Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?

Kai­nuu­lai­sen rati­koi­ta ja junan­vau­nu­ja val­mis­ta­van Trans­tec­hin osa­keo­mis­ta­ja myy­tiin tsek­ki­läi­sel­le Sko­da Trans­por­ta­tio­nil­le, joka on eri­kois­tu­nut kis­ko-ja bus­si­ka­lus­ton val­mis­ta­mi­seen (se, ei tee hen­ki­lö­au­to­ja). Kaup­pa on otet­tu Suo­mes­sa huo­jen­tu­nee­na vas­taan, kos­ka Trans­tec­hin talou­del­li­set vai­keu­det ovat herät­tä­neet huol­ta rahoit­ta­jis­sa, asiak­kais­sa ja hen­ki­lö­kun­nas­sa. Iloi­nen asia siis, mutta

Mis­tä joh­tuu, ettei yri­tyk­sel­le löy­ty­nyt suo­ma­lais­ta omis­ta­jaa, sel­lais­ta, joka oli­si talou­del­lis­ten mus­ke­lien lisäk­si tar­jon­nut mark­ki­noin­ti­mus­ke­lei­ta yri­tyk­sel­le? Onhan sil­lä yksi todel­la hyvä tuo­te, nämä Hel­sin­gin uusim­mat rati­kat, joil­la voi­si olla mark­ki­noi­ta sii­nä osas­sa euroop­pa­lai­sia kau­pun­ke­ja, jos­sa käy­te­tään met­rin rai­de­le­veyt­tä. Moni asia oli­si Suo­mes­sa parem­min, jos meil­lä oli­si omat Wal­len­ber­gim­me. (!?) Suo­mi lui­suu yri­tys­kaup­pa yri­tys­kau­pal­ta koh­ti tytä­ryh­tiö­ta­lout­ta. Se luo epä­var­muut­ta talou­teen, kos­ka yri­tys­ten vähen­täes­sä tuo­tan­to­aan, tytä­ryh­tiöi­den toi­min­taa lei­ka­taan ensin. Ulko­mai­nen tytä­ryh­tiö on koti­mai­seen pää­yh­ti­öön ver­rat­tu­na aina resi­du­aa­lin asemassa.

Toi­veis­sa on, että Trans­tec­hin rati­kat mene­vät nyt parem­min kau­pak­si ulko­mail­la. Mut­ta miet­ti­kää­pä, mitä tapah­tuu, jos yri­tys onnis­tuu myy­mään 200 ratik­kaa Sak­saan? Mitä tekee tsek­ki­läi­nen kone­pa­ja? Päät­tää­kö se val­mis­taa ne kal­liil­la ulko­mai­sen tytä­ryh­tiön teh­tail­la vain hal­val­la koti­maas­sa? Sko­da Trans­port osti tosin vain osa­ke-enem­mis­tön. eikä koko yri­tys­tä, joten se ei voi noin vain siir­tää patent­te­ja ja pii­rus­tuk­sia omiin tuo­tan­to­lai­tok­siin­sa, mut­ta silti.

47 vastausta artikkeliin “Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?”

  1. Ellen aivan vää­rin muis­ta, niin täs­sä­kin blo­gis­sa on kir­joi­tet­tu, että tava­rat pitää tuot­taa siel­lä mis­sä se on edul­li­sin­ta. Mik­si rata­liik­ken­ne­tuot­teet teki­si­vät poikkeuksen?

  2. Yleen­sä­hän se niin käy, että ulko­mais­ta yri­ty­sos­ta­jaa kiin­nos­taa vain paten­tit ja pii­rus­tuk­set. Ne saa­tu­aan se lak­kaut­taa teh­taan Suo­mes­sa. On toki joi­ta­kin poik­keuk­sia, että ulko­mai­nen omis­ta­ja on saa­nut yri­tyk­sen toi­mi­maan pal­jon parem­min kuin aikai­sem­pi koti­mai­nen omis­ta­ja. Esi­merk­ke­jä löy­tyy telak­ka­teol­li­suu­des­ta ja puunjalostusteollisuudesta.

  3. Olen työl­lis­tä­nyt Suo­mes­sa ja Sak­sas­sa työmiehiä.
    Suo­mes­sa työ­mie­het Ovat super täs­mäl­li­siä kun on aamiai­sen ja ruo­kai­lun ja kah­vi­tau­ko­jen aika.
    Joten kun taa­sen tul­laan tauol­ta se kes­tää ene­kuin työt taa­sen sujuvat.
    Sak­sa­lai­sedt vas­taa­vat työ­mie­het eivät tun­ne kah­vi­tau­ko­ja ja ruo­kai­lu sujuu muu­ten­kin mut­kat­to­mas­ti. Pak­kas­päi­viä (työ­nan­ta­ja mak­saa teke­möt­tä­mis­tä tunneista!!!!!!!!!!)
    Tämä (ruokailuajat/kahvipaussit)pätee myös­kin pank­ki­työ­läi­siin jne..
    Terveisin
    Var­pu Harm
    Var­pu Harm

  4. Jos EU oli­si täy­sin homo­gee­ni­nen alue, jos­sa sijoi­tet­ta­va pää­oma ja yri­tyk­set oli­si­vat jakau­tu­neet tasai­ses­ti mai­den kes­ken (esim. väki­lu­vun tai bkt:n suh­teen) toden­nä­köi­syys että Suo­mes­sa myyn­tiin mene­vä yri­tys löy­tää sijoit­ta­jan Suo­mes­ta oli­si alle 2%. Vaik­ka Suo­men pää­omien osuus oli­si 10% EU:n pää­omis­ta, omis­tus lui­sui­si koh­ti tilaa jos­sa vain 10% yri­tyk­sis­tä on Suo­ma­lai­ses­sa omistuksessa. 

    Kaik­ki omis­tus­jär­jes­te­lyt, jot­ka ero­aa­vat em. jakau­mas­ta syn­ty­vät jon­kin­lai­sen koti­paik­kae­dun vuok­si. Aika vai­kea uskoa, että tytä­ryh­tiö­ta­lou­teen lui­su­mi­nen voi­daan estää edes koh­tuul­li­sen suu­rel­la panok­sel­la yhte­näi­ses­sä talous­a­lueis­sa jos­sa pää­omien liik­ku­mi­nen on vapaa­ta. TTIP ym. sopi­muk­set laa­jen­ta­vat aluet­ta entisestään. 

    Lui­su­mi­nen pysäh­tyy luon­nos­taan, kun löy­de­tään jokin tasa­pai­no­ti­la. Tie­tys­ti pää­omien vähäi­syys siir­tää tämän tasa­pai­no­ti­lan mata­lam­mak­si kuin mitä se muu­ten olisi.

  5. EU ja euro joh­ta­vat kiih­ty­vään kes­kit­ty­mi­seen ja sitä nopeam­min kiih­ty­vään mitä enem­män men­nään liit­to­val­tio­ta koh­ti. Veik­kaan, että Tsek­ki on yksi voit­ta­jis­ta jo sijain­tin­sa perusteella. 

    Vaik­ka en ennus­ta­kaan Suo­mel­le — tai pää­kau­pun­ki­seu­dul­le — peri­ka­toa, kan­nat­taa suun­ni­tel­la muut­toa tai aina­kin val­mis­tel­la lap­sia sii­hen, että parem­mat met­säs­tys­maat saat­ta­vat löy­tyä muu­al­ta. EU ja euro vie­vät pie­nil­tä peri­fe­ri­sil­tä mail­ta työ­ka­lut, joil­la kor­ja­ta rik­ki men­nyt talous, mut­ta EU antaa toi­saal­ta mah­dol­li­suu­den muuttaa.

    Vie­lä kun sai­si pank­ki­ti­lin avat­tua vaik­ka­pa Saksassa.

  6. Hui Osmo!

    Et kai vain ehdo­ta että suo­ma­lai­sil­le koti­ta­louk­sil­le pitäi­si ker­tyä sijoi­tet­ta­vaa varal­li­suut­ta vero­jen jälkeen? 

    Se kas­vat­taa tuloeroja…

  7. Nyt Osmo on talous­po­liit­ti­ses­sa yti­mes­sä! 🙂 Vero­po­li­tii­kas­sa pitää löy­tää mui­ta­kin perus­tei­ta kuin ääre­tön kateus.

    Ruot­sa­lai­set ovat ymmär­tä­neet, että yksi tär­keim­mis­tä suo­jel­ta­vis­ta eduis­ta on ruot­sa­lai­sen pää­oman etu. Se tuot­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyvin­voin­tia koko kan­sa­kun­nal­le. Pitää suo­jel­la niin pie­niä kuin suu­ria­kin pääomia.

  8. Nyt on kyl­lä pak­ko kysyä mik­si oli­si pitä­nyt löy­tyä koti­mai­nen osta­ja. Toki yri­tit asi­aa selit­tää­kin, mut­ta ei se mie­les­tä­ni noin mene.

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa eni­ten mak­sa­va ostaa. Suo­mes­sa on kyl­lä sen ver­ran pää­omia, että Trans­tech oli­si sen puo­les­ta voi­tu pitää suo­ma­lai­se­na. Jos ulko­mai­nen osta­ja mak­saa eni­ten, se var­maan näkee myös koh­tees­sa poten­ti­aa­lia enem­män kuin koti­mai­set yri­tyk­set ja on sitou­tu­nut teh­taa­seen. Kuten itse­kin toteat, kysees­sä ei myös­kään ole STX-tyy­li­nen yri­tys ostaa pelk­kää teknologiaa.

    Toi­von myös, ettei aina­kaan suo­ma­lai­sis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä yri­tyk­sis­sä kuvaa­mal­la­si taval­la vedet­täi­si kovin pal­joa “kotiin­päin”. Jos tuo­tan­to Suo­mes­sa on kan­nat­ta­mat­to­mam­paa kuin muu­al­la, se pitää lak­kaut­taa ensim­mäi­se­nä tai mie­lui­ten myy­dä ulko­mail­le, kuten Nokia teki. Muu oli­si nimen­omai­ses­ti koti­mai­sen pää­oman haaskaamista. 

    Jos ne vau­nut on mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­pi teh­dä Tse­kis­sä, niin ei kai pie­ni suo­ma­lai­nen kone­pa­ja sil­loin voit­tai­si mark­ki­naeh­toi­sia tar­jous­kil­pai­lui­ta­kaan, joten en ymmär­rä miten tilan­ne nyt huo­non­tui­si. Toki val­tio voi­si aina mää­rä­tä VR:n tilaa­maan kal­lii­ta vau­nu­ja Kai­nuus­ta, mut­ta sii­nä­kin haas­kat­tai­siin vain suo­ma­lai­sia varoja.

    Voi­si­ko siis yksin­ker­tai­ses­ti olla niin, että ulko­mai­nen osta­ja mak­soi eni­ten ja hyvä niin?

  9. Kan­nat­taa nos­taa yri­tys- ja pää­oma­ve­ro­tus tap­piin. Edis­tää tehok­kaas­ti tytäryhtiötaloutta.

  10. Onhan sil­lä yksi todel­la hyvä tuo­te, nämä Hel­sin­gin uusim­mat rati­kat, joil­la voi­si olla mark­ki­noi­ta sii­nä osas­sa euroop­pa­lai­sia kau­pun­ke­ja, jos­sa käy­te­tään met­rin raideleveyttä.”

    Ei Artic-vau­nun käy­tet­tä­vyys mil­lään tavoin rajoi­tu 1000 mm rata­ver­koil­le. Onhan se jo nyt­kin lop­pusuo­ral­la kil­pai­lu­tuk­ses­sa Tam­pe­reen 1435 mm raitioteille.

    Ennen kaik­kea Articil­la on kyl­lä poten­ti­aa­lia vähän huo­nom­mil­la rata­ver­koil­la, kuten Hel­sin­gin rata­verk­ko on, mut­ta ei se huo­no vaih­toeh­to uuden­ai­kai­sil­le­kaan radoil­le ole.

  11. Yri­tys­ten talou­del­li­set edut aja­vat nii­tä kas­va­maan ja kan­sain­vä­lis­ty­mään glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la kes­kit­ty­mäl­lä ydinliiketoimintoihinsa. 

    Kas­va­vas­ta mää­räs­tä yri­tyk­siä muo­dos­tuu kon­ser­ne­ja, joil­la on yhä enem­män tytä­ryh­tiöi­tä eri puo­lil­la maa­il­maa. Tämän kehi­tyk­sen kaut­ta Kai­kis­ta mais­ta, ei pel­käs­tään Suo­mes­ta, tulee entis­tä enem­män tytäryhtiötalouksia.

    Vali­tet­ta­vas­ti pää­mark­ki­nois­ta kau­kai­sel­la Suo­mel­la on täs­sä kehi­tyk­ses­sä luon­tai­sia hait­ta­te­ki­jöi­tä. Emme­kä pär­jäi­si kovin pal­jon parem­min, vaik­ka meil­lä oli­si enem­män koti­mais­ta pää­omaa, kos­ka sii­tä­kin suu­ri osa kul­keu­tui­si mei­tä veto­voi­mai­sem­piin maihin. 

    Mei­dät pelas­taa täs­sä karus­sa kil­pai­lus­sa ne muut teki­jät, jos vii­saas­ti toimimme.

    Se on hyvä merk­ki, että tän­ne edel­leen syn­tyy Trans­tec­hin kal­tai­sia yri­tyk­siä, jot­ka kel­paa­vat ulko­maa­lai­sil­le eivät­kä ajau­du konkurssiin.

  12. Var­pu Harm: Sak­sa­lai­sedt vas­taa­vat työ­mie­het eivät tun­ne kah­vi­tau­ko­ja ja ruo­kai­lu sujuu muu­ten­kin mut­kat­to­mas­ti. Pak­kas­päi­viä (työ­nan­ta­ja mak­saa teke­möt­tä­mis­tä tunneista!!!!!!!!!!)

    Ilmai­sut huo­no­ja, ei saa sel­vää. Mut­ta: sak­sa­lai­set työn­te­ki­jät kiit­tä­vät parem­mas­ta irti­sa­no­mis­suo­jas­ta ja 13. kuu­kau­den palkasta

  13. TimoT:
    Yleen­sä­hän se niin käy, että ulko­mais­ta yri­ty­sos­ta­jaa kiin­nos­taa vain paten­tit ja pii­rus­tuk­set. Ne saa­tu­aan se lak­kaut­taa teh­taan Suo­mes­sa. On toki joi­ta­kin poik­keuk­sia, että ulko­mai­nen omis­ta­ja on saa­nut yri­tyk­sen toi­mi­maan pal­jon parem­min kuin aikai­sem­pi koti­mai­nen omis­ta­ja. Esi­merk­ke­jä löy­tyy telak­ka­teol­li­suu­des­ta ja puunjalostusteollisuudesta. 

    Mie­les­tä­ni vii­me­mai­ni­tuis­ta löy­tyy huo­no­ja­kin esi­merk­ke­jä. Vai oli­vat­ko STX, Aker ja Kvaer­ner mie­les­tä­si hyviä esi­merk­ke­jä, jos aja­tel­laan pit­kän aika­jän­teen kes­tä­vää kehi­tys­tä? Vii­mek­si­mai­nit­tua sopi­si maas­sam­me myös ay-liik­keen jat­ku­vas­ti, ja eri­tyi­ses­ti näi­nä aikoi­na miet­tiä, jos kat­soi­si­vat jos­kus pei­liin. Teol­li­suu­den työ­paik­ko­jen kato on ollut maas­sam­me suo­ras­taan karmea.

    Telak­ka-alal­la yhden kvar­taa­lin pituus on nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta, eikä nois­ta omis­ta­jis­ta yksi­kään osan­nut hoi­taa hom­maa tuol­ta kan­nal­ta kun­nol­la edes kvar­taa­lin puo­li­kas­ta. Pät­kä­töi­tä ja pika­voit­to­ja sen­tään joil­le­kin riit­ti. Toi­vot­ta­vas­ti Tur­ku saa Sak­sas­ta ja Kai­nuu Tse­kin­maal­ta oppia myös parem­man joh­ta­mi­sen mallista. 

    Tek­nis­tä osaa­mis­ta meil­tä kyl­lä löy­tyy, mut­ta se ei yksin rii­tä. Lisäk­si sitä­kin tulee kehit­tää jat­ku­vas­ti ja monipuolisesti.

  14. Toki se, että tän­ne inves­toi­daan on toi­vot­tu asia — yhtä hyvin tsek­ki­läi­nen yri­tys oli­si voi­nut inves­toi­da koti­maan­sa tuo­tan­toon sil­lä samal­la raha­mää­räl­lä. Jos­tain syys­tä he kat­soi­vat, että tän­ne Suo­meen inves­toin­ti on kan­nat­ta­vaa, mikä on posi­tii­vi­nen signaali.

    Vali­tet­ta­vas­ti geo­po­li­tiik­ka vai­kut­taa Suo­men talou­teen nykyil­mas­tos­sa vähän ikä­väl­lä taval­la — tuon­kin yri­tyk­sen talous­on­gel­mat ovat osin seu­raus­ta idänkaupasta.

  15. Halua­sin huo­maut­taa että Trans­tech on ollut jo aiem­min ulko­maa­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa vuo­des­ta 1999 vuo­teen 2007. Sil­loin Trans­tec­hin omis­ti espan­ja­lai­nen Tal­go SA ja sil­loin Trans­tec­hin nimi oli Tal­go Oy. Myös on muis­tet­ta­va että Trans­tec­hin Tal­gol­le myi Rau­ta­ruuk­ki jos­sa val­tiol­la oli 41% hal­lit­se­va omistusosuus.

  16. Tela-Kal­le: Mie­les­tä­ni vii­me­mai­ni­tuis­ta löy­tyy huo­no­ja­kin esi­merk­ke­jä. Vai oli­vat­ko STX, Aker ja Kvaer­ner mie­les­tä­si hyviä esi­merk­ke­jä, jos aja­tel­laan pit­kän aika­jän­teen kes­tä­vää kehi­tys­tä? Vii­mek­si­mai­nit­tua sopi­si maas­sam­me myös ay-liik­keen jat­ku­vas­ti, ja eri­tyi­ses­ti näi­nä aikoi­na miet­tiä, jos kat­soi­si­vat jos­kus pei­liin. Teol­li­suu­den työ­paik­ko­jen kato on ollut maas­sam­me suo­ras­taan karmea.

    Telak­ka-alal­la yhden kvar­taa­lin pituus on nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta, eikä nois­ta omis­ta­jis­ta yksi­kään osan­nut hoi­taa hom­maa tuol­ta kan­nal­ta kun­nol­la edes kvar­taa­lin puo­li­kas­ta. Pät­kä­töi­tä ja pika­voit­to­ja sen­tään joil­le­kin riit­ti. Toi­vot­ta­vas­ti Tur­ku saa Sak­sas­ta ja Kai­nuu Tse­kin­maal­ta oppia myös parem­man joh­ta­mi­sen mallista. 

    Tek­nis­tä osaa­mis­ta meil­tä kyl­lä löy­tyy, mut­ta se ei yksin rii­tä. Lisäk­si sitä­kin tulee kehit­tää jat­ku­vas­ti ja monipuolisesti.

    Pidem­piai­kais­ta sitou­tu­mis­ta oli­si tie­tys­ti toi­vo­nut myös tela­koi­den osal­ta, mut­ta kyl­lä teke­mi­sen mei­nin­ki on siel­lä ollut aivan tois­ta luok­kaa näi­den­kin omis­ta­jien aika­na kuin Wärt­si­län aikana.

  17. Trans­tech oli alun perin Tam­pe­reen Val­me­tin kis­ko­ka­lus­to­teh­das. Val­tio siir­si teh­taan Kai­nuuseen (kes­kus­ta­puo­lue?) työl­li­syys­syis­tä. Kai­nuu­lai­set asen­ta­jat, kuu­lem­ma, opet­te­li­vat ruu­vi­meis­se­lin käyt­töä tam­pe­re­lai­sen opas­tuk­sel­la. Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­to­mil­la resurs­seil­la, sata­vuo­ti­sen kone­pa­ja­kes­kit­ty­män (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alas­ajoa, niin mitä pitäi­si odot­taa yksi­tyi­sel­tä rahal­ta (jota ei ole)?

  18. Kos­ka se ei ole kan­nat­ta­va yri­tys, kuten ei ole Talvivaarakaan.

    Aamul­la nik­ke­li rojah­ti alle 10 000 e/t. Tal­vi­vaa­ran kus­tan­nuk­set yli 10 mil­joo­naa kuu­kau­des­sa. Jos tavoi­te täyt­tyy, niin tuo­tan­to on 30 000 t vuo­des­sa ja sil­lä tuloa ker­tyy alle 30 mil­jo­naa euroa eli tap­pio­ta tulee aina­kin 90 miljoonaa.

    Tshe­kit luul­ta­vas­ti halua­vat ostaa loput­kin ja ajaa teh­taan alas, jol­loin kil­pai­lu vähe­nee, mut­ta trans­tec­hin tie­to­tai­to siir­tyy tshekeille.

  19. Sik­si, että suo­ma­lai­set eivät lii­ke­mie­hi­nä ole kovin häävejä.

    Sik­si, että tshe­kit eivät tun­ne suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temppuja.

    Sik­si, että edel­lä ole­van havait­tu­aan tshe­kit vara­suun­ni­tel­ma­naan siir­tä­vät tuo­tan­non ja tie­to­tai­don Suo­mes­ta hal­vem­paan paikkaan.

  20. zzz

    Las­ke uudes­taan. 30 000 t * kymp­pi­ton­ni on 300 miljoonaa.

  21. TimoT: Pidem­piai­kais­ta sitou­tu­mis­ta oli­si tie­tys­ti toi­vo­nut myös tela­koi­den osal­ta, mut­ta kyl­lä teke­mi­sen mei­nin­ki on siel­lä ollut aivan tois­ta luok­kaa näi­den­kin omis­ta­jien aika­na kuin Wärt­si­län aikana. 

    Pal­jon­ko­han tela­koil­la mene­tet­tiin työ­tun­te­ja työn­te­ki­jää koh­den per vuo­si Wärt­si­län pahim­pi­na lak­ko­vuo­si­na? Ihmeen lak­ko­herk­kiä ne tela­kat jos­tain kum­man syys­tä aiem­min oli­vat­kin. KU:n (24.3.2015) mukaan Per­non tela­kal­la oli v. 1983 yli 120 lakkoa!!!

    Eihän tuom­moi­ses­ta tie­ten­kään voi­nut mitään hyvää seu­ra­ta, vaik­ka vii­mei­nen niit­ti W. Meri­teol­li­suu­den ark­kuun tai­si­vat sil­ti kuu­lem­ma olla vää­rin hin­noi­tel­lut lai­va­kau­pat, kun tuot­ta­vuut­ta ei saa­tu­kaan jon­kun odo­tus­ten mukaan nos­tet­tua. Monet asiat lin­kit­ty­vät ja vai­kut­ta­vat toi­si­naan hel­pos­ti myös toisiin. 

    Joh­ta­jal­le­kin (oli sit­ten iso tai pie­ni) lie­nee eduk­si, jos omaa kai­ken muun tar­vit­ta­van lisäk­si myös karis­maa, eikä sel­lai­sek­si sen vuok­si kel­paa kuka tahan­sa, var­sin­kaan työn­te­ki­jöi­den mie­lis­sä huon­omai­nei­nen Musta-Pekka.

  22. Eero Kär­ki:
    ‘snip’
    Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­to­mil­la resurs­seil­la, sata­vuo­ti­sen kone­pa­ja­kes­kit­ty­män (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alas­ajoa, niin mitä pitäi­si odot­taa yksi­tyi­sel­tä rahal­ta (jota ei ole)? 

    Miten niin yksi­tyis­tä rahaa ei ole? Mis­tä ne sato­jen mil­joo­nien osin­got sit­ten tulevat?

    Eivät­kä täs­sä blo­gis­sa val­tion yhtiöt eri­tyi­sen suu­res­sa suo­sios­sa ole olleet.

  23. Tela-Kal­le:
    ‘snip’
    Joh­ta­jal­le­kin (oli sit­ten iso tai pie­ni) lie­nee eduk­si, jos omaa kai­ken muun tar­vit­ta­van lisäk­si myös karis­maa, eikä sel­lai­sek­si sen vuok­si kel­paa kuka tahan­sa, var­sin­kaan työn­te­ki­jöi­den mie­lis­sä huon­omai­nei­nen Musta-Pekka. 

    Tot­ta. Masa Yard­sil­la Masa aluk­si lait­toi (kel­vot­to­mat) ali­hank­ki­jat pihal­le niin jopa arvos­tus nousi ja lak­koi­lu loppui.

  24. Vesa:
    Sik­si, että suo­ma­lai­set eivät lii­ke­mie­hi­nä ole kovin häävejä.

    Sik­si, että tshe­kit eivät tun­ne suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temppuja.

    Sik­si, että edel­lä ole­van havait­tu­aan tshe­kit vara­suun­ni­tel­ma­naan siir­tä­vät tuo­tan­non ja tie­to­tai­don Suo­mes­ta hal­vem­paan paikkaan. 

    Siis juu­ri niin­kuin eräs Meyer Werft?

    Ja onhan meil­lä esim. Val­met Auto­mo­ti­ve, joka var­mas­ti tun­tee “suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja” — ja tekee sak­sa­lai­sil­le auto­ja kannattavasti.

    Ne, jot­ka eivät ymmär­rä yri­tys­toi­min­taa (esim. EK), hauk­ku­vat “suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja”, ne jot­ka osaa­vat, teke­vät tulosta.

    1. Tuo täy­tyy lukea tar­kem­min, kos­ka Hesa­rin uuti­ses­ta ei saa sel­vää. Tut­ki­muik­sen tulos näyt­tää ole­van, että kes­kus­tan asun­not ovat kal­lii­ta, joten niis­sä asuu rik­kai­ta ihmi­siä ja rik­kaat kulut­ta­vat enem­män. Toi­sen ongel­ma liit­tyy läm­mi­tys­muo­to­jen pääs­töi­hin. Näyh­te­täään taas käyt­tä­vän minun mie­les­tä­ni täy­sin vir­heel­lis­tä kes­kiar­voi­hin perus­tu­vaa pääs­töä, eikä mar­gi­naa­lia, vaik­ka jokai­nen säh­kön kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta. Näin pääs­tään tulok­seen, että säh­kön­tuo­tan­non jäte­läm­mön (kau­ko­läm­pö) pääs­töt ovat suu­rem­pia kuin maa­läm­mön, jon­ka käyt­tä­mä säh­kö tuo­te­taan 70 % ajas­ta kui­ten­kin kivi­hii­li­lauh­teel­la. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä aiem­min­kin blogillani.

  25. Suo­mi on hyvä maa monil­le yri­tyk­sil­le toi­mia. Mut­ta omis­tuk­sen vero­tus on usein sel­väs­ti hal­vem­paa, jos Suo­mes­sa toi­mi­van yri­tyk­sen omis­taa ulko­mail­ta käsin. Tse­kis­sä pää­oma­ve­ro on 15 %, Suo­mes­sa 30–32 %. Jos omis­ta­ja tavoit­te­lee vaik­ka­pa 8 pro­sen­tin vuo­si­tuot­toa vero­jen jäl­keen, niin Tse­kis­tä tule­va osta­ja voi tar­jo­ta sel­väs­ti kor­keam­man hin­nan pääs­ten tuo­hon tavoit­tee­seen kuin suo­ma­lai­nen omis­ta­ja­tar­jo­kas, vaik­ka fir­ma teki­si lii­ke­toi­min­nal­li­ses­ti samaa tulos­ta molem­mis­sa tapauksissa.

  26. Jos Suo­mes­sa oli­si ollut omia wal­len­ber­ge­jä ja teol­li­suus oli­si kehit­ty­nyt yksi­tyi­sen pää­oman varas­sa, niin Kai­nuu oli­si ollut taa­tus­ti nii­tä vii­mei­siä paik­ko­ja, johon joku junan­vau­nu­teh­das oli­si sijoittunut.

    Kyl­lä täs­sä maas­sa saa­daan mak­saa vie­lä pit­kään Kek­kos­lo­va­kian aikais­ten alue­po­liit­tis­ten töp­päys­ten kus­tan­nuk­sia. Trans­tec­hiä on aivan vii­me aikoi­hin asti pelas­tel­tu sil­lä, että kepu­loi­set minis­te­rit ovat mm. pakot­ta­neet VR:n hank­ki­maan kalus­toa jota se ei itse ole “ymmär­tä­nyt” tar­vi­ta. No, jos teh­das jää uuden omis­ta­jan jäl­jil­tä kyl­mil­le, niin eikö­hän Sipi­län kabi­net­ti hom­mai­le uuden fir­man tilal­le ja junai­le “huo­men­lah­jak­si” VR:ltä jon­kun Kemi­jär­ven suur­no­peus­ju­nan tilauksen…

  27. Tur­ha sitä on itkeä, että yksi­tyi­set sijoit­ta­jat myy­vät sin­ne, mis­tä saa­vat par­haan hin­nan. Tämä­hän on koko yri­tys­toi­min­nan perus­ta­via ideoi­ta ja sitä pait­si lin­jas­sa nykyi­sen tren­din kans­sa, jos­sa kaik­ki toi­min­ta täh­tää voi­ton mak­si­moi­mi­seen. Tur­ha hai­kail­la jon­kun isän­maal­li­suu­den tai eet­ti­syy­den perään, eivät ne mitään täs­sä paina.

    Näin­hän muu­ten menet­te­lee Hel­sin­gin kau­pun­ki­kin. Tääl­lä­hän on nyky­ään kaik­ki myyn­nis­sä: meren­ran­nat, puis­tot, vir­kis­ty­sa­lu­eet, luon­non­met­sät, aukiot, park­ki­pai­kat ja kadun­pät­kät. Viis sii­tä, häviä­vät­kö asuk­kai­den lähi­met­sät, mai­se­mat tai kulkuyhteydet.

    Osmo itse itkee täs­sä blo­gis­sa jat­ku­vas­ti jon­kin maa­pa­la­sen perään, jos­ta ei saa rahas­tet­tua täyt­tä arvoa, kun sitä käy­te­tään johon­kin “vähä­ar­voi­seen” käyt­töön: “kuka näi­tä maan­haas­kaus­kaa­vo­ja oikein on tehtaillut…”

  28. Eikös pää­point­ti ollut se, että kau­pun­gis­sa pitää raken­taa pal­jon enem­män kal­lis­ta infraa? Toi­sek­si väi­tet­tiin, että oma­ko­ta­lois­sa ote­taan hana­kam­min käyt­töön ener­gi­aa sääs­tä­viä rat­kai­su­ja kuten lämpöpumppuja.

    Toi jäl­kim­mäi­nen on sen ver­ran hyvä tai aina­kin eri­koi­nen point­ti, että sen vai­ku­tus­ta oli­si syy­tä poh­tia. Onko todel­la niin, että asun­to­yh­tiöt ja suu­ret­kaan vuo­kraa­jat eivät osaa teh­dä talou­del­li­sia rat­kai­su­ja? Ole­tan nimit­täin, että joku läm­pö­pump­pu oste­taan kan­nat­ta­vuu­den takia vaik­ka inves­toin­ti mak­saa­kin itsen­sä takai­sin vas­ta vuo­sien jälkeen.

  29. Rai­mo K: Miten niin yksi­tyis­tä rahaa ei ole? Mis­tä ne sato­jen mil­joo­nien osin­got sit­ten tulevat?

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten joku varus­ta­mo tms. sai 25 mil­joo­naa tukea. Sat­tu­mal­ta sum­ma oli sama, joka jaet­tiin osin­koi­na seu­raa­va­na keväänä.

  30. Rai­mo K: Siis juu­ri niin­kuin eräs Meyer Werft?

    Ja onhan meil­lä esim. Val­met Auto­mo­ti­ve, joka var­mas­ti tun­tee “suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja” – ja tekee sak­sa­lai­sil­le auto­ja kannattavasti.

    Ne, jot­ka eivät ymmär­rä yri­tys­toi­min­taa (esim. EK), hauk­ku­vat “suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja”, ne jot­ka osaa­vat, teke­vät tulosta.

    Meye­rin Turun tela­kan kan­nat­ta­vuu­des­ta ei ole vie­lä mitään tie­toa, kun ensim­mäi­siä aluk­sia vas­ta teh­dään. Tilauk­sia on ja toi­von todel­la, että ne teh­dään kan­nat­ta­vas­ti kos­ka val­tiol­la on nii­den rahoi­tuk­ses­sa miljardiriskit.

    Val­met Auto­mo­ti­ven toi­min­ta on ollut huo­nos­ti kan­nat­ta­vaa. 2010–2014 kumu­la­tii­vi­ses­ti lii­ke­vaih­toa 530 meu­roa ja lii­ke­tap­pio­ta 43 meu­roa. Met­so lie­nee onnel­li­nen kun pää­si omis­tuk­ses­ta eroon. Siel­lä­kin val­tio tuli pelas­ta­vak­si enke­lik­si (Teol­li­suus­si­joi­tus) eli alue­po­li­tiik­kaan rahaa löy­tyy Kai­nuun lisäk­si myös länsirannikolle.

    Suur­ta raken­ne­muu­tos­ta vas­taan täs­sä tais­tel­laan. Iso kuvio on se, että poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä vapau­tet­tiin ja edel­leen vapau­te­taan (esim. TTIP EU/USA) tava­roi­den, pää­oman ja työn liik­ku­mis­ta. Itses­tään sel­vä seu­raus on tuo­tan­non hakeu­tu­mi­nen hal­vem­pien kus­tan­nus­ten (= jul­ki­sen sek­to­rin osuus kan­san­ta­lou­des­ta) mai­hin. Monil­le meis­tä tämä val­ke­ni jo Suo­men EU-jäse­nyys­vaa­leis­sa 90-luvun alku­puo­lel­la. Eli suo­ma­lai­nen duu­na­ri lai­te­taan kil­pai­le­maan kii­na­lais­ten kans­sa, lop­pu­tu­le­ma oli tiedossa. 

    Nyt Suo­mes­sa sit­ten sin­ni­tel­lään kan­san­ta­lou­den kan­to­ky­kyyn näh­den yli­suu­ren jul­ki­sen sek­to­rin (= lii­an ante­lias työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tur­va, ilmai­nen kou­lu­tus ym.) kans­sa. Jät­ti­mäi­ses­ti lisää vel­kaa otta­mal­la on näi­tä jul­ki­sia meno­ja yllä­pi­det­ty ja tämä on osoit­tau­tu­nut pahak­si vir­heek­si, kos­ka kil­pai­lu­ky­kym­me on koko ajan vain hei­ken­ty­nyt ja tuo­tan­to­ko­neis­tom­me työ­voi­ma mukaan lukien rapau­tu­nut. Taus­tal­la on myös vää­räk­si osoit­tau­tu­nut pää­tös euroon menosta.

    Se iso har­ha on siis sii­nä, että meil­lä on kuvi­tel­tu voi­vam­me men­nä mukaan maa­il­man kau­pan kovaan kil­pai­luun niin, että voi­sim­me säi­lyt­tää monia mui­ta mai­ta kal­liim­man jul­ki­sen sek­to­rin ja erit­täin kan­kean työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­män. Mah­do­ton yhtä­lö. ikä­vä kyl­lä ihan äkkiä ei paran­nus­ta ole näköpiirissä.

  31. Kun Ško­da on kone­pa­ja­his­to­rian ura­nuur­ta­jia voim­me olla ylpei­tä, että Trans­tech kel­paa ja tulee kai­nuu­lai­sil­le­kin kon­so­nant­tiop­pia. Trans­tech on alun­pe­rin tyh­jäs­tä val­tion toi­mes­ta raken­net­tu yri­tys, jon­ka perus­ta­mis­a­ja­tuk­se­na oli Otan­mäen kai­vos­mie­ten työl­lis­tä­mi­nen ja taa­ja­man säi­lyt­tä­mi­nen kai­vok­sen sul­ke­mi­sen jäl­keen. Rau­ta­ruu­kin hal­li­tuk­sen puhee­joh­ta­ja ja aiem­pi pää­joh­ta­ja vuo­ri­neu­vos Hel­ge Haa­vis­to jär­jes­ti asian, johon oleel­li­ses­ti kuu­lui Neu­vos­to­lii­ton suu­ri juna­vau­nu­ti­laus bila­te­raa­li­kau­pan puit­teis­sa, sekä tek­no­lo­gian siir­to Val­me­til­ta ja VR:n Pasi­lan kone­pa­jal­ta. — Neu­vos­to­kau­pan lakat­tua espan­ja­lai­nen per­hey­ri­tys Tal­go tuli tal­koi­siin omis­ta­jak­si, yri­tys jäi tap­piol­li­sek­si mut­ta ilmei­ses­ti tek­no­lo­gian siir­to tapah­tui täs­sä Espan­jas­ta Kai­nuuseen päin. Koti­mais­ten omis­ta­jien voi­min on uusi rai­tio­vau­nu ollut suun­nit­te­lu­me­nes­tys, mut­ta on koko lail­la sel­vää, että täl­la volyy­mil­la ei maa­il­maa val­loi­te­ta. — Eri asia, jos han­ke oli­si­kin alun­pe­rin perus­tet­tu Tam­pe­reel­le, Val­me­tin, Tam­pel­lan ja Loko­mon perin­nöl­le. Mut­ta kehi­ty­sa­lue-etuu­det oli­si­vat jää­neet saa­mat­ta ja val­tio­yh­tiön kai­vos­mie­het jää­neet työttömiksi.

  32. Eero Kär­ki:
    Trans­tech oli alun perin Tam­pe­reen Val­me­tin kis­ko­ka­lus­to­teh­das. Val­tio siir­si teh­taan Kai­nuuseen (kes­kus­ta­puo­lue?) työl­li­syys­syis­tä. Kai­nuu­lai­set asen­ta­jat, kuu­lem­ma, opet­te­li­vat ruu­vi­meis­se­lin käyt­töä tam­pe­re­lai­sen opas­tuk­sel­la. Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­to­mil­la resurs­seil­la, sata­vuo­ti­sen kone­pa­ja­kes­kit­ty­män (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alas­ajoa, niin mitä pitäi­si odot­taa yksi­tyi­sel­tä rahal­ta (jota ei ole)?

    Vau­nu­teh­das perus­tet­tiin aika­na, jol­loin Nev­vos­to­liit­to oli ikui­nen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Otanm%C3%A4en_vaunutehdas

    Sil­loi­nen bila­te­raa­li­kaup­pa oli olo­suh­tei­siin näh­den jär­kvää ja Kajaa­ni logis­ti­ses­ti oikeal­la pai­kal­la, kos­ka raa­ka-aineet tuli­vat Raa­hes­ta ja Tor­nios­ta, val­miit vau­nut (jopa 4000 kpl vuo­des­sa) vie­tiin Var­tiuk­sen kaut­ta ikui­seen Nev­vos­to­liit­toon. Sen väit­tä­mi­nen, että kai­nuu­lai­set tar­vit­si­si­vat opas­tus­ta ruu­vi­meis­se­lin käy­tös­sä on viha­pu­het­ta ja sil­lois­ta nev­vos­to­vas­tai­suut­ta. Nuo­rem­mil­le tie­dok­si, että nev­vos­to­vas­tai­suus oli pal­jon pahem­pi syn­ti kuin nykyi­nen rassismi!

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo täy­tyy lukea tar­kem­min, kos­ka Hesa­rin uuti­ses­ta ei saa sel­vää. Tut­ki­muik­sen tulos näyt­tää ole­van, että kes­kus­tan asun­not ovat kal­lii­ta, joten niis­sä asuu rik­kai­ta ihmi­siä ja rik­kaat kulut­ta­vat enemmän. 

    Tut­ki­muk­sen läh­tö­koh­dat ovat hie­man pie­les­sä. Tut­ki­mus osoit­taa, että vau­raat ihmi­set kulut­ta­vat pal­jon ja aiheut­ta­vat ison hii­li­ja­lan­jäl­jen. Näin he teki­si­vät, asui­vat sit­ten maa­seu­dul­la, ympä­rys­kun­nis­sa tai kau­pun­geis­sa. Jos he halua­vat asua kau­pun­gis­sa, tämä ei osoi­ta, että kau­pun­ki itses­sään aiheut­tai­si pääs­tö­jä. Saman laf­kan aiem­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa osoit­tau­tui, että Nur­mi­jär­vel­lä aiheu­te­taan kaik­kein suu­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki, kun ele­tään kau­pun­ki­mais­ta elin­ta­soa maa­seu­tu­mai­ses­sa ympäristössä.

  34. Vesa:
    ‘snip’
    Monil­le meis­tä tämä val­ke­ni jo Suo­men EU-jäse­nyys­vaa­leis­sa 90-luvun alku­puo­lel­la. Eli suo­ma­lai­nen duu­na­ri lai­te­taan kil­pai­le­maan kii­na­lais­ten kans­sa, lop­pu­tu­le­ma oli tiedossa.
    ‘snip’

    Se iso har­ha on siis sii­nä, että meil­lä on kuvi­tel­tu voi­vam­me men­nä mukaan maa­il­man kau­pan kovaan kil­pai­luun niin, että voi­sim­me säi­lyt­tää monia mui­ta mai­ta kal­liim­man jul­ki­sen sek­to­rin ja erit­täin kan­kean työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­män. Mah­do­ton yhtä­lö. ikä­vä kyl­lä ihan äkkiä ei paran­nus­ta ole näköpiirissä. 

    Jaa että­kö EU:hun liit­ty­mi­sen myö­tä suo­ma­lai­nen duu­na­ri jou­tui kil­pai­le­maan kii­na­lais­ten kans­sa? Paha­han se EU sit­ten on.

    Tuo ‘har­ha’ jul­ki­sen sek­to­rin roo­lis­ta var­maan­kin joh­tuu esim. Ruot­sin ja var­sin­kin Tans­kan erin­omai­ses­ta pärjäämisestä.
    Otam­me siis oppia Tans­kas­ta ja toteam­me, että paran­nus­ta oli­si saa­ta­vis­sa näköpiiriin.

    Jul­ki­sen sek­to­rin koon ei ole osoi­tet­tu vai­kut­ta­van talous­kas­vuun — jätä­pä siis ideo­lo­gi­set sil­mä­la­put pois!

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo täy­tyy lukea tar­kem­min, kos­ka Hesa­rin uuti­ses­ta ei saa sel­vää. Tut­ki­muik­sen tulos näyt­tää ole­van, että kes­kus­tan asun­not ovat kal­lii­ta, joten niis­sä asuu rik­kai­ta ihmi­siä ja rik­kaat kulut­ta­vat enem­män. Toi­sen ongel­ma liit­tyy läm­mi­tys­muo­to­jen pääs­töi­hin. Näyh­te­täään taas käyt­tä­vän minun mie­les­tä­ni täy­sin vir­heel­lis­tä kes­kiar­voi­hin perus­tu­vaa pääs­töä, eikä mar­gi­naa­lia, vaik­ka jokai­nen säh­kön kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta. Näin pääs­tään tulok­seen, että säh­kön­tuo­tan­non jäte­läm­mön (kau­ko­läm­pö) pääs­töt ovat suu­rem­pia kuin maa­läm­mön, jon­ka käyt­tä­mä säh­kö tuo­te­taan 70 % ajas­ta kui­ten­kin kivi­hii­li­lauh­teel­la. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä aiem­min­kin blogillani. 

    Mit­kä vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen omi­nai­suu­det ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä? Vaik­ka se oli­si Hel­ve­tin Kone niin jos se on pie­ni ver­rat­tu­na Hyviin Konei­siin niin ei kai hait­taa ole vaik­ka se oli­si käyn­nis­sä kai­ken aikaa ja sen yli. Mik­si pitää tui­jot­taa vain sitä vii­meis­tä käyn­nis­sä ole­vaa konet­ta. Eikö täl­löin oli­si loo­gis­ta myös luo­pua kivi­hii­les­tä kos­ka Vii­mei­ses­sä kai­vok­ses­sa (lait­ta­mal­la ne parem­muus­jo­noon jol­la lail­la Osmo poh­dit lai­tok­sia) aina mene­te­tään kon­kreet­ti­ses­ti ihmis­hen­kiä. Ja sit­ten kaik­ki oli­si­vat omil­laan. Säh­kö­läm­mit­tä­jä lait­tai­si hiu­kan vil­laa ylle pari­na päi­vä­nä vuo­des­sa ja kau­ko­läm­mit­tä­jä pak­kai­si muuttolaatikoita.

    1. max. Mie­ti tätä nyt loo­gi­ses­ti. Kos­ka yksi kulut­ta­ja ei voi­ma­lai­tok­sia sam­mu­ta eikä sytyä kuin hyvin pie­nel­lä toden­nä­köi­syy­del­lä, miti kym­men­ta­tu­hat­ta säh­kö­läm­mit­tä­jää. Ilman hei­tä tuo vii­mei­nen voi­ma­lai­tos oli sam­mu­tet­tu ja hei­dän kans­saan se on pääl­lä. Kyse ei ole edes yksit­täi­ses­tä voi­ma­lai­tok­ses­ta vaan yleen­sä voi­ma­lai­tos tyy­pis­tä. Noin 70 % ajas­ta vii­mei­set voi­ma­lai­tok­set ovat mei­dän hin­ta-alu­eel­lam­me kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­ta. Säh­kön­ku­lu­tuk­sen lisää­mi­nen lisää kivi­hii­li­lauh­teen käyt­tö­lä ja sen vähen­tä­mi­nen vähen­tää kivi­hii­li­lauh­teen käyt­töä kai­ken muun tuo­tan­non pysyes­sä muuttumattomana.

  36. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Sil­loi­nen bila­te­raa­li­kaup­pa oli olo­suh­tei­siin näh­den jär­kvää ja Kajaa­ni logis­ti­ses­ti oikeal­la pai­kal­la, kos­ka raa­ka-aineet tuli­vat Raa­hes­ta ja Tor­nios­ta, val­miit vau­nut (jopa 4000 kpl vuo­des­sa) vie­tiin Var­tiuk­sen kaut­ta ikui­seen Nevvostoliittoon. 

    Yksi syy vau­nu­teh­taan perus­ta­mi­seen oli, että kaup­pa NL:n kans­sa oli kovin epä­sym­met­ris­tä: NL:sta tuo­tiin bulk­kia pal­jol­ti lai­voil­la, sin­ne vie­tiin kap­pa­le­ta­va­raa rai­tei­ta pitkin.

    Vien­ti­ta­va­raa ei kovin mie­lel­lään suo­ma­lai­sis­sa vau­nuis­sa NL:oon lähe­tet­ty, sil­lä vau­nut saa­tiin takai­sin par­haim­mi­laan­kin vas­ta pit­kän ajan pääs­tä. Ajoit­tain naa­pu­rin vau­nuis­ta oli kovaa pulaa, joka vii­vyt­ti val­miin tava­ran toi­mi­tuk­sia kuu­kausi­kau­pal­la. Naa­pu­ril­la oli lisäk­si tapa­na lähet­tää hyvin heik­ko­kun­toi­sia vau­nu­ja Suo­meen tava­raa hake­maan. Jos ne sit­ten hajo­si­vat, ne piti kor­ja­ta mei­dän laskuumme. 

    NL halusi ostaa myös tava­ra­vau­nu­ja, joten arvel­tiin, että tape­taan kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la, t.s. toi­mi­te­taan tava­rat uusis­sa vaunuissa.

  37. Koe­tan kyl­lä, eikä ole edes eka ker­ta 🙁 lai­tan tuo­hon toi­seen ketjuun..

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Säh­kön­ku­lu­tuk­sen lisää­mi­nen lisää kivi­hii­li­lauh­teen käyt­tö­lä ja sen vähen­tä­mi­nen vähen­tää kivi­hii­li­lauh­teen käyt­töä kai­ken muun tuo­tan­non pysyes­sä muuttumattomana. 

    Täl­lä het­kel­lä säh­kön kulu­tuk­sen lisää­mi­nen lisää säh­kön tuontia.

    1. Säh­kön kulu­tuk­sen lisää­mi­nen lisää säh­kön tuon­tiaq. Jos se tuo­daan Venä­jäl­tä, se lie­nee mar­gi­naa­li­ses­ti maa­kaa­susäh­köä, län­nes­tä tule­va on toden­nä­köi­ses­ti tanhs­ka­lais­ta kivihiilisähköä.Asiaa on tar­kas­tel­ta­va saman hin­ta-alu­een puit­teis­sa ja se lisää toden­nä­köi­syyt­tä, että lisäys koh­dis­tuu kivihiileen.

  39. Eero Kär­ki:
    Trans­tech oli alun perin Tam­pe­reen Val­me­tin kis­ko­ka­lus­to­teh­das. Val­tio siir­si teh­taan Kai­nuuseen (kes­kus­ta­puo­lue?) työl­li­syys­syis­tä. Kai­nuu­lai­set asen­ta­jat, kuu­lem­ma, opet­te­li­vat ruu­vi­meis­se­lin käyt­töä tam­pe­re­lai­sen opas­tuk­sel­la. Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­to­mil­la resurs­seil­la, sata­vuo­ti­sen kone­pa­ja­kes­kit­ty­män (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alas­ajoa, niin mitä pitäi­si odot­taa yksi­tyi­sel­tä rahal­ta (jota ei ole)?

    Lie­nee man­se­lai­sat huu­mo­ria. Eivät­kö­hän ne asen­nus­mie­het ollet enti­siä kai­vos­mie­hiä tai met­su­rei­ta. Sel­lai­seen hom­maan ei joka jät­käs­tä ole, noin kär­jek­kääs­ti lausuen.

  40. dio­di:
    Jos EU oli­si täy­sin homo­gee­ni­nen alue, jos­sa sijoi­tet­ta­va pää­oma ja yri­tyk­set oli­si­vat jakau­tu­neet tasai­ses­ti mai­den kes­ken (esim. väki­lu­vun tai bkt:n suh­teen) toden­nä­köi­syys että Suo­mes­sa myyn­tiin mene­vä yri­tys löy­tää sijoit­ta­jan Suo­mes­ta oli­si alle 2%. Vaik­ka Suo­men pää­omien osuus oli­si 10% EU:n pää­omis­ta, omis­tus lui­sui­si koh­ti tilaa jos­sa vain 10% yri­tyk­sis­tä on Suo­ma­lai­ses­sa omistuksessa. 

    Kaik­ki omis­tus­jär­jes­te­lyt, jot­ka ero­aa­vat em. jakau­mas­ta syn­ty­vät jon­kin­lai­sen koti­paik­kae­dun vuoksi… 

    Tuo teo­ria ei pidä paik­kan­sa per­hey­ri­tys­ten osal­ta ollen­kaan, eikä edes pörs­siyh­tiöi­den osal­ta, kun kyse on yksi­tyi­ses­tä pää­omas­ta. Myös­kään val­tion pää­omat eivät käyt­täy­dy tuol­la taval­la, vaik­ka ne muu­ten ovat ongel­mal­li­sia ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen pää­omaan. Kas­vol­li­sel­la rahal­la on aina kotipaikka.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Trans­tech tuot­taa voit­toa, tuos­ta voi­tos­ta mak­se­taan verot Suomeen.

    Isot kon­ser­nit pys­ty­vät aika hyvin suun­nit­te­le­maan, mihin EU-maa­han mak­sa­vat veron­sa. Suo­mi ei ole kaik­kein suu­rim­pia suosikkeja.

  42. Työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyys on syy­nä tähän­kin kanat­ta­mat­to­muu­teen. Muu­al­la voi työn­te­ki­jöi­tä vaih­taa siir­rel­lä ja mak­saa anoas­taan työ­tu­lok­sen mukaan. Suo­mes­sa ei tama onnis­tu ja kon­kurs­sit seu­raa­vat toisiaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.