Maalämpö vai kaukolämpö

28 vastausta artikkeliin “Maalämpö vai kaukolämpö”

1. Johan Ode on alka­nut val­lan entisen keskik­oulun fysi­ikkaa muis­tele­maan. No, oli sit­ten hyö­ty­suh­teet miten tahansa merkit­ty minkäkin Carnoon laskelmis­sa, niin kaiketi tärkein asia on se, että läm­pölaskelmien myötä koti­taloudet saa­vat sen osan läm­pöen­er­gian tuotanos­ta, että Soin­in­vaaroil­lakaan ei tarvitse ryhtyä soit­tele­maan mum­mon perään ja tilaa­maan mum­mon “vil­la­sukkate­htaal­ta” pässin pökkim­iä Helsin­gin asuntoonsa.

   Niin, on näitä maalam­pöläm­mit­teisiä asun­to­ja tul­lut eteeni. Yksi vaikeim­mista tapauk­sista oli muis­taak­seni kun vuon­na 1986 taik­ka 6 lykkäsi kovat pakkaset eteen. Niin tässäpä pakkases­sa sit­ten Porin kaupun­gin sähkölaitos putosi osaltaan pois verkos­ta -> hienot maaläm­pö omakoti­talot jää­tyivät, kun kun taloko­htaiset pumput eivät pyörit­täneet nestet­tä maaläm­pöputk­istossa, kun sähvöä ei löy­tynytkään kaupun­gin verkos­ta pyörit­tämään sitä osaa maalam­pöjär­jestelmäst, joka vaatii sähkön syöt­tön­sä val­takun­nan sähköverkos­ta taik­ka oma­l­la tuot­ta­mal­laan agregaatilla.

   Vastaa

2. Nysväämisen ilosta:

   Jos olisi pelkkää kaukoläm­pöä tuot­ta­va hiilivoimala jota on tehostet­tu maalämpöpumpulla?

   Ole­taan 100MW poltet­tavaa hiiltä,
   34MW sähköä ja 56MW lämpöä.
   Sähköl­lä pyöritetään maaläm­pöpump­pua, eli 3*34MW = 102MW lämpöä.
   Eli 100MW hiiltä tuot­taa 158MW lämpöä.

   Itseasi­as­sa, jos kak­si kol­ma­soaa läm­mitet­tävistä taloista on varustet­tu maaläm­pöpumpul­la niin meil­lä on täl­lainen “voimala”… Siis jos uno­hde­taani että sähkökin pitää jotenkin tehdä.

   Vastaa

3. Pyy­lu­o­man ajatuk­ses­sa on se vika, ettei tuo alue toi­mi irral­laan, vaan kytket­tynä pohjo­is­maid­en tai oikeas­t­aan jo koko Euroopan sähköverkkoon. Sik­si vai­h­toe­hto, että koko alua on kaukoläm­mössä on paljon edullisem­pi: se merk­it­see suurem­paa sähkön tuotan­toa ja pienem­pää kulu­tus­ta ja näin piuen­em­pää lau­den­sähkön tarvetta. 

   Jos elet­täisi­in saarel­la keskel­lä Atlantia, Pyy­lu­o­ma olisi oikeassa.

   Vastaa

4. Talot läm­pe­nee sil­lä, mikä on halvinta. 

   Suomes­sa on edelleen n. 250 000 öljyläm­mit­täjää. Juuri nyt mak­saa läm­mi­tysöljy nes­teeltä 1,0446 euroa litra. Ainakin täl­lä het­kel­lä suo­ra sähkö on halvem­paa, kuin öljy. Läh­es jokaisel­la öljyläm­mit­täjäl­lä on vas­tuk­set kat­ti­las­saan. Kos­ka suomeen ei tule ensi talvek­si paria uut­ta ydin­voimalaa tulee sähkön hin­ta nouse­maan öljyn hin­nan tasolle.

   Halvim­mal­la taitaa läm­mit­täjä päästä läm­mit­tämäl­lä puil­la. Met­sää omis­tam­a­ton saa polt­top­u­u­ta tien­var­sipinos­ta samaan hin­taan, kuin met­sä­te­ol­lisu­us. Luulisi kelpaavan.

   Vastaa

5. Pyy­lu­o­ma:
   “Eli 100MW hiiltä tuot­taa 158MW lämpöä.”

   Toisaal­ta jos tarvi­taan 158 MW läm­pöä, voitaisi­in perus­taan 282 MW:n kaukoläm­pövoimala, jos­ta saataisi­in 282*0.56 = 158 MW läm­pöä ja 282*0.34 = 96 MW sähköä (ja lop­ut 28 MW menee harakoille). Kun tuo 96 MW sähköä myytäisi­in markki­noille, niin jos­sain voitaisi­in sulkea 229 MW:n lauhde­voima (joka myös tuot­taa 229*0.42 = 96 MW sähköä).

   Täl­la tapaa taval­laan saataisi­in 282 — 229 = 53 MW:lla kivi­hi­iltä 100 MW läm­pöä. Tuplas­ti parem­pi hyö­ty­suhde kuin sin­un tavallasi.

   Mah­dol­lisu­us täl­laiseen kau­pankäyn­ti­in toki on vain niin kauan kun markki­noil­la vielä tehdään sähköä kivihiililauhteella.

   Vastaa

6. Mitenkäs kesät vaikut­ta­vat laskelmi­in? Sil­loin­han kaukoläm­mölle ei ole tarvet­ta, mut­ta sähkönku­lu­tus ei tai­da ero­ta ihan hirveästi tal­ven kulu­tuk­ses­ta (mutua). Kulu­tushuip­pu­jen aikaan voimalaitok­set ovat kuitenkin käytössä.

   Tietenkin kaukoläm­pöä on järkevää ja pitäisikin käyt­tää siel­lä mis­sä sitä on saatavilla.

   Vastaa

7. Jos hiiltä tms. nyt väk­isin halu­taan polt­taa, sitä kan­nat­taa polt­taa siten, että hyö­tyen­er­gian määrä on mah­dol­lisim­man suuri kun las­ke­taan yli koko vuo­den. Sähköä on halvem­pi (so. vähem­män häviöitä kilo­metril­lä) siirtää kuin kaukoläm­pöä, joten jos­sain kohtaa näitä läm­pöpump­pu­ja kan­nat­taa käyt­tää ennem­min kuin kaukolämpöä. 

   Min­ul­la on omakoti­ta­lo, joka lämpiää tois­taisek­si öljyl­lä. Kaukoläm­pöput­ki menee alle sadan metrin päässä, mut­ta sen vetämi­nen tänne investoin­tei­neen ei mak­sa nykyisel­lä nimel­lisko­rkokan­nal­la itseään takaisin koskaan, ero öljyyn/sähköön (on siel­lä mei­dän kat­ti­las­sa kyl­lä sähkö­vas­tus, mut­ta en sitä ole vielä kytkenyt päälle) on edelleen niin vähäi­nen. Läm­pöpump­pu mak­saisi itsen­sä takaisin ver­rat­en pian.

   Olisin kiitolli­nen, jos joku saisi vinkat­tua vaik­ka val­ti­olle, että painostaisivat/tukisivat kun­tia ja niiden sähkö/lämpölaitoksia helpot­ta­maan läm­mi­tys­muodon vai­h­tamista kaukolämpöön.

   Vastaa

8. Sähköä on halvem­pi (so. vähem­män häviöitä kilo­metril­lä) siirtää kuin kaukoläm­pöä, joten jos­sain kohtaa näitä läm­pöpump­pu­ja kan­nat­taa käyt­tää ennem­min kuin kaukolämpöä.

   Tästä päädym­mekin siihen,mistä tämä ener­giakeskustelu alkoi eli päämin­is­terin väitteeseen,että hajau­tuneessa yhdyskun­tarak­en­teessa voidaan tul­la toimeen yhtä poie­nil­lä hiilid­iok­sidipäästöil­lä kuin tiiviissä…

   Vastaa

9. Joku siel­lä maal­la asuu kuitenkin, vaik­ka kaupungeis­sa tiivi­im­min asut­taisi­inkin. Jos­sain kohtaa niiden läm­pövoimaloiden ympäril­lä kul­kee raja, jon­ka toisel­la puolel­la läm­mön pump­paami­nen on halvem­paa sähköl­lä maas­ta kuin kaukoläm­pönä putkia pitkin.

   Tästä voidaan peri­aat­teessa laskea opti­mi yhdyskun­tarak­en­teelle. Tosin soisin siinäkin tapauk­ses­sa, että se läm­pövoimala olisi ennem­min ydin­voimala. Sem­moi­sen voisi rak­en­taa vaik­ka Tam­pereelle Pyhäjär­ven rantaan min­un puolestani. Uimaran­nat oli­si­vat sit­ten lämpimät kesät tal­vet ja koko kaupun­ki läm­penisi hal­val­la kaukoläm­möl­lä. Vielä parem­pi paik­ka olisi tietenkin Helsingissä.

   Vastaa

10. Olen ihan samaa mieltä, että sähkön­tuotan­non yli­tuot­teena syn­tyvä läm­pö on järkevämpi läm­mi­tys­muo­to kuin maaläm­pö, ja yritin niin sanoakin. Pait­si jos läm­mön­tarve ylit­täää sähkön tarpeen.

    Näin voi käy­dä jos sähköä tehdään tuulel­la, vesivoimal­la tai aurinkovoimal­la jol­loin ei syn­ny hukkaläm­pöä. Samoin ydin­voiman hukkaläm­mön kayt­tö tun­tuu ole­van sen ver­ran han­kalaa, että sama kos­kee sitä. Täl­laises­sa tilanteessa olisi järkevää käyt­tää esimerkik­si iso­ja mer­iläm­pöpump­pu­ja läm­mön tuotan­toon, mitään syytä hajaut­taa näitä ei sinän­sä ole. Läm­mön varas­toimi­nen on myös tietääk­seni helpom­paa kuin sähkön.

    Vastaa

11. Riskiä sähkön yli­tuotan­nos­ta ei ihan välit­tömästi ole. Nytkin, keskel­lä kesää ja aikana lähel­lä lumien sulamista, Suomes­sa tuote­taan tuhan­nel­la megawatil­la lauhdesähköä. Tosin Venäjän tuon­nis­sa näyt­tää ole­van jokin häikkä.

    Vastaa

    1. On tain­nut tämä kysymyk­se­naset­telu nyt reilu 10 vuot­ta myöhem­min van­hen­tua. Lauhdesähkön tuotan­non osu­us oli Suomes­sa vuon­na 2019 enää 3 % sähköntuotannosta,keskittyen aika merkit­tävältä osin kylmpim­pään talveen. Maaläm­pöpump­pu­ja saa puolestaan jo 5,5:n vuosi­hyö­ty­suh­teel­la (reilun 10 vuo­den takai­sis­sa laskelmis­sa se oli vielä 3), ja pois­toil­maläm­pöpumpuis­sakin, jot­ka yleistyvät nyt kovaa vauh­tia huo­mat­tavasti halvem­man investoin­tikus­tan­nuk­sen­sa takia, läm­mön­tuot­tokyky on ilman porakaivo­ja hyvis­sä lait­teis­sa jo 4,5. Kehi­tys kehit­tyy. Kivi­hi­ili­paikkakun­nil­la kaukoläm­pö ei vaiku­ta ole­van enää täl­lä het­kel­lä kovin ympäristöys­tävälli­nen vai­h­toe­hto läm­pöpumpuil­la tuotet­tuun läm­mi­tyk­seen verrattuna.

       Vastaa

12. Ter­ve­hdys!

    Perus­matem­ati­ik­ka Soin­in­vaaran laskel­mas­sa toimii. Se mikä ei toi­mi on, että niin vuorokautisia kuin vuo­tu­isia sähkön­tuotan­tomix­in pysyvyyskäyriä tarkastel­lessa tode­taan, että kaukoläm­mön vastapainesähköl­lä kor­vataan hiililauhdet­ta vain osan aikaa. Eli päästömielessä laskel­ma ei toi­mi kovin hyvin — sen sijaan huip­pute­hon mitoituk­ses­sa esi­tyk­sessä on paljon poh­jaa. ( Tämän het­ken lauhde­voimatuotan­to on poikkeus tähän aikaan vuodes­ta ja riip­pumat­ta miten sähköä perus­tarpeeseen tuote­taan niin tarvi­taan aina vahinko­jen, huolto­jen ym. var­al­ta reser­vivoimaa, joka on läh­es jär­jetön toteut­taa muu­toin kuin fos­si­ilisel­la lauh­teel­la). Sinän­sä olen kaukoläm­mön kan­nat­ta­ja vaik­ka sähköstä elan­toni revinkin.

    Vastaa

13. Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että vastapainesähköl­lä kor­vataan lauhdesähköä pääsään­töis­es­ti. Ei kesäl­lä, mut­ta ei kesäl­lä läm­mitetäkään muu­ta kuin pesu­vet­tä. Vaik­ka Suomes­sa ei lauhde­voimaa tuotet­taisikaan, jos­sain Pohjois­samaas­sa — yleen­sä Tan­skas­sa — tuotetaan. 

    Jos O‑H Kyl­lösel­lä on tästä muu­ta tietoa, kuulisin mielelläni.

    Vastaa

14. Kysyin vuosi sit­ten ener­gialaitok­selta olisiko mah­dol­lisu­us saa­da kaukoläm­pöputkea asuinalueel­leni kos­ka muitakin otta­jia on. Vas­taus yksiselit­teis­es­ti että EI. Tilasin maaläm­pöpumpun ja porautin reiät kallioon. Sen jäl­keen tuli kir­je “halu­at­teko liit­tyä kaukoläm­pöön?”. Aika kum­mallista ener­giapoli­ti­ikkaa Oulus­sa. Naa­pu­rit otti­vat kaukoläm­mön. Maaläm­pöraken­nuskus­tan­nuk­set 16 kw pumpulle 18000 euroa. Saman olisi mak­sanut kaukoläm­pöli­it­tymäkin asen­net­tuna. Taloni koko 250 neliötä ja nyt on men­nyt läm­mi­ty­sen­er­giaa (sähkö) puo­lessa vuodessa 4000 kw. Että kan­nat­ti homma!

    Vastaa

15. Eilisessä tai tämän päivän lehdessä oli suun­nilleen seu­raa­van sisältöi­nen jut­tu: Tukhol­mas­sa mon­et kerostalot ovat siir­tyneet maaläm­pöön, koskaa ener­giay­htiö For­tum (?, muistinko oikein) ottaa kaukoläm­möstä niin suuren hin­nan, että tämä todel­la kannattaa. 

    En lukenut tarkem­min, enkä ehtinyt ottaa talteen.
    Helsingis­sä täl­laista tietääk­seni mikään ker­ro­tat­loy­htiä ei ole harkin­nut. Muta enpä väitäkään mitään tietäväni.

    Vastaa

16. Nyt tulee luul­tavasti tyh­mä kysymys, mut­ta kysymys joka kuitenkin on vaivan­nut min­ua : eikö se ole ympäristöys­täväl­listä, että pan­naan talo maaläm­mölle ja han­ki­taan maaläm­mön pyörit­tämiseen tarvit­ta­va sähkö esim. tuulisähkönä. Annat kan­nustei­ta ei-fos­si­iliselle sähkön­tuotan­nolle, väl­tyt kivi­hi­ilen poltol­ta. Toinen vai­h­toe­hto, että pan­naan aurinko­ken­no­ja katolle tuot­ta­maan sähköä maalämpöpumpulle.

    Sovel­tu­isiko tämä peri­aat­teessa koko Helsin­gin kaupun­gin läm­mi­tys­ratkaisuk­si, vai­heit­tain toteutet­tuna? Vai nousi­si­vatko kulut niin korkeik­si, että han­ke kaa­tu­isi poli­it­tiseen mah­dot­to­muu­teen­sa? Vai tuli­si­vatko jotkin tekniset esteet vastaan?

    Kivihiilen/maakaasun tehtäväk­si jäisi tässä kuvios­sa hoitaa reser­vivoiman tuotan­to siihen saak­ka, kunnes uusi­u­tu­van sähkön ennakoitavu­us tai varas­toitavu­us parani­si­vat oleellisesti.

    Vastaa

17. Soin­in­vaaran laskel­mat keskit­tyvät lil­lukan­var­si­in, ja ovat liian yksinker­tais­tet­tu­ja ja hypoteettisiä.

    Olen­naisem­paa on keskit­tyä oikeil­la ratkaisuil­la ener­gian säästöön ja pitää huoli siitä, ettei asu liian leveästi.

    Kaikkein tärkein­tä on kuitenkin pitää huoli siitä, ettemme toimin­nal­lamme (lue: kulut­tamisel­la) tue elinkei­noelämää, joka aiheut­taa niin Suomes­sa kuin muual­lakin kaikil­la mittareil­la mitat­tuna ylivoimais­es­ti suurim­man ympäristökuormituksen.

    Vastaa

18. Tuo­hon Tuomikosken kysymyk­seen odot­telisin vas­taus­ta. Maaläm­pöä mut­ta sähkö uusi­u­tu­val­la energialla.

    Toisaal­ta voihan sitä kom­bi­lauhde­voimalaa pyörit­tää muul­lakin kuin kivi­hi­ilel­lä. Vaasas­sa tehdään juuri (oikein) isoa kom­bi­lauhde­voimalaa (siis sähköä ja kaukoläm­pöä), joka pyörii hak­keel­la. Se kor­vaa van­han hiilikäyt­töisen kom­bi­lauhde­voimalan. Vaasas­sa on val­taosa taloista kaukolämmössä.

    Vastaa

19. Osmo hei, miten voit laskea läm­mön ja sähkön kilo­watit suju­vasti yhteen? 1 kissa + 1 koira ei ole 2 kissaa tai koiraa, kos­ka yksikkö ei tässä tapauk­ses­sa täs­mää. Läm­mön muut­ta­mi­nen ver­tailukelpoisek­si sähkön kwh:ksi ei toi­mi sadan pros­entin hyö­ty­suh­teel­la. Mainit­semil­la siir­to­tap­pi­ol­la on myös suuri rooli, tässähän laskeskel­laan kaiken tapah­tu­van tuotan­non alkulähteellä.

    Vastaa

20. Jän­nä, että tässä on saatu pitkähkö keskustelu aikaisek­si ilman, että kukaan kom­men­toi Osmon ilmeis­es­ti muis­tiku­vi­in­sa perustuen esit­tämiä hyötysuhteita.

    Nykyiset kaukoläm­pövoimalat on raken­net­tu sel­l­aisik­si, että ne tuot­ta­vat sähköä noin 25% polt­toaineen ener­gias­ta ja läm­pöä asun­toi­hin asti toimitet­tuina noin 60%.

    Nykyaikaiset nestepolt­toainei­ta käyt­tävät lauhde­voimalat uusil­la moot­toritekni­ikoil­la pää­sevät yli 45% hyö­ty­suh­teeseen sähkön­tuotan­nos­sa. Tosin ole­mas­sa ole­val­la hiilivoimalakannnal­la Osmon esit­tämä 42% lie­nee lähel­lä toteu­tu­vaa. Lisäk­si täl­lais­es­ta voimalas­ta saadaan kaukoläm­pöen­er­giaa reilu 5%.

    Uusil­la moni­vai­heläm­pöpumpuil­la päästään 5:1 COPi­in van­ho­jen pump­pu­jen 3:1:n sijasta.

    Miten laskel­mat muut­tuvat näil­lä arvoilla.

    Vastaa

    1. En tiedä muista voimaloista, mut­ta Helenin voimalat tuot­ta­vat sähköä 30 % ja läm­pöä 60 %.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          En tiedä muista voimaloista, mut­ta Helenin voimalat tuot­ta­vat sähköä 30 % ja läm­pöä 60 %.

          Juu, aivan ideaalip­is­teessä kyl­lä, todel­lisu­us on suuren osan ajas­ta tätä huonom­pi. Lisäk­si kaukoläm­mön siir­to­häviöt ovat noin 7% ja sähkön noin 4%.
          Raken­nuskan­nan uud­istues­sa ja ilmas­ton läm­metessä läm­mön tarve per koti tai per raken­nus­neliömetri ale­nee merkit­tävästi ja vuo­tuiset läm­mi­tys­tun­nit vähenevät. Toisaal­ta päästöt­tömän sähkön tuotan­to­vai­hte­lut kaipaa­vat jous­tavaa kap­a­siteet­tia tai varas­to­ja ja läm­pö­varas­toon ener­giaa pump­paa­vat läm­pöpumput voidaan älykkäässä sähköverkos­sa val­jas­taa kulu­tusa­janko­htaa siirtämäl­lä toim­i­maan tässä tehtävässä.

       2. Kyl­lä Helenin voimalat tuot­ta­vat koko ajan lähel­lä ideaalip­is­tet­tä, kos­ka sisos­sa jär­jestelmässä jokainen voimala void­faan opti­moi­da. Maakaa­sun osalta tilanne on vielä parempi.
          Muut puhu­vat läm­pö­varas­toista ja siitä, mitä voisi tehdä. Helen tekee tuo­ta kaikkea.

21. Juha Tuomikosken kysymyk­si­in odotan myös vastausta. 

    Viehät­tää kovasti aja­tus paikallis­es­ti tuote­tus­ta ener­gias­ta= sähkö oma­l­ta (kerros)talon katol­ta ja sil­lä pyörisi mod­erni moni­vai­heläm­pöpump­pu. Kun oma aurinko-/tu­ulivoima ei riitä, oste­taan tuuli-/vesisähköä vaik­ka Ruotsista/Norjasta jos koti­maista ei riitä.

    Vastaa

22. Näis­sä ener­giakeskusteluis­sa olete­taan pohjo­is­maisen Nord­poolin sähkökau­pasn toimi­van ideaalis­es­ti, siten että alueen halvin sähkö on aina ostet­tavis­sa. Näin olen itsekin ennen luul­lut. Tänä kesänä Suomeen on tuo­tu paljon sähköä, ja sähkön hin­ta on ollut Suomes­sa het­kit­täin jopa 4–5 ker­tainen Ruot­si­in ver­rat­tuna. Tämä johtuu ns. pul­lonkaulaon­gel­mas­ta, maa­hamme voidaan tuo­da vain tiet­ty siir­tolin­jo­jen kap­a­siteetin mukainen määrä sähköä. Täl­löin hin­ta muo­dos­tuu eri­laisek­si eri mais­sa. Jos sähkön tuon­ti on vähäistä, ongel­ma lie­nee pienem­pi ja hin­nat samaa tasoa. Tässä mielessä lisäka­p­a­siteet­tia tai tehokkaampia siir­tolimjo­ja kaibvataan.

    Vastaa

23. Helenin 30% ja min­un käyt­tämäni 25% tarkoit­ta­vat eri asioi­ta, mut­ta tämä ero ei ole oleelli­nen (jos olet kiin­nos­tunut ymmärtämään eron, voimme vaik­ka tava­ta kas­vokkain ja voit ottaa mukaan vaik­ka jonkin Helenin höyry­pan­nuninsinöörin, niin käyt­tämämme lukupo­h­ja on yhteinen).

    Käytetään siis luku­jasi. Kaukoläm­pöverkon häviöt ovat luokkaa 10%. Helenin toim­inta-alueel­la ja hyväkun­toises­sa verkos­sa vähem­män. Siten asun­toi­hin asti saadaan toimitet­tua 55% kivi­hi­ilen energiasta.

    Laskel­masi menee sil­loin uusil­la luvuil­la seuraavasti:

    Sähkö tehdään kivi­hi­ililauh­teel­la, jon­ka hyö­ty­suhde on 42% ja kaukoläm­pö voimalas­sa, jos­sa kivi­hi­ilen ener­gias­ta muut­tuu sähkök­si 30 % ja läm­mök­si aun­toi­hin 55 %. Maaläm­pö muut­taa sähköä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:5. Paljonko menee kivi­hi­iltä siihen, että tuote­taan 1000 kWh lämpöä.

    Maaläm­pö­ta­lo tarvit­see sähköä 200 kWh (1000/5 = 333) , jon­ka tuot­tamiseen tarvi­taan 476 kWh kivi­hi­iltä (200/0,42 = 476).

    Kaukoläm­pövoimalas­sa pitää 1000 kWh:n läm­pömäärän syn­nyt­tämisek­si polt­taa kivi­hi­iltä 1818 kWh:n edestä. (1000/0,55 = 1818)

    Toisaal­ta samal­la syn­tyy sähköä 545 kWh (0,30 x 1818 = 545), joka syr­jäyt­tää vas­taa­van määrän lauhdesähköä. Se taas vähen­tää lauhde­voimalois­sa kivi­hi­ilen tarvet­ta 1299 kWh:n edestä. (545/0,42 = 1299).

    Niin­pä kaukoläm­pö­taloudessa 1000 kWh:n läm­pömäärän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa kivi­hi­ilen polt­toa 519 kWh:n e4destä. (1818 – 1199 = 519).

    Lisäk­si lauhde­voimalas­ta saadaan sen sijain­tikylässä 5% kivi­hi­ilen ener­gias­ta kaukoläm­pöön. Siten maaläm­pöpump­puta­lo saa polkupyörä­tallinsa läm­mi­tyk­sen kau­pan päälle.

    Suurin muu­tos alku­peräisi­in lukui­hin vuodelta 2008 syn­tyy siitä, että maaläm­pöpump­pu­jen COP-hyö­ty­suh­teet ovat paran­tuneet. Tämä onkin syy, mik­si kestävän kehi­tyk­sen kannal­ta tämän­tyyp­piset ratkaisut ovat mielekkäämpiä kuin klas­siset keskite­tyt kombi(naatti)voimalat.

    Kaukoläm­pövoimalas­sa mah­dol­lisu­udet paran­taa hyö­ty­suhdet­ta nykyis­es­tä ovat muu­tamia pros­ent­te­ja, tai sit­ten itse voimalois­sa pitää lähteä hyö­dyn­tämään läm­pöpump­pute­knolo­gioi­ta. Sen sijaan uusis­sa teknolo­giois­sa on tar­jol­la selvästi suurem­pia parannuspotentiaaleja.

    Vastaa

24. Pohjo­is­mais­ten yhteis­ten ener­gia­markki­noiden syn­nyt­tyä markki­navoimat ovat saa­neet aikaan muu­tok­sen siinä, miten mar­gin­aal­isähkö tuote­taan. Nor­jaan syn­tyi investoin­ti­boo­mi, kun maan­omis­ta­jat rak­en­si­vat peräpel­to­jen­sa puroon viesvoimalaitok­sen. Näi­den tuot­ta­ma sähkö on kor­van­nut lauhde­voiman ja Suomes­sa on puret­tu van­ho­ha lauhde­voimaloi­ta. Tästä taas on seu­ran­nut lisään­tynyt sähkön tuon­ti ja maid­en välis­ten runk­olin­jo­jen muut­tumi­nen pullonkauloiksi.

    Tilanteeseen on tulos­sa muu­tos, kun Ruotsin ja Liet­tuan väli­nen uusi lin­ja valmis­tuu. Sil­loin sähkön vien­ti Suomes­ta Viroon lop­punee ja tääl­lä voita­neen jatkaa lauhde­voiman alasajoa.

    Vastaa