Kainuulaisen ratikoita ja junanvaunuja valmistavan Transtechin osakeomistaja myytiin tsekkiläiselle Skoda Transportationille, joka on erikoistunut kisko-ja bussikaluston valmistamiseen (se, ei tee henkilöautoja). Kauppa on otettu Suomessa huojentuneena vastaan, koska Transtechin taloudelliset vaikeudet ovat herättäneet huolta rahoittajissa, asiakkaissa ja henkilökunnassa. Iloinen asia siis, mutta
Mistä johtuu, ettei yritykselle löytynyt suomalaista omistajaa, sellaista, joka olisi taloudellisten muskelien lisäksi tarjonnut markkinointimuskeleita yritykselle? Onhan sillä yksi todella hyvä tuote, nämä Helsingin uusimmat ratikat, joilla voisi olla markkinoita siinä osassa eurooppalaisia kaupunkeja, jossa käytetään metrin raideleveyttä. Moni asia olisi Suomessa paremmin, jos meillä olisi omat Wallenbergimme. (!?) Suomi luisuu yrityskauppa yrityskaupalta kohti tytäryhtiötaloutta. Se luo epävarmuutta talouteen, koska yritysten vähentäessä tuotantoaan, tytäryhtiöiden toimintaa leikataan ensin. Ulkomainen tytäryhtiö on kotimaiseen pääyhtiöön verrattuna aina residuaalin asemassa.
Toiveissa on, että Transtechin ratikat menevät nyt paremmin kaupaksi ulkomailla. Mutta miettikääpä, mitä tapahtuu, jos yritys onnistuu myymään 200 ratikkaa Saksaan? Mitä tekee tsekkiläinen konepaja? Päättääkö se valmistaa ne kalliilla ulkomaisen tytäryhtiön tehtailla vain halvalla kotimaassa? Skoda Transport osti tosin vain osake-enemmistön. eikä koko yritystä, joten se ei voi noin vain siirtää patentteja ja piirustuksia omiin tuotantolaitoksiinsa, mutta silti.
Ellen aivan väärin muista, niin tässäkin blogissa on kirjoitettu, että tavarat pitää tuottaa siellä missä se on edullisinta. Miksi rataliikkennetuotteet tekisivät poikkeuksen?
Yleensähän se niin käy, että ulkomaista yritysostajaa kiinnostaa vain patentit ja piirustukset. Ne saatuaan se lakkauttaa tehtaan Suomessa. On toki joitakin poikkeuksia, että ulkomainen omistaja on saanut yrityksen toimimaan paljon paremmin kuin aikaisempi kotimainen omistaja. Esimerkkejä löytyy telakkateollisuudesta ja puunjalostusteollisuudesta.
Olen työllistänyt Suomessa ja Saksassa työmiehiä.
Suomessa työmiehet Ovat super täsmällisiä kun on aamiaisen ja ruokailun ja kahvitaukojen aika.
Joten kun taasen tullaan tauolta se kestää enekuin työt taasen sujuvat.
Saksalaisedt vastaavat työmiehet eivät tunne kahvitaukoja ja ruokailu sujuu muutenkin mutkattomasti. Pakkaspäiviä (työnantaja maksaa tekemöttämistä tunneista!!!!!!!!!!)
Tämä (ruokailuajat/kahvipaussit)pätee myöskin pankkityöläisiin jne..
Terveisin
Varpu Harm
Varpu Harm
Jos EU olisi täysin homogeeninen alue, jossa sijoitettava pääoma ja yritykset olisivat jakautuneet tasaisesti maiden kesken (esim. väkiluvun tai bkt:n suhteen) todennäköisyys että Suomessa myyntiin menevä yritys löytää sijoittajan Suomesta olisi alle 2%. Vaikka Suomen pääomien osuus olisi 10% EU:n pääomista, omistus luisuisi kohti tilaa jossa vain 10% yrityksistä on Suomalaisessa omistuksessa.
Kaikki omistusjärjestelyt, jotka eroaavat em. jakaumasta syntyvät jonkinlaisen kotipaikkaedun vuoksi. Aika vaikea uskoa, että tytäryhtiötalouteen luisuminen voidaan estää edes kohtuullisen suurella panoksella yhtenäisessä talousalueissa jossa pääomien liikkuminen on vapaata. TTIP ym. sopimukset laajentavat aluetta entisestään.
Luisuminen pysähtyy luonnostaan, kun löydetään jokin tasapainotila. Tietysti pääomien vähäisyys siirtää tämän tasapainotilan matalammaksi kuin mitä se muuten olisi.
EU ja euro johtavat kiihtyvään keskittymiseen ja sitä nopeammin kiihtyvään mitä enemmän mennään liittovaltiota kohti. Veikkaan, että Tsekki on yksi voittajista jo sijaintinsa perusteella.
Vaikka en ennustakaan Suomelle — tai pääkaupunkiseudulle — perikatoa, kannattaa suunnitella muuttoa tai ainakin valmistella lapsia siihen, että paremmat metsästysmaat saattavat löytyä muualta. EU ja euro vievät pieniltä periferisiltä mailta työkalut, joilla korjata rikki mennyt talous, mutta EU antaa toisaalta mahdollisuuden muuttaa.
Vielä kun saisi pankkitilin avattua vaikkapa Saksassa.
Hui Osmo!
Et kai vain ehdota että suomalaisille kotitalouksille pitäisi kertyä sijoitettavaa varallisuutta verojen jälkeen?
Se kasvattaa tuloeroja…
Nyt Osmo on talouspoliittisessa ytimessä! 🙂 Veropolitiikassa pitää löytää muitakin perusteita kuin ääretön kateus.
Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet, että yksi tärkeimmistä suojeltavista eduista on ruotsalaisen pääoman etu. Se tuottaa pitkällä aikavälillä hyvinvointia koko kansakunnalle. Pitää suojella niin pieniä kuin suuriakin pääomia.
Nyt on kyllä pakko kysyä miksi olisi pitänyt löytyä kotimainen ostaja. Toki yritit asiaa selittääkin, mutta ei se mielestäni noin mene.
Markkinataloudessa eniten maksava ostaa. Suomessa on kyllä sen verran pääomia, että Transtech olisi sen puolesta voitu pitää suomalaisena. Jos ulkomainen ostaja maksaa eniten, se varmaan näkee myös kohteessa potentiaalia enemmän kuin kotimaiset yritykset ja on sitoutunut tehtaaseen. Kuten itsekin toteat, kyseessä ei myöskään ole STX-tyylinen yritys ostaa pelkkää teknologiaa.
Toivon myös, ettei ainakaan suomalaisissa kansainvälisissä yrityksissä kuvaamallasi tavalla vedettäisi kovin paljoa “kotiinpäin”. Jos tuotanto Suomessa on kannattamattomampaa kuin muualla, se pitää lakkauttaa ensimmäisenä tai mieluiten myydä ulkomaille, kuten Nokia teki. Muu olisi nimenomaisesti kotimaisen pääoman haaskaamista.
Jos ne vaunut on merkittävästi halvempi tehdä Tsekissä, niin ei kai pieni suomalainen konepaja silloin voittaisi markkinaehtoisia tarjouskilpailuitakaan, joten en ymmärrä miten tilanne nyt huonontuisi. Toki valtio voisi aina määrätä VR:n tilaamaan kalliita vaunuja Kainuusta, mutta siinäkin haaskattaisiin vain suomalaisia varoja.
Voisiko siis yksinkertaisesti olla niin, että ulkomainen ostaja maksoi eniten ja hyvä niin?
Kannattaa nostaa yritys- ja pääomaverotus tappiin. Edistää tehokkaasti tytäryhtiötaloutta.
“Onhan sillä yksi todella hyvä tuote, nämä Helsingin uusimmat ratikat, joilla voisi olla markkinoita siinä osassa eurooppalaisia kaupunkeja, jossa käytetään metrin raideleveyttä.”
Ei Artic-vaunun käytettävyys millään tavoin rajoitu 1000 mm rataverkoille. Onhan se jo nytkin loppusuoralla kilpailutuksessa Tampereen 1435 mm raitioteille.
Ennen kaikkea Articilla on kyllä potentiaalia vähän huonommilla rataverkoilla, kuten Helsingin rataverkko on, mutta ei se huono vaihtoehto uudenaikaisillekaan radoille ole.
Yritysten taloudelliset edut ajavat niitä kasvamaan ja kansainvälistymään globaaleilla markkinoilla keskittymällä ydinliiketoimintoihinsa.
Kasvavasta määrästä yrityksiä muodostuu konserneja, joilla on yhä enemmän tytäryhtiöitä eri puolilla maailmaa. Tämän kehityksen kautta Kaikista maista, ei pelkästään Suomesta, tulee entistä enemmän tytäryhtiötalouksia.
Valitettavasti päämarkkinoista kaukaisella Suomella on tässä kehityksessä luontaisia haittatekijöitä. Emmekä pärjäisi kovin paljon paremmin, vaikka meillä olisi enemmän kotimaista pääomaa, koska siitäkin suuri osa kulkeutuisi meitä vetovoimaisempiin maihin.
Meidät pelastaa tässä karussa kilpailussa ne muut tekijät, jos viisaasti toimimme.
Se on hyvä merkki, että tänne edelleen syntyy Transtechin kaltaisia yrityksiä, jotka kelpaavat ulkomaalaisille eivätkä ajaudu konkurssiin.
Ilmaisut huonoja, ei saa selvää. Mutta: saksalaiset työntekijät kiittävät paremmasta irtisanomissuojasta ja 13. kuukauden palkasta
Mielestäni viimemainituista löytyy huonojakin esimerkkejä. Vai olivatko STX, Aker ja Kvaerner mielestäsi hyviä esimerkkejä, jos ajatellaan pitkän aikajänteen kestävää kehitystä? Viimeksimainittua sopisi maassamme myös ay-liikkeen jatkuvasti, ja erityisesti näinä aikoina miettiä, jos katsoisivat joskus peiliin. Teollisuuden työpaikkojen kato on ollut maassamme suorastaan karmea.
Telakka-alalla yhden kvartaalin pituus on neljännesvuosisata, eikä noista omistajista yksikään osannut hoitaa hommaa tuolta kannalta kunnolla edes kvartaalin puolikasta. Pätkätöitä ja pikavoittoja sentään joillekin riitti. Toivottavasti Turku saa Saksasta ja Kainuu Tsekinmaalta oppia myös paremman johtamisen mallista.
Teknistä osaamista meiltä kyllä löytyy, mutta se ei yksin riitä. Lisäksi sitäkin tulee kehittää jatkuvasti ja monipuolisesti.
Toki se, että tänne investoidaan on toivottu asia — yhtä hyvin tsekkiläinen yritys olisi voinut investoida kotimaansa tuotantoon sillä samalla rahamäärällä. Jostain syystä he katsoivat, että tänne Suomeen investointi on kannattavaa, mikä on positiivinen signaali.
Valitettavasti geopolitiikka vaikuttaa Suomen talouteen nykyilmastossa vähän ikävällä tavalla — tuonkin yrityksen talousongelmat ovat osin seurausta idänkaupasta.
Haluasin huomauttaa että Transtech on ollut jo aiemmin ulkomaalaisessa omistuksessa vuodesta 1999 vuoteen 2007. Silloin Transtechin omisti espanjalainen Talgo SA ja silloin Transtechin nimi oli Talgo Oy. Myös on muistettava että Transtechin Talgolle myi Rautaruukki jossa valtiolla oli 41% hallitseva omistusosuus.
Pidempiaikaista sitoutumista olisi tietysti toivonut myös telakoiden osalta, mutta kyllä tekemisen meininki on siellä ollut aivan toista luokkaa näidenkin omistajien aikana kuin Wärtsilän aikana.
Transtech oli alun perin Tampereen Valmetin kiskokalustotehdas. Valtio siirsi tehtaan Kainuuseen (keskustapuolue?) työllisyyssyistä. Kainuulaiset asentajat, kuulemma, opettelivat ruuvimeisselin käyttöä tamperelaisen opastuksella. Jos valtio katsoo sivusta, rajattomilla resursseilla, satavuotisen konepajakeskittymän (Tampella, Lokomo, Valmet) alasajoa, niin mitä pitäisi odottaa yksityiseltä rahalta (jota ei ole)?
Koska se ei ole kannattava yritys, kuten ei ole Talvivaarakaan.
Aamulla nikkeli rojahti alle 10 000 e/t. Talvivaaran kustannukset yli 10 miljoonaa kuukaudessa. Jos tavoite täyttyy, niin tuotanto on 30 000 t vuodessa ja sillä tuloa kertyy alle 30 miljonaa euroa eli tappiota tulee ainakin 90 miljoonaa.
Tshekit luultavasti haluavat ostaa loputkin ja ajaa tehtaan alas, jolloin kilpailu vähenee, mutta transtechin tietotaito siirtyy tshekeille.
Siksi, että suomalaiset eivät liikemiehinä ole kovin häävejä.
Siksi, että tshekit eivät tunne suomalaista työelämää, sen kustannuksia ja ay-liikkeen temppuja.
Siksi, että edellä olevan havaittuaan tshekit varasuunnitelmanaan siirtävät tuotannon ja tietotaidon Suomesta halvempaan paikkaan.
zzz
Laske uudestaan. 30 000 t * kymppitonni on 300 miljoonaa.
Paljonkohan telakoilla menetettiin työtunteja työntekijää kohden per vuosi Wärtsilän pahimpina lakkovuosina? Ihmeen lakkoherkkiä ne telakat jostain kumman syystä aiemmin olivatkin. KU:n (24.3.2015) mukaan Pernon telakalla oli v. 1983 yli 120 lakkoa!!!
Eihän tuommoisesta tietenkään voinut mitään hyvää seurata, vaikka viimeinen niitti W. Meriteollisuuden arkkuun taisivat silti kuulemma olla väärin hinnoitellut laivakaupat, kun tuottavuutta ei saatukaan jonkun odotusten mukaan nostettua. Monet asiat linkittyvät ja vaikuttavat toisinaan helposti myös toisiin.
Johtajallekin (oli sitten iso tai pieni) lienee eduksi, jos omaa kaiken muun tarvittavan lisäksi myös karismaa, eikä sellaiseksi sen vuoksi kelpaa kuka tahansa, varsinkaan työntekijöiden mielissä huonomaineinen Musta-Pekka.
Miten niin yksityistä rahaa ei ole? Mistä ne satojen miljoonien osingot sitten tulevat?
Eivätkä tässä blogissa valtion yhtiöt erityisen suuressa suosiossa ole olleet.
Totta. Masa Yardsilla Masa aluksi laittoi (kelvottomat) alihankkijat pihalle niin jopa arvostus nousi ja lakkoilu loppui.
Siis juuri niinkuin eräs Meyer Werft?
Ja onhan meillä esim. Valmet Automotive, joka varmasti tuntee “suomalaista työelämää, sen kustannuksia ja ay-liikkeen temppuja” — ja tekee saksalaisille autoja kannattavasti.
Ne, jotka eivät ymmärrä yritystoimintaa (esim. EK), haukkuvat “suomalaista työelämää, sen kustannuksia ja ay-liikkeen temppuja”, ne jotka osaavat, tekevät tulosta.
Osmo, mitä mieltä olet tästä Hesarin julkaisemasta tutkimuksesta.
Laittaako yhtään varokelloja soimaan?
Tuo täytyy lukea tarkemmin, koska Hesarin uutisesta ei saa selvää. Tutkimuiksen tulos näyttää olevan, että keskustan asunnot ovat kalliita, joten niissä asuu rikkaita ihmisiä ja rikkaat kuluttavat enemmän. Toisen ongelma liittyy lämmitysmuotojen päästöihin. Näyhtetäään taas käyttävän minun mielestäni täysin virheellistä keskiarvoihin perustuvaa päästöä, eikä marginaalia, vaikka jokainen sähkön kuluttaja pitää käynnissä viimeistä voimalaitosta. Näin päästään tulokseen, että sähköntuotannon jätelämmön (kaukolämpö) päästöt ovat suurempia kuin maalämmön, jonka käyttämä sähkö tuotetaan 70 % ajasta kuitenkin kivihiililauhteella. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin blogillani.
Suomi on hyvä maa monille yrityksille toimia. Mutta omistuksen verotus on usein selvästi halvempaa, jos Suomessa toimivan yrityksen omistaa ulkomailta käsin. Tsekissä pääomavero on 15 %, Suomessa 30–32 %. Jos omistaja tavoittelee vaikkapa 8 prosentin vuosituottoa verojen jälkeen, niin Tsekistä tuleva ostaja voi tarjota selvästi korkeamman hinnan päästen tuohon tavoitteeseen kuin suomalainen omistajatarjokas, vaikka firma tekisi liiketoiminnallisesti samaa tulosta molemmissa tapauksissa.
Jos Transtech tuottaa voittoa, tuosta voitosta maksetaan verot Suomeen.
Jos Suomessa olisi ollut omia wallenbergejä ja teollisuus olisi kehittynyt yksityisen pääoman varassa, niin Kainuu olisi ollut taatusti niitä viimeisiä paikkoja, johon joku junanvaunutehdas olisi sijoittunut.
Kyllä tässä maassa saadaan maksaa vielä pitkään Kekkoslovakian aikaisten aluepoliittisten töppäysten kustannuksia. Transtechiä on aivan viime aikoihin asti pelasteltu sillä, että kepuloiset ministerit ovat mm. pakottaneet VR:n hankkimaan kalustoa jota se ei itse ole “ymmärtänyt” tarvita. No, jos tehdas jää uuden omistajan jäljiltä kylmille, niin eiköhän Sipilän kabinetti hommaile uuden firman tilalle ja junaile “huomenlahjaksi” VR:ltä jonkun Kemijärven suurnopeusjunan tilauksen…
Turha sitä on itkeä, että yksityiset sijoittajat myyvät sinne, mistä saavat parhaan hinnan. Tämähän on koko yritystoiminnan perustavia ideoita ja sitä paitsi linjassa nykyisen trendin kanssa, jossa kaikki toiminta tähtää voiton maksimoimiseen. Turha haikailla jonkun isänmaallisuuden tai eettisyyden perään, eivät ne mitään tässä paina.
Näinhän muuten menettelee Helsingin kaupunkikin. Täällähän on nykyään kaikki myynnissä: merenrannat, puistot, virkistysalueet, luonnonmetsät, aukiot, parkkipaikat ja kadunpätkät. Viis siitä, häviävätkö asukkaiden lähimetsät, maisemat tai kulkuyhteydet.
Osmo itse itkee tässä blogissa jatkuvasti jonkin maapalasen perään, josta ei saa rahastettua täyttä arvoa, kun sitä käytetään johonkin “vähäarvoiseen” käyttöön: “kuka näitä maanhaaskauskaavoja oikein on tehtaillut…”
Eikös pääpointti ollut se, että kaupungissa pitää rakentaa paljon enemmän kallista infraa? Toiseksi väitettiin, että omakotaloissa otetaan hanakammin käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja kuten lämpöpumppuja.
Toi jälkimmäinen on sen verran hyvä tai ainakin erikoinen pointti, että sen vaikutusta olisi syytä pohtia. Onko todella niin, että asuntoyhtiöt ja suuretkaan vuokraajat eivät osaa tehdä taloudellisia ratkaisuja? Oletan nimittäin, että joku lämpöpumppu ostetaan kannattavuuden takia vaikka investointi maksaakin itsensä takaisin vasta vuosien jälkeen.
Muutama vuosi sitten joku varustamo tms. sai 25 miljoonaa tukea. Sattumalta summa oli sama, joka jaettiin osinkoina seuraavana keväänä.
Meyerin Turun telakan kannattavuudesta ei ole vielä mitään tietoa, kun ensimmäisiä aluksia vasta tehdään. Tilauksia on ja toivon todella, että ne tehdään kannattavasti koska valtiolla on niiden rahoituksessa miljardiriskit.
Valmet Automotiven toiminta on ollut huonosti kannattavaa. 2010–2014 kumulatiivisesti liikevaihtoa 530 meuroa ja liiketappiota 43 meuroa. Metso lienee onnellinen kun pääsi omistuksesta eroon. Sielläkin valtio tuli pelastavaksi enkeliksi (Teollisuussijoitus) eli aluepolitiikkaan rahaa löytyy Kainuun lisäksi myös länsirannikolle.
Suurta rakennemuutosta vastaan tässä taistellaan. Iso kuvio on se, että poliittisilla päätöksillä vapautettiin ja edelleen vapautetaan (esim. TTIP EU/USA) tavaroiden, pääoman ja työn liikkumista. Itsestään selvä seuraus on tuotannon hakeutuminen halvempien kustannusten (= julkisen sektorin osuus kansantaloudesta) maihin. Monille meistä tämä valkeni jo Suomen EU-jäsenyysvaaleissa 90-luvun alkupuolella. Eli suomalainen duunari laitetaan kilpailemaan kiinalaisten kanssa, lopputulema oli tiedossa.
Nyt Suomessa sitten sinnitellään kansantalouden kantokykyyn nähden ylisuuren julkisen sektorin (= liian antelias työttömyys- ja sosiaaliturva, ilmainen koulutus ym.) kanssa. Jättimäisesti lisää velkaa ottamalla on näitä julkisia menoja ylläpidetty ja tämä on osoittautunut pahaksi virheeksi, koska kilpailukykymme on koko ajan vain heikentynyt ja tuotantokoneistomme työvoima mukaan lukien rapautunut. Taustalla on myös vääräksi osoittautunut päätös euroon menosta.
Se iso harha on siis siinä, että meillä on kuviteltu voivamme mennä mukaan maailman kaupan kovaan kilpailuun niin, että voisimme säilyttää monia muita maita kalliimman julkisen sektorin ja erittäin kankean työmarkkinajärjestelmän. Mahdoton yhtälö. ikävä kyllä ihan äkkiä ei parannusta ole näköpiirissä.
Kun Škoda on konepajahistorian uranuurtajia voimme olla ylpeitä, että Transtech kelpaa ja tulee kainuulaisillekin konsonanttioppia. Transtech on alunperin tyhjästä valtion toimesta rakennettu yritys, jonka perustamisajatuksena oli Otanmäen kaivosmieten työllistäminen ja taajaman säilyttäminen kaivoksen sulkemisen jälkeen. Rautaruukin hallituksen puheejohtaja ja aiempi pääjohtaja vuorineuvos Helge Haavisto järjesti asian, johon oleellisesti kuului Neuvostoliiton suuri junavaunutilaus bilateraalikaupan puitteissa, sekä teknologian siirto Valmetilta ja VR:n Pasilan konepajalta. — Neuvostokaupan lakattua espanjalainen perheyritys Talgo tuli talkoisiin omistajaksi, yritys jäi tappiolliseksi mutta ilmeisesti teknologian siirto tapahtui tässä Espanjasta Kainuuseen päin. Kotimaisten omistajien voimin on uusi raitiovaunu ollut suunnittelumenestys, mutta on koko lailla selvää, että tälla volyymilla ei maailmaa valloiteta. — Eri asia, jos hanke olisikin alunperin perustettu Tampereelle, Valmetin, Tampellan ja Lokomon perinnölle. Mutta kehitysalue-etuudet olisivat jääneet saamatta ja valtioyhtiön kaivosmiehet jääneet työttömiksi.
Vaunutehdas perustettiin aikana, jolloin Nevvostoliitto oli ikuinen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Otanm%C3%A4en_vaunutehdas
Silloinen bilateraalikauppa oli olosuhteisiin nähden järkvää ja Kajaani logistisesti oikealla paikalla, koska raaka-aineet tulivat Raahesta ja Torniosta, valmiit vaunut (jopa 4000 kpl vuodessa) vietiin Vartiuksen kautta ikuiseen Nevvostoliittoon. Sen väittäminen, että kainuulaiset tarvitsisivat opastusta ruuvimeisselin käytössä on vihapuhetta ja silloista nevvostovastaisuutta. Nuoremmille tiedoksi, että nevvostovastaisuus oli paljon pahempi synti kuin nykyinen rassismi!
Tutkimuksen lähtökohdat ovat hieman pielessä. Tutkimus osoittaa, että vauraat ihmiset kuluttavat paljon ja aiheuttavat ison hiilijalanjäljen. Näin he tekisivät, asuivat sitten maaseudulla, ympäryskunnissa tai kaupungeissa. Jos he haluavat asua kaupungissa, tämä ei osoita, että kaupunki itsessään aiheuttaisi päästöjä. Saman lafkan aiemmassa tutkimuksessa osoittautui, että Nurmijärvellä aiheutetaan kaikkein suurin hiilijalanjälki, kun eletään kaupunkimaista elintasoa maaseutumaisessa ympäristössä.
Jaa ettäkö EU:hun liittymisen myötä suomalainen duunari joutui kilpailemaan kiinalaisten kanssa? Pahahan se EU sitten on.
Tuo ‘harha’ julkisen sektorin roolista varmaankin johtuu esim. Ruotsin ja varsinkin Tanskan erinomaisesta pärjäämisestä.
Otamme siis oppia Tanskasta ja toteamme, että parannusta olisi saatavissa näköpiiriin.
Julkisen sektorin koon ei ole osoitettu vaikuttavan talouskasvuun — jätäpä siis ideologiset silmälaput pois!
Mitkä viimeisen voimalaitoksen ominaisuudet ovat merkityksellisiä? Vaikka se olisi Helvetin Kone niin jos se on pieni verrattuna Hyviin Koneisiin niin ei kai haittaa ole vaikka se olisi käynnissä kaiken aikaa ja sen yli. Miksi pitää tuijottaa vain sitä viimeistä käynnissä olevaa konetta. Eikö tällöin olisi loogista myös luopua kivihiilestä koska Viimeisessä kaivoksessa (laittamalla ne paremmuusjonoon jolla lailla Osmo pohdit laitoksia) aina menetetään konkreettisesti ihmishenkiä. Ja sitten kaikki olisivat omillaan. Sähkölämmittäjä laittaisi hiukan villaa ylle parina päivänä vuodessa ja kaukolämmittäjä pakkaisi muuttolaatikoita.
max. Mieti tätä nyt loogisesti. Koska yksi kuluttaja ei voimalaitoksia sammuta eikä sytyä kuin hyvin pienellä todennäköisyydellä, miti kymmentatuhatta sähkölämmittäjää. Ilman heitä tuo viimeinen voimalaitos oli sammutettu ja heidän kanssaan se on päällä. Kyse ei ole edes yksittäisestä voimalaitoksesta vaan yleensä voimalaitos tyypistä. Noin 70 % ajasta viimeiset voimalaitokset ovat meidän hinta-alueellamme kivihiililauhdevoimaloita. Sähkönkulutuksen lisääminen lisää kivihiililauhteen käyttölä ja sen vähentäminen vähentää kivihiililauhteen käyttöä kaiken muun tuotannon pysyessä muuttumattomana.
Yksi syy vaunutehtaan perustamiseen oli, että kauppa NL:n kanssa oli kovin epäsymmetristä: NL:sta tuotiin bulkkia paljolti laivoilla, sinne vietiin kappaletavaraa raiteita pitkin.
Vientitavaraa ei kovin mielellään suomalaisissa vaunuissa NL:oon lähetetty, sillä vaunut saatiin takaisin parhaimmilaankin vasta pitkän ajan päästä. Ajoittain naapurin vaunuista oli kovaa pulaa, joka viivytti valmiin tavaran toimituksia kuukausikaupalla. Naapurilla oli lisäksi tapana lähettää hyvin heikkokuntoisia vaunuja Suomeen tavaraa hakemaan. Jos ne sitten hajosivat, ne piti korjata meidän laskuumme.
NL halusi ostaa myös tavaravaunuja, joten arveltiin, että tapetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, t.s. toimitetaan tavarat uusissa vaunuissa.
Koetan kyllä, eikä ole edes eka kerta 🙁 laitan tuohon toiseen ketjuun..
Tällä hetkellä sähkön kulutuksen lisääminen lisää sähkön tuontia.
Sähkön kulutuksen lisääminen lisää sähkön tuontiaq. Jos se tuodaan Venäjältä, se lienee marginaalisesti maakaasusähköä, lännestä tuleva on todennäköisesti tanhskalaista kivihiilisähköä.Asiaa on tarkasteltava saman hinta-alueen puitteissa ja se lisää todennäköisyyttä, että lisäys kohdistuu kivihiileen.
Lienee manselaisat huumoria. Eivätköhän ne asennusmiehet ollet entisiä kaivosmiehiä tai metsureita. Sellaiseen hommaan ei joka jätkästä ole, noin kärjekkäästi lausuen.
Tuo teoria ei pidä paikkansa perheyritysten osalta ollenkaan, eikä edes pörssiyhtiöiden osalta, kun kyse on yksityisestä pääomasta. Myöskään valtion pääomat eivät käyttäydy tuolla tavalla, vaikka ne muuten ovat ongelmallisia verrattuna yksityiseen pääomaan. Kasvollisella rahalla on aina kotipaikka.
Isot konsernit pystyvät aika hyvin suunnittelemaan, mihin EU-maahan maksavat veronsa. Suomi ei ole kaikkein suurimpia suosikkeja.
Työmarkkinoiden jäykkyys on syynä tähänkin kanattamattomuuteen. Muualla voi työntekijöitä vaihtaa siirrellä ja maksaa anoastaan työtuloksen mukaan. Suomessa ei tama onnistu ja konkurssit seuraavat toisiaan…