Työajan pidennyksestä

Kävin kinaa­mas­sa EK:n Jyr­ki Holl­me­nin kans­sa työ­ajan pituu­des­ta ja tilas­tois­ta. Sen voi kat­soa täs­tä . Alkaa noin puo­len minuu­tin kohdalla.

87 vastausta artikkeliin “Työajan pidennyksestä”

  1. Täs­tä­kö Yle sit­ten otsi­koi, että työ­ai­ko­jen piden­tä­mi­nen joh­tai­si kotiäi­ti­lan­di­aan. Voi her­ran jee.

    Työ­ai­ko­ja ei tie­ten­kään kan­na­ta piden­tää teke­mäl­lä työ­päi­väs­tä 9 h pit­kää, vaan pois­ta­mal­la pek­ka­set ja kes­kel­lä viik­koa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viik­koon vuo­des­sa. Päi­vit­täis­tä työ­ai­kaa voi tämän jäl­keen jopa vähän lyhentää.

  2. Minul­le on han­ka­la ymmär­tää mis­sä 60-luvun duu­na­riyh­teis­kun­nas­sa nämä työ­ai­kaa kyt­tää­vät ihmi­set elä­vät. Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insi­nöö­ri tai ohjel­moi­ja voi hyvin­kin pie­nel­lä työ­mää­rääl­lä saa­da aikaan (tuot­ta­vuu­des­sa mitat­tu­na) pal­jon enem­män kuin kym­me­nen duu­na­ria vuo­des­sa. Tämän inno­vaa­tion syn­ty­mi­seen tuon insi­nöö­rin tai ohjel­moi­jan työ­tun­neil­la taas on kovin vähän väliä. Enem­män on väliä sil­lä min­kä­lai­nen työym­pä­ris­tö on: saa­ko kokeil­la ja kek­siä uut­ta vai pako­te­taan­ko toi­mi­maan siten kuin joku ylhääl­tä mää­rää; miten moti­voi­tu­nut tuo ihmi­nen yli­pää­tän­sä on kehit­tä­mään alaan­sa eteenpäin.

    Monis­sa­kaan kor­kean tek­no­lo­gian työ­pai­kois­sa kukaan ei tyk­kää työ­ai­ko­ja. Ihmi­set tule­vat töi­hin mil­loin sat­tu­vat herää­mään, teke­vät ne työt mitä ehdot­to­mas­ti vaa­di­taan muu­ta­mas­sa tun­nis­sa ja sen jäl­keen, mikä­li moti­vaa­tio­ta löy­tyy, miet­ti­vät miten hom­mia sai­si paran­nel­tua tai tehostettua.

    Ihmi­sen intui­tio on hyvin huo­no käsit­te­le­mään maa­il­maa jos­sa kes­ki­mää­räi­sen ihmi­sen tasai­sel­la puur­ta­mi­sel­la on vain vähän mer­ki­tys­tä ja oikeat tuot­ta­vuus­hyp­päyk­set tulee hyvin har­vois­ta, suh­teet­to­man hyvin menes­ty­vis­tä ideois­ta. Sen sijaan että kyt­tääm­me työ­ai­ko­ja, voi­tai­siin miet­tiä miten yhteis­kun­ta tulee jär­jes­tää jot­ta sai­sim­me enem­män fik­su­ja ihmi­siä tasai­sen puur­ta­mi­sen sijas­ta kek­si­mään uusia Google­ja ja itsea­ja­via autoja.

  3. Toi­mit­ta­ja todel­la takel­te­li! Heh, toki oikeas­ti vai­kea aihe kun kes­kus­tel­laan oikeis­ta asiois­ta ja oikeil­la fak­toil­la. Olen osmon kans­sa samaa miel­tä että työn­te­ki­jöil­le tulee antaa mah­dol­li­suus vali­ta joko työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä tai pal­kan alentamisesta.

  4. Onhan se sel­vää, että työ­ai­kaa täy­tyy piden­tää: Krei­kas­sa on EU:n pisin työ­ai­ka ja kat­so­kaa, kuin­ka hyvin heil­lä menee!

  5. Itse en yleen­sä ottaen innos­tu vuo­si­työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä, lisää vain työt­tö­myyt­tö, mut­ta arki­py­hät oli­sin val­mis siir­tä­mään joko maa­nan­tail­le tai per­jan­tail­le. Näin arki­py­hät eivät kat­koi­si ns. nor­mi­työ­viik­koa ja toki aloil­la, jois­sa teh­dään toi­sen­lais­ta työ­ai­kaa, niin nämä arki­py­hät voi­tai­siin siir­tää paril­la päi­väl­lä eteen- tai taak­se­päin häi­rit­se­mäs­tä lii­kaa fir­man tuo­tan­toa. Ja moni maal­lis­tu­nut ihmi­nen arvos­ta­nee pit­kiä vii­kon­lop­pu­ja kuin työ­vii­kon kat­kai­se­vaa arkipyhää.

    Toi­sek­si vuo­si­työ­ai­kaa pitäi­si lyheen­tää sen sata tun­tia, jot­ta saa­daan kysyn­tää työ­voi­mal­le. Kor­tis­tos­sa on n. 500 000 työ­tön­tä odot­ta­mas­sa töi­hin­pää­syä. Se käy monin­ver­roin kal­liim­mak­si roi­kot­taa sato­ja tuhan­sia työt­tö­mä­nä kortistossa. 

    Tar­peek­si, kun kor­tis­tos­sa van­he­nee, niin halu­kas­kin työ­tön työn­ha­ki­ja on ajan kulues­sa van­hen­tu­nut työ­nan­ta­jan sil­mis­sä kel­paa­mat­tom­kak­si työ­mark­ki­noil­le. Lop­pu­pe­leis­sä muut työs­sä­käy­vät ja yrit­tä­jät ovat käy­tän­nös­sä pakot­te­tu­ja mak­sa­maan vain kohon­nei­ta vero­ja maks­saak­seen “koto­na makaa­jien” pakol­li­set elinkulut. 

    Saa­tai­siin työt­tö­miä vaik­ka lyhyt­tä työ­viik­koa teke­mään ilman, että menet­tää koh­tuut­to­mas­ti sosi­aa­lie­tu­ja, jot­ka kui­ten­kin kulu­vat elä­mi­seen mel­ko mini­mi­ta­sol­la. On kui­ten­kin, onnek­si, tul­lut 300 euron suo­jao­sa satun­nai­siin kk-tuloihin.

    Lopuk­si sanoi­sin, että olem­me pis­tees­sä, jos­sa tek­no­lo­gi­nen hyp­päys on nur­kan taka­na odot­tams­sa eikä paluu­ta ole. Sen seu­rauk­se­na ihmi­sis­tä 20% tekee työt ja 80% ei tee, vapaas­ti lai­na­ten Pare­ton peri­aa­tet­ta. Koneet kehit­ty­vät ihmi­seen näh­den hal­vem­mak­si ja älyk­kää­mik­si ettei suu­rim­mal­le osal­le ihmi­sis­tä ole hen­kis­tä kapa­si­teet­tia oppia erit­täin vaa­ti­vaa tek­no­lo­gis­ta osaamista.

  6. Tämä kes­kus­te­lu työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä / tuot­ta­vuu­den lisää­mi­ses­tä näyt­tää saa­van maa­lais­jär­jen vas­tai­sia piirteitä:

    Pitäi­si olla kai­kil­le täys­jär­ki­sil­le sel­vää, että työ­ajan piden­tä­mi­nen on joil­lain aloil­la teho­kas kei­no lisä­tä tuot­ta­vuut­ta, toi­sil­la taas vähemmän.

    Jois­sain tapauk­sis­sa on sel­vää, että työn­te­ki­jöi­den kan­nat­taa teh­dä huo­mat­ta­via­kin myön­ny­tyk­siä, jot­ta työ­pai­kat saa­tai­sin säilytettyä.

    Joil­la­kin suo­ma­lai­sil­la työ­pai­koil­la on taas eri syis­tä niin hyvä tuot­ta­vuus / kil­pai­lu­ky­ky, että on varaa palkankorotuksiinkin.

    Täs­tä joh­tuen yleis­si­to­vuus on sel­lai­nen nyky­ai­kaan sopi­ma­ton relik­ti, että se tuot­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Sii­tä on siis heti luovuttava.

    Sijal­le on pitää tul­la pai­kal­li­nen sopi­mi­nen, joka ottaa huo­mioon kun­kin työ­pai­kan todel­li­sen tilanteen.

    On myös käsit­tä­mä­tön­tä, että Suo­men yrit­tä­jät on sul­jet­tu ulos Yhteis­kun­ta­so­pi­mus-neu­vot­te­luis­ta. Tämä sek­to­ri­han luo suu­rim­man osan uusis­ta pysy­vis­tä työpaikoista!

    Sekin on har­haa, että ne kil­pai­li­ja­maat, joi­hin tuot­ta­vuut­tam­me pitää ver­ra­ta ovat vain vain Sak­sa, Ruot­si ja Tanska.

    Monel­la tär­keäl­lä alal­la vas­taan tulee usei­ta mui­ta­kin mai­ta, jois­sa tuot­ta­vuus on 20 — 30 % mei­tä parempaa!

    Lama-Suo­mes­ta on jo pidem­män aikaa vir­ran­nut työ­paik­ko­ja, inves­toin­te­ja ja yri­tyk­siä ulko­mail­le. Nyt näyt­tää sil­tä, että tämä vir­ta vaan kiihtyy…

    Käy­kö­hän täs­sä niin, että isän­maa voi täs­tä nous­ta vas­ta täy­del­li­sen romah­duk­sen jäl­keen? Jos nousee ollenkaan…

    Sep­po Korp­poo, joka toi­voo jär­jen voittavan…

  7. Ano­nyy­mi:
    Minul­le on han­ka­la ymmär­tää mis­sä 60-luvun duu­na­riyh­teis­kun­nas­sa nämä työ­ai­kaa kyt­tää­vät ihmi­set elä­vät. Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insinööri

    Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insi­nöö­rin ylei­sin las­ku­tus­pe­rus­te on pro­jek­tiin teh­ty työtunti.

  8. Täs­sä­pä esi­merk­ki toi­mi­vas­ta yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­ta pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa: olen duu­na­ri vuo­ro­työ­läi­nen pie­neh­kös­sä mut­ta kas­va­vas­sa metal­li­teol­li­suu­den yri­tyk­ses­sä (kyl­lä, mei­tä on vie­lä ole­mas­sa). Sain tou­ko-elo­kuuk­si jär­kät­tyä van­han muu­ta osa-aika­työ­tä teke­vän kave­ri­ni kesä­mie­hek­si, nyt sama säl­li saa­nee “heit­to­mie­hen” pai­kan eli paik­kaa sai­ras­lo­mia, mah­dol­li­sia ruuh­kia ja mikä paras­ta: vaki­mies­ten roku­li­viik­ko­ja. Meis­tä muu­ta­ma aikoo todel­la­kin ottaa tal­vel­la pik­ku loman omaan piik­kiin ja vas­taa­vas­ti kave­ri saa vähän lisä­tun­te­ja ja saa pidet­tyä jal­kaa oven välis­sä, jos vaik­ka pää­si­si oikeas­ti taloon töi­hin. Ihme ja kum­ma: työ­ajan lyhen­nys eli työn jaka­mi­nen näyt­täi­si siis jois­sain tapauk­sis­sa toi­mi­van. Oli­si hupai­saa kuul­la Häkä­mie­hen tai Var­tiai­sen selit­tä­vän miten samaan pääs­täi­siin täs­sä tapauk­ses­sa työ­ai­kaa pidentämällä..

  9. Ano­nyy­mi:Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insi­nöö­ri tai ohjel­moi­ja voi hyvin­kin pie­nel­lä työ­mää­rääl­lä saa­da aikaan (tuot­ta­vuu­des­sa mitat­tu­na) pal­jon enem­män kuin kym­me­nen duu­na­ria vuo­des­sa. Tämän inno­vaa­tion syn­ty­mi­seen tuon insi­nöö­rin tai ohjel­moi­jan työ­tun­neil­la taas on kovin vähän väliä.

    Olen kyl­lä ihan var­ma että jos­sain SuperCel­lis­sä teh­dään pikem­min­kin pidem­pää kuin lyhyem­pää päi­vää. Eten­kin kun jul­kai­su­päi­vä lähenee.

    Toi­sek­seen, vaik­ka on ole­mas­sa näi­tä luo­via töi­tä, jois­sa työ­ajal­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin nii­tä on kui­ten­kin hyvin vähän suh­tees­sa kaik­kiin töi­hin. Meil­lä­kin on talo täyn­nä pelk­kiä suun­nit­te­luin­si­nöö­re­jä ja kyl­lä syn­ty­nei­den pii­rus­tus­ten luku­mää­rä ja työ­pai­kal­la vie­tet­ty aika kor­re­loi­vat kes­ke­nään, tiet­tyyn rajaan saak­ka. On ihan tur­ha kuvi­tel­la että jon­kun laitteen/tehtaan/minkätahansa suun­ni­tel­mat val­mis­tu­vat sil­lä, että äijät tulee yhdek­säl­tä töi­hin ja läh­te­vät kah­del­ta kotia.

    Tuot­ta­vuus alkaa tipah­ta­maan mer­kit­tä­väs­ti vas­ta, kun työ­tun­te­ja alkaa ole­maan yli 50 per viik­ko ja nyt ei olla lähel­lä­kään sitä.

    Ja jos vaik­ka­pa mata­lan tuot­ta­vuu­den työ, eri­tyi­ses­ti mata­lan tuot­ta­vu­den osa-aika­työ ei ehkä tuo­ta kovin­kaan pal­joa brut­to­kan­san­tuot­tees­tam­me, niin se on kui­ten­kin paras­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja rahoit­taa itse itsen­sä. Jos me kasa­taan vas­tuu koko maan brut­to­kan­san­tuot­teen synyt­tä­mi­ses­tä par­haim­mal­le pro­sen­til­le työn­te­ki­jöis­tä, niin kyl­lä sii­tä pro­sen­tis­ta aika suu­ri osa kato­aa nopeas­ti muualle.

  10. Sep­po Korp­poo:
    Tämä kes­kus­te­lu työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä / tuot­ta­vuu­den lisää­mi­ses­tä näyt­tää saa­van maa­lais­jär­jen vas­tai­sia piirteitä 

    Maa­lais­jär­jen vuok­si Suo­mi onkin täs­sä jamas­sa. 8,5 mil­jar­dia upo­te­taan joka vuo­si maa­seu­dun poh­jat­to­maan kai­voon ja vie­lä­pä aivan tur­han takia.

    Jos nuo 8,5 mil­jar­dia koh­dis­tet­tai­siin Hel­sin­gin seu­dun kas­vuun, niin Suo­mi läh­ti­si kohis­ten nousuun. Siel­lä ne tule­vai­suu­den Suo­men raken­ta­jat ovat, eivät­kä Kai­nuun korvessa.

  11. Työ­ai­ko­ja ei tie­ten­kään kan­na­ta piden­tää teke­mäl­lä työ­päi­väs­tä 9 h pit­kää, vaan pois­ta­mal­la pek­ka­set ja kes­kel­lä viik­koa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viik­koon vuodessa.”

    No jos työn­te­ki­jä­ryh­mä A sel­vi­ää ura­kas­ta luo­pu­mal­la pek­ka­sis­ta, niin toki työn­te­ki­jä­ryh­mä B:n pitää sil­ti piden­tää työ­päi­vään­sä. Ei nyt yhdek­sään tun­tiin, mut­ta sii­hen kah­dek­saan kui­ten­kin, jota työn­te­ki­jä­ryh­mä A tekee ja jon­ka lyhen­tä­mi­sek­si muu­ta yhteis­kun­taa vas­taa­vak­si näi­tä työ­ajan­ly­hen­nys­va­pai­ta (=pek­ka­nen) käytetään.

    Ihmi­sil­lä on usein omi­tui­nen har­ha­luu­lo sii­tä, että pek­ka­nen oli­si joku loma­päi­vä tai yli­mää­räi­nen etu, jota etuoi­keu­te­tut duu­na­rit saa­vat naut­tia mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Kun tosia­sias­sa­han on kyse sii­tä, että kun aika­naan sii­nä teh­taas­sa, joka sym­bo­loi­koon koko yhteis­kun­taa, toi­mis­ton toi­mi­hen­ki­lös­tö siir­tyi kah­dek­san tun­nin työ­päi­väs­tä teke­mään lyhyt­tä työ­päi­vää suos­tu­mat­ta alen­ta­maan samal­la palk­kaan­sa uut­ta työ­ai­kaa vas­taa­vak­si, teh­taan lat­tial­la ja logis­tii­kas­sa toi­mi­vat duu­na­rit jou­tui­vat edel­leen teke­mään 8 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa kos­ka vuo­ro­kau­des­sa on 24 tun­tia ja se jakau­tuu tasan kol­meen vuo­roon kun vuo­rot ovat 8 tun­nin mit­tai­sia. Duu­na­rit koki­vat toki ihan oikein, että ei se niin voi men­nä, että sih­tee­rit ja puhe­lin­myy­jät saa­vat edel­leen saman koko­nai­san­sion, vaik­ka teke­vät 0,5–1 tun­tia vähem­män töi­tä per päi­vä. Siis duu­na­reil­le on saa­ta­va pal­kan­ko­ro­tus kom­pen­soi­maan eroa. Että kun tekee 160 tun­tia kuu­kau­des­sa niin saa enem­män palk­kaa kuin jos tekee 150 tun­tia kuu­kau­des­sa tun­ti­pal­kan olles­sa saman. Teh­taan pomo oli samaa miel­tä, mut­ta valit­te­li rahan puu­tet­ta ja sitä että kon­kurs­si tulee, jos pal­kan­ko­ro­tuk­sia tehdään. 

    Mut­ta onnek­si eräs Pek­ka­nen sit­ten kek­si rat­kai­sun eli erään­lai­sen työ­ai­ka­pan­kin. Kun duu­na­rit teke­vät joka päi­vä sen 0,5–1 tun­tia enem­män työ­tä, niin nämä ekstra­tun­nit voi­daan kir­ja­ta ylös ja sit­ten pitää pois vapaa­päi­vä­nä kun nii­tä on ker­ty­nyt 8 tun­tia eli työ­päi­vän ver­ran varas­toon. Tähän rat­kai­suun kaik­ki suos­tui­vat kos­ka se oli rei­lu ja tasa­si työ­ajan eri ammat­ti­ryh­mil­lä siten, että vuo­den lopus­sa jokai­nen oli roik­ku­nut työ­pai­kal­laan yhtä pal­jon, vaik­ka toi­set teki­vät 37-tun­tis­ta viik­koa ja toi­set 40-tuntista.

    Jos ale­taan taas puhua sii­tä, että toi­sen poru­kan nyt on vain syy­tä teh­dä joka päi­vä enem­män töi­tä samal­la pal­kal­la kuin sen lyhyem­pää päi­vää teke­vän, niin ei se ole oikein. Joko pal­kan on nous­ta­va tai sit­ten sen toi­sen poru­kan on myös teh­tä­vä yhtä pit­kää päi­vää samal­la pal­kal­la. Täs­sä on kysees­sä iso peri­aat­teel­li­nen asia.

  12. Mik­ko:Jos ale­taan taas puhua sii­tä, että toi­sen poru­kan nyt on vain syy­tä teh­dä joka päi­vä enem­män töi­tä samal­la pal­kal­la kuin sen lyhyem­pää päi­vää tekevän

    Pitäs­kö nyt kek­siä jot­kut “koko kan­san” pek­ka­set, kun esi­mer­kik­si opet­ta­jat teke­vät olen­nai­ses­ti lyhyem­pää työ­päi­vää kuin kaik­ki muut?

    Kyl­lä täs­sä on sem­moi­nen ongel­ma, että siell älat­tia­ta­sol­la on roh­mut­tu lii­kaa pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja ne hom­mat ovat kadon­neet. Joko kek­si­tään jotain mil­lä saa­daan kus­tan­nus­ta­soa alas­päin tai sit­ten hyväk­sy­tään, että lat­tia­ta­son hom­mat ne vain vähe­ne­vät vähe­ne­mis­tään. Jos on sitä miel­tä että Suo­mes­sa on liia vähän työt­tö­miä niin sil­loin mei­dän ei tar­vit­se teh­dä mitään. 

    Mut­ta itse olen sitä miel­tä, että sen sijas­ta mitä juu­ri _nyt_ teh­dään, pal­jon tär­keäm­pää oli­si muut­taa näi­tä neu­vot­te­lu­ra­ken­tei­ta sii­hen suun­taan, ettei ker­ran suh­dan­ne­kier­ros­sa tar­vit­se miet­tiä mitään tuot­ta­vuus­loik­kia. Jos tämä tupo­teat­te­ri jat­kuu kuten ennen­kin niin tuot­ta­vuus­loi­kat kyl­lä kuro­taan pal­koil­la umpeen ja koh­ta ollaan taas kau­laa myö­ten nes­tees­sä ja miet­ti­mäs­sä jotain hem­me­tin tuo­ta­vuus­loik­kaa. Ei sii­nä ole mitään järkeä.

  13. Mik­ko:
    “Työ­ai­ko­ja ei tie­ten­kään kan­na­ta piden­tää teke­mäl­lä työ­päi­väs­tä 9 h pit­kää, vaan pois­ta­mal­la pek­ka­set ja kes­kel­lä viik­koa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viik­koon vuodessa.”

    Jos ale­taan taas puhua sii­tä, että toi­sen poru­kan nyt on vain syy­tä teh­dä joka päi­vä enem­män töi­tä samal­la pal­kal­la kuin sen lyhyem­pää päi­vää teke­vän, niin ei se ole oikein. Joko pal­kan on nous­ta­va tai sit­ten sen toi­sen poru­kan on myös teh­tä­vä yhtä pit­kää päi­vää samal­la pal­kal­la. Täs­sä on kysees­sä iso peri­aat­teel­li­nen asia.

    Aikoi­naan oli help­po kor­va­ta duu­na­ri toi­sel­la, kun työ­teh­tä­vät oli­vat simp­pe­lim­piä. Nyky­ään duu­na­ri osaa niin pal­jon enem­män, niin että jokais­ta tar­vi­taan työ­pai­kal­laan tai on jo kor­vat­tu koneella.

    Sen jäl­keen kun pek­kas­päi­vät on kek­sit­ty ovat suh­teel­li­set pal­kat täs­tä syys­tä elä­neet niin, että duu­na­ria­loil­la ansiot ovat kas­va­neet huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin toimihenkilöpuolella. 

    Kun Suo­mi ei enää toi­mi saa­re­na, kes­kel­lä viik­koa pide­tyt yli­mää­räi­set vapaa­päi­vät syö­vät pal­jon hin­taan­sa enem­män teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­kyä. “Yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa” on kai kyse neu­vot­te­lus­ta sii­tä, min­kä ver­ran näi­den reliik­kien pois­ta­mi­ses­ta tar­vit­see mak­saa, rahas­sa ja myönnytyksissä.

  14. Mik­ko:
    “Työ­ai­ko­ja ei tie­ten­kään kan­na­ta piden­tää teke­mäl­lä työ­päi­väs­tä 9 h pit­kää, vaan pois­ta­mal­la pek­ka­set ja kes­kel­lä viik­koa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viik­koon vuodessa.”

    No jos työn­te­ki­jä­ryh­mä A sel­vi­ää ura­kas­ta luo­pu­mal­la pek­ka­sis­ta, niin toki työn­te­ki­jä­ryh­mä B:n pitää sil­ti piden­tää työ­päi­vään­sä. Ei nyt yhdek­sään tun­tiin, mut­ta sii­hen kah­dek­saan kui­ten­kin, jota työn­te­ki­jä­ryh­mä A tekee ja jon­ka lyhen­tä­mi­sek­si muu­ta yhteis­kun­taa vas­taa­vak­si näi­tä työ­ajan­ly­hen­nys­va­pai­ta (=pek­ka­nen) käytetään.

    Ihmi­sil­lä on usein omi­tui­nen har­ha­luu­lo sii­tä, että pek­ka­nen oli­si joku loma­päi­vä tai yli­mää­räi­nen etu, jota etuoi­keu­te­tut duu­na­rit saa­vat naut­tia mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Kun tosia­sias­sa­han on kyse sii­tä, että kun aika­naan sii­nä teh­taas­sa, joka sym­bo­loi­koon koko yhteis­kun­taa, toi­mis­ton toi­mi­hen­ki­lös­tö siir­tyi kah­dek­san tun­nin työ­päi­väs­tä teke­mään lyhyt­tä työ­päi­vää suos­tu­mat­ta alen­ta­maan samal­la palk­kaan­sa uut­ta työ­ai­kaa vas­taa­vak­si, teh­taan lat­tial­la ja logis­tii­kas­sa toi­mi­vat duu­na­rit jou­tui­vat edel­leen teke­mään 8 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa kos­ka vuo­ro­kau­des­sa on 24 tun­tia ja se jakau­tuu tasan kol­meen vuo­roon kun vuo­rot ovat 8 tun­nin mit­tai­sia. Duu­na­rit koki­vat toki ihan oikein, että ei se niin voi men­nä, että sih­tee­rit ja puhe­lin­myy­jät saa­vat edel­leen saman koko­nai­san­sion, vaik­ka teke­vät 0,5–1 tun­tia vähem­män töi­tä per päi­vä. Siis duu­na­reil­le on saa­ta­va pal­kan­ko­ro­tus kom­pen­soi­maan eroa. Että kun tekee 160 tun­tia kuu­kau­des­sa niin saa enem­män palk­kaa kuin jos tekee 150 tun­tia kuu­kau­des­sa tun­ti­pal­kan olles­sa saman. Teh­taan pomo oli samaa miel­tä, mut­ta valit­te­li rahan puu­tet­ta ja sitä että kon­kurs­si tulee, jos pal­kan­ko­ro­tuk­sia tehdään. 

    Mut­ta onnek­si eräs Pek­ka­nen sit­ten kek­si rat­kai­sun eli erään­lai­sen työ­ai­ka­pan­kin. Kun duu­na­rit teke­vät joka päi­vä sen 0,5–1 tun­tia enem­män työ­tä, niin nämä ekstra­tun­nit voi­daan kir­ja­ta ylös ja sit­ten pitää pois vapaa­päi­vä­nä kun nii­tä on ker­ty­nyt 8 tun­tia eli työ­päi­vän ver­ran varas­toon. Tähän rat­kai­suun kaik­ki suos­tui­vat kos­ka se oli rei­lu ja tasa­si työ­ajan eri ammat­ti­ryh­mil­lä siten, että vuo­den lopus­sa jokai­nen oli roik­ku­nut työ­pai­kal­laan yhtä pal­jon, vaik­ka toi­set teki­vät 37-tun­tis­ta viik­koa ja toi­set 40-tuntista.

    Jos ale­taan taas puhua sii­tä, että toi­sen poru­kan nyt on vain syy­tä teh­dä joka päi­vä enem­män töi­tä samal­la pal­kal­la kuin sen lyhyem­pää päi­vää teke­vän, niin ei se ole oikein. Joko pal­kan on nous­ta­va tai sit­ten sen toi­sen poru­kan on myös teh­tä­vä yhtä pit­kää päi­vää samal­la pal­kal­la. Täs­sä on kysees­sä iso peri­aat­teel­li­nen asia.

    Mik­si kaik­kien pitäi­si toi­mia samal­la taval­la vaik­ka ne työ­teh­tä­vät eroa­vat? Minus­ta val­ko­kau­lus­vä­keä voi koh­del­la eri taval­la kuin suo­rit­ta­vaa porrasta.

  15. Jos ale­taan taas puhua sii­tä, että toi­sen poru­kan nyt on vain syy­tä teh­dä joka päi­vä enem­män töi­tä samal­la pal­kal­la kuin sen lyhyem­pää päi­vää teke­vän, niin ei se ole oikein. Joko pal­kan on nous­ta­va tai sit­ten sen toi­sen poru­kan on myös teh­tä­vä yhtä pit­kää päi­vää samal­la pal­kal­la. Täs­sä on kysees­sä iso peri­aat­teel­li­nen asia. 

    Mik­si se ei ole oikein? Lää­kä­ri saa yhdes­tä työ­tun­nis­taan enem­män palk­kaa kuin sii­voo­ja ja halu­tes­saan lää­kä­rei­tä vas­taa­vat ansiot on sii­voo­jan teh­tä­vä lukui­sia työ­tun­te­ja enem­män. Vas­taa­vas­ti, jos lää­kä­ri on tyy­ty­väi­nen sii­voo­jan kuu­kausian­sioi­hin, hänel­le riit­tää sen saa­vut­ta­mi­sek­si huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi vii­kot­tai­nen työ­suo­ri­tus­ten mää­rä kuin se 37,5 — 40 tun­tia. Itsel­lä­ni töi­den mää­rä vii­kos­sa vaih­te­lee sen mukaan, mitä pro­jek­ti minul­ta vaa­tii: jos­kus riit­tää 40 tun­tia ja jos­kus tar­vi­taan 12 tun­tia maa­nan­tais­ta lau­an­tai­hin. Yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan teke­mi­nen sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että “Noi­den­kin pitää, jos minun pitää! / Minun­kin pitää saa­da, jos noi saa­vat!” on vai­kut­ta­nut vah­vas­ti sii­hen, että olem­me täs­sä suos­sa mis­sä nyt olem­me (vrt. Sari Sai­raan­hoi­ta­jil­le luva­tut koh­dis­te­tut pal­kan­ko­ro­tuk­set, jot­ka ulot­tui­vat­kin huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­mal­le työntekijäjoukolle).

  16. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insi­nöö­rin ylei­sin las­ku­tus­pe­rus­te on pro­jek­tiin teh­ty työtunti.

    Näet vain pie­nen sup­pean vii­pa­leen todel­li­ses­ta maailmasta. 

    Pro­jek­tien rahoi­tus­ha­ke­muk­sis­sa on tyy­pil­li­ses­ti tiet­ty firm fixed mak­si­mi­sum­ma, aina­kin EU:lla, Euroo­pan Ava­ruus­jär­jes­töl­lä ynnä vas­taa­vil­la, ja de fac­to myös tut­ki­mus­toi­mek­sian­toa jät­tä­vil­lä teol­li­suus­yri­tyk­sil­lä. Pro­jek­tieh­do­tus­ta jätet­täes­sä sit­ten hae­taan mak­si­mi­sum­maa, mer­ki­tään suun­ni­tel­luk­si työ­mää­räk­si ko. mak­si­mi­sum­ma jaet­tu­na viral­li­sel­la pal­kal­la + sotu­ku­luil­la + orga­ni­saa­tion yleis­kus­tan­nuk­sil­la, ja toi­vo­taan että tun­nit riit­tä­vät luvat­tu­jen tavoit­tei­den ja deli­ve­rable­jen saavuttamiseen. 

    Han­ke­so­pi­muk­sis­sa on tyy­pil­li­ses­ti tiu­kat sopi­mus­sa­kot ja taka­ra­jat kalen­te­ris­sa, joten tun­te­ja pää­tyy yleen­sä teke­mään aika lail­la enem­män — taval­li­ses­ti joh­tuen sii­tä että ollaan teke­mäs­sä jotain ihan uut­ta ja ennen­ko­ke­ma­ton­ta, ja onpa ilmiös­sä muka­na Kah­ne­ma­ni­lais­ta aja­tus­har­haa­kin.

    Väi­tän että mel­koi­ses­sa osas­sa nyky­maa­il­man val­ko­kau­lus­töi­tä ne teh­dään urak­ka­pal­kal­la, mut­ta se on pak­ko naa­mioi­da tun­ti­pal­kak­si. Näin siis jopa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, vil­leim­mäs­sä yrit­tä­jä­maa­il­mas­sa ‘pro­jek­tiin las­ku­tus­pe­rus­tei­ses­ti kir­ja­tut tun­nit’ lie­ne­vät vie­lä kau­em­pa­na todellisuudesta.

    Sama har­ha joka hämää Mar­ti­kais­ta vai­vaa myös työ­tun­ti­ti­las­to­ja ja nii­den tul­kit­si­joi­ta. Hal­li­tus tulee yllät­ty­mään kun tuo­tos ei kas­va­kaan, jos työ­ajan piden­nys­kaa­vai­lut toteu­tu­vat. Isom­pi osa jo nyt teh­tä­väs­tä työs­tä vain ilmes­tyy tilas­toin­nin valokeilaan.

  17. Ano­nyy­mi:

    Minul­le on han­ka­la ymmär­tää mis­sä 60-luvun duu­na­riyh­teis­kun­nas­sa nämä työ­ai­kaa kyt­tää­vät ihmi­set elä­vät. Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insi­nöö­ri tai ohjel­moi­ja voi hyvin­kin pie­nel­lä työ­mää­rääl­lä saa­da aikaan (tuot­ta­vuu­des­sa mitat­tu­na) pal­jon enem­män kuin kym­me­nen duu­na­ria vuo­des­sa. Tämän inno­vaa­tion syn­ty­mi­seen tuon insi­nöö­rin tai ohjel­moi­jan työ­tun­neil­la taas on kovin vähän väliä. 

    Monis­sa­kaan kor­kean tek­no­lo­gian työ­pai­kois­sa kukaan ei tyk­kää työ­ai­ko­ja. Ihmi­set tule­vat töi­hin mil­loin sat­tu­vat herää­mään, teke­vät ne työt mitä ehdot­to­mas­ti vaa­di­taan muu­ta­mas­sa tun­nis­sa ja sen jäl­keen, mikä­li moti­vaa­tio­ta löy­tyy, miet­ti­vät miten hom­mia sai­si paran­nel­tua tai tehostettua.

    Vähän tur­haa olkiuk­koi­lua esit­tää, että EK olis eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nu ohjel­moi­jien tms. työajoista.

  18. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Minun näke­mäs­sä­ni maa­il­mas­sa insi­nöö­rin ylei­sin las­ku­tus­pe­rus­te on pro­jek­tiin teh­ty työtunti. 

    Töi­tä ja kus­tan­nuk­sia toki arvioi­daan työ­tun­tei­na ja hen­ki­lö­työ­päi­vi­nä. Aika har­voin nuo pitä­vät paik­kan­sa ohjel­mis­toa­lal­la, ja nii­tä sit­ten tasa­taan eri tavoin. Tai sit­ten myyn­ti “tasaa” teki­jöi­den tietämättä.

    Kon­sult­ti­hom­mis­sa olen teh­nyt välil­lä päi­vän työn paris­sa tun­nis­sa. Tai kuu­kau­den ilmai­sek­si, jot­ta saa jon­kun refe­rens­sin jostain.

    Jos­kus kave­ri on neu­vo­nut minua tun­nin, ja olen mer­kin­nyt sii­tä päi­vän työ­tä. Jos­kus on teh­ty 5 hen­gen voi­min 5kk töi­tä, ja koko pro­jek­ti on sit­ten peruutettu.

    Jos­kus olen vain jää­nyt kotiin ja luke­nut alan kir­jaa, joka on välil­lä fik­sum­pi rat­kai­su kuin “men­nä töi­hin” ja säh­lä­tä jotain turhaa.

    Jos­kus olen teh­nyt asiak­kaal­le tun­ti­las­ku­tuk­sel­la kom­po­nen­tin, joka on sit­ten myy­ty 5–10 ker­taa muil­le asiak­kail­le samal­la tuntilaskutuksella. 

    Vii­mek­si tänä vuon­na olen chat­tail­lut hal­pa­mai­den ali­hank­ki­joi­den kans­sa, kat­sel­lut haus­ko­ja kis­sa­vi­deoi­ta, ja mer­kin­nyt sii­tä vaik­ka mitä työ­tun­te­ja ali­hank­ki­joi­den mana­gee­rauk­ses­ta uusiin ideoihin.
    http://edition.cnn.com/2013/01/17/business/us-outsource-job-china/

    Jos kai­kes­ta tuos­ta huo­li­mat­ta teen 3x enem­män tulos­ta kuin vie­res­sä istu­va sama­palk­kai­nen insi­nöö­ri, ansait­sen­ko myös 3x enem­män palk­kaa? Vai läh­den­kö kotiin aikai­sem­min, vai kir­joi­tan­ko tän­ne uuden tur­han kommentin?

  19. Ano­nyy­mi:
    Sen sijaan että kyt­tääm­me työ­ai­ko­ja, voi­tai­siin miet­tiä miten yhteis­kun­ta tulee jär­jes­tää jot­ta sai­sim­me enem­män fik­su­ja ihmi­siä tasai­sen puur­ta­mi­sen sijas­ta kek­si­mään uusia Google­ja ja itsea­ja­via autoja.

    Erin­omai­nen ehdo­tus. Saat nimi­tyk­sen val­ta­kun­nan neu­vot­te­li­jak­si kun saat myy­tyä aja­tuk­sen ay-liik­keel­le. Voit aloit­taa AKT:stä.

    Ay-lii­ke mie­luum­min upot­taa koko Suo­mi-lai­van kuin luo­puu saa­vu­te­tuis­ta (täy­sin kes­tä­mät­tö­mis­tä) eduis­ta, eikä kyse ole pel­käs­tään työ­ajas­ta. Mis­tä löy­tyy Suo­men Thatcher?

  20. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Jois­sain tapauk­sis­sa on sel­vää, että työn­te­ki­jöi­den kan­nat­taa teh­dä huo­mat­ta­via­kin myön­ny­tyk­siä, jot­ta työ­pai­kat saa­tai­sin säilytettyä.

    Joil­la­kin suo­ma­lai­sil­la työ­pai­koil­la on taas eri syis­tä niin hyvä tuot­ta­vuus / kil­pai­lu­ky­ky, että on varaa palkankorotuksiinkin.

    Täs­tä joh­tuen yleis­si­to­vuus on sel­lai­nen nyky­ai­kaan sopi­ma­ton relik­ti, että se tuot­taa huo­mat­ta­vas­ti enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Sii­tä on siis heti luovuttava.

    Sijal­le on pitää tul­la pai­kal­li­nen sopi­mi­nen, joka ottaa huo­mioon kun­kin työ­pai­kan todel­li­sen tilanteen.
    ‘snip’

    Sep­po Korp­poo, joka toi­voo jär­jen voittavan… 

    Näin­hän se juu­ri on — ja yleis­si­to­vas­ti sovi­taan vain kun­kin alan abso­luut­ti­ses­ta mini­mis­tä, sen yli jok­seen­kin poik­keuk­set­ta yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la sovi­taan pai­kal­li­ses­ti ja jopa henkilökohtaisesti.
    Ilmei­ses­ti et ole kuul­lut ns. liukumistakaan?

  21. No, esi­mer­kik­si Nokian tämän vuo­den toi­sen nel­jän­nek­sen tulos­tie­dot­teen mukaan “Ei-IFRS-lii­ke­voit­to oli 69 mil­joo­naa euroa, ja sii­hen vai­kut­ti posi­tii­vi­ses­ti noin 110 mil­joo­nan tuot­to lii­tyen Nokia Ven­tu­re Fund ‑sijoi­tuk­siin”.

    Kuin­ka­han Nokias­sa nyt toteu­te­taan tämä työ­ajan piden­tä­mi­sel­lä suun­ni­tel­tu 5%:n tuottavuushyppy?
    Ja ote­taan­ko sijoi­tus­tuo­tot huomioon?
    Ja onko odo­tet­ta­vis­sa muu­ta kuin Sipi­län tavoit­te­le­ma tulon­siir­to pal­kan­saa­jil­ta sijoit­ta­jil­le (joi­hin hän itse­kin kuuluu)?

  22. Työ­ajan tii­moil­la käy­dään niin täs­sä blo­gis­sa kuin ylei­sem­min­kin usei­ta sinän­sä ris­ti­rii­dat­to­mia mut­ta kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia kes­kus­te­lu­ja. Asi­aa tar­kas­tel­laan sekai­sin lyhyes­tä ja pit­käs­tä, luo­van ja perin­tei­sen työn jne. perspektiiveistä.

    Mie­les­tä­ni tär­kein­tä on huo­mioi­da aika­pers­pek­tii­vi. Suo­mi tar­vit­see kor­jaus­sar­jaa täs­sä ja nyt. 

    Pit­käl­lä aika­jän­teel­lä työ­ajan pituu­del­la ei todel­la­kaan ole mer­ki­tys­tä BKT­hen, jos tuot­ta­vuut­ta onnis­tu­taan kas­vat­ta­maan. Työ­ai­ka­muu­tok­sis­sa puhu­taan pro­sen­teis­ta, inves­toin­nit ja inno­vaa­tiot aikaan­saa­vat yksik­kö­ta­sol­la kym­me­nien pro­sent­tien hyp­py­jä. Nii­tä vain ei voi saa­da aikaan poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä ja satun­nais­ten yksik­kö­ta­sois­ten pää­tös­ten sum­mau­tu­mi­nen BKTn kas­vuk­si vie vuosia.

    Työ­ajan piden­tä­mi­nen on sen sijaan puh­das hal­lin­nol­li­nen pää­tös, joka voi­daan imple­men­toi­da nopeas­ti. Hyvin monis­sa yksi­köis­sä se joh­tai­si suu­rem­paan tuo­tok­seen aivan kuten Sylt­ty ylem­pä­nä kuva­si. Yri­tyk­set voi­si­vat tar­jo­ta alem­pia hin­to­ja ja nopeam­pia toi­mi­tuk­sia, ja viras­tot ja lai­tok­set pal­vel­la kan­sa­lai­sia nopeammin.

    Työ­ajan piden­tä­mi­nen aut­tai­si eri­tyi­ses­ti kas­va­via yksik­kö­jä, joi­ta Suo­mes­sa­kin on yllät­tä­vän pal­jon. Kal­liit yli­työt vähe­ni­si­vät eikä rek­ry­toin­te­ja eikä uusien ihmis­ten kou­lut­ta­mis­ta tar­vit­si­si teh­dä aivan enti­seen tah­tiin. Toi­voa vail­la ole­vis­sa yksi­köis­sä työ­ajan piden­tä­mi­nen toki joh­tai­si työ­voi­man vähennyksiin.

    Samat tulok­set saa­daan toki mit­ta­val­la jous­to­jen lisää­mi­sel­lä, mut­ta nii­den aito käy­tän­töön­pa­no tai­taa olla vie­lä vai­keam­paa. Niin vai­keak­si mm. jul­kis­hal­lin­non lomau­tuk­set, tai esim loma­ra­ho­jen vaih­to lomik­si ovat osoittautuneet

  23. TL:Jos­kus olen teh­nyt asiak­kaal­le tun­ti­las­ku­tuk­sel­la kom­po­nen­tin, joka on sit­ten myy­ty 5–10 ker­taa muil­le asiak­kail­le samal­la tuntilaskutuksella. 

    Jos itse tuli­sin tilaa­jan edus­ta­ja­na tie­toi­sek­si sii­tä, että meil­tä las­ku­te­tut tun­nit on las­ku­tet­tu myös muu­ta­mal­ta muul­ta, niin tut­kin­ta­pyyn­tö oli­si her­käs­sä. Pyy­täi­sin tut­ki­maan onko las­kut­ta­ja syyl­lis­ty­nyt rikos­ni­mik­kee­seen “petos”.

  24. Kat­so­taan nyt nii­tä Euros­ta­tin luku­ja: Jos me jää­dään mei­dän luxem­bur­gi­lai­sis­ta vel­jis­tä ja sis­kois­ta 4h/vk-tasol­la, niin mä en usko, että kenen­kään jak­sa­mi­nen tai hyvin­voin­ti on sii­tä kiin­ni, että jos me vähän luo­vut­tai­siin näis­tä yli­mää­räi­sis­tä pal­kal­li­sis­ta vapaista.”

    Tai­taa Jyr­ki Hollmén ereh­tyä. Euros­ta­tin tilas­tot näyt­tä­vät koko­päi­väi­sil­le työn­te­ki­jöil­le Suo­mes­sa 40 h/vk ja Luxem­bur­gi­lai­sil­le 40,8 h/vk. Ero­tus ei siis ole 4h/vk vaan 0,8h/vk. (http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00071)

    Mai­nit­ta­koon vie­lä se, että “mei­dän luxem­bur­gi­lai­set vel­jet ja sis­kot” ovat sel­väs­ti mei­tä parem­min pal­kat­tu­ja. EK:n halua­man työ­ajan lisäyk­sen var­si­nai­nen tar­koi­tus­han on palk­ka­ta­son las­ku. Luxem­burg ei sii­nä mie­les­sä ole hyvä esimerkki.

    Osa-aika­nen työ on Luxem­bur­gis­sa ylei­sem­pää kuin Suo­mes­sa. Luxem­burg 18,5% vs. Suo­mi 14.1%. Luxem­burg ei kui­ten­kaan näy­tä ole­van puo­li­päi­väis­ten kotiäi­tien maa. Osa-aikais­ta työ­tä tekee mel­ko pie­ni osuus koko väes­tös­tä. Se on samaa tasoa kuin Rans­ka (18,6), mut­ta jää sel­väs­ti alle esi­mer­kik­si Ruot­sin (24,6%), Iso-Bri­tan­nian (25,3%), Sveit­sin (36,3%), ja eri­tyi­ses­ti Alan­ko­mai­den (49,6%) luku­jen. (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=lfsa_eppga&lang=en)

    Voi tie­ten­kin olla, että Luxem­bur­gis­sa on enem­män täy­si­päi­väi­siä kotiäi­te­jä kuin Suo­mes­sa. Sen puo­les­ta puhuu Maa­il­man­pan­kin tilas­to. Osuus yli 15 vuo­tiais­ta nai­sis­ta työ­elä­mäs­sä (2013):

    Islan­ti 71
    Sveit­si 62
    Kana­da 62
    Nor­ja 61
    Ruot­si 60
    Tans­ka 59
    Alan­ko­maat 59
    Yhdys­val­lat 56
    Viro 56
    Liet­tua 56
    Iso-Bri­tan­nia 56
    Suo­mi 56
    Lat­via 56
    Por­tu­ga­li 55
    Itä­val­ta 55
    Sak­sa 54
    Irlan­ti 53
    Epan­ja 53
    Luxem­burg 51
    Rans­ka 51
    Puo­la 49
    Japa­ni 49
    Bel­gia 48
    Unka­ri 45
    Kroa­tia 45
    Kreik­ka 44
    Make­do­nia 43
    Ita­lia 40

    (http://data.worldbank.org/indicator/SL.TLF.CACT.FE.ZS?order=wbapi_data_value_2013+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=asc)

    Luul­ta­vas­ti mitä enemn­män nai­sia osal­lis­tuu työ­elä­mään sitä lyhyem­mät kes­ki­mää­räi­set työ­ajat. (On tosin poik­keuk­sia­kin kuten Islan­ti, jos­sa nai­set ovat muka­na työ­voi­mas­sa ja työ­ajat ovat pit­kän­puo­lei­sia. (Eikö­hän sil­le­kin löy­dy jokin seli­tys jos jak­sai­si asi­aa tut­kia.) Tämä selit­tä­nee Luxem­bur­gin Suo­mea pidem­mät työ­ajat: Enem­män luxem­bur­gi­lai­sia “sis­ko­jam­me” viih­tyy koto­na las­ten kans­sa, joten luxem­bur­gi­lai­set “vel­jem­me” teke­vät sen ver­ran pidem­pää päi­vää. “Puo­li tun­tia pidem­pää työ­päi­vää teke­vä mies tulee kotiin val­miin höy­ryä­vän ruu­an ääreen”, kuten Osmo asian esitti.

    Jos ole­te­taan, että useam­pia töi­tä teke­viä ei ole pal­jon, ensi­si­jai­ses­sa työs­sä (main job) teh­dyt viik­ko­tun­nit anta­vat kuvan teh­dyn työn koko­nais­mää­räs­tä työ­elä­mäs­sä ole­vien hen­ki­löi­den osal­ta (Euros­tat 2014):

    Turk­ki 47
    Make­do­nia 42
    Kreik­ka 41,9
    Bul­ga­ria 40,8
    Puo­la 40,7
    Slo­va­kia 40,5
    Tšek­ki 40,4
    Roma­nia 40
    Kroa­tia 39,9
    Unka­ri 39,8
    Por­tu­ga­li 39,7
    Islan­ti 39,7
    Kypros 39,4
    Slo­ve­nia 39,3
    Lat­via 39,1
    Viro 38,9
    Liet­tua 38,1
    Mal­ta 38
    Espan­ja 37,9
    Luxem­burg 37,4
    Rans­ka 37,2
    Bel­gia 37,1
    Ita­lia 36,9
    Suo­mi 36,8
    Itä­val­ta 36,7
    Iso-Bri­tan­nia 36,7
    Ruot­si 36,3
    Irlan­ti, 35,6
    Sak­sa 35,3
    Sveit­si 34,8
    Nor­ja 33,9
    Tans­ka 33,5
    Alan­ko­maat 30,2

    (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=lfsa_ewhuis&lang=en)

    Luxem­burg on sii­nä mie­les­sä hyvä esi­merk­ki EK:lle, että siel­lä työ­elä­mäs­sä teh­dään enem­män työ­tun­te­ja kuin Suo­mes­sa (0,6h/vk) — ja menes­ty­tään sii­tä huo­li­mat­ta. Ylei­sem­pää tai­taa olla, että menes­ty­vis­sä mais­sa teh­dään vähem­män työ­tun­te­ja per työn­te­ki­jä kuin hei­kom­min menes­ty­vis­sä. (Työ­elä­mään osal­lis­tu­vien mää­rä voi olla kui­ten­kin suurempi.)

    Taval­laan täl­lai­nen ver­tai­lu on höl­möä: Huo­nos­ti menes­ty­vät maat eivät voi ottaa mal­lia parem­min menes­ty­vien mai­den työ­ajois­ta tai palk­ka­ta­sos­ta. Enin­tään se osoit­taa, että menes­ty­vät maat eivät yleen­sä huk­kaa menes­tys­tään vähen­täes­sään yksi­lö­koh­tai­sia työ­mää­ri­ään. Työ­tun­tien mää­rä per työn­te­ki­jä ei ole menes­tyk­sen salai­suus, toi­sin kuin EK haluai­si usko­tel­la. Muus­sa tapauk­ses­sa Alan­ko­mai­den, Tans­kan, Sveit­sin ja Sak­san pitäi­si olla talou­del­li­ses­sa kurimuksessa.

    Työ­mää­riä tär­keäm­pää on se, mitä työ­tä teh­dään, ja kuin­ka hyvin se työ teh­dään. Nii­hin vai­kut­ta­mi­nen on kui­ten­kin vai­keam­paa kuin työ­ajois­ta säätäminen.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti työ­päi­vän pituut­ta tär­keäm­pää lie­nee työ­elä­mään osal­lis­tu­vien mää­rä. EK on kui­ten­kin työ­nan­ta­jien eikä koko kan­san etujärjestö.

    Palk­ka­ta­sol­la on mer­ki­tys­tä, mut­ta palk­ka­ta­son las­ke­mi­nen työ­tun­te­ja lisää­mäl­lä on ei ole paras vaih­toeh­to, kos­ka sil­lä on mui­ta­kin seu­rauk­sia. Se pitäi­si teh­dä niin kuin Osmo ehdot­ti­kin: jää­dyt­tää pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja antaa työn­te­ki­jöil­le ja työ­nan­ta­jil­le val­taa sopia työ­ajois­ta yksi­lö­koh­tai­ses­ti. Normitalkoot!

  25. Tapio:
    Työ­ajan tii­moil­la käy­dään niin täs­sä blo­gis­sa kuin ylei­sem­min­kin usei­ta sinän­sä ris­ti­rii­dat­to­mia mut­ta kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia kes­kus­te­lu­ja. Asi­aa tar­kas­tel­laan sekai­sin lyhyes­tä ja pit­käs­tä, luo­van ja perin­tei­sen työn jne. perspektiiveistä.

    Mie­les­tä­ni tär­kein­tä on huo­mioi­da aika­pers­pek­tii­vi. Suo­mi tar­vit­see kor­jaus­sar­jaa täs­sä ja nyt.
    ‘snip’

    Kor­jaus­sar­jaa tar­vi­taan, mut­ta eipä ole kukaan vie­lä esit­tä­nyt mitään, jol­la oli­si todel­lis­ta vaikutusta.

    Sen ver­ran olen jou­tu­nut kel­lo­kort­tia käyt­tä­mään, että tie­dän, että esi­te­tyl­lä työ­ajan piden­täm­sel­lä ei ole yhtään mitään vai­ku­tus­ta mihinkään.

    Jos suo­ma­lai­nen tuo­tan­to on sel­lais­ta, että se ei mene kau­pak­si nyt, se ei mene kau­pak­si 5% halvemmallakaan.

    Kak­si lää­ket­tä on, mut­ta ne eivät vai­ku­ta nopeasti:
    1) tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen on oikeas­ti panos­tet­ta­va ja
    2) jol­la­kin kons­til­la (mil­lä?) yri­tyk­set oli­si saa­ta­va usko­maan, että Suo­mes­sa voi­daan teh­dä kan­nat­ta­vas­ti laa­duk­kai­ta tuot­tei­ta ja että yri­tyk­set sik­si panos­tai­si­vat tut­ki­muk­seen ja tuotekehitykseen.
    Ja lopet­tai­si­vat ruikuttamisen!

    Esi­merk­ke­jä kan­nat­ta­vis­ta ja menes­ty­vis­tä yri­tyk­sis­tä löy­tyy kyl­lä Suo­mes­ta — eivät­kä ne kaik­ki ole ulkomaalaisomistuksessa.

    Ylei­nen yri­tys­ve­ron alen­nus ei saa­nut yri­tyk­siä panos­ta­maan mihin­kään, ei myös­kään tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen kak­sin­ker­tai­nen veronalennus.
    Jos­sain on siis mätää — ja pahasti.

    1. Jos suo­ma­lai­nen yri­tys kehit­tää tuot­taa, joka menee kau­pauk­si, seu­raa­vak­si yri­tys jou­tuu päät­tä­mään, mis­sä se sen val­mis­taa ja sii­nä tulee taas kus­tan­nus­ta­so vas­taan. Ongel­ma on, että yri­täm­me olla pal­jon rik­kaam­pia kuin mei­hin ver­rat­ta­vis­sa ole­vat maat ilman var­si­nais­ta syy­tä, mik­si mei­dän pitäi­si olla nii­tä rik­kaam­pia. Tätä sopeu­tu­mis­ta tulee kes­tä­mään pitkään.

  26. SAKn puheen­joh­ta­ja Lau­ri Lyly lausui juuri: 

    Yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ta ei syn­ny, jos sitä teh­dään ainoas­taan pal­kan­saa­jien kus­tan­nuk­sel­la tai työ­ai­kaa piden­tä­mäl­lä ja jos yri­tyk­set ja nii­den omis­ta­jat eivät sitou­du sopi­muk­seen omil­la toi­mil­laan riittävästi.”

    Pidän sel­vä­nä, että yri­tyk­set ja nii­den omis­ta­jat eivät tule sitou­tu­maan “riit­tä­väs­ti”.

    Tähän on usei­ta­kin syitä:

    1) “Riit­tä­vä” sitou­tu­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että yri­tys­ten omis­ta­jat jou­tui­si­vat mones­sa tapauk­ses­sa otta­maan KAMI­KAZE-roo­lin, eli­kä sitou­tui­si­vat aja­maan yri­tyk­sen­sä kon­kurs­siin käyt­tä­mäl­lä kil­pai­lu­ky­vy­tön­tä suo­ma­lais­ta työvoimaa.

    Vrt. äskei­nen Kone Cra­nes enem­mis­tön siir­ty­mi­nen pois Suo­mes­ta, kun mark­ki­nat tääl­lä ajoi­vat seinään …

    2) Omis­ta­jat voi­vat aivan hyvin jat­kaa ja laa­jen­taa­kin nykyis­tä lin­jaan­sa, eli­kä vie­vät yri­tyk­sen­sä ja työ­paik­kan­sa sel­lai­seen maa­han, jos­sa olo­suh­teet ovat jo nyt oleel­li­ses­ti edullisemmat.

    3) Var­sin­kin Suo­mel­le arvok­kaim­mat, kovaa ris­kiä otta­vat, kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­vat kas­vu­yri­tyk­sem­me ovat jo teh­neet “kan­sain­vä­lis­ty­mis-suun­ni­tel­man­sa”.

    Niil­lä on sor­mi jo exit-napil­la, sil­lä Lylyn sei­nään­ajo-lin­ja näyt­tää nyt toteutuvan.

    Oli­si­ko­han se kui­ten­kin paras­ta, jos pel­käs­tään hyvä­osais­ten etu­ja aja­va Lyly nyt ottai­si lusi­kan kau­nii­seen käteen, ennen kuin koko poruk­ka jou­tuu samaan sop­pa­jo­noon, jon­ne 500 000 muu­ta suo­ma­lais­ta jo lylytetty?

    80-luvul­la Bri­tan­nian pää­mi­nis­te­ri Mar­ga­ret Hil­da Thatc­her pani kuriin maan talout­ta rii­vaa­vat ammat­tiyh­dis­tys­liik­keet. Niil­lä oli pal­jon “saa­vu­tet­tu­ja etu­ja”, jot­ka oli­vat avian kohtuuttomia. 

    Esi­merk­ki­nä voi mai­ni­ta erään­kin auto­teh­taan, jos­sa men­tiin lak­koon sii­tä syys­tä, että työ­nan­ta­ja mei­na­si kiel­tää yövuo­ro­lai­sia tuo­mas­ta pat­jo­ja töihin…

    Sep­po Korp­poo, joka odot­taa suo­ma­lais­ta Hildaa

  27. Gg:
    Toi­mit­ta­ja todel­la takel­te­li! Heh, toki oikeas­ti vai­kea aihe kun kes­kus­tel­laan oikeis­ta asiois­ta ja oikeil­la fak­toil­la. Olen osmon kans­sa samaa miel­tä että työn­te­ki­jöil­le tulee antaa mah­dol­li­suus vali­ta joko työ­ajan piden­tä­mi­ses­tä tai pal­kan alentamisesta.

    Täs­sä se ydin minus­ta on. Nyky­maa­il­mas­sa eri ihmi­set ja ihmis- ja ammat­ti­ryh­mät ovat niin eri­lai­sis­sa tilan­teis­sa, että yksi rat­kai­su ei sovel­lu eikä voi sovel­tua kaikille.

    Työ­ai­ka­kin voi­si siis jous­taa eri­lais­ten tar­pei­den mukaan. Samal­la pitäi­si tie­tys­ti koet­taa pitää huol­ta sii­tä, että palk­ka ei muo­dos­tui­si pel­käs­tään työ­ajan, vaan mah­dol­li­suuk­sien mukaan myös työ­te­hon mukaan. 

    Lisää jous­ta­vuut­ta työ­mark­ki­noil­le siis, kii­tos. Kuu­lee­ko ay-liike?

  28. Yksi nyky­ajan ällis­tyt­tä­vis­tä tabuis­ta on palk­ko­jen alen­ta­mi­nen. Osmo Soi­nin­vaa­ra­kin tote­aa kes­kus­te­lus­sa, että palk­ka­ta­so on Suo­mes­sa karan­nut lii­an kor­keak­si. Tämä ongel­ma rasit­taa siis Suo­men taloutta.

    Yksin­ker­tai­sel­la logii­kal­la tähän oli­si yksin­ker­tai­nen rat­kai­su: palk­ka­ta­son alen­ta­mi­nen. Se on kui­ten­kin täy­sin mah­do­ton­ta (ei tosin muu­ten kuin hen­ki­ses­ti) eikä sii­tä siis edes kes­kus­tel­la. Onhan nyt työ­mies palk­kan­sa ansain­nut. Edes EK ei sel­lais­ta esi­tä, vaan yrit­tää rat­kais­ta samaa ongel­maa vaa­ti­mal­la työ­ajan piden­tä­mis­tä, vaik­ka sekään ei ole mil­lään lail­la ongel­ma­ton keino.

  29. Käy­kö näin? Palk­kaa alen­ne­taan työ­ai­kaa piden­tä­mäel­lä 5 pro­sent­tia. Kui­ten­kin palk­ka­kus­tan­nus­ten osuus koko­nais­kus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari pro­sent­tia, joka ei juu­ri­kaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kas­vuun. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tö­myy­den kas­vu, kos­ka enti­nen työ­pa­nos saa­daan pie­nem­mäl­lä poru­kal­la. Pai­neet tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen pie­net työn hin­nan alen­tues­sa, jol­loin hali­tuk­senkn tuot­ta­vuus­loik­ka jää tekemättä

  30. Ehkä pitäi­si huo­mioi­da, että meil­lä ei ole hin­ta­ta­soon näh­den kovin kor­kea palk­ka­ta­so. Toki palk­ko­ja var­maan joil­lain aloil­la voi­tai­siin las­kea, mut­ta joil­lain aloil­la voi­tai­siin var­maan myös nos­taa palk­ko­ja reilusti.

    Palk­ko­jen las­ke­mi­sel­la tai sem­moi­sel­la ilma­pii­ril­lä voi olla myös kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia — pitäi­si myös poh­tia tätä puol­ta. Kor­kea palk­ka hou­kut­te­lee myös hyviä työntekijöitä.

    Kan­na­tan pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta, jous­to­ja, mut­ta palk­ko­jen alen­nuk­ses­ta ylei­sel­lä tasol­la en ole kovin var­ma. Esim. vii­me­ai­koi­na on ollut uuti­sia Austra­lia­lais­ten kai­vos­mies­ten 150.000 euron vuo­si­pal­kois­ta — Suo­mes­sa ilmei­ses­ti on vain käy­tän­tö että kai­vos­li­sien jäl­keen saa­daan 42.000 euroa vuo­des­sa. Kohen­taa­ko se Suo­ma­lais­ten kai­vos­ten tuot­ta­vuut­ta? Saa­ko Suo­mi täs­tä jotain etua, eten­kin kun kai­vok­set ovat ulko­mai­ses­sa omis­tuk­ses­sa? En usko.

    Sanoi­sin siis että pikem­min­kin tääl­lä pal­kat laa­haa­vat alhaal­la ja sen muka­na myös tuot­ta­vuus, kos­ka emme me ole sen kal­tai­nen maa että pär­jäi­sim­me työ­voi­main­ten­sii­vi­ses­sä kil­pai­lus­sa — aina­kaan globaalisti.

  31. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Jos itse tuli­sin tilaa­jan edus­ta­ja­na tie­toi­sek­si sii­tä, että meil­tä las­ku­te­tut tun­nit on las­ku­tet­tu myös muu­ta­mal­ta muul­ta, niin tut­kin­ta­pyyn­tö oli­si her­käs­sä. Pyy­täi­sin tut­ki­maan onko las­kut­ta­ja syyl­lis­ty­nyt rikos­ni­mik­kee­seen “petos”.

    Olen jos­kus copy-pas­ten­nut koo­dia netis­tä, viri­tel­lyt sitä hie­man asiak­kaan ympä­ris­töön, ja sit­ten myyn­ti­mies lait­taa uudel­le omi­nai­suu­del­le 5000–20000€ hin­ta­la­pun ja asia­kas mak­saa iloi­ses­ti. Ja pian asiak­kaan kil­pai­li­ja­kin halu­aa samanlaisen…

    Mis­sä rikos? Kuka saa mää­ri­tel­lä työ­tun­ti­ni hin­nan, ellei asia­kas? Entä jos nimeän kom­po­nen­tin “tuot­teek­si”, enkö saa sil­loin las­kut­taa sii­tä mitä haluan?

    Hyvin har­voin mitään teh­dään puh­taas­ti tyh­jäs­tä. Jos teen asiak­kaal­le A tie­tyn­lai­sen jutun, sit­ten asia­kas B tilaa hie­man saman­lai­sen jutun, niin tie­tys­ti hyö­dyn­nän ker­ty­nyt­tä koke­mus­ta­ni ja val­mis­ta koo­dia. Tuo siis kon­sult­ti­hom­mis­sa. Jos en hyö­dyn­täi­si, oli­sin lii­an kallis.

    Tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä asiak­kaa­ni tie­tä­vät, että jos he halua­vat cus­tom jut­tu­ja tuot­teen kyl­keen, ja mak­sa­vat kehi­tyk­ses­tä, uudet jutut toden­nä­köi­ses­ti valu­vat jos­kus muil­le saman tuot­teen asiak­kail­le hie­man muo­kat­tui­na. Ja vas­taa­vas­ti he voi­vat saa­da “ilmai­si­na” päi­vi­tyk­si­nä muil­le asiak­kail­le kehi­tet­tyä sof­taa. Kaik­ki hyö­ty­vät lopulta.

    Mik­si teh­dä samaa työ­tä uudelleen?

  32. Rai­mo K: Jos suo­ma­lai­nen tuo­tan­to on sel­lais­ta, että se ei mene kau­pak­si nyt, se ei mene kau­pak­si 5% halvemmallakaan.

    Mihin var­ma näke­myk­se­si perustuu?

  33. Juk­kis: Mik­si se ei ole oikein? Lää­kä­ri saa yhdes­tä työ­tun­nis­taan enem­män palk­kaa kuin sii­voo­ja ja halu­tes­saan lää­kä­rei­tä vas­taa­vat ansiot on sii­voo­jan teh­tä­vä lukui­sia työ­tun­te­ja enem­män. Vas­taa­vas­ti, jos lää­kä­ri on tyy­ty­väi­nen sii­voo­jan kuu­kausian­sioi­hin, hänel­le riit­tää sen saa­vut­ta­mi­sek­si huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi vii­kot­tai­nen työ­suo­ri­tus­ten mää­rä kuin se 37,5 – 40 tun­tia. Itsel­lä­ni töi­den mää­rä vii­kos­sa vaih­te­lee sen mukaan, mitä pro­jek­ti minul­ta vaa­tii: jos­kus riit­tää 40 tun­tia ja jos­kus tar­vi­taan 12 tun­tia maa­nan­tais­ta lau­an­tai­hin. Yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan teke­mi­nen sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että “Noi­den­kin pitää, jos minun pitää! / Minun­kin pitää saa­da, jos noi saa­vat!” on vai­kut­ta­nut vah­vas­ti sii­hen, että olem­me täs­sä suos­sa mis­sä nyt olem­me (vrt. Sari Sai­raan­hoi­ta­jil­le luva­tut koh­dis­te­tut pal­kan­ko­ro­tuk­set, jot­ka ulot­tui­vat­kin huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­mal­le työntekijäjoukolle).

    Ei kyse ole lää­kä­ri vs sii­voo­ja ase­tel­mas­ta, vaan koko sys­tee­mis­tä ja sen sään­nöis­tä ja miten sii­hen on tul­tu. Laa­jem­mas­ta koko­nai­suu­des­ta kuin yhdes­tä amma­tis­ta tai sek­to­ris­ta. Pek­ka­set eivät ole mikään bonus, joka voi­daan ottaa pois yhtään sen enem­pää kuin palk­kaa­kaan voi­daan las­kea yksi­puo­li­ses­ti. Ei lää­kä­ri­kään sii­hen kuo­li­si, jos sen tun­ti­palk­kaa lei­kat­tai­siin kym­me­nel­lä eurol­la eikä “ole mitään syy­tä” mik­si näin ei voi­si toi­mia, mut­ta kun asi­aa oikein miet­tii, niin kyl­lä nii­tä syi­tä vaan on eikä niin voi­da toi­mia (tai mitään niin äly­tön­tä esit­tää). Popu­lis­ti­set hei­tot pek­ka­sis­ta vain osoit­ta­vat, että ihmi­sil­lä on usein var­sin huo­no ymmär­rys sii­tä mitä ne oikeas­taan ovat-

  34. Tero Tolo­nen:
    Ehkä pitäi­si huo­mioi­da, että meil­lä ei ole hin­ta­ta­soon näh­den kovin kor­kea palkkataso. 

    Jep. Kor­kea hin­ta­ta­so on kes­kei­ses­ti seu­raus­ta lii­an suu­res­ta jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta ja sen menois­ta. Suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri näet tar­koit­taa kor­ke­aa vero­tus­ta, eikä kysy­mys ole pel­käs­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­ses­ta, vaan eri­tyi­ses­ti arvon­li­sä­ve­ros­ta. Kun tähän vie­lä lisä­tään kor­keat elä­ke­mak­sut niin koh­ta­lo­nyh­täl­lö on valmis.

    Esim. 1: Vuo­kra­ton­til­le raken­ne­tun uuden asun­non hin­nas­ta lähes puo­let menee veroi­na ja mui­na mak­sui­na jul­ki­sel­le sis. eläkeyhtiöt.

    Esim. 2: pal­ve­lun osta­jan (vaik­ka­pa suun­nit­te­lu­pal­ve­lu) mak­sa­mas­ta sata­ses­ta 70 pää­tyy jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja vain 30 työn teh­neen ins­sin taskuun.

    Suo­mes­sa yri­tys­toi­min­nan kes­kei­sin sisäl­tö näyt­tää ole­van vero­tu­lo­jen tuot­ta­mi­nen ja kerää­mi­nen jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Oli­ko­han tämä todel­la tarkoitus?

  35. Ennen mui­noin­kaan ammat­ti­tai­toi­sel­la ja vie­lä hyvis­sä ruu­miin voi­mis­sa ole­val­la duu­na­ril­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta vau­raus­tua kuin teke­mel­lä pime­ää kak­kos-työ­tä viikonloppuisin.

  36. Etla jul­kai­si var­sin tasa­pai­noi­sen blo­gin työ­ai­ka­ti­las­toin­tiin liit­tyen. OECD:n tilas­toin­ti­me­ne­tel­mäs­tä joh­tuen sitä ei tuli­si käyt­tää mai­den välis­ten ero­jen seu­ran­taan vaan ainoas­taan yksit­täi­sen maan tren­dien ja kehi­tyk­sen seurantaan:

    http://www.etla.fi/kolumnit/faktat-kuntoon-tyoajoista/

    1. Etla jul­kai­si var­sin tasa­pai­noi­sen blo­gin työ­ai­ka­ti­las­toin­tiin liit­tyen. OECD:n tilas­toin­ti­me­ne­tel­mäs­tä joh­tuen sitä ei tuli­si käyt­tää mai­den välis­ten ero­jen seu­ran­taan vaan ainoas­taan yksit­täi­sen maan tren­dien ja kehi­tyk­sen seurantaan:

      Etlan jul­kai­se­mis­ta tie­doi­us­ta löy­tyy täs­mäl­leen sama jota minä­kin olen käyt­tä­nyt, se vii­mei­nen, jos­sa on todel­li­nen työ­ai­ka kai­kil­ta yhteen­las­ket­tu­na, osa-aikai­sil­ta ja täyt­tää työ­ai­kaa teke­vil­tä. Eri­mie­li­syys ei kos­ke sitä, kenen tilas­to­ja tulee käyt­tää (OECD tai­taa Euroo­pas­sa käyt­tä Euros­ta­tin tilas­to­ja) Kysy­mys on sii­tä mitä halu­taan mita­ta, mak­si­mi­työ­ai­kaa vai kes­ki­mää­räis­tä. >Kes­ki­mää­räi­nen ker­too, pal­jon­ko kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä on työ­tun­te­ja, mak­si­mi ei ker­ro mitään, jos ei ker­ro­ta, kuin­ka moni sitä mak­si­mia tekee.

  37. Tero Tolo­nen: alen­ne­taan työ­ai­kaa piden­tä­mäel­lä 5 pro­sent­tia. Kui­ten­kin palk­ka­kus­tan­nus­ten osuus koko­nais­kus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari pro­sent­tia, joka ei juu­ri­kaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kas­vuun. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tö­myy­den kas­vu, kos­ka enti­nen työ­pa­nos saa­daan pie­nem­mäl­lä poru­kal­la. Pai­neet tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen pie­net työn hin­nan alen­tues­sa, jol­loin hali­tuk­senkn tuot­ta­vuus­loik­ka jää tekemättä

    Var­si­nai­set pal­kat eivät ole vie­lä kuin osa totuudesta:

    24_30+33 Metal­li­teol­li­suus, vuo­si 2014 

    D1K Mak­se­tut pal­kan­saa­ja­kor­vauk­set 9 259
    D11K Mak­se­tut pal­kat 7 606
    D12K Työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­sut 1 653

    Eli sotu-mak­sut­kin ovat jo yli 18% palkansaajakorvauksista.

    Jois­sain mais­sa hen­ki­lös­tö mak­saa itse omat eläk­keen­sä, jol­loin tuo erä “D11” on suu­rem­pi kuin Suomessa.

  38. Mark­ku Tah­va­nai­nen:
    Käy­kö näin? Palk­kaa alen­ne­taan työ­ai­kaa­pi­den­tä­mäel­lä 5 prosenttia.Kuitenkin palk­ka­kus­tan­nus­ten osuus koko­nais­kus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %.

    Onko­han ihan noin? 

    Minul­le on jää­nyt sem­moi­nen kuva, että nois­sa pro­sen­teis­sa ei kos­kaan huo­mioi­da kuin fir­man omat palk­ka­ku­lut eikä ollen­kaan väli­tuot­tei­siin sisäl­ty­viä työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia. Esi­mer­kik­si pape­ri­ko­ne on sik­si niin kal­lis, kos­ka sel­lai­sen raken­ta­mi­seen uppo­aa aivan älyt­tö­mäs­ti työ­tun­te­ja. Ei se teräs­kään muu­tu rau­das­ta levyk­si ilman työvoimaa. 

    Kum­min­kin se näis­sä las­kel­mis­sa las­ke­taan sit­ten 100 mil­joo­nan euron kus­tan­nuk­sek­si, jos­sa ei ole tun­tia­kaan työ­tä muka­na! Tosin ei kai niis­sä enää ihan hir­veäs­ti ole­kaan suo­ma­lais­ta työ­tä, se kun on lii­an kal­lis­ta osien tuot­ta­mi­seen. Mut­ta silti.

    Suo­mes­sa palk­ka­sum­ma on 50% kan­san­tu­los­ta. Ei kovin­kaan moni fir­ma voi pyö­riä tuot­ta­mal­la suo­ma­lai­sil­la väli­tuot­teil­la jotain niin, että sii­nä oli­si vain 5% osuus työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia. No okei, SuperCell. 

    Kor­jat­kaa ihmees­sä, jos olen väärässä.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos suo­ma­lai­nen yri­tys kehit­tää tuot­taa, joka menee kau­pauk­si, seu­raa­vak­si yri­tys jou­tuu päät­tä­mään, mis­sä se sen val­mis­taa ja sii­nä tulee taas kus­tan­nus­ta­so vastaan.
    ‘snip’

    Kus­tan­nus­ta­so tulee tosi­aan vas­taan, mut­ta mis­sä se taso todel­li­suu­des­sa on, kun esim. lai­vo­ja ja auto­ja voi­daan kan­nat­ta­vas­ti valmistaa.

    Koko ajan höpö­te­tään vuo­den 2008 palk­ka­rat­kai­sus­ta, mut­ta huo­lel­li­ses­ti jäte­tään mai­nit­se­mat­ta sen jäl­keen teh­dyt tosi mata­lat palk­ka­rat­kai­sut ja eri­tyi­ses­ti ei ker­ro­ta, mikä palk­ka­ta­so mil­lä­kin alal­la Suo­mes­sa on: matala.

  40. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    2) Omis­ta­jat voi­vat aivan hyvin jat­kaa ja laa­jen­taa­kin nykyis­tä lin­jaan­sa, eli­kä vie­vät yri­tyk­sen­sä ja työ­paik­kan­sa sel­lai­seen maa­han, jos­sa olo­suh­teet ovat jo nyt oleel­li­ses­ti edullisemmat.
    ‘snip’

    Sep­po Korp­poo, joka odot­taa suo­ma­lais­ta Hildaa 

    Näin voi käy­dä — ja sel­lais­ta men­ta­li­teet­tia on run­saas­ti, sinul­la­kin — mut­ta näyt­tää sil­tä, että sit­ten tule­vat ulko­mai­set yri­tyk­set ja jat­ka­vat sitä tuo­tan­toa, jota suo­ma­lai­set eivät osaa.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Edus­ta­mas­sa­ni yri­tik­sel­lä (BMH) on hävit­ty ja voi­tet­tu monia ura­koi­ta alle pro­sen­tin erolla. 

    Osoit­taa vain sen, että laa­du­kas tar­joa­ja voit­taa vaik­ka vähän kalliimmallakin.

  42. Mark­ku Tah­va­nai­nen:
    Käy­kö näin? Palk­kaa alen­ne­taan työ­ai­kaa­pi­den­tä­mäel­lä 5 prosenttia.Kuitenkin palk­ka­kus­tan­nus­ten osuus koko­nais­kus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari prosenttia,joka ei juu­ri­kaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kas­vuun. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tö­myy­den kas­vu, kos­ka enti­nen työ­pa­nos saa­daan pie­nem­mäl­lä poru­kal­la. Pai­neet tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen pie­net työn hin­nan alen­tues­sa, jol­loin hali­tuk­senkn tuot­ta­vuus­loik­ka jää tekemättä

    Seu­rauk­se­na on myös, että rahaa kier­tää vähem­män, kos­ka tyy­pil­li­ses­ti pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­set lait­ta­vat kaik­ki rahan­sa kulu­tuk­seen. Pie­ni­tu­loi­sil­la menee suu­rin osa ihan päi­vit­täi­seen käyt­töön ja kes­ki­tu­loi­sil­la ei velan­hoi­don jäl­keen jää pal­jon­kaan enemmän. 

    Kan­san­ta­lout­ta tun­te­vat voi­vat var­maan ker­toa pals­ta­lai­sil­le, miten rahan kier­ron hidas­tu­mi­nen tar­koit­taa kansantaloudessa.

  43. Mark­ku Tah­va­nai­nen:
    Käy­kö näin? Palk­kaa alen­ne­taan työ­ai­kaa­pi­den­tä­mäel­lä 5 prosenttia.Kuitenkin palk­ka­kus­tan­nus­ten osuus koko­nais­kus­tan­nuk­sia on esim. 15–20 %. Näin toteen hin­ta ale­nee vain pari prosenttia,joka ei juu­ri­kaan joh­da tuot­teen kysyn­nän kas­vuun. Seu­rauk­se­na on lähin­nä työt­tö­myy­den kas­vu, kos­ka enti­nen työ­pa­nos saa­daan pie­nem­mäl­lä poru­kal­la. Pai­neet tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen pie­net työn hin­nan alen­tues­sa, jol­loin hali­tuk­senkn tuot­ta­vuus­loik­ka jää tekemättä

    Teet täs­sä hyvin ylei­sen aja­tus­vir­heen, sil­lä myös yri­tys­ten osta­mien raa­ka-ainei­den, osien ja pal­ve­lu­jen hin­toi­hin sisäl­tyy työn hintaa. 

    Monet vien­tiy­ri­tyk­set ovat suun­nit­te­lu- ja kokoon­pa­no­y­ri­tyk­siä, jot­ka teke­vät han­kin­tan­sa moni­por­tai­sen han­kin­ta­ket­jun kaut­ta. Työn hin­nan muu­tok­set sum­mau­tu­vat por­taal­ta toi­sel­le, joten vien­tiy­ri­tyk­sen näke­mä osto­jen hin­ta­muu­tok­sis­sa voi olla merkittävä.

    Tie­tääk­se­ni monil­la lai­van­ra­ken­ta­jil­la, moot­to­ri- ja työ­ko­ne­val­mis­ta­jil­la on pit­kiä koti­mai­sia ali­han­kin­ta­ket­ju­ja niin suun­nit­te­lu- kuin valmistuspuolella.

  44. Rai­mo K:Koko ajan höpö­te­tään vuo­den 2008 palk­ka­rat­kai­sus­ta, mut­ta huo­lel­li­ses­ti jäte­tään mai­nit­se­mat­ta sen jäl­keen teh­dyt tosi mata­lat palk­ka­rat­kai­sut ja eri­tyi­ses­ti ei ker­ro­ta, mikä palk­ka­ta­so mil­lä­kin alal­la Suo­mes­sa on: matala. 

    Ei se nyt ole pal­käs­tään vuo­si 2008. Suo­mes­sa teh­tiin mel­kein koko 2000-luku elik­kä euroai­ka suu­rem­pia koro­tuk­sia kuin monis­sa kil­pai­li­jois­sa, eri­tyi­ses­ti Saksassa. 

    Omal­la alalla 

    2007 yleis­ko­ro­tus 3,9%
    2008 eli oikein kun­non lama­vuon­na yleis­ko­ro­tus 2,5%
    2009 2%
    2010 1,5%
    2011 2,4%

    On iha sel­vä että kun BKT on tip­pu­nut vuo­si­na 2009 2012 2013 2014 ja työ­voi­ma­kus­ta­nuk­set nous­seet kes­ki­mää­rin jotain 2% / vuo­des­sa, niin se näkyy jos­sain, täs­sä tapauk­ses­sa tie­ten­kin työl­li­syy­des­sä. Kun lait­taa työ­pai­kan auki niin hake­muk­sia tulee kym­men­ker­tai­nen mää­rä vuo­teen 2007 verrattuna.

    Reaa­li­hin­noin BKT on vuo­den 2006 tasol­la, mut­ta työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat reaa­li­ses­ti nous­seet nois­ta ajois­ta joka vuo­si lukuu­not­ta­mat­ta parin kk jak­soa 2008 ja vuot­ta 2011.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:Kysy­mys on sii­tä mitä halu­taan mita­ta, mak­si­mi­työ­ai­kaa vai kes­ki­mää­räis­tä. >Kes­ki­mää­räi­nen ker­too, pal­jon­ko kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä on työtunteja

    Mitä sinä sil­lä kes­ki­mää­räi­sel­lä teet, jos halu­taan tie­tää mitä muu­tos vaikuttaa? 

    Vas­ta seli­tit tark­kaan että säh­kön­tuo­tan­nos­sa kes­ki­mää­räi­sel­lä ei tee mitään, kun lisä­tään tuo­tan­toa. Mik­si täs­sä tapauk­ses­sa kes­ki­mää­räi­nen onkin muka joten­kin merkitsevä? 

    Luxem­bur­gis­sa ei var­mas­ti ole juu­ri yhtään met­sä­teo­li­suut­ta. Joh­to­pää­tös: lak­kaut­ta­mal­la met­sä­teol­li­suu­den meis­tä tulee yhtä rik­kai­ta kuin luxemburgilaiset…?

  46. TL: Olen jos­kus copy-pas­ten­nut koo­dia netis­tä, viri­tel­lyt sitä hie­man asiak­kaan ympä­ris­töön, ja sit­ten myyn­ti­mies lait­taa uudel­le omi­nai­suu­del­le 5000–20000€ hin­ta­la­pun ja asia­kas mak­saa iloi­ses­ti. Ja pian asiak­kaan kil­pai­li­ja­kin halu­aa samanlaisen…

    Mis­sä rikos? Kuka saa mää­ri­tel­lä työ­tun­ti­ni hin­nan, ellei asia­kas? Entä jos nimeän kom­po­nen­tin “tuot­teek­si”, enkö saa sil­loin las­kut­taa sii­tä mitä haluan?

    Hyvin har­voin mitään teh­dään puh­taas­ti tyh­jäs­tä. Jos teen asiak­kaal­le A tie­tyn­lai­sen jutun, sit­ten asia­kas B tilaa hie­man saman­lai­sen jutun, niin tie­tys­ti hyö­dyn­nän ker­ty­nyt­tä koke­mus­ta­ni ja val­mis­ta koo­dia. Tuo siis kon­sult­ti­hom­mis­sa. Jos en hyö­dyn­täi­si, oli­sin lii­an kallis.

    Tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä asiak­kaa­ni tie­tä­vät, että jos he halua­vat cus­tom jut­tu­ja tuot­teen kyl­keen, ja mak­sa­vat kehi­tyk­ses­tä, uudet jutut toden­nä­köi­ses­ti valu­vat jos­kus muil­le saman tuot­teen asiak­kail­le hie­man muo­kat­tui­na. Ja vas­taa­vas­ti he voi­vat saa­da “ilmai­si­na” päi­vi­tyk­si­nä muil­le asiak­kail­le kehi­tet­tyä sof­taa. Kaik­ki hyö­ty­vät lopulta.

    Mik­si teh­dä samaa työ­tä uudelleen?

    Mikä on sal­lit­tua ja mikä on kiel­let­tyä riip­puu sopi­museh­dois­ta. Omal­la toi­mia­lal­la­ni insi­nöö­ri­työn osta­mi­ses­sa käy­te­tään yleen­sä Kon­sult­ti­toi­min­nan ylei­set sopi­museh­dot KSE 2013 ‑ehto­ja täydennettynä/muokattuna sopi­mus­koh­tai­sil­la ehdoilla.

    Mones­ti olen itse ollut niin vir­kain­toi­nen, että olen edel­lyt­tä­nyt sopi­museh­dois­sa las­ku­tus­liit­teek­si asia­kir­jaa, jol­la ilme­nee kalen­te­ri­päi­vit­täin sekä hen­ki­lö- ja teh­tä­väyk­si­löi­dys­ti las­ku­tet­ta­vien tun­tien perus­te. Toki juri­dii­kan maal­lik­ko­na uskoi­sin petos­kri­tee­ris­tön täyt­ty­mi­sen ole­van aina­kin lähel­lä, jos samo­ja tun­te­ja las­ku­tet­tai­siin jol­ta­kin muul­ta­kin tilaajalta.

    1. Jos on sovit­tu tun­ti­las­ku­tuk­ses­ta ja las­ku­te­taan tun­te­ja, joi­ta ei ole teh­ty, on se tie­tys­ti vää­rin. Mut­ta jos monis­te­taan tuo­tet­ta, jos­ta ensim­mäi­nen asia­kas on mak­sa­nut kehit­tä­mis­ku­lu­ja ja myy­dään se sit­ten samal­la hin­nal­la muil­le­kin ei eroa mitään sii­tä, mitä vaik­ka­pa peliyh­tiöt tai Apple tekevät.

  47. Palk­ko­ja ei voi alen­taa asun­to­kuplan vuok­si. Suo­ma­lais­ten pik­ku­por­va­rei­den (minis­te­rit mukaan luet­tu­na) omai­suus on sidot­tu asun­to­kuplaan. Jos pal­kat las­ke­taan, niin lai­nat jää­vät lyhen­tä­mät­tä ja kupla puh­ke­aa. Yli­vel­kaan­tu­neet pik­ku­por­vart ja minis­te­rit jou­tu­vat kerjuulle.

    Elä­ke­va­ro­ja on myös aika mojo­va sum­ma sijoi­tet­tu­na ikui­ses­ti kas­va­viin koti­mai­siin asuntokuplamarkkinoihin.

  48. Supi­koi­ra­rok­ki:
    Palk­ko­ja ei voi alen­taa asun­to­kuplan vuok­si. Suo­ma­lais­ten pik­ku­por­va­rei­den (minis­te­rit mukaan luet­tu­na) omai­suus on sidot­tu asun­to­kuplaan. Jos pal­kat las­ke­taan, niin lai­nat jää­vät lyhen­tä­mät­tä ja kupla puh­ke­aa. Yli­vel­kaan­tu­neet pik­ku­por­vart ja minis­te­rit jou­tu­vat kerjuulle.

    Elä­ke­va­ro­ja on myös aika mojo­va sum­ma sijoi­tet­tu­na ikui­ses­ti kas­va­viin koti­mai­siin asuntokuplamarkkinoihin.

    Sisäi­sen deval­vaa­tion ero ulkoi­seen deval­vaa­tioon verr­rat­tu­na on sii­nä, että se ei deval­voi vel­ko­ja eikä sääs­tö­jä. Eli se on myrk­kyä velal­li­sil­le, mut­ta man­naa tallettajille.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Palk­ko­jen osuus BKT:sta on vähän yli puo­let. Se ker­too, mikä on palk­ko­jen osuus kustannuksista. 

    Ja hyvä niin, kos­ka pal­kat ovat myös kan­san­ta­lou­den osto­voi­maa, mut­ta miten näin robo­tii­kan ja tie­to­tek­nii­kan aika­na saa­tai­siin lisät­tyä teho­ja yri­tyk­siin — onko jär­ke­vää pal­ka­ta hyviä ja kal­lit­ta vai kes­kin­ker­tai­sia mut­ta hal­po­ja työn­te­ki­jöi­tä? Työ­mark­ki­nat­han ovat glo­baa­lit, me emme voi hou­ku­tel­la tän­ne ihmi­siä aina­kaan ilmastolla.

    Toi­saal­ta, on aika epä­to­den­nä­köis­tä että 1) sekä alen­ne­taan palk­ko­ja ja 2) luo­daan jous­ta­vuut­ta työ­mark­ki­noil­le. Luin eilen väit­teen, jos­sa Iso-Bri­tan­nias­sa oli hel­po­tet­tu työn­te­ki­jöi­den irti­sa­no­mis­ta ja tämän seu­rauk­se­na yri­tys­ten into pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä kas­voi. Minus­ta se on ihan luon­nol­lis­ta, kos­ka työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen on yri­tyk­sel­le aina ris­ki — sano­taan että ris­ke­jä pitää ottaa, mut­ta mitä jos rek­ry­töin­ti epä­on­nis­tuu­kin?. Se on aika vaka­va paik­ka, toi­saal­ta aina välil­lä se onnis­tuu erin­omai­ses­ti ja yri­tys alkaa kas­vaa, joten yhteis­kun­nan kan­nal­ta oli­si hyvä että yri­tyk­set uskal­tai­si­vat pal­ka­ta väkeä. Irti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­tä­mi­nen siis voi­si olla ter­veem­pi tavoi­te kuin palk­ko­jen alentaminen.

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/100296-brittiarvio-ruotsin-ongelmasta-jos-maa-ottaa-enemman-maahanmuuttajia

    Yhdys­val­lois­sa ja Isos­sa-Bri­tan­nias­sa maa­han­muut­ta­jien ja mais­sa syn­ty­nei­den työt­tö­myy­des­sä ei ole juu­ri eroa, Nel­son tote­aa. Hänen mie­les­tään Ruot­sis­sa on lii­an kor­kea irti­sa­no­mis­suo­ja, joka estää uusia työn­te­ki­jöi­tä pää­se­mäs­tä työ­elä­mään kiin­ni. He ovat Nel­so­nin mukaan usein maa­han­muut­ta­jia ja nuoria.

    – Brit­tien pää­mi­nis­te­ri David Came­ron on teh­nyt hel­pom­mak­si irti­sa­noa väkeä. Ja aivan kuten hän toi­voi, työ­an­ta­jat ryh­tyi­vät palk­kaa­maan her­kem­min. Edel­lis­ten vaa­lien aikaan Came­ron saat­toi pröys­täil­lä, että Isos­sa-Bri­tan­nias­sa oli syn­ty­nyt enem­män työ­paik­ko­ja kuin muu­al­la Euroo­pas­sa yhteen­sä: yhteen­sä kak­si mil­joo­naa työ­paik­kaa, jois­ta puo­let meni maahanmuuttajille.

  50. Kyl­lä usei­mi­ten myy­dään aikaa tun­ti­ve­loi­tuk­sel­la eikä urak­ka­las­ku­tuk­sel­la. Sil­loin samo­jen tun­tien las­kut­ta­mi­nen monel­ta asiak­kaal­ta on yksi­se­lit­tei­ses­ti väärin.

  51. Sylt­ty: Ei se nyt ole pal­käs­tään vuo­si 2008. Suo­mes­sa teh­tiin mel­kein koko 2000-luku elik­kä euroai­ka suu­rem­pia koro­tuk­sia kuin monis­sa kil­pai­li­jois­sa, eri­tyi­ses­ti Saksassa. 

    Omal­la alalla 

    2007 yleis­ko­ro­tus 3,9%
    2008 eli oikein kun­non lama­vuon­na yleis­ko­ro­tus 2,5%
    2009 2%
    2010 1,5%
    2011 2,4%
    ‘snip’

    Niin­pä, alhai­sia luku­ja ovat — var­sin­kin tuo pal­jon mai­nos­tet­tu 2008.
    Ja ker­ro­han sit­ten vie­lä Sak­san vas­ta­vat luvut ja se, mikä on palk­ka­ta­so kum­mas­sa­kin maassa.

  52. Sylt­ty:
    Kyl­lä usei­mi­ten myy­dään aikaa tun­ti­ve­loi­tuk­sel­la eikä urak­ka­las­ku­tuk­sel­la. Sil­loin samo­jen tun­tien las­kut­ta­mi­nen monel­ta asiak­kaal­ta on yksi­se­lit­tei­ses­ti väärin.

    Jos­tain syys­tä pavun­las­ki­jat halua­vat ostaa tunteja.

    On pro­jek­ti­so­pi­mus jon­ka laa­juu­dek­si mää­ri­tel­lään x tun­tia ja hom­maa seu­ra­taan tun­ti­kir­jan­pi­dol­la, johon toi­mit­ta­jat kek­si­vät hatus­ta kir­jauk­sia. Käy­tän­nös­sä kysees­sä on urak­ka, vaik­ka tun­te­ja mita­taan ja myydään.

    Jos­kus myy­dään kiin­teän hin­tai­nen tuki­so­pi­mus, jos­sa kui­ten­kin mää­ri­tel­lään, että toi­mi­te­taan x‑tuntia tuki­työ­tä. Ja taas toi­mit­ta­ja lähet­tää kivo­ja tun­ti­kir­jan­pi­to­ra­port­te­ja osta­jal­le ja näil­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen arvon kans­sa, jota osta­jaor­ga­ni­saa­tio on saanut.

    Vää­rin tai ei, jos­kus myy­jä­or­ga­ni­saa­tio yli­myy tun­te­ja jol­tain hen­ki­löl­tä, jos­kus teke­mis­tä ei oikein ole ollut ja sit­ten sin­ne tun­ti­kir­jan­pi­to­rap­saan vähän pai­su­tel­laan teh­ty­jä asioita.

    Tun­ti on ilmei­ses­ti hel­pos­ti ymmä­ret­tä­vä asia kir­jan­pi­tä­jil­le ja sik­si nii­tä lasketaan.

  53. Mik­ko: Ei kyse ole lää­kä­ri vs sii­voo­ja ase­tel­mas­ta, vaan koko sys­tee­mis­tä ja sen sään­nöis­tä ja miten sii­hen on tul­tu. Laa­jem­mas­ta koko­nai­suu­des­ta kuin yhdes­tä amma­tis­ta tai sek­to­ris­ta. Pek­ka­set eivät ole mikään bonus, joka voi­daan ottaa pois yhtään sen enem­pää kuin palk­kaa­kaan voi­daan las­kea yksi­puo­li­ses­ti. Ei lää­kä­ri­kään sii­hen kuo­li­si, jos sen tun­ti­palk­kaa lei­kat­tai­siin kym­me­nel­lä eurol­la eikä “ole mitään syy­tä” mik­si näin ei voi­si toi­mia, mut­ta kun asi­aa oikein miet­tii, niin kyl­lä nii­tä syi­tä vaan on eikä niin voi­da toi­mia (tai mitään niin äly­tön­tä esit­tää). Popu­lis­ti­set hei­tot pek­ka­sis­ta vain osoit­ta­vat, että ihmi­sil­lä on usein var­sin huo­no ymmär­rys sii­tä mitä ne oikeas­taan ovat-

    Sii­nä tapauk­ses­sa esi­tän kai­non pyyn­nön, että sivis­tät minua ja ker­rot, mit­kä ne syyt sit­ten ovat? Sel­keäs­ti aika vah­vat perus­teet sinul­la on olta­va, kun näin ehdot­to­mas­ti pek­ka­siin kajoa­mi­seen suhtaudut.

    Sel­ven­net­tä­köön omaa taus­taa­ni vie­lä sen ver­ran, että mei­kä­läi­nen on yksi niis­tä kave­reis­ta, jot­ka teke­vät yli­töi­tä, mut­ta eivät tee yli­töi­tä. En ole oikeu­tet­tu pek­ka­siin, enkä suo­raan sanoen nii­tä kai­paa­kaan. Nyt jo kil­pai­len samois­ta kei­kois­ta intia­lais­ten kans­sa, jot­ka tar­joa­vat yhden mei­kä­läi­sen hin­nal­la 10 kave­ria töi­hin. Tois­tai­sek­si mei­kä­läi­sel­le on riit­tä­nyt töi­tä, mut­ta en todel­la­kaan halua, että minun työn hin­taa­ni kas­va­te­taan ollen­kaan pakot­ta­mal­la minun työ­nan­ta­ja­ni kus­tan­ta­maan minul­le yli­mää­räi­siä loma­päi­viä. Jos­sain vai­hees­sa nimit­täin asiak­kaat tule­vat totea­maan, että mei­kä­läi­nen ei tuo­ta tar­peek­si suh­tees­sa nii­hin X:n intia­lai­seen, jot­ka saa samal­la hin­nal­la tilalle.

  54. TimoT: Sisäi­sen deval­vaa­tion ero ulkoi­seen deval­vaa­tioon verr­rat­tu­na on sii­nä, että se ei deval­voi vel­ko­ja eikä sääs­tö­jä. Eli se on myrk­kyä velal­li­sil­le, mut­ta man­naa tallettajille. 

    Niin­hän täs­sä on Euron­kin kans­sa käy­nyt. Euron kurs­si on las­ke­nut yli 10%, korot ovat nol­las­sa. Velal­li­set otta­vat lyhen­nys­va­pai­ta. Sen sijaan esi­mer­kik­si asun­toa var­ten sääs­tä­vät ovat vai­keuk­sis­sa, kos­ka pank­ki­ti­li ei tuo­ta kor­koa eikä lyhyel­lä (alle 5 vuot­ta) täh­täi­mel­lä kan­na­ta osak­kei­siin sijoittaa.

  55. Juk­kis: Sii­nä tapauk­ses­sa esi­tän kai­non pyyn­nön, että sivis­tät minua ja ker­rot, mit­kä ne syyt sit­ten ovat? Sel­keäs­ti aika vah­vat perus­teet sinul­la on olta­va, kun näin ehdot­to­mas­ti pek­ka­siin kajoa­mi­seen suhtaudut. 

    En suh­tau­du pek­ka­siin sen vah­vem­min kuin mui­hin­kaan pal­kan­alen­nuk­siin. Tote­sin vain ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni, että jos yksi osa työ­vä­keä kuit­taa sen ehdo­te­tun tehos­ta­mi­sen­sa luo­pu­mal­la pek­ka­sis­ta, niin sen toi­sen osan on sil­ti lisät­tä­vä työ­ai­kaan­sa ilman pal­kan­ko­ro­tus­ta. Tai sit­ten vaih­toeh­toi­ses­ti pek­ka­sis­ta luo­pu­mi­sen vas­ta­pai­no­na saa­daan lisää palk­kaa ja sen jäl­keen kun ollaan taas samal­la vii­val­la, voi­daan sit­ten yhdes­sä miet­tiä KOKO yhteis­kun­taa kos­ke­via uudistuksia.

    Ei se niin voi olla, että vain osa poru­kas­ta osal­lis­tuu tal­koi­siin ja muut jat­ka­vat pors­kut­ta­mis­ta kuin ei mitään. Mut­ta kun moni ei ihan oikeas­ti tie­dä mitä ne pek­ka­set ovat, niin täl­lai­siä älyt­tö­miä heit­to­ja kuu­lee aina sil­loin täl­löin. Yhtä hyvin voi­si ehdot­taa, että kaik­kien insi­nöö­rien lomat lei­kat­tai­siin kol­meen viik­koon vuo­des­sa mui­den jat­kaes­sa ennal­laan, mut­ta kun ihmi­set hah­mot­ta­vat loman käsit­teen parem­min kuin pek­ka­set, ei kenel­le­kään tule mie­leen esit­tää moi­sia älyttömyyksiä.

    Ja pek­kas­päi­vä ei ole “yli­mää­räi­nen loma­päi­vä”. Se on sisään teh­ty­jä tun­te­ja, jot­ka pide­tään myö­hem­pä­nä ajan­koh­ta­na vapai­na. Toki asi­aan liit­tyy muu­ta­kin neu­vo­tel­tua byro­kra­ti­aa ja ala­koh­tai­sia poik­keuk­sia, mut­ta poh­jim­mil­taan täs­tä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa pal­kan päälle. 

    Esi­mer­kik­si kul­je­tusa­lal­la ei ole ollen­kaan ole­mas­sa arki­py­hä­va­pai­ta, vaan siel­lä tie­na­taan pyhien ver­ran enem­män pek­ka­sia, jot­ka työ­nan­ta­ja sit­ten joko mää­rää pidet­tä­väk­si lop­piai­se­na tai ei mää­rää. Läh­tö­koh­tai­ses­ti siis esim. lin­ja-auton­kul­jet­ta­jal­le lop­piai­nen on työ­päi­vä eikä pal­kal­li­nen vapaa­päi­vä, jol­lai­sek­si se muut­tuu polt­ta­mal­la pek­kas­päi­vä sii­nä koh­taa. Jol­lain toi­sel­la alal­la taas arki­py­hät ovat pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä ja pek­ka­sia ker­tyy vähemmän.

  56. TL: Olen jos­kus copy-pas­ten­nut koo­dia netis­tä, viri­tel­lyt sitä hie­man asiak­kaan ympä­ris­töön, ja sit­ten myyn­ti­mies lait­taa uudel­le omi­nai­suu­del­le 5000–20000€ hin­ta­la­pun ja asia­kas mak­saa iloi­ses­ti. Ja pian asiak­kaan kil­pai­li­ja­kin halu­aa samanlaisen…

    Mis­sä rikos? Kuka saa mää­ri­tel­lä työ­tun­ti­ni hin­nan, ellei asia­kas? Entä jos nimeän kom­po­nen­tin “tuot­teek­si”, enkö saa sil­loin las­kut­taa sii­tä mitä haluan?

    Jos myyt tun­ti­las­ku­tuk­sel­la ja sopi­muk­ses­sa on X euroa per tun­ti, niin kysees­sä on sopi­mus­rik­ko­mus ellet oikeast ole teh­nyt nii­ta tun­te­ja kysei­sel­le asiakkaalle.

    Jos haluat myy­dä van­haa koo­dia uudes­taan ja uudes­taan, niin sit­ten sun pitäi­si myy­dä lisens­se­jä koo­dii­si tai joku muu sopi­mus­jär­jes­te­ly. Mones­ti asia­kas vaa­tii kaik­ki oikeu­det teh­tyyn koo­diin, jol­loin et lail­li­ses­ti voi sitä myy­dä uudel­leen ellet itse omis­ta copy­right oikeuksia.

    Jos copy-pas­teat netis­tä toi­sen koo­dia ja myyt oma­na­si, niin saa­tat teh­dä teki­jä­noi­keus­ri­kok­sen, ellei alku­pe­räi­nen ole riit­tä­vän vapaal­la lisenssillä.

    Osaa­va myy­jä voi lait­taa hin­ta­la­pun kor­keak­si, mut­ta noin vain ei voi vain las­kut­taa ole­mat­to­mia tun­te­ja. Lait­taa sit­ten tun­ti­hin­nan riit­tä­vän isok­si tai myy lisenssejä.

    Jos minä tie­täi­sin asiak­kaa­ni las­kut­ta­van ole­mat­to­mia tun­te­ja tai las­kut­ta­van tun­nit moneen ker­taan, niin sii­hen lop­pui­si sen asiak­kaan kans­sa toi­min­ta ja mah­dol­li­ses­ti tuli­si oikeuskäsittely. 

    Kui­ten­kin tie­dän, että koo­din uudel­leen käyt­tö on avain kor­ke­aan tuot­ta­vuu­teen. Kun kym­me­niä ker­to­ja käyt­tää samaa koo­dia, niin saa monin­ker­tai­sen tuot­ta­vuu­den. Pitää vaan sopi­muk­set hoi­taa kun­toon, jot­ta voi las­kut­taa niis­tä asian­mu­kai­sen hin­nan ilman että syyl­lis­tyy rikok­seen. Tosin yleen­sä kes­ki­ver­to ohjel­moi­jat tai jul­kis­hal­lin­to eivät tai­da olla kovin peril­lä nois­ta sopimusasioista…

  57. Rai­mo K:
    Koko ajan höpö­te­tään vuo­den 2008 palk­ka­rat­kai­sus­ta, mut­ta huo­lel­li­ses­ti jäte­tään mai­nit­se­mat­ta sen jäl­keen teh­dyt tosi mata­lat palk­ka­rat­kai­sut ja eri­tyi­ses­ti ei ker­ro­ta, mikä palk­ka­ta­so mil­lä­kin alal­la Suo­mes­sa on: matala.

    Suo­men palk­ka­ta­so ei Euroop­pa­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa tai­da todel­la­kaan olla eri­tyi­sen kor­kea. Eri­tyi­ses­ti kor­keas­ti kou­lu­te­tut ovat huo­nos­ti pal­kat­tu­ja ja kireäh­kö mar­gi­naa­li­ve­ro­tus huo­mioi­den suo­ras­taan sur­keas­ti pal­kat­tu­ja vaik­ka­pa sak­sa­lai­seen kol­lee­gaan verrattuna.

    Suo­men ongel­ma on kaik­ki se muu pai­no­las­ti mikä tulee kuu­kausi­pal­kan pääl­le. Sai­ras­pois­sao­lot, van­hem­pain­va­paat, elä­ke­mak­sut, työ­ky­vyt­tö­myy­den kus­tan­nuk­set ja mitä nii­tä onkaan.

    En las­ki­si palk­ko­ja enkä usko kaa­vail­lun ylei­sen työ­ajan piden­nyk­sen tuo­van mitään olen­nais­ta paran­nus­ta. Iski­sin ennem­min kiin­ni näi­hin sivu­ku­lui­hin. Sai­ras­pois­sao­lot pal­kat­to­mik­si, elä­ke­mak­su­jen alen­nus (+ suur­ten ikä­luok­kien suu­reh­ko­jen eläk­kei­den leik­kaus), ihmi­sil­le pak­ko pitää huol­ta kun­nos­taan jne. Eli näil­lä yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set alas ja tuot­ta­vuus nousuun.

  58. Krtek:
    Täs­tä­kö Yle sit­ten otsi­koi, että työ­ai­ko­jen piden­tä­mi­nen joh­tai­si kotiäi­ti­lan­di­aan. Voi her­ran jee.

    Työ­ai­ko­ja ei tie­ten­kään kan­na­ta piden­tää teke­mäl­lä työ­päi­väs­tä 9 h pit­kää, vaan pois­ta­mal­la pek­ka­set ja kes­kel­lä viik­koa ole­vat pyhät, sekä rajoit­ta­mal­la lomat max. 6 viik­koon vuo­des­sa. Päi­vit­täis­tä työ­ai­kaa voi tämän jäl­keen jopa vähän lyhentää.

    Kant­sii pitää mie­les­sä, että toi­mit­ta­jat eivät ehdi pereh­tyä asioi­hin, jois­ta kir­joit­ta­va. Jos halu­aa mis­tä tahan­sa asias­ta hyvän käsi­tyk­sen, pitää löy­tää blo­gi, jos­sa asi­aa tun­te­vat näke­vät vai­vaa kir­joit­taak­seen perus­tel­lun mielipiteensä.

    Tämä blo­gi pitäi­si ins­ti­tu­tio­na­li­soi­da ja sil­le mak­saa apurahaa.

  59. Oli­si­ko kyse sii­tä, miten glo­ba­li­soi­tu­va talous­jär­jes­tel­mä orga­ni­soi­tuu? Eten­kin Suo­men kal­tai­sis­sa peri­fee­ri­sis­sä (kau­ka­na kai­kes­ta, huo­no ilmas­to, pime­ää, vähän his­to­ri­aa, apea kan­sa jne) mais­sa pitää sopeu­tua alen­ta­mal­la palkkaa.

    Suo­ma­lais­ten pitäi­si alkaa orien­toi­tua sel­lai­seen maa­il­maan, jos­sa ala­luo­kal­la on enem­män yhteis­tä glo­baa­lin ala­luo­kan kans­sa kuin suo­ma­lai­sen ylä­luo­kan kans­sa. Vai … oli­si­ko natio­na­lis­mi sit­ten kes­tä­vä voi­ma? Oli­si­vat­ko suo­ma­lai­set menes­ty­jät val­mii­ta tin­ki­män tulois­taan suo­ma­lais­ten luuse­rei­den kans­sa vie­lä kym­me­nen tai 20 vuo­den kuluttua?

  60. Tun­ti­ve­lo­tuk­sis­ta:

    Onhan esim. kor­jaa­mo­toi­min­nas­sa­kin tun­ti­ve­lo­tus poh­ja­na. Ylei­sim­piin töi­hin on liik­keil­le ilmoi­tet­tu, että kau­an­ko hom­ma ottaa. Jos ammat­ti­tai­toi­nen tekee rutii­nil­la nopeam­min tai ammat­ti­tai­do­ton turaa kau­em­min, niin saa­ko anne­tus­ta ajas­ta poiketa?

    Miten sii­nä vai­hees­sa, kun merk­ki­lii­ke las­kut­taa 15 tun­tia eri­tel­lys­ti työs­tä, jon­ka har­ras­te­li­ja tekee paris­sa tun­nis­sa? Soi­te­taan­ko asianajajalle?

  61. Sepi: Jos­tain syys­tä pavun­las­ki­jat halua­vat ostaa tunteja.

    On pro­jek­ti­so­pi­mus jon­ka laa­juu­dek­si mää­ri­tel­lään x tun­tia ja hom­maa seu­ra­taan tun­ti­kir­jan­pi­dol­la, johon toi­mit­ta­jat kek­si­vät hatus­ta kir­jauk­sia. Käy­tän­nös­sä kysees­sä on urak­ka, vaik­ka tun­te­ja mita­taan ja myydään.

    Tun­ti on ilmei­ses­ti hel­pos­ti ymmä­ret­tä­vä asia kir­jan­pi­tä­jil­le ja sik­si nii­tä lasketaan.

    Omis­sa pro­jek­teis­sa ylei­nen käy­tän­tö on se, että hen­ki­löt ja työ­mää­rät täy­tyy toki pil­kun tar­kas­ti ilmoit­taa tar­jouk­sis­sa ja pro­jek­ti­suun­ni­tel­mis­sa. Pro­jek­tin alka­mi­sen jäl­keen ketään ei kui­ten­kaan enää kiin­nos­ta kuka oikeas­ti työs­ken­te­lee pro­jek­tis­sa — saa­ti, että jotain tun­ti­ra­port­te­ja viit­sit­täi­siin koos­taa pavunlaskijoille.

    Jos­kus kau­an sit­ten mari­sin sitä vas­taan, että suun­ni­tel­miin ja sopi­muk­siin kir­jat­tiin aivan puu­ta hei­nää kaik­kien osa­puo­lien hil­jai­sel­la siu­nauk­sel­la. Nyt­te­min olen onnis­tu­nut pää­se­mään moi­sis­ta tun­non­tus­kis­ta ja satui­len huo­let­ta vaik­ka min­kä­lais­ta soo­paa vaik­ka mihin pape­rei­hin (no, voi­han sii­nä käy­dä jos­kus huo­nos­ti­kin, mut­ta elä­mä on).

  62. Mik­ko:
    Ja pek­kas­päi­vä ei ole “yli­mää­räi­nen loma­päi­vä”. Se on sisään teh­ty­jä tun­te­ja, jot­ka pide­tään myö­hem­pä­nä ajan­koh­ta­na vapai­na. Toki asi­aan liit­tyy muu­ta­kin neu­vo­tel­tua byro­kra­ti­aa ja ala­koh­tai­sia poik­keuk­sia, mut­ta poh­jim­mil­taan täs­tä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa pal­kan päälle. 

    Tämä on juu­ri sel­lais­ta jär­jen­vas­tais­ta bull shit­tiä, jon­ka vuok­si maam­me on ajau­tu­nut tähän sur­ke­aan jamaan. Kos­ka tuol­lais­ta sop­paa pide­tään monis­sa pii­reis­sä kui­ten­kin juma­lan sanaa vas­taa­va­na totuu­te­na, niin on aika help­po ennus­taa, että nk. yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­ta ei tule mitään — tai oikeas­taan oli­si hyvä, jos sii­tä ei tuli­si mitään — nykyi­sil­lä eväil­lä sii­tä tulee hel­pos­ti sel­lai­set beto­ni­saap­paat, jot­ka hukut­ta­vat Suo­men lopullisesti.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Etlan jul­kai­se­mis­ta tie­doi­us­ta löy­tyy täs­mäl­leen sama jota minä­kin olen käyt­tä­nyt, se vii­mei­nen, jos­sa on todel­li­nen työ­ai­ka kai­kil­ta yhteen­las­ket­tu­na, osa-aikai­sil­ta ja täyt­tää työ­ai­kaa teke­vil­tä. Eri­mie­li­syys ei kos­ke sitä, kenen tilas­to­ja tulee käyt­tää (OECD tai­taa Euroo­pas­sa käyt­tä Euros­ta­tin tilas­to­ja) Kysy­mys on sii­tä mitä halu­taan mita­ta, mak­si­mi­työ­ai­kaa vai kes­ki­mää­räis­tä. >Kes­ki­mää­räi­nen ker­too, pal­jon­ko kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä on työ­tun­te­ja, mak­si­mi ei ker­ro mitään, jos ei ker­ro­ta, kuin­ka moni sitä mak­si­mia tekee. 

    Hollmé­nil­ta ruma har­hau­tus tuos­sa väit­te­lys­sä! Osmo ei mai­nin­nut mitään OECD:n tilas­tois­ta, ja kaik­ki puheen­vuo­rol­le olen­nai­nen löy­tyy Euros­ta­tin tilastoista.

    Osmon puheen­vuo­ron jäl­keen haas­tat­te­li­ja kysyy (taker­rel­len) Hollmé­nil­ta hyvän kysy­myk­sen: “Onko nyt täs­sä ikään kuin käy­tet­ty… tai te olet­te valin­nut… puhu­nut näis­tä kokoai­ka­töis­sä käy­vien tilastoista…niin, mitä vas­taat­te tähän Osmon näkemykseen…Soininvaaran näke­myk­seen, että pitäi­si ottaa huo­mioon myös tämä osa-aikatyö?”

    Hollmén: “Jos me halu­taan ver­ra­ta Suo­mea mui­hin mai­hin niin ensin­nä­kin pitää käyt­tää tätä Euros­ta­tin tilas­toa, kos­ka OECD itse ilmoit­taa, että tätä hei­dän tilas­toa ei pidä käyt­tää mai­den kes­ki­näi­seen ver­tai­luun, kos­ka se tie­don­ke­ruu­jär­jes­tel­mä ei ole vakioitu.”

    Näin hän antaa sen vai­ku­tel­man, että Osmo nojau­tui vir­heel­li­seen dataan.

    Hollmé­nin var­si­nais­ta vas­taus­ta en ymmär­tä­nyt aluksi:

    Hollmén: “Se kokoai­ka­työn­te­ki­jöi­den toteu­tu­nut, todel­li­nen, työ­ai­ka on tosi mer­kit­tä­vä Suo­men kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn näkö­kul­mas­ta, kos­ka sil­loin se tuo esil­le tän teke­mät­tö­män työn kus­tan­nuk­sen, joka suo­mes­sa on var­sin suu­ri ja pai­naa mei­dän työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia sit­ten sii­hen suun­taan, että me ei pärjätä.”

    Täs­sä koh­taa en ihmet­te­le toi­mit­ta­jan häm­men­nys­tä. Mitä on “teke­mät­tö­män työn kus­tan­nus” ja mik­si kokoai­kais­ten työ­te­ki­jöi­den työ­ai­ka on sil­le parem­pi mit­ta­ri kuin kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta mer­kit­tä­vä koko­nais­työ­mää­rä? Hollmé­min seu­raa­va puheen­vuo­ro valai­see sitä:

    Juon­ta­ja kysyy: “Sovel­tuu­ko tämä mekaa­ni­nen työ­ajan lisäys kai­kil­le aloil­le? Onko sii­tä mitään hyötyä?”

    Hollmén: “Riip­puu sii­tä, että mil­lä taval­la se työ­ajan lisäys toteu­te­taan. Nyt kan­nat­taa muis­taa se, että Suo­mes­sa toteu­tu­nut työ­ai­ka jää lyhyem­mäk­si kuin se sään­nöl­li­nen pit­kän aika­vä­lin tar­koi­tet­tu työ­ai­ka, ja tähän on syy­pää­nä ne erit­täin run­sas­lu­kui­set pal­kal­li­set pois­sao­lot kuten pek­ka­set ja sit­ten siel­lä on sai­ras­pois­sao­loa, kai­ken­nä­köi­siä eri­lai­sia mui­ta pal­kal­li­sia pois­sao­lo­ja, jot­ka mene­vät kaik­ki työ­nan­ta­jan piik­kiin. Meil­lä mak­se­taan teke­mät­tö­mäs­tä työs­tä aika pal­jon ja se on tot­ta­kai erit­täin rat­kai­se­va teki­jä kun me halu­taan nopeal­la aika­vä­lil­lä mei­dän kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä parantaa.”

    Teke­mät­tö­män työn kus­tan­nus” tar­koit­ti siis työ­tä, jos­ta työ­nan­ta­ja kat­soo mak­sa­van­sa, mut­ta jol­le hän ei saa työn­te­ki­jäl­tä vas­ti­net­ta. “Kokoai­ka­työn­te­ki­jöi­den toteu­tu­nut, todel­li­nen, työ­ai­ka” on Hollmé­nil­le olen­nai­nen mit­ta­ri, kos­ka hän ver­taa sitä “sään­nöl­li­seen viik­ko­työ­ai­kaan”, jos­ta hän olet­taa työn­te­ki­jäl­le mak­set­ta­van, ja kau­his­te­lee nii­den välis­tä ero­tus­ta. Käsit­teil­lä temp­pui­lua­han tämä on.

    Toteu­tu­nut työ­ai­ka jää siis lyhyem­mäk­si kuin “se sään­nöl­li­nen pit­kän aika­vä­lin tar­koi­tet­tu työ­ai­ka”. Mikä se sit­ten on? Jon­kin­lai­nen abstrak­tio. Hollmén ottaa esi­mer­kik­si pek­ka­set, jot­ka eivät kuu­lu tuo­hon tar­koi­tet­tuun työ­ai­kaan. Mut­ta kyl­lä­hän ne pek­ka­set ovat aivan tar­koi­tet­tu­ja vapai­ta, kuten Mik­ko on yllä sel­ven­tä­nyt. Ne voi ottaa huo­mioon jo työn­te­ki­jää pal­ka­tes­sa eivät­kä ne ole “teke­mä­tön­tä työ­tä” sii­nä mielessä.

    Toi­nen esi­merk­ki on sai­ras­pois­sao­lot. Ne ovat oikeas­ti pois “tar­koi­te­tus­ta työ­ajas­ta”, mut­ta nii­tä ei voi lain­sää­dän­nöl­lä pois­taa. Työ­ai­kaa piden­tä­mäl­lä niis­tä ei pää­se eroon. Enin­tään voi­tai­siin muut­taa tapaa, jol­la nii­den kus­tan­nuk­set jae­taan työn­te­ki­jän, työ­nan­ta­jan ja muun yhteis­kun­nan kesken.

  64. Mik­ko: En suh­tau­du pek­ka­siin sen vah­vem­min kuin mui­hin­kaan pal­kan­alen­nuk­siin. Tote­sin vain ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni, että jos yksi osa työ­vä­keä kuit­taa sen ehdo­te­tun tehos­ta­mi­sen­sa luo­pu­mal­la pek­ka­sis­ta, niin sen toi­sen osan on sil­ti lisät­tä­vä työ­ai­kaan­sa ilman pal­kan­ko­ro­tus­ta. Tai sit­ten vaih­toeh­toi­ses­ti pek­ka­sis­ta luo­pu­mi­sen vas­ta­pai­no­na saa­daan lisää palk­kaa ja sen jäl­keen kun ollaan taas samal­la vii­val­la, voi­daan sit­ten yhdes­sä miet­tiä KOKO yhteis­kun­taa kos­ke­via uudistuksia.

    Ei se niin voi olla, että vain osa poru­kas­ta osal­lis­tuu tal­koi­siin ja muut jat­ka­vat pors­kut­ta­mis­ta kuin ei mitään. Mut­ta kun moni ei ihan oikeas­ti tie­dä mitä ne pek­ka­set ovat, niin täl­lai­siä älyt­tö­miä heit­to­ja kuu­lee aina sil­loin täl­löin. Yhtä hyvin voi­si ehdot­taa, että kaik­kien insi­nöö­rien lomat lei­kat­tai­siin kol­meen viik­koon vuo­des­sa mui­den jat­kaes­sa ennal­laan, mut­ta kun ihmi­set hah­mot­ta­vat loman käsit­teen parem­min kuin pek­ka­set, ei kenel­le­kään tule mie­leen esit­tää moi­sia älyttömyyksiä.

    Ja pek­kas­päi­vä ei ole “yli­mää­räi­nen loma­päi­vä”. Se on sisään teh­ty­jä tun­te­ja, jot­ka pide­tään myö­hem­pä­nä ajan­koh­ta­na vapai­na. Toki asi­aan liit­tyy muu­ta­kin neu­vo­tel­tua byro­kra­ti­aa ja ala­koh­tai­sia poik­keuk­sia, mut­ta poh­jim­mil­taan täs­tä on kyse. Se ei ole lomaa eikä ekstraa pal­kan päälle. 

    Esi­mer­kik­si kul­je­tusa­lal­la ei ole ollen­kaan ole­mas­sa arki­py­hä­va­pai­ta, vaan siel­lä tie­na­taan pyhien ver­ran enem­män pek­ka­sia, jot­ka työ­nan­ta­ja sit­ten joko mää­rää pidet­tä­väk­si lop­piai­se­na tai ei mää­rää. Läh­tö­koh­tai­ses­ti siis esim. lin­ja-auton­kul­jet­ta­jal­le lop­piai­nen on työ­päi­vä eikä pal­kal­li­nen vapaa­päi­vä, jol­lai­sek­si se muut­tuu polt­ta­mal­la pek­kas­päi­vä sii­nä koh­taa. Jol­lain toi­sel­la alal­la taas arki­py­hät ovat pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä ja pek­ka­sia ker­tyy vähemmän.

    Hei, kii­tok­sia pit­käs­tä vas­tauk­ses­ta­si. Vali­tet­ta­vas­ti en ole edel­leen­kään vakuut­tu­nut sii­tä, että pek­ka­siin kajoa­mi­nen oli­si joten­kin auto­maat­ti­ses­ti pois­tet­ta­va pöy­däl­tä. Kivaa­han se oli­si, jos kaik­ki nal­le­kar­kit aina meni­si tasan, mut­ta oikeas­sa elä­mäs­sä näin ei kui­ten­kaan mene. Omal­ta koh­dal­ta­ni nykyi­sen hal­li­tuk­sen eilen esit­te­le­mät pää­tök­set ja edel­li­sen hal­li­tuk­sen poli­tiik­ka ovat molem­mat kur­jis­ta­neet omaa ja kal­tais­te­ni tilan­net­ta, mut­ta en minä vaa­di kaik­kia mui­ta kuri­tet­ta­van yhtä­läi­ses­ti kuin minua. (Lisäk­si tie­dos­tan myös, että yhteis­kun­nas­sam­me on ihmi­siä, joi­den tilan­net­ta hal­li­tus­ten pää­tök­set ovat kur­jis­ta­neet vie­lä enem­män kuin minua.)

    Kysy­tään näin: mikä oli­si sinun mie­les­tä sopi­va mää­rä suo­ma­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­den edes­tä oli­sit val­mis luo­pu­maan pek­ka­sis­ta? Tar­koi­tan siis tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­lai­sen vien­ti­työn hal­pe­ne­mi­nen suo­ma­lai­sen työn hin­nan hal­vet­tua toi­si tän­ne lisää tilauk­sia ja sitä kaut­ta lisää työ­paik­ko­ja. Itse oli­sin val­mis luo­pu­maan vii­kos­ta kesä­lo­maa (vaik­ka sit­ten vain insi­nöö­reil­le koh­dis­te­tus­ti iske­tys­tä kiris­tyk­ses­tä ;-)), jos sii­tä seu­rai­si 300 uut­ta suo­ma­lais­ta työpaikkaa.

    Ystä­väl­li­sin terveisin,
    Jukkis

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Etlan jul­kai­se­mis­ta tie­doi­us­ta löy­tyy täs­mäl­leen sama jota minä­kin olen käyt­tä­nyt, se vii­mei­nen, jos­sa on todel­li­nen työ­ai­ka kai­kil­ta yhteen­las­ket­tu­na, osa-aikai­sil­ta ja täyt­tää työ­ai­kaa teke­vil­tä. Eri­mie­li­syys ei kos­ke sitä, kenen tilas­to­ja tulee käyt­tää (OECD tai­taa Euroo­pas­sa käyt­tä Euros­ta­tin tilas­to­ja) Kysy­mys on sii­tä mitä halu­taan mita­ta, mak­si­mi­työ­ai­kaa vai kes­ki­mää­räis­tä. >Kes­ki­mää­räi­nen ker­too, pal­jon­ko kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä on työ­tun­te­ja, mak­si­mi ei ker­ro mitään, jos ei ker­ro­ta, kuin­ka moni sitä mak­si­mia tekee.

    Kes­kus­te­lu työ­ajan muut­ta­mi­ses­ta tai­si läh­teä sii­tä, miten Suo­men teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­kyä voi­tai­siin paran­taa. Teol­li­suu­des­sa on käsit­tääk­se­ni erit­täin vähän osa-aika­työ­tä teke­viä, kun osa-aika­työ­tä teh­dään lähin­nä pal­ve­lua­loil­la. Täl­löin oikea tapa tar­kas­tel­la työ­ai­kaa suh­tees­sa mui­hin mai­hin on tie­tys­ti ver­ra­ta kokoai­kais­ten teke­miä tun­te­ja. Täs­sä ver­tai­lus­sa Suo­mi on OECD:n/Eurostatin tilas­to­jen mukaan hän­tä­pääs­sä eli työ­ajan piden­tä­mi­sel­le löy­tyy sel­vät perusteet.

    Viik­ko­työ­ajan sijaan kan­nat­tai­si yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa kes­kit­tyä arki­py­hiin, lomien pituu­teen, sun­nun­tai- ja yötyö­li­siin jne. niin, että yri­tyk­set voi­si­vat jous­ta­vas­ti käyt­tää työ­voi­maa asiak­kail­taan tule­van kysyn­nän perusteella.

  66. Juk­kis:
    ‘snip’
    Kysy­tään näin: mikä oli­si sinun mie­les­tä sopi­va mää­rä suo­ma­lai­sia työ­paik­ko­ja, joi­den edes­tä oli­sit val­mis luo­pu­maan pek­ka­sis­ta? Tar­koi­tan siis tilan­net­ta, jos­sa suo­ma­lai­sen vien­ti­työn hal­pe­ne­mi­nen suo­ma­lai­sen työn hin­nan hal­vet­tua toi­si tän­ne lisää tilauk­sia ja sitä kaut­ta lisää työ­paik­ko­ja. Itse oli­sin val­mis luo­pu­maan vii­kos­ta kesä­lo­maa (vaik­ka sit­ten vain insi­nöö­reil­le koh­dis­te­tus­ti iske­tys­tä kiris­tyk­ses­tä ;-)), jos sii­tä seu­rai­si 300 uut­ta suo­ma­lais­ta työpaikkaa.

    Ystä­väl­li­sin terveisin,
    Jukkis 

    Entä­pä jos kysy­tään näin: kun työ­ai­kaa piden­ne­tään, tar­vi­taan vähem­män työn­te­ki­jöi­tä ja siten voi­daan mak­saa suu­rem­pia osinkoja.
    Mis­sä mää­rin oli­sit luo­pu­mas­sa pek­ka­sis­ta täs­sä toden­nä­köi­sim­mäs­sä skenariossa?

    Ja kysy­mys­hän ei ole vain vien­ti­teol­li­suu­den työ­ajois­ta, vaan myös pan­keis­ta (Nor­dea jul­kis­ti juu­ri ennä­tys­tu­lok­sen), vakuu­tus­yh­tiöis­tä jne.

  67. Rai­mo K: Entä­pä jos kysy­tään näin: kun työ­ai­kaa piden­ne­tään, tar­vi­taan vähem­män työn­te­ki­jöi­tä ja siten voi­daan mak­saa suu­rem­pia osinkoja.

    Vähän vai­kea­ta on kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen, jos se ei sai­si näkyä yri­tys­ten voi­tois­sa, tapah­tui­pa se sit­ten sanee­raa­mal­la taik­ka laajentamalla. 

    Minus­ta on päi­vän­sel­vää, että kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen tar­koit­taa pää­oman tuo­ton paran­ta­mi­se­ta ja sii­tä sit­ten para­ne­vien voit­to­jen kaut­ta myös osin­ko­jen kasvua. 

    Jos pää­oman tuot­to ei para­ne, niin mik­si ihmees­sä tän­ne inves­toi­tai­siin yhtään sen enem­pää kuin ennenkään? 

    Jos kil­pai­lu­ky­ky para­nee taval­la tai toi­sel­la, niin miten ihmees­sä voi­tot eivät kas­vai­si? En myös­kään oikein usko, että yri­tyk­set mis­sään tilan­tees­sa aloit­tai­si­vat niin suur­ta inves­toin­ti­vyö­ryä, ettei niil­lä oli­si varaa osin­koi­hin. Inves­toin­te­ja kui­ten­kin voi rahoit­taa lai­nal­la ja hal­paa lai­na­ra­haa on täl­lä het­kel­lä saa­ta­vis­sa yllin kyl­lin, aina­kin suu­ril­le yrityksille.

    Mie­les­tä­ni on myös päi­vän­sel­vää että osa yri­tyk­sis­tä laa­jen­tai­si ja osa sanee­rai­si. Vas­taa­vas­ti yri­tys­ten avain­hen­ki­löt taas neu­vot­te­li­si­vat itsel­leen kun­non pal­kan­ko­ro­tuk­set. Ihan samal­la taval­la on ilmi­sel­vää että jos työn hin­ta las­kee, se käy sen jäl­keen parem­min kaupaksi.

  68. Liit­tyen edel­li­seen, voi­si­ko joku ystä­väl­li­ses­ti ker­toa jon­kun tavan paran­taa Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä siten, että yri­tys­ten voi­tot *eivät* kasvaisi? 

    Tar­ken­net­tu jatkokysymys;
    Miten saa­daan yri­tyk­set inves­toi­maan nykyis­tä enem­män tuo­tan­toon Suo­mes­sa kei­noil­la, jot­ka eivät joh­da nii­den voit­to­jen kasvamiseen?

    Ensim­mäi­se­nä mie­leen tulee työ­ajan piden­tä­mi­nen ja sit­ten yhtei­sö­ve­ron nos­to koko sum­mal­la. Sil­loin tie­ten­kin nii­den into inves­toi­da, jot­ka saa­vat pul­jat­tua tulok­sen ulko­mail­le, nousee, muil­la se pysyi­si suun­nil­leen ennal­laan (?). Jul­ki­sen puo­len pai­neet kyl­lä hel­pot­tui­si­vat kun saa­tai­siin nykyi­sel­lä poru­kal­la aikai­sek­si enemmän.

  69. Sylt­ty: Vähän vai­kea­ta on kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen, jos se ei sai­si näkyä yri­tys­ten voi­tois­sa, tapah­tui­pa se sit­ten sanee­raa­mal­la taik­ka laajentamalla. 

    Minus­ta on päi­vän­sel­vää, että kil­pai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen tar­koit­taa pää­oman tuo­ton paran­ta­mi­se­ta ja sii­tä sit­ten para­ne­vien voit­to­jen kaut­ta myös osin­ko­jen kasvua. 

    Jos pää­oman tuot­to ei para­ne, niin mik­si ihmees­sä tän­ne inves­toi­tai­siin yhtään sen enem­pää kuin ennenkään?
    ‘snip’

    Kuka on sano­nut, että pää­oman tuot­to ei sai­si parantua?

    Saa toki, mut­ta jos se ei joh­da inves­toin­tei­hin eli uusiin työ­paik­koi­hin niin sii­tä hyö­ty­vät vain omis­ta­jat — ja niin­hän täs­sä on käy­nyt: yhtei­sö­ve­ron alen­nus, jon­ka piti joh­taa inves­toin­tien kas­vuun, joh­ti vain suu­rem­piin osin­koi­hin. Siis käy­tän­nös­sä veron­mak­sa­jat rahoit­ti­vat vain osin­ko­ja. Ei hyvä.

    Ja työ­ajan piden­nys 100 tun­nil­la tar­koit­taa, että jo 16 työn­te­ki­jän fir­mas­sa voi­daan pis­tää yksi pihal­le. Ei hyvä sekään.

    Viron yri­tys­ve­ro­mal­li näyt­tää koko ajan parem­mal­ta ja paremmalta.

  70. Täs­sä työ­ai­ka­kes­kus­te­lus­sa menee taas asiat iloi­ses­ti sekai­sin. Itse näen aina­kin kak­si rin­nak­kais­ta näkö­kul­maa asiaan:

    Ensim­mäi­nen on kan­san­ta­lou­del­li­nen. Kan­san­ta­lous vaa­tii tie­tyn mää­rän tuo­tan­toa elin­ta­son yllä­pi­tä­mi­sek­si, ja tuo­tan­non mää­rää on help­po arvioi­da koko­nais­työ­ajan ja työn tuot­ta­vuu­den kaut­ta. Täs­sä tar­kas­te­lu­ta­vas­sa pitäi­si ver­ra­ta kaik­kea teh­tyä työ­tä suh­tees­sa koko väes­töön, eli lap­set, van­huk­set ja raih­nai­set mukaan lukien. 

    Täl­lä ver­taus­lu­vul­la voi­tai­siin hel­pos­ti arvioi­da kuin­ka “ahke­ria” suo­ma­lai­set kan­sa­na ovat mui­hin (ja his­to­ri­aan) ver­rat­tu­na, ja kuin­ka fik­sus­ti ja tehok­kaas­ti suo­ma­lai­set osaa­vat työn­sä teh­dä. Sii­nä tuli­si ker­ral­la yhdel­lä tun­nus­lu­vul­la mukaan myös työt­tö­myy­den ja huol­to­suh­teen ongel­mat, kuten myös t&k sek­to­rin onnis­tu­mi­nen tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­ses­sa. Täl­lai­sia luku­ja ei ole näkynyt.

    Toi­nen näkö­kul­ma on kil­pai­lu­ky­ky, jon­ka yhtey­des­sä työ­ajas­ta puhu­mi­nen on lähin­nä vain reto­ri­nen kei­no. Oikeas­ti kil­pai­lu­ky­kyä paran­ne­taan las­ke­mal­la palk­ko­ja, mihin tie­tys­ti työ­ajan piden­tä­mi­nen välil­li­ses­ti tähtääkin. 

    Itse näki­sin työ­ai­ka­re­to­rii­kan käy­tön kil­pai­lu­ky­ky­ky­sy­myk­sen yhtey­des­sä vas­tuun siir­tä­mi­se­nä: sen sijaan, että avoi­mes­ti ja rehel­li­ses­ti myön­net­täi­siin, että tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä on epä­on­nis­tut­tu eivät­kä nykyi­set hila­vit­kut­ti­met nyt vain enää ole juu­ri min­kään arvoi­sia, min­kä vuok­si nii­den val­mis­ta­mi­ses­ta ei voi mak­saa yhtä pal­joa palk­kaa kuin on aikai­sem­min sovit­tu, syy­te­tään työn­te­ki­jä­puol­ta laiskuudesta. 

    Täl­lai­nen vas­tuun siir­tä­mi­nen lamaut­taa kes­kus­te­lun ja vai­keut­taa rat­kai­su­jen löy­tä­mis­tä. Vaik­ka palk­ko­jen alen­ta­mi­nen oli­si­kin oikea rat­kai­su täs­sä tilan­tees­sa (toden­nä­köi­ses­ti on), toi­sen osa­puo­len syyt­tä­mi­nen omis­ta mokis­ta ei var­mas­ti hel­po­ta neu­vot­te­lu­tu­lok­seen pääsemistä.

  71. Oikeas­ti kil­pai­lu­ky­kyä paran­ne­taan las­ke­mal­la palkkoja”

    Oikeas­ti minun papal­la­ni oli 3,8 heh­taa­rin tila, joka elät­ti 9 hen­ki­sen per­heen. Vie­lä kun olin lap­si mei­tä oli kaik­ki ser­kuk­set per­se pys­tys­sä peru­na­pel­lol­la sadon­kor­juun aikaan. Koko suku.

    Isä­ni valit­ti 80- luvun lopus­sa, kun tilal­le ei ollut eelis­tis­ta menn

  72. .…

    Isä­ni valit­ti 80- luvun lopus­sa, kun tilal­le ei ollut rea­lis­tis­ta men­nä jat­ka­maan hommia.

    Tänä päi­vä­nä naa­pu­rin ukko vil­je­lee yksin koko kylän pel­to­ja. Sen euk­ko käy kau­pun­gis­sa töissä.

    Jos 80- luvun lopul­la sur­ku­tel­tiin, että 3,8 ei elä­tä 5 hen­kis­tä per­het­tä, niin miten pal­jon hei­dän oli­si pitä­nyt elin­ta­sos­taan tin­kiä, jot­ta oli­si­vat pär­jän­neet tänään?

  73. Rai­mo K: Kuka on sano­nut, että pää­oman tuot­to ei sai­si parantua?

    Saa toki, mut­ta jos se ei joh­da inves­toin­tei­hin eli uusiin työ­paik­koi­hin niin sii­tä hyö­ty­vät vain omis­ta­jat – ja niin­hän täs­sä on käy­nyt: yhtei­sö­ve­ron alen­nus, jon­ka piti joh­taa inves­toin­tien kas­vuun, joh­ti vain suu­rem­piin osin­koi­hin. Siis käy­tän­nös­sä veron­mak­sa­jat rahoit­ti­vat vain osin­ko­ja. Ei hyvä.

    Ja työ­ajan piden­nys 100 tun­nil­la tar­koit­taa, että jo 16 työn­te­ki­jän fir­mas­sa voi­daan pis­tää yksi pihal­le. Ei hyvä sekään.

    Viron yri­tys­ve­ro­mal­li näyt­tää koko ajan parem­mal­ta ja paremmalta.

    Olet aivan oikeas­sa. Yri­tyk­sen (kan­nat­ta­vien) inves­toin­tien hyö­dyt jakau­tu­vat aina kol­meen osaan, siis omis­ta­jil­le, pal­kol­li­sil­le ja yhteis­kun­nal­le. Tuo Viron mal­li mah­dol­lis­tai­si pää­oman kumu­loi­tu­mi­sen, sil­lä yhteis­kun­ta ei ottai­si omaa osuut­taan heti seu­raa­va­na voi­tok­kaa­na vuonna.

  74. Menes­ty­vis­sä star­tu­peis­sa teh­dään jopa 16-tun­tis­ta työ­päi­vää. Tosin ei moni­kaan viit­si vuo­si­kausia, kos­ka se tekee per­he-elä­män liki mahdottomaksi.

    Nai­set halua­vat vau­rais­sa yhteis­kun­nis­sa yhä enem­män teh­dä osa-aika­työ­tä tai jää­dä koko­naan kotiin. En ihan ymmär­rä, mik­si tämä on ongel­ma — kuin ehkä miehille.

  75. Sylt­ty: Suo­mes­sa palk­ka­sum­ma on 50% kan­san­tu­los­ta. Ei kovin­kaan moni fir­ma voi pyö­riä tuot­ta­mal­la suo­ma­lai­sil­la väli­tuot­teil­la jotain niin, että sii­nä oli­si vain 5% osuus työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia. No okei, SuperCell.
    Kor­jat­kaa ihmees­sä, jos olen väärässä.

    Olet sii­nä mie­les­sä har­has­sa, että pal­jon mai­nos­ta­mal­la­si pai­kal­li­sel­la sopi­mi­sel­la ole pal­joa vai­ku­tus­ta lop­pu­tuot­teen hintaan

    Kun yri­tyk­sen osuus jalos­tus­ket­jus­sa on 5–20 % niin palk­ka­neu­vot­te­luil­la ei pal­joa vai­ku­te­ta tuot­ten hin­taan ja sitä kaut­ta menekkiin.

    Kil­pai­lua­se­maa toki voi­daan paran­taa, mut­ta on var­maa, että kil­pai­li­jat vas­taa­vat ja pis­tä­vät vähän nokkiin

  76. Tom­pe­lo:
    Nai­set halua­vat vau­rais­sa yhteis­kun­nis­sa yhä enem­män teh­dä osa-aika­työ­tä tai jää­dä koko­naan kotiin. En ihan ymmär­rä, mik­si tämä on ongel­ma – kuin ehkä miehille.

    No on se aina­kin ongel­ma työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­sen näkökulmasta.On se vähän kum­ma jos paa­sa­taan työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mi­sen tär­keyt­tä talous­ti­lan­teen pelas­ta­mi­sek­si, mut­ta samaan aikaan ei näh­dä ongel­maa sii­nä, että yhteis­kun­nan pitäi­si tukea oman Riit­ta-Mar­jat­ta vai­mon kotiäitiyttä.

  77. Tom­pe­lo:Nai­set halua­vat vau­rais­sa yhteis­kun­nis­sa yhä enem­män teh­dä osa-aika­työ­tä tai jää­dä koko­naan kotiin. En ihan ymmär­rä, mik­si tämä on ongel­ma – kuin ehkä miehille.

    Ongel­ma tämä on sik­si, että mei­dän yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä on viri­tet­ty sen mukai­ses­ti, että kaik­ki käy­vät töis­sä ja muus­sa tapauk­ses­sa tulee konkurssi.

    Ainoa mikä sitä talous­ka­vua kai­paa nime­no­maan Suo­mes­sa, on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta ja tie­ten­kin suo­ma­lai­set ihmi­set. Sama kos­kee val­tion ja kun­tien talout­ta. Kaik­ki pie­nem­pää suu­rem­mat yri­tyk­set voi­vat siir­tää osan tuo­tan­nos­taan ulko­mail­le ja suu­ry­ri­tyk­set pär­jää­vät kyl­lä vaik­ka koko­naan ilman Suo­men yksi­köi­tään (esi­mer­kik­si Microsoft).

  78. Jos me siir­ryt­täi­siin eve­ry man for him­self-talou­teen, niin ei oli­si ole­mas­sa mitään val­tion krii­siä. Nol­las­kas­vu­kaa ei pal­joa val­tion menois­sa näkyi­si. Nimen­omai­ses­ti mei­dän hyvin­voin­ti­val­tiom­me on sel­lai­nen, joka menee kon­kurs­siin väes­tön van­he­tes­sa nol­la­kas­vun oloissa.

    Suo­ma­lai­set ihmi­set tar­vit­se­vat talous­kas­vua nime­no­maan Suo­mes­sa. Mui­ta se ei niin hir­veäs­ti kiin­nos­ta. Noh, vel­ko­jia ehkä.

  79. Rai­mo K: Saa toki, mut­ta jos se ei joh­da inves­toin­tei­hin eli uusiin työ­paik­koi­hin niin sii­tä hyö­ty­vät vain omis­ta­jat – ja niin­hän täs­sä on käy­nyt: yhtei­sö­ve­ron alen­nus, jon­ka piti joh­taa inves­toin­tien kas­vuun, joh­ti vain suu­rem­piin osinkoihin. 

    Kapi­ta­lis­ti on siis niin ahne, että ottaa osin­got, mut­ta kui­ten­kin sit­ten niin vähään tyy­ty­väi­nen, että jät­tää inves­toin­nit teke­mät­tä? Luo­ja mei­tä var­jel­koon vaa­ti­mat­to­mil­ta sijot­ta­jil­ta. Onnek­si on ame­rik­ka­lai­set, jot­ka änkeä­vät tän­ne Puti­nin pelos­sa. Niin kuin Terex. 

    Joku jenk­ki­fir­ma jus­tiin ilmoitti

  80. Joo, yhtei­sö­ve­ron alen­nus­han ei mer­kan­nut mitään. 

    Mitä nyt Terexin ja Konec­ra­ne­sin yhdis­tyes­sä uuden fir­man koti­pai­kak­si tulee Suo­mi, vaik­ka yhdys­val­ta­lai­nen yri­tys on kak­si ker­taa Konec­ra­ne­sin kokoi­nen! FT kir­joit­taa että asian rat­kai­si yhteisövero.

    Terex, the industrial cra­ne maker, has beco­me the third US com­pa­ny in a week to stri­ke a cross-bor­der deal that will allow it to redo­mici­le to Euro­pe and esca­pe the reach of US tax authorities.”

    High qua­li­ty glo­bal jour­na­lism requi­res invest­ment. Plea­se sha­re this article with others using the link below, do not cut & pas­te the article. See our Ts&Cs and Copy­right Policy for more detail. Email ftsales.support@ft.com to buy addi­tio­nal rights. http://www.ft.com/cms/s/0/30bba8ec-4025–11e5-9abe-5b335da3a90e.html#ixzz3imbQW2WZ

    Once the deal is comple­ted, the new com­pa­ny will be based in Fin­land and able to take advan­ta­ge of that country’s 20 per cent cor­po­ra­te tax rate — rat­her than the 35 per cent rate for US companies.”

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/30bba8ec-4025–11e5-9abe-5b335da3a90e.html#axzz3imbHu0Fz

    —————–

    Nyt Terexin koti­paik­ka on Yhdys­val­lois­sa ja vuo­si­ker­to­mus­ten mukaan yhtiö on mak­sa­nut kol­me­na vii­me vuon­na yhtei­sö­ve­roa kes­ki­mää­rin 28 prosenttia. ”

    http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/konecranes+terex+rekisteroidaan+suomeen+verosyista/a1068302

    —————

    Että sem­mos­ta. Yllät­täen veroil­la ja nii­den muut­ta­mi­sel­la on mer­ki­tys­tä, aivan kuten näi­den perin­tö­ve­roa ete­lään pakoon muut­ta­jien koh­dal­la on huomattu.

  81. teek­ka­ri: sen sijaan, että avoi­mes­ti ja rehel­li­ses­ti myön­net­täi­siin, että tuo­te­ke­hi­tyk­ses­sä on epä­on­nis­tut­tu eivät­kä nykyi­set hila­vit­kut­ti­met nyt vain enää ole juu­ri min­kään arvoi­sia, min­kä vuok­si nii­den val­mis­ta­mi­ses­ta ei voi mak­saa yhtä pal­joa palk­kaa kuin on aikai­sem­min sovit­tu, syy­te­tään työn­te­ki­jä­puol­ta laiskuudesta. 

    Niin­pä, mut­ta kun syy­te­tään työn­te­ki­jöi­tä lais­kuu­des­ta, voi­daan ottaa kun­nia työn­ajan­pi­den­nyk­sis­tä joh­tu­vis­ta irti­sa­no­mi­sis­ta eli siis tulos­pa­ran­nuk­sis­ta ja omaa palk­kio­ta voi­daan nos­taa. On ihan huu­haa­ta aja­tel­la, että suo­rit­ta­van por­taan sel­kä­na­has­ta revit­ty tulos­pa­ran­nus siir­tyi­si inves­toin­tei­hin, kun on kym­me­nen vuot­ta nousu­kaut­ta taka­na eikä sil­loin­kaan pork­ka­na saa­nut inves­toin­tei­hin lii­ket­tä — oli kan­nat­ta­vam­paa ottaa pikavoittoja.
    Inves­toin­ti- ja palk­kausas­teen paran­nuk­ses­ta pitäi­si joko sopia kol­mi­kan­nas­sa tai sanel­la edus­kun­nas­ta, kos­ka pel­käl­lä pork­ka­nal­la se ei onnis­tu oman palk­kion olles­sa parem­pi insentiivi.

  82. En minä ole näh­nyt kenen­kään syyt­tä­vän ketään laiskuudesta. 

    Työ­ai­ka­ti­las­to­jen esit­te­lyn tar­koi­tus on osoit­taa, että jos muu­al­la­kin, niin kyl­lä sen pitäi­si meil­lä­kin onnistua.

    Kyl­lä se pojat on niin, että jos ei ole val­miut­ta nos­taa tuot­ta­vuut­ta, nin jat­ke­taan työt­tö­myy­den val­lit­ses­sa. Raken­teel­li­nen työt­tö­myys nousee nyt uudel­le ennä­tys­ta­sol­le eikä se sii­tä seu­raa­val­la nousu­kau­del­la tule las­ke­maan. Val­tion meno­ja­kin on jos­sain vai­hees­sa pak­ko lei­ka­ta, kun ei kukaan suos­tu loput­to­miin rahoit­ta­maan. Kun­nat ovat jo kor­vi­aan myö­ten veloissa.

    Ei täs­sä oikeas­taan mitään tar­vi teh­dä. Kun rahat lop­pu­vat, rat­kai­su on help­po: jäte­tään van­huk­set ja sai­raat hoi­ta­mat­ta ja lei­ka­taan sosi­aa­li­tur­vaa. Sin­ne­hän ne kaik­ki rahat uppoaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.