaistaa koske­van main­in­nan myös tieli­iken­nelaki­in. Nyt Man­ner­heim­intien itäpuolen pyöräkaistaa ei lain mukaan saa käyt­tää, kos­ka län­sipuolel­la on pyörätie. 

    Tarkoi­tat var­maankin tuos­sa tieli­iken­nease­tus­ta etkä ‑lakia? Tieli­iken­nelain (8 §) mukaan­han polkupyörää on kul­jetet­ta­va ajo­radal­la tai pienta­reel­la, jol­la ajo käy hai­tat­ta päin­sä. Alle 12-vuo­ti­aiden osalta on lisäk­si jalka­käytäväl­lä ajon sal­li­va lisäys.

  20. ze: …
    Kun pyöräi­ly siir­retään ajo­radalle, sään­törikko­muk­set mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä vähenevät. Se on jo itsessään hyvä syy tehdä pyöräkaisto­ja nyky­is­ten kevyen liiken­teen väylien sijaan. 

    Käytätkö ole­tus­ta perusteluna?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun val­tio lop­ul­ta saisi pyöräkaistaa koske­van main­in­nan myös tieli­iken­nelaki­in. Nyt Man­ner­heim­intien itäpuolen pyöräkaistaa ei lain mukaan saa käyt­tää, kos­ka län­sipuolel­la on pyörätie. Käyt­täkää vain.

    Suomen val­tio on oikeushenkilö, toisin kuin eism. Euroopan Union­ni. Lake­ja ei säädä val­tio vaan Suomen eduskun­ta hal­li­tuk­sen esityksestä. 

    Tarkkaan ottaen kai val­tio-opil­lis­es­ti lain antaa Tasaval­lan Pres­i­dent­ti Val­tioneu­vos­ton istun­nos­sa min­is­terin esi­tyk­ses­tä eduskun­nan päätök­sen mukaises­ti. Muis­tona ajal­ta jol­loin oli: ex Deus rex, ex rege lex?

  22. Tieli­iken­nesään­nök­set voisi muut­taa ohjeel­lisik­si eikä velvoit­taviksi, kos­ka eivät pyöräil­iät sään­töjä kovin hyvin nou­da­ta. Esimerkik­si Ruuneper­tinkadul­la ole­via yksisu­un­taisia pyöräkaisto­ja aje­taan surut­ta väärään suun­taan. Sama on Cas­treeninkadun sil­lal­la. Kukaan ei kaisto­ja käytä vaan pyöräil­iät aja­vat jalka­käytäväl­lä. En usko että Man­ner­heik­in­tiel­lä sään­töjä nou­datet­taisi­in yhtään paremmin.

  23. Markku af Heurlin:
    Vallilanlaako

    Vallilan­laak­so ympäristöi­nen (osa Alp­pi­laa, Kumpula)on laa­ja yht­enäi­nen käytän­nössä läh­es kaikelta moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teeltä vapaa alue. yksi har­vo­ja kaupungissa.

    Olisi kallimm­pa amut­ta myös pidem­män päälle edullisem­paa jär­jestää bus­sili­ikene / raiti­otie tun­nelis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät kohtuuttomat.

    varisnkin kun ver­taa Länsimketroon.

    Täy­tyy olla aika herkkä miljöö, jos se täl­lais­es­ta nur­mi­radas­ta pilaan­tuu: http://i.imgur.com/QsxWzsj.jpg

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten siinä meni junara­ta sepelipo­h­jal­la. Ja kyl­lähän tun­nelit ovat aivan hirveän kalliita.

    Hiekkatie riit­tää: Ihana idyl­li maise­moidus­ta nur­mi­radas­ta Vallilan­laak­son poik­ki elää! Kun kaupun­ki alkaa rak­en­taa raiti­oti­etä, rai­vataan val­ta­vankokoinen tyhjä tila tolp­pi­neen, johtim­i­neen, ylikulkuineen, tun­neli­aukkoi­neen, tur­va-aluei­neen ja aitoi­neen, ja siihen lisäk­si pari pyöräi­lyn laatukäytävää molem­min puolin. Ja sen jäl­keen tule­vat bussit.

    Nykyi­nen hiekkatie riit­tää hyvin Vallilan­laak­son joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si. Raitio­vaunut voivat kulkea Sturenkadul­la ja Mäkelänkadul­la, mis­sä on myös matkustajia. 

    “Ei toi­mi Suomessa”.
    ————

    Vas­tataan tähän: Ei se nur­mi­ra­ta mitään hait­taa, vaan siinä kulke­va liikenne. Se tuo sekä vaaro­ja (lapset ovat perin ajat­telemat­to­mia) että ääntä

    Sata­ma­ra­ta palveli aikoinaan Sörnäis­ten sata­maa. Kuin­ka laa­jaa sen liikenne oli 50–60 ‑luvuil­la, sitä en tiedä. Sata­man junali­ikenne oli aika hiipunut­ta jo ennen sata­man siirtämistä Vuosaareen

    Tun­neli olisi kallis, mut­ta onko se suh­teet­toman kallis? Joskus 5 vuot­ta sit­ten selvitin louhin­tkus­tan­nuk­sia Lem­minkäiseltä ja vähän muutenkin ja päädyin, että tun­neli Kumtäh­den ken­tän viereltä Pasi­lan alku­un mak­saisi his­sei­neen Kumpu­lan tiedekam­puk­selle siinä 12 Me. Voi olla, että arvio oli liian opti­misti­nen. — Mut­ta hyö­ty olis myös suh­teessa tähän, sil­lä liikenne vält­täisi mon­ta risteystä

  24. Sakke: Käytätkö ole­tus­ta perusteluna?

    Ei se ole pelkkä ole­tus, vaan siitä on kok

    Sakke: Käytätkö ole­tus­ta perusteluna?

    Ehkä käytän, ehkä en. Oleel­lista tässä on lähin­nä se, että pyöräi­ly kuu­luu ajo­radal­la, kos­ka siel­lä se häir­it­see jalankulkua vähemmän.

  25. ze: Ei se ole pelkkä ole­tus, vaan siitä on kok

    Ehkä käytän, ehkä en. Oleel­lista tässä on lähin­nä se, että pyöräi­ly kuu­luu ajo­radal­la, kos­ka siel­lä se häir­it­see jalankulkua vähemmän. 

    Olen­naista lie­nee häir­iöi­den vält­tämi­nen, niin jalka­käytävil­lä, kevyen liiken­teen väylil­lä kuin ajoradoillakin. 

    Liiken­teen suju­vu­ud­es­ta ajo­radoil­la on syytä huole­htia eri­tyisen hyvin, sil­lä muu­toin ei niitä käyt­tävien kul­je­tus­palvelu­iden han­kkimis­es­ta tule riit­tävän houkut­tel­e­vaa, vaan jokainen ryhtyy edis­tämään vain omaa etu­aan. Täl­löin kokon­aisu­us yleen­sä kär­sii. (Mikä on oikeas­t­aan melkoinen paradoksi!). 

    Oman auton omis­tamisen tarve ei suinkaan vähene, elleivät kul­je­tus­palve­lut (eri muodois­saan, joi­ta voi joskus olla, ja pitääkin olla, usei­ta rin­nakkaisia), voi tyy­dyt­tää niitä monia, kovin eri­laisia kul­je­tus- tai liikku­mis­tarpei­ta, joi­ta meil­lä kaikil­la on, kul­lakin tosin jos­sain määrin eri­laisin lähtöko­hdin ja kytköksin (mm. aikaan, paikkaan, määrään, nopeu­teen, matkus­tus­mukavu­u­teen yms. liittyen).

  26. Sakke:

    Liiken­teen suju­vu­ud­es­ta ajo­radoil­la on syytä huole­htia eri­tyisen hyvin, sil­lä muu­toin ei niitä käyt­tävien kul­je­tus­palvelu­iden han­kkimis­es­ta tule riit­tävän houkut­tel­e­vaa, vaan jokainen ryhtyy edis­tämään vain omaa etu­aan. Täl­löin kokon­aisu­us yleen­sä kärsii.

    Tuo­hon voisin vielä lisätä, että yhteiskun­nas­sa pitää olla sopi­va tas­apaino oman edun ajamisen ja yhteiskun­nan edun ajamisen välil­lä, sil­lä muuten syn­tyvistä ongelmista kär­sivät pian kaik­ki, eli meistä ihan jokainen! 

    Ei pidä kuvitel­la etteikö asia koskisi myös pyöräil­i­jöitä, joista osa käyt­täy­tyy liiken­teessä nyky­isin valitet­tavasti pahimpi­en autoil­i­joiden tavoin, yksi­no­maan omaa etu­aan tavoitellen, ja valitet­ta­van usein muiden liiken­teessä liikku­vien kustannuksella. 

    Esim. täy­dessä hissis­sä piereske­li­jät käyt­täy­tyvät monas­ti samal­la tavoin, muista täysin piit­taa­mat­ta, vain omaa het­kel­listä etu­aan ajatellen!

    Tur­val­lisu­u­den mene­tyk­sen ja onnet­to­muuk­sien ohel­la eräs paha välilli­nen seu­raus moi­ses­ta huonoon tas­apain­oti­lanteeseen johtavas­ta käytök­ses­tä liiken­teessä on murene­va luot­ta­mus siihen, voiko jonkun käyt­täy­tymistä liiken­teessä ylipäätään ennakoi­da liiken­nesään­tö­jen perus­teel­la. Jos voi, on liikenne kaikkien osalta suju­vam­paa, jos ei voi, alkaa tuo luot­ta­muk­sen puute hai­ta­ta liiken­teen yleistä sujuvuutta.

  27. Vähän ehkä asian vier­estä, mut­ta kysyn silti: Tietääkö kukaan yhtään tarkem­min, mis­sä ja miten tuo Tour de Helsin­ki ‑tapah­tu­man paha onnet­to­muus oikein pääsi sattumaan?

    Mielestäni ei ole mikään ihme, jos noinkin sankas­sa pyöräil­i­jäjoukos­sa voi jotain ikävää sat­tua, jos siel­lä joukon keskel­lä (tai reunem­mal­lakin) yhdenkin pyöräil­i­jän tas­apaino, liike­su­un­ta tai ‑nopeus het­kek­si her­paan­tuu tai muut­tuu. Vas­taavia tapauk­sia, jois­sa ensin yksi pyöräil­i­jä kaatuu ja sen jäl­keen myös hänen takaa tule­va iso joukko, joka ei ehdi hal­li­tusti väistämään, on nähty varsin usein monis­sa pyöräk­il­pailuis­sa maailmalla. 

    Tuonkaltaiset onnet­to­muudet osoit­ta­vat mielestäni selkeästi myös sen, että a) pyöräi­ly on vaar­al­lisem­paa kuin käve­ly ja b) jos­sakin kohden sivu­ute­taan tur­val­lisen alueen sumea raja ihmisjoukon jatku­valle tiivistämiselle. Kenelle kuu­luu vas­tuu a- ja b‑kohtiin liit­tyvien onnet­to­muuk­sien ehkäisys­tä, jos kyseessä on ns. nor­maali tilanne tai jokin erik­seen jär­jestet­ty tapah­tu­ma? Ole­tan, että vas­tu­unkan­ta­jia voi olla vaikea löytää.

    Joukkoli­ikenne on luul­lak­seni mm. tur­val­lisu­u­den kannal­ta paljon suositeltavampi tapa liikut­taa iso­ja ihmis­määriä kuin fil­lar­it. Pitäisiköhän seu­raa­va Tour de Helsin­ki hoitaa bus­seil­la, ettei ainakaan enem­piä vakavia aivo­vau­ri­oi­ta pääse jatkos­sa syntymään?

    1. Onnet­to­muus tapah­tui noin 40 km:n kohdal­la 30 km/h vauhtiryh­mässä ensim­mäisen lev­ähdy­s­paikan kohdal­la. Ryh­mässä ajoi noin 150 pyöräil­i­jää. Mas­sako­laris­sa loukkaan­tui kaikki­aan neljä henkeä joista yksi nainen vakavasti päähän.

  28. Kum­mallista, että Vallilan­laak­son puis­ton läpi pitäisi rak­en­taa liiken­neväylä jonkun van­han yksir­aiteisen junaradan takia, jota puis­tossa ei enää ole. 

    Samal­la perus­teel­la voisi rak­en­taa joukkoli­iken­nekadun Töölön­lah­den puis­toon, jos­sa takavu­osi­na kul­ki junaraide Eduskun­tat­alon edestä Töölön sokerite­htaalle. Tämä helpot­taisi kum­masti Man­ner­heim­intien ruuhkia.

  29. Hesaris­sa muuten oli mie­lenki­in­toinen havain­neku­va keskus­takir­jas­tos­ta. Joku korkeampi kaupung­in­viskaali voisi esit­tää arkkite­hti­toimis­tolle kysymyk­sen, miten he aiko­vat saa­da auringon pais­ta­maan pohjoisen suun­nas­ta. Tämän havain­neku­van perus­teel­la­han suun­nitel­ma lie­nee hyväksytty.

  30. Sakke: Liiken­teen suju­vu­ud­es­ta ajo­radoil­la on syytä huole­htia eri­tyisen hyvin

    Ajatuk­sesi ei sovi nyky­tavoit­teisi­in: suju­vu­us piden­tää matko­ja ja hajaut­taa yhteiskun­taa. Suju­vu­udelle ei voi uhra­ta yhtään asun­toa, tavoite on että kaik­ki muut­ta­vat yksinään jos pitää kauem­mas kulkea päivittäin. 🙂

  31. Van­ha töölöläi­nen:
    Kum­mallista, että Vallilan­laak­son puis­ton läpi pitäisi rak­en­taa liiken­neväylä jonkun van­han yksir­aiteisen junaradan takia, jota puis­tossa ei enää ole. 

    Samal­la perus­teel­la voisi rak­en­taa joukkoli­iken­nekadun Töölön­lah­den puis­toon, jos­sa takavu­osi­na kul­ki junaraide Eduskun­tat­alon edestä Töölön sokerite­htaalle. Tämä helpot­taisi kum­masti Man­ner­heim­intien ruuhkia. 

    Vallilan laak­son rautatiealue ei ole koskaan ollut puis­toa eikä sitä ole mis­sään vai­heessa liitet­ty puis­toalueeseen. Kiskot ja rat­apölkyt on viety pois, mut­ta rat­apo­h­ja on edelleen paikallaan eikä aluet­ta ole maise­moitu puis­tok­si. Lisäk­si kapea, alle 30 m lev­eä alue, jol­la rata aikaisem­min kul­ki, aidat­tu molem­mil­ta puolin, toisel­la puolel­la on Kumpu­lan kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha ja toisel­la puolel­la Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha. Mikään yht­enäi­nen puis­toalue ei siis ole kyseessä. Tuol­la aito­jen väli­in jääväl­lä kapeal­la suikaleel­la on van­ha rat­apo­h­ja, käve­lytie, muu­ta­ma puu ja pari metria nur­mikkoa käve­ly­tien molem­min puolin. Rat­apo­h­ja kul­kee suurim­man osan matkas­ta syr­jässä julkisen puis­ton reunas­sa, aidan vierustal­la. Ver­tailu Hes­per­ian puis­toon siis hie­man ontuu. Maini­taan vielä, että lop­pumatka­han on tarkoi­tus kulkea tun­nelis­sa van­hal­ta rat­apo­h­jal­ta Mäkelänkadulle.

    Julkisen liiken­teen poikit­tais­ten yhteyk­sien surkeu­den vuok­si ihmiset val­it­se­vat yksi­ty­isau­ton. Se aiheut­taa huo­mat­tavasti enem­män meluhait­to­ja sekä vaaraa lap­sille kuin tuo raitio­vaunura­ta aiheut­taisi. Olisi muka­va, jos kumpu­lalaiset osaisi­vat tässä ajatel­la asi­aa yhteiskun­nan kokon­aishyö­ty­jen ja ‑hait­to­jen tasol­la eikä vain oman edun tavoit­telun näkökulmasta.

  32. “Julkisen liiken­teen poikit­tais­ten yhteyk­sien surkeu­den vuok­si ihmiset val­it­se­vat yksityisauton. ”

    Tuo on aivan tot­ta. Esim Ara­bi­an­ran­nan kannal­ta tilanne on surkuhu­paisa, ottaen huomioon että alue on peri­aat­teessa vain kiven­heiton päässä Suomen joukkoli­iken­teen keskuk­ses­ta eli Pasilasta.

  33. Tuo­mas: Vallilan­laak­son rautatiealue ei ole koskaan ollut puis­toa eikä sitä ole mis­sään vai­heessa liitet­ty puis­toalueeseen. Kiskot ja rat­apölkyt on viety pois, mut­ta rat­apo­h­ja on edelleen paikallaan eikä aluet­ta ole maise­moitu puistoksi.

    Vallilan­laak­sos­sa ei ole ollut mitään eri­ty­istä rautatiealuet­ta, vaan pelkästään kapea yksir­aiteinen mata­la junara­ta puis­ton keskel­lä, kuten Töölön­lahdel­lakin aikoinaan. Sen paikalle ei nykymi­toituk­sel­la mah­du minkään­laista liiken­neväylää, joten rataa on turha käyt­tää kep­pi­hevose­na joukkoli­iken­nekadun rakentamiselle. 

    Rat­apo­h­jaa ei ole maise­moitu puis­tok­si, kos­ka luon­to on itse jo onnek­si ehtinyt maise­moi­da radan ilman raken­nusvi­ras­ton met­sure­i­ta ja maan­si­ir­to­trak­tor­e­i­ta. Käykääpä paikan pääl­lä katsomassa.

    Mitä taas Ara­bi­an­ran­taan tulee, sieltä pääsee jo nyt ole­mas­sa ole­via raitiokisko­ja pitkin Pasi­laan. Tarvi­taan vain raitio­vaunut liiken­nöimään, mut­ta se ei käy kaupungille.

  34. ohikukku­ja: Ajatuk­sesi ei sovi nyky­tavoit­teisi­in: suju­vu­us piden­tää matko­ja ja hajaut­taa yhteiskun­taa. Suju­vu­udelle ei voi uhra­ta yhtään asun­toa, tavoite on että kaik­ki muut­ta­vat yksinään jos pitää kauem­mas kulkea päivittäin. 

    Ns. nyky­tavoit­teet tule­vat ja var­maankin myös menevät aikanaan, joten ns. sopivu­us taitaa riip­pua vain tarkasteluhetkestä.

    Jos sinkut muut­ta­vat sinne maaseudun rauhaan aivan yksinään, pitänee ehkä elvyt­tää uudelleen mm. maaseudun lavakult­tuuria. Ihan yksin kun ei liene kenenkään hyvä aina olla, vaik­ka jokainen asukas kai jonkin­laisen oman “revi­irin” myös ympärilleen tarvit­see. Yksi isom­man, toinen taas ehkä vähän pienem­män. Ideoita voi syn­tyä joskus niin ome­na­pu­un alla kuin raitiovaunussakin …

    Hajaut­ta­mi­nen voi joskus olla ihan hyvä tak­ti­nen tai strate­gi­nen val­in­ta, vaik­ka keskit­tämisel­läkin on omat etun­sa. Molem­mista löy­tyy niin hyviä kuin huono­jakin esimerkke­jä. Olen­naista on se, että ymmärtää kunkin asian hyödyt kuin hai­tat, niitä liioit­telemat­ta ja/tai vähättelemättä.

  35. Vallilan­laak­son “tor­pat” vs joukkoliikenneyhteys:

    Onko pohdit­tu sel­l­aista vai­h­toe­htoa että osa siir­to­la­pu­u­tarhan mökeistä siir­ret­täisi­in Vallilan­laak­sos­ta toisaalle?

    Pienehköt mökkiryh­mät puu­tarhoi­neen oli­si­vat sijoiteltavis­sa vapaam­min kaupunki­rak­en­teeseen, ilman että ne ovat esteenä kaikelle muulle kaupun­gin kehittämiselle. 

    Esimerkik­si Her­man­nin ranta (kier­rä­tyskeskuk­sen lähel­lä) olisi mainio paik­ka pie­nille siir­to­la­pu­u­tarhoille mökkei­neen. Ranta­han on rak­en­tamiselle huonoa aluet­ta ja on jo valmi­ik­si kaavoitet­tu viher­alueek­si (Helsin­ki-puis­to).

    Siirtämäl­lä osa Vallilan­laak­son mökeistä Her­man­nin rantaan, kaupun­gin keskeisim­mältä paikalta vapau­tu­isi tilaa ratikkare­it­ille sekä ehkä pien­imuo­toiselle asuntorakentamiselle. 

    Osa siir­to­la­pu­u­tarhoista voisi säi­lyä laak­sos­sa, ja lop­ut mökkiläi­sistä saisi­vat jopa ranta­ton­tit mer­inäköalal­la. Mitä muu­ta voisi enää toivoa?

  36. Mik­si keskus­puis­ton pohjoisosa määritel­lään mielu­um­min sup­peam­min kuin laa­jem­min? Keskus­puis­ton hallinnolli­nen rajaus ei nou­da­ta luon­nol­lista kokon­aisu­ut­ta — jyrän alle alle jää iso osa met­sää ja luon­toa. Jatku­va venkuroin­ti rajo­jen kanssa ja puskurivyöhykkei­den pois­t­a­mi­nen aiheut­ta­vat kulu­tuk­sen kasvua ja luon­toar­vo­jen köy­htymistä, joka on nähtävis­sä pal­jain silmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.