Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen

 

Hesa­ri uuti­soi Aal­to-yli­opis­ton tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan kes­kus­ta-asu­jan hii­li­ja­lan­jäl­ki onkin suu­rem­pi kuin mui­den eikä tämän takia pitäi­si­kään tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Tulos on täy­sin päin­vas­tai­nen kuin jok­seen­kin kaik­ki maa­il­mal­la asias­ta teh­dyt tut­ki­muk­set. Kos­ka itse tut­ki­mus­ta ei ole jul­kais­tu netis­sä, ei sitä voi arvioi­da, vaan on Hesa­rin uuti­soin­nin varas­sa. Sik­si emme voi tie­tää, ovat­ko tut­ki­jat itse tul­kin­neet tulok­sia eri­tyi­ses­ti kausa­li­tee­tin osal­ta niin kuin Hesa­ri on väit­tä­nyt vai mene­vät­kö tul­kin­nat Hesa­rin piikkiin.

Niin­pä haluan esit­tää kol­me kysymystä:

Mil­lä logii­kal­la on las­ket­tu läm­mi­tyk­sen hiilijalanjälki?

Onko käy­tet­ty (taas) vir­heel­li­ses­ti säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­jä mar­gi­naa­lin sijas­ta? Sii­hen vähän viit­taa väi­te, että kau­ko­läm­mön (voi­ma­lai­tok­sen jäte­läm­pö) hii­li­ja­lan­jäl­ki oli­si suu­rem­pi kuin maa­läm­pö­pump­pu­jen. Jokai­nen säh­kön­ku­lut­ta­ja käyt­tää vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta, joka on 70 % vuo­den tun­neis­ta ja jok­seen­kin koko läm­mi­tys­kau­den kivi­hii­li­lauh­de­voi­ma­la jos­sain päin Poh­jois­mai­ta tai Euroop­paa. Sil­loin maa­läm­pö­pu van­ha kir­joi­tuk­se­ni vuo­del­ta 2008 (kts ). Tilan­ne voi olla toi­nen tule­vai­suu­des­sa, jos maa­han tulee kak­si ydin­voi­ma­laa lisää ja jos uusiu­tu­van säh­kön tuo­tan­to vähen­tää nii­den tun­tien mää­rää vuo­des­sa, jol­loin kivi­hii­li­lau­de on mar­gi­naa­lis­sa, mut­ta tois­tai­sek­si on näin.

 Mihin perus­tu­vat tie­dot city-ihmis­ten kulutuskorista?

Onko kulu­tus­ko­ri vain esti­moi­tu tulo­jen perus­teel­la koko maan kulu­tus­tie­dois­ta, jol­loin kes­kus­ta-asu­jien kulu­tus­ko­ri on esti­moi­tu tosia­sias­sa varak­kai­den ei-kes­kus­ta-asu­jien kulu­tus­ko­ris­ta? Ylei­nen ole­tus on, että kes­kus­tois­sa asu­vat käyt­tä­vät enem­män urbaa­ne­ja pal­ve­lu­ja (kah­vi­lat, ravin­to­lat, kult­tuu­ri) kuin ne, joi­den saa­ta­vil­la näi­tä pal­ve­lu­ja ei ole. Jos ei ole teh­ty eril­lis­tä koti­ta­lous­tut­ki­mus­ta vain city-ihmi­siin koh­dis­tu­vaa koti­ta­lous­tie­dus­te­lua, kyse ei ole tut­ki­mus­tu­lok­ses­ta lainkaan.

Väi­te­tään­kö kausa­li­tee­tin todel­la mene­vän niin päin, että asui­nen tii­viis­sä kau­pun­ki raken­tees­sa aiheut­taa ihmis­ten vaurauden?

Kil­pai­le­va seli­tys on, että kun kes­kus­ta-asu­mi­nen on niin halut­tua kuin on, tavoi­tel­tui­hin asun­toi­hin vali­koi­tuu vau­rai­ta ihmi­siä. Jos tut­ki­joil­la on näyt­töä sii­tä, että näis­tä ihmi­sis­tä on tul­lut rik­kai­ta, kos­ka he asu­vat kes­kus­tois­sa eikä päin­vas­toin, sil­loin tut­ki­mus on pal­jas­ta­nut jotain todel­la mer­kit­tä­vää. Vai oli­si­ko HS vähän oikais­sut artikkelissaan?

Jos muut­to tii­vii­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen lisää tuot­ta­vuut­ta niin pal­jon, että köy­hä muut­tuu rik­kaak­si, on kek­sit­ty rat­kai­su Suo­men talousongelmiin!

 

35 vastausta artikkeliin “Aalto-yliopiston tutkimus kaupunkirakenteen vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen”

  1. Mie­len­kiin­tois­ta on myös näh­dä, miten geo­ter­mi­sen ener­gian käyt­töön­ot­to vai­kut­taa kau­ko­läm­mön pääs­töi­hin. Jos Ota­nie­men koe­lai­tos onnis­tuu ja osoit­tau­tuu talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si, se voi niin sano­tus­ti räjäyt­tää pan­kin kau­ko­läm­mön osal­ta: geo­ter­mi­ses­ti voi­si tuot­taa lähes rajat­to­mas­ti läm­pöä täy­sin ilman päästöjä. 

    Sii­nä jää läm­pö­pum­put kak­ko­sek­si, ja toi­saal­ta geo­ter­mi­sen lai­tok­sen yksik­kö­ko­ko on väis­tä­mät­tä niin suu­ri, ettei sel­lais­ta ole mitään jär­keä teh­dä kuin juu­ri tii­vii­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen kau­ko­läm­pö­ver­kon osaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Sta­dis­sa asu­van pös­syt­te­le­vän nuo­ri­son toi­meen­tu­lo­tuet kus­tan­taa Espoon ja muun Suo­men yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät, erään­lais­ta hii­li­vuo­toa tämäkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Pari kysy­mys­tä tuli minul­la­kin mie­leen Hesa­rin jutusta:

    - Onko lähiöt las­ket­tus tut­ki­muk­ses­sa tii­viik­si asutukseksi?

    - Onko tut­ki­muk­ses­sa joten­kin vakioi­tu sitä, min­kä tyyp­pi­siä ihmi­siä asuu tihe­ään ja har­vaan asu­tuil­la alueil­la? Voi­si olet­taa, että näis­sä asuu suh­tees­sa eri mää­rä vaik­ka­pa opis­ke­li­joi­ta, van­huk­sia, suur­per­hei­tä, yhden hen­gen talouk­sia… Tulok­set var­maan­kin vaih­te­le­vat jo täl­lä perus­teel­la. Esi­mer­kik­si jos per­he muut­taa har­vaan asu­tul­ta alu­eel­ta kes­kus­taan, voi­si­ko tut­ki­muk­sen perus­teel­la olet­taa, että hei­dän hii­li­ja­lan­jäl­ken­sä kasvaisi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Onko käy­tet­ty (taas) vir­heel­li­ses­ti säh­kön­tuo­tan­non kes­ki­mää­räi­siä pääs­tö­jä mar­gi­naa­lin sijasta?”

    Jos aja­tel­laan maa­il­man­ta­lout­ta sul­jet­tu­na jär­jes­tel­mä­nä ja riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la yhteis­mark­ki­na­na niin pätee­kö tuo valintatilanne/käyttäymisenohjaus ‑vai­ku­tus myös mui­hin hyö­dyk­kei­siin. Jokai­nen vaat­teen­käyt­tä­jä käyt­tää lopul­ta sitä hiki­sin­tä ja epäin­hi­mil­li­sin­tä ompe­lu­pa­jaa (jot­ta kai­kil­le riit­tää yli­pää­tään vaat­tei­ta). Eli min­kään hyö­dyk­keen koh­dal­la ei voi teo­rias­sa ulkois­taa vas­tuu­ta. Aina löy­tyy se huo­noin tuot­ta­ja jota kui­ten­kin tar­vi­taan jot­ta joku saa saman tai vas­taa­van hyö­dyk­keen käyt­töön­sä. Ja me kaik­ki siten yllä­pi­däm­me glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa tuo­ta tuottajaa.

    Huom. tämä ei miten­kään pois­sul­je kehi­tys­tä ja olo­jen parantumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Hesa­rin jutun mukaan kes­kus­ta-asu­jat käyt­tä­vät 475 co2-kg enem­män ener­gi­aan ja 830 co2-kg vähem­män autoi­luun kuin pien­ta­lo-asu­jat. Ero siis 355 co2-kg kes­kus­ta-asu­mi­sen hyväksi.

    Muut jutun kate­go­riat eivät lii­ty asun­to­muo­toon tai kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen (kulu­tus­ta­va­rat, pal­ve­lut, ruo­ka, loma­mat­kat, muut).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Avain­sa­na on kult­tuu­ri. Kau­pun­ki­lai­suu­teen nyt vain kuu­luu kulut­ta­mi­nen. Minus­ta tun­tuu, että kau­pun­gis­sa syn­ty­nyt ei edes ymmär­rä, kuin­ka vähän maal­la kulu­te­taan. Ei siel­lä vain ole sii­hen tarvetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hyvä kun otat tähän tut­ki­musuu­ti­seen kan­taa! Itse mie­tin sitä, että miten kes­kus­ta-asu­mi­sen kor­kea hin­ta ja sen vai­nu­tus kulu­tus­mah­dol­li­suuk­siin on otet­tu (tuli­si ottaa) huomioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Hesa­rin artik­ke­lin poh­jal­ta arve­len, että tut­ki­muk­ses­sa oli ver­tail­tu kes­ke­nään van­haa kes­kus­ta-asun­toa ja uut­ta ulko­ke­hän asun­toa. Tuo ase­tel­ma on vää­rä, jos yri­te­tään sel­vit­tää, miten asun­to­ra­ken­ta­mis­ta kan­nat­taa sijoi­tel­la. Sil­loin pitää ver­ra­ta eri sijain­nil­la ole­via uusia asun­to­ja toisiinsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö ei ole säh­kön­tuo­tan­non jäte­läm­pöä. Voi­ma­lat on var­ta vas­ten raken­net­tu kau­ko­läm­pöä var­ten ja jos jos­kus tule­vai­suu­des­sa tuli­si sel­lai­nen tilan­ne että tuu­li­se­na tal­vi­päi­vä­nä säh­kös­tä oli­si yli­tuo­tan­toa, hel­sin­gin ener­gia ei var­mas­ti tule sam­mut­ta­maan noi­ta kau­ko­läm­pö­voi­ma­loi­taan. Yli puo­let koko ener­gian­tuo­tan­nos­ta on käy­tet­ty kau­ko­läm­mön tuottamiseen.

    Koko läm­mi­tys­säh­kön tuo­tan­non las­ke­mi­sel­la mar­gi­naa­li­tuo­tan­non mukaan taas pääs­tään tulok­seen että lämm­tys­säh­kön tuo­tan­nos­ta aiheu­tuu enenm­män hii­li­diok­si­pääs­tö­jä kuin säh­kön­tuo­tan­nos­ta yhteen­sä. Vähän yksin­ker­tai­sem­mal­la­kin las­ku­pääl­lä kyl­lä taju­aa että tämä ei voi miten­kään pitää paikkaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos säh­kös­tä on yli­tuo­tan­to (hin­ta menee lähel­lä nol­laa) Helen muut­taa voi­ma­lan­sa tuot­ta­maan pelk­kää läm­pä ja sääs­tää sen osan maa­kaa­sus­ta, joka meni­si säh­kön tuo­tan­toon. Voi­ma­lat ovat tääl­lä, kos­ka läm­pö­kuor­ma on tääl­lä, mut­ta kyl­lä ne kor­vaa­vat hii­li­lau­det­ta suu­rim­man osa vuo­des­ta. Kesäl­lä, kun hii­li­lauh­de ei ole mar­gi­naa­lis­sa, on myös Hele­nin voi­ma­lat aika pie­nel­lä teholla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. HSn uutis­nois­ta tulee mie­li­ku­va, että “tut­ki­muk­ses­sa” sekoi­te­taan varal­li­suus ja kulu­tus­tot­tu­muk­set asuin­muo­toon. Kos­ka kau­pun­geis­sa asu­vat ova kes­ki­mää­rin varak­kaam­pia ja aktii­vi­sem­pia, kulut­ta­vat he myös enem­män kuin lähiöi­den väki. Joh­to­pää­tös on eri kuin HSn toimittajan. 

    Jos kaik­ki asui­si­vat “puu­tar­ha­kau­piun­giss” saa­tai­siin haja-asu­tuk­sen läm­mi­tys ja autoi­lu­hii­let ja pääl­le vie­lä kaik­ki nyt kapu­pun­ki­lais­ten syn­nik­si laskettu.

    Jää­te­lön­syön­ti lisää huk­ku­mis­kuo­le­mia oli­si sopi­nut hyvin HSn artik­ke­lin otsikoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Kasau­tu­mi­sel­la ja kau­pun­gis­tu­mi­sel­la on kyl­lä posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia tuot­ta­vuu­teen ja työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­seen. Jos kaik­ki asui­si­vat maa­seu­dul­la työt­tö­mi­nä tai luon­tais­ta­lou­des­sa, hii­li­ja­lan­jäl­ki pie­ne­ni­si huo­mat­ta­vas­ti. Lin­ko­lan visiot toteut­ta­mal­la hii­li­ha­lan­jäl­jes­tä pääs­täi­siin eroon lähes kokonaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kil­pai­le­va seli­tys on, että kun kes­kus­ta-asu­mi­nen on niin halut­tua kuin on, tavoi­tel­tui­hin asun­toi­hin vali­koi­tuu vau­rai­ta ihmisiä.”
    ‑Toi­saal­ta uuti­nen ker­toi, että Kela myön­si tukea yli 103 000 hel­sin­ki­läi­sel­le asu­mis­tu­kea, v 2014. Väl­jiin taa­ja­miin ei pal­joa asu­mis­tu­kia anneta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos säh­kös­tä on yli­tuo­tan­to (hin­ta menee lähel­lä nol­laa) Helen muut­taa voi­ma­lan­sa tuot­ta­maan pelk­kää läm­pä ja sääs­tää sen osan maa­kaa­sus­ta, joka meni­si säh­kön tuo­tan­toon. Voi­ma­lat ovat tääl­lä, kos­ka läm­pö­kuor­ma on tääl­lä, mut­ta kyl­lä ne kor­vaa­vat hii­li­lau­det­ta suu­rim­man osa vuo­des­ta. Kesäl­lä, kun hii­li­lauh­de ei ole mar­gi­naa­lis­sa, on myös Hele­nin voi­ma­lat aika pie­nel­lä teholla.

    Kesäl­lä suu­ri osa CHP-lai­tok­sis­ta lie­nee sul­jet­tu­na, joka aiheut­taa että Suo­mi jou­tuu kesäl­lä­kin osta­maan ulko­mais­ta lisä­säh­köä kal­liil­la hin­nal­la. Tänä kesä jopa vii­sin­ker­tai­sel­la hin­nal­la Ruot­siin nähden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Perus­junt­ti:
    Avain­sa­na on kult­tuu­ri. Kau­pun­ki­lai­suu­teen nyt vain kuu­luu kulut­ta­mi­nen. Minus­ta tun­tuu, että kau­pun­gis­sa syn­ty­nyt ei edes ymmär­rä, kuin­ka vähän maal­la kulu­te­taan. Ei siel­lä vain ole sii­hen tarvetta.

    Ko. tut­ki­muk­ses­ta:

    In this paper, we uti­lize the three
    urban clas­ses, but exclu­de rural areas from the ana­ly­sis due to
    the notion that new housing is pri­ma­ri­ly concent­ra­ted in urban
    areas and rural lifes­ty­les are qui­te dif­fe­rent overall.”

    Alue­ja­ko siis SYKE:n, maa­seu­tu ei mukana.

    Table 1. Desc­rip­ti­ve Data on Stu­died Subgroups
    ave­ra­ge inco­me per house­hold (€/year), new buil­dings (con­struc­ted 2003−2012): inner urban area 40 100; outer urban area 56 000; peri-urban area 71 100″

    Voi­si kuvi­tel­la, että tuol­la tulo­ta­sol­la “nur­mi­jär­ve­läi­syy­den” edus­ta­jil­la­kin oli­si varaa “hel­sin­ki­läi­seen kulu­tus­kult­tuu­riin” (kts. http://nokkelakaupunki.fi/2015/08/09/kulutusvalinnat-ratkaisevat-ison-osan-hiilipaastoista-ei-postinumeroalue/). Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että kun tulot jae­taan koti­ta­lou­den päi­den luku­mää­räl­lä (kes­kiar­vot 1.7; 2.8; 3.6) ovat “Nur­mi­jär­ven” tulo­ta­so per pää (19800) alle “hel­sin­ki­läis­ten” (22900).

    Kulu­tus: Tilas­to­kes­kuk­sen koti­ta­louk­sien kulu­tus 2012 ‑tut­ki­mus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Voi voi kun on taas tul­lut “vää­rä” tut­ki­mus­tu­los, joka ei tue omia käsi­tyk­siä ja poliit­ti­sia agen­do­ja. Kyl­lä Aal­to­y­li­opis­ton tut­ki­joi­den tulos on uskot­ta­va. Varak­kai­den kes­kus­ta-asu­jien mat­kus­te­lus­ta joh­tu­va hii­li­ja­lan­jäl­ki on usein suu­ri. Samoin muu kulu­tus pää­osin suurempaa.

    Tie­dot perus­tu­ne­vat eri­näi­siin kulu­tus­ko­ri­tut­ki­muk­siin. Ja todel­la on niin, että läm­pö­pump­pu­ja on enem­män nykyi­sin väl­jem­mil­lä asu­tusa­lueil­la, joil­la sää­te­ly­kään ei ole niin tiukkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nyt kuin luin tuon tut­ki­muk­sen, nuo Hesa­rin mai­nos­ta­mat erot eri aluei­den välil­lä eivät olleet lain­kaan mer­kit­se­viä tilas­tol­li­ses­ti. Seli­tys meni koko­naan tulo­ta­son ja per­he­muo­don piik­kiin. Lähin­nä mer­kit­se­vää oli, eikä sekään ollut mer­kit­se­vää, että van­ho­jen raken­nus­ten kysees­sa ollen kau­pun­geis­sa pääs­töt oli­vat pie­nem­mät kuin muualla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mie­les­tä­ni jutun pää­si­säl­tö on sii­nä, että kes­kus­tas­sa on lai­min­lyö­ty hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mi­nen, kun on luul­tu, että se on riit­tä­vän pie­ni ennes­tään. Sen sijaan esi­kau­pun­kia­lu­eel­la hii­li­ja­lan­jäl­keä on pyrit­ty tehok­kaas­ti pie­nen­tä­mään ja men­ty jopa kes­kus­tan ohi. Esi­kau­pun­kia­lu­eet siis ovat haas­ta­neet kekus­tan täs­sä­kin asias­sa menestyksellisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Count­ry­boy: Kesäl­lä suu­ri osa CHP-lai­tok­sis­ta lie­nee sul­jet­tu­na, joka aiheut­taa että Suo­mi jou­tuu kesäl­lä­kin osta­maan ulko­mais­ta lisä­säh­köä kal­liil­la hin­nal­la. Tänä kesä jopa vii­sin­ker­tai­sel­la hin­nal­la Ruot­siin nähden.

    Ja kui­ten­kin se “kal­lis” osto­säh­kö on eduk­kaam­paa, kuin mihin tääl­lä pystyttäisiin..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Olen huo­man­nut myös että ker­ros­ta­los­sa asu­mi­nen on vähem­män eko­lo­gis­ta, asu­nut maal­la oma­ko­ti­ta­los­sa ja hel­sin­gis­sa kerrostalossa.
    Hel­sin­gis­sa asu­mi­nen tuot­ti pal­jon enem­män jätet­tä, ja muu­ta ros­kaa, autol­la liik­ku­mi­seen kului pal­jon enem­män aikaa, on lukui­sia pik­ku­asioi­ta joi­den hoi­ta­mi­nen oli vai­keam­paa, hitaam­paa, työläämpää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Mat­kus­ta­mi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki on kor­kea niin kau­an kuin mat­kuas­ta­mi­nen tapah­tuu len­tä­mäl­lä. Jos iski­si öljy­krii­si ja len­tä­mi­nen kal­lis­tui­si, niin kes­kus­tois­sa asu­vat sin­kut, tai aina­kin osa heis­tä, kor­vai­si len­täen tapah­tu­vat ulko­maan­mat­kat inter­rei­laa­mi­sel­la tai vas­taa­vil­la vähem­män kulut­ta­vil­la tavoil­la. Nur­mi­jär­ve­läis­ten kaik­ki rahat taas meni­si­vät töi­hin pää­se­mi­seen autolla.
    Toi­nen mer­kit­tä­vä hii­li­ja­lan­jäl­jen kohot­ta­ja on ravin­to­lois­sa käyn­ti. Ravin­to­loi­den läm­mi­tys ja hen­ki­lö­kun­ta sekä eksoot­ti­set ruu­at ja alko­ho­li­juo­mat ovat var­si­nai­sia hii­li­pom­me­ja. Nur­mi­jär­ve­läis­ten elekt­ro­niik­ka­himp­pa­vim­poil­la leik­ki­mi­nen ja moot­to­ria­jo­neu­vo­jen ras­saa­mi­nen ovat pien­tä sii­hen verrattuna. 

    No joo, ongel­ma kai on sii­nä että ihmi­siä ei voi noin vaan pakot­taa asu­maan tie­tyl­lä taval­la. Sit­ten kun tele­por­taa­tio saa­daan toi­mi­maan niin minä­kin muu­tan maalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­ta kui­ten­kin, että Ruot­sin lai­va on mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den lii­ken­ne­muo­dois­ta pahin.

    Onko? Netis­tä löy­tyy tie­to, joka tosin on van­haa. Ruot­sin­lai­vat ja autot on paran­ta­neet lukuja.

    Lii­ken­ne­muo­to­jen ver­tai­lu — ympäristövaikutukset
    Uusiu­tu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen kulu­tus — kg/hlö km
    MIPS-indi­kaat­to­ri: pal­jon­ko luon­non­va­ro­ja toi­min­nan elin­kaa­ren aikana
    kuluu suh­tees­sa saa­vu­tet­tuun hyö­tyyn. Han­ke 2003-06, koordinoija
    Suo­men luon­non­suo­je­lu­liit­to, muka­na YM, LVM, lii­ken­nea­lo­jen hallinnot
    Hen­ki­lö­au­to 1.44
    Juna 1.20
    Len­to­ko­ne Suo­mes­sa 0.56
    Pol­ku­pyö­rä Suo­mes­sa 0.38
    Lin­ja-auto 0.32
    Lai­va ulko­mail­le 0.26″

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei se hin­ta voi olla kovin kor­kea, kos­ka tie­tys­ti CHP-lai­tok­set käyn­nis­tet­täi­siin lauh­de­lai­tok­si­na, jos hin­ta oli­si korkea.

    Kyl­lä vain täl­lai­nen uuti­nen oli juu­ri muu­ta­ma viik­ko sit­ten. Kor­kea hin­ta oli tosin lyhy­tai­kai­nen. On huo­mat­ta­va, että suu­ri osa teol­li­suu­den CHP-tuo­tan­nos­ta on kesäl­lä pois käy­tös­tä. Ei nii­tä heti pääl­le lai­te­ta lauh­de­lai­tok­si­na­kaan. Kesäl­lä Suo­men säh­kön tuo­tan­toa voi­tai­siin lisä­tä hyvin aurin­ko­pa­nee­leil­la, kuten myös itse­kin olen tehnyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­ta kui­ten­kin, että Ruot­sin lai­va on mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den lii­ken­ne­muo­dois­ta pahin. 

    Nyky­ään joo kos­ka ne ovat kel­lu­via viih­de­kes­kuk­sia. Ennen niis­sä oli vain se mikä tar­vit­tiin ja nii­den pää­reit­ti oli Tur­ku-Tuk­hol­ma joka kes­ti 8 tun­tia eikä Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma (18 tuntia). 

    Odo­tan toi­saal­ta sitä että Tal­lin­nas­ta alkai­si pääs­tä (taas) junal­la kes­ki-Euroop­paan mut­ta niin kau­an kuin hal­pa­len­not jyrää­vät ei tai­da olla toivoa. 

    Nois­ta kulu­tus­tot­tu­muk­sis­ta vie­lä niin hel­sin­ki­läis­ten suo­si­mat teat­te­rit ja oop­pe­ra vas­ta ovat hii­li­pom­me­ja. Nur­mi­jär­ve­läi­nen tyy­dyt­tää kult­tuu­ri­näl­kän­sä omal­ta koti­soh­val­taan. Haluai­sin toi­saal­ta näh­dä nur­mi­jär­ve­läis­ten ilmeet kun Euro on kor­vat­tu Mar­kal­la ja YLE:llä ei ole enää vara ostaa Hol­lywoo­dis­sa tuo­tet­tu­ja elo­ku­via, ja tilal­la näy­te­tään koti­mais­ta tuo­tan­toa ja neu­vos­toklas­si­koi­ta. Ne jot­ka ovat elä­neet 1960–70-luvuilla tie­tä­vät mil­lai­ta oli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. R.Silfverberg:
    kaik­ki rahat 

    Jos ole­tam­me, että pit­käl­le integroi­tu­nees­sa maa­il­mas­sa raha on paras kon­sult­ti niin tar­vii­ko tar­kas­tel­la muu­ta kuin raha­vir­to­ja. Edes se, että ostaa eko­tuot­teen X pahis­tuot­teen Y sijaan jon­ka hin­ta on Y:n hin­ta plus yksi euroa ei auta. Kos­ka tuol­la yhdel­lä eurolla(kin) on joka tapauk­ses­sa ruma jäl­ki kier­ret­tä­vä­nään. Aina joku jou­tuu käyt­tä­mään vii­meis­tä tuotantolaitosta.

    Se joka kulut­taa (mis­sä on suu­rim­mat raha­vir­rat) eni­ten on pahis. Ei tar­vi kat­soa kulu­tus­ko­ria kos­ka se voi olla viher­pe­sua. Piste? 

    ps. tämä ei miten­kään pois­sul­je asteit­tais­ta kehi­tys­tä ja olo­jen parantumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nyt kuin luin tuon tut­ki­muk­sen, nuo Hesa­rin mai­nos­ta­mat erot eri aluei­den välil­lä eivät olleet lain­kaan mer­kit­se­viä tilas­tol­li­ses­ti. Seli­tys meni koko­naan tulo­ta­son ja per­he­muo­don piik­kiin. Lähin­nä mer­kit­se­vää oli, eikä sekään ollut mer­kit­se­vää, että van­ho­jen raken­nus­ten kysees­sa ollen kau­pun­geis­sa pääs­töt oli­vat pie­nem­mät kuin muualla.

    Luke­mat­ta itse tut­ki­mus­ta pari kom­ment­tia: Vaik­ka erot eivät ole mer­kit­se­viä, tut­ki­muk­sen tulos on sil­ti (tai juu­ri sik­si) hyvin kiin­nos­ta­va. Syy­nä on se, että se ei siis joka tapauk­ses­sa näy­tä anta­van tukea val­ta­vir­tai­sel­le ole­tuk­sel­le, jon­ka mukaan kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen oli­si eko­te­ko. Tämä ole­tus on kumot­tu jo aiem­min­kin (mm. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/88/ ), mut­ta se elää sil­ti yhtä sit­keäs­ti kuin ole­tus, että nai­sen euro on 80 senttiä. 

    Outo­na pidän tut­ki­muk­ses­sa sitä, että sii­nä var­si­nai­nen maa­seu­tua­su­mis­vaih­toeh­to on sul­jet­tu koko­naan tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le sil­lä perus­teel­la, että “new housing is pri­ma­ri­ly concent­ra­ted in urban
    areas”. Tot­ta­kai asia on näin — jo pel­käs­tään sik­si, että uudis­ra­ken­ta­mi­nen maa­seu­dul­le on käy­tän­nös­sä nykyi­sin estet­ty. Aiem­mat asi­aa kos­ke­vat sel­vi­tyk­set (mm. http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-06–08_007.html ) oli­si­vat anta­neet aiheen pitää maa­seu­tu vaih­toeh­to aina­kin van­ho­jen raken­nus­ten ja niis­sä elä­vien kulu­tus­tot­tu­mus­ten ver­tai­lun osal­ta muka­na tarkastelussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Count­ry­boy: Kyl­lä vain täl­lai­nen uuti­nen oli juu­ri muu­ta­ma viik­ko sit­ten. Kor­kea hin­ta oli tosin lyhy­tai­kai­nen. On huo­mat­ta­va, että suu­ri osa teol­li­suu­den CHP-tuo­tan­nos­ta on kesäl­lä pois käy­tös­tä. Ei nii­tä heti pääl­le lai­te­ta lauh­de­lai­tok­si­na­kaan. Kesäl­lä Suo­men säh­kön tuo­tan­toa voi­tai­siin lisä­tä hyvin aurin­ko­pa­nee­leil­la, kuten myös itse­kin olen tehnyt.

    Itsea­sias­sa suu­ri osa teol­li­suu­den chp lai­tok­sis­ta kyl­lä pide­tään ajos­sa ympä­ri vuo­den, sil­lä ne on suun­ni­tel­tu tuot­ta­maan läm­pöä vie­res­sä ole­val­le teh­taal­le (esim vaik­ka­pa pape­ri­teh­tai­den prosessihöyry).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. R.Silfverberg:Toi­nen mer­kit­tä­vä hii­li­ja­lan­jäl­jen kohot­ta­ja on ravin­to­lois­sa käyn­ti. Ravin­to­loi­den läm­mi­tys ja hen­ki­lö­kun­ta sekä eksoot­ti­set ruu­at ja alko­ho­li­juo­mat ovat var­si­nai­sia hiilipommeja.

    Ei ravin­to­loi­den läm­mi­ty­se­ner­gia voi miten­kään mer­kit­tä­väs­ti nos­taa asiak­kai­den hiilitasetta. 

    Ravin­to­las­sa käy kuu­kau­den aika­na sato­ja tai tuhan­sia asiak­kai­ta. Ei sii­tä läm­mi­tyk­ses­tä jää kyl­lä kovin­kaan mon­taa kilowat­ti­tun­tia per asia­kas, ei edes niil­le jot­ka käy­vät joka päi­vä ulko­na syömässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. R. Silf­ver­berg: Kai sä ymmär­sit sarkasmin;)

    Jaa, ihmet­te­lin­kin kyl­lä tuo­ta, mut­ta täy­tyy myön­tää että en ymmärtänyt.

    Huo­les­tut­ta­vaa. Puo­lus­tau­dun silä että tääl­lä on jot­kut hen­ki­löt esit­tä­neet sen ver­ran omi­tui­sia näke­myk­siä mones­ta eri aihe­pii­ris­tä, ettei aina ole help­poa pää­tel­lä, kuka vit­sai­lee ja kuka ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.