Pitäisikö eurosta erota?

Olen ollut vank­ka yhdis­ty­vän Euroo­pan kan­nat­ta­ja. Euroo­pan tulee puo­lus­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan perus­tu­vaa talous­mal­li­aan raa­em­pia kil­pai­li­joi­ta vas­taan Aasias­sa ja Ame­ri­kas­sa. Pie­ni­nä kes­ke­nään torai­le­vi­na kan­sal­lis­val­tioi­na se ei onnis­tu. Yhtei­sen valuu­tan oli mää­rä olla osa tätä projektia.

Monet talous­tie­tei­li­jät varoit­ti­vat aika­naan, että euroa­lu­een val­tioi­den kehi­tys­ta­so on niin eri­lai­nen, ettei se muo­dos­ta opti­maa­lis­ta valuut­ta-aluet­ta. Itse ajat­te­lin, että aika eri­lai­sia ovat myös Espoo ja Poh­jois-Kar­ja­la. Koke­muk­set itse­näi­ses­tä valuu­tas­ta 1990-luvul­la oli­vat huo­not. Pie­nen maan kel­lu­van valuu­tan arvo voi­si hei­lah­del­la pahas­ti, mikä toi­si yri­tyk­sil­le suu­ria suojauskustannuksia.

Yhteis­va­luut­ta näyt­ti toi­mi­van kym­me­nen vuot­ta erin­omai­ses­ti, vaik­ka juu­ri sil­loin ongel­mat kehit­tyi­vät. Nyt ame­rik­ka­lai­set talous­tie­tei­li­jät pitä­vät euroa syy­nä Euroo­pan talou­den keh­noon tilaan. Suo­mea mai­ni­taan esi­merk­ki­nä maas­ta, joka on teh­nyt kai­ken oikein, mut­ta on kui­ten­kin sur­keas­sa tilas­sa, kos­ka ei voi deval­voi­da, vaik­ka pitäi­si. Suo­mi on hei­dän mukaan­sa jou­tu­nut sijais­kär­si­jäk­si euron raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta ja mak­saa sii­tä kovaa hintaa.

Was­hing­ton Pos­tis­sa Matt O’Brien ihmet­te­lee val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Alexan­der Stub­bin käsi­tys­tä, että deval­vaa­tio on kuin dopin­gia. Kir­joit­ta­ja piti kan­taa enem­män moraa­li­se­na kuin talous­tie­teel­li­se­nä ja kysyy, mitä vikaa on hel­pos­sa ties­sä ulos ongel­mis­ta. Onhan se sekä help­po että ennen kaik­kea tie ulos.

Epä­sym­met­ri­nen shok­ki edel­ly­täi­si devalvaatiota

Minun sil­mis­sä­ni Suo­men ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että Nokia-vetoi­nen talous joh­ti ensin talou­den yli­kuu­me­ne­mi­seen ja nos­ti palk­ko­ja, mitä hal­li­tus avit­ti ideo­lo­gi­ses­ti perus­tel­luil­la ja aivan vää­rin ajoi­te­tuil­la veron­alen­nuk­sil­la. Sit­ten Nokian romah­dus veti maton alta. Perään tuli­vat Venä­jän kau­pan romah­dus ja kan­sain­vä­li­nen raha­mark­ki­na­krii­si. Kor­keal­le kivun­nut koti­mai­nen kus­tan­nus­ta­so estää kan­san­ta­lou­den mui­ta osia paik­kaa­maan Nokian ja Venä­jän kau­pan jät­tä­mää auk­koa. Nyt tar­vit­tai­siin taval­lis­ta parem­paa hin­ta­kil­pai­lu­ky­kyä, kos­ka mene­tet­ty­jen mark­ki­noi­den tilal­le pitäi­si val­la­ta uusia.

Kel­lu­va mark­ka oli­si vuon­na 2007 reval­voi­tu­nut vai­men­taen yli­kuu­me­ne­mis­ta ja 2009 sen arvo oli­si las­ke­nut palaut­taen kil­pai­lu­ky­vyn. Näin siis ajat­te­le­vat ne, joi­den mie­les­tä maal­la pitäi­si olla oma valuut­ta ja sen pitäi­si kel­lua. Tämän meka­nis­min puut­tu­mi­nen on hait­ta, mut­ta hyö­ty­jen vakaas­ta valuu­tas­ta piti olla hait­to­ja suu­rem­pia. Juu­ri nyt ei sil­tä tunnu.

Inflaa­tio-deval­vaa­tio­kier­teen aikoi­na meil­lä teh­tiin pal­jon talous­po­liit­tis­ta ”pahaa”, joka vinout­ti raken­tei­ta, vää­ris­ti tulon­ja­koa ja tuot­ti tehot­to­muut­ta. Mut­ta sil­loin kui­ten­kin talous kas­voi, toi­sin kuin nyt. Myön­nän, että tämä on epä­rei­lu huo­mio, kos­ka tuol­loin kas­vu perus­tui maa­ta­lou­des­ta vapau­tu­vaan työ­voi­maan ja mui­den mai­sen tek­no­lo­gi­sen etu­mat­kan kuro­mi­seen kiinni

Enää on jäl­jel­lä sisäi­nen deval­vaa­tio, eli palk­ko­jen alen­ta­mi­nen. Se sat­tuu enem­män kuin oikea deval­vaa­tio, joka leik­kaa heti myös vel­ko­ja, vuo­kria ja suu­rin­ta osaa hin­nois­ta. Palk­ko­jen alen­tu­mi­nen hei­ken­täi­si koti­mais­ta kysyn­tää tuot­taen lisää lamaa. Sik­si edes EK:ssa ei aja­tuk­ses­ta oikein pidetä.

Ennen sisäi­sek­si deval­vaa­tiok­si oli­si riit­tä­nyt, että oli­si pidät­täy­dyt­ty pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ja odo­tet­tu, että mui­den mai­den kus­tan­nus­ta­so nousee. Ei toi­mi ilman inflaa­tio­ta. Lii­an mata­la inflaa­tio on yksi Euroo­pan ongel­mis­ta. Eri­lai­sia raken­teel­li­sia kor­jauk­sia oli­si hel­pom­pi teh­dä, jos EKP aset­tai­si inflaa­tio­ta­voit­teen nel­jään pro­sent­tiin ja pitäi­si sii­tä kiin­ni. Kun hin­nat ja pal­kat ovat jäyk­kiä alas­päin, suh­teel­lis­ten hin­to­jen kor­jauk­sia ei voi­da teh­dä, jos inflaa­tio on pie­ni tai sitä ei ole lainkaan.

Juha Sipi­lä esit­ti työ­ajan piden­tä­mis­tä kei­no­na alen­taa palk­ko­ja. En pidä aja­tuk­ses­ta, vaik­ka myön­nän, että se voi­si ter­veh­dyt­tää talout­ta. Se toi­mii vain nousu­kau­den olois­sa. Muu­ten vii­den pro­sen­tin sääs­tö syn­tyy vain irti­sa­no­mal­la vii­si pro­sent­tia työ­voi­mas­ta. Työ­ajan piden­tä­mi­sen aja­tel­laan paran­ta­van kil­pai­lu­ky­kyä alen­ta­mat­ta koti­mais­ta kysyn­tää, mut­ta kyl­lä koti­mai­nen kysyn­tä heik­ke­nee, jos työ­ajan piden­nys mer­kit­see työt­tö­myy­den roi­maa nousua.

Työ­ajan piden­tä­mi­nen oli­si askel vää­rään suun­taan. Kan­sa­lai­set hyö­ty­vät lisään­ty­väs­tä vapaa-ajas­ta enem­män kuin lisään­ty­vis­tä kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Vaih­taa­han enem­mis­tö voi­des­saan loma­ra­hat vapaa­seen. Kun robo­tit teke­vät työ­tä puo­les­tam­me, kan­nat­taa mei­dän teh­dä työ­tä vähem­män ja naut­tia elä­mäs­tä. Talou­den nyt kui­ten­kin pitäi­si pal­vel­la ihmis­ten hyvinvointia.

Yhtei­sen talous­po­li­tii­kan puute

Euro edel­lyt­täi­si menes­tyäk­seen talous­po­li­tii­kan koor­di­naa­tio­ta, mut­ta sitä ei ole näky­vis­sä. Sak­sa­lais­ten outo­jen pel­ko­jen vuok­si kes­kus­pan­kis­ta teh­tiin täy­sin käde­tön. Ero vaik­ka­pa Yhdys­val­tain, Bri­tan­nian tai Japa­nin kes­kus­pank­kei­hin on iso. Erk­ki Lii­ka­nen selit­ti tämän niin, että Sak­san his­to­rian kau­hu­ku­va on hype­rin­flaa­tio ja Yhdys­val­tain suu­ri lama.

EKP on alka­nut venyt­tää man­daat­ti­aan, ja hyvä niin. Hin­ta­va­kau­den nimis­sä se tor­juu deflaa­tio­ta kaa­ta­mal­la euroa­lu­eel­le puo­les­sa­tois­ta vuo­des­sa tuhat mil­jar­dia euroa osta­mal­la mark­ki­noil­ta omis­ta­ja­val­tioi­den­sa lai­no­ja. Minus­ta oli­si parem­pi, että val­tiot samal­la lisäi­si­vät talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta kas­vat­ta­mal­la ali­jää­mi­ään inves­toi­mal­la infra­struk­tuu­riin tai alen­ta­mal­la tila­päi­ses­ti arvon­li­sä­ve­roa, mut­ta täl­lai­sen sään­nöt kiel­tä­vät. Täl­lais­ta heli­kop­te­ri­ra­hoi­tus­ta ovat esit­tä­neet monet minua vii­saam­mat talous­tie­tei­li­jät. Nyt rahoi­te­taan osa­ke- ja kiin­teis­tö­kuplia. Niis­tä­hän tämä lama alkoi.

Elvyt­tä­vää ei voi, ellei­vät maat pys­ty sopi­maan sii­tä kes­ke­nään. Ei yksi maa voi vetää nousuun koko Euroop­paa. Joka sel­lais­ta edes yrit­tää tuho­aa vain oman val­tion­ta­lou­ten­sa. Niin­pä suh­dan­tei­ta ei voi hal­li­ta raha­po­li­tii­kal­la eikä finanssipolitiikalla.

Sak­sa on har­joit­ta­nut defla­to­ris­ta palk­ka­po­li­tiik­kaa yli kym­me­nen vuot­ta. Se on hyö­ty­nyt sii­tä kil­pai­lu­ky­vyn nousu­na, mut­ta on samal­la tuot­ta­nut suur­ta hait­taa muil­le euro­mail­le. Jos kaik­ki euro­maat teki­si­vät samoin, seu­rauk­se­na oli­si syvä lama. Euroa­luet­ta uhkaa­kin kil­pai­le­vien sisäis­ten deval­vaa­tioi­den kier­re, joka ajai­si maan­osan talou­del­li­seen tuhoon. Suo­mi ei ole ainoa maa, joka val­mis­te­lee sisäis­tä devalvaatiota.

Krei­kan mak­sa­mat­to­mat lai­nat ovat pie­niä ropo­ja ver­rat­tu­na sii­hen, mitä koko Euroop­pa jou­tuu täs­tä lamas­ta mak­sa­maan mene­tet­ty­nä tuotantona.

Sak­san Euroo­pal­le tyr­kyt­tä­mä talous­po­li­tiik­ka nojaa talous­tie­tei­den sijas­ta outoon moraa­liop­piin. Jokai­nen ymmär­tää, ettei voi­ma­lai­tos ei sääs­tä ener­gi­aa, jos se juok­sut­taa vet­tä ohi tur­bii­nien. Työt­tö­myyt­tä aiheut­ta­va talous­po­li­tik­ka on kuin veden juok­sut­ta­mis­ta ohi tur­bii­nien. Jos koko Euroop­pa elvyt­täi­si sen sijaan, että koko Euroop­pa sääs­tää, maat eivät vel­kaan­tui­si sen pahem­min kuin sääs­täes­sään, mut­ta kan­san­ta­lou­det voi­si­vat pal­jon parem­min ja kansalaiset.

Sak­sa muu­ten rik­koo euroa­lu­een sään­tö­jä. Ne aset­ta­vat rajat pait­si mai­den ali­jää­mil­le myös yli­jää­mil­le. Tämä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että yhden maan yli­jää­mä on jon­kin toi­sen maan alijäämä.

Euron voi­si yhä olla hyvä pro­jek­ti. Näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, ettei euro­mail­la ole poliit­ti­sia val­miuk­sia toi­mia niin kuin yhtei­nen valuut­ta edel­lyt­täi­si. Jos tämä on rea­li­teet­ti, euro on riip­pa­ki­vi, joka pitää Euroo­pan lamas­sa vie­lä pit­kään. Todel­la sää­li. Täs­tä emme voi syyt­tää mui­ta: Suo­mi on ehkä fanaat­ti­sin talous­po­liit­ti­sen koor­di­naa­tion vas­tus­ta­ja EU:ssa, vaik­ka Suo­mi kär­sii sen puut­tees­ta ehkä pahimmin.

Eroa­mi­nen tai euron hajottaminen?

Juri­di­ses­ti euros­ta ei tai­da voi­da ero­ta. Tosin ei Ruot­sin liit­ty­mis­so­pi­muk­ses­sa­kaan ei ole erioi­keut­ta jää­dä euroa­lu­een ulko­puo­lel­le, mut­ta ulko­puo­lel­la se kui­ten­kin on.

Euros­ta eroa­mi­nen oli­si val­ta­van kal­lis­ta, ehkä niin kal­lis­ta, että euron hai­tat on vain kär­sit­tä­vä. Ehkä koko yhteis­va­luut­ta oli vir­he, joka kan­nat­tai­si perua. Kan­sal­li­siin valuut­toi­hin palaa­mi­nen oli­si samal­la antau­tu­mis­ta. Miten me pie­ni­nä torai­si­na kan­sal­lis­val­tio­na puo­lus­tam­me hyvin­voin­ti­val­tio­ta raa­em­pia kan­san­ta­louk­sia vastaan?

Pie­nel­le vien­nis­tä riip­pu­vai­sel­le Suo­mel­le EU:n hajoa­mi­nen pro­tek­tio­nis­ti­sik­si kan­sal­lis­val­tioil­le oli­si katastrofi.

Mei­dän kan­nat­tai­si edis­tää eikä vas­tus­taa aja­tuk­sia talous­po­li­tii­kan koordinoinnista.

 

[Lyhyem­pi ver­sio täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta on jul­kais­tu näkö­kul­ma ‑artik­ke­li­na Suo­men Kuva­leh­des­sä. Jul­kai­sen tämän alk­ku­pe­räi­se­na sii­nä muo­dos­sa kuin se oli ennen kuin kar­sin sydän ver­ta valuen 3000 merk­kiä pois, jot­ta syn­tyi­si oikeam­pi kuva sii­tä, miten tämän näen.]

 

261 vastausta artikkeliin “Pitäisikö eurosta erota?”

  1. Kii­tos hyväs­tä kirjoituksesta.

    Joh­to­pää­tök­set tun­tu­vat masen­ta­vil­ta. Mitään ei var­si­nai­ses­ti ole teh­tä­vis­sä. Pudo­te­taan palk­ko­ja 3–5 vuo­den välein ja odo­tel­laan, että Sak­sa ryh­tyy toi­mi­maan epäitsekkäästi.

    Ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni olen kateel­li­nen Ruot­sil­le ja ruot­sa­lai­sil­le. Min­kä­lais­ta pysy­vää vahin­koa euros­ta eroa­mi­nen aiheuttaisi?

  2. Erit­täin hyvä kir­joi­tus, vas­taus kysy­myk­see­si on kyl­lä. Vaa­ra­na on tie­tys­ti lii­an voi­ma­kas autar­ki­nen talous jos­sa on hyvät ja huo­not puolensa.

  3. Pari jut­tua.
    Osmo: “Kel­lu­va mark­ka oli­si vuon­na 2007 reval­voi­tu­nut vai­men­taen yli­kuu­me­ne­mis­ta ja 2009 sen arvo oli­si las­ke­nut palaut­taen kilpailukyvyn.”

    Vah­va, reval­voi­tu­nut mark­ka nime­no­maan lisä­si yli­kuu­me­ne­mis­ta eikä päin­vas­toin. Deval­vaa­tio palaut­ti kil­pai­lu­ky­kyä, mut­ta Suo­men pää­tuot­tee­na oli bulk­ki­ta­va­ra eli pape­ri ja sel­lu, nyt tilan­ne on toinen.

    Osmo: “Enää on jäl­jel­lä sisäi­nen deval­vaa­tio, eli palk­ko­jen alen­ta­mi­nen. Se sat­tuu enem­män kuin oikea deval­vaa­tio, joka leik­kaa heti myös vel­ko­ja ja vuo­kria ja suu­rin­ta osaa hinnoista.”

    Kyl­lä se oikea deval­vaa­tio sat­tuu var­sin pahas­ti, kovan inflaa­tion myö­tä. Oikea deval­vaa­tio ei tie­ten­kään leik­kaa mitään vel­ko­ja, vuo­kria eikä hin­to­ja vaan vain nos­taa tuon­ti­ta­va­roi­den hin­to­ja, myös raa­ka-ainei­den. Deval­vaa­tio sinän­sä ei lie­ne pahas­ta, mut­ta miten vält­tää sii­tä seu­raa­va inflaa­tio­kier­re? Ja sii­tä seu­raa­va kak­si­nu­me­roi­nen kor­ko­ta­so — sehän nyky­ti­lan­tees­sa toi­si maa­han ulko­mais­ta spe­ku­la­tii­vis­ta pää­omaa ja niin­pä oltai­sin pian Krei­kan kans­sa samas­sa tilassa.

  4. No, vie­lä tämä:

    Osmo: “Sak­sa muu­ten rik­koo euroa­lu­een sään­tö­jä. Ne aset­ta­vat rajat pait­si mai­den ali­jää­mil­le myös yli­jää­mil­le. Tämä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että yhden maan yli­jää­mä on jon­kin toi­sen maan alijäämä.”

    Epäi­le­mät­tä, mut­ta Sak­san yli­jää­mä ei tule pel­käs­tään EU-mais­ta, vaan suu­res­sa mää­rin maa­il­mal­ta, esim. Kii­nas­ta ja USA:sta.

    1. Epäi­le­mät­tä, mut­ta Sak­san yli­jää­mä ei tule pel­käs­tään EU-mais­ta, vaan suu­res­sa mää­rin maa­il­mal­ta, esim. Kii­nas­ta ja USA:sta.

      Ei sitä noin voi las­kea. Kel­lu­van euron takia euroa­lue on suun­nil­leen tapa­pai­nos­sa. Sik­si Sak­san yli­jää­mä on aina jon­kin toi­sen euro­maan alijäämä.

  5. Sak­sa on har­ras­ta­nut niin voi­ma­kas­ta palk­ka­malt­tia, että se mel­kein käy sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta. Sak­sa onnis­tui jo 10–15 vuot­ta sit­ten sii­nä, mitä Sipi­lä nyt epä­toi­voi­ses­ti “yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sel­laan” yrittää.

    Yri­tät­kö nyt Osmo sanoa, että sama poli­tiik­ka mikä on joh­ta­nut Sak­san talou­den nykyi­seen hyvään kun­toon, oli­si joh­ta­nut Sak­san­kin sen sijaan lamaan, jos muut­kin maat oli­si­vat seu­ran­neet Sak­san esimerkkiä?

    Täs­tä seu­rai­si sit­ten, että jokai­nen maa joka onnis­tui­si “yhteis­kun­tas­pi­muk­ses­sa” ja palk­ka­mal­tis­sa, pys­tyi­si vau­ras­tu­maan mui­den euro­mai­den kus­tan­nuk­sel­la? (Niin kau­an kuin alle puo­let euro­mais­ta teki­si näin.) Mut­ta kos­ka moi­nen on sisä­po­liit­ti­ses­ti lähes mah­do­ton­ta, muis­sa mais­sa, pait­si Sak­sas­sa, niin ainoas­taan Saka on pys­ty­nyt täs­tä hyötymään?

  6. Erit­te­let­kö vie­lä euron talou­del­li­set hyö­dyt? Itsel­le­ni tulee mie­leen vain kak­si: valuu­tan vaih­don ja ‑suo­jauk­sen kus­tan­nuk­set pois­tu­vat euro­val­tioi­den väliltä.

    Euro on nime­no­maan yri­tys euroop­pa­lai­seen yhte­näi­syy­teen mai­nit­se­mia­si kovem­pia arvo­ja vas­taan, ei talou­del­li­ses­ti ratio­naa­li­nen pro­jek­ti. Har­mi, että yhteis­va­luut­ta täl­lä het­kel­lä repii euro­val­tioi­den väle­jä ja toi­mii täy­sin vas­ten tarkoitustaan.

    Miten Suo­mi voi­si puo­lus­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta liit­to­val­tio­ke­hi­tyk­ses­sä, kun hyvin­voin­tim­me las­ki­si jol­le­kin euroop­pa­lai­sel­le keskitasolle?

  7. Jos työ­ajan piden­tä­mi­nen = tun­ti­pal­kan las­ku ei rat­kai­su, niin aut­tai­si­ko työ­päi­vän lyhen­nys vai olem­me­ko optimissa?

    Sanoi­sin, että ala­koh­tais­ta ja työ­pai­koil­le vapaat kädet. Erot niin suuria.

    1. Vapaat kädet sekä ala­koh­tai­ses­ti että hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, kos­ka myös ihmis­ten pre­fe­rens­sit (raha/­va­paa-aika) vaih­te­le­vat samoin kuin elämäntilanteet.

  8. Erk­ki Lii­ka­nen selit­ti tämän niin, että Sak­san his­to­rian kau­hu­ku­va on hype­rin­flaa­tio ja Yhdys­val­tain suu­ri lama.

    Sak­san hype­rin­flaa­tio­han oli 1921–1924. Hit­le­rin toi val­taan kans­le­ri Brü­nin­gin (1930–1932) sisäi­sen deval­vaa­tion ja deflaa­tion poli­tii­kan aiheut­ta­ma mas­sa­työt­tö­myys. Joten­kin kai kuvaa­vaa, että sak­sa­lai­sil­le sääs­tö­jen arvo­jen mene­tys on muu­ta­maa kym­men­tä mil­joo­naa teras­tet­tua ihmis­tä pie­nem­pi kau­hu. Sai­vat­han he sodan jäl­ki­mai­nin­geis­sa omat vel­kan­sa käy­tän­nös­sä nollattua.

    Euros­ta eroa­mi­nen oli­si val­ta­van kal­lis­ta, ehkä niin kal­lis­ta, että euron hai­tat on vain kärsittävä.

    Han­ka­la uskoa, että min­kään ker­ta­kus­tan­nuk­set voi­si­vat olla pahem­mat kuin pysy­vä riip­pa, min­kä euro­jä­se­nyys aiheut­taa. Opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een teo­ria on europ­pa­lais­ten höy­ry­päi­den mie­li­pi­teis­tä huo­li­mat­ta ollut vali­di tähän men­nes­sä, joten en näe syy­tä uskoa mik­si se ei oli­si sitä vuo­si­kym­me­nien pääs­tä­kin. Rat­kai­suk­si on tar­jot­tu lisää inte­graa­tio­ta. Kun on valuut­ta ilman val­tio­ta niin tämä pitä­si kor­ja­ta teke­mäl­lä val­tio ilman kan­saa. Ikä­vä kyl­lä nuo ovat tavan­neet joh­taa sisällissotiin. 

    Euroo­pan hal­lin­to­ra­ken­teet ovat vie­lä lisäk­si kau­hei­ta him­me­lei­tä, joi­hin demo­kra­tian hukut­ta­mi­nen tun­tuu ole­van jopa tar­koi­tuk­sel­lis­ta. Suo­ma­lai­nen minis­te­ri käyt­tää toi­meen­pa­no­val­taa tääl­lä, lain­sää­dän­tö­val­taa Euroo­pas­sa (ja molem­mis­sa tote­aa, että äänes­tim­me enem­mis­tön muka­na, kun oli­sim­me kui­ten­kin hävin­neet). Euro­ryh­mäl­lä ei ole min­kään­lai­sia sään­tö­jä tai pöy­tä­kir­jo­ja ja Sak­sa ajaa bud­jet­tit­saa­re­ja, joil­la oli­si suu­ri val­ta jäsen­mai­den asioi­hin ilman kan­san mah­dol­li­suut­ta antaa heil­le potkuja.

  9. Hyvä kir­joi­tus Osmo. Vali­tet­ta­vas­ti tämän tyyp­pis­tä kes­kus­te­lua piti käy­dä vii­meis­tään 2010 ennen Kreik­ka ykköstä.

    Arvio­ni euron hin­nas­ta Suo­mel­le ver­rat­tu­na mar­kas­sa pysy­mi­seen. Arvion poh­ja­na ver­tai­lu Ruot­siin niin, että mar­kas­sa pysyen Suo­mel­la oli­si kui­ten­kin men­nyt sel­väs­ti Ruot­sia huonommin.

    - noin 100.000 yli­mää­räis­tä työtöntä
    BKT noin 10 % pienempi
    — Val­tion vel­ka 30 mil­jar­dia euroa suurempi
    — euro­krii­sin vas­tuut EKP:n tase­ris­kit huo­mioi­den yli 10 miljardia,
    — Tar­get 2 vas­tuut EKP:ssä

    En ymmär­rä mik­si euroe­ro tuli­si Suo­mel­le hir­mui­sen kal­liik­si. Pää­osin pro­ses­si oli­si teh­tä­vis­sä taka­pe­rin kuin euroon mene­mi­nen. Toi­vot­ta­vas­ti joku esit­tää kon­kreet­ti­set las­kel­mat erokustannuksista.

    Kun kat­soo mit­kä maat ovat euron ulko­puo­lel­la, niin ainoa joh­to­pää­tös on se, että euron ulko­puo­lel­la on pär­jät­ty parem­min: Ruot­si, Nor­ja, Tans­ka, Iro-Bri­tan­nia ja Sveit­si. Toki vaik­ka­pa Ruot­sin koh­dal­la on kyse muis­ta­kin menes­tys­te­ki­jöis­tä kuin valuutasta.

    Mitä mui­ta hyö­ty­jä mah­dol­li­sen deval­vaa­tion lisäk­si sai­sim­me euroe­ros­ta? Täs­sä listaa:
    — itse­näi­nen raha­po­li­tiik­ka. Ruot­si on agres­sii­vi­ses­ti käyt­tä­nyt kor­koa­set­ta ja ilmei­sen menestyksekkäästi.
    — itse­näi­sem­pi finanssipolitiikka
    — Suo­men ja suo­ma­lais­ten aset­ta­mi­nen etusi­jal­la. Nyt lii­an mon­ta vuot­ta etusi­jal­la on ollut euron, sak­sa­lais­ten ja rans­ka­lais­ten pank­kien, Krei­kan sekä euro-/EU-fanaat­tis­ten polii­tik­ko­jen kas­vo­jen pelas­ta­mi­nen erit­täin kal­liil­la hinnalla.
    — irti krii­si­mai­den tuke­mi­ses­ta. Jos Suo­mi vapau­tui­si tuki­pa­ke­teis­ta tar­vit­se­mat­ta mak­saa sent­tiä­kään ole­mas­sa ole­vis­ta ja mah­dol­li­ses­ti tule­vis­ta vas­tuis­ta, niin jo pel­käs­tään tämä riit­tää minul­le perus­teek­si irtau­tua euros­ta, puhu­taan kui­ten­kin aina­kin 10 mil­jar­din euron hyö­dys­tä. EKP:n Target‑2 posi­tioi­den todel­lis­ta nyky­ris­kiä Suo­mel­le en osaa arvioi­da. Kaik­ki­nen­sa Suo­men ris­kit (vakaus­me­ka­nis­mit, EKP) euroon liit­tyen ovat kym­me­niä miljardeja.
    — irti­pää­sy euroa­lu­een kaoot­ti­sen tilan­teen aiheut­ta­mas­ta epä­var­muu­des­ta. Talou­del­lis­ten toi­mi­joi­dem­me eli lähin­nä yri­tys­ten inves­toin­ti­pää­tök­siä oli­si hel­pom­pi teh­dä, kun spe­ku­laa­tiot euron tule­vai­suu­des­ta Suo­men osal­ta loppuisivat.
    — euron ulko­puo­lel­la voi­sim­me neu­vo­tel­la itsel­lem­me parem­man dii­lin ja jopa pääs­tä irti net­to­mak­sa­jan roo­lis­ta EU:ssa (vrt. mm. Bri­tan­nia, Ruotsi)
    — sai­sim­me itsem­me irti EU-liit­to­val­tioin­toi­li­jois­ta ja tekeil­lä ole­vas­ta tulon­siir­tou­nio­nis­ta. Euron ulko­puo­lel­la, mut­ta EU:n jäse­ne­nä emme toi­vot­ta­vas­ti oli­si muka­na tuhoon­tuo­mi­tus­sa liit­to­val­tio­hank­kees­sa. En siis usko euroop­pa­lai­sen liit­to­val­tion kes­tä­vyy­teen pätkääkään.
    — maam­me joh­ta­jien ajan­käytt­tö Suo­men asioi­den hoi­ta­mi­seen. Nyt yli vii­si (5!) vuot­ta on pää­osa ajan­käy­tös­tä koh­dis­tu­nut Kreik­kaan ja euro­krii­siin. Ja mil­lä lopputuloksella!!!

    Itse en pidä omaa mark­kaa Suo­mel­le vält­tä­mät­tä par­haa­na vaih­toeh­to­na. Suo­mel­le luon­te­vin (his­to­ria, talou­den raken­ne, kult­tuu­ri jne.) val­tio­liit­to tai jopa liit­to­val­tio oli­si Poh­jois­mai­nen koko­nai­suus. Eli Ruot­si, Nor­ja, Tans­ka ja Suo­mi (mik­sei myös Islan­ti) samaan valuut­taan, olkoon sen nimi sit­ten kruu­nu tai vaik­ka ploo­tu. Samal­la sit­ten irti EU:sta, jos jäse­nyy­seh­to­ja ei saa­da sel­väs­ti nykyis­tä paremmiksi.

  10. Sam­po Smo­lan­der:
    Sak­sa on har­ras­ta­nut niin voi­ma­kas­ta palk­ka­malt­tia, että se mel­kein käy sisäi­ses­tä devalvaatiosta.

    Sak­sas­sa ei kui­ten­kaan kos­kaan tar­vin­nut las­kea palk­ko­ja. Inflaa­tio (core) oli siel­lä kui­ten­kin aina posi­tiiv­nen samal­la kun peri­fe­rias­sa oli infla­tio­naa­ri­nen boo­mi (joka tar­jo­si Sak­san vien­ti­teol­li­suu­del­le mark­ki­noi­ta ja työ­tä). Euroa­lue oli tas­pai­nos­sa kes­ki­mää­rin mut­ta sisäi­se­sit vinos­sa. Nyt kun tilan­ne peri­fe­rias­sa on muut­tu­nut Sak­sa ei suos­tu tar­joa­maan vas­taa­vaa pal­ve­lus­ta toisille.

    Yri­tät­kö nyt Osmo sanoa, että sama poli­tiik­ka mikä on joh­ta­nut Sak­san talou­den nykyi­seen hyvään kun­toon, oli­si joh­ta­nut Sak­san­kin sen sijaan lamaan, jos muut­kin maat oli­si­vat seu­ran­neet Sak­san esimerkkiä?

    Euroo­pan ulko­puo­lel­la yleen­sä kat­so­taan, että “suun­ni­tel­ma­ta­lous” pitäi­si (aina­kin “liqui­di­ty trap” olo­suh­tei­den ulko­puo­lel­la) jät­tää kes­kus­pan­kin huo­lek­si. Itse­näi­set kes­kus­pan­kit oli­si­vat pitä­neet kor­ko­ta­son inflaa­tio­alueil­la kor­keam­mal­la ja tilan­teen tasapinossa.

    1. Kyl­lä Sak­sas­sa las­ket­tiin palk­ko­ja pai­kal­li­ses­ti usein ja teh­tiin koko­nai­nen mini­job-käy­tän­tö hyvin mata­li­ne palkkoineen-

  11. Jyri: Kii­tos hyväs­tä kirjoituksesta.

    Joh­to­pää­tök­set tun­tu­vat masen­ta­vil­ta. Mitään ei var­si­nai­ses­ti ole teh­tä­vis­sä. Pudo­te­taan palk­ko­ja 3–5 vuo­den välein ja odo­tel­laan, että Sak­sa ryh­tyy toi­mi­maan epäitsekkäästi.

    Ensim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­sä­ni olen kateel­li­nen Ruot­sil­le ja ruot­sa­lai­sil­le. Min­kä­lais­ta pysy­vää vahin­koa euros­ta eroa­mi­nen aiheuttaisi?

    Ruot­sil­la on omat ongel­man­sa, kuten käsiin räjäh­tä­nyt maa­han­muut­to, alu­eel­li­nen segre­gaa­tio suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, pahem­pi nuo­ri­so­työt­tö­myys kuin Suo­mes­sa sekä ylei­sek­si tavak­si tul­lut asun­to­lai­no­jen lyhen­tä­mät­tä jättäminen.

    Asun­to­lai­na­ky­sy­mys toden­nä­köi­ses­ti selit­tää ennem­min kuin valuut­ta Ruot­sin kulu­tus­ky­syn­tä- ja kil­pai­lu­ky­kye­tu­ja kun kes­ki­tu­lois­ten raho­ja vapau­tuu lai­nan­ly­hen­nyk­sis­tä osto­voi­maa kohot­ta­maan, mut­ta on paha ja usein ruot­sa­lais­ten eko­no­mis­tien pai­kal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa esiin tuo­ma ris­ki rajoit­taes­saan kes­kus­pan­kin mah­dol­li­suuk­sia tar­vit­taes­sa nos­taa ohjaus­kor­koa, vaik­ka muu talous­ti­lan­ne sil­lä het­kel­lä koron­nos­toa puoltaisikin.

  12. Jyri: Min­kä­lais­ta pysy­vää vahin­koa euros­ta eroa­mi­nen aiheuttaisi?

    Ker­ta­luon­teis­ta vahin­koa, ja vas­taus on käsit­tääk­se­ni että emme oikeas­taan tie­dä, mikä on juu­ri se mik­si se on pelot­ta­va vaih­toeh­to. Voi tul­la pank­ki­krii­si tai ei juu­ri mitään.

  13. TTIP ‑sopi­muk­sel­la Euroo­pan talous­mal­lia ei puo­lus­te­ta. Ei kai euros­ta luo­pu­mi­nen tai euron pur­ka­mi­nen tar­vit­se tar­koit­taa EUn hajoa­mis­ta? Joten­kin jäi tuos­ta lopus­ta sel­lai­nen käsitys.

    Mikä euros­ta eroa­mi­ses­sa on “val­ta­van kal­lis­ta”? Sel­kei­tä vas­tauk­sia tähän kysy­myk­seen ei kos­kaan saa, kos­ka ei sitä kukaan tie­dä miten sii­nä kävi­si. Kor­ko­ta­so var­maan­kin nousi­si ja tuon­ti­ta­va­rat kal­lis­tui­si­vat, kulu­tus vähe­ni­si näin aina­kin aluk­si. Mut­ta kuin­ka pitään se kestäisi?

    Suo­men yksi­puo­li­nen eroa­mi­nen voi­si olla poliit­ti­ses­ti kal­lis­ta, mut­ta oli­si­ko taloudellisesti?

    Pent­ti Haa­pa­ran­nan vas­taus hesa­rin esit­tä­mään samaan kysy­myk­seen oli “ei aavistustakaan”.

  14. Kan­sal­li­ses­ti eri sään­nöil­lä pelaa­mi­nen saman euroop­pa­lai­sen valuu­tan alla ei tule toi­mi­maan. Talous­po­li­tiik­kaa pitää yhte­näis­tää, mut­ta sitä­kään ei voi teh­dä eris­tyk­sis­sä muus­ta poli­tii­kas­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä euroop­paan tar­vi­taan kaut­taal­taan yhte­näi­sem­pää lainsäädäntöä.

  15. Ei mis­sään nimes­sä! Se oli­si suo­ma­lai­sel­le kulut­ta­jal­le vii­mei­nen nau­la arkkuun!

    Heik­ko valuut­ta tar­koit­taa, että tuon­ti­ta­va­ran hin­ta kasvaa.

    Siis, kaik­ki Suo­mes­sa kallistuisi!

  16. Paul Krug­man tie­tää monis­ta asiois­ta mut­tei juu­ri Suo­mes­ta. Kan­nat­taa lukea myös Krug­ma­nin blo­gin (NYT) kommenttiosastoa.

    Sak­sal­la on (2013) noin 50 mil­jar­din yli­jää­mä USA:n kau­pas­sa. Se ei ole pois muil­ta euro­mail­ta, kuten Rans­kal­ta joka aika­naan päät­ti lopet­taa auto­jen (Cit­roen) vien­nin USAaan. Kii­nan kau­pas­sa Sak­sal­la on alijäämää.

    Suo­men ongel­ma­na ei ole kus­tan­nus­ta­so vaan pää­oman tuot­to-odo­tuk­set kurs­si­ke­hi­tyk­sen suh­teen jot­ka on edel­leen mitoi­tet­tu ainut­laa­tui­sen Nokia epi­so­din mukaan. Nokia oli aika­naan pörs­siar­vol­taan Euroo­pan suu­rin yhtiö, var­maan kym­me­nen ker­taa niin arvo­kas kuin Euroo­pan suu­rin teol­li­suus­yri­tys Volkswa­gen. Suo­ma­lai­set luu­le­vat että tämä ainut­laa­tui­nen tapaus on pysy­vä glo­baa­li talous­mal­li. Mai­nit­tu Volkswa­gen vaan tekee Sak­sas­sa Gol­fe­ja vaik­ka yhden euron kat­teel­la Gol­fia koh­den, täs­tä ker­tyy Sak­san yli­jää­mää jos­ta sit­ten syy­te­tään Saksaa.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei sitä noin voi las­kea. Kel­lu­van euron takia euroa­lue on suun­nil­leen tapa­pai­nos­sa. Sik­si Sak­san yli­jää­mä on aina jon­kin toi­sen euro­maan alijäämä. 

    Tus­kin­pa vain… ja min­kä­hän maan ali­jää­mä se oli­si? Oli­ko Adam Smith siis väärässä?

  18. Enää on jäl­jel­lä sisäi­nen deval­vaa­tio, eli palk­ko­jen alen­ta­mi­nen. Se sat­tuu enem­män kuin oikea deval­vaa­tio, joka leik­kaa heti myös vel­ko­ja ja vuo­kria ja suu­rin­ta osaa hin­nois­ta. Palk­ko­jen alen­tu­mi­nen hei­ken­täi­si koti­mais­ta kysyn­tää tuot­taen lisää lamaa. Sik­si edes EK:ssa ei aja­tuk­ses­ta oikein pidetä.”

    Viros­sa sisäi­nen deval­vaa­tio onnis­tui kos­ka työ­mark­ki­nat ovat libe­raa­lit ja kos­ka vir­ka­mies­ten­kin palk­ko­ja voi­tiin hel­pos­ti alen­taa. Samoin Lat­vias­sa. Kir­pa­si se pahas­ti nii­tä­kin mai­ta mut­ta kir­pai­su kes­ti kui­ten­kin rajoi­te­tun ajan. 

    On vai­kea uskoa että Suo­mes­sa työ­mark­ki­nat onnis­tut­tai­siin libe­ra­li­soi­maan. Sipi­lä ei ole Thatc­her. Itse toi­von, että libe­ra­li­soin­ti onnis­tui­si mut­ta kun Suo­mes­sa ei edes tak­si-kar­tel­lia saa­da mur­ret­tua niin miten onnis­tui­si palk­ka­kar­tel­lin murtaminen.

    Talous­ti­lan­ne näyt­tää niin huo­nol­ta, että kou­lu­te­tut nuo­ret var­maan hil­jal­leen alka­vat lähteä.

    Surul­lis­ta mut­ta en ala negatiiviseksi.

  19. Joel:
    Erit­te­let­kö vie­lä euron talou­del­li­set hyö­dyt? Itsel­le­ni tulee mie­leen vain kak­si: valuu­tan vaih­don ja ‑suo­jauk­sen kus­tan­nuk­set pois­tu­vat euro­val­tioi­den väliltä.
    ‘snip’

    Nuo ovat ‘pea­nuts’ mut­ta tär­kei­tä ovat alhai­nen inflaa­tio ja sen mukai­nen alhai­nen kor­ko­ta­so. Ja kyl­lä suh­teel­li­sen vakaa valuut­ta on etu pit­käl­lä tähtäyksellä.

    Tääl­lä kir­joit­te­le­va nyky­nuo­ri­so ei muis­ta mark­ka-aikais­ta deval­vaa­tio­kier­ret­tä: deval­vaa­tion hyö­ty oli äkkiä syö­ty ja pian oli pak­ko teh­dä uusi deval­vaa­tio — ja niin inflaa­tio lauk­ka­si (ei nyt sen­tään Sak­san malliin).

    Mitä­hän nämä­kin kir­joit­te­li­jat tuu­mai­si­vat, jos asun­to­lai­nan kor­ko oli­si 18% ja lai­na-aika 5 vuotta?

  20. Euron alus­sa oli pal­jon tut­ki­muk­sia, että kiin­ni­tet­ty, ennal­ta ilmoi­tet­tu raha­po­li­tiik­ka oli paras­ta poli­tiik­kaa usei­den val­tioi­den muo­dos­ta­mal­la valuut­ta-alu­eel­la. Tätä ei olla kiis­tet­ty(?). EKP:n nykyi­nen laa­jen­net­tu toi­min­ta vai­keut­taa ris­kin mää­rit­te­lyä, joka näkyy raha­mark­ki­noil­la pit­kän aikaa.
    Key­nes pyö­ri­si hau­das­saan kuin väk­kä­rä, kun kuu­li­si mitä ”elvyt­tä­vä” poli­tiik­ka, heli­kop­te­ri­ra­hoi­neen, tar­koit­taa tänään. Työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen ei ole ensi sijas­sa talou­del­li­nen kysy­mys, vaan poliit­ti­nen: tulos­iir­to­jen ja työn yhdistäminen.
    Suo­mi ei voi luot­taa Euroo­pan yhte­näi­seen talous­po­li­tiik­kaan, jäl­jet pelottavat.
    Euron poliit­ti­nen ongel­ma joh­tui sii­tä, että val­tioi­den piti mat­kia ”paras­ta” maa­ta teh­des­sään talous­po­li­tiik­kaa. Suo­mes­sa tätä ei ymmär­ret­ty, edes deval­vaa­tion puut­tu­mi­sen seu­rauk­sia ei käsi­tet­ty. Suo­men huo­no her­raon­ni yhdis­tyi muu­ta­mien teol­li­suusa­lo­jen alas­ajoon ja nyt ollaan koh­ta­lai­sen syväs­sä kuo­pas­sa. Paras­ta ostaa jäl­jel­lä ole­vil­la rahoil­la säi­lyk­kei­tä, sil­lä not­kah­duk­sen poh­jaa ei ole vie­lä nähty.

  21. Pie­nen valuu­tan koh­dal­la joku Sorok­sen oppi­lais­ta var­mas­ti kei­kut­tai­si sitä mie­lin mää­rin. Tämä on nähty. 

    Deval­vaa­tios­ta jotut hyö­ty­vät, se on sel­vää. Mik­si Unka­ri tai Puo­la ei devalvoi?

    Ruot­sin koh­dal­la valuut­ta ei seli­tä pal­joa. Siel­lä kär­sit­tiin ansiot­to­mas­ta arvon nousus­ta pal­jon. Ehkä muu­ta­ma muu asia on syy­tä muistaa: 

    Maa­han­muut­to ja maa­han­muut­ta­jien hyö­dyn­tä­mi­nen muus­sa­kin kuin sii­vouk­ses­sa, pal­ve­lu­vien­ti ja moni­puo­li­sem­pi teol­li­suus, isom­mat maa­kun­ta­poh­jai­set raken­teet ja suu­rem­pi kaupungistuminen.…

    Kun­ta­uu­dis­tus oli­si pitä­nyt teh­dä. Sote alueis­sa 19 on aivan liikaa. 

    Suo­mes­sa kuvi­tel­tiin Venä­jän vien­nin ja venä­läis­ten turis­tien hoi­ta­van hom­man. EK joh­taa muu­ta­man ison fir­man etua vaa­lien ja on hait­ta teol­li­suu­den monipuolistumiselle. 

    Nokia hoi­ti palk­kaus­ta mini­mi­ko­ro­tuk­sil­la, vaik­ka siel­lä oli­si pitä­nyt teh­dä pai­kal­lis­ta palk­ka­liu­ku­maa ylös aika­naan pal­jon. Samoin nyt Kone oli­si se pal­kan­mak­sa­ja. Täl­löin nol­la­lin­jaa voi­si har­ki­ta muis­sa firmoissa. 

    Työ­ajan piden­nys voi kor­va­ta osan elä­köi­ty­mi­ses­tä, eteen­kin kun­nis­sa ja val­tiol­la. Loma­ra­ha ale­nee hieman.

  22. Palk­ko­jen alen­nuk­sen ja sisäi­sen deval­vaa­tion voi teh­dä myös fis­kaa­li­sen deval­vaa­tion kautta. 

    Luul­ta­vas­ti hel­pom­paa, kos­ka hal­li­tus voi itse sen päät­tä­väi­ses­ti sil­loin teh­dä eikä tar­vit­se monen AY-liik­keen ja mui­den osa­puo­lien kans­sa vään­tää leh­män­kaup­po­ja. Lei­ka­taan net­to­palk­ko­ja, ei brut­to­palk­ko­ja. Teh­dään tar­vit­ta­vat lisäsäädöt.

    Kar­keas­ti:
    1) Koro­te­taan tulo­ve­roa 8% kai­kil­ta. Progres­sio­ta voi jyr­ken­tää tai olla jyr­ken­tä­mät­tä, mut­ta 8% ote­taan koko­nais­net­to­pal­kois­ta pois.

    2) Palau­te­taan yri­tyk­sil­le pal­kan sivu­ku­luis­ta, esim. työ­elä­ke­mak­suis­ta (19%) sen ver­ran kuin vai­ku­tus oli­si jos brut­to­palk­ko­ja 8% leikataan.

    2a) Palau­tus on ehdol­li­nen yri­tyk­sil­le. Nii­den pitää vero­tuk­ses­sa todis­taa että alen­si­vat lop­pu­tuot­tei­den­sa hin­to­ja tai jää FIX­FID-palau­tus saamatta.

    Löy­säs­ti ja tur­han pit­käs­ti kir­joi­tet­tu toi­men­pi­de­lis­ta (1–6) sekä perus­te­lut tuolla:
    tinyurl.com / FIXFID

    Emu­loi­daan halu­tun suu­rui­nen deval­vaa­tio tulo­ve­ron nos­ton toi­mies­sa primaari-instrumenttina.

  23. Tär­keä kirjoitus! 

    Euro ei kos­kaan tule toi­mi­maan optimaalisesti: 

    1) Työ­voi­ma ei juu­ri lii­ku valuut­ta-alu­een sisäl­lä. Syi­tä ovat mm. kie­li­tai­don puu­te ja alu­eel­li­set mieltymykset. 

    2) Jäsen­val­tioil­la on eri­lai­nen lainsäädäntö. 

    3) EU: kes­kus­pan­kin toi­min­ta on lamaan­tu­nut­ta joh­tuen usean int­res­si­ryh­män painostuksesta. 

    4) Val­lan epä­suh­tai­suus iso­jen jäsen­val­tioi­den, eten­kin Sak­san, ja pien­ten jäsen­val­tioi­den välillä. 

    Lisäk­si voi­si ottaa moraa­li­set ja hal­lin­nol­li­set ongel­mat, joi­ta on esiin­ty­nyt tuki­pa­ket­te­ja tehtailtaessa.

  24. Euro toi­mii aivan täy­del­li­ses­ti. Blog­gaa­ja on vaan autu­aas­ti unoh­ta­nut mai­ni­ta yhteis­va­luu­tan syn­nyn todel­li­sen syyn eli sen avul­la EUs­ta on tar­koi­tus luo­da liit­to­val­tio hie­man niin kuin takao­ven kaut­ta. Liit­to­val­tio tie­ten­kin tar­koit­taa lisää val­taa EUl­le ja sitä­hän saa­daan krii­sin avul­la. Ja tuon­han euro on anta­nut meil­le. Mitä pitem­pään krii­si jat­kuu, niin sitä pitem­mäl­le liit­to­val­tio­ke­hi­tys saa­daan vietyä.

  25. …Pie­nel­le vien­nis­tä riip­pu­vai­sel­le Suo­mel­le EU:n hajoa­mi­nen pro­tek­tio­nis­ti­sik­si kan­sal­lis­val­tioil­le oli­si katastrofi…”

    Hyvä Osmo,
    Ainut mer­kit­tä­vä syy joka vaa­tii vien­tiä (tuon­nin mak­suun) on ener­gia! Ener­giao­ma­va­rai­se­na maa­na meil­lä oli­si vapaat kädet har­ki­ta tuon­nin ja vien­nin mää­rää ja laa­tua. Ener­giao­ma­va­rai­suu­den nos­to oli­si juu­ri jär­ke­vin­tä elvytystä.

    Euroe­ron hin­ta ei ole suu­ri muu­ten kuin poliit­ti­ses­ti. Kai muis­tat että raha on täy­sin hal­lin­nol­li­nen (vir­tu­aa­li­nen) raken­nel­ma joka voi­daan raken­taa täy­sin vapaas­ti (mie­lel­lään jär­ke­väs­ti). Opti­maa­li­nen valuut­ta-alue on se jon­ka sisäl­lä kan­sa­lai­set tun­te­vat soli­daa­ri­suut­ta tois­ta kan­sa­lais­ta koh­taan, ja sitä nykyi­nen euro ei voi olla kos­kaan. Vai olet­ko tois­ta miel­tä? Suo­men hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­ta on juu­ri tuo soli­daa­ri­suus tois­ta, kau­ka­na­kin asu­vaa, suo­ma­lais­ta koh­taan (eli ylei­ses­ti hyväk­syt­tä aluepolitiikka). 

    Ps. Inflaa­tio erot talouk­sien välil­lä joh­tu­vat juu­ri sii­tä kuin­ka suh­tau­du­taan kans­sa­kan­sa­lai­sen sel­viy­ty­mi­seen, ja sik­si jokai­sel­la kan­san­ta­lou­del­la tuli­si olla oma kel­lu­va valuut­ta ja funk­tio­naa­li­nen val­tion rahoitus.

  26. Deval­vaa­tios­sa on se han­ka­la piir­re, että se aiheut­taa tuon­ti­hin­to­jen kaut­ta kus­tan­nusin­flaa­tio­ta ja nos­taa kor­ko­ta­soa ja samaan aikaan las­kee yksi­tyis­tä kulu­tus­ta. En ole vie­lä onnis­tu­nut löy­tä­mään esi­merk­ki­maa­ta, jos­sa deval­vaa­tioi­den ja talous­me­nes­tyk­sen välil­lä oli­si sel­keä syy-seu­raus­suh­de. Pikem­min­kin kausa­li­teet­ti näyt­täi­si mene­vän niin, että huo­no talous­me­nes­tys pakot­taa deval­vaa­tioon joka taas aiheut­taa huo­noa talous­me­nes­tys­tä jne. Deval­vaa­tion posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set vien­ti­hin­toi­hin las­ke­taan tut­ki­mus­ten mukaan kuu­kausis­sa mut­ta kor­ko­ta­son nousun nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set ovat pit­kä­kes­toi­sia. Pahim­mil­laan vuo­si­kym­me­niä. Kyl­lä me nämä asiat tie­däm­me mark­ka-aiko­jen koke­muk­sis­ta. En ymmär­rä mik­si kukaan hai­kai­lee nii­tä huo­no­ja aiko­ja takaisin.

    Niin­kut­sut­tu sisäi­nen deval­vaa­tio eli palk­ka­ta­son ylei­nen las­ku on kivu­lias toi­men­pi­de ja epäi­len riit­tää­kö suo­ma­lais­ten sie­to­ky­ky sii­hen enää nykyis­tä suu­rem­mas­sa mitas­sa. Palk­ko­jen suh­teel­li­sel­la las­kul­la on ikä­vä puo­len­sa, se kun tup­paa kas­vat­ta­maan tuloe­ro­ja. Kan­sa las­kee palk­ko­ja mut­ta her­rat eivät. Seu­rauk­se­na on levot­to­muuk­sia, her­ra­vi­haa ja ääri­liik­kei­den kan­na­tuk­sen nousua. Tätä­kin on jo saa­tu kokea. Vaik­ka Per­sut ovat­kin hyvää vauh­tia kesyyn­ty­mäs­sä niin moni nuo­ri polii­tik­ko on jo oppi­nut, että kan­na­tus­ta saa hel­pos­ti vihaa liet­so­mal­la. Immo­nen kokei­li tikul­la jää­tä ja tote­si että kan­taa­han se. 

    Deval­vaa­tio on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta teh­dä vero­tuk­sen avul­la. Yksin­ker­tais­tet­tu­na ase­te­taan EU:n ulko­puo­li­sel­le tuon­nil­le väliai­kai­nen ran­kai­su­ve­ro ja lapioi­daan sii­tä ker­ty­vät rahat vien­ti­teol­li­suu­del­le. Näin­hän deval­vaa­tios­sa juu­ri tapah­tuu. Deval­vaa­tio on vain pelk­kä tulon­siir­to kan­san osto­voi­mas­ta vien­ti­teol­li­suu­den omis­ta­jil­le. Käy­tän­nös­sä vero­tus­de­val­vaa­tio tar­koit­tai­si öljy­tuot­tei­den vero­tuk­sen (väliai­kais­ta) kiris­tä­mis­tä ja sii­tä saa­tu­jen varo­jen ohjaa­mis­ta vien­ti­tu­kiin. Kan­sa mak­sai­si ham­pai­taan kiris­tel­len enem­män ben­sa­mit­ta­ril­la mut­ta toi­saal­ta hel­pot­taa kun tie­tää, että ben­san hin­nan nousu ohja­taan vien­nin ja työl­li­syy­den tukemiseen.

    Noin äkkiä aja­tel­len tuo kuu­los­tai­si ihan Vih­rei­den talous­po­li­tii­kal­ta, vai mitä?

  27. Ris­to: Sai­vat­han he sodan jäl­ki­mai­nin­geis­sa omat vel­kan­sa käy­tän­nös­sä nollattua. 

    Sodan jäl­ki­mai­nin­geis­sa liit­tou­tu­neet nou­dat­ti­vat Sak­sas­sa talous­po­li­tiik­kaa, joka poh­jau­tui van­haan kasak­ka­pe­rin­tee­seen. Kaik­ki otet­tiin, jon­ka vain irti läh­ti. Kyy­ni­sem­pi voi­si myös väit­tää, että Sak­san mie­hi­tys­ku­lut mak­sa­tet­tiin muil­la Euroo­pan mail­la, joi­den saa­mi­sia 1954 jär­jes­tel­tiin. Vel­ko­jen mak­suoh­jel­maa oli help­po ruka­ta, kun koko maa oli val­miik­si mie­hi­tet­ty. Ei ollut pel­koa että Sak­sa rupe­ai­si ven­koi­le­maan syrizatyyliin.

  28. Kel­lu­vaa valuut­taa ei voi deval­voi­da vaan se deval­voi­tuu. Kun­han kes­kus­pan­kil­la ei ole oikeut­ta valuut­ta­kurs­siin liit­ty­viin toi­men­pi­tei­siin niin kaik­ki oli­si ok. 

    Täl­löin ainoas­taan nimel­li­nen kes­kus­pan­kin kor­ko­ta­so ja talou­des­sa muo­dos­tu­va inflaa­tio­vauh­ti oli­si­vat mer­ki­tyk­sel­li­siä, ehkä työt­tö­myy­sas­teen lisäksi.

  29. Miten me pie­ni­nä torai­si­na kan­sal­lis­val­tio­na puo­lus­tam­me hyvin­voin­ti­val­tio­ta raa­em­pia kan­san­ta­louk­sia vastaan?

    Itse­näi­se­nä yhte­näi­se­nä kan­sal­lis­val­tio­na se oli­si voi­nut­kin onnis­tua, Sveit­sin tai Islan­nin tapaan. EU ja liit­to­val­tio sen­si­jaan teke­vät Suo­mes­ta vain yhden pro­vins­sin jon­ne­kin Puo­lan, Viron ja Ruot­sin taakse. 

    Ennus­tan että Suo­men elin­ta­so pysyy pai­koil­laan, tai segre­goi­tuu seu­raa­vat 10 vuot­ta. Ja arve­len, että jos hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei ale­ta pur­ka­maan, ja sal­li­ta elin­ta­soe­ro­jen nousua, alka­vat työ­te­li­äät osaa­jat muut­taa kes­kei­seen euroop­paan tai Britanniaan.

  30. Osmo,

    mut­ta se ei vai­ku­ta valuuttakurssiin. 

    Onhan toki kei­no­ja pie­nen­tää yri­tys­ten työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia jos joi­tain meno­ja voi­si mak­saa val­tion bud­je­tis­ta ja rahoit­taa ne jon­kun jous­ta­mat­to­man kulu­tus­koh­teen pisteveroilla.

  31. Roger Wess­ma­nil­la hyviä perus­te­lui­ta, mik­si euroe­ro ei ole suositeltava:

    http://rogerwessman.com/2015/07/29/enta-vayrasen-malli/

    Oma arvio­ni on kui­ten­kin, että euron hajot­ta­mi­sen välit­tö­mät kus­tan­nuk­set ovat niin suu­ria ja sen tuo­mat hyö­dyt niin kau­kai­sia ja epä­var­mo­ja, että en uskal­la sitä suo­si­tel­la, vaan pikem­min pyr­ki­sin teke­mään euros­ta mah­dol­li­sim­man toimiva.”

    (perus­te­lut­kin löytyvät)

  32. Rai­mo K: Nuo ovat ‘pea­nuts’ mut­ta tär­kei­tä ovat alhai­nen inflaa­tio ja sen mukai­nen alhai­nen kor­ko­ta­so. Ja kyl­lä suh­teel­li­sen vakaa valuut­ta on etu pit­käl­lä tähtäyksellä.

    Tääl­lä kir­joit­te­le­va nyky­nuo­ri­so ei muis­ta mark­ka-aikais­ta deval­vaa­tio­kier­ret­tä: deval­vaa­tion hyö­ty oli äkkiä syö­ty ja pian oli pak­ko teh­dä uusi deval­vaa­tio – ja niin inflaa­tio lauk­ka­si (ei nyt sen­tään Sak­san malliin).

    Mitä­hän nämä­kin kir­joit­te­li­jat tuu­mai­si­vat, jos asun­to­lai­nan kor­ko oli­si 18% ja lai­na-aika 5 vuotta?

    Mata­la inflaa­tio ei edel­ly­tä euroa. Ruot­si pär­jää täs­sä­kin mei­tä parem­min omal­la valuutallaan.

    Mui­ta ehdo­tuk­sia euron talou­del­li­sis­ta hyödyistä?

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Deval­vaa­tion voi teh­dä esi­mer­kik­si nos­ta­mal­la arvon­li­sä­ve­roa ja las­ke­mal­la palkkaveroja. 

    Deval­vaa­tio = valuu­tan ulkoi­sen arvon las­ke­mi­nen. Eipä sii­hen vero­tus vai­ku­ta. Ei pitäi­si sekoit­taa termejä.

    1. Deval­vaa­tio = valuu­tan ulkoi­sen arvon las­ke­mi­nen Eipä sii­hen vero­tus vai­ku­ta. Ei pitäi­si sekoit­taa term

      Siis esi­mer­kik­si sisäi­nen devalvaato?

  34. Juk­ka Aaku­la:
    ‘snip’
    On vai­kea uskoa että Suo­mes­sa työ­mark­ki­nat onnis­tut­tai­siin libe­ra­li­soi­maan. Sipi­lä ei ole Thatc­her. Itse toi­von, että libe­ra­li­soin­ti onnis­tui­si mut­ta kun Suo­mes­sa ei edes tak­si-kar­tel­lia saa­da mur­ret­tua niin miten onnis­tui­si palk­ka­kar­tel­lin murtaminen.
    ‘snip’

    Omi­tuis­ta, että vapaan mark­ki­na­ta­lou­den innok­kaat ideo­lo­gi­set puo­lus­ta­jat ovat sitä miel­tä, että työ­mark­ki­noi­ta pitäi­si anka­ras­ti säädellä.

  35. Alim­mas­ta mah­dol­li­ses­ta tulo­luo­kas­ta käsin, eten­kin näin mamusyn­ti­puk­ki­na on vai­kea pitää Sak­san inflaa­tio­pel­ko­ja aivan kau­hean omi­tui­si­na. Suo­ma­lai­sen kes­ki­luo­kan psyy­ke kun toi­mii sak­sa­lais­ten tavoin, pie­ni­kin mene­tys, tai vain sen uhka jo saa pers­pek­tii­vis­tä­ni öky­rik­kaan suo­ma­lai­sen hyper­ven­ti­loi­maan. Jos Euroo­pan mie­lii ajaa köy­hän näkö­kul­mas­ta infla­to­ri­seen hel­vet­tiin, rik­kai­den näkö­kul­mas­ta johon­kin mie­dom­paan, niin paree alkaa miet­tiä mitä oikeis­to­po­pu­lis­mil­le teh­dään. Vihan­liet­son­ta ei tule nimit­täin lop­pu­maan vaik­ka talous myö­hem­min­kin elpyi­si­kin, lii­an moni on jo sii­hen men­nes­sä tip­pu­nut tulonsiirroille.

  36. KL: Euro hajo­aa kuten kultakanta

    Euron ja kul­ta­kan­nan ongel­mat ovat lisän­neet pro­tek­tio­nis­mia ja kan­sal­lis­mie­li­syyt­tä. Kul­ta­kan­ta hajo­si, kun kil­pa­va­rus­te­lu ja Euroo­pan poliit­ti­set jän­nit­teet joh­ti­vat maailmansotaan.

    Pet­ti­fo­rin mukaan yhtä­läi­syys ei ole sat­tu­maa: valuut­tau­nio­ni raken­net­tiin hyvin saman­lai­sek­si ja se edus­ti ennen kaik­kea finans­si­maa­il­man intressejä.”

    Jos ainoa edel­ly­tys euron sel­viä­mi­sel­le on sala­ka­va­la ja vähit­täi­nen liit­to­val­tio­ra­ken­tei­den luo­mi­nen, niin euro voi puo­les­ta­ni men­nä. Vaik­ka itse­näi­syys ei oli­si sel­lai­nen itsei­sar­vo, ettei­kö jon­kin­lais­ta liit­to­val­tio­ta Euroop­paan voi­si kuvi­tel­la, niin nykyi­sil­lä eväil­lä sii­tä tulee pakos­ta­kin byro­kra­tian, kor­rup­tion ja kai­ken­lai­sen tehot­to­muu­den rii­vaa­ma ilmes­tys­kir­jan peto.

  37. Joel: Mata­la inflaa­tio ei edel­ly­tä euroa. Ruot­si pär­jää täs­sä­kin mei­tä parem­min omal­la valuutallaan.

    Mui­ta ehdo­tuk­sia euron talou­del­li­sis­ta hyödyistä? 

    Mata­la inflaa­tio ei edel­ly­tä euroa, mut­ta kyl­lä­kin deval­vaa­tiois­ta pidät­täy­ty­mis­tä, mitä euro taas edellyttää.

    Ruot­si pär­jää Suo­mea parem­min talou­den moni­puo­li­sem­mal­la raken­teel­la, pär­jä­si myös markka-aikana.

  38. Poth1ue1:
    ‘snip’
    Jos ainoa edel­ly­tys euron sel­viä­mi­sel­le on sala­ka­va­la ja vähit­täi­nen liit­to­val­tio­ra­ken­tei­den luo­mi­nen, niin euro voi puo­les­ta­ni men­nä. Vaik­ka itse­näi­syys ei oli­si sel­lai­nen itsei­sar­vo, ettei­kö jon­kin­lais­ta liit­to­val­tio­ta Euroop­paan voi­si kuvi­tel­la, niin nykyi­sil­lä eväil­lä sii­tä tulee pakos­ta­kin byro­kra­tian, kor­rup­tion ja kai­ken­lai­sen tehot­to­muu­den rii­vaa­ma ilmes­tys­kir­jan peto. 

    Ehkä luo­vum­me samal­la myös met­ri­jär­jes­tel­mäs­tä (joka on Rans­kan val­lan­ku­mouk­sen luo­ma ilmes­tys­kir­jan peto) ja siir­rym­me tuu­ma­mit­toi­hin, kun USA:lla menee niin hyvin.

  39. Rai­mo K: Nuo ovat ‘pea­nuts’ mut­ta tär­kei­tä ovat alhai­nen inflaa­tio ja sen mukai­nen alhai­nen kor­ko­ta­so. Ja kyl­lä suh­teel­li­sen vakaa valuut­ta on etu pit­käl­lä tähtäyksellä.

    Euron ulko­puo­lel­la esim. Ruot­sis­sa ei inflaa­tio tai kor­ko­ta­so ole miten­kään poi­ken­nut euroalueesta. 

    Ainut kon­kreet­ti­nen, mut­ta erit­täin vähä­pä­töi­nen hyö­ty on valuu­tan­vaih­to­kus­tan­nus­ten osit­tai­nen pois­tu­mi­nen. Osit­tai­nen sik­si, että euroa­lue on vain pie­ni osa maa­il­maa. Ja pan­kit ovat tämän valuu­tan­vaih­to­sääs­tön jo moneen ker­taan otta­neet takai­sin mui­ta pal­ve­lu­mak­su­ja korottamalla.

    Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten jok­seen­kin kaik­ki per­su­ja lukuu­not­ta­mat­ta pers­te­li­vat euros­sa oloa sil­lä, että se tuo vakaut­ta Suo­men talouteen.

    Käsi ylös kuka halu­aa täl­lais­ta vakaut­ta, mis­tä Suo­mes­sa olem­me saa­neet naut­tia vii­mei­set vuo­det. Kovin pal­jon hir­veäm­pi tilan­ne ei voi­si olla.

    JTS:
    Pie­nen valuu­tan koh­dal­la joku Sorok­sen oppi­lais­ta var­mas­ti kei­kut­tai­si sitä mie­lin mää­rin. Tämä on nähty. 

    Eipä ole kei­ku­tel­lut vaik­ka­pa Ruot­sin tai Nor­jan kruunua.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Deval­vaa­tion voi teh­dä esi­mer­kik­si nos­tan­mal­la arvon­li­sä­ve­roa ja las­ke­mal­la palkkaveroja.

    Arvon­li­sä­ve­ron jat­ku­vat koro­tuk­set ja sen kor­kea taso Suo­mes­sa on yksi kes­kei­nen syy mik­si Suo­mi on niin kal­lis maa. Täs­tä kär­si­vät sekä kan­sa­lai­set, yri­tyk­set ja ALV esim. tekee Suoms­ta kal­liin matkailumaan.

  40. Euroo­pan unio­ni­ke­hi­tys on ollut pahas­ti jäl­jes­sä todel­li­sen maa­il­man tar­pei­ta koko ajan, kos­ka pää­tök­siin ei kyet­ty hyvän sään aika­na (EU perus­tus­la­ki­pro­ses­si ym.).

    Ensik­si­kin talous­myrs­kyt, joi­hin Euroo­pal­ta puut­tu­vat ins­ti­tu­tio­naa­li­set väli­neet. Euroa­lue ei kata koko EU:ta, joten EU-par­la­ment­ti ja komis­sio edus­ta­vat huo­nos­ti Euroa­luet­ta. Meil­lä pitäi­si olla liit­to­val­tion tason talouspolitiikkaa.

    Sit­ten ulko­po­liit­ti­set myrs­kyt, jot­ka ovat nous­seet vii­me vuo­si­na: Venä­jän hyök­käys Geor­gi­aan ja Ukrai­naan sekä pako­lai­saal­to Lähi-Idäs­tä ja Afri­kas­ta. EU:n pitäi­si kye­tä teke­mään pää­tök­siä in cor­po­re niin jäsen­mait­ten­sa talou­del­li­ses­ta (mm. kaa­su­put­ki) kuin soti­laal­li­ses­ta suo­je­lus­ta (Suo­mi, Bal­tia) — itse asias­sa näi­den asioi­den pitäi­si olla itses­tään­sel­vyyk­siä ilman päätöksiäkin.

    Jos EU ei kyke­ne teke­mään pää­tök­siä yksi­täis­ten val­tioi­den veto-oikeuk­sien tai val­taan­pääs­sei­den äärioi­keis­to- tai ‑vasem­mis­to­puo­luei­den vuok­si, tulee EU jää­mään talou­del­li­ses­ti Tyy­nen­me­ren alu­een val­tioi­den jal­koi­hin ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­ti Venä­jän. Tämän ei pitäi­si olla kenen­kään Euroop­pa­lai­sen etu.

    Yksit­täi­se­nä kan­sal­lis­val­tio­na jon­kun Sak­san tai Bri­tan­nian voi­ma voi riit­tää osal­lis­tu­mi­seen pää­tök­sen­te­koon kan­sain­vä­li­sil­lä aree­noil­la, mut­ta jokai­nen pie­nem­pi maa jää isom­pien jal­koi­hin ilman pie­nin­tä­kään mah­dol­li­suut­ta vaikuttaa.

  41. Euros­ta eroa­mi­nen oli­si val­ta­van kal­lis­ta, ehkä niin kal­lis­ta, että euron hai­tat on vain kärsittävä.”
    Jos kat­so­taan Kreik­kaa tai Espan­jaa niin ne hyväk­syi­vät yli 25 pro­sen­tin työt­ty­myy­sas­te Euro­jä­se­nyy­den hin­ta­na. Uskon vakaas­ti että Suo­men hal­li­tus hyväk­syi­si saman hinnan.

    Huom että jos mark­kaa ei oli­si deval­voi­tu edel­li­sen laman aika­na niin sil­loin työt­tö­myys oli­si nous­sut aina­kin 25 pro­sent­tiin. Ei ole mitään syy­tä uskoa että se oli­si mah­dot­to­muus Suomessa. 

    Itse opin 90-luvun lamas­ta että työt­tö­myy­tä ei kos­kaan saa antaa kara­ta käsis­tä. Laman jäl­keen kes­ti 15 vuot­ta alen­taa työt­tö­myys 10 pro­sent­tiyk­sik­köä (16,5% -> 6.5%). Vaik­ka meil­lä oli­si niin usko­ma­ton onni että Nokia-ihme tois­tui­si, niin se oli­si kui­ten­kin suku­pol­vi-pro­jek­ti pomp­pia takai­sin 25% työttömyydestä.

  42. Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta.

  43. Muu­ten vii­den pro­sen­tin sääs­tö syn­tyy vain irti­sa­no­mal­la vii­si pro­sent­tia työvoimasta.”

    Ei, kyl­lä toi­me­liai­suus syn­nyt­tää uut­ta työ­tä. Onhan suu­rim­mal­la osal­la yri­tyk­siä kui­ten­kin tilauk­sia put­kes­sa. Niis­tä saa­daan nopeam­min rahat kotiin ja voi­daan ottaa vas­taan uusia tilauk­sia. Tehok­kuus ja bkt kas­va­vat. Syn­tyy tar­ve työl­lis­tää lisää.

  44. Anteek­si, siis pitäi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta dol­la­ris­ta? Sori.

  45. Suo­men kan­nat­taa ero­ta Euros­ta vas­ta jos se alkaa repeil­lä kun­nol­la, ja sil­loin­kin oli­si syy­tä pyr­kiä yhtei­seen valuut­taan esim Sak­san tai jon­kun vakaa­va­rai­sen Poh­jois­maan kanssa.

    Mä kan­na­tan sisäis­tä deval­va­tio­ta jos se kos­kee kaik­kia, palk­ko­jen lisäk­si eläk­kei­tä, maa­ta­lous­tu­kia, opin­to­tu­kea, lap­si­li­siä, kodin­hoi­to­tu­kea ym. Eli yhtä suu­ri pro­sent­ti kai­kil­ta pois.

    Suo­men ongel­mat ovat raken­teel­li­sia. Lii­an suu­ri osa ihmi­sis­tä on työl­lis­tet­ty jon­nin­jou­ta­vil­la puh­de­töil­lä sik­si että asu­vat vää­räs­sä osas­sa maa­ta. Ja sii­tä että elä­ke­läis­ten ym osuus on lii­an suu­ri. Suo­mi voi pian jou­tua tar­vit­se­maan tuki­ra­ho­ja EU:lta itse. Sik­si kan­nat­taa pysyä aina­kin sii­nä kerhossa.

  46. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta. 

  47. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta. 

    Ei ole, ellei maa­ra­ja­naa­pu­ri­na ole Venä­jä (Alas­ka) tai vas­taa­va val­tio. Kana­da on aika rau­hal­li­nen naapuri.

  48. Supi­koi­ra: Esi­te­tään kysy­mys: pitäi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Jat­ko­ky­sy­mys: sel­viäi­si­vät­kö Yhdys­val­to­jen hei­kom­mat osa­val­tiot ilman tulon­siir­tou­nio­nia yhtei­ses­sä valuu­tas­sa kun tava­rat, pää­oma, ja työ­voi­ma liik­ku­vat vapaasti?

    Sak­san nykyi­nen lin­ja muu­ten aut­taa sitä lähi­vuo­sien ja ‑vuo­si­kym­me­nien EU:n poliit­tis­ta unio­nia kos­ke­vis­sa neu­vot­te­luis­sa kun hei­kom­pien EU-jäsen­mai­den pai­noar­vo puto­aa. Toi­min­ta kan­nat­taa pikem­min­kin miel­tää täy­sin ratio­naa­li­se­na tak­tiik­ka­na eikä “outo­na moraalioppina”.

  49. Vesa:
    ‘snip’
    Eipä ole kei­ku­tel­lut vaik­ka­pa Ruot­sin tai Nor­jan kruunua.
    ‘snip’

    Muis­ti­si on lyhyt.

  50. Mie­luum­min ros­ka­mark­ka kuin kuri­tuseu­ro:
    ‘snip’
    Jos kat­so­taan Kreik­kaa tai Espan­jaa niin ne hyväk­syi­vät yli 25 pro­sen­tin työt­ty­myy­sas­te Euro­jä­se­nyy­den hintana.
    ‘snip’

    Kat­so­taan­pa vaan… Krei­kan talous on ollut samas­sa jamas­sa jo aina­kin 100 vuot­ta ennen euron keksimistä.

  51. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta. 

    Ei ole. Ensin­nä­kin työ­voi­man liik­ku­vuus on aivan tois­ta Yhdys­val­lois­sa. Sikä­läi­sit­täin on täy­sin hyväk­syt­ty aja­tus ja tapah­tu­va tosia­sia, että jos jol­la­kin alu­eel­la menee hyvin ja toi­sel­la huo­nos­ti, niin niil­tä huo­noil­ta aluell­ta muu­te­taan pysy­väis­luon­toi­ses­ti sin­ne parem­mil­le alueelle. 

    Euroo­pas­sa on yhä vie­lä kie­lel­li­set erot ja kaik­kien fede­ra­lis­tien haluis­ta huo­li­mat­ta on jopa van­han­ai­kais­ta isän­maa­li­suut­ta, koh­dis­tuen koti­val­tioon, eikä Euroo­pan unioniin. 

    Toi­sek­si liit­to­val­tion bud­jet­ti on Yhdy­val­lois­sa radi­kaa­lis­ta suu­rem­pi kuin EU:ssa tasa­ten tulo­ja köy­hien ja rik­kai­den osa­val­tioi­den välil­lä. Liit­to­val­tio vas­taa puo­lus­tuk­ses­ta. Se vas­taa suu­res­ta osas­ta elä­ke­me­no­ja (social secu­ri­ty) ja mer­kit­tä­vis­tä osas­ta ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nuk­sia ja työt­tö­myys­kor­vaus­ku­lu­ja. Sama­ten jos pank­ki­jär­jes­tel­mä yskii jos­sa­kin osas­sa niin talletustakuu(ym)järjestelmät ovat liit­to­val­tio­ta­soi­nen. Jos Irlan­nin kiin­teis­tö­kupla oli­si tapah­tu­nut osa­val­tio-Irlan­nis­sa, niin mah­dol­li­nen ongel­ma­luot­to­jen “sosia­li­soi­mi­nen” oli­si auto­maat­ti­ses­ti tapah­tu­nut kaik­kien EU/eu­ro-mai­den piik­kiin, ei Irlannin.

  52. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta. 

    Vas­taus on ei. Eikä tilan­ne ei ole ana­lo­gi­nen Yhdys­val­to­jen kanssa. 

    Euroo­pan raha­liit­to ei muo­dos­ta opti­maa­lis­ta valuut­ta-aluet­ta. Yhdys­val­lat on huo­mat­ta­vas­ti opti­maa­li­sem­pi tapaus Mude­li­nin kri­tee­rien mukaan. 

    1. Talou­del­li­set sho­kit ja syklit tapah­tu­vat saman­ai­kai­ses­ti kai­kis­sa mais­sa. Ei tot­ta euroa­lu­eel­la. Eri Kan­san­ta­lou­det eivät ole tar­peek­si monipuolisia. 

    2. Työ­voi­man liik­ku­vuus alu­een sisäl­lä. Euroa­lu­een sisäl­lä työ­voi­ma ei lii­ku tar­peek­si kie­li- ja kult­tuu­rie­rois­ta joh­tuen. Kreik­ka­lai­set ja Suo­ma­lai­set eivät muu­ta san­koin jou­koin Sak­saan työn peräs­sä. Yhdys­val­lois­sa ihmi­set muut­ta­vat pit­kiä­kin mat­ko­ja työn peräs­sä. Ihmi­set ovat kerään­ty­neet vähi­tel­len itä- ja länsirannikolle. 

    3. Yhtei­nen fis­kaa­li­po­li­tiik­ka, auto­maat­ti­set rahan­siir­rot ja ris­kien hal­lin­ta aluei­den välil­lä. Yhdys­val­lois­sa on monia auto­maat­ti­sia rahan­siir­to­me­ka­nis­me­ja ja kes­kus­hal­lin­nol­la fis­kaa­li­po­li­tiik­ka. Euroa­lu­eel­la ei ole. Suo­mi vas­tus­taa kaik­kia näi­tä toi­mia jot­ka voi­si­vat teh­dä euroa­lu­ees­ta optimaalisemman.

  53. Hyvä Ode, aivan mai­nio kir­joi­tus, vaik­ka en aivan kaik­kiin mie­li­pi­tei­sii­si pys­ty­kään yhty­mään. Mut­ta esit­täi­sin lisäkysymyksen:

    Kyt­ket euron ja EU:n (=euroop­pa­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion) tule­vai­suu­den voi­mak­kaas­ti yhteen. Mik­si näin? Mik­si EU ei voi­si toi­mia tule­vai­suu­des­sa­kin suu­re­na ja avoi­me­na vapaa­kaup­pa-alu­ee­na, jon­ka sisäl­lä on usei­ta eri valuut­to­ja? Eikö EU:n sisäl­lä voi­si olla vaik­ka usei­ta eri valuut­ta-aluei­ta, jois­ta jokai­sen ole­mas­sao­lo oli­si parem­min perus­tel­ta­vis­sa talous­teo­rial­la (opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een teoria)?

  54. Oma mark­ka ja deval­vaa­tio. Ulko­maan lai­nat val­tiol­le ulko­maan valuu­tas­sa. Lai­na joko Sveit­sin fran­geis­sa tai dol­la­reis­sa. Inflaa­tio jotain 5 — 10% luok­kaa, jos menee hyvin. 

    Sopii met­sä­fir­moil­le, tosin pape­rin kysyn­tä ei kas­va maa­il­mal­la. Kuka muu hyötyisi?

    Pk-yri­tyk­sil­le aika tuka­laa menoa.
    VM poh­ti­si valuut­ta­va­ran­to­jen riit­tä­vyyt­tä. Kuka uskoo maa­ta, joka devalvoi? 

    Sveit­si tor­jui hol­lan­nin tau­din — siis valuu­tan koh­tuut­to­man nousun. Ruot­si samoin. Nor­jal­la on vie­lä öljyrahasto. 

    EKP on onnek­si vii­mein saa­nut Euron arvon las­kuun. Huo­nom­min­kin oli­si käy­nyt, jos Olli Rehn oli­si jat­ka­nut talous­ko­mis­saa­rin hommia. 

    Miten Suo­mi hyö­dyn­tää EU:n rahoi­tus­ta? Ei kait mitenkään.
    Soni halu­aa eroon jäsen­mak­suis­ta ja samal­la ohjel­mien kaut­ta tule­vas­ta rahoituksesta.

  55. Rai­mo K: Ehkä luo­vum­me samal­la myös met­ri­jär­jes­tel­mäs­tä (joka on Rans­kan val­lan­ku­mouk­sen luo­ma ilmes­tys­kir­jan peto) ja siir­rym­me tuu­ma­mit­toi­hin, kun USA:lla menee niin hyvin.

    Onko sinun mie­les­tä hyvä, että unio­nia raken­ne­taan tii­viim­mäk­si eta­tis­tis­ten enark­kien kes­ku­joh­tois­ten unel­mien poh­jal­ta? Muka­na ripauk­set sak­sa­lais­ta jous­ta­vuut­ta, PIGS-mai­den tehok­kuut­ta ja itäi­sen Kes­ki-Euroo­pan suvaitsevaisuutta?

    Euroo­pan menes­tyk­sen taka­na on aina ollut kes­ki­näi­nen kil­pai­lu, joka on vähä vähäl­tä mur­ta­nut ensin yksin­val­lan ja sit­ten val­tio­joh­toi­suu­den. Nyt his­to­rian helu­ria koi­te­taan väki­sin vään­tää takai­sin meil­le kai­kil­le epäe­dul­li­seen ääria­sen­toon raken­ta­mal­la Euroo­pas­ta jotain vir­ka­mie­se­lii­tin hal­lit­se­maa seka­si­kiö­tä. Ei täl­lä menol­la mitään kil­pai­lu­ky­kyä tul­la iki­nä saa­vut­ta­maan vaan tulok­se­na on ennem­min sisään­päin käper­ty­nyt kiel­to- ja kil­pai­lun­ra­joi­tusyh­teis­kun­ta, jos­sa kai­ken mah­dol­li­sen rap­pio on ainoa havait­ta­vis­sa ole­va “edis­tys”.

  56. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Eroa­mi­sia ei vie­lä ole näh­ty, mut­ta ovat­han jot­kut osa­val­tiot jou­tu­neet tur­vau­tu­maan ajoit­taan “omaan valut­taan”, kun dol­la­rit ovat pääs­seet lop­pu­maan — eikä kyse ole ollut edes mis­tään taan­tu­vis­ta, pah­nan poh­jim­mais­ta osavaltioista…

  57. Euroo­pan unio­nia hal­lit­se­va eliit­ti, jos­ta tuli­si myös liit­to­val­tion joh­to, eivät todel­la­kaan suo­je­le hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta­mal­lia, vaan halua­vat aktii­vi­ses­ti romut­taa sen. Onko täs­sä jokin sokea pis­te? Ei näh­dä totuut­ta vai ei halu­ta näh­dä sitä? Val­las­sa ole­vien voi­mien hur­jan ideo­lo­gian voi lukea vii­mei­sim­mäs­tä vaa­ti­mus­lis­tas­ta Krei­kal­le. Sama pape­ri syö­te­tään kur­kus­ta alas yksi ker­ral­laan jokai­sel­le muul­le­kin euro­lan­dian osavaltiolle.
    Nyt oli­si hyvä käy­dä jokai­ses­sa puo­lu­ees­sa kes­kus­te­lua, tätä­kö halu­taan. Otta­kaa alus­tuk­sek­si se Schä­ublen kiris­tys­pa­pe­ri ja Varou­fa­ki­sin kom­men­tit sii­tä. Euron kuk­kais­tiel­lä jat­ka­mi­nen mer­kit­see alis­tu­mis­ta Sak­san ja EKP:n talous­i­deo­lo­gial­le. Halua­vat­ko vih­reät täl­lai­sen tulevaisuuden?

    Euros­ta eroa­mi­nen voi olla kal­lis­ta. Tosin haluai­sin tar­kem­mat perus­te­lut, mihin arvio perus­tuu. Onko iso osa hin­ta­lap­pua Sak­san rai­vo? Sak­sa lait­taa sit­ten nah­ka­tak­ki­set EKP:n mafia­äi­jät nyrk­ki­rau­to­jen kans­sa perään.

    Hyvät ihmi­set, voi­sit­te myös miet­tiä kuin­ka kal­liik­si tulee pysy­mi­nen osa­na euroa­luet­ta. Sii­tä tulee kal­lis­ta, niin val­ta­van kal­lis­ta. Tulon­siir­to­ja ete­lään, jat­ku­vaa koko EU:n pank­ki­sek­to­rin tuke­mis­ta ja ei enää pää­te­tä edes omas­ta talous­po­li­tii­kas­ta. Jät­tiy­ri­tys­ten val­lan­kaap­paus on täy­del­li­nen, kun nii­den tar­vit­see enää hoi­taa vain liit­to­val­tion joh­toon kor­rup­toi­tu­neet hen­ki­löt. Pois­sa ovat ne lukui­sat demo­kra­tian check­poin­tit, jot­ka vie­lä osak­si suo­je­le­vat kan­sa­lai­sia yri­tys­ten vallanhimolta.

  58. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta.

    Ei pii­run ver­taa ana­lo­gi­nen. Yhdys­val­tain hei­koim­mat osa­val­tiot saa­vat mas­sii­vi­set tulon­siir­rot vah­vem­mil­ta ja liit­to­val­tio rahoit­taa suu­rim­man osan jul­ki­sis­ta menois­ta. EU ei ole (vie­lä?) täs­sä pis­tees­sä, lukuu­not­ta­mat­ta apu­pa­ket­te­ja ja hätärahoitusta.

  59. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta.

    Ei ole, kos­ka Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tio tasaa tuloe­ro­ja kun taas Euroa­lu­eel­la sana tulon­siir­tou­nio­ni lähin­nä aiheut­taa pahoin­voin­tia. Väit­tee­si osoit­taa että et ymmär­rä mikä euroa­lu­ees­sa on vikana.

  60. Suo­mes­sa talous­tie­teel­li­nen ymmär­rys ennen euro-/EMU-pää­tös­tä näyt­tää olleen juu­ri tuo­ta “onhan Espoo ja Poh­jois-Kar­ja­la­kin eri­lai­sia” ‑tasoa. Ruot­sis­sa yhteis­va­luu­tan ongel­mat osat­tiin ennus­taa pal­jon paremmin.

  61. Vesa:
    Käsi ylös kuka halu­aa täl­lais­ta vakaut­ta, mis­tä Suo­mes­sa olem­me saa­neet naut­tia vii­mei­set vuo­det. Kovin pal­jon hir­veäm­pi tilan­ne ei voi­si olla. 

    Mis­sä­hän tämä Kokoo­muk­sen & EK:n trol­li­teh­das sijait­see? Turusen uudes­sa työ­pai­kas­sa? Siel­tä­kö nämä trol­lit lähet­tä­vät jokai­sen kes­kus­te­lu­pals­tan täy­teen näi­tä “maa­il­man­lo­pun” viestejä?

    Aika väsy­nyt­tä alkaa olla ja jutut lopussa.

  62. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta.

    Kysy­mys ei todel­la­kaan ole “täy­sin ana­lo­gi­nen”. Jot­kut talous­tie­tei­li­jät ovat esit­tä­neet, että Yhdys­val­lat ei ole opti­maa­li­nen talous­a­lue ja että maas­sa pitäi­si olla usei­ta valuut­to­ja, mut­ta dol­la­rin puut­teet suh­tees­sa teo­reet­ti­seen ide­aa­liin ovat ole­mat­to­mia ver­rat­tu­na euroon. 

    Kes­kei­nen opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een kri­tee­ri on, että kes­kus­val­ta pys­tyy tasaa­maan tuloe­ro­ja aluei­den välil­lä. Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tion bud­jet­ti on noin 20 pro­sent­tia BKT:sta, ja täl­lä on suu­ri mer­ki­tys tuloe­ro­jen tasaa­mi­ses­sa osa­val­tioi­den välil­lä. EU:n bud­jet­ti puo­les­taan on vain rei­lut 1 pro­sent­tia EU:n BKT:sta. Jo tämä yksi­nään tar­koit­taa sitä, että euron valu­viat ovat suu­ret, mut­ta sen lisäk­si euro on vial­li­nen muil­la­kin kri­tee­reil­lä — esi­mer­kik­si työ­voi­man liik­ku­mi­nen on vaa­ti­ma­ton­ta ver­rat­tu­na USA:han.

  63. Ei Euroa­luet­ta voi ver­ra­ta Yhdys­val­toi­hin, kos­ka ne ovat niin eri­lai­sia. Ensin­nä­kin euo­a­lu­een val­tiot ovat itse­näi­siä val­tioi­ta, Yhdys­val­tain osa­val­tiois­ta vain Texas ja Havai­ji ovat jos­kus olleet itsenäisiä.

    Toi­sek­si, Yhdys­val­lois­sa osa­val­tioi­den välil­lä on suu­ria tulon­siir­to­ja, kos­ka liit­to­val­tio mak­saa eläk­keet (Social Secu­ri­ty), työt­tö­myys­kor­vauk­set sekä vir­ka­mies­ten, kuten soti­lai­den palkat.

    Kol­man­nek­si, kes­kus­pank­ki FED ajaa suh­teel­li­sen jär­ke­vää poli­tiik­kaa tavoit­tee­naan talous­kas­vu ja työl­li­syys. EKP taas on kes­kit­ty­nyt euroa­lu­een kurit­ta­mi­seen. Krei­kan ja Irlan­nin koh­ta­le on usko­ma­ton­ta, eikä ole mitään syy­tä odot­taa, että EKP oli­si jat­kos­sa järkevämpi. 

    Kun Suo­men vuo­ro tulee, niin pää­sem­me kyl­mään kyytiin.

  64. En tie­dä, onko sak­sa­lais­ta poli­tiik­kaa tar­peen selit­tää irra­tio­naa­li­sel­la inflaa­tion pelol­la. Vaih­toeh­toi­nen seli­tys on, että Sak­sa hyö­tyy tilan­tees­ta muun Euroo­pan kus­tan­nuk­sel­la. Seu­raa­van IWH:n kir­joi­tel­man mukaan Sak­san jul­ki­nen talous on hyö­ty­nyt Krei­kan krii­sis­tä mata­lien kor­ko­jen kaut­ta jo enem­män kuin se menet­täi­si, jos Kreik­ka jät­täi­si kaik­ki lai­nan­sa maksamatta.

    http://www.iwh-halle.de/d/publik/iwhonline/io_2015-07.pdf

  65. Suo­mes­sa oli mark­ka-aika­na erit­täin hyvä sys­tee­mi talou­den kas­vun kan­nal­ta. Eipä voi­neet muut Euroo­pan peri­fee­ri­set maat kuin unel­moi­da Suo­men kas­vu­lu­vuis­ta, vaik­ka kyl­lä­kin siel­lä oli maa­ta­lous­työ­vä­keä ja muu­ta jäl­keen­jää­nei­syyt­tä. Muus­ta maa­il­mas­ta ei kan­na­ta pal­jon edes puhua. Mark­ka-aika­na Suo­men talous kas­voi useal­la ajan­jak­sol­la maailmanennätysvauhtia. 

    Nyt sit­ten ollaan tilan­tees­sa, jos­sa euro­mais­ta pitäi­si luo­da liit­to­val­tio, jon­ka tär­keä teh­tä­vä oli­si jakaa rahaa vau­rais­ta mais­ta köy­hil­le mail­le ja alueille. 

    Nykyi­sel­lä köyh­ty­mis­vauh­dil­la­kaan Suo­men alu­eet eivät oli­si saa­mis­puo­lel­la vuo­si­kausiin aina­kaan mer­kit­tä­väs­ti. Muu oli­si kuin jos Suo­mes­sa vero­va­roil­la avus­tet­tai­siin pää­kau­pun­ki­seu­tua sen sijaan, että odo­tet­tai­siin sen avus­ta­van periferiaa.

    Lisäk­si minua hir­vit­tää aja­tus euro­by­ro­kraat­tien val­mis­te­le­mas­ta bud­je­tis­ta, joka ilmei­ses­ti pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan hyväk­syä par­la­men­tis­sa kuten muis­sa­kin liit­to­val­tiois­sa tapahtuu. 

    EU on kui­ten­kin sel­lai­nen lob­baus­lai­tos, että suo­ma­lai­sen on sitä vai­kea ymmär­tää. Toki Suo­mes­sa­kin loba­taan mut­ta tääl­lä sit­ten­kin natio­na­lis­min jään­teet pitä­vät yhtei­sen edun mie­les­sä niin, että sitä rahaa läh­tee Hesas­ta Kai­nuuseen joten­kin oikeu­den­mu­kai­ses­ti ja tol­kul­li­ses­sa määrin.

    EU:ssa taas ei aja­tel­la yhteis­tä hyvää lähes­kään samois­sa mää­rin. Sik­si suu­rin tai jos­kus paras lob­baa­ja voit­taa. Sak­sa, rans­ka­lai­set maan­vil­je­li­jät, auto­teol­li­suus ja mitä kaik­kia siel­lä sit­ten oli­si­kaan laa­ti­mas­sa bud­jet­tia, jos­sa mää­rät­täi­siin Suo­men yhteis­kun­nan ehdoista.

    —-

    Ruot­si, muu­ten, ei kuu­lem­ma ole euros­sa, kos­ka ei täy­tä lähes­ty­mis­kri­tee­re­jä. Nii­tä se taas ei täy­tä, kos­ka ei yri­tä­kään. Eli kyl­lä se euro kri­tee­rit täyt­täi­si, mut­ta komis­sio ei voi sitä tie­tää, kos­ka Ruot­si ei lähe­tä infor­maa­tio­ta pär­jää­mi­ses­tään kri­tee­rien suhteen.

  66. Supi­koi­ra:
    Esi­te­tään kysy­mys: pis­täi­si­kö Yhdys­val­tain talou­del­li­ses­ti hei­koim­pien osa­val­tioi­den ero­ta Yhdys­val­lois­ta ja ottaa käyt­töön oma valuutta?

    Kysy­mys on täy­sin ana­lo­gi­nen sen kans­sa, että pitäi­si­kö Suo­men ero­ta eurosta.

    Se on niin kau­ka­na ana­lo­gi­ses­ta, että perä­va­lo­ja­kaan ei enää näy.

    USA on liit­to­val­tio. Liit­to­val­tiol­la on oma bud­jet­ti. USA:lla on yhtei­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä, ter­vey­den­hoi­to ja jos­sain mää­rin jopa sosi­aa­li­tur­va. USA on har­mo­ni­soin­nut talou­del­li­sia ja liik­ku­mi­seen liit­ty­viä asioi­ta tois­ta vuo­si­sa­taa. USA:ssa kaik­kien on puhut­ta­va englan­tia. Talou­del­li­set, sosi­aa­li­set ja kult­ti­ri­set erot pie­nem­mät kuin tääl­lä. USA:ssa liit­to­val­tiol­la on armei­ja (kanal­lis­kaar­ti) ja polii­si (FBI), jol­la val­voa, että sen laa­ti­mia lake­ja noudatetaan.

  67. vero­kar­hu: Ei ole, kos­ka Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tio tasaa tuloe­ro­ja kun taas Euroa­lu­eel­la sana tulon­siir­tou­nio­ni lähin­nä aiheut­taa pahoin­voin­tia. Väit­tee­si osoit­taa että et ymmär­rä mikä euroa­lu­ees­sa on vikana.

    USA:ssa on kai pit­kään pidet­ty kiin­ni “no bail out”- peri­aat­tees­ta, vii­mei­sim­pä­nä esi­merk­ki­nä Puer­to Rico. Mil­lä meka­nis­mil­la liit­to­val­tio tasaa sikä­läi­siä tuloeroja?

  68. Jär­kyt­tää, miten nopeas­ti unoh­dam­me, että Suo­men kaik­kien aiko­jen sur­kein Hol­ke­rin hal­li­tus, takuu­mie­he­nään itse Mau­no Koi­vis­to ja kes­kus­pank­kii­ri­na Rolf Kull­berg onnis­tui­vat sös­si­mään kai­ken myös mark­ka-valuu­tal­la. Täs­sä koplas­sa oli muka­na myös SMP. His­to­rian havinaa.

    Oli­si­ko niin, että kan­sam­me joh­ta­jat saa­vat talou­tem­me sekai­sin aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, onko valuut­ta­na euro, ploo­tu vai bitcoin. Ongel­mat syn­ty­vät ay-joh­ta­jien ahneu­des­ta, vir­ka­mies­ten yli­mie­li­syy­des­tä, pää­oma­pii­rien isän­maan pet­tu­ruu­des­ta ja polii­tik­ko­jen löpe­ryy­des­tä puhu­mat­ta­kaan koko kan­san vieh­ty­myk­ses­tä viet­tää 500 päi­vän ansio­si­don­nai­sia loma­päi­viä sopi­vin väliajoin.

    Kun olen kes­kus­tel­lut pit­kän lin­jan yrit­tä­jien kans­sa, ole­tan että seu­raa­van 10 vuo­den aika­na lopet­taa Suo­mes­sa tol­ku­ton mää­rä työl­lis­tä­viä pie­ny­ri­tyk­siä, kos­ka moti­vaa­tio on vaan lop­pu­nut. Glo­ba­li­saa­tio loi mah­dol­li­suu­det ja nyt näi­tä mah­dol­li­suuk­sia käyt­tä­vät ne, joil­le For­tu­na antoi onnen avai­met. Muut jää­vät itke­mään hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tan­sa yltä­kyl­läi­syy­den sar­ven tyhjenemistä.

    Meil­lä ei oli­si mitään hätää, jos edel­lyt­täi­sim­me itsel­täm­me sitä, mitä vaa­dim­me Krei­kal­ta: tasa­pai­nois­ta bud­jet­tia ja lai­nan­o­ton lopet­ta­mis­ta. Val­tio voi­si myy­dä Saa­ris­to­me­ren saa­ret kan­sain­vä­li­sil­le pop-täh­dil­le ja myy­dä Hel­sin­ki-Van­taan len­toa­se­man eni­ten tar­joa­val­le kii­na­lai­sos­ta­jal­le. Vuo­saa­ren sata­man voi antaa venäläisoligarkeille.

    Suo­mi on aina ollut sini­sil­mäis­ten höl­mö­jen maa, jot­ka nur­ku­mat­ta täyt­te­lee 1000 euron tili­siir­rois­ta saa­mi­aan ter­ro­ris­min ja rahan­pe­sun vas­tai­sen lain val­von­ta­lo­mak­kei­ta. Voi elä­mä, ja vuo­si oli 2015.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä alkaen?

    Vuo­des­ta 1935, https://en.wikipedia.org/wiki/Social_Security_Act

    Jos “hyvin­voin­ti” val­tioi­ta lai­te­taan samal­le vii­val­le niin Yhdys­val­lat on kyl­lä huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä euroop­paa kuin jotain mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta työ­läi­sen hel­vet­tiä. Polii­tik­ko­na on vaa­ra­na että menee vas­ta­puo­len ansaan ja ryh­tyy pelaa­maan hei­dän omaa peli­ään, täs­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä kokoo­mus­lai­nen “hyvin­voin­ti­val­tio” kes­kus­te­lu. Yri­te­tään taval­laan selit­tää kan­sa­lai­sil­le että mei­dän yhteis­kun­tam­me on joten­kin niin pal­jon parem­pi kuin muu­al­la maa­il­mas­sa, joten kyl­lä voim­me hie­man lei­ka­ta jul­kis­ta kulu­tus­ta. Olem­me­han sil­ti Maa­il­man Paras!

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä alkaen?

    Supple­men­tal Secu­ri­ty Inco­me näkyy sää­de­tyn 1972. Joten vas­taan: aika kau­an. Vero­va­rois­ta taa­taan vähim­mäi­se­lä­ke. Sitä ennen jo oli OASDI, joka sää­si eläk­keen vaik­ka liit­to­val­tio ei sitä mak­sa­nut­kaan. Ja onhan USA:ssa sekin sys­tee­mi, joka “rahoi­te­taan” hank­ki­mal­la val­tion vel­ka­kir­jo­ja, jol­loin val­tio itse asias­sa takaa mak­sa­van­sa eläkkeet.

  71. Euros­ta eroa­mi­nen oli­si val­ta­van kal­lis­ta, ehkä niin kal­lis­ta, että euron hai­tat on vain kärsittävä.

    Ehdot­tai­sin, että syö­dään kak­ku ja sääs­te­tään se. Ei ero­ta Euros­ta, mut­ta ote­taan Euron rin­nal­le toi­sek­si lail­li­sek­si mak­su­vä­li­neek­si Mark­ka. ainoas­taan tili­va­luut­ta­na, jol­loin kes­kus­pan­ki­la ei ole kätei­sen anta­mia teko­syi­tä teh­dä vajaa­ta rahapolitiikkaa.

  72. Yhdys­val­tain liit­to­val­tion elä­ke­jär­jes­tel­mä alkoi vuon­na 1935 ja on nimel­tään Social Secu­ri­ty

    Suo­mes­sa tun­ne­taan huo­nos­ti Yhdys­val­tain jär­jes­tel­miä, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin on var­sin kat­ta­va sosi­aa­li­tur­va. Vii­mei­sin uudis­tus on pre­si­dent­ti Oba­man ter­vey­den­huol­to­uu­dis­tus ACA

    Osa­val­tioil­la on lisäk­si omia järjestelmiä.

    1. Tuo val­tiol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä on var­maan jko­kin eril­li­nen köy­hien jär­jes­tel­mä, sil­lä ansio­elä­ke­puo­lel­la seka­sot­ku on täydellinen.

  73. Joel: Ei pii­run ver­taa ana­lo­gi­nen. Yhdys­val­tain hei­koim­mat osa­val­tiot saa­vat mas­sii­vi­set tulon­siir­rot vah­vem­mil­ta ja liit­to­val­tio rahoit­taa suu­rim­man osan jul­ki­sis­ta menois­ta. EU ei ole (vie­lä?) täs­sä pis­tees­sä, lukuu­not­ta­mat­ta apu­pa­ket­te­ja ja hätärahoitusta. 

    Mie­len­kiin­toi­nen väi­te. Yri­tin ker­ran etsiä täl­lais­ta USA:laista tulon­ta­saus­jär­jes­tel­mää, mut­ta en löy­tä­nyt sii­tä mitään mainintaa.

    Liit­to­val­tio rahoit­taa pää­asias­sa sotaväkeä.

  74. Vuo­krat nouse­vat jat­ku­vas­ti 3–5% vuo­des­sa eikä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (Hel­sin­gis­tä puhu­mat­ta­kaan) voi enää asua ilman että pie­nis­tä (1300e/kk) tulois­ta menee kaik­ki kuu­kau­des­sa elä­mi­seen. Vuo­kra yksiös­tä 650, alle ei hel­pol­la saa ja kun vaih­toeh­to­na oli­si muut­taa esim Hyvin­kääl­le (n 500e/kk) niin juna­li­put syö­vät eron nopeas­ti (Hki-HVK 170e/kk ja kas­vaa) Puhu­mat­ta­kaan HSL:n hin­nois­ta sen lisäk­si. Kau­pan pääl­le säh­kö, vesi, inter­net, puhe­lin, ja vakuu­tuk­set. Lisä­tään näi­hin ruo­ka ja hygie­nia­tuot­teet niin itku tulee lop­pu­kuus­ta var­sin­kin jos pitäi­si vie­lää vaa­tet­ta ostaa, vaik­ka kirp­pa­ril­le menisinkin. 

    Tilan­ne huo­non­tuu koko ajan ja sit­ten puhu­taan vie­lä että pitäi­si palk­kaa lei­ka­ta 5%, jätän­kö syö­mät­tä yhte­nä vii­kon­lop­pu­na kuus­sa? Työ­ajan piden­nys rat­kai­si­si tie­ten­kin sen ettei enää jak­sai­si sitä­kään vähää elä­mää yllä­pi­tää työn ulko­puo­lel­la mitä nyt ja voi­si kuol­la uupu­muk­seen vii­des­sä vuodessa. 

    Pyy­dän: aut­ta­kaa joku mei­tä vähä­tu­loi­sia­kin! Ei ne ros­kat sii­voo­jia ilman pois­tu eikä kau­pan kas­soil­le rii­tä myy­jiä. Jos vih­doin alet­tai­siin raken­ta­maan nii­tä vuo­kra-asun­to­ja jois­ta voi­si saa­da yksiön vuo­kral­le 500e/kk tai mie­lel­lään alle­kin. Koon ei tar­vit­si­si pal­jon 20 neliö­tä suu­rem­pi olla kun­han nii­tä asun­to­ja vain oli­si. Nykyi­set mark­ki­nat ovat kei­not­te­li­joi­den ja riis­tä­jien käsis­sä kun jat­ku­vas­ti nos­ta­vat vuo­kria ja SATO­kin tuot­taa ohes­sa miljoonia!

    Aut­ta­kaa pyydän!

  75. Rai­mo K: Mie­len­kiin­toi­nen väi­te. Yri­tin ker­ran etsiä täl­lais­ta USA:laista tulon­ta­saus­jär­jes­tel­mää, mut­ta en löy­tä­nyt sii­tä mitään mainintaa.

    Liit­to­val­tio rahoit­taa pää­asias­sa sotaväkeä.

    Liit­to­val­tio avus­taa köy­hiä tai ongel­mis­ta kär­si­viä osa­val­tioi­ta ja nii­den ihmi­siä mm. maa­ta­lous­tu­kien, armei­jan, sosi­aa­li­tur­van, eläk­kei­den ja lukuis­ten pie­nem­pien jär­jes­tel­mien kautta. 

    (Liit­to­val­tio jär­jes­tää eläk­kei­tä aina­kin kah­del­la taval­la. Se takaa vähim­mäi­se­läk­keen kuin Kela bud­jet­tin­sa kaut­ta. Lisäk­si se mää­rää pakol­li­sis­ta elä­ke­mak­suis­ta. Saman­ta­pai­nen sys­tee­mi kuin Suo­mes­sa siis, pait­si että “pakol­li­set” rahas­tot eivät saa käsit­tääk­se­ni sijoit­taa mark­ki­noil­le vaan nii­den on ostet­ta­va val­tion vel­ka­kir­jo­ja. Ja onhan siel­lä sit­ten muu­ta säätämistä.)

  76. KL: Var­man Mur­to: Suo­men elin­ta­soe­ro Ruot­siin kas­vaa tosi suureksi

    Kai­nuus­sa vart­tu­nut Mur­to palaut­taa mie­liin 1960–70-luvun, jol­loin Ruot­siin muut­ti 600 000–700 000 suo­ma­lais­ta. Sil­loin maa­seu­dun väes­tö läh­ti työn peräs­sä länsinaapuriin.

    Kuusa­mos­sa pois läh­te­neet ihmi­set eivät aja­tel­leet raken­ta­mi­aan rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja varallisuutena.

    ”Se työ lai­tet­tiin nol­lan arvoi­sek­si kun ovet lai­tet­tiin säp­piin ja ikku­noi­hin lau­dat. Se oli sen ajan sopeuttamista.”

    ”Voi olla, että meil­lä on joku häi­väh­dys sii­tä edessä”.”

    KL: Eli­te: Euroa­lu­een hajoa­mi­nen “hyvin lähellä”

    …eli eikö­hän oikeam­pi kysy­mys ala jo ole­maan se, että oli­si­ko €uros­ta jär­ke­vä lähe­teä heti vai kan­nat­taa­ko odot­taa lopul­lis­ta romah­dus­ta. No, kun perS­Sut­kin ovat myy­neet kaik­ki vaa­li­lu­pauk­sen­sa, niin jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to tulee toden­nä­köi­ses­ti toteutumaan.

    Käy­tän­nös­sä pitää­kin ruve­ta poh­ti­maan sitä, että mis­tä löy­ty­vät ne resurs­sit, joi­den varas­sa tämä maa pide­tään edes joten­kin elet­tä­vä­nä, jos maas­ta­muut­to kas­vaa men­nei­den vuo­si­kym­me­nien mit­toi­hin — puhu­mat­ta­kaan, että läh­ti­jät ovat täl­lä ker­taa kou­lu­tet­tu­ja “soli­daa­ri­suus­tal­koo­lai­sia”.

  77. Pai­na­vaa poh­dis­ke­lua. Asia on vai­kea eikä help­po­ja rat­kai­su­ja ole. Itse­kin olen tätä mones­ti yhtä tus­kas­tu­nee­na miet­ti­nyt, mut­ta minun talous­tie­teel­li­nen osaa­mi­se­ni ei rii­tä kovin jyr­kän­var­moi­hin mie­li­pi­tei­siin (no, monil­la muil­la on hyvin var­mat mie­li­pi­teet ja vie­lä vähem­män ymmärrystä).

    Näen Euroo­pan inte­graa­tion ja euron osa­na sitä edel­leen hyvin myön­tei­se­nä pro­ses­si­na. Euro on ollut hyvä asia, vaik­ka sii­nä kiis­tat­to­mat vikan­sa onkin. Uskon, että nekin pys­ty­tään kor­jaa­maan, jah­ka tämä akuut­ti krii­si helpottaa.

    Pitäi­si­kö euros­ta ero­ta? Ei tie­ten­kään, aina­kaan täl­lä het­kel­lä. Sen sijaan mei­dän pitää olla aktii­vi­ses­ti muka­na teke­mäs­sä euros­ta parem­paa valuut­taa, kor­jaa­mas­sa nii­tä pal­jon puhut­tu­ja valuvikoja. 

    Kysy­mys­tä pitää kui­ten­kin myös jat­ku­vas­ti poh­tia — voi tul­la sel­lai­nen­kin tilan­ne, jol­loin vas­taus sii­hen oli­si kyl­lä. Mut­ta niin ei ole täl­lä het­kel­lä, vaan nyt on Suo­men aika olla raken­ta­va eikä hajot­ta­va voima.

    Kan­nat­taa tie­dos­taa myös taus­tal­la ole­via megat­ren­de­jä. Yksi niis­tä on se, että Euroop­pa (ja län­si­maat yli­pää­tään) menet­tää maa­il­mas­sa suh­teel­lis­ta pai­noar­vo­aan. Se on vää­jää­mä­tön­tä, sil­lä emme­hän voi jat­ku­vas­ti hyö­tyä tois­ten kus­tan­nuk­sel­la. Euro, ja Euroo­pan yhden­ty­mi­nen yli­pää­tään, peh­men­tää tämän megat­ren­din tylyim­piä vai­ku­tuk­sia, mut­ta ei sekään voi sitä estää. Ilman yhden­ty­mis­tä kyy­ti voi­si olla vie­lä kylmempää.

    Hie­man ihmet­te­len muu­ten sitä, että deval­vaa­tio niin usein esi­te­tään näp­pä­rä­nä tai­ka­temp­pu­na, jos­sa kaik­ki voit­ta­vat. Eihän se nyt ihan noin­kaan ole.

  78. Ei se ole vain köy­hien. Yhdys­val­tain tilas­tol­li­sen vuo­si­kir­ja ker­too, että Social Secu­ri­ty mak­soi 664 mil­jar­dia 33 mil­joo­nal­le elä­ke­läi­sel­le, kaik­ki­aan eläk­kei­tä mak­set­tiin 1500 mil­jar­dia vuon­na 2009:
    Sta­tis­tical Abstract luku 11

    Social Secu­ri­ty on Yhdys­val­tain kan­sa­ne­lä­ke, FD Roo­se­velt sen sai aikaan 1935, samoi­hin aikoi­hin kuin meilläkin.

  79. Sylt­ty:
    Roger Wess­ma­nil­la hyviä perus­te­lui­ta, mik­si euroe­ro ei ole suositeltava:

    Oma arvio­ni on kui­ten­kin, että euron hajot­ta­mi­sen välit­tö­mät kus­tan­nuk­set ovat niin suu­ria ja sen tuo­mat hyö­dyt niin kau­kai­sia ja epä­var­mo­ja, että en uskal­la sitä suo­si­tel­la, vaan pikem­min pyr­ki­sin teke­mään euros­ta mah­dol­li­sim­man toimiva.”

    (perus­te­lut­kin löytyvät)

    Wess­man ei esi­tä sel­kei­tä, pitä­viä perus­te­lu­ja euroe­ron kus­tan­nuk­sis­ta. Ei edes min­kään­lais­ta koko­luok­kaa. Tal­le­tus­pa­koa, pank­kien rahoi­tuson­gel­mia ja mon­ta jos-sanaa. Nämä on kaik­ki estet­tä­vis­sä tai hoi­det­ta­vis­sa niin kuin euron käyt­töö­no­tos­sa­kin tapahtui.

    Oman käsi­tyk­se­ni mukaan euroe­ro on teh­tä­vis­sä suun­nil­leen samoil­la kus­tan­nuk­sil­la kuin mitä siir­ty­mi­nen euron käyt­töön mak­soi. Tämä eri­tyi­ses­ti sil­loin kun ero saa­daan teh­tyä hal­li­tus­ti EKP:n kans­sa esim. 3–5 vuo­den siir­ty­mä­ajal­la (kuten euroon meno teh­tiin). Eli aluk­si Uusi Mark­ka käyt­töön tili­va­luut­ta­na rin­nan euron kans­sa ja sit­ten lyhyem­män aikaa käteis­va­luut­ta­na yhdes­sä euron kanssa.

    Suu­rin este omaan valuut­taan palaa­mi­ses­sa tai­taa olla polii­tik­ko­jen ja euroin­toi­li­joi­den kas­vo­jen mene­tys. Fik­su polii­tik­ko kään­tää tak­kin­sa kun tosi­asiat muut­tu­vat. Euro-kokei­lu on nyky­ään aivan jotain muu­ta eli pal­jon huo­nom­paa kuin mitä sitä raken­net­taes­sa kuviteltiin.

  80. Mei­dän kan­nat­tai­si edis­tää eikä vas­tus­taa aja­tuk­sia talous­po­li­tii­kan koordinoinnista.”

    Min­kä­lais­ta tämä koor­di­noin­ti voi­si olla, niin että Suo­mi­kin sii­tä hyö­tyi­si? Joku taka­va­ri­koi­si Sak­san yli­jää­män ja jakai­si sen pää­oma-avain­ten suh­tees­sa euroalueelle?

  81. Olen ollut vank­ka yhdis­ty­vän Euroo­pan kan­nat­ta­ja. Euroo­pan tulee puo­lus­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan perus­tu­vaa talous­mal­li­aan raa­em­pia kil­pai­li­joi­ta vas­taan Aasias­sa ja Amerikassa.

    Outo perus­te­lu. Aika ylei­ses­ti aja­tel­laan, että EU ja euro ovat vie­neet Suo­mea koh­ti kovaa talous­mal­lia (esim. koh­ti yhtei­siä glo­baa­le­ja vapaan pelin sään­tö­jä noi­den “raa­em­pien kil­pai­li­joi­den” tapaan), pois poh­jois­mais­tyyp­pi­ses­tä hyvinvointiyhteiskunnasta.

    Monet talous­tie­tei­li­jät varoit­ti­vat aika­naan, että euroa­lu­een val­tioi­den kehi­tys­ta­so on niin eri­lai­nen, ettei se muo­dos­ta opti­maa­lis­ta valuutta-aluetta.

    Jos puhu­taan vain yhtei­ses­tä, mah­dol­li­sim­man vakaa­na pidet­tä­väs­tä valuu­tas­ta, samaa valuut­taa käyt­tä­vät maat voi­vat olla hyvin­kin eri­lai­sia. Tilan­ne on muut­tu­nut ongel­mal­li­sem­mak­si sen jäl­keen kun euroa­lue siir­tyi (omien sään­tö­jen­sä vas­tai­ses­ti) no bai­lout ‑poli­tii­kas­ta yes bai­lout ‑poli­tiik­kaan.

    Opti­maa­li­nen valuut­ta-alue voi­si olla vaik­ka koko maa­il­ma, kun­han vain Suo­mi ja muu­ta­mat muut oppi­si­vat elä­mään joten­kin jär­ke­väm­min tilan­tees­sa, jos­sa valuut­ta ei enää deval­voi­du nii­den maa­koh­tais­ten tar­pei­den mukaan.

    Suo­mea mai­ni­taan esi­merk­ki­nä maas­ta, joka on teh­nyt kai­ken oikein, mut­ta on kui­ten­kin sur­keas­sa tilas­sa, kos­ka ei voi deval­voi­da, vaik­ka pitäisi.

    Suo­mi on toi­mi­nut oikein sii­nä mie­les­sä, että on seu­ran­nut var­sin tun­nol­li­ses­ti euroa­lu­een mail­le ase­tet­tu­ja ohjei­ta. Mut­ta Suo­mi on toi­mi­nut vää­rin sii­nä mie­les­sä, että ei ole kyen­nyt teke­mään mitään kun­nol­li­sia kor­jaus­toi­mia tilan­tees­sa, jos­sa sen talous taan­tuu. Euro­mai­den ohjeis­tuk­sia ei ole suun­ni­tel­tu taan­tu­via talouk­sia var­ten, vaan vain hitaam­min tai nopeam­min kas­va­via talouk­sia var­ten. Suo­ma­lai­sil­la polii­ti­koil­la lie­nee pal­lo hukas­sa (iso­vel­jen ohjeis­tuk­sen puuttuessa?).

    Suo­mi on hei­dän mukaan­sa jou­tu­nut sijais­kär­si­jäk­si euron raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta ja mak­saa sii­tä kovaa hintaa.

    Sanoi­sin kui­ten­kin, että omas­ta tyh­myy­des­tä täs­sä on eni­ten kysy­mys. Ei alku­pe­räi­ses­sä euros­sa mitään Suo­men nyky­ti­laa aiheut­ta­nei­ta valu­vi­ko­ja ollut, vaan lähin­nä polii­tik­ko­jen aja­tuk­sis­sa. Täl­lai­sen taan­tu­man mah­dol­li­suus, seu­rauk­set ja hoi­to­toi­men­pi­teet oli­si pitä­nyt ymmär­tää jo euroon lii­tyt­täes­sä. Ja tie­ten­kin oli­si pitä­nyt kehi­tel­lä nii­tä vii­meis­tään muu­ta­ma vuo­si sit­ten, kun taan­tu­man tulo havaittiin.

    Kel­lu­va mark­ka oli­si vuon­na 2007 reval­voi­tu­nut vai­men­taen yli­kuu­me­ne­mis­ta ja 2009 sen arvo oli­si las­ke­nut palaut­taen kil­pai­lu­ky­vyn. Näin siis ajat­te­le­vat ne, joi­den mie­les­tä maal­la pitäi­si olla oma valuut­ta ja sen pitäi­si kel­lua. Tämän meka­nis­min puut­tu­mi­nen on hait­ta, mut­ta hyö­ty­jen vakaas­ta valuu­tas­ta piti olla hait­to­ja suu­rem­pia. Juu­ri nyt ei sil­tä tunnu.

    Aivan, mut­ta maa­koh­tais­ta deval­voi­tu­mis­ta ei voi kor­va­ta euron muil­la hyö­dyil­lä, vaan myös yhteis­va­luu­tas­sa olles­sa tar­vi­taan maa­koh­tais­ta deval­voi­tu­mis­ta vas­taa­via toi­mia sil­loin, kun jon­kin maan talous taan­tuu pitkään.

    Ennen sisäi­sek­si deval­vaa­tiok­si oli­si riit­tä­nyt, että oli­si pidät­täy­dyt­ty pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta ja odo­tet­tu, että mui­den mai­den kus­tan­nus­ta­so nousee. 

    Ei tuo palk­ko­jen enti­sel­lä tasol­la pitä­mi­nen rii­tä, jos talous koko­nai­luu­des­saan taan­tuu. Mark­ka-aika­na täs­sä tilan­tees­sa peliin astui deval­voi­tu­mi­nen. Euroai­ka­na kai­vat­taan sisäis­tä deval­vaa­tio­ta tai jotain muu­ta vas­taa­vaa ope­raa­tio­ta, joka pur­kaa tilan­teen, jos­sa kulu­te­taan enem­män kuin tienataan.

    Lii­an mata­la inflaa­tio on yksi Euroo­pan ongelmista.

    Täs­sä puhut jo nykyi­ses­tä temp­pui­lus­ta sete­li­pai­no­ko­neen kans­sa. Alku­pe­räi­sen euron tuli olla vakaa. Sen idea ei ollut kui­ta­ta tyh­myyk­siä inflaa­tio­kier­teel­lä, vaan se, että val­tiot pitäi­si­vät talou­ten­sa kuris­sa (ja valuut­ta oli­si vakaa).

    Toki voi­sim­me siir­tyä sel­lai­seen yhteis­va­luut­taan, jon­ka arvo las­ki­si koko ajan euroa­lu­een hai­koim­man maan mää­rää­mä­lä vauh­dil­la. Mut­ta minus­ta täl­lai­nen jär­jes­tel­mä oli­si vain osoi­tus polii­tik­ko­jen ja pal­kan­saa­jien­kin pään pen­saa­seen lait­ta­mi­ses­ta. Palk­ko­ja ei tar­vit­si­si lei­ka­ta, mut­ta palat­tai­siin aivan tur­haan perin­tei­seen inflaa­tio-deval­voi­tu­mis-kier­tee­seen, jota asian­sa jär­ke­väs­ti hoi­ta­vat euro­maat eivät edes tar­vit­si­si. Iso osa vakaan valuu­tan eduis­ta menetettäisiin.

    Euro edel­lyt­täi­si menes­tyäk­seen talous­po­li­tii­kan koor­di­naa­tio­ta, mut­ta sitä ei ole näkyvissä.

    Huh. Talou­den sää­te­ly­oi­keu­det joko nimet­tö­mil­le pank­ki­reil­le ja lob­ba­reil­le tai poliit­ti­sil­le tuu­li­vii­reil­le. Minus­ta alku­pe­räi­nen vakaa vir­ka­mies­mäi­ses­ti hoi­det­tu euro oli parem­pi malli.

    Sak­sa­lais­ten outo­jen pel­ko­jen vuok­si kes­kus­pan­kis­ta teh­tiin täy­sin kädetön.

    Ehkä­pä sak­sa­lai­set haluai­si­vat pysyä lähel­lä alku­pe­räis­tä vakaan euron mal­lia. (Ehkä halusi­vat mui­den mak­sa­van pank­kien­sa Kreik­ka-ris­kit, mut­ta muu­ten paluu vakaa­seen euroon voi­si olla heil­le mieleen.)

    EKP on alka­nut venyt­tää man­daat­ti­aan, ja hyvä niin.

    En pidä talou­del­li­sen val­lan siirr­tä­mis­tä pie­nel­le pank­kii­ri­ryh­mäl­le hyvä­nä kehi­tys­suun­ta­na. Alku­pe­räi­nen vakaa euro oli parem­pi malli.

    Minus­ta oli­si parem­pi, että val­tiot samal­la lisäi­si­vät talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta kas­vat­ta­mal­la ali­jää­mi­ään inves­toi­mal­la infra­struk­tuu­riin tai alen­ta­mal­la tila­päi­ses­ti arvonlisäveroa

    Elvy­tys­po­li­tiik­kaa. Ei toi­mi pit­kä­ai­kai­ses­sa las­kusuh­dan­tees­sa. Toi­mii kyl­lä jos nousu­kausi on nur­kan taka­na odot­ta­mas­sa. Mut­ta nyt on jo men­ty tämän kaa­van mukaan (elvyt­täen tai muu­ten velak­si eläen) vas­tuun­tunn­ot­to­mas­ti vuo­sia. Jos ei tie­naa tar­peek­si (ei nyt eikä ensi vuon­na), lisä­ku­lut­ta­mi­nen ei auta.

    Sak­sa on har­joit­ta­nut defla­to­ris­ta palk­ka­po­li­tiik­kaa yli kym­me­nen vuot­ta. Se on hyö­ty­nyt sii­tä kil­pai­lu­ky­vyn nousu­na, mut­ta on samal­la tuot­ta­nut suur­ta hait­taa muil­le euromaille.

    Ei Sak­saa voi syyt­tää sii­tä, että sen talous on hyväs­sä kun­nos­sa, vakaa ja alku­pe­räi­sen euron iden mukai­nen. Vika on Suo­mes­sa ja niis­sä muis­sa mais­sa, jot­ka eivät saa pidet­tyä talout­taan kuris­sa / oman talou­ten­sa kan­to­ky­vyn raameissa.

    Euroa­luet­ta uhkaa­kin kil­pai­le­vien sisäis­ten deval­vaa­tioi­den kier­re, joka ajai­si maan­osan talou­del­li­seen tuhoon.

    Miten muka ajai­si? Jos ei tie­naa tar­peek­si, kulu­tus­ta­soa pitää las­kea. Talous kyl­lä toi­mii täs­sä­kin tilan­tees­sa, niin kuin on toi­mi­nut aika­naan mar­kan devalvoinnin/devalvoitumisen jäl­keen. Eikä deval­vaa­tio­kil­pai­lu ollut mikään mer­kit­tä­vä onglema.

    Jos koko Euroop­pa elvyt­täi­si sen sijaan, että koko Euroop­pa sääs­tää, maat eivät vel­kaan­tui­si sen pahem­min kuin sääs­täes­sään, mut­ta kan­san­ta­lou­det voi­si­vat pal­jon parem­min ja kansalaiset.

    Ole­tat­ko jotain sel­lais­ta, että Euroo­pan kil­pai­lu­ky­ky suh­tees­sa Kii­naan para­ni­si, jos kan­sa­lai­set kulut­tai­si­vat enem­män? Ei näin toi­vea­jat­te­lu­mai­ses­ti saa aja­tel­la. Kila­pi­lu­ky­ky pitää saa­da kun­toon, eikä pelk­kä kulut­ta­mi­sen lisää­mi­nen rii­tä siihen.

    Sak­sa muu­ten rik­koo euroa­lu­een sään­tö­jä. Ne aset­ta­vat rajat pait­si mai­den ali­jää­mil­le myös yli­jää­mil­le. Tämä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että yhden maan yli­jää­mä on jon­kin toi­sen maan alijäämä.

    Mis­sä tuo pykä­lä on? Jos ole­tat jon­kin­lai­sen yli- ja ali­jää­mien nol­la­sum­ma­pe­lin euroa­luu­en sisäl­lä, kai Sak­san yli­jää­mä on nii­den mai­den vika, joil­la on euron sään­tö­jen vas­tai­ses­ti lii­kaa alijäämää.

    Euron voi­si yhä olla hyvä pro­jek­ti. Näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, ettei euro­mail­la ole poliit­ti­sia val­miuk­sia toi­mia niin kuin yhtei­nen valuut­ta edellyttäisi.

    Piti­kö siir­tyä vakaas­ta euros­ta ja no bai­lout ‑poli­tii­kas­ta poliit­ti­ses­ti tai kabi­ne­teis­sa sää­del­tyyn euroon, yes bai­lout ‑poli­tiik­kaan, ja suu­riin val­tioil­ta pelu­reil­le ohjat­tui­hin raha­vir­toi­hin ja takauksiin?

    Suo­mi on ehkä fanaat­ti­sin talous­po­liit­ti­sen koor­di­naa­tion vas­tus­ta­ja EU:ssa, vaik­ka Suo­mi kär­sii sen puut­tees­ta ehkä pahimmin.

    Mitä kai­pai­sit? Jol­lain taval­la koor­di­noi­tua inflaa­tio-deval­voi­tu­mis-kier­ret­tä­kö? Tai kes­ki­tet­tyä elvytystä??

    Juri­di­ses­ti euros­ta ei tai­da voi­da erota.

    Höh. Sana­he­li­nää. Tie­ten­kin suve­ree­nit val­tiot voi­vat aina jär­jes­tel­lä suh­tei­taan. Esim. Suo­mi irti­sa­noi taan­noin Parii­sin ruhansopimuksen.

    Euros­ta eroa­mi­nen oli­si val­ta­van kal­lis­ta, ehkä niin kal­lis­ta, että euron hai­tat on vain kärsittävä.

    Mikä euroe­ros­sa oli­si kal­lis­ta? Tie­ten­kin kai­ken­lais­ta jär­jes­te­lyä, mut­ta sitä oli­si kai vain kar­keas­ti saman ver­ran kuin euroon liityttäessä.

    Ehkä koko yhteis­va­luut­ta oli vir­he, joka kan­nat­tai­si perua.

    Aina­kin euron sovi­tuis­ta sään­nöis­tä luo­pu­mi­nen on joh­ta­nut mei­dät epäs­ta­bii­liin tilanteeseen.

    Minus­ta Suo­men kes­kei­nen vir­he on ollut ja on se, että se ei kyke­ne muo­dos­ta­maan itsel­leen poli­tiik­kaa ja toi­min­ta­ta­po­ja sitä aina var­mas­ti ennem­min tai myö­hem­min eteen tule­vaa tilan­net­ta var­ten, jos­sa talous taan­tuu pidemmn aikaa. Pää pen­saas­sa siis, eikä tosi­asioi­ta tunnusteta.

    Miten me pie­ni­nä torai­si­na kan­sal­lis­val­tio­na puo­lus­tam­me hyvin­voin­ti­val­tio­ta raa­em­pia kan­san­ta­louk­sia vastaan?

    Ei valuut­ta ole täs­sä pelis­sä mikään kovin rat­kai­se­va asia. Jos talous toi­mii, se toi­mii sekä yhtei­ses­sä että omas­sa valuu­tas­sa. Jot­kut naa­pu­ri­maat toi­mi­vat sii­nä mis­sä Suo­mi­kin (ja täl­lä het­kel­lä vähän paremminkin).

    Pie­nel­le vien­nis­tä riip­pu­vai­sel­le Suo­mel­le EU:n hajoa­mi­nen pro­tek­tio­nis­ti­sik­si kan­sal­lis­val­tioil­le oli­si katastrofi.

    Ei täl­lai­ses­ta pro­tek­tio­nis­min nousus­ta ole mitään näyt­töä, eikä asia lii­ty juu­ri­kaan käy­tet­tyyn valuut­taan. Ovat­ko esi­mer­kik­si Ruot­si, Nor­ja ja Sveit­si joi­tain paho­ja esi­merk­ke­jä tuol­lai­ses­ta poli­tii­kas­ta? Mik­si ihmees­sä ole­tat valuut­ta­jär­jes­te­lyi­den kor­re­loi­van pro­tek­tio­nis­min kanssa?

    Mei­dän kan­nat­tai­si edis­tää eikä vas­tus­taa aja­tuk­sia talous­po­li­tii­kan koordinoinnista.

    Mie­les­tä­ni tämä talous­po­li­tii­kan kes­kit­tä­mi­sen aja­tus puto­si tähän jut­tuun vähän ilmas­ta. Ehkä uskot kes­kit­tä­mi­sen hyvää­te­ke­vään voi­maan, mut­ta en näh­nyt vie­lä mitään tätä vah­vem­pia perus­te­lu­ja. Ehkä sel­ven­nät jos­kus, miten kes­kit­tä­mi­nen aut­taa. Minun mie­lee­ni täs­tä tulee vain neu­vos­toi­hin kes­kit­tä­mi­sen ihai­lu, joka oli kyl­lä var­maan­kin kau­nis aja­tus, mut­ta ei yhtä toi­mi­va käy­tän­nös­sä. Visaus ja oikeu­den­mu­kai­suus ei vält­tä­mät­tä kas­va kes­kus­hal­lin­non yläportailla.

    Minus­ta voi­si (edel­lä kes­kus­tel­tu­jen ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si) perus­tel­lum­min vaa­tia nykyi­sen kes­ki­te­tyn euro­pe­lin peruut­ta­mis­ta ja paluu­ta alku­pe­räi­siin euron sääntöihin.

  82. Löy­sin uudem­pia­kin tilas­to­ja, näkö­jään Ame­ri­kas­sa­kin sääs­te­tään, kun tilas­tol­lis­ta vuo­si­kir­jaa ei enää ole: Stats 2014

    Elä­ke­va­kuu­tet­tu­ja oli 163 mil­joo­naa, elä­ke­läi­siä 39 mil­joo­naa ja kes­ki­mää­räi­nen elä­ke 1200 dol­la­ria kuus­sa. Elä­ke­läi­sil­lä on myös mak­su­ton ter­vey­den­huol­to, Medicaid.

  83. Ant­sa:
    Suo­mi on aina ollut sini­sil­mäis­ten höl­mö­jen maa, jot­ka nur­ku­mat­ta täyt­te­lee 1000 euron tili­siir­rois­ta saa­mi­aan ter­ro­ris­min ja rahan­pe­sun vas­tai­sen lain val­von­ta­lo­mak­kei­ta. Voi elä­mä, ja vuo­si oli 2015.

    Pas­kan­lat­vat! Suo­mi on ollut itse­näis­ty­mi­ses­tään saak­ka edis­tyk­sel­li­nen val­tio. Tääl­lä on har­joi­tet­tu kor­kea­ta­sois­ta tut­ki­mus­ta, on oltu koko itse­näi­syy­den ajan teol­li­suu­den aal­lon har­jal­la, yhteis­kun­ta on ollut rau­hal­li­nen hei­kom­pi­aan puo­lus­ta­va ja tämä sama kehi­tys jat­kuu edelleenkin!

    On suo­ras­taan pöy­ris­tyt­tä­vän epäi­sän­maal­lis­ta hauk­kua suo­ma­lai­sia päi­väs­tä toiseen!

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo val­tiol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä on var­maan jko­kin eril­li­nen köy­hien jär­jes­tel­mä, sil­lä ansio­elä­ke­puo­lel­la seka­sot­ku on täydellinen.

    Joo ei ole. USA:ssa on elä­ke­jär­jes­tel­mä­nä ns. yksi­löl­li­nen elä­ke­ti­li. Tun­ne­taan lyhen­teel­lä IRA. IRAs­ta on sit­ten muun­nel­mi­na Roth IRA ja myRA. Rot­hI­RAs­sa elä­ke­sääs­töt ovat vero­va­pai­ta nos­tet­taes­sa aikai­sin­taan 59-vuo­ti­aa­na, mut­ta vero­va­pau­den takia mak­suis­ta ei voi teh­dä myös­kään vero­vä­hen­nys­tä kuten perin­tei­ses­sä IRAs­sa. Tra­di­tio­nal IRAs­ta saa vero­vä­hen­nyk­set sitä mak­saes­sa ja mak­si­mi vuo­sit­tai­nen mää­rä on 5500 dol­la­ria ja 6500 dol­la­ria yli 50-vuo­tiail­la. IRA-elä­ket­tä nos­taes­sa sii­tä pitää mak­saa veroa, mut­ta ei oikeas­ti, kos­ka on ole­mas­sa eri­lai­sia vähen­nyk­siä aivan kuten Suo­mes­sa. MyRa on Roth IRAn muun­nos lähin­nä yksi­ny­rit­tä­jil­le, joil­la ei muu­ta sys­te­miä ole. Nor­maa­lia työ­elä­ket­tä vas­taa­va jär­jes­tel­mä USAs­sa on 401(k) ja muut 400-sar­jan tuot­teet. Tätä kaik­kea hal­lit­see IRS, jol­la on taus­tal­la 1½ hyl­ly­met­riä US Tax codea.

    ACA eli ns. Oba­maca­re on ongel­mal­li­nen sen pakol­li­suu­den takia ja sak­ko on tulos­sa jos ei mak­sa vähin­tään 400 dol­la­rin ter­veys­va­kuu­tus­ta itsel­leen. Sak­ko oli tänä vuon­na 95 $ tai 1 % tulois­ta. Ensi vuon­na enemm­män ja lopul­ta aivan lii­kaa http://www.obamacarewatch.org/primer/individual-mandate . Huo­no­tu­loi­set tie­tys­ti saa­vat val­tion avus­tus­ta ter­veys­va­kuu­tuk­seen, mut­ta tämä tie­tys­ti joh­taa hin­to­jen nousuun, kos­ka tuot­to on var­ma val­tion sub­ven­toi­des­sa. Kes­ki­luok­ka alkaa kado­ta ja samal­la talou­den sel­kä­ran­ka heikkenee.

  85. Tom­pe­lo: Liit­to­val­tio avus­taa köy­hiä tai ongel­mis­ta kär­si­viä osa­val­tioi­ta ja nii­den ihmi­siä mm. maa­ta­lous­tu­kien, armei­jan, sosi­aa­li­tur­van, eläk­kei­den ja lukuis­ten pie­nem­pien jär­jes­tel­mien kautta. 

    (Liit­to­val­tio jär­jes­tää eläk­kei­tä aina­kin kah­del­la taval­la. Se takaa vähim­mäi­se­läk­keen kuin Kela bud­jet­tin­sa kaut­ta. Lisäk­si semää­rää pakol­li­sis­ta elä­ke­mak­suis­ta. Saman­ta­pai­nen sys­tee­mi kuin Suo­mes­sa siis, pait­si että“pakolliset” rahas­tot eivät saa käsit­tääk­se­ni sijoit­taa mark­ki­noil­le vaan nii­den on ostet­ta­va val­tion vel­ka­kir­jo­ja. Ja onhan siel­lä sit­ten muu­ta säätämistä.) 

    Mikään nois­ta ei ole alue­tu­kea — kuten ei Suo­mes­sa kan­sa­ne­lä­ke­kään tai sairausvakuutus.

    Sil­loin täl­löin on ollut joi­ta­kin aluei­den tuke­mi­seen täh­tää­viä hank­kei­ta, mut­ta ne ovat olleet mik­ros­koop­pi­sen pie­niä ja lyhytaikaisia.

  86. Aivan lois­ta­va kir­joi­tus, mut­ta lop­pu meni ideologiaksi:
    “Euros­ta eroa­mi­nen oli­si val­ta­van kal­lis­ta, ehkä niin kal­lis­ta, että euron hai­tat on vain kärsittävä.”

    Mikä euros­ta eroa­mi­ses­ta tekee niin kalliin?

  87. Evert the Neve­Rest:Mikä euros­ta eroa­mi­ses­ta tekee niin kalliin? 

    Epä­var­muus.

    Jos pan­kit kaa­tu­vat niin se se vas­ta kal­lis­ta onkin. Ehkä ne eivät kaa­tui­si. No mitä jos ne sil­ti kaa­tui­si­vat? Annet­tai­siin­ko men­nä ja kat­sot­tai­siin, mitä tapah­tuu? Vai mon­ta­ko sataa mil­jar­dia lapioi­tai­siin niihin?

  88. Rai­mo K: Mikään nois­ta ei ole alue­tu­kea – kuten ei Suo­mes­sa kan­sa­ne­lä­ke­kään tai sairausvakuutus.

    Sil­loin täl­löin on ollut joi­ta­kin aluei­den tuke­mi­seen täh­tää­viä hank­kei­ta, mut­ta ne ovat olleet mik­ros­koop­pi­sen pie­niä ja lyhytaikaisia.

    Krug­ma­nin esi­merk­ki opti­maa­li­ses­ta valuut­ta-alu­ees­ta ja epä­sym­met­ri­ses­tä shokista.
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/24/revenge-of-the-optimum-currency-area/?_r=0
    —–
    Let’s once again take a not at all hypot­he­tical example, Flo­ri­da after the recent housing bust. Ame­rica may have a small wel­fa­re sta­te by Euro­pean stan­dards, but it’s still pret­ty big, with lar­ge spen­ding in par­ticu­lar on Social Secu­ri­ty and Medica­re – obvious­ly both a big deal in Flo­ri­da. The­se pro­grams are, howe­ver, paid for at a natio­nal level. What this means is that if Flo­ri­da suf­fers an asym­met­ric adver­se shock, it will recei­ve an auto­ma­tic com­pen­sa­ting trans­fer from the rest of the count­ry: it pays less into the natio­nal bud­get, but this has no impact on the bene­fits it recei­ves, and may even inc­rea­se its bene­fits if they come from pro­grams like unemplo­y­ment bene­fits, food stamps, and Medicaid that expand in the face of eco­no­mic distress.

    How big is this auto­ma­tic trans­fer? Table 2 shows some indica­ti­ve num­bers about Florida’s financial rela­tions with Was­hing­ton in 2007, the year befo­re the cri­sis, and 2010, in the depths of cri­sis. Florida’s tax pay­ments to DC fell some $33 bil­lion; meanw­hi­le, special fede­ral­ly fun­ded unemplo­y­ment insu­rance pro­grams cont­ri­bu­ted some $3 bil­lion, food stamp pay­ments rose almost $4 bil­lion. That’s about $40 bil­lion in de fac­to trans­fers, some 5 percent of Florida’s GDP – and that’s sure­ly an unders­ta­te­ment, since the­re were also cri­sis-rela­ted inc­rea­ses in Medicaid and even Social Secu­ri­ty, as more people took ear­ly reti­re­ment or applied for disa­bi­li­ty payments.

  89. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Mie­les­tä­ni tämä talous­po­li­tii­kan kes­kit­tä­mi­sen aja­tus puto­si tähän jut­tuun vähän ilmas­ta. Ehkä uskot kes­kit­tä­mi­sen hyvää­te­ke­vään voi­maan, mut­ta en näh­nyt vie­lä mitään tätä vah­vem­pia perus­te­lu­ja. Ehkä sel­ven­nät jos­kus, miten kes­kit­tä­mi­nen aut­taa. Minun mie­lee­ni täs­tä tulee vain neu­vos­toi­hin kes­kit­tä­mi­sen ihai­lu, joka oli kyl­lä var­maan­kin kau­nis aja­tus, mut­ta ei yhtä toi­mi­va käy­tän­nös­sä. Visaus ja oikeu­den­mu­kai­suus ei vält­tä­mät­tä kas­va kes­kus­hal­lin­non yläportailla.
    ‘snip’

    Ei se nyt ilmas­ta tule, vaan sii­tä, että Suo­men oma talous­po­li­tiik­ka on kaut­ta aiko­jen ollut ihan hanu­ris­ta — siis aina­kin sii­tä asti kun Snell­man kiel­täy­tyi osta­mas­ta vil­jaa ulko­mail­ta näl­kä­kuo­le­mien estämiseksi.

    Voi olla, että “Visaus ja oikeu­den­mu­kai­suus ei vält­tä­mät­tä kas­va kes­kus­hal­lin­non ylä­por­tail­la”, mut­ta ei se aina­kaan Suo­mes­sa ole kasvanut.

  90. Mis­tä näi­tä mark­ka­fa­ne­ja sikiää?

    Se deval­voin­ti toi­mii vain sil­loin, jos sama val­tio tuot­taa­kin jotain!

    Jos Suo­mi nyt ottai­si mar­kan ja alkai­si deval­voi­maan, niin aiheut­tai­sim­me vain val­ta­van inflaation.

    Teh­das­työn työl­lis­tä­vyys las­kee kehi­tyk­sen kehit­tyes­sä. Oli valuut­ta­na vaik­ka ora­van­na­hat, niin teh­das­työ ei enää tule työl­lis­tä­mään massoittain.

    Jos jokin on ongel­ma täs­sä maas­sa, niin ne ovat nämä “talous­tie­tä­jät”, joi­den mukaan Suo­men elä­mä riip­puu ulko­maa­lai­sis­ta inves­toin­neis­ta ja vientiteollisuudesta. 

    Kyse ei ole­kaan suo­ma­lai­sis­ta ja Suo­mes­ta, vaan ainoas­taan vien­ti­teol­li­suus­yri­tys­ten omistajista.

    Kokoo­mus ja EK ajaa vain ja ainoas­taan hei­dän ase­man­sa paran­ta­mis­ta. Kokoo­muk­sen polii­ti­kot ovat yli­vel­kaan­tu­nei­ta, ja hei­tä kiris­te­tään velkaruuvilla.

    Se on sama, vaik­ka kan­sa­lai­set eläi­si­vät maa­kuo­pis­sa jär­sien kas­vien juu­ria, kun­han vien­ti­teol­li­suus­yri­tys­ten omis­ta­jat voi­vat hyvin ja paksusti.

    Nimit­täin sitä juu­ri heik­ko mark­ka tar­koit­tai­si. He hyö­ty­vät, kun mark­ka on hal­pa. Mut­ta, kaik­ki muut häviä­vät, kos­ka tuon­ti kallistuisi.

    Se onnis­tui hyvin aika­na, jol­loin pää­osa suo­ma­lai­sis­ta istui koti­ti­lal­la lan­taa lapioi­mas­sa. Aika­na jol­loin kulut­ta­mi­nen oli sitä, että ostet­tiin kes­ka­ria huolt­si­kal­ta. Ulko­mail­ta tuo­tiin lähin­nä jaf­fo­ja ja kah­via. Pel­käs­tään tuo­ta­vien lii­ken­ne­polt­toai­nei­den kal­lis­tu­mi­nen nos­tai­si heti ruu­an hin­taa merkittävästi.

    Mut­ta, nyt kun suo­ma­lai­set kulut­ta­vat pää mär­kä­nä kaik­kea, se ei enää onnis­tu. Se joh­tai­si heti kulu­tuk­sen tyreh­ty­mi­seen ja pahen­tai­si enti­ses­tään koti­mark­ki­noi­den näivettymistä.

    News flash: Yhdys­val­lat elää yksi­tyi­ses­tä kulut­ta­mi­ses­ta, eikä vien­ti­teol­li­suu­des­ta. Kii­na yrit­tää elää vien­ti­teol­li­suu­del­la, joka ei ilmi­sel­väs­ti enää onnis­tu, mut­ta kun ei ole koti­mark­ki­noi­ta, niin kom­mu­nis­ti­nen inves­toin­ti­ta­lous kaatuu.

  91. Rat­kai­sueh­do­tus: jous­ta­vat valuuttaputket

    Euroe­ron jäl­keen Suo­mel­la ja muil­la euros­ta eroa­vil­la pie­nil­lä kan­san­ta­louk­sil­la oli­si vai­keuk­sia yksin puo­lus­taa kan­sal­li­sia valuut­to­jaan kei­not­te­lua ja maa­il­man­ta­lou­den äkil­li­siä muu­tok­sia vas­taan. Tämän vuok­si euroe­ron yhtey­des­sä tuli­si sopia jär­jes­te­lyis­tä, joil­la EU kyke­nee suo­jaa­maan exit-valuut­to­ja nopeil­ta muutoksilta. 

    Jous­ta­vat valuut­ta­put­ket voi­si­vat olla täl­lai­nen työ­ka­lu. Jous­ta­vas­sa valuut­ta­put­kes­sa sovit­tai­siin suu­rim­mat sal­li­tut muu­tos­no­peu­det exit-valuut­to­jen arvois­sa. Vel­ko­jen takaa­mi­sen sijas­ta EU-val­tiot sitou­tui­si­vat yhtei­ses­ti vain peh­men­tä­mään pudo­tuk­sia tai talou­den yli­kuu­me­ne­mi­sia exit-maissa. 

    Näin saa­tai­siin yhdis­tet­tyä kan­sal­lis­ten valuut­to­jen jous­ta­vuus, ja laa­jaan EU-alu­ee­seen liit­ty­vä suo­ja äkil­li­siä muu­tok­sia vastaan.

  92. Supi­koi­ra:

    Se deval­voin­ti toi­mii vain sil­loin, jos sama val­tio tuot­taa­kin jotain!

    Jos Suo­mi nyt ottai­si mar­kan ja alkai­si deval­voi­maan, niin aiheut­tai­sim­me vain val­ta­van inflaation. 

    Ei kai kukaan ole ehdot­ta­mas­sa, että Suo­mi siir­tyi­si takai­sin valuut­ta­put­kiin ja deval­voin­tei­hin? Koi­vis­ton ja Kull­ber­gin aja­ma jär­je­tön “vah­va mark­ka” on vas­tuus­sa oman valuu­tan huo­nos­ta maineesta. 

    Uusi mark­ka kel­lui­si vapaas­ti ja Suo­men pan­kil­la oli­si 2% inflaa­tio­ta­voi­te Ruot­sin Riks­ban­kin tyyliin. 

    Kel­lu­val­la valuu­tal­la vien­ti ja tuon­ti tasa­pai­not­tu­vat. Jos tuo­daan lii­kaa, valuu­tan arvo ale­nee, jos vie­dään pajon sen arvo kasvaa.

  93. newy­or­kis­ta: Joo ei ole. USA:ssa on elä­ke­jär­jes­tel­mä­nä ns. yksi­löl­li­nen elä­ke­ti­li. Tun­ne­taan lyhen­teel­lä IRA. IRAs­ta on sit­ten muun­nel­mi­na Roth IRA ja myRA. Rot­hI­RAs­sa elä­ke­sääs­töt ovat vero­va­pai­ta nos­tet­taes­sa aikai­sin­taan 59-vuo­ti­aa­na, mut­ta vero­va­pau­den takia mak­suis­ta ei voi teh­dä myös­kään vero­vä­hen­nys­tä kuten perin­tei­ses­sä IRAs­sa. Tra­di­tio­nal IRAs­ta saa vero­vä­hen­nyk­set sitä mak­saes­sa ja mak­si­mi vuo­sit­tai­nen mää­rä on 5500 dol­la­ria ja 6500 dol­la­ria yli 50-vuo­tiail­la. IRA-elä­ket­tä nos­taes­sa sii­tä pitää mak­saa veroa, mut­ta ei oikeas­ti, kos­ka on ole­mas­sa eri­lai­sia vähen­nyk­siä aivan kuten Suo­mes­sa. MyRa on Roth IRAn muun­nos lähin­nä yksi­ny­rit­tä­jil­le, joil­la ei muu­ta sys­te­miä ole. Nor­maa­lia työ­elä­ket­tä vas­taa­va jär­jes­tel­mä USAs­sa on 401(k) ja muut 400-sar­jan tuot­teet. Tätä kaik­kea hal­lit­see IRS, jol­la on taus­tal­la 1½ hyl­ly­met­riä US Tax codea.

    Kii­tok­sia sel­keäs­tä kuvauk­ses­ta. Kak­si kysymystä:
    — Ovat­ko nuo 400-sar­jan tuot­teet pakol­li­sia työ­nan­ta­jil­le ja/tai työntekijöille?
    — Kuka/ketkä hal­lin­noi­vat noi­ta yksi­löl­li­sel­le elä­ke­ti­lil­le tal­le­tet­tu­ja varo­ja? Aina­kin taka­vuo­si­na sääs­töt saat­toi­vat kado­ta, jos työ­nan­ta­ja teki konkurssin.

  94. Supi­koi­ra: Mis­sä­hän tämä Kokoo­muk­sen & EK:n trol­li­teh­das sijait­see? Turusen uudes­sa työ­pai­kas­sa? Siel­tä­kö nämä trol­lit lähet­tä­vät jokai­sen kes­kus­te­lu­pals­tan täy­teen näi­tä “maa­il­man­lo­pun” viestejä?

    Aika väsy­nyt­tä alkaa olla ja jutut lopussa.

    Olet­ko elä­nyt pul­los­sa vii­mei­set 7 vuot­ta? Vii­meis­ten­kin pah­vien oli­si syy­tä herä­tä todellisuuteen.

    Päi­vän otsik­ko Iltik­ses­tä. Prof. Put­to­nen: Suo­men talous­ti­lan­ne on nyt vai­keam­pi kuin 1990-luvun laman aikaan.

  95. dio­di:
    ‘snip’
    Kel­lu­val­la valuu­tal­la vien­ti ja tuon­ti tasa­pai­not­tu­vat. Jos tuo­daan lii­kaa, valuu­tan arvo ale­nee, jos vie­dään pajon sen arvo kasvaa. 

    Ja tämä­kö ei oli­si devalvaatiota/devalvoitumista?

  96. Jous­to­tur­va exit-valuu­toil­le:
    Rat­kai­sueh­do­tus: jous­ta­vat valuuttaputket

    Euroe­ron jäl­keen Suo­mel­la ja muil­la euros­ta eroa­vil­la pie­nil­lä kan­san­ta­louk­sil­la oli­si vai­keuk­sia yksin puo­lus­taa kan­sal­li­sia valuut­to­jaan kei­not­te­lua ja maa­il­man­ta­lou­den äkil­li­siä muu­tok­sia vas­taan. Tämän vuok­si euroe­ron yhtey­des­sä tuli­si sopia jär­jes­te­lyis­tä, joil­la EU kyke­nee suo­jaa­maan exit-valuut­to­ja nopeil­ta muutoksilta.
    ‘snip’
    Näin saa­tai­siin yhdis­tet­tyä kan­sal­lis­ten valuut­to­jen jous­ta­vuus, ja laa­jaan EU-alu­ee­seen liit­ty­vä suo­ja äkil­li­siä muu­tok­sia vastaan. 

    Tämä on mai­nio ehdo­tus: joustavat/kelluvat valuut­ta­kurs­sit ilman muutoksia!
    Siis kiin­teät kurs­sit ja jous­ta­vuus samaan aikaan — kyl­lä täl­lä talous­tie­teen Nobel pitäi­si saada.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukan tämän hei­kon valuu­tan arvon säi­lyt­tä­mi­sen maksaa? 

    Kuvi­tel­laan, että esim. Krei­kal­la oli­si nyt euron sijas­ta kan­sal­li­nen valuut­ta “kreik­kaeu­ro”. Krei­kas­sa on pit­kään har­ras­tet­tu talous­po­li­tiik­kaa, jon­ka pitäi­si las­kea “kreik­kaeu­ron” arvoa. Kos­ka tämä ei ole raha­lii­tos­sa mah­dol­lis­ta, ovat muut EU-maat jou­tu­mas­sa Krei­kan vel­ko­jen maksajiksi. 

    Muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa tar­vi­taan jous­ta­vuut­ta, ja euros­sa on valu­vi­ka­na jous­ta­vuu­den puu­te. Valuu­tan arvon oli­si hyvä auto­maat­ti­ses­ti pudo­ta jos val­tion lai­nan­ot­to on hol­ti­ton­ta, ja vas­taa­vas­ti nous­ta val­tion mak­saes­sa pois vel­ko­jaan. Tämä hil­lit­si­si lii­al­li­sia lai­nan­ot­to­ha­lu­ja ja yli varo­jen elämistä. 

    Miten asia käy­tän­nös­sä hoi­tui­si, sitä en osaa sanoa. Ei minul­la ole tämän val­miim­pia aja­tuk­sia – kun­han hei­tin idean poh­dit­ta­vak­si. Arve­len, että “jous­ta­va valuut­ta­put­ki” voi­si mak­saa muil­le EU-mail­le vähem­män kuin nyky­jär­jes­tel­mä, jos­sa “kreik­kaeu­ro” pide­tään väki­sin tasan euron arvoisena.

  98. dio­di: Vas­taus on ei. Eikä tilan­neei ole ana­lo­gi­nen Yhdys­val­to­jen kanssa. 

    Euroo­pan raha­liit­to ei muo­dos­ta opti­maa­lis­ta valuutta-aluetta.Yhdysvallat on huo­mat­ta­vas­ti opti­maa­li­sem­pi tapaus Mude­li­nin kri­tee­rien mukaan.

    1. Talou­del­li­set sho­kit ja syklit tapah­tu­vat saman­ai­kai­ses­ti kai­kis­sa mais­sa. Ei tot­ta euroa­lu­eel­la. Eri Kan­san­ta­lou­det eivät ole tar­peek­si monipuolisia.

    No aina­kaan tämä ykkös­koh­ta ei päde alkuun­kaan Yhdys­val­lois­sa. Saat olla mel­koi­nen tari­na­maa­ka­ri jot­ta onnis­tut Det­roi­tin ja muut taan­tu­vat teol­li­suus­kau­pun­git samaan talous­sykliin pii­laak­son tai het­ki sit­ten lius­ke­öl­jy­buu­mil­la rat­sas­ta­vien seu­tu­jen kanssa.

    Nuo lius­ke­öl­jy­alu­eet elä­vät boom-bust sykliä nykyi­sin öljyn hin­nan hei­lues­sa ja se on erit­täin vah­vas­ti eril­lään sii­tä mitä pii­laak­son ohjel­mis­to­yh­tiöis­sä tapahtuu.

    Ja vas­taa­vas­ti raken­teel­li­set ongel­mat det­roi­tis­sa eivät näh­däk­se­ni lii­ty näi­den em. aluei­den talous­ti­lan­tee­seen juu­ri mitenkään.

  99. Supi­koi­ra:Jos jokin on ongel­ma täs­sä maas­sa, niin ne ovat nämä “talous­tie­tä­jät”, joi­den mukaan Suo­men elä­mä riip­puu ulko­maa­lai­sis­ta inves­toin­neis­ta ja vientiteollisuudesta. 

    Emme me tar­vit­se vien­tiä mihin­kään muu­hun, kuin tuon­nin mak­sa­mi­seen. Ainut vaan, että kun täs­sä ympä­ril­le­ni vil­kai­sen, niin aika suu­ri osa aivan kai­kes­ta roi­nas­ta on tuontitavaraa.

    Säh­kös­tä mer­kit­tä­vä osa, kaik­ki hii­li, öljy & kaa­su, kaik­ki tie­to­ko­neet, kaik­ki elekt­ro­ni­set här­päk­keet, tie­to­ko­nei­den sof­ta jne. Voi­daan aivan hyvin lak­kaut­taa koko vien­ti­sek­to­ri, jos vain hyväk­sy­tään että sit­ten meil­lä on vain nii­tä tuot­tei­ta, joi­ta voim­me itse valmistaa.

    Ei pidä lii­oi­tel­la vien­tiä, mut­ta ei vähä­tel­lä­kään. Ilman vien­tiä me todel­la­kin eläi­sim­me maa­kuo­pis­sa pork­ka­noi­ta jär­sien, kos­ka meil­lä ei oli­si varaa öljyyn, ben­saan tai yli­pää­tän­sä mihin­kään energiaan.

  100. Osmo. Mik­si Krei­kas­sa tapah­tu­neis­ta vää­rin­käy­tök­sis­tä ja kreik­ka­lais­ten ulko­mail­le pii­lot­ta­mis­ta varois­ta ei blo­gis­sa­si voi keskustella?

    On aivan olen­nais­ta ker­toa kan­sa­lai­sil­le koko totuus eli myös se min­ne varat Krei­kan val­tion otta­mis­ta velois­ta ovat pää­ty­neet. Ja myös se, että nämä varat Krei­kan val­tio pys­tyy halu­tes­saan sosia­li­soi­maan tai aina­kin otta­maan pakkolainaksi.

    1. Blo­gil­la pitäi­si kes­kus­tel­la lähin­nä niis­tä aiheis­ta, jot­ka kuu­lu­vat otsik­koon. Jos halu­aa kes­kus­tel­la jois­tain muis­ta aiheis­ta, kan­nat­taa perus­taa oma blo­gi ja kesd­kus­tel­la siellä.

  101. Talous­po­li­tii­kan ydin tuli­si olla osto­voi­man yllä­pi­tä­mi­ses­sä, ja paran­ta­mi­ses­sa. Jos­tain kum­man syys­tä se vai­kut­taa ole­van jos­sain aivan muualla.

    Palk­ko­jen alen­ta­mi­seen joh­ta­vat toi­met ovat omi­aan BKT:n las­kuun, ja täl­lä taval­la vel­ka suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen kasvaa.

    Suo­mi voi tie­tys­ti ruve­ta lait­ta­maan asioi­ta kun­toon itse. Lail­lis­te­taan bor­del­lit heti, ja rais­kaus­ten, häi­ri­köin­tien sekä mus­ta­suk­kai­suustra­ge­dioi­den mää­rä mini­moi­tuu. Sit­ten kun voi­daan mui­ta seu­rail­la, niin lail­lis­te­taan kan­na­bis, ja kes­ki­ty­tään väki­val­ta­ri­kol­lis­ten vangitsemiseen.

    Poli­tii­kas­ta voi hel­pos­ti tode­ta sen, että asiat teh­dään vas­ta kun on ihan pak­ko. Oleel­lis­ta on tie­tys­ti mitä sil­loin teh­dään, kun on pakko.

  102. Sepi: No aina­kaan tämä ykkös­koh­ta ei päde alkuun­kaan Yhdys­val­lois­sa. Saat olla mel­koi­nen tari­na­maa­ka­ri jot­ta onnis­tut Det­roi­tin ja muut taan­tu­vat teol­li­suus­kau­pun­git samaan talous­sykliin pii­laak­son tai het­ki sit­ten lius­ke­öl­jy­buu­mil­la rat­sas­ta­vien seu­tu­jen kanssa. 

    Aluei­den väli­set raken­neon­gel­mat ja muu­tok­set eivät ole talous­syklien aiheut­ta­mia ongelmia.

    Det­roi­tin ja pii­laak­son ero on sama kuin Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun ja Poh­jois-kar­ja­lan. Rahan­siir­rot hyvin pär­jää­vil­tä alueil­ta hel­pot­ta­vat huo­nos­ti pär­jää­vien aluei­den tilan­net­ta. Det­roit saa auto­maat­ti­sia tulon­siir­to­ja kes­kus­hal­lin­nol­ta (työt­tö­myys­kor­vauk­set, medicaid, val­tion eläk­keet). Lisäk­si Det­roit saa usei­ta sato­ja mil­joo­nia har­kin­nan­va­rais­ta tukea per vuosi. 

    Opti­maa­li­sen talous­a­lu­een teo­ri­aan lii­te­tään usein myös kes­ki­näi­nen soli­daa­ri­suus joka mah­dol­lis­taa nämä rahan­siir­rot ja tuet. Euroa­lu­eel­la tätä ei ole. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun Suo­ma­lai­set ovat soli­daa­ri­sia taan­tu­val­le suo­mel­le ja mak­sa­vat sato­ja euro­ja per asu­kas vuo­des­sa muu­al­le maa­han. Sata Suo­men kun­taa saa yli puo­let tulos­taan siir­toi­na muu­al­ta Suo­mes­ta. Sama sopii Det­roi­tiin. Rapis­tu­va kau­pun­ki saa tulon­siir­to­ja hel­pot­ta­maan muutosta. 

    Euroa­lu­eel­la ei ole täl­lais­ta soli­daa­ri­suut­ta. Kit­ti­län kun­ta on Suo­men Kreik­ka kor­rup­tion ja suh­mu­roin­nin osal­ta ja elää alue­tu­kien varas­sa kuten muu Lap­pi. Mik­sei Kit­ti­län ja muun Lapin pidä sel­vi­tä omil­laan? No tie­tys­ti sen takia, että mei­dät sitoo yhteen soli­daa­ri­suus toi­sin kuin Krei­kan kanssa.

  103. Rai­mo K: Tämä on mai­nio ehdo­tus: joustavat/kelluvat valuut­ta­kurs­sit ilman muutoksia!
    Siis kiin­teät kurs­sit ja jous­ta­vuus samaan aikaan 

    Ei, vaan “kreik­kaeu­ron” arvoa tuli­si las­kea suh­tees­sa euroon raha­lii­ton pää­tök­sel­lä sovi­tun aika­tau­lun mukai­ses­ti. Val­tion vel­kaan­tu­mi­nen vei­si jous­to­va­luu­tan tar­koin mää­ri­tel­lyl­le las­ke­val­le radal­le, ja vel­ko­jen hoi­to pal­kit­tai­siin vas­taa­vas­ti loi­val­la nousukiidolla. 

    Jous­ta­vat valuu­tat osa­na raha­liit­toa mah­dol­lis­tai­si­vat EU:n sisäi­sen alu­eet huo­mioi­van raha­po­li­tii­kan, jol­la tasat­tai­siin val­tioi­den väli­siä suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta, ilman että tar­vit­si­si yksi­tyis­koh­tai­ses­ti puut­tua kan­sal­li­siin itsemääräämisoikeuksiin.

    1. Jos ilmoi­te­taan jul­ki­ses­ti, mitä jon­kin maan valuu­tal­le tapah­tuu seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na, mark­ki­nat otta­vat heti käyt­töön tuon kym­me­nen vuo­den kulut­tua tule­van arvon. Ei pelitä.

  104. Jou­ni S.:
    En tie­dä, onko sak­sa­lais­ta poli­tiik­kaa tar­peen selit­tää irra­tio­naa­li­sel­la inflaa­tion pelol­la. Vaih­toeh­toi­nen seli­tys on, että Sak­sa hyö­tyy tilan­tees­ta muun Euroo­pan kus­tan­nuk­sel­la. Seu­raa­van IWH:n kir­joi­tel­man mukaan Sak­san jul­ki­nen talous on hyö­ty­nyt Krei­kan krii­sis­tä mata­lien kor­ko­jen kaut­ta jo enem­män kuin se menet­täi­si, jos Kreik­ka jät­täi­si kaik­ki lai­nan­sa maksamatta.

    Ber­lii­nis­sä on kyl­lä las­ket­tu euron edut. Var­mas­ti ollaan plus­san puo­lel­la Sak­san kan­nal­ta. Euro on Sak­sal­le edul­li­nen, kos­ka se on kui­ten­kin aina arvol­taan alhai­sem­pi kuin Sak­san mark­ka oli­si. Euro on Sak­sal­le hyö­dyl­li­nen sil­tä­kin kan­nal­ta, että sen avul­la Sak­sa hui­ja­si mui­den euro­mai­den veron­mak­sa­jat kat­ta­maan omien pank­kien­sa tappiot.

    Oikeas­taan euroa­lue on vain jät­ti­mäi­nen Sak­san talou­den tuki­han­ke. Hyö­dyl­li­set idioo­tit kuten Suo­mi tuke­vat kai­kin tavoin Sak­san talou­den menes­ty­mis­tä oman talou­ten­sa kus­tan­nuk­sel­la. Kaik­ki muut maat pär­jäi­si­vät toden­nä­köi­ses­ti parem­min euron ulko­puo­lel­la. Talous­po­liit­ti­nen liik­ku­ma­va­ra lisään­tyi­si huo­mat­ta­vas­ti ja yhteis­vas­tuun ris­kit häviäisivät.

    Olem­me­ko siis van­kei­na Sak­san itsek­kääs­sä euro­pro­jek­tis­sa? Onko ulos­pää­sy mah­dol­lis­ta ja mit­kä sen kus­tan­nuk­set ovat? EKP on salai­nen ase nis­kot­te­li­joi­ta vas­taan. EKP kiris­ti Irlan­tia pelas­ta­maan ulko­mai­set pan­kit vero­va­roin. EKP alkoi vai­keut­ta­maan Krei­kan pank­ki­sek­to­ria välit­tö­mäs­ti Syrizan val­taan­nousun jäl­keen. Siis eivät odot­ta­neet edes mitä puo­lue tekee, vaan EKP rea­goi välit­tö­mäs­ti kiris­tys­a­seel­laan, kos­ka tie­tyn ideo­lo­gian omaa­va puo­lue nousi val­taan. EKP:lla on mah­dol­li­suus hal­vaan­nut­taa min­kä tahan­sa euro­maan pank­ki­jär­jes­tel­mä, jot­ta voi­daan pakot­taa Frank­fur­tin ja Ber­lii­nin halua­ma poli­tiik­ka kysei­seen (suve­ree­niin?) valtioon. 

    Jos jokin maa halu­aa ulos euros­ta, EKP:lla on Sak­san käs­kys­tä val­ta teh­dä olot sii­nä maas­sa erit­täin tuka­lak­si. EKP:n toi­met ja Sak­san rai­vo voi­vat käy­dä kal­liik­si, mut­ta vie­lä kal­liim­mak­si käy jat­ka­mi­nen euros­sa. Euroe­roa var­ten pitää­kin teh­dä tar­kat suun­ni­tel­mat ja on olta­va val­mis toteut­ta­maan ne nopeas­ti ja tehok­kaas­ti. Toi­vot­ta­vas­ti val­tion­va­rain­mi­nis­te­riös­sä on suun­ni­tel­mat jo val­mii­na. Niis­tä ei tie­ten­kään voi ulko­puo­li­sil­le etu­kä­teen laverrella.

  105. Rai­mo K: Ja tämä­kö ei oli­si devalvaatiota/devalvoitumista?

    Deval­vaa­tiol­la tar­koi­te­taan yleen­sä tilan­net­ta, jos­sa valuu­tan vaih­to­kurs­si on kei­no­te­koi­ses­ti sidot­tu johon­kin ulkoi­seen ja sitä muu­te­taan alas­päin val­tion toi­mes­ta kun haul­taan saa­da tilan­ne muu­tet­tua. Täl­lai­nen tilan­ne joh­taa usein deval­vaa­tio-inflaa­tio kier­tee­seen eivät­kä muut maat kat­so sitä hyväl­lä jos deval­voi­daan lii­kaa. Tämä on nyki­vää rahapolitiikkaa. 

    Kel­lu­vas­sa valuu­tas­sa kes­kus­pank­ki pitää vain inflaa­tion kuris­sa ja vaih­to­kurs­sit saa­vat elää jat­ku­vas­ti. Valut­ta heik­ke­ni­si tai vah­vis­tui­si talou­den hei­ken­tyes­sä tai vah­vis­tues­sa hei­jas­taen talou­den todel­lis­ta tilan­net­ta. Onko kenel­lä­kään antaa vas­ta-argu­ment­tia mik­si näin ei pitäi­si olla? Mik­si valuu­tan pitäi­si olla kei­no­te­koi­sen vah­va tai keno­te­koi­sen heik­ko?

    Greg Man­kiv lis­taa blo­gis­saan jou­kon asioi­ta jois­ta talous­tie­tei­li­jät ovat samaa mieltä: 

    3. Flexible and floa­ting exc­han­ge rates offer an effec­ti­ve inter­na­tio­nal mone­ta­ry arran­ge­ment. (90%)

    90% eko­no­mis­teis­ta on sitä miel­tä että kan­sain­vä­li­nen talous toi­mii par­hai­ten jos valuut­ta­kurs­sien anne­taan kel­lua. Nain suu­rel­ta osin tapah­tuu­kin. USD, Euro, Austra­lian dol­la­ri, Nor­jan kruu­nu jne. kel­lu­vat. Kii­na on aiheut­ta­nut ongel­mia maa­il­man­ta­lou­teen ensin. pitä­mäl­lä valuut­taa väki­sin aliar­vos­tet­tu­na, sit­ten anta­nut sen hypä­tä yliar­vos­te­tuk­si ja on nyt devalvoimassa.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Blo­gil­la pitäi­si kes­kus­tel­la lähin­nä niis­tä aiheis­ta, jot­ka kuu­lu­vat otsik­koon. Jos halu­aa kes­kus­tel­la jois­tain muis­ta aiheis­ta, kan­nat­taa perus­taa oma blo­gi ja kesd­kus­tel­la siellä.

    Ok. Tosin jos otsik­ko käsit­te­lee Suo­men euroe­roa, niin mie­les­tä­ni yksi olen­nai­nen osa kes­kus­te­lua on se min­kä­lai­ses­sa euro­mai­den jou­kos­sa me olem­me, miten nämä maat ja kan­sa­lai­sen­sa ovat toi­mi­neet, toi­mi­vat nyt ja eri­tyi­ses­ti tule­vai­suu­des­sa. Vain täl­lä tavoin eli tapah­tu­neet tosi­asiat sel­vit­tä­mäl­lä ja ennus­ta­mal­la eri vaih­toeh­to­jen lop­pu­tu­le­mia pys­tym­me teke­mään valis­tu­nei­ta päätöksiä.

    Toki kun­nioi­tan täy­sin blo­gin pitä­jän teke­miä rat­kai­su­ja sen suh­teen mit­kä teks­tit jää­vät julkaisematta.

  107. Rai­mo K: Mie­len­kiin­toi­nen väi­te. Yri­tin ker­ran etsiä täl­lais­ta USA:laista tulon­ta­saus­jär­jes­tel­mää, mut­ta en löy­tä­nyt sii­tä mitään mainintaa.

    Liit­to­val­tio rahoit­taa pää­asias­sa sotaväkeä.

    Täs­sä on kaa­vio liit­to­val­tion bud­je­tis­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Military_budget_of_the_United_States#/media/File:U.S._Federal_Spending_-_FY_2011.png

    Sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja on noin puo­let. Sota­väen rahoit­ta­mi­nen on itses­sään mer­kit­tä­vä osa­val­tioi­den välis­ten tuloe­ro­jen tasoit­ta­ja. Varus­kun­nat ja sota­teol­li­suus ovat mer­kit­tä­viä työ­nan­ta­jia monis­sa vähem­män vau­rais­sa osavaltioissa.

  108. Rai­mo K: Mikään nois­ta ei ole alue­tu­kea – kuten ei Suo­mes­sa kan­sa­ne­lä­ke­kään tai sairausvakuutus.

    Sil­loin täl­löin on ollut joi­ta­kin aluei­den tuke­mi­seen täh­tää­viä hank­kei­ta, mut­ta ne ovat olleet mik­ros­koop­pi­sen pie­niä ja lyhytaikaisia. 

    Ne eivät ole nimel­tään alue­tu­kea, mut­ta ne ovat osa auto­maat­ti­sia rahan­siir­to­ja aluei­den välil­lä ja esi­merk­ke­jä yhtei­sen fis­kaa­li­po­li­tii­kan tar­pees­ta valuutta-alueella. 

    Suo­mes­sa on yli sata kun­taa, jot­ka saa­vat yli puo­let tulois­taan muu­al­ta esim. kun­tien val­tio­no­suuk­si­na jois­sa pää­kau­pun­ki­seu­tu, Oulu, Tam­pe­reen alue ja Tur­ku ovat net­to­mak­sa­jia ja lähes kaik­ki muut nettosaajia. 

    Jos esim. Euroa­lu­een työt­tö­myys­kor­vauk­set mak­set­tai­siin EU:n bud­je­tis­ta ja ne oli­si­vat samat kai­kil­le, sil­lä oli­si val­ta­va tasaa­va vai­ku­tus euroalueella.

  109. Todel­la hyvä kir­joi­tus, jon­ka poh­din­toi­hin yhdyn 100%. Pie­ni Suo­mi voi­si kui­ten­kin niin halu­tes­saan vai­kut­taa ehkä rat­kai­se­vas­ti­kin Euroo­pan yhte­näi­syyt­tä vaka­vas­ti haas­ta­van Sak­san ja SSS hal­li­tuk­sem­me täy­sin rin­noin mal­liop­pi­laa­na tuke­man , Stubb jopa “Schaublen lähim­pä­nä liit­to­lai­se­na ” ( der Spie­ge­lin tois­sa­päi­vä­nä Stub­bis­ta käyt­tä­mä ilmai­su) aus­te­ri­ty poli­tii­kan kään­tä­mi­sek­si. Suo­men hal­li­tus voi­si ilmoit­taa Euro­ryh­mäl­le, että Suo­men kan­sal­li­sen edun ja Euroo­pan uha­na­lais­ten hyvin­voin­ti­ra­ken­tei­den suo­je­le­mi­sek­si, Suo­mi vaa­tii Euro­ryh­mää välit­tö­mäs­ti muut­ta­maan tiuk­kaa raha- ja finas­si­po­li­tiik­kaan­sa voi­mak­kaas­ti ja soli­daa­ri­ses­ti kaik­kien euro­mai­den reaa­li­ta­louk­sia komis­sion ja jäsen­val­tioi­den raha ja finas­si­po­li­ti­sin toi­men­pi­tein elvyt­tä­väk­si. Kes­kei­se­nä kei­no­na tämän muu­tok­sen hal­lit­se­mi­sek­si Suo­mi esit­tää ( jo ‑30 luvul­ta mm. irving Fis­he­rin ja nyt­tem­min yhä useam­man kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jän kan­nat­ta­man) rahan­luon­tioi­keu­den siir­tä­mis­tä lii­ke­pan­keil­ta Euroo­pan kes­kus­pan­kin mono­po­lik­si. Suo­mi esit­tää esi­tyk­sen­sä kon­kreet­ti­sek­si eteen­päin­vie­mi­sek­si, että sekä EU:n kes­kus­pan­kil­ta, Euro­ryh­män joh­dol­ta, kuten myös komis­siol­ta ja IMF:ltä pyy­de­tään nopeas­sa aika­tau­lus­sa perus­tel­tu kan­nan­ot­to Islan­nin par­la­men­tis­sa par­hail­laan pun­nit­ta­va­na ole­van “Mone­ta­ry Reform” sel­vi­tyk­sen toteut­ta­mi­se­del­ly­tyk­sis­tä Euro­ryh­mäs­sä. Suo­mi ilmoit­taa samas­sa yhtey­des­sä itse joka tapauk­ses­sa teke­vän­sä perus­teel­li­sen sel­vi­tyk­sen ja vai­ku­tusar­vion mai­ni­tun raha­po­liit­ti­sen muu­tok­sen eril­li­ses­tä toteut­ta­mis­vaih­toeh­dos­ta Suo­mes­sa Euros­ta eroamalla.

  110. IMF: n senio­rie­ko­no­mis­tit Benesh ja Kum­hof kir­joit­ti­vat 2012 IMF työ­pa­pe­ris­saan “Chica­go Plan revi­si­ted” Fis­he­rin raha­po­liit­ti­ses­ta mal­lis­ta seuraavasti:
    IMF Wor­king Paper in Sup­port of Fischers 100% Govern­ment Reser­ve Model for Money creation
    “Fis­her (1936) clai­med the fol­lowing advan­ta­ges for this plan: (1) Much bet­ter cont­rol of a major source of busi­ness cycle fluc­tua­tions, sud­den inc­rea­ses and cont­rac­tions of bank cre­dit and of the supply of bank-crea­ted money.
    (2) Comple­te eli­mi­na­tion of bank runs. (3) Dra­ma­tic reduc­tion of the (net) public debt.
    (4) Dra­ma­tic reduc­tion of pri­va­te debt, as money crea­tion no lon­ger requi­res simul­ta­neous debt crea­tion. We stu­dy the­se claims by embed­ding a compre­hen­si­ve and care­ful­ly calibra­ted model of the ban­king sys­tem in a DSGE model of the U.S. eco­no­my. We find sup­port for all four of Fis­her’s claims. Furt­her­mo­re, out­put gains approach 10 percent, and stea­dy sta­te infla­tion can drop to zero wit­hout posing problems for the con­duct of mone­ta­ry policy.”

  111. Nopeas­tin n. 5 minuu­tin päh­käi­lyl­lä tuli mie­leen kak­si aivan täy­sin ilmeis­tä syy­tä mik­si euros­ta eroa­mi­nen oli­si katastrofi:

    1) Mitä teh­dään asuntolainoille?
    Mää­rä­tään­kö pan­kit vaih­ta­maan asun­to­lai­nat mark­ka­lai­noi­hin jol­lain ennal­ta mää­rä­tyl­lä kurs­sil­la. Vai anne­taan­ko ensin mar­kan kel­lua (var­maan­kin deval­voi­tua aika pal­jon, ehkä 20%?) ja sen jäl­keen kään­ne­tään mar­koik­si vähän myö­hem­min? Vai revi­tään­kö hatus­ta sopi­va vaih­to­kurs­si ja toi­vo­taan että ei tule ongel­mia myöhemmin?

    Tämä aiheut­taa välit­tö­män valuut­ta­ris­kin joko asun­to­lai­na-asiak­kaal­le, kos­ka hänen tulon­sa erkaan­tu­vat lai­na­mark­ki­nas­ta. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti lai­na­ris­ki siir­tyy pan­kil­le, kos­ka pank­ki on hom­man­nut rahaa kan­sain­vä­li­sil­tä valuut­ta­mark­ki­noil­ta euroi­na, jot­ka se on sit­ten lai­nan­nut edel­leen asun­to­lai­na-asiak­kail­le, jol­ta saa­ta­vat tulot muut­tu­vat­kin yhtäk­kiä pilipali-markoiksi.

    Pank­ki jon­ka tulo­puo­li muut­tuu vakaas­ta euros­ta hei­lu­vaan mark­kaan muut­tuu huo­mat­ta­vas­ti ris­kialt­tiim­mak­si sijoi­tus­koh­teek­si kan­sain­vä­li­sil­le rahoi­tus­mark­ki­noil­le -> pank­kim­me saat­tai­si­vat olla aivan älyt­tö­mäs­sä kuses­sa ja voi hyvin olla, että kor­ko­ta­som­me räjäh­täi­si taas tuon­ne 90-luvun alun luke­miin kun yrit­täi­sim­me haa­lia jos­tain pää­omia niihin.

    Het­kes­sä alas­päin nyt­käh­tä­vä valuut­ta­kurs­si ja reip­paas­ti ylös­päin hypäh­tä­vä kor­ko­ta­so -> seu­rauk­se­na lähes väki­sin­kin asun­to­mark­ki­noi­den romah­dus + kon­kurs­si­aal­to ja ros­ka­pank­ki­sat­si. 90-luvu all over again.

    2) Koti­mais­ten yri­tys­ten varainhankinta?
    Mar­kois­sa suu­ren osan tulois­taan saa­vil­le fir­moil­le syn­tyy suu­ria valuut­ta­ris­ke­jä kun raa­ka-aineet oste­taan kui­ten­kin isol­ta osin euroo­pas­ta eurois­sa, mut­ta myyn­ti tapah­tuu mar­kois­sa. Raju­ja hei­lah­duk­sia fir­mo­jen tulok­siin -> nii­den rahoi­tus­a­se­ma heik­ke­nee ja nii­den mak­sa­mat kor­kopree­miot kasvavat.

    Tai entä ne pie­ny­ri­tyk­set joil­la on jo “valuut­ta­lai­no­ja” ts. eurois­sa otet­tu­ja lai­no­ja? Kuu­los­taa taas aivan täy­del­li­sel­tä yrit­tä­jien lah­taa­mi­sel­ta. Uusi itse­mur­ha-aal­to ja kon­kurs­sioi­keu­den­käyn­tien aal­to on taas luvas­sa, jos tuo­hon lähdetään.

    Ihan oikeas­ti en ymmär­rä miten hal­lit­tu sisäi­nen deval­vaa­tio voi­si sat­tua yhtä paljon.

    Toki n. 10% palk­ko­jen alen­ta­mi­nen hei­ken­tää asun­to­ve­lal­lis­ten ase­maa ja las­kee asun­to­jen arvo­ja, mut­ta se on kui­ten­kin huo­mat­ta­van orgaa­ni­nen tapah­tu­ma vrt. yön yli tapah­tu­va deval­vaa­tio ja tap­piin räjäh­tä­vät korot.

  112. Toi­vot­ta­vas­ti jak­sat jat­kaa tämän tär­keän tee­man jul­ki­suu­des­sa pitämiseksi

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kukan tämän hei­kon valuu­tan arvon säi­lyt­tä­mi­sen maksaa?

    Eikö tuo Jous­to­tur­van ehdo­tus ole aika lähel­lä euroop­pa­lais­ta ECU-valuut­ta­ko­ria, joka toi­mi koh­tuul­li­ses­ti pari­kym­men­tä vuot­ta, kun­nes tuo onne­ton Euro kek­sit­tiin. Sii­nä­hän koriin kuu­lu­neet valuu­tat sai­vat vaih­del­la, mut­ta vain sovi­tuis­sa rajoissa. 

    ECU oli var­sin näp­pä­rä las­ku­tus­va­luut­ta, sil­lä se oli mel­ko sta­bii­li. Sen seu­rauk­se­na yri­tyk­sil­le koi­tu­neet suo­jaus­kus­tan­nuk­set oli­vat pie­nem­mät kuin useim­mil­la korin yksit­täi­sil­lä valuutoilla.

  114. dio­di:
    ‘snip’
    Det­roi­tin ja pii­laak­son ero on sama kuin Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun ja Poh­jois-kar­ja­lan. Rahan­siir­rot hyvin pär­jää­vil­tä alueil­ta hel­pot­ta­vat huo­nos­ti pär­jää­vien aluei­den tilan­net­ta. Det­roit saa auto­maat­ti­sia tulon­siir­to­ja kes­kus­hal­lin­nol­ta (työt­tö­myys­kor­vauk­set, medicaid, val­tion eläk­keet). Lisäk­si Det­roit saa usei­ta sato­ja mil­joo­nia har­kin­nan­va­rais­ta tukea per vuosi.
    ‘snip’

    Työt­tö­myys­kor­vauk­set, Medicaid, val­tion eläk­keet eivät ole ‘auto­maat­ti­sia tulon­siir­to­ja kes­kus­hal­lin­nol­ta’ Det­roi­til­le, vaan det­roi­ti­lai­sil­le — ne eivät ole alue­tu­kea. Ja näi­tä mak­se­taan kai­kil­le alueille.

  115. Ja mitä Det­roi­tiin muu­ten tulee, niin Wiki­pe­dian mukaan Mic­hi­ga­nin kuver­nöö­ri Sny­der “announced that the Mic­hi­gan sta­te govern­ment was taking financial cont­rol of the city of Det­roit” — siis osa­val­tio, ei liittovaltio.

    Ja Val­koi­sen Talon leh­dis­tö­sih­tee­ri Car­ney “said, during a press con­fe­rence in July, that he knew of no plans by Pre­si­dent Oba­ma to bail out the Det­roit city govern­ment”, mut­ta tääl­lä siis tie­de­tään liit­to­val­tion avus­ta Det­roi­til­le enem­män kuin Val­koi­ses­sa Talossa.

  116. Jous­to­tur­va exit-valuu­toil­le: Kuvi­tel­laan, että esim. Krei­kal­la oli­si nyt euron sijas­ta kan­sal­li­nen valuut­ta “kreik­kaeu­ro”. Krei­kas­sa on pit­kään har­ras­tet­tu talous­po­li­tiik­kaa, jon­ka pitäi­si las­kea “kreik­kaeu­ron” arvoa. Kos­ka tämä ei ole raha­lii­tos­sa mah­dol­lis­ta, ovat muut EU-maat jou­tu­mas­sa Krei­kan vel­ko­jen maksajiksi.
    ‘snip’

    Ja miten tämä ‘kreik­kaeu­ro’ vai­kut­tai­si Krei­kan kykyyn mak­saa euro­mää­räi­set velkansa?

  117. Juk­ka Aaku­la: Viros­sa sisäi­nen deval­vaa­tio onnis­tui kos­ka työ­mark­ki­nat ovat libe­raa­lit ja kos­ka vir­ka­mies­ten­kin palk­ko­ja voi­tiin hel­pos­ti alen­taa. Samoin Lat­vias­sa. Kir­pa­si se pahas­ti nii­tä­kin mai­ta mut­ta kir­pai­su kes­ti kui­ten­kin rajoi­te­tun ajan.

    Tuo leik­kaus joh­ti sii­hen, että n 100000–200000 viro­lais­ta äänes­ti jaloil­laan ja on nyt töis­sä muis­sa maissa.

    Nyt muut­to­lii­ke on hidas­tu­nut kun muu­al­la­kin kas­vu on hidas­ta eikä uusia työ­paik­ko­ja synny

  118. USA on eri­lai­nen ver­rat­tu­na EU:iin. USA jul­ki­set menot ovat n 6000 mil­jar­dia taa­laa ja puo­let sii­tä on val­tion menoja

    EUs­sa taas bud­jet­ti on 150 mil­jar­dain eli n 200 mil­jar­din taa­lan luokkaa

    On sel­vää, että kun tuos­ta 200 mil­jar­dis­ta suu­ri osa kuluu Brys­se­lin byro­kra­ti­aan eikä epä­ta­sa­pia­noi­sen kehi­tyk­sen tasoit­ta­mi­seen lii­ke­ne kuin roposia

    USAn 3000 mil­jar­din bud­je­til­la huo­leh­di­taan perus­ter­vey­den­hoi­dos­ta , elä­ke­tur­vas­ta, muus­ta sosiaaliturvasta.

    Niin­pä alu­eet, joil­la menee huo­nos­ti saa­vat rahaa näi­den jär­jes­tel­mien kaut­ta eikä esim ter­vey­den­ho­to romah­da kuten Kreikassa.

    Samal­la yli­mää­räi­nen raha alueil­le ehkäi­see laman synventymistä

    Oma lukun­sa ovat puo­lus­tus­ra­hat, joi­ta käy­te­tään alue­tu­ki­na aivan kuin Suo­mes­sa eli rahoit­ta­mal­la köyh­ty­vien aluei­den armei­jan yksi­köi­tä ja ase­teol­li­suut­ta saa­daan pum­pat­tua rahaa lama-alueille.

    Sosi­aa­lia­pua tar­jo­taan ns food stam­pei­na , mikä on yksi toi­meen­tu­lo­tuen muoto.Samalla se on pii­lo­tet­tu maa­ta­lo­su­tu­kea, sil­lä stm­peil­la voi ostaa pää­asias­sa ylijäämätuotteita

    Val­tion teol­li­suu­po­li­tiik­ka on oma lukun­sa esim Nokial­la USAn val­loi­tus epä­on­nis­tui, kos­ka se ei ymmär­tä­nyt vihjeitä.Käynnistyi sar­ja oikeu­den­käyn­te­jä. Vas­ta kun Nokia äly­si pis­tää pys­tyyn tut­ki­mus­kes­kuk­sen usa­lai­sel­le taka­hi­kiäl­le ja muu­ta­man teh­taan sopi­vas­ti työt­tö­my­des­tä kär­si­vään perä­ky­lään estä­mi­nen lop­pui ja mark­ki­na avau­tui, mut­ta lii­an myöhään

    EU ei ole mitään näis­tä meka­nis­meis­ta eikä poliit­tis­ta pai­net­ta hoi­taa esim Krei­kan asioi­ta ja hyvinvointia. 

    Ei Mer­ke­liä ja Sak­saa kiin­nos­ta vaik­ka kaik­ki kreik­ka­lai­set kuo­li­si­vat rut­toon hoi­don puut­tees­sa, tär­ken­tä hänel­le on, että Sak­sal­la , sak­sa­lai­sil­la ja Sak­san pan­keil­la menee hyvin ja pan­kit tule­vat pelastetuksi.Eivät kreik­ka­lai­set ole valit­se­mas­sa Merkeliä

    Oba­ma taas jou­tuu miet­ti­mään, miten sai­si Det­roi­tin ja Mic­hi­ga­nin talou­den kuntoon

  119. Det­roi­tin ongel­mat saat­ta­vat joh­tua suu­rek­si osak­si raha­po­li­tii­kas­ta. USA:n kes­kus­hal­lin­nos­sa ja kes­kus­pan­kis­sa suu­rin­ta vai­ku­tus­val­taa saat­ta­vat käyt­tää ne, joi­den etu ei ole pai­nos­taa esi­mer­kik­si Kii­naa reval­moi­maan valuut­tan­sa. Tie­ten­kin raken­teel­li­nen ongel­ma voi­daan mää­ri­tel­lä siten, että toi­mi­jan raken­teel­li­se­na ongel­ma­na on poliit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan puute.

  120. Juho Laa­tu:
    Opti­maa­li­nen valuut­ta-alue voi­si olla vaik­ka koko maa­il­ma, kun­han vain Suo­mi ja muu­ta­mat muut oppi­si­vat elä­mään joten­kin jär­ke­väm­min tilan­tees­sa, jos­sa valuut­ta ei enää deval­voi­du nii­den maa­koh­tais­ten tar­pei­den mukaan.

    Eli opti­maa­li­nen valuut­ta-alue voi­si olla vaik­ka koko maa­il­ma, jos vain ylei­set talou­den lai­na­lai­suu­det lak­kai­si­vat ole­mas­ta voimassa…

    Alku­pe­räi­sen euron tuli olla vakaa. Sen idea ei ollut kui­ta­ta tyh­myyk­siä inflaa­tio­kier­teel­lä, vaan se, että val­tiot pitäi­si­vät talou­ten­sa kuris­sa (ja valuut­ta oli­si vakaa).

    Alku­pe­räi­nen euron idea kai oli, että se toi­si lisää hyvin­voin­tia Euroop­paan. Pii­reis­sä jois­sa euro­kii­mai­nen ideo­lo­gi­nen hai­hat­te­lu ei pääs­syt sumen­ta­maan ajat­te­lua, näh­tiin ylei­ses­ti, että tuo ei tuli­si toi­mi­maan (Yhdys­val­lois­ta ei kai (muis­ta taloup­so­liit­ti­sis­ta näkö­kan­nois­ta riip­pu­mat­ta) sel­lais­ta talous­tie­tei­li­jää löy­ry­nyr, joka oli­si lyä­nyt vetoa euron puo­les­ta. “Talou­den pitä­mi­nen kuris­sa” on mie­len­kiin­toi­nen tavoi­te kun val­tioil­ta vie­tiin ensin kes­ke­sin moder­ni työ­ka­lu tuon aikaan­saa­mi­seen (kes­kus­pank­ki­po­li­tiik­ka).

    Iso osa vakaan valuu­tan eduis­ta menetettäisiin.

    Euroop­pa on ollut vuo­si­kausia taan­tu­mas­sa, jon­ka lop­pua ei ole näky­pii­ris­sä. Kes­tol­taan se on jo pahem­pi 1930 luvun lama — ja jot­kut vie­lä puhu­vat vakaan valuu­tan eduista. 

    Ei Sak­saa voi syyt­tää sii­tä, että sen talous on hyväs­sä kun­nos­sa, vakaa ja alku­pe­räi­sen euron iden mukainen.

    Euroa­lu­een sisäi­sen kaup­pa­ta­seen olles­sa vino, vinou­des­sa on kak­si osapuolta. 

    Miten muka ajai­si? Jos ei tie­naa tar­peek­si, kulu­tus­ta­soa pitää laskea.

    Euroa­lu­een, kuten min­kä tahan­sa riit­tä­vän suu­ren talous­a­lu­een talous on lähin­nä sisä­mark­ki­noi­ta. Toi­sen tie­nes­ti on aina jon­kun toi­sen kulu­tus­ta, ja suu­ril­la talous­a­leil­la tuo joku toi­nen on useim­mi­ten myös saman alu­een sisäl­lä. Kan­san­ta­lous ei nou­da­ta samo­ja sään­tö­jä kuin yksit­täi­sen per­heen talous, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti sinä et vai­mo­si kans­sa työ­lis­tä toi­nen toi­sian­ne. Meil­lä on jo nykyi­sin kulu­tus­ky­syn­nän puut­tees­ta joh­tu­va sit­keä taan­tu­ma. Jos kulu­tus­ta lei­ka­taan lisää, yhä useam­pi jää työt­tö­mäk­si, ja tip­pu­vien tulo­jen takia kulu­tus jäl­leen las­kee (palk­ko­jen tip­pu­mi­sen myö­tä myös vel­ko­jen reaa­liar­vo kas­vaa) . Tätä kier­ret­tä voi­daan jat­kaa hyvin pit­kään talou­den jau­hau­tues­sa muruik­si. Pie­ni hyvin vien­tio­rioi­tu­nut maa pär­jäi­si parem­min kuin suu­rem­pi talous ja euroa­lue koko­nai­suu­te­na on iso.

    Ei ole edes miten­kään ensim­mäi­nen ker­ta Euroo­pas­sa. Vai­kut­ta­vin esi­merk­ki kai oli 1930-luvun alku­vuo­sien Sak­sa. Sii­tä jopa puhut­tiin “sisäi­se­nä deval­vaa­tio­na”. Ulkois­ta kil­pai­lu­ky­kyä piti paran­taa palk­ko­ja las­ke­mal­la (sil­loi­sen euron nimi oli “kul­ta­kan­ta”), ja nii­tä saa­tiin­kin tehok­kaas­ti alas. Hin­to­jen las­kun (deflaa­tion) piti kom­pen­soi­da tätä. Mitä saa­tiin aikaan, oli koti­mark­ki­noi­den romah­dus, mas­sa­työt­tö­myys (ja raken­teet oli­vat nii­tä nykään monien hai­kai­le­mia. Lii­an avo­kä­ti­nen työt­tö­myys­tur­va ei hei­ken­tä­nyt työ­ha­lu­ja), ja lopul­ta sit­ten puo­let kan­sas­ta oli val­mii­ta äänes­tä­mään nat­se­ja tai kom­mu­nis­te­ja, kun heil­lä tun­tui ole­van tar­jol­la vaihtoehto.

    (Kans­le­ri Brü­ning nykyis­ten euro­po­lii­ti­ko­jen tavoin ei jää­nyt naut­ti­maan kät­ten­sä jäl­jis­tä vaan livis­ti pois maasta)

    Ole­tat­ko jotain sel­lais­ta, että Euroo­pan kil­pai­lu­ky­ky suh­tees­sa Kii­naan para­ni­si, jos kan­sa­lai­set kulut­tai­si­vat enem­män? Ei näin toi­vea­jat­te­lu­mai­ses­ti saa aja­tel­la. Kila­pi­lu­ky­ky pitää saa­da kun­toon, eikä pelk­kä kulut­ta­mi­sen lisää­mi­nen rii­tä siihen.

    Ei euroa­lu­eel­la ole koko­nai­suu­des­saan mitään ulkois­ta vel­kaongle­maa. Kel­lu­va valuut­ta­kin on aset­tu­nut tasol­le, jol­la kaup­pa­ta­se­kin on kun­nos­sa (tai itsea­sias­sa yli­jää­mi­nen, kun mei­dän kysyn­tä­va­jees­tam­me on tul­lut riip­pa­ki­vi maa­il­man­ta­lou­del­le). Euroa­lu­eel­la on sisäi­nen ongel­ma kysyn­tä­la­man ja (sisäi­sen) vel­kaan­tu­mi­sen­sa kans­sa, joi­ta molem­pia sisäi­set deval­vaa­tiot pahentaisivat. 

    Ulkoi­ses­ti­han euro kel­luu. Jos euroo­pas­sa kes­ki­mää­ris­tä (euro)palkkatasoa las­ke­taan, nousee euron kurs­si suh­tees­sa mui­hin mai­hin joten mitään “kil­pai­lu­ky­ky­hyö­tyä” tuol­la ei saa­da aikaan. Sama meka­nis­mi kor­jai­si myös Sak­san, Espan­jan ja Suo­men väli­set ongel­mat, jos meil­lä vie­lä oli­si kan­sal­li­set valuutat. 

    Jos sisäi­sen kysynn­nä tuho­mai­nen lope­tet­tai­siin, niin työl­li­syys saa­tai­siin euroa­lu­eel­la palau­tet­tua, riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä on alu­een ulkoi­nen “kil­pai­lu­ky­ky”. Se kil­pai­lu­ky­ky­hän näkyi­si sit­ten tuot­ta­vuu­des­sa tai nup­pi­koh­tai­ses­sa BKT:ssa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Nykyi­nen ja edel­tä­vä hal­li­tus­han ovat ryh­ty­neet tätä paran­ta­maan tut­ki­mus­me­no­ja leik­kaa­mal­la; nykyi­nen vie­lä sel­keäm­min vähen­tä­mäl­lä myös kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­ta. En oli­si kovin var­ma, että tämä toi­mii kovin hyvin.

    kai Sak­san yli­jää­mä on nii­den mai­den vika, joil­la on euron sään­tö­jen vas­tai­ses­ti lii­kaa alijäämää.

    Kei­nu­lau­ta on vinos­sa. Ei ole mitään ori­gioa, joka ker­toi­si mis­sä sen pitäi­si olla, mut­ta vinous on ongel­ma. Epä­syn­kas­sa ole­vat palk­ka­ta­sot kor­jau­tusi­vat huo­mat­ta­vas­ti vähem­mäl­lä kivul­la jos Sak­sas­sa pal­ko­ja nos­tet­tai­siin, kuin että nii­tä lei­kat­taan muu­al­la. Kun joi­den­kin val­tioi­den on pitä­nyt lei­ka­ta kulu­tus­taan, tämä oli­si tapah­tu­nut BKT romaut­ta­mat­ta, jos ne joil­la pon varaa (erio­ten Sak­sa) olis­vat vas­taa­vas­ti kas­vat­ta­neet omaan­sa. Ker­ra­taan: Ei ole mitään euroa­lu­een yleis­tä vel­kaan­tu­mi­son­gel­maa ulko­maa­il­maan näh­den, ja kel­lu­va valuut­ta­kurs­si rea­goi kes­ki­mää­räi­seen palk­ka­ta­soon alu­eel­la (mut­ta ei kyke­ne kor­jaa­maan alu­een sisäis­tä epätasapinoa) 

    Minus­ta Suo­men kes­kei­nen vir­he on ollut ja on se, että se ei kyke­ne muo­dos­ta­maan itsel­leen poli­tiik­kaa ja toi­min­ta­ta­po­ja sitä aina var­mas­ti ennem­min tai myö­hem­min eteen tule­vaa tilan­net­ta var­ten, jos­sa talous taan­tuu pidemmn aikaa.

    Euroa­lu­een pit­kä­ai­kai­nen taan­tu­ma on euron itsen­sä aiheut­ta­ma. Huo­non työl­li­syy­den ja mata­lan inflaa­tion (deflat­tion pai­koin reu­na-alui­el­la) yhdis­tel­mä on ihan poliit­ti­nen valin­ta, eikä mikään ulkoi­nen väistämättömyys.

    1. En pys­ty todis­ta­maan asi­aa teo­reet­ti­ses­ti, mut­ta minul­la on vah­va intui­tii­vi­nen käsi­tys, että’ valu­tu­ta-alu­eel­le — jos se toi­mii — muo­dos­tuu aina kui­tu­via muut­to­tap­pio­aluei­ta, kos­ka näi­den talous ei voi suo­jau­tua deval­voin­nil­la.- (Kir­joi­tin täs­tä jos­kus vii­me vuo­si­tu­han­nel­la Kuva­leh­teen otsi­kol­la Kel­lu­va kor­pi­taa­le­ri). Näin on käy­nyt myös Yhdysvalloissa.

  121. Rai­mo K:

    Tom­pe­lo: Liit­to­val­tio avus­taa köy­hiä tai ongel­mis­ta kär­si­viä osa­val­tioi­ta ja nii­den ihmi­siä mm. maa­ta­lous­tu­kien, armei­jan, sosi­aa­li­tur­van, eläk­kei­den ja lukuis­ten pie­nem­pien jär­jes­tel­mien kautta. 

    Mikään nois­ta ei ole aluetukea 

    Tie­ten­kin ne ovat alue­tu­kea. Mikä tahan­sa liit­to­val­tion kulu­tus joka kate­taan liit­to­val­tion veroil­la on (myös) tosia­sial­lis­ta alue­tu­kea, niin kau­an kun rik­kaat ja hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat vero­ja enem­män kuin köy­hät ja työttömät. 

    Jos osa­val­tiol­la menee Yhdys­val­lois­sa hyvin, sen asuk­kaat mak­sa­vat enem­män vero­ja lit­to­val­tiol­le ja kun heil­lä menee huo­nom­min niin vero­ja tulee mak­set­ta­vak­si vähem­män. Vai­ku­tus voi olla usei­ta pro­sent­te­ja brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Sen lisäk­si on sit­ten tiet­ty­jä työttömyyskorvaus/köyhäinapu ym. ‑meno­luok­kia, jois­sa liit­tä­val­tiol­ta takai­sin tule­va raha­mää­rä kas­vaa kun talous osa­val­tios­sa (ja sen mak­sa­mat verot) kutistuu.

    Lai­nauk­se­na Krug­ma­nin arvio Floridasta 

    How big is this auto­ma­tic trans­fer? Table 2 shows some indica­ti­ve num­bers about Florida’s financial rela­tions with Was­hing­ton in 2007, the year befo­re the cri­sis, and 2010, in the depths of cri­sis. Florida’s tax pay­ments to DC fell some $33 bil­lion; meanw­hi­le, special fede­ral­ly fun­ded unemplo­y­ment insu­rance pro­grams cont­ri­bu­ted some $3 bil­lion, food stamp pay­ments rose almost $4 bil­lion. That’s about $40 bil­lion in de fac­to trans­fers, some 5 percent of Florida’s GDP – and that’s sure­ly an unders­ta­te­ment, since the­re were also cri­sis-rela­ted inc­rea­ses in Medicaid and even Social Secu­ri­ty, as more people took ear­ly reti­re­ment or applied for disa­bi­li­ty payments.

    (jon­ka jäl­keen hän huo­maut­taa pank­ki­tu­ki­jär­jes­tel­män liit­to­val­tio­ta­soi­ses­ta luonteesta)
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/24/revenge-of-the-optimum-currency-area/

  122. Rai­mo K: Ei se nyt ilmas­ta tule, vaan sii­tä, että Suo­men oma talous­po­li­tiik­ka on kaut­ta aiko­jen ollut ihan hanu­ris­ta – siis aina­kin sii­tä asti kun Snell­man kiel­täy­tyi osta­mas­ta vil­jaa ulko­mail­ta näl­kä­kuo­le­mien estämiseksi.

    Voi olla, että “Visaus ja oikeu­den­mu­kai­suus ei vält­tä­mät­tä kas­va kes­kus­hal­lin­non ylä­por­tail­la”, mut­ta ei se aina­kaan Suo­mes­sa ole kasvanut.

    Tot­ta sekin, että Suo­mes­sa on teh­ty vir­hei­tä. En kui­ten­kaan läh­ti­si etsi­mään vii­saut­ta dele­goi­mal­la Suo­men talout­ta kos­ke­van pää­tök­sen­teon joil­le­kin pank­kii­rien sisä­pii­ril­le, suu­ry­ri­tys­ten lob­ba­rei­den armei­jal­le ja mui­den mai­den euroe­dus­ta­jil­le. En siis näe syy­tä, mik­si tuo kaa­va tuot­tai­si toden­nä­köi­ses­ti parem­pia tuloksia.

    Kes­kit­tä­mi­nen voi jois­sain tapauk­sis­sa tuot­taa hyö­ty­jä­kin, mut­ta sil­loin­kin kat­soi­sin asi­aa mie­luum­min yhteis­toi­min­nan vah­vuu­den kan­nal­ta kuin pää­tök­sen­teon moni­mut­kais­ta­mi­sen, kabi­net­tei­hin vie­mi­sen ja pää­tös­ket­ju­jen piden­tä­mi­sen kannalta.

    Osmo aloit­ti jut­tun­sa moit­ti­mal­la pie­niä kes­ke­nään torai­le­via kan­sa­lis­val­tioi­ta. Yksi näke­mys his­to­rian kehi­tyk­ses­tä on kui­ten­kin se, että Euroop­pa on his­to­rias­sa kas­va­nut vah­vim­mak­si maan­osak­si juu­ri sik­si, että siel­lä ei ole ollut yhtä kei­sa­ria, vaan moni­puo­li­nen ja moniar­voi­nen jouk­ko eri­lai­sia (jso­kus soti­via, mut­ta usein kaup­paa käy­viä ja toi­sil­taan oppi­via) toi­sil­leen menes­tyk­sen mal­lia näyt­tä­viä val­tioi­ta. Yhden kei­sa­rin poli­tiik­ka voi siis myös jämäh­dyt­tää pää­tök­sen­teon. Täs­tä­kin voi jo näh­dä merk­ke­jä ilmas­sa, jos nii­tä halu­aa nähdä.

  123. Haluai­sin Soi­nin­vaa­ral­ta tar­kem­mat perus­te­lut, mik­si euros­ta eroa­mi­nen on kal­lis­ta. Ja mik­si euros­sa pysy­mi­nen ei käy Suo­mel­le hyvin kal­liik­si, niin demo­kra­tias­sa kuin rahassakin.

    Halua­sin Soi­nin­vaa­ral­ta tar­kem­mat perus­te­lut tuo­hon heit­toon, että liit­to­val­tio puo­lus­taa hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lia. Kun kat­soo krii­si­mail­le lai­tet­tu­ja ehto­ja “pelastus“pakettien saa­mi­sek­si, todis­teet näyt­tä­vät hyvin päin­vas­tai­sil­ta. Jul­kis­ta sek­to­ria kuris­te­taan ja yksi­tyis­tä­mis­tä vaa­di­taan. EU:n joh­don poli­tiik­ka on lukit­tu hyvin oikeis­to­lai­sek­si, hyvin uus­li­be­ra­lis­ti­sek­si ja talous­ku­ri­fun­da­men­ta­lis­ti­sek­si. Miten tämä poli­tiik­ka suo­je­lee hyvin­voin­ti­val­tio­mal­lia? Ruot­si jäi pois euros­ta, kos­ka siel­lä aivan oikein ennus­tet­tiin, että kes­ki-euroop­pa­lai­nen huo­nom­pi mal­li jyrää poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­mal­lin. Pää­tös­val­ta halut­tiin säi­lyt­tää Ruot­sin kansanedustajilla. 

    Miten euron hajoa­mi­nen yhtäk­kiä suis­tai­si val­tiot tiuk­kaan pro­tek­tio­nis­miin? Onko Ruot­si tiu­kan pro­tek­tio­nis­ti­nen, vaik­ka on euron ulkopuolella?

    Vaik­ka euroe­roa ei ole sopi­muk­sis­sa, EU:ssa ollaan täl­lai­sis­sa asiois­sa hyvin luo­via. Sopi­muk­sia tul­ki­taan miten sat­tuu, kek­si­tään kier­to­tei­tä. Tar­vi­taan vain poliit­tis­ta tah­toa. Maa­il­man sivu ovat sopi­muk­set rau­en­neet ja nii­tä on muu­tet­tu ja nii­den ole­mas­sao­lo on vain unoh­det­tu. Tämä ei ole ongel­ma. Höpö­pu­het­ta on sekin, että euroe­ro tar­koit­tai­si eroa EU:sta. Onko Ruot­sia vaa­dit­tu eroa­maan euros­ta? Ei, ihan tuke­vas­ti muka­na edelleenkin.

    Sak­san roo­li täs­sä fars­sis­sa on kes­kei­nen. Sii­tä pitää puhua, ei voi pan­na pää­tä pen­saa­seen. Sak­sa on ainoa maa, jol­le euros­ta on sel­vää hyö­tyä. Euro on itsea­sias­sa jät­ti­mäi­nen Sak­san talou­den tuki­pro­jek­ti. Tois­tan vie­lä sen sen­su­roi­dun kysy­myk­sen, että olem­me­ko van­kei­na Sak­san itsek­kääs­sä euro­pro­jek­tis­sa ja miten voim­me pääs­tä tilan­tees­ta ulos? Myös EKP:n omi­tui­sis­ta mafiaot­teis­ta pitää puhua. Meil­lä on kes­kus­pank­ki, joka uhkaa mai­ta pank­ki­jär­jes­tel­män hal­vaan­nut­ta­mi­sel­la kiris­tääk­seen tie­tyn poliit­ti­sen lop­pu­tu­lok­sen! Eikä täs­tä saa edes keskustella?

    EKP ja Sak­sa ovat euroe­ron suu­rim­mat uhat, mut­ta ulos on täs­tä sot­kus­ta pääs­tä­vä. Tois­tan vie­lä sen­kin toi­veen, että toi­vot­ta­vas­ti VM on jo teh­nyt huo­lel­li­set suun­ni­tel­mat euroe­ros­ta ja ne toteu­te­taan sit­ten nopeas­ti ja määrätietoisesti.

  124. Pek­ka T.: Hie­man ihmet­te­len muu­ten sitä, että deval­vaa­tio niin usein esi­te­tään näp­pä­rä­nä tai­ka­temp­pu­na, jos­sa kaik­ki voittavat. 

    Devalvaatiota/devalvoitumista voi kyl­lä hyvin­kin kut­sua tai­ka­tem­puk­si. Sen kes­kei­sin tai­ka­voi­ma tulee sii­tä, että sen avul­la voi­daan koti­maan kulu­tus (suh­tees­sa mui­hin mai­hin) sää­tää talou­den kan­to­ky­kyä vas­taa­val­le tasolle.

    Oleel­lis­ta täs­sä on (vali­tet­ta­vas­ti) se, että kan­sa ei väli­tä pät­kää­kään sii­tä, jos aamun leh­des­sä lukee, että valuu­tan arvo on tänään las­ke­nut pro­sen­tin kym­me­nyk­sen, mut­ta jos leh­des­sä lukee, että kaik­kia palk­ko­ja lei­ka­taan ensi kuus­sa vii­si pro­sent­tia, syn­tyi­si mel­koi­nen kalabaliikki.

    Ongel­ma jota deval­voi­tu­mi­sen tai­al­la rat­kais­tai­siin on lähin­nä siis se, että sil­lä voi­daan hie­no­va­rai­ses­ti ja tas­a­puo­li­ses­ti sää­tää kulu­tus­tot­tu­muk­sia ja paran­taa talou­den kil­pai­lu­ky­kyä. Euros­sa täl­lais­ta maa­koh­tais­ta mah­dol­li­suut­ta ei ole.

    Devalvoituminen/devalvaatio on ollut his­to­rias­sa toi­mi­va kei­no palaut­taa Suo­men kulu­tuk­sen ja tuot­ta­vuu­den suh­de toi­mi­val­le tasol­le. Suo­men nykyi­nen pit­kit­ty­nyt lama on pit­käl­ti seu­raus­ta sii­tä, että tuo­ta tai­an­omais­ta mah­dol­li­suut­ta ei enää ole, ja Suo­men polii­ti­koil­ta (ja talous­asian­tun­ti­joil­tain) näkö­jään puut­tuu täy­sin näke­mys sii­tä, miten vas­taa­via hoi­to­toi­men­pi­tei­tä voi­si teh­dä yhteis­va­luu­tas­sa ollessa.

    Kuvit­te­lin että euroon men­nes­sä jot­kut polii­ti­kot tai edes jot­kut talous­vii­saat oli­si­vat miet­ti­neen, miten asiat euros­sa hoi­de­taan. Mut­ta näkö­jään ei. Mie­les­tä­ni yhteis­va­luu­tas­sa­kin talou­den tasa­pai­noa voi sää­tää hie­man vas­taa­vin kons­tein, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti kei­not (tai aina­kin nii­den voi­maan­saat­ta­mi­nen) ei ole aivan yhtä tai­an­omai­sen huo­maa­ma­ton­ta pal­kan­saa­jil­le kuin perin­tei­nen devalvoituminen.

    Tai­ka siis pii­li toi­mi­vuu­des­sa ja huomaamattomuudessa.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En pys­ty todis­ta­maan asi­aa teo­reet­ti­ses­ti, mut­ta minul­la on vah­va intui­tii­vi­nen käsi­tys, että valuut­ta-alu­eel­le – jos se toi­mii – muo­dos­tuu aina kuih­tu­via muut­to­tap­pio­aluei­ta, kos­ka näi­den talous ei voi suo­jau­tua deval­voin­nil­la.- (Kir­joi­tin täs­tä jos­kus vii­me vuo­si­tu­han­nel­la Kuva­leh­teen otsi­kol­la Kel­lu­va kor­pi­taa­le­ri). Näin on käy­nyt myös Yhdysvalloissa. 

    Näin toki käy, mut­ta ei se joh­tu­ne valuu­tas­ta. Eri alu­eet kehit­ty­vät eri tah­tiin, kos­ka edel­ly­tyk­set ovat erilaiset.
    Eikä tar­vit­se USA:ta tar­kas­tel­la, voi kat­soa vaik­ka Suo­mea, niin mark­ka-aika­na kuin euroaikanakin.
    Aja­tus, että jokin Uts­jo­ki voi­si suo­jau­tua deval­voin­nil­la, on aika omituinen.

    Valuut­ta­han on (kuten olen ennen­kin toden­nut) vain mit­ta­jär­jes­tel­mä, ei se maa­il­maa muuta.

  126. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:

    snip’
    EKP ja Sak­sa ovat euroe­ron suu­rim­mat uhat, mut­ta ulos on täs­tä sot­kus­ta pääs­tä­vä. Tois­tan vie­lä sen­kin toi­veen, että toi­vot­ta­vas­ti VM on jo teh­nyt huo­lel­li­set suun­ni­tel­mat euroe­ros­ta ja ne toteu­te­taan sit­ten nopeas­ti ja määrätietoisesti. 

    Ja mikä­hän sit­ten oli­si se uusi valuut­ta, joka muut­taa velat (esim. Krei­kan) saataviksi?

  127. Ris­to: Mikään nois­ta ei ole aluetukea

    Tie­ten­kin ne ovat alue­tu­kea. Mikä tahan­sa liit­to­val­tion kulu­tus joka kate­taan liit­to­val­tion veroil­la on (myös) tosia­sial­lis­ta alue­tu­kea, niin kau­an kun rik­kaat ja hyvä­tu­loi­set mak­sa­vat vero­ja enem­män kuin köy­hät ja työttömät.
    ‘snip’

    Ilmei­ses­ti myös Suo­men Kela onkin siis ‘tosia­sial­lis­ta alue­tu­kea’ ja ‑poli­tiik­kaa.
    Kum­ma jut­tu, että tätä tuke mak­se­taan myös jopa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jon­ka pitäi­si tul­la toi­meen ilmankin?

  128. nos:
    Det­roi­tin ongel­mat saat­ta­vat joh­tua suu­rek­si osak­si rahapolitiikasta.
    ‘snip’

    Saat­taa­han raha­po­li­tii­kal­la­kin jokin (pie­ni) roo­li olla, mut­ta joh­tuu kyl­lä aivan muis­ta syis­tä, että ame­rik­ka­lai­set autot eivät käy kaupaksi.

  129. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    On sel­vää, että kun tuos­ta 200 mil­jar­dis­ta suu­ri osa kuluu Brys­se­lin byro­kra­ti­aan eikä epä­ta­sa­pia­noi­sen kehi­tyk­sen­ta­soit­ta­mi­seen lii­ke­ne kuin roposia
    ‘snip’

    Onhan sitä byro­kra­ti­aa… muis­te­len luke­nee­ni, että EU:lla on hen­ki­lös­töä suun­nil­leen saman ver­ran kuin Hel­sin­gin kaupungilla.

    EU:n tämän vuo­den bud­jet­ti on muu­ten 150.000.000.000€ ja “admi­ni­stra­ti­ve expen­ses account for under 6% of the total EU bud­get, with sala­ries accoun­ting for around half of that 6%”.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika huo­nos­ti tuo lähes kiin­tein­den vaih­to­kurs­sien kausi toi­mi Suo­mes­sa. Seu­rauk­set oli­vat katastrofaaliset.

    Suo­men mark­ka ei muis­taak­se­ni kuu­lu­nut ECU-valuut­ta­ko­riin, mut­ta ECU:a voi­tiin käyt­tää las­ku­tus­va­luut­ta­na. Suo­men raha­po­li­tiik­ka oli ikiomaa.

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ilmoi­te­taan jul­ki­ses­ti, mitä jon­kin maan valuu­tal­le tapah­tuu seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na, mark­ki­nat otta­vat heti käyt­töön tuon kym­me­nen vuo­den kulut­tua tule­van arvon. Ei pelitä. 

    Aina­kin teo­rias­sa kuvaa­ma­si kal­tai­nen reak­tio mark­ki­noil­la voi­tai­siin välttää: 

    Jos minul­la on sadan euron sete­li, niin en minä ole heti val­mis myy­mään sitä 90 eurol­la, vaik­ka tie­täi­sin­kin sete­lin arvon putoa­van tasai­ses­ti siten, että 10 vuo­des­sa sen arvo tulee las­ke­maan 10 prosenttia. 

    Käy­tök­se­ni muut­tuu radi­kaa­lis­ti ainos­taan sil­loin, kun tie­dos­sa­ni on tark­ka päi­vä­mää­rä, jol­loin sata­se­ni arvo tulee muut­tu­maan. Jos tie­dän arvon putoa­van 10 pro­sent­tia äkil­li­ses­ti tasan vii­kon kulut­tua, niin “talou­te­ni” yrit­tää panii­kin­omai­ses­ti kulut­taa rahan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Jos taas arvaan sete­lin arvon nouse­van 10 pro­sent­tia tasan vii­kon kulut­tua, “talou­te­ni” hal­vaan­tuu, kos­ka jään odot­ta­maan kurssinousua. 

    On mah­dol­lis­ta laa­tia mate­maat­ti­nen mal­li, jos­sa kurs­si­ke­hi­tys­tä kuvaa­vas­ta käy­räs­tä löy­tyy ainoas­taan kaa­re­via ja tasai­sia muo­to­ja (funk­tion deri­vaa­tan mini­moin­ti). Jos exit-valuu­tan arvo mää­ri­tel­lään tämän mal­lin mukaan, niin mark­ki­nat eivät löy­dä sii­tä ajan­het­kiä, joi­ta kan­nat­tai­si eri­tyi­ses­ti odot­taa, tai joi­ta ennen syn­tyi­si paniikki.

  132. Ris­to: Eli opti­maa­li­nen valuut­ta-alue voi­si olla vaik­ka koko maa­il­ma, jos vain ylei­set talou­den lai­na­lai­suu­det lak­kai­si­vat ole­mas­ta voimassa…

    Mikä lai­na­lai­suus estää maa­il­man­laa­jui­sen valuu­tan toi­min­nan? (jos ole­tam­me, että euron ja dol­la­rin kokoi­set alu­eet vie­lä toimivat)

    Talou­den pitä­mi­nen kuris­sa” on mie­len­kiin­toi­nen tavoi­te kun val­tioil­ta vie­tiin ensin kes­ke­sin moder­ni työ­ka­lu tuon aikaan­saa­mi­seen (kes­kus­pank­ki­po­li­tiik­ka).

    Käsit­tääk­se­ni Suo­men ja euroa­lu­een kun­nias­sa pitä­mät sään­nöt, esim. tiuk­ka bud­jet­ti­ku­ri ja mal­til­li­set tulo­rat­kai­sut, voi­vat toi­mia, kun talous kas­vaa mal­til­li­ses­ti, mut­ta eivät rii­tä, kun talous taan­tuu. Olen pet­ty­nyt sii­hen, että polii­tik­kom­me näyt­tä­vät ole­van täy­sin hukas­sa tämän haas­teen kans­sa. Jos tähän ei osa­ta kehit­tää luon­te­vaa rat­kai­su­mal­lia, euro voi­daan ehkä kat­soa toi­mi­mat­to­mak­si (itse­näs­ten val­tioi­den yhteisvaluuttajärjestelynä).

    Euroop­pa on ollut vuo­si­kausia taan­tu­mas­sa, jon­ka lop­pua ei ole näky­pii­ris­sä. Kes­tol­taan se on jo pahem­pi 1930 luvun lama – ja jot­kut vie­lä puhu­vat vakaan valuu­tan eduista.

    Aivan. Tai aina­kin eri­tyi­ses­ti Suo­mi on jämäh­tä­nyt euroa­lu­een sisäl­lä taantumaan.

    Kan­san­ta­lous ei nou­da­ta samo­ja sään­tö­jä kuin yksit­täi­sen per­heen talous, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti sinä et vai­mo­si kans­sa työ­lis­tä toi­nen toisianne.

    Voi nou­dat­taa­kin. Aina­kin meil­lä säi­lö­tään paras­tai­kaa hllo­ja ja mehu­ja sen sijaan, että oltai­siin palk­ka­työs­sä suun­ni­tel­len luon­non anti­mien osta­mis­ta kaupasta.

    Meil­lä on jo nykyi­sin kulu­tus­ky­syn­nän puut­tees­ta joh­tu­va sit­keä taantuma.

    Näin en haluai­si asi­aa ilmais­ta. Kulu­tus­ky­syn­nän niuk­kuu­teen viit­ta­mi­nen tar­koit­taa usein jat­ku­van (koko pit­kän laman aikai­sen) elvy­tyk­sen tai velan­o­ton kan­nat­ta­mis­ta. Minus­ta jon­kun pitää tie­na­ta­kin, eikä vain kulut­taa, eikä kulu­tuk­sen buus­taa­mi­nen toi­mi kuin eri­tyis­ti­lan­teis­sa tila­päi­sen not­kah­duk­sen paik­kaa­mi­seen tai tulos­sa tai huu­lil­la ole­van noususuh­dan­teen enna­koin­tiin. Kulu­tus­ky­syn­nän nos­ta­mi­nen kuu­los­taa siis lii­kaa popu­lis­ti­sel­ta todel­lis­ten muu­tos­ten vii­väs­tyt­tä­mi­sel­tä ja velak­si elämiseltä.

    Jos kulu­tus­ta lei­ka­taan lisää, yhä useam­pi jää työt­tö­mäk­si, ja tip­pu­vien tulo­jen takia kulu­tus jäl­leen las­kee (palk­ko­jen tip­pu­mi­sen myö­tä myös vel­ko­jen reaa­liar­vo kasvaa) . 

    Täl­lai­nen­kin ris­ki talous­po­li­tii­kas­sa aina on. Mut­ta jos puhu­taan esim. deval­voi­tu­mi­ses­ta, sil­le on tyy­pil­lis­tä, että vaik­ka tuon­ti­ta­va­rat kal­lis­tu­vat deval­voi­tu­mi­sen het­kel­lä, talou­den muu ter­veh­ty­mi­nen pian paik­kaa tilanteen.

    Vai­kut­ta­vin esi­merk­ki kai oli 1930-luvun alku­vuo­sien Saksa.

    Hel­pom­pi ja kehit­ty­neem­pi ver­tai­lu­koh­de voi­si olla mark­ka-ajan Suo­mi. Noi­ta työ­ka­lu­ja opit­tiin lopul­ta hal­lit­se­maan aika hyvin.

    Ei euroa­lu­eel­la ole koko­nai­suu­des­saan mitään ulkois­ta velkaonglemaa.

    Suo­men perus­on­gel­ma on mie­les­tä­ni se, että talous ei täl­lä het­kel­lä tuo­ta yhtä pal­jon kuin olem­me tot­tu­neet kuluttamaan.

    Euroa­lu­eel­la ongle­mat ovat ehkä lähin­nä uskot­ta­vuuson­gel­ma näi­den yes bai­lout ‑sot­ku­jen ja kai­ken­lais­ten sään­tö­muu­tos­ten ja käh­mäi­ly­jen keskellä.

    Kel­lu­va valuut­ta­kin on aset­tu­nut tasol­le, jol­la kaup­pa­ta­se­kin on kun­nos­sa (tai itsea­sias­sa yli­jää­mi­nen, kun mei­dän kysyn­tä­va­jees­tam­me on tul­lut riip­pa­ki­vi maailmantaloudelle).

    Kel­lu­va valuut­ta on yleen­sä aika toi­mi­va rat­kai­su vapaan ulko­maan­kau­pan olois­sa. Suo­mel­le olgel­man muo­dos­taa se, että kel­lu­va valuut­ta kel­luu koko alu­een talou­den tilan mukaan eikä Suo­men talou­den tilan­teen mukaan.

    Euroa­lu­eel­la on sisäi­nen ongel­ma kysyn­tä­la­man ja (sisäi­sen) vel­kaan­tu­mi­sen­sa kans­sa, joi­ta molem­pia sisäi­set deval­vaa­tiot pahentaisivat. 

    Taas viit­taat kysyn­tä­la­maan, joka näyt­täi­si viit­taa­van jat­ku­vaan elvy­tyk­seen tai vel­kaan­tu­mi­seen, saa­pu­vaa nousu­kaut­ta toi­voen. Help­po aja­tus, mut­ta ei mie­les­tä­ni toi­mi täs­sä tilan­tees­sa, kos­ka eläm­me aika rei­lus­ti yli varo­jem­me, eikä riit­tä­vää talout­ta kor­jaa­vaa nousu­kaut­ta ole vuo­sien vela­no­tos­ta huo­li­mat­ta syntynyt.

    Jos euroo­pas­sa kes­ki­mää­ris­tä (euro)palkkatasoa las­ke­taan, nousee euron kurs­si suh­tees­sa mui­hin mai­hin joten mitään “kil­pai­lu­ky­ky­hyö­tyä” tuol­la ei saa­da aikaan.

    Euron deval­voi­tu­mi­nen kor­jaa euroa­lu­een *kes­ki­mää­räis­tä” tilan­net­ta sii­nä mis­sä Suo­men­kin mar­kan deval­voi­tu­mi­nen kor­ja­si Suo­men kes­ki­mää­räis­tä tilannetta.

    Jos sisäi­sen kysynn­nä tuho­mai­nen lope­tet­tai­siin, niin työl­li­syys saa­tai­siin euroa­lu­eel­la palau­tet­tua, riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä on alu­een ulkoi­nen “kil­pai­lu­ky­ky”.

    Ei mie­les­tä­ni toi­mi. Pitää aset­taa kulut­ta­mi­nen tuo­tan­toa vas­taa­val­le tasol­le, eli suu säk­kiä myö­ten. Kulu­tus voi nous­ta taas, kun talous saa­daan toi­mi­vak­si. Pelk­kä kulu­tuk­sen lisää­mi­nen ilman toi­min­nan tehos­ta­mis­ta ei rii­tä (vaan vain lisää vel­kaa, ellei jokin pelas­ta­va nousu­kausi osu sat­tu­mal­ta kohdalle).

    Nykyi­nen ja edel­tä­vä hal­li­tus­han ovat ryh­ty­neet tätä paran­ta­maan tut­ki­mus­me­no­ja leik­kaa­mal­la; nykyi­nen vie­lä sel­keäm­min vähen­tä­mäl­lä myös kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­ta. En oli­si kovin var­ma, että tämä toi­mii kovin hyvin.

    Leik­kaus­lin­ja on lähes yhtä huo­no kuin kulu­tus­ky­syn­tä-/el­vy­tys-/ve­lan­ot­to­lin­ja. Talous kyl­lä ter­veh­tyy leik­kaa­mal­la jon­kin ver­ran, mut­ta haluam­me­ko ihan oikeas­ti muut­taa yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me noin kovak­si? Lisäk­si kou­lu­tuk­sen leik­ka­mi­nen leik­kaa myös menes­tys­tä pit­käl­lä tähtäimellä.

    Kei­nu­lau­ta on vinos­sa. Ei ole mitään ori­gioa, joka ker­toi­si mis­sä sen pitäi­si olla, mut­ta vinous on ongel­ma. Epä­syn­kas­sa ole­vat palk­ka­ta­sot kor­jau­tusi­vat huo­mat­ta­vas­ti vähem­mäl­lä kivul­la jos Sak­sas­sa pal­ko­ja nos­tet­tai­siin, kuin että nii­tä lei­kat­taan muualla.

    On koh­tuu­ton­ta vaa­tia ja epä­rea­lis­tis­ta kuvi­tel­la, että Sak­sa sot­ki­si oman talou­ten­sa ja sen toi­mi­vat kuviot sik­si, että muut maat eivät itse osaa lait­taa omaa talout­taan jol­lain jär­ke­väl­lä taval­la kuntoon.

    Euroa­lu­een pit­kä­ai­kai­nen taan­tu­ma on euron itsen­sä aiheut­ta­ma. Huo­non työl­li­syy­den ja mata­lan inflaa­tion (deflat­tion pai­koin reu­na-alui­el­la) yhdis­tel­mä on ihan poliit­ti­nen valin­ta, eikä mikään ulkoi­nen väistämättömyys.

    Euroa­lue ja eroa­lu­een maat ovat pää­osin itse aheut­ta­neet kukin oman tilan­teen­sa. Toki Kii­nan nousul­la yms. on myös mer­ki­tys­tä. Yhteis­va­luut­ta voi­si toi­mia­kin, jos oltai­siin vii­saam­pia, mut­ta nyt ei näy­tä oikein pelittävän.

  133. Rai­mo K:
    90% eko­no­mis­teis­ta on sitä miel­tä että kan­sain­vä­li­nen talous toi­mii par­hai­ten jos valuut­ta­kurs­sien anne­taan kel­lua. Nain suu­rel­ta osin tapah­tuu­kin. USD, Euro, Austra­lian dol­la­ri, Nor­jan kruu­nu jne. kelluvat. 

    Rai­mo K:
    Ja miten tämä ‘kreik­kaeu­ro’ vai­kut­tai­si Krei­kan kykyyn mak­saa euro­mää­räi­set velkansa? 

    Tar­ken­net­tu ver­sio joustoturvasta: 

    1) Euro kel­luu tur­val­li­ses­ti, kos­ka mark­ki­na-alue on riit­tä­vän suu­ri. Meka­nis­mia voi ver­ra­ta fysii­kas­ta tut­tuun mas­san hitau­teen: isoa valuut­taa eivät kei­not­te­li­jat tai maa­il­man­ta­lou­den sho­kit kyke­ne kaatamaan. 

    2) “Kreik­kaeu­ro” ja muut exit-valuu­tat sido­taan euroon, ja nii­den arvoa sää­del­lään “hivut­ta­mal­la” vält­täen kaik­kia äkki­liik­kei­tä. Valuut­to­jen arvo­muu­tok­sil­le mää­ri­tel­lään las­ku­kaa­vat mene­tel­mäl­lä, jos­sa kuvaa­jas­sa ei voi olla terä­viä kul­mia. Muu­tos­no­peu­del­le mää­rä­tään mak­si­miar­vo, jota ei kos­kaan yli­te­tä. Lop­pu­tu­lok­se­na oli­si kan­sal­lis­ten euro­jen mosaiik­ki, joka koko­nai­suu­te­na muo­dos­tai­si yhden suu­ren tur­val­li­ses­ti kel­lu­van eurovaluutan. 

    3) Velat: Läh­tö­koh­tai­ses­ti “kreik­kaeu­ro” oli­si tasan euron arvoi­nen, ja Krei­kan van­hat euro­ve­lat jär­jes­tel­täi­siin uudes­taan kreik­kaeu­roi­na. Kun “kreik­kaeu­ron” arvo sit­ten hyvin hitaas­ti erkaan­tuu euron arvos­ta, niin myös vel­ko­jen arvo muut­tuu vastaavasti. 

    Mark­ki­noil­la sie­de­tään hyvin hitai­ta muu­tok­sia, mut­ta pelä­tään äkil­li­siä muu­tok­sia. Krei­kan krii­sis­sä vel­ko­jat tule­vat joka tapauk­ses­sa menet­tä­mään raho­jaan. Hivut­ta­mal­la tapah­tu­va vel­ko­jen kuih­tu­mi­nen pois on tur­val­li­sem­pi vaih­toeh­to kuin äkki­ry­säys, jon­ka seu­rauk­set voi­vat olla arvaa­mat­to­mia. Krei­kan talou­den elpyes­sä osa velois­ta saa­tai­siin myös takaisin.

    1. Jos Kreik­ka-euron arvo on ensin yksi euro ja sovi­taan, ert­tä se las­kee hitaas­ti koh­ti 0,3 euroa, kaik­ki pyr­ki­vät vaih­ta­maan heti Kreik­ka-euron­sa oikei­siin euroi­hin. Kuka rahoit­taa Kreik­ka-Euron arvon puo­lus­ta­mi­sen? Ei pelitä.

  134. Sepi:
    Nopeas­tin n. 5 minuu­tin päh­käi­lyl­lä tuli mie­leen kak­si aivan täy­sin ilmeis­tä syy­tä mik­si euros­ta eroa­mi­nen oli­si katastrofi:

    1) Mitä teh­dään asuntolainoille?

    2) Koti­mais­ten yri­tys­ten varainhankinta?

    Sepi, esit­tä­mä­si huo­let ovat hal­lit­ta­vis­sa. Mie­ti­pä miten mar­kas­ta euroon siir­ty­mi­nen teh­tiin. Aluk­si­han euro ja mark­ka oli­vat rin­nak­kain käy­tös­sä tili­va­luut­toi­na, kiin­teäl­lä vaih­to­kurs­sil­la muu­ta­man vuo­den. Sen jäl­keen molem­mat oli­vat käteis­va­luut­toi­na käy­tös­sä rinnakkain.

    1. Euros­ta mark­kaan palaa­mi­nen pitäi­si tie­tys­ti teh­dä samal­la taval­la, muu­ta­man vuo­den siir­ty­mä­ajal­la rin­nak­kai­sil­la valuu­toil­la ja kiin­teäl­lä vaihtokurssilla. 

    Eli koti­mai­set euro­lai­nat ja tal­le­tuk­set muut­tui­si­vat hal­li­tus­ti mark­ka­lai­noik­si ja tal­le­tuk­sik­si. Euro­kä­tei­nen vaih­tui­si siir­ty­mä­ajan jäl­keen mar­koik­si. Asun­to­lai­nois­ta tai tal­le­tuk­sis­ta ei syn­tyi­si valuut­ta­kurs­si­tap­pioi­ta ja mar­kois­sa saa­ta­vil­la pal­koil­la sit­ten mak­set­tai­siin markkalainoja.

    Suo­ma­lais­ten pank­kien varain­han­kin­nas­ta suu­ri osa on koti­mais­ta perua, eli tal­le­tuk­sia. Sit­ten kun mark­ka oli­si yksi­nään Suo­men viral­li­nen valuut­ta, niin pan­kit jär­jes­täi­si­vät varain­han­kin­tan­sa valuut­ta­ris­kit huo­mioi­den ihan nor­maa­lis­ti. Eli euro oli­si yksi ulko­mai­nen valuut­ta lisää mui­den joukossa.

    Täl­lai­nen hal­lit­tu siir­ty­mä toden­nä­köi­ses­ti edel­lyt­täi­si sitä, että Suo­men Pank­ki ja EKP toi­mi­si­vat asias­sa yhteis­työs­sä niin, että Suo­men Pan­kil­la oli­si siir­ty­mä­ai­ka­na oikeus euro­jen liik­keel­le las­ke­mi­seen. Eli Suo­men irrot­tau­tu­mi­sel­le euros­ta oli­si EKP:n hyväksyntä.

    2. Koti­mais­ten yri­tys­ten varain­han­kin­nan osal­ta sama siir­ty­mä­ai­ka mah­dol­lis­tai­si hal­li­tun sopeu­tu­mi­sen. Ulko­mais­ten raa­ka-ainei­den han­kin­ta jär­jes­tyi­si ihan niin kuin aika­na ennen euroa, ilman mitään sen suu­rem­pia ongel­mia. Täl­tä­kin osin euro oli­si yksi ulko­maan valuut­ta lisää dol­la­rei­den, kruu­nu­jen, ruplien ym. joukossa.

    Pien­ten koti­mark­ki­nay­ri­tys­ten osal­ta ei suu­rem­paa huol­ta, hal­lit­tu siir­ty­mi­nen siir­ty­mä­ai­kaa käyt­täen van­haan markka-Suomeen.

    Mie­les­tä­ni olen­nais­ta oli­si siis se, että paluu mark­kaan tapah­tuu yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä ja yhteis­toi­min EKP:n kanssa.

    Ulko­mais­ten lai­no­jen osal­ta, jois­sa lai­na­nan­ta­ja siis on ulko­mai­nen taho ja joi­ta siis ei voi­ta­ne (lai­naeh­dot rat­kai­see) noin vain muut­taa mar­koik­si tilan­ne on sel­lai­nen, että ne jäi­si­vät läh­tö­koh­tai­ses­ti euro­lai­noik­si ( ja euro­tal­le­tuk­sik­si). Niin­pä esim. val­tion varain­han­kin­nas­ta osa jäi­si euro­lai­noik­si sisäl­täen siir­ty­mä­ajan jäl­keen kurs­si­ris­kin. Tämä­kään ei mie­les­tä­ni ole ongel­ma, elet­tiin­hän ennenkin. 

    Sinäl­lään en hai­kai­le mark­kaan paluun jäl­keen mitään suu­rem­paa deval­vaa­tio­ta. Mark­ka kel­lui­si ja sen kurs­si mää­räy­tyi­si Suo­men talou­den menes­tyk­sen mukai­ses­ti, niin kuin kuu­luu­kin mää­räy­tyä (vrt. Ruotsi).

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Kreik­ka-euron arvo on ensin yksi euro ja sovi­taan, ert­tä se las­kee hitaas­ti koh­ti 0,3 euroa, kaik­ki pyr­ki­vät vaih­ta­maan heti Kreik­ka-euron­sa oikei­siin euroi­hin. Kuka rahoit­taa Kreik­ka-Euron arvon puo­lus­ta­mi­sen? Ei pelitä. 

    Mark­ka-aikoi­na valuu­tan vaih­ta­mi­nen mak­soi yksi­tyis­hen­ki­löl­le sen ver­ran, ettei satas­ta kan­nat­ta­nut vaih­taa dol­la­reik­si vaik­ka dol­la­rin kurs­sin arvel­tiin nouse­van suh­tees­sa markkaan. 

    Min­kä­lai­sia rajoi­tuk­sia ja kus­tan­nuk­sia sijoit­ta­jil­la ja pan­keil­la mark­ka-aika­na oli? Ei kai mil­jar­din Suo­men mar­kan lai­naa voi­nut noin vaan kir­ja­ta dol­la­reik­si tai D‑markoiksi?

    Jos Exit-maa­han sijoi­te­tun sum­man odo­te­taan tuot­ta­van kan­sal­li­ses­sa valuu­tas­sa mitat­tu­na 10 pro­sent­tia voit­toa, ja samas­sa ajas­sa ko. valuu­tan arvon odo­te­taan las­ke­van 2 pro­sent­tia, niin eikö sijoi­tus ole sil­loin houkutteleva?

  136. Ongel­ma oli­si kreik­kaeu­ron jäl­keen aivan sama kuin vel­ko­jen (osit­tai­ses­sa) mitätöinnissä:

    Vel­ko­jat kär­si­vät tap­pio­ta. Tämä taas on ongel­ma, kos­ka vel­ko­jat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole lai­nan­neet Krei­kal­le omia, vaan mui­den raho­ja, joten ongel­ma sen­kun leviää.

    Käsit­tääk­se­ni hom­ma on men­nyt päin sei­niä, kos­ka Sak­san pan­kit ovat mak­sa­neet kor­kei­ta tal­le­tus­kor­ko­ja tal­le­tus­asiak­kail­le. Kor­kei­den tal­le­tus­kor­ko­jen rahoit­ta­mi­nen vaa­tii kor­kei­ta ja tasai­sia tuot­to­ja ja nii­tä Sak­san pan­kit sit­ten ovat hake­neet sijoit­ta­mal­la rahaa Ete­lä-Euroo­pan vel­ka­kir­joi­hin. On lop­pu­vii­mek­si aika irre­le­vant­tia, että onko syyl­li­nen Sak­sa­lai­nen ahne pank­ki­tal­let­ta­ja, vai ahne pank­kii­ri. Samaa teh­tiin Suo­mes­sa nousu­kau­del­la Islan­nin pank­kien toi­mes­ta. Oleel­lis­ta on tilan­ne mis­sä olem­me ja miten pää­sem­me sii­tä pois.

    Sil­lä on vel­ko­jen ja vel­ko­jien kan­nal­ta näh­däk­se­ni lähin­nä kos­meet­tis­ta mer­ki­tys­tä, että ero­aa­ko kreik­ka euros­ta ja mak­saa 50% deval­voi­tu­neet vel­kan­sa takai­sin, vai pysyy­kö se euros­sa ja vel­ko­ja lei­ka­taan 50%. Sak­san pank­kien kas­sa­va­je on eurol­leen saman suu­rui­nen näis­sä skenaarioissa.

    Sak­san pan­kit ovat huo­nos­sa jamas­sa ja ne eivät kes­täi­si tuol­lais­ta tap­pio­ta. Joku jou­tui­si ne kui­ten­kin bai­lout­taa­maan, sil­lä sehän ei Mer­ke­lil­le käy, että Sak­san sääs­tö­ti­leil­le sääs­tä­neet menet­tä­vät rahan­sa. Eikä se lail­li­ses­ti ole edes mah­dol­lis­ta­kaan, sil­lä Sak­san tal­le­tus­suo­ja­ra­has­ton on taat­ta­va nuo sääs­töt sään­tö­jen­sä puitteissa.

    Jos Sak­sa kan­tai­si itse omien sös­sin­tö­jen­sä vas­tuun, se jou­tui­si tiu­ken­ta­maan enti­ses­tään omaa talous­po­li­tiik­kaan­sa, aja­maan aina vain mata­lam­pia palk­ko­ja yms. mikä enti­ses­tään syök­si­si Suo­men ja mui­den euro­mai­den talout­ta taan­tu­maan, kun Euroo­pan kulu­tus­ky­syn­tä romah­tai­si enti­ses­tään ja deflaa­tio­kier­re pahenisi.

    Huvit­ta­vaa kyl­lä, hyö­tyi­sim­me toden­nä­köi­ses­ti kaik­ki sii­tä, että kan­nam­me yhteis­vas­tuul­li­ses­ti Sak­sa­lais­ten sekoi­lui­den tap­piot, kos­ka se mah­dol­lis­tai­si talous­kas­vun nykyi­sen nyl­ky­tyk­sen sijaan.

  137. Tapio: Suo­men mark­ka ei muis­taak­se­ni kuu­lu­nut ECU-valuut­ta­ko­riin, mut­ta ECU:a voi­tiin käyt­tää las­ku­tus­va­luut­ta­na. Suo­men raha­po­li­tiik­ka oli ikiomaa. 

    Ei kuu­lu­nut valut­ta­ko­riin, vaan valuut­ta­käär­mee­seen. Ennen euroon siir­ty­mis­tä mukaan tule­vat valuu­tat sidot­tiin ECUun.

  138. Rai­mo K:
    Ja miten tämä ‘kreik­kaeu­ro’ vai­kut­tai­si Krei­kan kykyyn mak­saa euro­mää­räi­set velkansa? 

    Jous­to­tur­va exit-valuu­toil­le:
    Tar­ken­net­tu ver­sio joustoturvasta:
    ‘snip’

    3) Velat: Läh­tö­koh­tai­ses­ti “kreik­kaeu­ro” oli­si tasan euron arvoi­nen, ja Krei­kan van­hat euro­ve­lat jär­jes­tel­täi­siin uudes­taan kreik­kaeu­roi­na. Kun “kreik­kaeu­ron” arvo sit­ten hyvin hitaas­ti erkaan­tuu euron arvos­ta, niin myös vel­ko­jen arvo muut­tuu vastaavasti.
    ‘snip’

    Vel­ko­jen arvo muut­tui­si siis ‘kreik­kaeu­rois­sa’ mut­ta ei eurois­sa. Ja siis miten tämä ‘kreik­kaeu­ro’ vai­kut­tai­si Krei­kan kykyyn mak­saa euro­mää­räi­set velkansa?

  139. Onko sete­lien leik­kaus vie­lä mah­dol­lis­ta? Myös kaik­ki kreik­ka­lais­ten sääs­töt ja lai­nat leikattaisiin.

  140. Jous­to­tur­va exit-valuu­toil­le:
    ‘snip’
    Käy­tök­se­ni muut­tuu radi­kaa­lis­ti ainos­taan sil­loin, kun tie­dos­sa­ni on tark­ka päi­vä­mää­rä, jol­loin sata­se­ni arvo tulee muuttumaan.
    ‘snip’

    On mah­dol­lis­ta laa­tia mate­maat­ti­nen mal­li, jos­sa kurs­si­ke­hi­tys­tä kuvaa­vas­ta käy­räs­tä löy­tyy ainoas­taan kaa­re­via ja tasai­sia muo­to­ja (funk­tion deri­vaa­tan mini­moin­ti). Jos exit-valuu­tan arvo mää­ri­tel­lään tämän mal­lin mukaan, niin mark­ki­nat eivät löy­dä sii­tä ajan­het­kiä, joi­ta kan­nat­tai­si eri­tyi­ses­ti odot­taa, tai joi­ta ennen syn­tyi­si paniikki. 

    No, aina­kin Suo­mes­sa deval­vaa­tio­ai­kaan oli käy­tös­sä hyvin yksin­ker­tai­nen mate­maat­ti­nen mal­li: deval­vaa­tio­ai­keet kiis­tet­tiin pon­nek­kaas­ti kat­ke­raan lop­puun saakka.
    Ja esit­tä­mäs­sä­si mal­lis­sa paniik­ki syn­tyi­si heti.

  141. Rai­mo K:
    Pari juttua.
    Osmo: “Kel­lu­va mark­ka oli­si vuon­na 2007 reval­voi­tu­nut vai­men­taen yli­kuu­me­ne­mis­ta ja 2009 sen arvo oli­si las­ke­nut palaut­taen kilpailukyvyn.”

    Vah­va, reval­voi­tu­nut mark­ka nime­no­maan lisä­si yli­kuu­me­ne­mis­ta eikä päin­vas­toin. Deval­vaa­tio palaut­ti kil­pai­lu­ky­kyä, mut­ta Suo­men pää­tuot­tee­na oli bulk­ki­ta­va­ra eli pape­ri ja sel­lu, nyt tilan­ne on toinen.

    Osmo: “Enää on jäl­jel­lä sisäi­nen deval­vaa­tio, eli palk­ko­jen alen­ta­mi­nen. Se sat­tuu enem­män kuin oikea deval­vaa­tio, joka leik­kaa heti myös vel­ko­ja ja vuo­kria ja suu­rin­ta osaa hinnoista.”

    Kyl­lä se oikea deval­vaa­tio sat­tuu var­sin pahas­ti, kovan inflaa­tion myö­tä. Oikea deval­vaa­tio ei tie­ten­kään leik­kaa mitään vel­ko­ja, vuo­kria eikä hin­to­ja vaan vain nos­taa tuon­ti­ta­va­roi­den hin­to­ja, myös raa­ka-ainei­den. Deval­vaa­tio sinän­sä ei lie­ne pahas­ta, mut­ta miten vält­tää sii­tä seu­raa­va inflaa­tio­kier­re? Ja sii­tä seu­raa­va kak­si­nu­me­roi­nen kor­ko­ta­so – sehän nyky­ti­lan­tees­sa toi­si maa­han ulko­mais­ta spe­ku­la­tii­vis­ta pää­omaa ja niin­pä oltai­sin pian Krei­kan kans­sa samas­sa tilassa.

    Reval­vaa­tio hidas­taa vien­tiä, kos­ka valuut­ta ei oli­si ollut sidot­tu, kuten 90-luvun alus­sa. Jenk­kien­kin vien­ti hidas­tuu nyt, kun dol­la­ri vahvistuu.

    Hyvin väl­tet­tiin inflaa­tio Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, kun he deval­voi­vat 2008… Lai­ta haku­ko­nee­seen eur­sek ja ota 10 vuo­den jana esiin. Sit­ten kat­so Ruot­si inflaa­tio tra­ding eco­no­mics ja kummastele.

    Kreik­kaan tuli pää­omaa, kos­ka Kreik­ka tah­koi ali­jää­mää, jota rahoi­tet­tiin mui­den mai­den yli­jää­mäl­lä. Kan­nat­ta tutus­tua vaih­to­ta­sei­den mer­ki­tyk­seen. Krei­kas­sa oli kas­vua ja sik­si sin­ne vir­ta­si rahaa. Se ei ollut mikään “tek­no­kupla”, vaan vel­ka­kupla. Kas­vu rahoi­tet­tiin velal­la, jota ei ollut rah­kei­ta mak­saa takaisin.

  142. Ainut syy, mik­si meil­lä ei ole, eikä tule omaa valuut­taa on se, että polii­tik­kom­me ovat kaut­ta aikain olleet untu­vik­ko­ja täl­lä saral­la, eivät­kä ole ymmär­tä­neet raha­po­li­tii­kas­ta höl­kä­sen pöläys­tä. Tois­ta se on esim. Ruot­sis­sa ja Iso-Bri­tan­nias­sa, jot­ka oppi­vat ECU:sta 90-luvun alus­sa. Suo­mi se vain jat­kaa pään­sä hak­kaa­mis­ta kar­ja­lan män­tyyn, euroo­pan män­tyyn ja jokai­seen vas­taan tule­vaan puhe­lin­tolp­paan. Ollaan tääl­lä vain sen ver­ran tolvanoita.

    90-luvun alus­sa Suo­mi oli ensim­mäi­nen, joka jou­tui ECU:sta itsen­sä ulos deval­voi­maan, kun hom­mat meni rei­sil­le ja saman voi­si teh­dä nyt, jos ei sii­hen Schaublen mer­kan­ta­lis­ti­seen ottee­seen saa­da jotain rotia, kun kave­ri vetää koko köy­den kotiin ja muil­le ei jää mitään.

    Sak­san 8 % vaih­to­ta­sey­li­jää­mä on teh­ty heik­ko­jen euro­mai­den kustannuksella.

    Fis­kaa­li­ta­lou­det pitäi­si nopeas­ti saa­da nivot­tua Euroo­pas­sa yhteen tai muu­ten tulee noutaja.

    PS. Aika karua huo­ma­ta uuti­sia ja blo­ge­ja seu­ra­tes­sa, että on Vih­rei­den kans­sa eni­ten samoil­la lin­joil­la, sil­lä te olet­te mie­les­tä­ni sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit vih­reäl­lä sävyl­lä, kun taas SDP on nyky­jään Kokoo­muk­sen pik­ku­ve­li ja aivan kujal­la kai­kes­ta, mitä maa­il­mas­sa taphtuu.

  143. Vesa: Olet­ko elä­nyt pul­los­sa vii­mei­set 7 vuot­ta? Vii­meis­ten­kin pah­vien oli­si syy­tä herä­tä todellisuuteen.

    Päi­vän otsik­ko Iltik­ses­tä. Prof. Put­to­nen: Suo­men talous­ti­lan­ne on nyt vai­keam­pi kuin 1990-luvun laman aikaan.

    Kan­sa­lais­ten näkö­kul­mas­ta tilan­ne on pal­jon hel­pom­pi kuin tuol­loin. Vaik­ka nykyi­nen lama on ollut pidem­pi, pudo­tus on ollut pal­jon loi­vem­pi. Työt­tö­myys ei ole räjäh­tä­nyt käsiin, yri­tys­ten velat ovat samas­sa valuu­tas­sa kuin lii­ke­vaih­to ja vel­ka­jär­jes­te­ly­mah­dol­li­suu­det ovat pal­jon kehit­ty­neem­mät, käsit­täen myös ulos­o­ton ja vel­ko­jen lopul­li­set van­hen­tu­mi­sa­jat. Kes­ki­tu­lois­ten elin­ta­so ja osto­voi­ma on Suo­mes­sa edel­leen hui­keas­ti kor­keam­pi kuin oli edes ennen 1990-luvun lamaa.

    Se, mikä on saa­nut elii­tin mus­sut­ta­maan on se, että mah­dol­li­suu­det sosi­aa­li­sel­le liik­ku­vuu­del­le alas­päin ovat kas­va­neet eri­tyi­ses­ti suku­pol­vien välil­lä. Vaik­ka van­hem­pien rahaa oli­si käy­tet­tä­vis­sä, nuo­ret jou­tu­vat sii­tä huo­li­mat­ta käy­mään anka­raa kamp­pai­lua opis­ke­lu- ja työ­pai­kois­ta aikui­suu­den kynnyksellä.

    Monien oikeis­to­po­lii­tik­ko­jen tavoit­tee­na on “lasi­lat­tia”, ks.
    http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195720-pitkittynyt-taantuma-on-saanut-eturyhmat-tappelemaan-kuin-pedot-haaskalla

  144. Evert the Neve­Rest: Mikä euros­ta eroa­mi­ses­ta tekee niin kalliin?

    Sii­tä tekee enem­män kuin kal­liin se, että toi­sin kuin kan­sal­li­sis­ta valuu­tois­ta euroon men­nes­sä, euros­ta erot­taes­sa aikai­sem­pi valuut­ta (euro) jäi­si ole­maan ole­mas­sa vah­va­na reser­vi­va­luut­ta­na ja tuli­si val­ta­va sot­ku mää­rit­tää, mis­sä valuu­tas­sa mikä­kin sitou­mus on.

    Euro­mää­räis­ten sitou­mus­ten pak­ko­muun­ta­mi­nen hei­kom­paan valuut­taan voi­tai­siin tul­ki­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti täl­lais­ten sitou­mus­ten osit­tai­sek­si lai­min­lyö­mi­sek­si ja jos mark­ki­noi­den luot­ta­mus ker­ran mene­te­tään, se mene­te­tään pit­käk­si aikaa. Lisäk­si oli­si help­po teh­dä tul­kin­to­ja, että monien yksi­tyis­hen­ki­löi­den ja yri­tys­ten omai­suu­den ja sijoi­tus­ten suo­jaa oli­si räi­keäs­ti loukattu.

  145. Mik­ko Num­me­lin: Kan­sa­lais­ten näkö­kul­mas­ta tilan­ne on pal­jon hel­pom­pi kuin tuol­loin. Vaik­ka nykyi­nen lama on ollut pidem­pi, pudo­tus on ollut pal­jon loivempi. 

    Kyl­lä, tilan­ne on eri­lai­nen. 0‑korot ja mas­sii­vi­nen lisä­vel­kaan­tu­mi­nen ovat yllä­pi­tä­neet kan­san hyvin­voin­tia. Siis velak­si, syö­mä­vel­kaa otta­mal­la. Val­tion bud­jet­tia­li­jää­mä on ollut 10–15%, vie­lä ensi vuon­na­kin ja se mer­kit­see taas lisä­vel­kaa. Kaik­ki­aan val­tio ja kun­nat ovat lisä­vel­kaan­tu­neet yli 50 mil­jar­dia euroa sit­ten v. 2007, vel­ka on kak­sin­ker­tais­tu­nut. Syö­mä­vel­kaan­tu­mi­nen tar­koit­taa tule­vai­suu­den kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sien siir­tä­mis­tä nyky­ai­kaan. Lap­sem­me eivät tai­da muis­tel­la lämmöllä.

    Kun tähän lisä­tään ikään­ty­mi­ses­tä pääl­le kaa­tu­mas­sa ole­va kes­tä­vyys­va­je, niin tilan­ne on vai­kea. Eikä deval­vaa­tio­pot­kua talou­teen ole luvas­sa niin kuin 90-luvul­la, kii­tos euron. 

    Luo­ja var­jel­koon mei­tä mm. kor­ko­ta­son nor­ma­li­soi­tu­mi­sel­ta ennen kuin saam­me talou­tem­me sel­vään kas­vuun. Kor­ko­ta­so­han euros­sa mää­räy­tyy jos­sa­kin muu­al­la kuin Suomessa.

    Mut­ta kyl­lä täs­tä vie­lä sel­vi­tään. Tar­vit­ta­vat pää­tök­set ovat edel­leen omis­sa käsissämme.

  146. Suo­men ali­jää­mä­on­gel­ma on enem­män­kin sel­kä­ra­jat­to­man poli­ti­koin­nin tulosta

    ESim nykyi­nen aijää­mä syn­tyi 2007 kun Katainen/Kokoomus osti vaa­li­voi­ton lupaa­mal­la yli­suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set jul­ki­sel­le sektorille

    Niin­pä jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ke­hi­tys on ollut ripeäm­pää kuin yksityisen

    Jos halu­taa tasa­pai­not­taa jul­ki­set menot niin pal­kois­ta pitä­si vetää Katais-lisä pois n3- 4 mil­jar­dia euroa ja toi­saal­ta nos­taa veroas­te 2000 tasol­le eli n 2 mil­jar­dia tulo­ja lisää

    Ja sim­sa­la­bim , ali­jää­mä onkin pien­tä ylijäämää

  147. Lues­ke­lin ERM II-asia­kir­jo­ja. Sopi­muk­ses­sa ja sen muu­tos­asia­kir­jois­sa on sovit­tu inter­ven­tiois­ta, joil­la EU-maat kol­lek­tii­vi­ses­ti suo­jaa­vat euroa­lu­een ulko­puo­lis­ten EU-mai­den valuut­to­ja kurssiheilahteluilta. 

    Euros­ta eroon halua­vil­le exit-mail­le voi­tai­siin laa­tia uusi ERM III ‑sopi­mus, jos­sa valuut­to­jen vaih­te­lu­vä­lit mää­ri­tel­lään suh­dan­tei­den mukaan jous­ta­vik­si. Tavoi­te “poli­tii­kan suun­taa­mi­nen koh­ti vakaut­ta” pysyi­si ennallaan. 

    ERM III:a voi­tai­siin käyt­tää kes­kus­pank­kien ohjaus­kor­ko­jen tavoin suh­dan­tei­den sää­te­lyyn. Nyt­hän ohjaus­ko­rot ovat käsit­tääk­se­ni “vel­ka­boo­min pant­ti­van­kei­na” lähel­lä nol­laa, eikä nii­tä voi­da käyt­tää tehok­kaas­ti. Exit-valuut­to­jen ja ERM III:n avul­la pat­ti­ti­lan­tees­ta oli­si mah­dol­lis­ta pääs­tä ulos. 

    Rai­mo K: No, aina­kin Suo­mes­sa deval­vaa­tio­ai­kaan oli käy­tös­sä hyvin yksin­ker­tai­nen mate­maat­ti­nen mal­li: deval­vaa­tio­ai­keet kiis­tet­tiin pon­nek­kaas­ti kat­ke­raan lop­puun saakka.
    Ja esit­tä­mäs­sä­si mal­lis­sa paniik­ki syn­tyi­si heti.

    Miten niin paniik­ki syn­tyi­si heti? Meka­nis­min tar­koi­tus­han nime­no­maan on suo­ja­ta valuut­to­ja äkil­li­sil­tä muu­tok­sil­ta, ja näin tor­jua paniikki.

    1. Miten niin paniik­ki syn­tyi­si heti? Meka­nis­min tar­koi­tus­han nime­no­maan on suo­ja­ta valuut­to­ja äkil­li­sil­tä muu­tok­sil­ta, ja näin tor­jua paniikki. 

      Jos sinul­la on vaik­ka mil­jar­di Kreik­ka-auroa, jon­ka arvon on sovit­tu las­ke­van hal­li­tus­ti ja hitaas­ti 30 pro­sent­tiin sen alku­pe­räi­ses­tä arvos­ta, olet aika­moi­nen type­rys, jos et vaih­da mil­jar­dia­si oikei­siin euroi­hin niin kau­an kuin voit. Näin teke­vät kym­me­net muut, joil­la sat­tuu ole­maan mil­jar­di vää­rän­lais­ta euroa. Ei sel­lais­ta kurs­sia voi suo­ja­ta miten­kään, jon­ka tie­de­tään koh­ta kui­ten­kin las­ke­van. S, ettei yksit­täi­nen mökin­mui­ja näin tee, ei palö­jon vai­ku­ta, kos­ka hänel­lä ei satu ole­maan miljardia.

  148. Uskot­te­ko, että mah­dol­li­nen sisäi­nen deval­vaa­tio jäi­si ker­ta­luon­tei­sek­si, jos pysym­me eurossa?

  149. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos sinul­la on vaik­ka mil­jar­di Kreik­ka-auroa, jon­ka arvon on sovit­tu las­ke­van hal­li­tus­ti ja hitaas­ti 30 pro­sent­tiin sen alku­pe­räi­ses­tä arvos­ta, olet aika­moi­nen type­rys, jos et vaih­da mil­jar­dia­si oikei­siin euroi­hin niin kau­an kuin voit. Näin teke­vät kym­me­net muut, joil­la sat­tuu ole­maan mil­jar­di vää­rän­lais­ta euroa. Ei sel­lais­ta kurs­sia voi suo­ja­ta miten­kään, jon­ka tie­de­tään koh­ta kui­ten­kin las­ke­van. S, ettei yksit­täi­nen mökin­mui­ja näin tee, ei palö­jon vai­ku­ta, kos­ka hänel­lä ei satu ole­maan miljardia. 

    Tämä ymmär­ret­ty. ERM III:n rin­nal­le tar­vi­taan siis pää­omien vapaa­ta liik­ku­mis­ta rajoit­ta­va Tobin-Spahn ‑vero tai vas­taa­va. Onko parem­pia vaihtoehtoja?

  150. Jous­to­tur­va exit-valuu­toil­le:
    ‘snip’
    Miten niin paniik­ki syn­tyi­si heti? Meka­nis­min tar­koi­tus­han nime­no­maan on suo­ja­ta valuut­to­ja äkil­li­sil­tä muu­tok­sil­ta, ja näin tor­jua paniikki. 

    Valuut­ta­kurs­seis­ta voi­daan toki päät­tää hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä (ja vaik­ka ‘yhtei­ses­ti’), mut­ta vii­me kädes­sä ne määä­räy­ty­vät mark­ki­noil­la — ja his­to­ria osoit­taa, että kurs­sin, joka on mark­ki­noi­den mie­les­tä vää­rä, puo­lus­ta­mi­seen mikään raha ei riitä.

  151. Oion nyt yli koko kom­ment­ti­ket­jun ja joi­den­kin joh­to­pää­tel­mie­si: defla­to­ri­nen, itse­käs­kin talou­den­pi­to Suo­meen; pelas­te­taan itsem­me, jot­ta voi­sim­me edes har­ki­ta voi­dam­me pelas­taa muita.

  152. Jyri:
    Uskot­te­ko, että mah­dol­li­nen sisäi­nen deval­vaa­tio jäi­si ker­ta­luon­tei­sek­si, jos pysym­me eurossa?

    Euro on kil­pa­juok­su poh­jal­le sosi­aa­li­ses­sa oikeu­den­mu­kai­suu­des­sa, vaik­ka ihmi­sen poh­jim­mai­seen hyvyy­teen usko­vat vakuut­ta­vat muuta.

  153. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Kreik­ka-euron arvo on ensin yksi euro ja sovi­taan, ert­tä se las­kee hitaas­ti koh­ti 0,3 euroa, kaik­ki pyr­ki­vät vaih­ta­maan heti Kreik­ka-euron­sa oikei­siin euroi­hin. Kuka rahoit­taa Kreik­ka-Euron arvon puo­lus­ta­mi­sen? Ei pelitä. 

    Krei­kan mah­dol­li­nen euroe­ro tuli­si käsi­tel­lä erik­seen, kos­ka on ilmeis­tä, että “kreik­ka-euron” arvo voi lähiai­koi­na vain las­kea. “Kaik­ki” ja “heti” pyr­ki­mäs­sä exit-valuu­tas­ta eroon on siis ilmeis­tä Krei­kan tapauk­ses­sa, joka on ääriesimerkki. 

    Tasa­pai­noi­sem­man talou­den mais­sa mah­dol­li­sen exit-valuu­tan arvo voi tule­vai­suu­des­sa sekä nous­ta että las­kea, suh­dan­tei­den ja val­tioi­den har­ras­ta­man poli­tii­kan mukaan. Jos­sa­kin on se raja­kus­tan­nus (valuu­tan arvon ennus­tet­tu tai todel­li­nen putoa­mis­no­peus), jon­ka alla pysyt­täes­sä “kaik­ki” ja “heti” eivät ole vaih­ta­mas­sa toi­seen valuut­taan. Valuu­tan arvo kun saat­taa het­keä myö­hem­min läh­teä myös nousuun. 

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on tois­tu­vas­ti esi­tet­ty aja­tus, joka kär­jis­täen kuu­luu: “Mitään ei voi­da teh­dä, kos­ka mark­ki­nat”. Esi­tän kysy­myk­sen: Jos Suo­mes­sa ote­taan käyt­töön uusi mark­ka, ja sen arvo mää­ri­tel­lään mark­ki­noi­den mie­les­tä A) hie­man lii­an suu­rek­si B) vähän lii­an pie­nek­si, niin mitä sii­tä kon­kreet­ti­ses­ti seu­raa? Miten seu­rauk­set näky­vät kan­san­ta­lou­des­sa, ja miten ihmis­ten arki-elämässä?

  154. Jyri:
    Uskot­te­ko, että mah­dol­li­nen sisäi­nen deval­vaa­tio jäi­si ker­ta­luon­tei­sek­si, jos pysym­me eurossa?

    Ei jäi­si. Mark­ka-aika­na devalvoituminen/devalvaatio oli pysy­vä meka­nis­mi, jol­la talou­den tasa­pai­noa saat­toi sää­tää ja kan­sa­lais­ten kulu­tus­ta­soa lei­ka­ta (suh­tees­sa mui­hin mai­hin). Euroai­ka­na tar­vit­sem­me vas­taa­van mene­tel­män. Ker­ta­luon­tei­nen pit­kään neu­vo­tel­tu sisäi­nen deval­vaa­tio on lii­an han­ka­la. Tar­vi­taan meka­nis­mi, jota voi sää­tää hel­pom­min. Kan­sa­lais­ten tulee ymmär­tää, että jos­kus sää­de­tään, sil­lä kukaan ei voi syö­dä pysy­väs­ti enem­män kuin tienaa.

  155. Jyri:
    Uskot­te­ko, että mah­dol­li­nen sisäi­nen deval­vaa­tio jäi­si ker­ta­luon­tei­sek­si, jos pysym­me eurossa?

    Riip­puu täy­sin meis­tä itses­täm­me. Jos pidäm­me raken­teem­me ja toi­min­ta­ta­pam­me ennal­laan, nii­tä tar­vi­taan noin 10 vuo­den välein, jos muu­tam­me nii­tä tar­peek­si, niin harvemmin. 

    Jo niin yksin­ker­tai­nen asia, kuin että vien­tia­lat oli­si­vat de fac­to palk­ka­joh­ta­jia, hel­pot­tai­si asi­aa, yleis­si­to­vuu­den pois­tos­ta puhu­mat­ta­kaan. Sil­loin sisäis­tä deval­vaa­tio­ta tai reval­vaa­tio­ta tapah­tui­si jat­ku­vas­ti, mut­ta vain yri­tys­ta­sol­la, ei koko kansantaloudessa.

  156. Jyri:
    Uskot­te­ko, että mah­dol­li­nen sisäi­nen deval­vaa­tio jäi­si ker­ta­luon­tei­sek­si, jos pysym­me eurossa?

    Sehän täs­sä onkin ongelma.

    Suo­ma­lai­nen työ­mark­ki­na­ra­ken­nel­ma on sel­lai­nen, että me tulem­me menet­tä­mään kil­pai­lu­ky­kym­me myös jat­kos­sa­kin. Jos nyt saa­daan tuot­ta­vuus­loik­ka, niin se kyl­lä kiri­tään pois ja muu­ta­man vuo­den aika­na ja seu­raa­van isom­man nousu­kau­den lopul­la kulut­tua olem­me jäl­leen täy­sin kilpailukyvyttömiä.

    Loi­kan sijas­ta tai lisäk­si pitäi­si muut­taa työ­mark­ki­noi­ta. Suu­ril­la lii­toil­la on lii­kaa val­taa. Ammat­ti­lii­toil­la on lii­an pal­jon neu­vot­te­lu­voi­maa ja toi­saal­ta taas teol­li­suu­den mah­ti­liit­to­ja ei kiin­nos­ta puo­lus­taa pit­kän täh­täi­men etu­ja ja ne suos­tu­vat lii­an kor­kei­siin pal­kan­ko­ro­tuk­seen, kos­ka voi­vat aina siir­tä tuo­ta­non muualle.

    Ay-pomo siis vaa­tii lii­kaa ja vuo­ri­neu­vos antaa, kos­ka Suo­men kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myys vii­den vuo­den kulut­tua se ei ole hänen Kii­nan teh­taan ongelmansa.

  157. Mik­ko Num­me­lin: Sii­tä tekee enem­män kuin kal­liin se, että toi­sin kuin kan­sal­li­sis­ta valuu­tois­ta euroon men­nes­sä, euros­ta erot­taes­sa aikai­sem­pi valuut­ta (euro) jäi­si ole­maan ole­mas­sa vah­va­na reser­vi­va­luut­ta­na ja tuli­si val­ta­va sot­ku mää­rit­tää, mis­sä valuu­tas­sa mikä­kin sitou­mus on.

    Euro­mää­räis­ten sitou­mus­ten pak­ko­muun­ta­mi­nen hei­kom­paan valuut­taan voi­tai­siin tul­ki­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti täl­lais­ten sitou­mus­ten osit­tai­sek­si lai­min­lyö­mi­sek­si ja jos mark­ki­noi­den luot­ta­mus ker­ran mene­te­tään, se mene­te­tään pit­käk­si aikaa. Lisäk­si oli­si help­po teh­dä tul­kin­to­ja, että monien yksi­tyis­hen­ki­löi­den ja yri­tys­ten omai­suu­den ja sijoi­tus­ten suo­jaa oli­si räi­keäs­ti loukattu.

    Vää­rä tul­kin­ta, mikä­li siir­ty­mä mark­kaan teh­dään samaan tapaan kuin mar­kas­ta euroon muu­ta­man vuo­den siir­ty­mä­ajal­la ja rin­nak­kain käy­tös­sä ole­val­la eurol­la ja mar­kal­la, yhteis­työs­sä EKP:n kans­sa. Min­kään­lais­ta sot­kua mar­kas­ta euroon siir­ryt­täes­sä­kään ei syntynyt.

    Toi­saal­ta on tur­ha kuvi­tel­la, että Suo­mes­sa mark­kaan siir­ty­mi­nen mah­dol­lis­tai­si yli­suu­ren jul­ki­sen sek­to­rin ja vaik­ka­pa kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mien työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten säi­lyt­tä­mi­sen. Yhteis­kun­tam­me tulee uudis­tua muut­tu­neen maa­il­man aset­ta­mien ehto­jen mukai­sek­si. Tämä tar­koit­taa mm. monil­le elin­ta­son las­kua kun lisä­vel­kaan­tu­mi­nen jou­du­taan lopet­ta­maan. Poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä yrit­tää jakaa tätä elin­ta­son las­kua eli mis­tä kukin jou­tuu tinkimään/maksamaan, mut­ta tot­ta on se, että nykyi­nen hal­li­tus­oh­jel­ma pääs­tää hyvä­tu­loi­set ja eri­tyi­ses­ti varak­kaat lii­an vähällä.

    Esi­merk­ki. Mik­si ihmees­sä pörs­siyh­tiös­tä yli 10 % omis­ta­va saa osin­ko­tu­lot vero­va­paas­ti?. Täl­lä tavoin me muut veron­mak­sa­jat tuem­me vaik­ka­pa Koneen pää­omis­ta­jaa kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la euroil­la vuosittain.

  158. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan pyr­ki­mi­nen joh­taa kor­keam­paan inflaa­tioon juu­ri sik­si että kaik­ki kan­sa­lai­set halu­taan pitää “muka­na”, niin sosi­aa­li­ses­ti kuin aivan työ­elä­mäs­sä­kin. Eri­lai­set yhteis­kun­nal­li­set tavoit­teet joh­ta­vat eri­lai­seen inflaa­tio­pol­kuun. Euro ei täs­tä syys­tä ollut kos­kaan mikään rau­han­han­ke, kuin ehkä hyvä­us­koi­dien mielestä,vaan tapa kil­pai­lut­taa val­tiot poh­jal­le sosi­aa­li­ses­sa oikeudenmukaisuudessa.

  159. Jous­to­tur­va exit-valuu­toil­le: Onko parem­pia vaihtoehtoja?

    Täy­sin ilmei­nen vaih­toeh­to: Ei luo­vu­ta euros­ta, vaan anne­taan palk­ko­jen hei­lua suh­dan­tei­den mukai­ses­ti sen sijaan, että pide­tään pal­kat nau­lat­tu­na ja anne­taan valuut­ta­kurs­sin heilua.

  160. Juho Laa­tu: Ei jäi­si. Mark­ka-aika­na devalvoituminen/devalvaatio oli pysy­vä meka­nis­mi, jol­la talou­den tasa­pai­noa saat­toi sää­tää ja kan­sa­lais­ten kulu­tus­ta­soa lei­ka­ta (suh­tees­sa mui­hin mai­hin). Euroai­ka­na tar­vit­sem­me vas­taa­van mene­tel­män. Ker­ta­luon­tei­nen pit­kään neu­vo­tel­tu sisäi­nen deval­vaa­tio on lii­an han­ka­la. Tar­vi­taan meka­nis­mi, jota voi sää­tää hel­pom­min. Kan­sa­lais­ten tulee ymmär­tää, että jos­kus sää­de­tään, sil­lä kukaan ei voi syö­dä pysy­väs­ti enem­män kuin tienaa.

    Jos men­nään EU:ta edel­tä­neel­le kel­lu­van mar­kan ajal­le, Suo­mes­sa oli voi­mas­sa tätä­kin ras­kaam­pia sään­te­ly­toi­mia koti­mai­sen työl­li­syy­den ja maa­ta­lou­den suo­je­le­mi­sek­si. Eräs rajoi­tus oli sel­lai­nen, että sato­kau­del­la Suo­meen ei saa­nut tuo­da elin­tar­vik­kei­ta, joi­ta oli saa­ta­vis­sa tääl­tä, esi­mer­kik­si tomaat­te­ja, joi­den hin­nat täs­tä syys­tä hyp­pä­si­vät kesäl­lä kor­keal­le. Toi­nen pit­käl­le 1980-luvul­le elä­nyt jär­jes­tel­mä oli valuut­ta­sään­te­ly, jos­sa mark­ko­jen vaih­ta­mi­nen ulko­maan­va­luu­tak­si, samoin kuin rahan siir­tä­mi­nen rajan yli, oli Suo­men Pan­kin myön­tä­män luvan varais­ta ja mää­räl­li­ses­ti rajoitettua.

    Otin nämä sei­kat esiin sik­si, että monet Suo­men koti­mai­sen talous­po­li­tii­kan liik­ku­ma­va­raa rajoit­ta­vat sei­kat, joi­ta euro­vas­tai­ses­sa pro­pa­gan­das­sa lai­te­taan euro­va­luu­tan syyk­si, joh­tu­vat tosia­sial­li­ses­ti jo pel­käs­tä yhteis­mark­ki­na-alu­ee­seen kuulumisesta.

    http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153097-vapaakauppa-sitoo-samaan-rahapolitiikkaan-enemman-kuin-yhteisvaluutta

  161. Juho Laa­tu: Kan­sa­lais­ten tulee ymmär­tää, että jos­kus sää­de­tään, sil­lä kukaan ei voi syö­dä pysy­väs­ti enem­män kuin tienaa. 

    Minus­ta tämä pitää ymmär­tää ensin siel­lä tulo­tau­lu­kon ylä­pääs­sä ennen kuin vaa­di­taan samaa muil­ta. Ja, kas kum­maa, niin vain ovat tuloe­rot venäh­tä­neet ja vie­lä­pä niin että ylä­pää karkaa.

  162. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä Sak­sas­sa las­ket­tiin palk­ko­ja pai­kal­li­ses­ti usein ja teh­tiin koko­nai­nen mini­job-käy­tän­tö hyvin mata­li­ne palkkoineen-

    Minul­la on ollut vie­raa­na sak­sa­lai­nen kuu­kau­den ja asiat, jot­ka aikai­sem­min luin sak­sa­lai­sis­ta leh­dis­tä sai­vat vahvistuksen

    Tuo työ­ajan lyhennys/palkanalennuksen (Kurzar­beit) rahoit­ti val­tio kor­vaa­mal­la 60–70-% ansionmenetyksestä .

    Tuo Mini­job teh­tiin nais­ten hou­kut­te­le­mi­sek­si työ­mark­ki­noil­le. NIin­pä mini­job­ba­reis­ta 70–80 % on nai­sia. Hou­kut­ti­me­na oli vie­lä veron­alen­nus eli sum­man sai verot­to­ma­na, mut­ta tär­kein­tä oli , ettei sai­ras­va­kuu­tus­ta tar­vin­nut mak­saa kuin koti­rou­van tarifilla

    Jamie­het valit­si­vat mini­jo­bin, kos­ka sil­lä sai kier­ret­tyä veroja:Lyhtentämällä työ­vii­kon neli­päi­väi­sek­si ja otta­mal­la yhdel­le päi­väl­le mini­jo­bin sääs­ti pie­ni­tu­loi­nen verois­sa ja sos­tur­va­mak­suis­sa jopa 200–300 euroa

    Nyt näi­tä kier­to­mah­dol­li­suuk­sia on rajoitettu

    Minin­job näkyy nais­ten työl­li­syy­sas­teen voi­mak­kaa­na nousu­na 2003 65 % , nyt n 73 %

  163. Palk­ka­de­val­vaa­tio ampuu vii­meis­tään euron alas se on var­ma. Se on vää­jää­mä­tön kehi­tys, joka toteutuu.

    Kun ihmis­ten toi­meen­tu­lo puto­aa, niin se näkyy vaa­leis­sa varmasti.

    Suo­mi on käy­tän­nös­sä nyt Sak­san komen­nos­sa talous­po­li­tiik­kan­sa suh­teen ja on kär­si­nyt sii­tä jo noin vii­si vuot­ta, eikä parem­paa ole luvassa.

    Talou­den vuo­sien kituut­ta­mi­sen jäl­keen edes­sä on vie­lä palk­ka­de­val­vaa­tio. Se jos mikä on toden­nä­köi­sim­min armon lau­kaus eurolle.

  164. Mikä sit­ten on se vaih­toeh­to eurol­le. Oman valuu­tan suh­teen tulee jon­kin­lai­nen “talous­krii­si” aluk­si, mut­ta sen jäl­keen alkaa toi­pu­mi­nen. No joka­ta­pauk­ses­sa­han talous­krii­sis­sä on jo räm­mit­ty vuo­si­kau­det ja se vain pahe­nee, eli tulos on joka­ta­pauk­ses­sa sama. Kui­ten­kin oman valuu­tan koh­dal­la sen­tään sii­tä toi­vu­taan, kun valuut­ta joustaa.

  165. Suo­men byro­kra­tias­sa tai­taa olla suu­rin­ta yksi­tyi­nen byrokratia.

    Sak­sa­lai­nen tut­ta­va­ni sai hel­pos­ti monet asiat kun­toon: Vro­vi­ras­to antoi vero­kor­tin ja sosi­aa­li­tur­va­tun­nuk­sen, asia vaa­ti pai­kan­pääl­lä­käyn­nin, mut­ta jut­tu kes­ti vain vartin

    Osoi­te­kin syn­tyi yhdel­lä käyn­nil­lä, ongl­ma van on, että kun oles­ke­lu kes­tää vain kol­me kuu­kaut­ta niin osoi­te on väliaikainen.

    Se aiheut­ti sen, että pan­kit eivät anna tiliä ja toi­saal­ta työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa vain suo­ma­lai­sel­le tilille.

    Eli yksi­tyi­nen byro­kra­tia on ran­kem­paa kuin julkinen

  166. Tapio: Jo niin yksin­ker­tai­nen asia, kuin että vien­tia­lat oli­si­vat de fac­to palk­ka­joh­ta­jia, hel­pot­tai­si asi­aa, yleis­si­to­vuu­den pois­tos­ta puhu­mat­ta­kaan. Sil­loin sisäis­tä deval­vaa­tio­ta tai reval­vaa­tio­ta tapah­tui­si jat­ku­vas­ti, mut­ta vain yri­tys­ta­sol­la, ei koko kansantaloudessa.

    Näin oli­kin aina vuo­teen 2007 saak­ka. TUPO aika­na vien­tia­lat, useim­mi­ten Metalli/Teknologiateollisuus oli pää­na­vaa­ja ja muut sai­vat sit­ten vähem­män, Metal­li sai pää­na­vaa­jan lisän

    Vuon­na 2007 kaik­ki muuttui:Kokoomus halusi jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta palk­ka­joh­ta­jan ja osti vaa­li­voi­ton lupaa­mal­la yli­suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set jul­ki­sel­le sektorille

    EK täy­den­si tuhoa liit­to­kier­rok­sil­la, joka pää­tyi palk­ka­ki­saan jul­ki­sen sek­to­rin ja liit­to­jen välillä

    Täl­lai­sil­ta työ­mark­ki­noil­ta puut­tuu täy­del­li­ses­ti koor­di­naa­tio ja kun pal­kois­ta ja koro­tuk­si­ta ei ole yleis­tä tie­toa, huhut kor­keis­ta koro­tuk­sis­ta­pis­tä­vät yritykset/alat kil­pai­le­maan keskenään

  167. Sylt­ty: Ay-pomo siis vaa­tii lii­kaa ja vuo­ri­neu­vos antaa, kos­ka Suo­men kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myys vii­den vuo­den kulut­tua se ei ole hänen Kii­nan teh­taan ongelmansa.

    Näin käy vain kun ei ole sys­tee­miä, jol­la ylei­nen koro­tus­va­ra jaetaan

  168. Jor­ma Nord­lin:
    Mikä sit­ten on se vaih­toeh­to eurol­le. Oman valuu­tan suh­teen tulee jon­kin­lai­nen “talous­krii­si” aluk­si, mut­ta sen jäl­keen alkaa toi­pu­mi­nen. No joka­ta­pauk­ses­sa­han talous­krii­sis­sä on jo räm­mit­ty vuo­si­kau­det ja se vain pahe­nee, eli tulos on joka­ta­pauk­ses­sa sama. Kui­ten­kin oman valuu­tan koh­dal­la sen­tään sii­tä toi­vu­taan, kun valuut­ta joustaa. 

    Niin­hän se var­maan on — ja oppia kan­nat­taa ottaa naapurimaasta 😉

    Aina esi­merk­ki­nä esi­te­tään Ruot­si, mut­ta onhan meil­lä toi­nen­kin naa­pu­ri­maa jol­la on ikio­ma valuut­ta: Venä­jä — ja siel­lä­hän on molem­mat, mitä Suo­mel­le­kin toi­vo­taan: deval­vaa­tio on toteu­tu­nut ja pää­vien­ti­tuot­teen hin­ta­kin on saa­tu alas, juu­ri niin­kuin Suo­men­kin pitäi­si teh­dä — ja hyvin menee, vai mitä? 😉

  169. Lii­an van­ha: Näin käy vain kun ei ole sys­tee­miä, jol­la ylei­nen koro­tus­va­ra jaetaan 

    Sii­hen on erit­täin päte­vä syy: ei ole mitään yleis­tä koro­tus­va­raa, jokai­sen fir­man tilan­ne on erilainen.

  170. ano­nyy­mi: Minus­ta tämä pitää ymmär­tää ensin siel­lä tulo­tau­lu­kon ylä­pääs­sä ennen kuin vaa­di­taan samaa muil­ta. Ja, kas kum­maa, niin vain ovat tuloe­rot venäh­tä­neet ja vie­lä­pä niin että ylä­pää karkaa.

    Deval­vaa­tio oli tas­a­puo­li­nen sii­nä mie­les­sä, että kai­kil­ta meni pal­kas­ta tasan sama pro­sent­tio­suus. Euroa­jan vas­taa­van kons­tin soi­si ole­van vastaavanlainen.

    Mut­ta hal­li­tuk­sen ensim­mäi­nen yri­tys ei näy­tä ole­van kovin­kaan pal­jon tuol­lai­nen. En ole seu­ran­nut tar­koin tämän yhteis­kun­ta­so­pi­mus­yri­tyk­sen kehi­tys­tä, mut­ta var­maan­kin puhu­taan enem­män taval­lis­ten palk­ka­työ­läis­ten palk­ka-ales­ta kuin joh­ta­jien. Sähel­lyk­sel­tä tuo tois­tai­sek­si näyt­tää, ja sil­tä, että työ­elä­män jär­jes­tö­jä yri­te­tään pai­nos­taa teke­mään pää­tök­siä, joi­ta ne eivät mie­le­lään teki­si, ja joi­den oli­si­kin luon­te­vin­ta tul­la hal­li­tuk­sel­ta ilmoitusasiana.

    Tuloe­rot ovat veny­neet ja var­mas­ti veny­vät jat­kos­sa­kin, kos­ka Suo­mi halu­aa integroi­tua kan­sain­vä­li­siin käy­tän­töi­hin (ja siis siir­tyä pois­päin poh­jois­maa­lais­mal­li­ses­ta tulo­ja voi­mak­kaas­ti tasaa­vas­ta mallista).

  171. Mik­ko Num­me­lin: Jos men­nään EU:ta edel­tä­neel­le kel­lu­van mar­kan ajal­le, Suo­mes­sa oli voi­mas­sa tätä­kin ras­kaam­pia sään­te­ly­toi­mia koti­mai­sen työl­li­syy­den ja maa­ta­lou­den suojelemiseksi.

    Ei ollut työ­voi­man vapaa­ta liik­ku­vuut­ta, ja maa­ta­lou­den hin­nat sovi­tiiin maa­il­man­mark­ki­noi­den sijaan palk­ka­neu­vot­te­lun kal­tai­sis­sa neu­vot­te­luis­sa. Tämä mah­dol­lis­ti työn ja maa­ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­sen oman maun mukaan tuettuna.

    Eräs rajoi­tus oli sel­lai­nen, että sato­kau­del­la Suo­meen ei saa­nut tuo­da elin­tar­vik­kei­ta, joi­ta oli saa­ta­vis­sa tääl­tä, esi­mer­kik­si tomaat­te­ja, joi­den hin­nat täs­tä syys­tä hyp­pä­si­vät kesäl­lä kor­keal­le. Toi­nen pit­käl­le 1980-luvul­le elä­nyt jär­jes­tel­mä oli valuut­ta­sään­te­ly, jos­sa mark­ko­jen vaih­ta­mi­nen ulko­maan­va­luu­tak­si, samoin kuin rahan siir­tä­mi­nen rajan yli, oli Suo­men Pan­kin myön­tä­män luvan varais­ta ja mää­räl­li­ses­ti rajoitettua.

    Aivan. Hin­to­ja voi­tiin sää­del­lä ja palk­ko­ja pitää mui­ta mai­ta korkeammalla.

    Kes­kus­te­lun tee­maan suo­rem­min liit­tyen, EU-mais­sa jois­sa on oma kel­lu­va valuut­ta, pal­kat jous­ta­vat maan talou­den tilan mukaan (valuut­ta devalvoituu/revalvoituu), mut­ta EU-sään­tö­jen vuok­si monet oman talou­den tuke­mi­sen muo­dot ovat kiellettyjä.

    Otin nämä sei­kat esiin sik­si, että monet Suo­men koti­mai­sen talous­po­li­tii­kan liik­ku­ma­va­raa rajoit­ta­vat sei­kat, joi­ta euro­vas­tai­ses­sa pro­pa­gan­das­sa lai­te­taan euro­va­luu­tan syyk­si, joh­tu­vat tosia­sial­li­ses­ti jo pel­käs­tä yhteis­mark­ki­na-alu­ee­seen kuulumisesta.

    Tot­ta. Osa EU-mais­ta kuu­luu euroon ja osa ei. Noi­den kah­den lei­rin (euro vs. oma valuut­ta) ero­ja voi var­maan­kin ver­tail­la käy­tän­nös­sä­kin aika helposti.

  172. Sylt­ty:
    Roger Wess­ma­nil­la hyviä perus­te­lui­ta, mik­si euroe­ro ei ole suositeltava:

    Oma arvio­ni on kui­ten­kin, että euron hajot­ta­mi­sen välit­tö­mät kus­tan­nuk­set ovat niin suu­ria ja sen tuo­mat hyö­dyt niin kau­kai­sia ja epä­var­mo­ja, että en uskal­la sitä suo­si­tel­la, vaan pikem­min pyr­ki­sin teke­mään euros­ta mah­dol­li­sim­man toimiva.”

    (perus­te­lut­kin löytyvät) 

    YLEl­tä löy­tyy vii­me lau­an­tail­ta aika hyvä artik­ke­li asias­ta. Wess­man­kin on ilmei­ses­ti todennut:

    Tek­ni­ses­ti siir­ty­mä oli­si Wess­ma­nin mukaan mah­dol­lis­ta teh­dä suh­teel­li­sen kivut­to­mas­ti, jos Euroo­pan kes­kus­pank­ki oli­si val­mis rahoit­ta­maan euros­ta läh­te­vän val­tion pank­ki­jär­jes­tel­mää siir­ty­mä­vai­heen ajan.”

    Wess­man on kyl­lä jutus­sa epäi­le­vä EKP:n avunannosta.

    Itse pidän hal­lit­tua, EKP:n kans­sa yhdes­sä toteu­tet­tua euroe­roa aivan mah­dol­li­se­na jos Suo­mi niin haluai­si. Suo­ma­lai­set pan­kit ovat euro­jär­jes­tel­män vah­vim­mas­ta pääs­tä. EKP:n mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­va rahoi­tus kana­voi­tai­siin Suo­men Pan­kin kaut­ta. Sii­tä vaan neuvottelemaan.

    YLEn jut­tu: http://bit.ly/1Phw5Lk

  173. Kysy­mys Osmol­le: mitä­hän Juha­na Var­tiai­nen on täs­tä miel­tä? Hän on kui­ten­kin talous­tie­tei­li­jä. Nämä ovat todel­la vai­kei­ta asian­tun­ti­ja­ky­sy­myk­siä, ja niin tär­kei­tä että nii­tä ei voi jät­tää ideo­lo­gi­sil­le lähtökohdille.

    Minua pelot­taa epis­te­mo­lo­gi­ses­ti hyvin pal­jon kun jon­kin asian asian­tun­ti­ja­ky­sy­myk­sen vas­tauk­set jakau­tu­vat poliit­ti­sen kan­nan mukaan. Jopa asian­tun­ti­joi­den kesken.

  174. Kun tuo Wess­man­kin on sit­ten tän­ne änget­ty niin:

    Suo­mi on yksi maa­il­man kil­pai­lu­ky­kyi­sim­mis­tä maista.

    http://www.hs.fi/talous/a1402462679358
    http://blog.hse-econ.fi/?p=5764
    http://blog.hse-econ.fi/?p=6199

    Näen­näi­nen tuot­ta­vuu­den las­ku joh­tuu tuo­tan­non las­kus­ta. Työl­li­syys ei las­ke­nut siten kuin bkt:n las­kus­ta oli­si voi­nut kuvi­tel­la, joten tuot­ta­vuu­den las­ku on sitä ettei työn­te­ki­jöi­den tuo­tan­to­pa­nos ole täy­des­sä käy­tös­sä. Täl­lai­nen tuot­ta­vuu­den las­ku ei ker­ro kil­pai­lu­ky­vyn mene­tyk­ses­tä. Met­sä­teol­li­suu­den ja sen inves­toin­ti tar­vik­kei­den tuo­tan­non hii­pu­mi­nen, yhdes­sä Nokian romah­duk­sen kans­sa, romah­dut­ti ulko­maan kau­pan ja vaih­to­ta­seen. Nokian jäl­keen meil­lä ei vain ole mitään “romua” myy­tä­väk­si maa­il­man mark­ki­noil­le, siis sel­lais­ta jol­le oli­si kysyn­tää. Uusien vien­ti artik­ke­lien kehit­tä­mi­nen vaa­tii työ­tä ja onnea, kos­ka meil­lä ei ole mitään ilmi­sel­vää bulk­ki­tuo­tet­ta mitä uppoai­si maa­il­man mark­ki­noil­le, jos sen hin­taa lasketaan.

    Raken­ne­uu­dis­tuk­set (hal­lin­non pie­nen­tä­mi­nen, palk­ko­jen alen­ta­mi­nen, elä­keiän las­ku…) eivät siis tule kor­jaa­maan vien­nin romah­dus­ta, kos­ka ne eivät olleet romah­duk­sen syy, ja kos­ka Suo­mi on edel­leen hyvin kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Ongel­ma oli yksi­puo­li­nen vien­nin raken­ne. Sitä en sano ettei­kö raken­teis­sa oli­si kor­jat­ta­vaa pal­jon­kin, mut­ta niil­lä ei tätä talou­den ongel­maa ratkaista.

    Mik­si siis puhu­taan raken­ne­uu­dis­tuk­ses­ta talous­on­gel­mien rat­kai­suk­si? Kysees­sä on puh­taas­ti talou­den­ti­lan vir­hea­na­lyy­sis­tä ja sii­tä että elin­kei­noe­lä­män lob­ba­rit vil­je­le­vät näi­tä talou­den myyt­te­jä omien pää­mies­ten­sä eduksi.

    Jos kysy­tään etu­jär­jes­tö­eko­no­mis­tien sijaan aka­tee­mi­sel­ta talous­tie­teel­tä mikä on Suo­men talou­des­sa vial­la, on vas­taus yksi­se­lit­tei­nen: Meil­lä on kysyn­tä lama!

    Wess­man on hiu­kan alka­nut ymmär­tää kysyn­nän mer­ki­tys­tä, mut­ta puhuu sil­ti raken­neon­gel­mis­ta. Nyt toteu­te­tut raken­ne­uu­dis­tuk­set aja­vat koti­mark­ki­noi­ta yhä syvem­mäl­le. Raken­ne­uu­dis­tuk­sien aika on sit­ten kun kysyn­tä­si­mu­laa­tio saa työl­li­syy­den nousuun. Täs­sä­kään artik­ke­lis­sa Wess­man ei osoi­ta ymmär­tä­vän­sä että val­tion seu­raa­van vuo­den bud­jet­ti on edel­leen kiristävä. 

    http://yle.fi/…/professori_budjettiesityksesta_hall…/8225068

    Euro on talou­den riip­pa­ki­vi. Omal­la valuu­tal­la val­tion kysyn­tä sti­mu­laa­tiot oli­si help­po toteut­taa, eikä oli­si pel­koa likvi­di­tee­tin valu­mi­ses­ta muu­al­le Euroa­lu­eel­le, jos har­joit­tai­sim­me elvyt­tä­väm­pää poli­tiik­kaa. Täl­lä het­kel­lä Suo­mi voi­si har­joit­taa huo­mat­ta­vas­ti elvyt­tä­väm­pää poli­tiik­kaa jopa euros­sa, mut­ta jos odo­tam­me vie­lä seu­raa­vaan hal­li­tus­kau­teen, voi Emu-olois­sa val­lit­se­va rahoi­tus­jär­jes­tel­mä kat­soa mei­dät Krei­kan kal­tai­sek­si maak­si. Nyt suo­ri­tet­tu raju ja jär­ke­vä inves­toin­tiel­vy­tys sai­si talou­den nouse­maan, jol­loin vel­kaan­tu­mi­nen­kin läh­ti­si las­kuun, onhan val­tion kulu­tuk­sen ker­roin­vai­ku­tus jotain muu­ta kuin mitä VM olettaa.

    http://blog.hse-econ.fi/?p=6534

    Emu-Euroop­pa on raken­net­tu Sak­sa­lais-Lute­ri­las-kapi­ta­lis­ti­sel­la men­ta­li­tee­til­la eikä elvy­tys­tä Emu alu­eel­la kat­so­ta hyväl­lä. En näe liit­to­val­tion­mah­dol­li­suut­ta, enkä mitään syy­tä mik­si sii­hen pitäi­si pyr­kiä, joten euroe­ro on insi­nöö­ri­mäi­sel­lä ajat­te­lul­la yli­voi­mai­ses­ti paras rat­kai­su. Kos­ka raha on täy­sin vir­tu­aa­lis­ta eli se on täy­sin hal­lin­nol­li­nen jär­jes­tel­mä, ei sen muut­ta­mi­ses­ta tai pur­ka­mi­ses­ta ole reaa­li­ta­lou­del­li­sia seu­rauk­sia jos niin ei juu­ri­kin halu­ta. Euroe­ros­ta ei seu­raa talou­den kata­stro­fia kuten Wess­man povaa, jos niin ei juu­ri­kin halu­ta. Jär­ke­vä, hyvin val­mis­tel­tu siir­ty­mä omaan rahaan voi­daan toteut­taa yhdes­sä vii­kon­lo­pus­sa ilman mer­kit­tä­viä seu­rauk­sia talou­del­le, EDELLEENKIN, jos halu­taan. Poliit­ti­nen ris­ki on ainut euroe­roon liit­ty­vä, toki se ris­ki on huo­mat­ta­va. Euros­ta eroa­vaa tul­laan kivittämään. 

    Toi­mi­va talous vaa­tii vain riit­tä­väs­ti likvi­di­teet­tiä (liik­ku­vaa rahaa) välit­tä­mään talou­den tran­sak­tioi­ta. 99, pilk­ku jotain pro­sent­tia raha­lii­ken­tees­tä ei kos­ke mil­lään lail­la reaa­li­ta­lout­ta. Reaa­li­ta­lous kai­paa tal­le­tus­pank­ke­ja luo­maan (Huom. LUOMAAN) inves­toin­tei­hin vaa­dit­ta­vat varat. Reaa­li­ta­lous ei kai­paa näi­tä finans­si­ta­va­ra­ta­lo­ja, joi­den raha­lii­ken­tees­tä 99,999 % kos­ket­taa van­ho­ja osak­kei­ta, jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­no­ja, sijoi­tus­va­kuu­tuk­sia, futuu­re­ja, ter­mii­ne­jä ym. joi­den hyö­ty reaa­li­maa­il­mal­le on enem­män kuin kysee­na­lai­nen. Finans­si­maa­il­ma on nol­la­sum­ma­pe­li eli kasi­no, jon­ka ainut ja vähäi­nen reaa­li­ta­lout­ta hyö­dyt­tä­vä toi­mi on pää­omien luon­ti investointeihin.

    Euro on raken­net­tu kuin pank­kii­re­ja ja pää­oman­hal­tioi­ta var­ten. Val­tioi­den rahoi­tus hoi­de­taan lii­ke­pank­kien kaut­ta, kes­kus­pan­kin sijaan. EKP:n alhai­nen inflaa­tio­ta­voi­te pal­ve­lee nii­tä joil­la on ker­ty­nei­tä pää­omia. Inflaa­tio tavoi­te <2% on /oli ase­tet­tu niin alas ettei aina­kaan ekp:n toi­mil­la työl­li­syys pää­se emu alu­eel­la nouse­maan. Jär­jes­tel­mä teh­tiin suo­je­le­maan pääomia.

    Euroe­roon liit­ty­vä “kata­stro­fi” kos­ket­tai­si ehkä finans­si­mark­ki­noi­ta siten että euros­ta eroa­va maa ottaa­kin käyt­töön funk­tio­naa­li­sen val­tion­ta­lou­den rahoi­tuk­sen, jol­loin val­tio rahoit­taa kulu­tuk­sen­sa omas­ta kes­kus­pan­kis­ta eikä lii­ke­pan­keis­ta. Tämä toi­mi vähen­täi­si lii­ke­pank­kien tuot­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti. Mer­kit­tä­väm­pi finans­si­mark­ki­noi­den koke­ma ris­ki liit­tyy nii­hin ala­kir­jauk­siin, joi­ta voi tul­la eroe­ron yhtey­des­sä. Toki jos pan­kit oli­si­vat pidät­täy­ty­neet suu­ris­ta osin­ko­jen mak­sus­ta oli­si niil­lä enem­män omaa pää­omaa ottaa vas­taan alas­kir­jauk­set. Joil­le­kin pan­keil­le euron hajoa­mi­nen voi mer­ki­tä sen kan­sal­lis­ta­mis­ta, mikä ei kan­san­ta­lou­den näkö­kul­mas­ta ole suu­ri­kaan ongel­ma, jos se hoi­de­taan nopeasti. 

    Finans­si­sek­to­rin pai­su­mi­nen on suu­ri ris­ki ja ongel­ma, ja sitä onkin syy­tä supis­taa. Tämä näkö­kul­ma hier­tää Wess­ma­nin­kin ajat­te­lua. Hän on enti­nen pan­kin pää­e­ko­no­mis­ti ja pank­kii­ri edel­leen. Hän ei ole mis­sään nimes­sä riip­pu­ma­ton, hän edus­taa pankkipuoluetta.

    Wess­man kes­kit­tyy uhka­ku­vis­sa nykyi­seen jär­jes­tel­mään ja sen mah­dol­li­siin ongel­miin euroe­ros­sa, eikä ole halu­kas näke­mään sitä, että euroa hajo­tet­taes­sa on asiat aja­tel­ta­va uudes­taan ja jär­keä käyt­täen, eli siis toi­sin kuin euroa rakennettaessa.

    http://rogerwessman.com/…/aivovoimistelua-euron-hajottamis…/ “”

  175. Api­la: Minua pelot­taa epis­te­mo­lo­gi­ses­ti hyvin pal­jon kun jon­kin asian asian­tun­ti­ja­ky­sy­myk­sen vas­tauk­set jakau­tu­vat poliit­ti­sen kan­nan mukaan. Jopa asian­tun­ti­joi­den kesken.

    Talous­tie­de ei ole­kaan oikea tie­de vaan politiikkaa.

    Talous­tie­de on näkö­kul­ma jon­kun edun edistämiseen.Niinpä nyky­ai­kai­nen talous tuot­taa hyö­dyn 1 % lle ihmi­si­tä ja loput saavt tyy­tyä muruihin

    Aivan kuten Six­ten Kork­man vahvisti

  176. Sepi: Täy­sin ilmei­nen vaih­toeh­to: Ei luo­vu­ta euros­ta, vaan anne­taan palk­ko­jen hei­lua suh­dan­tei­den mukai­ses­ti sen sijaan, että pide­tään pal­kat nau­lat­tu­na ja anne­taan valuut­ta­kurs­sin heilua.

    Olen itse ehdo­tel­lut samaa, t.s. että työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa mää­ri­tel­ty duu­na­rin perus­palk­ka oli­si sano­taan 90% nykyi­ses­tä, ja vii­mei­nen 10% riip­pui­si yri­tyk­sen, tar­kem­min sanot­tu­na yksi­kön todel­li­ses­ta, ei kir­jan­pi­dol­li­ses­ta, tulok­ses­ta. Yri­tys voi­si toki mak­saa exstraa myös yli kym­me­nen pro­sent­tia oikein hyvi­nä vuo­si­na, mut­ta oiken huo­noi­na men­täi­siin takai­sin jopa tuo­hon 90%:iin.

    Ei vaan käy. Jär­jes­töt saat­tai­si­vat ehkä hyväk­syä tuon exstran nykyi­sen perus­pal­kan pääl­le, joka sekin oli­si ajan mit­taan nykyis­tä käy­tän­töä parem­pi, jos tuo auto­maat­ti­ses­ti vaih­te­le­va lisä hil­lit­si­si perus­palk­ko­jen nousua nousu­kausil­la. Nyt­hän perus­palk­ko­ja nos­te­taan nousu­kau­del­la ja eni­ten juu­ri ennen las­ku­kau­den alkua, min­kä seu­rauk­se­na las­ku­kau­del­la ihmi­siä lomau­te­taan ja pis­te­tään ulos, kun palk­ko­ja ei voi laskea.

  177. Lii­an van­ha: Näin oli­kin aina vuo­teen 2007 saak­ka. TUPO aika­na vien­tia­lat, useim­mi­ten Metalli/Teknologiateollisuus oli pää­na­vaa­ja ja muut sai­vat sit­ten vähem­män, Metal­li sai pää­na­vaa­jan lisän

    Peri­aat­tees­sa näin, mut­ta aina siel­lä oli pie­nem­piä välis­tä­ve­tä­jä-liit­to­ja. Metal­lin duu­da­rit oli­vat usein mel­koi­sen katkeria.

  178. Sylt­ty: Ay-pomo siis vaa­tii lii­kaa ja vuo­ri­neu­vos antaa, kos­ka Suo­men kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myys vii­den vuo­den kulut­tua se ei ole hänen Kii­nan teh­taan ongelmansa.

    Tämä on todel­li­nen ongel­ma, sil­lä sekä EK että ammat­ti­lii­tot ovat suu­ry­ri­tys­ten käsis­sä. PK-yri­tys­ten pii­pi­tys ei neu­vot­te­lu­pöy­tiin kan­tau­du, vaik­ka nime­no­maan ne ovat suu­rim­pia työllistäjiä.

  179. Tapio: Olen itse ehdo­tel­lut samaa, t.s. että työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa mää­ri­tel­ty duu­na­rin perus­palk­ka oli­si sano­taan 90% nykyi­ses­tä, ja vii­mei­nen 10% riip­pui­si yri­tyk­sen, tar­kem­min sanot­tu­na yksi­kön todel­li­ses­ta, ei kir­jan­pi­dol­li­ses­ta, tulok­ses­ta. Yri­tys voi­si toki mak­saa exstraa myös yli kym­me­nen pro­sent­tia oikein hyvi­nä vuo­si­na, mut­ta oiken huo­noi­na men­täi­siin takai­sin jopa tuo­hon 90%:iin.

    Ei vaan käy. Jär­jes­töt saat­tai­si­vat ehkä hyväk­syä tuon exstran nykyi­sen perus­pal­kan pääl­le, joka sekin oli­si ajan mit­taan nykyis­tä käy­tän­töä parem­pi, jos tuo auto­maat­ti­ses­ti vaih­te­le­va lisä hil­lit­si­si perus­palk­ko­jen nousua nousu­kausil­la. Nyt­hän perus­palk­ko­ja nos­te­taan nousu­kau­del­la ja eni­ten juu­ri ennen las­ku­kau­den alkua, min­kä seu­rauk­se­na las­ku­kau­del­la ihmi­siä lomau­te­taan ja pis­te­tään ulos, kun palk­ko­ja ei voi laskea. 

    Miten niin ei käy?
    Onhan näi­tä tulos­palk­kaus­sys­tee­me­jä ollut käy­tös­sä iät ja ajat (aina­kin metal­li­teol­li­suu­des­sa) eikä nii­den käyt­töön­ot­to ole ollut työn­te­ki­jä­puo­les­ta kiinni.
    Pikem­min­kin on niin, että kun menee hyvin, pal­kat nousi­si­vat lii­an kor­keik­si eli ei käy työnantajalle.

    Ja ota huo­mioon, että se yleis­si­to­va tau­luk­ko­palk­ka on mini­mi, jota käy­tän­nös­sä ei juu­ri kenel­le­kään mak­se­ta, eli nor­maa­li­ti­lan­tees­sa tulos­palk­kaus ei nouse kovin­kaan kor­keal­le — mut­ta joustaisi.

  180. Kyl­lä meil­lä kus­tann­nus­ta­so nousi 2000-luvun nopeam­min kuin muu­al­la. Se vuo­den 2007 hul­lu­tus oil vain pis­te iin päällä. 

    Mitä tulee tuot­tei­den hin­toi­hin, niin kenen mie­les­tä nor­ja­lai­set, kun öljy lop­puu, voi­vat vain tode­ta “me olem­me kyl­lä erit­täin kil­pai­lu­ky­kyi­siä, tuot­teet vain eivät ole enää kunnossa”?

    Jos ei ole mitään mitä joku halu­aa ostaa pyy­de­tyl­lä hinal­la, niin miten ihmees­sä voi olla kilpailukykyinen?

  181. Tulok­set puhu­vat puo­les­taan — euro on joh­ta­nut kata­stro­fiin. Nyt pitäi­si löy­tyä rehel­li­syyt­tä ja roh­keut­ta myön­tää tosi­asiat. Se on vai­ke­aa polii­ti­kol­le, joka a)ideologialtaan halu­aa luok­kayh­teis­kun­nan, b) jota “neu­vo­vat” euros­ta hyö­ty­vät “asian­tun­ti­jat” ja c) jon­ka uudel­leen valin­taa rahoit­taa euros­ta hyö­ty­vä porukka.

  182. Rai­mo K: Miten niin ei käy?
    Onhan näi­tä tulos­palk­kaus­sys­tee­me­jä ollut käy­tös­sä iät ja ajat (aina­kin metal­li­teol­li­suu­des­sa) eikä nii­den käyt­töön­ot­to ole ollut työn­te­ki­jä­puo­les­ta kiinni.

    Ei var­maan ole työn­te­ki­jöis­tä kiin­ni se, että hyväk­syi­si­vät lisää palk­kaa! Mis­tä­hän mah­tai­si johtua? 😉

    Mut­ta mik­si mak­saa vie­lä TES­sin­kin pääl­le, kun voi siir­tää tuo­tan­non ulko­mail­le? Kone­pa­jat Puo­las­sa, Viros­sa, Liet­tuas­sa, Lat­vias­sa ja Kii­nas­sa otta­vat mie­lel­lään tilauk­set vas­taan ja tsek­ki­läi­set hoi­ta­vat mie­lel­lään kaik­ki asen­nus­hom­mat. Yksin­ker­tai­set suun­nit­te­lu­teh­tä­vät­kin voi ostaa vaik­ka Kii­nas­ta tai Intias­ta ja pitää omis­sa käsis­sään pel­käs­tään pro­jek­tin­joh­don ja pääsuunnittelun. 

    Ulkois­ta­mal­la tuo­tan­non ja perus­suun­nit­te­lun voi siir­tää var­maan noin 99% työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta ostet­ta­vak­si hal­vem­man työ­voi­man maista.

    Kuten yksi asia­kas asian ilmai­si ihmet­te­lyy­ni “Ei täl­lä tar­jo­tul­la hin­nal­la voi teet­tää Suomessa”.

    Kun teol­li­suus kar­kaa nin se ei tule enää takai­sin. Se on duu­na­reil­la edes­sä lop­pui­kä kor­tis­tos­sa ja 10 vuo­den kulut­tua on kes­kin­ker­tai­sil­la perus­in­si­nöö­reil­lä edes­sä ihan sama juttu.

    Ei mul­la muuta.

  183. nos:
    Tulok­set puhu­vat puo­les­taan – euro on joh­ta­nut kata­stro­fiin. Nyt pitäi­si löy­tyä rehel­li­syyt­tä ja roh­keut­ta myön­tää tosi­asiat. Se on vai­ke­aa polii­ti­kol­le, joka a)ideologialtaan halu­aa luok­kayh­teis­kun­nan, b) jota “neu­vo­vat” euros­ta hyö­ty­vät “asian­tun­ti­jat” ja c) jon­ka uudel­leen valin­taa rahoit­taa euros­ta hyö­ty­vä porukka.

    Pas­kan­lat­vat!

    Suo­men ongel­mat alkoi­vat vuon­na 2007, kun BKT läh­ti las­kuun. Eurol­la ei ollut mitään teke­mis­tä tämän kans­sa. Jenk­kien subpri­mes­tä tämä kaik­ki sai alkunsa.

    Suo­men ongel­mat joh­tu­vat sii­tä, että vuo­des­ta 2007 alkaen oli­si pitä­nyt välit­tö­mäs­ti lei­ka­ta menoja.

    Nyt täy­tyy sit­ten erot­taa Suo­men ja suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ongel­mat toi­sis­taan. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ongel­mat joh­tu­vat pel­käs­tään mata­la­suh­dan­tees­ta maa­il­man­ta­lou­des­sa. Ei mis­tään sen kummemmasta.

    Vaik­ka koko Suo­men jul­ki­nen talous lei­kat­tai­siin pois, niin suo­ma­lai­set tuot­teet eivät kävi­si yhtään sen parem­min kau­pak­si missään.

    Suo­mes­sa ei osa­ta teh­dä eroa val­tion, yri­tys­ten ja kulut­ta­jien talou­den välil­lä. Vaan, kun val­tion talous on kural­la, niin tuu­li­pu­ku­junt­ti ajat­te­lee, että niin on myös yri­tys­ten ja kulut­ta­jien­kin taloudet.

    Se kyl­lä näkyy täl­lä­kin kes­kus­te­lu­pals­tal­la oikein hyvin näis­sä kommenteissa.….…

  184. nos:
    Tulok­set puhu­vat puo­les­taan – euro on joh­ta­nut kata­stro­fiin. Nyt pitäi­si löy­tyä rehel­li­syyt­tä ja roh­keut­ta myön­tää tosi­asiat. Se on vai­ke­aa polii­ti­kol­le, joka a)ideologialtaan halu­aa luok­kayh­teis­kun­nan, b) jota “neu­vo­vat” euros­ta hyö­ty­vät “asian­tun­ti­jat” ja c) jon­ka uudel­leen valin­taa rahoit­taa euros­ta hyö­ty­vä porukka. 

    Kata­stro­fi­han se.
    Esim. eili­nen (ma 17.8.)Turun Sano­mien otsik­ko sii­tä ker­too: “Veroen­nä­tys menee taas rik­ki”. Teks­tis­sä sit­ten sel­ven­ne­tään: “Yri­tyk­set ovat kas­vat­ta­neet osin­gon­mak­sua, kun eivät ole kek­si­neet, miten voi­si­vat sijoit­taa raho­jaan tuot­ta­vas­ti kasvuun”.

    Eli rahaa on kuin ros­kaa, mut­ta eihän sitä työl­lis­tä­viin inves­toin­tei­hin rii­tä kun täy­tyy omis­ta­jien raha­pus­sis­ta huo­leh­tia — ja Sipi­lä ajaa sii­hen 5%:n lisäystä.

    Ja euros­ta­han tämä joh­tuu, tietysti.

  185. Rai­mo K: Miten niin ei käy?
    Onhan näi­tä tulos­palk­kaus­sys­tee­me­jä ollut käy­tös­sä iät ja ajat (aina­kin metal­li­teol­li­suu­des­sa) eikä nii­den käyt­töön­ot­to ole ollut työn­te­ki­jä­puo­les­ta kiinni.
    Pikem­min­kin on niin, että kun menee hyvin, pal­kat nousi­si­vat lii­an kor­keik­si eli ei käy työnantajalle.

    Ja ota huo­mioon, että se yleis­si­to­va tau­luk­ko­palk­ka on mini­mi, jota käy­tän­nös­sä ei juu­ri kenel­le­kään mak­se­ta, eli nor­maa­li­ti­lan­tees­sa tulos­palk­kaus ei nouse kovin­kaan kor­keal­le – mut­ta joustaisi.

    Tot­ta, mut­ta juu­ri tuon tulos­si­don­nai­sen osuu­den pie­nuus ei yri­tyk­sen kan­nat­ta­vuut­ta pal­joa kor­jaa. Tulos­o­suu­den pitäi­si vaih­del­la nol­lan ja sano­taan kym­me­nen pro­sen­tin välil­lä, jot­ta sil­lä oli­si merkitystä. 

    Se taas tun­tuu ole­van joten­kin vie­ras­ta ay-/de­ma­ri­väel­le vähän samaan tapaan kuin perus­tu­lo. Ilmei­ses­ti tuo pal­kan suu­ri, auto­maat­ti­nen pudo­tus vai­keis­sa tilan­teis­sa on lii­an suu­ri mör­kö. Toi­se­na syy­nä lie­nee epä­luot­ta­mus joh­don laskelmiin.

  186. Tapio: Olen itse ehdo­tel­lut samaa, t.s. että työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa mää­ri­tel­ty duu­na­rin perus­palk­ka oli­si sano­taan 90% nykyi­ses­tä, ja vii­mei­nen 10% riip­pui­si yri­tyk­sen, tar­kem­min sanot­tu­na yksi­kön todel­li­ses­ta, ei kir­jan­pi­dol­li­ses­ta, tulok­ses­ta. Yri­tys voi­si toki mak­saa exstraa myös yli kym­me­nen pro­sent­tia oikein hyvi­nä vuo­si­na, mut­ta oiken huo­noi­na men­täi­siin takai­sin jopa tuo­hon 90%:iin.

    Duu­na­reis­ta 70 % tekee työ­tä suo­ri­te­pal­kal­la eli vään­tää urakkaa.

    Palk­ka riip­puu siis suo­rit­tei­den määrästä.

    SE on jo riit­tä­vä kan­nus­te, yli­mää­räi­set vain häiit­se­vät työtä

    Ja ne 30 %ovat yleen­sä kun­nos­sa­pi­to ym hen­ki­lö­kun­taa, jon­ka teh­tä­viä on vai­kea hinnoitella

  187. Entä jos Sak­sa ero­tet­tai­siin euros­ta, jol­loin kaik­kien mui­den euro­mai­den euro voi­si vapaas­ti hei­ken­tyä suh­tees­sa D‑markkaan? Sil­loin ei tuli­si deval­vaa­tio­ki­saa usean maan kes­ken, vaan tuli­si vain ope­tel­la elä­mään euron ja D‑markan suh­teen kanssa.

  188. Rai­mo K: Kata­stro­fi­han se.
    Esim. eili­nen (ma 17.8.)Turun Sano­mien otsik­ko sii­tä ker­too: “Veroen­nä­tys menee taas rik­ki”. Teks­tis­sä sit­ten sel­ven­ne­tään: “Yri­tyk­set ovat kas­vat­ta­neet osin­gon­mak­sua, kun eivät ole kek­si­neet, miten voi­si­vat sijoit­taa raho­jaan tuot­ta­vas­ti kasvuun”.

    Eli rahaa on kuin ros­kaa, mut­ta eihän sitä työl­lis­tä­viin inves­toin­tei­hin rii­tä kun täy­tyy omis­ta­jien raha­pus­sis­ta huo­leh­tia – ja Sipi­lä ajaa sii­hen 5%:n lisäystä.

    Ja euros­ta­han tämä joh­tuu, tietysti.

    Unoh­din sanoa, että osa on ainoas­taan totaa­li­sen yössä.

  189. Rai­mo K: Eli rahaa on kuin ros­kaa, mut­ta eihän sitä työl­lis­tä­viin inves­toin­tei­hin rii­tä kun täy­tyy omis­ta­jien raha­pus­sis­ta huo­leh­tia – ja Sipi­lä ajaa sii­hen 5%:n lisäystä.

    Suo­ma­lais­ten pörs­siyh­tiöi­den osa­keet ovat koko­lail­la ulko­mais­ten ja koti­mais­ten suu­ro­mis­ta­jien hal­lus­sa. Suu­ro­mis­ta­jat käyt­tä­vät mer­kit­tä­vää sanan­val­taa yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa. Kai­kis­ta mer­kit­tä­vis­tä inves­toin­neis­ta päät­tää hal­li­tus, ei toi­mi­va johto. 

    Suur­si­joit­ta­jän eetos ei ole kas­vat­taa pank­ki­tal­le­tus­taan kuin kor­kein­taan het­kek­si suh­dan­ne­kier­ron aika­na, vaan sijoit­taa raha joko samaan tai lupaa­vam­paan yri­tyk­seen Suo­mes­sa tai ulko­mail­la. Siis pan­na raha haisemaaan.

    En tilas­to­ja tar­kis­ta­nut, mut­ta Suo­mes­ta lie­nee mak­set­tu ulko­mail­le enem­män osin­ko­ja kuin tän­ne on siel­tä inves­toi­tu. Johtopäätökset?

    Koti­mai­sia suur­si­joit­ta­jia ovat Suo­men Val­tio, vakuu­tus­yh­tiöt ja muu­ta­mat suku­jen omis­ta­mat tai muu­ten sul­je­tut sijoitusyhtiöt. 

    Val­tion omis­ta­ja­po­li­tiik­ka on mitä on, ja vakuu­tus­yh­tiöi­den, jot­ka käyt­tä­vät todel­la suur­ta val­taa suo­ma­lai­sis­sa pörs­siyh­tiöis­sä, pitää olla ennen kaik­kea ris­ke­jä kaih­ta­via sijoittajia.

    Mis­tä löy­ty­vät Suo­meen luot­ta­vat riskisijoittajat?

    PS: Tämä oli­si itse asias­sa kuu­lu­nut Trans­tech-kes­kus­te­luun. Saman­lai­sia tari­noi­ta pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa on vuo­sit­tain kym­me­nit­täin, sadoit­tain. Oulu­lai­ses­sa Kale­vas­sa oli muu­ta­ma päi­vä sit­ten ihan muka­va, yhtä hitech-yri­tys­tä kuvaa­va jut­tu. Sijoit­ta­jat piti hank­kia UK:sta!

  190. Sen ver­ran on tul­lut eri­lai­sia tilas­to­ja ja nume­roi­ta murs­kat­tua, että voin sanoa, että Suo­men ongel­mat alkoi­vat sinä päi­vä­nä, kun Suo­mi liit­tyi euroon.

    Sii­hen aikaan Nokia kas­voi kuin ilmes­tys­kir­jan peto ja Nokian kas­vu peit­ti alleen Suo­men talou­den näi­vet­ty­mi­sen. Todel­li­suus pal­jas­tui, kun Nokia kup­sah­ti omaan vauhtisokeuteensa.

  191. nos: Unoh­din sanoa, että osa on ainoas­taan totaa­li­sen yössä. 

    ???

  192. Tapio: Suur­si­joit­ta­jän eetos ei ole kas­vat­taa pank­ki­tal­le­tus­taan kuin kor­kein­taan het­kek­si suh­dan­ne­kier­ron aika­na, vaan sijoit­taa raha joko samaan tai lupaa­vam­paan yri­tyk­seen Suo­mes­sa tai ulko­mail­la. Siis pan­na raha haisemaaan.
    En tilas­to­ja tar­kis­ta­nut, mut­ta Suo­mes­ta lie­nee mak­set­tu ulko­mail­le enem­män osin­ko­ja kuin tän­ne on siel­tä inves­toi­tu. Johtopäätökset?

    Osin­gois­ta mak­set­tiin 70 % ulko­mail­le ja kaik­ki verotta.Suomella on monen maan kans­sa vero­so­pi­mus, jon­ka mukaan Suo­mei ei peri veroa.

    Mut­ta UK on sitä muka­va, ettei se peri ulko­mail­ta ansai­tuis­ta rahois­ta veroa, joten vain tyh­mä mak­sat­taa osin­ko­jaan muu­al­le kuin UK.

    Ja mitä tulee EK niin sii­nä val­taa pitävt suu­ry­ri­tyk­set, jot­ka ovat ulko­mai­ses­sa omistuksessa.EK viis vei­saa miten suo­ma­li­sil­la menee

    Tun­tuu oudol­ta, että Suo­men sisä­po­li­tiik­kaan vai­kut­ta­vat ulko­mai­set agen­tit täy­sin rajoituksetta

    Omsi­ta­jia ei tun­ne­ta, joten ne voi­vat olla vaik­ka­pa venä­läi­siä, kuten nuo Rosa­tom sekoi­lut viittaavat

  193. Tapio: Se taas tun­tuu ole­van joten­kin vie­ras­ta ay-/de­ma­ri­väel­le vähän samaan tapaan kuin perus­tu­lo. Ilmei­ses­ti tuo pal­kan suu­ri, auto­maat­ti­nen pudo­tus vai­keis­sa tilan­teis­sa on lii­an suu­ri mör­kö. Toi­se­na syy­nä lie­nee epä­luot­ta­mus joh­don laskelmiin.

    EK:n kerää­män tie­don mukaan n 65 % työn­te­ki­jöis­tä on eri­lais­ten tulos­palk­kaus­jär­jes­tel­mien piirissä 

    http://ek.fi/wp-content/uploads/Palkkausjarjestelmat_2012.pdf

    Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa tuo joh­don hui­jaus­mahdl­li­suus on väl­tet­ty silä, että työn­te­ki­jät voi­vat tar­kis­tut­taa tilit ulkopuolisella.Firman piik­kiin tietysti

    Ei val­tio muu­ten­kaan esim Sak­sas­san mak­sa pal­kan­alen­nuk­sia ellei syyn oikeel­li­suut­ta ole tarkistettu

  194. Tulos­palk­kauk­sen pii­ris­sä ole­mi­nen on kyl­lä aika lail­la eri jut­tu kun urak­ka­palk­ka. Ei kai urak­kaa teh­dä mer­kit­tä­väs­ti muu­al­la kuin rakennusteollisuudessa?

  195. Sylt­ty:
    Tulos­palk­kauk­sen pii­ris­sä ole­mi­nen on kyl­lä aika lail­la eri jut­tu kun urak­ka­palk­ka. Ei kai urak­kaa teh­dä mer­kit­tä­väs­ti muu­al­la kuin rakennusteollisuudessa? 

    Urak­ka­palk­ka on käy­tös­sä kai­ken­lai­ses­sa liu­ku­hih­na­tyyp­pi­ses­sä työs­sä. Tulos­palk­kaus­ta se ei ole.

  196. Lii­an van­ha: EK:n kerää­män tie­don mukaan n 65 % työn­te­ki­jöis­tä on eri­lais­ten tulos­palk­kaus­jär­jes­tel­mien piirissä
    ‘snip’

    Tämä on erit­täin mie­len­kiin­toi­nen tie­to, jota EK ei näy­tä eri­tyi­ses­ti levittävän.

  197. Para­dok­saa­lis­ta kyl­lä: Ruot­si on tar­peek­si pie­ni talous voi­dak­seen omaat itse­näi­sen valuu­tan, ja sama­lal riit­tä­vän suuri.

  198. Sylt­ty:
    Tulos­palk­kauk­sen pii­ris­sä ole­mi­nen on kyl­lä aika lail­la eri jut­tu kun urak­ka­palk­ka. Ei kai urak­kaa teh­dä mer­kit­tä­väs­ti muu­al­la kuin rakennusteollisuudessa?

    Urak­ka­työs­sä on kysy­mys suo­ras­ta tavas­ta mita­ta tuot­ta­vuut­ta . Tulos­palk­kiot ovat välil­li­nen tapa mita­ta samaa asiaa.Urakkapalkka on suo­raan sidok­sis­sa yksi­lön tuottavuuteen,¨

    Val­ko­kau­lus­köy­hän tuot­ta­vuut­ta ei juu­ri­kaan mitata 

    Urak­ka­pal­kan etu on, että yri­tyk­sen suo­ri­tus­ta­son palk­ka­ku­lut yksik­köä koh­ti eivät muu­tu teh­tiin sit­ten tuo­tet­ta yksi kap­pa­le tai tuhat.

    Tosin 2008 kävi ohrai­ses­ti: Kun tuo­tan­to alkoi mataa niin sii­ryt­tiin tun­ti­töi­hin ja tuot­ta­vuus romahti.

    Nyt sitä yri­te­tään nos­taa hokku-pokkus-jutuilla

    1. On kyl­lä erit­täin vähän työ­teh­tä­viä, jos­sa suo­ra urak­ka­palk­ka yli­pään­sä on mah­dol­li­nen. Raken­nuk­sil­la ehkä vie­lä, mut­ta niis­sä­kin poruk­kau­ra­kat yleis­ty­vät, kos­ka juu­ri mikään työ ei ole yksin puurtamista.

  199. Mil­lai­nen on työ, jos­sa urak­ka­palk­ka eli ole mahdollinen?

    1. Mil­lai­nen on työ, jos­sa urak­ka­palk­ka eli ole mahdollinen?

      Aloi­e­taan nyt vaik­ka kave­ris­ta, joka istuu ydin­voi­ma­lan tur­va­val­vo­mos­sa eikä mitään tapah­du vii­teen vuoteen.

  200. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kyl­lä erit­täin vähän työ­teh­tä­viä, jos­sa suo­ra urak­ka­palk­ka yli­pään­sä on mah­dol­li­nen. Raken­nuk­sil­la ehkä vie­lä, mut­ta niis­sä­kin poruk­kau­ra­kat yleis­ty­vät, kos­ka juu­ri mikään työ ei ole yksin puurtamista. 

    Suo­ra?
    Kyl­lä ura­kat nime­no­maan ovat yleen­sä (ja ovat aina olleet) ryh­mä­koh­tai­sia juu­ri sik­si, että har­voin yksi ihmi­nen tekee jon­kin työn kokonaan.
    Ja urak­ka­työ on (aina­kin ollut) hyvin yleis­tä kai­ken­lai­ses­sa teol­li­suus­työs­sä (tosin omat koke­muk­se­ni ovat lähes 50 vuo­den takaa).
    Raken­nus­työs­sä ‘meil­lä’ taas ei ollut ura­koi­ta, kos­ka mes­ta­rit eivät osanneet/viitsineet nii­tä laskea.

  201. Lii­an van­ha: Urak­ka­työs­sä on kysy­mys suo­ras­ta tavas­ta mita­ta tuot­ta­vuut­ta. Tulos­palk­kiot ovat välil­li­nen tapa mita­ta samaa asi­aa. Urak­ka­palk­ka on suo­raan sidok­sis­sa yksi­lön tuottavuuteen
    ‘snip’

    Tulos­palk­kiot perus­tu­vat fir­man tulok­seen — suo­raan, ei välillisesti.

  202. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On kyl­lä erit­täin vähän työ­teh­tä­viä, jos­sa suo­ra urak­ka­palk­ka yli­pään­sä on mah­dol­li­nen. Raken­nuk­sil­la ehkä vie­lä, mut­ta niis­sä­kin poruk­kau­ra­kat yleis­ty­vät, kos­ka juu­ri mikään työ ei ole yksin puurtamista.

    Poruk­kau­ra­kas­sa­kin palk­kio jae­taan suo­rit­tei­den mukaan.

    Kyl­lä teh­das­työs­sä­kin urak­ka­palk­kaus on voi­mis­saan esim ostim­me väli­kaa­pe­li­ta lait­teis­toi­hin ali­hank­ki­jal­ta ja tuli pereh­dyt­tyä tuo­tan­toon Kyl­lä työn­te­ki­jöi­den palk­kaus oli puh­das urakkapalkkaus.

    Ja työ­ajat kyl­lä siel­tä jous­ta­vim­mis­ta pääs­tä, ura­kan sai käy­dä teke­mäs­sä vaik­ka yöllä.

    Kaik­ki kaa­pe­lit laa­tu­tar­kis­tet­tiin ennen luo­vu­tus­ta joten var­si­nais­ta val­von­taa ei tarvittu.

    Ja met­sä­hom­mat­kin teh­dään urak­ka­na eli pal­jon­ko syn­tyy m3.Tosin se on katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä, met­su­rei­ta on enää 3000 luokkaa.

    Mut­ta sitä­kin hai­kail­laan työt­tö­mil­le työksi

    Mut­ta kuten sanoin, 2008 tilaus­ten vähen­net­tyä siir­ryt­tiin mas­sa­siir­ty­mi­se­nä tun­ti­töi­hin ja se söi tuot­ta­vuu­den , kuten EK omas­sa rapor­tis­saan toteaa

  203. Sylt­ty: Ei kai urak­kaa teh­dä mer­kit­tä­väs­ti muu­al­la kuin rakennusteollisuudessa?

    Mitä muu­ta kuin tun­ti­pal­kal­li­sek­si naa­mioi­tua urak­kaa on asian­tun­ti­joi­den pro­jek­ti­työ, jos pro­jek­til­la on firm fixed price sopi­mus­sak­koi­neen ja kiin­teät tavoit­teet tark­kaan mää­ri­tel­lyil­lä deli­ve­rableil­la höystettynä?

    Taka­na on ihan ymmär­ret­tä­vä perus­di­lem­ma: alal­la kuin alal­la asia­kas tyy­pil­li­ses­ti vaa­tii urak­ka­luon­toi­sen suo­rit­teen kiin­te­ään hin­taan. Vaik­ka­pa cap­pucci­no-kupil­li­sen 3 eurol­la, ihan riip­pu­mat­ta kau­an­ko baris­tal­ta sen kupil­li­sen teke­mi­seen menee. 

    Työ­nan­ta­jat sit­ten peh­mus­ta­vat tämän suo­rit­tei­den perim­mäi­sen urak­ka­luon­teen (i) hin­noit­te­luo­saaa­mi­sel­la, ja (ii) toi­mi­mal­la vakuu­tus­yh­tiö­nä usean ura­kan yli, niin että työn­te­ki­jäl­le näkyy­kin tun­ti­palk­ka. Toi­sil­la aloil­la tämä peh­mus­ta­mi­nen onnis­tuu parem­min, toi­sil­la huonommin.

  204. Pitää vie­lä tode­ta, että minä tein rak­sal­la poruk­kau­rak­kaa jo 60-luvulla.

    Olin sil­loin kir­ves­mie­he­nä kesäisin

    Tuos­sa mie­len­kiin­toi­nen kes­kus­te­lu Suomi24 sivuil­la .Ei kan­na­ta kiin­ni­tää huo­mio­ta ulkoa­suun. Kun sii­tä hakee yti­miä niin näyt­tää sil­tä, että pai­kal­li­nen sopi­mi­nen on jo pitkällä

    Ja sitä käy­te­tään myös kuset­ta­mi­seen, kos­ka työn­te­ki­jöil­lä ole mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa asioihin

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/5265599/puualan-palkat

    Kun ver­ra­taan työ­eh­to­ja vii­ta­taan Sak­saan ja Ruot­siin, mut­ta “unoh­de­taan” ker­toa, että näis­sä mais­sa työn­te­ki­jöil­le on annet­tu laa­jat myötämääräämisoikeudet.

    Sama kos­kee mui­ta­kin asioi­ta esim väi­tet­tiin, että Ruot­sis­sa ansio­si­do­na­ni­nen on vuosi.Todellisuudessa se on 300 päi­vää eli 15 kuu­kaut­ta. Ja jos on alle 18 vuo­tiai­ta huol­let­ta­via niin kes­to on 450 päivää.

    Ja jos osal­lis­tuu toi­men­pi­tei­siin niin rajaa ei käy­tän­nös­sä ole .

    Suo­ma­li­seen yhteik­sun­taan on vai­kea raken­taa uhteis­tä tah­toa, kos­ka eliit­ti sys­te­maat­ti­ses­ti kusettaa

    Olen pit­kään ihme­tel­lyt väit­tei­tä työ­mark­ki­noi­den joustamattomuudesta .

    Olen ollut 40 vuot­ta alal­la, jos­sa jous­tot ovat olleet aina vält­tä­mät­tö­miä eikä sopi­mi­nen val­tion viras­toai­ka­na­kaan ollut miten­kään vaikeaa.

    Ainoa rajoit­ta­va teki­jä oli­vat vuosiyöaika/lyhyemmät tasoitusjaksot

    Ja nyky­ään jous­tot ovat vain lisään­ty­neet, niin­pä työn­te­ki­jä voi vali­ta suh­teel­li­sen vapaas­ti työ­ajat .Ja kun jous­tois­ta on sovit­tu myös, että teh­dään mää­rä­tyt työt sovi­tul­la palvelutasolla .

    Ssil­loin jous­te­taan sään­tö­jen sisäl­lä niin, että työ­tä teh­dään sil­loin kun sitä on. Esim vai­mo­ni tekee ruuh­ka-aika­na vii­kon sisään ja pitää vii­kon vapaa­ta tai lyhem­pää työ­ai­kaa hil­jai­sem­pa­na aikana.

    Pien­ten las­ten van­hem­mil­ta ei vaa­di­ta samaa, kosa päi­vä­hoi­to ei jousta.Mutta täss­kin poruk­ka kes­ke­nään joustaa

    Työ­ajan jous­tot toi­mi­vat , jos ote­taan työn­te­ki­jöi­den tar­peet huo­mioon ja luot­ta­mus on riittävä.

    Yksi kes­kei­nen ongel­ma on, ettei päi­vä­hoi­to jousta.

    Sii­tä tuli­kin mie­leen tuos­ta kaa­pe­li­teh­taas­ta, että kävin kil­pai­li­jan­kin teh­taal­la ja siel­lä kaik­ki oli kuin NL:sta. Joh­to pönöt­ti kopeis­saan ja hauk­kui työn­te­ki­jöi­tä Työn­te­ki­jöi­den ja joh­don välit oli­vat niin kireät, että ne soi­vat. Siel­lä teh­tiin­kin sit­ten kaik­ki kir­jan mukaan eikä mis­tään voi­nut sopia, kos­ka työ­nan­ta­jaan ei luotettu.

    Niin­pä tuo­tan­to oli jous­ta­ma­ton eikä tilaus­ta tullut

  205. Sak­sa­lai­nen tut­ta­va­ni kuvaii tialn­net­ta Sak­sas­sa. Työ­ajan jous­to­vaa­ti­mus­ten vuok­si moni nai­nen jou­tuu luo­pu­maan uras­ta ja työs­tä, kos­ka päi­vä­hoi­to on vain osa­päi­väis­tä ja kaik­ki eivät edes saa las­taan hoitoon

    Tilal­le tulee mini­jo­bit. Uusi mini­mi­palk­ka­la­ki ei kos­ke mini­job­ba­rei­ta , joten suo­ja on huo­no. Myös­kään monet muut työ­elä­män sään­nöt eivät kos­ke mini­job­ba­rei­ta, joten he ovat yhteis­kun­nan uusi paarialuokka

    Nyt sen­tään työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan sosi­aa­li­tur­va­va­kuu­tuk­sia , joten tur­va on paran­tu­nut jon­kun verran

    Niin­pä Sak­sas­sa köy­hien mää­rä on räjäh­tä­nyt käsiin ja lhes­tyy USA:n lukuja

    Oma lukun­sa on pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den kas­vu Suo­mes­sa pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä oli vuon­na 2012 noin 21,7 % työt­tö­mis­tä. Nor­jas­sa 8,7 % ja Ruot­sis­sa 17,5 % .

    Ver­tai­lun vuok­si mai­nit­ta­koon, että muu­toin hyvin talou­del­li­ses­ti menes­ty­nees­sä Sak­sas­sa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien osuus oli Suo­meen ver­rat­tu­na kak­sin­ker­tai­nen (45,5 %).

    Vaik­ka Sak­saa pide­tään esi­merk­ki­nä niin taak­se on pii­lo­te­tu val­ta­va mää­rä sosi­aa­li­sia ongelmia.

    Tun­nus­lu­vut ovat nyky­ään Potem­ki­nin kulis­si, jol­la pei­te­tään ongelmat

  206. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aloi­e­taan nyt vaik­ka kave­ris­ta, joka istuu ydin­voi­ma­lan tur­va­val­vo­mos­sa eikä mitään tapah­du vii­teen vuoteen.

    Niin. Aja­tel­laan samas­ta vaik­ka 2 vuo­den pät­kä­mi­nis­te­riä tai täy­den kau­den kan­san­edus­ta­jaa. Yleen­sä mitään ei ole tapah­tu­nut moneen vuoteen.

  207. Mik­ko Kivi­ran­ta: Mitä muu­ta kuin tun­ti­pal­kal­li­sek­si naa­mioi­tua urak­kaa on asian­tun­ti­joi­den pro­jek­ti­työ, jos pro­jek­til­la on firm fixed price sopi­mus­sak­koi­neen ja kiin­teät tavoit­teet tark­kaan mää­ri­tel­lyil­lä deli­ve­rableil­la höystettynä?

    Kysees­sä on urak­ka­palk­ka vain, jos työn­te­ki­jät sitou­tu­vat könt­tä­sum­maan, joka mak­se­taan vaa­di­tus­ta työ­ajas­ta huolimatta.

    Kun minä olin teh­taal­la töis­sä, niin ei sie­läl kyl­lä mitään urak­ka­palk­ka ollut käy­tös­sä, vaan kyläl nii­tä tuot­tei­ta vään­net­tiin ihan tuntipalkalla.

  208. Mik­ko Kivi­ran­ta: Mitä muu­ta kuin tun­ti­pal­kal­li­sek­si naa­mioi­tua urak­kaa on asian­tun­ti­joi­den pro­jek­ti­työ, jos pro­jek­til­la on firm fixed price sopi­mus­sak­koi­neen ja kiin­teät tavoit­teet tark­kaan mää­ri­tel­lyil­lä deli­ve­rableil­la höystettynä?
    ‘snip’

    Voi olla, mut­ta kun väki on yleen­sä kuu­kausi­pal­kal­la, eli ansio ei rii­pu nois­ta eli ei ole urakka.
    Tulos­palk­kaa voi sit­ten saa­da vuo­den lopussa.

  209. Mut­ta jos asi­aa puhu­taan het­ki, niin se miten val­tio voi­si vai­kut­taa on inves­toin­neil­la — jos huip­pu­tek­nii­kan inves­toin­nit, kuten Apot­ti, valu­vat ulko­mail­le (kii­tos Hel­sin­gin visio­nää­ris­ten päät­tä­jien) — vai­kea näh­dä miten sil­lä kehi­te­tään tän­ne talout­ta. Stra­te­gi­set inves­toin­nit ovat siis yhteis­kun­nan kan­nal­ta tär­kei­tä inves­toin­te­ja, ja mikä­li koti­maas­sa on osaa­mis­ta, oli­si var­mas­ti jär­ke­vää käyt­tää näi­tä pal­ve­lui­ta. Esi­mer­kik­si jos Apot­tia perus­tel­tiin sil­lä, että sii­hen tulee mobii­li­lait­teil­la toi­mi­vat, esi­mer­kik­si tablet­ti­poh­jai­set käyt­tö­lit­ty­mät, on ihan tur­ha sanoa, ettei­kö Suo­mes­ta löy­tyi­si mobii­li­tek­nii­kan osaamista.

    Nyt ollaan ikään­kuin löy­ty todel­la iso kii­la sen eteen, että kaik­ki muut­kin koti­mai­set hank­keet hil­jal­leen tuho­taan sil­lä, että suu­rin met­ro­po­li on valin­nut tie­tyn jär­jes­tel­män ja inves­toi sii­hen val­ta­van mää­rän rahaa ja mui­den on tai­vut­ta­va yhteen­so­pi­vuu­teen sen kans­sa. Koko­nais­hin­taa yhteis­kun­nal­le on lähes mah­do­ton­ta arvioida.

    Viros­sa­han oltiin tuo­ta väy­lää kehit­tä­mäs­sä visiol­la “glo­baa­li vien­ti­tuo­te” yhdes­sä Suo­men kans­sa ja näi­den uusien välä­rat­kai­su­jen pääl­le teh­tä­vään nyky­ai­kai­seen ter­vey­den­huol­lon tie­to­tek­nii­kan kehit­tä­mi­seen oli­si voi­nut syn­tyä jopa uusia tuot­tei­ta, jot­ka toi­mi­vat esim. las­ku­tuk­sen (vaik­ka­pa Baswa­re) kans­sa yhdes­sä ja rat­kai­si­si­vat todel­li­sia ongel­mia — glo­baa­lin mark­ki­nan kokoa voi­daan arvioi­da sii­tä että Epic jol­ta tuo jär­jes­tel­mä ostet­tiin tuot­taa pal­ve­lua alle sadal­le asiak­kaal­le ja on noin Tie­don kokoi­nen yritys.

    Sen sijaan valit­tiin jär­jes­tel­mä, joka perus­tuu käy­tös­sä ole­vaan mut­ta jo var­sin ikään­ty­nee­seen tek­no­lo­gi­aan, jos­ta on hyvin ris­ti­rii­tai­sia koke­muk­sia esi­me­ri­kik­si Iso-Bri­tan­nias­sa. New York Times uuti­soi juu­ri sii­tä miten han­ka­laa on eri jär­jes­tel­mien kes­kus­tel­la kes­ke­nään yhdys­val­lois­sa­kin — aika moni ohjel­moi­ja miet­tii, että mikä täs­sä maas­sa on vika­na täl­lä het­kel­lä, ovat­ko tie­to­tek­nis­ten yri­tys­tem­me joh­ta­jat niin huo­no­ja, eikö tääl­lä enää edes uskal­le­ta läh­teä jul­ki­siin hank­kei­siin mukaan vai mis­tä oiken on kiin­ni — mik­si ihmi­set eivät uskal­la kes­kus­tel­la nii­den kans­sa jot­ka oikeas­ti haluai­si­vat luo­da jotain uut­ta tän­ne, ohjel­moi­ji­ja jot­ka haluai­si­vat luo­da vaik­ka avoi­mel­la läh­de­koo­dil­la ter­vey­den­huol­loin perus­jär­jes­te­miä on tääl­lä pil­vin pimein.

    Jos tuo Euroe­ro aikaan­sai­si sen, että val­tio alkai­si teh­dä stra­te­gi­ses­ti jär­ke­viä inves­toin­te­ja — ei sik­si että se oli­si vii­sas, vaan sen oli­si pak­ko, kos­ka mah­dol­li­suus ostaa ulko­mail­ta heik­ke­ni­si — eros­ta voi­si olla jotain hyötyäkin.

    1. Kil­pai­lu apo­tis­ta oli tie­tääk­se­ni auki myös koti­mai­sil­le tar­joa­jil­le. Ei nii­tä sul­jet­tu pois. Jos koti­mai­nen osaa­mi­nen oli­si ollut yli­ver­tais­ta, kai koti­mai­set tar­joa­jat oli­si­vat pei­ton­neet ulko­mai­set men­nen tul­len. On surul­lis­ta, ettei niin käy­nyt. Oli­si­ko kil­pai­lun ehtoi­hin pitä­nyt lait­taa, että vain suo­ma­lai­set yri­tyk­set saa­vat osal­lis­tua vai, että koti­mai­suu­des­ta saa sata pis­tet­tä enem­män. Siis että huo­nom­pi­kin kel­paa, kun­han on suomalainen.

  210. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aloi­e­taan nyt vaik­ka kave­ris­ta, joka istuu ydin­voi­ma­lan tur­va­val­vo­mos­sa eikä mitään tapah­du vii­teen vuoteen.

    Käyt­tö­teh­tä­vät ovat luku sinän­sä ja moni teh­das on sel­lai­nen, jos­sa kukaan ei tee mitään jos kaik­ki asiat ovat hyvin. Sil­loin ei jou­toil­la­kaan ole niin suur­ta väliä. Käyt­tö­hen­ki­lös­tön piis­ka­ra­ha on käyt­tö­var­muu­teen perustuva.

    Ja kun sit­ten jotain tapah­tuu niin hen­ki­lön on herät­tä­vä nopeas­ti hen­kiin ja osat­ta­va teh­dä oikeat joh­to­pää­tel­mät ja toi­men­pi­teet, jot­ta käyt­tö­var­muus säilyy.

    Säh­kö­kin on nyky­ään vien­ti­tuo­te, mut­ta kun puhu­taan vien­ti­kil­pai­lu­ky­vys­tä niin puhu­taan kon­kreet­ti­ses­ta tava­ras­ta, joka pitää val­mis­taa teh­taas­sa ja joka vaa­tii lukui­sia manu­aa­li­sia toi­men piteitä.Tähän Sipi­lä on aja­nut tuo­ta yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ta , ei siis kovin suu­rel­le joukolle

    Nämä työt teh­tiin 2008 saak­ka pää­osin urak­ka­työ­nä, mut­ta EK rapor­tin mukaan jotain taah­tui 2008–9 ja siir­ryt­tiin mas­sii­vi­ses­ti tun­ti­työ­hön eli tun­ti­työn osuus nousi 66 % kun se aikai­sem­min oli pyö­ri­nyt 40 % tietämissä

    Tämä siir­ty­mä romah­dut­ti tuottavuuden

  211. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­si­ko kil­pai­lun ehtoi­hin pitä­nyt lait­taa, että vain suo­ma­lai­set yri­tyk­set saa­vat osal­lis­tua vai, että koti­mai­suu­des­ta saa sata pis­tet­tä enem­män. Siis että huo­nom­pi­kin kel­paa, kun­han on suomalaine

    Nykyis­ten kaup­pa­söön­nös­ten mukaan tuol­lais­ta ehtoa ei voi aset­taa kovin­kaan helposti.

    Mut­ta tek­no­lo­gia­hä­vik­ki on suu­ri, jos koti­maa ei tue täl­lais­ta osaamista.

    Esim Noki­aa ei tun­net­tai­si mobii­lis­ta elli val­tio oli­si tuke­nut estoit­ta Nokiaa.Niinpä Telen lähes kaik­ki han­kin­nat suun­nat­tiin Nokial­le ja Tele tar­jo­si ilmai­sen kehit­te­ly­alus­tan lait­teil­le ja myö­hem­min kännykällekin.

    Samoin Nokian lait­tei­ta vie­tiin kehi­tys­a­pu­na moneen maa­han ja näin Nokia sai tar­vit­ta­via näyt­tö­jä eri­lai­sis­ta ope­raat­to­reis­ta asiak­kaa­na ja field pro­ven leimoja

    Ja Tele lai­na­si asian­tun­ti­joi­taan aina kun Nokia ei saa­nut ongel­mia ratkaistua.

    Maa­il­man­pan­kin ja kehi­tys­a­pu­töis­sä opin, että ame­rik­ka­lai­set, sak­sa­lai­set, rans­ka­lai­set etc tuke­vat estot­to­mas­ti ja härs­kis­ti omia yhtiöitään.

    Suo­mi­kin voi­si edes yrit­tää puo­lus­taa omaa teol­li­suut­taan, ei ongel­mia yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sia kir­joit­ta­mal­la tai työn­te­ki­jöi­den ase­maa hei­ken­tä­mäl­lä ratkaista

  212. Sylt­ty:

    Mik­ko Kivi­ran­ta: Mitä muu­ta kuin tun­ti­pal­kal­li­sek­si naa­mioi­tua urak­kaa on asian­tun­ti­joi­den pro­jek­ti­työ, jos pro­jek­til­la on firm fixed price sopi­mus­sak­koi­neen ja kiin­teät tavoit­teet tark­kaan mää­ri­tel­lyil­lä deli­ve­rableil­la höystettynä? 

    Kysees­sä on urak­ka­palk­ka vain, jos työn­te­ki­jät sitou­tu­vat könt­tä­sum­maan, joka mak­se­taan vaa­di­tus­ta työ­ajas­ta huolimatta. 

    Juu­ri täm­möi­sen könt­tä­sum­maan sitou­tu­mi­sen tekee se, joka alle­kir­joit­taa yllä­ku­va­tun pro­jek­ti­so­pi­muk­sen. Asian­tun­ti­ja-aloil­la de fac­to alle­kir­joit­ta­ja on tyy­pil­li­ses­ti se sama asian­tun­ti­ja joka työn­kin tekee, kos­ka yri­tyk­sen ylem­mäl­lä joh­dol­la ei tyy­pil­li­ses­ti ole kom­pe­tens­sia hin­noi­tel­la jotain ainut­ker­tais­ta ihme­vips­taa­ki-alan pro­jek­tia edes sin­ne­päin oikein (vai­ke­aa se on asian­tun­ti­jal­le­kin), ei tyy­pil­li­ses­ti edes kykyä saa­da han­ki­tuk­si sel­lais­ta pro­jek­tia taloon.

    En siis ole nil­lit­tä­mäs­sä pro­jek­ti­työ­läi­sen sur­keas­ta ase­mas­ta — voi­han urak­ka olla kan­nat­ta­va, jopa ruh­ti­naal­li­sen kan­nat­ta­va — vaan yri­tän hah­mo­tel­la auki yhtä työ­elä­män kul­maa nyky­suo­mes­sa, ja löy­tää sil­le pai­kan palk­ka­työ-urak­ka­työ ‑akse­lin harmaasävyistä.

    Kun minä olin teh­taal­la töis­sä, niin ei sie­läl kyl­lä mitään urak­ka­palk­ka ollut käy­tös­sä, vaan kyläl nii­tä tuot­tei­ta vään­net­tiin ihan tuntipalkalla. 

    Teh­das­työs­sä, mis­sä tois­te­taan kus­tan­nuk­sil­taan tun­ne­tun vakio­tuot­teen val­mis­ta­mis­ta jos jos­sa­kin, on help­poa hin­noi­tel­la tuo­te oikein. Samoin siel­lä on mah­dol­lis­ta vakuut­taa yhden työn­te­ki­jän alhai­sem­pi tuot­ta­vuus mui­den työn­te­ki­jöi­den parem­man tuot­ta­vuu­den tur­vin. Niin­kuin kir­joi­tit, et jou­tu­nut teh­taal­la alle­kir­joit­ta­maan firm fixed price ‑sopi­muk­sia, yhden unii­kin tuot­teen val­mis­ta­mi­ses­ta. Kir­joi­tin­kin pro­jek­ti­työs­tä, en tehdastyöstä.

  213. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kil­pai­lu apo­tis­ta oli tie­tääk­se­ni auki myös koti­mai­sil­le tar­joa­jil­le. Ei nii­tä sul­jet­tu pois. Jos koti­mai­nen osaa­mi­nen oli­si ollut yli­ver­tais­ta, kai koti­mai­set tar­joa­jat oli­si­vat pei­ton­neet ulko­mai­set men­nen tul­len. On surul­lis­ta, ettei niin käy­nyt. Oli­si­ko kil­pai­lun ehtoi­hin pitä­nyt lait­taa, että vain suo­ma­lai­set yri­tyk­set saa­vat osal­lis­tua vai, että koti­mai­suu­des­ta saa sata pis­tet­tä enem­män. Siis että huo­nom­pi­kin kel­paa, kun­han on suomalainen.

    Kyl­lä, koti­mai­suu­des­ta pitäi­si saa­da mer­kit­tä­väs­ti lisä­pis­tei­tä. Olem­me idioot­te­ja ja ammum­me omaan jal­kaam­me, jos olem­me laa­ti­neet tai tul­kit­sem­me jul­kis­ten han­kin­to­jen sää­dök­siä niin ettei koti­mai­suu­des­ta saa kil­pai­lue­tua. Kaik­ki muut maat teke­vät niin ja härs­kis­ti, taval­la tai toisella.

  214. Rai­mo K:

    Mitä muu­ta kuin tun­ti­pal­kal­li­sek­si naa­mioi­tua urak­kaa on asian­tun­ti­joi­den pro­jek­ti­työ, jos pro­jek­til­la on firm fixed price sopi­mus­sak­koi­neen ja kiin­teät tavoit­teet tark­kaan mää­ri­tel­lyil­lä deli­ve­rableil­la höystettynä?

    Voi olla, mut­ta kun väki on yleen­sä kuu­kausi­pal­kal­la, eli ansio ei rii­pu nois­ta eli ei ole urakka. 

    Tun­tian­sio riip­puu, eli onko kysees­sä mie­les­tä­si sit­ten­kin urak­ka? Kuu­kau­teen mah­du­te­tut työ­tun­nit veny­vät sen mukaan että deli­ve­rablet tule­vat täytetyiksi.

    Peri­aat­tees­sa työ­nan­ta­ja voi­si vakuut­taa (ja vakuut­taa­kin) hin­noit­te­lu­ris­kiä usean pro­jek­tin yli, mut­ta kaik­ki tie­tä­vät että jos asian­tun­ti­ja ottaa kovin monet sopi­mus­sa­kot, luvas­sa on etu­ri­vin paik­ka seu­raa­vis­sa YT-neuvotteluissa.

    Työ­nan­ta­jal­la on täs­sä ihan jär­keen­käy­vät kan­nus­tin­nä­kö­koh­dat: kun ker­ran työ­nan­ta­jal­la ei ole kykyä hin­noi­tel­la pro­jek­te­ja (sen tekee asian­tun­ti­ja), täy­si tur­va joka tilan­tees­sa vakaas­ta kuu­kausi­pal­kas­ta tääl­tä hau­taan voi­si saa­da asian­tun­ti­jat hin­noit­te­le­maan pro­jek­tit niin että ne kuse­vat joka ker­ran. En ole siis nil­lit­tä­mäs­sä pro­jek­ti­työn sur­keu­des­ta, vaan yri­tän vas­ta­ta nimim. Syl­tyn kysy­myk­seen tekee­kö kukaan urak­ka­työ­tä nykysuomessa.

  215. Sylt­ty: Kysees­sä on urak­ka­palk­ka vain, jos työn­te­ki­jät sitou­tu­vat könt­tä­sum­maan, joka mak­se­taan vaa­di­tus­ta työ­ajas­ta huolimatta.

    Kun minä olin teh­taal­la töis­sä, niin ei sie­läl kyl­lä mitään urak­ka­palk­ka ollut käy­tös­sä, vaan kyläl nii­tä tuot­tei­ta vään­net­tiin ihan tuntipalkalla. 

    Kyl­lä ura­kas­ta on toi­nen­kin muo­to — tuo mai­nit­se­ma­si on aikaurakka.

    Toi­nen urak­ka­palk­kauk­sen muo­to on sel­lai­nen, että työn­te­ki­jöil­le (yleen­sä poruk­ka) luva­taan palk­kaa x€ per tuo­tet­tu kap­pa­le, jol­loin teke­mäl­lä enem­män palk­ka nousee, yleen­sä mää­ri­te­tään myös ala­ra­ja, jota jos ei saa­vu­te­ta, palk­ka puto­aa tuntipalkaksi.

    Ja sil­loin aikoi­naan “kel­lo­kal­le” kel­lot­ti poh­ja­na ole­van tun­ti­pal­kal­la teh­tä­vän työ­tah­din ja sen mukaan urak­ka­hin­ta mää­ri­tet­tiin niin, että sekä työn­te­ki­jät että työ­nan­ta­ja hyötyivät.

  216. Välil­lä tun­tuu vain, että kri­tee­ri­nä on, että huo­nom­pi­kin kel­paa, kun­han se on ulko­mai­nen. Jär­jes­tel­mä­hän perus­tuu taus­ta­tek­nii­kal­taan MUMPS:iin ja täs­sä on siis ulko­mais­ta näke­mys­tä tuo­hon pohjaratkaisuun:

    http://thedailywtf.com/articles/A_Case_of_the_MUMPS

    Kun tuon lukee, niin voit­te kuvi­tel­la mil­lai­sia kes­kus­te­lui­ta it-alan yri­tys­ten kah­vi­huo­neis­sa käy­dään täl­lä het­kel­lä tuos­ta ostopäätöksestä.

    Joka tapauk­ses­sa, kun tuo­ta Apot­ti ‑han­ket­ta on seu­ran­nut, niin tah­to­ti­la on tie­ten­kin se mikä rat­kai­see hank­keen kulun ja sen mihin lopul­ta pää­dy­tään. Se, että muka­na ei ole ollut ketään koti­mais­ta yri­tys­tä toden­nä­köi­ses­ti joh­tuu sii­tä, että tuo Epicin valin­ta on pais­ta­nut läpi alus­ta asti.

    Tuo­ta Epicciä­hän oli kokeil­tu nyt esim. Englan­nis­sa, täs­sä on BBC:n uuti­nen aiheesta:

    http://www.bbc.com/news/uk-england-cambridgeshire-30393575

    Ongel­ma­ton­ta siis ei ole — joku toi­nen sai­raa­la samas­sa maas­sa juu­ri perui pää­tök­sen hank­kia Epic sil­lä perus­teel­la, että se ei tar­joa paras­ta vas­ti­net­ta rahoil­le. Ovat­ko Hel­sin­gin päät­tä­jät sit­ten vii­saam­pia, sen aika näyttää.

    Mut­ta tosi­aan, point­ti­ni ei nyt ollut se onko tuo Epic hyvä vai ei, vaan miten oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vin­tä toi­mia. Tie­ten­kin voi­daan miet­tiä oli­si­ko esim. huol­to­var­muu­den kan­nal­ta hyvä suo­sia jär­jes­tel­miä, joi­den tek­ni­nen huol­to onnis­tuu tar­vit­taes­sa myös koti­mai­sin voi­min jne. Nämä ovat tie­ten­kin ihan poti­las­tur­val­li­suu­teen­kin liit­ty­viä seikkoja.

  217. Jos tuol­lai­sen jär­jes­tel­män voi toteut­taa hel­pos­ti alle kym­me­nes­osal­la tar­jo­tus­ta hin­nas­ta (kuten aina luo­tet­ta­vas­ta netis­tä on voi­nut lukea!), niin mik­sei kukaan tar­jon­nut sitä vaik­ka­pa 150 mil­joo­nal­la ja nau­ra­nut koko mat­kaa pankkiin? 

    Tuoss­sa­han oli­si ker­ta­kau­pal­la teh­nyt yli 100 mil­joo­nan euron tilin. 

    Eikö hel­po raha kel­paa ohjel­mis­to­y­rit­tä­jil­le vai eikö se ole­kaan ihan niin yksinkertaista?

  218. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kil­pai­lu apo­tis­ta oli tie­tääk­se­ni auki myös koti­mai­sil­le tar­joa­jil­le. Ei nii­tä sul­jet­tu pois.

    Samat lai­na­lai­suu­det päte­vät kuin raken­nut­ta­mis­ta kil­pai­lu­tet­taes­sa. Talo ker­ral­laan, niin koti­mai­set ket­te­rät pie­ny­ri­tyk­set ovat vah­voil­la. Talo­yh­tiö ker­ral­laan, niin muka­na ovat Suo­mes­sa toi­mi­vat alan suu­ry­ri­tyk­set. Jos kil­pai­lu­tet­tai­siin kau­pun­gin­osa ker­ral­laan, oli­si muka­na vain pie­ni jouk­ko glo­baa­le­ja toi­mi­joi­ta joil­la on esit­tää refe­rens­se­jä vas­taa­vis­ta projekteista.

    Käy­tän­nös­sä siis suo­ma­lai­set toi­mi­jat on sul­jet­tu pois aikaa sit­ten teh­dyl­lä pää­tök­sel­lä hank­kia “koko­nais­rat­kai­su”, eli iso sul­jet­tu möyk­ky, jon­ka elin­kaa­res­ta tekee pää­tök­set myy­jä, ei ostaja.

  219. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kil­pai­lu apo­tis­ta oli tie­tääk­se­ni auki myös koti­mai­sil­le tar­joa­jil­le. Ei nii­tä sul­jet­tu pois. Jos koti­mai­nen osaa­mi­nen oli­si ollut yli­ver­tais­ta, kai koti­mai­set tar­joa­jat oli­si­vat pei­ton­neet ulko­mai­set men­nen tul­len. On surul­lis­ta, ettei niin käy­nyt. Oli­si­ko kil­pai­lun ehtoi­hin pitä­nyt lait­taa, että vain suo­ma­lai­set yri­tyk­set saa­vat osal­lis­tua vai, että koti­mai­suu­des­ta saa sata pis­tet­tä enem­män. Siis että huo­nom­pi­kin kel­paa, kun­han on suomalainen. 

    Surul­lis­ta on se, että koko­nais­kus­tan­nuk­sik­si arvoi­daan 1.8 mil­jar­dia kun Viros­sa kus­tan­nuk­set ovat noin 10 mil­joo­naa.

    Perus­te­lu­na on kuu­lem­ma se, että Suo­men jär­jes­tel­mä tulee ole­maan pal­jon moni­mut­kai­sem­pi, mikä on huo­no perustelu.
    Hyvä jär­jes­tel­mä tie­ten­kin on yksin­ker­tai­nen ja toi­mi­va.
    Koke­muk­set suo­ma­lai­sis­ta jär­jes­tel­mä­toi­mit­ta­jis­ta… jää­köön sanomatta.

  220. Yksi­tyi­nen kulu­tus on avai­na­se­mas­sa Suo­men nos­ta­mi­sek­si lamasta.

    Verot alas ja kulu­tus ylös.

    Vien­ti­teol­li­suus on niin pik­ku­rui­nen osa Suo­men talout­ta, ettei sitä kan­na­ta hyy­sä­tä. Pan­kit kyl­lä pai­na­vat vel­kaa kulu­tuk­seen, mut­ta EK:n loka­kam­pan­ja pelot­te­lee kan­sa­lai­set pilalle.

    Haloo???? Vel­ka on lähes ilmais­ta! Kuluttakaa!

  221. Eikös sen Apo­tin han­ke­sel­vi­tyk­sen teh­nyt kon­sult­ti­fir­ma “yllät­täen” pal­jas­tu­nut Epicin edustajaksi…?

    Hai­see­han täs­sä nimit­täin aika vah­vas­ti se, että esi­sel­vi­tyk­set ja tar­jous­pyyn­tö oli­si teh­ty hyvin vah­vas­ti ja suun­ni­tel­mal­li­ses­ti niin, että vain mono­liit­ti­nen vii­me­vuo­si­tu­han­nen rat­kai­su kel­paa — ja niis­tä­kin vain Epic. Se, ettei­vät päät­tä­jät ymmär­tä­neet, että kon­sul­tit vei­vät hei­tä taas ker­ran kuin lit­ran mit­taa, ei ole miten­kään yllä­tä­vää — mut­ta kovin surul­lis­ta kui­ten­kin — var­sin­kin, kun kysees­sä on näin­kin isot rahat.

    Kuka­han täs­sä­kin sit­ten lopul­ta kan­taa vas­tuun, jos ja kun Apot­ti osoit­tau­tuu kan­keak­si jär­jes­tel­mäk­si (ts. muu­tos­ten teko on joko mah­do­ton­ta tai jär­jet­tö­män kal­lis­ta) ja estää käy­tän­nös­sä sote-jär­jes­tel­män ratio­na­li­soin­nin ja uudet inno­vaa­tiot? Ai, niin — onhan meil­lä aina veron­mak­sa­jien kuk­ka­rot, joil­la käy­dä — eli kenen­kään ei tar­vit­se pelä­tä jou­tu­van­sa vas­tuuseen kata­stro­faa­li­sen huo­nois­ta­kaan päätöksistä.

  222. Lii­an van­ha’ kirjoitti:

    Sama kos­kee mui­ta­kin asioi­ta esim väi­tet­tiin, että Ruot­sis­sa ansio­si­do­na­ni­nen on vuosi.Todellisuudessa se on 300 päi­vää eli 15 kuu­kaut­ta. Ja jos on alle 18 vuo­tiai­ta huol­let­ta­via niin kes­to on 450 päivää.”

    Juu­ri­kin noin. Lisäk­si Suo­mes­sa käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa näkö­jään “unoh­de­taan” ker­toa, että Ruot­sis­sa se työt­tö­myys­päi­vä­ra­han taso on PAREMPI kuin Suo­mes­sa. Se voi olla jopa 80% palkasta. 

    Lisäk­si monil­la ammat­ti­lii­toil­la on vakio­na lisä­tur­vaa jäse­nil­leen, joka korot­taa päi­vä­ra­han tasoa myös kova­palk­kai­sil­le tuo­hon 80:iin asti. Ansio­si­don­nai­seen tur­vaan voi monen lii­ton kaut­ta ostaa myös ns. lisä­päi­viä koro­te­tul­la tasol­la. Suo­mes­ta tuol­lai­set tur­va­ver­kot puut­tu­vat täysin. 

    Käy­tän­nös­sä Ruot­sin ansio­si­don­nai­nen päi­vä­ra­ha ei ole rahal­li­ses­ti yhtään sen ante­li­aam­pi vaih­toeh­to kuin Suo­mes­sa­kaan. Se vain anne­taan työt­tö­mäl­le nopeam­mas­sa tah­dis­sa: 500 päi­vän sijas­ta saat 300 päi­väs­sä saman “klim­pin” rahaa.

    Päi­vä­ra­han saan­ti jat­kuu myös 300 päi­vän jäl­keen, mut­ta alem­mal­la tasol­la. Sekin päi­vä­ra­ha on tasol­taan usein Suo­men perus­päi­vä­ra­haa korkeampi.

    Kun ker­ran Ruot­siin ver­tail­la halu­taan, niin ver­tail­laan sit­ten kun­nol­la: Ruot­sis­sa ei myös­kään tun­ne­ta noi­ta “9 euron päi­vä­pal­kal­la” raa­ta­via orjia, jot­ka ovat muka­mas “työ­har­joit­te­le­mas­sa työn­te­koa”. Kysei­nen sys­tee­mi­hän on täyt­tä riis­toa ja tuo ilmais­ta taks­värk­kiä raa­ta­vat ren­git takai­sin yhteis­kun­taam­me! Ei ole kau­aa kun näin työ­paik­kail­moi­tuk­sen, jos­sa joku työ­nan­ta­ja­si­ka keh­ta­si hakea tuol­lais­ta 9 euron orjaa ilmoi­tuk­sel­la: “Hae­taan pai­noa­lan OSAAJAA työ­ko­kei­luun harjoittelijaksi”.

  223. Ruot­sis­ta sen ver­ta, että hei­tän­pä ikä­vän pii­kin kai­kil­le talous­tie­tä­jil­le, jot­ka ovat tie­tä­vi­nään aina kai­ken mui­ta paremmin.

    Kyl­lä­hän se Ruot­sis­sa­kin oli eliit­ti ja sikä­läi­set osmo­soi­nin­vaa­rat vie­mäs­sä maa­ta kipin kapin euroon. Muis­tan hyvin kuin­ka kovaa oli se paa­pa­tus euron puo­les­ta ja elin­kei­noe­lä­män lob­baus, että “euroon on men­tä­vä tai tuho koittaa”. 

    Ruot­sin kan­sa­han se esti elii­tin pöl­jyy­det sanom­mal­la “NEJ tack” kansanäänestyksessä.

    Sii­hen oli sit­ten jupis­ten tyy­ty­mi­nen ja alku­vuo­det kuu­lui sii­tä NEJ-pää­tök­ses­tä­kin jotain ihme jurnutusta.

    Nyky­ään on tie­tys­ti erit­täin han­ka­la löy­tää Ruot­sis­ta ainut­ta­kaan ns. talous­vii­sas­ta, joka kan­nat­tai­si euroa eli niin on tak­ki kään­ty­nyt kun aikaa on kulu­nut ja euro osoit­tau­tu­nut kolos­saa­li­sek­si fiaskoksi.

    Tämä nyt ihan vaan muis­tu­tuk­se­na kai­kil­le, jot­ka ovat tie­tä­vi­nään mui­ta paremmin 😉

  224. Vesa: Kyl­lä, koti­mai­suu­des­ta pitäi­si saa­da mer­kit­tä­väs­ti lisä­pis­tei­tä. Olem­me idioot­te­ja ja ammum­me omaan jal­kaam­me, jos olem­me laa­ti­neet tai tul­kit­sem­me jul­kis­ten han­kin­to­jen sää­dök­siä niin ettei koti­mai­suu­des­ta saa kil­pai­lue­tua. Kaik­ki muut maat teke­vät niin ja härs­kis­ti, taval­la tai toisella.

    No, kun kat­soo iso­jen koti­mais­ten aatee­koo-talo­jen track recor­dia aina jos­tain Tau­dis­ta alkaen oikeas­taan ihan min­kä­lais­ten ja ‑kokois­ten pro­jek­tien paris­sa, niin tai­taa olla aika sel­vää, ettei pel­kän koti­mai­suu­den pitäi­si olla mikään plus­sa. Nimit­täin ainoa­han mis­sä nämä tahot tun­tu­vat lois­ta­van on jul­kean sek­to­rin kuset­ta­mi­nen ja rahastaminen.

    Täs­sä tar­vit­tai­siin sel­keä asen­ne­muu­tos ja aivan uusi tapa toi­mia tie­to­jär­jes­tel­mä­hank­kei­den kans­sa. Ei pitäi­si tyy­tyä pel­käs­tään avoi­miin raja­pin­toi­hin vaan jär­jes­tel­mien avain­kom­po­nent­tien pitäi­si perus­tua avoi­meen läh­de­koo­diin, jon­ka varas­sa pie­net inno­va­tii­vi­set yri­tyk­set voi­si­vat olla kil­pai­lu­ky­kyi­siä suur­ten rinnalla.

    Meil­lä­hän voi­si olla joku “sote-apps­to­re”, jon­ne kuka tahan­sa voi­si tar­jo­ta sovel­luk­si­aan sote-sek­to­rin — ja mik­si ei kan­sa­lais­ten­kin käy­tet­tä­väk­si. Tie­tys­ti tie­to­tur­van takia val­von­nan pitäi­si olla teho­kas­ta ja yllä­pi­to-ongel­mia voi­si lähes­tyä vaik­ka sii­tä, että edel­ly­tet­täi­siin stan­dar­di­for­maat­tien käyt­töä ja vaik­ka­pa läh­de­koo­din tal­len­ta­mis­ta kaup­pa­pai­kan hal­tuun (vaik­ka­pa niin, että läh­de­koo­di muut­tui­si avoi­mek­si, jos sitä ei enää ylläpidetä).

    Toi­saal­ta, jos kaik­ki data on joka tapauk­ses­sa tur­vas­sa kes­ki­te­tyis­sä jär­jes­tel­mis­sä ja avoi­mien raja­pin­to­jen taka­na, niin sovel­lus­ten yllä­pi­to-ongel­ma­kin lie­nee rajatumpi.

  225. Ei se Ruot­sin kruu­nu euroon näh­den niin hir­veäs­ti ole hei­ken­ty­nyt. Ei valuut­ta­kurs­seis­ta löy­dy seli­tys­tä Suo­men ja Ruot­sin väli­sil­le eroille.

    Ruot­sis­sa­han on ennem­min tais­tel­tu kruu­nun vah­vis­tu­mis­ta vas­taan kai­kin kei­noin. Kor­ko­kin on negatiivinen.

    Ruo­tis­sa on vähän laa­jem­pi vien­ti­teol­li­suus. Tämä lie­nee avain. Vaik­ka yksi romah­tai­si niin muut paikkaavat.

  226. Lai­tan tähän “talous­po­li­tiik­ka” ket­juun kun en parem­paa­kaan kon­teks­tia onnis­tu­nut löytämään.

    Tuli mie­leen (osin teo­reet­ti­nen kos­ka sään­nöt) aja­tel­ma. Ote­taan tote­na, että eten­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­tuo­tan­non mark­ki­na­hin­ta ei ole kus­tan­nus­pe­rus­tei­nen vaan kysyn­tä. Ei ilmei­ses­ti lähel­le­kään(?). Mah­dol­lis­tai­si­ko tämä kui­lu ja oli­si­ko koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti sit­ten­kin jär­ke­vää työl­lis­tää koti­mai­nen työ­voi­ma hin­nal­la x+y euroa kuin tuon­ti­työ­voi­ma (l. Viro) hin­nal­la x euroa. Sil­loin kun hyö­dyk­kees­tä saa­tu hin­ta on x+y+z jos­sa z on olen­nai­ses­ti suu­rem­pi kuin x ja jopa x+y.

    1. Viro ja Suo­mi kuu­luj­vat EU:hun. Viro­lais­ta työn­te­ki­jää ei saa syr­jiä suo­ma­lai­seen näh­den. Lisäk­si tuos­sa las­kel­mas­sa aja­teel­laan, että maa­no­mis­ta­ja (Hel­sin­gin kau­pun­ki) oli­si vel­voi­tet­tu luo­pu­maan rahoistaan.

  227. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Viro ja Suo­mi kuu­luj­vat EU:hun. Viro­lais­ta työn­te­ki­jää ei saa syr­jiä suo­ma­lai­seen näh­den. Lisäk­si tuos­sa las­kel­mas­sa aja­teel­laan, että maa­no­mis­ta­ja (Hel­sin­gin kau­pun­ki) oli­si vel­voi­tet­tu luo­pu­maan rahoistaan. 

    Joo sik­si lai­toin teo­reet­ti­nen kos­ka sään­nöt. Ja toki joku jou­tuu aina luo­pu­maan rahois­taan. Nyt­hän se on veron­mak­sa­ja­kol­lek­tii­vi mas­sa­työt­tö­myy­den vuok­si. Puhuin­kin koko­nais­ta­lou­del­li­suu­des­ta. Myön­nän samaan syk­kyyn, että kapa­si­teet­ti­ni ei rii­tä tämän tar­kem­paan poh­dis­ke­luun. Tyy­dyn totea­maan, että jotain tart­tis ilmi­sel­väs­ti sil­ti teh­dä eten­kin nuo­ri­so­työt­tö­myy­den kans­sa. ICT:stä ei tul­lut­kaan nuor­ten mas­sa­työl­lis­tä­jää. Perin­tei­set alat mah­dol­li­ses­ti edelleen?

  228. Apot­tia kos­ke­via kir­joi­tuk­sia, jois­sa on asian­tun­te­mus­ta muka­na on mm. Otso Kivekkällä:

    http://otsokivekas.fi/2013/01/espoo-epic-ja-apotti/

    Kan­nat­taa ver­ra­ta tähän viimeisimpään:

    http://otsokivekas.fi/2015/04/miksi-apottia-kannattaa-jatkaa/

    Kuvaa­vaa on ehkä tämä lause:

    Tämä oli var­maan se het­ki, kun sys­tee­mi sai minus­ta otteen. Han­ke, jota olen vuo­sia kri­ti­soi­nut, on yhtäk­kiä vaa’ankielellä, ja voi­sin sen kaa­taa. Sen sijaan läh­den sitä tuke­maan, kos­ka se on kui­ten­kin koko­nai­suu­den kan­nal­ta parempi.

    Niin­pä. Kun jotain asi­aa jau­he­taan vuo­si­kausia, val­mis­tel­laan asi­aa hyvin seka­lai­sen vir­ka­mies­jou­kon toi­mes­ta, jää­vä­tään koti­mais­ten asian­tun­ti­joi­den mie­li­pi­teet ja oman maan talous, kos­ka halu­taan todis­taa oman joh­to­ryh­män vision yle­vyyt­tä — pääs­tään lopul­ta sii­hen että ei enää ole jär­ke­vää kes­keyt­tää lii­ket­tä, kos­ka mitään muu­ta­kaan vaih­toeh­toa ei enää ole.

    Täs­sä ei ole enää kyse siis tie­to­jär­jes­tel­mis­tä, vaan sii­tä että mil­lai­sia mei­dän jul­kis­hal­lin­nol­li­nen pää­tök­sen­te­ko on. Toki pro­jek­ti voi­daan kaa­taa ker­ran, mut­ta ne päät­tä­jät yhä säi­ly­vät ja hei­dän aja­tus­maa­il­man­sa ei muu­tu, joten se on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tur­haa työ­tä yrit­tää jär­jel­lä vai­kut­taa — sys­tee­miä ei voi muut­taa jär­jel­lä, kos­ka jul­kis­hal­lin­nos­sa joh­ta­jat ovat ja pysy­vät niil­lä sijoil­laan, kos­ka ei ole ketään joka tuli­si hei­dän paikalleen.

  229. OS kir­joit­ti:
    “Juha Sipi­lä esit­ti työ­ajan piden­tä­mis­tä kei­no­na alen­taa palk­ko­ja. En pidä aja­tuk­ses­ta, vaik­ka myön­nän, että se voi­si ter­veh­dyt­tää talout­ta. Se toi­mii vain nousu­kau­den olois­sa. Muu­ten vii­den pro­sen­tin sääs­tö syn­tyy vain irti­sa­no­mal­la vii­si pro­sent­tia työvoimasta.”

    Mik­si mie­les­tä­si tämä kas­vat­tai­si työt­tö­myyt­tä, jos työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­seen täh­tää­vä poli­tiik­ka ei ker­ran kas­va­ta? Olet­han kui­ten­kin sano­nut, mie­les­tä­ni täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti, että kos­ka kan­san­ta­lou­des­sa teh­tä­vän työn mää­rä ei ole vakio, työt­tö­myy­sas­te ei rii­pu työ­voi­man tar­jon­nas­ta aina­kaan lyhyt­tä pidem­mäl­lä aikavälillä.

    Jos Suo­men työ­mark­ki­noil­le saa­pu­va maa­han­muut­ta­ja, nopeam­min val­mis­tu­va opis­ke­li­ja, tai töi­hin mene­vä kotiäi­ti ei nos­ta työt­tö­myy­sas­tet­ta, mik­si siis tehok­kuus­mie­les­sä vajaa­käy­töl­lä ole­vat työ­läi­set jot­ka siir­ty­vät kor­tis­toon nos­tai­si­vat tuo­ta? Eli oli­ko se työn mää­rä vakio vai ei?

  230. Juho Laa­tu: Suo­mi halu­aa integroi­tua kan­sain­vä­li­siin käy­tän­töi­hin (ja siis siir­tyä pois­päin poh­jois­maa­lais­mal­li­ses­ta tulo­ja voi­mak­kaas­ti tasaa­vas­ta mallista). 

    Minus­ta tämä väi­te vaa­tii aika­moi­sia perusteluja.

  231. ano­nyy­mi: Minus­ta tämä väi­te vaa­tii aika­moi­sia perusteluja.

    Perus­te­luik­si riit­tää ehkä se, että perin­tei­nen poh­jois­mai­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­tys on ollut voi­mak­kaas­ti tulo­ja tasaa­va. Nyt kun integroim­me talou­den ja kaik­ki maan toi­min­ta­ta­vat EU:n ja glo­baa­lin vapaan kau­pan kans­sa, tyy­li väis­tä­mät­tä muut­tuu. Muu­tok­sen täy­tyy olla poh­jois­mai­seen mal­liin ver­rat­tu­na koh­ti kovem­paa mal­lia, kos­ka poh­jois­mai­nen mal­li on yksi tulo­ja tasaavimmista.

    On ilmeis­tä että tava­ran, työ­voi­man, pää­omien jne. liik­ku­mi­nen edel­lyt­tää Suo­men­kin talou­del­ta esim. palk­ko­jen pudot­ta­mis­ta kan­sain­vä­li­seen kil­pai­luun sopi­val­le tasol­le. Suo­men työ­läi­nen kil­pai­lee Puo­lan työ­läi­sen kans­sa, ja suo­ma­lais­ten pal­kat voi­vat olla vain sen vrran kor­keam­pia kuin suo­ma­lai­sen työn tuot­ta­uus on puo­la­la­lais­ta työ­tä kor­keam­pi. Juu­ri nyt työt­tö­myys on nous­sut ja kaik­ki puo­lu­eet lie­ne­vät yhtä miel­tä sii­tä, että Suo­men työ­voi­ma­ku­lu­ja tulee laskea.

    Inte­graa­tio vapaut­taa myös rik­kaim­pia fir­mo­ja (ja ihmi­siä­kin) toi­mi­maan kan­sain­vä­li­sin sään­nöin, mikä mer­kit­see esim. mah­dol­li­suut­ta siir­tää toi­min­taa, omai­suut­ta ja tulo­ja mai­hin, jois­sa vero­tus on kevyem­pää. Suo­mi voi täs­tä syys­tä jou­tua keven­tä­mään noi­den fir­mo­jen vero­tus­ta, sil­lä pää­oma menee sin­ne, mis­sä sitä koh­del­laan parhaiten.

    Kaik­ki siis viit­taa suun­taan, jon­ka mai­nit­sin. Toi­seen suun­taan vetoa voi­si tul­la vaik­ka­pa sii­tä, että teem­me EU:ssa yhdes­sä sään­tö­jä, jot­ka ohjaa­vat mei­tä takai­sin koh­ti poh­jois­mais­ta tulo­ja tasaa­vaa tyy­liä. Mut­ta en ole havain­nut kon­kreet­ti­sia merk­ke­jä tuol­lai­ses­ta. Toi­vea­jat­te­lu ei rii­tä. Talous on vapau­tu­nut ja koventunut.

    Voi­si myös toi­voa, että talous kas­vai­si niin, että palk­ka­hai­ta­rin veny­mi­ses­tä huo­li­mat­ta työn­te­ki­jöil­le­kin riit­täi­si entis­tä enem­män rahaa. Ei näy­tä toi­mi­van tämä­kään, edes Euroo­pan, saa­ti Suo­men osalta.

  232. Sep­po San­te­ri:
    Juu­ri­kin noin. Lisäk­si Suo­mes­sa käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa näkö­jään “unoh­de­taan” ker­toa, että Ruot­sis­sa se työt­tö­myys­päi­vä­ra­han taso on PAREMPI kuin Suo­mes­sa. Se voi olla jopa 80% palkasta. 

    Niin mut­ta eikö siel­lä vas­ta­pai­nok­si tule hyvin nopeas­ti kai­ken­lais­ta aktivointitoimenpiteitä?

    Aina­kin Paa­vo Arhin­mä­ki taan­noin valit­ti kovas­ti, että se on mel­kein työ­läi­sen helvetti.

    http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2013/ruotsin-varoittava-esimerkki/

  233. åke:
    Ei se Ruot­sin kruu­nu euroon näh­den niin hir­veäs­ti ole hei­ken­ty­nyt. Ei valuut­ta­kurs­seis­ta löy­dy seli­tys­tä Suo­men ja Ruot­sin väli­sil­le eroille.

    Ruot­sis­sa­han on ennem­min tais­tel­tu kruu­nun vah­vis­tu­mis­ta vas­taan kai­kin kei­noin. Kor­ko­kin on negatiivinen. 

    Syy sii­hen että Ruot­sin kes­kus­pank­ki on aset­ta­nut ohjaus­ko­ron nega­tii­vi­sek­si on nime­no­maan se että se hei­ken­tää kruu­nun kurs­sia, ei vahvista. 

    Riks­ban­ken onkin onnis­tu­nut hei­ken­tä­mään kruu­nua sel­väs­ti (~6%) euroa vas­taan vii­meis­ten 1,5 vuo­den aika­na, vaik­ka euroa­kin on tar­koi­tuk­sel­le heikennetty.

  234. Sisäi­sen deval­vaa­tion sijas­ta saman sai­si aikaan suu­ril­la pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la Saksassa.

    http://uk.businessinsider.com/how-german-pay-rises-could-save-europe-2015–3

    Haus­ka ajatusleikki:

    Mitä jos Suo­men hal­li­tus aset­tui­si tuki­si Sak­san ammat­ti­liit­to­ja ja varai­si bud­jet­tiin vaik­ka­pa 100 mil­joo­naa euroa lak­ko­kas­saan, jol­la tuet­tai­siin roi­mia pal­kan­ko­ro­tuk­sia Saksalaisille.

    Oli­si kiva näh­dä kuin­ka leu­at lok­sah­tai­si­vat inno­va­tii­vi­sen paneu­roop­pa­lai­sen työ­mark­ki­na­po­li­tii­kan edes­sä. “Onko tämä edes lail­lis­ta? Mer­kel kut­sui pää­mi­nis­te­rin puhutteluun!”

  235. Juho Laa­tu: Perus­te­luik­si riit­tää ehkä se, että perin­tei­nen poh­jois­mai­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­tys on ollut voi­mak­kaas­ti tulo­ja tasaava. 

    Ei vaan se haluaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.