Väestörekisterikeskuksen mukaan Helsingin seudun yhteenlaskettu väkiluku kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 9598 hengellä. Tällä vauhdilla viimevuotinen ennätys (18945) näyttäisi kaatuvan. Koko maan asukasluku kasvoi samana aikana 6257 hengellä, eli muun maan asukasluku yhteenlaskettuna pieneni 3341 hengellä.
Helsingin (4065) ja Espoon (2304) kasvuvauhti on hieman laantunut ja Vantaa piristynyt (1663). Kehäradan vaikutus alkaa näkyä? Kehyskunnissakin on taas vähän eloa. Niiden yhteenlaskettu osuus väestönkasvusta oli 17,4 %, mikä jää kuitenkin kauas kymmenen vuoden takaisesta, jolloin se oli puolet. Kasvuvauhtiaan ovat kiihdyttäneet. Järvenpää (410), Kirkkonummi (324) Nurmijärvi (296), Tuusula (258) ja Sipoo (177). Seudun kunnista ainoana Kauniasten asukasluku laski, tasan sadalla hengellä.
Analyysissä on vähän vertailuajankohdasta johtuvaa tilastoharhaa.
Kehyskuntien väestönkasvu painottuu alkuvuodelle ja toisaalta Helsingin ja Espoon kasvu painottuu loppuvuodelle. Syynä lienee mm. uusien opiskelijoiden saapuminen ydinkuntiin ja sitäkin voimakkaammin heidän lähtönsä kehyskunnista.
Tästä johtuen alkuvuoden 2015 tietojen vertailu koko vuoteen 2014 saa Helsingin ja Espoon kasvunopeuden näyttämään pienentyneeltä ja vastaavasti kehyskuntien kasvunopeuden näyttämään suurentuneelta.
Tilastokeskuksen 2013 ja 2014 väestötietojen perusteella Helsingin, Espoon ja Vantaan vuotuisesta väestönkasvusta 50% on tullut alkuvuodesta ja 50% loppuvuodesta. Vastaavasti kehyskuntien kohdalla 70% vuotuisesta kasvusta tulee alkuvuodesta ja 30% loppuvuodesta. Kehyskuntien luvussa otettu huomioon Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.
Konkreettisempina numeroina esimerkiksi Tuusulan väkiluku kasvoi viime vuonna alkuvuonna 54 ja loppuvuonna 25 hlöä. Nurmijärvellä alkuvuoden 2014 väestönkasvu oli 314 ja loppuvuoden 104 hlöä.
Jossakin vaiheessa Kirkkonumemn asukasluku lisääntyi vuosittain 500 jopa tunahhella hengellä. Kun muuitn paikakunnalle 1980m täällä oli 20.000 asukasta. Nym 35 vuoden jälken 38.000.
Käsittääkseni lisäyson nykyään lähinnä syntyneisyyden tulos. En ole tarkistanut asiaa.
Tässä on semmoinen konsensusksen aihe. Vaikka olen neukku-mamu ja peruskonservatiivi ja muka takapajuinen, koska olen syntynyt ja kasvanut neukkulassa ja pettynyt noihin tasa-arvo-mantroihin, joita meille oli aina pakkosyötetty. Ja kyllä ymmärrän, että kaikkein tasa-arvoisimmassakin yhteiskunnassa jokin on aina tasa-arvoisempi kuin toinen, olisi vaikka puolueässä tai rahaoligarkki tai vaikka kriminaaliauktoriteetti. Tämän takia olen liittynyt v. 2007 tai 2008 Perussuomalaisiin. Kuitenkin. Aina olen ymmärtänyt ja puoltanut Teidän Herra Soininvaara kaupunginrakennus- ja -asuntopolitiikkaa. Anteeksi kielivirheittäni. Pitää rakentaa Helsinkiin lisää noita asuntoja, vaikken ole mikään demari. Se ei kuormita ympäristöä niin paljon, jos asuntoalueet ja palvelut olisi keskitetty tehokkaasti samoihin kaupunginosakeskuksiin, ja että jos kaupunki näyttäisi tosi metropolialta kuin vaikka Tokio, Hampuri, Osaka, Newyork tai Pietari! Puollan Teitä myös monissa muissa talouteen liittyvissä kysymyksissä, vaikka perusarvoissamme ja suhtautumisessamme ainutlaatuiseen suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen on mahdollisia eroja. Minä en tajua edes, miksi nuo puoltaa noita harva-asuttuja pakkoautoilualueita. En kaikista olisi autoilijoita. Joillakin on esim. visuomotoorisia häiriöitä, joiden takia ei tule autokuskiksi koskaan.
Kun väestö kasvun lisäksi muuttaa, tuo se ongelmia kuntarakenteelle. Aikaisemmin kuntarakennetta, tai alunperin seurakuntarakennetta, muutettiin joustavasti. Nyt ollaan jämähdetty olemassa oleviin rajoihin ja korkeintaan yhdistellään kuntia. Ei kyetä joustavasti ohjaamaan rakennetta tehokkuusmaksimiin.
Kun tiedetään, että kunta on tehokkaimmillaan jossain 10 000 – 40 000 asukkaan välillä, niin isot säästöt saadaan, kun Helsingin tapaiset mammutit puretaan. Pikkukuntien yhdistelyllä saataisiin korkeintaan pikkusäässtöjä, jos turhan henkilökunnan voisi erottaa saman tien. Nyt ei saada edes niitä.
Onko nyt oikeasti niin, että kaupunkisuunittelu ja erikoissairaanhoito tai lukio verkon suunnittelu on parhaimmillaan 10 000 – 40 000 henegen yksiköissä? Mihin näin kummallisen väitteen perustat?
Kuuluuko erikoissairaanhoito kunnille? Muualla se kuuluu yliopistoille. Lukio- ja oppikouluverkkoa varten tuo on aivan riittävä väestöpohja. Samoin vanhustenhoitoa varten, kunhan tavoitetaso on realistinen.
Pienemät yksiköt tuovat päätöksenteon lähemmäs kuntalaista ja yksiköitä on helpompi johtaa. Ketterämpiä kuntia, eikä raha ole kasvotonta, vaan jos teet virka- tai luottamusmiehenä typerän päätöksen, tulee palaute välittömsäti.
Jokainen vähänkin organisaatioteoriaa ymmärtävä ei voi muuta kuin nauraa tai itkeä katsellessaan Helsingin tarpeetonta ja tehotonta byrokratiaa. Byrokratia on on hyvä asia, mutta tarpeeton byrokratia on tuhlausta eikä johda mihinkään. Helsinki on liian kallis meille veronmaksajille.
Onko laskelmia siitä kuinka pitkään tuo muutos näkyy kansantaloudessa tappiona – ts jos väkeä muuttaa, nykyinen infra ei pysy perässä vaan toisaalla syntyy tappiota ja toisaalla tarvitaan investointeja, mitkä eivät suoraan muutu tulokseksi ja aiheuttaa taas julkisten talouden velkaa.
Eli missä vaiheessa tuo muuttoliike alkaa kääntyä positiiviseksi tai sen odotetaan kääntyvän positiiviseksi siinä mielessä että valtion talous saataisiin taas tolpilleen?
Sinänsä kaupunkisuunnittelussa varmaan on yhdentekevää mikä on sopiva ”kuntakoko” – Helsingin ongelmat ovat täysin erilaisia ja paikallisia – tietenkin vaikka lukion pedagogiikka tai terveydenhoidon perusoppi on samaa kaikkialla, erot syntyvät siitä paljonko rahaa on käytössä ja onko olemassa jotain yhtenäistä näkemystä etenemisestä.
Pienten kuntayksiköiden etuna voisi nähdä tämmöisen ekologisen diversiteetin mahdollistama kehittyminen. Esimerkiksi Helsinki voitaisiin ajatella 500.000 asukkaan sijaan vaikkapa kymmenenä 50.000 asukkaan keskittymänä – tai pienempänäkin. Hallinto voitaisiin jakaa useampiin osiin siten, että tietyt henkilöt vastaavat oman alueen toiminnasta. Yhden terveyskeskuksen sijaan on useita jne. Demokraattisesti ajateltuna tämä tarkoittaisi, että ne ihmiset jotka sijaitsevat lähellä omaa terveysasemaansa voisivat vaikuttaa tämän aseman palveluihin, mutta eivät välittömästi muiden asemien palveluihin.
Kuitenkin, jos nähdään että demokratia ei pysty vaikuttamaan sen koomin terveyspalveluihin kuin lukioiden opetuksen laatuun, kuntakoolla ei liene sen isommin merkitystä – ainostaan virkamiehillä on. Jos kuitenkin uskotaan, että ihmiset voivat kehittää paikallisesti parempia tapoja toimia, tällöin taas on mahdollista kehittää uusia toimintamalleja paikallisesti ja soveltaa näitä toimivia malleja muualla. Paremman mallin kehittäjän ei tällöin tarvitse olla virkamies, hän voi olla yhtä hyvin lääkäri, opettaja kuin rakennusmieskin.
Tämähän on siis se syy miksi markkinatalous lopulta pärjäsi kommunismille – vapaa kilpailu. Ei ole mitään syytä sille miksi suuri yksikkö ei voisi toimia näin, mutta se vaatisi kuitenkin jonkinlaista hallinnollista autonomiaa eri alueiden välillä.
Helsinki kokeili palvelutuotannon siirtämistä seitsemään suurpiiriin, mutta se epäonnistui täysin.
Miten tämä turmiollinen keskittymiskehitys saataisiin pysäytettyä ? Suuret yksiköt vaativat raskaan hallinnon, on päällillöä päällikön jälkeen.
Kunnantuvilla päälliköiden päät kolisevat yhteen…
Jaa siis tämäkö epäonnistui? https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako
Se epäonnistui ja tehtävien siirto suurpiireille on käytännössä peruttu. Kävi esimerkiksi niin, että yhdessä suurpiirissä terveyskeskuksiin oli valtavat jonot ja toisessa ei lainkjaan, eikä resursseja pystytty siirtämään. Saatiin vain hallintoon yksi porras enemmän.
Mistäköhän muuten johtuu väestörekisterikeskuksen ja tilastokeskuksen asukaslukujen huima ero? Esim. Helsingin asukasluku on Vrk:n mukaan 626305 kesäkuun lopussa, 624642 tilastokeskuksen mukaan. Kumpi on luotettavampi?
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/005_vamuu_tau_101.px/?rxid=e6fc671f-6d85-4e6e-92eb-13b2f3d09d0e
Ongelma on se Helsinki. Helsingin pitää olla se metropolihallinto, joka linjaisi motareita ja pyörittäisi raideliikennettä. Muussa ei tarvita Helsinkiä.
En saanut ihan samoja lukuja px-webistä, mutta sinnepäin:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuu/010_vamuu_tau_102.px/?rxid=813243c3-51e7-4b3e-b50d-5e6cec574c39
1. Luonnollinen väestönlisäys
2. Kuntien välinen nettomuutto
3. Nettomaahanmuutto
4. Väestönlisäys
2015
Espoo
……..923…616…280…1819
Helsinki
……..828..2124…975…3927
Hyvinkää
……..-20….86….25…..91
Järvenpää
……..126…248….45….419
Kauniainen
……..-13..-115….5….-123
Kerava
………56…-125….63….-6
Kirkkonummi
……..91….160….27….278
Mäntsälä
……..11….17…..8……36
Nurmijärvi
……..126…187….11….324
Pornainen
……..14….-5…..-2…..7
Sipoo
……..12….154….12….178
Tuusula
……..58….115….34….207
Vantaa
…….539….508…487….1534
Vihti
……..49…..2…..4……55
Helsingin seutu yhteensä
……2800..3972…1974….8746
Muu maa yhtensä
…..-2114.-3972…2498…-3588
Koko maa yhteensä
…….686…..0…4472….5158
Kehärata on hyvä paikallisrata vantaalaisille, jos halutaan hakemalla hakea hyviä puolia.
Ehkä pitäisi seuraavaksi kokeilla niitä pienempiä yksiköitä, eikä siis tuollaisia mammuttimaisia hierarkkisia koneistoja. 🙂
Kohta Kirkkonummellakin aletaan miettiä suurpiirejä tms. hölmöä ja kunnna hallintoon tulee tarpeettomia kiemuroita. Kavereita muutti 80- ja 90-luvuilla Espoosta Kirkkonummelle juuri sen takia, että kaikki toimi! Kirkkonummen pitäisi juuri nyt jakaantua kahdeksi kunnaksi, niin homma toimisi jatkossakin.
Epäilen, että Kirkkonummen käy kuten on käynyt Helsingin ja Espoon. Tehdään entistä jäykempi byrokratia ratkaisemaan ongelmia, joita ei olisi, jos kunta olisi pienempi. Minne ihmiset muuttavat seuraavaksi, etsimään timivia kunnallisia palveluita?
Ajelin kesäretkenä kehäradan tänään. Miljardi täysin hukkaan? Hyvin vähän matkustajia ja ne vähät menossa lentokentälle tai asuntomessuille. Lentokenttäratana täydellinen fiasko verrattuna muihin uusiin eurooppalisiin junayhteyksiin. Asuntomessut päättyvät kohta, joten nekin matkustajat jäävät pois.
Oleellista on saada junat kulkemaan lentoasemalta suoraan Helsinkiin. Pasilan pysähdyksen voi vielä jotenkin perustella, mutta Tikkurila on jo täysin tarpeeton ja lisää vain laukkuvarkauksia. Tämä on täydellinen kus***s vantaalaisilta. Maksattivat hyvin vähän liikennöidyn poikittaisyhteytensä valtakunnallisena tarpeena.
Kehäradan varrelle tulee kymmeniä tuhansia asukkaita. Ne eivät ole siellä vielä, koska asuntoaluetta ei voi rakentaa niin, ettei sinne pääse pariin vuoteen.
Tilastokeskus laatii viralliset väestötilastot ja heidän ennakkotietonsakin ovat ”oikeampia” kuin VRK:n. Perussyy tähän on se, että VRK:n rekisteriin päivittyy syntyneitä, kuolleita ja muuttoja vielä esim. 30.6. -tilanteen jälkeenkin edeltävältä vuosineljännekseltä jotka pitää huomioida. Näitä päivityksiä odotetaan ennakkotiedoissa kaksi viikkoa ja vuodenvaihteen virallisen tilaston laadinnassa kuukausi. Tiedot kuolleista ja esim. ulkomaille muuttaneista päivittyvät yleensä hitaammin kuin syntyneet ja kuntaan muuttaneet, joten rekisteripoikkileikkaus on useimmiten suurempi.
Lisäksi TK tekee muistakin syistä korjauksia tilastoonsa
Kehyskuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) väestönlisäys 2010-2014 puolivuosittain:
vuosi alku loppu %
2010: 1485 1331 53/47
2011: 1334 1190 53/47
2012: 1604 867 66/34
2013: 1764 1190 60/40
2014: 1636 797 67/33
Ja minä kun olin siinä luulossa että asuntoalueita on rakennettu enenkin ilman omia kehäratoja.
Mutta kun ei voi, niin ei vaan voi.
Aikana jolloin reaalikorko on negatiivinen, kaikkia investointeja kannattaa aikaistaa.
Kreikassa köyhät pakenevat jo halvempiin olosuhteisiin Ateenasta maaseudulle. Meillä Suomessa ei olla kehityksessä vielä niin pitkällä.
Suomessa maksetaan korkeita asumis- ja toimeentulotukia, jotka ruokkivat kaupungistumista. Tuet samalla nostavat asumiskustannuksia ja tarvetta nostaa tukia. Kiinteistösijoittajat vuolevat kultaa. Kierre jatkuu ellei kamelin selkä katkea.
Suomessa myös maaseudulla on vielä suhteellisen korkea kustannustaso, mutta kehitys menee kohti halvempaa asumista kylien tyhjentyessä ja kiinteistöjen arvojen pudotessa. Kehitys kiihtyy, jos tukitasoja pienennetään.
Paljonko tulijoista on pakolaisia ja elintason nousun eli hyvän sosiaaliavun toivossa tulevia työttömiä maahanmuuttajia? Kasvu aiheuttaa entistä suurempia ongelmia, jos heidän määrä on iso. Asia josta ei tunnu saavan puhua, mutta josta pitäisi puhua – kiihkotta molemmissa ääripäissä ja siinä välissä.
Suurin osa tulijoista tulee ilman omaa aloitteellisuutta synnytyslaitoksen kautta.
Meillä on selvästi liikaa rahaa! Rakennetaan rata ja sitten tehdään asunnot, kun kaikkialla muualla Länsi-Euroopassa on jo pitkän aikaa sitten todettu raskaan radan rakentamisen olevan kannattamatonta ja uusia kaupunkeja perustetaan olemassa olevan ratainfran varteen.
Paikkoja mihin kannattaa tehdä uusia pikkukaupunkeja on vaikka millä mitoin rantaradan ja Porvoon radan varrella. Päärata on ongelmallinen ja varsinkin oikorata, jossa vastoin kaikkia kaupunkisuunnittelun periaatteita motari ja rata tehtiin samaan käytävään.
Missähän maailmassa Kalle oikein elää? Esimerkiksi Tukholmassa ja Kööpenhaminassa rakennetaan raskasta raidetta oikein urakalla, koska kaupungit kasvavat vauhdilla.
Kuitenkin Kruunuvuorenrannassa voi?
Ei piätisi voida Kruunuvuorenrannassakaan.
Sitten pitäis vielä osata erottaa investoinnit hukkainvestoinneista.
Kehäradan matkustajamääriä ei varmasti kannata arvioida heinäkuun perusteella, alle kuukausi radan avajaispäivästä. Lentokentän bussiyhteydetkään eivät vielä ole lopullisessa kuosissaan kun käynti rautatieasemalta terminaalin on vielä rakenteilla. Se on toki selvää, että radan ja asemien mitoitus on massiivinen.
Yksityisesti kustannettu liikkuminen (tie,ajokortti,eka kesäauto,…) vaihtuu yhteisesti kustannettuun (kehärata, veturi, maksujärjestelmä v.I, maksujärjestelmä v.II, ratauudistus, vaunu-uudistus, ajojärjestelmäuudistus,asemauudistus v.II,…). Kehitys kehittyy ja ennenpitkää myös kangistuu eli aikatauluistuu? Tulevaisuuden eliittiä on aikatauluvapaus?
Onko vireillä jotain suunnitelmia, miten Suomen ja Helsingin seudun väestönkasvua saisi hillittyä?
Taidatpa olla oikeassa. Tosin puolet kirkkonumemn poliitikoista halua akunan liittyvän suureen ja mahtavaanEspooseen ja toinen puoli tehdä Knummesta, Siuntiosat ja Inkoosta yhden 50.000 asukkaan kunnan.
Itse luen Koesterlin Kepler-elämäkertaa, ja totean että verrattuna 30-vuotisen ajan Keski-Eurooppaan ongelmamme ovat aika pieniä.
Tukholma yhdistelee olemassa olevia lähijunalinjojaan. Köpistä en tunne.
Muutamia isoja metrohankkeita on olemassa olevalla kaupunkialueella. Rooma on hyvä esimerkki. Siellä metro jäi Mussolinilta pahasti kesken ja rakentaminen on sen jälkeen ollut verkkaista. Lisäksi tehdään suurnopeusjunille uusia linjauksia sekä Euroopassa, USA:ssa että Aasiassa. Kevyttä raideliikennettä sen sijaan tehdään mm. Ranskassa runsaasti sekä Pariisissa että pienemmissä kaupungeissa.
Samoilla arvotuksilla Helsingissä olisi tehty Töölön metro ennen Länsimetroa ja Espoon raideliikenneratkaisuksi olisi valittu raitiotie, jota samalla rahalla olisi saatu paljon kaatavammin. Uusia kaupunkeja rakennettaisiin olemassa olevan raskaan ratainfran varaan Porvoon ja Salon suuntiin, eikä edes kuviteltaisi metron rakentemista keskelle ei mitään Sipoolta varastetuille alueille. Me vain ymmärrämme kokonaisuuden täällä Suomessa paljon paremmin kuin yksikään muu Aasiassa, USA:ssa tai muualla Euroopassa.
Tällä hetkellä Suomessa on loma-aika, itse ajattelen, että kehäradan tyyppiset ratkaisut on lähinnä suunnattu työmatkatarpeita varten, eli ei ole tarvetta mennä aina ensin kohti keskustaa ja sitten keskustasta jonnekin, vaan voi ottaa hieman lyhemmän reitin.
Ainakin oma käsitykseni on, että suuret työpaikat eivät tänä päivänä valttämättä synny kaupunkien keskustoihin – tuntuisi oudolta että vaikkapa Nokia rakentaisi aivan Helsingin keskustaan uuden toimipisteen, yleensä tämä toimipiste sijoitetaan logistiikka- ja kustannussyistä jonnekin hieman sivummalle, eikä kukaan oikeasti edes haluaisi näitä rumia pääkonttoreita pilaamaan keskustan historiallista miljöötä.
Itse pidän loogisimpana tämmöistä ”sipulityyppistä” kehittymistä, eli on olemassa kehiä, joiden sisälle rakentuu samantyyppistä toimintaa, esim. Kehä I on kulkuväyläinfra jonka varrelle rakentuu tietynlaista elinkeinotoimintaa. Tänä päivänä niitä ratoja kuljetaan bensakoneilla mutta joku päivä niitä kuljetaan trendikkäästi sähköautoilla – se pitäisi pitää mielessä myös liikennesuunnittelussa.
Jostain syystä ”suuri” ei ole muodissa nyt Suomessa – yrittämistä pidetään trendikkäänä mutta Suomi tarvitsee myös suuria yrityksiä. Kun tehdään kaupunki-infraa pitäisi miettiä vaikkapa että miten Helsingin seudulle voitaisiin siirtää vaikkapa joku Ponssen tapainen yritys, mikäli esim. Vieremä ei pysty kasvamaan yrityksen koon mukana. Toinen vaihtoehto nimittäin on, että koko yritys myydään ulkomaille ja lopulta tuotanto siirtyy sen mukana pois. Suuret yritykset tarvitsevat tilaa ja logistiikkaa ympärilleen, esimerkiksi Googlen Haminan palvelukeskus – tai jos ajatellaan USA:n piilaaksoa, se ei syntynyt New Yorkiin tai Los Angelesiin, vaan San Joseen. Suomessa vain ei todennäköisesti synny tämmöisiä generalistisia yrityksiä, vaan jonkun tietyn erikoisosaamisalueen yrityksiä – ”hidden champions” tyyppisiä. Nämä tarvitsevat kuitenkin ympärilleen myös klusterin, jota ne ruokkivat. Esimerkiksi Ponssa on syntynyt Suomeen metsäteollisuuden vuoksi.
Helsinki on aika lähellä San Josen kokoluokkaa, joten mahdollisuuksia tietyn klusterin kehittymisille on. Globaalisti tällä hetkellä nähdään, että Helsinki on yksi kiinnostavimpia paikkoja vaikkapa peliyrityksen perustamiseen – ja tämä siis Niklas Zennström muistaakseni Business Insider -lehdessä – muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa, mutta sitä on pohjustettu pitkään erilaisilla messuilla, kuten Assembly -messut, jotka ovat keränneet tietyn osa-alueen harrastajia kilpailemaan tietokoneiden ohjelmoinnissa sekä pelaamisessa. Tässä on vähän samanlainen ”klusteri” kuin Ponssella metsäteollisuudessa – pelaajat ja pelien tekijät ovat olleet lähellä toisiaan.
Osmo nosti esille matkailun, mutta jos Suomi haluaa menestyä tai haluamme kehittää jotain menestyvää, pitäisi pohtia sitä missä meillä on sekä kuluttajia että tuottajia samassa pisteessä – esim. ikäihmisten palvelut on yksi sellainen tekijä. Ikäihmisten palvelut ehkä kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta se voi tarkoittaa vaikkapa ikäihmisille valmistettuja kertomuksia tai virtuaalimatkoja 3D / 2D välineillä tai kehittyneempiä omatoimisia terveystestejä, kuntoiluvälineitä tai muita vastaavia palveluita – tai vaiikapa palvelukonsepteja ihan tavanomaisilla aloilla, mutta jotka on tuotteistettu pitkälle ja siten edullisia toteuttaa ja ottaa käyttöön.
Miksi sitä pitäisi hillitä? Suomi tarvitsee vetureita ja jos poliitikot siirtyisivät rajoittavasta ja ohjaavasta ajattelutavasta mahdollisuuksia luovaan ajattelutapaan, niin kaikki toimisi paremmin. Tämä koskee niin Helsinkiä kuin alueellisia keskuksia Turkua, Tamperetta ja Oulua. Sama toimii pienemmässä mittakaavassa pienissä maakuntakeskuksissa.
Malliesimerkki, miten asiaa ei kannata hoitaa, on maakuntamittakaavassa Pohjanmaa. Maakunta hajottaa voimavarojaan kahteen keskukseen Vaasaan ja Seinäjoelle, joten mitään ei saada oikein aikaiseksi. Seinäjoesta ei koskaan tule keskusta, se on vain risteys, mutta politiikalla viedään voimavaroja Vaasasta.
Kummassakaan suunnitelmassa ei ole mitään järkeä. Entisenä espoolaisena voin sanoa, ettei Espoo toimi. Teoriassa se ei voi toimia kunnolla ja käytäntö on vielä hunompi. Aivan liian monimutkainen organisaatio ja päätöksenteko aivan liian kaukana kuntalaisesta.
Ainoa fiksu liike kirkkonummelaisille on laittaa lusikat jakoon ja irrottaa pohjoiset alueet Veikkolan kunnaksi. Kaikki asukkaat voittavat ja organisaatio sekä sen tavoitteet selkeytyvät.
Piilaakso on missä on koska Stanford. Ja sikäläinen työssäkäyntialue on 7,5 miljoonan asukkaan Bay Area eikä pelkkä San Jose tai edes Santa Claran piirikunta.
Koska OS on vihreä, ja vihreät yleensä haluavat suojella maapalloa vähentämällä esim. kasvihuonepäästöjä ja rajoittamalla väestönkasvua, ajattelin että näiden luulisi kuuluvan OS:nkin agendalle. Ei siis kasvatettaisi elintasoa ja omaa kulutusta luonnon kustannuksella, tilanteessa jossa luonnon kestokyvyn pelätään jo loppuvan.
Jees, asiaa. Mutta ei tietenkään oteta uutta kasvua ja elintasoa luontoa tuhoamalla. Rajoituksiakin siis tarvitaan joissain kohdissa, mm. kasvihuonekaasupäästöissä ja väestön kasvussa. Luonnon ja ihmisen kannalta harmittomilla aloilla mainitsemaasi tyyliä, mahdollisuuksien luontia, kannattaa tukea.
Ainakin Senäjoki on hyvin vireä. En usko koon maksimoimisen tarpeellisuuteen. Isompi yleensä päihittää kädenväännössä pienemmän naapurinsa, mutta ei se onnellisuutta silti luo. Helsinki on Suomen suurin, mutta en silti ihaile sitä sen koon vuoksi. Ei Helsingistä New Yorkia saa, vaikka kuinka yrittäisi lihottaa. Eikä edes Tukholmaa tai Pietaria. Nätimpi pohjoisen helmenä. Turha tiivistäminen ja puistojen ja muiden perintesten kohteiden hävittäminen pudottaa kaupungin arvoa ainakin minun silmissäni.
Helsingin pitäisi itsenäistyä kaupunkivaltioksi, ja avata rajat maahanmuutolle. Maailmassa on yli 190 valtiota, josta houkutella uusia asukkaita.
Muu-Suomi rajoittaa Helsingin kasvua.
Uudeksi pääkaupungiksi Muu-Suomelle voisi ehdottaa Kemijärveä ja eduskunta voisi kokoontua Väyrysen jalasmökillä. Istuntojen välissä nautittaisiin pettuleipää kahvinkorvikkeen kera. Lämminhenkinen turina sahatavaran maailmanmarkkinahinnasta täyttäisi pihan.
Lapin maakunnan soisi myös itsenäistyvän, kuten Ruotsin Lapin, Norjan Finnmarkin ja Venäjän Kuolan.
Kansallisvaltiot kuolevat tällä vuosisadalla ja kaupunkivaltiot ottavat vallan.
Seinäjoki on raamattuvyöhykkeen pystyynkuollut keskuspitäjä.
Noin sen pitäisi juuri tapahtua. Onnistunut kehitys vaatii kaavoitukselta pitkäjänteisyyttä, mikä puuttuu Helsingistä. Kypsyminen tapahtuu vaiheittain: pientaloja, toimitilaa, kerrostaloja ja tämän takia jo kaavoitettaessa pientaloaalueita, pitää ottaa huomioon tulevat kerrostalot. Jos osaaminen ei riitä muuhun, kannattaa tehdä vajaat 100 m x 200 m ruutua. Se kelpaa niin pientalokortteliksi, toimitilalle kuin kerrostaloillekkin.
Miten niin ei kyetty ? YT-pystyyn ja resurssit tasaukseen.
Jos ei suostu uuteen asemapaikkaan niin katsotaan irtisanoutuneeksi.
Koko Helsinki kuuluu yhteen ja samaan työssäkäyntialueeseen, joten päälle tulee vielä karenssi
Tuntuu oudolta, että vihreät ja kokoomus eivät uskalla käyttää työnjohtovaltaa julkisissa organsaatioissa, mutta ovat mielellään neuvomassa ja toteuttamassa samaa asiaa yksityisellä ilman mitään armoa
Väestö ei liiku nyt työn perässä koska työpaikkojen määrä ei kasva vaan vähenee.
Se jarruttaa muuttoa kaikilta ilmansuunnilta kohti pääkaupunkisetua
Yksi suuri ongelma on asuntojen hinnan eriytyminen
Niinpä väliraha syrjäseudun ja pääkaupunkiseudun asunnon välillä on iian suuri, että erityiseti iäkkään on mahdoston lähteä muuttamaan
Ja ostajiakin on niin vähän, että myyntikään ei ole varmaa millään hinnalla
Seutukintiin ei enää muuteta, koska työajat ovat muuttuneet joustamattomimmiksi ja työajan sanelee työnantaja yksipuolisesti ja niinpä esim lasten tuominen/vieminen päiväkotiin on vaikeutunut, koska päiväkoti ei jousta
Niinpä on lyhennettävä työmatkaa ja asuttava ahtaammin ja epäviihtyisästi
http://www.hs.fi/kaupunki/a1437791552756?jako=1789511c79ae600757e6e451b9e11888&ref=fb-share
Ilman reipasta tiivistystä Pääkaupunkiseutu jatkaa hajoamista, mitä se on tehnyt koko sodan jälkeisen ajan. Ei synny palveluita, mutta paljon turhaa liikennettä. Pahimmillaan pääosa alueesta slummiutuu.
Kaupunki kehittyy aina johonkin suuntaan. Se joko kehittyy tai kuihtuu. Ajatus siitä, että nyt olisi saavutettu jotain, joka voitaisiin säilöä ja nauttia tulevaisuudessa toimivana kaupunkiympäristönä on valitettavasti mahdoton.
Toki yksittäisiä, hyviä rakennuksia sen jälkeen, kun on saavutettu viiden, kuuden kerroksen kypsä umpikortteli, kannattaa käyttää aika pitkäänkin. Helsinki on kuitenkin niin nuori, että eduskuntataloa lukuun ottamatta, kaikki suojeltava löytyy korttelin sisällä Senaatintorista.
Seinäjoki on rautatieristeys, eikä siitä koskaan muuta tule. Pohjanmaan henkinen, hallinnollinen ja taloudellinen keskus on Vaasa.
Pääkaupunkiseudun muuttovoitto Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 alkaen (+3600) vuoteen 2014 (+6200), vaikka työllisyys on heikentynyt myös täällä. Johtunee siitä, että muualla Suomessa työllisyyskehitys on vielä heikommalla tolalla.
No onhan se isompi kuin Helsingin 1,5 miljoonaa ja Stanford on tunnetumpi kuin Otaniemi, mutta varmaan alkuvaiheessa isoin tekijä kuitenkin oli se kuinka paljon ympäristössä on rahaa ja asiakkaita – ilman puolustusvoimien tai NASA:n kiinnostusta tai jenkkien taloutta tuskin menestyviä mikroprosessorien tekemiseen keskittyviä yrityksiä olisi syntynyt juuri niin paljon Jenkkeihin. Ensimmäiset tietokoneet laskivat ammusten ratoja, ensimmäinen mikroprosessori kaiketi tehtiin F-14 hävittäjäkoneeseen ja Internetin perusprotokollatkin syntyivät sotilasviestinnän tarpeisiin.
Mistä tuollaiset luvut nappasit? Helsingin seutu on saanut muuttovoittoa muualta Suomesta tilastokseskuksen mukaan näin:
2010 1666
2011 2707
2012 3587
2013 4303
2014 4958
Tasaista kasvua kyllä, joka johtunee pitkittyneestä lamasta. Ja olisiko ansiosidonnaisten päättymisellä oma vaikutuksensa. Tuotahan on sitten tulkittu niin, että ihmiset haluavat asua juuri Helsingin seudulla.
”kaikki suojeltava löytyy korttelin sisällä Senaatintorista.”
No sanotaan nyt tähän, että onneks IHAN kaikki ei sentään oo noin saatanan pihalla kuin sä.
Tosin niinnojoo. Vallilan viherhipstereille (ja Kivekkään Otsolle) olis tietysti ihan hyvä korvatillikka, jos ne kaikki iänikuiset puuhuussit sun muut Eltsun vanhat matalat kivitalot räjäytettäis huutsan helvettiin ja pantais suurta & mahtavaa betonilootaa tilalle xD
Kööpenhaminan keskustan keskeisemmät aukiot ovat juuri nyt yhtä valtavaa metrotyömaata. Sinne rakennetaan koko kaupungin kiertävä ympyrämetro poikkiakseleineen ja louhittavalla kivellä täytetään valtava alue merestä uudelle asuinalueelle yhden metrohaaran päässä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kaupunkiin, jossa lisäksi pyöräilyn asema merkittävänä liikkumismuotona on itsestäänselvyys.
Täkäläinen kehärata on ydinkeskustaan suunnitellun pisaran yläpuoli, joka avaa seudun liikenteelle aivan uudet kehitysmahdollisuudet. Kunhan liityntäliikenne käynnistyy, asemat saadaan valmiiksi ja ihmiset ja työpaikat alkavat muuttamaan sen varrelle, on suosio taattu. Ja kaupanpäälle saadaan suurelle joukolle pääkaupunkiseutulaisia nopea ja metromaisen tiheästi kulkeva vaihdoton yhteys lentoasemalle. Raideinvestointeja ei tehdä vuoden tai parin perspektiivillä.
Kommenttini oli vastaus väitteeseen, että nykyinen työllisyystilanne ”jarruttaa muuttoa pääkaupunkiseudulle kaikista ilmansuunnista”. (Lähteenä aluesarjat.fi -sivusto, jossa on Tilastokeskuksesta tilattua tilastoaineistoa seudun kuntien tarpeisiin räätälöitynä). Siksi esittämäni luvut koskevat pääkaupunkiseudun (4 kuntaa) saamaa muuttovoittoa Helsingin seudun (yht. 14 kuntaa) ulkopuolelta. Tällainen muutto on vahvasti työmarkkinaperäistä.
Lisäksi Työvoimatutkimuksen mukaan muun Suomen työpaikkojen määrä on kehittynyt suhteellisesti heikommin kuin Helsingin seudulla viime vuosina.
Oletat näköjään keskittämisen olevan parempi ratkaisu kuin ihmisten tähän asti vapailla markkinoilla valitsema malli, jossa osa heistä on asettunut kehyskuntiin. Nykyisessä mallissa uusia palveluita on syntynyt erityisesti uusiin palvelukeskuksiin esim. Kehäteiden varteen. Autoistumista on siis tapahtunut. Palvelut eivät ole kadonneet minnekään. Varsinaista slummiutumista ei Helsingissä taida olla.
Tuo ei kai liity tiivistämiseen. Joku alue kehittyy tiivistymällä, toinen hajautumalla. Joku kasvaen, toinen entisen kokoisena.
Olen eri mieltä. Näytät olettavan kaiken tiettyä ikää nuoremman olevan suojelukelvotonta, ja myös tekevän kaikesta uudistamalla entistä nuorempaa eli suojelukelvotonta. Minusta Helsingissä on paljonkin hyvää ja säilytettävää, sekä tiivistä että harvaa.
Ei, en usko kaikkien haluavan asua keskustassa, mutta sitä keskustaakin pitäisi tehdä. Samoin tiiviiden pientaloalueiden syntymistä ratojen varteen kannattaa tukea, koska ne taas tukevat Helsinkiä alueen keskustaajamana. Niiden ihmisten asumista, jotka haluavat asua haja-asutusalueella, ei saa myöskään pidä säännellä niin tarkkaan, kuin nyt tehdään.
Helsingin pitää kasvaa kaupunkina, mikä tarkoittaa kuusi kerrosta, kattolappeet 45° kulmassa ja umpikortteli. Sen on monessa paikassa todettu tuottavan tehokasta ja mielyttävää ympäristöä. Jotta Helsinki kasvaisi, pitää kaavoituksen olla riittävän kaukonäköistä. Jos oletamme, että kaupunki levittäytyy joskus Herttoniemeen, Haagaan tai Munkkivuoreen, pitää kaavat muuttaa aivan toisen laisiksi jo nyt.
Muualla Euroopassa esikaupunkeja rakennetaan olemassa olevan raskaan radan varteen. Motarit vedetään yli viiden kilometrin päähän radasta, jotta uudet kaupungit ovat riittävän rauhallisia ja viihtyisiä. Kaupungit erotetaan emokunnasta, jotta niihin syntyy palvelut. Eli tehdään kuntauudistuksia tarpeen mukaan. Tavitekoko jossain 10 000 – 40 000 asukkaan välillä. Suomessa Lahden oikorata vedettiin motarin kanssa samaan, joten pysäkeille ei voi rakentaa mitenkään järkeviä taajamia. Ehkä tämä oli tarkoitus?
Kaikkein käsittämättömintä ovat talojen koon rajaukset haja-asutusalueella. Miten joku voi luulla, että poliitikko tai virkamies tietäisi paremmin, minkälainen talo Virtasen on rakennettava. Tilaa täällä Suomessa on, joten pinta-alarajoitukset ovat tyypillistä tarpeetonta sääntelyä.
Helsingissä on hyvin vähän mitään, mitä kannattaisi suojella. Eduskuntatalo ja Senaatintorin miljöö ehkä. Helsingissä on Taka-Töölöstä etelään paljon tiilirunkoisia rakennuksia, jotka ovat pitkäikäisiä ja tehokkaita. Niitä ei kannata purkaa, mutta en oikein näe myöskään syytä suojella niitä.
Mutta se, ettei jotain Makkarataloa voi purkaa, on lähinnä typerää. Talosta sen sijaan sai purkaa talon ainoan nerokkaan asian, eli parkkipaikat. Sehän teki talosta ainutlaatuisen, mikä sinänsä ei kyllä minusta riitä suojeluperusteeksi.
Nimekäs arkkitehti ei myöskäään voi olla syy suojeluun. Esimerkiksi Aalto on tehnyt varmasti onnistuneita rakennuksia, mutta kyllä hänen kynästään on lähtenyt luokattoman huonoakin jälkeä. Nimi ei voi olla siis suojelun peruste.
Suomessa on varmasti joitain ihmisiä, jotka haluaisivat asua nykyisiä kaupunkikeskustoja tiiviimmin/ahtaammin. Heidän mielenkiintonsa varmasti kohdistuu myös Helsinkiin, koska se on suurin kaupunkimme. Toivottavasti saavat mitä haluavat, mutta toivottavasti prosessissa ei tuhota nykyistä, monen mielestä viihtyisää Helsinkiä liikaa.
Tuo ei kuulosta järkevältä. Miksi joidenkin pitäisi tiivistäytyä omakotialuella tukeakseen toisten unelmaa asua suurkaupungin vielä tiiviimmässä keskustassa? Nyt taisi lipsahtaa jo vähän jonnekin suurhelsinkiläisyyden puolelle. Suurhelsinkiläisyyskin voi olla joillekin arvo, mutta ei laiteta ainakaan väljän esikaupungin tietoisesti valinneita kärsimään siitä.
Makuasia säädelläänkö liikaa vai liian vähän.
Missä on todettu?
En näe mitään sellaista suurta levittäytymistarvetta, joka pakottaisi tuhoamaan vanhaa toimivaa kaupunkia alta. Ymmärrän että sinua levittäytyminen voisi kiinnostaa, mutta minään yleisenä tavoitteena tuota ei voi pitää (kaikki kunnanisät haluavat kasvattaa luomustaan, mutta…).
Toiselle optimikoko voisi olla 3000. Joku voisi pitää väkimäärän kasvua ja luonnon betonoimista ja asfaltoimista ei-toivottuina ilmiöinä. Ehkä tarvitaan myös joku täyteen pakattu city siellä viihtyville, ja elämyksenä muille.
Jos päälkaupunkiseutua halutaan kasvattaa, ja rakentaa joukkoliikennettä vahvojen runkolinjojen varaan, Helsingin niemimaa kannattaisi ehkä unohtaa liikenteen solmukohtana pitkän tähtäimen kehityssuunnitelmissa maantieteellisen hankaluutensa vuoksi.
Haja-asutusalueilla väljyys ulkona ja sisällä on tosiaan yksi merkittävä etu, eikä sata lisäneliötä talon koossa ketään juuri haittaa.
Asiaa voi lähestyä myös kysymällä, missä Helsinki on niin huonosti suunniteltu ja rakennettu, että alue kannattaisi vartavasten purkaa. Jos rakennusvimma iskee päälle, voisi ajatella rakentamista jonnekin sellaisiin paikkoihin, missä vanhaa ja monelle rakasta puretaan mahdollisimman vähän. Tällaisia paikkoja voisivat olla Helsingin lähellä raideliikenneasemien kannet ja teollisuudelta vapautuneet tontit. Muualla tarvitaan hävittämiselle jotain lisäperusteita.
Pisäisi pohtia myös syitä purkamiselle eikä vain syitä suojelulle. Jos ei ole erityisiä syitä, voisi säilyttää vanhaakin. Sellaisia paikkoja, joissa ihmisten mielestä on hävitetty jotain arvokasta on paljon. Sellaisia paikkoja joissa uudistuotantoa ihaillaan enemmän kuin vanhaa on aika vähän. Usein kai rakentaminen tapahtuu jonkin kasvuvimman pakottamana, ilman sen suurempaa pitkäjänteistä suunnittelua, keskuspuistosta paloja nakertaen, aina kulloistenkin poliitikkojen ja gryndereiden hetkellisten tarpeiden mukaan, ja tietenkin yleisen naapureiden välisen kilpailun tai paikallispatriotismin vuoksi (esim. jonkin ”suurhelsinkiläisyyden” tapaisen ajattelun vuoksi). Edistystä vai sairautta?