Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

On oikeas­taan ikä­vä asia, että Otte­li­nin monel­la tavoin ansio­kas tut­ki­mus on jou­tu­nut myrs­kyn sil­mään, kun HS ilmoit­ti sen osoit­ta­van, että yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen lisää pääs­tö­jä. Tut­ki­muk­ses­sa ei näin sano­ta, vaik­ka abstrak­tin kir­joit­ta­ja on kyl­lä myös vähän oikais­sut ja tätä kaut­ta aiheut­ta­nut tuon tul­kin­nan. Näin enti­se­nä tilas­to­tie­tei­li­jä­nä haluan kom­men­toi­da sitä, mitä nopeas­ti läpi luke­mal­la ymmärsin.

Tut­ki­muk­sen ansiot ovat sii­nä, että pyri­tään sel­vit­tä­mään kulu­tus­ta­po­jen vai­ku­tus pääs­töi­hin. Tulok­set eivät ole vie­lä sii­nä kun­nos­sa, että niis­tä voi­si vetää kovin­kaan pal­jon poli­tik­ka­suo­si­tuk­sia, mut­ta jos­tain on aloitettava.

Erit­täin kiin­toi­saa on tie­tää, miten eri tavoin asu­vien kulu­tus­ko­rit poik­kea­vat toi­sis­taan, mut­ta sitä ei vali­tet­ta­vas­ti ole rapor­toi­tu kuin noi­den pääs­tö­mää­rien kaut­ta. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si myös tie­tää, miten jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gis­sa asu­vien city-ihmis­ten kulu­tus­ko­rit poik­kea­vat muus­ta maas­ta, mut­ta tätä­kään ei ollut tut­kit­tu. Tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­ty Inner-urban area ei ollut­kaan mitä luvat­tiin, vaan sii­hen kuu­lu­vat alu­eet, joi­den alue­te­hok­kuus ylit­tää 0,1. Urbaa­nis­ta alu­ees­ta ale­taan puhua, kun alue­te­hok­kuus on tuo­hon näh­den kym­men­ker­tai­nen. Tuo­hon mää­ri­tel­mään mah­tu­vat myös auto­val­tai­set oma­ko­tia­lu­eet Paki­las­ta alkaen.

Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­te­tään (ymmär­tääk­se­ni) koti­ta­lous­tie­dus­te­lu­jen avul­la, mihin ihmi­set käyt­tä­vät rahan­sa ja nämä on yhdis­tet­ty asuin­paik­kaan. Rahan­käyt­töä oli tut­kit­tu 52 hyö­dy­ke­ryh­mään jaet­tu­na, joil­le on las­ket­tu panos-tuo­tos –mal­lin avul­la pääs­tö­ker­toi­met. Pääs­tö­mää­rä ole­tet­tiin suo­raan ver­ran­nol­li­sek­si hyö­dy­ke­ryh­mään käy­tet­ty­jen euromääriin.

Täs­sä on ensim­mäi­nen ongel­ma. Tut­ki­jat myön­tä­vät, että 52 hyö­dy­ke­ryh­mään on lii­an vähän, kos­ka ryh­mät ovat sisäi­ses­ti hete­ro­gee­ni­sia. Suo­ra­nais­ta har­haa tulok­siin tuot­taa se, että kulu­tuk­sen mää­rää on jou­dut­tu arvioi­maan (pakos­ta) käy­te­tyil­lä euro­mää­ril­lä. Jos mak­sat kah­vis­ta­si nel­jä euroa, kulu­tat luon­non­va­ro­ja nel­jä ker­taa enem­män kuin, jos mak­sat sii­tä euron. Luon­te­va arvaus on, että rik­kaat suo­si­vat enem­män laa­tua kuin köy­hät. Käy­tet­ty mit­ta­ri sälyt­tää rik­kail­le lii­kaa ilmas­to­syn­tiä. Tämä saat­taa kos­kea myös auto­ja, mut­ta en ole täs­tä var­ma, kos­ka en saa­nut teks­tis­tä oikein selvää.

Syi­tä, joi­den vuok­si Hesa­rin uuti­soin­ti (ja osin abstrak­ti) oli har­haan­joh­ta­va oli, että

  • Pääs­töt oli las­ket­tu hen­keä eikä ruo­ka­kun­taa (tai kulu­tusyk­sik­köä koh­den). Sink­ku­ta­lous kulut­taa esi­mer­kik­si asun­non läm­mi­ty­se­ner­gi­aa hen­keä koh­den var­maan­kin enem­män kuin kuusi­lap­si­nen per­he. Kau­pun­kien ydin­a­lueil­la asuu pie­niä koti­ta­louk­sia ja lai­ta­mil­la suu­ria. Hesa­rin mai­nit­se­ma kausa­li­teet­ti mer­kit­si­si, että kes­kus­tas­sa asu­mi­nen aiheut­taa nai­mat­to­muu­den ja jos ei raken­net­tai­si tii­vis­tä kau­pun­kia, sink­ku­ja oli­si vähemmän.
  • Kau­pun­kiin muut­to ei tee ihmis­tä rik­kaam­mak­si, mut­ta rik­kai­ta asuu kau­pun­geis­sa enem­män, kos­ka asun­not ovat kal­lii­ta ja kos­ka me olem­me teh­neet Hel­sin­gis­tä niin hyvä pai­kan asua. On myös kau­pun­ke­ja, jois­sa köy­hät asut­ta­vat kes­kus­taa. Kuten yllä sanoin, mit­taus­ta­pa tai­taa las­kea varak­kai­den pääs­töt ylä­kant­tiin, kos­ka ei ota huo­mioon, että rik­kaat osta­vat suh­tees­sa enem­män laa­tua ja vähem­män määrää.
  • Erään­lai­nen käy­te­tyn mal­lin heik­kous oli se, että per­he­muo­dot oli jou­dut­tu otta­maan mukaan dum­my-muut­tu­ji­na. Tämä tar­koit­ti, että tulo­ta­son ja asuin­pai­kan vai­ku­tus kulu­tuk­seen ole­tet­tiin samak­si kai­kis­sa per­he­tyy­peis­sä, mikä tus­kin vas­taa todel­li­suut­ta. Mut­ta data ei tain­nut tai­pua muuhun.

Kun regres­sio­ana­lyy­siin otet­tiin selit­tä­jik­si mukaan tulo­ta­so ja ja per­he­muo­to, asuin­pai­kal­la ei ollut enää mer­ki­tys­tä. Niin­pä väi­te, että kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­nen lisää pääs­tö­jä oli yksin­ker­tai­ses­ti tut­ki­muk­seen perus­tu­ma­ton. Mut­ta ei se tii­vis­tä­mi­nen näyt­tä­nyt myös­kään vähen­tä­vän pääs­tö­jä. Miksi?

Seu­raa­vak­si pää­dy­tään sii­hen, miten läm­mi­tys­muo­to vai­kut­taa pääs­töi­hin. Miten pääs­töt pitää las­kea riip­puu sii­tä, mitä kysy­tään. Jos kysy­tään, mitä jokin muu­tos vai­kut­taa – esi­mer­kik­si siir­ty­mi­nen säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä kau­ko­läm­pöön, AINOA OIKEA tapa on las­kea mar­gi­naa­li­pääs­tö­jä käyt­täen, kos­ka se vas­taa kysy­myk­seen, mitä muu­tos vai­kut­taa. Jos halu­taan jakaa val­ta­kun­nan pääs­töt syn­ti­nä asuk­kai­den kes­ken, on käy­tet­tä­vä jotain muu­ta tapaa, kos­ka mar­gi­naa­li­las­kel­ma tuot­taa lii­an suu­ret koko­nais­pääs­töt, mut­ta tämä tie­to taas ei pal­ve­le miten­kään pää­tök­sen­te­koa, kos­ka se ei vas­taa kysy­myk­seen, mitä tapah­tuu, jos muu­tam­me käyttäytymistä.

Jos 10 000 koti­ta­lout­ta siir­tyy kau­ko­läm­pö­alu­eel­la kau­ko­läm­mön käy­tös­tä maa­läm­mön käyt­töön, koko­nais­pääs­töt kas­va­vat. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ole­tet­tiin päinvastaista.

Tut­ki­muk­ses­sa oli suo­ras­taan viha­mie­li­nen asen­ne säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­toa koh­taan, vaik­ka tätä on pidet­ty Suo­men suu­rim­pa­na pri­maa­rie­ner­gian sääs­tö­pro­jek­ti­na. Jos nuo kau­ko­läm­mön ker­toi­met muu­tet­tai­siin vähän­kään jär­ke­väm­mik­si, saa­tai­siin tulok­sek­si, että tii­vis­tä­mi­nen kan­nat­taa. Tämä on las­ket­tu kuin läm­pö oli­si pää­tuo­te ja säh­kö jäte, ja säly­tet­ty pää­osa pääs­töis­tä läm­möl­le. Perus­tee­na on kuu­lem­ma se, että Hel­sin­gin voi­ma­lat on mitoi­tet­tu läm­mön tar­peen mukaan. Kyl­lä, mut­ta val­ta­kun­nan voi­man­tuot­to on mitoi­tet­tu säh­kön kysyn­nän mukaan. Jos Hele­nil­la ei oli­si kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­ta, jos­sain oli­si enem­män lauh­de­voi­ma­loi­ta. Onko joten­kin kun­niak­kaam­paa ajaa se läm­pö mereen? Kun las­ke­taan muu­tok­sen vai­ku­tus­ta, pitää käyt­tää mar­gi­naa­le­ja ja sil­loin kau­ko­läm­mön ker­toi­met ovat mur­to-osa täs­sä käytetyistä.

Näin siis nyky­ti­lan­tees­sa. Tilan­ne ener­gia­mark­ki­noil­la on nopeas­sa muu­tok­ses­sa. Säh­kö­syöp­pö­jen pape­ri­teh­tai­den lak­kaut­ta­mi­set samal­la, kun maa­han raken­ne­taan lisää ydin­voi­maa, saat­ta­vat teh­dä fos­sii­lis­ta ener­gi­aa käyt­tä­väs­tä kau­ko­läm­mös­tä oikeas­ti ilmas­to­syn­ti­sen maa­läm­pöön ver­rat­tu­na. Myös kau­ko­läm­mön teko­ta­vat kui­ten­kin muut­tu­vat. Suo­men suu­rin läm­pö­pump­pu, yli sata megawat­tia, tekee Hele­nil­le kau­ko­läm­pöä jäte­vet­tä jääh­dyt­tä­mäl­lä Kat­ri Valan puis­tos­sa. Paras läm­pö­pump­pu on sel­lai­nen, jos­sa ei syn­ny huk­ka­kyl­mää, vaan se käy­te­tään ilmas­toin­tiin. Hele­nin kau­ko­kyl­män asen­net­tu teho lähes­tyy jo 200 megawat­tia. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos kor­vat­ta­neen haket­ta käyt­tä­väl­lä läm­pö­kes­kuk­sel­la. Jos ST1:n hake geo­ter­mi­ses­tä ener­gias­ta onnis­tuu, meil­lä on koh­ta täy­sin pääs­tö­tön­tä kaukolämpöä.

 

= = =

PS.

Nykyi­nen tapa kir­joit­taa tut­ki­mus­ra­por­te­ja on niin sääs­te­liäs, että luki­ja jou­tui­si käyt­tä­mään val­ta­vas­ti aikaa tutus­tuak­seen viit­tauk­siin. Sik­si olen voi­nut käsit­tää täs­tä jotain väärin.

65 vastausta artikkeliin “Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta”

  1. Kulut­ta­vat­ko kan­ta­kau­pun­gin asu­kit sit­ten enem­män verk­ko­kau­pois­ta, syö­vät enem­män ja isom­man hii­li­ja­lan­jäl­jen ruokaa?

  2. Mut­ta eikö asu­tuk­sen tii­vis­tä­mi­nen juu­ri vähen­nä lap­si­per­hei­tä ja pie­nen­nä koti­ta­louk­sien kokoa? Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei vaan pidä kau­pun­kia hyvä­nä tai riit­tä­vän edul­li­se­na paik­ka­na kas­vat­taa lapsia.

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Miten pääs­töt pitää las­kea riip­puu sii­tä, mitä kysy­tään. Jos kysy­tään, mitä jokin muu­tos vai­kut­taa – esi­mer­kik­si siir­ty­mi­nen säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä kau­ko­läm­pöön, AINOA OIKEA tapa on las­kea mar­gi­naa­li­pääs­tö­jä käyt­täen, kos­ka se vas­taa kysy­myk­seen, mitä muu­tos vaikuttaa.”

    Entä jos säh­kön riit­tä­vä kysyn­tä (+ fosii­li­sen epäe­dul­li­suus) VAIKUTTAA sen, että kas­va­te­taan pääs­töt­tö­mään ydin­voi­man kapa­si­teet­tia. Pitää­kö sil­loin kaik­ki säh­kön­ku­lu­tuk­sen kas­vu las­kea nollapäästöisenä?

  4. Juu­ri noin­han se var­maan menee kuten kirjoitat. 

    Mut­ta oli tuos­sa Hesa­rin jutus­sa yksi miet­ti­mis­tä aiheut­ta­va asia, eli uusien ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pie­ni ero van­hoi­hin kerrostaloihin.

    Oma­ko­ti­ta­lois­sa on raken­ta­mi­sen ja myy­mi­sen mark­ki­noin­ti­valt­ti että talo on ener­gia­te­ho­kas ja suu­rin osa uusis­ta ok-talos­ta on mata­lae­ner­gia­ta­lo­ja, osa jopa pas­sii­vie­ner­gia­ta­lo­ja. Paran­nus­ta van­haan on val­ta­vas­ti ja suu­rin osa uusis­ta talois­ta onkin ener­gia­luok­ka A:n taloja.

    Ker­ros­ta­lois­sa taa­sen nykyi­nen las­ken­ta­ta­pa (ener­gia­muo­to­jen ker­toi­mi­neen) antaa har­ha­ku­vi­tel­man ener­gia­te­hok­kuu­des­ta (kau­ko­läm­pö­ta­lois­sa) vaik­ka paran­net­ta­vaa oli­si hel­pol­la. Myös­kään muu­ta­maa yksit­täis­tä koh­det­ta lukuun otta­mat­ta ei ener­gia­te­hok­kuus nouse myyn­ti­pu­hei­siin, mik­si edes voi­si kun suu­rin osa on ener­gia­luok­ka C talo­ja “edul­li­sis­ta” las­ku­ker­toi­mis­taan huolimatta. 

    Siis vaik­ka ener­gian tuo­tan­to oli­si teho­kas­ta ei sen käyt­tö ole uusis­sa­kaan ker­ros­ta­lois­sa kovin­kaan teho­kas­ta, ener­gia­luok­ka siis lähin­nä ker­too­kin jär­ke­väs­tä ener­gian tuo­tan­to­muo­dos­ta ei suin­kaan itse raken­nuk­sen energiatehokkuudesta.

  5. Hesa­rin teks­tis­sä muis­taak­se­ni mai­nit­tiin, että eri yhdys­kun­ta­ra­ken­teet oli tut­ki­muk­ses­sa jaet­tu kol­meen ryh­mään tii­viy­den mukaan ja että esim. Espoos­ta löy­tyy kaik­kia kol­mea. Yksin­ker­tai­ses­ti tämä jo tar­koit­ti, ettei tut­ki­muk­ses­sa ole ollut muka­na oikeas­ti urbaa­nia yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta, kos­ka Espoos­ta ei sel­lais­ta löy­dy, Suo­mes­ta­kin vain muu­ta­mia neliö­ki­lo­met­re­jä, eikä lisää ole näköpiirissä.

  6. Osmo: “Kau­pun­kiin muut­to ei tee ihmis­tä rik­kaam­mak­si, mut­ta rik­kai­ta asuu kau­pun­geis­sa enem­män, kos­ka asun­not ovat kal­lii­ta ja kos­ka me olem­me teh­neet Hel­sin­gis­tä niin hyvä pai­kan asua”.

    Ymmär­tääk­se­ni asia ei ole aivan näin yksin­ker­tai­nen, pikem­min­kin tilan­ne on päin­vas­toin: http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/talouskasvu-syntyy-kaupungeissa/686217/

    Kau­pun­gis­tu­mis­ta seu­raa­va tuot­ta­vuus­hyö­ty sätei­lee myös muu­al­le yhteis­kun­taan: ennen pit­kää koko väes­tö vau­ras­tuu ja kulut­taa luonnonvaroja/aiheuttaa pääs­tö­jä aiem­paa enem­män. Syy­nä ei ole yksin vau­ras­tu­mi­nen vaan myös mal­liop­pi­mi­nen: kau­pun­ki­lais­ten omak­su­mien kulu­tus­mal­lien ja asu­mis­muo­to­jen leviä­mi­nen muu­al­le yhteis­kun­taan mm. mai­non­nan välityksellä.

    Jos yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­sen eko­lo­gi­sia vai­ku­tuk­sia halu­taan tut­kia perin­poh­jin, tämä näkö­kul­ma pitäi­si olla niis­sä ehdot­to­mas­ti mukana.

  7. Ano­max:
    Mut­ta eikö asu­tuk­sen tii­vis­tä­mi­nen juu­ri vähen­nä lap­si­per­hei­tä ja pie­nen­nä koti­ta­louk­sien kokoa? Suu­rin osa ihmi­sis­tä ei vaan pidä kau­pun­kia hyvä­nä tai riit­tä­vän edul­li­se­na paik­ka­na kas­vat­taa lapsia.

    Ei. Tii­vis­tä­mi­nen lisää asun­to­tar­jon­taa ja alen­taa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia. Esim. Jät­kö­saa­res­sa asuu hyvin pal­jon perheitä.

  8. Hyvä tut­ki­mus, ei pidä kiu­ku­tel­la, jos tulos ei miel­ly­tä. Tie­ten­kään mikään ei maa­il­mas­sa ole täy­del­lis­tä. Itseä­ni on kiusan­nut tuo sokea usko tiivistämiseen.

  9. Hs uuti­soi tänään Soi­nin­vaa­ran kri­tii­kis­tä, mut­ta jät­ti sil­ti mai­nit­se­mat­ta tut­ki­muk­sen pahim­mat ongel­mat kuten että nel­jän euron kah­vi­ku­pis­ta koi­tuu nel­jä ker­taa kovem­mat pääs­töt kuin euron kahvikupista. 

    Tut­ki­joi­den kom­ment­tien mukaan ei myös­kään ole mikään ongel­ma, että tii­viy­del­tääm pk-seu­dun pahim­piin auto­vyö­hyk­kei­siin kuu­lu­vat alu­eet las­ke­taan urbaa­nik­si alu­eek­si. Se vie täy­sin poh­jan arvioi­da eri aluei­den liik­ku­mis­va­lin­nois­ta syn­ty­viä päästöjä.

    Mie­li­ku­vil­la­han täs­sä pela­taan. Sano­taan kalaa lin­nuk­si ja ihme­tel­lään, että kun se len­tää huo­nom­min kuin on uskottu.

  10. Mie­les­tä­ni Aal­to yli­opis­ton tut­ki­jat ovat kyl­lä teh­neet las­kel­mat par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la, myös ener­gian suh­teen. Täy­del­li­syyt­tä ei voi saa­vut­taa. Hel­sin­gin kes­kus­tan huo­not tulok­set joh­tu­vat osin siel­lä käy­tet­tä­vis­tä kau­ko­läm­mön fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta (90% uusiu­tu­ma­ton­ta kivi­hiil­tä ja maa­kaa­sua). Myös artik­ke­lit ovat käy­neet läpi kan­sain­vä­li­sen referee-arvioinnin. 

    Tur­ha kiu­kus­tua lii­kaa, jos tulok­set eivät vas­taa omaa maa­il­man kuvaa.

    1. Tuo hei­dän käyt­tä­män­sä las­ken­ta­ta­pa voi olla hyvä, jos pää­mää­rä­nä on jakaa ilmas­to­kuor­man syn­ti jol­lain taval­la. Oikea­ta tapa ei nimit­täin ole. Se on aivan vää­rä, jos halu­taan las­kea jon­kin muu­tok­sen vai­ku­tus. Kes­kiar­vo on eri asia kuin deri­vaat­ta. Muu­tok­sen vai­ku­tus­ta arvioi­taes­sa on käyh­tet­tä­vä deri­vaat­taa. Pitäi­si oppia ja perus­kou­lus­sa. Nyt tuon tut­ki­muk­sen mukaan oli­si ihan ok, jos Hel­sin­ki lopet­tai­si kau­ko­läm­mön koko­naan ja siir­täi­si koko kau­pun­gin säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Jokai­nen, joka tie­tää jotain säh­kö­huol­los­ta ymmär­tää, että moi­nen temp­pu lisäi­si pääs­tö­jä ja paljon.

  11. Kau­pun­gin talous­kas­vua lisää­vää vai­ku­tus­ta ei tule ottaa huo­mioon, kos­ka talous­kas­vun estä­mi­nen on kaik­kein kal­lein ja tyh­min tapa vähen­tää pääs­tö­jä. Nos­te­taan hait­ta­ve­rot ja anne­taan ihmis­ten asua, mis­sä lys­tää­vät. Se tar­koit­taa, ettei kaa­voit­ta­jan tule enää kiel­tää tihe­ää­kään rakentamista.

  12. Toi­nen:
    Kau­pun­gin talous­kas­vua lisää­vää vai­ku­tus­ta ei tule ottaa huo­mioon, kos­ka talous­kas­vun estä­mi­nen on kaik­kein kal­lein ja tyh­min tapa vähen­tää päästöjä. 

    Se on kui­ten­kin poliit­ti­ses­ti pal­jon hel­pom­paa. Jos kai­kien kau­pun­kien rahat jae­taan pit­kin perä­ky­liä niin kyl­lä sii­nä kaik­kien kulu­tus tip­puu. Sik­si olen­kin vähän ihme­tel­lyt vih­rei­den nih­keyt­tä kepu­lai­sel­le tuki­po­li­tii­kal­le, nimit­täin työ­tön perä­ky­läs­sä ei kulu­ta yhtään luon­non­va­ro­ja ver­rat­tu­na tehok­kaa­seen tie­to­työ­läi­seen pk-seudulla. 

    Oikeas­taan ainoas­taan tuu­li­voi­ma­vil­li­tys on vähän tähän suun­taan. Näin saa­daan rahat tuh­lat­tua type­rään puu­has­te­luun, jos­ta on jopa mar­gi­naa­li­ses­ti hyö­tyä­kin. Huo­no­na puo­le­na se kyl­lä vai­keut­taa ilmas­ton­muu­tok­sen rat­kai­sua, mut­ta aina­kin kulu­tus las­kee kun vero­ra­hat käy­te­tään täy­sin kan­nat­ta­mat­to­miin tuulimyllyihin.

  13. Supi­koi­ra:
    Kulut­ta­vat­ko kan­ta­kau­pun­gin asu­kit sit­ten enem­män verk­ko­kau­pois­ta, syö­vät enem­män ja isom­man hii­li­ja­lan­jäl­jen ruokaa?

    Täl­lais­ten tut­ki­mus­ten ja nii­den vas­ta-argu­ment­tien peri­syn­ti on yleis­tä­mi­nen. Ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka Hel­sin­gin “kan­ta­kau­pun­gin asu­kit”, jot­ka ovat kaik­kea muu­ta kuin samas­ta muo­tis­ta ja joi­den elin­ta­vat ovat usein täy­sin eri ääri­päis­tä. Saman­lais­ta yleis­tä­mis­tä on kan­ta­kau­pun­gin asuk­kien lei­maa­mi­nen rikkaiksi.

    Tähän kel­paa­vat mal­lik­si vaik­ka “rik­kaan” Töö­lön ja “urbaa­nin” Kal­lion asuk­kaat. Noin kak­si kol­mas­osaa Töö­lön asun­nois­ta on yksiöi­tä ja kak­sioi­ta, joten nii­den asuk­kaat ovat joko pihe­jä sala­rik­kai­ta tai sit­ten teo­ria rik­kaas­ta Töö­lös­tä ei pidä paikkaansa.

    Tiheäs­ti asu­tun Kal­lion hips­te­ri­har­joit­te­li­joi­den elin­ta­vois­ta voi puo­les­taan tode­ta, että sel­lais­ta välin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä, ylen­kat­set­ta ja suo­ra­nais­ta pilk­kaa ener­gian­sääs­töä, ruo­an tuh­laus­ta ja jät­tei­den kier­rä­tys­tä koh­taan en ole muu­al­la näh­nyt. Kyl­lä se hii­li­ja­lan­jäl­ki kas­vaa muus­ta­kin sähkölämmityksestä.

  14. Toi­nen:
    Kau­pun­gin talous­kas­vua lisää­vää vai­ku­tus­ta ei tule ottaa huo­mioon, kos­ka talous­kas­vun estä­mi­nen on kaik­kein kal­lein ja tyh­min tapa vähen­tää pääs­tö­jä. Nos­te­taan hait­ta­ve­rot ja anne­taan ihmis­ten asua, mis­sä lys­tää­vät. Se tar­koit­taa, ettei kaa­voit­ta­jan tule enää kiel­tää tihe­ää­kään rakentamista. 

    Kiin­teis­tö­ve­ron pitäi­si olla mata­lam­pi kes­kus­ta-alueil­la ja isom­pi haja-asu­tusa­lueil­la, nyt tilan­ne on toi­sin päin…

  15. Osmo on vii­sas mies, mut­ta rationaalisilta(kin) argu­men­teil­ta puto­aa täy­sin poh­ja, kun tavoi­tel­ta­va­na pide­tään ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta esim. Län­si-Paki­laan. Visio, jos­sa asum­me kaik­ki kuin sil­lit säi­ly­ke­pur­kis­sa pelas­taak­sem­me glo­baa­lin ilmas­ton, on täy­sin uto­pis­ti­nen, tur­ha sekä vas­ten­mie­li­nen. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton mega­lo­maa­ni­sen, vihe­ra­luei­ta 300 ha edes­tä tuhoa­van kaa­vaeh­do­tuk­sen poh­jal­la on lähes nel­jän­nes­mil­joo­nan uuden asuk­kaan pak­kaa­mi­nen Hel­sin­kiin tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Fak­ta on se, että vuon­na 2014 76% Suo­men väes­tön­kas­vus­ta tuli maa­han­muut­ta­jis­ta, pää­osa kol­man­sis­ta mais­ta EU:n ulko­puo­lel­ta. Mik­si haluai­sin sub­ven­toi­da jo entuu­des­taan pie­nes­tä pal­kas­ta­ni kas­va­vaa asuin­ra­ken­ta­mis­ta ja sosi­aa­li­tuo­tan­toa, seu­ra­ten samal­la kun koti­seu­tu­ni vihe­ra­lu­eet lana­taan ja viih­ty­vyys tuho­taan? Haluam­me­ko glo­baa­lin läm­pe­ne­mi­sen lisäk­si rat­kais­ta itse Euroo­pan pakolaisongelman?

  16. Toi­nen:
    Kau­pun­gin talous­kas­vua lisää­vää vai­ku­tus­ta ei tule ottaa huo­mioon, kos­ka talous­kas­vun estä­mi­nen on kaik­kein kal­lein ja tyh­min tapa vähen­tää päästöjä. 

    En ymmär­rä aja­tus­ta­si. Se, että kau­pun­gis­tu­mis­ke­hi­tys kiih­dyt­tää maa­il­man­laa­jui­ses­ti talous­kas­vua ja tätä kaut­ta aina­kin välil­li­ses­ti luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta ja pääs­tö­jä on asia, joka siis tuli­si ohit­taa, kun arvioi­daan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­ty­mi­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia? Luki­sin mie­lel­lä­ni väit­teen tuek­si pai­na­vam­pia perusteluja.

    On tie­tys­ti teo­rias­sa mah­dol­lis­ta kuvi­tel­la maa­il­ma, jos­sa yhtä mat­kaa kau­pun­gis­tu­mi­sen kans­sa toteu­tu­nut räjäh­dys­mäi­nen talous­kas­vu (http://ourworldindata.org/VisualHistoryOf/Poverty.html#/GDP-over-long-run ) saa­tai­siin esim. hait­ta­ve­ro­jen avul­la kes­tä­väl­le kehi­ty­su­ral­le. Täs­tä on kui­ten­kin tois­tai­sek­si vähän kon­kreet­tis­ta näyt­töä. Haa­ve­maa­il­mas­ta on pit­kä mat­ka tosi­asioi­den maa­il­maan ja jo teh­dyis­tä syn­neis­tä (esim. ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus) ei joka tapauk­ses­sa pääs­tä vie­lä pit­kään aikaan eroon.

    Var­muu­den vuok­si: En tar­koi­ta sitä, ettei­vät­kö ihmi­set sai­si asua kau­pun­geis­sa tai että maal­la asu­vat ihmi­set oli­si­vat joten­kin parem­pia ihmi­siä kuin kau­pun­ki­lai­set. Tah­don vain osoit­taa, että paik­ka­kun­tien eko­lo­gi­ses­sa tilin­pää­tös­ver­tai­lus­sa tuli­si huo­mioi­da myös mui­ta – ja toden­nä­köi­ses­ti tär­keäm­piä­kin – teki­jöi­tä kuin asun­to­jen läm­mi­tys­muo­dot ja kulutuskorit.

  17. Jos 10 000 koti­ta­lout­ta siir­tyy kau­ko­läm­pö­alu­eel­la kau­ko­läm­mön käy­tös­tä maa­läm­mön käyt­töön, koko­nais­pääs­töt kas­va­vat. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ole­tet­tiin päinvastaista.”

    Kun­nal­li­nen mono­po­liyh­tiö on nos­ta­nut kau­ko­läm­pö­mak­su­ja niin rajus­ti, että oma­ko­ti­ta­loil­le ei koh­ta jää muu­ta vaih­toeh­toa kuin luo­pua kau­ko­läm­mös­tä — siis mikä­li kaa­va­mää­räyk­set sal­li­vat vapaan valin­nan. Itsel­lä vaka­vas­ti jo har­kin­nas­sa. Onnek­si kaa­va eikä poh­ja­ve­det rajoita.

    Kes­tä­vää kehi­tys­tä täl­lai­nen piiloverottaminen?

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo hei­dän käyt­tä­män­sä las­ken­ta­ta­pa voi olla hyvä, jos pää­mää­rä­nä on jakaa ilmas­to­kuor­man syn­ti jol­lain taval­la. Oikea­ta tapa ei nimit­täin ole. Se on aivan vää­rä, jos halu­taan las­kea jon­kin muu­tok­sen vai­ku­tus. Kes­kiar­vo on eri asia kuin deri­vaat­ta. Muu­tok­sen vai­ku­tus­ta arvioi­taes­sa on käyh­tet­tä­vä deri­vaat­taa. Pitäi­si oppia ja perus­kou­lus­sa. Nyt tuon tut­ki­muk­sen mukaan oli­si ihan ok, jos Hel­sin­ki lopet­tai­si kau­ko­läm­mön koko­naan ja siir­täi­si koko kau­pun­gin säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Jokai­nen, joka tie­tää jotain säh­kö­huol­los­ta ymmär­tää, että moi­nen temp­pu lisäi­si pääs­tö­jä ja paljon.

    Aal­to yli­opis­ton tut­ki­ja­ryh­mä­hän tut­ki­kin ole­mas­sao­le­vaa nyky­ti­lan­net­ta. Eikö muu­ten sit­ten pitäi­si tätä mar­gi­naa­lia sovel­taa myös sähköautoihin ?

    Ei kau­ko­läm­mön ja säh­kön CO2 omi­nais­pääs­töt muu­ten pal­joa eroa toi­sis­taan. Vuon­na 2013 (Moti­van sivut) ne oli­vat 186 kg CO2/MWh kau­ko­läm­möl­le ja 220 kg CO2/MWh säh­köl­le. Suo­men säh­kön tuo­tan­nos­ta noin 40% perus­tuu uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin ja noin 70% on CO2 vapaa­ta. Pal­jon parem­mat luvut kuin pal­jon hype­te­tys­sä Sak­sas­sa tai Tanskassa. 

    Mitä sit­ten läm­pö­pump­pui­hin tulee, kyl­lä ne pär­jää­vät kau­ko­läm­möl­le yleen­sä var­sin hyvin. Useis­sa tapauk­sis­sa niil­lä kor­va­taan suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä ja öljyä. Var­sin­kin kun Suo­mes­sa CO2 vapaa säh­kö­ener­gia vie­lä lisään­tyy ydin­voi­ma­loi­den ja uusiu­tu­van ener­gian myötä.

    Usein näy­te­tään sot­ket­ta­van pri­mää­rie­ner­gia­ker­roin ja CO2-pääs­tö­ker­roin. Säh­kön pri­mää­rie­ner­gia­ker­roin 1,7 (E‑lukua laskettaessa)antaa lii­an huo­non kuvan sen ilmas­to­vai­ku­tuk­ses­ta. Sen las­ken­nas­sa CO2-vapaal­le ydin­voi­mal­le käy­te­tään ker­roin­ta 3, kun taas fos­sii­li­set polt­toai­neet (öljy, kaa­su, hii­li) saa­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti arvon 1. Edes YM:n asi­aa hoi­ta­vat vir­ka­mie­het eivät aina näy­tä tie­tä­vän tätä (olen kysynyt).

  19. Jyr­ki Puk­ki:
    Osmo on vii­sas mies, mut­ta rationaalisilta(kin) argu­men­teil­ta puto­aa täy­sin poh­ja, kun tavoi­tel­ta­va­na pide­tään ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta esim. Län­si-Paki­laan. Visio, jos­sa asum­me kaik­ki kuin sil­lit säi­ly­ke­pur­kis­sa pelas­taak­sem­me glo­baa­lin ilmas­ton, on täy­sin uto­pis­ti­nen, tur­ha sekä vas­ten­mie­li­nen. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton mega­lo­maa­ni­sen, vihe­ra­luei­ta 300 ha edes­tä tuhoa­van kaa­vaeh­do­tuk­sen poh­jal­la on lähes nel­jän­nes­mil­joo­nan uuden asuk­kaan pak­kaa­mi­nen Hel­sin­kiin tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Fak­ta on se, että vuon­na 2014 76% Suo­men väes­tön­kas­vus­ta tuli maa­han­muut­ta­jis­ta, pää­osa kol­man­sis­ta mais­ta EU:n ulko­puo­lel­ta. Mik­si haluai­sin sub­ven­toi­da jo entuu­des­taan pie­nes­tä pal­kas­ta­ni kas­va­vaa asuin­ra­ken­ta­mis­ta ja sosi­aa­li­tuo­tan­toa, seu­ra­ten samal­la kun koti­seu­tu­ni vihe­ra­lu­eet lana­taan ja viih­ty­vyys tuho­taan? Haluam­me­ko glo­baa­lin läm­pe­ne­mi­sen lisäk­si rat­kais­ta itse Euroo­pan pakolaisongelman? 

    Jos tuol­lai­nen, esim. nel­jän­nes­mil­joo­nan maa­han­muut­ta­jan jouk­ko saa­puu tän­ne Suo­meen mais­ta, jois­sa asun­to­ja ei tar­vit­se yhtä pal­jon läm­mit­tää kuin meil­lä, onko sil­loin toden­nä­köi­sem­pää, että ener­gi­aa kuluu ja pääs­tö­jä syn­tyy aiem­paa enem­män kuin jos sijoit­tui­si­vat esim. Espan­jaan, Ita­li­aan tai Kreikkaan? 

    Tar­vi­taan­ko hei­tä var­ten “Eko­lan­di­aam­me” juu­ri se yli­mää­räi­nen, “2 MW:n” (ei tai­da n. 8 Wat­tia per nenä ihan asun­non yhden asun­non läm­mi­tyk­seen riit­tää (!)), mar­gi­naa­li­nen ener­gian lisä­ku­lu­tuse­rä, jon­ka tuot­ta­mis­ta var­ten tar­vi­taan Osmon­kin kir­joi­tuk­sis­saan vie­rok­su­maa lauhdevoimaa? 

    En sil­ti ehdo­ta, että tuli­joi­ta, jot­ka tän­ne, luku­mää­rän toi­vot­ta­vas­ti huo­lel­li­ses­ti har­ki­ten, otam­me, sen­tään tal­vi­pak­ka­sen aikoi­hin pale­le­mas­sa jou­du­ta pitä­mään. Luku­mää­räs­tä, ja myös­kin tuos­ta vihe­ra­luei­den lanaa­mi­ses­ta, pitäi­si sinän­sä kai vih­rei­den­kin olla huo­lis­saan, ettei kan­na­tuk­sen­sa Hel­sin­gis­sä­kään koko­naan tomuk­si mure­ne. Tuu­len vie­mä tomu­han muodostaa/kasvattaa yleen­sä toi­saal­la lös­siä, joka muo­dos­taa siel­lä uuden, hedel­mäl­li­sen ja ravin­teik­kaan kasvualustan.

  20. Jos 10 000 koti­ta­lout­ta siir­tyy kau­ko­läm­pö­alu­eel­la kau­ko­läm­mön käy­tös­tä maa­läm­mön käyt­töön, koko­nais­pääs­töt kasvavat.”

    Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein, että noi­ta 10 000 koti­ta­lout­ta ei tar­vit­se edes perus­taa mihin­kään ja pääs­töt kas­va­vat. Kau­ko­läm­pö­lai­tok­sia voi­tai­siin perus­taa kym­me­nen lisää ja sovi­taan että läm­pö tar­vit­tiin vaik­kei tar­vit­tai­si­kaan. Pääs­töt vähentyisivät.

    Mitä kri­tee­re­jä voi­daan aset­taa kau­ko­läm­pö­alu­eel­le saa­pu­val­le koti­ta­lou­del­le jot­ta pääs­töt vähen­ty­vät. Kovin pal­jon läm­pi­mäm­mis­tä mais­ta ei aina­kaan kai kan­nat­tai­si muut­taa. Eikä metsätalousvyöhykkeeltä.

    1. Nii­den talo­jen pitäi­si olla lähel­lä toi­si­aan, jot­ta kau­ko­läm­pö­ver­kon raken­ta­mi­nen kan­nat­tai­sin lainkaan.

  21. Kai­no:

    Kun­nal­li­nen mono­po­liyh­tiö on nos­ta­nut kau­ko­läm­pö­mak­su­ja niin rajus­ti, että oma­ko­ti­ta­loil­le ei koh­ta jää muu­ta vaih­toeh­toa kuin luo­pua kau­ko­läm­mös­tä – siis mikä­li kaa­va­mää­räyk­set sal­li­vat vapaan valin­nan. Itsel­lä vaka­vas­ti jo har­kin­nas­sa. Onnek­si kaa­va eikä poh­ja­ve­det rajoita.

    Kes­tä­vää kehi­tys­tä täl­lai­nen piiloverottaminen?

    Min­kä takia luu­let läm­pö­rei­kien porauk­sen men­neen luvan­va­rai­sek­si? Pii­lo­ve­ro­tuk­sen aiheut­ta­mat mark­ki­na­häi­riöt voi­daan pois­taa lait­ta­mal­la maa­läm­möl­le tasoitusvero.

  22. Mark­ku edel­lä tavoit­taa yti­men. Kysees­sä on sys­tee­mi. Sitä pitää tar­kas­tel­la sel­lai­se­na. Holis­ti­ses­ti. Tuloe­ro­ja tai kulu­tus­ta­son ero­ja ei pidä vakioi­da pois. Jos haja-asu­mi­nen tai har­va asu­mi­nen joh­taa vähem­män kulut­ta­vaan elä­män­ta­paan, tähän sys­tee­mi­seen piir­tee­seen pitää tarttua.

    Mei­dän tulee tavoi­tel­la vakaa­ta (ei kas­va­vaa) talout­ta systeemisesti.

    Osmo, olet kriit­ti­nen nois­ta kausaa­tiois­ta, eli ei kau­pun­kiin muut­ta­mi­nen kausaa­li­ses­ti aiheu­ta sink­kuut­ta, tai varaa kulut­taa. Mut­ta sil­loin ei pidä esit­tää kausaa­tio­ta myös­kään tuot­ta­vuu­den osal­ta. Se on kui­ten­kin kes­kei­nen perus­te­lu met­ro­po­lin kas­vat­ta­mi­sel­le. Väi­te­tään muu­ton kau­pun­kiin lisää­vän yksi­lön tuottavuutta.

    Kausaa­tiois­ta int­te­ly on oikeas­ti har­hau­tus­ta. Riit­tää kun tie­däm­me että kau­pun­kia­su­mi­seen liit­tyy kes­ki­mää­räi­ses­ti enem­män tuot­ta­vuut­ta ja tulo­ja ja sink­kuut­ta jne. Tar­kas­tel­laan nii­tä sys­tee­min piirteinä. 

    Täl­löin joh­to­pää­tök­set kes­tä­väs­tä elä­män­ta­vas­ta alka­vat hahmottua.

    1. Oletk­jo nyt Hir­vas­kos­ki todel­la sitä miel­tä, että on kau­pun­ki­ra­ken­teen vika, että on sink­ku­ta­louk­sia, jot­ka kulut­ta­vat asu­kas­ta koh­den enem­män kuin lap­si­per­heet? Tämä log­tiik­ka muut­tu yhä hauskemmaksi.

  23. Tuo nel­jän euron kah­vi­ku­pin argu­ment­ti on puo­lus­te­lua. Jos on tut­kit­tu kulu­tus­ta 52 kate­go­rias­sa, joil­le on las­ket­tu omi­nais­pääs­töt, kulu­tuk­sen volyy­mie­ron epä­tark­kuus hin­tae­ro­jen vuok­si ei toki ole nelin­ker­tai­nen. Se vas­taa enin­tään kulu­tus­ko­rin koko­nai­suu­den hin­tae­roa. Lisäk­si kor­kean omi­nais­pääs­tön tuot­tei­den hin­na­ne­ro voi olla pie­nem­pi, mata­lan taas kor­keam­pi. Tai päin­vas­toin. Nämä neut­ra­loi­tu­vat kun tar­kas­tel­laan koko kulutusta.

  24. Ter­ve,

    Mut­ta kyl­la­han asia peri­aat­tees­sa on niin, etta jos ihmi­nen asuu (eli on kyen­nyt muut­ta­maan) hyvin voi­van kau­pun­gin kes­kus­tas­sa tai sen tun­tu­mas­sa, niin luon­non­va­ro­ja­kin kuluu ihmis­ta koh­ti enem­man kuin jos asuu lai­dem­mal­la tai pera­ti “maa­seu­dul­la” tai syrjalahiossa.

    On tie­tys­ti tot­ta, etta kun ihmi­nen rikas­tuu, niin sil­loin muu­te­taan sin­ne kes­kus­tan parem­mil­le asui­na­lueil­le. Mut­ta sii­na vai­hees­sa mah­dol­li­suus kulu­tuk­seen on myos kas­va­nut, ja kyl­la sita mah­dol­li­suut­ta myos kaytetaan.

    Asia­han jat­kuu niin, etta kes­kus­tan tie­noil­la asu­val­la on myos mok­ki (huvi­la) maa­seu­dul­la, ja sen aiheut­ta­ma kulu­tus pitaa las­kea mukaan. Ja kun tana pai­va­na noi­ta mok­ke­ja on eri­lais­ten perin­to­jen ansiois­ta jo useam­pia (yksi jar­vi-Suo­mes­sa, jokin Kuusa­mos­sa jne), niin aina se hii­li­ja­lan­jal­ki vain kas­vaa. Pitaa nii­hin matkustaakin.

    En mina oikein usko, etta kulu­tuk­sen taso asuin­pai­kas­ta riip­puen pal­jon puto­aa. Joku voi tie­tys­ti ideo­lo­gi­sis­ta syis­ta kiel­tay­tya, mut­ta har­vas­sa nuo tai­ta­vat olla noin tosielamassa.

    t. Mik­kio

  25. Jos nyt pitää joku yhteen­ve­to teh­dä niin täs­sä tii­viin ja har­van asu­mi­sen plus­sat ja mii­nuk­set hii­li­ja­lan­jäl­jen suhteen:

    Tii­vis:
    + alu­eel­la asu­va ei tar­vit­se hen­ki­lö­au­toa päi­vit­täi­seen liikkumiseensa
    + raken­nuk­set läm­piä­vät kau­ko­läm­möl­lä, samas­sa voi­ma­lai­tok­ses­sa teh­dään myös säh­köä joten ener­gi­aa ei mene hukkaan
    + asun­not ovat pie­niä kos­ka ei tar­vi­ta aljon neliöi­töä kos­ka osa henk koh­tai­sis­ta tar­peis­ta voi ulkois­taa käyt­tä­mäl­lä palveluja
    — alu­eel­la liik­kuu pal­jon ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sia autoil­laan, myös kaik­ki huol­to­lii­ken­ne riip­pu­vais­ta autoista
    — monet yhteis­käy­tös­sä ole­vat tilat ovat tyh­jil­lään päi­vi­sin (esim ravintolat)
    — asuk­kai­den har­ras­tuk­set pää­asias­sa shop­pai­lu, kult­tuu­ri ja ravin­to­la­pal­ve­luis­ta naut­ti­mi­nen ja ulko­maan­mat­kat. Ei voi­da toki yleis­tää kos­ka suu­res­sa kau­pun­gis­sa asuu monen­lais­ta väkeä.
    — ker­ros­ta­lot monas­ti his­to­rial­li­sis­ta syis­tä van­ho­ja ja ener­gia­te­hok­kuut­ta ei paran­net­tu niin usein kuin pitäi­si, paran­nus­toi­men­pi­teet lisäk­si kal­lii­ta eivät­kä mak­sa itse­ään takai­sin eri­tyi­sen nopeasti.
    — torit, puis­tot ja mui­den yhteis­käy­tös­sä ole­vien ulko­ti­lo­jen hoi­to, valais­tus ym vie energiaa

    Har­va:
    + raken­nus­ten läm­mi­tyk­ses­sä voi­daan käyt­tää maa­läm­pöä ja mui­ta ener­gia­te­hok­kai­ta muotoja
    + raken­nuk­set usein uusia ja ener­gia­te­hok­kaik­si rakennettu
    + ei ole puis­to­ja, ravin­to­loi­ta eikä mui­ta jul­ki­sia tilo­ja ja aluei­ta jot­ka lisää­vät ener­gian kulutusta
    +- har­vaan asut­tu­jen aluei­den ylei­sim­mät har­ras­tuk­set TV:n ja muun median seu­raa­mi­nen, toi­saal­ta har­ras­te­taan kesä­mök­kei­lyä ja muu­ta mat­kai­lua koti­maas­sa autoil­la ja urhei­lua joko aktii­vi- tai penk­ki­muo­dos­sa joka vaa­tii auton käyt­töä. Ei voi kui­ten­kaan yleis­tää kos­ka har­vaan asu­tui­la alueil­la asuu monen­lais­ta väkeä.
    — ollaan täy­sin hen­ki­lö­au­tois­ta riip­pu­vai­sia, joka per­hees­sä olta­va yksi auto/aikuinen ja vähin­tään yksi mopo tai mopoauto/teini että työs­sä­käyn­ti ja asioin­ti ja har­ras­tus­mat­kat suju­vat ja ajo­suo­rit­teet ovat suu­ret tii­viil­lä alu­eel­la autoi­le­viin verrattuna
    — ele­tään itse­pal­ve­lu­kult­tuu­ris­sa, kaik­ki pyri­tään teke­mään itse eri­lai­sin koneel­li­sin apu­vä­li­nein mikä lisää ener­gian kulu­tus­ta ja kas­vat­taa asun­to­jen kokoa

    Lisäk­si huo­mioi­ta­va molem­pien suhteen:
    — Media­lait­teet kulut­ta­vat pal­jon säh­köä, myös aineis­ton tuot­ta­mi­nen ja varas­toin­ti pal­ve­lin­kes­kuk­sis­sa. Suo­ma­lais­ten tai­pu­mus “eris­täy­tyä” omiin oloi­hi­sa lisää ener­gian­ku­lu­tus­ta säh­köi­sen median käy­tön takia. Tii­vis raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää vuo­ro­vai­ku­tus­ta kas­vok­kain jot­ta se on ener­gia­te­ho­kas­ta. Suu­rin syy kan­nat­taa tai vas­tus­taa tie­tyn­lai­sia asui­nym­pä­ris­tö­jä eivät joh­du ener­gia- tai lii­ken­ne­ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä vaan tavois­ta miten ollaan mui­den ihmis­ten kans­sa teke­mi­sis­sä, joka siis vaih­te­lee tii­viin ja har­van asu­tuk­sen välil­lä. Nämä hii­li­ja­lan­jäl­ki­tut­ki­muk­set on otet­tu avuk­si todis­ta­maan että oma valin­ta on se oikea.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oletk­jo nyt Hir­vas­kos­ki todel­la sitä miel­tä, että on kau­pun­ki­ra­ken­teen vika, että on sink­ku­ta­louk­sia, jot­ka kulut­ta­vat asu­kas­ta koh­den enem­män kuin lap­si­per­heet? Tämä log­tiik­ka muut­tu yhä hauskemmaksi.

    Vaik­ka aja­tus saat­taa ensi alkuun tun­tua haus­kal­ta, monet sosio­lo­git (Durk­heim, Sim­mel jne.) ovat jo pit­kään aivan vaka­vis­saan yhdis­tä­neet kau­pun­gis­tu­mi­sen ja yksi­ne­lä­mi­sen yleis­ty­mi­sen toi­siin­sa. Urba­ni­saa­tio ei ole tie­ten­kään ainoa, mut­ta sil­ti olen­nai­nen yksi­ne­lä­mi­sen taus­ta­te­ki­jä. Kat­so esim. http://www.yksinkaupungissa.fi/yksinelaminen_yleistynytsamansuuntaisesti

  27. Onko tut­ki­muk­ses­sa otet­tu huo­mioon muut­kin kuin talouk­sien itsen­sä mak­sa­mat liik­ku­mis­kus­tan­nuk­set ja infran hoi­to­kus­tan­nuk­set? Siis esim. kou­lu­kul­je­tuk­set, ter­vey­den­hoi­toon liit­ty­vät kul­je­tus­tuet, tei­den hoi­to­kus­ta­nuk­set vuo­den ympä­ri jne.? Tut­ki­taan­ko hii­li­ja­lan­jäl­kiä koko yhteis­kun­nan talou­den tuloksena?

  28. Erään­lais­ta tupak­ka­tut­ki­mus­ta­han tämä nyky­ajan yhteis­kun­ta­tut­ki­mus on. Jos ei ole­kaan rahoit­ta­jaa, jon­ka tari­noi­ta ker­ro­taan, niin sit­ten luo­daan huo­mio­nar­voi­sia tulok­sia, että rahoi­tus jär­jes­tyy jat­kos­sa hel­pom­min. Pätee niin taan­noi­seen maa­ta­lou­del­lis­maan­tie­teel­li­sen tut­ki­mus­ryh­män ede­sot­ta­muk­siin kuin tähänkin.

    Prof­fa­ni opas­ti jos­kus vuon­na miek­ka ja kivi, että oikeas­taan tut­ki­mi­nen on mel­ko yhden­te­ke­vää ja tur­haa hom­maa. Asiat yleen­sä ovat niin kuin nii­den voi jär­keil­lä ole­van. Jos tut­ki­mus­tu­lok­set ovat yllä­tyk­sel­li­siä, on syy­tä epäil­lä, että tut­ki­muk­ses­sa on vikaa, todel­li­suus on mal­lin­net­tu väärin.

    Otte­li­nin tut­ki­mus on ihan ansio­kas. Se ei ole kään­teen­te­ke­vä, päin­vas­toin tote­aa itses­tään­sel­vän asian, että pien­ta­lo­val­tai­sil­la alueil­la mark­ki­na­ta­lous toi­mii parem­min, sää­te­ly on vähäi­sem­pää, jon­ka vuok­si inno­vaa­tiot ote­taan nopeam­min käyt­töön. Se vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti hii­li­ja­lan­jäl­keen. Kos­ka täl­lai­nen ilman tut­ki­mus­ta jär­keil­tä­vä tulos ei ollut tar­peek­si sek­si­käs, piti luo­da vas­tak­kai­na­set­te­lua kau­pun­kia­su­mi­sen ja peri­fe­ria-asu­mi­sen välillä. 

    Kädet kat­toon, nimi leh­teen ja jo heruu tut­ki­mus­työ­hön rahaa. Onnek­si olkoon!

  29. R. Silf­ver­berg:
    Jos nyt pitää joku yhteen­ve­to teh­dä niin täs­sä tii­viin ja har­van asu­mi­sen plus­sat ja mii­nuk­set hii­li­ja­lan­jäl­jen suhteen:

    Tii­vis:
    + alu­eel­la asu­va ei tar­vit­se hen­ki­lö­au­toa päi­vit­täi­seen liikkumiseensa
    + raken­nuk­set läm­piä­vät kau­ko­läm­möl­lä, samas­sa voi­ma­lai­tok­ses­sa teh­dään myös säh­köä joten ener­gi­aa ei mene hukkaan
    + asun­not ovat pie­niä kos­ka ei tar­vi­ta aljon neliöi­töä kos­ka osa henk koh­tai­sis­ta tar­peis­ta voi ulkois­taa käyt­tä­mäl­lä palveluja
    – alu­eel­la liik­kuu pal­jon ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sia autoil­laan, myös kaik­ki huol­to­lii­ken­ne riip­pu­vais­ta autoista
    – monet yhteis­käy­tös­sä ole­vat tilat ovat tyh­jil­lään päi­vi­sin (esim ravintolat)
    – asuk­kai­den har­ras­tuk­set pää­asias­sa shop­pai­lu, kult­tuu­ri ja ravin­to­la­pal­ve­luis­ta naut­ti­mi­nen ja ulko­maan­mat­kat. Ei voi­da toki yleis­tää kos­ka suu­res­sa kau­pun­gis­sa asuu monen­lais­ta väkeä.
    – ker­ros­ta­lot monas­ti his­to­rial­li­sis­ta syis­tä­van­ho­ja ja ener­gia­te­hok­kuut­ta ei paran­net­tu niin usein kuin pitäi­si, paran­nus­toi­men­pi­teet lisäk­si kal­lii­ta eivät­kä mak­sa itse­ään takai­sin eri­tyi­sen nopeasti.
    – torit, puis­tot jamui­den yhteis­käy­tös­sä ole­vien ulko­ti­lo­jen hoi­to, valais­tus ym vie energiaa

    Har­va:
    + raken­nus­ten läm­mi­tyk­ses­sä voi­daan käyt­tää maa­läm­pöä ja mui­ta ener­gia­te­hok­kai­ta muotoja
    + raken­nuk­set usein uusia ja ener­gia­te­hok­kaik­si rakennettu
    + ei ole puis­to­ja, ravin­to­loi­ta eikä mui­ta jul­ki­sia tilo­ja ja aluei­ta jot­ka lisää­vät ener­gian kulutusta
    +- har­vaan asut­tu­jen aluei­den ylei­sim­mät har­ras­tuk­set TV:n ja muun median seu­raa­mi­nen, toi­saal­ta har­ras­te­taan kesä­mök­kei­lyä ja muu­ta mat­kai­lua koti­maas­sa autoil­la ja urhei­lua joko aktii­vi- tai penk­ki­muo­dos­sa joka vaa­tii auton käyt­töä. Ei voi kui­ten­kaan yleis­tää kos­ka har­vaan asu­tui­la alueil­la asuu monen­lais­ta väkeä.
    – ollaan täy­sin hen­ki­lö­au­tois­ta riip­pu­vai­sia, joka per­hees­sä olta­va yksi auto/aikuinen ja vähin­tään yksi mopo tai mopoauto/teini että työs­sä­käyn­ti ja asioin­ti ja har­ras­tus­mat­kat suju­vat ja ajo­suo­rit­teet ovat suu­ret tii­viil­lä alu­eel­la autoi­le­viin verrattuna
    – ele­tään itse­pal­ve­lu­kult­tuu­ris­sa, kaik­ki pyri­tään teke­mään itse eri­lai­sin koneel­li­sin apu­vä­li­nein mikä lisää ener­gian kulu­tus­ta ja kas­vat­taa asun­to­jen kokoa

    Lisäk­si huo­mioi­ta­va molem­pien suhteen:
    – Media­lait­teet kulut­ta­vat pal­jon säh­köä, myös aineis­ton tuot­ta­mi­nen ja varas­toin­ti pal­ve­lin­kes­kuk­sis­sa. Suo­ma­lais­ten tai­pu­mus “eris­täy­tyä” omiin oloi­hi­sa lisää ener­gian­ku­lu­tus­ta säh­köi­sen median käy­tön takia. Tii­vis raken­ta­mi­nen edel­lyt­tää vuo­ro­vai­ku­tus­ta kas­vok­kain jot­ta se on ener­gia­te­ho­kas­ta. Suu­rin syy kan­nat­taa tai vas­tus­taa tie­tyn­lai­sia asui­nym­pä­ris­tö­jä eivät joh­du ener­gia- tai lii­ken­ne­ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä vaan tavois­ta miten ollaan mui­den ihmis­ten kans­sa teke­mi­sis­sä, joka siis vaih­te­lee tii­viin ja har­van asu­tuk­sen välil­lä. Nämä hii­li­ja­lan­jäl­ki­tut­ki­muk­set on otet­tu avuk­si todis­ta­maan että oma valin­ta on se oikea. 

    Hyvää poh­din­taa. Har­van asu­tuk­sen paras puo­lus­tus­lause on hir­mui­sen pit­kä kult­tuu­ri­his­to­ria ja siten todis­te elin­kel­poi­suu­des­ta. Suur­kau­pun­git oli­si kan­nat­ta­nut perus­taa muu­toin­kin (luon­nol­le) elin­kel­vot­to­miin sijain­tei­hin. Kos­ka sen pai­kan kas­vuo­lo­suh­teil­la ja hedel­mäl­li­syy­del­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Las Vegas on erin­omai­nen ja sivis­ty­nyt poik­keus. Koko maa­il­ma voi olla har­vaan asut­tu. Koko ihmi­sel­le kel­vol­li­nen maa-ala ei voi olla lon­too­ta. Ei lähellekään.

  30. Et tain­nut lukea mitä kir­joi­tin. Kau­pun­kiin muut­ta­mi­nen ei aiheu­ta sink­kuut­ta. Mut­ta ei myös­kään kor­keam­paa tuot­ta­vuut­ta. Joh­don­mu­kai­nen täy­tyy olla, kun kat­soo kausaatiota. 

    Jokin yhteys on — kum­man­kin osal­ta — ole­mas­sa. Sik­si on kat­sot­ta­va koko­nai­suut­ta. Sys­tee­mis­tä lop­pu­tu­los­ta. Jos yhteis­kun­nan kehi­tys­tä voi­si simu­loi­da, kuten ilmas­to­tie­tees­sä, se oli­si erinomaista. 

    Tämän päi­vän uuti­set Sipe­rian metaa­nis­ta ovat taas ker­ran niin huo­les­tut­ta­via, että hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­si otet­ta­va ykkös­asiak­si. Kai­ken on alis­tut­ta­va sil­le, niin yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta kos­ke­vien miel­ty­mys­ten, talous­kas­vun, kuin mei­dän kepu­lais­ten biotalouspainotusten.

  31. Soi­nin­vaa­ra HSTV:ssä: “Hips­te­ria­lueil­la asu­vat pis­tä­vät koko omai­suu­ten­sa asu­mi­seen”” HS.

    Tuos­ta olen kom­men­toi­nut aiem­min, että on mah­do­ton­ta (minun) muut­taa Hel­sin­kiin (men­köön hips­te­ria­lu­ees­ta koko kun­ta) kos­ka asu­mi­seen tuli­si lait­taa kaik­ki eurot plus yksi euroa. Kos­ka kyl­lin moni on val­mis teke­mään niin joka tapauk­ses­sa. Perus­te­lu: val­lit­se­va tila.

    Tuos­sa on se ongel­ma joka kyt­key­tyy myös ket­jun kes­tä­vä kehi­tys ‑aihee­seen. Kal­lis asu­mi­nen sitoo kan­sa­lai­sen sii­hen omaan osaa­mi­seen­sa. Ei jää pää­omia joi­ta voi­si sijoit­taa vaik­ka­pa tuo­tan­no­na­loi­hin jot­ka ovat eko­lo­gi­sem­pia kuin oma osaa­mi­nen tai työ­nan­ta­ja on. Maa­il­man kan­nat­tai­si mää­ri­tel­lä työ­paik­ko­jen ja työn­te­ki­jöi­den “lauh­de­voi­ma­lat”. Antaa mil­joo­na per nup­pi ja vakuus että lopet­ta­vat työn­sä sil­tä seisomalta.

  32. Se on ihan yks­hai­lee mis­sä asuu. Kun teet pari len­to­mat­kaa ete­lään ja yhden lap­piin, hii­li­ja­lan­jäl­ke­si on hyvin iso. Jos elää pihis­ti Kata­ja­no­kal­la tai Enos­sa, mark­ki­na­ta­lous ei toimi,jos et kulu­ta. Kapi­ta­lis­min kan­nal­ta oleel­lis­ta on kulu­tus, ei se mis­sä asut. Osmo, mikä on oma hii­li­ja­lan­jäl­ke­si. Ymmär­tääk­se­ni olet mat­kus­tel­lut ympä­ri maa­il­maa muul­la­kin kuin polkupyörällä.

  33. Tii­viys vaa­tii myös vihe­ra­luei­ta ja väljyyttä.
    Man­hat­ta­nil­la on puis­to­ja ison kes­kus­puis­ton lisäk­si, mikä on hyvä muis­taa kaupunkisuunnittelussa. 

    Uudet talot ovat ener­gia­te­hok­kaam­pia kuin van­hat, kes­kus­ta-alu­een raken­nus­kan­ta on iäk­kääm­pää. Hyvää ener­gia­re­monr­tua on paha tehdä. 

    Posi­tii­vi­nen vies­ti on, että eri alueil­la tar­vi­taan eri­lai­sia kei­no­ja ener­gia­te­hok­kuu­den tai hii­li­ja­lan­jäl­jen pienentämiseen. 

    Jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on paran­tu­nut kun dataa on niin mat­kois­ta kuin työ­pai­kois­ta ja asun­nois­ta. Pysä­köin­nin alen­nus­myyn­ti on vähen­ty­nyt. Muun­kin kuin hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen suju­mi­nen ymmärretään. 

    Ei kukaan halua 90 minuu­tin työ­mat­kaa suun­taan­sa. Sekin puhuu vah­vas­ti tii­vis­tä­mi­sen puo­les­ta. Tii­vis­tä­mis­tä toki voi­daan teh­dä tyh­mäs­ti tai paremmin.

  34. Nel­jän euron kah­vi­pa­ke­tin “hii­li­ja­lan­jäl­ki” ei lie­ne nel­jä ker­taa suu­rem­pi kuin euron, mut­ta var­maan aika lähel­lä. Riip­puu sii­tä, mihin kal­liim­man kah­vi­pa­ke­tin myy­jä käyt­tää rahansa.

  35. Ykkö­saa­mus­sa lob­ba­sit kau­ko­läm­pöä kuvai­le­mal­la sitä lähes pääs­töt­tö­mäk­si ja lähes ilmai­sek­si.. Mik­si kau­ko­läm­mön tarif­fit nousee joka vuo­si, jos lähes ilmais­ta? Eikö hin­ta­ke­hi­tys pitäi­si olla toi­sen suun­tais­ta? Kau­ko­läm­pöä tar­joa­va taho pitäi­si olla osuus­kun­ta-mal­li­nen jos sen ver­kos­toa raken­ne­taan ns.verorahoin.

  36. max: Hyvää poh­din­taa. Har­van asu­tuk­sen paras puo­lus­tus­lause on hir­mui­sen pit­kä kult­tuu­ri­his­to­ria ja siten todis­te elin­kel­poi­suu­des­ta. Suur­kau­pun­git oli­si kan­nat­ta­nut perus­taa muu­toin­kin (luon­nol­le) elin­kel­vot­to­miin sijain­tei­hin. Kos­ka sen pai­kan kas­vuo­lo­suh­teil­la ja hedel­mäl­li­syy­del­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Las Vegas on erin­omai­nen ja sivis­ty­nyt poik­keus. Koko maa­il­ma voi olla har­vaan asut­tu. Koko ihmi­sel­le kel­vol­li­nen maa-ala ei voi olla lon­too­ta. Ei lähellekään. 

    Voi­han noin­kin päin tul­ki­ta. Vali­tet­ta­vas­ti Las Vegas nyt on yhtä kiin­nos­ta­va paik­ka kuin Sei­nä­jo­ki mut­ta on Yhdys­val­lois­sa onnek­si mui­ta­kin kaupunkeja. 

    Meil­lä suo­ma­lai­sil­la on komplek­si sii­tä että ei ole yhtään van­haa isoa kau­pun­kia jos­sa on kes­kia­jal­ta peräi­sin ole­va kes­kus­ta. Vii­pu­ri mene­te­tiin ja Tur­ku paloi. Sik­si Hel­sin­gis­sä halu­taan suo­jel­la kaik­ki van­hat romuvarastotkin.

  37. Nyt myös STT jakaa uutis­ta “Kes­kus­ta-asuk­kaan hii­li­ja­lan­jäl­ki suu­rin”. Kes­ki­suo­ma­lai­nen 13.8.2015. Onnek­si jutus­sa tut­ki­jan mai­nin­ta­na on että “kau­pun­ki­ra­ken­ne selit­tää yleen­sä huo­nos­ti hii­li­ja­lan­jäl­keä”. Mut­ta useim­mat luke­vat pel­kän otsi­kon. Näin Kepulandiassa!

  38. Minus­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu jot­kut CO2-pääs­tö­ar­vot mie­les­sä on ihan jär­je­tön­tä. Kyl­lä kau­pun­git ja kaa­voi­tus pitää miet­tiä ihmis­ten paras­ta aja­tel­len, eika pis­tää pauk­ku­ja johon­kin ilmas­ton kans­sa näpertelyyn.

    Kyl­lä, se todel­la­kin on näper­te­lyä. Ei sil­lä ole CO2-pääs­töi­hin kovin­kaan suur­ta mer­ki­tys­tä, miten suo­ma­lais­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta muo­ka­taan, mut­ta ihmis­ten hyvin­voin­tiin sil­lä on aivan val­ta­va merkitys. 

    Perus­te­lu: jos mie­ti­tään CO2-pääs­tö­jä niin kyl­lä säh­kön ja ylei­ses­ti­kin ottaen ener­gian­tuo­tan­to on se, jon­ka muka­na hom­ma nousee tai kaa­tuu. Ei sii­nä kau­pun­ki­mai­nen asu­mi­nen auta yhtään, jos säh­kö tuo­te­taan tuu­li­myl­ly­jen ja hii­len voi­mal­la. Ja toi­saal­ta vaik­ka kau­pun­ki­mai­nen asu­mi­nen vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta, niin kas­va­nut talou­del­li­nen toi­me­liai­suus kyl­lä syö suu­rim­man osan kai­kis­ta säästöistä.

  39. Näin Poh­ja­lai­nen tänään : “Tut­ki­mus­tu­los sotii monia poliit­ti­sen vih­reän liik­keen aja­tuk­sia vas­taan. Tut­ki­mus todis­taa toi­saal­ta sen arki­jär­ki­sen käsi­tyk­sen, että suu­ren kau­pun­gin kes­kus­tas­sa kulut­ta­mi­nen lisään­tyy. Se hyö­dyt­tää jon­kin ver­ran kan­san­ta­lout­ta, mut­ta ympä­ris­töi­deo­lo­giak­si sii­tä ei näy­tä olevan.

    Vih­rei­den aivoi­na mones­ti pidet­ty Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Osmo Soi­nin­vaa­ra hyök­kää voi­mak­kaas­ti tut­ki­mus­ta vas­taan. Hänen mie­les­tään tut­ki­joi­den koko las­ku­ta­pa on pie­les­sä. Tut­ki­mus ker­too enem­män­kin elin­ta­po­jen erois­ta, jois­sa on kiel­tä­mät­tä pal­jon lisä­tut­ki­mi­sen aihetta.

    Soi­nin­vaa­ran hyök­käys ei ole yllät­tä­vää, sil­lä tut­ki­mus romut­taa vih­reis­sä ylei­sen, lujan käsi­tyk­sen sii­tä, että Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asu­mi­nen oli­si aivan eri­tyi­nen ympäristöteko.”

  40. Tämä tut­ki­mus lie­nee samaa sar­jaa kuin Jun­ni­lan joh­dol­la väi­tös­kir­jan­sa teh­neen Juk­ka Hei­no­sen tut­ki­muk­set. Tuo­ta väi­tös­kir­jaa edel­si tut­ki­mus, jos­sa haet­tiin eri­lais­ten aluei­den väli­siä hii­li­ja­lan­jäl­kie­ro­ja. Jun­ni­lan joh­dol­la oli jo teh­ty ver­tai­lu­ja eri kau­pun­geis­ta, tähän viit­ta­sin­kin jos­sain kom­men­toin­ti­ket­jus­sa. ( kau­pun­kien väli­sis­sä ver­tai­luis­sa ooli mie­les­tä­ni vir­heel­li­ses­ti annet­tu sekä kau­ko­läm­möl­le että säh­köl­le pai­kal­li­set hii­li­ja­lan­jäl­ki­pro­fii­lit, huo­li­mat­ta sii­tä, että läm­pö on pai­kal­li­nen hyö­dy­ke kun taas säh­kö vähin­tään kan­sal­li­nen jol­lei oohjoimainen).

    Hei­no­sel­la sit­ten pyrim­me teet­tä­mään saman­kal­tai­sia ver­tai­lu­ja Hel­sin­gin eri alueis­ta. Olet­ta­ma oli että niis­tä voi­si par­haas­sa tapauk­ses­sa vetää joi­tain joh­to­pää­tök­siä aluei­den suun­nit­te­luun. Tuon­kin tut­ki­muk­sen yksi ongel­ma tai­si olla ettei kulu­tuk­ses­ta saa­ta­va data tai­vu ihan kaik­keen. Alue­tar­kas­te­luis­sa mm. tut­kit­ta­vak­si ei saa­da riit­tä­vää dataa johon­kin tiet­tyyn alu­ee­seen koh­dis­tuen. Halusim­me ver­ra­ta Hel­sin­gin eri aluei­ta toi­siin­sa, mut­ta data kos­ki koko Helsinkiä.

    Olen kui­ten­kin yhä sitä miel­tä, että Jun­ni­lan ryh­män tut­ki­muk­set, joil­la pyri­tään havain­nol­lis­ta­maan kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen ja aluei­den eko­lo­gi­sia vai­ku­tuk­sia, on ter­ve­tul­lut­ta. Kes­kus­te­lun tasoa paran­taa tut­ki­mus­tu­lok­set, mut­ta vain jos tut­ki­muk­ses­sa käy­te­tyt taus­tao­let­ta­mat myös tuo­daan esiin. On hyvä, että joku tuo näi­tä taus­to­ja jul­ki­seen kes­kus­te­luun ja vie­lä­pä perus­te­lee nii­hin liit­ty­viä ongel­mia var­sin ymmär­ret­tä­väl­lä tavalla.

    Tämä tut­ki­mus­sar­ja, alu­eel­li­set erot ja alu­eel­li­set kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­set saa toi­vot­ta­vas­ti jat­koa. Ja toi­vot­ta­vas­ti täs­tä kri­tii­kis­tä poi­mi­taan jotain jat­ko­tut­ki­mus­ten herk­kyys­tar­kad­te­lui­hin: ver­tail­laan myös deri­vaat­taa kes­kiar­von ohel­la. Ja vali­taan pai­kal­li­sel­le ener­gian­tuo­tan­nol­le pai­kal­li­sen tuo­tan­non hii­li­ja­lan­jäl­ki ja val­ta­kun­nal­li­sel­le valtakunnallinen.

  41. max:
    “Soi­nin­vaa­ra HSTV:ssä: “Hips­te­ria­lueil­la asu­vat pis­tä­vät koko omai­suu­ten­sa asu­mi­seen”” HS.

    Tuos­ta olen kom­men­toi­nut aiem­min, että on mah­do­ton­ta (minun) muut­taa Hel­sin­kiin (men­köön hips­te­ria­lu­ees­ta koko kun­ta) kos­ka asu­mi­seen tuli­si lait­taa kaik­ki eurot plus yksi euroa. Kos­ka kyl­lin moni on val­mis teke­mään niin joka tapauk­ses­sa. Perus­te­lu: val­lit­se­va tila.

    Tuos­sa on se ongel­ma joka kyt­key­tyy myös ket­jun kes­tä­vä kehi­tys ‑aihee­seen. Kal­lis asu­mi­nen sitoo kan­sa­lai­sen sii­hen omaan osaa­mi­seen­sa. Ei jää pää­omia joi­ta voi­si sijoit­taa vaik­ka­pa tuo­tan­no­na­loi­hin jot­ka ovat eko­lo­gi­sem­pia kuin oma osaa­mi­nen tai työ­nan­ta­ja on. Maa­il­man kan­nat­tai­si mää­ri­tel­lä työ­paik­ko­jen ja työn­te­ki­jöi­den “lauh­de­voi­ma­lat”. Antaa mil­joo­na per nup­pi ja vakuus että lopet­ta­vat työn­sä sil­tä seisomalta.

    Epäi­len, että hips­te­rit mat­kus­te­le­vat kyl­lä pal­jon maa­il­man suur­kau­pun­kien välil­lä. Enem­män kuin kau­ka­na len­to­ken­til­tä ole­vat maalaiset.

    OS, olet­ko kos­kaan las­ke­nut len­tä­mi­ses­tä joh­tu­neen hiilijalanjälkesi/vuosi ? Kar­keas­ti arvioi­den kol­me kes­ki-Euroo­pan mat­kaa vas­taa 20000 km ajoa autolla.

  42. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Et tain­nut lukea mitä kir­joi­tin. Kau­pun­kiin muut­ta­mi­nen ei aiheu­ta sink­kuut­ta. Mut­ta ei myös­kään kor­keam­paa tuot­ta­vuut­ta. Joh­don­mu­kai­nen täy­tyy olla, kun kat­soo kausaatiota. 

    Kyl­lä­hän kau­pun­geis­sa tup­paa ole­maan parem­min toi­mi­vat työ­mark­ki­nat, jol­loin jokai­nen löy­tää hel­pom­min kyky­jen­sä mukais­ta työ­tä. Se väis­tä­mät­tä paran­taa tuot­ta­vuut­ta kun kou­lu­tuk­sel­taan ja tai­pu­muk­sil­taan insi­nöö­ri suun­nit­te­lee raken­nuk­sia, eikä täy­tä maa­ta­lous­tu­ki­ha­ke­muk­sia tai pyö­ri­tä huoltoasemaa. 

    Eli mihin tar­kal­leen ottaen perus­tuu tuo väit­tee­si, että ihmi­sen tuot­ta­vuus on vakio asuin­pai­kas­ta riippumatta?

  43. Ifa Kytö­sa­ho: Hei­no­sel­la sit­ten pyrim­me teet­tä­mään saman­kal­tai­sia ver­tai­lu­ja Hel­sin­gin eri alueis­ta. Olet­ta­ma oli että niis­tä voi­si par­haas­sa tapauk­ses­sa vetää joi­tain joh­to­pää­tök­siä aluei­den suun­nit­te­luun. Tuon­kin tut­ki­muk­sen yksi ongel­ma tai­si olla ettei kulu­tuk­ses­ta saa­ta­va data tai­vu ihan kaikkeen. 

    Kulut­ta­mi­ses­ta oli­si ole­mas­sa hyvin tark­kaa dataa eri kau­pal­li­sil­la toi­mi­joil­la — sen perus­teel­la voi­tai­siin tar­kas­ti ver­tail­la, miten pal­jon mitä­kin hyö­dyk­kei­tä kulu­te­taan mis­sä­kin ja mikä on todel­li­nen hii­li­ja­lan­jäl­ki. Nämä tie­dot tai­ta­vat vali­tet­ta­vas­ti olla lii­ke­sa­lai­suuk­sia, joten pitää tyy­tyä epä­tar­kem­paan dataan ja oletuksiin.

  44. On se nyt vaan kau­hee­ta jos ihmi­sen ei ole­kaan parem­pi asua kau­pun­gis­sa kuin maal­la. Ja jos vie­lä huo­ma­taan että ilmas­to on kyl­me­ne­mään päin, eikä se joh­du ihmi­ses­tä, niin mihin täs­sä enään uskoo? Van­hoi­hin ihmisiin…

  45. kal­le joki­nen:
    On se nyt vaan kau­hee­ta jos ihmi­sen ei ole­kaan parem­pi asua kau­pun­gis­sa kuin maalla. 

    On ne ihmi­set vain kyl­lä tyh­miä, kun ovat 50-luvul­ta saak­ka muut­ta­neet perä­ky­lil­tä kau­pun­kei­hin eivät­kä tajua jää­dä onnel­li­sel­le maaseudulle!

  46. Sylt­ty: On ne ihmi­set vain kyl­lä tyh­miä, kun ovat 50-luvul­ta saak­ka muut­ta­neet perä­ky­lil­tä kau­pun­kei­hin eivät­kä tajua jää­dä onnel­li­sel­le maaseudulle!

    Köy­hyys pakot­taa kau­pun­kei­hin. Hyvä­tu­loi­sis­ta vain osa tah­too asua kes­kus­tas­sa. Suu­ri osa tah­too asua oma­ko­tia­lueil­la kau­pun­gin lai­ta­mil­la tai lähkunnissa.

    Jos Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta vas­ta­val­mis­tu­neil­le mais­te­reil­le annet­tai­siin käteen 400 000, jot­ka oli­si käy­tet­tä­vä asu­mi­seen, niin pahoin­pa pel­kään, että yllät­tä­vän har­va suo­si­si kes­kus­ta-asu­mis­ta. Oma­ko­tia­su­mis­ta rajoit­taa useim­mil­la näet rahan puute.

    Kau­pun­kien perus­ta on köyhimmissä.

    1. Perus­junt­ti. Kak­si Kal­lio­sa mak­saa enem­män uin oma­ko­ti­ta­lo Nur­mi­jär­vel­lä. Mik­si se, jol­la ON raha ostaa kak­sio Kal­lios­ta ei käy­tä tätä rahaa ostaak­seen oma­ko­ti­ta­loa Nur­mi­jär­vel­tä, jos nyt niin var­mas­ti tie­dät, että kaik­ki halua­vat mie­luum­min sii­hen oma­ko­ti­ta­loon? Kata­ja­no­kal­ta myy­dään asun­to­ja yli mil­joo­nal­la eurol­la. Köy­hät nii­tä var­maan­kin osta­vat, kuin ei ole varaa muut­taa lähikuntiin?

  47. Hie­noa näh­dä, että tääl­lä mie­lum­min kes­kus­tel­laan kenel­lä on rahaa ja kenel­lä ei, kuin esim. kau­ko­läm­mös­tä. Hyvä vihreät!

  48. Asiat­to­man mukaan pitäi­si vähin­tään vakioi­da, mie­lui­ten pseu­do­sa­tun­nais­taa otos. Pitäi­si myös pait­si ver­ra­ta saman­lai­sia per­hei­tä, myös kat­soa, mil­lä pääs­töil­lä ne yltä­vät samaan hyvin­voin­ti­ta­soon maal­la ja kau­pun­gis­sa. Täl­lais­ta­kin talous­tie­tees­sä teh­dään jat­ku­vas­ti. http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2015/08/huippuasiallisesti-hiilidioksidipaastot.html?m=1

  49. Jul­le; en kir­joit­ta­nut kor­re­laa­tios­ta. Kir­joi­tin kausaa­tios­ta. Osmo kri­ti­soi kausaa­tion olet­ta­mus­ta, jon­ka uskoi näh­neen­sä tutkimuksessa.

  50. Asiat­to­man eli Tuuk­ka Saa­ri­maan ja/tai Heik­ki Pur­siai­sen tut­ki­mus­ta­pa on reduk­tio­nis­ti­nen, kuten ns. empii­ri­ses­sä talous­tie­tees­sä yleen­sä­kin. — Sen rin­nal­le oli­si jo aika omak­sua holis­ti­sen tut­ki­muk­sen ote yhteis­kun­nan ongel­miin. Komplek­si­suu­den tut­ki­mus on täs­sä mui­ta edellä.

  51. Pasi Toi­viai­sen tul­kin­nan mukaan [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli] Otte­li­nin raport­ti ei väi­tä, että kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen lisää pääs­tö­jä vaan että raken­teen tii­viys ei mää­rää pääs­tö­jen tasoa. 

    Päät­te­len ennen kaik­kea, että ihmis­ten asui­nym­pä­ris­tö­jä ei pidä pila­ta sil­lä perus­teel­la, että tii­vis­tä­mi­nen oli­si yli­voi­mai­ses­ti ekologisinta.

  52. Tii­vis­tet­ty­nä.

    Mitä urbaa­nim­pi (tii­viim­pi) ympä­ris­tö, sitä enem­män ja tuh­lai­le­vai­sem­min ihmi­nen ylei­ses­ti kulut­taa ja kers­kai­lee. Myös eri­la­si­ten ongel­mien ja häri­tiö­käyt­täy­mi­sen lie­veil­miöt voi­mis­tu­vat mitä enem­män ihmi­siä on neliö­ki­lo­met­riä kohden.

    Lii­ken­teen koko­nais­pääs­töt per hen­ki­lö eivät oleel­li­ses­ti las­ke vaik­ka kaik­ki ihmi­set ahdet­tai­siin yhteen pis­tee­seen. Lii­kut­te­lu kulut­taa sil­ti lopul­ta jok­seen­kin saman mää­rän energiaa.

  53. Ero­se­forp K Cid: Lii­ken­teen koko­nais­pääs­töt per hen­ki­lö eivät oleel­li­ses­ti las­ke vaik­ka kaik­ki ihmi­set ahdet­tai­siin yhteen pis­tee­seen. Lii­kut­te­lu kulut­taa sil­ti lopul­ta jok­seen­kin saman mää­rän energiaa.

    Kan­nat­tai­si var­maan­kin kuun­nel­la tut­ki­joi­den itsen­sä tul­kin­ta tulok­sis­ta sen sijaan että yrit­tää tul­ki­ta nii­tä itse.

    Esi­mer­kik­si: jos asuk­kaan kulu­tus­ka­te­go­riois­ta ote­taan pois yksi, esi­mer­kik­si auto, siir­tyy kulu­tus johon­kin muu­hun kate­go­ri­aan. Nyt kun tämä siir­ty­neen kulu­tuk­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki ote­taan huo­mioon, ei asuk­kai­den tuot­ta­man lii­ken­teen vähe­ne­mi­sen hii­li­pääs­tö­vai­ku­tus ole­kaan niin suu­ri kuin lii­ken­ne­tut­ki­mus antai­si ymmärtää.

    Eri alueil­la asu­vil­la ei tut­ki­muk­sen mukaan ole mer­kit­tä­vää eroa hii­li­ja­lan­jäl­jen koos­sa, mut­ta kyl­lä­kin sen koos­tu­muk­ses­sa. Kulu­tus siir­tyy jon­ne­kin muu­al­le kuin (autol­la) liik­ku­mi­seen, ja tämän muun hii­li­pääs­töt ovat sit­ten samaa suu­ruus­luok­kaa kuin pois jää­nees­sä liikkumisessa.

    Kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­seen tut­ki­muk­sen tulok­sia on vai­kea sovel­taa kos­ka jo Hel­sin­gin lähiöt ovat tut­ki­muk­ses­sa tii­vein­tä aluet­ta. Tyy­pil­lis­tä urbaa­nia tii­viyt­tä >10000as/km2 ei tut­ki­muk­ses­sa ole erik­seen käsitelty.

    1. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa hyvin suu­ri ongel­ma on, että vaik­ka­pa ruu­an­ku­lu­tuk­sen MÄÄRÄÄ mita­taan sii­hen käy­te­tyl­lä. Jos käyt­tää kal­liim­paa luo­mua, tulee siis aiheut­ta­neek­si suu­rem­man hii­li­ja­lan­jäl­jen. Kum­mal­li­nen tapa mitata.

  54. Ero­se­forp K Cid:
    Mitä urbaa­nim­pi (tii­viim­pi) ympä­ris­tö, sitä enem­män ja tuh­lai­le­vai­sem­min ihmi­nen ylei­ses­ti kulut­taa ja kerskailee. 

    Kau­pun­geis­sa ihmi­sil­lä on kes­ki­mää­rin isom­mat tulot, sik­si kulu­tus­kin on isom­paa. Toki suu­ri­tu­loi­set voi­vat olla kulut­ta­mat­ta, ja lait­taa rahat sääs­töön, mut­ta kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti tämä voi olla ongel­mal­lis­ta, var­sin­kin kun sääs­töil­le ei ole jär­ke­viä inves­toin­ti­koh­tei­ta. Ja täs­sä tilan­tees­sa­han on oltu jo mon­ta vuotta.

  55. Ero­se­forp K Cid:
    Lii­ken­teen koko­nais­pääs­töt per hen­ki­lö eivät oleel­li­ses­ti las­ke vaik­ka kaik­ki ihmi­set ahdet­tai­siin yhteen pisteeseen. 

    Näis­sä tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että kau­pun­ki­lais­ten liik­ku­mi­nen ja sii­tä aiheu­tu­vat pääs­töt ovat ver­ran­nol­li­sia kau­pun­gin pin­ta-alaan. Toi­sin sanoen, pääs­töt per naa­ma eivät vähe­ne, jos Hel­sin­kiin ahde­taan lisää ihmi­siä, mut­ta ne saa­daan kyl­lä kas­va­maan asut­ta­mal­la ne samat ihmi­set ympä­ri Uuden­maan peltoja.

    1. Jos Hel­sin­gis­sä asui­si alle sata hen­keä, lii­ken­teen pääs­töt per hen­ki oli­si­vat myös haja-asu­tuk­sen luok­kaa. Luu­li­si jouk­ko­lii­ken­neo­suu­den riip­pu­van vähän sii­tä asukasmäärästäkin.

  56. Jos hyväk­sy­tään aja­tus, että kasau­tu­mi­nen lisää talou­del­lis­ta aktii­vi­suut­ta ja tuot­ta­vuut­ta, tämä tar­koit­taa sitä, että kau­pun­geis­sa syn­ny­te­tään enem­män lisä­ar­voa kuin haja-asu­tusa­lueil­la — ja sen seu­rauk­se­na myös nau­ti­taan suu­rem­mis­ta tulois­ta ja kulu­te­taan enem­män. Samal­la kui­ten­kin myös maa­seu­dul­la asu­vat pää­se­vät naut­ti­maan tehok­kaam­min tuo­te­tuis­ta hyö­dyk­keis­tä, eli kor­keam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Täs­sä mie­les­sä ver­tai­lut kau­pun­gin ja maa­seu­dun välil­lä ovat vääristyneitä. 

    Glo­baa­lis­ti saman­suun­tai­nen asia on, että esim. Aasias­sa tuo­te­taan hal­po­ja kulu­tus­ta­va­roi­ta, joi­den ansios­ta suo­ma­lai­set pää­se­vät naut­ti­maan kor­keam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on suu­rem­pi, mut­ta miten tähän pitäi­si suhtautua?

  57. Vil­le:

    Glo­baa­lis­ti saman­suun­tai­nen asia on, että esim. Aasias­sa tuo­te­taan hal­po­ja kulu­tus­ta­va­roi­ta, joi­den ansios­ta suo­ma­lai­set pää­se­vät naut­ti­maan kor­keam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on suu­rem­pi, mut­ta miten tähän pitäi­si suhtautua?

    Voi­sin aivan hyvin naut­tia koti­maas­sa teh­dyil­lä hal­voil­la kulu­tus­ta­va­roil­la. Koneet­han ne nyky­ään teke­vät. Toi­saal­ta kun ostaa laa­duk­kaam­pia tava­roi­ta, niin ei tar­vie joka vuo­si ostaa uut­ta. En koe elin­ta­so­ni nouse­van jos ostan uuden puhe­li­men vie­lä ehjän ja toi­mi­van tilal­le. Toki auliis­ti myön­nän, että esi­mer­kik­si tv-tek­niik­ka on aivan huip­pu­laa­tua nyky­ään ver­rat­tu­na ana­lo­gi­seen aikaan, mut­ta kun esi­tet­tä­vän ohjel­ma nyt vain ei kes­tä kat­so­mis­ta. Elin­ta­so on las­ke­nut laa­jem­man ohjel­ma­tar­jon­nan takia, kos­ka ns. kuran uusin­to­ja tulee koko ajan.

    Ja aina voi miet­tiä, että mitä hel­vet­tiä kukaan tekee mil­lään muo­vi­sel­la kyl­py­an­koil­la, joi­ta meri­vir­rat kul­jet­te­le­vat ympä­riin­sä? Meri­vir­to­jen lii­kei­den seu­raa­mi­nen tai­taa olla ko. tuot­teen ainoa hyöty.

  58. tuen mak­sa­ja:En koe elin­ta­so­ni nouse­van jos ostan uuden puhe­li­men vie­lä ehjän ja toi­mi­van tilalle.

    aina­kin oma elin­ta­so­ni nousi, kun han­kin pari vuot­ta sit­ten iPho­nen täy­sin toi­mi­van perus­luu­rin tilal­le. Elin­ta­so nousi myös pal­jon, kun han­kin toi­mi­van Android-table­tin tilal­le iPa­din. Hiuk­set­kin alkoi­vat pysy­mään pääs­sä, kun nii­tä ei enää tätä blo­gia sela­tes­sa tar­vi­nut repiä.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa hyvin suu­ri ongel­ma on, että vaik­ka­pa ruu­an­ku­lu­tuk­sen MÄÄRÄÄ mita­taan sii­hen käy­te­tyl­lä. Jos käyt­tää kal­liim­paa luo­mua, tulee siis aiheut­ta­neek­si suu­rem­man hii­li­ja­lan­jäl­jen. Kum­mal­li­nen tapa mitata. 

    Toki kum­mal­li­nen tapa mita­ta, mut­tei täy­sin kau­kaa haet­tua. Luo­mun hin­nas­sa on sta­tuspree­mio­ta, mut­ta ei ole aina lähes­kään sel­vää, että luo­mun hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­si pie­nem­pi tai edes osa­puil­leen samaa tasoa teho­tuo­te­tun kanssa.

    Sit­ten taas monis­sa kes­to­ku­lu­tus­hyö­dyk­keis­sä kal­liim­mat vaih­toeh­dot voi­vat olla ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sil­taan huo­mat­ta­van pal­jon vähem­män kuor­mit­ta­via kuin hal­vim­mat, jo ihan sen takia, että kal­liis­ta tava­ras­ta kan­nat­taa pitää parem­paa huol­ta, ja sitä kan­nat­taa kor­ja­ta jos se rikkoutuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.