Ehdotus pysäköintipolitiikan muutokseksi

162 vastausta artikkeliin “Ehdotus pysäköintipolitiikan muutokseksi”

1. Mitä jos annetaan markki­noiden ratkaista. Muute­taan kaavoitus­ta niin että määritel­lään kaik­ki maan­päälli­nen tila asuin­raken­nu­soikeut­ta vieväk­si tilak­si, maan alle saa rak­en­taa kuten nytkin ilman että se veisi asuinrakennusoikeutta.

   Täl­löin markki­nat ratkai­se­vat, autopaikko­ja tehdään juuri niin paljon kuin niistä ollaan valmi­ita mak­samaan. Mik­si halu­at estää esimerkik­si per­heen jos­sa on 4 henkilöä (joista yksi ei voi tehdä työtän­sä ilman autoa) muut­tamista hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien lähelle. Samal­la tietysti kadun­var­si­paikat pitää hin­noitel­la oikei­den kulu­jen mukaan.

   Vastaa

2. Tässä on riskinä, että aluei­den sosioekonomiset erot kas­va­vat. Hyvin monis­sa mais­sa, mukaan lukien monis­sa Yhdys­val­tain kaupungeis­sa, ase­manseuduil­la on poikkeuk­sel­lisen huono maine ja keskilu­okkakin asuu pien­ta­lo- ja autovyöhykkeellä.

   Vastaa

   1. Joo, esimerkik­si Jugend-Kata­janok­ka on aivan slum­mi­u­tunut ver­rat­tuna Hitas-Kata­janokkaan puhu­mat­takaan Kruunu´nhaan hirvit­tävästä slum­mista, jon­ka autopaikat­to­muus on synnyttänyt.

      Vastaa

3. “Mitä sit­ten tehdään, jos elämän­ti­lanne muut­tuu ja tarvit­see autoa? Tehdään ihan samal­la taval­la kuin jos elämän­ti­lanne muut­tuu ja tarvit­see isom­man asun­non vaikka­pa per­heen koon kasvun takia. Muute­taan toiseen asuntoon!”

   Esteet­tömyys­vaa­timusten kanssa voisi nou­dat­taa samo­ja peri­aat­tei­ta. Ei kaikkien uusienkaan asun­to­jen tarvitse olla esteet­tömiä, kos­ka eivät kaik­ki esteet­tömyyt­tä ja sen mukana tule­via hukkaneliöitä tarvitse.

   Vastaa

4. Erit­täin hyvä ehdo­tus. Poli­it­tis­es­ti ei help­po viedä läpi.

   Vastaa

5. “Muute­taan toiseen asuntoon!” 

   Niin, tai sit­ten vuokrataan läheis­es­tä parkki­hal­lista paik­ka, kuten mä olen tehnyt. 

   Mut­ta eni­weis joo, tää nyt on ihan perusteltavis­sa ole­va esi­tys näin auton­o­mis­ta­jankin kannal­ta kat­sot­tuna. Kyl­lähän sen tajuaa, ettei hyvien julkkariy­hteyk­sien tiheästi raken­netulle var­relle niitä autopaikko­ja 1:1 kämp­pi­en suh­teen vält­tis tarvita. 

   PS ja törkeän offtopik: Mitäköhän tulee ajan kanssa tapah­tu­maan helsinkiläiselle yksi­ty­is­ton­til­la ole­valle puu­talolle, joka on ker­rostalo­val­taisel­la kaa­va-alueel­la (naa­pu­rit ker­rostalo­ja) ja juna-ase­man välit­tömässä läheisyy­dessä? Kaupun­ki pakkol­u­nas­taa ja lait­taa ker­rostaloa tilalle? Ton­til­la on rakennusoikeutta. 

   PPS. Vaimo sanoo, että sääte­ly kumoon & hoitakoot markki­nat, so. raken­nut­ta­jat miet­tikööt, minkä ver­ran paikko­ja kan­nat­taisi rak­en­taa. No mik­sei joo…

   Vastaa

6. > Vähen­netään siis aivan asemien ja
   > ratikkapysäkkien vier­essä pysäköintinormi
   > mur­to-osaan nykyis­es­tä (esim. yksi paikka /
   > kymme­nen asun­toa) tai pois­te­taan se kokonaan

   Sama logi­ik­ka pätee myös niihin asun­toi­hin, joi­hin noil­ta nol­lapysäköin­nin alueil­ta pysäköin­tipaikan perässä siir­tyvät muut­ta­vat. – Pois­te­taan nor­mit kokon­aan ja kaik­il­ta asun­noil­ta. – Täl­lä taval­la pysäköin­tipaikat syn­tyvät sinne mis­sä niille on tarvet­ta ja pois­tu­vat sieltä mis­sä niille ei ole käyt­töä, mis­sä ne ovat liian kalliita.

   Vastaa

7. Espoos­sa asuin­raken­nusten uusi pysäköinti­nor­mi on sidok­sis­sa SAVU-tutkimuk­ses­sa mallinnet­tuun joukkoli­iken­nesaavutet­tavu­u­teen, mikä on oikeas­t­aan harpil­la piir­ret­tyjä ympyröitä parem­pi läh­estymistapa, kos­ka se pain­ot­taa voimakkaam­min risteysasemia.

   Uusi parkki­nor­mi on mielestäni edelleen turhan avokäti­nen, kos­ka löy­hin mah­dolli­nen parkkipaikkanor­mi on 130 m²/ap, mut­ta Espoon malli on siitä hyvä, että se mah­dol­lis­taa ainakin teo­ri­as­sa raken­nu­soikeusautomaatin joukkoli­iken­ney­hteyk­sien parantuessa.

   Vastaa

8. Pienel­lä viilauk­sel­la tuo voisi olla hyvä idea. Ensin­näkin bus­sili­iken­net­tä ei saa laskea mukaan, kos­ka Helsin­ki joutuu luop­umaan tule­vaisu­udessa suures­ta osas­ta kalli­ita, tyhjänä ajet­tavia bus­sil­in­jo­ja. Eli tämä voisi hyvin koskea ns. spåra-Helsinkiä.

   Toisek­si jää ongel­ma asukkaan ja gryn­derin etur­i­s­tiri­idas­ta. Eli sään­tö ei voi koskea gryn­deri­rak­en­tamista ainakaan ilman jotain mah­dol­lisu­ut­ta osta­jan ohja­ta taloy­htiön ton­tille tule­vaa paikoi­tus­rak­en­tamista. Rahoi­tus­muo­to­ja, jois­sa käyt­täjä on mukana jo raken­nus­ta suun­niteltaes­sa, ei ole tarvet­ta ohja­ta, joten niistä voi pois­taa vaatimukset.

   Olisiko jär­jeste­ly, jos­sa gryn­derin on taat­ta­va jokaiselle asukkaalle kohtu­uhin­tainen autopaik­ka (vaik­ka alle 20 000 €) ja lop­ut autopaikoituk­seen vara­tus­ta tilas­ta saa myy­dä toim­i­ti­lana, toimi­va? Tähän liit­tyen ko. tilaa ei las­ket­taisi raken­nu­soikeu­teen, joten kaupunkikaan ei vetäisi välistä. Jär­jeste­lyl­lä voitaisi­in saa­da asuinko­rt­telei­hin nyky­istä enem­män toim­i­ti­laa, mikä on hyvä asia.

   Vastaa

   1. Mik­si gryn­derin pitäisi sub­ven­toi­da autopaikko­ja? Autot­tomana vas­tus­ta ehdot­ta­masti, kos­ka minä sen jou­tu­isin mak­samaan. Kallen ajatuk­se­na on ilmais­es­ti rak­en­t­a­mi­nen maaseudul­la, jos­sa tilaa on ja maa-ala on ilmaista. 

      Vastaa

9. Ja paskat. Muuteltavaa/muunneltavaa (kellari?)tilaa, jon­ka voi tarvit­taes­sa kon­ver­toi­da vaikka­pa pysäköin­ti­in, tai sit­ten johonkin muuhun. Insinöörit kek­sikööt miten (mod­u­uli­rak­en­teet?) ja markki­nat hoitakoot lop­ut. Kel­lar­idisko ja parkki­hal­li vaikka­pa vierekkäin? 

   Hmmm… niin ja kos­ka niistä ajo­ram­peista sun muista itketään kuitenkin, niin pan­naan vaik­ka se jätepiste sinne klit­su­un kanssa, jol­loin skei­da-autolle täy­tyy kuitenkin se ajoy­hteys jär­jestää — ja muut sit­ten käyt­täkööt sitä samaista ramp­pia, jos/kun käyttöä/tarvetta/parkkipaikka on. Häh?

   Vastaa

10. Niin eli siis muut­taes­sasi kämp­pään voisit joko vuokra­ta taik­ka ostaa muu­ta­mas­ta neliöstä isoon määrään moni­toim­i­ti­laa, jota sit­ten voisit käyt­tää halutes­sasi pysäköin­ti­in taik­ka johonkin muuhun. Eipä poikkea nykyis­es­tä vint­tikomero­hom­mas­takaan ihan kauheasti, josko tosin nämä eivät tietenkään tulisi käm­pän kylkiäisinä… 

    PS. Ja jol­let ostaisi, et sit­ten ostaisi. Eli jäisi gryn­derin mietit­täväk­si, kuin­ka paljon tätä tilaa kan­nat­taisi lop­pu­peleis­sä rakentaa.

    Vastaa

11. Muute­taan toiseen asun­toon. Kuu­lostaa simp­peliltä, mut­ta käytän­nössä ote­taan x € lisää lainaa, jot­ta saadaan mak­set­tua uuden asun­non verot.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si gryn­derin pitäisi sub­ven­toi­da autopaikko­ja? Autot­tomana vas­tus­ta ehdot­ta­masti, kos­ka minä sen jou­tu­isin mak­samaan. Kallen ajatuk­se­na on ilmais­es­ti rak­en­t­a­mi­nen maaseudul­la, jos­sa tilaa on ja maa-ala on ilmaista. 

    Lain­säädän­nön pitäisi suo­jel­la ihmisiä gryn­dere­itä vas­taan. Gryn­der­it tekevät nytkin liian vähän asuka­s­paikoi­tus­ta, jot­ta saa­vat vähille paikoille kat­teet kohdalleen. Asukkaan intres­si on aina eri kun gryn­derin intres­si ja nykyi­nen poli­ti­ik­ka mah­dol­lis­taa tähti­ti­eteel­lis­ten sum­mien pyytämisen vähistä tallipaikoista.

    Vastaa

13. Niin, lap­siper­he tart­tee silti sen auton kun hoitopaik­ka on kilo­me­trien päässä ja mum­mot ja kum­mit. Helsingis­sä halu­taan siis sinkku ja seniorikaupunkia? Puo­let onkin jo. Ruuhkavu­osi­na me autoil­laan ja myöhem­min voi harki­ta onko ilman. Saisiko julkisen liiken­teen halvem­mak­si ja käve­lyre­ititkin kun­toon. Jätkäsaari on hyvä esimerk­ki. Käve­lyväylät on uhrat­tu rak­en­tamiselle ja ain­oan puis­ton­läntin vier­essä on järkyt­tävästi lemuaa jät­tisu­uri koirien kusetus/paskatustarha. Hyi olkoon.

    Vastaa

14. Luuleeko Soin­in­vaara, että lap­sia on kiva repiä juuril­taan ja kavereis­taan kun per­he muut­telee ympäri kaupunkia riip­puen autos­ta? Ja muut­ta­mi­nen on todel­la kallista, ei kaikil­la ole kansane­dus­ta­jan tulo­ja. Olet todel­la hyväo­sainen rikas.

    Vastaa

15. Eli palataan taas niihin kah­teen suo­ma­laisen rak­en­tamisen ongel­maan: pääomi­tus ja kaavoitus. Pääomi­tus on koko sodan­jälkeisen ajan ollut kor­po­raa­tioi­ta suo­si­vaa ja kaavoitus sotkeu­tuu asioi­hin, jot­ka kuu­lu­vat ton­tin omistajalle.

    Vastaa

16. Ihmeel­listä valit­tamista taas. Onko aivan mah­do­ton aja­tus, että vaik­ka kuut­taa puolen km päähän, jos joskus tarvii autopaikan. Tai vaik­ka miet­tii jopa etukö­teen sitä. 

    On aivan käsit­tämätön­tä, että yhteiskun­nan pitää hom­ma­ta uusavut­tomille lap­siper­heille autopaikat, ku onnet­tomat eivät itse siihen kykene!

    Ter­veisin “10 vuot­ta, 7 asun­toa ja vielä per­het­täkin siunaantunut”

    Vastaa

17. Tässähän käy ref­er­enssik­si Euroopan korkein raken­nus, 87-ker­roksi­nen The Shard, joka valmis­tui Lon­tooseen v 2012. Raken­nuk­ses­sa on asun­to­ja ja toimis­to­ja ja lisäk­si siinä toimii hotel­li. Pysäköin­tipaikko­ja itse raken­nus sisältää 0 kap­palet­ta. Hotel­li raken­nut­ti oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan muu­ta­man hissi­parkin hyvin mak­savia asi­akkai­ta varten.

    Vastaa

18. Olisiko samas­sa yhtey­dessä syytä pienen­tää asun­non vai­h­tamiseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia? Esimerkik­si varain­si­ir­tovero on kai perusteltavis­sa vain fiskaal­isil­la syillä?

    Vastaa

19. K‑Veikko:
    > Vähen­netään siis aivan asemien ja
    > ratikkapysäkkien vier­essä pysäköintinormi
    > mur­to-osaan nykyis­es­tä (esim. yksi paikka /
    > kymme­nen asun­toa) tai pois­te­taan se kokonaan

    Sama logi­ik­ka pätee myös niihin asun­toi­hin, joi­hin noil­ta nol­lapysäköin­nin alueil­ta pysäköin­tipaikan perässä siir­tyvät muut­ta­vat. – Pois­te­taan nor­mit kokon­aan ja kaik­il­ta asun­noil­ta. – Täl­lä taval­la pysäköin­tipaikat syn­tyvät sinne mis­sä niille on tarvet­ta ja pois­tu­vat sieltä mis­sä niille ei ole käyt­töä, mis­sä ne ovat liian kalliita.

    Juuri näin.

    Helsin­gin julki­nen liikenne on tiheästi asu­tu­il­la alueil­la niin kat­ta­va ja taa­ja, että vain pieni osa helsinkiläi­sistä autoa jokapäiväisi­in kulkemisi­in tarvit­see. Vart­ti­tun­nin käve­ly muu­ta­man ker­ran päivässä ei liene kovin vaar­al­lista edes Helsin­gin kaduil­la. Pien­ten las­ten kul­je­tuk­ses­sa on tietysti ongel­mansa, mut­ta näyt­tävät autot­tomat osaa­van senkin hoitaa.

    Helsin­ki ei liene maail­man tiheim­min asut­tu tai autois­tunein kaupun­ki, joten mallia voi hakea muual­ta. Min­neapolisin ratkaisu ei vaiku­ta hassummalta.

    Vastaa

20. Kolme vuot­ta sit­ten olisin han­kkin­ut ker­rostaloa­sun­non van­han elukan mail­ta. Myöhästyin, kaik­ki kiin­teät (osake­po­h­jaiset) autopaikalliset oli­vat jo myy­ty! Etelä-her­man­nin parkkilu­o­laan kuulem­ma ei saanut lisää (330 paikkaa) paikko­ja vaik­ka raken­nut­ta­ja olisi halun­nut tehdä ja olisi (edelleenkin) mah­dol­lista ja kaup­pa olisi käynyt! Kalli­olu­olan paikan hin­naksi olisi tul­lut 25t€. Ei paha! Ei tarvit­sisi pohtia kadun­var­sipysäköin­te­jä ainakaan vak­i­tu­is­ten asukkaiden kohdalta.
    Kallio­ta kuulem­ma riit­täää edelleen toiselle moko­ma­lle määrälle, vaan kaa­va ei sal­li! Aivan jär­jetön­tä kaavoitus­ta! Ei olisi vaikut­tanut ker­rostalon e‑lukuun mitenkään eikä toden­näköis­es­ti paikan yksikköhin­taankaan? Onnek­si toisaal­la jär­ki on voittanut.
    Tää on tätä vihreää byrokra­ti­aa, jonkin asteista nihilismiä!
    Voisi hel­posti ajatel­la, että Odekin ajaisi tämän kaltaista poli­ti­ikkaa (jois­takin kom­menteista päätellen) mut­ta taitaa byrokraatit olla paav­il­lisem­pia kuin paavi itse? Sinän­sä on mie­lenki­in­toista, että sään­te­ly on voimis­saan, eikä poli­it­ti­nen ohjaus näköjään siihen edes vaikuta?

    Vastaa

21. Eri­no­mainen idea. Markki­nae­htoisen parkkipaikan pitäisi Helsin­gin kan­takaupungis­sa mak­saa ainakin 200e/kk. Autot jäi­sivät han­kki­mat­ta, mut­ta Uber­it ja vuokraamot — ja kaupunkielämä — kukois­taisi­vat. Iro­nista, että tämä on ymmär­ret­ty juuri Yhdysvalloissa.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Joo, esimerkik­si Jugend-Kata­janok­ka on aivan slum­mi­u­tunut ver­rat­tuna Hitas-Kata­janokkaan puhu­mat­takaan Kruunu´nhaan hirvit­tävästä slum­mista, jon­ka autopaikat­to­muus on synnyttänyt.

    Se totu­us Mikko Num­melin­in viestis­sä kuitenkin on, että myös pääkaupunkiseu­tu­laisit­tain raskas­raidease­ma ja sosioekonomi­nen ase­ma kor­reloi­vat keskenään. Sat­tumaa ei ole sekään, että Turku ja Tam­pere suun­nit­tel­e­vat raidein­vestoin­te­jaan juuri Varis­suolle ja Hervantaan.

    Minä erot­taisin tässä keskus­tan ja esikaupun­git. Pätee muuten myös Jenkkei­hin niiden kaupunkien osalta, jois­sa on keskus­tas­sa lähi­raideli­iken­net­tä eli street­car. Street­car ja stadi­lainen ratik­ka houkut­tel­e­vat valkokaulusväkeäkin. Raskas­raide ei juurikaan.

    Vastaa

23. Sal­la: Jätkäsaari on hyvä esimerk­ki. Käve­lyväylät on uhrat­tu rak­en­tamiselle ja ain­oan puis­ton­läntin vier­essä on järkyt­tävästi lemuaa jät­tisu­uri koirien kusetus/paskatustarha. Hyi olkoon.

    Onnek­si Sin­un, Sal­la, ei tarvitse asua Jätkäsaa­res­sa. Aika moni siel­lä kuitenkin halu­aa asua asun­to­jen hin­noista päätellen. Ja aika moni (kaupun­gin mielestä liian moni, kun päivähoitopaikoista on aina “yllät­täen” pulaa) tah­too asua Kallios­sa myös siinä vai­heessa, kun per­heessä on lap­sia. Olisi hyvä ymmärtää ja hyväksyä se, että naa­puriper­heen pri­or­i­teetit voivat olla eri­laiset. Silti se on ihan hyvä perhe.

    Vastaa

24. “Onko aivan mah­do­ton aja­tus, että vaik­ka muut­taa puolen km päähän, jos joskus tarvii autopaikan.” 

    On, jos sen autopaikan voi vuokra­ta suo­raan sieltä puolen kil­san päästä sit­ten jos / kun sitä tarvet­ta joskus tulee. Vai onko aja­tus aivan mahdoton?

    Vastaa

25. Ihan mah­dolli­nen ehdo­tus, jol­la estetään tehokkaasti spåra-Suomen ja auto-Suomen sekoit­tumi­nen. Vapaa parkki­ti­la ase­manseuduil­la katoaa kokon­aan ja kaupunkei­hin sisää­na­jo pyritään bule­vardis­oin­nil­la muutenkin estämään. 

    Ainakin itse pitäy­dyn väljän elämän puolel­la ja vähen­nän radikaal­isti kulkemista spåra-Suomen puolelle. Ehdo­ton win-win tilanne kaikille osa­puo­lille kun­han vain kyken­emme hoita­maan oleel­liset asi­at paikkari­ip­pumat­tomasti netin kautta.

    Vastaa

26. Uno­h­tui aikaisem­mas­sa kom­ment­tis­tani vielä itses­tään­selvyys. Ide­al­la hävitetään myös liityn­täpysöin­ti, jol­la houkuteltaisi­in autoil­i­jat vai­h­ta­maan joukkoli­iken­teeseen kaupunki­a­sioin­nin ajak­si. Eihän liityn­täpysäköin­ti oikein ole toimin­ut aikaisem­minkaan, joten mik­si edes teeskennellä.

    Vastaa

27. Bör­je Uimo­nen:
    …Ide­al­la hävitetään myös liityntäpysöinti… 

    Jotain hyvääkin siis! En ole koskaan ymmärtänyt ideaa, jos­sa ase­man vier­essä ole­vat ton­tit varataan autoille. Muual­la Euroopas­sa juuri noil­la ton­teil­la on kaupun­gin palvelut.

    Vastaa

28. Daniel Fed­er­ley: Onnek­si Sin­un, Sal­la, ei tarvitse asua Jätkäsaa­res­sa. Aika moni siel­lä kuitenkin halu­aa asua asun­to­jen hin­noista päätellen… 

    Jätkäsaaren asun­to­jen hin­nois­sa on aika paljon välistäve­toa sekä kaupun­gin että gryn­derin tahoil­ta. Kun­non suunnitelmataloutta. 🙂

    Alue on niin har­vaan kaavoitet­tu, että on mie­lenki­in­toista nähdä pitkän päälle, pysyvätkö palve­lut alueel­la. Voi olla, että onnis­tuu, kos­ka Viron lau­tat tuo­vat riit­tävästi asiakkaita.

    Vastaa

29. Her­bert Havu:
    Olisiko samas­sa yhtey­dessä syytä pienen­tää asun­non vai­h­tamiseen liit­tyviä kus­tan­nuk­sia? Esimerkik­si varain­si­ir­tovero on kai perusteltavis­sa vain fiskaal­isil­la syillä?

    No ei voi­da, kos­ka pysäköinti­normista päät­tää (käytän­nössä ja pitkälti) Helsin­ki ja varain­si­ir­toveros­ta eduskun­ta. Ei sinän­sä etteikö Her­bert olisi sen veron luon­teesta ja pul­mista oikeassa.

    Vastaa

30. Mau­r­izio:
    “Onko aivan mah­do­ton aja­tus, että vaik­ka muut­taa puolen km päähän, jos joskus tarvii autopaikan.” 

    On, jos sen autopaikan voi vuokra­ta suo­raan sieltä puolen kil­san päästä sit­ten jos / kun sitä tarvet­ta joskus tulee. Vai onko aja­tus aivan mahdoton?

    Ei ole mahodon aja­tus, tuo oli myös min­ul­la mielessä. 

    Ajat­telin vain että ehkä niitä oma­lle lom­pakolle sopivia autopaikko­ja ei ole kuin jos­sain kauem­pana, jol­loin pitää muut­taa ensin puoli km oikeaan suun­taan ja sit­ten ottaa siitä puolen km päässä ole­va paikka.

    Rehellisyy­den nimis­sä täy­tyy tode­ta, etten tiedä kuin­ka kauas keskimäärin autopaik­ka sat­un­nais­es­ta asuin­paikas­ta jää, mut­ta kyl­lä kait niitä löy­tyy suun­nilleen sieltä täältä, jol­loin pääsee muu­ta­man sadan metrin siir­tymisel­lä alueen sisällä? 

    Itse kyl­lä muut­taisin mielum­min sen 500m kuin kävelisin autolle niin pitkästi. Varain­si­ir­tovero vähän kyl­lä rokot­taa tuos­sa ja siitä pitäisikin luopua.

    Vastaa

31. Daniel Fed­er­ley: Onnek­si Sin­un, Sal­la, ei tarvitse asua Jätkäsaa­res­sa. Aika moni siel­lä kuitenkin halu­aa asua asun­to­jen hin­noista päätellen. Ja aika moni (kaupun­gin mielestä liian moni, kun päivähoitopaikoista on aina “yllät­täen” pulaa) tah­too asua Kallios­sa myös siinä vai­heessa, kun per­heessä on lap­sia. Olisi hyvä ymmärtää ja hyväksyä se, että naa­puriper­heen pri­or­i­teetit voivat olla erilaiset.

    Tilas­tol­lises­sa tarkastelus­sa vaan se naa­puriper­he viihtyy toden­näköis­es­ti parem­min jos naa­puri on pien­taloalueel­la asu­va kuin jos se naa­puri on tiivil­lä kaupunkialueel­la. Lähde: HS 26.7.2015 sivu A17 oikea yläkul­ma: “Ihmiset viihtyvät kehyskun­tien pien­taloalueil­la selvästi parem­min, kun taas tiivi­il­lä kaupunkialueel­la viihdytään huonom­min.” Läh­teen lähde: Kyse­ly­tytkimus 8500:lle pääkaupunkiseu­tu­laiselle 2012.

    Vastaa

    1. Jouni, luepa alku­peräi­nen gradu. Tulos oli suun­nilleen se, että rikkail­la on kivem­paa kuin köy­hilla ja onnel­lises­sa per­heessä elävil­lä kivem­pää kuin eron­neil­la ja sinkuil­la. Kun tämän kaltaiset tek­i­jät vakioidaan, sijain­nin merk­i­tys katoaa tai muut­tuu jopa päinvastaiseksi.

       Vastaa

32. tpyy­lu­o­ma: No ei voi­da, kos­ka pysäköinti­normista päät­tää (käytän­nössä ja pitkälti) Helsin­ki ja varain­si­ir­toveros­ta eduskun­ta. Ei sinän­sä etteikö Her­bert olisi sen veron luon­teesta ja pul­mista oikeassa. 

    Ongel­maan vaikut­taa lisäk­si ainakin kaavoitus­lain­säädän­tö, rak­en­tamisen pääomi­tus, iso­jen raken­nus­li­ikkei­den ja kaupunkien sekä näis­sä huseer­aavien poli­itikko­jen hyvät suh­teet jne. Palataan jälleen nor­mitalkoisi­in, joi­hin en usko, kos­ka se veisi poli­itikoil­ta valtaa.

    Vastaa

33. Onko tässä nyt ajatuk­se­na ajaa jonkin­laista uut­ta “apartheid”-politiikkaa, joka tähtää uusien “kuplien” rakentamiseen?

    Kokeilu­ja maail­mal­la kyl­lä var­maankin riit­tää. Koke­muk­set (niistä) pidem­mältä ajal­ta ovat mielestäni tärkeitä. Onhan Inti­as­sakin tiet­tävästi muil­ta kuin äver­iäiltä asukkail­taan sul­jet­tu­ja ja aidoin/muurein eris­tet­tyjä kaupunke­ja, ilman että tuol­laisi­akaan, eris­tet­tyjä “kuplia” olisi tarvet­ta myös meil­lä kokeil­la, vai kuinka? 

    Eiköhän anneta ensin muiden tehdä omat kokeilun­sa (ja mah­dol­liset virheen­sä), jot­ta voimme ottaa niistä oppia. Ehkä jo viidenkymme­nen vuo­den jäl­keen tiedämme myös riit­tävän hyvin, miten tai miltä osin esimerkik­si Min­neapo­lis ja/tai Lon­don City Island todel­la toimi­vat ja mitä hyviä ja huono­ja koke­muk­sia niistä on saatu. 

    Liika hätiköin­ti ei var­maankaan joh­da parhaaseen lop­putu­lok­seen. Vai­h­toe­hto­ja on myös käsit­täk­seni aina hyvä olla!

    Vastaa

34. peksu: itä sit­ten tehdään, jos elämän­ti­lanne muut­tuu ja tarvit­see autoa? Tehdään ihan samal­la taval­la kuin jos elämän­ti­lanne muut­tuu ja tarvit­see isom­man asun­non vaikka­pa per­heen koon kasvun takia. Muute­taan toiseen asun­toon! Ei se sen kum­mallisem­paa ole.

    Täysin markki­napo­h­jaiset ratkaisut luo­vat surkeaa kaupunkia. Ks. Yhdys­val­lat. Markki­napo­h­jainen ratkaisu voidaan jo nyt luo­da pysäköin­nin osalta, mut­ta tämä ei ilmeis­es­ti käy autopuolueelle.

    Vastaa

35. Mikko Num­melin:
    Tässä on riskinä, että aluei­den sosioekonomiset erot kas­va­vat. Hyvin monis­sa mais­sa, mukaan lukien monis­sa Yhdys­val­tain kaupungeis­sa, ase­manseuduil­la on poikkeuk­sel­lisen huono maine ja keskilu­okkakin asuu pien­ta­lo- ja autovyöhykkeellä.

    Tämä kor­reloin­ti johtunee siitä, että län­si­maista Yhdys­val­lat ja Suo­mi ovat eri­tyisen autokeskeisiä mai­ta, jois­sa suun­nit­telun lähtöko­h­ta on että hyviä asun­to­ja ja aluei­ta tehdään autol­la liikkuville ihmisille ja metroasemien liepeisi­in ei tarvitse niin keskit­tyä, kos­ka joukkoli­iken­teen käyt­täjäthän “eivät ole hyviä veron­mak­sajia”. Yleis­es­ti ottaen Kes­ki-Euroopas­sa ei tapah­du vas­taavaa slum­mi­u­tu­mista juna-asemien ympäristöis­sä, kos­ka siel­lä ei raken­neta autokaupunke­ja Suomen ja USA:n lail­la vaan nähdään joukkoli­ikenne tärkeänä ja arvokkaana osana kaupunkisu­un­nit­telua ja niihin alueisi­in panos­te­taan oikeasti.

    Slum­mit syn­tyvät siitä, että kaupunkisu­un­nit­telu tehdään huonos­ti, ei todel­lakaan siitä, että tehdään asun­to­ja juna-ase­man viereen.

    Vastaa

36. Pysäköin ker­ran liityn­täpysäköin­ti­in Van­taankoskelle. Lop­pu­jen lopuk­si kalli­im­mak­si tuli juna ja aikaa meni paljon enem­män ver­rat­tuna pysäköin­ti­in Helsin­gin keskustassa.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Jouni, luepa alku­peräi­nen gradu. Tulos oli suun­nilleen se, että rikkail­la on kivem­paa kuin köy­hilla ja onnel­lises­sa per­heessä elävil­lä kivem­pää kuin eron­neil­la ja sinkuil­la. Kun tämän kaltaiset tek­i­jät vakioidaan, sijain­nin merk­i­tys katoaa tai muut­tuu jopa päinvastaiseksi.

    Lisäk­si 41% Helsin­gin esikaupunkialuei­den väestöstä asuu “tiivi­ik­si” las­ke­tuis­sa paikois­sa (väh. 500 asukas­ta per 250*250m ruu­tu), joten tutkimus on enem­mänkin osoi­tus siitä, että lähiöi­den keskuk­set eivät ole arvostet­tu­ja ja viihty­isiä asuinpaikkoja. 

    Tutkimuk­ses­sa ei myöskään mitat­tu tyy­tyväisyyt­tä päivit­täiseen liikku­miseen, lähipalvelui­hin tai mon­taa muu­ta elämän tyy­tyväisyy­delle tärkeää asi­aa, joka riip­puu asuinympäristöstä.

    Vastaa

38. Jos asukasti­hey­den huipun pitäisi keskit­tyä metroase­malle tai ratikkapysäkille, mon­tako asukkia sinne (kum­mallekin) sit­ten tarvi­taan, jot­ta Osmon toive toteutuu?

    Nyt ei pitäisi jäädä huo­maa­mat­ta se seik­ka, että aika moni voi olla valmis mak­samaan (oma­l­la rahal­la, ei sosi­aali- tai asum­is­tukien avul­la!) asumis­es­ta ja elämis­es­tä hyvien, ja huom! riit­tävän monipuolis­ten liiken­ney­hteyk­sien äärel­lä (, oma autopaik­ka, tai var­muus sel­l­aisen löytämis­es­tä mukaan­lukien), kun­han ympäristö on tuo­ta tarkoi­tus­ta varten tarpeek­si viihty­isä, vehreä ja väljä. Liika tiivistämi­nen voi karkot­taa kaupungista hyvät (, oma­l­lakin autol­la aina sil­loin täl­löin autoil­e­vat) veronmaksajat!

    Jos ajatel­laan taas toisaal­ta, että tilas­tol­lis­es­ti tiet­ty mur­to-osa uusista asukkaista vähen­tää alueen viihty­isyyt­tä ja aiheut­taa myös naa­pureilleen häir­iöitä, saadaan niitä ongelmia sitä varmem­min ja sitä use­am­mal­la eri taval­la, mitä raskaam­mak­si ja tiivi­im­mäk­si asu­tus ja väk­iluku alueel­la kas­vaa. Tätäkö halu­taan? Metroasemille ja ratikkapysäkeillekö häir­iöt tulee keskittää?

    Sak­salainen sanon­ta, “allzu­viel ist unge­sund!”, pätee mielestäni hyvin myös asu­tuk­sen liial­lisi­in tiivistämispyrkimyk­si­in Helsingissä.

    Vastaa

39. Mikko Särelä: Lisäk­si 41% Helsin­gin esikaupunkialuei­den väestöstä asuu “tiivi­ik­si” las­ke­tuis­sa paikois­sa (väh. 500 asukas­ta per 250*250m ruu­tu), joten tutkimus on enem­mänkin osoi­tus siitä, että lähiöi­den keskuk­set eivät ole arvostet­tu­ja ja viihty­isiä asuinpaikkoja. 

    Lähiöt kor­vat­ta­va viihty­isil­lä pien­taloalueil­la? 2010-luvun rin­ta­mami­esta­lo? Akti­ivista omavaraisu­ut­ta ali­työl­lisyy­teen pelkän varas­tom­a­joituk­sen sijaan. Tulon­si­ir­to­jen ehdok­si perunoiden kas­va­tus edes omaan tarpeeseen?

    Vastaa

40. Sha­keem: Täysin markki­napo­h­jaiset ratkaisut luo­vat surkeaa kaupunkia. Ks. Yhdysvallat.

    Tämä ehkä viit­taa Los Ange­lesin liikekeskus­tan tapaisi­in paikkoi­hin, jot­ka ovat epämiel­lyt­tävää käve­ly-ympäristöä täyn­nä parkki­talo­ja? Tai sit­ten siihen, miten amerikkalaiset autokon­ser­nit akti­ivis­es­ti sabotoi­vat joukkoli­iken­net­tä viime vuo­sisadal­la lisätäk­seen auto­jen myyn­tiä, mis­tä oli­vat seu­rauk­se­na autoka­pun­git. Täysin auto-poh­jaiset ratkaisut luo­vat surkeaa kaupunkia.

    Vastaa

41. Pysäköin­tipaikkavaa­timus­ta voisi kyl­lä lieven­tää, mut­ta samal­la minus­ta tulisi kuitenkin varmis­taa, että jokaisel­la uudel­la alueel­la on kuitenkin tar­jol­la pysäköin­tipaikko­ja markki­nahin­taan, esimerkik­si 200–300 euroa kuus­sa tai 50000 euroa per osake. Sil­loin elämän­ti­lantei­den muu­tok­sis­sa olisi parem­min vai­h­toe­hto­ja. Kuitenkin melkein kenel­lä vaan työ­paik­ka voi muut­taa tai vai­h­tua sel­l­aiseen paikkaan, johon ei pääse kuin autolla.

    Yksi tapa lieven­tää pysäköinti­normia olisi myös auto­jen tuomi­nen takaisin kadun­var­sille uusil­la alueil­la, ainakin osit­tain ja kadun­var­si­paikko­jen huutokauppaaminen.

    Vastaa

42. max: Lähiöt kor­vat­ta­va viihty­isil­lä pien­taloalueil­la? 2010-luvun rin­ta­mami­esta­lo? Akti­ivista omavaraisu­ut­ta ali­työl­lisyy­teen pelkän varas­tom­a­joituk­sen sijaan. Tulon­si­ir­to­jen ehdok­si perunoiden kas­va­tus edes omaan tarpeeseen?

    Van­hat pien­taloalueet tiivistyvät koko ajan, eikä niis­sä uusis­sa pihois­sa paljon peruna­mai­ta näy. Pien­ti­lal­lisen elämää kan­nat­taa lähteä elämään jos­sain oikeal­la maaseudul­la. Tulee halvem­mak­si ja saa kun­nol­la lääniä.

    Vastaa

43. Atlantin takaa:
    Eri­no­mainen idea. Markki­nae­htoisen parkkipaikan pitäisi Helsin­gin kan­takaupungis­sa mak­saa ainakin 200e/kk. Autot jäi­sivät han­kki­mat­ta, mut­ta Uber­it ja vuokraamot – ja kaupunkielämä – kukois­taisi­vat. Iro­nista, että tämä on ymmär­ret­ty juuri Yhdysvalloissa.

    Ja kun robot­ti­au­tot tule­vat, ryti­sevät van­hat rak­en­teet oikein kun­nol­la. Ei Googlen ja vas­taavien toim­i­joiden kan­na­ta kan­na­ta säi­lyt­tää niitä 200 e/kk tai 50 000 e mak­sav­il­la paikoil­la vaan siel­lä, mis­sä maa ei mak­sa käytän­nössä mitään.

    Vastaa

44. anon­il­li: Van­hat pien­taloalueet tiivistyvät koko ajan, eikä niis­sä uusis­sa pihois­sa paljon peruna­mai­ta näy. Pien­ti­lal­lisen elämää kan­nat­taa lähteä elämään jos­sain oikeal­la maaseudul­la. Tulee halvem­mak­si ja saa kun­nol­la lääniä. 

    Juuri tänään tuo ei kan­na­ta. Kos­ka oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Työl­lisyy­den paran­tu­mista ei ole näköpi­iris­sä silti tulon­si­ir­to­jen ehtona ei ole (edes) aset­tumi­nen mustik­ka- ja sienimet­sien keskelle?

    Vastaa

45. Osmo Soin­in­vaara: sijain­nin merk­i­tys katoaa tai muut­tuu jopa päinvastaiseksi.

    Sinäpä sen sanoit: sijain­nin, ei tiiviy­den. Tiivis kaukana (yli 15 min tiheästi liiken­nöivil­lä julk­isil­la) ei ole kan­takaupunkia, kos­ka ei ole kantaa.

    Vastaa

46. Ville: Tämä ehkä viit­taa Los Ange­lesin liikekeskus­tan tapaisi­in paikkoi­hin, jot­ka ovat epämiel­lyt­tävää käve­ly-ympäristöä täyn­nä parkki­talo­ja? Tai sit­ten siihen, miten amerikkalaiset autokon­ser­nit akti­ivis­es­ti sabotoi­vat joukkoli­iken­net­tä viime vuo­sisadal­la lisätäk­seen auto­jen myyn­tiä, mis­tä oli­vat seu­rauk­se­na autoka­pun­git. Täysin auto-poh­jaiset ratkaisut luo­vat surkeaa kaupunkia.

    Lisäk­si mon­es­sa jenkkikaupungis­sa osaval­tio tai val­tio on rak­en­tanut liiken­nein­fran (eli käytän­nössä pelkkiä moot­toriteitä), joten ei kehi­tys niis­sä täysin markki­nae­htoista ole ollut.

    Vastaa

47. Ville: Tämä ehkä viit­taa Los Ange­lesin liikekeskus­tan tapaisi­in paikkoi­hin, jot­ka ovat epämiel­lyt­tävää käve­ly-ympäristöä täyn­nä parkki­talo­ja? Tai sit­ten siihen, miten amerikkalaiset autokon­ser­nit akti­ivis­es­ti sabotoi­vat joukkoli­iken­net­tä viime vuo­sisadal­la lisätäk­seen auto­jen myyn­tiä, mis­tä oli­vat seu­rauk­se­na autoka­pun­git. Täysin auto-poh­jaiset ratkaisut luo­vat surkeaa kaupunkia. 

    Radikaali väite. Eikä tai­da pitää edes paikkaansa jos selailee haku­sanoil­la hap­pi­ness ja house­hold with­out auto­mo­bile (in us cities) ja tekee ver­tail­e­vaa tutkimus­ta pois­sulkien vau­raus ja muu sälä. Ja aina vain para­nee jos yksi­ty­isautoilu saadaan nyky­istäkin ekol­o­gisem­mak­si? Aikataulu­va­paus on nykypäivän eli­itismiä ja se näkyy suo­raan onnellisuutena?

    (Huom. tämä ei mitenkään pois­sul­je että ns. niche-ratkaisuil­la saadaan muu­ta­man kort­telin onnel­lisu­ut­ta kas­vat­tua huikeasti muut­ta­mal­la tie järvek­si tms. kaunista.)

    Vastaa

48. Koti-isä: Ja kun robot­ti­au­tot tule­vat, ryti­sevät van­hat rak­en­teet oikein kun­nol­la. Ei Googlen ja vas­taavien toim­i­joiden kan­na­ta kan­na­ta säi­lyt­tää niitä 200 e/kk tai 50 000 e mak­sav­il­la paikoil­la vaan siel­lä, mis­sä maa ei mak­sa käytän­nössä mitään. 

    Kan­nat­taako auton­vuokraus­fir­mo­jen mitoit­taa kalus­ton­sa kysyn­tähuip­pu­jen mukaan? Tuskin­pa vain. Epäilen, että reali­teet­ti­na voisi moni poten­ti­aa­li­nen vuokraa­ja (auton tarvit­si­ja) jäädä ilman sitä tilaa­maansa robot­ti­au­toa, juuri sil­loin kun sitä eniten tarvitsisi. 

    Jos halu­aa varmis­taa, että käytet­tävis­sä on auto, tai laite, jol­la pääsee halu­a­mas­taan paikas­ta A halu­a­maansa paikkaan B, aina sil­loin kun tuolle on tarvet­ta, mieluiten suju­vasti, lie­nee usein (vaikkei aina) ratkaisuk­si paras ja varmin oma (hyvässä kun­nos­sa ole­va) kulku­peli. Vai­h­toe­hto­jen määrit­te­lyn ja valin­nan pitäisi olla jokaisen itse päätettävissä. 

    Tässä on nähtävis­sä läh­es selkeä analo­gia autopaikko­jen ja pyörä­tuo­likylp­pärei­den välil­lä. Jostain kum­man syys­tä viimek­si­maini­tut tarvi­taan nyky­isin ilmeis­es­ti aivan kaikki­in, uusi­in asun­toi­hin, mut­ta kaavoit­ta­ja on toisaal­ta laimin­lyönyt vas­taa­van parkkipaikkatarpeen vas­taavalle määrälle inva­paikko­ja, jol­laiset voisi­vat lap­siper­hei­denkin kannal­ta olla väl­jem­myyten­sä ansios­ta varsin käteviä.

    Yleen­sä kai autopaikko­ja kan­nat­taisi olla jonkin ver­ran yli kul­loisenkin tarpeen. Sil­loin mm. liikenne kaupungis­sa sujuu parem­min, eikä aikaa ja ener­giaa kulu keneltäkään liiak­si parkkipaikan etsimiseen. Jonkin­lai­sista IT-sovel­luk­sista voisi olla tuos­sakin hyö­tyä, kun laitesovel­lus varaisi lähim­män vapaan parkkipaikan ja ker­toisi sen lisäk­si mis­tä se löy­tyy ja miten sen käte­vim­min saavut­taa. Ei tilas­ta pitäisi riidel­lä, kun meil­lä sitä Suomes­sa riittää.

    Kaik­ki eivät ehkä nykyisessä elämän­vai­heessaan taval­lisen parkkipaikan kokoista alaa ehkä tarvitse, mut­ta elämän­ti­lanteet ja liikku­misen tarpeet muut­tuvat usein ja asun­nois­sakin asukkaat välil­lä vai­h­tu­vat, joten autopaikko­jen tarve ei kauan vakiona pysy, vaan vai­htelee alinomaa.

    Tuos­ta viimeis­es­tä seikas­ta (autopaik­ka kaukana maal­la) voisi olla seu­rauk­se­na aika paljon (tarpee­ton­ta?) edestakaista ajoa (robot­ti­au­toil­la) ainakin työ­matkali­iken­teen osalta. 

    Miten pitkälle parkki­in päiväk­si voisi robot­ti­au­to ajaa työpäivit­täin, jos sal­li­tut ener­giaku­lut tuo­hon oli­si­vat 200 euroa per kuukausi, eli yhteen suun­taan päivässä viiden euron ver­ran? Aikamoista ener­giantuh­laus­ta sanois­in tuol­laisen kyl­lä ole­van. Tuol­la tavoin tuh­lat­tu ener­gia olisi iäk­si menetet­ty, kun taas parkkipaik­ka keskus­tas­sa säi­lyy, ja voidaan ehkä joskus tule­vaisu­udessa hyö­dyn­tää toiseenkin tarkoituk­seen, ehkä toisel­lakin tavalla.

    Jäänemme siis aluk­si odot­tele­maan itse itselleen parkkipaikat vähän kauem­paakin (vaan ei liian kaukaa) etsiviä robot­ti­au­to­ja tai inva­paikko­ja uusien talo­jen kaikille asukkaille? Ainakin toinen näistä tavoit­teista voitaisi­in saavut­taa aika nopeastikin, jos niin vain halut­taisi­in. Riit­tävä väljyys ei vain ehkä tai­da sopia kaikkien tiivistäjien suunnitelmiin?

    Vastaa

49. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Kan­nat­taako auton­vuokraus­fir­mo­jen mitoit­taa kalus­ton­sa kysyn­tähuip­pu­jen mukaan? 

    Kan­nat­taa, jos mak­sajia löytyy.

    Jos nykyti­lanteessa olete­taan, että yksi­tyiskäytössä ole­val­la autol­la aje­taan 30 000 km vuodessa ja keskinopeudek­si 80 km/h, on auto käytössä alle 5% ajas­ta. Eli vaik­ka jätet­täisi­in yön tun­nit pois, käytössä ole­van autokan­nan käyt­töaste voitaisi­in 10-ker­tais­taa. Tämä on yhteiskunnal­ta aivan käsit­tämätön­tä tuh­laus­ta. Ja toisaal­ta robot­ti­au­to­bis­nek­selle vähin­tään yhtä huikea markkina.

    Nykyisen kaltainen autoilu on 100 vuot­ta van­ha keksin­tö. Sen päivit­tämi­nen 2000-luvulle on iso juttu.

    Vastaa

50. Kiitos Osmo, eri­no­mainen ehdotus.

    Kun tähän yhdis­tetään esteet­tömyys­vaa­timusten löy­sen­tämi­nen, asun­to­jen keskikoon sään­te­lyn lopet­ta­mi­nen tai ainakin jär­jen käyt­tö, väestön­suo­jien osalta järkevämpi toim­inta ja korkeampi­en talo­jen rak­en­t­a­mi­nen, niin rak­en­tamisen ja asumisen kus­tan­nusten alen­tamises­sa saavute­taan merkit­täviä edistysaskeleita. 

    Seu­ran­nais­vaiku­tuksi­na paran­nus­ta yksi­ty­isautoilun haitois­sa, lähipalvelu­iden kysynnässä/tarjonnassa ja kaiken kaikki­aan asuinaluei­den viihtyvyydessä.

    Vastaa

51. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: sanois­in tuol­laisen kyl­lä ole­van. Tuol­la tavoin tuh­lat­tu ener­gia olisi iäk­si menetet­ty, kun taas parkkipaik­ka keskus­tas­sa säi­lyy, ja voidaan ehkä joskus tule­vaisu­udessa hyö­dyn­tää toiseenkin tarkoituk­seen, ehkä toisel­lakin tavalla. 

    Jos joskus tule­vaisu­udessa on pakko päällystää kaupun­ki aurinkoen­er­giaa jalostuskelpoisek­si ener­gia­muodok­si työstäväl­lä pin­noit­teel­la (l. tänään ns. aurinkopa­neel­it). Mikä on luon­tevin ja vähähait­taisin pinta?
    Puis­to — ei kai sentään.
    Torit ja aukiot — ei kai nekään.
    Liiken­neväylät — kyllä.
    Raken­nusten katot — parem­paakin kau­pal­lista ja yksi­ty­istä käyttöä(?).
    Liiken­nevä­li­neet (myös pysäköidyt ja etenkin pysäköidyt) — kyllä.

    Vastaa

52. “Aikataulu­va­paus on nykypäivän elitismiä” 

    Olkoonkin. Mut­ta on se silti sen ver­ran mukavaa, että ainakin itse tulen kyl­lä autoni pitämään myös tule­vaisu­udessa (vaikken sil­lä edes vuosi­ta­sol­la paljoa aja). 

    “Sen päivit­tämi­nen 2000-luvulle on iso juttu.” 

    Päiv­itin itse autoni 2000-luvulle vuon­na 2004. Ja voin vaku­ut­taa, että se seu­raavakin päiv­i­tys tulee puoleltani ole­maan sat­apros­ent­tisen yksityisomisteinen.

    Vastaa

53. Syytä palaut­taa mieli­in, että Min­neapo­lis-Saint Paulin kak­soiskaupun­gin alueel­la­suu yhteen­sä 3 miljoona aih­mistä. Mineapo­lik­sen väk­iluku on “vain” 400.000.

    Vastaa

54. Koti-isä: Kan­nat­taa, jos mak­sajia löytyy.

    Jos nykyti­lanteessa olete­taan, että yksi­tyiskäytössä ole­val­la autol­la aje­taan 30 000 km vuodessa ja keskinopeudek­si 80 km/h, on auto käytössä alle 5% ajas­ta. Eli vaik­ka jätet­täisi­in yön tun­nit pois, käytössä ole­van autokan­nan käyt­töaste voitaisi­in 10-ker­tais­taa. Tämä on yhteiskunnal­ta aivan käsit­tämätön­tä tuh­laus­ta. Ja toisaal­ta robot­ti­au­to­bis­nek­selle vähin­tään yhtä huikea markkina.

    Kylpy­huoneesi käyt­töaste on alle 10%. Käyt­töaste voidaan kym­menker­tais­taa, kun se sijoite­taan rap­pukäytävään usei­den huoneis­to­jen yhteisek­si. Nykyti­lanne on yhteiskunnal­ta aivan käsit­tämätön­tä tuhlausta.

    Krista Koso­nen ilmoit­ti, ettei tunne yhtään Per­su­ja äänestänyt­tä ja arveli elävän­sä kuplas­sa. Itse en tunne yhtään auto­ton­ta per­het­tä tai sinkku­mi­estä (kak­si auto­ton­ta sinkku­naista tun­nen). Meil­lä kaikil­la on oma kuplamme. Mei­dän kuplas­sa ei har­raste­ta kol­hoos­i­toim­intaa ja auto­jen jakamista. Omis­t­a­mi­nen on itseisarvo.

    PS: Olen 3–5‑vuotiaana 1960-luvul­la asunut ker­rostalos­sa Suomen­lin­nas­sa. Jokaisel­la huoneis­tol­la oli pihan peräl­lä oma puucee. Asun­not läm­mitet­ti­in puil­la. Vesi haet­ti­in san­gol­la rap­pukäytävän isos­ta säil­iöstä, joka täytet­ti­in säil­iöau­tos­ta. Pesey­tymässä käyti­in varuskun­nan yleisessä saunas­sa. Joten todis­tet­tavasti niinkin pär­jää. Joka alkaa jeesustel­la miten muiden tulee elää voisi ensin itse luop­ua vaikka­pa juok­sev­as­ta lämpimästä vedestä. Siten maail­ma säästyy!

    Vastaa

    1. Itse en tunne yhtään auto­ton­ta per­het­tä tai sinkkumiestä.
       ’ ’ ’
       Olen 3–5‑vuotiaana 1960-luvul­la asunut ker­rostalos­sa Suomen­lin­nas­sa. Jokaisel­la huoneis­tol­la oli pihan peräl­lä oma puucee

       Ja jokaisel­la oma auto?

       Vastaa

55. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Vai­h­toe­hto­jen määrit­te­lyn ja valin­nan pitäisi olla jokaisen itse päätettävissä. 

    Jos ja vain jos ne mak­saa itse. Jos ei, niin mak­sa­ja päät­tää ja tuen­saa­ja tyy­tyy siihen, mitä joku muu kustantaa.

    Vastaa

56. max: Jos joskus tule­vaisu­udessa on pakko päällystää kaupun­ki aurinkoen­er­giaa jalostuskelpoisek­si ener­gia­muodok­si työstäväl­lä pin­noit­teel­la (l. tänään ns. aurinkopa­neel­it). Mikä on luon­tevin ja vähähait­taisin pinta?
    Puis­to – ei kai sentään.
    Torit ja aukiot – ei kai nekään.
    Liiken­neväylät – kyllä.
    Raken­nusten katot – parem­paakin kau­pal­lista ja yksi­ty­istä käyttöä(?).
    Liiken­nevä­li­neet (myös pysäköidyt ja etenkin pysäköidyt) – kyllä. 

    Liiken­nevä­linei­den päällystämi­nen aurinkopan­eleil­la saat­taa olla eri­no­mainen aja­tus. Sil­loin ne voisi­vat kehit­tää itse liikku­miseen tarvit­tavaa ener­gian, tai ainakin osan siitä. Olisi silti mie­lenki­in­toista tietää, kauanko esimerkik­si taval­lisen henkilöau­ton pitäisi olla parkissa, jot­ta sen aurinkopan­eleil­la akkui­hin (kesällä/talvella) nykytekni­ikalla tuotet­tu sähköen­er­gia riit­täisi esimerkik­si matkaan Helsin­gin Kata­jan­nokalta Nurmijärvelle?

    Jos sähköen­er­giaa ker­ty­isi a‑paneleista yli ajoneu­von omien akku­jen latauska­p­a­siteetin mak­simin, tuon rajan ylit­tävää ylimääräistä tuotet­tua sähköä pitäisi olla mah­dol­lista siirtää ja jakaa myös verkkoon muidenkin käytet­täväk­si. Kuu­lostaa hyvältä, mutta …

    Epäilen kyl­lä, että tuol­lainen aja­tus ei toimisi tääl­lä ainakaan talvel­la mm. lumen takia. Eihän se aurinkoen­er­gia riitä aina edes lumen sulat­tamiseen kaduil­takaan kuin vas­ta kevääl­lä. (Autoil­i­joista tosin useim­mat puhdis­ta­vat auton lumes­ta ennen liik­keel­lelähtöä.) Miten pitk­iä nuo Nur­mi­jär­ven matkan mah­dol­lis­ta­vat sähköau­ton latausa­jat (ilman ulkop­uolelta tule­vaa sähköä) sit­ten mah­taisi­vat olla joulu‑, helmi‑, huhti ja kesäku­us­sa? Entä miten vaikut­taa aurinkopan­elei­den sähkön tuotan­toon puiden tai talo­jen varjo?

    Vastaa

57. Osmo Soin­in­vaara: Ja jokaisel­la oma auto?

    Sama tilas­to tääl­läkin: kaikil­la on auto, joil­lakin kak­si, vaik­ka asu­isi­vat Helsin­gin keskus­tas­sa. Monil­la on myös kakkoskulkuneu­vona fil­lari, jota käytetään sil­loin, kun säät ja tilanne sen sal­li­vat. Siis sat­un­nais­es­ti, kesäl­lä. Näin se vaan menee, vaik­ka aut­o­fo­bi­aa pote­vien on vaikea sitä sulattaa.

    Ter­veisiä taas HSL:lle. Jos jatkat­te edelleen julkisen liiken­teen han­kaloit­tamista keskus­tas­sa reit­te­jä muut­ta­mal­la ja pätkimäl­lä, niin näil­lä men­nään jatkossakin.

    Vastaa

58. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Liiken­nevä­linei­den päällystämi­nen aurinkopan­eleil­la saat­taa olla eri­no­mainen ajatus. 

    En usko että ajoneu­vo­jen rak­en­tei­den ja mas­san kas­vat­ta­mi­nen, jot­ta saadaan ener­giantuotan­toyk­sikkö mukaan, olisi mitenkään järkevää. Mas­san kas­vat­ta­mi­nen­han nos­taa suo­raan liikku­mises­sa kulu­van ener­gian määrää sekä pahen­taa vau­ri­oi­ta onnettomuustilanteissa.

    Vastaa

59. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Kan­nat­taako auton­vuokraus­fir­mo­jen mitoit­taa kalus­ton­sa kysyn­tähuip­pu­jen mukaan? Tuskin­pa vain.

    Usein yksinker­tais­te­tut riip­pu­vu­us­suh­teet toimi­vat vain osas­sa para­me­tri­avaru­ut­ta, ja ääripäi­den tarkastelu aut­taa vähän hah­mot­ta­maan mihin suun­taan yhtälö vääristyy reuna-aluei­ta läh­estyt­täessä: jos markki­na-alueel­la olisi vain vuokra-auto­ja tar­jol­la, eikö viimeisen auton käyt­töaste olisi muu­na aikana nol­la? Toisin sanoen, ko. investoin­tia harkit­taes­sa kaik­ki tuot­to las­ket­taisi­in tule­van yht­enä päivänä, jol­loin viimeiselle autolle hin­ta pitäisi olla koko vuo­den kulut + arvonalen­e­ma + korkoku­lut + pääo­man tuot­to-odotus. Jos vuokrahin­taa las­ke­taan, vuokraa­mon ei kan­nat­tanut ostaa koko autoa, ja jos viimeinen auto on ostet­tu ja kulut jae­taan muille autoille, pääo­man tuot­to­pros­ent­ti las­kee? Tai jos ei laske (muidenkin hin­to­ja nos­te­taan), toinen vuokraa­ja tar­joaa auto­ja halvem­mal­la ja las­kee vuokrat­tu­jen auto­jen määrää — ja taas se viimeinen auto on turha investoin­ti. Ts. tas­apain­opiste löy­tyy jostain muualta? 

    Reaal­i­maail­mas­sa toki mukaan tulee se etteivät jokainen joskus autoa tarvit­se­va ikinä ole samaan aikaan vuokraa­mon tiskil­lä. Mukaan yhtälöön tulee asi­akas­palveluhenkilökun­nan kulut vs. kysyn­täpi­ikin kesto jne. (vaik­ka “kaik­ki” tapah­tu­isi verkos­sa), joten mielestäni voi väit­tää että osalle autoa tarvit­se­vista on aina jatkos­sakin halvem­paa omis­taa autonsa.

    Niko L.: Ei kaikkien uusienkaan asun­to­jen tarvitse olla esteet­tömiä, kos­ka eivät kaik­ki esteet­tömyyt­tä ja sen mukana tule­via hukkaneliöitä tarvitse.

    Vain jos ei ole kuun­nel­lut tut­tavien­sa kohtaloi­ta tai elää jonkin­laisen nuoru­u­den haavoit­tumat­to­muu­den luu­los­sa, voi ajatel­la että itselle tai läheisille ei ikinä tule ajan­jak­so­ja, jol­loin oman asun­non esteet­tömyys ei olisi helpo­tus ja säästö arjen pyörit­tämisessä sen aikaa kunnes paran­tuu, tai lop­puelämän ajan. Vaik­ka itse toimisi virheet­tä, muiden vahin­gotkin voivat johtaa vakavi­in vam­moi­hin, eikä siinä ilah­du­ta vaik­ka tietäisi parin vuo­den päästä saa­vansa oikeusteitse jotain kulu­ja takaisin.

    Muu­ton tai suuren remon­tin jär­jeste­ly sairaalavuo­teelta, tai puoli­son tai lapsen­sa siel­lä maates­sa, on var­masti siinä määrin suuri panos­tus, että sen odotusar­vo ylit­tää jonkun asuin­neliön raken­nusku­lut — jot­ka voi kyl­lä läh­es aina hyö­dyn­tää asum­i­saikana, mut­ta joi­ta on kallista saa­da jälkikä­teen. Tai ehkä jotkut halu­a­vat erot­taa per­heestään vam­mau­tuneet ja takataskus­sa on rahaa asun­non ver­ran, jol­la vali­ta esteetön ja muut­to­valmis koti heti onnet­to­muu­den sattues­sa, mut­ta ei yhteiskun­ta voi kir­joit­taa uusia asun­to­ja koske­via vähim­mäis­ta­so­ja sel­l­aiselle asen­teelle. Ellei uusista asun­noista tehdä jatkos­sakin esteet­tömiä, niistä tulee vielä pulaa väestön ikään­tyessä, kos­ka uud­isko­hteen osta­jat arvioi­vat väärin toden­näköisyy­den että joku asukkaista asun­non käyt­töiän aikana hyö­ty­isi siitä.

    Vastaa

60. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Liiken­nevä­linei­den päällystämi­nen aurinkopan­eleil­la saat­taa olla eri­no­mainen aja­tus. Sil­loin ne voisi­vat kehit­tää itse liikku­miseen tarvit­tavaa ener­gian, tai ainakin osan siitä. Olisi silti mie­lenki­in­toista tietää, kauanko esimerkik­si taval­lisen henkilöau­ton pitäisi olla parkissa, jot­ta sen aurinkopan­eleil­la akkui­hin (kesällä/talvella) nykytekni­ikalla tuotet­tu sähköen­er­gia riit­täisi esimerkik­si matkaan Helsin­gin Kata­jan­nokalta Nurmijärvelle?

    Kir­joit­ta­jal­la vaikut­taisi ole­van opti­misti­nen käsi­tys aurinkosähkön hyö­dyn­tämis­es­tä ajoneuvoissa.

    Näp­pitun­tu­mal­la arvioisin, että auton ulkokuoren laa­juisil­la “aurinkopa­neeleil­la” saisi kesäpäivän aikana auringos­sa ladat­tua akkui­hin vir­taa niin, että sil­lä pää­sisi Skat­tal­ta Kaup­pa­to­rille ja takaisin. Auton val­o­ja, tuulet­inta ym. ei ehkä voisi käyttää. 

    Nur­mi­järvelle menoon pari viikkoa aurinkoisia kesäpäiviä.

    Talvel­la et saisi ladat­tua akku­ja sitä ver­taa että saisit auton käyntiin. 

    Aurinkosähkö ei Suomen olo­suhteis­sa ole teknis­es­ti tai taloudel­lis­es­ti järkevä sähkön­tuotan­to­ta­pa. Ain­oa järkevä mieleen tule­va han­ke on kaukainen sähköverko­ton saarimök­ki, jota käytetään vain kesäl­lä ja jos­sa sähköä tarvi­taan vain valais­tuk­seen, kän­nykän lataamiseen ym.

    Vastaa

61. Helsin­gin talouk­sista on yli puo­let on autottomia.

    Kun enem­mistö ei tarvitse autopaikkaa niin on kohtu­ullista ettei enem­mistön tarvitse mak­saa pienen hyvä­tu­loisen vähem­mistön kuluja

    Muutenkin autot­to­muus on kasvus­sa maail­mal­la, autois­tu­misen huip­pu oli vuo­den 2000 kieppeil­lä, sen jäl­keen autot­to­muus on ollut kasvussa.
    Myös auto­jen koti­mais­sa eli USA:ssa ja Sak­sas­sa kasvu on pysähtynyt tai vähenemässä.Samoin auto­jen kes­ki-ikä kas­vaa nopeasti, itse asi­as­sa usalaiset aja­vat jo yhtä van­hoil­la autoil­la kuin suomalaiset

    http://www.theglobaleconomy.com/compare-countries/

    Samoin Helsin­gin matkoista vain n 20 % tehdään henkilöau­toil­la , julkisel­la 40 % , kävellen 30 % ja pyöräl­lä 10 %

    Helsingis­sä kan­nat­taisi sat­sa­ta jalankulku­un esim kat­ta­mal­la jalka­käytävät, se vähen­täisi kaikkia mui­ta liikennemuotoja.Sade, lumi ja jää tekevät kävelystä erit­täin epämiel­lyt­tävää tääl­lä pohjoisessa

    Vastaa

62. Pyörien pysököin­nistäkin voisi keskustel­la. Talvel­la se taas tar­jaisi tilaa lumen välivarastoinnille.

    http://www.wired.com/2015/06/copenhagenize-worlds-most-bike-friendly-cities/

    Vastaa

63. “Ja jokaisel­la oma auto?” 

    Ei var­maankaan, mut­ta oma yksipyt­tyi­nen ja 2‑tahtinen fiskari oli kyl­lä. Tai oli ainakin 70-luvul­la, kun itse siel­lä fai­jan nurkissa asustelin.

    Vastaa

64. Itse en tunne yhtään auto­ton­ta per­het­tä tai sinkkumiestä.
    ‘ ‘ ‘
    Olen 3–5‑vuotiaana 1960-luvul­la asunut ker­rostalos­sa Suomen­lin­nas­sa. Jokaisel­la huoneis­tol­la oli pihan peräl­lä oma puucee

    OS:

    Ja jokaisel­la oma auto?

    Eipä tain­nut olla sil­loin eikä olla nyt.

    Vastaa

65. Liian van­ha:
    Helsin­gin talouk­sista on yli puo­let on autottomia.
    …

    Sinkku­talouk­sista saat­taa jokunen, ehkä yli puo­letkin, olla tai jopa pär­jätä ilman autoa, kuten itsekin aikoinaan, mut­ta asi­aan voi myös olla vaikut­ta­mas­sa nimeno­maan parkkipaikko­jen puute. Talouden kas­vaes­sa alkaa autolle, ja siis liikku­misen monipuolisem­mille mah­dol­lisuuk­sille sekä riip­pumat­to­muudelle mm. julkisen liiken­teen aikatauluista ja reit­eistä, olla enem­män tarvet­ta. Siihen talouk­sien yksilöl­lis­ten tarpei­den parem­paan huomioin­ti­in ja varautu­miseen kai tuo nykyi­nen parkki­nor­mi pyrkii juuri tuo­maan Helsingis­sä toiv­ot­tua helpotusta. 

    Mik­si ihmeessä pitäisi “puut­teen kyseenalaista ilosanomaa” levit­tää kaikille metroasemille ja ratikkapysäkeille kaavoituk­sen keinoin?

    Olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvistä joukkoli­iken­teen yhteyk­sistä on autoil­e­vallekin hyö­tyä. Sik­si niistäkin kan­nat­taa kaikkien mak­saa. Sitä enem­män, mitä enem­män joukkoli­iken­net­tä käyt­tää. Matkako­htais­es­ti suh­teel­lises­sa hyödyssä ei ole eroa, jos päätös väli­neen valin­nas­sa on sama (eli, julki­nen) ja se on tehty ratio­naal­isin perustein. Aina­han voi tietysti myös kävel­lä, jos jalat toimi­vat (ja halu­aa niiden toimi­van jatkossakin).

    Parkkipaikko­ja mm. henkilöau­toille tarvi­taan silti, kos­ka kaikkia matko­ja ei tehdä julk­isil­la kulku­vä­lineil­lä eikä tak­seil­la. Lukumäärä on tietysti aina hyvä kysymys. Eikö kaupun­gin peruste­htävä ole kuitenkin ‘tar­jo­ta asukkailleen ja yri­tyk­sille mah­dol­lisuuk­sia’? Jos ne ovat kovin sup­peat, ei kaupun­ki menesty.

    Vastaa

    1. En sanonut, että metroasemien viereisi­in asun­htoko­rt­telei­hin ei swaisi rak­en­taa autopåaikko­ja, vaan että ei olisi pakko. Niitä raken­net­taisi­in sil­loin mak­suhalukkaan kysyn­näån mukaises­ti. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set (asun­to­ja vai parkkipaikko­ja) vuok­si nuo paikat ovat erit­täin kalli­ita. Mik­si niiden rak­en­tamista pitäisi autot­tomien tukea taloudel­lis­es­ti? Tämän kun vielä ker­rot, niin asi­as­ta fvgoidaan keskustel­la loogisesti.
       Kan­takaupun­gin KAIKISTA asun­tokun­nista yli puo­let on autottomia.

       Vastaa

66. Aurinkosähkössä ei Suomen olois­sa ole vielä pitki­in aikoi­hin mitään järkeä. 

    Vaik­ka Suomeen raken­net­taisi­in kuin­ka paljon tahansa aurinkovoimaa, niin sen lisäk­si mei­dän tulisi rak­en­taa koko Suomen tarvit­se­ma sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti toiseen ker­taan pil­visiä päiviä ja talvea varten. 

    Varas­toin­ti ei ole mikään vai­h­toe­hto, pait­si ehkä sit­ten jos pyy­dämme kaikkien suosikkia Rosato­mia urakoimaan ydin­räjäy­tys­ten avul­la koko Lapin yhdek­si jät­timäisek­si tekoaltaaksi.

    Vastaa

67. Jalankulk­i­ja: Sama tilas­to tääl­läkin: kaikil­la on auto, joil­lakin kak­si, vaik­ka asu­isi­vat Helsin­gin keskus­tas­sa. Monil­la on myös kakkoskulkuneu­vona fil­lari, jota käytetään sil­loin, kun säät ja tilanne sen sal­li­vat. Siis sat­un­nais­es­ti, kesäl­lä. Näin se vaan menee, vaik­ka aut­o­fo­bi­aa pote­vien on vaikea sitä sulattaa. 

    Eli sit­ten­hän kaik­ki on kun­nos­sa? Tarvit­se­vat saa­vat 1–2 autoa mah­tu­maan umpiko­rt­telialueel­lakin. Turha kaavoit­ta­jan ainakaan on pakot­taa enem­pi­in parkkipaikkoi­hin suh­teessa asun­tokan­taan muuallakaan.

    Vastaa

68. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si niiden rak­en­tamista pitäisi autot­tomien tukea taloudellisesti? …
    Kan­takaupun­gin KAIKISTA asun­tokun­nista yli puo­let on autottomia.

    Kiin­nos­taisi tietää, miten paljon kaupun­ki käyt­tää vuodessa katu­jen rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon sekä miten sum­ma jakau­tuu autoli­iken­teen ja kevyen liiken­teen välil­lä. Pitäisi olla yli 60% kevyelle liiken­teelle, jos huomioidaan kulkumuoto-osuudet.

    Esimerkik­si Man­ner­heim­intien autokai­stat pitää pin­noit­taa noin ker­ran vuodessa, kun nas­tat hio­vat pin­noit­teen aina tal­ven aikana puh­ki. Tai reilun kilo­metrin pyöräily­baanaa ei voitu viime tal­ve­ta suo­la­ta, kun se olisi tul­lut niin kalli­ik­si. Tai liiken­neval­o­ja, sil­to­ja ja tun­nelei­ta tarvi­taan ain­oas­taan sen täh­den, että autoli­ikenne sujuisi.

    Vastaa

69. Sylt­ty:
    Vaik­ka Suomeen raken­net­taisi­in kuin­ka paljon tahansa aurinkovoimaa, niin sen lisäk­si mei­dän tulisi rak­en­taa koko Suomen tarvit­se­ma sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti toiseen ker­taan pil­visiä päiviä ja talvea varten. 

    Eli ain­ut mah­dolli­nen ener­gia­muo­to perus-Suomes­sa on sel­l­ainen, joka teo­ri­as­sa yksin pystyy kat­ta­maan kaiken ener­giantarpeen kaikissa mah­dol­li­sis­sa olo­suhteis­sa. Ok, jatke­taan sit­ten fos­si­ilis­ten polt­tamista ja atom­iy­d­in­ten halkomista kesää talvea, kun ker­ran mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei ole.

    Sama vai­h­toe­hdot­to­muus val­lit­see pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa. On 1 tai 0 eikä mitään siltä väliltä.

    Sylt­ty: En usko että ajoneu­vo­jen rak­en­tei­den ja mas­san kas­vat­ta­mi­nen, jot­ta saadaan ener­giantuotan­toyk­sikkö mukaan, olisi mitenkään järkevää.

    Auto­jen mas­san kas­vat­tamisen jär­jet­tömyy­destä on help­po olla samaa mieltä (katu­maas­tu­rit ja vas­taa­vat). Mut­ta jostain mate­ri­aal­ista se sähköl­lä kulke­van ratikan tai auton tai ties minkä lait­teen kat­to on joka tapauk­ses­sa mei­dän olo­suhteis­sa tehtävä. Vai eikö pellin tilallekaan saa lait­taa aurinko­ken­nos­toa, kun on niitä pil­visiä päiviä.

    Vastaa

70. Osmo Soin­in­vaara:
    En sanonut, että metroasemien viereisi­in asun­htoko­rt­telei­hin ei swaisi rak­en­taa autopåaikko­ja, vaan että ei olisi pakko. Niitä raken­net­taisi­in sil­loin mak­suhalukkaan kysyn­näån mukaises­ti. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set (asun­to­ja vai parkkipaikko­ja) vuok­si nuo paikat ovat erit­täin kalli­ita. Mik­si niiden rak­en­tamista pitäisi autot­tomien tukea taloudel­lis­es­ti? Tämän kun vielä ker­rot, niin asi­as­ta fvgoidaan keskustel­la loogisesti.
    Kan­takaupun­gin KAIKISTA asun­tokun­nista yli puo­let on autottomia.

    Joo, mut­ta melkein puo­let on autol­lisia. Eli heitäkin on tuhan­sit­tain. En näe mitään syytä sille, että hei­dän elämään­sä pitäisi eri­tyis­es­ti hallinnon aloit­teesta tarkoituk­sel­lis­es­ti vaikeuttaa.

    Tämä alkaa kuu­lostaa tahal­liselta syr­jin­nältä, joka koh­ta täyt­tää eri­laisia per­su-tun­nus­merkke­jä. Ja minä kun luulin, että Vihreän liiton piti edus­taa jonkun sortin suvait­se­vaisu­ut­ta. Ahdas­mieli­nen ja kapeakat­seinen aut­o­fo­bia ei sitä ole, kos­ka useille auton omis­ta­jille kyse ei ole vapaae­htois­es­ta vaan pakol­lis­es­ta valinnasta.

    Vastaa

    1. Kysymys ei ole auton käytön hallinnol­lis­es­ta vaikeut­tamis­es­ta vaan pysäköin­nin saat­tamis­es­ta markki­ae­htoisek­si: joka käyt­tää, se mak­saa. Pysäköin­tipåaikat ovat tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa (e>1) hyvin kallista ja sik­si on järkevää, että paikko­ja tehdään vain niin paljon kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Halu­aisin saa­da hyvän vas­tauk­sen siihen, mik­si autot­tomat naa­pu­rit tai kaupun­gin veron­mak­sa­jat pitää velvoit­taa kus­tan­ta­maan pysäköin­tipaikat autoil­i­joille, jotk­ja eivät halua itse paikois­taan kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­taa mak­saa. Kukaan ei tois­taisek­si ole tähän täl­lä pal­stal­la antanut järkevää vastausta.

       Vastaa

71. Osmo Soin­in­vaara:
    En sanonut, että metroasemien viereisi­in asun­htoko­rt­telei­hin ei swaisi rak­en­taa autopåaikko­ja, vaan että ei olisi pakko. Niitä raken­net­taisi­in sil­loin mak­suhalukkaan kysyn­näån mukaises­ti. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set (asun­to­ja vai parkkipaikko­ja) vuok­si nuo paikat ovat erit­täin kalli­ita. Mik­si niiden rak­en­tamista pitäisi autot­tomien tukea taloudel­lis­es­ti? Tämän kun vielä ker­rot, niin asi­as­ta fvgoidaan keskustel­la loogisesti.
    Kan­takaupun­gin KAIKISTA asun­tokun­nista yli puo­let on autottomia. 

    No, entä mon­tako pros­ent­tia kaik­ista ASUKKAISTA kuu­luu asun­tokun­ti­in, joil­la on auto käytettävissään? 

    Autot­to­muus voi olla mon­en kohdal­la väli­aikaista. Har­va vaat­teit­ta saunas­sakaan kaiken aikaa istuu, vaik­ka vaat­teit­ta tähän maail­maan meistä jokainen on tul­lut. Kel­larikomeroakaan ei jokainen asukas vält­tämät­tä käytä, mut­ta sil­loinkin sel­l­ainen on silti hyvä olla ole­mas­sa tule­vien tarpei­den varalle.

    Sinän­sä en toi­vo, että kaupun­ki täyt­ty­isi autoista, kos­ka esim. katu, jon­ka var­rel­la on myös vapai­ta parkkipaikko­ja lie­nee kaikkien kannal­ta paras, mut­ta en myöskään halu­aisi rajoit­taa liikaa ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia liikkua eri tavoin, ja aikoina, jos/kun jollekulle tulee vaikka­pa yllät­tävä tarve lähteä äkkiä käymään “mum­moa Pihtiputaal­la” katsomaan. 

    Fik­su ihmi­nen ei mielestäni käytä autoa sil­loin, kun se on turhaa, type­r­ää ja/tai mui­ta kohtu­ut­tomasti hait­taavaa, jos oma (enem­män tai vähem­män todel­li­nen) tarve ei ole suuri, tai HYVÄ ja SOPIVA, kor­vaa­va kulkuneu­vo löy­tyy julkisen liiken­teen puolelta. Sitä en tiedä, ovatko kaik­ki Helsinki­in omil­la autoil­laan pen­delöivät ihmiset fik­su­ja, mut­ta ole­tan, että päätösten taustal­la on monia päätök­sen­teko­pros­esse­ja, jois­sa perus­teet ja argu­ment­tien taso (laatu) saat­ta­vat vaihdella. 

    His­to­ri­an kir­jo­jen mukaan oli aikoinaan turpeeseen sidot­tu­ja maatyöläisiä. Se ei tain­nut kovinkaan monia miel­lyt­tää. Vaik­ka raitio­vaunut ovat kivo­ja, en ymmär­rä, mik­si ihmeessä pitäisi nyky­isin sit­ten olla “kiskoi­hin”, kivikaupunki­in ja julk­isi­in kulku­vä­lineisi­in sidot­tu­ja kaupunki­laisia, ellei tuo rajoi­tus ole asianomais­ten oma valinta? 

    Aikoinaan farmil­la kas­vanut Hen­ry Ford ymmär­si var­maankin myös erit­täin hyvin sen, että nykya­jan ihmisen pitää olla halutes­saan vapaa liikku­maan. Ford halusi tar­jo­ta tuon mah­dol­lisu­u­den mah­dol­lisim­man monille. Tuo liikku­misen vapaus on hyvin mon­elle tärkeä, vaikkei ain­oa arvo!

    Vastaa

72. Auto­jen päällystämi­nen aurinkopa­neeleil­la ei tuo­ta mitenkään run­saasti ener­giaa. Autossa on tehoa tuot­tavaa pin­ta-alaa korkein­taan ehkä noin 7 m². Auringon säteilyvoimakku­us on jos­sain Saha­ras­sa tai Etelä-Kali­for­ni­as­sakin noin 1 kW/m2. Olete­taan että hyö­ty­suhde olisi maail­ma­nen­nä­tys­lu­okkaa 40 %. Tehoa tulisi keskipäiväl­lä opti­mi­olo­suhteis­sa 2,8 kW. Jos hyö­ty­suhde olisi 19 % niin kuin nyky­isil­lä kau­pas­ta saatavil­la hyvil­lä aurinkopa­neeleil­la, pin­ta-alaa olisi 5 m² ja säteilyvoimakku­us vähän suo­ma­laisem­pi 300 W/m2 saataisi­in 285 W. Kait sil­lä auton ilmas­toin­tia pyörittäisi.

    Vastaa

73. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ei ole auton käytön hallinnol­lis­es­ta vaikeut­tamis­es­ta vaan pysäköin­nin saat­tamis­es­ta markki­ae­htoisek­si: joka käyt­tää, se mak­saa. Pysäköin­tipåaikat ovat tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa (e>1) hyvin kallista ja sik­si on järkevää, että paikko­ja tehdään vain niin paljon kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Halu­aisin saa­da hyvän vas­tauk­sen siihen, mik­si autot­tomat naa­pu­rit tai kaupun­gin veron­mak­sa­jat pitää velvoit­taa kus­tan­ta­maan pysäköin­tipaikat autoil­i­joille, jotk­ja eivät halua itse paikois­taan kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­taa mak­saa. Kukaan ei tois­taisek­si ole tähän täl­lä pal­stal­la antanut järkevää vastausta.

    Aivan samal­la taval­la voidaan vaa­tia, että puis­tot, päiväkodit, sairaalat ja yleen­sä mikä tahansa voidaan jakaa niihin jot­ka mak­sa­vat, mut­ta eivät käytä tai käyt­tävät, mut­ta eivät mak­sa tai mak­sa­vat, mut­ta eivät tarpeek­si kus­tan­nusten suh­teessa. Tämä autosaatana nyt vain on paise perseessä. Ja Ode­world­is­sä näi­hin tietysti pitää lisätä vai­h­toe­htoiskus­tan­nus kuluk­si, jot­ta saadaan mah­dol­lisim­man korkea hinta. 

    Aloite­taan vaik­ka sel­l­ais­es­ta, että joukkoli­iken­teen lipun­hin­nat ilmoite­taan kahdel­la luvul­la, toinen ilman sub­ven­tio­ta ja toinen luku näyt­tää sub­ven­tion suuruuden.

    Vastaa

    1. Puis­to on kaikkien käytössä, min­un autopaikani on vain min­un käytössä tai korkein­taan parin muun henkilön. On kyse aivan eri asiasta.

       Vastaa

74. Koti-isä: Eli ain­ut mah­dolli­nen ener­gia­muo­to perus-Suomes­sa on sel­l­ainen, joka teo­ri­as­sa yksin pystyy kat­ta­maan kaiken ener­giantarpeen kaikissa mah­dol­li­sis­sa olo­suhteis­sa. Ok, jatke­taan sit­ten fos­si­ilis­ten polt­tamista ja atom­iy­d­in­ten halkomista kesää talvea, kun ker­ran mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei ole.

    Niin­hän me jatkam­mekin, sil­lä kosher-vai­h­toe­hdot eivät kel­paa ja ne jot­ka kel­paa­vat, ovat niin kalli­ta että sil­lä lin­jal­la ennen­pitkää Timo Soi­ni on Suomen kuningas ja Jus­si Hal­la-aho Helsin­gin hert­tua. Ja täm­möisn keikauk­sen jäl­keen palataankin polt­ta­maan taas hiiltä.

    Vastaa

75. Koti-isä: autokai­stat pitää pin­noit­taa noin ker­ran vuodessa

    Vaik­ka päällystys­töitä on joka vuosi, seu­ran­tani mukaan nyt asfal­toitavia pidem­piä osuuk­sia on uusit­tu viimek­si 2009 (Kuusi­tien koh­ta) ja 2010 (Korp­paan­mäen­ti­estä pohjoiseen). Joitain lyhyem­piä pätk­iä var­masti joudu­taan uusi­maan tiheäm­min, poh­jan virhei­den tai pis­tekuor­mi­tuk­sen takia.

    Vastaa

76. Osmo Soin­in­vaara:
    …Pysäköin­tipåaikat ovat tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa (e>1) hyvin kallista… 

    Ymmär­rän väit­teen pysäköin­nin kalleud­es­ta, kun men­nään Etelä-Man­hat­tanin tehokkuuk­si­in, mut­ta Helsingis­sä kyse on vain tekosyystä.

    Siitä olen samaa mieltä, että markki­nae­htoinen ratkaisu olisi paras, mut­ta nyky­lain­säädän­nöl­lä ja ‑rahoituk­sel­la siihen ei tul­la pääsemään. Tarvi­taan käyt­täjän rahoit­ta­maa rak­en­tamista jota kaupun­ki ei sääntele.

    Vastaa

77. “pitää velvoit­taa kus­tan­ta­maan pysäköin­tipaikat autoilijoille” 

    Mik­si pyöräilemät­tömien lihan­syöjien pitää kus­tan­taa kaiken maail­man baanahöm­pö­tyk­set ja/tai pakol­liset koul­u­lais­ten kasvis­sose-kiusaamis­päivät? Vai tuleeko se raha näi­den ns. maail­man­pelas­tuk­sel­lis­es­ti tärkei­den hyvä­fi­ilis-sydänkäpys­ten rahoit­tamiseen sieltä taika­seinästä, toisin kuin paskama­hais­ten ja syn­tymäilkei­den autoil­i­jakon­ser­vati­ivisiko­jen läpimäti­in vehkeilyihin?

    Vastaa

78. Osmo Soin­in­vaara:
    Halu­aisin saa­da hyvän vas­tauk­sen siihen, mik­si autot­tomat naa­pu­rit tai kaupun­gin veron­mak­sa­jat pitää velvoit­taa kus­tan­ta­maan pysäköin­tipaikat autoil­i­joille, jotk­ja eivät halua itse paikois­taan kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­taa mak­saa. Kukaan ei tois­taisek­si ole tähän täl­lä pal­stal­la antanut järkevää vastausta.

    Tähän saamme Osmon ohel­la järkevää vas­taus­ta odot­taa maail­man tap­pi­in, ei löydy.

    Itse olen tois­taisek­si ok-talos­sa asu­vana mak­sanut oman 10-vuo­ti­aan peltilehmäni säi­lyt­tämis­es­tä autoka­tok­sen ja peräti asfal­toidun piha­tien eli noin 30000 euron ver­ran enkä ole auto­ton­ta naa­puria pyytänyt han­kkeeseen osal­lis­tu­maan. Sum­mas­sa ei ole maapo­h­jan arvoa. Käytän­nössä kaik­ki pien­talois­sa asu­vat joutu­vat tämän itse kustantamaan.

    Aion joskus tule­vaisu­udessa asua kan­takaupungis­sa ker­rostalos­sa ja pitä­nen autoa tuol­loinkin. Olen valmis hoita­maan autopaikan todel­liset kus­tan­nuk­set itse. Jos siihen ei rahat riitä, niin sit­ten kumi­jalka­ni saa pää­tyä kierrätykseen.

    Samaa toivon kaik­il­ta auto­jen omis­ta­jil­ta eli mak­sakaa myös sen pysäköin­ti itse, ettei autot­toman naa­purin tarvitse siihen osallistua.

    Vastaa

79. Onko katu­ta­so halut­tua asum­ista tiivi­il­lä kaupunkialueilla? 

    Voisiko ajatel­la (kom­pro­missi­na) että keskeisil­lä ja tiivi­il­lä kaupunkialueil­la katu­ta­so on aina julk­isy­hteisön omis­tuk­ses­sa. Sitä hyö­dyn­netään kau­pal­liseen käyt­töön ja liiken­nein­fra­struk­tu­urille ml. liiken­nevä­linei­den säi­ly­tys. Julk­isy­hteisö saa siitä vakaan kas­savir­ran. Julk­isy­hteisö tas­apain­oit­telisi liiketi­lan ja liiken­neti­lan määräo­suuk­sien välil­lä toimi­val­tansa mukaises­ti kuten tänäänkin.

    Asum­i­nen ja yksi­ty­i­somis­tus ja muu kau­palli­nen käyt­tö koskisi vain 2. ker­rosta ja siitä vapaasti ylöspäin. Ja joitain niche piha-alueita.

    Vastaa

    1. Joo voidaan hyvin tehdä niin, että katu­ta­son saa käyt­töön­sä se käyt­tö­tarkoi­tus, joka mak­saa siitä eniten, asum­i­nen mukaan luet­tuna. Pien­taloalueil­la ainakin katu­ta­son asun­not ovat ihan kelpo kamaa. Paikoin raken­netaan vain tämä katutaso.
       Ker­rostalois­sa katu­ta­son asun­noista mak­se­taan usein vähän vähem­män kuin muista, ehkä jopa vain 4000 €/neliö, mut­ta se on autopaikan hin­naksi aika paljon. Itse asuin joskus pien­ten las­ten kanssa Kata­janokalla katu­ta­sos­sa. Siinä mis­sä muil­la oli parveke, meil­lä oli maan­varainen teras­si ja lapset pää­sivät siitä suo­raan pihalle. Ihan hyvä. 

       Vastaa

80. Osmo, miten kadun­var­si­paik­ka tai asukaspysäköin­ti eroaa ‘tuen mak­sa­jan’ mainit­se­mas­ta puis­tos­ta? Jos se on ilmainen halukkaille, mik­sei kadun­vieri. Kumpikin: käytät jos käytät…

    Vastaa

    1. Nyt ei puhut­tu kadun­var­si­paikoista vaan raken­ne­tu­ista pysäköin­tipaikoista joko maan alla tai pyt­säkön­ti­talois­sa, joiden hin­ta on 20–70 k€. Niitä autoil­i­jat halu­a­vat muiden mak­sam­i­na itselleen. Mik­si eivät halua, että muut osta­vat heille autot. Auto on kuitenkin pysäköin­tipaikkaa halvempi.
       Jos halu­aisin lopet­taa autoilun Helsingis­sä, tek­isin kadun­vari­paikoista ilmaisia vielä niin, että autoa saa siinä säi­lyt­tää vaik­ka kymme­nen vuot­ta. Autoa oikeasti käyt­tävä ei löytäisi pysäköin­tipaikkaa mistään.

       Vastaa

81. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymys ei ole auton käytön hallinnol­lis­es­ta vaikeut­tamis­es­ta vaan pysäköin­nin saat­tamis­es­ta markki­ae­htoisek­si: joka käyt­tää, se mak­saa. Pysäköin­tipåaikat ovat tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa (e>1) hyvin kallista ja sik­si on järkevää, että paikko­ja tehdään vain niin paljon kuin on mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Halu­aisin saa­da hyvän vas­tauk­sen siihen, mik­si autot­tomat naa­pu­rit tai kaupun­gin veron­mak­sa­jat pitää velvoit­taa kus­tan­ta­maan pysäköin­tipaikat autoil­i­joille, jotk­ja eivät halua itse paikois­taan kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­taa mak­saa. Kukaan ei tois­taisek­si ole tähän täl­lä pal­stal­la antanut järkevää vastausta. 

    Parkkipaikko­jenkin osalta on mielestäni kyse nyky-Helsin­gin perusinfrasta. 

    Talos­sa A voi olla asukas A(i), joka ei tuo­ta parkkipaik­ka esim. viiteen vuo­teen tarvitse, mut­ta hänen tilalleen muut­ta­vat seu­raa­vat asukkaat, järjestyk­sessä A(i+1), A(i+2) … muista puhu­mat­takaan, lienevät jo päät­täjille kiitol­lisem­pia siitä, että niitä parkkipaikko­ja löy­tyy ja että ne eivät ole niin san­otusti kiv­en alla! Viisi tai kymmenekin vuot­ta, jon­ka joku voi hyvinkin ilman autoa kaupungis­sa (sinkku­na?) asues­saan pär­jätä, on talon (ja taloy­htiön) elinkaa­res­sa kuitenkin varsin lyhyt aika. 

    Vaikken auto­ja kaupun­gin kaduil­la ja tor­eil­la minäkään sen­tään rakas­ta, kaupun­gin elinkaaren en silti soisi pulaan parkkipaikoista, ja niiden tar­joamista mah­dol­lisuuk­sista, loppuvan.

    Ole­tan siis, että päät­täjien (tiedostet­tu tai tiedostam­a­ton) tulk­in­ta asi­as­ta on se, että parkkipaikat ovat (tai niiden pitäisi olla) kaupungis­sa ja taloy­htiöis­sä perus­in­fraa. (… samaan tapaan kuten esimerkik­si vaikka­pa raiti­oti­et, pyöräti­et ja taloy­htiöis­sä pyöräkel­lar­it, joiden ole­mas­saolosta joutu­vat kaik­ki mak­samaan, jopa he, jot­ka eivät niitä tarvitse tai käytä. 

    Halu­a­vatko kaik­ki mak­saa urheiluken­tistä, skeit­ti­radoista, katu­valais­tuk­ses­ta (kaupun­gin toisel­la laidal­la) tai vaik­ka pyykkite­lineistä taloy­htiöi­den pihoil­la, jos eivät niitä itse käytä? Yhteiskun­nalle syn­tyy perus­ta (tai ajat ovat sille otol­liset) vain sil­loin, kun ‘mak­suhalukku­ut­ta’ infran (ja yleisen ‘hyvän’) tekemiseen ja ylläpitämiseen löy­tyy riit­tävän monil­ta. Tämä on oma tulk­in­tani. Vain omaa etu­aan ajat­tele­vista autoil­i­joista ja pyöräil­i­jöistäkään ei liene yhteiskun­nan muo­dosta­jik­si tai sen ylläpitäjiksi …

    Esimerkik­si ilki­val­ta ja ympäristön roskaami­nen ovat osoituk­sia piit­taa­mat­to­muud­es­ta yhteiskun­nan infra­s­ta (sen laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä) sekä arvoista. Sukua maini­tu­ille ilmiöille on halut­to­muus osal­lis­tua yhteiskun­nan infran rak­en­tamisen tai sen ylläpitämisen kustannuksiin. 

    Jokaises­ta (näköjään pyöräil­i­jöistäkin!) saat­taa toki löy­tyä tuol­laisen “mak­suha­lut­to­muus-taudin oire­i­ta” eri­astei­sis­sa muodois­saan. Ilmankos eivät kaik­ki heistä mal­ta edes pyöräteil­lä pysyä! 

    Eivät verotkaan kovin suosit­tu­ja yleen­sä liene. Tuon asian voinevat jotkut jopa Por­tu­galin suunnal­ta vahvis­taa. Onnek­si pyrkimyk­set yhteiskun­nan, kaupun­gin tai jopa taloy­htiönkin ‘hyvän’ puoles­ta sen­tään useim­miten, äänestäjien enem­mistön, sekä vii­saiden ja asioiden eri puo­lia (ja vaiku­tuk­sia pidem­mäl­läkin aika­jän­teel­lä) pohtivien päät­täjien voimin voitetaan.

    Vastaa

    1. Siitä, että jokin asia on tarpeelli­nen ei seu­raa, että sen pitää olla käyt­täjälleen ilmainen. Muuten­han ruuankin pitäisi olla ilmaista. Ei voi myöskään perustel­la, että henkilöko­htaises­sa käytössä ole­va autopaik­ka on ilmainen sil­lä, että kaikkia hyödyt­tävät julk­ishyödyk­keet, joiden käytöstä on mah­do­ton laskut­taa, ovat ilmaisia. (Kukaan ei voi laskut­taa siitä, että joku näkee majakan eivätkä puis­totkaan voi tosi­asi­as­sa olla mak­sullisia, ei ainakaan maisema)

       Vastaa

82. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    …
    Aikoinaan farmil­la kas­vanut Hen­ry Ford ymmär­si var­maankin myös erit­täin hyvin sen, että nykya­jan ihmisen pitää olla halutes­saan vapaa liikku­maan. Ford halusi tar­jo­ta tuon mah­dol­lisu­u­den mah­dol­lisim­man monille. Tuo liikku­misen vapaus on hyvin mon­elle tärkeä, vaikkei ain­oa arvo! 

    Hen­ry Ford ei tul­lut ehkä kuitenkaan aluk­si ajatelleek­si auto­jen aiheut­tamia ongelmia, kuten kas­va­van liiken­teen muo­dostamia ruuhkia aamuisin isoi­hin kaupunkei­hin johtavil­la teil­lä, itse kaupungeis­sa taik­ka niistä ulos nor­maalin työa­jan jäl­keen. Olisi kiin­toisaa tietää, ehtikö hän havai­ta näitä ja mui­ta ongelmia. Jos ehti, mitä hän mah­toi niistä ajatel­la, ja pohtiko ratkaisuja?

    Vaik­ka kaik­ki asukkaat kaupungeis­sa eivät var­maankaan auto­ja tarvitse, osa tarvit­see. Sen vuok­si autopaikko­ja tarvi­taan niin keskus­tas­sa ja sen ulkop­uolel­la. Osa autoa tarvit­se­vista voi pär­jätä myös tak­se­ja tai tilaus­po­h­jaisia, tilapäiseen käyt­töön kehitet­täviä robot­ti­au­to­ja käyt­täen. Osa kaupun­gin asukkaista halu­aa ja (osa myös) tarvit­see silti jatkos­sakin oman auton. 

    On aika vaikea arvioi­da, miten suuri osu­us talouk­sista (tai itse asi­as­sa sen asukkaista sekä kaupungis­sa kävi­jöistä) kuu­luu kuhunkin ryh­mään tule­vaisu­udessa. Se riip­puu paljolti siitä miten hyvin julki­nen liikenne ja sen liiken­nevä­li­neet ihmis­ten liikku­mis­tarpei­ta palvel­e­vat. Keskustelu­navaus, jos­sa esitetään tois­t­en (liikku­mis-) tarpei­den vähät­te­lyä, tai jät­tämistä huomiotta, tai läh­es kokon­aan huomiotta, ei ole mielestäni hyvä.

    Tämä asia on kuitenkin erit­täin tärkeä pohdit­tavak­si myös kaupunkisu­un­nit­telun kannal­ta. Ihmis­ten liikku­mis­mah­dol­lisuuk­sia tulee alati paran­taa, ei heiken­tää. Helsin­ki on mielestäni pär­jän­nyt tois­taisek­si varsin hyvin: ks. esimerkik­si kaupunkien ver­tailua läh­teen “http://www.nature.com/news/sustainable-mobility-six-research-routes-to-steer-transport-policy‑1.17860#/ref-link‑2” toises­sa kuvassa. 

    Tavoit­teena tääl­lä ei mielestäni pitäisi olla tehdä kaupungista, tai sen jokaikises­tä metroase­mas­takaan, ympäristöi­neen, viihty­isyy­den kus­tan­nuk­sel­la mitään Hongkon­gin kaltaista, liian tiivi­ik­si pakat­tua muu­ra­hais­pesää. Muu­ra­hais­pe­siä löy­tyy näet meiltä Suomes­ta ihan omas­takin takaa (ks. “http://yle.fi/uutiset/hylattyyn_latoon_rakentui_useita_metreja_levea_ja_melkein_kaksi_metria_korkea_muurahaiskeko/8195751”)

    Emme ole muu­ra­haisia, eikä kaupunkia ole senkään seikan vuok­si syytä liian tiivi­ik­si tehdä. Liian tiivis asu­tus voi lisätä ihmis­ten välisiä kah­nauk­sia (vrt. Lähi-itä). Meil­lä on varaa suo­da Helsingis­sä jokaiselle asukkaalle riit­tävästi vehreyt­tä, väljyyt­tä ja henkilöko­htaista tilaa, kun­han emme ahne­h­di lisäa­su­tus­ta liikaa. 

    Kaupungis­sa tarvi­taan sekä puis­to­ja että ulkoilu­aluei­ta, jois­sa kaupunki­lainen voi virk­istyä. Helsin­gin vehreyt­tä ja sen puis­to­ja, ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta, kaupunkimme parhai­ta puo­lia ei pidä pilata.

    Vastaa

83. Osmo,

    las­ke­taan kuin­ka paljon julki­nen puis­to lisää kaikkien ympäristön kiin­teistö­jen arvoa. Kulut jae­taan sit­ten suhteessa…

    Vastaa

    1. Jos meil­lä olisi ton­tin todel­liseen arvoon perus­tu­va kiin­teistövero, puis­ton asun­non arvoa nos­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta pitäisi todel­la mak­saa kun­nalle (jollekin siitä mak­se­taan aina, kos­ka asun­non hin­ta nousee) ja huo­maisimme, että puis­tot oli­si­vat kun­nalle kan­nat­ta investointi.

       Vastaa

84. Jos asia X on tarpeelli­nen, ei siitä siis seu­raa, että sen tulee olla käyt­täjälleen Y ilmainen. 

    Edel­lä oli X siis ilmeis­es­ti “henkilöko­htainen parkkipaik­ka auto­hal­lis­sa” ja Y oli “autoil­i­ja”, jos asian oikein tulkitsin.

    Miten käy, jos sijoita­m­mekin ensim­mäiseen lauseeseen X:n paikalle “kaupun­gin tiivistämisen” ja Y:n paikalle esimerkik­si puo­let, neljän­nek­sen tai vaikka­pa vain kahdek­sasosan niistä “seu­raav­ista 400000 Helsin­gin asukkaas­ta”? Tulos ei liene useim­mille meistä mikään yllä­tys, sil­lä se on luet­tavis­sa näin: kaupun­gin tiivistämi­nen ei ehkä olekaan ilmaista!

    Tästä voin ainakin minä, vaik­ka en kaupun­gin päät­täjä olekaan, päätel­lä myös, että ne parkki­hal­li­paikat, joi­ta kaupunki­in uusille alueille tarvi­taan, ja joista “kaik­ki” (?) joutu­vat mak­samaan, ovat osa siitä kokon­aishin­nas­ta, jon­ka avul­la toteu­tuu ehto: “ei seu­raa, että sen tulee olla käyt­täjälleen ilmainen”, sil­loin, kun on kyse joukos­ta Y, joka on siis esim. mainit­tu suuri lisäa­sukasjoukko, tai sen osa. Edel­liseen kuu­luu myös sitä vähän pienem­pi autoil­i­ja­joukko, edel­lisen joukon osajoukkona siis.

    En tiedä vaikut­taako edelli­nen perustelu ihan kaikkien silmis­sä järkevältä, mut­ta sehän voi riip­pua myös luk­i­jas­ta, ja jopa siitä, mihin joukkoon (tai osajoukkoon) hän itse sat­tuu kuulumaan.
    Tämän­tyyp­pi­sis­sä osin ruokakun­ti­akin koske­vis­sa asiois­sa lie­nee kaupun­gin päätök­sen­teon osalt usein mukana myös poli­ti­ikan makua …

    Vastaa

85. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos meil­lä olisi ton­tin todel­liseen arvoon perus­tu­va kiin­teistövero, puis­ton asun­non arvoa nos­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta pitäisi todel­la mak­saa kun­nalle (jollekin siitä mak­se­taan aina, kos­ka asun­non hin­ta nousee) ja huo­maisimme, että puis­tot oli­si­vat kun­nalle kan­nat­ta investointi.

    Täl­laisia hyödyt ja hai­tat nyky­istä oikeu­den­mukaisem­min jakavia malleia kan­nat­taa työstää eteenkin päin.

    Hyvin toteutet­tuna tämän kaltaiset ratkaisut pudot­taisi­vat mak­su­ja, jos ikku­nan eteen raken­netaan parkki­ta­lo, ja nos­taisi­vat, jos teol­lisu­us­tont­ti kor­vataan puis­tol­la. Enää ei tarvit­sisi tapel­la kaavoista yhtä paljon kuin myky­isin, kun posi­ti­ivis­ten ja negati­ivis­ten muu­tosten edut ja hai­tat kom­pen­soitaisi­in mak­su­is­sa. Kaavoitus ei olisi juonit­tel­e­va bisnes enää kenellekään (ei edes kun­nille). Nykyi­nen malli vain jakaa lot­tovoit­to­ja yksille ja vas­taavia tap­pi­oi­ta toisille. On jo aika etsiä jokin tas­apain­oisem­pi malli.

    Vastaa

86. Jalankulk­i­ja: Joo, mut­ta melkein puo­let on autol­lisia. Eli heitäkin on tuhan­sit­tain. En näe mitään syytä sille, että hei­dän elämään­sä pitäisi eri­tyis­es­ti hallinnon aloit­teesta tarkoituk­sel­lis­es­ti vaikeuttaa.

    Tämä alkaa kuu­lostaa tahal­liselta syr­jin­nältä, joka koh­ta täyt­tää eri­laisia persu-tunnusmerkkejä. 

    Tämä oli kyl­lä niin hul­vat­toman haus­ka aja­tus­loik­ka, että pakko tois­taa se tähän: Eli se, jos luovu­taan parkkipaikko­jen rak­en­tamiseen pakot­tamis­es­ta, on hallinnol­lista vaikeut­tamista ja syrjintää? 😀

    Mietipä nyt oikeasti ihan het­ki vielä, mil­lä tavoin syr­jin­tää on se, jos autoil­i­ja joutuu ihan itse päät­tämään, tarvit­seeko pysäköin­tipaikkaa ja halu­aako mak­saa siitä myös käyvän summan.

    Per­su­vi­it­taus oli oikein sopi­va, kun tämä sopii hyvin yhteen kaikkien niiden muidenkin valkoisen het­eromiehen syr­jin­tä­valit­telu­jen kanssa.

    Vastaa

87. PS. Word­Pressin pää­tyyl­i­tiedos­ton (style.css) rivi 295 pitäisi korjata:

    #con­tent img.wp-smiley {
    =>
    #con­tent img.wp-smiley, #con­tent img.emoji {

    niin tuo edel­lisen kom­ment­ti­ni hymiökin näky­isi oike­as­sa paikassa.

    Vastaa

    1. Kiitos, Väis­ki ilmeis­es­ti keskusteli tästä kanssasi ja asia on nyt lop­ul­takin hoidet­tu. Toimiiko?

       Vastaa

88. Ter­ve,

    Kun tuos­sa edel­la aina viitataan siihen, etta tun­nen niita ja nai­ta tut­tavaper­hei­ta, joil­la on sita ja tata ja sel­l­aista ela­man­ta­paa, niin jatke­taan samal­la linjalla.

    Se mita ma olen huo­man­nut, on seuraavaa:

    - Jos on paasty hyvi­in ansioi­hin (kuten useim­miten on), niin kay­tossa on 1–2 autoa ja usei­ta poljkupyo­ria, seka suurehko kaupun­ki tai esikaupunki­a­sun­to. Pyo­ria kayte­taan kesal­la tyo- ja hupiajeluun.

    - Jos on use­ampia lap­sia (viela kouluias­sa), asu­taan pien­talos­sa lahel­la keskustaa.

    - Kun ei enaa ole kotona asu­via lap­sia, asu­taan keskus­tas­sa ker­rostalos­sa lahel­la ns. palveluita.

    - Kun ollaan vahan out­o­ja (kuten itse olen), asu­taan Brasil­ian Pene­dos­sa olois­sa, jot­ka ovat yhdis­tel­ma kaikesta edel­la mainitusta.

    t. Mikko

    Vastaa

89. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä, että jokin asia on tarpeelli­nen ei seu­raa, että sen pitää olla käyt­täjälleen ilmainen. Muuten­han ruuankin pitäisi olla ilmaista. Ei voi myöskään perustel­la, että henkilöko­htaises­sa käytössä ole­va autopaik­ka on ilmainen sil­lä, että kaikkia hyödyt­tävät julk­ishyödyk­keet, joiden käytöstä on mah­do­ton laskut­taa, ovat ilmaisia. (Kukaan ei voi laskut­taa siitä, että joku näkee majakan eivätkä puis­totkaan voi tosi­asi­as­sa olla mak­sullisia, ei ainakaan maisema)

    Joopa joo. Mut­ta käyt­täjä mak­saa ‑peri­aate ei tietenkään koske pyöräi­lyä, kos­ka kaik­ki siitä aiheutu­vat kulut mak­sate­taan veron­mak­sajil­la: baanat, pyöräti­et ja ‑kai­stat, fil­lar­i­park­it. Vai onko joku kuul­lut mak­sullis­es­ta pyörä­park­ista, vaik­ka auton parkkipaikan hin­noista ja mak­sullis­es­ta pysäköin­nistä tääl­lä on kinat­tu vuosikau­sia? Taloy­htiössäkin pihan fil­lar­i­paikko­jen pitää olla ilmaisia, samoin kel­lar­in fil­lar­i­varas­ton. Auto­hal­li­paikoista mak­se­taan tietysti käypä hinta.

    Päälle tule­vat vielä kaa­tu­ile­vien fil­lar­istien useim­miten itselleen aiheut­ta­mat vam­mat, jot­ka paikataan nekin veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la. Läh­es kaik­ki tun­te­mani fil­lar­is­tit ovat kaatuneet pyöräl­lä, jotkut juovuk­sis­sa ja jotkut muista syistä. Ja jotkut niin pahasti, että fil­laroin­ti on kokon­aan lop­punut siihen.

    Vastaa

    1. Joopa joo. Mut­ta käyt­täjä mak­saa ‑peri­aate ei tietenkään koske pyöräi­lyä, kos­ka kaik­ki siitä aiheutu­vat kulut mak­sate­taan veron­mak­sajil­la: baanat, pyöräti­et ja ‑kai­stat, fillariparkit. 

       Helsin­ki käyt­tää yli kymme­nen ker­taa enem­män auto­to­ja palvele­vi­in liiken­nein­vestoin­tei­hin kuin pyörätei­hin. Molem­mat mak­sa­vat samaa kun­nal­lisveroa. Aitoil­i­joi­ta ei ole kym­meniä ker­to­ja enem­män. Suurin osa pyörätiein­vestoin­neista on vielä sel­l­aisia, että ne eivät palvele pyöräil­i­jöi­itä — autoti­etä pitkin olisi parem­pi ajasa — vaan autoil­i­joi­ta, jot­ka saa­vat pyörät pois auto­ja häiritsemästä.

       Vastaa

90. Osmo Soin­in­vaara: Helsin­ki käyt­tää yli kymme­nen ker­taa enem­män auto­to­ja palvele­vi­in liiken­nein­vestoin­tei­hin kuin pyörätei­hin. Molem­mat mak­sa­vat samaa kun­nal­lisveroa. Aitoil­i­joi­ta ei ole kym­meniä ker­to­ja enemmän.Suurin osa pyörätiein­vestoin­neista on vielä sel­l­aisia, että ne eivät palvele pyöräil­i­jöi­itä – autoti­etä pitkin olisi parem­pi ajasa – vaan autoil­i­joi­ta, jot­ka saa­vat pyörät pois auto­ja häiritsemästä.

    Mainit­sepa yksi käyn­nis­sä ole­va katusu­un­nitel­ma, jos­sa ei kaven­neta ajokaisto­ja tai vähen­netä parkkipaikkoja.

    Vastaa

    1. Esimerkik­si kaik­ki Kehä I:n miljoon­alu­okan hankkeet.

       Vastaa

91. Osmo Soin­in­vaaraSuurin osa pyörätiein­vestoin­neista on vielä sel­l­aisia, että ne eivät palvele pyöräil­i­jöi­itä – autoti­etä pitkin olisi parem­pi ajasa – vaan autoil­i­joi­ta, jot­ka saa­vat pyörät pois auto­ja häiritsemästä.

    Pyörän selästä kat­sot­tuna en sanoisi, että suurin osa sen­tään, kos­ka pyörätie ja yli- ja aliku­lut ovat mukavampia ajet­tavia kuin vilkas autotie tai val­ol­liset tai val­ot­tomat tasoristeyk­set. Autoli­iken­teen seassa pyöräl­lä ajami­nen vaatii tot­tumus­ta ja suur­ta tarkkaavaisu­ut­ta, ettei käy huonosti.

    Mut­ta joitakin maini­tun­tyyp­pisiä pyörätier­atkaisu­ja on kyl­lä ole­mas­sa ja ne ovat pääkaupunkiseudul­la jatkos­sa tehtävässä kaupunkisu­un­nit­telus­sa väl­tet­täviä. Eräs yhteys, joka on autol­la yksinker­tainen ja pyöräl­lä huo­mat­ta­van mon­imutkainen, on kulku Ruo­ho­lahdes­ta Laut­tasaaren kaut­ta Espoon puolelle. Autoille on suo­ra moot­tori­tie, pyöräil­i­jöille sen sijaan ain­oas­taan Laut­tasaaren van­ha läp­päsil­ta käytössä ja Laut­tasaa­res­sa katu­verkos­sa ris­teilevä ja paikoin mäki­nen sokke­lo hie­man reit­ti­valin­nas­ta riip­puen. Län­siväylän moot­tori­tien maine olisi autot­tomienkin kesku­udessa ehkä parem­pi, jos moot­tori­tiesil­ta olisi nyky­istä lev­eämpi siten, että autokaisto­jen rin­nal­la voisi kulkea jalankulku- ja pyörätie.

    Vastaa

    1. Aivan ravos­tut­ta­va on myös pyöräy­hteys Helsin­gin van­hal­ta rajal­ta Uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin “Kap­pelin” risteyk­seen. Parin kilo­metrin kohdal­la pyörätie alit­taa tien neljä ker­taa ja aina fil­lari joutuu pysäyt­tämän vautin­sa ja joutuu polkemään ylimääräisiä mäk­iä ylös. Tien viertä pitkin mat­ka sujuu kak­si min­u­ut­tia nopeammin,

       Vastaa

92. Elmo Allén: Tämä oli kyl­lä niin hul­vat­toman haus­ka aja­tus­loik­ka, että pakko tois­taa se tähän: Eli se, jos luovu­taan parkkipaikko­jen rak­en­tamiseen pakot­tamis­es­ta, on hallinnol­lista vaikeut­tamista ja syrjintää? 

    Mietipä nyt oikeasti ihan het­ki vielä, mil­lä tavoin syr­jin­tää on se, jos autoil­i­ja joutuu ihan itse päät­tämään, tarvit­seeko pysäköin­tipaikkaa ja halu­aako mak­saa siitä myös käyvän summan.

    Per­su­vi­it­taus oli oikein sopi­va, kun tämä sopii hyvin yhteen kaikkien niiden muidenkin valkoisen het­eromiehen syr­jin­tä­valit­telu­jen kanssa.

    Sekoi­tat nyt kak­si asi­aa eli uusien parkkipaikko­jen suun­nit­telun ja rak­en­tamisen uud­is­rak­en­tamisen yhtey­dessä ja ole­mas­sa ole­vaan kat­u­rak­en­teeseen tekeil­lä ole­vat muu­tok­set, jot­ka pääsään­töis­es­ti vaikeut­ta­vat autoilua kaven­ta­mal­la kaisto­ja ja vähen­tämäl­lä parkkipaikko­ja. Tilalle ei kuitenkaan ole tar­jol­la parem­paa vaan huonom­paa joukkoliikennettä.

    En näe suur­takaan eroa siinä, jos har­joite­taan syr­jin­tää “Suo­mi suo­ma­laisille, maa­han­muut­ta­jat ahtaalle” tai “Helsin­ki pyöräil­i­jöille, autoil­i­jat ahtaalle” ‑peri­aat­teel­la. Syr­jin­tä on syr­jin­tää, vaik­ka sen vois­sa paistaisi.

    Tym­peää täl­lainen ahdas­mieli­nen ajat­te­lu­ta­pa, jos­sa mui­ta pyritään hal­lit­se­maan omas­ta kapeas­ta näkövinkke­listä katsottuna.

    Vastaa

    1. jalankulk­i­ja. Kum­mal­la on henkeä kohden enem­män tilaa Helsingis­sä, fil­lareil­la vai autoil­la?. Molem­mat mak­sa­vat yhtä paljon veroa.

       Vastaa

93. Osmo Soin­in­vaara:
    jalankulk­i­ja. Kum­mal­la on henkeä kohden enem­män tilaa Helsingis­sä, fil­lareil­la vai autoil­la?. Molem­mat mak­sa­vat yhtä paljon veroa. 

    Meinasin kom­men­toidakin het­ki sit­ten, että argu­ment­ti autoilua vas­taan ei ole raha, ei pöly eikä melu. Vaan kaupunki­ti­la ja muut ovat vain sen johdan­naisia. Kos­ka autoilun ongel­ma katoaa jos olisi sään­tö, että auto tulee aina ajos­sa täyt­tää 100 %. Myös säi­ly­tysongel­ma katoaisi kos­ka myös pyöriä säi­lytetään. (Tai se olen­nais­es­ti lähenisi kaikkia muitakin liikkumistapoja.)

    Vastaa

94. Jalankulk­i­ja: Mainit­sepa yksi käyn­nis­sä ole­va katusu­un­nitel­ma, jos­sa ei kaven­neta ajokaisto­ja tai vähen­netä parkkipaikkoja. 

    Tyy­nen­merenkatu? Tai miten olisi Meche­lininkatu? Siinä tulee kak­si ajokaistaa suun­taansa käyttöön.

    Vastaa

95. Pekka Pes­si: Tyy­nen­merenkatu? Tai miten olisi Meche­lininkatu? Siinä tulee kak­si ajokaistaa suun­taansa käyttöön.

    Meche­lininkadun katusu­un­nitel­mas­sa kaven­netaan molem­pia ajokaisto­ja, ja kadun reunoil­ta halu­taan pois­taa noin 100 parkkipaikkaa.

    Vastaa

96. Osmo Soin­in­vaara:
    Aivan ravos­tut­ta­va on myös pyöräy­hteys Helsin­gin van­hal­ta rajal­ta Uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin “Kap­pelin” risteyk­seen. Parin kilo­metrin kohdal­la pyörätie alit­taa tien neljä ker­taa ja aina fil­lari joutuu pysäyt­tämän vautin­sa ja joutuu polkemään ylimääräisiä mäk­iä ylös. Tien viertä pitkin mat­ka sujuu kak­si min­u­ut­tia nopeammin,

    Ja mitähän sä aioit tehdä jos pää­sisit kak­si min­u­ut­tia nopeam­min? Vas­tauk­sek­si ei kel­paa, että aika ker­ro­taan kaikil­la maail­man pyöräil­i­jöil­lä, jol­loin saadaan iso luku henkilö­työaikaa tms. Samaa hait­taa tehdään jatku­vasti autoil­i­joille ja koskaan en ole näh­nyt tässä blo­gis­sa sel­l­aista, että autoil­i­joiden aika olisi sama­nar­voista kuin käveli­jöi­den, pyöräi­jöi­den ja joukkoli­iken­nehel­vettiä käyttävien.

    Vastaa

    1. Jos me lait­taisimme autoil­i­joille moot­tori­tielle vas­taan­van shikaanin. Esimerkik­si neljä kilo­mtriä turhaa 60 km:n nopeusra­joi­tus­ta, aikamoinen haloo siitä syn­ty­isi. Tuo ajalli­nen mene­tys ei ole kuitenkaan se jut­tu, vaan se jatku­va jar­rutt­ta­mi­nen mäen alla ja keinotekois­es­ti luo­dut ylämäet.
       Tämä pyörätie on esimerk­ki pyöräti­estä joka on tehty autoiloiden toivei­den mukaan (pyöräil­i­jät pois maantieltä) ja tuot­taa pyöräil­i­jöille pelkkää hait­taa. Pyöräil­iä ajaisi mielu­um­min tietä pitkin ja moni ajaakin, vaik­ka se on kiellettyä.

       Vastaa

97. Osmo Soin­in­vaara:
    Aivan ravos­tut­ta­va on myös pyöräy­hteys Helsin­gin van­hal­ta rajal­ta Uut­ta Por­voon­ti­etä pitkin “Kap­pelin” risteyk­seen. Parin kilo­metrin kohdal­la pyörätie alit­taa tien neljä ker­taa ja aina fil­lari joutuu pysäyt­tämän vautin­sa ja joutuu polkemään ylimääräisiä mäk­iä ylös. Tien viertä pitkin mat­ka sujuu kak­si min­u­ut­tia nopeammin,

    Senksu jant vain tien­viertä Tuskin­pa poli­isi sakottaa.

    Mik­si muuten meil­lä ei ole leiveitä pientareita?

    Vastaa

98. Mikko Siitoselle ter­veisiä! Olisiko Mar­tin Koskenko­r­va-rav­in­to­la kan­ta­paikkasi? Ja kos-kir siel­lä se oikea jut­tu? Mikäs siinä kel­paa ollessa. Kateek­si käy!

    Vastaa

99. mikko siito­nen:

    – Kun ollaan vahan out­o­ja (kuten itse olen), asu­taan Brasil­ian Pene­dos­sa olois­sa, jot­ka ovat yhdis­tel­ma kaikesta edel­la mainitusta.

    t. Mikko

    Hyvä Mikko. Eiköhän kaikille ole jo tul­lut selväk­si että asut Brasil­ias­sa. Ei sitä tarvitse joka postauk­ses­sa maini­ta. Tiesitkö muuten, että meitä suo­ma­laisia, jot­ka olemme asuneet jos­sain vier­aas­sa maas­sa on ainas­ki miljoona. Meitä kolmes­sa maas­sa asunei­ta on hie­man vähemmän.

    Vastaa

100. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
     …
     Yleen­sä kai autopaikko­ja kan­nat­taisi olla jonkin ver­ran yli kul­loisenkin tarpeen. Sil­loin mm. liikenne kaupungis­sa sujuu parem­min, eikä aikaa ja ener­giaa kulu keneltäkään liiak­si parkkipaikan etsimiseen. Jonkin­lai­sista IT-sovel­luk­sista voisi olla tuos­sakin hyö­tyä, kun laitesovel­lus varaisi lähim­män vapaan parkkipaikan ja ker­toisi sen lisäk­si mis­tä se löy­tyy ja miten sen käte­vim­min saavut­taa. Ei tilas­ta pitäisi riidel­lä, kun meil­lä sitä Suomes­sa riittää.
     …

     Kart­ta­palvelu tuol­laises­sa sovel­luk­ses­sa olisi kai tarpeen. Möikö Nokia myös myymään­sä sovel­luk­seen (ehkä?) liit­tyvän ansain­tamah­dol­lisu­u­den jokaista tule­vaisu­u­den pysäköi­in­ti­ta­pah­tu­maa koskien?

     Vastaa

101. Osmo Soin­in­vaara: Tuo ajalli­nen mene­tys ei ole kuitenkaan se jut­tu, vaan se jatku­va jar­rutt­ta­mi­nen mäen alla ja keinotekois­es­ti luo­dut ylämäet.

     Onnek­si tekni­ik­ka ratkaisee tämänkin ongel­man. Sähköavusteisel­la pyöräl­lä liikku­valle ylämä­ki ja vas­tatu­uli ovat ihan saman­laista matkaa kuin tasamaa. Sähköavusteis­ten pyörien ongel­mana on kuitenkin kallis hin­ta, jon­ka voisin kuvitel­la tekvän pyörästä varsi­naisen varasmagneetin.

     Itsel­läni on sähköavusteinen pyörä, jon­ka han­kin työ­natkakäyt­töön ettei tarvitse han­kkia toista autoa. Suosit­te­len sitä kaikille muillekin. Kesknopeudek­si tulee 27 km/h. Pikkuisen siinä on tol­er­anssia ylöspäin sallitusta…

     Toisen auton kor­vaa­jana parin ton­nin sähköavusteinen pyörä mak­saa itsen­sä takaisin vuodessa, jopa siinä tilanteessa että se vain lykkäisi 500e auton han­k­in­taa vuodella.

     Vastaa

102. Osmo Soin­in­vaara:
     Esimerkik­si kaik­ki Kehä I:n miljoon­alu­okan hankkeet.

     Onko Kehä I mielestäsi Helsin­gin kaupun­gin katuhanke, jos­ta on tehty katusuunnitelma?

     Vastaa

     1. Helsin­ki mak­saa nämä Kehä I:n jät­ti-investoin­nit. Vetori­tien mega­hanke on kokon­aan kaupungin.

        Vastaa

103. Itse asi­as­sa ihmette­len sitä, että Osmo jak­saa kiukutel­la vuodes­ta toiseen näistä parkkipaikkanormeista. Näin puus­ta kat­soen voisi kuvitel­la, että asia on puh­taasti Helsin­gin kaupun­gin päätet­tävis­sä, kos­ka se omis­taa raken­net­ta­vat maat ja sil­lä on kaavoitus­mo­nop­o­li. Jos jostain löy­ty­isi vuosit­tain pari tuhat­ta hyvä­palkkaista fil­lar­is­tia, jot­ka kiljuen ryn­täi­sivät osta­maan uusien autot­tomien kaupungi­nosien kalli­it asun­not, niin mitään ongel­maa­han ei olisi. Ja näin autoil­i­jaid­iootit olisi saatu elim­i­noitua kaupunkiku­vas­ta. Kyl­lä raken­nus­li­ik­keet rak­en­ta­vat mitä tahansa, mikä menee hel­posti kaupaksi.

     Mut­ta joku koh­ta tässä kyl­lä selvästi mät­tää, kos­ka äksy­i­ly aina vaan jatkuu, vaik­ka OS jatku­vasti yrit­tääkin todis­taa, että suurin osa helsinkiläi­sistä ei edes halua autoil­la. Jostain syys­tä “autot­toman” Kalasa­ta­man kadun­var­ret näyt­tävät kuitenkin ole­van täyn­nä pysäköi­tyjä henkilöautoja.

     Vastaa

     1. Autot­tomat asun­not menevät kau­pak­si oikein hyvin.

        Vastaa

104. Jalankulk­i­ja: Meche­lininkadun katusu­un­nitel­mas­sa kaven­netaan molem­pia ajokaisto­ja, ja kadun reunoil­ta halu­taan pois­taa noin 100 parkkipaikkaa.

     Tarkoit­tanet että olisi parem­pi, jos olisikin vain yksi ylileveä autokaista suun­taansa ja parkkipaikat säilytettäisiin.

     100% auto­ja varten tehtyjä investoin­te­ja lis­taa­van kan­nat­taa tutus­tua myös Vetu­ri­tien suun­nitelmi­in Pasi­las­sa. Ne ovat aivan järkyt­täviä myös autot­toman kun­nal­lisveron­mak­sa­jan kannal­ta, pakokaa­su- ja pölyp­il­vien päälle muut­tavista uusista asukkaista puhumattakaan.

     Vastaa

105. Saisko nämä muu­tok­set pysäköinti­normei­hin ujutet­tua osak­si yhteiskun­ta­sopimus­ta? Voisko tätä yrit­tää edes määräaikaise­na kokeilu­na, ei kai kaupun­ki siihen kaa­tu­isi jos pari vuot­ta yritet­täisi­in väl­jem­mil­lä normeil­la ja kat­so­taan mil­laisia asun­to­ja alka­isi tul­la markki­noille? Tiet­ty joku muu ter­mi kuin sään­te­lyn purku pitäis kek­siä jos halu­taan myy­dä tätä vihervasemmistolle.

     Vastaa

106. Osmo Soin­in­vaara:
     Autot­tomat asun­not menevät kau­pak­si oikein hyvin.

     Menee jonkin aikaa, kun katu­jen ja yleis­ten aluei­den pysäköin­tipaikat lop­pu­vat niin ei mene enää sen jäl­keen. Yhtälö asun­non keskikoko­vaa­timus + autot­to­muus = myymättömyys.

     Jätkässäkin autot­toman kort­telin pysäköin­ti on jär­jestet­ty tois­taisek­si väli­aikaisratkaisul­la ulkopysäköintikentällä.

     Yksiöt ja kak­siot menevät var­maan jatkos­sakin hyvin kau­pak­si vaik­ka autopaikko­ja ei olisi, mut­ta isom­mat asun­not eivät mene. Kun kysyin asi­aa kah­den eri gryn­derin myyjältä, niin molem­mat sanoi­vat että isom­pia asun­to­ja ei tah­do saa­da kau­pak­si ellei ole autopaikkaa.

     Vastaa

     1. Meil­lä Kata­janokalla ei ole autopaikko­ja kuin kadun var­sil­la ja paljon on autot­to­mia perheit56ä, mut­ta asun­not eivät ole jääneet tyhjilleen.

        Vastaa

107. Poli­ti­ikalla ja päätök­sil­lä voi olla mon­en­laisia seu­rauk­sia. Osa seu­rauk­sista voi olla (jonkun kannal­ta) toiv­ot­tu­ja, mut­ta sit­ten voi löy­tyä myös seu­rauk­sia, jot­ka ovatkin kaikille vähän yllättäviä.

     Onko­han Osmo koskaan miet­tinyt sel­l­aista hypo­teet­tista, äärim­milleen kär­jis­tet­tyä tilan­net­ta, että tässä maas­sa kenel­läkään ei olisi enää autoa? 

     Mitä tuos­ta seu­raisi? Veikkaan, että jo kauan ennen tuon, Osmon kannal­ta ehkä tai ilmeis­es­ti ideaalisen tilanteen saavut­tamista pitäisi val­tio­val­lan alkaa ainakin per­iä myös kaik­il­ta pyöräil­i­jöiltä VEROJA.

     Pitäisiköhän kaikkien alkaa jo totut­tau­tua tähänkin uuteen(?) ajatuk­seen, ettei joskus tule­vaisu­udessa itse kutakin häm­mästytä pyöräil­i­jän ver­taami­nen Por­tu­gali­in muut­taneisi­in veropakolais-eläkeläisiin?

     Vastaa

     1. Onko­han Osmo koskaan miet­tinyt sel­l­aista hypo­teet­tista, äärim­milleen kär­jis­tet­tyä tilan­net­ta, että tässä maas­sa kenel­läkään ei olisi enää autoa? 

        Voi her­raisä! Onko tuokin nyt jokin argu­ment­ti sitä vas­taan, että autopåaikko­ja pitäisi rak­en­taa vain mak­suhalukas­ta kysyn­tää vas­taa­va mnäärä. Jos halu­an, että hiilid­ioksin määrä ilmake­hässä ei kas­va, onko jär­fkevä argu­ment­ti sitä vas­taan, että mitä tapah­tu­isi, jos ilmake­hässä ei olisi hiilid­iok­sidia lainkaan?

        Vastaa

108. Koti-isä: Tarkoit­tanet että olisi parem­pi, jos olisikin vain yksi ylileveä autokaista suun­taansa ja parkkipaikat säilytettäisiin.

     Tarkoi­tan, että pidän kum­mallise­na sitä, että autokaisto­ja kaven­netaan yöpysäköin­nin kus­tan­nuk­sel­la, jot­ta Län­sisa­ta­man viinar­allili­ikene kulk­isi parem­min myös yöaikaan. Samaan kaup­paan kuu­luu jalka­käytävien kaven­nus ja ratikkapysäkkien vähentäminen. 

     Muu­tok­set tehdään siis Län­sisa­ta­man läpi­a­joli­iken­teen eduk­si paikallis­ten asukkaiden olo­ja huonon­taen. Kadus­ta ollaan tekemässä moot­tori­ti­etä. Samal­la kun julk­ista liiken­net­tä heiken­netään, kaven­netaan myös jalankulk­i­joiden tilaa, vaik­ka matkat pysäkeille pitenevät. Se siitä jalanku­lun ja joukkoli­iken­teen edis­tämis­es­tä. Kylmän­hyytävää kaupunkisu­un­nit­telua, jos­sa näytetään keskisormea omille asukkaille. 

     Jos rajal­liseen katu­ti­laan halu­taan tunkea uut­ta liiken­net­tä (= pyöräi­lyä), jostain joudu­taan tin­kimään. Yksi ajokaista olisi parem­pi kuin tämä suun­nitel­tu kammotus.

     Vastaa

109. Osmo Soin­in­vaara:
     Meil­lä Kata­janokalla ei ole autopaikko­ja kuin kadun var­sil­la ja paljon on autot­to­mia perheit56ä, mut­ta asun­not eivät ole jääneet tyhjilleen.

     Siis pysäköitte siel­lä veron­mak­sajien piikki­in? Kata­janokkaa­han kiertää suo­ras­taan kaamean kokoinen pysäköin­tikent­tä joten kyl­lä siel­lä pysäköin­tipaikko­ja on, ilmeis­es­ti asukas­määrään­sä näh­den eniten koko kantakaupungissa.

     Vastaa

110. peksux: Yksiöt ja kak­siot menevät var­maan jatkos­sakin hyvin kau­pak­si vaik­ka autopaikko­ja ei olisi, mut­ta isom­mat asun­not eivät mene. Kun kysyin asi­aa kah­den eri gryn­derin myyjältä, niin molem­mat sanoi­vat että isom­pia asun­to­ja ei tah­do saa­da kau­pak­si ellei ole autopaikkaa. 

     Pätee ajatuk­seeni, että yksi­ty­isau­ton tosi­asialli­nen (hyöty)käyttäjä on alaikäi­nen tai vajaakun­toinen auton­o­mis­ta­jan läheinen tai työ­nan­ta­jan asi­akkaat. Ota nuo pois ja 99 % luop­uu autosta.

     Tämä ei mitenkään pois­sul­je yksit­täistapauk­sia jois­sa muus­ta syys­tä on valinnanvapautta.

     Vastaa

111. Osmo Soin­in­vaara:
     Joo voidaan hyvin tehdä niin, että katu­ta­son saa käyt­töön­sä se käyt­tö­tarkoi­tus, joka mak­saa siitä eniten, asum­i­nen mukaan luet­tuna. Pien­taloalueil­la ainakin katu­ta­son asun­not ovat ihan kelpo kamaa. Paikoin raken­netaan vain tämä katutaso.
     Ker­rostalois­sa katu­ta­son asun­noista mak­se­taan usein vähän vähem­män kuin muista, ehkä jopa vain 4000 €/neliö, mut­ta se on autopaikan hin­naksi aika paljon. Itse asuin joskus pien­ten las­ten kanssa Kata­janokalla katu­ta­sos­sa. Siinä mis­sä muil­la oli parveke, meil­lä oli maan­varainen teras­si ja lapset pää­sivät siitä suo­raan pihalle. Ihan hyvä. 

     Toinen (kom­pro­mis­si) idea tai ajatusleikki:

     Ajat­telu­amme ehkä rajoit­taa nyky­muo­toinen kaupunki­ti­la jos­sa kaik­ki liiken­nemuodot nipute­taan samoille väylille.

     Jospa olisikin. Val­i­taan val­taväylien suurim­mat risteyk­set. Pyhitetään niiden läheiset ensim­mäiset kort­telit suun­taansa (osasinko­han kuva­ta oikein) (moottori)liikennevälineiden säi­ly­tyk­selle. Oikein kun­non torne­ja. Ja siten, että nämä ensim­mäiset kort­telit eivät toi­mi juurikaan kevyen liiken­teen väylinä eivätkä ko. risteyk­set myöskään. Eli erään­laisia mas­si­ivisia moot­to­rili­ikku­misen hube­ja. Vaikka­pa puolen kilo­metrin välein hila­rak­en­teena tms. Asum­i­nen, käve­ly ja pyöräi­ly kart­taisi näi­den hube­jen väl­itön­tä läheisyyt­tä. Olen­naista (kevyen) liikku­misen vaikeu­tu­mista ei vält­tämät­tä olisi kos­ka luon­nol­lisia ja luon­not­to­mia esteitä on lin­nun­tielle joka tapauksessa.

     Tämä real­isoisi sen, että kaupunki­ti­las­sakin on (aina) vähempiar­voisia tiloja.

     Vastaa

112. Osmo Soin­in­vaara: Voi her­raisä! Onko tuokin nyt jokin argu­ment­ti sitä vas­taan, että autopåaikko­ja pitäisi rak­en­taa vain mak­suhalukas­ta kysyn­tää vas­taa­va mnäärä. Jos halu­an, että hiilid­ioksin määrä ilmake­hässä ei kas­va, onko jär­fkevä argu­ment­ti sitä vas­taan, että mitä tapah­tu­isi, jos ilmake­hässä ei olisi hiilid­iok­sidia lainkaan? 

     Eikö hybridi­au­to­jen ja akkukäyt­töis­ten auto­jen lisään­tyvä käyt­tö olekaan kas­va­va kehi­tys­tren­di, siinä mis­sä pyöräi­lykin käsit­tääk­seni mielestäsi sel­l­ainen on? (… kuten itsekin olen huo­man­nut. Seu­raa­va, oma kulku­peli­ni lie­nee myös sähköl­lä toimiva.)

     Vaik­ka talon ensim­mäi­nen “asukas­sukupolvi” olisikin mak­suhalukas, ilman autopaikko­jen tarvet­ta, voi jo seu­raa­va niitä taasen tarvi­ta. Jos paikko­ja ei ole, alka­isi tuo asia var­maankin muoka­ta asukasjoukon profi­il­ia, vai pitäisikö ehkä puhua “väri­paletista”?

     Myös ensim­mäisen asukas­sukupol­ven eri ikäis­ten edus­ta­jien eri elämän­vai­hei­den aikana voi autopaikan tarve muut­tua, kuten jo aiem­min totesin. Jos kaik­ki eivät ajat­tele asioi­ta alku­un kovin pitkäl­lä tähtäimel­lä, ei mielestäni silti pidä tehdä sen takia peru­ut­ta­mat­to­mia virheitä. Nyky­isin raken­netaan jo kaikki­in vähänkin korkeampi­in taloi­hin myös hissit, vaik­ka niitäkään eivät kaik­ki käytä. Kylmäkel­lareista tai ker­hotiloista en ole var­ma. Parkki­tiloille lie­nee aina mah­dol­lista kehit­tää kor­vaavaakin käyt­töä, ainakin sel­l­aises­sa maas­sa, jos­sa asioi­ta ei säädel­lä liikaa.

     Autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jälkikä­teen, jo raken­netun talon alle, se luul­lak­seni vas­ta onkin kallista tai peräti mah­do­ton­ta. (Tuli vain mieleeni, että viimek­si­mainit­tu voi tietysti olla myös jonkun poli­ti­ikan moti­ivi.) Muis­taak­seni (, luke­mani perus­teel­la,) Hert­toniemen­ran­nas­sa tehti­in aikoinaan se virhe, että parkkipaikko­ja tehti­in liian vähän mis­tä seurasi ongelmia. Mik­si tuo virhe pitäisi tois­taa? Eikö tuol­lai­sista koke­muk­sista tule ottaa oppia?

     Etkö tosi­aankaan halua ensin seu­ra­ta, minkälaiset koke­muk­set saadaan ao. Min­neapo­lik­sen kokeilus­ta, joka nyt on ilmeis­es­ti vas­ta päätet­ty aloit­taa? Koke­mustenkin osalta, sit­ten kun niitä saadaan, on toki huo­mat­ta­va, että jonkin asian kaik­ki vaiku­tuk­set eivät kaikkial­la (esim. eri man­tereil­la) aina tois­tu saman­laisi­na. Jo Wikipedi­akin ker­too, että tuol­la seudul­la on “äärevä man­ner­il­mas­to”. Jos ulkona on usein pakkas­ta 40 astet­ta, lie­nee sil­loin suurem­pi moti­ivi (kuin tääl­lä) keskit­tää väki asemille ja asemien välit­tömään läheisyyteen.

     PS. Vero­tuot­to­jen kokon­ais­määrästä on maas­samme syytä pitää huol­ta, eikä kaikkea (mitä autoil­i­jat nyky­isin mak­sa­vat) voi var­maankaan sälyt­tää viimeis­ten autoil­i­joiden niskoille.

     Vastaa

     1. Kivikaupun­gin kasvatti.

        Etkö usko että yri­tys­toim­inta osaisi vas­ta­ta tuol­laiseen epävarmuuteen?
        Olen myös esit­tänyt, että autopaikko­jen haa­mu­tarve kaavoitet­taisi­in pysäköin­ti­taloil­la, joi­hin raken­netaan lisäk­er­roksia sitä mukaan kuin joku tulee setelin­ip­pua heilut­taen sel­l­aista vaa­ti­maan. Jok­seenkin kaikkial­la on kau­pal­lisia pysäköin­tipaikko­ja saatavis­sa halvem­mal­la kuin ovat nuo väk­isin ton­tille ahdet­ta­vat erit­täin kalli­it paikat.

        Vastaa

113. peksux: Siis pysäköitte siel­lä veron­mak­sajien piikki­in? Kata­janokkaa­han kiertää suo­ras­taan kaamean kokoinen pysäköin­tikent­tä joten kyl­lä siel­lä pysäköin­tipaikko­ja on, ilmeis­es­ti asukas­määrään­sä näh­den eniten koko kantakaupungissa.

     Vähän rumasti nmut­ta asial­liset­si sanottu.

     Vastaa

     1. Hitas-Kata­janokalla on normin mukainen määrä paikko­ja. Sata­man pysäköin­tipaikat eivät ole asukkaiden käytössä. SDen sijaan sata­man käyt­täjät kyl­lä pysäköivät taloy­htiöi­den nimikkopåaikoil­la, kos­ka sen saa tehdä ilmaisek­si, kun taas sata­man paikoista pitää maksaa.

        Vastaa

114. Osmo Soin­in­vaara:
     Kivikaupun­gin kasvatti.

     Etkö usko että yri­tys­toim­inta osaisi vas­ta­ta tuol­laiseen epävarmuuteen?
     Olen myös esit­tänyt, että autopaikko­jen haa­mu­tarve kaavoitet­taisi­in pysäköin­ti­taloil­la, joi­hin raken­netaan lisäk­er­roksia sitä mukaan kuin joku tulee setelin­ip­pua heilut­taen sel­l­aista vaa­ti­maan. Jok­seenkin kaikkial­la on kau­pal­lisia pysäköin­tipaikko­ja saatavis­sa halvem­mal­la kuin ovat nuo väk­isin ton­tille ahdet­ta­vat erit­täin kalli­it paikat. 

     Johtuuko ongel­ma lähtöko­htais­es­ti siitä, että ton­tille yritetään ahtaa liikaa (liian tiivi­isti) asukkai­ta? Onpas tämä sit­ten aika kimu­rant­ti asia, jos tuol­lais­es­ta pyrkimyk­ses­tä ei voi tinkiä. 

     Onko tuo kus­tan­nus­puolen härs­ki ‘todel­lisu­us’ (?) aivan var­ma asia? Kokon­aiskus­tan­nusten pienen­tämiseen pitää sil­loin hakea mui­ta ratkaisu­ja. Joskus voi joku sel­l­aisen, ehkä hyvänkin ajatuk­sen löytää ja (toinen) sitä vielä kehit­tää. Voisiko ne parkkipaikat (ja pysäköin­tilu­olan) rak­en­taa aluk­si erik­seen, ei vain yhdelle taloy­htiölle vaan koko korttelille?

     Yri­tys­toim­inta voi toki vas­ta­ta hyvinkin mon­een eri tarpeeseen, mut­ta ei se silti ihan jokaikiseen tarpeeseen se opti­maal­isin ratkaisu liene. Usein on ihmisil­lä myös lap­sia ja/tai ainakin melko usein aika paljon myös tavaraa raa­hat­ta­vana asun­non ja auton välil­lä (tai päin­vas­toin), jol­loin etäisyys tekee kaiken kan­tamisen raskaaksi.

     Moni ihmi­nen kaipaa arkielämää helpot­tavia ratkaisu­ja. Sel­l­ainen on esimerkik­si astioidenkuiv­auskaap­pi tiskipöy­dän yllä. Sen ansios­ta vastapestyjä astioitakaan ei tarvitse kui­v­a­ta ja/tai kan­taa tarpeet­toman pitkälle. Pysäköin­ti­talokon­sep­ti toim­i­nee parem­min liityn­täpysäköin­nin yhtey­dessä eli/tai iso­jen kaup­pakeskit­tymien vieressä. 

     Yksit­täisel­lä autopaikan tarvit­si­jal­la lie­nee harvem­min niin isoa setelitukkoa, että se riit­täisi kokon­aisen parkki­talok­er­roksen rak­en­tamiseen. Raken­nus­li­ik­keet eivät var­maankaan sel­l­aiseen velvoit­teeseen suos­tu, että yksikin ylimääräi­nen autoil­i­ja, joka ei alem­pi­in ker­roksi­in mah­du, pakot­taisi ne koko ker­roksen tekoon. 

     Onhan muuten kai kaikkien mielestä palokun­takin sen­tään aika hyvä olla ole­mas­sa, vaikkei sitä justko­ht­sil­lään itse sat­tuisi tarvit­se­maan. Jät­täi­sivätkö pyöräil­i­jätkään pyörään­sä iltaisin mielel­lään esim. naa­puriko­rt­telin taakse? En usko. Välil­lä kan­ta­vat pyörän­sä jopa töis­säkin työpöytän­sä lähelle. (Autoil­i­ja (sat­un­nainenkaan) tuo­ta kai sen­tään tuskin tek­isi.) Taloy­htiön pyöräkel­laris­sa niitä pyöriä on silti mei­dänkin talos­sa paljon. Se helpot­taa kum­masti elämää, jos kulku­peli ei ole liian kaukana kotoa sil­loin, kun sitä käyttää.

     Vastaa

     1. Johtuuko ongel­ma lähtöko­htais­es­ti siitä, että ton­tille yritetään ahtaa liikaa (liian tiivi­isti) asukkai­ta? Onpas tämä sit­ten aika kimu­rant­ti asia, jos tuol­lais­es­ta pyrkimyk­ses­tä ei voi tinkiä. 

        Taval­laan tästä on kyse. Vas­takkain ovat asunot ja autot tai vai­h­toe­htois­es­ti kaupunki­mainen asum­i­nen ja autot.
        Jos ajat­telemme vaik­ka Jätkäsaar­ta. Sinne olisi voin­ut lait­taa hel­posti viisi tuhat­ta auto­ton­ta asukas­ta lisää. Tuli­joi­ta olisi. Mik­si ei voi­da tehdäö niin, että kaavoita­mme hehtaaria kohden tietyn määrän autopaikko­ja ja asun­to­ja niin paljon kuin tuli­joi­ta on — tietäen autopaikko­jen määrän. Kru­u­nun­has­sa, Jugen-Kata­janokalla, Punavuores­sa ja Töölössä on aivan lii­ian vähän autopaikko­ja, mut­ta asun­not eivät ole jääneet tyhjiksi.

        Vastaa

115. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

     Vaik­ka talon ensim­mäi­nen “asukas­sukupolvi” olisikin mak­suhalukas, ilman autopaikko­jen tarvet­ta, voi jo seu­raa­va niitä taasen tarvi­ta. Jos paikko­ja ei ole, alka­isi tuo asia var­maankin muoka­ta asukasjoukon profi­il­ia, vai pitäisikö ehkä puhua “väri­paletista”?

     Mon­tako sukupolvea mei­dän on vielä odotet­ta­va Kru­u­nun­haan, Ullan­lin­nan yms. slum­mi­u­tu­mista? Niis­sä kun on alle puo­let normin edel­lyt­tämästä paikkamäärästä.

     Raken­netun ympäristön koet­tu laatu riip­puu kovin mon­es­ta muus­takin tek­i­jästä kuin pysäköin­tipaikko­jen määrästä. Tämä kos­kee jopa auton omis­ta­jia, puhu­mat­takaan autottomista.

     Vastaa

116. peksux: Siis pysäköitte siel­lä veron­mak­sajien piikki­in? Kata­janokkaa­han kiertää suo­ras­taan kaamean kokoinen pysäköin­tikent­tä joten kyl­lä siel­lä pysäköin­tipaikko­ja on, ilmeis­es­ti asukas­määrään­sä näh­den eniten koko kantakaupungissa. 

     Eikös ne Kata­janokan ran­nat ole tarkoi­tus rak­en­taa asuin­taloik­si? Paikan tont­tien arvo on var­maankin Suomen kallein ja siten käyt­tämi­nen auto­jen pysäköin­ti­in taitaa olla Suomen asun­topoli­ti­ikan type­r­yy­den huipen­tu­ma. Mil­lainen laskel­ma vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­ses­ta auto vs. asun­to saadaan?

     Vastaa

     1. Kata­janokan pysäköin­tipaikko­jen päälle on tarkoi­tus lait­taa asun­to­ja ja pysäköin­ti kel­lari­in. Juuri sik­si, että asun­tona ran­nat ovat arvokkaampia kuin parkkikenttinä.

        Vastaa

117. “että auto tulee aina ajos­sa täyt­tää 100 %” 

     No voi ziisus. 

     Esimerkik­si mul­la on tom­moinen pieni puoli­har­rastepirssi, jol­la ajan vähän ja sen kaiken 1) kesäisin 2) kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la (pois­lukien himas­ta ulospäin ajot) ja 3) ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la. Ja sä ehdo­tat nyt, että mun pitäisi pakos­ta ottaa jotain hel­vetin ran­dom-naa­mare­i­ta takapenkille joka ker­ta, kun käväisen mui­jan kanssa ker­ran-pari kesässä Kasvihuoneilmiössä? 

     No mut­ta toisaal­ta ton­han kyl­lä kiertää aika helpol­la: takapenk­ki täy­teen tyhjiä pahvi­laatikoi­ta ja muu­ta skei­daa ja täyn­näpä on. Joten mitäs sit­ten seu­raavak­si, takapenkin pahvilaatikkoratsioitako? 

     “ja 99% luop­uu autosta” 

     Ehkä, mut­ta itse olen kyl­lä ilol­la näitä pros­ent­ti­jengiläisiä tässä kohtaa.

     Vastaa

118. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jälkikä­teen, jo raken­netun talon alle, se luul­lak­seni vas­ta onkin kallista tai peräti mahdotonta. 

     Kun­nol­lisen kaupunki­rak­en­teen rak­en­t­a­mi­nen jälkikä­teen on vielä mah­dot­tomam­paa. Sik­si mitään huonoa ei pitäisi rak­en­taa, kos­ka mei­dän on nykyti­lanteessa mah­do­ton päästä eroon yhtään mis­tään, mikä on joskus jon­nekin rakennettu.

     Vastaa

119. peksux: Menee jonkin aikaa, kun katu­jen ja yleis­ten aluei­den pysäköin­tipaikat lop­pu­vat niin ei mene enää sen jäl­keen. Yhtälö asun­non keskikoko­vaa­timus + autot­to­muus = myymättömyys.

     Jätkässäkin autot­toman kort­telin pysäköin­ti on jär­jestet­ty tois­taisek­si väli­aikaisratkaisul­la ulkopysäköintikentällä.

     Yksiöt ja kak­siot menevät var­maan jatkos­sakin hyvin kau­pak­si vaik­ka autopaikko­ja ei olisi, mut­ta isom­mat asun­not eivät mene. Kun kysyin asi­aa kah­den eri gryn­derin myyjältä, niin molem­mat sanoi­vat että isom­pia asun­to­ja ei tah­do saa­da kau­pak­si ellei ole autopaikkaa.

     On aika naivia kuvitel­la, että ihmiset ostaisi­vat “autot­to­mia” asun­to­ja pelkästään ide­ol­o­gi­sista syistä. Asun­tokau­pas­sa on yleen­sä vaik­ka kuin­ka mon­ta hin­ta-laatu-kri­teer­iä, jot­ka vaikut­ta­vat lop­putu­lok­seen. Jos tar­jol­la on saman­ta­soisia asun­to­ja ja jonkun hin­taa on saatu painet­tua alem­mas jät­tämäl­lä autopaikat pois, niin kyl­lähän useim­mat osta­vat sen, jon­ka saa­vat halvem­mal­la, ja auton pysäköin­ti ratkaistaan juurikin yleisil­lä pysäköintipaikoilla.

     Tässä meil­lä on mallies­imerk­ki siitä, miten kapeakat­seisel­la ide­olo­giaan perus­tu­val­la sään­te­lyl­lä saadaan aikaan tilanne, jos­sa kulu­ja (eli tässä tapauk­ses­sa pysäköin­tipaikan hin­ta) siir­retään jonkun muun kon­tolle. Kuten “autot­tomas­sa” Kalasa­ta­mas­sa. Eikös tämä ole tismall­een päin­vas­toin kuin mikä oli tarkoitus?

     Jos joku talo halu­taan pitää oikeasti autot­tomana, niin sehän pitäisi olla kir­jat­tuna yhtiöjärjestyk­seen. Eipä tai­da olla tar­jol­la täl­laisia ihmeitä.

     Vastaa

120. Osmo Soin­in­vaara:
     SDen sijaan sata­man käyt­täjät kyl­lä pysäköivät taloy­htiöi­den nimikkopåaikoil­la, kos­ka sen saa tehdä ilmaisek­si, kun taas sata­man paikoista pitää maksaa.

     Tuo on hel­posti pois­tet­ta­va ongel­ma, joko sopimus pysäköin­nin­valvon­nas­ta tai puomil­la. Nykyään saa melko edullis­es­ti kauko-ohjat­tavia puomeja. 

     Mut­ta edelleen Kata­janokalla on paljon autopaikko­ja mui­hin kan­takaupun­gin osi­in ver­rat­tuna, kaduil­lakin molem­pi­in suun­ti­in ja osin myös vinopysäköinti.

     Kan­takaupungis­sa on noin viides­os­alle talouk­sista asuka­s­paikat kadul­la “veron­mak­sajien piikki­in” (20000 paikkaa), eli jos nyt aloitet­taisi­in niiden hin­noit­telemis­es­ta markki­nae­htois­es­ti tai edes kulu­pe­rusteis­es­ti. Jäisi toden­näköis­es­ti enem­män paikko­ja niille jot­ka oikeasti tarvit­se­vat autoa säännöllisesti.

     ps. laatikaa se Jätkäsaaren lop­pu­osan kaa­va niin kuin ehdotit, eli 5000 asukas­ta lisää ilman lisäau­topaikko­ja. Tosin kauhea huu­to siitä seu­raa kos­ka talo­jen korkeut­ta pitää lisätä, tämähän on kauhis­tus ja maan­petok­seen ver­rat­ta­va asia, Tallinnan lau­tal­ta saat­taa joku huo­ma­ta muu­tok­sen “siluetis­sa”.

     Vastaa

121. Osmo Soin­in­vaara: Taval­laan tästä on kyse. Vas­takkain ovat asunot ja autot tai vai­h­toe­htois­es­ti kaupunki­mainen asum­i­nen ja autot.
     Jos ajat­telemme vaik­ka Jätkäsaar­ta. Sinne olisi voin­ut lait­taa hel­posti viisi tuhat­ta auto­ton­ta asukas­ta lisää. Tuli­joi­ta olisi. 

     Mik­si ei voi­da tehdä niin, että kaavoita­mme hehtaaria kohden tietyn määrän autopaikko­ja ja asun­to­ja niin paljon kuin tuli­joi­ta on – tietäen autopaikko­jen määrän. Kru­u­nun­has­sa, Jugen-Kata­janokalla, Punavuores­sa ja Töölössä on aivan lii­ian vähän autopaikko­ja, mut­ta asun­not eivät ole jääneet tyhjiksi. 

     Mik­si ne pitää aset­taa vas­takkain? Eikö edullis­in­ta ole sijoit­taa autot pihakan­sien alle, kuten osas­sa Helsinkiä on tehty jo kauan sitten?

     Ympäristön muu­tos, jon­ka olen esim. Töölössä havain­nut, mukaan­lukien tule­vat ratikkapysäkkien vähen­tämiset sekä entistä run­saampi liikenne niiden Jätkäsaaren 15000 lisäa­sukkaan myötä Meche­lininkadul­la, eivät ole olleet omi­aan kohot­ta­maan alueen halut­tavu­ut­ta nyt tai tule­vaisu­udessa ainakaan oma­l­la kohdal­lani. Mik­si lisäa­sukkaat tuo­daan kaupunki­in lisään­tyvien hait­to­jen kera, eikä päinvastoin?

     Min­un puolestani Jätkäsaa­reen voisi sijoittaa/kaavoittaa asun­not vaik­ka 30.000 autot­toma­lle asukkaalle, kun­han siitä eivät muut jou­tu­isi kär­simään. Jätkäsaaren tapauk­ses­sa tuo mainit­se­masi lisäys (5000) olisikin ehkä parhait­en voitu sinne tehdä, kos­ka se on kuitenkin juuri sel­l­ainen liiken­nesump­pu kuin se on. (Kata­jan­nok­ka taitaa olla liiken­nesump­puna saman­lainen, ellei vieläkin pahempi?)

     Eiväthän Jätkäsaaren lukuisat asukkaat tai­da pär­jätä tule­vaisu­udessa muuten kuin julkisen liiken­teen varas­sa. Tuo on jo kar­tal­ta (ja ei-loma-ajan aamu- ja iltapäiväru­uhkien perus­teel­la) mielestäni nähtävis­sä. Mitä tehdään, jos joka toinen heistä (15000:sta) kek­si­ikin vähän myöhem­min vaa­tia autoa tai nopeampia bus­si-/ratikkay­hteyk­siä Jätkäsaa­reen muiden kaupungi­nosien asukkaiden matkan­teon edelleenkin hidas­tamisen ja/tai kulkemisen han­kaloi­tu­misen kustannuksella?

     Run­saslukuisim­mat väestön keskit­tymät kan­nat­taisi tehdä Pasi­lan suun­nalle, mis­tä on (/mahdollista tehdä) hyvät yhtey­det jokaiseen ilman­su­un­taan. Eikä “ter­mi­it­tipesiä” pidä rak­en­taa sel­l­aisi­in paikkoi­hin, mis­tä pääsee vain yhteen tai kah­teen suun­taan. Hait­ta on pienem­pi, jos se jakau­tuu tasaisem­min joka suuntaan.

     PS. Sat­utko tietämään, miten toimii Hiawatha-rata keskilän­nen talves­sa, sen parimetris­ten lumiki­nos­ten keskellä?

     Vastaa

122. Mau­r­izio:
     “että auto tulee aina ajos­sa täyt­tää 100 %” 

     No voi ziisus. 

     Esimerkik­si mul­la on tom­moinen pieni puoli­har­rastepirssi, jol­la ajan vähän ja sen
     …

     Kir­joit­ta­mi­nen ei aina onnis­tu. Point­ti oli siis perustel­la mik­si se varsi­nainen (juuri/root-)argumentti autoilua vas­taan on fyysi­nen tila per matkaa­ja. Ei pöly. Ei melu. Ei pakokaa­sut. Ei pysäköin­ti — sinän­sä. Ei päästöt. Ei yhteis­ten varo­jen käyttö.

     Myöhem­min olen koet­tanut kuva­ta kom­pro­mis­se­ja jois­sa autoli­ikenne kan­soit­taa vähäar­voiset kaupunki­ti­lat. Kevyen liiken­teen väylät nuol­e­vat ja nou­dat­ta­vat sekä kauneimpia että käytän­nöl­lisimpiä mah­dol­lisia reit­te­jä. Täl­laises­sa (leikki)kaupungissa autoil­i­ja ja pyöräil­i­jä har­voin edes näk­i­sivät toisi­aan. Autoil­i­ja har­voin kiihdyt­täisi ja jumit­taisi liiken­neval­ois­sa jonkun parvek­keen alla.

     Vastaa

123. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
     “Mik­si lisäa­sukkaat tuo­daan kaupunki­in lisään­tyvien hait­to­jen kera, eikä päinvastoin?”

     Ehkäpä nykyi­nen pysäköinti­nor­mi on keino, jol­la pureudu­taan tuo­hon ongel­maan, tai itse asi­as­sa yhteen sen osaan. Jos parkkipaikko­ja on riit­tävästi, ei niitä etsiviä, joka paikkaan tai väärin­pysäköiviä autoil­i­joitakaan esi­in­tyne mainit­tavasti. Parkki­hal­lit ja parkkipaikko­jen hienoinen ylimäärä imevät autot katu­ti­las­ta, jonkun mielestä ehkä jopa sitä rumen­ta­mas­ta. Eikö tuo ole hyvä asia?

     PS. “Sat­utko tietämään, miten toimii Hiawatha-rata keskilän­nen talves­sa, sen parimetris­ten lumiki­nos­ten keskellä?”
     Kysymyk­seni tarken­nuk­sek­si: kohteena on siis Min­neapo­lis ja sen kevytraitiotie. 

     Vastaa

124. Ter­ve,

     Kiitos kom­men­tista.

     Mina vain sil­la, etta aloin kir­joit­taa nai­ta kom­ment­te­ja sit­ten, kun nain blobin pita­jan kom­men­toivan Suomen kaavoitus- ja liiken­nepoli­ti­ikkaa tekemieen matko­jen poh­jal­ta moni­in eri maihin.

     Huo­masin etta naista kom­menteista syn­tyi pitkia keskusteluketju­ja, ainakin min­un mielestani mie­lenki­in­toisia. Niihin osal­lis­tui monia ihmisia, jot­ka 0livat asuneet tai olleet tyos­sa eri maissa.

     Voi olla, etta esit­ta­mani nake­myk­set oli­vat kum­mallisia ja jotenkin vaaria. Olin kuitenkin nah­nyt, etta tal­la blo­bil­la oli ennenkin esitet­ty kovia vait­tei­ta ja tylya mielip­i­teen vai­h­toa, usein sel­vaa provokaatiota.

     Mut­ta olen pahoil­lani. Hyval­u­on­toise­na ihmise­na en halua masen­taa ketaan. Tode­taan siis, etta ei olisi pitanyt lait­taa tal­laisia vieste­ja. Luin aiem­mat kom­ment­ti­ni, onhan niis­sa sel­vaa hopo­hopoa joukos­sa. Voin luva­ta, etta niita ei enaa tule.

     Blo­gi on silti mie­lenki­in­toinen. En myoskaan tien­nyt etta luk­i­jakun­ta on nain vaki­in­tunut, Sik­si en enaa mainitse Brasil­i­aa ja Resendea, jos viela kir­joi­tan. Kai ne arvaa­vat muutenkin.
     .

     t. \Mikko

     Vastaa

125. Osmo Soin­in­vaara:
     Kata­janokan pysäköin­tipaikko­jen päälle on tarkoi­tus lait­taa asun­to­ja ja pysäköin­ti kel­lari­in. Juuri sik­si, että asun­tona ran­nat ovat arvokkaampia kuin parkkikenttinä. 

     Eikö Kata­janokan ran­nan parkkiken­tille raken­net­tavien asun­to­jen kohdal­la olisi eri­no­mainen tilaisu­us kokeil­la autopaikat­to­mia asun­to­ja? Ei lisäisi ahtaan Kata­janokan autokantaa.

     Tosin vähin­tään puolim­iljoon­akämp­piä lie­nee tulos­sa ja siten autopaikan hin­ta 50000 euroa ei hin­nas­sa tunnu.

     Vastaa

126. Jalankulk­i­ja: Jos joku talo halu­taan pitää oikeasti autot­tomana, niin sehän pitäisi olla kir­jat­tuna yhtiöjärjestykseen.

     Samas­sa liioit­telun ja tahal­lisen väärinymmär­ryk­sen hengessä ehdotan, että autopaikkanormin lisäk­si on olta­va autonor­mi, ja jokaiseen asun­toon on sisäl­lyt­tävä auto. Kos­ka vapaa markki­na­t­alous on mah­dot­to­muus, ja jonkun parem­minti­etävän byrokraatin on päätet­tävä, ostanko autopaikan samal­la kun ostan asun­non, mik­si sama ei koskisi autoa?

     Vastaa

     1. Kos­ka olemme toden­neet, että joillekin autol­la ajo on vält­tämät­tömyys ja kos­ka on epistä, ette sen joutuu mak­samaan itse, eikö voitaisi ehdot­taa, että naa­pu­rit ovat velvol­lisia kus­tan­ta­maan auton taloy­htiössä kaikille, jot­ka auton halu­a­vat. Se olisi kuitenkin halvem­pi kuin autopaikka.

        Vastaa

127. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Parkki­hal­lit ja parkkipaikko­jen hienoinen ylimäärä imevät autot katu­ti­las­ta, jonkun mielestä ehkä jopa sitä rumen­ta­mas­ta. Eikö tuo ole hyvä asia? 

     Hert­toniemen­ran­nas­sa näkee miten hyvin asia toimii. Kos­ka paik­ka luo­las­sa tai parkki­talos­sa mak­saa huimat 30 euroa kuus­sa (kun omakus­tan­nush­in­ta olisi lähel­lä 150 €/kk), hal­li­paikko­ja on koko ajan tyhjinä. Auton­o­mis­ta­jat anta­vat mielu­um­min peltilehmien­sä laidun­taa kadun­var­sil­la ja rak­en­ta­mat­tomille ton­teille peruste­tu­il­la parkkiken­til­lä, jois­sa pysäköin­ti on joko mak­su­ton­ta tai mak­saa vitosen kuussa.

     Vastaa

128. anon­il­li: Samas­sa liioit­telun ja tahal­lisen väärinymmär­ryk­sen hengessä ehdotan, että autopaikkanormin lisäk­si on olta­va autonor­mi, ja jokaiseen asun­toon on sisäl­lyt­tävä auto. Kos­ka vapaa markki­na­t­alous on mah­dot­to­muus, ja jonkun parem­minti­etävän byrokraatin on päätet­tävä, ostanko autopaikan samal­la kun ostan asun­non, mik­si sama ei koskisi autoa?

     Ilmeis­es­ti on mah­do­ton aja­tus, että jokainen saisi itse vali­ta kulku­muo­ton­sa, ja kaupunkisu­un­nit­telu mah­dol­lis­taisi sen tas­a­puolis­es­ti kaik­ki ryh­mät huomioon ottaen. Nythän tässä demon­isoidaan koko ajan autoil­i­jaid­iootit, vaik­ka monil­la ei oikeasti ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja kulkemiseen. 

     Osmon malli (fil­lar­il­la Kata­janokalta Alek­san­terinkadulle) vas­taa aika hiton pienen porukan tarpei­ta, kos­ka sen ulkop­uolelle jäävät moni­lap­siset per­heet (matkalla päivit­täin jät­tipäiväkoti­in han­kalan etäisyy­den päähän), liikun­tara­joit­teiset, kesämökin omis­ta­jat (koeta­pa kul­jet­taa fil­lar­il­la kaik­ki kamat muu­ta­man sadan kilo­metrin päähän), Itä-Helsingistä Espoos­sa töis­sä käyvät ja tuhan­net muut, joi­ta kaikkia ei tässä voi edes luetella.

     Vastaa

129. anon­il­li: Samas­sa liioit­telun ja tahal­lisen väärinymmär­ryk­sen hengessä ehdotan, että autopaikkanormin lisäk­si on olta­va autonor­mi, ja jokaiseen asun­toon on sisäl­lyt­tävä auto. Kos­ka vapaa markki­na­t­alous on mah­dot­to­muus, ja jonkun parem­minti­etävän byrokraatin on päätet­tävä, ostanko autopaikan samal­la kun ostan asun­non, mik­si sama ei koskisi autoa?

     Ei tässä mitään liioit­telua tai tahal­lista väärinymmär­rystä tarvi­ta. Yhtiöjärjestyk­sis­sä on jo ennestään kaiken­laisia pykäliä, jot­ka määrit­televät tai rajoit­ta­vat osakkaak­si kel­paavia. Onhan niis­sä esim. ikära­joit­tei­ta, mikä jonkun mielestä on var­maan syr­jin­tää mut­ta silti täysin lail­lista. Mikä estää määrit­telemästä, että taloy­htiö on tarkoitet­tu jonkun muun eri­ty­is­ryh­män käyttöön?

     Vastaa

130. Osmo Soin­in­vaara:
     Kos­ka olemme toden­neet, että joillekin autol­la ajo on vält­tämät­tömyys ja kos­ka on epistä, ette sen joutuu mak­samaan itse, eikö voitaisi ehdot­taa, että naa­pu­rit ovat velvol­lisia kus­tan­ta­maan auton taloy­htiössä kaikille, jot­ka auton halu­a­vat. Se olisi kuitenkin halvem­pi kuin autopaikka.

     En oikein ymmär­rä tätä koko asi­aa ja “kit­inää”. Tähän on yksi aivan yksik­er­tainen ratkaisu, veloite­taan katu­jen asukaspysäköin­tipaikoista markki­nahin­ta. Sen jäl­keen saa luop­ua ihan vapaasti kaavoituk­ses­sa autopaikkanormeista kos­ka niitä rak­en­tuu markki­nae­htois­es­ti se määrä kun kysyn­tää riit­tää. Niin kauan kun kaupun­gin tuke­m­ana saa jatkaa kaduil­la puoli-ilmaista asukaspysäköin­tiä joutu­vat autot­tomat tuke­maan myös kiin­teistö­jen omia pysäköintipaikkoja.

     Vastaa

     1. Asukaspysäköin­tipaikan hin­taa ollaan kohot­ta­mas­sa läh­es euroon /vrk, eli 300 €/vuosi.Tukholmassa liki tonni/vuosi. Se, että autoa kan­nat­taa säi­lyt­tää vaik­ka vuosi kadun­var­res­sa käyt­tän­mät­tömänä johtaa kadun­var­si­paikko­jen tehot­tomaan käyt­töön. Kata­janokalla 20 % autoista pysyy paikallaan koko tal­ven, mikä on lumen avul­la help­po toden­taa. [Kor­jasin lyön­tivirheen 3000 € 300 euroksi. Poistin muu­ta­man virheestä huo­maut­ta­neen kom­mentin, mut­ta en kaikkia)

        Vastaa

131. Osmo Soin­in­vaara:
     Asukaspysäköin­tipaikan hin­taa ollaan kohot­ta­mas­sa läh­es euroon /vrk, eli 3000 €/vuosi.

     Pilkku­virhe? tarkoi­tat var­maan 300€/vuodessa. Nyt taitaa olla noin 200€/vuodessa.

     Mak­sullis­ten yksi­ty­is­ten pysäköin­tialuei­den paikat mak­sa­vat aivan keskus­tas­sa pitkäaikaissopimuk­sel­la noin 3000 — 10 000€ / vuodessa, kymp­pi­ton­nil­la tosin saa jo lämpimän hal­li­paikan täysil­lä pesu­palveluil­la ja muil­la herkuilla.

     Vastaa

132. Osmo Soin­in­vaara:
     Asukaspysäköin­tipaikan hin­taa ollaan kohot­ta­mas­sa läh­es euroon /vrk, eli 3000 €/vuosi.Tukholmassa liki tonni/vuosi. Se, että autoa kan­nat­taa säi­lyt­tää vaik­ka vuosi kadun­var­res­sa käyt­tän­mät­tömänä johtaa kadun­var­si­paikko­jen tehot­tomaan käyt­töön. Kata­janokalla 20 % autoista pysyy paikallaan koko tal­ven, mikä on lumen avul­la help­po todentaa.

     Sum­ma lie­nee 360 e/vuosi eikä 3000 e /vuosi.

     Ihna perustel­tua.

     Luonol­liset reunaehdot:
     Asukaspysäköin­tipaikalla ole­van auton

     1) auton pitää olla rekisterissä
     2) autoa pitää käyt­tää tai ainakin siirtää toiseen paikkaan vähin­tään ker­ran kahde­sa viikossa

     Vastaa

133. Osmo Soin­in­vaara:
     Asukaspysäköin­tipaikan hin­taa ollaan kohot­ta­mas­sa läh­es euroon /vrk, eli 3000 €/vuosi.Tukholmassa liki tonni/vuosi. Se, että autoa kan­nat­taa säi­lyt­tää vaik­ka vuosi kadun­var­res­sa käyt­tän­mät­tömänä johtaa kadun­var­si­paikko­jen tehot­tomaan käyt­töön. Kata­janokalla 20 % autoista pysyy paikallaan koko tal­ven, mikä on lumen avul­la help­po todentaa. 

     Tarkoitit kai 300 €/vuosi?

     Ei kai kadun­var­sia sen­tään pitkäaikaisvaras­toik­si ole tarkoitet­tu? Eikö asia ole jol­lakin liiken­nemerkil­lä tai sel­l­aisen lisäk­il­vel­lä hoidet­tavis­sa? Entäpä, jos on viikon tai pari matkoil­la? … tai liukas­tuu, kaatuu ja joutuu kuukaudek­si sairaalaan? Han­kala juttu!

     Käyt­töaste on alueen autopaikko­jen viides­os­al­la siis talvikuukausi­na ker­tomasi perus­teel­la nähdäk­seni kuitenkin mak­simis­saan, eli täy­det 100%. Sen korkeam­mak­si ei parkkipaikan käytön ‘tehokku­ut­ta’ voine kuitenkaan nos­taa (, jos ‘tehokku­us’ = käyttöaste).

     Mit­taatko tehokku­ut­ta autopaikan (kadun­var­si­paikan) käyt­täjien vai­h­tu­vu­udel­la? Se on mielestäni eri asia kuin tehokku­us, ellei tehokku­u­den määritelmään sisäl­ly myös vaihtuvuus. 

     Miten oikeas­t­aan pitäisi määritel­lä kadun­var­si­paikko­jen tehokas käyt­tö? Kuu­luuko niiden käytön monipuolisu­us ja esimerkik­si käyt­tömah­dol­lisu­us lumen kasaamiseen (kevät­tä tai poiskul­je­tus­ta odot­ta­maan) asiaan?

     Vastaa

134. Nämä pysäköin­ti­asi­at on syytä ratkaista kaupungis­sa siten, että kaupun­gin toimin­nan tehokku­us ei kär­si. Jos ihmi­nen asuu riit­tävän lähel­lä työ­paikkaansa, ei työ­matkaan autoa tarvitse. Sitä voi kuitenkin tarvi­ta muuhun liikku­miseen. Har­val­la kai on auto, jos ei sitä koskaan käytä. Julki­nen liikenne ja fil­lar­it sekä ihmis­ten eri­laiset miel­tymyk­set, työ­paikan etäisyys kotoa, alueen työ­paikko­jen määrä suh­teessa asun­to­jen määrään — kaik­ki vai­htel­e­vat. Koko tal­ven paikallaan kaduil­la seiso­vat autot toki han­kaloit­ta­vat kaupun­gin toimintaa.

     Tämä on kuin jonkin­lainen erit­täin mon­imutkainen ver­sio van­has­ta kun­non liuku­palapelistä, jos­sa on 16 ruu­tua ja 15 palaa, jot­ka on saata­va ruudukolle halut­tuun järjestyk­seen määräa­jas­sa. Vain yksi tyhjä ruu­tu pelilau­dal­la hidas­taa ja vaikeut­taa tehtävän suori­tus­ta, mut­ta se on silti mah­dolli­nen (jos pela­ta osaa!). 

     Mikäli kaupungis­sa on liian vähän parkkipaikko­ja, vas­taisi tuo kai liuku­palapelis­sä sel­l­aista tilan­net­ta, jota kukaan ei osaa enää ratkaista. Sil­loin peli ‘hyy­tyy’ eikä sen ratkaisu onnis­tu. Jot­ta ‘peli’ sujuu, tarvi­taan aina tyhjiä ruu­tu­ja! Sama sään­tö pätee parkkipaikkoihin. 

     16 ruudun liuku­palapelis­sä riit­tää vain yksi tyhjä ruu­tu, kos­ka vain yksi henkilö siirtelee palo­ja. Kaupun­gin pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa sen sijaan auto­jen siirtelijöitä on val­ta­van paljon enem­män, jol­loin myös tyhjiä tai tyhjäk­si jääviä paikko­jakin tarvi­taan kohtu­ullisen paljon, tai ainakin riit­tävästi. Emme­hän kai halua kaupun­gin hyytyvän?

     Vastaa

135. Helsinkiläisellekin tekee hyvää käy­dä välil­lä kan­takaupunkiku­plan ulkop­uolel­la. Toisi­naan se saat­taa olla jopa vält­tämätön­tä. Sen takia en kan­na­ta että kaavoituk­sel­la lähde­tään keinotekois­es­ti rajoit­ta­maan auton omis­tamista yhdel­läkään Helsin­gin alueella.

     Vastaa