Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta

On oikeas­t­aan ikävä asia, että Ottelin­in monel­la tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoit­ti sen osoit­ta­van, että yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämi­nen lisää päästöjä. Tutkimuk­ses­sa ei näin san­o­ta, vaik­ka abstrak­tin kir­joit­ta­ja on kyl­lä myös vähän oikaissut ja tätä kaut­ta aiheut­tanut tuon tulkin­nan. Näin entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä halu­an kom­men­toi­da sitä, mitä nopeasti läpi luke­mal­la ymmärsin.

Tutkimuk­sen ansiot ovat siinä, että pyritään selvit­tämään kulu­tustapo­jen vaiku­tus päästöi­hin. Tulok­set eivät ole vielä siinä kun­nos­sa, että niistä voisi vetää kovinkaan paljon poli­tikka­su­osi­tuk­sia, mut­ta jostain on aloitettava.

Erit­täin kiin­toisaa on tietää, miten eri tavoin asu­vien kulu­tusko­rit poikkea­vat toi­sis­taan, mut­ta sitä ei valitet­tavasti ole rapor­toitu kuin noiden päästömäärien kaut­ta. Mie­lenki­in­toista olisi myös tietää, miten joukkoli­iken­nekaupungis­sa asu­vien city-ihmis­ten kulu­tusko­rit poikkea­vat muus­ta maas­ta, mut­ta tätäkään ei ollut tutkit­tu. Tutkimuk­ses­sa käytet­ty Inner-urban area ei ollutkaan mitä luvat­ti­in, vaan siihen kuu­lu­vat alueet, joiden aluete­hokku­us ylit­tää 0,1. Urbaanista alueesta ale­taan puhua, kun aluete­hokku­us on tuo­hon näh­den kym­menker­tainen. Tuo­hon määritelmään mah­tu­vat myös auto­val­taiset omako­tialueet Pak­i­las­ta alkaen.

Tutkimuk­ses­sa selvitetään (ymmärtääk­seni) koti­taloustiedustelu­jen avul­la, mihin ihmiset käyt­tävät rahansa ja nämä on yhdis­tet­ty asuin­paikkaan. Rahankäyt­töä oli tutkit­tu 52 hyödyk­eryh­mään jaet­tuna, joille on las­ket­tu panos-tuo­tos –mallin avul­la päästök­er­toimet. Päästömäärä oletet­ti­in suo­raan ver­ran­nol­lisek­si hyödyk­eryh­mään käytet­ty­jen euromääriin.

Tässä on ensim­mäi­nen ongel­ma. Tutk­i­jat myön­tävät, että 52 hyödyk­eryh­mään on liian vähän, kos­ka ryh­mät ovat sisäis­es­ti het­ero­geenisia. Suo­ranaista harhaa tulok­si­in tuot­taa se, että kulu­tuk­sen määrää on joudut­tu arvioimaan (pakos­ta) käyte­ty­il­lä euromääril­lä. Jos mak­sat kahvis­tasi neljä euroa, kulu­tat luon­non­va­ro­ja neljä ker­taa enem­män kuin, jos mak­sat siitä euron. Luon­te­va arvaus on, että rikkaat suo­si­vat enem­män laat­ua kuin köy­hät. Käytet­ty mit­tari sälyt­tää rikkaille liikaa ilmas­tosyn­tiä. Tämä saat­taa koskea myös auto­ja, mut­ta en ole tästä var­ma, kos­ka en saanut tek­stistä oikein selvää.

Syitä, joiden vuok­si Hesarin uuti­soin­ti (ja osin abstrak­ti) oli harhaan­jo­hta­va oli, että

  • Päästöt oli las­ket­tu henkeä eikä ruokakun­taa (tai kulu­tusyk­sikköä kohden). Sinkku­talous kulut­taa esimerkik­si asun­non läm­mi­ty­sen­er­giaa henkeä kohden var­maankin enem­män kuin kuusi­lapsi­nen per­he. Kaupunkien ydi­nalueil­la asuu pieniä koti­talouk­sia ja laita­mil­la suuria. Hesarin mainit­se­ma kausali­teet­ti merk­it­sisi, että keskus­tas­sa asum­i­nen aiheut­taa naimat­to­muu­den ja jos ei raken­net­taisi tiivistä kaupunkia, sinkku­ja olisi vähemmän.
  • Kaupunki­in muut­to ei tee ihmistä rikkaam­mak­si, mut­ta rikkai­ta asuu kaupungeis­sa enem­män, kos­ka asun­not ovat kalli­ita ja kos­ka me olemme tehneet Helsingistä niin hyvä paikan asua. On myös kaupunke­ja, jois­sa köy­hät asut­ta­vat keskus­taa. Kuten yllä sanoin, mit­taustapa taitaa laskea varakkaiden päästöt yläkant­ti­in, kos­ka ei ota huomioon, että rikkaat osta­vat suh­teessa enem­män laat­ua ja vähem­män määrää.
  • Erään­lainen käyte­tyn mallin heikkous oli se, että per­he­muodot oli joudut­tu otta­maan mukaan dum­my-muut­tu­ji­na. Tämä tarkoit­ti, että tulota­son ja asuin­paikan vaiku­tus kulu­tuk­seen oletet­ti­in samak­si kaikissa per­hetyypeis­sä, mikä tuskin vas­taa todel­lisu­ut­ta. Mut­ta data ei tain­nut taipua muuhun.

Kun regres­sio­ana­lyysi­in otet­ti­in selit­täjik­si mukaan tulota­so ja ja per­he­muo­to, asuin­paikalla ei ollut enää merk­i­tys­tä. Niin­pä väite, että kaupun­gin tiivistämi­nen lisää päästöjä oli yksinker­tais­es­ti tutkimuk­seen perus­tu­ma­ton. Mut­ta ei se tiivistämi­nen näyt­tänyt myöskään vähen­tävän päästöjä. Miksi?

Seu­raavak­si päädytään siihen, miten läm­mi­tys­muo­to vaikut­taa päästöi­hin. Miten päästöt pitää laskea riip­puu siitä, mitä kysytään. Jos kysytään, mitä jokin muu­tos vaikut­taa – esimerkik­si siir­tymi­nen sähköläm­mi­tyk­ses­tä kaukoläm­pöön, AINOA OIKEA tapa on laskea mar­gin­aalipäästöjä käyt­täen, kos­ka se vas­taa kysymyk­seen, mitä muu­tos vaikut­taa. Jos halu­taan jakaa val­takun­nan päästöt syntinä asukkaiden kesken, on käytet­tävä jotain muu­ta tapaa, kos­ka mar­gin­aalilaskel­ma tuot­taa liian suuret kokon­ais­päästöt, mut­ta tämä tieto taas ei palvele mitenkään päätök­sen­tekoa, kos­ka se ei vas­taa kysymyk­seen, mitä tapah­tuu, jos muu­tamme käyttäytymistä.

Jos 10 000 koti­talout­ta siir­tyy kaukoläm­pöalueel­la kaukoläm­mön käytöstä maaläm­mön käyt­töön, kokon­ais­päästöt kas­va­vat. Tässä tutkimuk­ses­sa oletet­ti­in päinvastaista.

Tutkimuk­ses­sa oli suo­ras­taan vihamieli­nen asenne sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa kohtaan, vaik­ka tätä on pidet­ty Suomen suurim­pana pri­maariener­gian säästöpro­jek­ti­na. Jos nuo kaukoläm­mön ker­toimet muutet­taisi­in vähänkään järkeväm­mik­si, saataisi­in tulok­sek­si, että tiivistämi­nen kan­nat­taa. Tämä on las­ket­tu kuin läm­pö olisi pää­tuote ja sähkö jäte, ja sälytet­ty pääosa päästöistä läm­mölle. Perus­teena on kuulem­ma se, että Helsin­gin voimalat on mitoitet­tu läm­mön tarpeen mukaan. Kyl­lä, mut­ta val­takun­nan voiman­tuot­to on mitoitet­tu sähkön kysyn­nän mukaan. Jos Hele­nil­la ei olisi kaukoläm­pövoimaloi­ta, jos­sain olisi enem­män lauhde­voimaloi­ta. Onko jotenkin kun­ni­akkaam­paa ajaa se läm­pö mereen? Kun las­ke­taan muu­tok­sen vaiku­tus­ta, pitää käyt­tää mar­gin­aale­ja ja sil­loin kaukoläm­mön ker­toimet ovat mur­to-osa tässä käytetyistä.

Näin siis nykyti­lanteessa. Tilanne ener­gia­markki­noil­la on nopeas­sa muu­tok­ses­sa. Sähkösyöp­pö­jen paperite­htaiden lakkaut­tamiset samal­la, kun maa­han raken­netaan lisää ydin­voimaa, saat­ta­vat tehdä fos­si­ilista ener­giaa käyt­tävästä kaukoläm­möstä oikeasti ilmas­tosyn­tisen maaläm­pöön ver­rat­tuna. Myös kaukoläm­mön teko­ta­vat kuitenkin muut­tuvat. Suomen suurin läm­pöpump­pu, yli sata megawat­tia, tekee Hele­nille kaukoläm­pöä jätevet­tä jäähdyt­tämäl­lä Katri Valan puis­tossa. Paras läm­pöpump­pu on sel­l­ainen, jos­sa ei syn­ny hukkakylmää, vaan se käytetään ilmas­toin­ti­in. Helenin kaukokylmän asen­net­tu teho läh­estyy jo 200 megawat­tia. Hanasaaren voimalaitos kor­vat­ta­neen haket­ta käyt­täväl­lä läm­pökeskuk­sel­la. Jos ST1:n hake geot­er­mis­es­tä ener­gias­ta onnis­tuu, meil­lä on koh­ta täysin päästötön­tä kaukolämpöä.

 

= = =

PS.

Nykyi­nen tapa kir­joit­taa tutkimus­ra­porte­ja on niin säästeliäs, että luk­i­ja jou­tu­isi käyt­tämään val­tavasti aikaa tutus­tu­ak­seen viit­tauk­si­in. Sik­si olen voin­ut käsit­tää tästä jotain väärin.

65 vastausta artikkeliin “Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta”

  1. Kulut­ta­vatko kan­takaupun­gin asuk­it sit­ten enem­män verkkokaupoista, syövät enem­män ja isom­man hiil­i­jalan­jäl­jen ruokaa?

  2. Mut­ta eikö asu­tuk­sen tiivistämi­nen juuri vähen­nä lap­siper­heitä ja pienen­nä koti­talouk­sien kokoa? Suurin osa ihmi­sistä ei vaan pidä kaupunkia hyvänä tai riit­tävän edullise­na paikkana kas­vat­taa lapsia.

  3. Osmo Soin­in­vaara: “Miten päästöt pitää laskea riip­puu siitä, mitä kysytään. Jos kysytään, mitä jokin muu­tos vaikut­taa – esimerkik­si siir­tymi­nen sähköläm­mi­tyk­ses­tä kaukoläm­pöön, AINOA OIKEA tapa on laskea mar­gin­aalipäästöjä käyt­täen, kos­ka se vas­taa kysymyk­seen, mitä muu­tos vaikuttaa.”

    Entä jos sähkön riit­tävä kysyn­tä (+ fos­i­ilisen epäedullisu­us) VAIKUTTAA sen, että kas­vate­taan päästöt­tömään ydin­voiman kap­a­siteet­tia. Pitääkö sil­loin kaik­ki sähkönku­lu­tuk­sen kasvu laskea nollapäästöisenä?

  4. Juuri noin­han se var­maan menee kuten kirjoitat. 

    Mut­ta oli tuos­sa Hesarin jutus­sa yksi miet­timistä aiheut­ta­va asia, eli uusien ker­rostaloa­sun­to­jen hiilid­iok­sidipäästö­jen pieni ero van­hoi­hin kerrostaloihin.

    Omakoti­talois­sa on rak­en­tamisen ja myymisen markki­noin­ti­valt­ti että talo on ener­giate­hokas ja suurin osa uusista ok-talosta on mata­laen­er­giat­alo­ja, osa jopa pas­si­iviener­giat­alo­ja. Paran­nus­ta van­haan on val­tavasti ja suurin osa uusista taloista onkin ener­gialu­ok­ka A:n taloja.

    Ker­rostalois­sa taasen nykyi­nen lasken­tat­a­pa (ener­gia­muo­to­jen ker­toim­i­neen) antaa harhaku­vitel­man ener­giate­hokku­ud­es­ta (kaukoläm­pö­talois­sa) vaik­ka paran­net­tavaa olisi helpol­la. Myöskään muu­ta­maa yksit­täistä kohdet­ta luku­un otta­mat­ta ei ener­giate­hokku­us nouse myyn­tipuheisi­in, mik­si edes voisi kun suurin osa on ener­gialu­ok­ka C talo­ja “edulli­sista” laskuk­er­toimis­taan huolimatta. 

    Siis vaik­ka ener­gian tuotan­to olisi tehokas­ta ei sen käyt­tö ole uusis­sakaan ker­rostalois­sa kovinkaan tehokas­ta, ener­gialu­ok­ka siis lähin­nä ker­tookin järkevästä ener­gian tuotan­to­muo­dos­ta ei suinkaan itse raken­nuk­sen energiatehokkuudesta.

  5. Hesarin tek­stis­sä muis­taak­seni mainit­ti­in, että eri yhdyskun­tarak­en­teet oli tutkimuk­ses­sa jaet­tu kolmeen ryh­mään tiiviy­den mukaan ja että esim. Espoos­ta löy­tyy kaikkia kolmea. Yksinker­tais­es­ti tämä jo tarkoit­ti, ettei tutkimuk­ses­sa ole ollut mukana oikeasti urbaa­nia yhdyskun­taraken­net­ta, kos­ka Espoos­ta ei sel­l­aista löy­dy, Suomes­takin vain muu­tamia neliök­ilo­me­tre­jä, eikä lisää ole näköpiirissä.

  6. Osmo: “Kaupunki­in muut­to ei tee ihmistä rikkaam­mak­si, mut­ta rikkai­ta asuu kaupungeis­sa enem­män, kos­ka asun­not ovat kalli­ita ja kos­ka me olemme tehneet Helsingistä niin hyvä paikan asua”.

    Ymmärtääk­seni asia ei ole aivan näin yksinker­tainen, pikem­minkin tilanne on päin­vas­toin: http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/talouskasvu-syntyy-kaupungeissa/686217/

    Kaupungis­tu­mista seu­raa­va tuot­tavu­ushyö­ty säteilee myös muualle yhteiskun­taan: ennen pitkää koko väestö vauras­tuu ja kulut­taa luonnonvaroja/aiheuttaa päästöjä aiem­paa enem­män. Syynä ei ole yksin vauras­tu­mi­nen vaan myös malliop­pimi­nen: kaupunki­lais­ten omak­sum­ien kulu­tus­mall­ien ja asum­is­muo­to­jen lev­iämi­nen muualle yhteiskun­taan mm. main­on­nan välityksellä.

    Jos yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämisen ekol­o­gisia vaiku­tuk­sia halu­taan tutkia per­in­po­hjin, tämä näkökul­ma pitäisi olla niis­sä ehdot­tomasti mukana.

  7. Anomax:
    Mut­ta eikö asu­tuk­sen tiivistämi­nen juuri vähen­nä lap­siper­heitä ja pienen­nä koti­talouk­sien kokoa? Suurin osa ihmi­sistä ei vaan pidä kaupunkia hyvänä tai riit­tävän edullise­na paikkana kas­vat­taa lapsia.

    Ei. Tiivistämi­nen lisää asun­to­tar­jon­taa ja alen­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Esim. Jätkösaa­res­sa asuu hyvin paljon perheitä.

  8. Hyvä tutkimus, ei pidä kiukutel­la, jos tulos ei miel­lytä. Tietenkään mikään ei maail­mas­sa ole täy­del­listä. Itseäni on kiu­san­nut tuo sokea usko tiivistämiseen.

  9. Hs uuti­soi tänään Soin­in­vaaran kri­ti­ik­istä, mut­ta jät­ti silti mainit­se­mat­ta tutkimuk­sen pahim­mat ongel­mat kuten että neljän euron kahvikupista koituu neljä ker­taa kovem­mat päästöt kuin euron kahvikupista. 

    Tutk­i­joiden kom­ment­tien mukaan ei myöskään ole mikään ongel­ma, että tiiviy­deltääm pk-seudun pahimpi­in autovyöhykkeisi­in kuu­lu­vat alueet las­ke­taan urbaaniksi alueek­si. Se vie täysin poh­jan arvioi­da eri aluei­den liikku­mis­valin­noista syn­tyviä päästöjä.

    Mielikuvil­la­han tässä pelataan. San­o­taan kalaa lin­nuk­si ja ihme­tel­lään, että kun se lentää huonom­min kuin on uskottu.

  10. Mielestäni Aal­to yliopis­ton tutk­i­jat ovat kyl­lä tehneet laskel­mat parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la, myös ener­gian suh­teen. Täy­del­lisyyt­tä ei voi saavut­taa. Helsin­gin keskus­tan huonot tulok­set johtu­vat osin siel­lä käytet­tävistä kaukoläm­mön fos­si­il­i­sista polt­toaineista (90% uusi­u­tu­ma­ton­ta kivi­hi­iltä ja maakaa­sua). Myös artikke­lit ovat käyneet läpi kan­sain­välisen referee-arvioinnin. 

    Turha kiukus­tua liikaa, jos tulok­set eivät vas­taa omaa maail­man kuvaa.

    1. Tuo hei­dän käyt­tämän­sä lasken­tat­a­pa voi olla hyvä, jos päämääränä on jakaa ilmas­tokuor­man syn­ti jol­lain taval­la. Oikea­ta tapa ei nimit­täin ole. Se on aivan väärä, jos halu­taan laskea jonkin muu­tok­sen vaiku­tus. Keskiar­vo on eri asia kuin derivaat­ta. Muu­tok­sen vaiku­tus­ta arvioitaes­sa on käy­htet­tävä derivaat­taa. Pitäisi oppia ja perusk­oulus­sa. Nyt tuon tutkimuk­sen mukaan olisi ihan ok, jos Helsin­ki lopet­taisi kaukoläm­mön kokon­aan ja siirtäisi koko kaupun­gin sähköläm­mi­tyk­seen. Jokainen, joka tietää jotain sähköhuol­losta ymmärtää, että moinen temp­pu lisäisi päästöjä ja paljon.

  11. Kaupun­gin talouskasvua lisäävää vaiku­tus­ta ei tule ottaa huomioon, kos­ka talouskasvun estämi­nen on kaikkein kallein ja tyh­min tapa vähen­tää päästöjä. Nos­te­taan hait­taverot ja annetaan ihmis­ten asua, mis­sä lystäävät. Se tarkoit­taa, ettei kaavoit­ta­jan tule enää kieltää tiheääkään rakentamista.

  12. Toinen:
    Kaupun­gin talouskasvua lisäävää vaiku­tus­ta ei tule ottaa huomioon, kos­ka talouskasvun estämi­nen on kaikkein kallein ja tyh­min tapa vähen­tää päästöjä. 

    Se on kuitenkin poli­it­tis­es­ti paljon helpom­paa. Jos kaikien kaupunkien rahat jae­taan pitkin peräkyliä niin kyl­lä siinä kaikkien kulu­tus tip­puu. Sik­si olenkin vähän ihme­tel­lyt vihrei­den nihkeyt­tä kepu­laiselle tukipoli­ti­ikalle, nimit­täin työtön peräkylässä ei kulu­ta yhtään luon­non­va­ro­ja ver­rat­tuna tehokkaaseen tieto­työläiseen pk-seudulla. 

    Oikeas­t­aan ain­oas­taan tuulivoimav­il­li­tys on vähän tähän suun­taan. Näin saadaan rahat tuh­lat­tua type­r­ään puuhastelu­un, jos­ta on jopa mar­gin­aalis­es­ti hyö­tyäkin. Huonona puole­na se kyl­lä vaikeut­taa ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua, mut­ta ainakin kulu­tus las­kee kun verora­hat käytetään täysin kan­nat­ta­mat­tomi­in tuulimyllyihin.

  13. Supikoira:
    Kulut­ta­vatko kan­takaupun­gin asuk­it sit­ten enem­män verkkokaupoista, syövät enem­män ja isom­man hiil­i­jalan­jäl­jen ruokaa?

    Täl­lais­ten tutkimusten ja niiden vas­ta-argu­ment­tien perisyn­ti on yleistämi­nen. Ote­taan esimerkik­si vaik­ka Helsin­gin “kan­takaupun­gin asuk­it”, jot­ka ovat kaikkea muu­ta kuin samas­ta muo­tista ja joiden elin­ta­vat ovat usein täysin eri ääripäistä. Saman­laista yleistämistä on kan­takaupun­gin asukkien leimaami­nen rikkaiksi.

    Tähän kel­paa­vat mallik­si vaik­ka “rikkaan” Töölön ja “urbaanin” Kallion asukkaat. Noin kak­si kol­ma­sosaa Töölön asun­noista on yksiöitä ja kak­sioi­ta, joten niiden asukkaat ovat joko pihe­jä salarikkai­ta tai sit­ten teo­ria rikkaas­ta Töölöstä ei pidä paikkaansa.

    Tiheästi asu­tun Kallion hip­ster­i­har­joit­telijoiden elin­tavoista voi puolestaan tode­ta, että sel­l­aista välin­pitämät­tömyyt­tä, ylenkat­set­ta ja suo­ranaista pilkkaa ener­gian­säästöä, ruoan tuh­laus­ta ja jät­tei­den kier­rä­tys­tä kohtaan en ole muual­la näh­nyt. Kyl­lä se hiil­i­jalan­jäl­ki kas­vaa muus­takin sähkölämmityksestä.

  14. Toinen:
    Kaupun­gin talouskasvua lisäävää vaiku­tus­ta ei tule ottaa huomioon, kos­ka talouskasvun estämi­nen on kaikkein kallein ja tyh­min tapa vähen­tää päästöjä. Nos­te­taan hait­taverot ja annetaan ihmis­ten asua, mis­sä lystäävät. Se tarkoit­taa, ettei kaavoit­ta­jan tule enää kieltää tiheääkään rakentamista. 

    Kiin­teistöveron pitäisi olla mata­lampi keskus­ta-alueil­la ja isom­pi haja-asu­tusalueil­la, nyt tilanne on toisin päin…

  15. Osmo on viisas mies, mut­ta rationaalisilta(kin) argu­menteil­ta putoaa täysin poh­ja, kun tavoitelta­vana pide­tään ker­rostalo­jen rak­en­tamista esim. Län­si-Pak­i­laan. Visio, jos­sa asumme kaik­ki kuin sil­lit säi­lykepurkissa pelas­taak­semme globaalin ilmas­ton, on täysin utopisti­nen, turha sekä vas­ten­mieli­nen. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton mega­lo­maanisen, viher­aluei­ta 300 ha edestä tuhoa­van kaavae­hdo­tuk­sen poh­jal­la on läh­es neljän­nesmiljoo­nan uuden asukkaan pakkaami­nen Helsinki­in tulev­ina vuosikym­meninä. Fak­ta on se, että vuon­na 2014 76% Suomen väestönkasvus­ta tuli maa­han­muut­ta­jista, pääosa kol­man­sista maista EU:n ulkop­uolelta. Mik­si halu­aisin sub­ven­toi­da jo entu­ud­estaan pien­estä palka­s­tani kas­vavaa asuin­rak­en­tamista ja sosi­aal­i­tuotan­toa, seu­rat­en samal­la kun kotiseu­tu­ni viher­alueet lanataan ja viihtyvyys tuho­taan? Halu­am­meko globaalin läm­pen­e­misen lisäk­si ratkaista itse Euroopan pakolaisongelman?

  16. Toinen:
    Kaupun­gin talouskasvua lisäävää vaiku­tus­ta ei tule ottaa huomioon, kos­ka talouskasvun estämi­nen on kaikkein kallein ja tyh­min tapa vähen­tää päästöjä. 

    En ymmär­rä aja­tus­tasi. Se, että kaupungis­tu­miske­hi­tys kiihdyt­tää maail­man­laa­juis­es­ti talouskasvua ja tätä kaut­ta ainakin välil­lis­es­ti luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta ja päästöjä on asia, joka siis tulisi ohit­taa, kun arvioidaan yhdyskun­tarak­en­teen tiivistymisen ympäristö­vaiku­tuk­sia? Luk­isin mielel­läni väit­teen tuek­si painavampia perusteluja.

    On tietysti teo­ri­as­sa mah­dol­lista kuvitel­la maail­ma, jos­sa yhtä matkaa kaupungis­tu­misen kanssa toteu­tunut räjähdys­mäi­nen talouskasvu (http://ourworldindata.org/VisualHistoryOf/Poverty.html#/GDP-over-long-run ) saataisi­in esim. hait­tavero­jen avul­la kestävälle kehi­ty­suralle. Tästä on kuitenkin tois­taisek­si vähän konkreet­tista näyt­töä. Haave­maail­mas­ta on pitkä mat­ka tosi­a­sioiden maail­maan ja jo tehdy­istä syn­neistä (esim. ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us) ei joka tapauk­ses­sa päästä vielä pitkään aikaan eroon.

    Var­muu­den vuok­si: En tarkoi­ta sitä, etteivätkö ihmiset saisi asua kaupungeis­sa tai että maal­la asu­vat ihmiset oli­si­vat jotenkin parem­pia ihmisiä kuin kaupunki­laiset. Tah­don vain osoit­taa, että paikkakun­tien ekol­o­gises­sa tilin­päätösver­tailus­sa tulisi huomioi­da myös mui­ta – ja toden­näköis­es­ti tärkeämpiäkin – tek­i­jöitä kuin asun­to­jen läm­mi­tys­muodot ja kulutuskorit.

  17. “Jos 10 000 koti­talout­ta siir­tyy kaukoläm­pöalueel­la kaukoläm­mön käytöstä maaläm­mön käyt­töön, kokon­ais­päästöt kas­va­vat. Tässä tutkimuk­ses­sa oletet­ti­in päinvastaista.”

    Kun­nalli­nen monop­o­liy­htiö on nos­tanut kaukoläm­pö­mak­su­ja niin rajusti, että omakoti­taloille ei koh­ta jää muu­ta vai­h­toe­htoa kuin luop­ua kaukoläm­möstä — siis mikäli kaavamääräyk­set sal­li­vat vapaan valin­nan. Itsel­lä vakavasti jo harkin­nas­sa. Onnek­si kaa­va eikä poh­javedet rajoita.

    Kestävää kehi­tys­tä täl­lainen piiloverottaminen?

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo hei­dän käyt­tämän­sä lasken­tat­a­pa voi olla hyvä, jos päämääränä on jakaa ilmas­tokuor­man syn­ti jol­lain taval­la. Oikea­ta tapa ei nimit­täin ole. Se on aivan väärä, jos halu­taan laskea jonkin muu­tok­sen vaiku­tus. Keskiar­vo on eri asia kuin derivaat­ta. Muu­tok­sen vaiku­tus­ta arvioitaes­sa on käy­htet­tävä derivaat­taa. Pitäisi oppia ja perusk­oulus­sa. Nyt tuon tutkimuk­sen mukaan olisi ihan ok, jos Helsin­ki lopet­taisi kaukoläm­mön kokon­aan ja siirtäisi koko kaupun­gin sähköläm­mi­tyk­seen. Jokainen, joka tietää jotain sähköhuol­losta ymmärtää, että moinen temp­pu lisäisi päästöjä ja paljon.

    Aal­to yliopis­ton tutk­i­jaryh­mähän tutkikin ole­mas­saol­e­vaa nykyti­lan­net­ta. Eikö muuten sit­ten pitäisi tätä mar­gin­aalia soveltaa myös sähköautoihin ?

    Ei kaukoläm­mön ja sähkön CO2 omi­nais­päästöt muuten paljoa eroa toi­sis­taan. Vuon­na 2013 (Moti­van sivut) ne oli­vat 186 kg CO2/MWh kaukoläm­mölle ja 220 kg CO2/MWh sähkölle. Suomen sähkön tuotan­nos­ta noin 40% perus­tuu uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in ja noin 70% on CO2 vapaa­ta. Paljon parem­mat luvut kuin paljon hypete­tyssä Sak­sas­sa tai Tanskassa. 

    Mitä sit­ten läm­pöpump­pui­hin tulee, kyl­lä ne pär­jäävät kaukoläm­mölle yleen­sä varsin hyvin. Useis­sa tapauk­sis­sa niil­lä kor­vataan suo­raa sähköläm­mi­tys­tä ja öljyä. Varsinkin kun Suomes­sa CO2 vapaa sähköen­er­gia vielä lisään­tyy ydin­voimaloiden ja uusi­u­tu­van ener­gian myötä.

    Usein näytetään sotket­ta­van primääriener­giak­er­roin ja CO2-päästök­er­roin. Sähkön primääriener­giak­er­roin 1,7 (E‑lukua laskettaessa)antaa liian huonon kuvan sen ilmas­to­vaiku­tuk­ses­ta. Sen lasken­nas­sa CO2-vapaalle ydin­voimalle käytetään ker­roin­ta 3, kun taas fos­si­iliset polt­toaineet (öljy, kaa­su, hiili) saa­vat lähtöko­htais­es­ti arvon 1. Edes YM:n asi­aa hoita­vat virkamiehet eivät aina näytä tietävän tätä (olen kysynyt).

  19. Jyr­ki Puk­ki:
    Osmo on viisas mies, mut­ta rationaalisilta(kin) argu­menteil­ta putoaa täysin poh­ja, kun tavoitelta­vana pide­tään ker­rostalo­jen rak­en­tamista esim. Län­si-Pak­i­laan. Visio, jos­sa asumme kaik­ki kuin sil­lit säi­lykepurkissa pelas­taak­semme globaalin ilmas­ton, on täysin utopisti­nen, turha sekä vas­ten­mieli­nen. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton mega­lo­maanisen, viher­aluei­ta 300 ha edestä tuhoa­van kaavae­hdo­tuk­sen poh­jal­la on läh­es neljän­nesmiljoo­nan uuden asukkaan pakkaami­nen Helsinki­in tulev­ina vuosikym­meninä. Fak­ta on se, että vuon­na 2014 76% Suomen väestönkasvus­ta tuli maa­han­muut­ta­jista, pääosa kol­man­sista maista EU:n ulkop­uolelta. Mik­si halu­aisin sub­ven­toi­da jo entu­ud­estaan pien­estä palka­s­tani kas­vavaa asuin­rak­en­tamista ja sosi­aal­i­tuotan­toa, seu­rat­en samal­la kun kotiseu­tu­ni viher­alueet lanataan ja viihtyvyys tuho­taan? Halu­am­meko globaalin läm­pen­e­misen lisäk­si ratkaista itse Euroopan pakolaisongelman? 

    Jos tuol­lainen, esim. neljän­nesmiljoo­nan maa­han­muut­ta­jan joukko saa­puu tänne Suomeen maista, jois­sa asun­to­ja ei tarvitse yhtä paljon läm­mit­tää kuin meil­lä, onko sil­loin toden­näköisem­pää, että ener­giaa kuluu ja päästöjä syn­tyy aiem­paa enem­män kuin jos sijoit­tuisi­vat esim. Espan­jaan, Ital­i­aan tai Kreikkaan? 

    Tarvi­taanko heitä varten “Ekolan­di­aamme” juuri se ylimääräi­nen, “2 MW:n” (ei tai­da n. 8 Wat­tia per nenä ihan asun­non yhden asun­non läm­mi­tyk­seen riit­tää (!)), mar­gin­aa­li­nen ener­gian lisäku­lu­tuserä, jon­ka tuot­tamista varten tarvi­taan Osmonkin kir­joituk­sis­saan vieroksumaa lauhdevoimaa? 

    En silti ehdo­ta, että tuli­joi­ta, jot­ka tänne, lukumäärän toiv­ot­tavasti huolel­lis­es­ti harkiten, otamme, sen­tään talvipakkasen aikoi­hin palele­mas­sa joudu­ta pitämään. Lukumäärästä, ja myöskin tuos­ta viher­aluei­den lanaamis­es­ta, pitäisi sinän­sä kai vihrei­denkin olla huolis­saan, ettei kan­natuk­sen­sa Helsingis­säkään kokon­aan tomuk­si murene. Tuulen viemä tomuhan muodostaa/kasvattaa yleen­sä toisaal­la lös­siä, joka muo­dostaa siel­lä uuden, hedelmäl­lisen ja rav­in­teikkaan kasvualustan.

  20. “Jos 10 000 koti­talout­ta siir­tyy kaukoläm­pöalueel­la kaukoläm­mön käytöstä maaläm­mön käyt­töön, kokon­ais­päästöt kasvavat.”

    Olenko ymmärtänyt oikein, että noi­ta 10 000 koti­talout­ta ei tarvitse edes perus­taa mihinkään ja päästöt kas­va­vat. Kaukoläm­pölaitok­sia voitaisi­in perus­taa kymme­nen lisää ja sovi­taan että läm­pö tarvit­ti­in vaikkei tarvit­taisikaan. Päästöt vähentyisivät.

    Mitä kri­teere­jä voidaan aset­taa kaukoläm­pöalueelle saa­pu­valle koti­taloudelle jot­ta päästöt vähen­tyvät. Kovin paljon lämpimäm­mistä maista ei ainakaan kai kan­nat­taisi muut­taa. Eikä metsätalousvyöhykkeeltä.

  21. Kaino:

    Kun­nalli­nen monop­o­liy­htiö on nos­tanut kaukoläm­pö­mak­su­ja niin rajusti, että omakoti­taloille ei koh­ta jää muu­ta vai­h­toe­htoa kuin luop­ua kaukoläm­möstä – siis mikäli kaavamääräyk­set sal­li­vat vapaan valin­nan. Itsel­lä vakavasti jo harkin­nas­sa. Onnek­si kaa­va eikä poh­javedet rajoita.

    Kestävää kehi­tys­tä täl­lainen piiloverottaminen?

    Minkä takia luulet läm­pöreikien porauk­sen men­neen luvan­varaisek­si? Piilovero­tuk­sen aiheut­ta­mat markki­nahäir­iöt voidaan pois­taa lait­ta­mal­la maaläm­mölle tasoitusvero.

  22. Markku edel­lä tavoit­taa yti­men. Kyseessä on sys­tee­mi. Sitä pitää tarkastel­la sel­l­aise­na. Holis­tis­es­ti. Tulo­ero­ja tai kulu­tus­ta­son ero­ja ei pidä vakioi­da pois. Jos haja-asum­i­nen tai har­va asum­i­nen johtaa vähem­män kulut­tavaan elämän­ta­paan, tähän sys­teemiseen piir­teeseen pitää tarttua.

    Mei­dän tulee tavoitel­la vakaa­ta (ei kas­vavaa) talout­ta systeemisesti.

    Osmo, olet kri­it­ti­nen noista kausaa­tioista, eli ei kaupunki­in muut­ta­mi­nen kausaalis­es­ti aiheuta sinkku­ut­ta, tai varaa kulut­taa. Mut­ta sil­loin ei pidä esit­tää kausaa­tio­ta myöskään tuot­tavu­u­den osalta. Se on kuitenkin keskeinen perustelu metropolin kas­vat­tamiselle. Väitetään muu­ton kaupunki­in lisäävän yksilön tuottavuutta.

    Kausaa­tioista int­te­ly on oikeasti harhau­tus­ta. Riit­tää kun tiedämme että kaupunki­a­sumiseen liit­tyy keskimääräis­es­ti enem­män tuot­tavu­ut­ta ja tulo­ja ja sinkku­ut­ta jne. Tarkastel­laan niitä sys­teemin piirteinä. 

    Täl­löin johtopäätök­set kestävästä elämän­tavas­ta alka­vat hahmottua.

    1. Oletkjo nyt Hir­vaskos­ki todel­la sitä mieltä, että on kaupunki­rak­en­teen vika, että on sinkku­talouk­sia, jot­ka kulut­ta­vat asukas­ta kohden enem­män kuin lap­siper­heet? Tämä logti­ik­ka muut­tu yhä hauskemmaksi.

  23. Tuo neljän euron kahvikupin argu­ment­ti on puo­lus­telua. Jos on tutkit­tu kulu­tus­ta 52 kat­e­go­ri­as­sa, joille on las­ket­tu omi­nais­päästöt, kulu­tuk­sen volyymieron epä­tarkku­us hin­taero­jen vuok­si ei toki ole nelink­er­tainen. Se vas­taa enin­tään kulu­tusko­rin kokon­aisu­u­den hin­taeroa. Lisäk­si korkean omi­nais­päästön tuot­tei­den hin­nanero voi olla pienem­pi, mata­lan taas korkeampi. Tai päin­vas­toin. Nämä neu­traloitu­vat kun tarkastel­laan koko kulutusta.

  24. Ter­ve,

    Mut­ta kyl­la­han asia peri­aat­teessa on niin, etta jos ihmi­nen asuu (eli on kyen­nyt muut­ta­maan) hyvin voivan kaupun­gin keskus­tas­sa tai sen tun­tu­mas­sa, niin luon­non­va­ro­jakin kuluu ihmista kohti enem­man kuin jos asuu laidem­mal­la tai perati “maaseudul­la” tai syrjalahiossa.

    On tietysti tot­ta, etta kun ihmi­nen rikas­tuu, niin sil­loin muute­taan sinne keskus­tan parem­mille asuinalueille. Mut­ta siina vai­heessa mah­dol­lisu­us kulu­tuk­seen on myos kas­vanut, ja kyl­la sita mah­dol­lisu­ut­ta myos kaytetaan.

    Asi­a­han jatkuu niin, etta keskus­tan tienoil­la asu­val­la on myos mok­ki (huvi­la) maaseudul­la, ja sen aiheut­ta­ma kulu­tus pitaa laskea mukaan. Ja kun tana paivana noi­ta mokke­ja on eri­lais­ten per­in­to­jen ansioista jo use­ampia (yksi jarvi-Suomes­sa, jokin Kuusamossa jne), niin aina se hiil­i­jalan­jal­ki vain kas­vaa. Pitaa niihin matkustaakin.

    En mina oikein usko, etta kulu­tuk­sen taso asuin­paikas­ta riip­puen paljon putoaa. Joku voi tietysti ide­ol­o­gi­sista syista kieltaytya, mut­ta har­vas­sa nuo taita­vat olla noin tosielamassa.

    t. Mikkio

  25. Jos nyt pitää joku yhteen­ve­to tehdä niin tässä tiivi­in ja har­van asumisen plus­sat ja miinuk­set hiil­i­jalan­jäl­jen suhteen:

    Tiivis:
    + alueel­la asu­va ei tarvitse henkilöau­toa päivit­täiseen liikkumiseensa
    + raken­nuk­set lämpiävät kaukoläm­möl­lä, samas­sa voimalaitok­ses­sa tehdään myös sähköä joten ener­giaa ei mene hukkaan
    + asun­not ovat pieniä kos­ka ei tarvi­ta aljon neliöitöä kos­ka osa henk kohtai­sista tarpeista voi ulkois­taa käyt­tämäl­lä palveluja
    — alueel­la liikkuu paljon ulkopaikkakun­ta­laisia autoil­laan, myös kaik­ki huoltoli­ikenne riip­pu­vaista autoista
    — mon­et yhteiskäytössä ole­vat tilat ovat tyhjil­lään päivisin (esim ravintolat)
    — asukkaiden har­ras­tuk­set pääasi­as­sa shop­pailu, kult­tuuri ja rav­in­to­la­palveluista naut­timi­nen ja ulko­maan­matkat. Ei voi­da toki yleistää kos­ka suures­sa kaupungis­sa asuu mon­en­laista väkeä.
    — ker­rostalot monas­ti his­to­ri­al­li­sista syistä van­ho­ja ja ener­giate­hokku­ut­ta ei paran­net­tu niin usein kuin pitäisi, paran­nus­toimen­piteet lisäk­si kalli­ita eivätkä mak­sa itseään takaisin eri­tyisen nopeasti.
    — torit, puis­tot ja muiden yhteiskäytössä ole­vien ulkotilo­jen hoito, valais­tus ym vie energiaa

    Har­va:
    + raken­nusten läm­mi­tyk­sessä voidaan käyt­tää maaläm­pöä ja mui­ta ener­giate­hokkai­ta muotoja
    + raken­nuk­set usein uusia ja ener­giate­hokkaik­si rakennettu
    + ei ole puis­to­ja, rav­in­toloi­ta eikä mui­ta julk­isia tilo­ja ja aluei­ta jot­ka lisäävät ener­gian kulutusta
    +- har­vaan asut­tu­jen aluei­den yleisim­mät har­ras­tuk­set TV:n ja muun medi­an seu­raami­nen, toisaal­ta har­raste­taan kesämökkeilyä ja muu­ta matkailua koti­maas­sa autoil­la ja urheilua joko akti­ivi- tai penkkimuo­dos­sa joka vaatii auton käyt­töä. Ei voi kuitenkaan yleistää kos­ka har­vaan asu­tu­ila alueil­la asuu mon­en­laista väkeä.
    — ollaan täysin henkilöau­toista riip­pu­vaisia, joka per­heessä olta­va yksi auto/aikuinen ja vähin­tään yksi mopo tai mopoauto/teini että työssäkäyn­ti ja asioin­ti ja har­ras­tus­matkat suju­vat ja ajo­suorit­teet ovat suuret tiivi­il­lä alueel­la autoile­vi­in verrattuna
    — eletään itsepa­lvelukult­tuuris­sa, kaik­ki pyritään tekemään itse eri­laisin koneel­lisin apu­vä­linein mikä lisää ener­gian kulu­tus­ta ja kas­vat­taa asun­to­jen kokoa

    Lisäk­si huomioita­va molem­pi­en suhteen:
    — Medi­alait­teet kulut­ta­vat paljon sähköä, myös aineis­ton tuot­ta­mi­nen ja varas­toin­ti palvelinkeskuk­sis­sa. Suo­ma­lais­ten taipumus “eristäy­tyä” omi­in oloi­hisa lisää ener­gianku­lu­tus­ta sähköisen medi­an käytön takia. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää vuorovaiku­tus­ta kas­vokkain jot­ta se on ener­giate­hokas­ta. Suurin syy kan­nat­taa tai vas­tus­taa tietyn­laisia asuinympäristöjä eivät johdu ener­gia- tai liiken­netaloudel­li­sista syistä vaan tavoista miten ollaan muiden ihmis­ten kanssa tekemi­sis­sä, joka siis vai­htelee tiivi­in ja har­van asu­tuk­sen välil­lä. Nämä hiil­i­jalan­jälk­i­tutkimuk­set on otet­tu avuk­si todis­ta­maan että oma val­in­ta on se oikea.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Oletkjo nyt Hir­vaskos­ki todel­la sitä mieltä, että on kaupunki­rak­en­teen vika, että on sinkku­talouk­sia, jot­ka kulut­ta­vat asukas­ta kohden enem­män kuin lap­siper­heet? Tämä logti­ik­ka muut­tu yhä hauskemmaksi.

    Vaik­ka aja­tus saat­taa ensi alku­un tun­tua hauskalta, mon­et sosi­olog­it (Durkheim, Sim­mel jne.) ovat jo pitkään aivan vakavis­saan yhdis­täneet kaupungis­tu­misen ja yksinelämisen yleistymisen toisi­in­sa. Urban­isaa­tio ei ole tietenkään ain­oa, mut­ta silti olen­nainen yksinelämisen taus­tatek­i­jä. Kat­so esim. http://www.yksinkaupungissa.fi/yksinelaminen_yleistynytsamansuuntaisesti

  27. Onko tutkimuk­ses­sa otet­tu huomioon muutkin kuin talouk­sien itsen­sä mak­samat liikku­miskus­tan­nuk­set ja infran hoitokus­tan­nuk­set? Siis esim. koulukul­je­tuk­set, ter­vey­den­hoitoon liit­tyvät kul­je­tustuet, tei­den hoitokus­tanuk­set vuo­den ympäri jne.? Tutk­i­taanko hiil­i­jalan­jälk­iä koko yhteiskun­nan talouden tuloksena?

  28. Erään­laista tupakkatutkimus­ta­han tämä nykya­jan yhteiskun­tatutkimus on. Jos ei olekaan rahoit­ta­jaa, jon­ka tari­noi­ta ker­ro­taan, niin sit­ten luo­daan huomionar­voisia tulok­sia, että rahoi­tus järjestyy jatkos­sa helpom­min. Pätee niin taan­noiseen maat­aloudel­lis­maanti­eteel­lisen tutkimus­ryh­män edes­ot­ta­muk­si­in kuin tähänkin.

    Prof­fani opasti joskus vuon­na miek­ka ja kivi, että oikeas­t­aan tutkimi­nen on melko yhden­tekevää ja turhaa hom­maa. Asi­at yleen­sä ovat niin kuin niiden voi järkeil­lä ole­van. Jos tutkimus­tu­lok­set ovat yllä­tyk­sel­lisiä, on syytä epäil­lä, että tutkimuk­ses­sa on vikaa, todel­lisu­us on mallinnet­tu väärin.

    Ottelin­in tutkimus on ihan ansiokas. Se ei ole kään­teen­tekevä, päin­vas­toin toteaa itses­tään­selvän asian, että pien­talo­val­taisil­la alueil­la markki­na­t­alous toimii parem­min, sääte­ly on vähäisem­pää, jon­ka vuok­si inno­vaa­tiot ote­taan nopeam­min käyt­töön. Se vaikut­taa posi­ti­ivis­es­ti hiil­i­jalan­jäl­keen. Kos­ka täl­lainen ilman tutkimus­ta järkeiltävä tulos ei ollut tarpeek­si sek­sikäs, piti luo­da vas­takkainaset­telua kaupunki­a­sumisen ja per­ife­ria-asumisen välillä. 

    Kädet kat­toon, nimi lehteen ja jo heruu tutkimustyöhön rahaa. Onnek­si olkoon!

  29. R. Sil­fver­berg:
    Jos nyt pitää joku yhteen­ve­to tehdä niin tässä tiivi­in ja har­van asumisen plus­sat ja miinuk­set hiil­i­jalan­jäl­jen suhteen:

    Tiivis:
    + alueel­la asu­va ei tarvitse henkilöau­toa päivit­täiseen liikkumiseensa
    + raken­nuk­set lämpiävät kaukoläm­möl­lä, samas­sa voimalaitok­ses­sa tehdään myös sähköä joten ener­giaa ei mene hukkaan
    + asun­not ovat pieniä kos­ka ei tarvi­ta aljon neliöitöä kos­ka osa henk kohtai­sista tarpeista voi ulkois­taa käyt­tämäl­lä palveluja
    – alueel­la liikkuu paljon ulkopaikkakun­ta­laisia autoil­laan, myös kaik­ki huoltoli­ikenne riip­pu­vaista autoista
    – mon­et yhteiskäytössä ole­vat tilat ovat tyhjil­lään päivisin (esim ravintolat)
    – asukkaiden har­ras­tuk­set pääasi­as­sa shop­pailu, kult­tuuri ja rav­in­to­la­palveluista naut­timi­nen ja ulko­maan­matkat. Ei voi­da toki yleistää kos­ka suures­sa kaupungis­sa asuu mon­en­laista väkeä.
    – ker­rostalot monas­ti his­to­ri­al­li­sista syistä­van­ho­ja ja ener­giate­hokku­ut­ta ei paran­net­tu niin usein kuin pitäisi, paran­nus­toimen­piteet lisäk­si kalli­ita eivätkä mak­sa itseään takaisin eri­tyisen nopeasti.
    – torit, puis­tot jamuiden yhteiskäytössä ole­vien ulkotilo­jen hoito, valais­tus ym vie energiaa

    Har­va:
    + raken­nusten läm­mi­tyk­sessä voidaan käyt­tää maaläm­pöä ja mui­ta ener­giate­hokkai­ta muotoja
    + raken­nuk­set usein uusia ja ener­giate­hokkaik­si rakennettu
    + ei ole puis­to­ja, rav­in­toloi­ta eikä mui­ta julk­isia tilo­ja ja aluei­ta jot­ka lisäävät ener­gian kulutusta
    +- har­vaan asut­tu­jen aluei­den yleisim­mät har­ras­tuk­set TV:n ja muun medi­an seu­raami­nen, toisaal­ta har­raste­taan kesämökkeilyä ja muu­ta matkailua koti­maas­sa autoil­la ja urheilua joko akti­ivi- tai penkkimuo­dos­sa joka vaatii auton käyt­töä. Ei voi kuitenkaan yleistää kos­ka har­vaan asu­tu­ila alueil­la asuu mon­en­laista väkeä.
    – ollaan täysin henkilöau­toista riip­pu­vaisia, joka per­heessä olta­va yksi auto/aikuinen ja vähin­tään yksi mopo tai mopoauto/teini että työssäkäyn­ti ja asioin­ti ja har­ras­tus­matkat suju­vat ja ajo­suorit­teet ovat suuret tiivi­il­lä alueel­la autoile­vi­in verrattuna
    – eletään itsepa­lvelukult­tuuris­sa, kaik­ki pyritään tekemään itse eri­laisin koneel­lisin apu­vä­linein mikä lisää ener­gian kulu­tus­ta ja kas­vat­taa asun­to­jen kokoa

    Lisäk­si huomioita­va molem­pi­en suhteen:
    – Medi­alait­teet kulut­ta­vat paljon sähköä, myös aineis­ton tuot­ta­mi­nen ja varas­toin­ti palvelinkeskuk­sis­sa. Suo­ma­lais­ten taipumus “eristäy­tyä” omi­in oloi­hisa lisää ener­gianku­lu­tus­ta sähköisen medi­an käytön takia. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää vuorovaiku­tus­ta kas­vokkain jot­ta se on ener­giate­hokas­ta. Suurin syy kan­nat­taa tai vas­tus­taa tietyn­laisia asuinympäristöjä eivät johdu ener­gia- tai liiken­netaloudel­li­sista syistä vaan tavoista miten ollaan muiden ihmis­ten kanssa tekemi­sis­sä, joka siis vai­htelee tiivi­in ja har­van asu­tuk­sen välil­lä. Nämä hiil­i­jalan­jälk­i­tutkimuk­set on otet­tu avuk­si todis­ta­maan että oma val­in­ta on se oikea. 

    Hyvää pohd­in­taa. Har­van asu­tuk­sen paras puo­lus­tus­lause on hir­muisen pitkä kult­tuuri­his­to­ria ja siten todiste elinkelpoisu­ud­es­ta. Suurkaupun­git olisi kan­nat­tanut perus­taa muu­toinkin (luon­nolle) elinkelvot­tomi­in sijain­tei­hin. Kos­ka sen paikan kasvuolo­suhteil­la ja hedelmäl­lisyy­del­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Las Vegas on eri­no­mainen ja sivistynyt poikkeus. Koko maail­ma voi olla har­vaan asut­tu. Koko ihmiselle kelvolli­nen maa-ala ei voi olla lon­too­ta. Ei lähellekään.

  30. Et tain­nut lukea mitä kir­joitin. Kaupunki­in muut­ta­mi­nen ei aiheuta sinkku­ut­ta. Mut­ta ei myöskään korkeam­paa tuot­tavu­ut­ta. Johdon­mukainen täy­tyy olla, kun kat­soo kausaatiota. 

    Jokin yhteys on — kum­mankin osalta — ole­mas­sa. Sik­si on kat­sot­ta­va kokon­aisu­ut­ta. Sys­teemistä lop­putu­losta. Jos yhteiskun­nan kehi­tys­tä voisi simu­loi­da, kuten ilmas­toti­eteessä, se olisi erinomaista. 

    Tämän päivän uutiset Siper­ian metaanista ovat taas ker­ran niin huolestut­tavia, että hiil­i­jalan­jäl­ki olisi otet­ta­va ykkösasi­ak­si. Kaiken on alis­tut­ta­va sille, niin yhdyskun­taraken­net­ta koske­vien miel­tymys­ten, talouskasvun, kuin mei­dän kepu­lais­ten biotalouspainotusten.

  31. “Soin­in­vaara HSTV:ssä: “Hip­ste­ri­alueil­la asu­vat pistävät koko omaisuuten­sa asumiseen”” HS.

    Tuos­ta olen kom­men­toin­ut aiem­min, että on mah­do­ton­ta (min­un) muut­taa Helsinki­in (menköön hip­ste­ri­alueesta koko kun­ta) kos­ka asumiseen tulisi lait­taa kaik­ki eurot plus yksi euroa. Kos­ka kyllin moni on valmis tekemään niin joka tapauk­ses­sa. Perustelu: val­lit­se­va tila.

    Tuos­sa on se ongel­ma joka kytkey­tyy myös ketjun kestävä kehi­tys ‑aiheeseen. Kallis asum­i­nen sitoo kansalaisen siihen omaan osaamiseen­sa. Ei jää pääo­mia joi­ta voisi sijoit­taa vaikka­pa tuotan­non­aloi­hin jot­ka ovat ekol­o­gisem­pia kuin oma osaami­nen tai työ­nan­ta­ja on. Maail­man kan­nat­taisi määritel­lä työ­paikko­jen ja työn­tek­i­jöi­den “lauhde­voimalat”. Antaa miljoona per nup­pi ja vaku­us että lopet­ta­vat työn­sä siltä seisomalta.

  32. Se on ihan ykshailee mis­sä asuu. Kun teet pari lentomatkaa etelään ja yhden lap­pi­in, hiil­i­jalan­jälke­si on hyvin iso. Jos elää pihisti Kata­janokalla tai Enos­sa, markki­na­t­alous ei toimi,jos et kulu­ta. Kap­i­tal­is­min kannal­ta oleel­lista on kulu­tus, ei se mis­sä asut. Osmo, mikä on oma hiil­i­jalan­jälke­si. Ymmärtääk­seni olet matkustel­lut ympäri maail­maa muul­lakin kuin polkupyörällä.

  33. Tiiviys vaatii myös viher­aluei­ta ja väljyyttä.
    Man­hat­tanil­la on puis­to­ja ison keskus­puis­ton lisäk­si, mikä on hyvä muis­taa kaupunkisuunnittelussa. 

    Uudet talot ovat ener­giate­hokkaampia kuin van­hat, keskus­ta-alueen raken­nuskan­ta on iäkkääm­pää. Hyvää ener­gia­re­mon­r­tua on paha tehdä. 

    Posi­ti­ivi­nen viesti on, että eri alueil­la tarvi­taan eri­laisia keino­ja ener­giate­hokku­u­den tai hiil­i­jalan­jäl­jen pienentämiseen. 

    Joukkoli­iken­nesu­un­nit­telu on paran­tunut kun dataa on niin matkoista kuin työ­paikoista ja asun­noista. Pysäköin­nin alen­nus­myyn­ti on vähen­tynyt. Muunkin kuin henkilöau­toli­iken­teen suju­mi­nen ymmärretään. 

    Ei kukaan halua 90 min­uutin työ­matkaa suun­taansa. Sekin puhuu vah­vasti tiivistämisen puoles­ta. Tiivistämistä toki voidaan tehdä tyh­mästi tai paremmin.

  34. Neljän euron kahvipaketin “hiil­i­jalan­jäl­ki” ei liene neljä ker­taa suurem­pi kuin euron, mut­ta var­maan aika lähel­lä. Riip­puu siitä, mihin kalli­im­man kahvipaketin myyjä käyt­tää rahansa.

  35. Ykkösaa­mus­sa lob­b­a­sit kaukoläm­pöä kuvaile­mal­la sitä läh­es päästöt­tömäk­si ja läh­es ilmaisek­si.. Mik­si kaukoläm­mön tar­if­fit nousee joka vuosi, jos läh­es ilmaista? Eikö hin­take­hi­tys pitäisi olla toisen suun­taista? Kaukoläm­pöä tar­joa­va taho pitäisi olla osu­uskun­ta-malli­nen jos sen verkos­toa raken­netaan ns.verorahoin.

  36. max: Hyvää pohd­in­taa. Har­van asu­tuk­sen paras puo­lus­tus­lause on hir­muisen pitkä kult­tuuri­his­to­ria ja siten todiste elinkelpoisu­ud­es­ta. Suurkaupun­git olisi kan­nat­tanut perus­taa muu­toinkin (luon­nolle) elinkelvot­tomi­in sijain­tei­hin. Kos­ka sen paikan kasvuolo­suhteil­la ja hedelmäl­lisyy­del­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Las Vegas on eri­no­mainen ja sivistynyt poikkeus. Koko maail­ma voi olla har­vaan asut­tu. Koko ihmiselle kelvolli­nen maa-ala ei voi olla lon­too­ta. Ei lähellekään. 

    Voihan noinkin päin tulki­ta. Valitet­tavasti Las Vegas nyt on yhtä kiin­nos­ta­va paik­ka kuin Seinäjo­ki mut­ta on Yhdys­val­lois­sa onnek­si muitakin kaupunkeja. 

    Meil­lä suo­ma­laisil­la on kom­plek­si siitä että ei ole yhtään van­haa isoa kaupunkia jos­sa on keski­a­jal­ta peräisin ole­va keskus­ta. Viipuri meneteti­in ja Turku paloi. Sik­si Helsingis­sä halu­taan suo­jel­la kaik­ki van­hat romuvarastotkin.

  37. Nyt myös STT jakaa uutista “Keskus­ta-asukkaan hiil­i­jalan­jäl­ki suurin”. Keskisuo­ma­lainen 13.8.2015. Onnek­si jutus­sa tutk­i­jan main­in­tana on että “kaupunki­rakenne selit­tää yleen­sä huonos­ti hiil­i­jalan­jälkeä”. Mut­ta useim­mat luke­vat pelkän otsikon. Näin Kepulandiassa!

  38. Minus­ta kaupunkisu­un­nit­telu jotkut CO2-päästöar­vot mielessä on ihan jär­jetön­tä. Kyl­lä kaupun­git ja kaavoitus pitää miet­tiä ihmis­ten paras­ta ajatellen, eika pistää paukku­ja johonkin ilmas­ton kanssa näpertelyyn.

    Kyl­lä, se todel­lakin on näperte­lyä. Ei sil­lä ole CO2-päästöi­hin kovinkaan suur­ta merk­i­tys­tä, miten suo­ma­laista yhdyskun­taraken­net­ta muokataan, mut­ta ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in sil­lä on aivan val­ta­va merkitys. 

    Perustelu: jos mietitään CO2-päästöjä niin kyl­lä sähkön ja yleis­es­tikin ottaen ener­giantuotan­to on se, jon­ka mukana hom­ma nousee tai kaatuu. Ei siinä kaupunki­mainen asum­i­nen auta yhtään, jos sähkö tuote­taan tuulimyl­ly­jen ja hiilen voimal­la. Ja toisaal­ta vaik­ka kaupunki­mainen asum­i­nen vähen­tää ener­gianku­lu­tus­ta, niin kas­vanut taloudelli­nen toimeli­aisu­us kyl­lä syö suurim­man osan kaik­ista säästöistä.

  39. Näin Poh­jalainen tänään : “Tutkimus­tu­los sotii monia poli­it­tisen vihreän liik­keen ajatuk­sia vas­taan. Tutkimus todis­taa toisaal­ta sen ark­i­järkisen käsi­tyk­sen, että suuren kaupun­gin keskus­tas­sa kulut­ta­mi­nen lisään­tyy. Se hyödyt­tää jonkin ver­ran kansan­talout­ta, mut­ta ympäristöide­olo­giak­si siitä ei näytä olevan.

    Vihrei­den aivoina mon­esti pidet­ty Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu Osmo Soin­in­vaara hyökkää voimakkaasti tutkimus­ta vas­taan. Hänen mielestään tutk­i­joiden koko lasku­ta­pa on pielessä. Tutkimus ker­too enem­mänkin elin­tapo­jen eroista, jois­sa on kieltämät­tä paljon lisä­tutkimisen aihetta.

    Soin­in­vaaran hyökkäys ei ole yllät­tävää, sil­lä tutkimus romut­taa vihreis­sä yleisen, lujan käsi­tyk­sen siitä, että Helsin­gin keskus­tas­sa asum­i­nen olisi aivan eri­tyi­nen ympäristöteko.”

  40. Tämä tutkimus lie­nee samaa sar­jaa kuin Jun­ni­lan johdol­la väitöskir­jansa tehneen Juk­ka Heinosen tutkimuk­set. Tuo­ta väitöskir­jaa edel­si tutkimus, jos­sa haet­ti­in eri­lais­ten aluei­den välisiä hiil­i­jalan­jälkiero­ja. Jun­ni­lan johdol­la oli jo tehty ver­tailu­ja eri kaupungeista, tähän viit­tasinkin jos­sain kom­men­toin­tiketjus­sa. ( kaupunkien väli­sis­sä ver­tailuis­sa ooli mielestäni virheel­lis­es­ti annet­tu sekä kaukoläm­mölle että sähkölle paikalliset hiil­i­jalan­jälkiprofi­ilit, huoli­mat­ta siitä, että läm­pö on paikalli­nen hyödyke kun taas sähkö vähin­tään kansalli­nen jollei oohjoimainen).

    Heinosel­la sit­ten pyrimme teet­tämään samankaltaisia ver­tailu­ja Helsin­gin eri alueista. Olet­ta­ma oli että niistä voisi parhaas­sa tapauk­ses­sa vetää joitain johtopäätök­siä aluei­den suun­nit­telu­un. Tuonkin tutkimuk­sen yksi ongel­ma taisi olla ettei kulu­tuk­ses­ta saata­va data taivu ihan kaik­keen. Alue­tarkasteluis­sa mm. tutkit­tavak­si ei saa­da riit­tävää dataa johonkin tiet­tyyn alueeseen kohdistuen. Halusimme ver­ra­ta Helsin­gin eri aluei­ta toisi­in­sa, mut­ta data kos­ki koko Helsinkiä.

    Olen kuitenkin yhä sitä mieltä, että Jun­ni­lan ryh­män tutkimuk­set, joil­la pyritään havain­nol­lis­ta­maan kulu­tuskäyt­täy­tymisen ja aluei­den ekol­o­gisia vaiku­tuk­sia, on ter­ve­tul­lut­ta. Keskustelun tasoa paran­taa tutkimus­tu­lok­set, mut­ta vain jos tutkimuk­ses­sa käyte­tyt taus­tao­let­ta­mat myös tuo­daan esi­in. On hyvä, että joku tuo näitä taus­to­ja julkiseen keskustelu­un ja vieläpä perustelee niihin liit­tyviä ongelmia varsin ymmär­ret­täväl­lä tavalla.

    Tämä tutkimus­sar­ja, alueel­liset erot ja alueel­liset kulu­tuskäyt­täy­tymiset saa toiv­ot­tavasti jatkoa. Ja toiv­ot­tavasti tästä kri­ti­ik­istä poim­i­taan jotain jatko­tutkimusten herkkyys­tarkadtelui­hin: ver­tail­laan myös derivaat­taa keskiar­von ohel­la. Ja val­i­taan paikalliselle ener­giantuotan­nolle paikallisen tuotan­non hiil­i­jalan­jäl­ki ja val­takun­nal­liselle valtakunnallinen.

  41. max:
    “Soin­in­vaara HSTV:ssä: “Hip­ste­ri­alueil­la asu­vat pistävät koko omaisuuten­sa asumiseen”” HS.

    Tuos­ta olen kom­men­toin­ut aiem­min, että on mah­do­ton­ta (min­un) muut­taa Helsinki­in (menköön hip­ste­ri­alueesta koko kun­ta) kos­ka asumiseen tulisi lait­taa kaik­ki eurot plus yksi euroa. Kos­ka kyllin moni on valmis tekemään niin joka tapauk­ses­sa. Perustelu: val­lit­se­va tila.

    Tuos­sa on se ongel­ma joka kytkey­tyy myös ketjun kestävä kehi­tys ‑aiheeseen. Kallis asum­i­nen sitoo kansalaisen siihen omaan osaamiseen­sa. Ei jää pääo­mia joi­ta voisi sijoit­taa vaikka­pa tuotan­non­aloi­hin jot­ka ovat ekol­o­gisem­pia kuin oma osaami­nen tai työ­nan­ta­ja on. Maail­man kan­nat­taisi määritel­lä työ­paikko­jen ja työn­tek­i­jöi­den “lauhde­voimalat”. Antaa miljoona per nup­pi ja vaku­us että lopet­ta­vat työn­sä siltä seisomalta.

    Epäilen, että hip­ster­it matkustel­e­vat kyl­lä paljon maail­man suurkaupunkien välil­lä. Enem­män kuin kaukana lento­ken­tiltä ole­vat maalaiset.

    OS, oletko koskaan laskenut lentämis­es­tä johtuneen hiilijalanjälkesi/vuosi ? Karkeasti arvioiden kolme kes­ki-Euroopan matkaa vas­taa 20000 km ajoa autolla.

  42. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Et tain­nut lukea mitä kir­joitin. Kaupunki­in muut­ta­mi­nen ei aiheuta sinkku­ut­ta. Mut­ta ei myöskään korkeam­paa tuot­tavu­ut­ta. Johdon­mukainen täy­tyy olla, kun kat­soo kausaatiota. 

    Kyl­lähän kaupungeis­sa tup­paa ole­maan parem­min toimi­vat työ­markki­nat, jol­loin jokainen löytää helpom­min kyky­jen­sä mukaista työtä. Se väistämät­tä paran­taa tuot­tavu­ut­ta kun koulu­tuk­seltaan ja taipumuk­sil­taan insinööri suun­nit­telee raken­nuk­sia, eikä täytä maat­alous­tuk­i­hake­muk­sia tai pyöritä huoltoasemaa. 

    Eli mihin tarkalleen ottaen perus­tuu tuo väit­teesi, että ihmisen tuot­tavu­us on vakio asuin­paikas­ta riippumatta?

  43. Ifa Kytösa­ho: Heinosel­la sit­ten pyrimme teet­tämään samankaltaisia ver­tailu­ja Helsin­gin eri alueista. Olet­ta­ma oli että niistä voisi parhaas­sa tapauk­ses­sa vetää joitain johtopäätök­siä aluei­den suun­nit­telu­un. Tuonkin tutkimuk­sen yksi ongel­ma taisi olla ettei kulu­tuk­ses­ta saata­va data taivu ihan kaikkeen. 

    Kulut­tamis­es­ta olisi ole­mas­sa hyvin tarkkaa dataa eri kau­pal­lisil­la toim­i­joil­la — sen perus­teel­la voitaisi­in tarkasti ver­tail­la, miten paljon mitäkin hyödykkeitä kulute­taan mis­säkin ja mikä on todel­li­nen hiil­i­jalan­jäl­ki. Nämä tiedot taita­vat valitet­tavasti olla liike­salaisuuk­sia, joten pitää tyy­tyä epä­tarkem­paan dataan ja oletuksiin.

  44. On se nyt vaan kauhee­ta jos ihmisen ei olekaan parem­pi asua kaupungis­sa kuin maal­la. Ja jos vielä huo­mataan että ilmas­to on kylmen­emään päin, eikä se johdu ihmis­es­tä, niin mihin tässä enään uskoo? Van­hoi­hin ihmisiin…

  45. kalle joki­nen:
    On se nyt vaan kauhee­ta jos ihmisen ei olekaan parem­pi asua kaupungis­sa kuin maalla. 

    On ne ihmiset vain kyl­lä tyh­miä, kun ovat 50-luvul­ta saak­ka muut­ta­neet peräkyliltä kaupunkei­hin eivätkä tajua jäädä onnel­liselle maaseudulle!

  46. Sylt­ty: On ne ihmiset vain kyl­lä tyh­miä, kun ovat 50-luvul­ta saak­ka muut­ta­neet peräkyliltä kaupunkei­hin eivätkä tajua jäädä onnel­liselle maaseudulle!

    Köy­hyys pakot­taa kaupunkei­hin. Hyvä­tu­loi­sista vain osa tah­too asua keskus­tas­sa. Suuri osa tah­too asua omako­tialueil­la kaupun­gin laita­mil­la tai lähkunnissa.

    Jos Helsin­gin yliopis­tos­ta vas­tavalmis­tuneille mais­tereille annet­taisi­in käteen 400 000, jot­ka olisi käytet­tävä asumiseen, niin pahoin­pa pelkään, että yllät­tävän har­va suo­sisi keskus­ta-asum­ista. Omako­ti­a­sum­ista rajoit­taa useim­mil­la näet rahan puute.

    Kaupunkien perus­ta on köyhimmissä.

    1. Perusjunt­ti. Kak­si Kalliosa mak­saa enem­män uin omakoti­ta­lo Nur­mi­järvel­lä. Mik­si se, jol­la ON raha ostaa kak­sio Kallios­ta ei käytä tätä rahaa ostaak­seen omakoti­taloa Nur­mi­järveltä, jos nyt niin var­masti tiedät, että kaik­ki halu­a­vat mielu­um­min siihen omakoti­taloon? Kata­janokalta myy­dään asun­to­ja yli miljoon­al­la eurol­la. Köy­hät niitä var­maankin osta­vat, kuin ei ole varaa muut­taa lähikuntiin?

  47. Hienoa nähdä, että tääl­lä mielum­min keskustel­laan kenel­lä on rahaa ja kenel­lä ei, kuin esim. kaukoläm­möstä. Hyvä vihreät!

  48. Julle; en kir­joit­tanut kor­re­laa­tios­ta. Kir­joitin kausaa­tios­ta. Osmo kri­ti­soi kausaa­tion olet­ta­mus­ta, jon­ka uskoi näh­neen­sä tutkimuksessa.

  49. Asi­at­toman eli Tuuk­ka Saari­maan ja/tai Heik­ki Pur­si­aisen tutkimustapa on reduk­tion­isti­nen, kuten ns. empi­irisessä talousti­eteessä yleen­säkin. — Sen rin­nalle olisi jo aika omak­sua holis­tisen tutkimuk­sen ote yhteiskun­nan ongelmi­in. Kom­plek­sisu­u­den tutkimus on tässä mui­ta edellä.

  50. Pasi Toivi­aisen tulkin­nan mukaan [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli] Ottelin­in raport­ti ei väitä, että kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen lisää päästöjä vaan että rak­en­teen tiiviys ei määrää päästö­jen tasoa. 

    Päät­te­len ennen kaikkea, että ihmis­ten asuinympäristöjä ei pidä pila­ta sil­lä perus­teel­la, että tiivistämi­nen olisi ylivoimais­es­ti ekologisinta.

  51. Tiivis­tet­tynä.

    Mitä urbaan­impi (tiivi­impi) ympäristö, sitä enem­män ja tuh­lail­e­vaisem­min ihmi­nen yleis­es­ti kulut­taa ja ker­skailee. Myös eri­l­a­siten ongelmien ja häri­tiökäyt­täymisen lieveilmiöt voimis­tu­vat mitä enem­män ihmisiä on neliök­ilo­metriä kohden.

    Liiken­teen kokon­ais­päästöt per henkilö eivät oleel­lis­es­ti laske vaik­ka kaik­ki ihmiset ahdet­taisi­in yhteen pis­teeseen. Liikut­telu kulut­taa silti lop­ul­ta jok­seenkin saman määrän energiaa.

  52. Erose­forp K Cid: Liiken­teen kokon­ais­päästöt per henkilö eivät oleel­lis­es­ti laske vaik­ka kaik­ki ihmiset ahdet­taisi­in yhteen pis­teeseen. Liikut­telu kulut­taa silti lop­ul­ta jok­seenkin saman määrän energiaa.

    Kan­nat­taisi var­maankin kuun­nel­la tutk­i­joiden itsen­sä tulk­in­ta tulok­sista sen sijaan että yrit­tää tulki­ta niitä itse.

    Esimerkik­si: jos asukkaan kulu­tuskat­e­go­ri­oista ote­taan pois yksi, esimerkik­si auto, siir­tyy kulu­tus johonkin muuhun kat­e­go­ri­aan. Nyt kun tämä siir­tyneen kulu­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­ki ote­taan huomioon, ei asukkaiden tuot­ta­man liiken­teen vähen­e­misen hiilipäästö­vaiku­tus olekaan niin suuri kuin liiken­netutkimus antaisi ymmärtää.

    Eri alueil­la asuvil­la ei tutkimuk­sen mukaan ole merkit­tävää eroa hiil­i­jalan­jäl­jen koos­sa, mut­ta kyl­läkin sen koos­t­u­muk­ses­sa. Kulu­tus siir­tyy jon­nekin muualle kuin (autol­la) liikku­miseen, ja tämän muun hiilipäästöt ovat sit­ten samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin pois jääneessä liikkumisessa.

    Kan­takaupunki­a­sumiseen tutkimuk­sen tulok­sia on vaikea soveltaa kos­ka jo Helsin­gin lähiöt ovat tutkimuk­ses­sa tiivein­tä aluet­ta. Tyyp­il­listä urbaa­nia tiiviyt­tä >10000as/km2 ei tutkimuk­ses­sa ole erik­seen käsitelty.

    1. Tässä tutkimuk­ses­sa hyvin suuri ongel­ma on, että vaikka­pa ruuanku­lu­tuk­sen MÄÄRÄÄ mitataan siihen käytetyl­lä. Jos käyt­tää kalli­im­paa luo­mua, tulee siis aiheut­ta­neek­si suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen. Kum­malli­nen tapa mitata.

  53. Erose­forp K Cid:
    Mitä urbaan­impi (tiivi­impi) ympäristö, sitä enem­män ja tuh­lail­e­vaisem­min ihmi­nen yleis­es­ti kulut­taa ja kerskailee. 

    Kaupungeis­sa ihmisil­lä on keskimäärin isom­mat tulot, sik­si kulu­tuskin on isom­paa. Toki suu­rit­u­loiset voivat olla kulut­ta­mat­ta, ja lait­taa rahat säästöön, mut­ta kansan­taloudel­lis­es­ti tämä voi olla ongel­mallista, varsinkin kun säästöille ei ole järke­viä investoin­tiko­htei­ta. Ja tässä tilanteessa­han on oltu jo mon­ta vuotta.

  54. Erose­forp K Cid:
    Liiken­teen kokon­ais­päästöt per henkilö eivät oleel­lis­es­ti laske vaik­ka kaik­ki ihmiset ahdet­taisi­in yhteen pisteeseen. 

    Näis­sä tutkimuk­sis­sa on todet­tu, että kaupunki­lais­ten liikku­mi­nen ja siitä aiheutu­vat päästöt ovat ver­ran­nol­lisia kaupun­gin pin­ta-alaan. Toisin sanoen, päästöt per naa­ma eivät vähene, jos Helsinki­in ahde­taan lisää ihmisiä, mut­ta ne saadaan kyl­lä kas­va­maan asut­ta­mal­la ne samat ihmiset ympäri Uuden­maan peltoja.

    1. Jos Helsingis­sä asu­isi alle sata henkeä, liiken­teen päästöt per hen­ki oli­si­vat myös haja-asu­tuk­sen luokkaa. Luulisi joukkoli­iken­neo­su­u­den riip­pu­van vähän siitä asukasmäärästäkin.

  55. Jos hyväksytään aja­tus, että kasautu­mi­nen lisää taloudel­lista akti­ivi­su­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta, tämä tarkoit­taa sitä, että kaupungeis­sa syn­nytetään enem­män lisäar­voa kuin haja-asu­tusalueil­la — ja sen seu­rauk­se­na myös nau­ti­taan suurem­mista tuloista ja kulute­taan enem­män. Samal­la kuitenkin myös maaseudul­la asu­vat pää­sevät naut­ti­maan tehokkaam­min tuote­tu­ista hyödykkeistä, eli korkeam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Tässä mielessä ver­tailut kaupun­gin ja maaseudun välil­lä ovat vääristyneitä. 

    Globaal­isti saman­su­un­tainen asia on, että esim. Aasi­as­sa tuote­taan halpo­ja kulu­tus­tavaroi­ta, joiden ansios­ta suo­ma­laiset pää­sevät naut­ti­maan korkeam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi, mut­ta miten tähän pitäisi suhtautua?

  56. Ville:

    Globaal­isti saman­su­un­tainen asia on, että esim. Aasi­as­sa tuote­taan halpo­ja kulu­tus­tavaroi­ta, joiden ansios­ta suo­ma­laiset pää­sevät naut­ti­maan korkeam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Suo­ma­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi, mut­ta miten tähän pitäisi suhtautua?

    Voisin aivan hyvin naut­tia koti­maas­sa tehdy­il­lä halvoil­la kulu­tus­tavaroil­la. Koneethan ne nykyään tekevät. Toisaal­ta kun ostaa laadukkaampia tavaroi­ta, niin ei tarvie joka vuosi ostaa uut­ta. En koe elin­ta­soni nou­se­van jos ostan uuden puhe­li­men vielä ehjän ja toimi­van tilalle. Toki auli­isti myön­nän, että esimerkik­si tv-tekni­ik­ka on aivan huip­pu­laat­ua nykyään ver­rat­tuna anal­o­giseen aikaan, mut­ta kun esitet­tävän ohjel­ma nyt vain ei kestä kat­somista. Elin­ta­so on laskenut laa­jem­man ohjel­matar­jon­nan takia, kos­ka ns. kuran uus­in­to­ja tulee koko ajan.

    Ja aina voi miet­tiä, että mitä hel­vettiä kukaan tekee mil­lään muo­visel­la kylpyankoil­la, joi­ta merivir­rat kul­jet­tel­e­vat ympäri­in­sä? Merivir­to­jen liikei­den seu­raami­nen taitaa olla ko. tuot­teen ain­oa hyöty.

  57. tuen mak­sa­ja:En koe elin­ta­soni nou­se­van jos ostan uuden puhe­li­men vielä ehjän ja toimi­van tilalle.

    ainakin oma elin­ta­soni nousi, kun han­kin pari vuot­ta sit­ten iPho­nen täysin toimi­van perus­lu­urin tilalle. Elin­ta­so nousi myös paljon, kun han­kin toimi­van Android-tabletin tilalle iPadin. Hiuk­setkin alkoi­vat pysymään päässä, kun niitä ei enää tätä blo­gia selates­sa tarv­in­ut repiä.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä tutkimuk­ses­sa hyvin suuri ongel­ma on, että vaikka­pa ruuanku­lu­tuk­sen MÄÄRÄÄ mitataan siihen käytetyl­lä. Jos käyt­tää kalli­im­paa luo­mua, tulee siis aiheut­ta­neek­si suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen. Kum­malli­nen tapa mitata. 

    Toki kum­malli­nen tapa mita­ta, mut­tei täysin kaukaa haet­tua. Luo­mun hin­nas­sa on sta­tus­pre­emio­ta, mut­ta ei ole aina läh­eskään selvää, että luo­mun hiil­i­jalan­jäl­ki olisi pienem­pi tai edes osa­puilleen samaa tasoa teho­tuote­tun kanssa.

    Sit­ten taas monis­sa kestoku­lu­tushyödykkeis­sä kalli­im­mat vai­h­toe­hdot voivat olla ympäristö­vaiku­tuk­sil­taan huo­mat­ta­van paljon vähem­män kuor­mit­tavia kuin halvim­mat, jo ihan sen takia, että kalli­ista tavaras­ta kan­nat­taa pitää parem­paa huol­ta, ja sitä kan­nat­taa kor­ja­ta jos se rikkoutuu.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.