Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

35 vastausta artikkeliin “Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen”

1. Mie­lenki­in­toista on myös nähdä, miten geot­er­misen ener­gian käyt­töönot­to vaikut­taa kaukoläm­mön päästöi­hin. Jos Otaniemen koe­laitos onnis­tuu ja osoit­tau­tuu taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si, se voi niin san­otusti räjäyt­tää pankin kaukoläm­mön osalta: geot­er­mis­es­ti voisi tuot­taa läh­es rajat­tomasti läm­pöä täysin ilman päästöjä. 

   Siinä jää läm­pöpumput kakkosek­si, ja toisaal­ta geot­er­misen laitok­sen yksikkökoko on väistämät­tä niin suuri, ettei sel­l­aista ole mitään järkeä tehdä kuin juuri tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen kaukoläm­pöverkon osaksi.

   Vastaa

2. Stadis­sa asu­van pössyt­televän nuori­son toimeen­tu­lotuet kus­tan­taa Espoon ja muun Suomen yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät, erään­laista hiilivuo­toa tämäkin.

   Vastaa

3. Pari kysymys­tä tuli min­ul­lakin mieleen Hesarin jutusta:

   - Onko lähiöt las­ket­tus tutkimuk­ses­sa tiivi­ik­si asutukseksi?

   - Onko tutkimuk­ses­sa jotenkin vakioitu sitä, minkä tyyp­pisiä ihmisiä asuu tiheään ja har­vaan asu­tu­il­la alueil­la? Voisi olet­taa, että näis­sä asuu suh­teessa eri määrä vaikka­pa opiske­li­joi­ta, van­huk­sia, suurper­heitä, yhden hen­gen talouk­sia… Tulok­set var­maankin vai­htel­e­vat jo täl­lä perus­teel­la. Esimerkik­si jos per­he muut­taa har­vaan asu­tul­ta alueelta keskus­taan, voisiko tutkimuk­sen perus­teel­la olet­taa, että hei­dän hiil­i­jalan­jälken­sä kasvaisi?

   Vastaa

4. “Onko käytet­ty (taas) virheel­lis­es­ti sähkön­tuotan­non keskimääräisiä päästöjä mar­gin­aalin sijasta?”

   Jos ajatel­laan maail­man­talout­ta sul­jet­tuna jär­jestelmänä ja riit­täväl­lä tarkku­udel­la yhteis­markki­nana niin päteekö tuo valintatilanne/käyttäymisenohjaus ‑vaiku­tus myös mui­hin hyödykkeisi­in. Jokainen vaat­teenkäyt­täjä käyt­tää lop­ul­ta sitä hik­isin­tä ja epäin­himil­lis­in­tä ompelu­pa­jaa (jot­ta kaikille riit­tää ylipäätään vaat­tei­ta). Eli minkään hyödyk­keen kohdal­la ei voi teo­ri­as­sa ulkois­taa vas­tu­u­ta. Aina löy­tyy se huonoin tuot­ta­ja jota kuitenkin tarvi­taan jot­ta joku saa saman tai vas­taa­van hyödyk­keen käyt­töön­sä. Ja me kaik­ki siten ylläpidämme globaalis­sa maail­mas­sa tuo­ta tuottajaa.

   Huom. tämä ei mitenkään pois­sul­je kehi­tys­tä ja olo­jen parantumista.

   Vastaa

5. Hesarin jutun mukaan keskus­ta-asu­jat käyt­tävät 475 co2-kg enem­män ener­giaan ja 830 co2-kg vähem­män autoilu­un kuin pien­ta­lo-asu­jat. Ero siis 355 co2-kg keskus­ta-asumisen hyväksi.

   Muut jutun kat­e­go­ri­at eivät liity asun­to­muo­toon tai kaupunki­rak­en­teeseen (kulu­tus­tavarat, palve­lut, ruo­ka, loma­matkat, muut).

   Vastaa

6. Avain­sana on kult­tuuri. Kaupunki­laisu­u­teen nyt vain kuu­luu kulut­ta­mi­nen. Minus­ta tun­tuu, että kaupungis­sa syn­tynyt ei edes ymmär­rä, kuin­ka vähän maal­la kulute­taan. Ei siel­lä vain ole siihen tarvetta.

   Vastaa

7. Hyvä kun otat tähän tutkimusuutiseen kan­taa! Itse mietin sitä, että miten keskus­ta-asumisen korkea hin­ta ja sen vain­u­tus kulu­tus­mah­dol­lisuuk­si­in on otet­tu (tulisi ottaa) huomioon.

   Vastaa

8. Hesarin artikke­lin poh­jal­ta arve­len, että tutkimuk­ses­sa oli ver­tail­tu keskenään van­haa keskus­ta-asun­toa ja uut­ta ulkoke­hän asun­toa. Tuo asetel­ma on väärä, jos yritetään selvit­tää, miten asun­torak­en­tamista kan­nat­taa sijoitel­la. Sil­loin pitää ver­ra­ta eri sijain­nil­la ole­via uusia asun­to­ja toisiinsa.

   Vastaa

9. Helsin­gin kaukoläm­pö ei ole sähkön­tuotan­non jäteläm­pöä. Voimalat on var­ta vas­ten raken­net­tu kaukoläm­pöä varten ja jos joskus tule­vaisu­udessa tulisi sel­l­ainen tilanne että tuulise­na talvipäivänä sähköstä olisi yli­tuotan­toa, helsin­gin ener­gia ei var­masti tule sam­mut­ta­maan noi­ta kaukoläm­pövoimaloitaan. Yli puo­let koko ener­giantuotan­nos­ta on käytet­ty kaukoläm­mön tuottamiseen.

   Koko läm­mi­tyssähkön tuotan­non laskemisel­la mar­gin­aal­i­tuotan­non mukaan taas päästään tulok­seen että lämm­tyssähkön tuotan­nos­ta aiheutuu enen­m­män hiilid­iok­sipäästöjä kuin sähkön­tuotan­nos­ta yhteen­sä. Vähän yksinker­taisem­mal­lakin laskupääl­lä kyl­lä tajuaa että tämä ei voi mitenkään pitää paikkaansa.

   Vastaa

   1. Jos sähköstä on yli­tuotan­to (hin­ta menee lähel­lä nol­laa) Helen muut­taa voimalansa tuot­ta­maan pelkkää läm­pä ja säästää sen osan maakaa­sus­ta, joka menisi sähkön tuotan­toon. Voimalat ovat tääl­lä, kos­ka läm­pökuor­ma on tääl­lä, mut­ta kyl­lä ne kor­vaa­vat hiililaudet­ta suurim­man osa vuodes­ta. Kesäl­lä, kun hiililauhde ei ole mar­gin­aalis­sa, on myös Helenin voimalat aika pienel­lä teholla.

      Vastaa

10. HSn uutis­noista tulee mieliku­va, että “tutkimuk­ses­sa” sekoite­taan var­al­lisu­us ja kulu­tus­tot­tumuk­set asuin­muo­toon. Kos­ka kaupungeis­sa asu­vat ova keskimäärin varakkaampia ja akti­ivisem­pia, kulut­ta­vat he myös enem­män kuin lähiöi­den väki. Johtopäätös on eri kuin HSn toimittajan. 

    Jos kaik­ki asu­isi­vat “puu­tarhakaupi­ungiss” saataisi­in haja-asu­tuk­sen läm­mi­tys ja autoiluhi­ilet ja päälle vielä kaik­ki nyt kapupunki­lais­ten syn­niksi laskettu.

    Jäätelön­syön­ti lisää hukku­miskuolemia olisi sopin­ut hyvin HSn artikke­lin otsikoksi.

    Vastaa

11. Kasautu­misel­la ja kaupungis­tu­misel­la on kyl­lä posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia tuot­tavu­u­teen ja työ­paikko­jen syn­tymiseen. Jos kaik­ki asu­isi­vat maaseudul­la työt­töminä tai luon­taistaloudessa, hiil­i­jalan­jäl­ki pienenisi huo­mat­tavasti. Linkolan visiot toteut­ta­mal­la hiil­i­ha­lan­jäl­jestä päästäisi­in eroon läh­es kokonaan…

    Vastaa

12. “Kil­pail­e­va seli­tys on, että kun keskus­ta-asum­i­nen on niin halut­tua kuin on, tavoitel­tu­i­hin asun­toi­hin valikoituu vau­rai­ta ihmisiä.”
    ‑Toisaal­ta uuti­nen ker­toi, että Kela myön­si tukea yli 103 000 helsinkiläiselle asum­is­tukea, v 2014. Välji­in taa­jami­in ei paljoa asum­is­tukia anneta.

    Vastaa

13. “Kos­ka itse tutkimus­ta ei ole julka­istu netis­sä…” Jokin raja laisku­udel­la sen­tään. Toki mutul­la on var­masti aina kivem­pi kir­joitel­la näitä “vastinei­ta”. http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/acs.est.5b02140

    Vastaa

    1. Joo on se saatavis­sa korkeaa mak­sua vas­taan 35 dol­lar­ia on aika paljn kymme­nen liuskan paperi­sta. Min­ul­la on tuo paperi kyl­lä jo.

       Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos sähköstä on yli­tuotan­to (hin­ta menee lähel­lä nol­laa) Helen muut­taa voimalansa tuot­ta­maan pelkkää läm­pä ja säästää sen osan maakaa­sus­ta, joka menisi sähkön tuotan­toon. Voimalat ovat tääl­lä, kos­ka läm­pökuor­ma on tääl­lä, mut­ta kyl­lä ne kor­vaa­vat hiililaudet­ta suurim­man osa vuodes­ta. Kesäl­lä, kun hiililauhde ei ole mar­gin­aalis­sa, on myös Helenin voimalat aika pienel­lä teholla.

    Kesäl­lä suuri osa CHP-laitok­sista lie­nee sul­jet­tuna, joka aiheut­taa että Suo­mi joutuu kesäl­läkin osta­maan ulko­maista lisäsähköä kalli­il­la hin­nal­la. Tänä kesä jopa viisinker­taisel­la hin­nal­la Ruot­si­in nähden.

    Vastaa

    1. Ei se hin­ta voi olla kovin korkea, kos­ka tietysti CHP-laitok­set käyn­nis­tet­täisi­in lauhde­laitoksi­na, jos hin­ta olisi korkea.

       Vastaa

15. Perusjunt­ti:
    Avain­sana on kult­tuuri. Kaupunki­laisu­u­teen nyt vain kuu­luu kulut­ta­mi­nen. Minus­ta tun­tuu, että kaupungis­sa syn­tynyt ei edes ymmär­rä, kuin­ka vähän maal­la kulute­taan. Ei siel­lä vain ole siihen tarvetta.

    Ko. tutkimuk­ses­ta:

    “In this paper, we uti­lize the three
    urban class­es, but exclude rur­al areas from the analy­sis due to
    the notion that new hous­ing is pri­mar­i­ly con­cen­trat­ed in urban
    areas and rur­al lifestyles are quite dif­fer­ent overall.”

    Alue­jako siis SYKE:n, maaseu­tu ei mukana.

    “Table 1. Descrip­tive Data on Stud­ied Subgroups
    aver­age income per house­hold (€/year), new build­ings (con­struct­ed 2003−2012): inner urban area 40 100; out­er urban area 56 000; peri-urban area 71 100″

    Voisi kuvitel­la, että tuol­la tulota­sol­la “nur­mi­järveläisyy­den” edus­ta­jil­lakin olisi varaa “helsinkiläiseen kulu­tuskult­tuuri­in” (kts. http://nokkelakaupunki.fi/2015/08/09/kulutusvalinnat-ratkaisevat-ison-osan-hiilipaastoista-ei-postinumeroalue/). Siitäkin huoli­mat­ta, että kun tulot jae­taan koti­talouden päi­den lukumääräl­lä (keskiar­vot 1.7; 2.8; 3.6) ovat “Nur­mi­jär­ven” tulota­so per pää (19800) alle “helsinkiläis­ten” (22900).

    Kulu­tus: Tilas­tokeskuk­sen koti­talouk­sien kulu­tus 2012 ‑tutkimus.

    Vastaa

16. Voi voi kun on taas tul­lut “väärä” tutkimus­tu­los, joka ei tue omia käsi­tyk­siä ja poli­it­tisia agen­do­ja. Kyl­lä Aal­toyliopis­ton tutk­i­joiden tulos on uskot­ta­va. Varakkaiden keskus­ta-asu­jien matkustelus­ta johtu­va hiil­i­jalan­jäl­ki on usein suuri. Samoin muu kulu­tus pääosin suurempaa.

    Tiedot perus­tunevat erinäisi­in kulu­tusko­ritutkimuk­si­in. Ja todel­la on niin, että läm­pöpump­pu­ja on enem­män nyky­isin väl­jem­mil­lä asu­tusalueil­la, joil­la sääte­lykään ei ole niin tiukkaa.

    Vastaa

    1. Nyt kuin luin tuon tutkimuk­sen, nuo Hesarin main­os­ta­mat erot eri aluei­den välil­lä eivät olleet lainkaan merk­it­se­viä tilas­tol­lis­es­ti. Seli­tys meni kokon­aan tulota­son ja per­he­muodon piikki­in. Lähin­nä merk­it­sevää oli, eikä sekään ollut merk­it­sevää, että van­ho­jen raken­nusten kyseessa ollen kaupungeis­sa päästöt oli­vat pienem­mät kuin muualla.

       Vastaa

17. Mielestäni jutun pää­sisältö on siinä, että keskus­tas­sa on laimin­lyö­ty hiil­i­jalan­jäl­jen pienen­tämi­nen, kun on luul­tu, että se on riit­tävän pieni ennestään. Sen sijaan esikaupunkialueel­la hiil­i­jalan­jälkeä on pyrit­ty tehokkaasti pienen­tämään ja men­ty jopa keskus­tan ohi. Esikaupunkialueet siis ovat haas­ta­neet kekus­tan tässäkin asi­as­sa menestyksellisesti.

    Vastaa

18. Coun­try­boy: Kesäl­lä suuri osa CHP-laitok­sista lie­nee sul­jet­tuna, joka aiheut­taa että Suo­mi joutuu kesäl­läkin osta­maan ulko­maista lisäsähköä kalli­il­la hin­nal­la. Tänä kesä jopa viisinker­taisel­la hin­nal­la Ruot­si­in nähden.

    Ja kuitenkin se “kallis” ostosähkö on edukkaam­paa, kuin mihin tääl­lä pystyttäisiin..

    Vastaa

19. Olen huo­man­nut myös että ker­rostalos­sa asum­i­nen on vähem­män ekol­o­gista, asunut maal­la omakoti­talos­sa ja helsingis­sa kerrostalossa.
    Helsingis­sa asum­i­nen tuot­ti paljon enem­män jätet­tä, ja muu­ta roskaa, autol­la liikku­miseen kului paljon enem­män aikaa, on lukuisia pikkua­sioi­ta joiden hoit­a­mi­nen oli vaikeam­paa, hitaam­paa, työläämpää.

    Vastaa

20. Matkus­tamisen hiil­i­jalan­jäl­ki on korkea niin kauan kuin matkuas­t­a­mi­nen tapah­tuu lentämäl­lä. Jos iskisi öljykri­isi ja lentämi­nen kallis­tu­isi, niin keskus­tois­sa asu­vat sinkut, tai ainakin osa heistä, kor­vaisi lentäen tapah­tu­vat ulko­maan­matkat inter­reilaamisel­la tai vas­taav­il­la vähem­män kulut­tavil­la tavoil­la. Nur­mi­järveläis­ten kaik­ki rahat taas meni­sivät töi­hin pääsemiseen autolla.
    Toinen merkit­tävä hiil­i­jalan­jäl­jen kohot­ta­ja on rav­in­tolois­sa käyn­ti. Rav­in­toloiden läm­mi­tys ja henkilökun­ta sekä eksoot­tiset ruu­at ja alko­holi­juo­mat ovat varsi­naisia hiilipom­me­ja. Nur­mi­järveläis­ten elek­tron­i­ikkahimp­pavim­poil­la leikkimi­nen ja moot­to­ri­a­joneu­vo­jen ras­saami­nen ovat pien­tä siihen verrattuna. 

    No joo, ongel­ma kai on siinä että ihmisiä ei voi noin vaan pakot­taa asumaan tietyl­lä taval­la. Sit­ten kun tele­por­taa­tio saadaan toim­i­maan niin minäkin muu­tan maalle.

    Vastaa

    1. Muista kuitenkin, että Ruotsin lai­va on matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden liiken­nemuodoista pahin.

       Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista kuitenkin, että Ruotsin lai­va on matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden liiken­nemuodoista pahin.

    Onko? Netistä löy­tyy tieto, joka tosin on van­haa. Ruotsin­lai­vat ja autot on paran­ta­neet lukuja.

    “Liiken­nemuo­to­jen ver­tailu — ympäristövaikutukset
    Uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen kulu­tus — kg/hlö km
    MIPS-indikaat­tori: paljonko luon­non­va­ro­ja toimin­nan elinkaaren aikana
    kuluu suh­teessa saavutet­tuun hyö­tyyn. Han­ke 2003-06, koordinoija
    Suomen luon­non­suo­jeluli­it­to, mukana YM, LVM, liiken­nealo­jen hallinnot
    Henkilöau­to 1.44
    Juna 1.20
    Lentokone Suomes­sa 0.56
    Polkupyörä Suomes­sa 0.38
    Lin­ja-auto 0.32
    Lai­va ulko­maille 0.26″

    Vastaa

    1. On aivan eri asia puhua luon­non­va­roista ylipään­sä ja hiilid­iok­sidista kohden­netusti. On suo­ras­taan äly­va­paa­ta niput­taa kaik­ki luon­non­va­rat samaan käyt­täen mit­ta­ri­na pain­oa. Kiskot ovat painavia.

       Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei se hin­ta voi olla kovin korkea, kos­ka tietysti CHP-laitok­set käyn­nis­tet­täisi­in lauhde­laitoksi­na, jos hin­ta olisi korkea.

    Kyl­lä vain täl­lainen uuti­nen oli juuri muu­ta­ma viikko sit­ten. Korkea hin­ta oli tosin lyhy­taikainen. On huo­mat­ta­va, että suuri osa teol­lisu­u­den CHP-tuotan­nos­ta on kesäl­lä pois käytöstä. Ei niitä heti päälle laite­ta lauhde­laitoksi­nakaan. Kesäl­lä Suomen sähkön tuotan­toa voitaisi­in lisätä hyvin aurinkopa­neeleil­la, kuten myös itsekin olen tehnyt.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Muista kuitenkin, että Ruotsin lai­va on matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden liiken­nemuodoista pahin. 

    Nykyään joo kos­ka ne ovat kel­lu­via viihdekeskuk­sia. Ennen niis­sä oli vain se mikä tarvit­ti­in ja niiden pääre­it­ti oli Turku-Tukhol­ma joka kesti 8 tun­tia eikä Helsin­ki-Tukhol­ma (18 tuntia). 

    Odotan toisaal­ta sitä että Tallinnas­ta alka­isi päästä (taas) junal­la kes­ki-Euroop­paan mut­ta niin kauan kuin hal­palen­not jyräävät ei tai­da olla toivoa. 

    Noista kulu­tus­tot­tumuk­sista vielä niin helsinkiläis­ten suosi­mat teat­ter­it ja oop­pera vas­ta ovat hiilipom­me­ja. Nur­mi­järveläi­nen tyy­dyt­tää kult­tuur­inälkän­sä oma­l­ta koti­so­hval­taan. Halu­aisin toisaal­ta nähdä nur­mi­järveläis­ten ilmeet kun Euro on kor­vat­tu Markalla ja YLE:llä ei ole enää vara ostaa Hol­ly­wood­is­sa tuotet­tu­ja eloku­via, ja tilal­la näytetään koti­maista tuotan­toa ja neu­vos­tok­las­sikoi­ta. Ne jot­ka ovat eläneet 1960–70-luvuilla tietävät mil­lai­ta oli.

    Vastaa

24. R.Silfverberg:
    kaik­ki rahat 

    Jos ole­tamme, että pitkälle inte­groituneessa maail­mas­sa raha on paras kon­sult­ti niin tarvi­iko tarkastel­la muu­ta kuin rahavir­to­ja. Edes se, että ostaa eko­tuot­teen X pahis­tuot­teen Y sijaan jon­ka hin­ta on Y:n hin­ta plus yksi euroa ei auta. Kos­ka tuol­la yhdel­lä eurolla(kin) on joka tapauk­ses­sa ruma jäl­ki kier­ret­tävänään. Aina joku joutuu käyt­tämään viimeistä tuotantolaitosta.

    Se joka kulut­taa (mis­sä on suurim­mat rahavir­rat) eniten on pahis. Ei tarvi kat­soa kulu­tusko­ria kos­ka se voi olla viher­pe­sua. Piste? 

    ps. tämä ei mitenkään pois­sul­je asteit­taista kehi­tys­tä ja olo­jen parantumista.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt kuin luin tuon tutkimuk­sen, nuo Hesarin main­os­ta­mat erot eri aluei­den välil­lä eivät olleet lainkaan merk­it­se­viä tilas­tol­lis­es­ti. Seli­tys meni kokon­aan tulota­son ja per­he­muodon piikki­in. Lähin­nä merk­it­sevää oli, eikä sekään ollut merk­it­sevää, että van­ho­jen raken­nusten kyseessa ollen kaupungeis­sa päästöt oli­vat pienem­mät kuin muualla.

    Luke­mat­ta itse tutkimus­ta pari kom­ment­tia: Vaik­ka erot eivät ole merk­it­se­viä, tutkimuk­sen tulos on silti (tai juuri sik­si) hyvin kiin­nos­ta­va. Syynä on se, että se ei siis joka tapauk­ses­sa näytä anta­van tukea val­tavir­taiselle ole­tuk­selle, jon­ka mukaan kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen olisi ekoteko. Tämä ole­tus on kumot­tu jo aiem­minkin (mm. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/88/ ), mut­ta se elää silti yhtä sitkeästi kuin ole­tus, että naisen euro on 80 senttiä. 

    Out­ona pidän tutkimuk­ses­sa sitä, että siinä varsi­nainen maaseu­tu­a­sum­is­vai­h­toe­hto on sul­jet­tu kokon­aan tarkastelun ulkop­uolelle sil­lä perus­teel­la, että “new hous­ing is pri­mar­i­ly con­cen­trat­ed in urban
    areas”. Tot­takai asia on näin — jo pelkästään sik­si, että uud­is­rak­en­t­a­mi­nen maaseudulle on käytän­nössä nyky­isin estet­ty. Aiem­mat asi­aa koske­vat selvi­tyk­set (mm. http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-06–08_007.html ) oli­si­vat anta­neet aiheen pitää maaseu­tu vai­h­toe­hto ainakin van­ho­jen raken­nusten ja niis­sä elävien kulu­tus­tot­tumusten ver­tailun osalta mukana tarkastelussa.

    Vastaa

26. Coun­try­boy: Kyl­lä vain täl­lainen uuti­nen oli juuri muu­ta­ma viikko sit­ten. Korkea hin­ta oli tosin lyhy­taikainen. On huo­mat­ta­va, että suuri osa teol­lisu­u­den CHP-tuotan­nos­ta on kesäl­lä pois käytöstä. Ei niitä heti päälle laite­ta lauhde­laitoksi­nakaan. Kesäl­lä Suomen sähkön tuotan­toa voitaisi­in lisätä hyvin aurinkopa­neeleil­la, kuten myös itsekin olen tehnyt.

    Itseasi­as­sa suuri osa teol­lisu­u­den chp laitok­sista kyl­lä pide­tään ajos­sa ympäri vuo­den, sil­lä ne on suun­nitel­tu tuot­ta­maan läm­pöä vier­essä ole­valle tehtaalle (esim vaikka­pa paperite­htaiden prosessihöyry).

    Vastaa

27. R.Silfverberg:Toinen merkit­tävä hiil­i­jalan­jäl­jen kohot­ta­ja on rav­in­tolois­sa käyn­ti. Rav­in­toloiden läm­mi­tys ja henkilökun­ta sekä eksoot­tiset ruu­at ja alko­holi­juo­mat ovat varsi­naisia hiilipommeja.

    Ei rav­in­toloiden läm­mi­ty­sen­er­gia voi mitenkään merkit­tävästi nos­taa asi­akkaiden hiilitasetta. 

    Rav­in­to­las­sa käy kuukau­den aikana sato­ja tai tuhan­sia asi­akkai­ta. Ei siitä läm­mi­tyk­ses­tä jää kyl­lä kovinkaan mon­taa kilo­wat­ti­tun­tia per asi­akas, ei edes niille jot­ka käyvät joka päivä ulkona syömässä.

    Vastaa

28. Sylt­ty: Ei rav­in­toloiden läm­mi­ty­sen­er­gia voi mitenkään merkit­tävästi nos­taa asi­akkaiden hiilitasetta. 

    Kai sä ymmär­sit sarkasmin;)

    Vastaa

29. R. Sil­fver­berg: Kai sä ymmär­sit sarkasmin;)

    Jaa, ihmettelinkin kyl­lä tuo­ta, mut­ta täy­tyy myön­tää että en ymmärtänyt.

    Huolestut­tavaa. Puo­lus­taudun silä että tääl­lä on jotkut henkilöt esit­täneet sen ver­ran omi­tu­isia näke­myk­siä mon­es­ta eri aihep­i­iristä, ettei aina ole help­poa päätel­lä, kuka vit­sailee ja kuka ei.

    Vastaa