Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.8.2015

Luon­non­suo­je­luoh­jel­ma

Täs­tä äänes­tet­tiin kol­me kertaa:

Äänin 5–4 (vihr, ps, vas ja Lovén, sdp ) hyväksyttiin:

Outi Silf­ver­berg (vihr): — Lisä­tään kap­pa­lee­seen 9 kol­man­nek­si lauseek­si: “Säi­ly­tet­tä­vien viher­sor­mien lisäk­si myös poi­kit­tai­sia eko­lo­gi­sia yhteyk­siä on vah­vis­tet­ta­va.” — Lisä­tään kap­pa­leen 9 lop­puun: “Met­sä­ver­kos­toon esi­tet­tä­vien koh­tei­den lisäk­si myös muil­la laa­jem­mil­la met­sä­alueil­la on mer­kit­tä­vä arvo Hel­sin­gin met­säis­ten aluei­den muo­dos­ta­mas­sa kokonaisuudessa.”

Äänin 4–5 hylät­tiin (muu­ten sama, pait­si Lovén äänes­ti esit­te­li­jän puolesta)

Outi Silf­ver­berg  (vihr) : Lisä­tään kap­pa­leen 4 lop­puun: Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta suo­sit­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti laa­jem­pien suo­je­lu­ra­jaus­ten valin­taa Uute­lan met­säs­sä ja Kes­kus­puis­ton pohjoisosassa.

Ensim­mäi­sen äänes­tyk­sen äänin hyväksyttiin

Eija Lou­koi­la (vas) : Lau­ta­kun­ta suo­sit­te­lee Meri-Ras­ti­lan met­sä­alu­een ja Ram­sin­nie­men sisäl­lyt­tä­mis­tä myös metsäverkostoon.

Tämän vii­mei­sen äänes­tyk­sen mer­ki­tys jäi vähän epä­sel­väk­si, kos­ka alu­eet ovat jo luonnonsuojeluohjelmassa.

Kunin­kaan­tam­men kaava

Hyväk­syt­tiin kiitoksin

Kala­sa­ta­man Sör­näis­ten­nie­men liikennesuunnitelmat

Uusi pyö­räi­ly­po­li­tiik­ka näkyy sii­nä, että täs­sä pois­te­taan jo teh­ty­jä (huo­no­ja) pyö­rä­tei­tä. Kau­pun­ki haluai­si teh­dä pyö­räi­ly­ka­tu­ja, jot­ka on varat­tu ensi­si­jai­ses­ti fil­la­reil­le, mut­ta joil­la on pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Autol­la saa ajaa, mut­ta fil­la­ria ei saa ohit­taa. Tar­vit­tai­siin lain­muu­tos. Jos jos­kus saan aika­sek­si lop­pu­yh­teen­ve­don kuu­mee­seen päät­ty­nees­tä fil­la­ri­mat­kas­ta­ni, näy­tän täs­tä­kin kuvan.

Kaik­ki muu esi­tyk­sen mukaan.

38 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.8.2015”

  1. Tar­vi­taan­ko lain­muu­tos, jos ohi­tus teh­dään raken­teel­li­ses­ti mah­dot­to­mak­si? Kak­si kape­aa ajo­kais­taa ja kes­ki­ko­ro­ke välissä.

  2. Kulos­aa­ren puis­to­tie on hyvä pro­to­koh­de pyö­rä­ka­dul­le. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin autoja.

    Asuk­kaat muu­ten eivät tar­vit­se siel­lä kadun­var­ren park­ki­paik­ko­ja. Aamul­la aikai­sin kadun­var­si on tyh­jä, samoin uusi iso park­ki­paik­ka. Kadun­var­ren park­ki­pai­kat voi siis pois­taa helposti.

  3. Daniel Feder­ley:
    Tar­vi­taan­ko lain­muu­tos, jos ohi­tus teh­dään raken­teel­li­ses­ti mah­dot­to­mak­si? Kak­si kape­aa ajo­kais­taa ja kes­ki­ko­ro­ke välissä.

    Mun ehdo­tus oli­si, että vain yksi noin nel­jän met­rin ajo­kais­ta ja rin­nal­le pysä­köin­ti­paik­ko­ja, eikä muu­ta. Vas­taan­tu­le­van lii­ken­teen koh­taa­mis­mah­dol­li­suus tont­ti­liit­ty­mis­sä. Esi­merk­ke­jä voi hakea Hol­lan­nis­ta tai suo­ma­lai­sil­ta pien­ta­loa­lueil­ta (eten­kin niil­tä sorateiltä).

  4. O.S. kir­joit­ti “Kau­pun­ki haluai­si teh­dä pyö­räi­ly­ka­tu­ja, jot­ka on varat­tu ensi­si­jai­ses­ti fil­la­reil­le, mut­ta joil­la on pysäköintipaikkoja.”

    Entä­pä jalan­kul­ki­jat? Hei­dän pitäi­si olla kau­pun­gis­sa se ryh­mä, jon­ka tur­val­li­suu­des­ta ja liik­ku­mi­sen suju­vuu­des­ta ei saa tin­kiä lii­kaa esim. auto­jen tai fil­la­ris­tien takia. 

    O.S. kir­joit­ti: “Autol­la saa ajaa, mut­ta fil­la­ria ei saa ohit­taa. Tar­vit­tai­siin lainmuutos.” 

    Miten lähel­tä jalan­kul­ki­jaa (tai tois­ta pyö­räi­li­jää) saa fil­la­ris­ti ajaa suu­rel­la nopeu­del­la? Ohi­tus­ten vaa­ra­ti­lan­tei­ta sat­tuu päi­vit­täin, enkä haluai­si jää­dä aina­kaan suu­rel­la nopeu­del­la liik­ku­van, usein lähes äänet­tö­män pyö­rän alle. Kau­pun­kim­me erään mäen alla näin vii­mek­si eilen illal­la mel­kein kävi. 

    Osaan kyl­lä itse varoa ao. mäes­sä (ja vas­taa­vis­sa) mäkeä alas vii­let­tä­viä pyö­riä, mut­ta en ollut varau­tu­nut sen mäen alla aivan toi­ses­ta suun­nas­ta tule­vaan, vauh­ti­aan niin’i­kään hui­mak­si kiih­dyt­tä­nee­seen fil­la­ris­tiin, joka ei edes älyn­nyt sivuut­taa minua sel­kä­ni takaa, vaan näkö­kul­mas­ta­ni täy­sin epä­loo­gi­ses­ti, kul­kusuun­nas­sa­ni kovin kapeak­si jää­väs­tä raos­ta, minun ja jal­ka­käy­tä­vän reu­nan välis­tä! En näh­nyt tuo­ta, ennen todel­la yllät­tä­vää sivuu­tus­ta. Onnek­si lii­kuin tuol­loin katua ylit­täes­sä­ni mel­ko suo­raan, vakio­no­peu­del­la ja kurs­sia­ni korjaamatta. 

    Huh, todel­la vähäl­tä piti, ettei “ääne­tön pyö­räi­le­vä vii­ka­te­mies” minua eilen maa­han kaatanut.

    Vilk­kaam­man käve­ly­lii­ken­teen alueil­la voi pyö­rää aina myös talut­taa, jos tur­val­li­suus sitä vaa­tii. Vali­tet­ta­vas­ti tätä eivät kaik­ki pyö­räi­li­jät ymmär­rä tai edes halua ymmär­tää. Mik­si näin? 

    Suu­ret ajo­no­peu­det eivät kuu­lu sin­ne, mis­sä onnet­to­muu­den mah­dol­li­suus on suu­ri. Edel­lä mai­nit­se­ma­ni pai­kan lähis­töl­lä, erään ris­teyk­sen koh­dal­la (jos­sa näky­vyys ei ole ihan joka suun­taan hyvä) oli näh­däk­se­ni tiis­tai­aa­mu­na sat­tu­nut jokin kevyen­lii­ken­teen (liik­ku­jien kes­ki­näi­nen) veri­nen tör­mäys, pai­kas­sa, jos­sa suu­ri nopeus on näh­däk­se­ni useal­le­kin pyö­räi­li­jäl­le het­ken nau­tin­to (tai pää­hän­pint­ty­mä, saa­vu­tet­tu etu, jos­ta “ei ‘j‑lauta’ tin­gi­tä”), mut­ta toi­sel­le osa­puo­lel­le taas var­sin suu­ri vaa­ra. Onnet­to­muus­ris­ki on kui­ten­kin ole­mas­sa molem­pien kan­nal­ta, vaik­ka tör­mäyk­sen koh­de kai yleen­sä aina hei­kom­pi osa­puo­li onkin.

    Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ja lait lie­ne­vät hyviä kei­noa, joil­la tur­val­li­suut­ta on, tie­tyin edel­ly­tyk­sin, mah­dol­lis­ta paran­taa. Sil­ti voi kai­ke­ti kysyä, ovat­ko ne riit­tä­viä keinoja?

    Näin syk­syn ilta­hä­mä­rien aikaan voi myös kysyä, mik­si pyö­rä­liik­kei­den sal­li­taan myy­dä varus­teil­taan puut­teel­li­sia pol­ku­pyö­riä? (Viit­taan täs­sä monen pyö­rän puut­tu­viin valoi­hin ja heijastimiin.)

  5. Jan­ne Pel­to­la: Mun ehdo­tus oli­si, että vain yksi noin nel­jän met­rin ajo­kais­ta ja rin­nal­le pysä­köin­ti­paik­ko­ja, eikä muu­ta. Vas­taan­tu­le­van lii­ken­teen koh­taa­mis­mah­dol­li­suus tont­ti­liit­ty­mis­sä. Esi­merk­ke­jä voi hakea Hol­lan­nis­ta tai suo­ma­lai­sil­ta pien­ta­loa­lueil­ta (eten­kin niil­tä sorateiltä). 

    Tämä oli­si teho­kas tapa myös paran­taa lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta alen­ta­mal­la ajo­no­peuk­sia asun­to­ka­duil­la: Kun ajo­ra­ta on kapea, ihmi­set aja­vat vais­to­mai­ses­ti hitaam­min opti­sen vir­tauk­sen vuok­si; leveil­lä kaduil­la taas päin­vas­toin iskee vauh­ti­so­keus. Oiko­ka­tu Kruu­nun­haas­sa on hyvä esi­merk­ki, ajo­no­peu­det tai­ta­vat olla kes­ki­mää­rin alle 20 km/h. Vaa­san­ka­dul­la on kaven­net­tiin aikoi­naan ajo­ra­taa ja autoi­li­jat tun­tu­vat hyvin nou­dat­ta­van 30 km/h nopeusrajoitusta.

    Ajo­ra­to­jen kaven­ta­mi­nen myös leven­täi­si jal­ka­käy­tä­viä ja toi­si tilaa istu­tuk­sil­le, mikä paran­tai­si kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­tua var­sin­kin Kal­lios­sa ja Töö­lös­sä. Esi­mer­kik­si Fle­ma­ril­la autoil­le on varat­tu kadun levey­des­tä 12 met­riä. Tulok­se­na on kolk­koa ja autio­ta katu­mai­se­maa. 9–10 met­riä riit­täi­si autoil­le var­mas­ti ihan hyvin, kun se riit­tää Kruu­nun­haas­sa ja Kam­pis­sa­kin. Sivu­ka­duil­la sit­ten 7–8 met­riä voi­si olla riit­tä­vä tila ajo­ra­dal­le ja park­ki­pai­koil­le kadun molem­min puo­lin Oiko­ka­dun tapaan. Suo­ja­tei­den koh­dal­la sit­ten kaven­ne­taan ajo­ra­taa siten että kadun ylit­tä­jät näky­vät autoi­li­jal­le ja este­tään park­kee­raus suo­ja­tien eteen.

  6. Msne:
    Kulos­aa­ren puis­to­tie on hyvä pro­to­koh­de pyö­rä­ka­dul­le. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin autoja.

    Asuk­kaat muu­ten eivät tar­vit­se siel­lä kadun­var­ren park­ki­paik­ko­ja. Aamul­la aikai­sin kadun­var­si on tyh­jä, samoin uusi iso park­ki­paik­ka. Kadun­var­ren park­ki­pai­kat voi siis pois­taa helposti.

    Saman huo­mion olen teh­nyt joka arki­aa­mu lap­sen kans­sa Puis­to­tie­tä rul­lail­les­sa. Hyvä pilot­ti­koh­de olisi!

  7. Säi­ly­tet­tä­vien viher­sor­mien lisäk­si myös poi­kit­tai­sia eko­lo­gi­sia yhteyk­siä on vahvistettava.” 

    Onko­han tämä luet­ta­va kapu­la­na rat­tai­siin Hel­sin­gin poi­kit­tais­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien kan­nal­ta — tar­koi­tan siis Val­li­lan­laak­son yhteyttä.

  8. samae:
    “Säi­ly­tet­tä­vien viher­sor­mien lisäk­si myös poi­kit­tai­sia eko­lo­gi­sia yhteyk­siä on vahvistettava.” 

    Onko­han tämä luet­ta­va kapu­la­na rat­tai­siin Hel­sin­gin poi­kit­tais­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien kan­nal­ta – tar­koi­tan siis Val­li­lan­laak­son yhteyttä.

    En tie­dä, mut­ta Val­li­lan­laak­soon kan­nat­tai­si joka tapauk­ses­sa teh­dä ratik­ka­kis­kot mai­se­moi­tu­na nur­mi­ra­ta­na alun perin suun­ni­tel­lun bus­si­ka­dun sijaan. Sekin oli­si hyvä pilot­ti. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun ei tar­vit­se aina olla ruma asfalttibaana.

  9. Sak­ke:
    O.S. kir­joit­ti “Kau­pun­ki haluai­si teh­dä pyö­räi­ly­ka­tu­ja, jot­ka on varat­tu ensi­si­jai­ses­ti fil­la­reil­le, mut­ta joil­la on pysäköintipaikkoja.”

    Entä­pä jalan­kul­ki­jat? Hei­dän pitäi­si olla kau­pun­gis­sa se ryh­mä, jon­ka tur­val­li­suu­des­ta ja liik­ku­mi­sen suju­vuu­des­ta ei saa tin­kiä lii­kaa esim. auto­jen tai fil­la­ris­tien takia. 

    Ihan nor­maa­lit käve­ly­tiet noil­le kaduil­le tulee. “Mul­lis­ta­vaa” täs­sä on se, että pyö­räi­ly on ajo­ra­dal­la, kuten kuuluukin.

  10. Val­li­lan­laa­ko

    Val­li­lan­laak­so ympä­ris­töi­nen (osa Alp­pi­laa, Kum­pu­la) on laa­ja yhte­näi­nen käy­tän­nös­sä lähes kai­kel­ta moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­teel­tä vapaa alue. yksi har­vo­ja kaupungissa.

    Oli­si kal­limm­pa amut­ta myös pidem­män pääl­le edul­li­sem­paa jär­jes­tää bus­si­lii­ke­ne / rai­tio­tie tun­ne­lis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät kohtuuttomat.

    varisn­kin kun ver­taa Länsimketroon.

  11. Msne:
    Kulos­aa­ren puis­to­tie on hyvä pro­to­koh­de pyö­rä­ka­dul­le. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin autoja.

    Asuk­kaat muu­ten eivät tar­vit­se siel­lä kadun­var­ren park­ki­paik­ko­ja. Aamul­la aikai­sin kadun­var­si on tyh­jä, samoin uusi iso park­ki­paik­ka. Kadun­var­ren park­ki­pai­kat voi siis pois­taa helposti.

    Kul­jen har­ve­min idän suun­nal­la. Kulos­aa­ren Pui­so­tie on Itä­väy­län suuntainen,se n poh­joi­puo­lel­la ole­va tie. Fonec­tan kuvan perus­teel­la näyt­tää ole­van vau­raam­man­puo­leis­ta asu­tus­ta. Ja aina­kin äsken kat­so­mas­sa­ni kuvas­sa tien­var­si oli täyn­nä pysä­köi­ty­jä autoja.

    Kyl­lä sii­hen sil­ti hyvin fil­la­rei­ta­kin mahtuu.

  12. Msne:
    Kulos­aa­ren puis­to­tie on hyvä pro­to­koh­de pyö­rä­ka­dul­le. Siel­lä on mon­ta ker­taa enem­män pyö­räi­li­jöi­tä kuin autoja.

    Asuk­kaat muu­ten eivät tar­vit­se siel­lä kadun­var­ren park­ki­paik­ko­ja. Aamul­la aikai­sin kadun­var­si on tyh­jä, samoin uusi iso park­ki­paik­ka. Kadun­var­ren park­ki­pai­kat voi siis pois­taa helposti.

    Kul­jen har­ve­min idän suun­nal­la. Kulos­aa­ren Pui­so­tie on Itä­väy­län suuntainen,sen poh­joi­puo­lel­la ole­va tie. Fonec­tan kuvan perus­teel­la näyt­tää ole­van vau­raam­man­puo­leis­ta asu­tus­ta. Ja aina­kin äsken kat­so­mas­sa­ni kuvas­sa tien­var­si oli täyn­nä pysä­köi­ty­jä autoja.

    Kyl­lä sii­hen sil­ti hyvin fil­la­rei­ta­kin mahtuu.

  13. ze: Ihan nor­maa­lit käve­ly­tiet noil­le kaduil­le tulee. “Mul­lis­ta­vaa” täs­sä on se, että pyö­räi­ly on ajo­ra­dal­la, kuten kuuluukin. 

    En koe tuo­ta ongel­mak­si, mut­ta jos näin on, kos­ke­vat­ko sil­loin lii­ken­ne­sään­nöt, mah­dol­li­sis­ta rik­keis­tä koi­tu­vi­ne seu­raa­muk­si­neen, siel­lä MYÖS PYÖRÄILIJÖITÄ

    Jos ja kun pyö­rät aja­vat ala­ti ene­ne­väs­sä mää­rin (myös) kau­pun­gin kaduil­la, oli­si var­maan tämän, ja itse asias­sa monen muun­kin syyn, takia syy­tä har­ki­ta fil­la­rei­den rekis­te­röin­tiä vähin­tään mopo­jen tapaan. Se voi­si aut­taa siis­ti­mään nykyi­sin (osin) var­sin pahas­ti vil­liy­ty­mään pääs­sei­tä ajotapoja.

    Nyky­ti­lan­ne (ilman rekis­te­ri­tun­nus­ta pyö­räs­sä) tai­taa olla mel­ko suu­ri osa­syy lii­an monen fil­la­ris­tin täy­del­li­seen piit­taa­mat­to­muu­teen muis­ta sekä kaik­kia kadul­la- tai tiel­lä­liik­ku­jia kos­ke­vis­ta säännöistä.

  14. Ei kovin ekol­gi­nen ohjel­ma! Kau­pun­ki kau­pun­ki­na ja maa­seu­tu maa­seu­tu­na on parem­pi rat­kai­su. Jokai­nen vih­reä kart­ta­pis­te Kehä I:n sisäl­lä on kysee­na­lai­nen. Kau­pun­ki on beto­nia, asfalt­tia ja tiiltä.

  15. ze: En tie­dä, mut­ta Val­li­lan­laak­soon kan­nat­tai­si joka tapauk­ses­sa teh­dä ratik­ka­kis­kot mai­se­moi­tu­na nur­mi­ra­ta­na alun perin suun­ni­tel­lun bus­si­ka­dun sijaan. Sekin oli­si hyvä pilot­ti. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun ei tar­vit­se aina olla ruma asfalttibaana. 

    Iha­na idyl­li mai­se­moi­dus­ta nur­mi­ra­das­ta Val­li­lan­laak­son poik­ki elää! Kun kau­pun­ki alkaa raken­taa rai­tio­tie­tä, rai­va­taan val­ta­van­ko­koi­nen tyh­jä tila tolp­pi­neen, joh­ti­mi­neen, yli­kul­kui­neen, tun­ne­li­auk­koi­neen, tur­va-aluei­neen ja aitoi­neen, ja sii­hen lisäk­si pari pyö­räi­lyn laa­tu­käy­tä­vää molem­min puo­lin. Ja sen jäl­keen tule­vat bussit.

    Nykyi­nen hiek­ka­tie riit­tää hyvin Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si. Rai­tio­vau­nut voi­vat kul­kea Stu­ren­ka­dul­la ja Mäke­län­ka­dul­la, mis­sä on myös matkustajia.

  16. Kal­le:
    Ei kovin ekol­gi­nen ohjel­ma! Kau­pun­ki kau­pun­ki­na ja maa­seu­tu maa­seu­tu­na on parem­pi rat­kai­su. Jokai­nen vih­reä kart­ta­pis­te Kehä I:n sisäl­lä on kysee­na­lai­nen. Kau­pun­ki on beto­nia, asfalt­tia ja tiiltä.

    Höpön­pö­pön. Kau­pun­ki on myös vihe­ra­luei­ta. Ja kun niil­tä vihe­ra­lueil­ta halu­taan muu­ta­kin kun pik­nik­nur­mik­ko­ja, kan­nat­taa vihe­ra­lue­ra­ken­ne raken­taa nii­den luon­toar­voil­taan kor­keim­pien perus­teel­la. Ns. win-win.

  17. Sak­ke: En koe tuo­ta ongel­mak­si, mut­ta jos näin on, kos­ke­vat­ko sil­loin lii­ken­ne­sään­nöt, mah­dol­li­sis­ta rik­keis­tä koi­tu­vi­ne seu­raa­muk­si­neen, siel­lä MYÖS PYÖRÄILIJÖITÄ

    Kyl­lä sään­nöt kos­ke­vat kaik­kia. Kun pyö­räi­ly siir­re­tään ajo­ra­dal­le, sään­tö­rik­ko­muk­set mitä suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä vähe­ne­vät. Se on jo itses­sään hyvä syy teh­dä pyö­rä­kais­to­ja nykyis­ten kevyen lii­ken­teen väy­lien sijaan.

    1. Kun val­tio lopul­ta sai­si pyö­rä­kais­taa kos­ke­van mai­nin­nan myös tie­lii­ken­ne­la­kiin. Nyt Man­ner­hei­min­tien itä­puo­len pyö­rä­kais­taa ei lain mukaan saa käyt­tää, kos­ka län­si­puo­lel­la on pyö­rä­tie. Käyt­tä­kää vain.

  18. Mark­ku af Heur­lin:
    Vallilanlaako

    Val­li­lan­laak­so ympä­ris­töi­nen (osa Alp­pi­laa, Kumpula)on laa­ja yhte­näi­nen käy­tän­nös­sä lähes kai­kel­ta moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­teel­tä vapaa alue. yksi har­vo­ja kaupungissa.

    Oli­si kal­limm­pa amut­ta myös pidem­män pääl­le edul­li­sem­paa jär­jes­tää bus­si­lii­ke­ne / rai­tio­tie tun­ne­lis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät kohtuuttomat.

    varisn­kin kun ver­taa Länsimketroon.

    Täy­tyy olla aika herk­kä mil­jöö, jos se täl­lai­ses­ta nur­mi­ra­das­ta pilaan­tuu: http://i.imgur.com/QsxWzsj.jpg

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten sii­nä meni juna­ra­ta sepe­li­poh­jal­la. Ja kyl­lä­hän tun­ne­lit ovat aivan hir­veän kalliita.

    Hiek­ka­tie riit­tää: Iha­na idyl­li mai­se­moi­dus­ta nur­mi­ra­das­ta Val­li­lan­laak­son poik­ki elää! Kun kau­pun­ki alkaa raken­taa rai­tio­tie­tä, rai­va­taan val­ta­van­ko­koi­nen tyh­jä tila tolp­pi­neen, joh­ti­mi­neen, yli­kul­kui­neen, tun­ne­li­auk­koi­neen, tur­va-aluei­neen ja aitoi­neen, ja sii­hen lisäk­si pari pyö­räi­lyn laa­tu­käy­tä­vää molem­min puo­lin. Ja sen jäl­keen tule­vat bussit.

    Nykyi­nen hiek­ka­tie riit­tää hyvin Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si. Rai­tio­vau­nut voi­vat kul­kea Stu­ren­ka­dul­la ja Mäke­län­ka­dul­la, mis­sä on myös matkustajia. 

    Ei toi­mi Suomessa”.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun val­tio lopul­ta sai­si pyö­rä­kais­taa kos­ke­van mai­nin­nan myös tie­lii­ken­ne­la­kiin. Nyt Man­ner­hei­min­tien itä­puo­len pyö­rä­kais­taa ei lain mukaan saa käyt­tää, kos­ka län­si­puo­lel­la on pyörätie. 

    Tar­koi­tat var­maan­kin tuos­sa tie­lii­ken­nea­se­tus­ta etkä ‑lakia? Tie­lii­ken­ne­lain (8 §) mukaan­han pol­ku­pyö­rää on kul­je­tet­ta­va ajo­ra­dal­la tai pien­ta­reel­la, jol­la ajo käy hai­tat­ta päin­sä. Alle 12-vuo­tiai­den osal­ta on lisäk­si jal­ka­käy­tä­väl­lä ajon sal­li­va lisäys.

  20. ze: …
    Kun pyö­räi­ly siir­re­tään ajo­ra­dal­le, sään­tö­rik­ko­muk­set mitä suu­rim­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä vähe­ne­vät. Se on jo itses­sään hyvä syy teh­dä pyö­rä­kais­to­ja nykyis­ten kevyen lii­ken­teen väy­lien sijaan. 

    Käy­tät­kö ole­tus­ta perusteluna?

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun val­tio lopul­ta sai­si pyö­rä­kais­taa kos­ke­van mai­nin­nan myös tie­lii­ken­ne­la­kiin. Nyt Man­ner­hei­min­tien itä­puo­len pyö­rä­kais­taa ei lain mukaan saa käyt­tää, kos­ka län­si­puo­lel­la on pyö­rä­tie. Käyt­tä­kää vain.

    Suo­men val­tio on oikeus­hen­ki­lö, toi­sin kuin eism. Euroo­pan Union­ni. Lake­ja ei sää­dä val­tio vaan Suo­men edus­kun­ta hal­li­tuk­sen esityksestä. 

    Tark­kaan ottaen kai val­tio-opil­li­ses­ti lain antaa Tasa­val­lan Pre­si­dent­ti Val­tio­neu­vos­ton istun­nos­sa minis­te­rin esi­tyk­ses­tä edus­kun­nan pää­tök­sen mukai­ses­ti. Muis­to­na ajal­ta jol­loin oli: ex Deus rex, ex rege lex?

  22. Tie­lii­ken­ne­sään­nök­set voi­si muut­taa ohjeel­li­sik­si eikä vel­voit­ta­vik­si, kos­ka eivät pyö­räi­liät sään­tö­jä kovin hyvin nou­da­ta. Esi­mer­kik­si Ruu­ne­per­tin­ka­dul­la ole­via yksi­suun­tai­sia pyö­rä­kais­to­ja aje­taan surut­ta vää­rään suun­taan. Sama on Castree­nin­ka­dun sil­lal­la. Kukaan ei kais­to­ja käy­tä vaan pyö­räi­liät aja­vat jal­ka­käy­tä­väl­lä. En usko että Man­ner­hei­kin­tiel­lä sään­tö­jä nou­da­tet­tai­siin yhtään paremmin.

  23. Mark­ku af Heurlin:
    Vallilanlaako

    Val­li­lan­laak­so ympä­ris­töi­nen (osa Alp­pi­laa, Kumpula)on laa­ja yhte­näi­nen käy­tän­nös­sä lähes kai­kel­ta moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­teel­tä vapaa alue. yksi har­vo­ja kaupungissa.

    Oli­si kal­limm­pa amut­ta myös pidem­män pääl­le edul­li­sem­paa jär­jes­tää bus­si­lii­ke­ne / rai­tio­tie tun­ne­lis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät kohtuuttomat.

    varisn­kin kun ver­taa Länsimketroon.

    Täy­tyy olla aika herk­kä mil­jöö, jos se täl­lai­ses­ta nur­mi­ra­das­ta pilaan­tuu: http://i.imgur.com/QsxWzsj.jpg

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten sii­nä meni juna­ra­ta sepe­li­poh­jal­la. Ja kyl­lä­hän tun­ne­lit ovat aivan hir­veän kalliita.

    Hiek­ka­tie riit­tää: Iha­na idyl­li mai­se­moi­dus­ta nur­mi­ra­das­ta Val­li­lan­laak­son poik­ki elää! Kun kau­pun­ki alkaa raken­taa rai­tio­tie­tä, rai­va­taan val­ta­van­ko­koi­nen tyh­jä tila tolp­pi­neen, joh­ti­mi­neen, yli­kul­kui­neen, tun­ne­li­auk­koi­neen, tur­va-aluei­neen ja aitoi­neen, ja sii­hen lisäk­si pari pyö­räi­lyn laa­tu­käy­tä­vää molem­min puo­lin. Ja sen jäl­keen tule­vat bussit.

    Nykyi­nen hiek­ka­tie riit­tää hyvin Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si. Rai­tio­vau­nut voi­vat kul­kea Stu­ren­ka­dul­la ja Mäke­län­ka­dul­la, mis­sä on myös matkustajia. 

    Ei toi­mi Suomessa”.
    ————

    Vas­ta­taan tähän: Ei se nur­mi­ra­ta mitään hait­taa, vaan sii­nä kul­ke­va lii­ken­ne. Se tuo sekä vaa­ro­ja (lap­set ovat perin ajat­te­le­mat­to­mia) että ääntä

    Sata­ma­ra­ta pal­ve­li aikoi­naan Sör­näis­ten sata­maa. Kuin­ka laa­jaa sen lii­ken­ne oli 50–60 ‑luvuil­la, sitä en tie­dä. Sata­man juna­lii­ken­ne oli aika hii­pu­nut­ta jo ennen sata­man siir­tä­mis­tä Vuosaareen

    Tun­ne­li oli­si kal­lis, mut­ta onko se suh­teet­to­man kal­lis? Jos­kus 5 vuot­ta sit­ten sel­vi­tin lou­hint­kus­tan­nuk­sia Lem­min­käi­sel­tä ja vähän muu­ten­kin ja pää­dyin, että tun­ne­li Kum­täh­den ken­tän vie­rel­tä Pasi­lan alkuun mak­sai­si his­sei­neen Kum­pu­lan tie­de­kam­puk­sel­le sii­nä 12 Me. Voi olla, että arvio oli lii­an opti­mis­ti­nen. — Mut­ta hyö­ty olis myös suh­tees­sa tähän, sil­lä lii­ken­ne vält­täi­si mon­ta risteystä

  24. Sak­ke: Käy­tät­kö ole­tus­ta perusteluna?

    Ei se ole pelk­kä ole­tus, vaan sii­tä on kok

    Sak­ke: Käy­tät­kö ole­tus­ta perusteluna?

    Ehkä käy­tän, ehkä en. Oleel­lis­ta täs­sä on lähin­nä se, että pyö­räi­ly kuu­luu ajo­ra­dal­la, kos­ka siel­lä se häi­rit­see jalan­kul­kua vähemmän.

  25. ze: Ei se ole pelk­kä ole­tus, vaan sii­tä on kok

    Ehkä käy­tän, ehkä en. Oleel­lis­ta täs­sä on lähin­nä se, että pyö­räi­ly kuu­luu ajo­ra­dal­la, kos­ka siel­lä se häi­rit­see jalan­kul­kua vähemmän. 

    Olen­nais­ta lie­nee häi­riöi­den vält­tä­mi­nen, niin jal­ka­käy­tä­vil­lä, kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä kuin ajoradoillakin. 

    Lii­ken­teen suju­vuu­des­ta ajo­ra­doil­la on syy­tä huo­leh­tia eri­tyi­sen hyvin, sil­lä muu­toin ei nii­tä käyt­tä­vien kul­je­tus­pal­ve­lui­den hank­ki­mi­ses­ta tule riit­tä­vän hou­kut­te­le­vaa, vaan jokai­nen ryh­tyy edis­tä­mään vain omaa etu­aan. Täl­löin koko­nai­suus yleen­sä kär­sii. (Mikä on oikeas­taan mel­koi­nen paradoksi!). 

    Oman auton omis­ta­mi­sen tar­ve ei suin­kaan vähe­ne, ellei­vät kul­je­tus­pal­ve­lut (eri muo­dois­saan, joi­ta voi jos­kus olla, ja pitää­kin olla, usei­ta rin­nak­kai­sia), voi tyy­dyt­tää nii­tä monia, kovin eri­lai­sia kul­je­tus- tai liik­ku­mis­tar­pei­ta, joi­ta meil­lä kai­kil­la on, kul­la­kin tosin jos­sain mää­rin eri­lai­sin läh­tö­koh­din ja kyt­kök­sin (mm. aikaan, paik­kaan, mää­rään, nopeu­teen, mat­kus­tus­mu­ka­vuu­teen yms. liittyen).

  26. Sak­ke:

    Lii­ken­teen suju­vuu­des­ta ajo­ra­doil­la on syy­tä huo­leh­tia eri­tyi­sen hyvin, sil­lä muu­toin ei nii­tä käyt­tä­vien kul­je­tus­pal­ve­lui­den hank­ki­mi­ses­ta tule riit­tä­vän hou­kut­te­le­vaa, vaan jokai­nen ryh­tyy edis­tä­mään vain omaa etu­aan. Täl­löin koko­nai­suus yleen­sä kärsii.

    Tuo­hon voi­sin vie­lä lisä­tä, että yhteis­kun­nas­sa pitää olla sopi­va tasa­pai­no oman edun aja­mi­sen ja yhteis­kun­nan edun aja­mi­sen välil­lä, sil­lä muu­ten syn­ty­vis­tä ongel­mis­ta kär­si­vät pian kaik­ki, eli meis­tä ihan jokainen! 

    Ei pidä kuvi­tel­la ettei­kö asia kos­ki­si myös pyö­räi­li­jöi­tä, jois­ta osa käyt­täy­tyy lii­ken­tees­sä nykyi­sin vali­tet­ta­vas­ti pahim­pien autoi­li­joi­den tavoin, yksi­no­maan omaa etu­aan tavoi­tel­len, ja vali­tet­ta­van usein mui­den lii­ken­tees­sä liik­ku­vien kustannuksella. 

    Esim. täy­des­sä his­sis­sä pie­res­ke­li­jät käyt­täy­ty­vät monas­ti samal­la tavoin, muis­ta täy­sin piit­taa­mat­ta, vain omaa het­kel­lis­tä etu­aan ajatellen!

    Tur­val­li­suu­den mene­tyk­sen ja onnet­to­muuk­sien ohel­la eräs paha välil­li­nen seu­raus moi­ses­ta huo­noon tasa­pai­no­ti­lan­tee­seen joh­ta­vas­ta käy­tök­ses­tä lii­ken­tees­sä on mure­ne­va luot­ta­mus sii­hen, voi­ko jon­kun käyt­täy­ty­mis­tä lii­ken­tees­sä yli­pää­tään enna­koi­da lii­ken­ne­sään­tö­jen perus­teel­la. Jos voi, on lii­ken­ne kaik­kien osal­ta suju­vam­paa, jos ei voi, alkaa tuo luot­ta­muk­sen puu­te hai­ta­ta lii­ken­teen yleis­tä sujuvuutta.

  27. Vähän ehkä asian vie­res­tä, mut­ta kysyn sil­ti: Tie­tää­kö kukaan yhtään tar­kem­min, mis­sä ja miten tuo Tour de Hel­sin­ki ‑tapah­tu­man paha onnet­to­muus oikein pää­si sattumaan?

    Mie­les­tä­ni ei ole mikään ihme, jos noin­kin san­kas­sa pyö­räi­li­jä­jou­kos­sa voi jotain ikä­vää sat­tua, jos siel­lä jou­kon kes­kel­lä (tai reu­nem­mal­la­kin) yhden­kin pyö­räi­li­jän tasa­pai­no, lii­ke­suun­ta tai ‑nopeus het­kek­si her­paan­tuu tai muut­tuu. Vas­taa­via tapauk­sia, jois­sa ensin yksi pyö­räi­li­jä kaa­tuu ja sen jäl­keen myös hänen takaa tule­va iso jouk­ko, joka ei ehdi hal­li­tus­ti väis­tä­mään, on näh­ty var­sin usein monis­sa pyö­rä­kil­pai­luis­sa maailmalla. 

    Tuon­kal­tai­set onnet­to­muu­det osoit­ta­vat mie­les­tä­ni sel­keäs­ti myös sen, että a) pyö­räi­ly on vaa­ral­li­sem­paa kuin käve­ly ja b) jos­sa­kin koh­den sivuu­te­taan tur­val­li­sen alu­een sumea raja ihmis­jou­kon jat­ku­val­le tii­vis­tä­mi­sel­le. Kenel­le kuu­luu vas­tuu a- ja b‑kohtiin liit­ty­vien onnet­to­muuk­sien ehkäi­sys­tä, jos kysees­sä on ns. nor­maa­li tilan­ne tai jokin erik­seen jär­jes­tet­ty tapah­tu­ma? Ole­tan, että vas­tuun­kan­ta­jia voi olla vai­kea löytää.

    Jouk­ko­lii­ken­ne on luul­lak­se­ni mm. tur­val­li­suu­den kan­nal­ta pal­jon suo­si­tel­ta­vam­pi tapa lii­kut­taa iso­ja ihmis­mää­riä kuin fil­la­rit. Pitäi­si­kö­hän seu­raa­va Tour de Hel­sin­ki hoi­taa bus­seil­la, ettei aina­kaan enem­piä vaka­via aivo­vau­rioi­ta pää­se jat­kos­sa syntymään?

    1. Onnet­to­muus tapah­tui noin 40 km:n koh­dal­la 30 km/h vauh­ti­ryh­mäs­sä ensim­mäi­sen leväh­dys­pai­kan koh­dal­la. Ryh­mäs­sä ajoi noin 150 pyö­räi­li­jää. Mas­sa­ko­la­ris­sa louk­kaan­tui kaik­ki­aan nel­jä hen­keä jois­ta yksi nai­nen vaka­vas­ti päähän.

  28. Kum­mal­lis­ta, että Val­li­lan­laak­son puis­ton läpi pitäi­si raken­taa lii­ken­ne­väy­lä jon­kun van­han yksi­rai­tei­sen juna­ra­dan takia, jota puis­tos­sa ei enää ole. 

    Samal­la perus­teel­la voi­si raken­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun Töö­lön­lah­den puis­toon, jos­sa taka­vuo­si­na kul­ki juna­rai­de Edus­kun­ta­ta­lon edes­tä Töö­lön soke­ri­teh­taal­le. Tämä hel­pot­tai­si kum­mas­ti Man­ner­hei­min­tien ruuhkia.

  29. Hesa­ris­sa muu­ten oli mie­len­kiin­toi­nen havain­ne­ku­va kes­kus­ta­kir­jas­tos­ta. Joku kor­keam­pi kau­pun­gin­vis­kaa­li voi­si esit­tää ark­ki­teh­ti­toi­mis­tol­le kysy­myk­sen, miten he aiko­vat saa­da aurin­gon pais­ta­maan poh­joi­sen suun­nas­ta. Tämän havain­ne­ku­van perus­teel­la­han suun­ni­tel­ma lie­nee hyväksytty.

  30. Sak­ke: Lii­ken­teen suju­vuu­des­ta ajo­ra­doil­la on syy­tä huo­leh­tia eri­tyi­sen hyvin

    Aja­tuk­se­si ei sovi nyky­ta­voit­tei­siin: suju­vuus piden­tää mat­ko­ja ja hajaut­taa yhteis­kun­taa. Suju­vuu­del­le ei voi uhra­ta yhtään asun­toa, tavoi­te on että kaik­ki muut­ta­vat yksi­nään jos pitää kau­em­mas kul­kea päivittäin. 🙂

  31. Van­ha töö­lö­läi­nen:
    Kum­mal­lis­ta, että Val­li­lan­laak­son puis­ton läpi pitäi­si raken­taa lii­ken­ne­väy­lä jon­kun van­han yksi­rai­tei­sen juna­ra­dan takia, jota puis­tos­sa ei enää ole. 

    Samal­la perus­teel­la voi­si raken­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun Töö­lön­lah­den puis­toon, jos­sa taka­vuo­si­na kul­ki juna­rai­de Edus­kun­ta­ta­lon edes­tä Töö­lön soke­ri­teh­taal­le. Tämä hel­pot­tai­si kum­mas­ti Man­ner­hei­min­tien ruuhkia. 

    Val­li­lan laak­son rau­ta­tie­a­lue ei ole kos­kaan ollut puis­toa eikä sitä ole mis­sään vai­hees­sa lii­tet­ty puis­toa­lu­ee­seen. Kis­kot ja rata­pöl­kyt on vie­ty pois, mut­ta rata­poh­ja on edel­leen pai­kal­laan eikä aluet­ta ole mai­se­moi­tu puis­tok­si. Lisäk­si kapea, alle 30 m leveä alue, jol­la rata aikai­sem­min kul­ki, aidat­tu molem­mil­ta puo­lin, toi­sel­la puo­lel­la on Kum­pu­lan kas­vi­tie­teel­li­nen puu­tar­ha ja toi­sel­la puo­lel­la Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­ha. Mikään yhte­näi­nen puis­toa­lue ei siis ole kysees­sä. Tuol­la aito­jen väliin jää­väl­lä kapeal­la sui­ka­leel­la on van­ha rata­poh­ja, käve­ly­tie, muu­ta­ma puu ja pari met­ria nur­mik­koa käve­ly­tien molem­min puo­lin. Rata­poh­ja kul­kee suu­rim­man osan mat­kas­ta syr­jäs­sä jul­ki­sen puis­ton reu­nas­sa, aidan vie­rus­tal­la. Ver­tai­lu Hes­pe­rian puis­toon siis hie­man ontuu. Mai­ni­taan vie­lä, että lop­pu­mat­ka­han on tar­koi­tus kul­kea tun­ne­lis­sa van­hal­ta rata­poh­jal­ta Mäkelänkadulle.

    Jul­ki­sen lii­ken­teen poi­kit­tais­ten yhteyk­sien sur­keu­den vuok­si ihmi­set valit­se­vat yksi­tyi­sau­ton. Se aiheut­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män melu­hait­to­ja sekä vaa­raa lap­sil­le kuin tuo rai­tio­vau­nu­ra­ta aiheut­tai­si. Oli­si muka­va, jos kum­pu­la­lai­set osai­si­vat täs­sä aja­tel­la asi­aa yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­ty­jen ja ‑hait­to­jen tasol­la eikä vain oman edun tavoit­te­lun näkökulmasta.

  32. Jul­ki­sen lii­ken­teen poi­kit­tais­ten yhteyk­sien sur­keu­den vuok­si ihmi­set valit­se­vat yksityisauton. ”

    Tuo on aivan tot­ta. Esim Ara­bian­ran­nan kan­nal­ta tilan­ne on sur­ku­hu­pai­sa, ottaen huo­mioon että alue on peri­aat­tees­sa vain kiven­hei­ton pääs­sä Suo­men jouk­ko­lii­ken­teen kes­kuk­ses­ta eli Pasilasta.

  33. Tuo­mas: Val­li­lan­laak­son rau­ta­tie­a­lue ei ole kos­kaan ollut puis­toa eikä sitä ole mis­sään vai­hees­sa lii­tet­ty puis­toa­lu­ee­seen. Kis­kot ja rata­pöl­kyt on vie­ty pois, mut­ta rata­poh­ja on edel­leen pai­kal­laan eikä aluet­ta ole mai­se­moi­tu puistoksi.

    Val­li­lan­laak­sos­sa ei ole ollut mitään eri­tyis­tä rau­ta­tie­a­luet­ta, vaan pel­käs­tään kapea yksi­rai­tei­nen mata­la juna­ra­ta puis­ton kes­kel­lä, kuten Töö­lön­lah­del­la­kin aikoi­naan. Sen pai­kal­le ei nyky­mi­toi­tuk­sel­la mah­du min­kään­lais­ta lii­ken­ne­väy­lää, joten rataa on tur­ha käyt­tää kep­pi­he­vo­se­na jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun rakentamiselle. 

    Rata­poh­jaa ei ole mai­se­moi­tu puis­tok­si, kos­ka luon­to on itse jo onnek­si ehti­nyt mai­se­moi­da radan ilman raken­nus­vi­ras­ton met­su­rei­ta ja maan­siir­tot­rak­to­rei­ta. Käy­kää­pä pai­kan pääl­lä katsomassa.

    Mitä taas Ara­bian­ran­taan tulee, siel­tä pää­see jo nyt ole­mas­sa ole­via rai­tio­kis­ko­ja pit­kin Pasi­laan. Tar­vi­taan vain rai­tio­vau­nut lii­ken­nöi­mään, mut­ta se ei käy kaupungille.

  34. ohi­kuk­ku­ja: Aja­tuk­se­si ei sovi nyky­ta­voit­tei­siin: suju­vuus piden­tää mat­ko­ja ja hajaut­taa yhteis­kun­taa. Suju­vuu­del­le ei voi uhra­ta yhtään asun­toa, tavoi­te on että kaik­ki muut­ta­vat yksi­nään jos pitää kau­em­mas kul­kea päivittäin. 

    Ns. nyky­ta­voit­teet tule­vat ja var­maan­kin myös mene­vät aika­naan, joten ns. sopi­vuus tai­taa riip­pua vain tarkasteluhetkestä.

    Jos sin­kut muut­ta­vat sin­ne maa­seu­dun rau­haan aivan yksi­nään, pitä­nee ehkä elvyt­tää uudel­leen mm. maa­seu­dun lava­kult­tuu­ria. Ihan yksin kun ei lie­ne kenen­kään hyvä aina olla, vaik­ka jokai­nen asu­kas kai jon­kin­lai­sen oman “revii­rin” myös ympä­ril­leen tar­vit­see. Yksi isom­man, toi­nen taas ehkä vähän pie­nem­män. Ideoi­ta voi syn­tyä jos­kus niin ome­na­puun alla kuin raitiovaunussakin …

    Hajaut­ta­mi­nen voi jos­kus olla ihan hyvä tak­ti­nen tai stra­te­gi­nen valin­ta, vaik­ka kes­kit­tä­mi­sel­lä­kin on omat etun­sa. Molem­mis­ta löy­tyy niin hyviä kuin huo­no­ja­kin esi­merk­ke­jä. Olen­nais­ta on se, että ymmär­tää kun­kin asian hyö­dyt kuin hai­tat, nii­tä lii­oit­te­le­mat­ta ja/tai vähättelemättä.

  35. Val­li­lan­laak­son “tor­pat” vs joukkoliikenneyhteys:

    Onko poh­dit­tu sel­lais­ta vaih­toeh­toa että osa siir­to­la­puu­tar­han mökeis­tä siir­ret­täi­siin Val­li­lan­laak­sos­ta toisaalle?

    Pie­neh­köt mök­ki­ryh­mät puu­tar­hoi­neen oli­si­vat sijoi­tel­ta­vis­sa vapaam­min kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, ilman että ne ovat estee­nä kai­kel­le muul­le kau­pun­gin kehittämiselle. 

    Esi­mer­kik­si Her­man­nin ran­ta (kier­rä­tys­kes­kuk­sen lähel­lä) oli­si mai­nio paik­ka pie­nil­le siir­to­la­puu­tar­hoil­le mök­kei­neen. Ran­ta­han on raken­ta­mi­sel­le huo­noa aluet­ta ja on jo val­miik­si kaa­voi­tet­tu vihe­ra­lu­eek­si (Hel­sin­ki-puis­to).

    Siir­tä­mäl­lä osa Val­li­lan­laak­son mökeis­tä Her­man­nin ran­taan, kau­pun­gin kes­kei­sim­mäl­tä pai­kal­ta vapau­tui­si tilaa ratik­ka­rei­til­le sekä ehkä pie­ni­muo­toi­sel­le asuntorakentamiselle. 

    Osa siir­to­la­puu­tar­hois­ta voi­si säi­lyä laak­sos­sa, ja loput mök­ki­läi­sis­tä sai­si­vat jopa ran­ta­ton­tit meri­nä­kö­alal­la. Mitä muu­ta voi­si enää toivoa?

  36. Mik­si kes­kus­puis­ton poh­jois­osa mää­ri­tel­lään mie­luum­min sup­peam­min kuin laa­jem­min? Kes­kus­puis­ton hal­lin­nol­li­nen rajaus ei nou­da­ta luon­nol­lis­ta koko­nai­suut­ta — jyrän alle alle jää iso osa met­sää ja luon­toa. Jat­ku­va ven­ku­roin­ti rajo­jen kans­sa ja pus­ku­ri­vyö­hyk­kei­den pois­ta­mi­nen aiheut­ta­vat kulu­tuk­sen kas­vua ja luon­toar­vo­jen köyh­ty­mis­tä, joka on näh­tä­vis­sä pal­jain silmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.