Vuosi: 2015

On oikeas­t­aan ikävä asia, että Ottelin­in monel­la tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoit­ti sen osoit­ta­van, että yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen lisää päästöjä. Tutkimuk­ses­sa ei näin san­o­ta, vaik­ka abstrak­tin kir­joit­ta­ja on kyl­lä myös vähän oikaissut ja tätä kaut­ta aiheut­tanut tuon tulkin­nan. Näin entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä halu­an kom­men­toi­da sitä, mitä nopeasti läpi luke­mal­la ymmärsin.

Tutkimuk­sen ansiot ovat siinä, että pyritään selvit­tämään kulu­tustapo­jen vaiku­tus päästöi­hin. Tulok­set eivät ole vielä siinä kun­nos­sa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon poli­tikka­su­osi­tuk­sia, mut­ta jostain on aloitettava.

Erit­täin kiin­toisaa on tietää, miten eri tavoin asu­vien kulu­tusko­rit poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta sitä ei valitet­tavasti ole rapor­toitu kuin noiden päästömäärien kaut­ta. Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää, miten joukkoli­iken­nekaupungis­sa asu­vien city-ihmis­ten kulu­tusko­rit poikkea­vat muus­ta maas­ta, mut­ta tätäkään ei ollut tutkit­tu. Tutkimuk­ses­sa käytet­ty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvat­ti­in, vaan siihen kuu­lu­vat alueet, joiden aluete­hokku­us ylit­tää 0,1. Urbaanista alueesta ale­taan puhua, kun aluete­hokku­us on tuo­hon näh­den kym­menker­tainen. Tuo­hon määritelmään mah­tu­vat myös auto­val­taiset omako­tialueet Pak­i­las­ta alka­en. Jat­ka lukemista “Vähän pere­htyneem­pi arvio Ottelin­in tutkimuksesta”

Sain lop­ul­takin Aal­to-yliopis­ton tutkimus­ra­portin käsi­i­ni ja kahlatuk­si sen hyvin kur­soris­es­ti läpi. Hesarin main­os­ta­mat tulok­set siitä, että päästöt henkeä kohden ovat tiheästi raken­ne­tu­il­la alueil­la suurem­mat, eivät olleet tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä, eivät alku­unkaan. Tutkimuk­sen kohteena oli hiilipäästö henkeä kohden, joten se vähän suosi lap­siper­heitä. Kun selit­täjäk­si otet­ti­in tulota­so ja koti­taloustyyp­pi (sinkut, lap­siper­heet jne), tulota­son merk­i­tys oli suuri (tietysti) ja per­hetyyp­pi­en välil­lä oli tilas­tol­lis­es­ti merk­it­se­viä ero­ja, mut­ta aluei­den välil­lä ei ollut. Tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä oli myös se, että kaupunki­a­su­tuk­sen ulkop­uolel­la uudet asun­not oli­vat ener­giapi­himpiä kuin vanhat. 

Isot nuh­teet Hesar­ille. Tutkimus pitäisi lukea ja ymmärtää ennen kuin tekee uutisen.

Tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in hyvin kum­mallisia ole­tuk­sia ener­gia­muo­to­jen omi­nais­päästöistä. Sen mukaan megawat­ti­tun­nil­la sähköä ja kaukoläm­pöä on suun­nilleen sama omi­nais­päästö. Tämä käsi­tys poikkeaa yleis­es­tä täysin.

Jos nuo sähkön ja kaukoläm­mön omis­nais­päästöt kor­jat­taisi­in jotenkin järkevästi, kaupunki­a­sum­i­nen olisi selvästi päästöt­tömäm­pää, kun tulot ja per­he­muodot vakioidaan.

 

Olet­takaamme, että meil­lä on Ekolan­dia-nimi­nen­vuorten ympäröivä maa, jon­ka sähköverkko on sen sisäi­nen. Maan sähkö tuote­taan pääasi­as­sa vesivoimal­la (9 MW), joka on kokon­aan raken­net­tu niin, ettei sitä voi enää lisätä. Sähkön kulu­tus 10 MW. Puut­tu­va yksi MW tuote­taan kivi­hi­ilivoimaloil­la, joi­ta toki voi rak­en­taa lisää. Sähkö on siis varsin puh­das­ta, 90 % vesivoimaa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havait­tuaan, että sähkö tuote­taan näin vas­tu­ullis­es­ti asukkaat innos­tu­i­v­at rak­en­ta­maan sähköl­lä läm­mitet­täviä uima-altai­ta, jot­ka lisä­sivät sähkön kulu­tuk­sen 11 MW:iin. Vesivoimaa oli edelleen 9 MW. Nyt kivi­hi­il­isähköä tarvit­ti­in 2 MW.

Paljonko päästöjä uima-altaiden läm­mit­tämi­nen aiheut­ti? Min­un mielestäni ne aiheut­ti­vat yhden megawatin lisäyk­sen kivi­hi­il­isähkön tuotan­toon eivätkä vaikut­ta­neet mitään vesivoiman tuotan­toon, minkä vuok­si uima-altaat oli­vat aika paha jut­tu, mut­ta Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden mukaan kivi­hi­il­isähköä meni uima-altaiden läm­mit­tämiseen vain 0,18 MW ja lop­ut 0,82 MW oli vesisähköä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aal­to yliopis­ton tutk­i­joiden tapa laskea ei minus­ta ole enää mielipi­dekysymys vaan yksinker­tais­es­ti väärin. Jat­ka lukemista “Mik­si sähkön omi­nais­päästöt pitää laskea mar­gin­aalin mukaan?”