Polkupyörämielenilmaisu liikenneväkivaltaa vastaan

Sun­nun­tai­na klo 12–14 on pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den mie­le­nil­mai­su kuol­leen pyö­räi­li­jän muis­tok­si, jon­ka pääl­le autoi­li­ja ajoi sil­min­nä­ki­jöi­den mukaan tahal­laan kes­ki­viik­ko­na Tullinpuomissa.

Lisä­tie­to­ja täs­tä.

Levit­tä­kää tietoa!

157 vastausta artikkeliin “Polkupyörämielenilmaisu liikenneväkivaltaa vastaan”

  1. Pyö­räi­li­jän pahin vihol­li­nen: vähän kou­lu­tet­tu, alim­mas­sa tulo­de­sii­lis­sä ja iäl­tään noin 50–90 vuo­tias mies.

  2. Voi­si­ko tämän mie­le­nil­mai­sun ulot­taa myös kos­ke­maan 4–50 km/h pai­na­via boda­ri­pyö­räi­li­jöi­tä kos­ke­vak­si? Aina­kin Hel­sin­gis­sä on jo pit­kään ollut hen­gen­vaa­ral­lis­ta olla jalan­kul­ki­ja “yhtei­sil­lä” vir­kis­tys­käyt­töön tar­koi­te­tuil­la kävely/jalankulkijateillä. Mm Oulun­ky­läs­tä tie­dän tapauk­sen jos­sa van­hem­pi rou­vas­hen­ki­lö tuli p‑pyöräilijän ylia­ja­mak­si suo­ja­tiel­lä ja oli­si meneh­ty­nyt ilman kirur­gin apua. Pyö­räi­li­jä pake­ni pai­kal­ta. Vas­taa­via vaa­ra­ti­lan­tei­ta olen näh­nyt itsekin.

    Triat­lon­har­joit­te­lu pitää saa­da kiel­le­tyk­si näil­lä yhtei­sil­lä tai vierk­käi­sil­lä teillä.

  3. Toi­von tur­val­lis­ta lii­ken­ne­kult­tuu­ria ja suu­rem­paa välit­tä­mi­sen ilmas­toa Helsinkiin.

  4. En tun­ne kaik­kia yksi­tyis­koh­tia, mut­ta eikö tuol­la osuu­del­la vil­kas­ta Man­ner­hei­min­tie­tä ole pyö­rä­tie­tä? Jos siel­lä ei sel­lais­ta vie­lä ole, se (/ne) lie­nee syy­tä teh­dä vii­meis­tään nyt, tai ava­ta koko­naan toi­nen, kor­vaa­va ja tur­val­li­sem­pi reit­ti, jos se suin­kin on mah­dol­lis­ta, jot­ta pyö­räi­li­jät sääs­tyi­si­vät vas­taa­vil­ta tapauk­sil­ta jat­kos­sa. Itse en uskal­tai­si pyö­räil­lä aina­kaan Hel­sin­gin kaik­kein vil­kas­lii­ken­tei­sim­mil­lä kaduilla.

    Lii­ken­tees­sä tar­vi­taan tur­val­li­suu­den takaa­mi­sek­si vain yhteis­pe­liä ja lii­ken­ne­sään­tö­jen nou­dat­ta­mis­ta, sekä, juu­ri niin, malt­tia. Pro­vo­soin­tia har­ras­ta­vil­le tai kovin hel­pos­ti pro­vo­soi­tu­vil­le se (lii­ken­ne) on ker­ta­kaik­ki­sen vää­rä paik­ka aina­kin vää­ris­ty­nei­den asen­tei­den ilmaisuun.

    1. Pyö­rä­ties­tä ei ole apua, jos joku ajaa pääl­le tahallaan.
      Jos ampuu jon­kun kadul­la kuo­li­aak­si hau­li­kol­la vaik­ka tar­koi­tus oli vain vähän pelo­tel­la, kuin­ka pit­käk­si aikaa ote­taan aseen­kan­to­lu­pa pois? Voi­ko sitä yli­pään­sä saa­da kos­kaan takai­sin? Kort­ti pois nyt aina­kin eli­niäk­si, jos ei hal­lit­se hermojaan.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyö­rä­ties­tä ei ole apua, jos joku ajaa pääl­le tahallaan.

    Toki­han pyö­rä­ties­tä on apua. Jos fil­la­ri on pyö­rä­tiel­lä ja autoi­li­ja auto­kais­tal­la, niin tör­mäys­tä ei satu.

    Sitä en tie­dä, mikä täs­sä on ollut tilan­ne eli sat­tui­ko tuo ylia­jo pai­kal­la, jos­sa on pyö­rä­tie ja ajoi­ko pyö­räi­li­jä sitä vai ei.

    Niin tai näin, pääl­le aja­mi­seen ei ole oikeu­tus­ta kos­kaan. Yksi autoi­li­ja on sen nyt oppinut.

  6. Mans­kul­la on pyö­rä­tie, mut­ta uhri pol­ki Tuk­hol­man­ka­tua ja oli­si kään­ty­nyt seu­raa­vak­si Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­tiel­le. Uutis­ten mukaan Tuk­hol­man­ka­dul­le on tulos­sa pyö­rä­tiet (vai ‑kais­tat?) parin vuo­den sisällä.

  7. 1900-luvun esim. Rans­kas­sa ei ollut mitään lii­ken­ne­sään­tö­jä (aihees­ta näem­me haus­ko­ja videoi­ta). Sään­tö­jen tul­tua voi­maan onnet­to­muu­det vähe­ni­vät. Suo­men pyö­rä­teil­lä ele­tään edel­leen sitä van­hem­paa Rans­kan mal­lia — useim­mil­la pyö­rä­teil­lä oikea­ta ja vasen­ta ei ole väreil­lä sel­vi­tet­ty, ei ole ker­rot­tu, kum­paa puol­ta suo­si­tel­laan käve­li­jöil­le ja pyö­räi­li­jöil­le. On aiheu­tu­nut sekaan­nus­ta: pyö­räi­li­jä soit­taa kel­loa, niin käve­li­jät, esim. nuo­ret nai­set sin­koi­le­vat eri puo­lil­le las­ten­kär­ry­jen kans­sa, siis vuo­ro­tel­len oikeal­le ja vasem­mal­le. Onko hal­li­tus puut­tu­mas­sa tähän ongelmaan?

  8. pent­ti kal­lio:
    1900-luvun esim. Rans­kas­sa ei ollut mitään lii­ken­ne­sään­tö­jä (aihees­ta näem­me haus­ko­ja videoi­ta). Sään­tö­jen tul­tua voi­maan onnet­to­muu­det vähe­ni­vät. Suo­men pyö­rä­teil­lä ele­tään edel­leen sitä van­hem­paa Rans­kan mal­lia – useim­mil­la pyö­rä­teil­lä oikea­ta ja vasen­ta ei ole väreil­lä sel­vi­tet­ty, ei ole ker­rot­tu, kum­paa puol­ta suo­si­tel­laan käve­li­jöil­le ja pyö­räi­li­jöil­le. On aiheu­tu­nut sekaan­nus­ta: pyö­räi­li­jä soit­taa kel­loa, niin käve­li­jät, esim. nuo­ret nai­set sin­koi­le­vat eri puo­lil­le las­ten­kär­ry­jen kans­sa, siis vuo­ro­tel­len oikeal­le ja vasem­mal­le. Onko hal­li­tus puut­tu­mas­sa tähän ongelmaan?

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyö­rä­ties­tä ei ole apua, jos joku ajaa pääl­le tahallaan.
    Jos ampuu jon­kun kadul­la kuo­li­aak­si hau­li­kol­la vaik­ka tar­koi­tus oli vain vähän pelotella, 

    En ver­tai­si tapaus­ta vie­lä näi­den tie­to­jen perus­teel­la hau­li­kol­la ampumiseen.

  10. Tapauk­sen osal­ta oli­si syy­tä teh­dä sel­väk­si tapah­tu­ma­paik­ka, jon­ka tark­ka piir­ros kais­toi­neen kaik­ki­neen aut­tai­si parem­min sitä hah­mot­ta­maan. Onnet­to­muus sat­tui­kin siis ilmei­ses­ti Tuk­hol­man­ka­dun pääs­sä. Miten tapauk­sen autoi­li­ja ja pyö­räi­li­jä (sekä muut kul­ku­pe­lit) tuol­la todel­la liik­kui­vat on myös olen­nais­ta, samoin muun lii­ken­teen, sekä jalan­kul­ki­joi­den, pyö­räi­li­jöi­den ja ajo­neu­vo­jen sijain­nit ja liikkeet. 

    Aamun leh­den (HS/15.8.2015) sivun A2 valo­ku­vas­ta pää­tel­len on Tuk­hol­man­ka­dun pääs­sä, ennen Man­ner­hei­min­tie­tä kak­si ajo­kais­taa rai­tio­vau­nu­py­sä­kin jäl­keen. Valo­ku­vas­sa näkyy myös nii­den rin­nal­la bus­si 551, ikään­kuin omal­la (kol­man­nel­la) kais­tal­laan, joka kui­ten­kin päät­tyy juu­ri ennen ris­teys­tä. Se ei tai­da kui­ten­kaan olla var­si­nai­nen ajo­kais­ta, mut­ta onko tuos­sa kah­den ajo­kais­ta lisäk­si, nii­den vie­res­sä myös bussipysäkki? 

    Valo­ku­vas­sa (HS:n pape­ri­leh­den sivul­la A2) näkyy lisäk­si osa lii­ken­ne­va­lo­pyl­vääs­tä, joka aina­kin pysä­kil­tä(?) läh­te­vän bus­sin on kier­ret­tä­vä, samoin ilmei­ses­ti Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­tiel­le Tuk­hol­man­ka­dul­ta pyr­ki­vän pyö­räi­li­jän, jos katu­ki­veyk­sen reu­na on loi­ven­net­tu pyö­räi­li­jöi­tä var­ten vain Man­ner­hei­min­tien jal­ka­käy­tä­vän ja pyö­rä­tien kohdalla. 

    Tuo paik­ka näyt­tää em. kuvan perus­teel­la todel­la vaa­ral­li­sel­ta, var­sin­kin, jos sitä kat­soo pyö­räi­li­jän kan­nal­ta ja miet­tii, min­kä­lais­ta ajo­ra­taa ja nopeut­ta käyt­täen tulee ao. loi­vaa mäkeä alas ajaa pääs­täk­seen kään­ty­mään Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­tiel­le, oikealle. 

    Jos pyö­räl­lä on nopeut­ta, ei tuos­sa ilmei­ses­ti voi aloit­taa kään­nös­tä (Tuk­hol­man­ka­dun suun­nas­ta tul­les­saan) aivan ajo­ra­dan reu­nal­ta. Mikä­li katu­ti­la oli­si aivan tyh­jä, pyr­ki­sin ehkä pyö­räi­li­jä­nä itse enna­koi­maan kään­nös­tä aloit­ta­mal­la se ao. ajo­kais­tan keskeltä.

    Jos taas pyö­rän nopeus on hidas, voi sen kään­tö­sä­de olla jyr­kem­pi, jol­loin pyö­räi­li­jän etäi­syys ajo­ra­dan reu­nas­ta voi olla pie­nem­pi, mut­ta täl­löin ei pyö­räi­li­jän tasa­pai­no voi olla yhtä hyvä kuin jos pyö­räl­lä oli­si nopeut­ta enem­män. Muun kevyen (ja auto-) lii­ken­teen mää­rä tekee pai­kan ja sii­nä liik­ku­mi­sen heil­le ilmei­ses­ti todel­la han­ka­lak­si ja, tie­tyin edel­ly­tyk­sin, jopa hengenvaaralliseksi.

    Hen­ki­lö­au­ton tul­les­sa tuol­ta Tuk­hol­man­ka­tua alas on syy­tä tar­kas­tel­la kais­tan valin­taa, ja ryh­mit­ty­mi­sen ajoi­tus­ta. Mis­sä vai­hees­sa tulee autoi­li­jan vali­ta vasen, mil­loin oikea ajokaista? 

    Olen tuol­ta aja­nut autol­la vii­mek­si ehkä noin vuo­si sit­ten, mut­ta ajo­jär­jes­te­lyi­den kaik­kia yksi­tyis­koh­tia en aivan tark­kaan muis­ta. Sen kyl­lä muis­tan par­hai­ten, että ao. ris­tey­sa­lue ja oikea kais­tan valin­ta ja ryh­mit­ty­mi­nen oli tuol­la han­ka­laa, olit sit­ten jat­ka­mas­sa Pasi­lan suun­taan tai koh­ti kes­kus­taa. Jos pai­kal­la on lii­ken­net­tä pal­jon, voi autoi­li­ja­kin jou­tua teke­mään siel­lä kais­tan­vaih­don, tilan­teen niin sal­lies­sa, jos­kus var­sin ripeästi. 

    Pitä­nee myös ottaa huo­mioon, että se, mitä ihmi­nen muis­taa havait­se­mi­sen­sa perus­teel­la, on aina ihmis­mie­len tul­kin­ta sii­tä mitä havait­si. Vali­tet­ta­vas­ti. Ilta­päi­vä­leh­det (tai toi­mit­ta­jat) eivät ehkä tätä psy­ko­lo­gian näkö­kul­maa kovin hyvin tun­ne. Lii­ken­nep­sy­ko­lo­gia­kin on oma alansa.

    Onnet­to­muus­ta­paus­ta näke­mät­tä ja sen kaik­kia yksi­tyis­koh­tia ja pai­kan kaik­kia tie­to­ja tar­koin tun­te­mat­ta voi kovin jyrk­kä kan­nan­ot­to olla ennen­ai­kais­ta. Polii­si tut­ki­koon tapauk­sen kunnolla.

    1. Auto ja pyö­rä läh­ti­vät molem­mat valois­ta. Sil­min­nä­ki­jöi­den mukaan Auto jäi vih­reis­sä odot­ta­maan, että pyö­rä ohit­taa tämän oikeal­ta ja sen jäl­keen kii­la­si pyö­rän tahal­laan nurin. Täl­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen on vähän vai­kea lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­la vaikuttaa.

  11. Kari N: En ver­tai­si tapaus­ta vie­lä näi­den tie­to­jen perus­teel­la hau­li­kol­la ampumiseen.

    Aivan. Pien­tä varo­vai­suut­ta ennen kuin tuo­mi­taan ylia­ja­ja katukokouksessa.

    Mie­luum­min “pyö­räi­lyn tur­val­li­suu­den puo­les­ta” kuin (ole­tet­tua) “lii­ken­ne­vä­ki­val­taa vastaan”.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto ja pyö­rä läh­ti­vät molem­mat valois­ta. Sil­min­nä­ki­jöi­den mukaan Auto jäi vih­reis­sä odot­ta­maan, että pyö­rä ohit­taa tämän oikeal­ta ja sen jäl­keen kii­la­si pyö­rän tahal­laan nurin. Täl­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen on vähän vai­kea lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­la vaikuttaa. 

    Vaik­ka tapaus on kau­his­tut­ta­va, pures­ke­len vie­lä het­ken aikaa mik­si juu­ri tämä tapaus aikaan­saa voi­ma­kas­ta samais­tu­mis­ta ja tar­vet­ta poh­tia yhteis­kun­nal­li­sia­kin raken­tei­ta. Olen­ko vää­räs­sä, että tapaus oli yhtä sat­tu­man­va­rais­ta kuin muu­kin katuväkivalta?

    1. Ehkä reak­tio joh­tuu sii­tä, että saman­lai­sia, mut­ta lähel­tä piti tapauk­sek­si jää­nei­tä tilan­tei­ta on aika usein. Osa tahal­li­sia, osa autoi­li­jan osaamattomuutta.

  13. Voi­sin osal­lis­tua­kin jos mie­le­nil­mauk­sen koh­tee­na oli­si lii­ken­ne­rai­vo ja jous­ta­mat­to­muus yli­pää­tään, eli myös pyö­räi­li­joi­den toi­mes­ta har­ras­tet­tu­na. Pyö­räi­ly­pii­reis­sä esiin­tyy jon­kun ver­ran (esim fil­la­ri­foo­ru­mil­la) yksi­sil­mäis­tä ajat­te­lua että kaik­ki autoi­li­jat ovat asen­ne­vam­mai­sia idioot­te­ja ja jokai­nen tilai­suus “oikeas­sa ole­mi­seen” pitää käyt­tää riip­pu­mat­ta sii­tä varaan­taa­ko se oman tai mui­den turvallisuuden. 

    Toki ihan saman­lais­ta puu­päi­syyt­tä esiin­tyy myös auton ratis­sa ja kun kak­si täl­läi­sel­lä asen­teel­la varus­tet­tu ihmis­tä koh­taa lii­ken­tees­sä niin sop­pa on val­mis. Ihan hei­dän kul­ku­pe­leis­tään riippumatta. 

    Olen itse jou­tu­nut vii­mei­sen parin vuo­den aika­na “lii­ken­ne­rai­von” (hais­tat­te­lua, kes­ki­sor­men näyt­tä­mis­tä, mie­le­no­soi­tuk­sel­li­sia ohi­tuk­sia kovaa lähel­tä) koh­teek­si puo­len tusi­nan ker­taa ja rai­voa­jien jouk­koon on mah­tu­nut aika tas­a­puo­li­ses­ti autoi­li­joi­ta ja pyö­räi­li­jöi­tä. Vii­mek­si kk sit­ten “jäin jumiin” autol­la osit­tain suo­ja­tien pääl­le. Toki tätä edel­si pie­ni vir­hear­vio omal­ta puo­lel­ta­ni, mut­ta kun tilan­ne oli pääl­lä niin sii­nä sitä seis­tiin. Ei pääs­syt lii­ken­net­tä vaa­ran­ta­mat­ta eteen eikä taak­se päin. Har­mit­ti, mut­ta onnek­si sii­nä ei tar­vin­nut seis­tä kuin muu­ta­ma kym­men­tä sekun­tia ja tilaa jäi sen ver­ran että suo­ja­tie­tä kul­ke­va ris­teä­vä kevyt lii­ken­ne mah­tui­si pie­nel­lä kouk­kauk­sel­la hyvin ohi. Kui­ten­kin ris­teä­vää klv:tä aja­neen “kil­pa­pyö­räi­li­jän” reak­tio yllät­ti täy­sin. Kas­vot rai­vos­ta vään­ty­nei­nä tämä tii­mia­suun pukeu­tu­nut san­ka­ri hei­lut­ti kes­ki­sor­me­aan ja huu­ti syl­ki len­täen hais­tuk­sia ohi men­nes­sään. Eri­tyi­ses­ti tämä huvit­ti kun olen itse jou­tu­nut samal­la tiel­lä pyö­räl­lä ajaes­sa­ni autoi­li­jan vas­taa­van­lai­sen pur­kauk­sen koh­teek­si. Autoi­li­jaa ilmei­ses­ti har­mit­ti sil­loin se, että ajoin maan­tien reu­naa enkä vie­res­sä kul­ke­nut­ta muu­ta­man sadan met­rin mit­tais­ta kuop­pais­ta pyö­rä­tien pätkää. 

    En halua puo­lus­tel­la kuo­lon­ko­la­rin aiheut­ta­nut­ta autoi­li­jaa miten­kään, mut­ta leh­ti­tie­to­jen mukaan nokit­te­lu pöräi­li­jän ja autoi­li­jan välil­lä oli läh­te­nyt kär­jis­ty­mään kun pyö­räi­li­jä oli näyt­tä­nyt autoi­li­jal­le kes­ki­sor­mea. Var­mas­ti sor­mi­merk­kiä oli edel­tä­nyt joku tilan­ne ja ehkä hais­tat­te­lu elein oli ihan pai­kal­laan, mut­ta ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta että jos jom­pi kum­pi osa­puo­li oli­si älyn­nyt kat­kais­ta eska­laa­tio­ket­jun niin tuo kuo­le­ma oli­si saa­tet­tu välttää. 

    Oma­kin mat­kan­te­ko on muka­vam­paa kun opet­te­lee ole­maan pro­vo­soi­tu­mat­ta joka ker­ta kun lii­ken­tees­sä hiertää. 

    Ter­vei­sin: “25 tkm lii­ken­tees­sä tänä vuon­na ja sii­tä neli­nu­me­roi­nen osuus fillarilla”

  14. Toki pyö­räi­li­jöil­lä­kin monil­la on totut­te­le­mis­ta lii­ken­tee­seen. Monet pyö­räi­li­jät eivät tun­nu tajua­van omaaa vauh­tian­sa, ja ris­teyk­siin tul­laan jär­je­tön­tä vauh­tia. Monil­la on myös vai­keuk­sia osa­ta väis­tää oikeal­ta tule­via autoja.

    Pyö­räi­li­jöi­den oli­si syy­tä ymmär­tää, että ris­teyk­sis­sä pitää hidastaa.

  15. Osa tahal­li­sia, osa autoi­li­jan osaamattomuutta.” 

    Ja mikään osa­ko ei iki­nä pyö­räi­li­jöi­den itsen­sä aiheuttamia? 

    Tuo autoi­li­ja, joka Mans­kun kuo­le­man­ta­pauk­sen aiheut­ti, sie­tää saa­da ran­gais­tuk­sen­sa ras­kaim­man mukaan. Mut­ta älkää nyt kui­ten­kaan lyö­kö mei­hin _muihin_ autolla(kin) sil­loin täl­löin aja­viin samaa lei­maa. Osan­ot­to­ni uhrin omaisille!

  16. Itse aje­len pal­jon kau­pun­gis­sa sekä hen­ki­lö­au­tol­la että pol­ku­pyö­räl­lä. Läh­tö­koh­ta on aina se, että hei­kom­pien oikeuk­sia ei pol­je­ta, eli yri­tän aina ottaa jalan­kul­ki­jat huo­mioon ja autoil­les­sa pyöräilijät. 

    Vir­hei­tä sat­tuu lii­ken­tees­sä kai­kil­le ja autol­la ajaes­sa on mones­ti vai­kea huo­ma­ta nopeas­ti liik­ku­via pyö­räi­li­jöi­tä. Har­voin tämä joh­taa vaa­ra­ti­lan­tei­siin, kos­ka sel­lai­sia pyö­räi­li­jöi­tä, jot­ka luot­tai­si­vat autoi­li­joi­hin, ei käy­tän­nös­sä ole. Sii­nä nimit­täin menet­tää ter­vey­ten­sä tai jopa hen­ken­sä nopeasti. 

    Lii­ken­tees­sä on sen sijaan pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä, jot­ka eivät piit­taa sään­nöis­tä vaan suhaa­vat läpi punais­ten, aja­vat ajo­ra­dal­la, vaik­ka pyö­rä­tie kul­kee vie­res­sä ja käyt­tä­vät tilaa muu­ten­kin luo­vas­ti. Se on minun puo­les­ta­ni ihan ok, kun­han ei aiheu­te­ta vaa­raa tai hait­taa muil­le, mut­ta moni autoi­li­ja tun­tuu ahdis­tu­van sii­tä, että kevyt lii­ken­ne ei nou­da­ta sään­tö­jä. Juu­ri tois­sa vii­kol­la tulin ken­täl­tä tak­sil­la kotiin ja todis­tin kuin­ka kus­ki kiih­dyt­ti tahal­laan koh­ti suo­ja­tien punai­sil­la ylit­tä­nei­tä jalan­kul­ki­joi­ta. Tote­si vie­lä perään, että hän­tä ärsyt­tää, kun jalan­kul­ki­jat eivät nou­da­ta sään­tö­jä. Hänen on kuu­lem­ma pak­ko, kos­ka kort­tia ei ole varaa menet­tää. Täy­sin käsit­tä­mä­tön asen­ne. Miten se on autoil­jal­ta pois, että jalan­kul­ki­ja ylit­tää tyh­jän tien punaisilla?

    Toi­nen asia, mitä on vai­kea käsit­tää, on autoi­li­joi­den pakon­omai­nen tar­ve ohit­taa pyö­räi­li­jä sil­loin­kin, kun pyö­räil­jä ajaa ajo­ra­dal­la yli­no­peut­ta. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on pal­jon 30 ja 40 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sia. Maan­tie­pyö­räl­lä pää­see tuol­lais­ta vauh­tia hel­pos­ti. Sil­ti autoi­li­joil­la on tar­ve ohit­taa, vaik­ka oli­si ahdas­ta. Tätä voi kukin men­nä kokei­le­maan esim. Hes­pe­rian­ka­dul­le Eli­tel­tä koh­ti Manskua.

    Välil­lä noi­ta kans­sa­liik­ku­jia on kovin vai­kea ymmär­tää. Veren­pai­ne koho­aa, ei vain sii­tä, että jou­tuu luo­pu­maan oikeuk­sis­taan, vaan myös sii­tä, että joku onnis­tuu liik­ku­maan suju­vas­ti sään­tö­jä rik­koen mut­ta mui­den oikeuk­sia pol­ke­mat­ta ja vaa­raa aiheuttamatta.

    1. Sil­le, jos joku päät­tää ajaa pol­ku­pyö­rän kumoon tahal­laan ei oikein voi lii­ken­neym­pä­ris­töä paran­ta­mal­la mitään. Vaa­ral­li­sin­ta tila­sot­jen mukaan on tilan­ne, jos­sa pyö­räi­li­jä ajaa kak­si­suun­tais­ta pyö­rä­tie­tä kadun vasen­ta puol­ta ja auto tulee kol­mion takaa kat­soen vase­mal­le, mut­ta ei oikeal­le. Sik­si Helswin­gis­sä pyri­tään täs­tä eteen­päin teke­mään pyö­rä­tei­tä yksi­suun­tai­sia. Se on tar­peen jo sik­si­kin, että pyö­rä­teil­lä on nykyi­sin usien ruuh­kaa ja vas­taan­tu­li­jan sivuut­ta­mi­nen parin kuym­me­nen sen­tin tur­va­mar­gi­naa­lil­la ei ole turvallista.

  17. Pyö­räi­li­jöi­tä koh­taan oli­si pal­jon hel­pom­pi tun­tea sym­pa­ti­aa, jos niin suu­ri osa heis­tä ei rik­koi­si tahal­laan kaik­kia lii­ken­ne­sään­tö­jä ja kai­ken aikaa. Jos joku mak­sai­si euron jokai­ses­ta havai­tus­ta fil­la­ris­tin lii­ken­ne­rik­ko­muk­ses­ta, oli­si mei­kä­läi­nen­kin jo vau­ras­tu­nut muka­vas­ti. Pyö­räil­lään jal­ka­käy­tä­väl­lä, aje­taan sään­nön­mu­kai­ses­ti päin punai­sia aina kun se on mah­dol­lis­ta, ei käy­te­tä pyö­rä­tie­tä vaik­ka se oli­si met­rin pääs­sä jne. Ter­vei­set vain sil­le hepul­le, joka ajoi pääl­le­ni taan­noin suo­ja­tiel­lä vaih­det­tu­aan odot­ta­mat­ta ajo­suun­taa ja kii­tok­sek­si kiro­si minut alim­paan helvettiin.

    Jos­kus tun­tuu sil­tä, että pyö­rän nopeus saa pyö­räi­li­jän aivois­sa aikaan jon­kin­lai­sen ali­jääh­ty­mi­sen tilan, jos­ta seu­raa mm. väri­so­keus ja lii­ken­ne­merk­kien tunnistamattomuus.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­le, jos joku päät­tää ajaa pol­ku­pyö­rän kumoon tahal­laan ei oikein voi lii­ken­neym­pä­ris­töä paran­ta­mal­la mitään. 

    Tie­ten­kin voi­daan. Pol­ku­pyö­räi­ly kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä tulee kieltää.

    Lii­ken­ne­sään­tö­jä tuntemattomat/piittaamattomat pyö­räi­li­jät aiheut­ta­vat jat­ku­via vaa­ra­ti­lan­tei­ta jalan­kul­ki­joil­le, min­kä lisäk­si he hidas­ta­vat ja han­ka­loit­ta­vat auto­lii­ken­net­tä mukaan­lu­kien jul­ki­nen liikenne.

    Täl­lai­sel­la toi­min­nal­la ei ole mitään sijaa kaupunkiolosuhteissa.

  19. max: Olen­ko vää­räs­sä, että tapaus oli yhtä sat­tu­man­va­rais­ta kuin muu­kin katuväkivalta?

    Olet. Sii­nä, että luon­ne­vi­kai­nen autoi­li­ja öyk­kä­röi koh­da­tes­saan hei­kom­pia, mie­les­tään alem­piar­voi­sia, ihmi­siä, ei ole mitään sattumanvaraista.

  20. jul­le: Toi­nen asia, mitä on vai­kea käsit­tää, on autoi­li­joi­den pakon­omai­nen tar­ve ohit­taa pyö­räi­li­jä sil­loin­kin, kun pyö­räil­jä ajaa ajo­ra­dal­la ylinopeutta.

    Voin vakuut­taa, että samat ihmi­set ohit­te­le­vat toi­sia auto­ja ihan samal­la asen­teel­la. Kai­kil­la ei pitäi­si olla ajokorttia.

    1. Tämä tuli esil­le jos­sain leh­ti­ju­tus­sa. Pitä­kö kai­kil­la olla ajo­kort­ti. Jos ihmi­sel­lä on vikaa näkö­ky­vys­sä tai hän on jat­ku­vas­ti huma­las­sa, hän ei saa ajaa autoa, mut­ta jos polt­taa päreen­sä her­käs­ti, on yhtä vaa­ral­li­nen. Pitäi­si­kö lää­kä­rei­den ilmoi­tus­vel­vol­li­suut­ta laa­jen­taa tähän suuntaan?

  21. Kos­ka saa­daan lii­ken­ne­merk­ki, joka kiel­tää pyö­räi­lyn jalkakäytävällä?

    1. Kos­ka saa­daan lii­ken­ne­merk­ki, joka kiel­tää pyö­räi­lyn jalkakäytävällä?

      Pitäi­si saa­da lii­ken­ne­merk­ki, joka sal­lii sen, ettei pyö­räi­le jal­ka­käy­tä­väl­lä. Nyt­hän pyö­räi­li­jä pako­te­taan jal­ka­käy­tä­väl­lä las­ten­vau­nu­jen ja koi­ran­ta­lut­ta­jien sekaan lait­ta­mal­la jal­ka­käy­tä­väl­le lii­ken­ne­merk­ki, jos­sa on myös pyö­rän kuva, vaik­ka jal­ka­käy­tä­vä ei ole pyö­rän kan­nal­ta kul­ku­kel­poi­nen. Sak­sas­sa on lii­ken­ne­merk­ki, joka sal­lii täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa pyö­räi­lyn jal­ka­käy­tä­väl­lä, mut­ta ei pako­ta sii­hen. Sel­lai­nen vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien merk­ki tar­vit­tai­siin Suomeenkin,

  22. Jori Pus­ka: Tie­ten­kin voi­daan. Pol­ku­pyö­räi­ly kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä tulee kieltää. 

    Mä vähän luu­len, että jos auto(ilu) kek­sit­täi­siin vas­ta nyt, niin se kiel­let­täi­siin heti. Sal­lit­tai­siin ehkä kol­men vuo­den ammat­ti­tut­kin­non suo­rit­ta­mi­sen jälkeen.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä tuli esil­le jos­sain leh­ti­ju­tus­sa. Pitä­kö kai­kil­la olla ajo­kort­ti. Jos ihmi­sel­lä on vikaa näkö­ky­vys­sä tai hän on jat­ku­vas­ti huma­las­sa, hän ei saa ajaa autoa, mut­ta jos polt­taa päreen­sä her­käs­ti, on yhtä vaa­ral­li­nen. Pitäi­si­kö lää­kä­rei­den ilmoi­tus­vel­vol­li­suut­ta laa­jen­taa tähän suuntaan? 

    Hyvä aja­tus, mut­ta uskal­lat­ko pääs­tää hänet sit­ten telo­maan pyö­räl­lä­kään jalan­kul­ki­joi­ta ja pyöräilijöitä? 

    Sel­lai­sil­le kuu­ma­kal­le-veri-kie­huu-alta-aikayk­si­kön-tyy­peil­le joi­ta jouk­koom­me isos­sa kau­pun­gis­sa mah­tuu ei pidä sal­lia kuin jalan­kul­ku tai jul­ki­set lii­ken­ne­vä­li­neet jos­sain, mie­lui­ten äärim­mäi­sen kau­ka­na kai­kis­ta meis­tä muis­ta (jot­ka nou­da­tam­me yhtei­sik­si laa­dit­tu­ja pelisääntöjä).
    — - — - -
    Tuol­lai­set tyy­pit tör­mä­si­vät ker­ran autol­laan kevyes­ti minuun­kin, tai oikeas­taan kan­ta­maa­ni kas­siin, kun ajoi­vat erääl­lä jae­tul­la kävely/pyörätiellä, jota pit­kin käve­lin rei­til­lä­ni kau­pas­ta kotiin. En tie­dä tuli­vat­ko sii­hen Ver­mos­ta vai Mal­mil­ta. Läh­ti­vät vie­lä mer­sus­taan perää­ni, uha­ten kut­sua pai­kal­le polii­sit (No just niin! Oli­si­vat­kin saa­neet sen teh­dä, sanoin!), väit­täen, että kol­hin auto­aan muo­vi­kas­sil­la, jos­sa oli vain tomaat­te­ja ja pari vii­li­purk­kia!!! Itse tör­mä­si­vät kan­ta­maa­ni kas­siin kevyen lii­ken­teen väy­län kapeal­la koh­dal­la, jos­sa eivät oli­si saa­neet itse edes ajaa, olkoon­kin, että nopeus oli mel­ko hidas.

    Huo­ma­si­vat kui­ten­kin lopul­ta, että veit­set kan­nat­ti jät­tää sit­ten­kin vain tas­kuun, kun pai­kal­le alkoi kerään­tyä mui­ta­kin ohi­kul­ki­joi­ta. Tapoi­hi­ni ei kuu­lu kes­ki­sor­men esit­te­ly, mut­ta tuos­sa tilan­tees­sa sel­lai­nen ele (jol­ta­kul­ta toi­sel­ta) oli­si saat­ta­nut joh­taa jopa veri­te­koon. Aika pit­kään jou­duin hei­tä sil­ti fak­tat osoit­taen rau­hoit­te­le­maan, tuu­mail­len samal­la, mitä kaik­kea oli­si­kaan polii­si löy­tä­nyt hei­dän autos­taan joka sei­soi edel­leen­kin sii­nä pyörätie/jalkakäytävällä …

    Ehkä­pä tilan­teen absur­dius ja jär­jen hive­net, sekä mah­dol­li­set seu­rauk­set, nousi­vat lopul­ta, tosin hitaas­ti myös noi­den kuu­ma­ve­ris­ten, kal­liin maun mukaan tyy­lil­lä pukeu­tu­nei­den “nah­ka­tak­kien” mie­leen. Tai­si­vat olla vain rau­hoit­ta­vien lääk­kei­den tarpeessa.

    Autos­ta ei tie­ten­kään löy­ty­nyt jäl­keä­kään. Osta­ma­ni isot, jo aika kyp­sät tomaa­tit ja vii­li­pur­kit säi­lyi­vät muo­vi­kas­sis­sa­ni kaik­ki aivan ehji­nä, kuten myös minäkin.
    — - — - -
    Lii­ken­ne­rai­von val­taan jou­tu­nei­ta ei lie­ne fik­sua “ärsyt­tää”. Myös kai­ken­lais­ta pro­vo­soin­nik­si tul­kit­ta­vis­sa ole­vaa tai­taa olla paras­ta yrit­tää vain vält­tää, par­hai­ten esim. pyr­ki­mäl­lä kier­tä­mään tuol­lai­set tyy­pit (joi­ta voi löy­tyä joka satu­las­ta, autos­ta, tai kau­pun­gin­osas­ta) vain kau­em­paa, jos se on mah­dol­lis­ta. Vii­saam­pi kai yleen­sä väis­tää, vaik­ka oli­si oikeas­sa, var­sin­kin kun nykyi­sin niin monet ovat lisäk­si vain avo­hoi­dos­sa, jos ovat edes pääs­seet hoi­don piiriin.

  24. Toi­vot­ta­vas­ti tämän perus­teel­la ei ale­ta lisää­mään kevyen lii­ken­teen­väy­liä ja vähen­tä­mään paik­ko­ja jois­sa saa pyö­räil­lä ajo­ra­dal­la. Se ajo­ra­ta on kui­ten­kin tur­val­li­sin (ja mat­kan­teon kan­nal­ta tehok­kain) paik­ka pyöräilijälle.

    Eni­ten hen­ki­lö­va­hin­ko­ja kui­ten­kin sat­tuu kevyen lii­ken­teen­väy­lil­lä ole­vis­sa risteyksissä.

  25. Koen olo­ni aina vähän vie­raak­si, kun autoi­li­jat lei­ma­taan tör­keik­si idiooteiksi. 

    Olen näet itse­kin autoi­li­ja. Olen myös jalan­kul­ki­ja, ja välil­lä olen myös pyö­räi­li­jä. Kai­kis­sa roo­leis­sa­ni koe­tan nou­dat­taa lii­ken­ne­sään­tö­jä ja ottaa muut liik­ku­jat huomioon.

    Sen sijaan on ole­mas­sa jouk­ko ääliöi­tä, jot­ka vähät välit­tä­vät muis­ta ihmi­sis­tä. Jos­kus he istu­vat auton ratis­sa, jol­loin he ovat tie­tys­ti pelot­ta­vim­mil­laan, sil­lä sil­loin heil­lä on pal­jon voi­maa ja mas­saa takanaan. 

    Jalan­kul­ki­ja­na olen jos­kus mei­nan­nut jää­dä pyö­räi­le­vän ääliön alle, ja pelot­ta­vaa se oli sekin. Tämä kans­saih­mi­nen kat­soi vie­lä aiheel­li­sek­si heris­tää nyrk­kiä perää­ni ennen kuin jat­koi mat­kaan­sa kapeal­la ulkoi­lu­po­lul­la koh­ti uusia uhre­ja. Jos­kus ääliö saat­taa liik­kua jalan.

    Voi­ko näil­le ääliöil­le teh­dä jotain? En tie­dä. Ehkä voi­si tode­ta Kurt Von­ne­gu­tia mukail­len, että hei­dät pitäi­si havai­ta jo nuo­ri­na ja aivo­pes­tä hei­dät tois­ten huo­mioo­not­ta­mi­seen ennen kuin heis­tä kas­vaa ääliöitä?

  26. Voi­sin osal­lis­tua­kin jos mie­le­nil­mauk­sen koh­tee­na oli­si lii­ken­ne­rai­vo ja jous­ta­mat­to­muus yli­pää­tään, eli myös pyö­räi­li­joi­den toi­mes­ta har­ras­tet­tu­na. Pyö­räi­ly­pii­reis­sä esiin­tyy jon­kun ver­ran (esim fil­la­ri­foo­ru­mil­la) yksi­sil­mäis­tä ajat­te­lua että kaik­ki autoi­li­jat ovat asen­ne­vam­mai­sia idioot­te­ja ja jokai­nen tilai­suus “oikeas­sa ole­mi­seen” pitää käyt­tää riip­pu­mat­ta sii­tä varaan­taa­ko se oman tai mui­den turvallisuuden”

    Täs­tä­hän se autoi­li­jan nil­li­tys aina muka­vas­ti läh­tee. Vie­lä kun muis­taa sanoa, että “tämän Tuk­hol­man­ka­dun pol­ku­pyö­räi­li­jän kuo­le­ma toki oli vali­tet­ta­vaa, mutta… ”
    Mai­nit­set jää­nee­si autol­la­si “osit­tain suo­ja­tien pääl­le”. Minä näen juu­ri tätä autoi­lu­käy­tös­tä pyö­räi­li­jä­nä päi­vit­täin. Suo­ja­tiet ovat tut­ki­tus­ti lii­ken­teen vaa­ral­li­sim­pia paikkoja.
    Ja ne välin­pi­tä­mät­tö­mät ilmeet ratin taka­na, jos pyö­räi­li­jä vähän­kin uskal­taa vil­kais­ta tuu­li­la­sin taak­se idioot­tia, joka ei sen ver­taa kun­nioi­ta suo­ja­tie­tä, että pysyi­si tark­ka­vai­se­na sitä lähes­tyes­sään. Man­ner­hei­min­tiel­lä kes­ki-ikäi­nen nai­sau­toi­li­ja näyt­ti kes­ki­sor­mea vas­taa­vas­sa tilan­tees­sa ilman mitään pyö­räi­li­jän pro­vo­soin­tia. Että minä röt­kö­tän nyt autol­la­ni täs­sä suo­ja­tiel­lä, mene sinä yli mis­tä tykkäät.
    Pyö­rä­tie ei suin­kaan aina ole tur­val­li­nen fil­la­ris­til­le, sil­lä autoi­li­jat tapaa­vat pitää kevyen lii­ken­teen väy­liä jon­kin­lai­se­na park­ki- tai varik­koa­lu­ee­naan. Ja jos­kus auto­ruuh­kis­sa autoi­li­jat ohit­ta­vat ruuh­kan käte­väs­ti kevyen lii­ken­teen väy­län kaut­ta. Pyö­räi­le sii­nä sit­ten turvallisesti.

    1. Luu­len, että jos kaik­ki pyö­rä­on­net­to­muu­det tut­kit­tai­siin, havait­tai­siin, että pyö­rä­tiet ovat vaa­ral­li­sem­pia kuin oli­si aja­mi­nen ajo­ra­dal­la. Minun vaa­ra­ti­lan­tee­ni ovat kaik­ki sat­tu­neet pyö­rä­tiel­lä toi­sen pyö­räi­li­jän kans­sa tai pyö­rä­tien ja ajo­ra­dan ris­teyk­ses­sä, kun autoi­li­ja on kat­so­nut oikeu­dek­seen ajaa etee­ni kään­ty­mäl­lä oikeal­le tai tule­mal­la kol­mion takaa.

  27. Tahal­li­suu­den tun­nis­ta­mi­nen on jok­seen­kin vai­ke­aa ulko­puo­lel­ta, aina­kaan siten kuin se on rikos­lais­sa arvioi­tu “tahal­laan, jos hän on tar­koit­ta­nut aiheut­taa seu­rauk­sen taik­ka pitä­nyt seu­rauk­sen aiheu­tu­mis­ta var­ma­na tai var­sin toden­nä­köi­se­nä”, eri­tyi­ses­ti kun tie­dot perus­tu­vat vain toi­mit­ta­jien lyhen­tä­mien lausun­to­jen varaan, että “kii­la­si” ja “kouk­ka­si”. Tuot­ta­muk­se­na lie­nee mah­dol­li­nen, mut­ta sen­kin asteen osoit­ta­mi­nen vaa­tii tar­kem­pia tie­to­ja. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että auton kul­jet­ta­ja luu­li mah­tu­van­sa kais­tal­laan pysyen ohi, kun kais­ta on mut­kas­sa leveäm­pi, ja arvioi vää­rin ris­teyk­sen mut­kan lop­pues­sa kape­ne­van kais­tan tilan ja osa­puol­ten etäi­syy­det — ilman tar­kem­pia tie­to­ja on vai­kea väit­tää ettei vas­taa­jan syyl­li­syy­des­tä tahal­li­seen tekoon jää var­tee­no­tet­ta­vaa epäi­lyä. Muis­sa mais­sa on ehkä tar­kem­pi laki sivusuun­tai­se­ta ohi­tuse­täi­syy­des­tä, mut­ta tääl­lä men­nään sil­lä mikä on. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ollut pyö­rä­tie­tä joten pyö­räi­li­jä ajoi lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan

    Vaik­ka tapaus­ta edel­tä­neel­lä Tuk­hol­man­ka­dul­la ei ole pyö­rä­tie­tä, tapaus­ku­vauk­ses­sa mai­nit­tu­jen vii­meis­ten lii­ken­ne­va­lo­jen koh­dal­ta alkaa ero­tet­tu pyö­rä­tie ja jal­ka­käy­tä­vä molem­piin suun­tiin Man­ner­hei­min­tie­tä, joten vii­meis­tään n. 6 met­riä lii­ken­ne­va­lo­jen pää­opas­ti­men jäl­keen pyö­räi­li­jäl­lä ei ollut edes asi­aa olla ajo­ra­dal­la. Leh­ti­ku­vauk­sien perus­teel­la valoi­hin ilmei­ses­ti ensim­mäi­sek­si ajo­neu­vok­si pysäh­ty­nyt auto ehti kiih­dyt­tää pysäh­dyk­sis­tä, saa­vut­taa ja lähes ohit­taa pyö­räi­li­jän, joka ei 6 met­rin mat­kal­la onnis­tu edes uusil­ta öky­au­toil­ta. (Jos­kin täs­sä kau­pun­ki on sääs­tä­nyt ja ete­lään­päin ero­te­tun pyö­rä­tien ja jal­ka­käy­tä­vän lii­ken­ne­merk­kiä ei ole kuin alka­van kort­te­lin ete­lä­pääs­sä ja vain vas­tak­kai­seen suun­taan — Mans­kul­la on pyö­rä­tie, jota siis ken­ties vain joi­den­kin pol­ku­pyö­räi­li­jöi­den, lähes­ty­mis­suun­nas­ta riip­puen, “on käy­tet­tä­vä ajaes­saan asian­omai­seen suuntaan”.)

    1. Jotain näyt­töä polii­sil­la tai­taa olla tapah­tu­nees­ta, kos­ka van­git­se­mi­sen perus­tee­na oli “sur­ma” eikä kuolemantuottamus.

  28. Ter­ve,

    Ma tie­dan, etten enaa sai­si kom­men­toi­da. Mut­ta kom­men­toi­daan nyt kui­ten­kin. Mail­la jokai­nen kat­soo pei­lis­ta mita taka­na tapah­tuu, ja tie­tys­ti edes­ta. Sil­loin ei kukaan aja paal­le. Suo­mes­sa on toi­sen­lai­nen ajokulttuuri.

    t. Mik­ko

  29. Kus­ki kiih­dyt­ti tahal­laan koh­ti suo­ja­tien punai­sil­la ylit­tä­nei­tä jalan­kul­ki­joi­ta. Tote­si vie­lä perään, että hän­tä ärsyt­tää, kun jalan­kul­ki­jat eivät nou­da­ta sään­tö­jä. Hänen on kuu­lem­ma pak­ko, kos­ka kort­tia ei ole varaa menettää.”

    Minä väi­tän, että täs­sä ollaan ongel­man yti­mes­sä. Osa ihmi­sis­tä todel­la­kin käyt­täy­tyy näin. Erit­täin vali­tet­ta­vaa on se, että mei­dän val­vo­va vira­no­mi­nen, polii­si koros­taa täl­läis­tä käyttäytymistä. 

    Osa poruk­kaa on sel­lai­sia, jot­ka tört­töi­le­vät ura­kal­la mil­lä tahan­sa kul­ku­neu­vol­la ja käyt­tä­vät täs­tä nimi­tys­tä “suju­va lii­ken­ne”. Täs­tä syys­tä löy­sän anta­mi­nen ja sosi­aa­li­nen kont­rol­li lii­ken­tees­sä ei ole toi­mi­va rat­kai­su sekään, mut­ta kont­rol­lin lisää­mi­nen ei sekään toi­mi. Bri­tit löy­sää­vät tie­toi­ses­ti val­von­taan­sa, kos­ka pitä­vät val­von­nan nykyis­tä mää­rää järjettömänä.

    Meil­lä on teh­ty euroo­pas­sa pie­nis­sä kau­pun­geis­sa kokei­lu­ja, jois­sa on pois­tet­tu kaik­ki lii­ken­ne­mer­kit ja täl­läi­sis­sä kokei­luis­sa on saa­tu lii­ken­ne­tur­val­li­suus paranemaan.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pitäi­si saa­da lii­ken­ne­merk­ki, joka sal­lii sen, ettei pyö­räi­le jal­ka­käy­tä­väl­lä. Nyt­hän pyö­räi­li­jä pako­te­taan jal­ka­käy­tä­väl­lä las­ten­vau­nu­jen ja koi­ran­ta­lut­ta­jien sekaan lait­ta­mal­la jal­ka­käy­tä­väl­le lii­ken­ne­merk­ki, jos­sa on myös pyö­rän kuva, vaik­ka jal­ka­käy­tä­vä ei ole pyö­rän kan­nal­ta kulkukelpoinen.

    Vai päin­vas­toin? Sal­li­taan pyö­räi­ly jal­ka­käy­tä­väl­lä, kun tekee sen nätis­ti ja mer­ki­tään ne kaik­ki jal­ka­käy­tä­vik­si. Nyt­hän alle 12 saa pyö­räil­lä jal­ka­käy­tä­väl­lä. Ihan hyvin ne, jot­ka koke­vat paik­kan­sa ole­van jal­ka­käy­tä­väl­lä voi­si­vat siel­lä sip­su­tel­la. Se kevyen lii­ken­teen väy­lä­kin on eri aikaan eri paik­ka. Jos sataa vet­tä tai on yö, niin tilaa on liik­kua, mut­ta kau­nii­na kesä­päi­vä­nä pyö­räi­li­jä voi jou­tua taluttamaan.

    Lii­ken­tees­sä on niin pal­jon muut­tu­jia, että et saa miten­kään aikaan kai­ken­kat­ta­vaa lakia. Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­ses­sä on myös vari­aa­tio­ta sen suh­teen, miten lakia nou­da­te­taan ja tämän huo­mioi­mi­nen usein joh­taa entis­tä suu­rem­paan variaatioon. 

    Mones­sa kau­pun­gis­sa on paik­ko­ja, jois­sa jokai­nen kau­pun­ki­lai­nen ajaa sosi­aa­li­sen ohjeis­tuk­sen ohjaa­ma­na. Huo­maat sen, kun vie­ras­paik­ka­kun­ta­lai­se­na ajat lain mukaan ja muut ovat kummastuneita.

    Ja jos ajat­te­let asi­aa laa­jem­min. Meil­lä on esim. pal­jon ris­teyk­siä, jois­sa aja­mi­nen muut­tuu lain mukaan kelio­lo­suh­teis­ta riip­puen. Jos maa­lauk­set on näky­vis­sä aje­taan eri taval­la kuin jos ne on lumen peit­tä­mä­nä. Suu­rin osa ajaa van­has­ta muis­tis­ta. Meil­lä on myös kol­mi­kais­tai­nen tie, jois­sa kesäl­lä on reu­nim­mai­set kais­tat eri­suun­tai­set ja kes­kim­mäi­ses­sä ajo­suun­ta vaih­tuu. Tal­vel­la on kes­kim­mäi­sel­lä kais­tal­la on samaan aikaan molem­piin suun­tiin ole­va lii­ken­ne lii­ken­ne­mer­kein mää­rät­ty. Arvaa, mon­ta­ko nok­ka­ko­la­ria on syn­ty­nyt? Nol­la. Tai sitä, että voin ajaa kotoa kes­kus­taan siten, että kul­jen tie­tä pit­kin ohit­ta­mat­ta taa­ja­ma­merk­kiä tai alue­no­peus­ra­joi­tus­merk­kiä. Onko minul­la siten oikeus ajaa kes­kus­tas­sa 80 km/h? Lain mukaan on.

    Esi­merk­ke­jä, jois­sa laki ei toi­mi pys­tyy luet­te­le­maan loput­to­mas­ti. Esim. kak­si oikeal­le kään­ty­vää kais­taa ja tiel­le, jol­le kään­nyt­täes­sä on ajo­ra­dan reu­na täyn­nä pysä­köi­ty­jä auto­ja. Sosi­aa­li­nen pai­ne ker­too, että oikean­puo­lei­nen kään­ty­jä ei pysäh­dy, vaik­ka hänen kais­ta on tukkeessa.

    Täl­läi­set asiat, joi­hin käyt­täy­ty­mi­nen vai­kut­taa on han­ka­lia. Lisäk­si meil­lä on pal­jon kul­ku­neu­vo­ja, joi­ta ei notee­ra­ta miten­kään. Esim. hra Pre­si­dent­ti liik­kui rul­la­luis­ti­mil­la. Pak­ko kul­kea mm. muku­la­ki­vil­lä, vaik­ka se on mahdotonta? 

    Liik­ku­mi­sen apu­vä­li­nee­nä säh­kö­moot­to­ri pol­ku­pyö­räs­sä ja se ei olek­kaan säh­kö­pyö­rä, vaan liik­ku­mi­sen apu­vä­li­ne. Moot­to­roi­tu peli, jota saa virit­tää ja ajaa kän­nis­sä jal­ka­käy­tä­väl­lä tai kauppakeskuksissa?

    Omat lap­set kun ovat tul­leet mopoi­kään, niin toi­voi­sin, että tal­vi­ren­kaat oli­si sal­li­tut mopois­sa. Mopoa kos­kee auto­jen ren­gas­la­ki vain, kos­ka sel­lai­nen vir­he on lakia teh­des­sä men­nyt läpi. En usko, että kukaan oikeas­ti halu­aa var­ta vas­ten aja­tel­la, että 100 kg pai­na­va yhdis­tel­mä kulut­taa tei­tä niin pal­jon, että sitä pitää arvos­tel­la 3500 kg asti ole­van lain nojal­la. Lai­tan­ko lap­sil­le lait­to­mat ren­kaat vai aiheu­tan­ko lisä­vaa­raa? Lap­sen on kui­ten­kin ajet­ta­va vuo­den jokai­se­na arki­päi­vä­nä kou­luun kelil­lä kuin kelillä.

    1. Omat lap­set kun ovat tul­leet mopoi­kään, niin toi­voi­sin, että tal­vi­ren­kaat oli­si sal­li­tut mopoissa. 

      En nyt oikein ymmär­rä. Lain mukaan mopois­sa ei ainoas­taan saa vaan on pak­ko olla tal­vel­la tal­vi­ren­kaat. Kesäl­lä taas ei tie­ten­kään saa olla nas­ta­ren­kai­ta. Vaik­ka mopo pai­naa vähem­män kuin auto, sil­lä on vain kak­si kape­aa pyö­rää auton nel­jää leve­ää vas­taan. Sik­si nas­taa koh­den pis­to­voi­mas­sa ei lie­ne mer­kit­tä­vää eroa.

  31. jari:
    Suo­ja­tiet ovat tut­ki­tus­ti lii­ken­teen vaa­ral­li­sim­pia paikkoja.
    Ja ne välin­pi­tä­mät­tö­mät ilmeet ratin taka­na, jos pyö­räi­li­jä vähän­kin uskal­taa vil­kais­ta tuu­li­la­sin taak­se idioot­tia, joka ei sen ver­taa kun­nioi­ta suo­ja­tie­tä, että pysyi­si tark­ka­vai­se­na sitä lähestyessään. 

    No, tie­dok­se­si, se poruk­ka joka ei suo­ja­tei­tä kun­nioi­ta ollen­kaan (eikä pal­jon mui­ta­kaan lii­ken­ne­sään­tö­jä) on nime­no­maan pyöräilijät.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä tuli esil­le jos­sain leh­ti­ju­tus­sa. Pitä­kö kai­kil­la olla ajo­kort­ti. Jos ihmi­sel­lä on vikaa näkö­ky­vys­sä tai hän on jat­ku­vas­ti huma­las­sa, hän ei saa ajaa autoa, mut­ta jos polt­taa päreen­sä her­käs­ti, on yhtä vaa­ral­li­nen. Pitäi­si­kö lää­kä­rei­den ilmoi­tus­vel­vol­li­suut­ta laa­jen­taa tähän suuntaan?

    Ehdot­to­mas­ti. Saman tien voi­tai­siin kri­mi­na­li­soi­da suut­tu­mi­nen yli­pään­sä, ja kaik­ki ikä­vät tun­teet. Jol­le­kul­le voi käy­dä huo­nos­ti. Ja käykin.

  33. jari:

    Täs­tä­hän se autoi­li­jan nil­li­tys aina muka­vas­ti läh­tee. Minä näen juu­ri tätä autoi­lu­käy­tös­tä pyö­räi­li­jä­nä päi­vit­täin. Suo­ja­tiet ovat tut­ki­tus­ti lii­ken­teen vaa­ral­li­sim­pia paikkoja.
    Ja ne välin­pi­tä­mät­tö­mät ilmeet ratin taka­na, jos pyö­räi­li­jä vähän­kin uskal­taa vil­kais­ta tuu­li­la­sin taak­se idioot­tia, joka ei sen ver­taa kun­nioi­ta suo­ja­tie­tä, että pysyi­si tark­ka­vai­se­na sitä lähestyessään. 

    Lepuu­tan salk­kua­ni (I rest my case). Vies­ti­si perus­teel­la vai­ku­tat juu­ri sel­lai­sel­ta kave­ril­ta jon­ka pitäi­si pysyä lii­ken­tees­tä koko­naan pois. 

    Kos­ka et ilmei­ses­ti juu­ri ole autol­la aja­nut, niin ker­ro­taan nyt kui­ten­kin, että Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy luke­mat­to­mia paik­ko­ja jois­sa ei ole mah­dol­lis­ta näh­dä riit­tä­vän hyvin ris­teä­vän auto­tien lii­ken­net­tä ris­tey­sa­lu­eel­le ajoa var­ten, ellei ryö­mi­tä autoa ensin ris­teä­vän kevyen­lii­ken­teen väy­län suo­ja­tiel­le. Jos sii­hen suo­ja­tiel­le pääs­tyä­si huo­maat että et pää­se­kään tur­val­li­ses­ti aja­maan ris­teyk­seen niin usein käy niin, että takaa tule­va ajo­neu­vo estää peruut­ta­mas­ta. Kun et pää­se eteen­päin etkä taak­se­päin niin et juu­ri muu­ta voi teh­dä kuin odot­taa ettå ris­teä­vän tien lii­ken­ne sal­lii ajaa ris­teyk­seen. Vas­taa­van­lai­sia paik­ko­ja on myös pal­jon pihoil­ta tiel­le ajaes­sa. Nor­maa­li­jär­jel­lä varus­tet­tu ihmi­nen ymmär­tää täl­läi­sen “suo­ja­tiel­lä sei­so­jan” näh­des­sään että mis­tä on kyse, mut­ta sinul­le se on siis merk­ki sii­tä että kysees­sä on välin­pi­tä­mä­tön idiootti.. 

    Jos ajai­sit autol­la niin oli­sit täs­mäl­leen saman­lai­nen kuin ne autoi­li­jat joi­ta niin kärk­kääs­ti kritisoit.

  34. Bus­si­kus­ki osoit­ti sit­ten oikein mal­lia, miten yhdel­lä iskul­la saa nurin useam­man­kin pyöräilijän.

  35. Jalan­kul­ki­ja: Pyö­räi­li­jöi­tä koh­taan oli­si pal­jon hel­pom­pi tun­tea sym­pa­ti­aa, jos niin suu­ri osa heis­tä ei rik­koi­si tahal­laan kaik­kia lii­ken­ne­sään­tö­jä ja kai­ken aikaa.

    Jos tuo on todel­li­nen ongel­ma eikä teko­syy kul­ku­vä­li­ne­ra­sis­mil­le, niin rat­kai­su on helppo.

    Muu­te­taan lii­ken­ne­sän­tö­jä niin, että kevyen lii­ken­teen sään­tö­jen rik­ko­mi­nen muut­tuu vaikeammaksi:

    -Punai­nen valo ter­koit­taa kevyel­le lii­ken­teel­le ras­kaam­man lii­ken­teen etua­jo-oikeut­ta, ei ris­teyk­sen ylityskieltoa.

    -Pol­ku­pyö­räl­lä on aina oikeus ajaa auto­tiel­lä, oli pyö­rä­tie­tä tai ei. 

    Ja niin edelleen.

    Ongel­ma vain on, että kevyt lii­ken­ne ei täl­lä het­kel­lä uskal­la (no, aina­kaan minä en) käyt­tää nykyi­siä­kään lain suo­mia oikeuk­si­aan kos­ka niis­tä kiin­ni pitä­mäl­lä pää­see hen­ges­tään. Ja sii­tä huo­li­mat­ta, että tämä on nyky­ään kovin epä­muo­di­kas­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua, niin kyl­lä se nyt vaan on autoi­li­joi­den hom­ma aloit­taa se lii­ken­ne­kult­tuu­rin muok­kaa­mi­nen niin, että kevyt lii­ken­ne uskal­taa pitää oikeuk­sis­taan kiin­ni. Ensim­mäi­nen askel voi­si olla se, että jos ei ole anta­nut kevyel­le lii­ken­teel­le tie­tä lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan niin sen sijaan että alkaa huu­te­le­maan että ne pyö­räi­li­jät­kin rik­koo sään­tö­jä, niin häpeäi­si ja pahoit­te­li­si tapah­tu­nut­ta. Pala­taan sen jäl­keen sii­hen kes­kus­te­luun, että pitää­kö kevyenkin lii­ken­teen nou­dat­taa liikennesääntöjä. 

    Häkel­lyt­tä­vin­tä täs­sä on se, että vaik­ka en yhtään pidä sii­tä suo­ma­lai­sen lii­ken­ne­kult­tuu­rin piir­tees­tä, että kevyen lii­ken­teen pitää vaa­tia omat oikeu­ten­sa lii­ken­tees­sä, niin tuo kult­tuu­ri on minus­sa­kin niin syväl­lä, että ei ole miten­kään poik­keuk­sel­li­nen se autoi­lu­ker­ta kun jos­sain vai­hees­sa huo­maan, että en anta­nut tie­tä kevyel­le lii­ken­teel­le lii­ken­ne­sään­tö­jen vaa­ti­mal­la taval­la. Viros­ta kan­nat­tai­si kysyä mitä siel­lä teh­tiin, muis­taak­se­ni siel­lä lii­ken­ne­kult­tuu­ri kevyen lii­ken­teen suh­teen saa­tiin aika nopeas­ti muu­tet­tua sivis­ty­nee­seen suuntaan.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto ja pyö­rä läh­ti­vät molem­mat valois­ta. Sil­min­nä­ki­jöi­den mukaan Auto jäi vih­reis­sä odot­ta­maan, että pyö­rä ohit­taa tämän oikeal­ta ja sen jäl­keen kii­la­si pyö­rän tahal­laan nurin. Täl­lai­seen käyt­täy­ty­mi­seen on vähän vai­kea lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­la vaikuttaa. 

    Minul­le on edel­leen­kin epä­sel­vää, sei­soi­vat­ko sekä auto että pyö­rä siis aluk­si niis­sä Tuk­hol­man­ka­dun ja Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­sen lii­ken­ne­va­lois­sa, vai edel­li­sis­sä? Toi­nen epä­sel­vä asia on, oli­vat­ko ne sii­nä aluk­si rin­nak­kain vai auto edel­lä ja pyö­rä sen taka­na? Kum­pi oli tul­lut ris­teyk­seen ensin? Jos ris­teyk­seen ei joh­da Tuk­hol­man­ka­dun suun­nas­ta pyö­rä­tie­tä, saa­ko pyö­räi­li­jä ajaa sii­hen auton vie­reen lii­ken­ne­va­loi­hin asti samaa kais­taa käyttäen?

    Hesa­rin valo­ku­van (HS/15.8.2015, s. A2) mukaan katu kape­nee olen­nai­ses­ti juu­ri ennen lii­ken­ne­va­lo­ja (kun ajo­ra­dan se kais­ta, jos­sa ilmei­ses­ti myös bus­si­py­säk­ki on, päät­tyy).. Vii­mek­si­mai­nit­tu (eli bus­si­py­sä­kin kais­ta) on kui­ten­kin ero­tet­tu var­si­nai­ses­ta ajo­kais­tas­ta maa­la­tul­la kat­ko­vii­val­la. Mitä kais­to­ja kukin osa­puo­li tuol­la käytti? 

    Se var­si­nai­nen ajo­kais­ta kadul­la lie­nee tuon pysä­kin koh­dal­la­kin aika leveä. Saa­ko pyö­räl­lä ajaa liik­keel­le läh­te­vän auton ohi oikeal­ta, esim. samaa kais­taa tai bus­si­py­sä­kin suo­maa tilaa käyt­täen, pai­kas­sa, jos­sa kum­pi­kin (sekä pyö­rä, että auto) jou­tu­vat heti­koh­ta sivuut­ta­maan ajo­ra­dal­la kapean pai­kan, eli lii­ken­ne­va­lo­pyl­vään koh­dal­la? Tilan­teen arvioin­tiin vai­kut­taa tuos­sa pal­jon se, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä, miten ja mil­tä koh­din kum­pi­kin osa­puo­li tuol­la eteni. 

    Jos­sa­kin kir­joi­tet­tiin, että auto pysäh­tyi ja jäi odot­ta­maan pyö­rän teke­mää ohi­tus­ta. Tuos­sa ei ole mie­les­tä­ni mitään logiik­kaa, ellei kyse ole a) hitaas­ta rea­goin­nis­ta lii­ken­ne­va­lo­jen vaih­tu­mi­seen, b) muus­ta auton liik­keel­le läh­töön liit­ty­väs­tä ongelmasta/hankaluudesta/takkuilusta, c) ympä­röi­vän lii­ken­teen aiheut­ta­mas­ta varo­vai­suu­des­ta, d) “tahal­li­ses­ta pyr­ki­myk­ses­tä pyö­räi­li­jän tönäi­syä var­ten”, e) jos­tain muus­ta syystä. 

    Huo­maut­tai­sin myös, että tilan­teen tul­kin­ta ja objek­tii­vi­nen fak­ta voi­vat olla eri­lai­sia, jos havain­noit­si­jan mie­li jou­tuu tapah­tu­man kul­kua vähäi­sel­tä­kään osal­ta paik­kaa­maan. Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa huo­maa, että asen­teel­la voi olla vai­ku­tus­ta sii­hen, mihin suun­taan tuo “mie­li” (tai media?) saat­taa asioi­den tul­kin­taan vaikuttaa. 

    Hyvin kau­an sit­ten, jou­duin erään aika rajun onnet­to­muu­den sil­min­nä­ki­jä­nä asian itse jäl­ki­kä­teen totea­maan, vaik­ka en tuol­loin lii­ken­nep­sy­ko­lo­gias­ta pal­jon vie­lä tien­nyt. Sil­loi­nen tapah­tu­mien kul­ku ero­si sii­tä, jol­lai­sek­si sen kaik­ki­ne osi­neen olin mie­les­sä­ni ‘raken­ta­nut’.

    Eikö jokai­nen pyri ete­ne­mään lii­ken­ne­va­lo­jen vih­reäk­si vaih­tu­mi­sen jäl­keen ete­ne­mään pää­ta­voit­tei­den­sa mukaan, lii­ken­ne­sään­tö­jen puit­teis­sa? Yleen­sä ajo­neu­vot ete­ne­vät kais­tal­laan ris­teyk­seen yksi kerrallaan.

    En halua mil­lään muo­toa puo­lus­tel­la autoi­li­jaa, jos pyö­rän tönäi­sy oli todel­la­kin tahal­li­nen, tar­koi­tuk­sel­li­nen teko, mut­ta (var­sin­kaan tapaus­ta näke­mät­tä) on myös vää­rin tul­ki­ta ja tuo­mi­ta vain autoi­li­ja kii­laa­jak­si, jos myös pyö­räi­li­jä kii­la­si itsen­sä, samaa kais­taa käyt­täen auton ohi, esit­te­li vie­lä kes­ki­sor­me­aan ja mah­dol­li­ses­ti rik­koen samal­la mui­ta liikennesääntöjä.

    Sen kal­tais­ta huo­noa lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mis­tä emme kau­pun­kiin todel­la­kaan kai­paa. Tar­vet­ta on sen sijaan, pait­si lii­ken­ne­sään­tö­jen tun­te­muk­sel­le ja nou­dat­ta­mi­sel­le, myös­kin huo­maa­vai­suu­del­le ja koh­te­liai­suu­del­le, niin puo­lin että toisin.

    PS. Erään pyö­räi­le­vän, itse­päi­sen (ja tur­ha­mai­sen?) suku­lai­se­ni takia kiin­nos­tai­si myös tie­tää, käyt­ti­kö ao. onnet­to­muu­des­sa meneh­ty­nyt pyö­räi­li­jä kypä­rää? Tuo­ta tie­toa en ole tois­tai­sek­si löy­tä­nyt mis­tään. Tie­tää­kö kukaan asiasta?

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pyö­rä­ties­tä ei ole apua, jos joku ajaa pääl­le tahallaan.
    Jos ampuu jon­kun kadul­la kuo­li­aak­si hau­li­kol­la vaik­ka tar­koi­tus oli vain vähän pelo­tel­la, kuin­ka pit­käk­si aikaa ote­taan aseen­kan­to­lu­pa pois? Voi­ko sitä yli­pään­sä saa­da kos­kaan takai­sin? Kort­ti pois nyt aina­kin eli­niäk­si, jos ei hal­lit­se hermojaan. 

    Erään, nyt jo ehkä van­hen­tu­neen lii­ken­neop­paan teks­ti ker­too, että:
    “Ajo­kort­ti on evät­tä­vä, jos

    4. mil­loin haki­jaa elin­ta­po­jen­sa — nime­no­maan alko­ho­lin käy­tön suh­teen — tai hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien­sa takia ei kat­so­ta sopi­vak­si toi­mi­maan kuljettajana;
    …”

  38. Ongel­ma vain on, että kevyt lii­ken­ne ei täl­lä het­kel­lä uskal­la (no, aina­kaan minä en) käyt­tää nykyi­siä­kään lain suo­mia oikeuk­si­aan kos­ka niis­tä kiin­ni pitä­mäl­lä pää­see hengestään. 

    Tie­lii­ken­ne­la­ki antaa häly­ty­sa­jeu­voil­le oikeu­den pääs­tä lau­tal­le ennen mui­ta ajo­neu­vo­ja ja eri­näi­sil­le viran­omai­sil­le oikeu­den eri­kois­ti­lain­teis­sa poi­kei­ta tie­lii­ken­ne­lain säännöistä.

    Mitään mui­ta oikeuk­sia tie­lii­ken­ne­lais­ta ei löydy.
    Jos ihan itse kek­sii itsel­leen jotain muka­oi­keuk­sia lii­ken­tees­sä, niin ei mikään ihme jos niis­tä kiin­ni pitä­mäl­lä pää­see hen­ges­tään tai terveydestään.

  39. Sak­ke: …sei­soi­vat­ko sekä auto että pyö­rä siis aluk­si niis­sä Tuk­hol­man­ka­dun ja Man­ner­hei­min­tien ris­teyk­sen liikennevaloissa… 

    Se mikä on aina­kin sel­vää on se että mikä­li tör­mäys tapah­tui noi­den valo­jen jäl­keen pyö­räi­li­jäl­lä ei ollut enää mitään asi­aa ajo­ra­dal­la. Juu­ri valo­jen jäl­keen alkaa pyörätie.

    Oli muu­ten tör­ke­ää toi­min­taa pyö­räi­li­jöil­tä tuos­sa “muis­to­ti­lai­suu­des­sa”. Jär­ki ei sen ver­taa sano että kun men­nään tiel­le siel­lä aje­taan lii­ken­ne­sään­tö­jen mukai­ses­ti. Sii­hen kuu­luu se että muu­ta lii­ken­net­tä ei häiritä.

    1. Kyse oli mie­le­no­soi­tus­kul­ku­ees­ta, jon­ka kär­jes­sä ajoi­vat polii­sit. Mie­le­no­soi­tus­kul­ku­eet ovat täy­sin sallittuja.

  40. Eri­lai­set käsi­mer­kit ja huu­te­lu esi­mer­kik­si pyö­rää ajaes­sa on tämän pykä­län vas­tais­ta. Sor­men näyt­tä­mi­nen vie käden irti ohjaus­tan­gos­ta ja aiheut­taa häi­riön ajamiseen. 

    Eilen kun kävin kau­pas­sa autol­la­ni, niin huom­sa­sin, että on kovas­ti pal­jon oikeuk­siin­sa herän­nei­tä pyö­räi­li­jöi­tä liik­keel­lä, mikä ilmei­ses­ti tar­koit­taa että lii­ken­ne­sään­tö­jä ei tar­vit­se noudattaa. 

    3 §
    Tien­käyt­tä­jän ylei­set velvollisuudet

    Tien­käyt­tä­jän on nou­da­tet­ta­va lii­ken­ne­sään­tö­jä sekä muu­ten­kin olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suut­ta ja varo­vai­suut­ta vaa­ran ja vahin­gon välttämiseksi.

    Tien­käyt­tä­jä ei saa tar­peet­to­mas­ti estää tai häi­ri­tä liikennettä.

  41. T.: Tie­lii­ken­ne­la­ki antaa häly­ty­sa­jeu­voil­le oikeu­den pääs­tä lau­tal­le ennen mui­ta ajo­neu­vo­ja ja eri­näi­sil­le viran­omai­sil­le oikeu­den eri­kois­ti­lain­teis­sa poi­kei­ta tie­lii­ken­ne­lain säännöistä.

    Mitään mui­ta oikeuk­sia tie­lii­ken­ne­lais­ta ei löydy.
    Jos ihan itse kek­sii itsel­leen jotain muka­oi­keuk­sia lii­ken­tees­sä, niin ei mikään ihme jos niis­tä kiin­ni pitä­mäl­lä pää­see hen­ges­tään tai terveydestään.

    Mitä Tuu­li­la­sin kes­kus­te­lu­pals­tal­le kuuluu?

    Vel­vol­li­suu­det syn­nyt­tä­vät oikeuk­sia, niin lii­ken­tees­sä kuin muus­sa­kin elä­mäs­sä. Kun sään­nöt vel­voit­ta­vat yhtä väis­tä­mään, ne impli­siit­ti­ses­ti oikeut­ta­vat muut kulkemaan.

    Tämä on myös ongel­ma. Voi perus­tel­lus­ti sanoa, että Suo­mes­sa ei ole lii­ken­ne­kult­tuu­ria vaan sään­tö­jä. Tilan­ne­ta­ju ei pelaa, kun kai­kil­la on niin kova kii­re pitää kiin­ni oikeuksistaan.

    Suo­ma­lai­set usein kau­his­te­le­vat esi­mer­kik­si ita­lia­lais­ta lii­ken­net­tä. Vaik­ka ita­lia­lai­sel­le autoi­li­jal­le stop-mer­kit ja pik­ku­tei­den nopeus­ra­joi­tuk­set ovat viit­teel­li­siä, niin hän ei aja kiin­ni edees­sä kul­ke­van auton pus­ku­riin, kun joku yrit­tää vaih­taa kais­taa, antaa tilaa suo­ja­tie­tä ylit­tä­vil­le jalan­kul­ki­joil­le ja ohit­taa maan­tiel­lä pien­nar­ta pol­ke­van pyö­räi­li­jän rei­lul­la tur­va­vä­lil­lä. Muut tien­käyt­tä­jät huo­mioi­daan taval­la, jos­ta suo­ma­lai­sil­la autoi­li­joil­la oli­si oppimista.

  42. Sak­ke: Toi­nen epä­sel­vä asia on, oli­vat­ko ne sii­nä aluk­si rin­nak­kain vai auto edel­lä ja pyö­rä sen taka­na? Kum­pi oli tul­lut ris­teyk­seen ensin? Jos ris­teyk­seen ei joh­da Tuk­hol­man­ka­dun suun­nas­ta pyö­rä­tie­tä, saa­ko pyö­räi­li­jä ajaa sii­hen auton vie­reen lii­ken­ne­va­loi­hin asti samaa kais­taa käyttäen? 

    Kyl­lä, pol­ku­pyö­räl­lä ja mopol­la saa ohit­taa muun ajo­neu­von samaa kais­taa käyt­täen oikeal­ta. Ks. TLL 17 pykälä.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyse oli mie­le­no­soi­tus­kul­ku­ees­ta, jon­ka kär­jes­sä ajoi­vat polii­sit. Mie­le­no­soi­tus­kul­ku­eet ovat täy­sin sallittuja. 

    Niin ovat­kin mut­ta niil­lä ei sil­ti­kään ole mitään oikeut­ta poi­ke­ta lii­ken­ne­sään­nöis­tä, pois­lu­kien ns kii­reel­li­set teh­tä­vät jos­ta nyt ei ollut kysymys.

    Täs­sä tapauk­ses­sa pyö­räi­li­jät tuk­ki­vat ajo­ra­dan aja­mal­la rin­nak­kain. Tämä on lai­ton­ta, kul­ku­vä­li­net­tä tulee aina kul­jet­taa mah­dol­li­sim­man lähel­lä ajo­ra­dan oike­aa reu­naa. Jos lakia oli­si nou­da­tet­tu ei bus­sil­la oli­si ollut mitään ongel­mia vaih­taa kaistaa.

    Kos­ka lakia rikot­tiin sato­jen ihmis­ten voi­min, pitäi­si jär­jes­te­lyis­tä teh­dä itse asias­sa rikostutkinta.

    1. Mie­le­no­soi­tus­kul­ku­eet ovat täy­sin lail­li­sia. Polii­sit ajoi­vat ensim­mäi­si­nä. Tämä oli täy­sin lail­li­nen tempaus.

  44. jul­le: Suo­ma­lai­set usein kau­his­te­le­vat esi­mer­kik­si ita­lia­lais­ta lii­ken­net­tä. Vaik­ka ita­lia­lai­sel­le autoi­li­jal­le stop-mer­kit ja pik­ku­tei­den nopeus­ra­joi­tuk­set ovat viit­teel­li­siä, niin hän ei aja kiin­ni edees­sä kul­ke­van auton pus­ku­riin, kun joku yrit­tää vaih­taa kais­taa, antaa tilaa suo­ja­tie­tä ylit­tä­vil­le jalan­kul­ki­joil­le ja ohit­taa maan­tiel­lä pien­nar­ta pol­ke­van pyö­räi­li­jän rei­lul­la tur­va­vä­lil­lä. Muut tien­käyt­tä­jät huo­mioi­daan taval­la, jos­ta suo­ma­lai­sil­la autoi­li­joil­la oli­si oppimista.

    Koh­te­lias kii­tos, mut­ta ei kiitos!

    kts esim.

    List of count­ries by traf­fic-rela­ted death rate

    Jos taa­sen puhut jos­ta­kin tar­kem­min mää­rit­te­le­mät­tö­mäs­tä kul­tuu­ris­ta jos­sa kah­vi­kin mais­tuu parem­mal­ta tosca­nan aurin­gon alla niin ok. Saa­tan jopa yhtyä ajatukseen.

  45. max: Koh­te­lias kii­tos, mut­ta ei kiitos!

    kts esim.

    List of count­ries by traf­fic-rela­ted death rate 

    Ita­lian luvut ovat ihan hyvät, kun ottaa huo­mioon väes­tön­ti­hey­den, lii­ken­teen mää­rän ja maan­tie­teen. Suo­mi on tilas­tos­sa mar­gi­naa­li­ses­ti parem­pi lähin­nä sen vuok­si, että tääl­lä kehä kol­mo­sen ulko­puo­li on asu­ma­ton­ta ja tasais­ta pree­ri­aa, jos­sa on suo­ria tei­tä ja auto­ja tulee vas­taan ker­ran vii­teen minuuttiin. 

    Huo­mio­nar­vois­ta tuos­sa tilas­tos­sa on, että kän­nis­sä maas­tu­reil­laan kes­kel­lä tie­tä soh­laa­vat islan­ti­lai­set sijoit­tu­vat parem­min kuin suo­ma­lai­set. Ja jos läh­ti­sin hake­maan kil­pai­li­jaa hei­kos­sa lii­ken­ne­kult­tuu­ris­sa enti­sil­le sosia­lis­ti­mail­le, niin kyl­lä minä Islan­tiin kat­see­ni suuntaisin.

    Tilas­toon kun viit­taa, niin kan­nat­taa ymmär­tää tilastoa.

  46. tuen mak­sa­ja: Eri­lai­set käsi­mer­kit ja huu­te­lu esi­mer­kik­si pyö­rää ajaes­sa on tämän pykä­län vas­tais­ta. Sor­men näyt­tä­mi­nen vie käden irti ohjaus­tan­gos­ta ja aiheut­taa häi­riön ajamiseen.
    Eilen kun kävin kau­pas­sa autol­la­ni, niin huo­ma­sin, että on kovas­ti pal­jon oikeuk­siin­sa herän­nei­tä pyö­räi­li­jöi­tä liik­keel­lä, mikä ilmei­ses­ti tar­koit­taa että lii­ken­ne­sään­tö­jä ei tar­vit­se noudattaa. 

    Eilen näin, kun eräs autoi­li­ja päät­ti ohit­taa 2‑kaistaisella tiel­lä samal­la, kun vas­taan tuli pari moot­to­ri­pyö­rää ja hen­ki­lö­au­to. Nämä onnek­si väis­ti­vät, mut­ta näyt­ti­vät käsi­merk­ke­jä, mikä ehkä ei ollut tilan­tees­sa se pahin vaaratekijä…

  47. Jori Pus­ka: Niin ovat­kin mut­ta niil­lä ei sil­ti­kään ole mitään oikeut­ta poi­ke­ta lii­ken­ne­sään­nöis­tä, pois­lu­kien ns kii­reel­li­set teh­tä­vät jos­ta nyt ei ollut kysymys.

    Täs­sä tapauk­ses­sa pyö­räi­li­jät tuk­ki­vat ajo­ra­dan aja­mal­la rin­nak­kain. Tämä on lai­ton­ta, kul­ku­vä­li­net­tä tulee aina kul­jet­taa mah­dol­li­sim­man lähel­lä ajo­ra­dan oike­aa reu­naa. Jos lakia oli­si nou­da­tet­tu ei bus­sil­la oli­si ollut mitään ongel­mia vaih­taa kaistaa.

    Kos­ka lakia rikot­tiin sato­jen ihmis­ten voi­min, pitäi­si jär­jes­te­lyis­tä teh­dä itse asias­sa rikostutkinta.

    Olet­ko ken­ties perus­suo­ma­lais­ten kan­san­edus­ta­ja? Mene ja tie­dä, mut­ta aina­kin tie­tä­myk­se­si Suo­men lais­ta on yhtä sur­kea kuin perus­suo­ma­lai­sil­la kansanedustajilla.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mie­le­no­soi­tus­kul­ku­eet ovat täy­sin lail­li­sia. Polii­sit ajoi­vat ensim­mäi­si­nä. Tämä oli täy­sin lail­li­nen tempaus.

    Var­maan oli lail­li­nen mut­ta lii­ken­teen ohjaus oli huo­nos­ti hoi­det­tu kun bus­si yli­pää­tään saat­toi pää­tyä sin­ne kul­ku­een sekaan. Yri­tin lukea kokoon­tu­mis­la­kia mut­ta en sii­tä saa­nut sel­koa, onko lii­ken­tee­noh­jaus ensi­si­jai­ses­ti jär­jes­tä­jän vai polii­sin vastuulla.

    1. Oli huo­mat­ta­va mää­rä kak­si­pyö­räi­sil­lä ajo­neu­voil­la liik­ku­via polii­se­ja ohjaa­mas­sa lii­ken­net­tä. He keskt­tyi­vät kui­ten­kin avaa­maan tie­tä kul­ku­een kär­jes­sä. Kukaan ei tul­lut kek­si­neek­si, että jol­le­kin väläh­täi­si pää­hän tul­la sivus­ta kul­ku­ee­seen, mikä on täy­sin lainvastaista.

  49. Supi­koi­ra: Olet­ko ken­ties perus­suo­ma­lais­ten kan­san­edus­ta­ja? Mene ja tie­dä, mut­ta aina­kin tie­tä­myk­se­si Suo­men lais­ta on yhtä sur­kea kuin perus­suo­ma­lai­sil­la kansanedustajilla.

    perus­suo­ma­lai­suut­ta on vai­kea tode­ta, mut­ta jon­kin sor­tin trol­li tämä “Jori Pus­ka” vai­kut­taa ole­van. Tai sit­ten vain joku, joka kokee elä­män­teh­tä­väk­seen pyö­räi­lyn vas­tus­ta­mi­sen, tai molempia…

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukaan ei tul­lut kek­si­neek­si, että jol­le­kin väläh­täi­si pää­hän tul­la sivus­ta kulkueeseen. 

    En ymmär­rä tätä kom­ment­tia ollen­kaan. Man­ner­hei­min­tie on täyn­nään ris­teyk­siä joil­ta tule­val­la lii­ken­teel­lä on lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan täy­si oikeus jat­kaa mat­kaan­sa sin­ne min­ne halua­vat­kin ellei pai­kal­la ole polii­si ohjaa­mas­sa lii­ken­net­tä muu­al­le. Näin­hän täs­sä tapauk­ses­sa ei ollut joten on täy­sin sel­vä että kul­ku­een sekaan on muun lii­ken­teen sovit­ta­va eikä sitä saa estää tuk­ki­mal­la ajoväylä.

    1. Jokai­sen pitää ymmär­tää, ettei kul­ku­ee­seen, hau­ta­jais­saat­toon tai muu­hun sel­lai­seen saa ajaa. On myös yksin­ker­tai­ses­ti kiellettyä.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pitäi­si saa­da lii­ken­ne­merk­ki, joka sal­lii sen, ettei pyö­räi­le jal­ka­käy­tä­väl­lä. Sak­sas­sa on lii­ken­ne­merk­ki, joka sal­lii täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa pyö­räi­lyn jal­ka­käy­tä­väl­lä, mut­ta ei pako­ta sii­hen. Sel­lai­nen vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien merk­ki tar­vit­tai­siin Suomeenkin,

    Mik­si Suo­mes­sa har­joi­te­taan lain­sää­dän­tö­työ­tä? Emme­kö voi tuo­da kai­ken lain­sää­dän­nön Sak­sas­ta ja lak­kaut­taa suo­ma­lai­sen lain­sää­dän­tö­ko­neis­ton. Mik­si Suo­men edus­kun­ta ei ole pys­ty­nyt kopioi­maan tätä lii­ken­ne­merk­kiä? Pal­jon­ko mak­saa, että vii­si mil­joo­nai­sel­le kan­sal­le teh­dään oma lain­sää­dän­tö? Se, jos mikä on raho­jen haas­kaus­ta ja niuk­ko­jen resurs­sien tuh­laus­ta. Lap­suu­des­sa­ni oli mus­ta­kä­si-lii­ken­ne­merk­ki ja nyt STOP. Miksiköhän?

  52. Oleel­li­nen unoh­tuu, jos jokai­nen vuo­rol­laan veto­aa sään­töi­hin ja omiin oikeuk­siin­sa. Minul­la on lail­li­nen oikeus pie­res­kel­lä täy­des­sä his­sis­sä, mut­ta en sitä tee, kos­ka pyrin otta­maan kans­saih­mi­set huo­mioon. Samoin hil­jen­nän vauh­tia­ni lähes ole­mat­to­miin, kun lähes­tyn tri­kois­sa­ni yhdis­te­tyl­lä pyö­rä­tiel­lä koi­ra­nul­koi­lut­ta­jaa tai las­ten­vau­nu­ja työn­tä­vää jalan­kul­ki­jaa. Ei sik­si, että jokin laki sitä edel­lyt­tää, vaan sik­si että jokai­nen voi­si tun­tea olon­sa tur­val­li­sek­si. Mikään juri­di­nen nor­mi ei kor­vaa hyviä tapo­ja ja empatiaa.

  53. Ässä: Kyl­lä, pol­ku­pyö­räl­lä ja mopol­la saa ohit­taa muun ajo­neu­von samaa kais­taa käyt­täen oikeal­ta. Ks. TLL 17 pykälä. 

    Tämän tapauk­sen jäl­keen en ihmet­te­li­si lain­kaan, jos ao. pykä­län kysei­seen, mopo­ja ja pol­ku­pyö­riä kos­ke­vaan kap­pa­lee­seen lisät­täi­siin sivu­lause: “… , jos se voi tapah­tua vaa­rat­ta ja hai­tat­ta.” Tuol­la koh­den Tuk­hol­man­ka­tua, sen pääs­sä, vaa­ra oli aivan ilmeinen. 

    Nykyi­sel­lään tuo TLL:n pykä­lä 17, tai siis sen toi­sen kap­pa­leen jäl­kim­mäi­nen lause suo­ras­taan luo tilan­tei­ta, jois­sa osa pyö­räi­li­jöis­tä ja autoi­li­jois­ta­kin saat­taa läh­teä kau­pun­gin kaduil­la kes­ke­nään kil­pai­le­maan, esim.yksistä lii­ken­ne­va­lois­ta seu­raa­viin, san­gen vaa­ral­li­sin seurauksin. 

    Lisä­ky­sy­mys: Miten on mah­dol­lis­ta, että Man­ner­hei­min­tiel­le oikeal­le kään­ty­vä auto voi osua, kuten Osmon jut­tuun­sa liit­tä­mä link­ki ker­too, “oikeal­la taka­kul­mal­laan pyö­räi­li­jään”, joka ajoi ole­tet­ta­vas­ti joko suo­raan tai kään­ty­mäs­sä oikeal­le, pyö­rä­tiel­le? Jos auto kään­tyi oikeal­le, ihmet­te­len hie­man sitä, miten auton perän saman­ai­kai­nen hei­lau­tus oikeal­le, jon­ka liik­keen tuo temp­pu oli­si ilmei­ses­ti vaa­ti­nut, oikein saat­toi onnis­tua? Kum­pi siel­lä oikein mah­toi osua ja kumpaan?

    1. Sak­ke. Tar­koi­tat­ko ilmei­sel­lä vaa­ral­la, että autoa ajoi hen­ki­lö, joka on päät­tä­nyt kii­la­ta fil­la­rin nurin. Miten ajat­te­lit tämän näkö­koh­dan kir­ja­ta lakiin?

  54. Pyö­räi­len pal­jon ainoas­taan pyö­rä­teil­lä ja havain­to­ni on, että skoot­te­ris­tit ja mope­dis­tit ovat hävin­neet pyö­rä­teil­tä lähes koko­naan. Tuo­hon lie­nee vas­tauk­se­na se, että mopo­kor­tin hin­taa nos­tet­tiin riit­tä­väs­ti, että toi­men­pi­de lak­kaut­ti mopoi­lun mel­kein koko­naan. Sii­tä har­vi­nai­nen viran­omais­lii­ke, että toi­min­ta saa­tiin lope­tet­tua ker­ta­ry­säyk­sel­lä eikä pit­käl­lä kitinällä.

  55. Olen huo­man­nut, että moot­to­ri­pyö­räi­li­jät tul­kit­se­vat lake­ja hie­man väl­jäs­ti omak­si eduk­seen. Toi­sin sanoen, ne otta­vat autoa vas­taa­van tilan auton edes­sä, mut­ta toi­saal­ta puik­ke­leh­ti­vat auto­jen lomit­se ruuh­kis­sa. Ei kai pyö­räi­li­jät tee samoin ?

  56. Taval­li­nen Tek­nik­ko: Tuo­hon lie­nee vas­tauk­se­na se 

    … että mopoil­ta pois­tet­tiin pyö­rä­tien käyt­tö­pak­ko ja sal­lit­tiin pyö­rä­tien käyt­tö vain sil­loin kun se erik­seen sal­li­taan lisä­kil­vel­lä pyö­rä­tien mer­kin yhtey­des­sä. Osmo onkin näkö­jään kir­joit­ta­nut aiheesta.

    1. Mopon kil­pi pitä vaih­taa kiel­tä­väs­tä sal­li­vak­si, kos­ka kil­vet EI MOPOILLE varas­tet­tiin varuskuntiin. …:-)

  57. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Pyö­räi­len pal­jon ainoas­taan pyö­rä­teil­lä ja havain­to­ni on, että skoot­te­ris­tit ja mope­dis­tit ovat hävin­neet pyö­rä­teil­tä lähes koko­naan. Tuo­hon lie­nee vas­tauk­se­na se, että mopo­kor­tin hin­taa nos­tet­tiin riittävästi, 

    Pyö­rä­tiel­lä mopoi­lu kiel­let­tiin joku­nen vuo­si sit­ten mel­kein kaik­kial­la eli mopol­la pitää ajaa autotiellä. 

    Pois­lu­kien pyö­rä­tie, jol­la se on erik­seen sal­lit­tu kyl­til­lä “sal­lit­tu mopoille”.

  58. j‑lu: Ita­lian luvut ovat ihan hyvät, kun ottaa huo­mioon väes­tön­ti­hey­den, lii­ken­teen mää­rän ja maantieteen.

    Lii­ken­teen mää­rän kas­vaes­sa tilas­tol­li­nen tur­val­li­suus para­nee. Suo­meen ver­rat­tu­na Ita­lian tur­val­li­suus on siis hei­kom­paa kuin luvut anta­vat ymmär­tää, kos­ka Suo­mes­sa lii­ken­net­tä on Ita­li­aan ver­rat­tu­na vähän.

    Sama jut­tu kuin sii­nä, että eni­ten rais­kauk­sia suh­tees­sa väki­mää­rään saat­taa olla pie­nis­sä perä­ky­lis­sä. Yksi husee­raa­ja pys­tyy rumen­ta­maan tilastot.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En nyt oikein ymmär­rä. Lain mukaan mopois­sa ei ainoas­taan saa vaan on pak­ko olla tal­vel­la tal­vi­ren­kaat. Kesäl­lä taas ei tie­ten­kään saa olla nas­ta­ren­kai­ta. Vaik­ka mopo pai­naa vähem­män kuin auto, sil­lä on vain kak­si kape­aa pyö­rää auton nel­jää leve­ää vas­taan. Sik­si nas­taa koh­den pis­to­voi­mas­sa ei lie­ne mer­kit­tä­vää eroa.

    Täs­sä ei nyt vir­ka­mies­kie­li ja kan­san kie­li kohtaa. 

    Kan­sa­lai­nen tar­koit­taa kesä­ren­kaal­la ren­gas­ta, jota käy­te­tään kesäl­lä ja tal­vi­ren­kaal­la ren­gas­ta, jota käy­te­tään talvella. 

    Laki tote­aa, että tal­vel­la saa käyt­tää nas­ta­ren­gas­ta ja on pak­ko käyt­tää tal­vi­ren­gas­ta ja kesäl­lä ei saa käyt­tää nastoja.

    Todel­li­suu­des­sa lain mukai­nen tal­vi­ren­gas on oikeas­ti kesä­ren­gas. Lähes jokai­ses­sa mopos­sa ole­vas­sa ren­kaas­sa on m+s mer­kin­tä, joka tar­koit­taa tal­vi­ren­gas­ta. Aina­kin jokai­ses­sa mei­dän talos­sa ole­vas­sa mopon ren­kaas­sa sel­lai­nen on ja se on jo aika suu­ri otan­ta se.

    Googlen hakusa­nal­la “moot­to­ri­pyö­rän tavi­ren­gas” tai “mopon tal­vi­ren­gas” kun kat­sot kuvia, niin yhtä ren­gas­ta lukuu­not­ta­mat­ta ne on kaik­ki lait­to­mia aina­kin niin pit­käl­le, mitä itse nii­tä sela­sin. Sitä lail­lis­ta­kaan ei saa lail­li­ses­ti alle, sil­lä 21′ etu­ren­gas ja 17′ taka­ren­gas estää tehok­kaas­ti nas­ta­mää­rän täs­mää­mi­sen lain vaa­ti­mal­la tavalla.

    Mopon ren­kaan ja auton ren­kaan lait­ta­mi­nen saman lain­sää­dän­nön alle onmah­do­ton­ta myös sik­si, että ren­kai­den pro­fii­li on eri­lai­nen. Autos­sa koko ren­kaan pin­ta kos­ket­taa tie­tä ja mopos­sa suu­rin osa mopon nas­tois­ta on sel­lai­sia, että ne ovat ole­mas­sa var­muu­den vuok­si eivät­kä ne kos­kaan kos­ke­ta tien pintaa. 

    Tila­sin sit­ten lait­to­mat ren­kaat mopoon.

  60. T.: Jos ihan itse kek­sii itsel­leen jotain muka­oi­keuk­sia lii­ken­tees­sä, niin ei mikään ihme jos niis­tä kiin­ni pitä­mäl­lä pää­see hen­ges­tään tai terveydestään.

    En tie­dä mitä tuol­la semant­ti­sel­la pil­kun­vii­laa­mi­sel­la haluat saa­vut­taa, mut­ta kos­ka mitä ilmei­sim­min Suo­men kie­len tai­to­ni on vaja­vai­nen, niin yri­te­tään selventää:

    1. Minul­la on Suo­men tie­lii­ken­ne­lain mukaan oikeus ajaa pol­ku­pyö­räl­lä Hämeen­tiel­lä. Mikä täs­sä väit­tees­sä tark­kaan ottaen on minun kek­si­mä­ni muka­oi­keus ja mil­lä perusteella?

    2. Jos astun rau­hal­li­ses­ti suo­ja­tiel­le, autoi­li­jal­la on vel­vol­li­suus väis­tää minua. Miten tämä poik­ke­aa loo­gi­ses­ti väit­tees­tä “Minul­la on oikeus astua rau­hal­li­ses­ti suo­ja­tiel­le mah­dol­li­sis­ta ohia­ja­vis­ta autois­ta huolimatta”?

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­ke. Tar­koi­tat­ko ilmei­sel­lä vaa­ral­la, että autoa ajoi hen­ki­lö, joka on päät­tä­nyt kii­la­ta fil­la­rin nurin. Miten ajat­te­lit tämän näkö­koh­dan kir­ja­ta lakiin? 

    Ilmei­nen vaa­ra” liit­tyy ris­teyk­seen ja sen lähes­ty­mi­seen. Mie­les­tä­ni hen­ki­lö, “joka on päät­tä­nyt kii­la­ta fil­la­rin nurin”, kuu­los­taa, ilman vah­vaa näyt­töä, jol­lais­ta en ole vie­lä näh­nyt, pel­käl­tä ole­tuk­sel­ta tai mie­li­pi­teel­tä. Onnet­to­muuk­sia­kin sattuu!

    Minun on vai­kea näh­dä, miten ole­tet­ta­vas­ti ajo­kais­taan­sa aja­va, ja koh­ta kään­ty­vä auto voi taka­kul­mal­laan kii­la­ta fil­la­rin nurin? Fil­la­rin, joka jou­tuu käsit­tääk­se­ni kään­ty­mään oikeal­le ris­teys­geo­met­rian (ei vält­tä­mät­tä kel­lon) mukaan ennen autoa. Sana “kii­laa­mi­nen” liit­ty­nee auton siir­ty­mi­seen lähem­mäs ajo­kais­tan oike­aa reu­naa, mut­ta eikö tuol­le voi olla mui­ta­kin, luon­nol­li­sem­pia­kin syi­tä, kuin tie­ten tah­toen teh­ty tönäi­sy-yri­tys, eli tar­koi­tus saa­da fil­la­ri kumoon?

    Jos autoi­li­ja jäi vih­reil­lä ensin odot­ta­maan pyö­räi­li­jän teke­mää ohi­tus­ta, ja kii­la­si sit­ten pyö­rän kumoon, olet­tai­sin että kon­tak­ti auton ja pyö­rän välil­lä oli­si tapah­tu­nut pyö­rän ja auton etu­kul­man, tai kyl­jen välil­lä, ei TAKAKULMAN, ellei auto aja­nut ehkä joten­kin oudos­ti mut­ki­tel­len. Pyö­räi­li­jän tör­mäys autoon on ehkä saat­ta­nut joh­tua jopa hänel­le yllä­tyk­se­nä tul­lees­ta auton ajo­no­peu­den hidas­tu­mi­ses­ta, a) ns. kii­lauk­sen lop­pu­vai­hees­sa, tai b) nor­maa­lin, kään­nök­sen edel­lyt­tä­män nopeu­den­las­kun takia.

    Ajoi­ko auto ajo­ra­dan reu­na­ki­veyk­sen yli? Jos auto alkaa kään­tyä oikeal­le Man­ner­hei­min­tiel­le, eikä pyö­rä­tiel­le (kuten on ole­tet­ta­va), eikö sii­nä sil­loin pyö­räi­li­jäl­le jää hyvää tilaa kään­tyä vii­mek­si­mai­ni­tul­le. Olen­nais­ta voi ehkä tosin olla myös se, pal­jon­ko tilaa jäi auton ja reu­na­ki­veyk­sen väliin, mut­ta sitä ei kai enää pyö­rä­tien koh­dal­la ollut.

    Jos pyö­räi­li­jä saa ohit­taa auton samal­la ajo­kais­tal­la oikeal­ta (TLL:n pykä­län 17 mukaan), onko vas­taa­va ohi­tus (pyö­rän vasem­mal­ta puo­lel­ta) kais­tal­laan ete­ne­väl­tä autoi­li­jal­ta kiel­let­ty? (Mik­si tuol­lai­nen ohi­tus oli­si kii­laa­mis­ta vain sil­loin, jos sen tekee autoi­li­ja?) Kil­pail­tiin­ko tuol­la sii­tä, kum­pi ehtii ajo­ra­dan kapeal­le koh­dal­le ensin?

    Toi­vot­ta­vas­ti polii­si (tai piir­tä­jä polii­sin toi­mek­sian­nos­ta ja ohjei­den mukaan) kyke­nee rekon­struoi­maan tapauk­sen piir­rok­sin, siten että tuon vali­tet­ta­van tör­mäyk­sen luon­ne, vai­heet ja syy käy sel­väs­ti ilmi, tör­mäyk­sen dyna­miik­ka ja lii­ke­ra­dat havainnollistaen. 

    Suo­men pitäi­si kai olla oikeus­val­tio. Sen vuok­si ketään autoi­li­jaa (tai pyö­räi­li­jää­kään) ei pitäi­si aina­kaan ennen aiko­jaan syyl­li­sek­si lei­ma­ta, ellei sitä syyl­li­syyt­tä kye­tä veden­pi­tä­väs­ti kai­kil­le osoit­ta­maan. Voi olla, että jos oli­sin ollut tuol­la itse­kin sil­min­nä­ki­jä, en pitäi­si yhtä monia ske­naa­rioi­ta mah­dol­li­si­na, mutta …

    Väi­te, jon­ka mukaan autoi­li­ja “on päät­tä­nyt kii­la­ta pyö­räi­li­jän nurin” on mie­les­tä­ni kui­ten­kin aika voi­ma­kas. Toi­vot­ta­vas­ti sen väit­teen perus­te­lut ja perus­te­lui­den toteen­näyt­tö ovat sitä sil­loin myös.

  62. Jori Pus­ka: Täs­sä tapauk­ses­sa pyö­räi­li­jät tuk­ki­vat ajo­ra­dan aja­mal­la rinnakkain.

    Tie­hän ei ollut tukos­sa, vaan luul­ta­vas­ti välit­ti suu­rem­man mää­rän lii­ken­net­tä kuin kos­kaan muul­loin. Pyö­räi­li­jät­hän ovat lii­ken­net­tä sii­nä mis­sä muut­kin tienkäyttäjät.

    Vie­lä lai­naus tie­lii­ken­ne­lais­ta (6 §):

    Tien­käyt­tä­jä ei saa kes­keyt­tää tai muu­ten estää … jär­jes­täy­ty­neen kul­ku­een etenemistä.

  63. YLE:n uutis­si­vuil­la oli tes­ti pyö­räi­li­jöil­le lii­ken­ne­sään­tö­jen tun­te­mi­ses­ta. Tein tes­tin minä­kin, vaik­ken mikään yksi­puo­li­nen pyö­räi­li­jä ole­kaan. Sain sii­nä kaik­ki kym­me­nen koh­taa oikein, vaik­ka ajan autol­la sen­tään useam­min kuin mitä pyöräilen!

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten suu­ri osuus niis­tä kyse­lyn vas­taa­jis­ta, joil­la ei ole ajo­kort­tia, pär­jää tuos­sa tes­tis­sä. Vali­tet­ta­vas­ti tes­tis­sä ei kysy­tä, onko vas­taa­jal­la ajo­kort­tia vai ei. Tes­ti oli­si syy­tä teh­dä myös joten­kin kont­rol­loi­dum­min, ettei HS vedä saa­mis­taan tulok­sis­ta isom­mal­la vas­taa­ja­mää­räl­lä lii­an hätäi­siä joh­to­pää­tök­siä, tie­tä­mät­tä vas­taa­jien todel­lis­ta jakau­tu­mis­ta autoi­li­joi­hin ja kortittomiin.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jokai­sen pitää ymmär­tää, ettei kul­ku­ee­seen, hau­ta­jais­saat­toon tai muu­hun sel­lai­seen saa ajaa. On myös yksin­ker­tai­ses­ti kiellettyä. 

    Kun tämän oikeus­pe­rus­ta näyt­tää ole­van hämä­rä esi­mer­kik­si Jori P:lle, se lie­nee TLL 2 luku 6§: “Sää­det­ty­jä ääni- ja valo­merk­ke­jä anta­val­le … polii­sia­jo­neu­von vetä­mäl­le saat­tu­eel­le on lii­ken­teen ohjaus­lait­teil­la anne­tuis­ta ohjeis­ta riip­pu­mat­ta annet­ta­va estee­tön kul­ku. Täl­löin on tar­vit­taes­sa väis­tyt­tä­vä syr­jään ja pysähdyttävä.”

    Kul­kuet­ta veti­vät pol­ku­pyö­rä­po­lii­sit; en tie­dä oli­ko fil­la­reis­sa sini­set vil­kut. Vil­kut oli­si­vat siis sal­li­neet esi­mer­kik­si punai­sia päin aja­mi­sen, ja mää­rän­neet muut tien­käyt­tä­jät väis­tä­mään. Mut­ta ilman sini­siä vilk­ku­ja­kin samas­sa pykä­läs­sä alem­pa­na lukee: “Tien­käyt­tä­jä ei saa kes­keyt­tää tai muu­ten estää soti­las­osas­ton, saat­tu­een, val­vo­tun lap­si­ryh­män tai muun jär­jes­täy­ty­neen kul­ku­een etenemistä.”

    Tar­vit­taes­sa se on sit­ten kärä­jä­oi­keus joka pun­ta­roi TLLn eri pykä­lien kes­ki­näis­tä pai­noar­voa. Mei­dän juri­diik­ka-ama­töö­rien on asias­ta tur­ha vääntää.

  65. Sak­ke: Suo­men pitäi­si kai olla oikeus­val­tio. Sen vuok­si ketään autoi­li­jaa (tai pyö­räi­li­jää­kään) ei pitäi­si aina­kaan ennen aiko­jaan syyl­li­sek­si lei­ma­ta, ellei sitä syyl­li­syyt­tä kye­tä veden­pi­tä­väs­ti kai­kil­le osoittamaan.

    Oikeus­val­tio on se val­tio; kan­sa­lai­sil­la on oikeus olla ihan mitä miel­tä hyvän­sä ja ilmais­ta nii­tä mie­li­pi­tei­tä pie­nin rajoi­tuk­sin. Syyl­li­se­nä tai syyt­tö­mä­nä saa pitää ennen tuo­mio­ta ja jopa tuo­mios­ta riippumatta.

  66. Mun täy­tyy sanoa että useim­mis­sa tapauk­sis­sa autoi­li­jat ovat koh­te­li­jai­ta minua koh­taan kun ajan pyö­räl­lä, pysäh­ty­vät suo­ja­teien eteen vaik­ka eivät tarvitisisi. 

    Suu­rin ris­ki pyö­räl­lä ajaes­sa on tör­mä­tä toi­seen pyö­räi­li­jään. Nyt kun kou­lut ovat alka­neet niin kou­lu­lai­set pyö­räi­le­vät aivan miten sat­tuu. Nii­tä jou­tuu stten väis­te­le­mään. Minun työ­mat­ka­ni var­rel­la on 4 kou­lua joten ongel­maa ei aamui­sin voi vält­tää, ellei pää­tä läh­teä vas­ta klo 9:00 jälkeen.

    Sit­ten oma lukun­sa ovat eri­lai­set työ­maat ja poik­keus­jär­jes­te­lyt jot­ka usein ovat ala-arvoi­set. Esim Espoon Leppävaarassa/Perkkaalla on suo­si­tu työ­mat­ka­pyö­räi­ly­reit­ti Espoos­ta Pitä­jän­mä­keen päin poik­ki mones­ta koh­taa HSY:n vesi­joh­to­työ­maan takia ja pakot­taa joko pit­kil­le (tai mäki­sil­le) kier­to­teil­le tai aja­maan tila­päi­siä kapei­ta kint­tu­pol­ku­ja pit­kin osit­tain auto­jen seas­sa. Tuon työ­maan ajak­si oli­si voi­tu jär­jes­tää tila­päi­nen kevyen lii­ken­teen väy­lä rau­ta­tien ja Hat­si­na­puis­ton väliin, siel­lä on ollut jo ennes­tään pol­ku, mut­ta koko n 1 km x 1 km kokoi­ne alue sul­jett­tiin kai­kel­ta liikenteeltä.

  67. Lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitäi­si saa­da kit­ke­tyk­si kaik­ki “kan­sain­vä­li­set” käsi­mer­kit pois. Niil­lä vain pro­vo­soi­daan. Jos halu­taan kiit­tää, niin ter­veh­dys on pai­kal­laan, mut­ta vir­hei­den osoit­te­lu on täy­sin tur­haa. Nii­tä tulee jokai­sel­le ja jokai­nen omat vir­heen­sä myös huomaa.

  68. Jori Pus­ka: Man­ner­hei­min­tie on täyn­nään ris­teyk­siä joil­ta tule­val­la lii­ken­teel­lä on lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan täy­si oikeus jat­kaa mat­kaan­sa sin­ne min­ne haluavatkin

    Niis­sä on myös kol­miot ris­teä­väl­tä tiel­tä tule­vil­le, jol­loin siel­lä sivu­tiel­lä odo­te­taan suo­ja­tien taka­na vaik­ka iltaan asti jos valot eivät ole toi­min­nas­sa ja Man­ner­hei­min­tiel­lä on muu­ta lii­ken­net­tä sikä­li pal­jon ettei sekaan mah­du niin ettei kukaan jou­du hidas­ta­maan tai väis­tä­mään. Kol­mion takaa ei ole oikeut­ta jat­kaa mat­kaan­sa ennen kuin tie on tyh­jä riit­tä­vän pit­käl­tä matkalta.

    Mitä tulee rajan­ve­dos­ta epäil­lyn sur­man ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mi­sen eros­ta, komi­sa­rio oli kom­men­toi­nut Ilta-Sano­mil­le: “– Täy­tyy teh­dä ero sii­hen, mis­tä tätä kul­jet­ta­jaa epäil­lään ja mil­lä rikok­sel­la hänet van­git­tiin. Nämä eivät ole yhtä­läi­syys­mer­kin taka­na.” Vas­ta oikeus aika­naan arvioi onko tahal­li­suu­des­ta riit­tä­vää näyt­töä ja täyt­tää­kö se mitä teos­ta voi­daan osoit­taa ja olo­suh­teet jom­man­kum­man rikok­sen tunnusmerkit.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mopon kil­pi pitä vaih­taa kiel­tä­väs­tä sal­li­vak­si, kos­ka kil­vet EI MOPOILLE varas­tet­tiin varuskuntiin. …:-)

    Haka­nie­men sil­lan Poh­joi­ran­nan pääs­sä on aina­kin yksi Ei mopoil­le ‑kylt­ti. Sitä ei ole vaih­det­tu ilmoi­tuk­ses­ta huolimatta.

  70. ano­nil­li: Olet. Sii­nä, että luon­ne­vi­kai­nen autoi­li­ja öyk­kä­röi koh­da­tes­saan hei­kom­pia, mie­les­tään alem­piar­voi­sia, ihmi­siä, ei ole mitään sattumanvaraista. 

    Nyt uuti­soi­daan lisä­tie­toa autoi­li­jan pro­fii­lis­ta. Vai­kut­tai­si edel­leen sil­tä, että teko­vä­li­ne oli sat­tu­man­va­rai­nen. On siis autoi­li­jal­la aiem­paa häi­ri­köin­tiä aina kuk­ka­ruuk­ku­vä­ki­val­las­ta läh­tien. (läh­de: Joku uutis­leh­ti, löy­tyy jos halu­aa, epäolennaista) 

    Ei oli­si sit­ten­kään tar­ve teh­dä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia? Sen enem­pää kuin muu­kaan katu­vä­ki­val­ta aikaan­saa yhteis­kun­nas­sa tänä päivänä.

  71. TimoT:
    Lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitäi­si saa­da kit­ke­tyk­si kaik­ki “kan­sain­vä­li­set” käsi­mer­kit pois. Niil­lä vain pro­vo­soi­daan. Jos halu­taan kiit­tää, niin ter­veh­dys on pai­kal­laan, mut­ta vir­hei­den osoit­te­lu on täy­sin tur­haa. Nii­tä tulee jokai­sel­le ja jokai­nen omat vir­heen­sä myös huomaa.

    Lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitäi­si myös saa­da pois auton käyt­tö viestintävälineenä.

    Mut­ta mut­ta, mil­läs ker­toa mota­ril­la per­sees­sä roik­ku­val­le bema­ri­kus­kil­le, että urpo olet lii­an lähel­lä? Lii­ken­tee­seen tar­vi­taan myös lisää val­von­taa urpo­jen saa­mi­sek­si pois.

  72. Tämä pul­mu­nen, ihan­teel­li­sen espoo­lai­sen autoi­li­jan peri­ku­va, joka ihan vahin­gos­sa ajoi yli 60 vuo­ti­aan pyö­rän pääl­le, kun koki yli­voi­mais­ta hou­ku­tus­ta kään­tyä tämän koh­dal­la oikeal­la, ajoi autol­la, joka oli ajo­kiel­los­sa ja pake­ni pai­kal­ta. Aiem­min hän on leh­ti­tie­to­jen mukaan yrit­tä­nyt tap­paa naa­pu­rin­sa pudot­ta­mal­la hänen pää­hän­sä kuk­ka­ruu­kun vii­den­nes­tä ker­rok­ses­ta, mut­ta epä­on­nis­tui, oli saa­nut lähes­ty­mis­kiel­lon naa­pu­riin­sa, kos­ka oli syl­ke­nyt tämän pääl­le his­sis­sä ja kaa­ta­nut hänet kumoon, tuot­ta­nut käyt­täy­ty­mi­sel­lään usei­ta ris­koil­moi­tuk­sia naa­pu­reil­taan ja niin edelleen.
    Täs­tä kai­kes­ta voi pää­tel­lä, että syyn täy­tyy olla pyöräilijässä.
    Jos tuos­ta mur­hay­ri­tyk­ses­tä kuk­ka­ruu­kul­la ei ole teh­ty riko­sil­moi­tus­ta, se pitäi­si teh­dä nyt. Ei van­he­ne ihan nopeasti.Olisi lii­ken­tees­sä tur­val­li­sem­paa, kun tämä­kin tapaus oli­si kiven sisässä. 

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si lii­ken­tees­sä tur­val­li­sem­paa, kun tämä­kin tapaus oli­si kiven sisässä. 

    En ole täy­sin sinut itse­ni kans­sa, että vii­laan tätä näin, mut­ta kun asia on kiro­tun tärkeä.

    Oli­sin toi­vo­nut, että kirjoitat

    Oli­si yhteis­kun­nas­sa tur­val­li­sem­paa, kun …”

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Jos tuos­ta mur­hay­ri­tyk­ses­tä kuk­ka­ruu­kul­la ei ole teh­ty riko­sil­moi­tus­ta, se pitäi­si teh­dä nyt.

    En usko että tuol­lai­se­ta, jos sen joten­kin sai­si vään­net­tyä tapon yri­tyk­sek­si, tuli­si muu­ta kuin ehdol­lis­ta. Kos­ka ei osu­nut, ei tul­lut mitään.

    http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/rikollisuustilanne/rikollisuustilanne2007/zZ2OH9xPr/6_Rangaistuskaytanto_rikoslajeittain.pdf

    Täs­sä on esi­merk­ki, jos­sa on ajet­tu ihmi­sen ylit­se täy­sin tahal­laan, eikä kysees­sä ollut tapon yritys:

    https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2010/kouho20100729

    Kos­ka ruuk­ku ei edes osu­nut, niin tuo­mio oli­si ollut lähes var­ma ehdollinen.

    Ei näil­le häi­ri­köil­le oikeus­lai­tos halua teh­dä mitään. Ainoa mah­dol­li­suus puo­lus­tau­tua on tur­vau­tua niin voi­mak­kaa­seen väki­val­taan, että se joh­taa hyök­kää­jän lopul­li­seen vammautumiseen.

  75. Itse olen­kin miet­ti­nyt asiat niin, että jos joku tuol­lai­nen oikeas­ti hul­lu kos­kaan uhkai­si uskot­ta­vas­ti esi­mer­kik­si per­het­tä­ni, ei aut­tai­si mikään muu kuin teh­dä ennal­taeh­käi­se­vä isku. 

    Tör­keäs­tä pahoin­pi­te­lys­tä sel­vi­ää kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti ehdol­li­sel­la. Sen ver­ran kovaa väki­val­taa pitäi­si käyt­tää, että kyky toteut­taa uhkauk­sia poistuisi.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä pul­mu­nen, ihan­teel­li­sen espoo­lai­sen autoi­li­jan peri­ku­va, joka ihan vahin­gos­sa ajoi yli 60 vuo­ti­aan pyö­rän pääl­le, kun koki yli­voi­mais­ta hou­ku­tus­ta kään­tyä tämän koh­dal­la oikeal­la, ajoi autol­la, joka oli ajo­kiel­los­sa ja pake­ni pai­kal­ta. Aiem­min hän on leh­ti­tie­to­jen mukaan yrit­tä­nyt tap­paa naa­pu­rin­sa pudot­ta­mal­la hänen pää­hän­sä kuk­ka­ruu­kun vii­den­nes­tä ker­rok­ses­ta, mut­ta epä­on­nis­tui, oli saa­nut lähes­ty­mis­kiel­lon naa­pu­riin­sa, kos­ka oli syl­ke­nyt tämän pääl­le his­sis­sä ja kaa­ta­nut hänet kumoon, tuot­ta­nut käyt­täy­ty­mi­sel­lään usei­ta ris­koil­moi­tuk­sia naa­pu­reil­taan ja niin edelleen.
    Täs­tä kai­kes­ta voi pää­tel­lä, että syyn täy­tyy olla pyöräilijässä.
    Jos tuos­ta mur­hay­ri­tyk­ses­tä kuk­ka­ruu­kul­la ei ole teh­ty riko­sil­moi­tus­ta, se pitäi­si teh­dä nyt. Ei van­he­ne ihan nopeasti.Olisi lii­ken­tees­sä tur­val­li­sem­paa, kun tämä­kin tapaus oli­si kiven sisässä. 

    En yleen­sä lue ilta­päi­vä­leh­tiä, joten autoi­li­jan taus­tois­ta (joi­ta kuva­sit) en aiem­min tar­kem­min tien­nyt. Mikä­li kuvaa­ma­si tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, voi vaa­ka­kup­pien kes­ki­näi­ses­sä ase­mas­sa, suh­tees­sa toi­siin­sa, tapah­tua muu­tos. “Yli­voi­mai­nen hou­ku­tus kään­tyä” pai­kas­sa, jos­sa oike­aa ajo­kais­taa aja­vien auto­jen (kuten vasen­ta ajo­kais­taa­kin käyt­tä­vien auto­jen) on muu­ten­kin kään­nyt­tä­vä, on minus­ta hie­man kum­mal­li­nen ilmaus. Syyl­li­syy­den ja syyl­li­syy­sas­teen yksit­täis­ta­pauk­ses­sa saat­ta­vat uskoak­se­ni rat­kais­ta sil­ti monet eri­lai­set asiat ja yksi­tyis­koh­dat, jot­ka tapauk­seen liittyvät.

    Lii­ken­teen peli­sään­tö­jen ja kysei­sen ris­teyk­sen osal­ta asial­la, eli asian­mu­kai­sen ja suo­si­tel­ta­van ajo­ta­van sel­vit­tä­mi­ses­sä mm. tuol­lai­sen ris­teyk­sen osal­ta on kui­ten­kin myös ylei­sem­pää mer­ki­tys­tä. Läh­tö­koh­ta­na ei voi olla vain se, että pel­käs­tään ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä joh­tuen vain autoi­li­ja oli­si aina ja kaik­kial­la ainoa syyllinen. 

    Moni­mut­kai­ses­sa ja tiuk­kaan kyt­ke­tys­sä ympä­ris­tös­sä voi jos­kus sat­tua onnet­to­muuk­sia, vaik­ka kaik­ki toi­mi­si­vat, yksit­täin tar­kas­tel­tu­na, kuten olet­taa voi. Sil­loin voi itse sys­tee­min jär­jes­te­lyis­sä­kin olla vikaa.

    Näin lopul­ta Ilta-sano­mien toi­mit­ta­jan pyö­räi­li­jä­nä kuvaa­man video­pät­kän, jos­sa onnet­to­muus­pai­kan muo­dos­ta­maan kaven­nuk­seen tul­laan Tuk­hol­man­ka­tua pit­kin. Pahal­ta pai­kal­ta tuo tör­mäy­sa­lue näkö­jään pit­kin Tuk­hol­man­ka­tua pai­kal­le saa­pu­van pyö­räi­li­jän­kin näkö­kul­mas­ta näyttää.

    Pääl­lea­jon tai pääl­le­kii­laa­mi­sen pitää olla aina, muis­ta sään­nöis­tä ja laeis­ta riip­pu­mat­ta kiel­let­tyä, mut­ta onko tosi­aan mah­dol­lis­ta, että TLL:n pykä­lä 17 (ja sen toi­sen kap­pa­leen joi­nen lause) voi­si toi­saal­ta sal­lia “alle­kii­laa­mi­sen” var­sin­kin tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa. Onko tuon pykä­län mai­nit­tu lause syn­ty­nyt (ajatus)maailmassa, jos­sa pyö­räi­li­jät ja mopot aja­vat sul­ku­vii­van erot­ta­mal­la tien pientareella?

    Lii­ken­ne­sään­tö­jä ja tie­lii­ken­ne­la­kia tul­kit­taes­sa tulee ottaa huo­mioon, että fil­la­ri on ajo­neu­vo (vaik­kei se yleen­sä ole­kaan moot­to­ri­käyt­töi­nen ajoneuvo).

    Jos jokai­nen ete­ni­si kapei­kos­ta kau­niis­ti omal­la vuo­rol­laan, oli­si kapeik­ko tur­val­li­sem­pi. Mik­si siis sään­nöt sal­li­vat (vai sal­li­vat­ko?) niis­sä­kin, tai juu­ri nii­tä ennen, pyö­rän tulon auton rin­nal­le, jos tai itse asias­sa kun se on näh­tä­väs­ti omi­aan täl­lai­sia ikä­viä lop­pu­tu­lok­sia tuottamaan? 

    Minul­la on joi­ta­kin koke­muk­sia pyö­räi­li­jöis­tä, jot­ka kii­laa­vat oikeal­ta, mel­ko kapeis­ta­kin raois­ta yllät­täen etee­ni. välil­lä jot­kut, onnek­si har­vat heis­tä siir­ty­vät lii­ken­ne­va­lo­jen jäl­keen kes­kem­mäl­le katua autoi­li­jan (nopeus­ra­joi­tus­ten puit­teis­sa tapah­tu­vaa) ete­ne­mis­tä jat­kos­sa, autoa hitaam­pi­na hai­ta­ten. Jos lii­ken­ne­va­lot estä­vät ajo­väy­län käy­tön het­kek­si, on täl­lai­sil­la pyö­räi­li­jöil­lä välil­lä tapa­na oikais­ta suo­ja­tien kaut­ta, kul­ku­aan pysäh­ty­mät­tä jat­kaen ja pala­ta sen jäl­keen jäl­leen ajo­ra­dal­le. Tuol­lai­sen ajo­käyt­täy­ty­mi­sen voi moni tul­ki­ta jopa häi­käi­le­mät­tö­mäk­si oman edun aja­mi­sek­si ja samal­la (lii­ken­ne­sään­tö­jä nou­dat­ta­vaan autoii­jaan koh­dis­tu­vak­si) kiusanteoksi.

    Jos katu leve­nee, ja/tai tilan­ne muu­toin sal­lii, pää­tyy autoi­li­ja yleensä/lopulta kui­ten­kin ohit­ta­maan myö­hem­min lähem­mäs kadun reu­naa ja sään­tö­jen­kin edel­lyt­tä­mää ajo­lin­jaa siir­ty­neen, autoa sel­väs­ti hitaam­man pyö­räi­li­jän. Joil­le­kin har­voil­le pyö­räi­li­jöil­le, jot­ka aje­le­vat kai­ken lisäk­si usein vie­lä mää­räys­ten vas­tai­sil­la pyö­ril­lä, on tosin tyy­pil­lis­tä ajel­la niin’i­kään mää­räys­ten vas­tai­ses­ti ajo­kais­tan kes­kel­lä. Tapah­tuu­ko tuol­lai­nen, lii­ken­ne­sään­tö­jen vas­tai­nen toi­min­ta ken­ties jon­kun yllytyksestä?

    Ket­kä kaik­ki tuol­ta lii­ken­teen seas­ta (tai muu­al­ta) tuli­si oikeas­taan nouk­kia kiven sisään, tai kei­den kaik­kien oli­si syy­tä käy­dä opet­te­le­mas­sa ja osoit­ta­mas­sa lii­ken­ne­sään­tö­jen tun­te­mus? Oli­si­ko jo aika saa­da aikaan myös pyö­räi­li­jä­kort­ti ja fil­la­rei­den rekis­te­röin­ti sekä kil­vet? Jos autoi­lu vähe­nee ja pyö­räi­ly lisään­tyy, lie­nee tähän syy­tä ennem­min tai myö­hem­min jo val­tion vero­tu­lo­jen­kin takaa­mi­sen takia.

  77. Sak­ke: Jos jokai­nen ete­ni­si kapei­kos­ta kau­niis­ti omal­la vuo­rol­laan, oli­si kapeik­ko tur­val­li­sem­pi. Mik­si siis sään­nöt sal­li­vat (vai sal­li­vat­ko?) niis­sä­kin, tai juu­ri nii­tä ennen, pyö­rän tulon auton rin­nal­le, jos tai itse asias­sa kun se on näh­tä­väs­ti omi­aan täl­lai­sia ikä­viä lop­pu­tu­lok­sia tuottamaan? 

    Mei­na­sin kir­joit­taa täs­tä problee­mas­ta jo oman näke­myk­se­ni aiem­min, mut­ta täs­sä on hyvä alus­tus siihen.

    Mie­les­tä­ni ongel­ma on jon­kin­lai­nen motii­vin ja kon­teks­tin muut­tu­mi­nen tuos­sa tilantessa.

    Eli ja tarkentaen:

    On jär­ke­vää lain­sää­dän­nöl­lä suo­da kak­si­pyö­räi­sil­le oikeus ajaa “tur­vaan” muun ajo­neu­vo­jo­non oikeal­le puo­lel­le. Pois ajo­neu­vo­jen jono­aal­lon välistä.

    Mut­ta sit­ten tuo tur­va­kon­teks­ti muut­tu­kin sii­nä samas­sa sil­män­rä­päyk­ses­sä kes­ki­näi­sen kil­pai­lun ja rin­nak­kais­ten jono­jen ‑kon­teks­tik­si. Kum­pi ajaa ja mis­sä tilan­tees­sa ensin. En usko, että tuo­hon on kir­joi­tet­ta­vis­sa eksak­tia sääntöä.

    1. Tot­ta kai fil­la­ri ajaa punai­sis­sa valois­sa jonon kär­keen paa­lu­pai­kal­le. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kais­tal­la aja­va fil­la­ri. Mik­si ihmees­sä se pitäi­si kiel­tää vain sen takia, että autot ovat niin epä­käy­tän­nöl­li­sen kokoi­sia, että muo­dos­ta­vat pit­kiä jonoja.

  78. Sak­ke: Läh­tö­koh­ta­na ei voi olla vain se, että pel­käs­tään ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä joh­tuen vain autoi­li­ja oli­si aina ja kaik­kial­la ainoa syyllinen. 

    Otta­mat­ta kan­taa mikä tilan­teen pitäi­si olla Suo­mes­sa, kol­le­gat Hol­lan­nis­ta ovat ker­to­neet että siel­lä autoi­li­ja on aina ja joka­pai­kas­sa syyl­li­nen, jos fil­la­rin ja auton välil­lä kah­naus­ta syn­tyy. Tämä kol­le­goi­den väi­te oli hämä­rän muis­ti­ku­va­ni varas­sa, mut­ta pikai­nen googlaus tuo evi­dens­siä­kin asial­le. Sen seu­rauk­se­na Hol­lan­nis­sa autoi­li­jat otta­vat erit­täin huo­lel­li­ses­ti pyö­räi­li­jät huo­mioon, mut­ta kol­le­goi­den auto­kyy­dis­sä­kin istu­nee­na seik­ka ei tun­nu auto­lii­ken­net­tä häi­rit­se­vän — aika aggres­sii­vi­ses­ti aja­vat suh­tees­sa mui­hin auto­li­joi­hin. Pak­ko siel­lä on joku sään­tö olla että pyö­räi­li­jät eivät saa esi­mer­kik­si tul­la mota­reil­le, mut­ta noin yli­pään­sä hyvin siel­lä lii­ken­ne sujuu. Toki siel­lä pyö­rä­tiet on ero­tet­tu parem­min kuin meil­lä ja ne tyy­pil­li­ses­ti ovat yksi­suun­tai­sia yhdel­lä puo­len katua. 

    Jalan­kul­ki­jan on kyl­lä syy­tä kun­nioit­taa Hol­lan­nis­sa pyö­rä­tei­tä, ja sel­keän erot­te­lun ansios­ta se on mah­dol­lis­ta­kin. Olen jos­kus vit­sail­lut että siel­lä pitäi­si maa­la­ta pyö­rä­tei­hin pää­kal­lo ja sää­ri­luut, varoi­tuk­sek­si ulko­mail­ta tule­vil­le jalankulkijoille.

  79. Rol­le: Lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­tä pitäi­si myös saa­da pois auton käyt­tö viestintävälineenä.

    Mut­ta mut­ta, mil­läs ker­toa mota­ril­la per­sees­sä roik­ku­val­le bema­ri­kus­kil­le, että urpo olet lii­an lähel­lä? Lii­ken­tee­seen tar­vi­taan myös lisää val­von­taa urpo­jen saa­mi­sek­si pois.

    Tuo on bema­ri­kus­kin ongel­ma, ei sinun. Tur­val­li­suus­vä­lis­tä huo­leh­ti­mi­nen on taka­na­tu­le­van vel­vol­li­suuk­sia. Jos jota­kin sat­tuu sen puut­teen takia, niin bema­ri maksaa.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­si lii­ken­tees­sä tur­val­li­sem­paa, kun tämä­kin tapaus oli­si kiven sisässä.

    Van­ha sana­las­ku “ensin tut­ki­taan, sit­ten vas­ta hutkitaan”.
    Riit­tä­kö siis ilta­päi­vä­leh­det tut­ki­mi­seen, jot­ta pääs­tään hut­ki­maan. Lynk­kaus onkin ollut suo­sit­tu mene­tel­mä; käy­tös­sä eri aika­oi­na ja ympä­ri maailmaa.
    Aika monel­la muul­la­kin voi olla var­ma mie­li­pi­de, kuin­ka kaik­ki oli­si parem­min, jos kuka kul­loin­kin oli­si kiven sisällä.

  81. Kyl­lä tämä on ihan sel­vä keis­si, että tuo tut­ki­mi­nen on jo teh­ty, vuo­ros­sa hutkiminen.

    1. Oikeus lopul­ta päät­tää, onko näyt­tö riit­tä­vä. Kun sanoin, että sii­tä kuk­ka­ruu­kun pudot­ta­mi­ses­ta pitäi­si teh­dä riko­sil­moi­tus, aja­tuk­se­na oli, että saa­tai­siin koko­nais­har­kin­taa syväl­li­sem­mäk­si ja jos tuo ker­to­mus pitää paik­kan­sa, sitä­kin oli­si syy­tä tut­kia oikeu­des­sa, kos­ka vaka­val­ta tapauk­sel­ta se kuulosti.

  82. TimoT: Tuo on bema­ri­kus­kin ongel­ma, ei sinun. Tur­val­li­suus­vä­lis­tä huo­leh­ti­mi­nen on taka­na­tu­le­van vel­vol­li­suuk­sia. Jos jota­kin sat­tuu sen puut­teen takia, niin bema­ri maksaa.

    Oikeas­sa ole­mi­nen ei pal­jon loh­du­ta kun on bema­ri perseessä…

  83. TimoT: Jos jota­kin sat­tuu sen puut­teen takia, niin bema­ri maksaa.

    Vakuu­tuk­set eivät kor­vaa kes­key­ty­nyt­tä mat­kaa, sel­vit­te­lyyn, odot­te­luun ja lisä­mat­koi­hin heti kulu­vaa aikaa (pait­si lää­kä­rin­tar­kas­tuk­set kola­rin jäl­keen, myös mat­kan jat­ka­mi­seen ja ajo­neu­von kor­jaa­mi­seen liit­ty­vät mat­kat) ja esim. pie­niä kipu­ti­lo­ja. Pie­ni­kin töy­täi­sy voi joh­taa rajuun ulos­ajoon. Antai­sit­ko jon­kun kävel­lä puuk­ko lap­se­si kau­lan edes­sä, jos hän lupaa mak­saa lää­kä­rin­ku­lut jos vahin­gos­sa osuu? Uskal­tai­sit­ko sanoa vas­taan että noin vaa­ran­taa hen­gen, kos­ka hän voi sii­tä suut­tua ja tahal­laan vahingoittaa?

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tot­ta kai fil­la­ri ajaa punai­sis­sa valois­sa jonon kär­keen paa­lu­pai­kal­le. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kais­tal­la aja­va fil­la­ri. Mik­si ihmees­sä se pitäi­si kiel­tää vain sen takia, että autot ovat niin epä­käy­tän­nöl­li­sen kokoi­sia, että muo­dos­ta­vat pit­kiä jonoja.

    Suo­mi on ainut maa euroo­pas­sa, jos­sa tämä on kiel­let­tyä moot­to­ri­pyö­räi­li­jöil­tä. Ulko­maa­lai­sia kan­nat­tai­si varoit­taa asias­ta maa­han tul­les­sa. Raja-ase­mat ovat ainoat pai­kat, jois­sa tätä lakia ei suo­mes­sa nou­da­te­ta. He ovat lin­jan­neet näin, kos­ka eivät voi sakot­taa jokais­ta ulkomaalaista.

  85. huk­kaan meni: Vakuu­tuk­set eivät kor­vaa kes­key­ty­nyt­tä mat­kaa, sel­vit­te­lyyn, odot­te­luun ja lisä­mat­koi­hin heti kulu­vaa aikaa (pait­si lää­kä­rin­tar­kas­tuk­set kola­rin jäl­keen, myös mat­kan jat­ka­mi­seen ja ajo­neu­von kor­jaa­mi­seen liit­ty­vät mat­kat) ja esim. pie­niä kipu­ti­lo­ja. Pie­ni­kin töy­täi­sy voi joh­taa rajuun ulos­ajoon. Antai­sit­ko jon­kun kävel­lä puuk­ko lap­se­si kau­lan edes­sä, jos hän lupaa mak­saa lää­kä­rin­ku­lut jos vahin­gos­sa osuu? Uskal­tai­sit­ko sanoa vas­taan että noin vaa­ran­taa hen­gen, kos­ka hän voi sii­tä suut­tua ja tahal­laan vahingoittaa?

    Vakuu­tus kor­vaa sen, mitä pie­nel­lä teks­til­lä lukee. Voit vaa­tia bema­ri­kus­kil­ta suo­raan muut kor­vauk­set. Kan­nat­taa ottaa tie­tys­ti kuva pus­ku­ris­sa roik­ku­vas­ta bema­ris­ta, jos sii­hen on mah­dol­li­suus. Lähet­tää se vaik­ka polii­sil­le toi­me­ni­pi­tei­tä var­ten, jos vahin­koa ei tuli­si­kaan. Se on ainoa oikea tapa antaa muis­tu­tus bemarikuskille..

    1. Pal­jon­ko­han mak­sai­si kypä­rä­ka­me­ra, joka tal­let­taa kai­ken ajon aika­na? Voi­sin lait­taa viik­ko­si­ker­män kai­kes­ta has­sus­ta ja vaa­ral­li­ses­ta­kin ja tar­vit­taes­sa käyt­tää kuva­ma­te­ri­aa­lia todis­tee­na. Ser­pen­tii­ni­las­kuis­sa se pitäi­si sam­mut­taa, tai vai­mo ei pääs­tä enää iki­nä vuoristoon.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tot­ta kai fil­la­ri ajaa punai­sis­sa valois­sa jonon kär­keen paa­lu­pai­kal­le. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kais­tal­la aja­va fil­la­ri. Mik­si ihmees­sä se pitäi­si kiel­tää vain sen takia, että autot ovat niin epä­käy­tän­nöl­li­sen kokoi­sia, että muo­dos­ta­vat pit­kiä jonoja. 

    Osmo, har­kit­sit­ko mitä kir­joi­tit? Et kai ole tosissasi?

  87. max: Mei­na­sin kir­joit­taa täs­tä problee­mas­ta jo oman näke­myk­se­ni aiem­min, mut­ta täs­sä on hyvä alus­tus siihen.

    Mie­les­tä­ni ongel­ma on jon­kin­lai­nen motii­vin ja kon­teks­tin muut­tu­mi­nen tuos­sa tilantessa.

    Eli ja tarkentaen:

    On jär­ke­vää lain­sää­dän­nöl­lä suo­da kak­si­pyö­räi­sil­le oikeus ajaa “tur­vaan” muun ajo­neu­vo­jo­non oikeal­le puo­lel­le. Pois ajo­neu­vo­jen jono­aal­lon välistä.

    Mut­ta sit­ten tuo tur­va­kon­teks­ti muut­tu­kin sii­nä samas­sa sil­män­rä­päyk­ses­sä kes­ki­näi­sen kil­pai­lun ja rin­nak­kais­ten jono­jen ‑kon­teks­tik­si. Kum­pi ajaa ja mis­sä tilan­tees­sa ensin. En usko, että tuo­hon on kir­joi­tet­ta­vis­sa eksak­tia sääntöä. 

    Täs­sä oli­si yksi sään­tö tar­jol­le: “Vas­tuus­sa lii­ken­teen suju­vuu­des­ta ja tur­val­li­suu­des­ta on ene­ne­väs­ti se, joka eni­ten muut­taa hah­mo­tuk­sen struk­tuu­ria, poik­ke­aa tilan­teen jat­ku­vuu­des­ta ja ole­te­tus­ta jär­jes­tel­mäs­tä tai tulee uute­na ele­ment­ti­nä kent­tään.” (Läh­de: Sau­li Häk­ki­nen & Juha Luo­ma (1991) Lii­ken­nep­sy­ko­lo­gia, ks. sivu 62. Kan­nat­taa toki lukea vaik­ka koko kirja!). 

    Kysei­nen vas­tuu­ta kos­ke­va sään­tö tai ajat­te­lu­ta­pa on mie­les­tä­ni var­sin jär­ke­vä, mut­ta se voi tosin ehkä olla lii­an monen kan­nal­ta lii­an vai­kea ymmär­tää, ja aina­kin käy­tän­nön lii­ken­ne­ti­lan­teis­sa soveltaa.

  88. Sak­ke: Täs­sä oli­si yksi sään­tö tar­jol­le: “Vas­tuus­sa lii­ken­teen suju­vuu­des­ta ja tur­val­li­suu­des­ta on ene­ne­väs­ti se, joka eni­ten muut­taa hah­mo­tuk­sen struk­tuu­ria, poik­ke­aa tilan­teen jat­ku­vuu­des­ta ja ole­te­tus­ta jär­jes­tel­mäs­tä tai tulee uute­na ele­ment­ti­nä kent­tään.” (Läh­de: Sau­li Häk­ki­nen & Juha Luo­ma (1991) Lii­ken­nep­sy­ko­lo­gia, ks. sivu 62. Kan­nat­taa toki lukea vaik­ka koko kirja!). 

    Kysei­nen vas­tuu­ta kos­ke­va sään­tö tai ajat­te­lu­ta­pa on mie­les­tä­ni var­sin jär­ke­vä, mut­ta se voi tosin ehkä olla lii­an monen kan­nal­ta lii­an vai­kea ymmär­tää, ja aina­kin käy­tän­nön lii­ken­ne­ti­lan­teis­sa soveltaa. 

    Jos tar­kas­tel­laan esim. vii­me vii­kon onnet­to­muus­ta­paus­ta ja sii­hen liit­ty­vää lii­ken­ne­ti­lan­net­ta koko­nais­val­tai­ses­ti em. lauseen valos­sa, ei vain yksi­no­maan pyö­räi­li­jän näkö­kul­mas­ta, mikä mah­taa olla lopputulos?

    PS. Lop­pu­tu­los­ta ihmet­te­lin myös täs­sä vast’i­kään, kun YLE:n (oli­ko se eili­sil­lan?) uutis­lä­he­tyk­ses­sä eräs lii­ken­nep­sy­ko­lo­gi käsit­tääk­se­ni ehdot­ti pois­tet­ta­vak­si jon­kin ali­kul­ku­tun­ne­li­au­kon (?) vie­rel­tä kyl­tin, jos­sa muis­taak­se­ni keho­tet­tiin jat­ka­maan ete­ne­mis­tä sii­tä eteen­päin vain pyö­rää talut­taen, ennen paik­kaa, jos­sa tun­ne­lis­ta sen oike­aa reu­naa pit­kin ulos­tu­le­val­la on puut­teel­li­sen näky­vyy­den takia (kul­man taak­se) aivan ilmei­nen vaa­ra tör­mä­tä aukon reu­nan takaa oikeal­ta tule­viin pyöräilijöihin. 

    Tar­vi­taan­ko tuol­la­kin ihmis­hen­gen mene­tys, jot­ta kysei­sen pai­kan vaa­ral­li­suus ymmär­re­tään? Pyö­räi­li­jät aje­li­vat sii­tä reip­paas­ti surut­ta ohi tun­ne­liin tai sil­lan alle. No, ehkä jon­kin­lai­nen kai­de tai beto­ni­por­sas lii­ken­teen­ja­ka­ja­na, toi­mi­si kysei­ses­sä pai­kas­sa parem­min kuin kylt­ti, jon­ka keho­tus­ta ei moni tai juu­ri kukaan tain­nut noudattaa.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tot­ta kai fil­la­ri ajaa punai­sis­sa valois­sa jonon kär­keen paa­lu­pai­kal­le. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kais­tal­la aja­va fil­la­ri. Mik­si ihmees­sä se pitäi­si kiel­tää vain sen takia, että autot ovat niin epä­käy­tän­nöl­li­sen kokoi­sia, että muo­dos­ta­vat pit­kiä jonoja. 

    Miten epä­käy­tän­nöl­li­sen kokoi­sia oli­vat sit­ten fil­la­ri­kul­ku­een fil­la­rit vii­me sun­nun­tai­na Man­ner­hei­min­tiel­lä, kun sai­vat aikaan niin pit­kän jonon (oli­ko se edes pari­jo­no?), että sen ohi­me­noa koko­naan ei yksi bus­si­kus­ki­kaan kes­tä­nyt her­mos­tu­mat­ta enää odot­taa? Mikä esti pääs­tä­mäs­tä bus­sia väliin?

    Huo­maa­vai­nen autoi­li­ja, bus­si­kus­ki, moto­ris­ti ja pyö­räi­li­jä­kin antaa aina toi­sel­le­kin tie­tä, jos huo­maa että sil­lä toi­sel­la sii­hen ei muu­ten tun­nu ole­van mah­dol­li­suut­ta (ja tilan­ne sen muu­toin sallii).

    1. Jono, noin kuusi rin­nan, oli vajaan kilo­met­rin mit­tai­nen. Jos Man­ner­hei­min­tiel­lä oli­si ollut 850 auton kul­kue, se oli­si ollut vii­si kilo­met­riä pitkä.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tot­ta kai fil­la­ri ajaa punai­sis­sa valois­sa jonon kär­keen paalupaikalle.

    Olet­ko Osmo kat­sel­lut lii­kaa Formula-kisoja? 

    Kum­pi on lii­ken­tees­sä tär­keäm­pää: nopeus ja het­ken huu­ma (“voit­ta­jan” kan­nal­ta) vai kaik­kien osa­puol­ten tur­val­li­suus ja lii­ken­teen suju­vuus. Vii­me vii­kon pyö­räi­li­jä (tai autoi­li­ja­kaan) ei tain­nut “voi­tos­taan” ehtiä kovin kau­an nauttimaan.

    Ylei­sen lii­ken­teen ei tule olla paik­ka, jos­sa kil­pail­laan. Kil­pai­lu­ja var­ten löy­tyy ja voi­daan teh­dä erik­seen sul­je­tut­tu­ja ratoja.

    1. Ajat­te­lit­ko ehdot­taa, että autoi­li­ja tai pyö­räi­li­jä eivät saa ophit­taa toi­si­aan samaa kais­taa käyt­täen? Voi­si autoi­lu vähän vaikeutua.

  91. Mik­ko Kivi­ran­ta: Sak­ke: Läh­tö­koh­ta­na ei voi olla vain se, että pel­käs­tään ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä joh­tuen vain autoi­li­ja oli­si aina ja kaik­kial­la ainoa syyllinen. 

    Otta­mat­ta kan­taa mikä tilan­teen pitäi­si olla Suo­mes­sa, kol­le­gat Hol­lan­nis­ta ovat ker­to­neet että siel­lä autoi­li­ja on aina ja joka­pai­kas­sa syyl­li­nen, jos fil­la­rin ja auton välil­lä kahnausta

    Se link­kaa­ma­ni the Eco­no­mist-leh­den kir­joi­tus oli sen ver­ran aja­tuk­sia herät­tä­vä, että täy­tyy­pä ihan suo­men­taa pät­kä tänne:



    Sano­kaam­me että kuor­ma-auto on kään­ty­mäs­sä nopeal­le neli­kais­tai­sel­le tiel­le Haa­gis­sa, ja ajaa pyö­rä­tie­tä ete­ne­vän pyö­räi­li­jän pääl­le. Tapauk­sel­le on luo­tet­ta­va sil­min­nä­ki­jä jon­ka lausun­to ara­va­ten­kin pitää oikeu­des­sa — sano­kaam­me maan pää­mi­nis­te­ri. Kuka on syyl­li­nen, ja jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­set ynnä sakot? Vas­taus: kuor­ma-auton kuljettaja.
    Entä jos sama onnet­to­muus tapah­tuu kak­si­kais­tai­sel­la kadul­la jol­la ei ole pyö­rä­tie­tä, niin että pyö­räi­li­jä jou­tuu aja­maan lii­ken­teen seas­sa? Entä jos ei löy­dy sil­min­nä­ki­jää tai videoi­tua todis­tet­ta? Kuka on syyl­li­nen? Vas­taus: kuor­ma-auton kuljettaja.
    Entä jos pyö­räi­li­jäl­le paloi ris­teyk­ses­sä punai­nen valo, jota päin pyö­räi­li­jä ajoi? Vas­taus: kuor­ma-auton kul­jet­ta­ja on yhä syyllinen.
    Okei, koe­te­taan vie­lä … entä jos pyö­rä­li­jä tuli vää­rään suun­taan yksi­suun­tais­ta katua, ja huo­li­mat­ta että kuor­ma-auto tuli oikeal­ta pyö­räi­li­jä kaa­ha­si vas­toin etua­jo-oikeut­ta suo­raan yli ris­teyk­sen? Vas­taus: kuor­ma-auton kul­jet­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan vähin­tään 50% pyö­räi­li­jän vahin­gois­ta, ellei hän pys­ty osoit­ta­maan ettei oli­si miten­kään pys­ty­nyt havait­se­maan pyöräilijää.
    Tämä sel­vä. Entä jos tor­na­do poi­mii kuor­ma-auton jon­kun hol­lan­ti­lai­sen pik­ku­kau­pun­gin kadul­ta ja pais­kaa sen päin pyö­räi­li­jää joka on ylit­tä­mäs­sä ris­tys­tä päin punai­sia tul­tu­aan vää­rään suun­taan yksi­suun­tais­ta katua, ja ajaa ilman käsiä ohjaus­tan­gol­la? Vas­taus: kuor­ma-auton omis­ta­jan ei luul­ta­vas­ti tar­vit­se mak­saa kor­vauk­sia pyö­räi­li­jäl­le, pait­si jos pyö­räi­li­jä oli alle 14-vuo­tias, mis­sä tapauk­ses­sa kuor­ma-autoi­li­jan pitää pys­tyä todis­ta­maan ettei hän oli­si miten­kään voi­nut estää tapahtunutta.

    Yhteen­ve­to­na: Hol­lan­nis­sa, jos moot­to­ria­jo­neu­vo osuu pyö­räi­li­jään, onnet­to­muus ennak­ko-ole­te­taan aina auto­li­jan syyk­si, ei pyö­räi­li­jän …SNIP… laki koh­te­lee pyö­räi­li­jöi­tä ja jalan­kul­ki­joi­ta hei­kom­pi­na osa­puo­li­na lii­ken­tees­sä …SNIP
    Täm­möi­nen sään­te­ly aset­taa yli­mää­räi­sen taa­kan autoi­li­joil­le. Taak­ka voi­daan tii­vis­tää seu­raa­vas­ti: ennen kuin kään­nyt, tar­kis­ta huo­lel­li­ses­ti taus­ta­pei­lis­tä onko näkö­pii­ris­sä pyö­räi­li­jää. Sii­nä kaik­ki. …SNIP… Mer­kit­see­kö tämä tör­ke­ää epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta autoi­li­joi­ta koh­taan jos onnet­to­muus sat­tuu? Ei. Se mer­kit­see suur­ta vähen­nys­tä onnet­to­muuk­sis­sa. Kuten ANWB sanoo, jot­kut autoi­li­jat ajat­te­le­vat että hol­lan­ti­lais­tyy­li­nen vas­tuu­olet­ta­ma antaa pyö­räi­li­jöil­le avoi­men val­ta­kir­jan viis vei­sa­ta lii­ken­ne­sään­nöis­tä. Mut­ta pyö­rä­li­jäl­lä ei ole moti­vaa­tio­ta ajaa tie­ten tah­toen ris­teyk­seen päin punai­sia aja­tel­len ‘minä­pä en jou­du­kaan mak­sa­maan kor­vauk­sia’. Hän­tä moti­voi ris­ki olla osa­puo­lis­ta se joka pää­tyy sai­raa­laan tai hautuumaalle.

  92. Sak­ke:: Läh­tö­koh­ta­na ei voi olla vain se, että pel­käs­tään ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä joh­tuen vain autoi­li­ja oli­si aina ja kaik­kial­la ainoa syyllinen. 

    Eco­no­mis­tin artik­ke­lin poh­dis­ke­le­maan innoit­ta­ma­na: Entä jos läh­tö­koh­ta­na on peli­teo­reet­ti­sis­ta syis­tä että autoi­li­ja oli­si aina ja kaik­kial­la ainoa syyl­li­nen? Ei siis ideo­lo­gi­sis­ta syistä.

  93. Tam­pe­reel­la pol­ku­pyö­räi­li­jä ajoi lap­sen kumoon ja pake­ni pai­kal­ta. Pitäi­si­kö tähän reagoida ?

  94. YLE:n mukaan syy­te on nyt muut­tu­nut sur­mas­ta tapoksi.

  95. Mik­ko Kivi­ran­ta: Eco­no­mis­tin artik­ke­lin poh­dis­ke­le­maan innoit­ta­ma­na: Entä jos läh­tö­koh­ta­na on peli­teo­reet­ti­sis­ta syis­tä että autoi­li­ja oli­si aina ja kaik­kial­la ainoa syyl­li­nen? Ei siis ideo­lo­gi­sis­ta syistä. 

    Ei kai oikeu­den läh­tö­koh­ta voi olla mitään peliä!

    Mie­les­tä­ni kysei­sen lin­kaa­ma­si artik­ke­lin mukai­nen läh­tö­koh­ta sotii jopa län­si­mais­ta oikeus­kä­si­tys­tä vas­taan. Se edus­taa pikem­min­kin itä­mais­ta oikeus­käy­tän­töä. Täs­tä syys­tä aloin poh­tia syy­tä kum­mal­li­seen käy­tän­töön, en kui­ten­kaan peli­teo­reet­ti­ses­ta, vaan pikem­min­kin his­to­rial­li­ses­ta vink­ke­lis­tä. His­to­rial­li­nen kehi­tys voi­nee jos­kus olla syy­nä yhteen jos toi­seen­kin maa­il­man kummallisuuteen.

    Lai­naus wiki­pe­dias­ta ker­too (Alan­ko­mais­ta): “Kaar­le V antoi alu­een perin­tö­nä Espan­jan kunin­kaal­le Filip II:lle, jon­ka uskon­nol­li­ses­ti jyrk­kä poli­tiik­ka uskon­vai­noi­neen joh­ti vapaus­so­taan refor­moi­dun opin omak­su­neis­sa Alan­ko­mai­den poh­joi­sis­sa maa­kun­nis­sa. Ne julis­tau­tui­vat itse­näi­sik­si Alan­ko­mai­den tasa­val­lak­si (Yhdis­ty­neet pro­vins­sit) vuon­na 1581, kun taas ete­läi­set maa­kun­nat (nykyi­nen Bel­gia) jäi­vät Espan­jan yhtey­teen.” Hol­lan­nis­sa on siis ennen­kin vai­not­tu ihmisiä.

    Jat­ke­taan ajas­sa eteen­päin vuo­teen 1602. Sil­loin perus­tet­tiin Hol­lan­nin Itä-Intian komp­pa­nia, joka läh­teen (“https://fi.wikipedia.org/wiki/Hollannin_Itä-Intian_kauppakomppania”) mukaan oli maa­il­man toi­nen moni­kan­sal­li­nen yri­tys, ja var­sin eri­koi­nen laa­tu­aan, kos­ka “sil­lä oli lähes val­tiol­li­set oikeu­det, kuten oikeus julis­taa sota, sol­mia sopi­muk­sia, van­gi­ta ja teloit­taa epäil­ty­jä, pai­naa rahaa ja perus­taa siir­to­mai­ta.” Het­ki­nen, luin­ko oikein: “van­gi­ta ja teloit­taa epäil­ty­jä(!)”, ‑vali­tet­ta­vas­ti kyllä.
    Hol­lan­nin Itä-Intian komp­pa­nian toi­met kau­kai­sil­la maus­te­saa­ril­la eivät kai­ke­ti olleet kai­kil­ta osil­taan kovin kau­nis­ta ker­rot­ta­vaa aina­kaan Giles Mil­to­nin kir­jan mukaan. Hol­lan­ti tosin vaurastui.

    Jos siir­rym­me ajas­sa vie­lä noin sata vuot­ta eteen­päin, pää­sem­me Pie­ta­ri Suu­reen, joka “otti pes­tin taval­li­sek­si työ­läi­sek­si Hol­lan­nin Itä- Intian kaup­pa­komp­pa­nian laivanrakennustelakalla”.
    Hänen myö­tään kas­voi kult­tuu­ris­ten vai­kut­tei­den vaih­to Hol­lan­nin ja Venä­jän välil­lä käsit­tääk­se­ni mer­kit­tä­väs­ti. Oli­ko se yksi­suun­tais­ta vai kak­si­suun­tais­ta? No, wiki­pe­dian mukaan “Pie­ta­ri jou­tui palaa­maan Venä­jäl­le, kun strelt­sit, Venä­jän armei­jan eliit­ti­jou­kot, nousi­vat kapi­naan. Kapi­na oli jo kukis­tet­tu tsaa­rin pala­tes­sa Mos­ko­vaan. Pie­ta­rin palat­tua yli tuhat kapi­nal­lis­ta teloi­tet­tiin – osan Pie­ta­ri tap­poi omin käsin.” 

    Min­kä­lais­ta oikeut­ta tai oikeus­käy­tän­töä tuo sit­ten oli? Vai­kut­ti­ko se ken­ties myös hol­lan­ti­lai­siin, ja hei­dän myö­hem­piin oikeus­käy­tän­töi­hin­sä? Ehkä­pä … (Venä­jän oikeus­käy­tän­tö ei lie­ne kui­ten­kaan alku­jaan Pie­ta­ri Suu­ren peru­ja. Sen pit­kä oma­laa­tui­nen his­to­ria on jat­ka­nut elo­aan mm. täl­lä vii­kol­la, Pihkovassa.)

    No, oli hol­lan­ti­lai­sil­la myös vapau­den ihan­tei­ta, esim. Hugo Gro­tiuk­sel­la (1583–1645). Edel­leen­kin wiki­pe­dian mukaan: “Teok­ses­saan Mare libe­rum (“Vapaa meri”) hän esit­ti uuden peri­aat­teen, jon­ka mukaan meret ovat kan­sain­vä­lis­tä aluet­ta, jota kai­kil­la kan­soil­la on oikeus käyt­tää kaup­pa­me­ren­kul­kuun. Englan­ti, joka sii­hen aikaan kävi anka­raa kil­pai­lua Hol­lan­nin kans­sa maa­il­man­kau­pan her­ruu­des­ta, vas­tus­ti aja­tus­ta ja vaa­ti hal­lin­ta­oi­keut­ta Brit­tein­saa­ria ympä­röi­viin vesiin.” 

    Brit­tien aset­ta­mat rajoi­tuk­set, mm. hol­lan­ti­lai­sil­le lai­voil­le, oli­vat syy­nä jopa sotaan. Täs­tä saa­kin jo hel­pos­ti asso­si­aa­tion tapaan, jol­la joku pyö­räi­li­jä voi pyr­kiä aje­le­maan, täy­sin muis­ta piit­taa­mat­ta, ilman mitään sään­tö­jä tai rajoi­tuk­sia. Ei ihme, että konflik­te­ja lii­ken­tees­sä­kin syn­tyy, kun yksi ottaa itsel­leen vapau­det ja toi­nen jou­tuu elä­mään sään­tö­jen puitteissa.

    Jo tämän lyhyeh­kön his­to­rial­li­sen kat­sauk­sen perus­teel­la voi­ta­neen olet­taa, että Hol­lan­nin his­to­rial­la sekä suh­teil­la siir­to- sekä ulko­mai­hin saat­taa olla osan­sa taus­tois­sa, jot­ka ovat voi­neet vai­kut­taa kum­mal­li­siin pai­kal­li­siin käy­tän­töi­hin, ehkä jopa syyt­tö­mät­kin autoi­li­jat, mie­les­tä­ni täy­sin mie­li­val­tai­ses­ti syyl­lis­tä­vään käy­tän­töön asti.

    Toi­nen­kin mah­dol­li­suus tie­tys­ti on:
    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että paik­ka, jos­sa Hol­lan­nin kum­mal­li­set, syyt­tö­mät­kin autoi­li­jat läh­tö­koh­tai­ses­ti syyl­lis­tä­vät peri­aat­teet on raa­pus­tet­tu kasaan, on ollut jokin pai­kal­li­nen cof­fee-shop, ja ne raa­pus­te­li­jat ovat tuol­loin olleet ao. pai­kois­sa tar­jol­la ole­vien tuot­tei­den vai­ku­tus­ten alla? Mones­sa muus­sa maas­sa kan­ne­taan nii­den seu­rauk­sis­ta ehkä enem­män huol­ta kuin enim­mäk­seen kai kovin vapaa­mie­li­sek­si tun­ne­tus­sa Hollannissa.

    Miten sopi­si­vat luon­tai­sek­si vaa­ral­li­sek­si tun­ne­tus­sa lii­ken­tees­sä yhteen monen suo­ma­lai­sen duud­son-tyyp­pi­nen kohel­ta­mi­nen ja hol­lan­ti­lais­ten (mie­les­tä­ni) oudon kak­si­ja­koi­nen vapaa­mie­li­syys ja autoi­li­joi­den syyl­lis­tä­mi­nen? Ehkä Osmo pyr­kii­kin jat­kos­sa autoi­li­jat aina tuo­mit­se­van inkvi­si­tion ylituomariksi! 

    Jos peli­teo­ri­aan vie­lä lyhyes­ti pala­taan, eikö kai­kil­la pitäi­si olla samat pelisäännöt?

  96. Jos peli­teo­ri­aan vie­lä lyhyes­ti pala­taan, eikö kai­kil­la pitäi­si olla samat pelisäännöt?

    Että jalan­kul­ki­jat saa­vat kävel­lä kes­kel­lä auto­tie­tä ja pyö­räi­li­jät ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä…? Että ei ole väliä, ajat­ko bus­sia, rek­kaa, moot­to­ri­pyö­rää vai (inva)taksia…?

  97. Ihan sel­lai­nen höl­mö kysy­mys. Eikö suo­mes­sa­kin ole niin, että autoi­li­jan vakuu­tuk­sis­ta menee, vaik­ka syy oli­si muu­al­la? Eikö moot­to­ria­jo­neu­von olles­sa osal­li­sen­na hen­ki­lö­va­hin­koon joh­ta­nees­sa onnet­to­muu­des­sa mene kor­vauk­set aina moot­to­ria­jo­neu­von lii­ken­ne­va­kuu­tuk­ses­ta myös suo­mes­sa, kuten Hollannissa?

    Näin olen aina­kin itse luullut.

  98. Juu. Anka­ran vas­tuun peri­aat­teel­la men­nään sekä suo­mes­sa että Hollannissa.

  99. Mik­ko Kivi­ran­ta: Kuka on syyl­li­nen, ja jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­set ynnä sakot? Vas­taus: kuor­ma-auton kuljettaja.

    Täs­sä on vää­ri­nym­mär­ret­ty hol­lan­ti­lai­nen anka­ra vas­tuu. Se ei kos­ke sak­ko­ja, muu­ta riko­soi­keu­del­lis­ta vas­tuu­ta tai ylei­ses­ti syyl­li­syyt­tä. Se kos­kee ainoas­taan vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suut­ta: autoi­li­jan vakuu­tus­yh­tiö pää­sään­töi­ses­ti kor­vaa vahin­got, vaik­kei autoi­li­jaa oli­si­kaan todet­tu syyl­li­sek­si. Aivan samoin kuin Suomessa.

  100. Mik­ko Kivi­ran­ta: tii­vis­tää seu­raa­vas­ti: ennen kuin kään­nyt, tar­kis­ta huolellisesti

    Hol­lan­nin laa­ja vas­tuu kos­kee vain vahin­gon­kor­vauk­sia onnet­to­muuk­sis­sa jois­sa on osal­li­se­na “hei­kom­pi osa­puo­li” sekä moot­to­ria­jo­neu­vo — edes tör­mäys­tä ei tar­vi­ta. Vaik­ka kul­jet­ta­jal­le tuli­si sen perus­teel­la mak­set­ta­vak­si kor­vauk­sia, mitään rikos­ta hän ei ole vält­tä­mät­tä teh­nyt. Jos moot­to­ria­jo­neu­von kul­jet­ta­ja voi osoit­taa tuon ns. hei­kom­man osa­puo­len piit­taa­mat­to­muu­den lii­ken­ne­sään­nö­si­tä tai että hän ei teh­nyt mitään sel­lais­ta vir­het­tä joka oli­si vai­kut­ta­nut onnet­to­muu­den syn­ty­mi­seen, hän voi vapau­tua talou­del­li­ses­ta vas­tuus­ta, joko koko­naan tai osit­tain. Kul­jet­ta­jan pitäi­si osoit­taa että pyö­räi­li­jän lii­ken­ne­sään­tö­jen rik­ko­mus oli jotain sel­lais­ta johon hän ei miten­kään voi­nut varau­tua. (“Arti­kel 185 Wegen­ver­keerswet” on kel­po hakusa­na tar­kem­paan tiedonhakuun.)

  101. Sak­ke:
    Jos peli­teo­ri­aan vie­lä lyhyes­ti pala­taan, eikö kai­kil­la pitäi­si olla samat pelisäännöt?

    Läh­tö­ti­lan­ne on epä­sym­met­ri­nen, joten ei pitäi­si. Jos auto ja pyö­räi­li­jä kola­roi­vat toi­sel­le tulee lom­mo auton kyl­keen, toi­sel­ta läh­tee erit­täin poten­ti­aa­li­ses­ti hen­ki. Näin ollen pyö­räi­li­jäl­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti suu­rem­pi moti­vaa­tio vält­tää kola­ri joka tapauk­ses­sa. Täs­tä­hän ker­too myös Hesa­rin sel­vi­tys, jon­ka mukaan Hel­sin­gis­sä tapah­tu­vis­ta auton ja pyö­rän tör­mäyk­sis­tä 3/4 on autoi­li­jan syy­tä. Autoi­li­jan koven­net­tu vas­tuu lisää myös autoi­li­jan moti­vaa­tio­ta olla tark­ka­na ja vähen­tää onnettomuuksia.

  102. Sylt­ty: Ei näil­le häi­ri­köil­le oikeus­lai­tos halua teh­dä mitään. Ainoa mah­dol­li­suus puo­lus­tau­tua on tur­vau­tua niin voi­mak­kaa­seen väki­val­taan, että se joh­taa hyök­kää­jän lopul­li­seen vammautumiseen. 

    Vam­mau­tu­mi­ses­sa on se huo­no puo­li, että voi jou­tua mak­sa­maan ihan oikeas­ti mer­kit­tä­viä ansion­me­ne­tys­kor­vauk­sia; var­sin­kin jos tyyp­pi on nuorehko. 

    Jos uhri menee hen­gil­tä, tuo­mio on vähän kovem­pi (Kun­han pysyt “mur­han” tun­to­merk­kien ulko­puo­lel­la, opti­mi on tör­keä pahoin­pi­te­ly ja kuo­le­man­tuot­ta­mus. IMHO toden­nä­köi­nen lop­pu­tu­le­ma ket­jun syn­tyyn joh­ta­nees­sa tapauk­ses­sa), mut­ta kor­vauk­set jää­vät kor­kein­taan muu­ta­maan ton­niin omaisille.

    (Tämä ei ollut keho­tus, vaan kom­ment­ti oikeus­jär­jes­tel­män toiminnasta.)

  103. Sak­ke: Ei kai oikeu­den läh­tö­koh­ta voi olla mitään peliä!

    Peli­teo­ria­viit­tauk­sen ymmär­sin tar­koit­ta­van osa­puil­leen sitä, että pyri­tään etsi­mään opti­maa­li­nen lop­pu­tu­los yhtei­sön kan­nal­ta kun tun­ne­tus­ti useim­mat yksi­löt kui­ten­kin kat­so­vat lähin­nä omaa ja per­heen­sä etua. Ei tuo minus­ta ole län­si­mai­sel­le oikeu­den­käy­töl­le miten­kään kovin vie­ras peri­aa­te, eikä sen myös­kään pitäi­si olla (Siis se opti­maa­li­nen lop­pu­tu­los yhtei­sön kan­nal­ta. Itsek­käät ihmi­syk­si­löt ovat lähin­nä sosio­lo­gi­nen luonnonlaki)

    Jos peli­teo­ri­aan vie­lä lyhyes­ti pala­taan, eikö kai­kil­la pitäi­si olla samat pelisäännöt? 

    Pol­ku­pyö­rän ja auton väli­ses­sä yhteen­tör­mäyk­ses­sä New­to­nin lait päte­vät molem­piin, mut­ta nii­den seu­rauk­set ovat var­sin erilaiset.

  104. Ässä: Läh­tö­ti­lan­ne on epä­sym­met­ri­nen, joten ei pitäi­si. Jos auto ja pyö­räi­li­jä kola­roi­vat toi­sel­le tulee lom­mo auton kyl­keen, toi­sel­ta läh­tee erit­täin poten­ti­aa­li­ses­ti hen­ki. Näin ollen pyö­räi­li­jäl­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti suu­rem­pi moti­vaa­tio vält­tää kola­ri joka tapauk­ses­sa. Täs­tä­hän ker­too myös Hesa­rin sel­vi­tys, jon­ka mukaan Hel­sin­gis­sä tapah­tu­vis­ta auton ja pyö­rän tör­mäyk­sis­tä 3/4 on autoi­li­jan syy­tä. Autoi­li­jan koven­net­tu vas­tuu lisää myös autoi­li­jan moti­vaa­tio­ta olla tark­ka­na ja vähen­tää onnettomuuksia. 

    Eikö tuon “tark­ka­na olon” pitäi­si olla muu­ten­kin kai­kil­le selvää!

    Onko pyö­räi­li­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalan­kul­ki­jan kans­sa? Mik­si vie­lä­kin on fil­la­ris­te­ja, jot­ka aja­vat kovaa ohi ja tur­han lähel­tä esim. juu­ri pysä­kil­le pysäh­ty­neen bus­sin vie­rel­tä, vaa­ran­taen siel­tä alas pysä­kil­le astu­mas­sa ole­vien ter­vey­den ja hengen? 

    Onko kyseis­ten fil­la­ris­tien tar­koi­tus pelo­tel­la esim. van­huk­set ja muut bus­se­ja käyt­tä­vät koko­naan pois kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä, jot­ta kaik­ki kau­pun­gin tila oli­si vapaa kaa­ha­ri-pyö­räi­li­jöi­tä var­ten tyy­dyt­tääk­seen hei­dän hedo­nis­ti­sia tar­pai­taan kaa­ha­ta vil­lei­nä ja vapai­na kai­kis­ta säännöistä?

    Ps. Pakol­li­nen lii­ken­neo­pe­tus ja fil­la­ri­kort­ti kai­kil­le pyö­räi­li­jöil­le teki­si terää! Pyö­rä kau­pun­gil­le tai val­tiol­le, jos rikot sään­tö­jä ja aiheu­tat onnettomuuksia?

  105. Ei men­nyt ihan put­keen tuo­kaan kulkue:

    http://yle.fi/uutiset/muistoajo_aityi_kasirysyksi__poliisi_epailee_bussikuskia_ja_pyorailijaa_useista_rikkomuksista/8231428

    Hel­sin­gin polii­sin mukaan pyö­räi­li­jät ja bus­si­kus­ki ajau­tui­vat tör­mäyk­sen takia sana­hark­kaan, joka sai lisää kier­rok­sia, kun kul­jet­ta­ja nap­pa­si suu­tus­päis­sään yhden muis­toa­joon osal­lis­tu­neen pyö­räi­li­jän kul­ku­pe­lin ja vis­ka­si sen toi­sen lin­ja-auton alle. Yksi pyö­räi­li­jöis­tä puo­les­taan rea­goi kus­kin tekoon vie­mäl­lä lin­ja-auton avai­met, min­kä jäl­keen kul­jet­ta­ja ja muis­toa­joon osal­lis­tu­nut ajau­tui­vat käsirysyyn.”

    ————–

    On sii­nä ollut taas todel­la ammat­ti­tai­toi­nen bussikuski.

  106. Sak­ke: Onko pyö­räi­li­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalan­kul­ki­jan kanssa? 

    Kyl­lä näin pers­tun­tum­mal­la heit­täen jalan­kul­ki­jan ja käve­li­jän tör­mäyk­ses­sä vika on lähes aina pyöräilijän.

    1. Jos yhdis­te­tyl­lä kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä tör­mää jalan­kul­ki­jaan, vika on jok­seen­kin var­mas­ti pyö­räi­li­jäs­sä. Sitä en tie­dä, miten asia tul­ki­taan, jos tör­mäys tapah­tuu vain pyö­räi­li­jöil­le vara­tul­la pyö­rä­tiel­lä vaik­ka Kaup­pa­to­rin lai­dal­la, jos­sa jalan­kul­ku on koko­naan kielletty.

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos yhdis­te­tyl­lä kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä tör­mää jalan­kul­ki­jaan, vika on jok­seen­kin var­mas­ti pyö­räi­li­jäs­sä. Sitä en tie­dä, miten asia tul­ki­taan, jos tör­mäys tapah­tuu vain pyö­räi­li­jöil­le vara­tul­la pyö­rä­tiel­lä vaik­ka Kaup­pa­to­rin lai­dal­la, jos­sa jalan­kul­ku on koko­naan kielletty. 

    Käve­lin vii­mek­si eilen, pit­kin vain jalan­kul­ki­joil­le (lii­ken­ne­mer­kil­lä sel­väs­ti) osoi­tet­tua jal­ka­käy­tä­vää, Kaup­pa­hal­lin reu­nal­la, Ete­lä­ran­nan puo­lel­la, Kaup­pa­to­rin suun­nas­ta, kun ohit­se­ni suhah­ti takaa pyö­räi­li­jä, joka siir­tyi kadun toi­sel­le puo­lel­le koh­ta sit­ten suo­ja­tien koh­dal­la. Vaik­kei minul­la ole sil­miä seläs­sä, olin tuol­loin onnek­se­ni tar­peek­si lähel­lä Kaup­pa­hal­lin sei­nää, ettei tuos­sa sen­tään kuin­kaan käy­nyt. Sel­vi­sin hengissä!

    Näi­tä ja mui­ta tapauk­sia sat­tuu kau­pun­gis­sa niin tuh­ka tihe­ään, että jos yksi ripeä polii­si jake­li­si sak­ko­ja pyö­räi­li­jöi­den kai­kis­ta rik­keis­tä vain esim. vii­si­kymp­pi­sen jokai­ses­ta, saat­tai­si tie­na­ta val­tiol­le hyvin­kin jo yksin aamu­päi­vän aika­na koko kuu­kausi­palk­kan­sa. Mis­sä kun­nos­sa ovat esim. fil­la­ris­tien vaa­di­tut varus­teet, elo­kuun pime­ne­vien ilto­jen aikaan?

    Meil­le on vali­tet­ta­vas­ti muo­dos­tu­nut lii­an suu­ri, kuri­ton ja mitään sään­tö­jä osaamaton/kunnioittamaton pyö­räi­li­jä­jouk­ko, jon­ka “tap­po­tah­ti” alkaa var­maan­kin myös saa­da enem­män näky­vyyt­tä ja isku­voi­maa, kun­han ihmis­ten ja hol­tit­to­mien pyö­räi­li­jöi­den luku­mää­rä kau­pun­gin kaduil­la vain kas­vaa, Osmon pyr­ki­mys­ten (?) mukai­ses­ti. Jon­kun voi pelas­taa ehkä se, että pyö­räs­sä on mas­saa jon­kin ver­ran vähem­män kuin autos­sa, mutta:
    Jos käve­le­vän ihmi­sen käve­ly­no­peus on kes­ki­kau­pun­gil­la 3 km/h ja fil­la­ris­tin 30 km/h, on jäl­kim­mäi­sen lii­ke-ener­gia edel­li­seen ver­rat­tu­na sata­ker­tai­nen, vaik­ka fil­la­ris­ti oli­si käve­li­jään ver­rat­tu­na pyö­rän­sä pai­non ver­ran hep­poi­sem­paa sort­tia! Lii­ke­mää­rä on taas suo­raan nopeu­teen verrannollinen.

    Nyt ehkä jo ymmär­rän, — ne 400 000 uut­ta asu­kas­ta tar­vi­taan­kin ehkä kor­vaa­maan tule­vis­sa lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa meneh­ty­vät kau­pun­ki­lai­set, kun pyö­räi­li­jöi­den osuus ja onnet­to­muuk­sien mää­rä kas­vaa, ellei kil­pa­pyö­rien käyt­töä tai lii­an suu­ria ajo­no­peuk­sia kes­ki­kau­pun­gil­la kielletä. 

    Mitä pitäi­si teh­dä? Jokai­nen lii­ken­neon­net­to­muus on tar­pee­ton. Niin kii­re ei ole kenel­lä­kään, ettei­kö nii­tä voi­si koko­naan välttää.

    1. Tuos­sa kaup­pa­hal­lin koh­dal­la pyö­räl­lä ei saa ajaa jal­ka­käy­tä­väl­lä ja aika har­va ajaa. Sen sijaan sii­nä saa ajaa ajo­ra­dal­la, kos­ka ajo­ra­dan vie­rel­lä ei ole pyö­rä­tie­tä. “Pakol­li­nen” kier­to siel­tä kaup­pa­hal­lin takaa on lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan vapaa­eh­toi­nen. Se on pyä­räi­li­jän kan­nal­ta erit­täin han­ka­la osuus, kos­ka jalan­kul­ki­jat eivät väli­tä mer­ki­tys­tä pyä­rä­tie­tä tuon tai­vaal­lis­ta. Jos pidäm­me jal­ka­käy­tä­väl­lä pyö­räi­lyä ja pyö­rä­tiel­lä käve­lyä sama­nar­voi­si­na rik­ko­muk­si­na, jalan­kul­ki­jat joh­ta­vat noin suh­tees­sa 50:1

  108. Onko pyö­räi­li­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalan­kul­ki­jan kanssa?

    Käy­tän­nös­sä on. Yhdis­te­tyl­lä kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä jala­kul­ki­ja­han saa men­nä miten sat­tuu ja tör­mäys­ti­la­nees­sa vas­tuu on sil­ti pyö­röi­li­jäl­lä. Toi­nen jut­tu on sit­ten se, että jalan­kul­ki­jan ja pyö­räi­li­jän tör­mäys­ti­lan­tees­sa myös pyö­räi­li­jä on vaka­vas­sa vaa­ras­sa, ja tilan­teen epä­sym­met­ria on pal­jon vähäi­sem­pi kuin auton ja pyö­rän kolarissa.

    Lopul­ta vaka­via pyö­rän ja jalan­kul­ki­jan väli­siä onnet­to­muuk­sia sat­tuu­kin kyl­lä aika vähän, pal­jon vähem­män kuin voi­si näis­tä kaa­haa­vis­ta pyö­räi­li­jöis­tä ker­to­vis­ta kau­hu­ju­tuis­ta kuvi­tel­la. Tai­ta­vat olla vähän saman­lai­sia tari­noi­ta kuin joi­den­kin autoi­li­joi­den jutut lak­kaa­mat­ta väki­sin alle pyr­ki­vis­tä kami­kaze­pyö­räi­li­jöis­tä. Itse sekä autoi­len että pyö­räi­len kau­pun­gis­sa. Autol­la liik­kues­sa aika har­voin minul­le tulee vas­taan tilan­net­ta jos­sa jou­dun väis­tä­mään väis­tä­mis­vel­vol­lis­ta pyö­räi­li­jää. Pyö­räil­les­sä taas ei ihan päi­vit­täin mut­ta lähes päi­vit­täin jou­dun väis­tä­mään väis­tä­mis­vel­vol­lis­ta auto­li­jaa, joka yleen­sä ei näy­tä ollen­kaan edes huo­maa­van että oli lähel­lä aiheut­taa liikenneonnettomuuden.

  109. Kaup­pa­to­rin lai­dal­la jalan­kul­ki­jan tulee käyt­tää pyö­rä­tie­tä, kos­ka pai­kal­la ei ole jal­ka­käy­tä­vää tai pien­nar­ta; tori ei ole lain tar­koit­ta­maa jal­ka­käy­tä­vää, vaan a) tie­a­lu­een ulko­puo­lel­la ja b) kaa­van­kin mukaan “tori” eikä c) “raken­teel­li­ses­ti ero­tet­tu tai eril­li­nen tien osa tai eril­li­nen tie” (jal­ka­käy­tä­vän mää­ri­tel­mä). Oli­si hyvä olla käve­le­mät­tä sii­nä, mut­ta KHO:n rat­kai­sua edes sii­nä käve­lys­tä anne­tus­ta sakos­ta valit­taes­sa ei voi­si var­muu­del­la ennus­taa. Myös pyö­räi­li­jää kos­kee 30 § eri­tyi­nen varo­vai­suus­vel­voi­te kevyt­tä lii­ken­net­tä koh­taan (koh­da­tes­saan tai ohit­taes­saan jalan­kul­ki­jan … annet­ta­va … tur­val­li­nen tila), ja pyö­räi­li­jän­kin tulee voi­da pysäyt­tää ajo­neu­von­sa näky­väl­lä osal­la kai­kis­sa ennal­ta arvat­ta­vis­sa tilan­teis­sa, ja tuos­sa­kaan käve­li­jät eivät ilmes­ty tyh­jäs­tä vaan pyö­räi­li­jä näkee ajois­sa pysäh­tyäk­seen, jos ajaa lain mukai­ses­ti oikeal­la tilannenopeudella. 

    On ennal­ta arvat­ta­vaa että tuos­sa pyö­rä­tiel­lä kävel­lään, kos­ka laki vel­voit­taa sii­hen tie­tyil­lä ehdoil­la, ja on ennal­ta arvat­ta­vaa, että pyö­rä­tiel­le astu­taan tori­ko­ju­jen takaa kos­ka sii­nä saa kävel­lä. Ajo­ra­dal­le taas ei saa astua kuin suo­ja­tien koh­dal­la, kos­ka pai­kal­la on pyö­rä­tie jota jalan­kul­ki­jan tulee käyt­tää, ja tien ylit­tä­mi­seen tulee käyt­tää suo­ja­tie­tä kos­ka sel­lai­nen on lain tar­koit­ta­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä “lähel­lä”; ajo­ra­dal­la suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän jalan­kul­ki­jan havain­nee jopa 30 rajoi­tus­no­peu­del­la ajois­sa hänen ilmes­tyt­ty­ään tel­tan nur­kan takaa, kos­ka hänen pitää ensin ylit­tää pyö­rä­tie käve­ly­vauh­dil­la, mut­ta pyö­rä­tiel­lä ei ole samal­la nopeu­del­la (toriai­ka­na) varau­dut­tu mui­den ennal­ta-arvat­ta­vaan käyt­täy­ty­mi­seen. Vika on telt­to­jen sijoi­tus lii­an lähel­le, ei käve­li­jän — mum­moa vauh­dik­kaam­pi pyö­räi­ly­kin vaa­tii leveät näke­mä­alu­eet. Pää­var­tion­kin koh­dal­la on “pyö­rä­tie” jota jalan­kul­ki­jat käyt­tä­vät ihan lail­li­ses­ti, ja pis­tää vihak­si kel­lon kili­syt­te­li­jät sii­nä kun laki vel­voit­taa jalan­kul­ki­jat sii­hen; autol­la­kin ajaes­sa jos edes­sä on hitaam­pi, odo­te­taan että vas­taan­tu­le­vien puo­li on vapaa ja men­nään sit­ten ohi, eikä tööt­täil­lä kun­nes toi­nen kaar­taa pen­kan puolelle.

    1. Jalan­kul­ki­ja ei saa käyt­tää kaup­pa­to­rin lai­dal­la pyö­rä­tie­tä yhtä vähän kun pyö­räi­li­jä ajaa jal­ka­käy­tävl­lä. Jos sii­nä oli­si jalan­kul­ku sal­lit­tu, se oliusi var­maan­kin osoi­tet­tu lii­ken­ne­mer­kil­lä. Väi­te, että muu­ta vaih­toeh­toa ei ole on jon­kin ver­ran his­to­ria­ton. Ei ola kau­an­kaan sii­tä, kun sii­nä ei ollut pyä­rä­tie­tä­kään. Jalan­kul­ki­jan reit­ti on toril­la jos­sa kui­ten­kin enem­mis­tö jaö­lan­kul­ki­jois­ta kul­kee (ei siis ole kuyl­ku­kel­vo­ton) tai torin ran­nan­puo­lei­sel­la jal­ka­käy­tä­väl­lä. Pyä’­rä­tie pitää perit­taa­ees­sa ylit­tää myös suo­ja­tien koh­dal­la ja eri­tyi­ses­ti pyä­rä­tien pääl­le (siis ajo­ra­dal­la) ei saa jää­dä odot­ta­maan valo­jen vaih­tu­mis­ta, että voi men­nä auto­kais­to­jen yli. Jot­ta tämä tuli­si sel­väk­si yksin­ker­tai­sim­mil­le­kin, pyär­tien koh­dal­le on maa­lat­tu suo­ja­tien raidat. 

  110. Sak­ke: Eikö tuon “tark­ka­na olon” pitäi­si olla muu­ten­kin kai­kil­le selvää!

    Onko pyö­räi­li­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalan­kul­ki­jan kans­sa? Mik­si vie­lä­kin on fil­la­ris­te­ja, jot­ka aja­vat kovaa ohi ja tur­han lähel­tä esim. juu­ri pysä­kil­le pysäh­ty­neen bus­sin vie­rel­tä, vaa­ran­taen siel­tä alas pysä­kil­le astu­mas­sa ole­vien ter­vey­den ja hengen? 

    Onko kyseis­ten fil­la­ris­tien tar­koi­tus pelo­tel­la esim. van­huk­set ja muut bus­se­ja käyt­tä­vät koko­naan pois kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä, jot­ta kaik­ki kau­pun­gin tila oli­si vapaa kaa­ha­ri-pyö­räi­li­jöi­tä var­ten tyy­dyt­tääk­seen hei­dän hedo­nis­ti­sia tar­pai­taan kaa­ha­ta vil­lei­nä ja vapai­na kai­kis­ta säännöistä?

    Ps. Pakol­li­nen lii­ken­neo­pe­tus ja fil­la­ri­kort­ti kai­kil­le pyö­räi­li­jöil­le teki­si terää! Pyö­rä kau­pun­gil­le tai val­tiol­le, jos rikot sään­tö­jä ja aiheu­tat onnettomuuksia?

    Näin­pä ker­ran Bule­var­dil­la, miten fil­la­ris­ti nau­raen karaut­ti rat­sun­sa väki­jouk­koon, joka oli juu­ri nouse­mas­sa bus­siin pyö­rä­tien yli. Keh­ta­si­vat moko­mat astua pyö­rä­tiel­le, johon jalan­kul­ki­jal­la ei ole mitään asiaa.

  111. Count­ry­boy: Olen huo­man­nut, että moot­to­ri­pyö­räi­li­jät tul­kit­se­vat lake­ja hie­man väl­jäs­ti omak­si edukseen.

    En kir­joi­ta mil­lään yleis­maa­il­mal­li­sel­la moot­to­ri­pyö­räi­li­jöi­den äänel­lä, mut­ta omas­ta puo­les­ta­ni kommentoin.

    En tul­kit­se lakia miten­kään väl­jäs­ti moot­to­ri­pyö­räl­lä liik­kues­sa­ni. Rikon lakia aivan tie­toi­ses­ti ja hyväl­lä oma­tun­nol­la. Rikon lakia aina, kun koen sen tar­peel­li­sek­si. Tul­kin­ta on sel­keä. Syyl­li­nen. Laki­kir­jan mukaan aja­mal­la pää­si­si hen­ges­tä lii­an mon­ta ker­taa vuo­des­sa, jot­ta sitä voi­si notee­ra­ta lii­an puritaanisesti.

    Lain rik­ko­mi­ses­ta tule­via kulu­ja en las­ke ran­gais­tuk­sek­si, mut­ta en niis­tä suos­tu koke­maan syyl­li­syyt­tä, otta­maan opik­si tai muu­ten­kaan muut­taa toi­min­taa­ni vaa­ral­li­sem­mak­si. Samal­ta tilil­tä sakot mak­se­taan, mitä esim. kypä­rät tai uudet ren­kaat. Osit­tain myös samas­ta syys­tä. Toi­set on toki aktii­vis­ta tur­val­li­suut­ta ja kypä­rä nyt on lähin­nä pas­sii­vis­ta eli toi­mii vain sil­loin, kun pas­ka iskee tuulettimeen.

    Jos ote­taan esi­merk­ke­jä lain rikkomisesta:

    Aloi­te­taa­na sel­lai­sel­la hel­pol­la, jon­ka useim­mat hyväk­sy­vät. Jos pyö­rä hajo­aa, niin en työn­nä sitä esim. kehä kol­mo­sen ajo­ra­dal­la, vaan siir­ryn pien­ta­reel­le, jal­ka­käy­tä­väl­le tai pyö­rä­tiel­le. Täs­tä saa sakot. Työn­tä­mi­nen ajo­ra­dan ulko­puo­lel­la on laitonta. 

    Sit­ten ote­taan sel­lai­nen esi­merk­ki, jon­ka jot­kut hyväk­sy­vät. Kun ajan auto­let­kas­sa kak­si­suun­tai­sel­la tiel­lä ja let­kan saa­vut­taa joku kaa­ha­ri, joka ohit­te­lee let­kaa, niin läh­den itse ohit­te­le­maan, kun­nes tilaa on niin pal­jon, että ohit­ta­jan voi pääs­tää ohi. Käy­tän­nös­sä kun jonos­sa joku läh­tee ohit­ta­maan, niin toden­nä­köi­syys, että hän palaa let­kaan moot­to­ri­pyö­rän koh­dal­la on lähes 100% ruuh­ka aikaan. Eten­kin tal­vel­la kan­nat­taa varau­tua, että aina kiilataan.

    Sit­ten sel­lai­nen, jota juu­ri kukaan ei hyväk­sy. Kun jono on pysäh­ty­nyt yhtään nor­maa­lia reip­paam­min, kum­mal­li­seen paik­kaan tai nor­maa­lia kau­em­mas lii­ken­ne­va­lois­ta, niin en pysäh­dy jonon perään. Vähin­tään parin tör­mät­tä­vän auton mar­gi­naa­li vaik­ka let­ko­jen väliin ajaen. 

    Kak­si vii­des­tä kola­ris­ta, jos­sa olen ollut moot­to­ri­pyö­räl­lä osal­li­se­na on tapah­tu­nut siten, että moot­to­ri­pyö­rä on ollut pysäh­ty­nee­nä. Kol­me vii­des­tä on ollut sel­lai­sia, että pääl­le­ni on ajet­tu takaa päin. Yhdes­sä on kään­nyt­ty päin siten, että vas­tak­kai­ses­ta suun­nas­ta tul­lut kään­tyi ilman vilk­kua vasem­mal­le. Yksi oli tek­ni­nen vika.

    1. Minä taas käy­tän hyväl­lä omal­la tun­nol­la Man­ner­hei­mi­ne­tien pyö­rä­kais­taa, vaik­ka sen käyt­tö on tie­lii­ken­ne­lain mukaan kiel­let­tyä, kos­ka tien toi­sel­la puo­lel­la on kak­si­suun­tai­nen pyörätie.

  112. Mut­ta eivät pyö­räil­jät­kään väli­tä suo­ja­teis­tä. Kun las­ke­taan mukaan ne pyö­räi­li­jät jot­ka eivät edes hidas­ta suo­ja­tiel­le astu­mas­sa ole­van jalan­kul­ki­jan vuok­si Kaup­pa­to­rin ja van­han kaup­pa­hal­lin alu­een pyö­rä­tei­den poik­ki kul­ke­vien suo­ja­tei­den koh­dal­la ollaan tilan­tees­sa 1:1.

    Ajan alu­een läpi päi­vit­täin kah­teen ker­taan ja usein jou­dun nolos­tu­maan ja rai­vos­tu­maan kun itse suo­ja­tien eteen pysäh­tyes­sä­ni takaa tulee toi­nen pyö­räi­li­jä joka hidas­ta­mat­ta ajaa jalan­kul­ki­joi­den sekaan. 

    Tilan­ne on täy­sin sama kuin nii­den pahek­sut­tu­jen hen­ki­lö­au­to­kus­kien suh­teen jot­ka eivät pysäh­dy vie­rei­sel­lä kais­tal­la suo­ja­tien edes­sä sei­so­van koh­dal­la. Suo­ja­tien eteen pysäh­ty­nyt­tä ajo­neu­voa EI SAA ohit­taa. Kui­ten­kin tätä teh­dään päi­vit­täin, sekä MIMIL ‑kus­kien että TIJÄS (tei­ni-ikäi­nen jopoi­li­ja äly­pu­he­li­mel­la somes­sa) ‑fil­la­ris­tien toimesta.

    Talut­ta­kaa jos ette osaa tai välitä.

    1. Eikö niil­lä suo­ja­teil­lä ole valot? Sil­loin eteen pysäh­ty­neen ajo­neu­von saa ohit­taa. Ruot­sin suur­lä­he­tys­tön edes­sä tai­taa olla valo­ton suo­ja­tie, jol­loin tie­tys­ti pyö­rän pitää väis­tää jalankulkijoita.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö niil­lä suo­ja­teil­lä ole valot? Sil­loin eteen pysäh­ty­neen ajo­neu­von saa ohit­taa. Ruot­sin suur­lä­he­tys­tön edes­sä tai­taa olla valo­ton suo­ja­tie, jol­loin tie­tys­ti pyö­rän pitää väis­tää jalankulkijoita. 

    Aja­pa sii­tä ja tutus­tu tilan­tee­seen. Ei ole kaukana…

  114. Cam­pag­no­lo:
    Mut­ta eivät pyö­räil­jät­kään väli­tä suojateistä.Kun las­ke­taan mukaan ne pyö­räi­li­jät jot­ka eivät edes hidas­ta suo­ja­tiel­le astu­mas­sa ole­van jalan­kul­ki­jan vuok­si Kaup­pa­to­rin ja van­han kaup­pa­hal­lin alu­een pyö­rä­tei­den poik­ki kul­ke­vien suo­ja­tei­den koh­dal­la ollaan tilan­tees­sa 1:1.

    Vii­mek­si mei­na­sin jää­dä pyö­rän alle vii­me kes­ki­viik­ko­na suo­ja­tiel­lä Haka­nie­men hal­lin kupees­sa. En ollut astu­mas­sa ajo­ra­dal­le vaan pikem­min­kin tulos­sa siel­tä pois, kun fil­la­ris­ti ei mil­lään oli­si viit­si­nyt jar­rut­taa vuok­se­ni. Odot­ti minun var­maan nouse­van ilmaan ja teke­vän siten tilaa. Keho­tin aja­maan vapaas­ti vain pääl­le. Ei kui­ten­kaan teh­nyt sitä vaan vas­ta­ha­koi­ses­ti jar­rut­ti juu­ri pari sent­tiä ennen kola­roin­tia. Ja näi­tä­hän on tar­jol­la vähän väliä. 

    Olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että jalan­kul­ki­ja tar­vit­see lii­ken­tees­sä tur­vak­seen vähin­tään tuke­van cabin-kokoi­sen mat­ka­lau­kun, jon­ka voi tar­vit­taes­sa työn­tää itsen­sä ja pääl­le aja­van fil­la­rin väliin. Täl­lä tem­pul­la olen jo ker­ran vält­tä­nyt kaa­tu­mi­sen fil­la­rin alle. Toi­nen käy­pä apu­vä­li­ne oli­si vaa­ka­suo­ras­sa kan­net­ta­va käve­ly­sau­va, jol­la voi estää takaa­päin tule­vien fil­la­rei­den ihol­le tule­vat äänet­tö­mät kaahaukset.

  115. moot­to­ri­pyö­räl­lä:
    Sit­ten sel­lai­nen, jota juu­ri kukaan ei hyväk­sy. Kun jono on pysäh­ty­nyt yhtään nor­maa­lia reip­paam­min, kum­mal­li­seen paik­kaan tai nor­maa­lia kau­em­mas lii­ken­ne­va­lois­ta, niin en pysäh­dy jonon perään. Vähin­tään parin tör­mät­tä­vän auton mar­gi­naa­li vaik­ka let­ko­jen väliin ajaen. 

    HUH! Tuo on kyl­lä aika käsit­tä­mä­tön­tä. Tulee­ko­han sii­nä sel­lai­nen vas­ta­reak­tio, että “kuin­ka keh­taat olla luot­ta­mat­ta minuun joka tulen tääl­tä kovaa kan­noil­la­si mut­ta osaan­han mä nyt ajaa”.

    Minus­ta tuo on erit­täin vii­sas­ta ja on tuo­ta tut­kit­tu­kin, että tur­val­li­sin paik­ka kak­si­pyö­räi­sel­le on ras­kaam­man ajo­neu­vo­aal­lon sivus­sa ajo­no­peuk­sien vaihdellessa.

    Proble­ma­tiik­ka on minun mie­les­tä­ni sii­nä kuka menee ensin kun jono läh­tee vetä­mään. Ollaan sit­ten ris­teyk­ses­sä tahi ei. On joku kään­ty­mäs­sä tahi ei. Kai­kis­sa tapauk­sis­sa toi­mi­vaa sään­nös­töä ei ole mah­dol­lis­ta kirjoittaa.

  116. huk­kaan meni: Niis­sä on myös kol­miot ris­teä­väl­tä tiel­tä tule­vil­le, jol­loin siel­lä sivu­tiel­lä odo­te­taan suo­ja­tien taka­na vaik­ka iltaan asti jos valot eivät ole toi­min­nas­sa ja Man­ner­hei­min­tiel­lä on muu­ta lii­ken­net­tä sikä­li pal­jon ettei sekaan mah­du niin ettei kukaan jou­du hidas­ta­maan tai väis­tä­mään. Kol­mion takaa ei ole oikeut­ta jat­kaa mat­kaan­sa ennen kuin tie on tyh­jä riit­tä­vän pit­käl­tä matkalta.

    Tulee van­haan vies­tiin vas­taus ja tus­kin menee peril­le, mut­ta haluan sil­ti kor­ja­ta tuon erit­täin ylei­sen vir­he­kä­si­tyk­sen kär­ki­kol­mion mer­ki­tyk­ses­tä. Kol­miol­la­han siis sää­del­lään samaan aikaan ris­teyk­seen aja­vien kul­ku­neu­vo­jen ajo­jär­jes­tys­tä (“mer­kil­lä osoi­te­taan, että ris­teyk­seen *tule­van* ajo­neu­von on väis­tet­tä­vä ajo­neu­vo­ja ja rai­tio­vau­nu­ja, jot­ka saa­pu­vat ris­teyk­seen ris­teä­väl­tä tiel­tä tai etua­jo-oikeu­te­tul­ta suun­nal­ta”). Kär­ki­kol­mio ei anna toi­sel­le suun­nal­le lopu­ton­ta etua­jo-oikeut­ta, vaan ainoas­taan mää­rää mikä niis­tä samaan aikaan tule­vis­ta menee ensin. Sen jäl­keen kol­mion takaa tule­va saa ajaa ris­teyk­seen kun toi­sen suun­nan samaan aikaan tul­leet autot ovat men­neet ja mikä­li siel­lä toi­ses­sa suun­nas­sa on vie­lä jonoa, hei­dän pitäi­si pääs­tää ensin ris­teyk­seen tul­lut auto läpi.

    http://www.kaleva.fi/teemat/moottori/vaista-liikenteessa-oikein-ja-joustavasti/517924/

    Täl­lä ei tie­ten­kään ole mitään mer­ki­tys­tä kul­ku­een kan­nal­ta kos­ka sil­le on omat sään­tön­sä, mut­ta muu­ten se menee näin. Ja on var­mas­ti kai­kis­ta lii­ken­teen sään­nöis­tä eni­ten väärinymmärretty.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ajat­te­lit­ko ehdot­taa, että autoi­li­ja tai pyö­räi­li­jä eivät saa ophit­taa toi­si­aan samaa kais­taa käyt­täen? Voi­si autoi­lu vähän vaikeutua.

    Mut­ta saa­ko ryh­mit­tyä kak­si rin­nan samal­le kais­tal­le? Pyö­rä­tas­ku­ja on har­vak­sel­taan ja useim­mi­ten se ensim­mäi­nen auto on niin edes­sä kuin lii­ken­ne­va­lo sallii.

  118. Mik­ko: Kär­ki­kol­mio ei anna toi­sel­le suun­nal­le lopu­ton­ta etua­jo-oikeut­ta, vaan ainoas­taan mää­rää mikä niis­tä samaan aikaan tule­vis­ta menee ensin. 

    Tämä se vas­ta on trol­laa­mis­ta, kan­nat­tais Jori W. Pus­kan­kin ottaa vähän mal­lia. Kyl­lä, kär­ki­kol­mio antaa toi­sel­le suun­nal­le loput­to­man etua­jo-oikeu­den, min­kä voi toki jokai­nen myös sii­tä link­kaa­mas­ta­si Kale­van jutus­ta todeta.

  119. Pek­ka Pes­si: Tämä se vas­ta on trol­laa­mis­ta, kan­nat­tais Jori W. Pus­kan­kin ottaa vähän mal­lia. Kyl­lä, kär­ki­kol­mio antaa toi­sel­le suun­nal­le loput­to­man etua­jo-oikeu­den, min­kä voi toki jokai­nen myös sii­tä link­kaa­mas­ta­si Kale­van jutus­ta todeta. 

    Tai­dat olla aika kau­ka­na “tar­peet­to­mas­ta estä­mi­ses­tä”. Lopu­ton­ta etua­jo-oikeut­ta ei ole ole­mas­sa­kaan. Ei sel­lais­ta voi kir­ja­ta lakiin. Tai voi mut­ta se laki kir­joi­te­taan uusik­si hyvin pikai­ses­ti vaik­ka­pa muo­toon “tar­pee­to­mas­ta estä­mi­ses­tä”. Estä­mis­tä ei ole etua­jo-oikeu­te­tun tien kaa­su­ja­lan hölläys.

  120. Lie­nee sel­vää että ris­teyk­seen esim. lii­ken­teen takia pysäh­ty­neen auton kyl­keen ei saa ajaa, vaik­ka pysh­ty­jä oli­si tul­lut kol­mion takaa.

    Mut­ta muu­ten ei. Aja­tel­kaa­pa val­ta­tie­tä, jos­sa nopeusar­joi­tus 100km /h ja lähes lop­pu­ma­ton jono auto­ja ajaa tie­tä pit­kin. Sivu­tiel­lä kär­ki­kol­mion taka­na odot­taa auto vuo­roan­sa pääs­tä tielle.

    Mis­sä vai­hees­sa väis­tä­mis­vel­vol­li­suus kään­tyy­kin Mikon esi­tä­mäl­lä taval­la? Kuin­ka jonos­sa aja­vat autot voi­vat pitää sel­vil­lä, kenel­lä on oikea “vuo­ro­nu­me­ro” risteyksessä?

    Mitä­hän oikeu­des­sa oltai­siin miel­tä, jos joku puk­kai­si kol­mion takaa kes­kel­le jonoa aiheut­taen kola­rin, “kos­ka olin­han *pal­jon* aikai­sem­min risteysalueella”?

  121. Pek­ka Pes­si: Tämä se vas­ta on trol­laa­mis­ta, kan­nat­tais Jori W. Pus­kan­kin ottaa vähän mal­lia. Kyl­lä, kär­ki­kol­mio antaa toi­sel­le suun­nal­le loput­to­man etua­jo-oikeu­den, min­kä voi toki jokai­nen myös sii­tä link­kaa­mas­ta­si Kale­van jutus­ta todeta.

    Suo­mes­sa on etua­jo-oikeus vain sil­loin kun se on lii­ken­ne­mer­kil­lä osoi­tet­tu. Kär­ki­kol­mion kans­sa ei ole kenel­lä­kään etua­jo-oikeut­ta vaan kol­mion takaa tule­val­la väistämmisvelvollisuus. 

    Täs­sä vie­lä asi­aan liit­ty­vät liikennemerkit:

    http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/liikennemerkit_turvalaitteet/etuajo_oikeus_vaistaminen

  122. Sinä vaik­ka pysäy­tät sen auton sii­hen kiih­dy­tys­kais­tal­le, jos ei ole tilaa. Sinul­la on kär­ki­kol­mio ja sinä odo­tat, kun­nes on tilaa.

    Moot­to­ri­tie­tä aja­val­la ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta väis­tää kiih­dy­tys­kais­tal­ta tule­vaa munan jatketta.

  123. max: HUH! Tuo on kyl­lä aika käsit­tä­mä­tön­tä. Tulee­ko­han sii­nä sel­lai­nen vas­ta­reak­tio, että “kuin­ka keh­taat olla luot­ta­mat­ta minuun joka tulen tääl­tä kovaa kan­noil­la­si mut­ta osaan­han mä nyt ajaa”.

    Minus­ta tuo on erit­täin vii­sas­ta ja on tuo­ta tut­kit­tu­kin, että tur­val­li­sin paik­ka kak­si­pyö­räi­sel­le on ras­kaam­man ajo­neu­vo­aal­lon sivus­sa ajo­no­peuk­sien vaihdellessa.

    Proble­ma­tiik­ka on minun mie­les­tä­ni sii­nä kuka menee ensin kun jono läh­tee vetä­mään. Ollaan sit­ten ris­teyk­ses­sä tahi ei. On joku kään­ty­mäs­sä tahi ei. Kai­kis­sa tapauk­sis­sa toi­mi­vaa sään­nös­töä ei ole mah­dol­lis­ta kirjoittaa.

    Taka­na tule­va tus­kin kiin­nit­tää asi­aan huo­mio­ta. Pahek­su­jat ovat nii­tä, jot­ka tule­vat ohitetuksi.

    Olen itse tuu­mail­lut täl­läis­tä, että hyvin monet autoi­li­jat pitä­vät tur­va­vä­liä sen mukaan, min­kä kokoi­nen on edes­sä ole­va ajo­neu­vo. Auto, rek­ka, moot­to­ri­pyö­rä. Jokai­nen näis­tä on autoi­li­jan näkö­ken­täs­sä suun­nil­leen saman kokoi­nen, kun tur­va­vä­lin pas­saa sen mukaan. 

    Hen­ki­lö­au­tol­la kun on lii­ken­tees­sä, niin sil­loin­kin kun tun­tuu, että joku on aivan kiin­ni ahte­ris­sa on väli­mat­kaa edel­leen muu­ta­ma met­ri enem­män, mitä autoi­li­jat jät­tä­vät tur­va­vä­liä moottoripyörään. 

    Saman havait­see myös esim. park­ki­pai­kal­la. Sivusei­son­ta­tuel­la ole­vaa moot­to­ri­pyö­rää ei vält­tä­mät­tä saa nos­tet­tua pys­tyyn ilman, että tan­ko ottaa kiin­ni vie­rei­seen autoon. Autoi­li­ja voi ihan hyvil­lä mie­lin olla pysä­köi­nyt näin. Onnek­si pyö­rät nojaa­vat lähes poik­keuk­set­ta vasem­mal­le, niin tätä ei onnek­si tapah­du tien reu­naan pysäköidessä.

    Jos pyö­rät nojai­si­vat oikeal­le, niin moot­to­ri­pyö­räl­lä jäi­si jumiin vii­kot­tain pysä­köi­des­sä kau­pun­gil­le, kun pus­sit­ta­mi­seen riit­täi­si vain yksi auto. Moot­to­ri­pyö­rän vie­reen saa lain mukaan pysä­köi­dä eikä moot­to­ri­pyö­rän pysä­köi­mi­ses­sä saa käyt­tää mitään jär­keä. Esim. mäki­ses­sä maas­tos­sa ei voi lain mukaan pysä­köi­dä ollen­kaan, sil­lä ei ole käsi­jar­rua ja ajo­neu­voa ei saa kään­tää mihin­kään muu­hun suun­taan, kuin ajo­ra­dan suun­tai­ses­ti. Esim 45 asteen kul­mas­sa ren­gas katu­ki­veä vas­ten on aina lai­ton. Usein pyö­riä jäte­tään kui­ten­kin kul­mit­tain ajo­ra­taan näh­den, sil­lä se voi olla ainut asen­to, jos­sa pyö­rä pysyy pys­tys­sä. Toki park­ki­ti­laa­kin säästyisi.

    Moot­to­ri­pyö­rän pus­sit­ta­mi­nen on sil­ti aika yleis­tä, mut­ta sii­hen tar­vi­taan katu­ki­ve­tys ja kol­me autoa. Lail­lis­ta­kin se on, sil­lä kukaan auto yksis­tään ei riko lakia pus­sit­taes­saan moot­to­ri­pyö­rää ja ainoas­taan vii­meis­tä tuli­jaa­voi­tai­siin sakot­taa, joten ei sako­te­ta ketään.

    Suo­mes­sa on toki joi­ta­kin kau­pun­ke­ja, jot­ka ohjeis­ta­vat moot­to­ri­pyö­räi­li­jöi­tä rik­ko­maan lakia pysä­köin­nis­sä. Itse luu­lin Lah­te­lai­sen park­ki­pir­kon hui­jaa­van minul­le sakon, kun kehot­ti siir­tä­mään pyö­rän lait­to­maan paik­kaan. Mut­ta se oli ihan tosis­saan: http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/1CC21D1E329BAFBDC225715D003455EA

  124. Tuk­hol­man­ka­dun onnet­to­muus on nyt oikeu­des­sa, eikä näy­tä alkuun­kaan niin sel­väl­tä kuin leh­ti­tie­dois­ta aluk­si käsit­ti. YLE:n sivu­jen ja refe­roi­tu­jen todis­ta­jan­lausun­to­jen perus­teel­la kysees­sä on perään­ajo­ti­lan­ne. Jos kysees­sä oli­si kak­si autoa, perää­na­ja­jaa pidet­täi­siin auto­maat­ti­ses­ti syyl­li­se­nä. Nyt perää­na­ja­ja oli pol­ku­pyö­räi­li­jä ja oikeu­des­sa pyri­tään osoit­taa­man, että auton jar­ru­tus oli tar­pee­ton ja tap­po­mie­les­sä teh­ty. En usko, että se on help­poa aina­kaan kor­keam­mis­sa oikeusasteissa.

    Auto­mal­li on tie­dos­sa, mut­ta se on tavan­omai­nen. Joku pani muis­tiin rekis­te­ri­nu­me­ron, mut­ta vää­rin. Autoi­li­ja kiis­tää aja­neen­sa tuol­la, ja ilmei­ses­ti muu­ta­kaan ei voi­da todistaa.

    Eikö­hän tuo mene vähin­tään hoviin asti. Näil­lä tie­doin tuo voi päät­tyä niin­kin, ettei voi­da osoit­taa syy­te­tyn edes aja­neen ko. kadul­la tuolloin.

    1. Haus­kaa, että puo­lus­tus veto­aa sii­hen, että
      1) Mies ei aja­nut autoa
      2) Auto ei aiheut­ta­nut kaatumista
      3) Mie­hen neu­ro­lo­gi­set ongel­mat saat­toi­vat olla käytt­täy­ty­mi­sen syynä

      Eivät­kö nämä nyt ole vähän ris­ti­rii­das­sa keskenään?

  125. Puo­lus­tus on kuin Aar­niol­la kon­sa­naan. Kaik­keen löy­tyy seli­tys tai kak­si tai kol­me… Aar­nion seli­tyk­set jak­sa­vat nau­rat­taa, mut­ta tämän tapauk­sen koh­dal­la nämä ovat minus­ta pyö­räi­li­jää rienaavia.

    Luu­len, että tuos­sa tulee käy­mään niin, että kärä­jä­oi­keus antaa lan­get­ta­van tuo­mion jul­ki­suu­den pai­nees­sa, mut­ta hovioi­keus vapaut­taa näy­tön puut­tees­sa. Kau­pun­ki­lais­jär­jel­lä mies on kyl­lä syyl­li­nen (en usko että tap­poon, mut­ta aina­kin kuo­le­man­tuot­ta­muk­seen), mut­ta jos tun­nus­tus­ta ei saa­da ja näyt­tö on todis­ta­jan­lausun­to, jos­sa joku näki saman­vä­ri­sen Saa­bin, jon­ka rekis­te­ri­tun­nus oli mel­kein sama, niin ei se kovin vakuut­ta­val­ta tunnu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.