Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?

Olet­ta­kaam­me, että meil­lä on Eko­lan­dia-nimi­nen­vuor­ten ympä­röi­vä maa, jon­ka säh­kö­verk­ko on sen sisäi­nen. Maan säh­kö tuo­te­taan pää­asias­sa vesi­voi­mal­la (9 MW), joka on koko­naan raken­net­tu niin, ettei sitä voi enää lisä­tä. Säh­kön kulu­tus 10 MW. Puut­tu­va yksi MW tuo­te­taan kivi­hii­li­voi­ma­loil­la, joi­ta toki voi raken­taa lisää. Säh­kö on siis var­sin puh­das­ta, 90 % vesi­voi­maa ja vain 10 % hiilivoimaa.

Havait­tu­aan, että säh­kö tuo­te­taan näin vas­tuul­li­ses­ti asuk­kaat innos­tui­vat raken­ta­maan säh­köl­lä läm­mi­tet­tä­viä uima-altai­ta, jot­ka lisä­si­vät säh­kön kulu­tuk­sen 11 MW:iin. Vesi­voi­maa oli edel­leen 9 MW. Nyt kivi­hii­li­säh­köä tar­vit­tiin 2 MW.

Pal­jon­ko pääs­tö­jä uima-altai­den läm­mit­tä­mi­nen aiheut­ti? Minun mie­les­tä­ni ne aiheut­ti­vat yhden megawa­tin lisäyk­sen kivi­hii­li­säh­kön tuo­tan­toon eivät­kä vai­kut­ta­neet mitään vesi­voi­man tuo­tan­toon, min­kä vuok­si uima-altaat oli­vat aika paha jut­tu, mut­ta Aal­to yli­opis­ton tut­ki­joi­den mukaan kivi­hii­li­säh­köä meni uima-altai­den läm­mit­tä­mi­seen vain 0,18 MW ja loput 0,82 MW oli vesi­säh­köä, joten uima-altaan eivät olleet niin paha juttu.

Aal­to yli­opis­ton tut­ki­joi­den tapa las­kea ei minus­ta ole enää mie­li­pi­de­ky­sy­mys vaan yksin­ker­tai­ses­ti väärin.

Tut­ki­muk­sen läh­tö­olet­ta­muk­sia on, että säh­kön ja kau­ko­läm­mön hii­li­diok­si­di­pääs­töt megawat­ti­tun­tia koh­den ovat jok­seen­kin samat. Minun mie­les­tä­ni säh­kön pääs­töt ovat kuusin­ker­tai­set kau­ko­läm­pöön ver­rat­tu­na. Yksi megawat­ti­tun­ti säh­köä vie lauh­de­voi­ma­las­sa 2,4 MWh hiil­tä ja kau­ko­läm­mön otto voi­ma­lai­tok­ses­ta lisää säh­kö­hyö­ty­suh­teen heik­ke­ne­mi­sen takia kivi­hii­len käyt­töä noin 0,4 MWh yhtä kau­ko­läm­mön megawat­ti­tun­tia koh­den. Nämä las­kel­mat päte­vät siis sinä aika­na kun mar­gi­naa­li­nen säh­kö teh­dään laudevoimaloissa.

Jos nyt uskom­me Aal­to-yli­opis­toa, että säh­kön ja kau­ko­läm­mön pääs­töt ovat jok­seen­kin samat, Hel­sin­ki voi­si hyväl­lä omal­la tun­nol­la sul­kea voi­ma­lan­sa, saa­da ne maa-alu­eet muu­hun käyt­töön ja teh­dä kau­ko­läm­mön säh­kö­vas­tuk­sil­la! Sanoo Aal­to-yli­opis­to täs­tä mitä hyvän­sä, lop­pu­tu­lok­se­na oli­si pääs­tö­jen roi­ma lisäys Suo­mes­sa tai jos­sain muu­al­la samal­la hin­ta-alu­eel­la. Säh­kö tar­vit­tai­siin lisää kor­vaa­maan Hel­sin­gin voi­ma­loi­den tuo­an­to ja val­ta­va mää­rä tuot­ta­maan sitä kaukolämpöä.

Tähän voi tie­tys­ti sanoa, että las­kel­ma­ni päte­vät, jos voi­ma­lai­tos­kan­ta on kiin­teä, mut­ta säh­kön kulu­tuk­sen kas­vu saa aikaan uusia inves­toin­te­ja. Hyvä, jos­kus ensi vuo­si­kym­me­nel­lä voi­daan las­kea, että säh­kön kulu­tuk­sen kas­vu on tuo­nut meil­le ydin­voi­ma­loi­ta, mut­ta sii­hen asti tämä pätee. Joka tapauk­ses­sa van­han vesi­voi­man mukaan otto las­kel­miin on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­rin, kos­ka sitä ei saa lisää. Kos­kee myös VR:n viher­pe­sua. Ydin­voi­man kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­taa kui­ten­kin säh­kön hin­ta eikä kulu­tuk­sen mää­rä. Kivi­hii­li­säh­kön verot­ta­mi­nen lisää ydin­voi­ma­loi­den kan­nat­ta­vuut­ta ja hal­vat pääs­tö­oi­keu­det las­ke­vat sitä.

Nyt joku huo­maut­taa, että las­ke­mal­la säh­kön kulu­tuk­sen pääs­töt kivi­hii­li­lauh­teen mukaan saam­me val­ta­kun­nal­li­ses­ti aivan lii­an suu­ren luvun koko­nais­pääs­töik­si. Se on ihan eri asia kuin las­kea, mitä jon­kin kulu­tuk­sen lisää­mi­nen tai vähen­tä­mi­nen merkitsee.

Nuo koko­nais­las­kel­mat saa­daan täs­mää­mään siten että kulu­tuk­sen pääs­töik­si las­ke­taan aina sen het­ki­nen mar­gi­naa­li­pääs­tö. (Osan aikaa kesäl­lä kulu­tus on sil­loin jopa pääs­tö­tön­tä.) Täs­tä aivan lii­an suu­res­ta koko­nais­sum­mas­ta vähen­ne­tään puh­taan tai vähä­pääs­töi­sem­män säh­kön­tuo­tan­non ansioi­na kun­kin kivi­hii­li­lau­det­ta puh­taam­man säh­kön­tuo­tan­to­muo­don tuot­ta­mat sääs­töt. Vesi­voi­ma­la (kyl­lä myös ydin­voi­ma­la) tuot­taa sääs­töä pääs­töi­hin mää­rän, joka meni­si vas­taa­van säh­kön tuot­ta­mi­seen kivi­hii­lel­lä (tai mikä kuna­kin het­ke­nä nyt on mar­gi­naa­lis­sa). On kun­nia­kas­ta rahoit­taa tuu­li­voi­ma­lan tuo­tan­toa, mut­ta sitä­kään säh­köä ei ole mitään jär­keä haas­ka­ta surut­ta. Näin las­kien saa­daan oikeat omi­nais­pääs­töt kulu­tuk­sel­la ja oikeat koko­nais­pääs­töt koko maalle.

Jos joku halu­aa esit­tää täs­tä vas­ta­väit­tei­tä, haluan huo­maut­taa, että näin toi­mii hin­ta­me­ka­nis­mi. Jos sää­däm­me hii­li­ve­ron, vaik­ka­pa 50 €/tonni hii­li­diok­si­dia, se nos­taa kai­ken säh­kön hin­taa nii­nä tun­tei­ta, kun hii­li­voi­ma on mar­gi­naa­lis­sa suh­tees­sa hii­li­voi­man pääs­töi­hin. Kaik­kien puh­taam­pien voi­ma­loi­den tulot nouse­vat pal­kin­to­na puh­taas­ta sähköstä.

Jos meil­lä oli­si riit­tä­vät hii­li­ve­rot, täl­lais­ta vii­sas­te­lua ei tar­vit­tai­si, vaan jokai­nen näki­si tulok­sen hinnoissa.

= = = =

Voi­ma­lai­tos­ten ajo­jär­jes­tys mää­räy­tyy niin, että voi­ma­lois­ta sam­mu­te­taan ensim­mäi­si­nä ne, joi­den mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat suu­rim­mat ja näin jat­ke­taan, kun­nes tuo­tan­to ja kulu­tus ovat tasa­pai­nos­sa. Sik­si jokai­nen käyt­tää sitä vii­meis­tä käyn­nis­sä ole­vaa voi­ma­laa. Säh­kön pörs­si­hin­ta mää­räy­tyy tuon huo­noim­man käyn­nis­sä ole­van voi­ma­lan mukaan.

= = =

Huo­mat­ta­koon, että myös kau­ko­läm­pöä voi tuot­taa läm­pö­pum­puil­la ja tuo­te­taan­kin. Hel­sin­gil­lä on Kat­ri Valan puis­tos­sa Suo­men suu­rin läm­pö­pump­pu, joka ottaa läm­mön mereen las­ket­ta­vas­ta puh­dis­te­tus­ta jäte­ve­des­tä. Tämä kan­nat­taa lähin­nä sil­loin, kun säh­kö on hal­paa — kun kivi­hii­li­lauh­de ei ole mar­gi­naa­lis­sa. Huk­ka­kyl­mää tuot­ta­via läm­pö­pump­pu­ja jär­ke­väm­piä ovat kui­ten­kin läm­pö­pum­put, jot­ka tuot­ta­vat läm­mön ohel­la hyö­ty­kyl­mää. Hel­sin­gin asen­net­tu kau­ko­jääh­dy­tys­te­ho on jo yli sata megawattia.

64 vastausta artikkeliin “Miksi sähkön ominaispäästöt pitää laskea marginaalin mukaan?”

  1. Las­kel­mat on hel­si­gin osal­ta vää­rin päin. Sikä­li kun laut­ta­saa­reen kul­kies­sa seu­ra­sin luke­mia, niin kovem­mil­la pak­ka­sil­la nime­no­maan lisät­tiin kau­ko­läm­mön tuo­tan­toa säh­kön­tuo­tan­non kus­tan­nuk­sel­la. Kau­ko­läm­mön pii­ris­sä ole­via talouk­sia ei pääs­te­tä kyl­me­ne­mään jot­ta saa­tai­siin tuo­tet­tua sähköä.

    Oikea kysy­mys on että pal­jon­ko lisä­säh­kön tuo­tan­to hei­ken­tää kau­ko­läm­mön hyötysuhdetta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hyö­ty­suh­de on ymmär­tääk­se­ni yhteis­tuo­tan­nos­sa 90 % molem­pien osal­ta. En ole insi­nöö­ri, mut­ta ymmär­tääk­se­ni kau­ko­läm­pö­voi­ma­lal­la voi tuot­taa pelk­kää säh­köä ja palk­kää läm­pöä. Jos tuo­te­taan pelk­kää läm­pöä, kat­tyi­lan hyö­ty­suh­de on 90% ja jos säh­köä­kin teh­dään, koko­nais­hyö­ty­suh­de pysyy yhä 90 %:ssa, eli säh­kön tuo­tan­non hyö­ty­suh­teek­si tulee myös 90 %. Tämä siis, kun kapa­si­tee­tis­ta ei ole pulaa. Voi­ma­laa voi ajaa niin, että säh­köä teh­dään vähem­män ja läm­pöä enem­män tai jopa niin, että pelk­kää läm­pöä. Molem­mis­sa tapauk­si­sa ymmär­tääk­se­ni (en ole ihan var­ma) polt­toai­neen läm­pö­si­säl­lös­tä saa­daan 90 % talteen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Säh­köä­au­to­säh­köä jota tulee ikä­vän ja saas­tut­ta­van voi­ma­lan sijaan käte­väs­ti töp­se­lis­tä voi­si käyt­tää myös läm­mi­tyk­seen, niin myös läm­mi­tys hoi­tui­si nol­la­pääs­töil­lä. Joku insi­nöö­ri voi­si raken­taa säh­kö­au­ton lataus­tolp­paan adap­te­rin jol­la sai­si sii­hen lii­tet­tyä myös talon lämmitysjärjestelmän.

    Samoin kuin maa­ta­lou­den lan­noit­tei­den val­mis­tuk­seen voi­si tavan­omai­sen vedyn sijaan käyt­tää vety­au­to­ve­tyä, niin sil­lä­kin puo­lel­la pääs­töt putoai­si­vat nollaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Olen­ko­han minä ymmär­tä­nyt tuon yhteis­tul­tan­non hyö­ty­suh­de­asian ihan vää­rin? Olen luul­lut, että CHP:n kor­kea hyö­ty­suh­de joh­tuu juu­ri sii­tä että käyt­tä­mäl­lä ener­gia­läh­tees­tä saa­ta­va ener­gia­si­säl­tö sekä säh­kök­si että läm­mök­si hyö­ty­suh­teek­si tulee tuo hui­kea run­sas 90 %. Eli samas­ta pol­tos­ta teh­dään sekä säh­kö että lämpö.

    Hii­li­lau­de­voi­ma­loi­den hei­kom­pi hyö­ty­suh­de joh­tuu juu­ri sii­tä että läm­pö­ener­gia menee huk­kaan, kos­ka sitä ei ote­ta tal­teen. Jois­sain hyvis­sä hii­li­lauh­de­voi­ma­lois­sa hyö­ty­suh­de voi olla jopa 40%, yleen­sä alkaa kolmosella.

    Hel­sin­gis­sä tuo­tan­to on “hajau­tet­tu usei­den voi­ma­loi­den kes­ken ja mixis­tä riip­puu mikä koko pake­tin hyö­ty­suh­de on. Ja kal­lein lai­tos käyn­nis­te­tään vii­mei­se­nä. Kes­ki­tal­ven pak­ka­sil­la tai­taa olla koko läm­pö­tul­tan­to­ka­pa­si­teet­ti käy­tös­sä. Kes­ki­tal­ven läm­pö­tar­ve tai­taa olla­kin se, min­kä mukaan sys­tee­min kapa­si­teet­ti mitoitetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kyl­lä Aal­to-yli­opis­ton las­kel­ma on oikea, kun tar­kas­tel­laan maan kes­ki­mää­räis­tä tilan­net­ta. Toki on niin, että uima-altaat ovat paha OS:n taval­la aja­tel­tu­na. Mut­ta tilan­ne on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi Eko­lan­dias­sa kuin maas­sa joka tuot­tai­si kai­ken säh­kön hii­li­lauh­teel­la. Ei koko säh­kön tuo­tan­toa pidä las­kea mar­gi­naa­li­tuo­tan­non mukaan.

    Sitä pait­si tätä lisä­säh­köä ei tar­vit­se tuot­taa fos­sii­li­sel­la lauh­teel­la, vaan sitä voi­daan tuot­taa vaik­ka­pa aurin­ko­pa­nee­leil­la, tuu­li­voi­mal­la, ydin­voi­mal­la tai bio­polt­toai­net­ta käyt­tä­väl­lä säh­kön­tuo­tan­nol­la. Käsit­tääk­se­ni nykyi­nen hal­li­tus ajaa kivi­hii­les­tä luo­pu­mis­ta 10 vuo­des­sa ja suun­taus on sama muu­al­la­kin sama.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mut­ta mik­si sit­ten pel­käs­tään vesi­voi­maa käyt­tä­vä VR on niin ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen, että hii­li­ja­lan­jäl­ki on lähes nol­la, vaik­ka ener­gi­aa kuluu­kin saman ver­ran per capi­ta kuin pie­nel­lä henkilöautolla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kri­ti­soin itse taan­noin Jun­ni­lan et co kau­pun­kien väli­siä hii­li­ha­lan­jäl­kie­ro­ja valit­ta­vaa tut­ki­mus­ta sii­tä, että säh­kön hii­li­ja­lan­jäl­ki oli mää­ri­tel­ty pai­kal­li­sen tuo­tan­non mukaan. Säh­kö­ver­kon raja­ton luon­ne hämär­tyi täy­sin ja mm Por­voon alu­eet näyt­täy­tyi­vät hyvin­kin hiilettömiltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Koe­tan vie­lä pääs­tä jyväl­le Osmon ja kon­sen­suk­sen ajattelusta. 

    Kau­ko­läm­pö­alu­eel­la asiak­kaat alka­vat kitis­tä, että pale­lee. Jär­jes­tel­män kyl­keen lii­te­tään vält­tä­mä­tön lisä­voi­ma­la kii­reel­lä ja moni­ka­na­vai­sel­la ‑ja kan­sal­li­sel­la ura­kal­la ja kaik­ki menee pos­kel­leen. Voi­ma­lan hyö­ty­suh­teek­si tode­taan ja mita­taan 10 %. Mut­ta pak­ko pitää pääl­lä että alu­een van­huk­set pysy­vät läm­möis­sä. Koko kau­ko­läm­pö­alu­een pääs­töt nouse­vat las­ken­nan mukaan lähes rajat­ta, kaik­ki käyt­tä­vät tuo­ta vii­meis­tä Hel­ve­tin konet­ta jon­ka teho on lisäk­si mitä­tön mut­ta muu­ta­kaan ei saa­ta­vil­la kuin vas­ta kym­me­nen vuo­den kulut­tua, ja tulee kan­sain­vä­lis­tä noot­tia. YK:ssa koe­te­taan selit­tää par­hain päin sii­nä onnistumatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Nyt­pä kun asias­ta tuli puhe, niin useam­pi­kin ker­ta on tul­lut tal­lus­tel­tua munk­ki­saa­ren läm­pö­voi­ma­lan ohi. Aikai­sem­min sii­hen on tank­kail­tu ras­kas­ta polt­to­ö­jyä, nyt siel­lä on joku muun­nos­pro­jek­ti kevyem­mäl­le polttoöljylle. 

    Hel­sin­gin ener­gian mukaan “Läm­pö­kes­kus toi­mii Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kau­ko­läm­mön huip­pu- ja vara­tuo­tan­to­lai­tok­se­na eli se ote­taan käyt­töön sil­loin, kun voi­ma­lai­tos­ten läm­pö­te­ho ei rii­tä kat­ta­maan kau­ko­läm­mön tarvetta. ”

    Eli vas­taa­val­la säh­kö­lai­tos­lo­gii­kal­la jos mar­gi­naa­li­läm­mi­tys­tä tuo­te­taan polt­to­öl­jyl­lä, niin kaik­ki kau­ko­läm­mön tuo­tan­to pitää las­kea tuo­tet­ta­vak­si polt­to­öl­jyl­lä. Mikä­hän lie­nee noi­den lai­tos­ten hyötysuhteet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hyö­ty­suh­de on ihan OK, mut­ta nii­tä käy­te­tään nor­maa­li­tal­vi­na joi­ta­kin sato­ja tun­te­ja ja tänä tal­ve­na ei lain­kaan. Kyl­lä, sil­loin kun huip­pu­läm­pö­kes­kuk­set ovat pääl­lä, mar­gi­naa­li mää­räy­tyy nii­den mukaan ja sääs­tää kan­nat­tai­si, muit­ta sitä ei kes­tä kovin kauan.-

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hii­li­ja­lan­jäl­ki­las­kuis­ta saa eri­lai­sia tulok­sia riip­puen sii­tä min­kä­lai­sia ole­tuk­sia nii­hin lai­te­taan. Vali­tet­ta­vas­ti ole­tuk­set ovat arvo­pe­rus­tei­sia, joten niis­tä ei saa­da sel­lai­sia vas­tauk­sia, että suu­rin osa ihmis­tä oli­si­vat niis­tä samaa miel­tä. Täl­löin las­kuis­ta saa­daan toki pit­kä, mut­ta hedel­mä­tön keskustelu.

    Ehdo­tan­kin siis yksit­täi­sen kulut­ta­jan hii­li­ja­lan­jäl­jen las­ke­mi­sen (ja kri­ti­soi­mi­sen) sijaan kes­kit­ty­mään ole­tet­tuun ongel­maan: kaik­kien ihmis­ten hii­li­ja­lan­jäl­kien sum­maan. Ilma­ke­hä­kään ei ole kiin­nos­tu­nut yhden­kään yksit­täi­sen ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä, vaan ainoas­taan näi­den summasta.

    Täl­lä lähes­ty­mis­ta­val­la ongel­ma rat­ke­aa vain, kun maa­pal­lon hii­li­ja­lan­jäl­ki saa­daan jon­kin riit­tä­vän pie­nen rajan alle. Mikä­li meil­lä oli­si maa­il­man­hal­li­tus asia oli­si help­po hoi­taa: joko pääs­tä­kaup­pa riit­tä­vän pie­nel­lä pääs­tö­kiin­tiöl­lä tai riit­tä­vän suu­ri hii­li­ve­ro hoi­tai­si asian. Kos­ka maa­il­man­hal­li­tus­ta ei kui­ten­kaan ole, täy­tyy lähes­ty­mi­ses­tä sopia kaik­kien (nykyi­sil­tä ja tule­vil­ta hii­li­ja­lan­jäl­jil­tään mer­kit­tä­vien) itse­näis­ten mai­den kes­ken, mikä ei tie­ten­kään onnis­tu ennen kuin usei­ta kau­pun­ke­ja on huk­ku­nut meren­pin­nan nousuun — täl­löin on lii­an myöhäistä.

    Näin pes­si­mis­ti­sen totea­muk­sen jäl­keen voi­daan­kin pala­ta sii­hen tär­keäm­pään asi­aan eli syyl­li­sen löy­tä­mi­seen. Syyl­li­sik­si mää­ri­tel­lä ne ihmi­set, joi­den hii­li­ja­lan­jäl­ki on luki­jan hii­li­ja­lan­jäl­keä kor­keam­pi. Tämän vuok­si tulee las­kea yksit­täi­sen ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki — mihin­kään muu­hun sitä ei tarvita.

    Eko­lan­dian esi­mer­kis­sään Soi­nin­vaa­ra ajat­te­lee, että jo ole­mas­sao­le­va 10 MW:n kulu­tus on joten­kin eri­lais­ta kuin raken­net­ta­vien (tur­hien!) uima-altai­den 1 MW tule­va kulu­tus. Tämän vuok­si koko lisä­tuo­tan­to on las­ket­ta­va uudis­ra­ken­nuk­sen hai­tak­si. Lop­pu­tu­lok­se­na uuden uima-altaan raken­ta­jal­la on pahem­pi hii­li­ja­lan­jäl­ki kuin _täysin_ _identtisellä_ naa­pu­ril­laan, joka raken­si uima-altaan­sa aiem­min. Lop­pu­tu­los on vähin­tää­kin kum­mal­li­nen, kos­ka se riip­puu rakentamisjärjestyksestä.

    Yksi rat­kai­su tähän kum­mal­li­suu­teen on las­kea kulu­tet­tu säh­kö­ener­gia kes­ki­mää­räi­sen tuo­tan­non kulu­tuk­sen mukaan. Tämä tuot­taa oikeu­den­mu­kai­sen lop­pu­tu­lok­sen sii­nä mie­les­sä, että saman­lais­ten ihmis­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on sama. Täs­sä lähes­ty­mis­ta­vas­sa kum­mal­li­suu­te­na on se, että ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki ei rii­pu vain hänen omis­ta pää­tök­sis­tään vaan myös mui­den ihmis­ten päätöksistä.

    Ehkä täs­tä pitäi­si oppia se, että yksit­täi­siä ihmi­siä ei kan­na­ta syyt­tää hei­dän hii­li­ja­lan­jäl­jis­tään, kos­ka kyseis­tä kon­sep­tia on mah­do­ton mää­ri­tel­lä siten, että kaik­ki hyväk­sy­vät mää­ri­tel­män. Ei siis etsi­tä syyl­lis­tä, vaan kes­ki­ty­tään itse ongelmaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.V.
      Tul­kit­sit vää­rin. Kos­ka Eko­lan­dias­sa vii­mei­set kilowat­ti­tun­nit teh­dän hii­li­voi­mal­la, KAIKKIEN kulu­tuk­sen lisäys jä vähen­nys lisää ja vähen­tää hii­li­voi­man käyt­töä. Tuo Aal­to­y­li­opis­ton tapa las­kea sai­si aikaan myös sen, ett­tei kenen­kään kan­nat­tai­si sää­tää mitään, kos­ka sääs­tää muka lähin­nä vesivoimaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Voi­ma­lai­tos­ten ajo­jär­jes­tys mää­räy­tyy niin, että voi­ma­lois­ta sam­mu­te­taan ensim­mäi­si­nä ne, joi­den mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat suu­rim­mat ja näin jat­ke­taan, kun­nes tuo­tan­to ja kulu­tus ovat tasa­pai­nos­sa. Sik­si jokai­nen käyt­tää sitä vii­meis­tä köyn­nis­sä ole­vaa voi­ma­laa. Säh­kön pörs­si­hin­ta mää­räy­tyy tuon huo­noim­man käyn­nis­sä ole­van voi­ma­lan mukaan.

    Jos kaik­ki ihmi­set käyt­tä­vät vii­meis­tä käyn­nis­sä ole­vaa voi­ma­laa, niin mik­si ne muut voi­ma­lat ovat käyn­nis­sä? Vas­taan itse: tuot­taak­seen säh­köä, jota ihmi­set käyt­tä­vät. Kaik­ki ihmi­set eivät siis käy­tä sitä voi­ma­laa, jon­ka mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat suurimmat.

    Ihmi­set itse asias­sa käyt­tä­vät aika satun­nai­sia voi­ma­loi­ta — yleen­sä pit­käl­ti lähin­nä hei­tä käyn­nis­sä ole­vaa voi­ma­laa. Täl­lä ei kui­ten­kaan ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka ihmis­kun­nan hii­li­ja­lan­jäl­jen jyvit­tä­mi­nen yksit­täi­sil­le ihmi­sil­lä on täy­sin tur­haa. Lisäk­si jyvi­tys on mah­do­ton­ta mää­ri­tel­lä niin, että kaik­ki hyväk­syi­si­vät määritelmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Junan ener­gian­ku­lu­tus ja hii­li­diok­si­di­pääs­töt per mat­kus­ta­ja ovat 20 % pie­nem­mät kuin len­to­ko­neen. Mikä­li hen­ki­lö­au­tos­sa mat­kus­taa yksi ihmi­nen, ovat sen pääs­töt hen­keä koh­ti saman­suu­rui­sia kuin len­to­ko­neen. (Asi­kai­nen, 2006). Näin olen mie­les­tä­ni kun autos­sa on usein enem­män kuin yksi kul­je­tet­ta­va ja autol­la ei tar­vit­se teh­dä yli­mää­räi­siä kilo­met­re­jä kuten jouk­ko­lii­ken­tees­sä pääs­täk­seen ovel­ta ovel­le niin juna on ympä­ris­tö­hai­tal­li­sem­pi ener­gian­ku­lu­tuk­sel­taan kuin henkilöauto

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Count­ry­boy: Sitä pait­si tätä lisä­säh­köä ei tar­vit­se tuot­taa fos­sii­li­sel­la lauh­teel­la, vaan sitä voi­daan tuot­taa vaik­ka­pa aurin­ko­pa­nee­leil­la, tuu­li­voi­mal­la, ydin­voi­mal­la tai bio­polt­toai­net­ta käyt­tä­väl­lä sähköntuotannolla. 

    Ei voi­da, kos­ka se aurinko‑, tuuli‑, ydin- ja bio­säh­kö käy­te­tään joka tapauk­ses­sa ennen hii­li­säh­köä. Vas­ta kun kaik­ki hii­li­säh­kö on kor­vat­tu noil­la ener­gia­muo­doil­la, ei kulu­tuk­sen­li­säys­pää­tös enää lisää hii­li­säh­kön tuo­tan­toa. Tapah­tui­pa se lisää­mäl­lä tuo­tan­toa tai vähen­tä­mäl­lä kulutusta.

    Eli aina kun vähin­tään yksi hii­li­voi­ma­la on pääl­lä, on jokai­nen säh­kön­ku­lu­tus­pää­tös pää­tös käyt­tää hii­li­voi­maa, kos­ka jokai­nen pää­tös olla kulut­ta­mat­ta vähen­täi­si hii­li­voi­man tuo­tan­toa. Niin kau­an kun­nes se vii­mei­nen hii­li­voi­ma­la voi­daan sammuttaa.

    Noi­den yllä mai­nit­tu­jen säh­kön­tuo­tan­to­ta­po­jen lisää­mi­nen kyl­lä vähen­tää koko­nais­pääs­tö­jä, mut­ta ne eivät sil­ti tee säh­kön kulu­tuk­ses­ta yhtään sen puh­taam­paa vai­ku­tuk­sel­taan, kos­ka niin kau­an kuin se yksi­kin hii­li­voi­ma­la on pääl­lä, jokai­sel­la oli­si mah­dol­li­suus vähen­tää hii­li­tuo­tan­toa ole­mal­la käyt­tä­mät­tä sähköä.

    Puh­taam­man säh­kön tuot­ta­mi­nen on siis hyvä asia. Säh­kön käyt­tä­mi­nen taas on aina hii­li­säh­kön käyt­tä­mis­tä. Täs­sä kun nime­no­maan puhu­taan kulu­tus­va­lin­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta, ei tuo­tan­to­ta­po­jen valin­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta. Ne ovat kak­si täy­sin eri asiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. R. V.:
    Hii­li­ja­lan­jäl­ki­las­kuis­ta saa eri­lai­sia tulok­sia riip­puen sii­tä min­kä­lai­sia ole­tuk­sia nii­hin lai­te­taan. Vali­tet­ta­vas­ti ole­tuk­set ovat arvo­pe­rus­tei­sia, joten niis­tä ei saa­da sel­lai­sia vas­tauk­sia, että suu­rin osa ihmis­tä oli­si­vat niis­tä samaa miel­tä. Täl­löin las­kuis­ta saa­daan toki pit­kä, mut­ta hedel­mä­tön keskustelu.

    Ehdo­tan­kin siis yksit­täi­sen kulut­ta­jan hii­li­ja­lan­jäl­jen las­ke­mi­sen (ja kri­ti­soi­mi­sen) sijaan kes­kit­ty­mään ole­tet­tuun ongel­maan: kaik­kien ihmis­ten hii­li­ja­lan­jäl­kien sum­maan. Ilma­ke­hä­kään ei ole kiin­nos­tu­nut yhden­kään yksit­täi­sen ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä, vaan ainoas­taan näi­den summasta.

    Täl­lä lähes­ty­mis­ta­val­la ongel­ma rat­ke­aa vain, kun maa­pal­lon hii­li­ja­lan­jäl­ki saa­daan jon­kin riit­tä­vän pie­nen rajan alle. Mikä­li meil­lä oli­si maa­il­man­hal­li­tus asia oli­si help­po hoi­taa: joko pääs­tä­kaup­pa riit­tä­vän pie­nel­lä pääs­tö­kiin­tiöl­lä tai riit­tä­vän suu­ri hii­li­ve­ro hoi­tai­si asian. Kos­ka maa­il­man­hal­li­tus­ta ei kui­ten­kaan ole, täy­tyy lähes­ty­mi­ses­tä sopia kaik­kien (nykyi­sil­tä ja tule­vil­ta hii­li­ja­lan­jäl­jil­tään mer­kit­tä­vien) itse­näis­ten mai­den kes­ken, mikä ei tie­ten­kään onnis­tu ennen kuin usei­ta kau­pun­ke­ja on huk­ku­nut meren­pin­nan nousuun – täl­löin on lii­an myöhäistä.

    Näin pes­si­mis­ti­sen totea­muk­sen jäl­keen voi­daan­kin pala­ta sii­hen tär­keäm­pään asi­aan eli syyl­li­sen löy­tä­mi­seen. Syyl­li­sik­si mää­ri­tel­lä ne ihmi­set, joi­den hii­li­ja­lan­jäl­ki on luki­jan hii­li­ja­lan­jäl­keä kor­keam­pi. Tämän vuok­si tulee las­kea yksit­täi­sen ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki – mihin­kään muu­hun sitä ei tarvita.

    Eko­lan­dian esi­mer­kis­sään Soi­nin­vaa­ra ajat­te­lee, että jo ole­mas­sao­le­va 10 MW:n kulu­tus on joten­kin eri­lais­ta kuin raken­net­ta­vien (tur­hien!) uima-altai­den 1 MW tule­va kulu­tus. Tämän vuok­si koko lisä­tuo­tan­to on las­ket­ta­va uudis­ra­ken­nuk­sen hai­tak­si. Lop­pu­tu­lok­se­na uuden uima-altaan raken­ta­jal­la on pahem­pi hii­li­ja­lan­jäl­ki kuin _täysin_ _identtisellä_ naa­pu­ril­laan, joka raken­si uima-altaan­sa aiem­min. Lop­pu­tu­los on vähin­tää­kin kum­mal­li­nen, kos­ka se riip­puu rakentamisjärjestyksestä.

    Yksi rat­kai­su tähän kum­mal­li­suu­teen on las­kea kulu­tet­tu säh­kö­ener­gia kes­ki­mää­räi­sen tuo­tan­non kulu­tuk­sen mukaan. Tämä tuot­taa oikeu­den­mu­kai­sen lop­pu­tu­lok­sen sii­nä mie­les­sä, että saman­lais­ten ihmis­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki on sama. Täs­sä lähes­ty­mis­ta­vas­sa kum­mal­li­suu­te­na on se, että ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki ei rii­pu vain hänen omis­ta pää­tök­sis­tään vaan myös mui­den ihmis­ten päätöksistä.

    Ehkä täs­tä pitäi­si oppia se, että yksit­täi­siä ihmi­siä ei kan­na­ta syyt­tää hei­dän hii­li­ja­lan­jäl­jis­tään, kos­ka kyseis­tä kon­sep­tia on mah­do­ton mää­ri­tel­lä siten, että kaik­ki hyväk­sy­vät mää­ri­tel­män. Ei siis etsi­tä syyl­lis­tä, vaan kes­ki­ty­tään itse ongelmaan.

    Hyvä kom­ment­ti, olen pit­käl­ti samaa miel­tä. OS:n las­ku­ta­pa on hie­man yksi­puo­li­nen ja tarkoitushakuinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Elmo Allén: Ei voi­da, kos­ka se aurinko‑, tuuli‑, ydin- ja bio­säh­kö käy­te­tään joka tapauk­ses­sa ennen hii­li­säh­köä. Vas­ta kun kaik­ki hii­li­säh­kö on kor­vat­tu noil­la ener­gia­muo­doil­la, ei kulu­tuk­sen­li­säys­pää­tös enää lisää hii­li­säh­kön tuo­tan­toa. Tapah­tui­pa se lisää­mäl­lä tuo­tan­toa tai vähen­tä­mäl­lä kulutusta.

    Eli aina kun vähin­tään yksi hii­li­voi­ma­la on pääl­lä, on jokai­nen säh­kön­ku­lu­tus­pää­tös pää­tös käyt­tää hii­li­voi­maa, kos­ka jokai­nen pää­tös olla kulut­ta­mat­ta vähen­täi­si hii­li­voi­man tuo­tan­toa. Niin kau­an kun­nes se vii­mei­nen hii­li­voi­ma­la voi­daan sammuttaa.

    Noi­den yllä mai­nit­tu­jen säh­kön­tuo­tan­to­ta­po­jen lisää­mi­nen kyl­lä vähen­tää koko­nais­pääs­tö­jä, mut­ta ne eivät sil­ti tee säh­kön kulu­tuk­ses­ta yhtään sen puh­taam­paa vai­ku­tuk­sel­taan, kos­ka niin kau­an kuin se yksi­kin hii­li­voi­ma­la on pääl­lä, jokai­sel­la oli­si mah­dol­li­suus vähen­tää hii­li­tuo­tan­toa ole­mal­la käyt­tä­mät­tä sähköä.

    Puh­taam­man säh­kön tuot­ta­mi­nen on siis hyvä asia. Säh­kön käyt­tä­mi­nen taas on aina hii­li­säh­kön käyt­tä­mis­tä. Täs­sä kun nime­no­maan puhu­taan kulu­tus­va­lin­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta, ei tuo­tan­to­ta­po­jen valin­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta. Ne ovat kak­si täy­sin eri asiaa.

    En tar­koit­ta­nut­kaan nime­no­maan kulu­tus­va­lin­to­jen vai­ku­tus­ta, vaan kes­ki­mää­räis­tä tilan­net­ta ao. maas­sa. Kyl­lä mie­les­tä­ni tilan­ne on parem­pi maas­sa, joka tuot­taa säh­kön­sä pää­osin CO2-vapaas­ti (esim Ruot­si, Rans­ka, Nor­ja) kuin maas­sa joka tuot­taa säh­kön­sä pää­osin hii­lel­lä (esim Puo­la, Tans­ka). Rans­ka­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki on tiet­tä­väs­ti vain puo­let sak­sa­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä. Eli jokai­sen maan tuli­si pyr­kiä mah­dol­li­sim­man CO2-vapaa­seen säh­kön ja muun ener­gian tuotantoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Count­ry­boy. Pal­jon­ko sinun mie­les­tä­si hii­li­voi­man tuo­tan­to lisään­tyi noi­den uima-altai­den vuok­si, 0,18 MW vai 1 MW?

    Tot­ta­kai se lisään­tyi 1 MW, mut­ta olen­nais­ta on maan koko­nai­se­ner­gian tuo­tan­non CO2-pääs­töt. Ajat­te­lus­sa­si maa, joka tuot­taa kai­ken säh­kön hii­li­lauh­teel­la ja maa, joka tuot­taa val­tao­san vesi­voi­mal­la ovat sama­nar­voi­sia. Ilmas­ton kan­nal­ta ne eivät ole. Ajat­te­lusi pätee vain säh­kön käy­tön lisäyk­seen ja sääs­töön. On aja­tel­ta­va myös toisinpäin !

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. VR:n har­joit­ta­mas­ta viher­pe­sus­ta: ilmiö on tot­ta vie vali­tet­ta­van todel­li­nen, sikä­li kun väit­tä­vät juna­lii­ken­teen koko­nai­suu­des­saan ole­van täy­sin pääs­tö­tön­tä. Mut­ta mik­si jät­tää mar­gi­naa­lia­jat­te­lua tähän: juna- ja muus­sa­kin jouk­ko­lii­ken­tees­sä mar­gi­naa­li­mat­kus­ta­jan hii­li­pääs­töt ovat yleen­sä hyvin­kin lähel­lä nollaa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    R.V.
    Tul­kit­sit vää­rin. Kos­ka Eko­lan­dias­sa vii­mei­set kilowat­ti­tun­nit teh­dän hii­li­voi­mal­la, KAIKKIEN kulu­tuk­sen lisäys jä vähen­nys lisää ja vähen­tää hii­li­voi­man käyt­töä. Tuo Aal­to­y­li­opis­ton tapa las­kea sai­si aikaan myös sen, ett­tei kenen­kään kan­nat­tai­si sää­tää mitään, kos­ka sääs­tää muka lähin­nä vesivoimaa. 

    Olen täy­sin samaa miel­tä sii­tä, että Eko­lan­dias­sa kaik­ki säh­kön kulu­tuk­sen muu­tos (lisäys ja vähen­nys) muut­taa vain hii­li­voi­man käyt­töä. Molem­mil­la las­ken­ta­ta­voil­la, Soi­nin­vaa­ran ja Aal­to-yli­opis­ton, pääs­tään tähän lopputulokseen. 

    Tar­kas­tel­laan yhden uima-altaan raken­ta­mis­ta molem­mil­la las­ku­ta­voil­la. Ver­tail­laan tilan­net­ta myös “pel­käl­lä vesi­voi­mal­la” käy­vään uima-altaa­seen eli uima-altaa­seen, joka on raken­net­tu kun Eko­lan­dian säh­kön­ku­lu­tus katet­tiin pel­käl­lä vesivoimalla.

    Soi­nin­vaa­ran las­ku­ta­val­la yksit­täi­sen uima-altaan raken­ta­mi­nen nos­taa pääs­tö­vauh­tia y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuo­des­sa. Tämä las­ke­taan uima-altaan raken­ta­jan pääs­töik­si, ja uima-altaan raken­ta­jaa voi­daan kri­ti­soi­da. Kui­ten­kin säh­köä käyt­tää myös “pel­käl­lä vesi­voi­mal­la” käy­vä uima-allas, jota ei voi­da kritisoida.

    Aal­to-yli­opis­ton las­ku­ta­val­la las­ku on hive­nen moni­mut­kai­sem­pi, kos­ka yksit­täi­sen ihmi­sen teot muut­ta­vat myös mui­den ihmis­ten hii­li­ja­lan­jäl­keä. Koko­nais­pääs­töt kas­va­vat edel­leen y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuo­des­sa, mut­ta täs­tä vain noin 1/10*y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuo­des­sa las­ke­taan uima-altaan raken­te­jan pääs­töik­si. Loput 9/10*y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuo­des­sa las­ke­taan mui­den säh­kön­käyt­tä­jien pääs­töik­si. Täl­löin kaik­kia säh­kön­käyt­tä­jiä koh­del­laan tasa­ver­tai­ses­ti hei­dän käyt­tä­män­sä säh­kön mukaan, eikä “pel­käl­lä vesi­säh­köl­lä” toi­mi­vaa uima-allas­ta ole­kaan: nyt kaik­kia uima-altai­ta voi­daan paheksua.

    Kään­tei­ses­ti tilan­tees­sa, jos­sa uima-allas pure­taan voi uima-altaan pur­ka­ja pais­ta­tel­la omas­sa erin­omai­suu­des­saan, mikä­li käyt­tää Soi­nin­vaa­ran las­ku­ta­paa. Tämä ei onnis­tu, mikä­li käy­te­tään Aal­to-yli­opis­ton las­ku­ta­paa. Kyse on vain sii­tä miten yksit­täi­sen ihmi­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki mää­ri­tel­lään. Mää­rit­te­lyl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka kiin­nos­ta­va suu­re on näi­den sum­ma, joka kum­mal­la­kin las­ku­ta­val­la on esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa y CO‑2 ekvi­va­lent­tia vuodessa.

    Jos­tain syys­tä Soi­nin­vaa­ra kui­ten­kin halu­aa käyt­tää nime­no­maan omaa mää­ri­tel­mään­sä. Ounas­te­len, että se joh­tuu uima-altaas­ta, joka impli­koi säh­kön lisä­käy­tön ole­van säh­kön tuh­laus­ta. Muut­tui­si­ko mie­li­pi­de, jos raken­net­ta­va asia oli­si­kin sai­raa­la? Toi­vot­ta­vas­ti ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tätä mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lua tulee käyt­tää sil­loin, kun mie­ti­tään muu­tok­sen vai­ku­tus­ta. Siis kun raken­ne­taan lisää uima-altai­ta tai kun siir­ry­tään kau­ko­läm­mös­tä maa­läm­pöön tai päin vas­toin. Sei ei ole tapa jakaa syn­ti­kuor­maa syn­tis­ten kes­ken. Nyt oli kuite3nkin väi­tet­ty jotain kau­pun­gis­tu­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta — siis muu­tos­ten vai­ku­tuk­ses­ta pääs­töi­hin. Suil­loin pitää käyt­tää mnarginaalitarkastelua.
      Mihin sitä syn­ty­kuor­ma­tar­kas­te­lua taas voi­daan käyt­tää, sitä en todel­la tiedä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Eikö täs­sä nyt ole olen­nais­ta tar­kas­te­lun aika­vä­li. Jos ajat­te­lem­me esi­mer­kik­si auto­kan­nan muut­tu­mis­ta säh­kö­au­to­voit­toi­sek­si jol­la­kin 20 vuo­den aika­vä­lil­lä, se mer­kit­si­si siis öljyn pääs­tö­jen vähe­ne­mis­tä ja lisä­säh­kön tar­vet­ta. Tuol­la aika­vä­lil­lä ehdim­me raken­taa riit­tä­väs­ti ydin­voi­maa sen tar­peen tyydyttämiseksi.

    Olen­nais­ta Suo­mes­sa on se, että niin nyt kuin näkö­pii­riss ole­vas­sa tule­vai­suu­des­sa­kin pääs­töt tule­vat ennen kaik­kea läm­mi­tys­kau­del­ta. Sik­si uusiu­tu­vis­ta aurin­ko­säh­kö on pal­jon huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin tuu­li, kos­ka läm­mi­tys­kau­del­la tuu­lee enem­män kuin kesäl­lä. Pauk­ku­pak­ka­sil­la tosin usein vähem­män. Vas­taa­vas­ti näi­tä säh­kö­ju­nia ja ‑auto­ja tulee tar­kas­tel­la sen mukaan, mil­loin nii­tä käy­te­tään. Säh­kö­au­to­ja lada­taan läpi vuo­den ja ne voi­daan vie­lä lada­ta tyy­pil­li­ses­ti yöl­lä kun kulu­tus on alhai­sin­ta. Hom­ma siis voi­tai­siin hoi­taa lisäy­din­voi­mal­la puhtaasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Soi­nin­vaa­ran mar­gi­naa­li­tar­kas­te­lun ongel­ma on sen erit­täin lyhyt aika­vä­li, muu­tos­ten vai­ku­tus arvioi­daan vain täs­sä het­kes­sä. Sen sijaan eten­kin suu­rem­mat muu­tok­set (sähkön)kulutuksessa muut­ta­vat myös jär­jes­tel­mää. Jos säh­kön­ky­syn­näs­sä näh­dään kas­vua, tulee kan­nus­te raken­taa uut­ta tuo­tan­toa, eikä enää pitäy­tyä niis­sä van­hois­sa hii­li­voi­ma­lois­sa. Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa tama on käyn­nis­sä. OL 3 tulee val­mis­tut­tu­aan tap­pa­maan hii­li­lauh­de­lai­tok­set, mut­ta ilman jon­kin­lais­ta tule­vai­suu­den näky­mää säh­kön­ky­syn­näs­tä pro­jek­tia ei oli­si iki­nä aloitettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Poh­jo­lan voi­ma har­kit­see jo nyt Porin ja Kris­tii­nan­kau­pun­gin hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­den sul­ke­mis­ta. Sik­si Soi­nin­vaa­ra­kin on jou­tu­nut laa­jen­ta­man aluet­ta, riit­tää että jos­sain­päin euroop­paa on vie­lä joku hii­li­voi­ma­la käyn­nis­sä, niin suo­men koko säh­kön­ku­lu­tus voi­daan las­kea hii­li­voi­mal­la tuo­te­tuk­si. Vaik­ka sitä hii­li­säh­köä ei tuo­tai­si suo­meen kilowattituntiakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. T.:
    Poh­jo­lan voi­ma har­kit­see jo nyt Porin ja Kris­tii­nan­kau­pun­gin hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­den sul­ke­mis­ta. Sik­si Soi­nin­vaa­ra­kin on jou­tu­nut laa­jen­ta­man aluet­ta, riit­tää että jos­sain­päin euroop­paa on vie­lä joku hii­li­voi­ma­la käyn­nis­sä, niin suo­men koko säh­kön­ku­lu­tus voi­daan las­kea hii­li­voi­mal­la tuo­te­tuk­si. Vaik­ka sitä hii­li­säh­köä ei tuo­tai­si suo­meen kilowattituntiakaan. 

    Suo­men yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­set tule­vat ole­maan jos­sain vai­hees­sa ongel­ma. Kos­ka ne tule­vat ole­maan juu­ri­kin tek­niik­kan­sa vii­mei­siä mohikaaneja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Kat­soin Finngri­din säh­kö­ver­kon tilaa. Täl­lä­kin het­kel­lä Suo­meen tuo­daan noin 20–25% käy­te­tys­tä säh­kös­tä, vaik­ka on kesä. Lähin­nä sitä tulee Ruot­sis­ta ja Nor­jas­ta (vesi­voi­maa ?). Els­pot hin­ta oli jota­kin tasoa 7,8 snt/kWh. Eli kyl­lä uudel­le ydin­voi­mal­le on tar­vet­ta, kuin myös uusiu­tu­vil­le energiamuodoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Count­ry­boy: Tot­ta­kai se lisään­tyi 1 MW, mut­ta olen­nais­ta on maan koko­nai­se­ner­gian tuo­tan­non CO2-päästöt.

    Ei ole sil­loin, kun mie­ti­tään hii­li­voi­man lisää­mis­tä tai vähen­tä­mis­tä. Lisät­ty tai vähen­net­ty hii­li­voi­ma vai­kut­taa kum­mas­sa­kin maas­sa saman ver­ran hiilidioksidipäästöihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki var­maan­kin sul­kee yhden yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­sis­taan ja siir­tyy pelk­kään läm­pö­kat­ti­laan. Vähän tun­tuu ener­gian haas­kauk­sel­ta, mut­ta tähän suun­taan mennään.

    Tei­dän pitää samut­taa koko­naan se kat­ti­la ja kor­va­ta sen tuot­ta­ma läm­pö maa­läm­möl­lä, jon­ka tar­vit­se­ma säh­kö tulee muis­ta yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta. Näin hii­li­ja­lan­jäl­ki para­ni­si. En tie­dä, oli­si­ko muu­ten talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­sin­ki tekee läm­pö­pum­puil­la­kin kau­ko­läm­pöä, mut­ta maa­läm­pö on hyvän kyl­myy­den haas­kaus­ta, kyl­myys mne­nee myy­ril­le. Hel­sin­gil­lä on 200 MW kau­ko­kyl­mä­te­hoa, jol­la syn­tyy toi­ses­sa pääs­sä kau­ko­läm­pöä ja toi­ses­sa hyö­ty­kyl­mää. Hak­kaa pien­ta­lo­jen maa­läm­mön men­nen tullen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki tekee läm­pö­pum­puil­la­kin kau­ko­läm­pöä, mut­ta maa­läm­pö on hyvän kyl­myy­den haas­kaus­ta, kyl­myys mne­nee myy­ril­le. Hel­sin­gil­lä on 200 MW kau­ko­kyl­mä­te­hoa, jol­la syn­tyy toi­ses­sa pääs­sä kau­ko­läm­pöä ja toi­ses­sa hyö­ty­kyl­mää. Hak­kaa pien­ta­lo­jen maa­läm­mön men­nen tullen.

    Ilman muu­ta kyl­mä­lait­tei­den huk­ka­läm­pö kan­nat­taa käyt­tää hyö­dyk­si. Ajat­te­lin vain, että pel­käs­sä läm­mön­tuo­ta­nos­sa läm­pö­pum­pul­la tuo­tet­tu läm­pö antaa kyl­lä enem­män läm­pöä hii­li­diok­si­di­ton­nia koh­ti kuin kivi­hii­li­kat­ti­la, vaik­ka kyl­myyt­tä ei pys­tyt­töi­si­kään hyödyntämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Läm­pö­pump­pu aihuet­taa enem­män hii­li­ja­lan­jäl­keä kuin se, että säh­kön­tuo­tazn­nos­sa muu­ten mereen mene­vä huk­ka­läm­pö käy­te­tään talo­jen läm­mit­tä­mi­seen. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että säh­köä ei muu­ten voi­tai­si tuot­taa pääs­töt­tö­mäk­si. Aja­tus, että mereen mene­vä läm­pä on “pääs­tö­tön­tä” ja hyväk­si käy­tet­ty jäte­läm­pöä saas­tut­ta­vaa, on var­sin ideo­log­fi­ses­ti vfä­rit­ty­nyt kannanotto.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Läm­pö­pump­pu aihuet­taa enem­män hii­li­ja­lan­jäl­keä kuin se, että säh­kön­tuo­tazn­nos­sa muu­ten mereen mene­vä huk­ka­läm­pö käy­te­tään talo­jen läm­mit­tä­mi­seen. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että säh­köä ei muu­ten voi­tai­si tuot­taa pääs­töt­tö­mäk­si. Aja­tus, että mereen mene­vä läm­pä on “pääs­tö­tön­tä” ja hyväk­si käy­tet­ty jäte­läm­pöä saas­tut­ta­vaa, on var­sin ideo­log­fi­ses­ti vfä­rit­ty­nyt kannanotto. 

    Vai onko läm­pö se pää­tuo­te. Sivu­tuot­tee­na syn­tyy kuin sat­tu­mal­ta, pyy­tä­mät­tä ja vahin­gos­sa myös säh­köä jota dum­pa­taan mark­ki­noil­le kos­ka se sat­tuu ole­maan mah­dol­lis­ta. Säh­kö on ket­te­rä hyö­dy­ke. Kai­ken kan­nat­tai­si perus­tua sen jous­ta­vuu­den vuok­si säh­köön? (tar­koit­tai­si mah­dol­li­ses­ti ydin­voi­maa rop­pa­kau­pal­la (jo aikaa sit­ten)). Ei pol­tet­tai­si fos­sii­li­sia ollen­kaan. Vain puu­ta tapaus­koh­tai­ses­ti. Saa­tai­siin­ko näin ket­te­rä ja kevyt infras­tuk­tuu­ri sekä yhteiskunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Säh­kö on pää­tuo­te joka on teh­tä­vä joka tapauk­ses­sa jos­sa­kin tai pan­ta­va sen käyt­tö sään­nös­te­lyyn. Tois­tei­sek­si on ollut niin, että samal­la hin­ta-alu­eel­la aina jos­sa­kin on käyn­nis­sä lauh­de­tuo­tan­toa, jota vas­ta­pa­ne­voi­ma­la kor­vaa. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa läm­pö on jäte, joka aje­taan joko mereen tai käy­te­tään hyväk­si. Nämä hyö­dyn­ja­ko mal­lit ovat loo­gi­sia vain, jos säh­kö oli­sit kor­vat­ta­vis­sa jol­lain ei-fos­sii­li­sel­la. Sel­lai­nen tilan­ne on kesäi­sin, mut­ta eipä sil­loin hii­li­vas­ta­pai­net­ta­kaan teh­dä. Maa­kaa­sua ehkä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. TimoT: Tei­dän pitää samut­taa koko­naan se kat­ti­la ja kor­va­ta sen tuot­ta­ma läm­pö maa­läm­möl­lä, jon­ka tar­vit­se­ma säh­kö tulee muis­ta yhteistuotantolaitoksista.

    Pikem­min­kin pitää se sul­jet­ta­vak­si suun­ni­tel­tu yhteis­tuo­tan­to­lai­tos sit­ten­kin käyn­nis­sä ja kor­va­ta sil­lä lauh­de­voi­ma­lai­tos jos­sain muu­al­la. Rahaa sääs­tyy ja hii­li­ja­lan­jäl­ki ei huonone.

    Toi­saal­ta, Hel­sin­gin ener­gia­stra­te­gia on poli­tiik­kaa, eli sen ei tar­vit­se­kaan olla järkevää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­kö on pää­tuo­te joka on teh­tä­vä joka tapauk­ses­sa jos­sa­kin tai pan­ta­va sen käyt­tö sään­nös­te­lyyn. Tois­tei­sek­si on ollut niin, että samal­la hin­ta-alu­eel­la aina jos­sa­kin on käyn­nis­sä lauh­de­tuo­tan­toa, jota vas­ta­pa­ne­voi­ma­la kor­vaa. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa läm­pö on jäte, joka aje­taan joko mereen tai käy­te­tään hyväk­si. Nämä hyö­dyn­ja­ko mal­lit ovat loo­gi­sia vain, jos säh­kö oli­sit kor­vat­ta­vis­sa jol­lain ei-fos­sii­li­sel­la. Sel­lai­nen tilan­ne on kesäi­sin, mut­ta eipä sil­loin hii­li­vas­ta­pai­net­ta­kaan teh­dä. Maa­kaa­sua ehkä.

    Yri­tyk­sel­le, jol­lai­nen Hel­sin­gin Ener­gia­kin lie­nee, pää­tuo­te on se, jos­ta saa par­haim­man katteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. VR:n viher­pe­su on kiin­nos­ta­va sii­nä mie­les­sä, että VR:n ympä­ris­tö­joh­ta­jan hyvin­pal­ka­tul­la pal­lil­la istuu kes­kei­nen Vih­rei­den johtohahmo.

    Säh­kön kulu­tuk­sen lisäyk­sen mar­gi­naa­lia­jat­te­lu tar­koit­taa sitä, että vähä­pääs­töi­sen die­se­lau­ton vaih­ta­mi­nen ladat­ta­vaan säh­kö­au­toon on ympä­ris­tön kan­nal­ta jok­seen­kin turhaa.

    Säh­kö­läm­mi­tyk­sen osal­ta se on mus­ta­maa­laa­jien mie­les­tä aina mar­gi­naa­lin eli lauh­de­säh­kön kuluttaja. 

    Aivan yhtä hyvin on perus­tel­ta­vis­sa, että kaik­ki räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­nut tietokone‑, pädi‑, kän­nyk­kä- ym. somet­ta­mi­nen ja vaik­ka­pa tätä hyvää blo­gia käyt­tä­vät ovat pahim­pia ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­jia. Jos kaik­ki kän­ny­kät ja ATK-här­päk­keet sam­mu­te­taan lopul­li­ses­ti, niin aika mon­ta lauh­de­voi­ma­laa voi­daan purkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Säh­köäö todel­la kan­nat­taa sääs­tää aina­kin tois­tai­sek­si, kos­ka tämä muut­tu­yva osa säh­kön tuo­tan­nos­ta tuot­taa pal­jon pääs­tö­jä. Jos pys­tyy ajoit­ta­maan säh­kön kulu­tus­taan, esi­mer­kik­si säh­kö­au­ton lataus­ta, pää­see pie­nem­mäl­lä syntikuormalla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Taas on kor­pit haas­kal­la! Olen ollut raken­ta­mas­sa Hel­sin­gin Ener­gia­lai­tok­sen aja­tus­ta Kau­ko­läm­mös­tä, joka alkoi höy­ryn toi­mit­ta­mi­ses­ta lei­po­moon Val­li­las­sa. Sit­ten teh­tiin Hana­saa­ri hii­li­voi­ma­loi­neen ja Kaa­su­put­ki Neu­vos­to­lii­tos­ta sekä kaa­su­voi­maa­la. Menes­tyk­sen taka­si huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­nen läm­mön myyn­ti­nä talo­yh­tiöil­le Hel­sin­gis­sä. Kun jokai­sel­la talo­yh­tiöl­lä oli oma löm­pö­kes­kus ja siel­lä paloin run­sas­rik­ki­nen rus­ko­hii­li, niin ylen oli muka­vaa kävel­lä ulko­na pak­ka­ses­sa. Pahin kehi­tys jäi Hel­sin­gis­sä näke­mät­tä, kun Lon­toos­sa kuo­li ihmi­siä ilman saas­tei­den aiheut­ta­miin sai­rauk­siin niin tääl­lä ei ryh­dyt­ty teo­ri­ti­soi­maan vaan pan­tiin läm­pö­voi­ma­lat pal­ve­le­maan talo­yh­tiöi­tä. Ehkä tämä ruu­mii­den las­ke­mis­vai­heen palau­tu­mi­nen myös Suo­meen toi­si jär­jen takai­sin ener­gian hyö­dyn­tä­mi­seen Hel­sin­gin polii­tik­ko­jen par­ran­ve­ny­tys talkoisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Vesa:Säh­kö­läm­mi­tyk­sen osal­ta se on mus­ta­maa­laa­jien mie­les­tä aina mar­gi­naa­lin eli lauh­de­säh­kön kuluttaja. 

    Aivan yhtä hyvin on perus­tel­ta­vis­sa, että kaik­ki räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­nut tietokone‑, pädi‑, kän­nyk­kä- ym. somet­ta­mi­nen ja vaik­ka­pa tätä hyvää blo­gia käyt­tä­vät ovat pahim­pia ilmas­ton­muu­tok­sen aiheuttajia.

    Kyl­lä iPho­nen lataa­mi­seen käy­tet­ty kilowat­ti­tun­ti säh­köä on ihan yhtä paha kuin säh­kö­läm­mi­tyk­sen kulutettu. 

    Ainoa ero tulee sii­tä, että kun oma­ko­ti­ta­los­sa voi ruu­ta­ta 200 kWh säh­köä kuu­kau­des­sa pelk­kään läm­mi­tyk­seen, niin samaan luke­maan pää­see järeäl­lä pöy­tä­tie­to­ko­neel­la (tehon­ku­lu­tus kah­del­la isol­la näy­töl­lä varus­tet­tu­na noin 140 W, ker­too edes­sä ole­va UPSin näyt­tö) päi­vit­täi­sel­lä käy­töl­lä noin puo­les­sa vuo­des­sa ja sii­tä­kin koko läm­mi­tys­kau­den käyt­tö kor­vaa suo­raan säh­kö­läm­mi­tys­tä. Tablet­tien vir­ran­ku­lu­tus lie­nee mur­to-osa teho­työ­ko­neen virrankulutuksesta.

    Eli ker­ta­luo­kat ja siten myös sääs­tö­po­ten­ti­aa­li on säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä ja kulu­tuse­lekt­ro­nii­kas­sa koko­naan eri ker­ta­luok­kaa, aina­kin kulut­ta­ja­tuot­teis­sa. Aloit­taa kan­nat­taa aina tie­ten­kin sii­tä, mis­tä on saa­ta­vis­sa hel­pol­la suu­rim­mat sääs­töt eli täs­sä tapauk­ses­sa säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä. Ilma­läm­pö­pum­pus­sa on tosin se huo­no puo­li, että se ei tee sil­le kapa­si­teet­tia mitoit­ta­val­le huip­pu­ku­lu­tuk­sel­le yhtään mitään, kun kovim­man kulu­tuk­sen aikaan kysees­sä on pum­pus­ta huo­li­mat­ta sähkölämmitys.

    Mitä tulee elekt­ro­ni­siin vem­pe­lei­siin, niin nii­den luku­mää­rän kas­vu kyl­lä var­mas­ti pitää säh­kön­ku­lu­tuk­sen kas­vu-ural­la, vaik­ka yksit­täis­ten lait­tei­den tehon­ku­lu­tus menee­kin koko ajan alas­päin. Niis­tä on kui­ten­kin vai­kea sääs­tää, kos­ka yksit­täi­nen vem­pe­le vie vain vähän säh­köä. Esi­mer­kik­si pöy­tä­tie­to­ko­neen päi­vit­tä­mi­nen van­has­ta aivan uusim­paan vir­ta­pi­hiin läp­pä­ri­mal­liin ei nyt ihan hir­veäs­ti säh­kön­ku­lu­tuk­ses­sa näy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Kyl­lä Hel­sin­gis­sä pää­tuo­te on läm­pö, jota tuo­te­taan nykyi­sin fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la. Säh­köä olsi saa­ta­vis­sa muu­al­ta­kin, mut­tei kau­ko­läm­pöä. Tätä osoit­taa sekin, että Vuo­saa­reen suun­ni­tel­laan pelk­kää lämpölaitosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­köäö todel­la kan­nat­taa sääs­tää aina­kin tois­tai­sek­si, kos­ka tämä muut­tu­yva osa säh­kön tuo­tan­nos­ta tuot­taa pal­jon pääs­tö­jä. Jos pys­tyy ajoit­ta­maan säh­kön kulu­tus­taan, esi­mer­kik­si säh­kö­au­ton lataus­ta, pää­see pie­nem­mäl­lä syntikuormalla.

    Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä­hän tätä hyö­dyn­ne­tään käyt­tä­mäl­lä yösähköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sylt­ty: Ei ole sil­loin, kun mie­ti­tään hii­li­voi­man lisää­mis­tä tai vähen­tä­mis­tä. Lisät­ty tai vähen­net­ty hii­li­voi­ma vai­kut­taa kum­mas­sa­kin maas­sa saman ver­ran hiilidioksidipäästöihin.

    Kyl­lä näin on, en tätä tar­koit­ta­nut. Käsi­tit minut väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Sylt­ty: säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä. Ilma­läm­pö­pum­pus­sa on tosin se huo­no puo­li, että se ei tee sil­le kapa­si­teet­tia mitoit­ta­val­le huip­pu­ku­lu­tuk­sel­le yhtään mitään, kun kovim­man kulu­tuk­sen aikaan kysees­sä on pum­pus­ta huo­li­mat­ta sähkölämmitys.

    Ener­gia-/läm­mi­tys­asiat ovat vai­kei­ta (muil­le­kin kuin minul­le) sen huo­maat sii­tä, että mitä kovem­pi pak­kas­tal­vi niin sitä enem­män puhu­taan ilp:stä. Sit­ten kun on (kuten taan­noin oli, oli­ko se tois­sa­tal­vi tms) vuo­si jol­loin ilp pör­rää mil­tei opti­mi­kuor­mal­la läpi tal­ven ei sii­tä hiis­ku­ta mitään “kun on niin leutoa”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Count­ry­boy: Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä­hän tätä hyö­dyn­ne­tään käyt­tä­mäl­lä yösähköä. 

    Kuin­ka­han suu­ri eko­te­ko tuo on? Hin­na­ne­ro on ymmär­tääk­se­ni kutis­tu­nut entis­ajois­ta. Mut­ta sehän ei vält­tä­mät­tä pei­laa eko­lo­gi­suut­ta. Vai peilaako?
    (meil­lä­kin läm­min vesi ja osa lat­tia­laa­tas­ta läm­mi­te­tään öisin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Sylt­ty:
    Eli ker­ta­luo­kat ja siten myös sääs­tö­po­ten­ti­aa­li on säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä ja kulu­tuse­lekt­ro­nii­kas­sa koko­naan eri ker­ta­luok­kaa, aina­kin kulut­ta­ja­tuot­teis­sa. Aloit­taa kan­nat­taa aina tie­ten­kin sii­tä, mis­tä on saa­ta­vis­sa hel­pol­la suu­rim­mat sääs­töt eli täs­sä tapauk­ses­sa sähkölämmityksestä. 

    Mie­les­tä­ni säh­kön kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa ei vält­tä­mät­tö­mäs­tä kulu­tuk­ses­ta. Talo­ja on Suo­mes­sa pak­ko läm­mit­tää. Somet­ta­mis­ta ilman on maa­il­mas­sa pär­jät­ty 99,99 % sii­tä ajas­ta mitä ihmi­siä on maa­pal­lol­la tallustellut.

    Point­ti­ni oli kyl­lä se, että tie­tyn ajat­te­lusuun­nan edus­ta­jien mukaan lauh­de­säh­kön käyt­tä­jiä ovat ne toi­set. Oma telk­ka­rin tui­jo­tus ja rati­kal­la ajo on taas tuu­li­säh­köä. Oikeas­ti kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus on yhtä tuo­mit­ta­vaa tai hyväksyttävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki var­maan­kin sul­kee yhden yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­sis­taan ja siir­tyy pelk­kään läm­pö­kat­ti­laan. Vähän tun­tuu ener­gian haas­kauk­sel­ta, mut­ta tähän suun­taan mennään.

    Eikös tää ole ollut tei­rän vir­heit­ten tavoo­te ja suasikki?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Suo­men oma säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti on lii­an pie­ni kun nyt kesäl­lä­kin tuo­daan 25% säh­kös­tä. Sii­nä mie­les­sä ydin­voi­mal­le kuten myös uusiu­tu­vil­le on tilaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyl­lä Suo­mes­sa on kapa­si­teet­tia tuot­taa tuo 25 %, mut­ta muu­al­la on tar­jol­la mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sel­taan hal­vem­paa säh­köä. Tämä on säh­kö­mark­ki­noi­den idea: teh­dä säh­köä siel­lä, mis­sä se on edullisinta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitäi­si lopet­taa kaik­ki mora­li­soin­ti ja nos­taa hii­li­ve­roa roi­mas­ti ja sit­ten kat­soa, mitä hin­nat saa­vat aikaan.

    Jos annet­tai­siin hin­nan muo­dos­tua kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Eri­lai­set verot ovat puut­tu­mis­ta mark­ki­noi­den meka­nis­miin ja hin­ta vää­ris­tyy. Ns. ohjaus ja “hait­ta­ve­ro­tus” on pahim­man luo­kan moralisointia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Sylt­ty:
    Tais Vesan poin­ti­na olla hänen kulun­git mui­den piikkiin…

    Olen iloi­nen säh­kö­las­kun maksaja!

    HS pää­kir­joi­tus 15.8.2015. Aika kes­kus­tel­la sähkönkulutuksesta:
    “Suo­mes­sa tie­to­tek­niik­ka voi kulut­taa Aal­to-yli­opis­ton pro­fes­so­ri Juk­ka Man­ne­rin mukaan ensi vuo­si­kym­me­nel­lä jopa vii­den­nek­sen tuo­te­tus­ta säh­kös­tä. Se vas­taa tut­ki­jan las­kel­mis­sa vaik­ka­pa yhden ydin­voi­ma­lan sähköntuotantoa.”

    Oli­si­ko syy­tä rajoit­taa tätä suu­rel­ta osin hupi­käy­tön kasvua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Mik­si Els­pot-hin­ta on sit­ten niin kor­kea, jopa 7–8 snt/kWh ? Nor­ja­lais­ta vesi­säh­köä saa kulut­ta­ja hin­taan 3,6 snt/kWh (Nor­dic Green Ener­gy tai Koti­maan säh­kö Oy (nimi muu­ten har­haan­joh­ta­va !))Seli­tyk­sek­si on annet­tu, että teol­li­suu­den CHP tuo­tan­toa on kesäl­lä pois pääl­tä. Var­maan tuo­tan­toa pys­ty­tään lisää­mään, kos­ka tal­vel­la tuo­daan jopa vähem­män sähköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kulut­ta­ja on teh­nyt hyvän sopi­muk­sen. Tuo on var­maan hin­ta ympä­ri vuo­den. Nyt on jokin tila­päi­nen häi­riö, jon­ka ei ole­tea ole­van niin pit­kä­ai­kai­nen, että lau­de­lai­tok­sia viit­sit­täi­si käyn­nis­tää. Tämä on siis minun oletukseni.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Nor­maa­lis­ti pörs­si­säh­kö hin­noi­tel­laan niin että kulut­ta­jan kulu­tus ker­ro­taan kes­ki­mää­räi­sel­lä ener­gian kulu­tuk­sel­la pai­no­te­tul­la hin­nal­la. Pai­not saa suo­raan tun­ti­ku­lu­tus­ja­kau­mas­ta, mut­ta las­kul­la ei nii­tä kaik­kia yksilöidä. 

    Voit työl­lis­tää ener­gian­myy­jä­si asia­kas­pal­ve­lua kysy­mäl­lä täs­tä tarkemmin… 🙂

    Se kes­ki­mää­räi­nen hin­ta saa­daan joten­kin näin:

    Els­pos­tin sys­tee­mi­hin­ta tun­nil­le per MWh + Alue­hin­tae­ro tun­nil­le per MWh + ener­gian­myy­jän toi­mi­tus­mak­su (n. 0.24–0.3 snt per kWh)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Hesa­rin ekal­ta aukea­mal­ta tänään (23.9.2015):
    — Hal­li­tuk­sen noin kol­men mil­jar­din euron sääs­töt kou­lu­tuk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta ulot­tu­vat perus­kou­lu­jen ensim­mäi­ses­tä luo­kas­ta yli­opis­toon. (ks. s. A2)
    ja
    — Tuu­li­voi­man tuki­jär­jes­tel­mä voi tuo­da veron­mak­sa­jil­le kol­men mil­jar­din euron las­kun vuo­teen 2030 men­nes­sä (ks. s. A3)

    Nuo kou­lu­tus­sääs­töt ovat käsit­tääk­se­ni vuo­si­koh­tai­sia sum­mia, eli sääs­töä per jokai­nen vuo­si, mut­ta jäl­kim­mäi­nen sum­ma lie­nee taas luon­teel­taan kumu­la­tii­vi­nen, jol­loin yhteis­mi­tal­li­sek­si edel­li­sen kans­sa teh­täes­sä pitäi­si kai jakaa viidellätoista. 

    Val­ta­via sum­mia ovat sil­ti nuo kaik­ki mil­jar­dit eurot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.