Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.

Kun taas on jul­ki­suu­des­sa väi­tet­ty, että suo­ma­lai­set teke­vät suun­nil­leen maa­il­man lyhin­tä työ­viik­koa, lai­tet­ta­koon tähän OECD:n käsi­tys asias­ta. Tie­dot ovat vuo­del­ta 2012, mut­ta täl­lai­set asiat ovat aika vakai­ta. Täs­sä on kes­ki­mää­rin vuo­des­sa teh­dyt tosia­sial­li­set työ­tun­nit. Muka­na ovat siis vain työl­li­set, joten työl­li­syy­sas­te ei näy näis­sä luvuis­sa. Lyhim­mät työ­ajat ovat Hol­lan­nis­sa, Sak­sas­sa, Nor­jas­sa ja Ranskassa.Pitkää taas Krei­kas­sa, Puo­las­sa, Viros­sa, Unka­ris­sa, Slo­va­kias­sa ja Ita­lias­sa. On vähän har­haan­joh­ta­vaa puhua jos­tain teo­reet­ti­ses­ta koko­päi­väi­ses­tä työ­päi­väs­tä ker­to­mat­ta, kuin­ka suu­ri osa työ­voi­mas­ta sitä tekee. Suo­mes­sa osa-aika­työ­tä teh­dään vähän, muu­al­la paljon.

Greece 2 034
Poland 1 929
Esto­nia 1 889
Hun­ga­ryc 1 888
Czech Republic 1 800
Slo­vak Republic 1 785
Ita­ly 1 752
Austria 1 699
Por­tu­gal 1 691
Spain 1 686
Fin­land 1 672
Uni­ted Kingdom 1 654
Slo­ve­nia 1 640
Swe­den 1 621
Luxem­bourg 1 609
Bel­gium 1 574
Den­mark 1 546
Ire­land 1 529
France 1 479
Norway 1 420
Ger­ma­ny 1 397
Net­her­lands 1 381K

122 vastausta artikkeliin “Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.”

  1. Miten­käs työi­käis­ten kes­kiar­vot? Veik­kaan, että suo­mes­sa teh­dään kes­ki­mää­rin vähän töi­tä, kun nol­lan teki­jöi­tä on niin pal­jon. Ja meil­le muil­le vaan lapa­taan lisää ja lisää, vaik­ka haluk­kai­ta tuli­joi­ta oli­si ja työs­tä voi­si jakaa.

    Ennem­min leik­kaan pal­kas­ta­ni osan ja otan työt­tö­män jaka­maan taak­kaa, kun että mak­san sil­le kai­ken kotiin.

  2. Juu, se kotiin­mak­set­tu raha on perä­ti 500–600 e / kk. Kai­ken sil­lä maksaa.

  3. Kokeil­laam­pas jou­tes­saan, miten uusim­mat työt­tö­myys­lu­vut (tou­ko­kuu 2015) huo­mioi­den tau­luk­ko ja sijoi­tuk­set muuttuvat:

    Poland 1929 7,8 1779
    Esto­nia 1889 6,7 1762
    Hun­ga­ry 1888 7,1 1754
    Czech 1800 5,9 1694
    Austria 1699 6 1597
    Slo­vak 1785 11,8 1574
    U K 1654 5,6 1561
    Ita­ly 1752 12,4 1535
    Luxemb. 1609 5,7 1517
    Greece 2034 25,6 1513
    Fin­land 1672 9,5 1513
    Swe­den 1621 7,4 1501
    Slo­ve­nia 1640 9,2 1489
    Por­tu­gal 1691 13,2 1468
    Den­mark 1546 6,2 1450
    Bel­gium 1574 8,6 1439
    Ire­land 1529 9,8 1379
    Norway 1420 4,2 1360
    Ger­ma­ny 1397 4,7 1331
    France 1479 10,3 1327
    Spain 1686 22,5 1307
    Net­herl. 1381 6,9 1286

    Krei­kas­sa teh­dään työ­tä samat, mitä suo­mes­sa. Espan­ja heit­tää vähi­ten työ­tä teke­vien joukkoon.

  4. Näis­sä uuti­sis­sa unoh­de­taan aina mai­ni­ta että jul­ki­sen puo­len työ­ajat ovat eri asia kuin yksityisellä.

    1. Eli­ni­käi­nen työ­ai­ka ei jul­ki­sel­la puo­lel­la ole kovin­kaan pal­jon lyhyem­pi, kos­ka töis­sä ollaan vanhemmiksi.

  5. Suo­men ongel­ma on lii­an kor­kea valuu­tan kurs­si. Tääl­lä on totut­tu nos­ta­maan kus­tan­nuk­sia sil­lä taval­la, että ne kor­ja­taan deval­vaa­tiol­la kor­ja­taan 10 vuo­den välein. Sama meno näkyy jat­ku­van edel­leen, vaik­ka deval­vaa­tio­ta ei ole käytettävissä.Sisäinen deval­vaa­tio on pel­kää itkua ja ham­mas­ten kiris­tys­tä, eikä kor­jaus­lii­ke voi tapah­tua yhdes­sä yös­sä. Sak­sa sit­ten pitää kus­tan­nus­ku­ria niin, että se köyh­dyt­tää naapurinsa.

  6. Hei ft maailmalta,

    Suo­mi on var­maan lis­tan kär­jes­sä, jos ote­taan työi­käis­ten kes­kiar­vot. On meil­lä työt­tö­myyt­tä, mut­ta niin on muu­al­la­kin ja meil­lä on aika har­vi­nais­ta, että nai­set jää­vät vapaa­eh­toi­ses­ti täys­päi­väi­sik­si kotiäi­deik­si kuten monis­sa muis­sa maissa.

  7. ft maa­il­mal­ta:
    Miten­käs työi­käis­ten kes­kiar­vot? Veik­kaan, että suo­mes­sa teh­dään kes­ki­mää­rin vähän töi­tä, kun nol­lan teki­jöi­tä on niin pal­jon. Ja meil­le muil­le vaan lapa­taan lisää ja lisää, vaik­ka haluk­kai­ta tuli­joi­ta oli­si ja työs­tä voi­si jakaa.

    Ennem­min leik­kaan pal­kas­ta­ni osan ja otan työt­tö­män jaka­maan taak­kaa, kun että mak­san sil­le kai­ken kotiin.

    Komp­paan. Yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen pitäi­si­kin perus­tua työn jaka­mi­seen jos sil­lä oli­si oikeas­ti tar­koi­tus vähen­tää työt­tö­myyt­tä (ei sel­väs­ti­kään ole).

  8. Tuo on käsi­tel­tä­vän asian kan­nal­ta kyl­lä täy­sin har­haan­joh­ta­va tilasto. 

    Jos ver­tail­laan työ­ai­kaa, niin kyl­lä sil­loin pitää ver­tail­la koko­päi­vä­työ­tä koko­päi­vä­työ­hön ja osa-aika­työ­tä osa-aika­työ­hon eikä las­kea kaik­kia yhteen.

    1. Sylt­ty.
      Jos halu­taan kat­soa, pal­jon­ko kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä on työ­voi­aa, ei pidä tui­jot­taa mak­si­mi­työ­ai­kaa vaan keskimääräistä.

  9. ft maa­il­mal­ta:Ennem­min leik­kaan pal­kas­ta­ni osan ja otan työt­tö­män jaka­maan taak­kaa, kun että mak­san sil­le kai­ken kotiin. 

    Ei se onnis­tu, kos­ka jotain satun­nais­ta työ­tön­tä ei voi kis­kais­ta teke­mään sitä mitä sinä teet.

    Nimim “palk­kaa­mas­sa työ­voi­maa, ei tämä ole niin help­poa kuin jul­ki­ses­ta kes­kus­te­lus­ta kuvittelisi”

  10. OECD:n ajan­ta­sai­nen tietokanta:
    https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

    Sak­sas­sa teh­dään ilmei­ses­ti maa­il­man vähi­ten töi­tä, jos tilas­toon on usko­mi­nen: 1371 tun­tia. Seu­raa­vak­si lais­kin kan­sa on hol­lan­ti­lai­set: 1425. Suo­mi on sijal­la 11, 1645.

    Sak­sas­sa ja eten­kin Hol­lan­nis­sa nai­set teke­vät osa-aika­työ­tä enem­män kuin muu­al­la. Tren­di­hän menee käsit­tääk­se­ni niin, että vau­ras­tu­mi­nen lisää eten­kin nais­ten “lekot­te­lua”. Oli­si­ko se yksi seli­tys tuol­le aika isol­le erolle.

  11. Uuti­sis­ta kuu­lin, että esim. Hol­lan­nis­sa noin puo­let töis­sä­käy­vis­tä tekee töi­tä osa-aikai­ses­ti, Suo­mes­sa kai­ke­ti 15 %. OECD:n lis­ta ei tai­da tätä huomioida.

    Täyt­tä työ­viik­koa teke­viä tar­kas­tel­len suo­ma­lais­ten viik­ko­työ­ai­ka on EU:n lyhimpiä.

    Val­tiol­la ja kun­nis­sa työ­ai­ka on eri­tyi­sen lyhyt. Erää­nä iso­na eri­tyis­ryh­mä­nä nos­tai­sin esiin opet­ta­jat, joil­la perus­kou­lus­sa vuo­si­työ­ai­ka on 1000–1200 tun­tia vuo­des­sa. Palk­kaa mak­se­taan kui­ten­kin 1700–1800 tun­nin mukai­ses­ti. Lisäk­si erit­täin monet opet­ta­jat pää­se­vät täy­del­le eläk­keel­le 60-vuo­tiai­na, eri­tyi­so­pet­ta­jat jopa 55-vuo­tiai­na. Kun kai­kes­ta täs­tä las­kee todel­li­sen tun­ti­pal­kan koko ural­le, niin nämä edut huo­mioi­tu­na perus­kou­lun opet­ta­jat pää­se­vät hyvin lähel­le lää­kä­rei­den tun­ti­palk­ko­ja uran­sa aikana.

    Kuka­pa ei haluai­si erit­täin lyhyt­tä vuo­si­työ­ai­kaa ja niil­le vähäi­sil­le tun­neil­le lää­kä­rin tuntipalkkaa.

  12. OECD:n Emplo­y­ment Out­look 2015:n mukaan (pdf s.26, raport­ti s.24) Suo­men työl­li­syy­sas­te on hyvin lähel­lä OECD:n kes­kiar­voa, lähes sama kuin Irlan­nis­sa. Krei­kan ja muu­ta­mien mui­den mai­den rype­mi­sen joh­dos­ta Suo­men työl­li­syy­sas­te on itse asias­sa kor­keam­pi kuin euro­mail­la keskimäärin.

    Sii­nä mie­les­sä ft:n kom­ment­ti kui­ten­kin näyt­täi­si pitä­vän paik­kaan­sa, että Suo­men osal­ta työl­lis­ten ja työt­tö­mien sum­ma on alem­pi kuin monil­la muil­la mail­la suh­tees­sa väki­lu­kuun. Las­ten osuus nyt ei var­maan­kaan ole se mer­kit­tä­vä teki­jä, joten Suo­mes­sa on enem­män väkeä eläk­keel­lä tai työ­voi­man ulko­puo­lel­la muuten.

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den osal­ta Suo­mel­la menee ver­rat­tain hyvin, mut­ta rapor­tin lähes 300 sivua vaa­ti­si enem­män kuin kol­men minuu­tin selaa­mi­sen. Oli­si­kin mie­len­kiin­tois­ta, jos Osmo ehti­si kir­joit­taa oman näke­myk­sen­sä tuos­ta rapor­tis­ta Suo­men tilan­teen osal­ta. http://www.oecd.org/els/oecd-employment-outlook-19991266.htm

    1. JariM
      Kos­kaan ei pidä ver­tai­luis­sa kat­soa työt­tö­mien mää­rää vaan ainoas­taan työl­lis­ten, kos­ka työt­tö­myy­den käsi­te vaih­te­lee maittain.

  13. Ensin tode­taan, että teol­li­suu­des­ta on kadon­nut 100 000 työ­paik­kaa. Sit­ten ker­ro­taan, että rat­kai­su tähän on lisä­tä työ­ai­kaa samal­la pal­kal­la 5% (siis las­kea palk­ko­ja 5%).

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei rii­tä. Oikea pro­sent­ti­lu­ku on kak­si­nu­me­roi­nen. Olet­taen, että tar­koi­tuk­se­na on alkaa kil­pai­le­maan vähem­män kehit­ty­nei­den hal­pa­mai­den kans­sa niis­tä val­mis­ta­van teol­li­suu­den työ­pai­kois­ta, joi­ta ei ole vie­lä automatisoitu.

    Perus­suo­mi näyt­täi­si visiois­saan elä­vän edel­leen ras­kaan teol­li­suu­den kul­ta-aikaa. Ja tämä sopii hyvin yhteen pai­kal­leen jämäh­tä­neen ras­kaan teol­li­suu­den staat­ti­seen kuvioon, jos­sa pyö­ri­te­tään van­ho­ja konei­ta ja kes­ki­ty­tään tulok­sen opti­moin­tiin mini­moi­mal­la kaik­kia mah­dol­li­sia kulueriä.

    Tämän asian jah­kaa­mi­ses­sa mene­te­tään edel­li­sen hal­li­tuk­sen esi­mer­kin mukai­ses­ti taas seu­raa­vat nel­jä vuotta.

    Ps. esi­mer­kik­si kv mat­kai­lu kas­vaa tasai­ses­ti lähes 5% vuosivauhdilla.

  14. TimoT:
    Suo­men ongel­ma on lii­an kor­kea valuu­tan kurs­si. Tääl­lä on totut­tu nos­ta­maan kus­tan­nuk­sia sil­lä taval­la, että ne kor­ja­taan deval­vaa­tiol­la kor­ja­taan 10 vuo­den välein. Sama meno näkyy jat­ku­van edel­leen, vaik­ka deval­vaa­tio­ta ei ole käytettävissä.Sisäinen deval­vaa­tio on pel­kää itkua ja ham­mas­ten kiristystä, 

    Tul­kit­sen saman tilan­teen niin, että ongel­ma ei ole lii­an kor­kea valuu­tan kurs­si, vaan “maan tapa” hoi­taa ongel­ma deval­vaa­tiol­la. Käy­tän­nös­sä deval­vaa­tio on ollut kei­no siir­tää vien­ti­sek­to­rin ongel­mat koti­maan kulut­ta­ja­pal­ve­luil­le, eli koh­dis­te­taan kep­pi yhteen lii­ke-elä­män osa-alu­ee­seen kil­pai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­sen sijaan.

  15. Osmo,
    Kes­kus­te­lu yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­ta ei tar­kas­te­le kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä ole­vaa työ­voi­maa, vaan yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyä. OECD:n tilas­to mit­taa pit­kät­li työ­hön osal­lis­tu­mis­ta (ts. osa-aika­työn ylei­syyt­tä), ei yri­tys­ten panok­sel­laan (kuu­kausi­palk­ka) saa­maa tuo­tos­ta (työ­tun­nit). Tämä tilas­to­han para­nee esim. kiel­tä­mäl­lä kaik­ki alle 20h/viikko työ­so­pi­muk­set, mikä ei kyl­lä auta suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä lain­kaan markkinoilla.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eli­ni­käi­nen työ­ai­ka ei jul­ki­sel­la puo­lel­la ole kovin­kaan pal­jon lyhyem­pi, kos­ka töis­sä ollaan vanhemmiksi.

    Voi­pi olla. Kyl­lä­hän löy­sä työ­tah­ti, var­ma työ­paik­ka ja pit­kät lomat aut­ta­vat jaksamaan. 

  17. syy­tä val­tio­ta, älä työ­tön­tä:
    Juu, se kotiin­mak­set­tu raha on perä­ti 500–600 e / kk. Kai­ken sil­lä maksaa. 

    Juu­ri Salos­sa Mic­ro­sof­til­ta pot­kut saa­nut kol­men lap­sen insi­nöö­ri esit­ti las­kel­mat, että 4000 e/kk pal­kal­ta kun alat viet­tä­mään laa­tuai­kaa las­ten kans­sa koto­na työt­tö­mä­nä, niin käteen jää­vät tulot kas­va­vat. (Ansio­si­don­nai­nen + koti­hoi­don­tu­ki — lap­sien päivähoitomaksut)

    Eihän täs­sä ole mitään järkeä.

    Toi­meen­tu­lo­nor­mi on 1150 e/kk. Sen saa jokai­nen Suo­mes­sa oles­ke­le­va aina luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mas­ta maa­han­muut­ta­jas­ta sil­lan alla makaa­vaan puliuk­koon (olet­taen että hen­ki­lö asuu yksin vuo­kral­la 600 e/kk yksiös­sä pääkaupunkiseudulla).

    Ensim­mäi­se­nä ter­vei­den ja työ­ky­kyis­ten vas­tik­keet­to­mat edut pitää lopettaa.

  18. ft maa­il­mal­ta:
    Ennem­min leik­kaan pal­kas­ta­ni osan ja otan työt­tö­män jaka­maan taak­kaa, kun että mak­san sil­le kai­ken kotiin.

    Samaa miel­tä peri­aat­tees­sa. Ongel­mal­lis­ta vain on se, että usein työ­tä eivät käy­tän­nös­sä pys­ty jaka­maan ne, jot­ka ansait­se­vat riit­tä­väs­ti kye­täk­seen luo­pu­maan osas­ta ansioi­taan. Tilan­ne on toki aloit­tain eri ja esim. lää­kä­rit ja juris­tit pys­ty­vät yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la koh­ta­lai­ses­ti sane­le­maan omat työmääränsä.

    Toi­saal­ta ne, joi­den työ­tä jaka­maan oli­si tar­jol­la teki­jöi­tä run­sain mää­rin ja vie­lä­pä ilman työ­nan­ta­jan puo­lel­ta pereh­dyt­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­via suu­ria kulu­ja, eivät yleen­sä ansait­se niin pal­jon että voi­si­vat luo­pua kovin suu­res­ta osas­ta palkkaansa.

    Teo­rias­sa tie­ten­kin työn jaka­mi­ses­ta työt­tö­mil­le pitäi­si seu­ra­ta veroas­teen las­kua, joka huo­mioi­den työn jaka­mi­nen muut­tui­si­kin mah­dol­li­sek­si useam­mil­le. Käy­tän­nös­sä tämä ei noin vain tapah­du aina­kaan kovin nopeas­ti. Ehkä osa­na yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ta. (Rea­lis­ti sisäl­lä­ni kuis­kut­taa, että ei ehkä sittenkään…)

  19. Oli­si­ko tuol­le väit­teel­le, että jul­ki­sel­la puo­lel­la elä­köi­dy­tään myö­hem­min läh­det­tä? Löy­sin ainoas­taan Kevan sel­vi­tyk­sen vuo­dell­ta 2010 ja sen mukaan aina­kin kun­ta­puo­len elä­köi­ty­mi­si­kä on ident­ti­nen yksi­tyi­sen sek­to­rin kanssa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eli­ni­käi­nen työ­ai­ka ei jul­ki­sel­la puo­lel­la ole kovin­kaan pal­jon lyhyem­pi, kos­ka töis­sä ollaan vanhemmiksi.

    Pit­kä vuo­si­työ­ai­ka on työ­nan­ta­jal­le usein eduk­si, kun taas pit­kä eli­ni­käi­nen työ­ai­ka on työ­an­ta­jal­le usein hai­tak­si. Tämän voi pää­tel­lä esi­mer­kik­si sii­tä, että yli 50-vuo­tiai­ta ei mie­lel­lään pal­ka­ta ja jo pal­ka­tuis­ta yri­te­tään pääs­tä usein eroon. 

    Joten­ka en oikein ymmär­rä Osmon appel­sii­nien ja ome­nien vertailua. 

    Jul­ki­sen puo­len työt ovat sitä pait­si usein siis­tiä sisä­työ­tä, jon­ka tuot­ta­vuus on tut­ki­tus­ti keh­non­lais­ta ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen puo­leen, siis kes­ki­mää­rin. Kyl­lä­hän sitä jak­saa jos vain kes­tää työil­ma­pii­rin rasit­teet. Jos työ­tah­ti hidas­tuu elä­keiäs­sä enti­ses­tään, työ­an­ta­ja ei asi­aan yleen­sä puutu. 

    Pit­kää, siis todel­la pit­kää päi­vää teke­vät luo­vat sel­lai­sia inno­va­tii­vi­sia fir­mo­ja kuin vaik­ka Amazon tai Rovio. On siis, ohi­men­nen sanot­tu­na, har­hais­ta kuvi­tel­la, että lyhyt työ­päi­vä tar­koit­tai­si luo­vaa työyh­tei­söä, kun asian­ti­la näyt­täi­si ole­van päinvastoin.

  21. TimoT: Sisäi­nen deval­vaa­tio on pel­kää itkua ja ham­mas­ten kiris­tys­tä, eikä kor­jaus­lii­ke voi tapah­tua yhdes­sä yös­sä. Sak­sa sit­ten pitää kus­tan­nus­ku­ria niin, että se köyh­dyt­tää naapurinsa.

    Kyl­lä hal­li­tus voi­si teh­dä vero­ja ja mak­su­ja ruk­kaa­mal­la sisäi­sen deval­vaa­tion yhdes­sä yös­sä ihan ilman työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä. Hal­li­tus vain ei pidä sitä val­ta­po­liit­ti­ses­ti fik­su­na siir­to­na; pal­jon ove­lam­paa on naa­mioi­da osto­voi­man hei­ken­tä­mi­nen ja rahan siir­tä­mi­nen työn­te­ki­jäl­tä työ­nan­ta­jal­le “isän­maal­li­sek­si yhteen hii­leen puhaltamiseksi”.

    Deval­vaa­tion idea on sii­nä, että työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set las­ke­vat samaan aikaan kun osto­voi­ma heik­ke­nee. Hal­li­tus voi las­kea työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia otta­mal­la työ­nan­ta­jan elä­ke­mak­sut omal­le vas­tuul­leen, ja hei­ken­tää osto­voi­maa nos­ta­mal­la vero­ja elä­ke­mak­su­jen kattamiseksi.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mehän olem­me vaa­ti­neet Kreik­kaa nos­ta­maan työt­tö­myyt­tä ja he ovat totelleet. 

    Ehkä oli­si pitä­nyt lai­na­ta krei­kal­le lisää rahaa jota ei kos­kaan saa­da takas.

    On hyvin help­po vas­tus­taa sääs­tö­po­li­tiik­kaa, mut­ta ker­to­kaa mis­tä se raha syö­mi­seen sit­ten tulee jos Krei­kan sääs­töt on väärin.

    Jos se tulee Suo­men veron­mak­sa­jil­ta (joko suo­raan tai EKP:n jäse­nyy­den kaut­ta), sano­kaa se rehel­li­ses­ti ääneen. 

    Jos jotain, Kreik­ka on hyvä esi­merk­ki mitä osaa­mat­to­mat ja vas­tuut­to­mat polii­ti­kot saa­vat aikaan kun kukaan ei hei­tä valvo.

    1. Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädes­tä? Krei­kan talous on tuhot­tu vuo­si­kym­me­nik­si, mil­lä on var­maan­kin halut­tu var­mis­taa, ettei maa pys­ty mak­sa­maan mitään vel­ko­jil­leen. Maal­le, jos­sa kou­lu­tus­ta­so on hyvin alhai­nen on, 200 000 kor­keas­ti kou­lu­te­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muu­al­le jo mer­kit­see, ettei toi­voa ole.

  23. Lis­tan kär­ki­pääs­sä ole­vil­la mail­la menee EU:ssa huo­noi­ten kun taas hän­tä­pääs­sä ovat par­hai­ten menes­ty­neet maat. Jos täs­tä jotain pitäi­si tul­ki­ta, niin nyky­ajan pit­käl­le tek­nis­ty­nees­sä maa­il­mas­sa työn mää­räl­lä ei ole mitään väliä, ainoas­taan sen laa­dul­la. Jos jotain, niin työ­ajal­la on ehkä jopa kään­tei­nen kor­re­laa­tio menes­tyk­seen. Selit­täi­sin tätä sil­lä, että ihmi­set joil­la on enem­män vapaa-aikaa ovat luo­vem­pia ja kek­si­vät her­kem­min uut­ta ja perus­ta­vat kas­vua luo­via yrityksiä.

  24. JariM: Tul­kit­sen saman tilan­teen niin, että ongel­ma ei ole lii­an kor­kea valuu­tan kurs­si, vaan “maan tapa” hoi­taa ongel­ma deval­vaa­tiol­la. Käy­tän­nös­sä deval­vaa­tio on ollut kei­no siir­tää vien­ti­sek­to­rin ongel­mat koti­maan kulut­ta­ja­pal­ve­luil­le, eli koh­dis­te­taan kep­pi yhteen lii­ke-elä­män osa-alu­ee­seen kil­pai­lu­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­sen sijaan.

    Jos ei ihan mus­ta­val­koi­ses­ti aja­tel­la, niin kyl­lä kel­lu­va valuut­ta on parem­pi kuin vah­va tai “vakaa” kuten oli tapa­na sanoa 80-luvul­la. Vakaa mark­ka­han ter­veh­dyt­ti teo­rian mukaan talou­den tap­pa­mal­la hei­kot fir­mat. Voi olla, mut­ta kun lama iski, vah­va mark­ka osoit­tau­tui kata­stro­fik­si. Aivan kuin euro nyt.

    Sisäi­sen deval­vaa­tion kan­nal­ta ongel­man yti­mes­sä on pote­rois­saan kyh­jöt­tä­vät ammat­ti­lii­tot. Mut­ta min­käs sil­le mah­taa? Ne on otet­ta­va yhtä­lös­sä huo­mioon samal­la taval­la kuin isän­maat­to­mat kapitalistit. 

    Hal­li­tuk­sen “yhteis­kun­ta­so­pi­mus” eli vähän taval­lis­ta isom­pi TUPO näyt­tää äkki­sel­tään type­räl­tä: miten parin vuo­den pääs­tä aloi­tet­ta­vat uudis­tuk­set muka aut­ta­vat maa­ta jo vii­si vuot­ta run­nel­lees­sa lamassa? 

    Eivät miten­kään mut­ta tar­koi­tus onkin ilmei­ses­ti pakot­taa ammat­ti­lii­tot pois pote­rois­taan. Jos sii­nä onnis­tu­taan, tul­vai­suus näyt­tää pit­käl­lä täh­täi­mel­lä pal­jon valoi­sam­mal­ta. Jos taas ei onnis­tu­ta, ammat­ti­lii­tot heik­ke­ne­vät, kos­ka yhä useam­pi alkaa pitää nii­tä hyvin­voin­nin kes­kei­se­nä estee­nä. Sekin on myön­teis­tä kehitystä.

  25. duu­na­ri: Juu­ri Salos­sa Mic­ro­sof­til­ta pot­kut saa­nut kol­men lap­sen insi­nöö­ri esit­ti las­kel­mat, että 4000 e/kk pal­kal­ta kun alat viet­tä­mään laa­tuai­kaa las­ten kans­sa koto­na työt­tö­mä­nä, niin käteen jää­vät tulot kas­va­vat. (Ansio­si­don­nai­nen + koti­hoi­don­tu­ki – lap­sien päivähoitomaksut)

    Eihän täs­sä ole mitään järkeä.

    Toi­meen­tu­lo­nor­mi on 1150 e/kk. Sen saa jokai­nen Suo­mes­sa oles­ke­le­va aina luku- ja kir­joi­tus­tai­dot­to­mas­ta maa­han­muut­ta­jas­ta sil­lan alla makaa­vaan puliuk­koon (olet­taen että hen­ki­lö asuu yksin vuo­kral­la 600 e/kk yksiös­sä pääkaupunkiseudulla).

    Ensim­mäi­se­nä ter­vei­den ja työ­ky­kyis­ten vas­tik­keet­to­mat edut pitää lopettaa.

    Kir­joi­tuk­se­si on osin ris­ti­rii­tai­nen. Kir­joi­tat päi­vä­hoi­to­mak­su­jen vaih­tu­mi­ses­ta koti­hoi­don­tu­keen ja samaan aikaan kir­joi­tat vas­tik­keet­to­mis­ta eduis­ta. Koti­hoi­don tuki on nime­no­maan vas­tik­keel­li­nen ja vel­voit­ta­va etu joka on mah­dol­li­ses­ti kun­nal­le ja jul­kis­ta­lou­del­le tuottava.

    Esi­merk­ki­si insi­nöö­rin ansio­tu­lot 4000 eur/kk vaih­tu­vat ansio­si­don­nai­seen n. 2147 eur/kk. Muut muu­tok­set ovat vas­tik­keel­li­sia ellei muu­ta ilmene.

    ps. kan­na­tan ansio­si­don­nai­sis­ta etui­suuk­sis­ta luo­pu­mis­ta ja siir­ty­mis­tä tasa-arvoi­seen perus­tu­loon. Otta­mat­ta kan­taa mil­lai­sia mark­ki­na­va­kuu­tuk­sia kan­sa­lai­set omaeh­toi­ses­ti ottaisivat.

  26. duu­na­ri: Juu­ri Salos­sa Mic­ro­sof­til­ta pot­kut saa­nut kol­men lap­sen insi­nöö­ri esit­ti las­kel­mat, että 4000 e/kk pal­kal­ta kun alat viet­tä­mään laa­tuai­kaa las­ten kans­sa koto­na työt­tö­mä­nä, niin käteen jää­vät tulot kas­va­vat. (Ansio­si­don­nai­nen + koti­hoi­don­tu­ki – lap­sien päivähoitomaksut)

    Eihän täs­sä ole mitään järkeä.

    Koti­hoi­don­tu­ki vähen­ne­tään koko­nai­suu­des­saan ansio­si­don­nai­ses­ti (vaik­ka se mak­set­tai­siin puo­li­sol­le), joten las­kel­ma on sil­tä osin virheellinen.

  27. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei myös­kään aiem­min irti­sa­not­tu kovin­kaan pal­jon työn­te­ki­jöi­tä, joka sekin nos­taa työssaolovuosia. 

    Jos esi­mer­kik­si yli 50-vuo­tias menet­tää IT-alal­la työn­sä, niin kuin­ka­han toden­nä­köi­ses­ti tämä vie­lä työl­lis­tyy, aina­kaan samal­la toimialalla?

  28. Luin hil­jat­tain tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa eri Euroo­pan mais­sa oli kysyt­ty, että mitä kan­saa he pitä­vät a) luo­tet­ta­vam­pi­na ja b) ahkerimpana.
    Kai­kis­sa muis­sa (Euroo­pan suu­ris­sa) mais­sa Sak­sa­lai­set oli­vat ykkö­siä molem­mis­sa kate­go­riois­sa pait­si Krei­kas­sa. Kreik­ka­lai­set oli­vat ran­kan­neet ykkö­sek­si itsen­sä molem­mis­sa kategorioissa.
    Tämän perus­teel­la­han Kreik­ka­lais­ten arviol­le on jotain katet­ta, vaik­ka alkuun nau­rat­ti Kreik­ka­lais­ten käsi­tys itsestään.

  29. Kim Väi­sä­nen:
    Oli­si­ko tuol­le väit­teel­le, että jul­ki­sel­la puo­lel­la elä­köi­dy­tään myö­hem­min läh­det­tä? Löy­sin ainoas­taan Kevan sel­vi­tyk­sen vuo­dell­ta 2010 ja sen mukaan aina­kin kun­ta­puo­len elä­köi­ty­mi­si­kä on ident­ti­nen yksi­tyi­sen sek­to­rin kanssa.

    http://www.etk.fi//fi/service/julkaisut/440/julkaisut?contentPath=fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastoraportit/elakkeellesiirtymisika_suomen_tyoelakejarjestelmassa_2014

    Eläk­keel­le siir­ry­tään jul­ki­sel­la ja yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la kes­ki­mää­rin suun­nil­leen samas­sa iäs­sä (jul­kai­sun sivu 61). Oikeam­man kuvan erois­ta antaa kui­ten­kin eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odo­te (s. 59), jon­ka mukaan jul­ki­sel­la puo­lel­la todel­la eläk­köi­dy­tään hie­man myö­hem­min. Käsit­tee­nä eläk­keel­le­siir­ty­mi­siän odo­te on hie­man mut­ki­kas, mut­ta se on seli­tet­ty ao. jul­kai­sus­sa ja tosi­aan paras mit­ta­ri tätä­kin eroa kuvaamaan.

  30. Kun palk­ko­ja ei voi las­kea, niin piden­ne­tään työ­ai­kaa ja täs­sä pitää kiit­tää Sipi­lää, kun hän hakee rea­lis­ti­sia rat­kai­su­ja. Jos tuot­ta­vuus­hyp­pyä pide­tään uhka­vaa­ti­muk­se­na, niin se näyt­tää todel­li­suu­des­sa ay ‑liik­keen oikean kar­van, Por­tu­ga­lin vero­pa­ko­lai­sis­ta huo­li­mat­ta. Toi­saal­ta Suo­mi tar­vit­see koh­ta oman Ger­hard Schrö­de­rin­sä, joka pelas­taa val­tion ja kato­aa sit­ten takavasemmalle.

  31. Teh­dä työ­tä ja rakas­taa. Paras­ta ihmi­syy­des­sä! Eikä ole edes vai­ke­aa. Jos yhtei­sö vaa­tii lisää töi­tä, teh­dään töitä.

  32. Kil­pai­lu­ky­ky­mie­les­sä saat­tai­si olla jär­ke­vää tar­kas­tel­la myös sopi­muk­sis­sa kuvat­tu­ja (nimel­li­siä) vuo­si­työ­ai­ko­ja. Yli- ja ali­töi­den, esim lomau­tus­ten, mää­rään­hän vai­kut­taa suh­dan­ne­ti­lan­ne. Veik­kai­sin, että vuo­den 2005 tie­noil­la kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­työ­ai­ka oli sel­väs­ti nykyis­tä pidempi.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Syltty.
    Jos halu­taan kat­soa, pal­jon­ko kan­san­ta­lou­den käy­tös­sä on työ­voi­aa, ei pidä tui­jot­taa mak­si­mi­työ­ai­kaa vaan keskimääräistä.

    Sil­loin pitäi­si las­kea myös työt­tö­mät mukaan. Ja jos oikein halu­taan ver­tail­la kan­san­ta­lou­den kan­to­ky­kyä työ­tun­tein suh­teen, niin pitää ottaa koko väes­tö mukaan, kos­ka maas­sa jos­sa on pal­jon van­huk­sia, työs­sä ole­vien pitää teh­dä pal­jon enem­män töi­tä saman elin­ta­son saa­vut­ta­mi­seen kuin maas­sa, jos­sa ei ole yhtään eläkeikäistä.

  34. ft maa­il­mal­ta:
    Miten­käs työi­käis­ten kes­kiar­vot? Veik­kaan, että suo­mes­sa teh­dään kes­ki­mää­rin vähän töi­tä, kun nol­lan teki­jöi­tä on niin pal­jon. Ja meil­le muil­le vaan lapa­taan lisää ja lisää, vaik­ka haluk­kai­ta tuli­joi­ta oli­si ja työs­tä voi­si jakaa.

    Ennem­min leik­kaan pal­kas­ta­ni osan ja otan työt­tö­män jaka­maan taak­kaa, kun että mak­san sil­le kai­ken kotiin.

    Niin­pä! Itsei­sar­voi­sen työn luo­mi­sen sijaan pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, miten
    1. saa­daan ihmi­sil­le mah­dol­li­suus teh­dä sen ver­ran työ­tä kuin nämä oikeas­ti halua­vat (kulut­taa ja inves­toi­da) ja
    2. miten mini­moi­daan pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den riski!

    Täs­sä vähän sii­tä, mitä se vaa­tii talous­jär­jes­tel­män kannustimilta (:
    bit.ly/tyonluonti
    rootbug.org/Ns5
    bit.ly/antifragiilius

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jul­ki­sen puo­len elä­kei­kää on nos­tet­tu ja var­hai­se­läk­keet ovat harvinaisia. 

    Kyl­lä, sys­tee­miä on muu­tet­tu mut­ta eri ikä­luok­kien osal­ta erit­täin epä­ta­sa-arvoi­ses­ti. Saa­vu­tet­tui­hin etui­hin eivät poliit­ti­set päät­tä­jät ole uskal­ta­neet kajota.

    Ylei­sim­mät amma­til­li­set elä­keiät olivat:
    — eri­tyis­luo­kan­opet­ta­ja 55 vuotta
    — perus­kou­lun opet­ta­ja 60 vuotta
    — polii­si 58 vuotta.

    Nämä edut sai jos oli kun­nan pal­ve­luk­ses­sa 1989 tai ennen sitä. Eli pait­si suu­ret ikä­luo­kat niin myös erit­täin suu­ri jouk­ko 50- ja 60-luvul­la syn­ty­nei­tä on saa­nut usko­mat­to­man ante­li­aat elä­ke-edut ver­rat­tu­na nyt työ­elä­mäs­sä ole­viin tai tule­viin sukupolviin. 

    Ylei­sem­min nämä saa­vu­te­tut edut (elä­ke­jär­jes­tel­mä, työt­tö­myys­me­not, sosi­aa­li­me­not jne.) ovat se hel­ve­til­li­nen Suo­mi-lai­van upot­ta­va pai­no­las­ti, joka aiheut­taa kor­kean vero­tuk­sen, kal­liin työ­voi­man, työ­ha­lut­to­muu­den, kor­kean työt­tö­myy­den, huo­non kil­pai­lu­ky­vyn ja jul­ki­sen sek­to­rin velkaantumisen. 

    Tuli­si­pa Suu­ri Tuu­li, joka pyyh­käi­si­si pois saa­vu­te­tut edut. Muu­toin jär­jes­tel­män ter­veh­dyt­tä­mi­nen vie vuo­si­kym­me­niä ja jos onnis­tuu lainkaan.

  36. Ainoas­taan sil­lä on mer­ki­tys­tä, että pal­jon­ko työ­päi­väs­tä kulu­te­taan töi­den teke­mi­seen ja pal­jon­ko juo­rua­mi­seen. Voi­daan­han sitä pitää ihmi­siä vaik­ka 10 tun­tia päi­väs­sä töis­sä, mut­ta eivät he taa­tus­ti tee töi­tä 10 tuntia.

    Kul­tai­sel­la 80-luvul­la not­kut­tiin teh­tais­sa har­jan­var­siin nojail­len ja lik­sal­la mak­soi oma­ko­ti­ta­lon kivuttomasti.

    Nyky­ään teh­tais­sa, joi­ta vie­lä Suo­mes­sa on, jou­tuu teke­mään töitä.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    JariM
    Kos­kaan ei pidä ver­tai­luis­sa kat­soa työt­tö­mien mää­rää vaan ainoas­taan työl­lis­ten, kos­ka työt­tö­myy­den käsi­te vaih­te­lee maittain.

    Noi­den pro­sent­tien pitäi­si olla kor­ja­tut ja ver­tai­lu­kel­po­set kes­ke­nään. Tot­ta kai niis­sä on epä­tark­kuut­ta, mut­ta on nii­den ver­tai­lu­kel­poi­sik­si saat­ta­mi­sek­si työ­tä teh­ty ja ne on paras­ta, mitä on tarjolla. 

    Samoin epä­tark­kuut­ta on tuos­sa työ mää­räs­sä, jota läh­din las­ke­maan. Läh­tö­koh­tai­ses­ti nuo nume­rot tai­ta­vat olla aina­kin hie­man van­ho­ja. Epä­tark­kuut­ta on aina kai­kes­sa. Se arvioi­mi­nen, että onko se mer­kit­tä­vää on hankalaa.

  38. Vesa:
    Val­tiol­la ja kun­nis­sa työ­ai­ka on eri­tyi­sen lyhyt. Erää­nä iso­na eri­tyis­ryh­mä­nä nos­tai­sin esiin opet­ta­jat, joil­la perus­kou­lus­sa vuo­si­työ­ai­ka on 1000–1200 tun­tia vuo­des­sa. Palk­kaa mak­se­taan kui­ten­kin 1700–1800 tun­nin mukai­ses­ti. Lisäk­si erit­täin monet opet­ta­jat pää­se­vät täy­del­le eläk­keel­le 60-vuo­tiai­na, eri­tyi­so­pet­ta­jat jopa 55-vuo­tiai­na. Kun kai­kes­ta täs­tä las­kee todel­li­sen tun­ti­pal­kan koko ural­le, niin nämä edut huo­mioi­tu­na perus­kou­lun opet­ta­jat pää­se­vät hyvin lähel­le lää­kä­rei­den tun­ti­palk­ko­ja uran­sa aikana.

    Kuka­pa ei haluai­si erit­täin lyhyt­tä vuo­si­työ­ai­kaa ja niil­le vähäi­sil­le tun­neil­le lää­kä­rin tuntipalkkaa.

    Ver­tai­lu “lää­kä­rei­hin” osuu maa­lin ohi. Parem­pi on ver­tail­la saman kou­lu­tus­taus­tan luku­ja. Esim. (diplomi)-insinööri yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la vrt. sama hen­ki­lö opet­ta­ja­na tek­nii­kan alan oppilaitoksessa ?

    Omien koke­muk­sie­ni (vaih­ta­nut yksi­tyil­tä opek­si) perus­teel­la kysees­sä on vaih­to­kaup­pa. Ope­tusa­lal­la saa pie­nem­pää palk­kaa eikä ura­ke­hi­tys­mah­dol­li­suuk­sia käy­tän­nös­sä ole. Toi­saal­ta työ on lep­poi­saa ja on pit­kät lomat. En vaih­tai­si takaisin.

    Mut­ta jos raha, yle­ne­mi­nen hie­rar­kias­sa tai vaik­ka oman fir­man perus­ta­mi­nen kiin­nos­taa, ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä alkaa opeksi.

    Perus­kou­lun opet­ta­jis­ta luul­ta­vas­ti aina­kin mafy­keat-tyy­peil­lä kyse on samas­ta valinnasta.

  39. duu­na­ri: Juu­ri Salos­sa Mic­ro­sof­til­ta pot­kut saa­nut kol­men lap­sen insi­nöö­ri esit­ti las­kel­mat, että 4000 e/kk pal­kal­ta kun alat viet­tä­mään laa­tuai­kaa las­ten kans­sa koto­na työt­tö­mä­nä, niin käteen jää­vät tulot kas­va­vat. (Ansio­si­don­nai­nen + koti­hoi­don­tu­ki – lap­sien päivähoitomaksut)

    Itse pää­tin irtau­tua hie­man pie­nem­mil­lä tuloil­la työ­elä­mäs­tä vuon­na 2009. Kol­me las­ta. Talou­del­li­nen kan­nus­tin oli lii­an suu­ri ver­rat­tu­na vaki­tui­sen työ­pai­kan tuo­maan tur­vaan. Jokai­nen pai­not­taa asioi­ta eri taval­la, mut­ta itse en näe jär­keä men­nä töi­hin, jos on alle kou­lui­käi­siä lap­sia ja saa jotain ansioi­hin sidot­tua tuloa. 

    Täl­lä­kin het­kel­lä ottai­sin mie­lel­lä­ni pot­kut, jos vain sai­sin pomon yli­pu­hut­tua. Vaik­ka lap­set­kin on jo isompia.

  40. Jos ajat­te­lee näi­tä euroo­pan mai­ta ja mie­li­ku­via niis­sä teh­dyn työn mää­rän, palk­ka­ta­son ja muun ylei­sen huo­kut­te­le­vuu­den mukaan, niin omis­ta mie­li­ku­vis­ta­ni vetäi­sin täl­läi­siä hypoteeseja:

    a) Mitä vah­vem­pi talous sitä enem­män ihmi­set panos­ta­vat vapaa-aikaan ja työn suh­teen kes­ki­ty­tään vain oleelliseen?

    - Siis sel­vää on se, että kova­palk­kai­sis­sa mais­sa työ­tä teh­dään vähem­män ja pie­ni­palk­kai­sis­sa enem­män. Omal­la taval­laan tämä on sel­viö, sil­lä pal­kan on olta­va pie­nem­pi kuin sii­tä saa­ta­va tulos tai muu­ten sitä työ­tä ei tee­te­tä. Pie­nen pal­kan hyväk­sy­mi­nen tekee maas­ta köy­hän, kos­ka sii­hen jumiu­du­taan eikä kai­ve­ta parem­min tuot­ta­via hommia?

    b) Yhteis­kun­ta on sitä parem­pi, mitä suu­rem­pia pie­nim­mät pal­kat ovat?

    Pers­tun­tu­mal­la teh­ty olet­ta­mus. Juon­taa juu­ren­sa mm. edell­seen koh­taan. Sisäl­tää aika pal­jon olet­ta­mia. Ole­tan, että pie­net pal­kat voi nos­taa ja yhteis­kun­ta seu­raa perässä. 

    b) Työn tuot­ta­vuu­den nousu joh­taa JOKO työn tulok­sen eriar­voi­seen jaka­mi­seen tai ylei­seen työ­ajan laskuun?
    Se on sel­vää, että se hyvin­voin­ti ei vaan valu alas­päin. Teen­kö minä lii­an roh­ke­aa olet­ta­maa, kun väi­tän, että se pot­ki­si kui­ten­kin vas­taa­val­la taval­la yhteis­kun­taa alhaal­ta ylöspäin?

  41. Jokai­nen voi yrit­tää tul­ki­ta itse Ilta­sa­no­mien eri läh­tei­tä kokoa­vas­ta artik­ke­lin kuvaa­jia ja arvioi­da, että mis­sä koh­taa on men­ty met­sään ja että mitä pitäi­si teh­dä asian korjaamiseksi.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438675577608.html

    Minä olen liput­ta­nut sen sisäi­sen deval­vaa­tion puo­les­ta jo vuo­sia. Jot­kut sano­vat että se on lii­an kivu­lias tie, mut­ta eipä tämä BKT:n kyn­tä­mi­nen kovin auvoi­sal­ta tun­nu. Kär­si­mys­tä kaik­ki tyyni.

  42. Zzz:
    Kul­tai­sel­la 80-luvul­la not­kut­tiin teh­tais­sa har­jan­var­siin nojail­len ja lik­sal­la mak­soi oma­ko­ti­ta­lon kivuttomasti. 

    Nyky­ään har­jan­var­si on vaih­tu­nut nettiin?

  43. ottia tuo­ta:
    Omien koke­muk­sie­ni (vaih­ta­nut yksi­tyil­tä opek­si) perus­teel­la kysees­sä on vaih­to­kaup­pa. Ope­tusa­lal­la saa pie­nem­pää palk­kaa eikä ura­ke­hi­tys­mah­dol­li­suuk­sia käy­tän­nös­sä ole. Toi­saal­ta työ on lep­poi­saa ja on pit­kät lomat. En vaih­tai­si takaisin. 

    Mie­les­tä­ni palk­ka­ver­tai­luis­sa pitäi­si aina palk­kaa ver­tail­la tun­ti­palk­ka­na. Ois­han se vähän höl­möä, että toi­nen naut­tii pidem­mis­tä lomis­ta ja samaan aikaan vie­lä tie­naa­kin enemmän.

    Tiet­ty nykyi­nen progres­sii­vi­nen vero­tus suo­sii sitä. Esim. lää­kä­ril­lä net­to­pal­kas­sa ei vält­tä­mät­tä hir­veäs­ti eroa, että tekee­kö töi­tä 4 vai 5 päi­vää viikossa.

  44. Ano­nyy­mi:
    Selit­täi­sin tätä sil­lä, että ihmi­set joil­la on enem­män vapaa-aikaa ovat luo­vem­pia ja kek­si­vät her­kem­min uut­ta ja perus­ta­vat kas­vua luo­via yrityksiä. 

    Vapaa-ajan mää­rä ei ole syy, vaan seu­raus. Luo­vuus ja uuden kek­si­mi­nen vaa­tii sen, että yhteis­kun­ta on vas­taa­not­ta­vai­nen. On aika sama, pal­jon­ko ideoi­ta on, jos ei saa mitään koe­pon­nis­tet­tua. Suo­mes­sa idean eteen­päin vie­mi­nen on hen­ki­ses­ti hel­pom­paa nykyi­sin, mut­ta yhteis­kun­ta vas­tus­taa aiem­paa enem­män. Sil­ti koko­nai­suu­des­saan hel­pom­paa tänään on, kuin vaik­ka 90-luvulla. 

    Kun otsi­kos­sa­kin puhu­taan “Län­si-Euroo­pas­ta”, niin vie­dään seu­raa­va ver­taus samal­le his­to­rial­li­sel­le aika­kau­del­le. Liu­ku­hih­nal­la ole­va työn­te­ki­jä kek­sii jotain, jol­la on poten­ti­aa­lia Neu­vos­to­lii­tos­sa ja Sak­sas­sa. Aivan.

  45. ft maa­il­mal­taTäl­lä­kin het­kel­lä ottai­sin mie­lel­lä­ni pot­kut, jos vain sai­sin pomon yli­pu­hut­tua. Vaik­ka lap­set­kin on jo isompia. 

    Etkö voi irti­sa­nou­tua? Sit­ten vaan tulee pie­ni karens­si ja alkaa ansio­si­don­nai­nen laulaa?

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jul­ki­sen puo­len elä­kei­kää on nos­tet­tu ja var­hai­se­läk­keet ovat harvinaisia. 

    Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen tilas­to­ra­port­ti ker­too, että yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta siir­ryt­tiin 2014 eläk­keel­le kes­ki­mää­rin 61,6 vuo­den iäs­sä ja jul­ki­sel­ta puo­lel­ta 61,8 vuo­den iäs­sä. Aika pal­jon sii­nä rei­lus­sa kah­des­sa kuu­kau­des­sa saa teh­dä töi­tä, jos sen aika­naa aikoo pai­ka­ta 4 vii­kon yli­mää­räi­set vuosilomat.

    Van­huuse­läk­keel­le siir­ry­tään yksi­tyi­sel­tä puo­lel­la kes­ki­mää­rin 63,9 vuo­den iäs­sä, työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le 52,0 vuo­den iäs­sä. Jul­ki­sel­la puo­lel­la vas­taa­vas­ti 63,8 ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le 53,1 vuo­den iäs­sä. Jul­ki­sel­ta puo­lel­ta siir­ry­tään yksi­tyis­tä useam­min var­hen­ne­tul­le van­huuse­läk­keel­le, työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le tai osa-aikaeläkkeelle.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädes­tä? Krei­kan talous on tuhot­tu vuo­si­kym­me­nik­si, mil­lä on var­maan­kin halut­tu var­mis­taa, ettei maa pys­ty mak­sa­maan mitään vel­ko­jil­leen. Maal­le, jos­sa kou­lu­tus­ta­so on hyvin alhai­nen on, 200 000 kor­keas­ti kou­lu­te­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muu­al­le jo mer­kit­see, ettei toi­voa ole. 

    Onko Krei­kan 50-vuo­ti­aa­na eläk­keel­le pää­sy perusteltua?

    Tie­tääk­se­ni Krei­kas­sa on vie­lä suu­rem­mat erot yksi­tyi­sel­lä jul­ki­sel­la puo­lel­la mitä Suo­mes­sa. Esi­merk­ki­nä vaik­ka kes­ki­mää­räi­set eläketulot.

    On sel­vää, että jos kokee veron­mak­sa­ja­na epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta, niin var­mas­ti myös veron­kier­to lisääntyy.

    En myös­kään ymmär­rä sitä, että lei­ka­taan vel­ko­ja samaan aikaan anne­taan lisää lai­naa. Oli­si muka­vaa, jos sama onnis­tui­si myös­kin minun asun­to­lai­nan kanssa.

  48. ottia tuo­ta: Ver­tai­lu “lää­kä­rei­hin” osuu maa­lin ohi. Parem­pi on ver­tail­la saman kou­lu­tus­taus­tan luku­ja. Esim. (diplomi)-insinööri yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la vrt. sama hen­ki­lö opet­ta­ja­na tek­nii­kan alan oppilaitoksessa ?

    Ver­ta­sin lää­kä­rei­hin sik­si, että lää­kä­rit ovat palk­ka­ti­las­tois­sa kes­ki­mää­rin eni­ten tie­naa­via kk-tuloil­la mitattuna.

    Eli väit­tä­mä­ni on, että jos palk­ka­ti­las­tot teh­täi­siin todel­li­sen tun­ti­pal­kan (uran palkkatulot/uran työ­tun­nit) perus­teel­la, oli­si­vat näis­tä erin­omai­sis­ta elä­ke-eduis­ta naut­ti­vat taval­li­set pk-opet­ta­jat kärkisijoilla.

    OAJ on ehkä par­hai­ten onnis­tu­nut edun­val­von­nas­sa. Lyhyen vuo­si­työ­ajan ansios­ta opet­ta­jat ovat aktii­vi­sia mm. poli­tii­kas­sa, nääs kun sitä aikaa on.

  49. Vesa:
    Uuti­sis­ta kuu­lin, että esim. Hol­lan­nis­sa noin puo­let töis­sä­käy­vis­tä tekee töi­tä osa-aikai­ses­ti, Suo­mes­sa kai­ke­ti 15 %.OECD:n lis­ta ei tai­da tätä huomioida.

    Täyt­tä työ­viik­koa teke­viä tar­kas­tel­len suo­ma­lais­ten viik­ko­työ­ai­ka on EU:n lyhimpiä.

    Val­tiol­la ja kun­nis­sa työ­ai­ka on eri­tyi­sen lyhyt. Erää­nä iso­na eri­tyis­ryh­mä­nä nos­tai­sin esiin opet­ta­jat, joil­la perus­kou­lus­sa vuo­si­työ­ai­ka on 1000–1200 tun­tia vuo­des­sa. Palk­kaa mak­se­taan kui­ten­kin 1700–1800 tun­nin mukai­ses­ti. Lisäk­si erit­täin monet opet­ta­jat pää­se­vät täy­del­le eläk­keel­le 60-vuo­tiai­na, eri­tyi­so­pet­ta­jat jopa 55-vuo­tiai­na. Kun kai­kes­ta täs­tä las­kee todel­li­sen tun­ti­pal­kan koko ural­le, niin nämä edut huo­mioi­tu­na perus­kou­lun opet­ta­jat pää­se­vät hyvin lähel­le lää­kä­rei­den tun­ti­palk­ko­ja uran­sa aikana.

    Kuka­pa ei haluai­si erit­täin lyhyt­tä vuo­si­työ­ai­kaa ja niil­le vähäi­sil­le tun­neil­le lää­kä­rin tuntipalkkaa.

    Tätä minä­kin epäi­lin tilas­toa kat­soes­sa­ni. Se on har­haan­joh­ta­va, kos­ka mm. Hol­lan­nis­sa nai­set teke­vät ylei­ses­ti puo­li­päi­vä­työ­tä. Ja Suo­mes­sa teh­dään hyvin vähän osa-aikatyötä.

    Lisäk­si huo­maut­tai­sin, että ver­tai­lu­koh­tee­na ei tuli­si olla vain Euroo­pan maat, kos­ka talou­del­li­nen kil­pai­lu on maa­il­man­laa­juis­ta. Tie­tääk­se­ni esim. USA:ssa ja monis­sa Aasian mais­sa lomat ovat hyvin lyhyi­tä. Jopa osas­sa USA:n osa­val­tiois­ta ei ole lain­sää­dän­nös­sä mää­ri­tel­tyä vuo­si­lo­maa. Ei siis ver­tai­lu­ja EU:n sisäl­lä, kos­ka eihän EU todel­la­kaan ole mikään maa­il­man talou­den vetu­ri nykyisin.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädes­tä? Krei­kan talous on tuhot­tu vuo­si­kym­me­nik­si, mil­lä on var­maan­kin halut­tu var­mis­taa, ettei maa pys­ty mak­sa­maan mitään vel­ko­jil­leen. Maal­le, jos­sa kou­lu­tus­ta­so on hyvin alhai­nen on, 200 000 kor­keas­ti kou­lu­te­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muu­al­le jo mer­kit­see, ettei toi­voa ole.

    Muis­taak­se­ni Krei­kas­ta on muut­ta­nut tuo 200 000 kai­ken­kaik­ki­aan vuo­des­ta 2008(?) läh­tien, kyse ei siis ole kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta. Mää­rä on suh­teel­li­ses­ti vain vähän enem­män kuin muut­to Suo­mes­ta. Ja jos arva­ta saa, siir­to­lai­suus Suo­mes­ta jat­kaa kas­vu­aan eks­po­ten­ti­aa­li­ses­ti. Tosin Kreik­kaa ei ehkä kiin­ni saa­da, jos eivät sit­ten eroa euros­ta ennen Suomea.

    Ohi­men­nen voi­si mai­ni­ta, että kreik­ka­lai­set ovat perin­tei­ses­ti olleet suu­res­ti ylie­dus­tet­tu­ja jenk­kiy­li­opis­to­jen prof­fi­na. Mai­ne velvoittaa?

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädes­tä? Krei­kan talous on tuhot­tu vuo­si­kym­me­nik­si, mil­lä on var­maan­kin halut­tu var­mis­taa, ettei maa pys­ty mak­sa­maan mitään vel­ko­jil­leen. Maal­le, jos­sa kou­lu­tus­ta­so on hyvin alhai­nen on, 200 000 kor­keas­ti kou­lu­te­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muu­al­le jo mer­kit­see, ettei toi­voa ole.

    Kreik­ka­han ei ole vie­lä juu­ri­kaan lyhen­tä­nyt vel­ko­jaan, vaan kyse on sii­tä että rahat eivät rii­tä val­tion vuo­sit­tai­siin menoi­hin. Veloil­le on myön­net­ty lyk­käys­tä aina­kin kym­me­nen vuot­ta ja kor­ko puo­len pro­sen­tin tasoa.Jonkinlainen tasa­pai­no täy­tyy saa­da ensin kulu­jen ja tulo­jen välil­le. Kreik­ka on taval­laan elvyt­tä­nyt koko euroa­jan EU:n hal­po­jen lai­na­kor­ko­jen avul­la ja täs­sä tulos. Sur­ke­aa kreik­ka­lais­ten kan­nal­ta. Nykyi­nen Syrizan hal­li­tus on enti­ses­tään pahen­ta­nut tilan­net­ta ja polt­ta­nut sil­to­jaan mui­hin EU mai­hin. Talous­mi­nis­te­ri Varou­fa­kis oli tie­tääk­se­ni aika­naan Papandreun hal­li­tuk­sen talousneuvonantajia.

  52. teek­ka­ri: Deval­vaa­tion idea on sii­nä, että työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set las­ke­vat samaan aikaan kun osto­voi­ma heik­ke­nee. Hal­li­tus voi las­kea työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia otta­mal­la työ­nan­ta­jan elä­ke­mak­sut omal­le vas­tuul­leen, ja hei­ken­tää osto­voi­maa nos­ta­mal­la vero­ja elä­ke­mak­su­jen kattamiseksi.

    Tus­kin toi­mi­si. Deval­vaa­tion idea on palaut­taa vien­ti­sek­to­rin kil­pai­lu­ky­ky. Osto­voi­ma koti­maas­sa las­kee, mut­ta hai­tat jää­vät pal­jol­ti kotimarkkinasektorille.

    Vien­ti­sek­to­rin pal­kol­li­set kär­si­vät osto­voi­man putoa­mi­ses­ta muu­ta­man vuo­den, koti­maan sek­to­rin pal­kol­li­set aina seu­raa­van deval­vaa­tioon asti. Deval­vaa­tiol­la voi­tiin siis toteut­taa dema­rien tai­vas, eli vaki­paik­ka paperitehtaassa.

    Varak­kaat, joil­la oli rele­vant­tia osa­ke- tai kiin­teis­tö­omis­tus­ta, m.l. met­sä­ti­lo­ja, kär­si­vät kor­kein­taan pari vuot­ta. Deval­vaa­tiol­la voi­tiin toteut­taa siten myös sekä por­va­rien että kepu­lais­ten taivas.

    Ei ihme, että deval­vaa­tio­ta haikaillaan.

  53. Tom­pe­lo: Pit­kä vuo­si­työ­ai­ka on työ­nan­ta­jal­le usein eduk­si, kun taas pit­kä eli­ni­käi­nen työ­ai­ka on työ­an­ta­jal­le usein hai­tak­si. Tämän voi pää­tel­lä esi­mer­kik­si sii­tä, että yli 50-vuo­tiai­ta ei mie­lel­lään pal­ka­ta ja jo pal­ka­tuis­ta yri­te­tään pääs­tä usein eroon.
    ‘snip’

    No ei se nyt kyl­lä opet­ta­jien koh­dal­la noin mene. Eikä tai­da tuot­ta­vus­kaan las­kea iän myö­tä, sama mää­rä kaka­roi­ta ope­te­taan — van­hem­pi opet­ta­ja tosin parem­min. Vai miten mit­tai­sit tuottavuutta?

  54. ottia tuo­ta:
    ‘snip’
    Omien koke­muk­sie­ni (vaih­ta­nut yksi­tyil­tä opek­si) perus­teel­la kysees­sä on vaih­to­kaup­pa. Ope­tusa­lal­la saa pie­nem­pää palk­kaa eikä ura­ke­hi­tys­mah­dol­li­suuk­sia käy­tän­nös­sä ole. Toi­saal­ta työ on lep­poi­saa ja on pit­kät lomat. En vaih­tai­si takaisin.
    ‘snip’

    Eikä palk­ka­kaan ole huono.

  55. Minun mie­les­tä­ni pitäi­si yrit­tää sitä työ­uraa piden­tää siel­tä lop­pu­pääs­tä. Antaa nuo­rien pariu­tua, aikuis­tua ja opis­kel­la ihan rauhassa.

    Jos ote­taan kes­ki­ver­to alle 20-vuo­tias, niin ei hän todel­la­kaan ole oikeas­taan mis­sään yri­tyk­ses­sä tar­peel­li­nen. Ei ole edes elämänkokemusta.

    Nyt siel­lä lop­pu­pääs­sä lope­te­taan lii­an aikai­sin ja ollaan lii­an sai­rai­ta ja väsy­nei­tä. Pitäi­si saa­da pidet­tyä ihmi­set hen­ki­ses­ti ja fyy­si­ses­ti parem­mas­sa kun­nos­sa kauemmin.

    Eläk­keel­lä voi jou­tua ole­maan 30–40 vuot­ta. Se on yhteis­kun­nal­le ja elä­ke­läi­sel­le rasi­te. Kes­ki­ver­to elä­ke­läi­sel­lä on aikaa, mut­tei rahaa, joten aika kevyi­tä ne täy­tet­tä­vät unel­mat ovat. Monen koh­dal­la elä­mä on yhtä selviämistaistelua.

    Nyt on lama, mut­tei aina tule ole­maan lama. Nyt oli­si hyvä aika lait­taa ihmi­set huo­leh­ti­maan parem­min ter­vey­des­tään ja osaamisestaan.

  56. Minus­ta Osmo on vää­räs­sä. Tein täyt­tä työ­viik­koa Suo­mes­sa, 37,5h vii­kos­sa + pal­kat­to­mat yli­työt ja lomat ja lomae­dut suo­men tavan mukaan. Jäin ilman töi­tä, ja teen nyky­ään Irlan­nis­sa samal­la alal­la, samal­la tit­te­lil­lä töi­tä mut­ta täy­si työ­viik­ko on 39h ja sitä todel­la­kin seu­ra­taan. Loma­ra­ha- tai paluu­ra­ha käsi­tet­tä ei ole, vuo­si­palk­ka on noin 10k eur vähem­män kuin Suo­mes­sa. Hyvät lomae­dut, eli mel­kein saman ver­ran loma­päi­viä kuin suo­mes­sa. Lisäk­si, kun Suo­mes­sa molem­mat puo­li­sot teke­vät ‘täys­päi­väi­ses­ti’ töi­tä, niin val­lal­la on Suo­mes­sa tapa läh­teä ajois­sa, siis nel­jän-vii­den mais­sa nou­ta­maan lap­sia päi­kys­tä. Se tasoit­taa noi­ta ‘yli­töi­tä’. Tääl­lä ei kat­so­ta hyväl­lä aikai­sem­min läh­te­mis­tä, kos­ka on työn­te­ki­jän oma huo­li miten jäl­ki­kas­vun­sa hoi­taa omal­la ajal­laan eikä sitä tar­vit­se työ­nan­ta­jan huo­lek­si teh­dä. Työ­ai­ka lop­puu 5.30 ja sii­hen saak­ka on suo­ta­vaa olla talossa!

  57. Mites Soi­nin­vaa­ra kun Sveit­sis­sä teh­dään n. 250 tuni­ta enem­män kuin Suo­mes­sa ja työt­tö­myys­lu­vut ovat n. kol­man­nes Suo­men luvuista.

  58. Kuin­ka tum­pe­loi­ta päät­tä­jät­kin voi­vat olla? EU:n sisäl­tä­kään ei löy­dy ymmär­rys­tä mitä ja miten mita­taan. Ja pää­tök­siä yri­te­tään teh­dä tie­don varas­sa, jota eri tahot tul­kit­se­vat täy­sin eri tavoin. Hie­no tit­te­li ja oppiar­vo eivät vält­tä­mät­tä kor­re­loi älyn kanssa.

  59. Hyvä esi­merk­ki 0 tun­nin vuo­si­työ­ajas­ta: http://yle.fi/uutiset/8206826

    Oli­si kiva tie­tää, että pal­jon­ko tuli mak­sa­maan veron­mak­sa­jil­le, kun mak­set­tiin 6,5 vuot­ta palk­kaa, vaik­ka ei käy­nyt töissä.

    On kiva taas pai­naa kovas­ti töi­tä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la ja mak­saa veroja.

  60. Sylt­ty:
    Tuo on käsi­tel­tä­vän asian kan­nal­ta kyl­lä täy­sin har­haan­joh­ta­va tilasto. 

    Jos ver­tail­laan työ­ai­kaa, niin kyl­lä sil­loin pitää ver­tail­la koko­päi­vä­työ­tä koko­päi­vä­työ­hön ja osa-aika­työ­tä osa-aika­työ­hon eikä las­kea kaik­kia yhteen.

    Enää ei ole mitään yhte­näis­tä koko­päi­vä­työ­tä, työ­ajat ovat eriy­ty­neet ja koko­päi­vä­työ on vain muu­ta­man alan ominaisuus.Eteknkin muu­al­la Euroo­pas­sa työ­ai­kaa jate­taan , jot­ta työl­li­syys ja osal­li­suus säi­lyi­si hyvä­nä ja mones­sa maas­sa osa-aika­työ­hön kan­nus­te­taan eri­lai­sil­la tuilla.

    Sama työ­ai­ko­jen hajoa­mi­nen tapah­tuu Suomessakin

    Teh­ty viik­ko­työ­ai­ka eri aloil­la (ka.) 35,7

    Maa­ta­lous, met­sä­ta­lous, kala­ta­lous; kai­vos­toi­min­ta 41,3

    Teol­li­suus; sähkö‑, lämpö‑, vesi- ja
    jäte­huol­to 37,4

    Raken­ta­mi­nen 38,8

    Tuk­ku- ja vähit­täis­kaup­pa; moottori-
    ajo­neu­vo­jen ja moot­to­ri­pyö­rien kor­jaus 34,8

    Kul­je­tus ja varas­toin­ti 38

    Majoi­tus- ja ravit­se­mis­toi­min­ta 33,1

    Infor­maa­tio ja vies­tin­tä 36,5

    Rahoi­tus- ja vakuutustoiminta;
    kiin­teis­tö­ala 35,2

    Lii­ke-elä­män pal­ve­lut 34,8

    Jul­ki­nen hal­lin­to ja maanpuolustus;
    pakol­li­nen sosi­aa­li­va­kuu­tus 35,7

    Kou­lu­tus 33,3

    Ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut 34,5

    Muu pal­ve­lu­toi­min­ta 31,3

    Toi­mia­la tun­te­ma­ton 33,1

    Moni ala on jo tip­pu­nut alle 35 tun­nin, joka on koko­päi­väi­sen työn raja

    Ja osa-aokais­ten mää­rä kas­vaa koo ajan, esim Hol­lan­nis­sa alkaa olla jo puo­let osa-aikai­sek­si luet­ta­via ja 25–30 % on yleinen

    Kun koko­päi­vä­työ­tä teke­vien mää­rä supis­tuu edel­leen niin se ole enää stan­dar­di tulevaisuudessa

  61. ft maa­il­mal­ta:
    Kokeil­laam­pas jou­tes­saan, miten uusim­mat työt­tö­myys­lu­vut (tou­ko­kuu 2015) huo­mioi­den tau­luk­ko ja sijoi­tuk­set muuttuvat:

    Poland19297,81779
    Estonia18896,71762

    Puo­lan talous on kas­va­nut yli 15 vuot­ta tasais­ta tah­tia. Samaan aikaan Puo­lan väki­lu­ku on vähen­ty­nyt, kos­ka iso osa puo­la­lai­ses­ta (5–10%) on muut­ta­nut ulko­mail­le. Maa­han­muut­toa Puo­las­sa ei juu­ri­kaan ole har­ras­tet­tu. Pie­niä naa­pu­ri­mai­den vähem­mis­tö­jä löy­tyy. Ammat­ti­tai­toi­ses­ta työ­voi­mas­ta on pulaa, toi­saal­ta pal­kat ovat pie­net ja sosi­aa­li­tur­va heikko.

    Voi­ko tuos­ta teh­dä jotain pää­tel­miä maa­han­muu­ton tai työ­ajan mer­ki­tyk­ses­tä talou­del­le? Osaa­ko joku nime­tä Puo­lan tun­ne­tuim­mat tuotemerkit?

    Kes­ki­mää­räi­sel­lä työ­ajal­la ei ole nyky­ään enää mer­ki­tys­tä. Mer­ki­tys­tä on Inno­vaa­tioil­la, kan­san perin­teil­lä ja ylei­sel­lä vero­tuk­sel­la sekä poli­tii­kal­la. Ihmi­set kyl­lä teke­vät töi­tä jos se on hyö­dyl­lis­tä ja tuot­ta­vaa. Suo­mes­sa on häm­mäs­tyt­tä­vän tehok­kaas­ti pää­dyt­ty tilan­tee­seen, jos­sa töi­den teke­mi­nen, töi­den teet­tä­mi­nen ja omis­ta­mi­nen ei ole vält­tä­mät­tä kannattavaa.

  62. Tapio: Tus­kin toi­mi­si. Deval­vaa­tion idea on palaut­taa­vien­ti­sek­to­rin kil­pai­lu­ky­ky. Osto­voi­ma koti­maas­sa las­kee, mut­ta hai­tat jää­vät pal­jol­ti kotimarkkinasektorille.

    Vien­ti­sek­to­rin pal­kol­li­set kär­si­vät osto­voi­man putoa­mi­ses­ta muu­ta­man vuo­den, koti­maan sek­to­rin pal­kol­li­set aina seu­raa­van deval­vaa­tioon asti. Deval­vaa­tiol­la voi­tiin siis toteut­taa dema­rien tai­vas, eli vaki­paik­ka paperitehtaassa.

    Varak­kaat, joil­la oli rele­vant­tia osa­ke- tai kiin­teis­tö­omis­tus­ta, m.l. met­sä­ti­lo­ja, kär­si­vät kor­kein­taan pari vuot­ta. Deval­vaa­tiol­la voi­tiin toteut­taa siten myös sekä por­va­rien että kepu­lais­ten taivas.

    Ei ihme, että deval­vaa­tio­ta haikaillaan. 

    Deval­vaa­tios­sa oli­si se hyvä puo­li, että moni sai­si pitää työ­paik­kan­sa, ellei ole jotain ulko­mai­sia lai­no­ja yri­tyk­sil­lä. Nyt­hän pyri­tään kar­si­maan kulu­ja ja kun palk­ko­ja ei voi­da alen­taa, niin se tar­koit­taa potkuja.

    Mut­ta mitään ongel­maa ei oli­si, jos pal­kan­ko­ro­tuk­set oli­si­vat olleet mal­til­li­sia. Sii­tä puhut­tiin jo Euroon men­täes­sä, ettei ole mah­dol­li­suut­ta deval­vaa­tioon, joten se vaa­tii, ettei pal­kat nouse lii­an kovaa tahtia.

  63. TL: Suo­mes­sa on häm­mäs­tyt­tä­vän tehok­kaas­ti pää­dyt­ty tilan­tee­seen, jos­sa töi­den teke­mi­nen, töi­den teet­tä­mi­nen ja omis­ta­mi­nen ei ole vält­tä­mät­tä kannattavaa.

    Ostap­pa pal­ve­lua toi­sel­ta.. Tee ensik­si itse töi­tä, jos­ta jää käteen 50 % yri­tyk­sel­le koi­tu­nees­ta kus­tan­nuk­ses­ta (vaik­ka noin 30 % työn­te­ki­jä ja 20 % työ­nan­ta­ja) ja sit­ten kun ostat yri­tyk­sel­tä, niin taas tapah­tuu samal­la taval­la, pait­si lisäk­si pääl­le tulee arvon­li­sä­ve­ro… koko­nais­ve­ro alkaa var­maan ole­maan lähel­lä jotain 80–90 %. Eipä ihme, että veron­kier­to alkaa kiehtomaan!

  64. Töi­tä kan­nat­taa mie­les­tä­ni teh­dä aina„jo psyyk­ki­sen ter­vey­den­kin vuoksi,Ei raha mer­kit­se kaik­kea ‚se on syy­tä muis­taa jokaisen.Raha on tie­tys­ti vält­tä­mä­tön ns.paha„„„,Tosi asia on kai­kil­le ei rii­tä työtä.mutta voi­han kek­siä muutakin.

  65. Rai­mo K: No ei se nyt kyl­lä opet­ta­jien koh­dal­la noin mene. Eikä tai­da tuot­ta­vus­kaan las­kea iän myö­tä, sama mää­rä kaka­roi­ta ope­te­taan – van­hem­pi opet­ta­ja tosin parem­min. Vai miten mit­tai­sit tuottavuutta?

    Kou­lus­sa tuot­ta­vuut­ta voi­si mita­ta vaik­ka­pa oppi­mis­tu­lok­sil­la. Suo­ma­lai­nen kou­lu­han on yksi maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­mis­ta, jos ei epä­ta­sa-arvoi­sin, tär­keim­män aineen eli äidin­kie­len oppi­mi­sen osal­ta tyt­tö­jä ja poi­kia ver­ra­tes­sa. En ihmet­te­li­si, jos kävi­si ilmi, että pyhän leh­män sisäl­lä oli­si mui­ta­kin luurankoja. 

    Jos kie­li­ku­va ontuu, vetoan sukupuoleen. 

    Mut­ta, joo, mie­les­sä ei ollut opet­ta­jat vaan koke­muk­set ja tari­nat sai­raan­hoi­ta­jis­ta ja sos­suis­ta. Ja sii­tä, miten työ­nan­ta­jat pyr­ki­vät eroon yli 50-vuo­tiais­ta yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la vaan ei tie­tääk­se­ni julkisella.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädestä?

    Jos ouo­len tusi­naa muu­ta viu­lis­tia har­kit­see vel­ko­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mis­tä, niin se voi olla erit­täin fiksua.

    Kukaan ei var­mas­ti ole kiel­tä­nyt Kreik­kaa teke­mäs­tä nii­tä fik­su­ja ja jär­ke­viä leik­kauk­sia ja raken­ne­muu­tok­sia sii­nä sivus­sa. Ehkä yhdel­tä Eurooan par­hai­ten raho­te­tuis­ta armei­jois­ta oli­si voi­nut lei­ka­ta enemmän.

  67. Jos kes­ki­mää­räi­sel­lä työ­ajal­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin ehdo­tan että teh­dään kol­lek­tii­vi­nen pää­tös lei­ka­ta työ­ai­kaa 25% ja nos­taa jalos­tusar­voa 50% alkaen 1.1.2016.

    Help­poa kuin hei­nän­te­ko, yksi jär­jes­tö­pää­tös ja työt­tö­myys sekä talous­vai­keu­det katoavat!

  68. Tom­pe­lo:
    ‘snip’
    Mut­ta, joo, mie­les­sä ei ollut opet­ta­jat vaan koke­muk­set ja tari­nat sai­raan­hoi­ta­jis­ta ja sos­suis­ta. Ja sii­tä, miten työ­nan­ta­jat pyr­ki­vät eroon yli 50-vuo­tiais­ta yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la vaan ei tie­tääk­se­ni julkisella. 

    Ja sai­raan­hoi­ta­jil­la­ko vai sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä on/oli se lyhyt työaika?

  69. Sylt­ty:
    Jos kes­ki­mää­räi­sel­lä työ­ajal­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin ehdo­tan että teh­dään kol­lek­tii­vi­nen pää­tös lei­ka­ta työ­ai­kaa 25% ja nos­taa jalos­tusar­voa 50% alkaen 1.1.2016.

    Help­poa kuin hei­nän­te­ko, yksi jär­jes­tö­pää­tös ja työt­tö­myys sekä talous­vai­keu­det katoavat! 

    Help­poa­han se. Per­su­jen perin­ne­jouk­ko SMP aikoi­naan esit­ti työt­tö­myy­den kiel­tä­mis­tä lail­la. Olet samoil­la linjoilla!

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ajat­te­le mil­lai­nen palk­ka on par­hail­la pika­juok­si­joil­la. Työ­ai­ka 9,8 sekuntia… 

    No, sii­hen tuo 5% tuot­ta­vuus­hyp­py ja jopa suo­ma­lai­set alka­vat pär­jä­tä. Tämä aja­tus lie­nee Sipi­län insi­nöö­ri­miet­tei­den taustalla.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädes­tä? Krei­kan talous on tuhot­tu vuo­si­kym­me­nik­si, mil­lä on var­maan­kin halut­tu var­mis­taa, ettei maa pys­ty mak­sa­maan mitään vel­ko­jil­leen. Maal­le, jos­sa kou­lu­tus­ta­so on hyvin alhai­nen on, 200 000 kor­keas­ti kou­lu­te­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muu­al­le jo mer­kit­see, ettei toi­voa ole. 

    Ota­pa huo­mioon, että Kreik­ka on teh­nyt nämä “uudis­tuk­sen­sa” ihan itse — vai olet­ko sitä miel­tä, että ennen nykyis­tä krii­siä Kreik­ka on teh­nyt kaik­ki oikein eikä mitään tar­vet­ta kor­jaus­liik­kei­siin ole?

    En ole huo­man­nut, että troik­ka oli­si esit­tä­nyt Krei­kal­le sor­mien katkaisua.

    Ja Kreik­ka puo­les­taan toteut­ti vir­ka­ko­neis­ton supis­ta­mi­sen mm. irti­sa­no­mal­la kaik­ki sii­voo­jat — hyvä, hyvä!
    Ja Syrizan raken­ta­va­na vaa­li­tee­ma­na oli mm. että kaik­ki irti­sa­no­tut pal­ka­taan takaisin.

  72. Fidel:

    Työ­tah­ti ei ole löy­sä kai­kis­sa viras­tois­sa. Esi­mer­kiks vero­vi­ras­tos­sa teh­dään ahke­ras­ti töi­tä. Yksi­tyi­sis­sä työ­pai­kois­sa voi olla löy­sem­piä: suu­res­sa teh­taas­sa “puh­taak­si­kä­ve­li­jät” pys­tyi­vät väis­tä­mään työn­te­koa aina­kin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten, erääs­sä LVI-yri­tyk­ses­sä jäi työn­te­ki­jöil­le koh­ta­lai­ses­ti aikaa tikanheittoon.

  73. Aktu­aa­ri: Kan­nat­taa lukea tuo tilas­to­kes­kuk­sen jut­tu ja var­sin­kin sen lopus­sa ole­vat perus­te­lut mik­si eri­mai­den työ­ai­ko­ja on vai­kea vertailla.

    Erin­omai­nen jut­tu, joka antaa aika tyh­jen­tä­vän vas­tauk­sen esil­lä ole­vaan asiaan. 

    Lop­pu­pää­tel­mä on: “Täs­sä artik­ke­lis­sa on ver­rat­tu työ­ai­kaa joko työl­lis­ten tai pal­kan­saa­jien kes­ken, vain koko­päi­vä­työ­tä teke­vien tai myös osa-aika­työ­tä teke­vien kes­ken ja käyt­täen mit­ta­ri­na joko sään­nöl­lis­tä tai teh­tyä viik­ko­työ­ai­kaa. Näin on saa­tu yhteen­sä kah­dek­san eri­lais­ta ver­tai­lu­tu­los­ta. Näis­tä kah­dek­sas­ta ver­tai­lus­ta seit­se­mäs­sä suo­ma­lais­ten työ­viik­ko on lyhyem­pi kuin euroop­pa­lais­ten keskimäärin.”

    1. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kui­ten­kin olen­nais­ta on teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä ja sii­tä ker­too lah­jo­mat­to­mam­min kes­ki­mää­rin vuo­des­sa teh­dyt työ­tun­nit — tai jos halu­aa, ne ker­rot­tu­na työllisyysasteella.

  74. Sylt­ty: Jos kes­ki­mää­räi­sel­lä työ­ajal­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin ehdo­tan että teh­dään kol­lek­tii­vi­nen pää­tös lei­ka­ta työ­ai­kaa 25% ja nos­taa jalos­tusar­voa 50% alkaen 1.1.2016.

    Erin­omai­nen ehdo­tus! Tuos­sa tilas­to­kes­kuk­sen pape­ris­sa on kovas­ti asi­aa tuke­va graa­fi: Työ­ajan lyhyys kor­re­loi posi­tii­vi­ses­ti kor­kean BKT/pers:n kanssa:)

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? 

    Jops viu­lis­ti on vie­nyt viu­lun­sa kaniin, vel­ko­jan oli­si var­maan ihan jär­ke­vää käy­dä lunas­ta­mas­sa se. Kysy­mys on lähin­nä sii­tä, kuin­ka mon­ta ker­taa vel­ko­jil­la riit­tää uskoa käy­dä hake­mas­sa soi­tin panttilainaamosta.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kui­ten­kin olen­nais­ta on teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rä ja sii­tä ker­too lah­jo­mat­to­mam­min kes­ki­mää­rin vuo­des­sa teh­dyt työ­tun­nit – tai jos halu­aa, ne ker­rot­tu­na työllisyysasteella.

    No täy­tyy­hän ne työ­tun­nit suh­teut­taa väes­tön mää­rään ja val­tion kulu­ra­ken­tee­seen ! Ei se näin yksin­ker­tais­ta ole.

    Hol­lan­nin alhai­nen työ­tun­ti­mää­rä selit­tyy mm. sil­lä, että siel­lä eri­tyi­ses­ti nai­set teke­vät lyhyt­tä työ­päi­vää las­ten­hoi­don takia. Ei ole kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa puhu­mat­ta­kaan sub­jek­tii­vi­ses­ta oikeu­des­ta siihen.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra, onko niin, että OECDn mie­les­tä käyt­tä­mää­si mate­ri­aa­lia ei voi käyt­tää mai­den kes­ki­näi­seen ver­tai­luun? Jos näin on, lie­ni­si hyvä mai­ni­ta täs­tä kir­joi­tuk­sen yhteydessä. 

    OECD:n laa­tuse­los­tees­ta: “The concept used is the total num­ber of hours wor­ked over the year divi­ded by the ave­ra­ge num­ber of people in emplo­y­ment. The data are inten­ded for com­pa­ri­sons of trends over time; they are unsui­table for com­pa­ri­sons of the level of ave­ra­ge annual hours of work for a given year, because of dif­fe­rences in their sources. Part-time wor­kers are cove­red as well as full-time wor­kers.” https://stats.oecd.org/OECDStat_Metadata/ShowMetadata.ashx?Dataset=ANHRS&Lang=en

  78. Eikö yhteis­kun­ta­so­pi­mus­ta ja pal­kan­alen­nus­ta voi­si muo­toil­la erikoislainaksi. 

    Esim. Työn­te­ki­jöi­den 5% pal­kan­alen­nuk­ses­ta teh­dään kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin sidot­tu eri­kois­lai­na jon­ka ehdot on muo­toil­tu siten, että ne eivät vai­ku­ta mer­kit­tä­väs­ti yri­tys­ten luo­ton­saan­tiin (ei voi lait­taa perin­tään jos fir­ma menee kon­kurs­siin). Lai­nan ehdois­sa voi­tai­siin mää­ri­tel­lä että lai­nal­la ei ole mää­rät­tyä takai­sin­mak­suai­kaa, mut­ta lai­na mak­se­taan takai­sin ennen osin­ko­ja, takai­si­nos­to­ja ja joh­ta­jien pal­kan­ko­ro­tuk­sia tai takai­sin­mak­su voi­si tapah­tua myös 50/50 suh­tees­sa osin­koi­hin tjms. Val­tio voi­si toi­mia mark­ki­na­ta­kaa­ja­na ja väli­mie­he­nä. Pal­kan­alen­nus oli­si yri­tyk­sen lai­na val­tiol­ta, ja val­tio hoi­tai­si lai­nan työn­te­ki­jöi­den puolesta. 

    Yrit­tä­jä joka halu­aa alen­taa työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia 5% voi­si teh­dä niin otta­mal­la eri­kois­lai­nan. Jos työn­te­ki­jä tar­vit­see rahat heti käteen hän voi­si myy­dä lai­nan mark­ki­na­ta­kaa­jal­le (val­tio) tai jopa vapail­la mark­ki­noil­la jos lai­nois­ta muo­dos­tet­tai­siin finanssi-instrumentti.

    1. Tuo Ilta­leh­den seli­tys ei kyl­lä ole oikein, kos­ka OECD:n tilas­tos­sa vuo­sit­tai­ses­ta työ­ajas­ta ovat muka­na kaik­ki työ­ai­kaan vai­kut­ta­vat sei­kat. Ero joh­tuu sii­tä, että meil­lä teh­dään vähn osa-aika­työ­tä, jota Hol­lan­nis­sa tekee 46 % työvoimasta.

  79. Ante­ro Vuo­ki­la: Työ­tah­ti ei ole löy­sä kai­kis­sa viras­tois­sa. Esi­mer­kiks vero­vi­ras­tos­sa teh­dään ahke­ras­ti töi­tä. Yksi­tyi­sis­sä työ­pai­kois­sa voi olla löy­sem­piä: suu­res­sa teh­taas­sa “puh­taak­si­kä­ve­li­jät” pys­tyi­vät väis­tä­mään työn­te­koa aina­kin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten, erääs­sä LVI-yri­tyk­ses­sä jäi työn­te­ki­jöil­le koh­ta­lai­ses­ti aikaa tikanheittoon.

    Pahoit­te­lu­ni yleis­tyk­ses­tä. Vie­lä kun perus­te­let ne jär­jet­tö­mät lomae­dut ja irti­sa­no­mis­suo­jat uskot­ta­vas­ti.. eikä kan­na­ta edes ver­ra­ta kii­rei­sin­tä­kään viras­toa löy­sim­pään­kään raksatyömaahan.

  80. Äkki­sel­tään aja­tel­tu­na tuo työ­ajan pituus voi myös ker­toa työ­mark­ki­noi­den jous­ta­vuu­des­ta — Hol­lan­nis­sa kai jo kokeil­laan perus­tu­loa — taval­laan se on hie­man vaa­ral­lis­ta­kin, kos­ka oli tulos suun­taan tai toi­seen, sii­hen var­maan­kin ylireagoidaan.

    http://yle.fi/uutiset/hollanti_kokeilee_kansalaispalkkaa/8120860

    Kuun­te­lin tuos­sa erään ker­ran kah­vi­las­sa kes­kus­te­lua, jos­sa kak­si nuor­ta ihmis­tä oli huo­lis­saan nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sis­ta — he poh­ti­vat että mitä hei­dän työ­pai­koil­leen käy.

    Vält­tä­mät­tä joku 50-vuo­tias teol­li­suu­den kul­ta­kaut­ta elä­nyt ay-pomo ei oikein ymmär­rä täm­möis­tä puhet­ta, eikä sitä­kään voi pitää ihmee­nä. ETLA on kir­joi­tel­lut Sak­san mal­lis­ta seuraavaa:

    https://www.etla.fi/kolumnit/saksan-mallin-kielteisia-vaikutuksia-liioiteltu/

    1. Jär­jes­täy­ty­mi­nen on laskenut
    2. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten sito­vuus on vähentynyt
    3. Työ­eh­to­so­pi­mus­ten jous­ta­vuus on lisääntynyt 

    Seu­rauk­sis­ta tode­taan mm. että

    havai­taan, että nor­maa­li- ja kor­kea­palk­kais­ten osuus työi­käi­sis­tä on hie­man nous­sut, kuten myös mata­la­palk­kais­ten osuus. Tämä selit­tyy jäl­leen sil­lä, että työ­voi­man ulko­puo­lel­la ja työt­tö­mä­nä ole­mi­nen on pienentynyt. 

  81. Tapio: Tuo vii­me­mai­nit­tu mit­ta­ri, joka kai mer­kit­see jon­kin­lais­ta maan ihmis­työ­ka­pa­si­tee­tin käyt­tö­as­tet­ta, vai­kut­ti niin mie­len­kiin­toi­sel­ta, että poi­min OECD:n vuo­den 2013 tilas­tos­ta muu­ta­mien mai­den lukuja.

    Nii­tä en esi­tä, sil­lä vie­lä mie­len­kiin­toi­sem­mak­si muo­dos­tui lis­ta, jos­sa jaoin noi­den mai­den osto­voi­ma­kor­ja­tun GDP/person tuol­la kapa­si­tee­tin käyt­tö­as­teel­la, mikä äkkiä aja­tel­len kuvaa kan­sa­kun­nan (pal­kal­li­sen) työn kokonaistuottavuutta.

    Lis­ta on mielenkiintoinen:

    NO66
    DE

    Kar­ka­si:

    NO 66
    DE 53
    NL 50
    DK 49

    US 47
    FR
    IT 42
    SE 39
    CN 37
    FI 36

    SP 32

    PT 25
    GR 24

    Kos­ka en ole kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä, en pys­ty arvioi­maan onko mit­ta­ris­sa­ni mitään jär­keä. Lis­ta on kui­ten­kin aja­tuk­sia herät­tä­vä. (Joku tie­to­ko­ne­gu­ru voi­si teh­dä laa­jem­man otoksen)

  82. Fidel: Pahoit­te­lu­ni yleis­tyk­ses­tä. Vie­lä kun perus­te­let ne jär­jet­tö­mät lomae­dut ja irti­sa­no­mis­suo­jat uskot­ta­vas­ti.. eikä kan­na­ta edes ver­ra­ta kii­rei­sin­tä­kään viras­toa löy­sim­pään­kään raksatyömaahan. 

    Mil­lai­set ne jär­jet­tö­mät lomae­dut ja irti­sa­no­mis­suo­jat rak­sal­la on?
    Viras­tois­sa ei mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa ole, kat­so­han vaik­ka val­tion hen­ki­lös­tö­mää­rän rajua pudo­tus­ta ja käyn­nis­sä ole­via YTeitä.

    Tot­ta tie­tys­ti, että rak­sal­la teh­dään raken­nus­työ­tä, viras­tois­sa ei juu­ri­kaan raken­ne­ta, joten tosi­aan ver­tai­lu on tur­haa — mut­ta mik­si siis vertailet?

    1. Tuo Etlan sel­vi­tys on hyvä, kos­ka sii­nä ovat kaik­ki käsit­teet muka­na. Todet­ta­koon, että vähän Etla­kin on vetä­nyt välis­tä. Kuvas­ta puut­tuu Hol­lan­ti, jos­sa todel­li­nen työ­ai­ka on lyhyt, kos­ka puo­let työ­voi­mas­ta tekee osa-aika­työ­tä. Ihan kon­kas­sa ei Hol­lan­ti kui­ten­kaan ole.
      Yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyyn tataa vai­kut­taa eni­ten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suu­ris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luo­vil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edl­li­sem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mäs­tä kuin pidem­mäs­tä työajasta.

  83. Rai­mo K: Mil­lai­set ne jär­jet­tö­mät lomae­dut ja irti­sa­no­mis­suo­jat rak­sal­la on?
    Viras­tois­sa ei mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa ole, kat­so­han vaik­ka val­tion hen­ki­lös­tö­mää­rän rajua pudo­tus­ta ja käyn­nis­sä ole­via YTeitä.

    Tämä irti­sa­no­mis­suo­ja­läp­pä on ilmei­ses­ti läh­te­nyt lii­keel­le kun­ta­lii­tos­ten yhtey­des­sä toteu­te­tul­le 5 vuo­den irti­sa­no­mis­suo­jal­le. Olen luo­pu­nut asian selit­tä­mi­ses­tä sel­lai­sil­le, jot­ka eivät asi­aa ymmär­rä. Mut­ta koe­te­taan vie­lä ker­ran. Val­tion vir­ka­mie­hil­lä tai työn­te­ki­jöil­lä ei ole mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa vaan val­tion hen­ki­lös­töä voi­daan vähen­tää vetoa­mal­la tuo­tan­nol­lis-talou­del­li­siin syihin.

    1. Hel­sin­gin kau­pun­ki on teh­nyt pää­tök­sen, ettei ketään irti­sa­no­ta. Ei seu­raa lais­ta vaan täs­tä päätöksestä.

  84. Rai­mo K: Mil­lai­set ne jär­jet­tö­mät lomae­dut ja irti­sa­no­mis­suo­jat rak­sal­la on?
    Viras­tois­sa ei mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa ole, kat­so­han vaik­ka val­tion hen­ki­lös­tö­mää­rän rajua pudo­tus­ta ja käyn­nis­sä ole­via YTeitä.

    Tot­ta tie­tys­ti, että rak­sal­la teh­dään raken­nus­työ­tä, viras­tois­sa ei juu­ri­kaan raken­ne­ta, joten tosi­aan ver­tai­lu on tur­haa – mut­ta mik­si siis vertailet?

    Blaa blaa. Kyse oli työs­sä jak­sa­mi­ses­ta ja elä­köi­ty­mi­siäs­tä, jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen eros­ta, suo­rit­ta­van ja toi­ma­ri­työn eros­ta. On oikeas­taan aivan äly­tön­tä, että kir­ves­mie­hen ja kont­to­ri­ro­tan ole­te­taan jak­sa­van töis­sä yhtä van­hak­si (ei, en ole kirvesmies).

  85. tuen mak­sa­ja: Val­tion vir­ka­mie­hil­lä tai työn­te­ki­jöil­lä ei ole mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa vaan val­tion hen­ki­lös­töä voi­daan vähen­tää vetoa­mal­la tuo­tan­nol­lis-talou­del­li­siin syihin. 

    No ihan näin maa­lais­jär­jel­lä, kuin­ka usein olet kuul­lut saa­neen pot­kut jul­ki­sen puo­len vaki­tui­ses­ta viras­ta? Sii­nä on myös­kin ris­ki työ­nan­ta­jal­le, kos­ka tun­tuu, että aina ero­tet­tu vir­ka­mies haas­taa oikeu­teen ja voit­taa sen. Näin voi­daan pitää vir­ka­mies­tä töis­sä vuo­sia, vaik­ka mitään töi­tä hän ei tekisikään.

  86. Tapio: mie­len­kiin­toi­sem­mak­si muo­dos­tui lis­ta, jos­sa jaoin noi­den mai­den osto­voi­ma­kor­ja­tun GDP/person tuol­la kapa­si­tee­tin käyt­tö­as­teel­la, mikä äkkiä aja­tel­len kuvaa kan­sa­kun­nan (pal­kal­li­sen) työn kokonaistuottavuutta.

    No, ei se sitä kuvaa, vaan jos tein las­ku­har­joi­tuk­sen oikein, nuo luvut ovat työn tyot­ta­vuus ker­taa työi­käis­ten osuus koko väestöstä.

    Las­ku­har­joi­tuk­se­ni sel­vit­ti minul­le, että työi­käi­set teke­vät suo­mes­sa suh­teel­li­sen pal­jon työ­tun­te­ja. BKT-mie­les­sä Suo­men ongel­ma­na näyt­tä­vät ole­van enem­män­kin huo­non­tu­nut työn tuot­ta­vuus ja pie­ne­nen­ty­nyt työi­käis­ten osuus.

    Nyt vain on niin, ettei työn tuot­ta­vuut­ta paran­ne­ta sor­mia nap­saut­ta­mal­la eikä työi­käis­ten osuut­ta osa­ta kor­ja­ta maa­han­muu­tol­la. Nopeak­si BKT:n nos­ta­jak­si tai­taa jää­dä vain työ­tun­tien lisääminen. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyyn tataa vai­kut­taa eni­ten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suu­ris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luo­vil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edul­li­sem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mäs­tä kuin pidem­mäs­tä työajasta.

    Tot­ta, mut­ta monil­la teol­li­suus­aloil­la pidem­män työ­ajan teke­mi­nen samal­la pal­kal­la alen­tai­si työn hin­taa, mikä puo­les­taan mah­dol­lis­tai­si hal­vem­mat tar­jouk­set ja usein myös lyhyem­mät toimitusajat.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyyn tataa vai­kut­taa eni­ten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suu­ris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luo­vil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edl­li­sem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mäs­tä kuin pidem­mäs­tä työajasta. 

    Täs­tä on var­maan monen­lai­sia näke­myk­siä — itse näki­sin, että kil­pai­lu­ky­kyyn vai­kut­taa se miten hyvin mak­set­tu työ­tun­ti muun­tuu oikeas­ti myyn­ti­tu­lok­si. Esim. jos ihmi­nen tekee vuo­des­sa 20% teho­kas­ta työ­tä ja lopun aikaa on menoe­rä, pal­kal­la on vai­kea kom­pen­soi­da mene­tet­tyä tehok­kuut­ta Täm­möi­nen vas­te ei ole ollen­kaan sama asia kuin työ­tun­nin hin­ta. Jos ihmi­sen teke­mä työ on vaik­ka­pa myyn­tiar­vol­taan 1000 eur / tun­ti niin täs­tä työs­tä voi­daan mak­saa hel­pos­ti hyvää palk­kaa sil­tä ajal­ta kun ihmi­nen sitä tekee. Jos on vaik­ka yksi mies kat­so­mas­sa että pape­ri­ko­ne pyö­rii, niin kyl­lä täl­le mie­hel­le voi­daan hyvin mak­saa kun­non palk­kaa ilman että se vai­kut­taa miten­kään kilpailukykyyn.

    Sen sijaan jos yri­tyk­sen toi­min­ta on jak­sot­tais­ta tai kausi­luon­teis­ta niin tär­keäm­pää on pys­tyä hank­ki­maan työ­voi­maa jous­ta­vas­ti sil­loin kun sitä tar­vi­taan — esim. jou­lun tai muun seson­gin lähes­tyes­sä — mut­ta ei mak­saa työ­voi­mas­ta sil­loin kun töi­tä ei ole — yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­kyyn vai­kut­taa usein nega­tii­vi­sim­min juu­ri täm­möi­nen “hil­ja­nen” jak­so jol­loin palk­ka­ku­lut ovat voi­mas­sa, mut­ta niis­tä ei saa­da riit­tä­vää tuot­toa. Täm­möin jak­so voi syn­tyä mones­ta eri syys­tä, sii­tä että on hil­jai­nen seson­kiai­ka, iso asia­kas peruu tilauk­sen, lain­sää­tä­jä jar­rut­taa toi­min­taa, työn­te­ki­jät lak­koi­le­vat tai työn luon­ne on sem­moi­nen, että osaa­vaa työ­voi­maa on niin vai­kea hank­kia, että työn­te­ki­jät on pak­ko pitää töis­sä myös sil­loin kun se ei ole kannattavaa.

    Luo­via rat­kai­su­ja tähän on myös ilmei­ses­ti kehi­tet­ty­nä, esi­mer­kik­si yri­ty­sen väli­nen työ­voi­man vaih­to oli kai joil­lain kone­pa­joil­la kokei­lus­sa — olin täs­tä jos­kus luke­vi­na­ni. Mut­ta kai­kil­la aloil­la se ei ole mahdollista.

    Monet pitä­vät täm­möis­tä mal­lia kau­his­tut­ta­va­na, mut­ta sen mah­dol­li­suus oli­si sii­nä, että lyhy­tai­kai­sel­le työ­voi­mal­le voi­tai­siin sen teho­kuuu­den ansios­ta mak­saa kor­keam­paa palk­kaa. Täl­löin pät­kä­työ­tä teke­vä voi­si a) saa­da hyvän kor­vauk­sen ja b) naut­tia kui­ten­kin koh­ta­lai­ses­ti vapaa-ajas­ta / hank­kia mui­ta vas­taa­via töi­tä, tosin ilman vaki­tui­sen työ­ajan lomakorvauksia.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­kyyn tataa vai­kut­taa eni­ten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suu­ris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luo­vil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edl­li­sem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mäs­tä kuin pidem­mäs­tä työajasta. 

    Käsit­tääk­se­ni luo­vil­la aloil­la mak­se­taan kuu­kausi­palk­kaa tai ollaan yrit­tä­jiä. Eikä työ­ai­kaa voi mita­ta. Luo­vuus ei toi­mi 9–17 peri­aat­teel­la. Tun­ti­palk­ka voi­si jää­dä huo­mat­ta­van pie­nek­si, jos pys­tyt­täi­siin las­ke­maan kaik­ki työn edis­tä­mi­seen liit­ty­vä ajattelu.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin kau­pun­ki on teh­nyt pää­tök­sen, ettei ketään irti­sa­no­ta. Ei seu­raa lais­ta vaan täs­tä päätöksestä.

    Ja sinä vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten väi­tit, että nai­sil­la ei ole tur­val­li­sem­mat työ­suh­teet kuin miehillä.

  90. Jani: No ihan näin maa­lais­jär­jel­lä, kuin­ka usein olet kuul­lut saa­neen pot­kut jul­ki­sen puo­len vaki­tui­ses­ta virasta? 

    Meil­tä VTT:ltä läh­ti suun­nil­leen joka kah­dek­sas työn­te­ki­jä vii­me syk­sy­nä, 335 hen­keä. Kai­kil­le on sel­vää että lisää läh­tee jos talous niin vaa­tii. En tie­dä mis­sä mää­rin nimim. Janin maa­lais­jär­ki raja­ta jul­ki­nen sek­to­ri pel­kik­si vaki­tui­sik­si virok­si pitää paik­kan­sa, luu­li­sin (mut­ten ole var­ma) että VTT:llä koko väki oli pää­joh­ta­jaa myö­ten työ­suh­tei­sia toi­mi­hen­ki­löi­tä, jo ennen osa­keyh­tiök­si muuttumista.

  91. Mik­ko Kivi­ran­ta: Meil­tä VTT:ltä läh­ti suun­nil­leen joka kah­dek­sas työn­te­ki­jä vii­me syk­sy­nä, 335 hen­keä. Kai­kil­le on sel­vää että lisää läh­tee jos talous niin vaa­tii. En tie­dä mis­sä mää­rin nimim. Janin maa­lais­jär­ki raja­ta jul­ki­nen sek­to­ri pel­kik­si vaki­tui­sik­si virok­si pitää paik­kan­sa, luu­li­sin (mut­ten ole var­ma) että VTT:llä koko väki oli pää­joh­ta­jaa myö­ten työ­suh­tei­sia toi­mi­hen­ki­löi­tä, jo ennen osa­keyh­tiök­si muuttumista. 

    Puhuin jul­ki­sen puo­len vaki­vi­rois­ta ja sinä otat VTT:n mukaan, joka on jul­ki­nen osakeyhtiö. 

    Edel­leen olen sitä miel­tä, että jul­ki­sen puo­len vaki­vir­kaa on vai­kea irti­sa­noa, vaik­ka ei kävi­si töissä.

    Esi­merk­ki­nä tämä http://yle.fi/uutiset/8206826 en syy­tä täs­sä työn­te­ki­jää, vaan pomo­ja ja joh­toa, jot­ka eivät saa hoi­det­tua rii­to­ja ja tuh­laa­vat vero­ra­ho­ja. Veik­kaan­pa, että eläin­lää­kä­rin kus­tan­nuk­set työ­nan­ta­jal­le ja veron­mak­sa­jil­le ovat olleet vuo­des­sa 100 000 € ylöspäin.

    Kyl­lä itse­kin voi­sin olla tuol­la pal­kal­la koto­na teke­mät­tä mitään töi­hin liit­ty­vää, pitäi­sin lähin­nä työ­nan­ta­jaa tyh­mä­nä sii­nä tilanteessa.

  92. Jani: Puhuin jul­ki­sen puo­len vaki­vi­rois­ta ja sinä otat VTT:n mukaan, joka on jul­ki­nen osakeyhtiö. 

    Kuit­taan kuul­luk­si ja ymmär­re­tyk­si että nimim. Jani puhuu vain vaki­vi­rois­ta ja eri­tyi­ses­ti sii­tä yhdes­tä eläinlääkäristä.

    Jot­tei muil­le jää vää­rää käsi­tys­tä, vaan jul­ki­seen sek­to­riin sisäl­tyy myös ongel­mit­ta irti­sa­not­ta­vaa työ­so­pi­mus­suh­teis­ta väkeä: VTT on ollut osa­keyh­tiö 7 kuu­kaut­ta. Irti­sa­no­mis­ten aikaan vii­ne syk­sy­nä se oli vie­lä val­tion tili­vi­ras­to. Hyvin onnistui.

  93. Sylt­ty:
    Jos kes­ki­mää­räi­sel­lä työ­ajal­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin ehdo­tan että teh­dään kol­lek­tii­vi­nen pää­tös lei­ka­ta työ­ai­kaa 25% ja nos­taa jalos­tusar­voa 50% alkaen 1.1.2016.

    Help­poa kuin hei­nän­te­ko, yksi jär­jes­tö­pää­tös ja työt­tö­myys sekä talous­vai­keu­det katoavat!

    Aivan yhtä yksioi­koi­nen on pää­tös jat­kaa työ­ai­kaa 100 tuntia.Simsalambim ja ongel­mat kaikkoavat

  94. Hyvin vedit Osmo kes­kus­te­lua aamu-TV:ssä!

    Vain muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa pal­jas­tit mie­les­tä­ni sel­ko­kie­li­ses­ti, mis­tä EK:n ja Sipi­län aja­mas­sa työ­ajan piden­nyk­ses­sä on kysy­mys. Tämä ei ole TV-haas­tat­te­lus­sa aina help­poa. EK:n kave­ri alkoi itse­kin vahin­gos­sa puhu­maan ihan muus­ta, mik­si hänet oli stu­dioon kut­sut­tu. Lopus­sa EK:n kave­rin sivis­ty­mät­tö­myys, tie­to­jen puu­te ja disin­for­maa­tion levit­tä­mis­tar­koi­tus pal­jas­tui ver­tauk­sel­la Luxembourgiin. 

    Jos tuo ehdo­tuk­sen vai­ku­tus nais­ten ase­maan työ­mark­ki­noil­la kun­nol­la sisäis­te­tään, EK:n ja Sipi­län ehdo­tus kuo­lee sii­hen paik­kaan. Se on myös nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa suo­ras­taan käsit­tä­mät­tö­män huo­no ajatus.

    EK osoit­ti jäl­leen ker­ran, kuin­ka se on val­mis disin­for­maa­tiol­la aja­maan todel­li­sia pää­mää­ri­ään. En tykän­nyt Sipi­läs­tä aluk­si, mut­ta tämä kyl­lä las­kee hänen osak­kei­taan enti­ses­tään. Myös Sipi­lä on val­mis har­jaan­joh­ta­maan tie­toi­ses­ti ihmisiä.

  95. Lii­an van­ha: Aivan yhtä yksioi­koi­nen on pää­tös jat­kaa työ­ai­kaa 100 tuntia.Simsalambim ja ongel­mat kaikkoavat

    Ros­kaa, ei kukaan ole noin väittänyt. 

    Me olem­me niin syväl­lä nes­tees­sä, että yksi 100h ei tätä talout­ta pelasta.

    Itse hen­ki­lö­koh­tai­ess­ti pel­kään että yhteis­kun­ta­so­pi­mus, vaik­ka sisäl­täi­si­kin sen 100h tai ihan sama mitä sisäl­tää­kään, ei ole kuin het­ken helpotus. 

    Ongel­ma on mei­dän neu­vot­te­lu­ra­ken­teis­sa, eivät­kä ne toden­nä­köi­ses­ti muu­tu yhtään mihin­kään. Jos nyt siis lai­te­taan 100h työ­ai­kaan, niin ehkä jak­se­taan vie­lä seu­raa­va palk­ka­kier­ros men­nä joten­ku­ten mal­til­la (pait­si tie­ten­kin AKT, joka ulso­mit­taa ottaa tois­ten tal­koil­la saa­dun vien­nin kas­vun omil­le työn­te­ki­jöil­leen), mut­ta välit­tö­mäs­ti kun näkyy edes oras­ta­vaa kas­vua, hanat auke­aa. Niin­pä seu­raaan laman kynn­nyk­sel­lä, seu­raa­van nousu­kau­den lopul­la, meil­lä on jäl­leen yhtä rank­ka kus­tan­nus­ra­ken­ne kuin aikai­sem­min­kin, mut­ta 100h pidem­mäl­lä työ­ajal­la ja vas­taa­vas­ti kor­keam­mal­la palkalla.

    Näin minä pel­kään että täs­sä käy.

  96. Sylt­ty: Ros­kaa, ei kukaan ole noin väittänyt. 

    Me olem­me niin syväl­lä nes­tees­sä, että yksi 100h ei tätä talout­ta pelasta.

    Itse hen­ki­lö­koh­tai­ess­ti pel­kään että yhteis­kun­ta­so­pi­mus, vaik­ka sisäl­täi­si­kin sen 100h tai ihan sama mitä sisäl­tää­kään, ei ole kuin het­ken helpotus. 

    Ongel­ma on mei­dän neu­vot­te­lu­ra­ken­teis­sa, eivät­kä ne toden­nä­köi­ses­ti muu­tu yhtään mihin­kään. Jos nyt siis lai­te­taan 100h työ­ai­kaan, niin ehkä jak­se­taan vie­lä seu­raa­va palk­ka­kier­ros men­nä joten­ku­ten mal­til­la (pait­si tie­ten­kin AKT, joka ulso­mit­taa ottaa tois­ten tal­koil­la saa­dun vien­nin kas­vun omil­le työn­te­ki­jöil­leen), mut­ta välit­tö­mäs­ti kun näkyy edes oras­ta­vaa kas­vua, hanat auke­aa. Niin­pä seu­raaan laman kynn­nyk­sel­lä, seu­raa­van nousu­kau­den lopul­la, meil­lä on jäl­leen yhtä rank­ka kus­tan­nus­ra­ken­ne kuin aikai­sem­min­kin, mut­ta 100h pidem­mäl­lä työ­ajal­la ja vas­taa­vas­ti kor­keam­mal­la palkalla.

    Näin minä pel­kään että täs­sä käy.

    Englan­nin AKT on yhtä lak­ko­herk­kä, juu­ri­kin met­ron kul­jet­ta­jat oli­vat lakos­sa kun vaa­ti­vat lisää.

    Kul­je­tusa­la on useim­mis­sa mais­sa lak­ko­herk­kä, ei Suo­mi ole poikkeus.

    AY-liik­keel­lä­kin on omat tutkimuslaitoksensa¨ja talous­asian­tun­ti­jat ja he osaa­vat mitoit­taa vaa­ti­muk­set mak­su­ky­vyn mukaan.

    Mut­ta sit­ten tulee joku Kokoo­mus ja katai­nen, jot­ka lupaa­vat jul­ki­sel­le sek­to­ril­le yli­suu­ret koro­tuk­set ja tuhoa täy­den­tä­vät työ­nan­ta­jat liit­to­rat­kai­sul­laan, joka joh­ti työ­nan­ta­ja­liit­to­jen ja yri­tys­ten kisaan.

    Tämä on tut­tu tilan­ne yri­tyk­sis­sä­kin, osa­to­jen väli­nen kisa käyn­nis­tyy välit­tö­mäs­ti ellei pal­kan­ko­ro­tuk­sia koor­di­noi­da tehokkaasti

  97. Jos neu­vot­te­lu­jär­jes­tel­mää halu­taan paran­taa niin sil­loin työn­te­ki­jöi­den osal­li­suut­ta pitää lisätä.

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa työn­te­ki­jöil­lä on aaja myös­tä­mää­rää­mi­soi­keus ja kun tähän yhdis­te­tään yri­tyk­sen tulok­seen sido­tut palk­kiot niin sil­loin tulok­se­na on jär­ke­viä ratkaisuja.

    Eikä lait­to­mia lak­ko­ja tar­vi­ta, kos­ka työ­na­nat­ja ei voi sanel­la työ­eh­to­ja kuten Suomessa

    Mut­ta Suo­mes­sa työ­nan­ta­jat eivät halua luo­pua dik­da­to­ri­ses­ta vallasta

  98. Sha­keem:
    Hyvin vedit Osmo kes­kus­te­lua aamu-TV:ssä!

    Vain muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa pal­jas­tit mie­les­tä­ni sel­ko­kie­li­ses­ti, mis­tä EK:n ja Sipi­län aja­mas­sa työ­ajan piden­nyk­ses­sä on kysy­mys. Tämä ei ole TV-haas­tat­te­lus­sa aina help­poa. EK:n kave­ri alkoi itse­kin vahin­gos­sa puhu­maan ihan muus­ta, mik­si hänet oli stu­dioon kut­sut­tu. Lopus­sa EK:n kave­rin sivis­ty­mät­tö­myys, tie­to­jen puu­te ja disin­for­maa­tion levit­tä­mis­tar­koi­tus pal­jas­tui ver­tauk­sel­la Luxembourgiin. 

    Jos tuo ehdo­tuk­sen vai­ku­tus nais­ten ase­maan työ­mark­ki­noil­la kun­nol­la sisäis­te­tään, EK:n ja Sipi­län ehdo­tus kuo­lee sii­hen paik­kaan. Se on myös nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa suo­ras­taan käsit­tä­mät­tö­män huo­no ajatus.

    EK osoit­ti jäl­leen ker­ran, kuin­ka se on val­mis disin­for­maa­tiol­la aja­maan todel­li­sia pää­mää­ri­ään. En tykän­nyt Sipi­läs­tä aluk­si, mut­ta tämä kyl­lä las­kee hänen osak­kei­taan enti­ses­tään. Myös Sipi­lä on val­mis har­jaan­joh­ta­maan tie­toi­ses­ti ihmisiä.

    Vahin­ko, että lop­pui kesken.

    Monel­la alal­la työ­ajan piden­tä­mi­nen joh­taa irti­sa­no­mi­siin esim asia­kas­pal­ve­lu, joka ottaa viko­ja vas­taan ja sel­vit­te­lee nii­tä tus­kin saa enem­män puhe­lui­ta vaik­ka työ­ai­ka pite­nee. Sen sijaan tuon­tao­ra­port­ti näyt­tää , että tuo­tan­nos­sa on 7 % lii­kaa väkeä ja käyn­nis­tyy yt-välittömästi

    Ja kun säh­kö­ura­koit­si­ja huo­maa, että asen­ta­jia on lii­kaa niin 7 % anne­taan kenkää.Tuskinpa se työ­ajan piden­nys yhtään uut­ta urak­kaa tuo kun työ­ai­ka pite­ni kaikilla

  99. Lii­an van­ha: Vahin­ko, että lop­pui kesken.

    Monel­la alal­la työ­ajan piden­tä­mi­nen joh­taa irti­sa­no­mi­siin esim asia­kas­pal­ve­lu, joka ottaa viko­ja vas­taan ja sel­vit­te­lee nii­tä tus­kin saa enem­män puhe­lui­ta vaik­ka työ­ai­ka pite­nee. Sen sijaan tuon­tao­ra­port­ti näyt­tää , että tuo­tan­nos­sa on 7 % lii­kaa väkeä ja käyn­nis­tyy yt-välittömästi

    Ja kun säh­kö­ura­koit­si­ja huo­maa, että asen­ta­jia on lii­kaa niin 7 % anne­taan kenkää.Tuskinpa se työ­ajan piden­nys yhtään uut­ta urak­kaa tuo kun työ­ai­ka pite­ni kaikilla

    Säh­kö­ura­koin­ti on perin­tei­ses­ti ollut sel­lais­ta toi­min­taa, jos­sa työ­voi­man mää­rä on suo­raan ver­ran­nol­li­nen tilaus­kir­jan pak­suu­teen. Ura­koit­si­ja, joka pitää kyn­sin ja ham­pain kiin­ni asen­ta­jis­taan vaik­ka ura­koi­ta ei ole, on pian enti­nen ura­koit­si­ja. Ura­koit­si­joi­den kes­ke­nään har­ras­ta­ma työ­voi­man vuo­kraus tosin tasaa aika hyvin työ­voi­man lisäys- ja vähen­tä­mis­tar­pei­ta. Pek­ka­set toi­mi­vat myös erään­lai­se­na työ­ai­ka­pank­ki­na, kun on töi­tä, pek­ka­sia ei käy­te­tä, kun on hil­jai­sem­paa, ollaan pekkasilla.

    Mikä­li vuo­si­työ­ai­kaa piden­net­täi­siin 100h pek­ka­set pois­ta­mal­la, työ­voi­man­tar­peem­me tip­pui­si noin 6%, siis mikä­li ura­koi­den mää­rä ei lisään­tyi­si. Jos tämä 100h työ­ajan­pi­den­nys kui­ten­kin lisäi­si yleis­tä talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta, ehkä ura­koi­den mää­rä­kin kas­vai­si jon­kin ver­ran. Toi­saal­ta työn sivu­ku­lut pie­ne­ni­si­vät ja siten myös urak­ka­tar­jous­tem­me lop­pusum­mat pie­nen­si­vät. Ehkä tämä­kin lisäi­si ura­koi­ta ja siten paran­tai­si alan työl­li­syyt­tä. Alal­la on sen ver­ran kova kil­pai­lu, että työ­ajan­pi­den­nyk­ses­tä aiheu­tu­va sääs­tö meni­si suo­raan hintoihin.

  100. On sel­vää että työ­ajan piden­nys (jota siis ei nyt ole luvas­sa) joh­taa joil­la­kin aloil­la työ­voi­man vähennnn­nyk­siin ja joil­la­kin lisäyksiin.

    Esi­mer­kik­si ei tar­vit­se olla mikään vel­hoa arva­tak­seen, että vien­ti­teol­li­suu­des­sa voi­tet­tai­siin enem­män tilauk­sia, jos kus­tann­nus­ta­so oli­si halvempi.

    Ja aina­kin meil­lä inves­toin­te­ja teh­dään usein niin, että kat­so­taan pal­jon­ko kas­sas­sa on rahaa. Jos siel­lä on pal­jon, inves­toin­te­ja ei pal­joa tar­vit­se miet­tiä, voi men­nä ris­kil­lä­kin. Jos siel­lä taas on vähän rahaa, ei teh­dä mitään mikä ei ole aivan pakol­lis­ta. Ihan sama kuvio on suu­ril­la­kin yri­tyk­sil­lä jos kas­sa pul­lot­taa ja hyviä koh­tei­ta on tar­jol­la, niin nii­tä kyl­lä tehdään.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos viu­lis­ti vii­vyt­te­lee velan mak­sus­saan, kuin­ka jär­ke­vää on kat­kais­ta ran­gais­tuk­sek­si hänel­tä sor­mi vasem­mas­ta kädes­tä? Krei­kan talous on tuhot­tu vuo­si­kym­me­nik­si, mil­lä on var­maan­kin halut­tu var­mis­taa, ettei maa pys­ty mak­sa­maan mitään vel­ko­jil­leen. Maal­le, jos­sa kou­lu­tus­ta­so on hyvin alhai­nen on, 200 000 kor­keas­ti kou­lu­te­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muu­al­le jo mer­kit­see, ettei toi­voa ole.

    Nos­toa. Täs­sä pitää vie­lä huo­mioi­da, että Krei­kan fer­ti­li­teet­ti on Euroo­pan pie­ni­miä ollut pit­kään jo. Talous­krii­si, maa­han­muut­to­krii­si ja osaa­jien pois­muut­to maas­ta tule­vat ennes­tään las­ke­maan toi­von­sa menet­tä­neen kan­san fertiliteettiä.

    Kreik­ka menet­tää osaa­jan­sa eikä uusia syn­ny. Kreik­ka ei tule sel­viä­mään täs­tä mitenkään.

  102. Minus­ta tämä kes­kus­te­lu työ­ajois­ta on sinäl­lään var­sin type­rää. Yri­tys­ten kan­nal­ta on mer­ki­tys­tä sil­lä, mitä saa­daan aikaan.

  103. Jark­ko Laak­so­nen:
    Minus­ta tämä kes­kus­te­lu työ­ajois­ta on sinäl­lään var­sin type­rää. Yri­tys­ten kan­nal­ta on mer­ki­tys­tä sil­lä, mitä saa­daan aikaan. 

    Palk­kai­sit­ko minut 4000 euron kuu­kausi­pal­kal­la, ilman työ­ai­ko­ja ja että minut oli­si vai­kea irti­sa­noa? Jos palk­kai­sit, niin ker­ro tie­to­si, tulen mie­lel­lä­ni töihin 🙂

    Monel­la myy­jäl­lä ei ole työ­ai­kaa, mut­ta har­va sil­ti halu­aa teh­dä sem­mois­ta työ­so­pi­mus­ta niin kuin myy­jil­lä on, jos­sa on mää­ri­tel­ty vaik­ka­pa 1000 € alku­palk­ka ja tulos­poh­jai­ses­ti tulee loput palkasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.