Maalämpö vai kaukolämpö

Pyy­dän anteek­si insi­nöö­reil­tä ja muil­ta osaa­jil­ta. Yri­tän val­tio­tie­tei­li­jän lukio-opin­to­jen tie­doil­la las­kea maa­läm­mön ja kau­ko­läm­mön kes­ki­näis­tä tehok­kuut­ta. Läh­tö­koh­ta­na­ni on, että säh­kö teh­dään kivi­hii­li­lauh­teel­la, jon­ka hyö­ty­suh­de on 42% ja kau­ko­läm­pö voi­ma­las­sa, jos­sa kivi­hii­len ener­gias­ta muut­tuu  säh­kök­si 34 % ja läm­mök­si 56 %. Maa­läm­pö muut­taa säh­köä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:3. Pal­jon­ko menee kivi­hiil­tä sii­hen, että tuo­te­taan 1000 kWh lämpöä.

Maa­läm­pö­ta­lo tar­vit­see säh­köä 333 kWh (1000/3 = 333) , jon­ka tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan 794 kWh kivi­hiil­tä (333/0,42 = 794).

Kau­ko­läm­pö­voi­ma­las­sa pitää 1000 kWh:n läm­pö­mää­rän syn­nyt­tä­mi­sek­si polt­taa kivi­hiil­tä 1785 kWh:n edes­tä. (1000/0,56 = 1785)

Toi­saal­ta samal­la syn­tyy säh­köä 607 kWh (0,34 x 1785 = 607), joka syr­jäyt­tää vas­taa­van mää­rän lauh­de­säh­köä. Se taas vähen­tää lauh­de­voi­ma­lois­sa kivi­hii­len tar­vet­ta 1445 kWh:n edes­tä. (607/0,42 = 1445).

Niin­pä kau­ko­läm­pö­ta­lou­des­sa 1000 kWh:n läm­pö­mää­rän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa kivi­hii­len polt­toa 340 kWh:n e4destä. (1785 — 1445 = 340)

Tämän mukaan maa­läm­pö­ta­lo käyt­tää pri­maa­rie­ner­gi­aa yli tuplas­ti sen min­kä kau­ko­läm­pö­ta­lo. Las­kel­mas­ta puut­tu­vat siir­to­tap­piot ja vähän muu­ta­kin ja voi­ma­lai­tos­ten hyö­ty­suh­teet ovat muis­tin­va­rai­sia. Ei kui­ten­kaan kan­na­ta raken­taa maa­läm­pö­ta­lo­ja kau­ko­läm­pö­ver­kon äärel­le.  

 

28 thoughts on “Maalämpö vai kaukolämpö”

  1. Johan Ode on alka­nut val­lan enti­sen kes­ki­kou­lun fysiik­kaa muis­te­le­maan. No, oli sit­ten hyö­ty­suh­teet miten tahan­sa mer­kit­ty min­kä­kin Car­noon las­kel­mis­sa, niin kai­ke­ti tär­kein asia on se, että läm­pö­las­kel­mien myö­tä koti­ta­lou­det saa­vat sen osan läm­pö­ener­gian tuo­ta­nos­ta, että Soi­nin­vaa­roil­la­kaan ei tar­vit­se ryh­tyä soit­te­le­maan mum­mon perään ja tilaa­maan mum­mon “vil­la­suk­ka­teh­taal­ta” päs­sin pök­ki­miä Hel­sin­gin asuntoonsa.

    Niin, on näi­tä maa­lam­pö­läm­mit­tei­siä asun­to­ja tul­lut etee­ni. Yksi vai­keim­mis­ta tapauk­sis­ta oli muis­taak­se­ni kun vuon­na 1986 taik­ka 6 lyk­kä­si kovat pak­ka­set eteen. Niin täs­sä­pä pak­ka­ses­sa sit­ten Porin kau­pun­gin säh­kö­lai­tos puto­si osal­taan pois ver­kos­ta -> hie­not maa­läm­pö oma­ko­ti­ta­lot jää­tyi­vät, kun kun talo­koh­tai­set pum­put eivät pyö­rit­tä­neet nes­tet­tä maa­läm­pö­put­kis­tos­sa, kun säh­vöä ei löy­ty­nyt­kään kau­pun­gin ver­kos­ta pyö­rit­tä­mään sitä osaa maa­lam­pö­jär­jes­tel­mäst, joka vaa­tii säh­kön syöt­tön­sä val­ta­kun­nan säh­kö­ver­kos­ta taik­ka omal­la tuot­ta­mal­laan agregaatilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Nys­vää­mi­sen ilosta:

    Jos oli­si pelk­kää kau­ko­läm­pöä tuot­ta­va hii­li­voi­ma­la jota on tehos­tet­tu maalämpöpumpulla?

    Ole­taan 100MW pol­tet­ta­vaa hiiltä,
    34MW säh­köä ja 56MW lämpöä.
    Säh­köl­lä pyö­ri­te­tään maa­läm­pö­pump­pua, eli 3*34MW = 102MW lämpöä.
    Eli 100MW hiil­tä tuot­taa 158MW lämpöä.

    Itsea­sias­sa, jos kak­si kol­ma­so­aa läm­mi­tet­tä­vis­tä talois­ta on varus­tet­tu maa­läm­pö­pum­pul­la niin meil­lä on täl­lai­nen “voi­ma­la”… Siis jos unoh­de­taa­ni että säh­kö­kin pitää joten­kin tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Pyy­luo­man aja­tuk­ses­sa on se vika, ettei tuo alue toi­mi irral­laan, vaan kyt­ket­ty­nä poh­jois­mai­den tai oikeas­taan jo koko Euroo­pan säh­kö­verk­koon. Sik­si vaih­toeh­to, että koko alua on kau­ko­läm­mös­sä on pal­jon edul­li­sem­pi: se mer­kit­see suu­rem­paa säh­kön tuo­tan­toa ja pie­nem­pää kulu­tus­ta ja näin piu­e­nem­pää lau­den­säh­kön tarvetta. 

    Jos elet­täi­siin saa­rel­la kes­kel­lä Atlan­tia, Pyy­luo­ma oli­si oikeassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Talot läm­pe­nee sil­lä, mikä on halvinta. 

    Suo­mes­sa on edel­leen n. 250 000 öljy­läm­mit­tä­jää. Juu­ri nyt mak­saa läm­mi­ty­söl­jy nes­teel­tä 1,0446 euroa lit­ra. Aina­kin täl­lä het­kel­lä suo­ra säh­kö on hal­vem­paa, kuin öljy. Lähes jokai­sel­la öljy­läm­mit­tä­jäl­lä on vas­tuk­set kat­ti­las­saan. Kos­ka suo­meen ei tule ensi tal­vek­si paria uut­ta ydin­voi­ma­laa tulee säh­kön hin­ta nouse­maan öljyn hin­nan tasolle.

    Hal­vim­mal­la tai­taa läm­mit­tä­jä pääs­tä läm­mit­tä­mäl­lä puil­la. Met­sää omis­ta­ma­ton saa polt­to­puu­ta tien­var­si­pi­nos­ta samaan hin­taan, kuin met­sä­teol­li­suus. Luu­li­si kelpaavan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Pyy­luo­ma:
    “Eli 100MW hiil­tä tuot­taa 158MW lämpöä.”

    Toi­saal­ta jos tar­vi­taan 158 MW läm­pöä, voi­tai­siin perus­taan 282 MW:n kau­ko­läm­pö­voi­ma­la, jos­ta saa­tai­siin 282*0.56 = 158 MW läm­pöä ja 282*0.34 = 96 MW säh­köä (ja loput 28 MW menee hara­koil­le). Kun tuo 96 MW säh­köä myy­täi­siin mark­ki­noil­le, niin jos­sain voi­tai­siin sul­kea 229 MW:n lauh­de­voi­ma (joka myös tuot­taa 229*0.42 = 96 MW sähköä).

    Täl­la tapaa taval­laan saa­tai­siin 282 — 229 = 53 MW:lla kivi­hiil­tä 100 MW läm­pöä. Tuplas­ti parem­pi hyö­ty­suh­de kuin sinun tavallasi.

    Mah­dol­li­suus täl­lai­seen kau­pan­käyn­tiin toki on vain niin kau­an kun mark­ki­noil­la vie­lä teh­dään säh­köä kivihiililauhteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Miten­käs kesät vai­kut­ta­vat las­kel­miin? Sil­loin­han kau­ko­läm­möl­le ei ole tar­vet­ta, mut­ta säh­kön­ku­lu­tus ei tai­da ero­ta ihan hir­veäs­ti tal­ven kulu­tuk­ses­ta (mutua). Kulu­tus­huip­pu­jen aikaan voi­ma­lai­tok­set ovat kui­ten­kin käytössä.

    Tie­ten­kin kau­ko­läm­pöä on jär­ke­vää ja pitäi­si­kin käyt­tää siel­lä mis­sä sitä on saatavilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jos hiil­tä tms. nyt väki­sin halu­taan polt­taa, sitä kan­nat­taa polt­taa siten, että hyö­tye­ner­gian mää­rä on mah­dol­li­sim­man suu­ri kun las­ke­taan yli koko vuo­den. Säh­köä on hal­vem­pi (so. vähem­män häviöi­tä kilo­met­ril­lä) siir­tää kuin kau­ko­läm­pöä, joten jos­sain koh­taa näi­tä läm­pö­pump­pu­ja kan­nat­taa käyt­tää ennem­min kuin kaukolämpöä. 

    Minul­la on oma­ko­ti­ta­lo, joka läm­pi­ää tois­tai­sek­si öljyl­lä. Kau­ko­läm­pö­put­ki menee alle sadan met­rin pääs­sä, mut­ta sen vetä­mi­nen tän­ne inves­toin­tei­neen ei mak­sa nykyi­sel­lä nimel­lis­kor­ko­kan­nal­la itse­ään takai­sin kos­kaan, ero öljyyn/sähköön (on siel­lä mei­dän kat­ti­las­sa kyl­lä säh­kö­vas­tus, mut­ta en sitä ole vie­lä kyt­ke­nyt pääl­le) on edel­leen niin vähäi­nen. Läm­pö­pump­pu mak­sai­si itsen­sä takai­sin ver­ra­ten pian.

    Oli­sin kii­tol­li­nen, jos joku sai­si vin­kat­tua vaik­ka val­tiol­le, että painostaisivat/tukisivat kun­tia ja nii­den sähkö/lämpölaitoksia hel­pot­ta­maan läm­mi­tys­muo­don vaih­ta­mis­ta kaukolämpöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Säh­köä on hal­vem­pi (so. vähem­män häviöi­tä kilo­met­ril­lä) siir­tää kuin kau­ko­läm­pöä, joten jos­sain koh­taa näi­tä läm­pö­pump­pu­ja kan­nat­taa käyt­tää ennem­min kuin kaukolämpöä.

    Täs­tä pää­dym­me­kin siihen,mistä tämä ener­gia­kes­kus­te­lu alkoi eli pää­mi­nis­te­rin väitteeseen,että hajau­tu­nees­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa voi­daan tul­la toi­meen yhtä poi­e­nil­lä hii­li­diok­si­di­pääs­töil­lä kuin tiiviissä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Joku siel­lä maal­la asuu kui­ten­kin, vaik­ka kau­pun­geis­sa tii­viim­min asut­tai­siin­kin. Jos­sain koh­taa nii­den läm­pö­voi­ma­loi­den ympä­ril­lä kul­kee raja, jon­ka toi­sel­la puo­lel­la läm­mön pump­paa­mi­nen on hal­vem­paa säh­köl­lä maas­ta kuin kau­ko­läm­pö­nä put­kia pitkin.

    Täs­tä voi­daan peri­aat­tees­sa las­kea opti­mi yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­le. Tosin soi­sin sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että se läm­pö­voi­ma­la oli­si ennem­min ydin­voi­ma­la. Sem­moi­sen voi­si raken­taa vaik­ka Tam­pe­reel­le Pyhä­jär­ven ran­taan minun puo­les­ta­ni. Uima­ran­nat oli­si­vat sit­ten läm­pi­mät kesät tal­vet ja koko kau­pun­ki läm­pe­ni­si hal­val­la kau­ko­läm­möl­lä. Vie­lä parem­pi paik­ka oli­si tie­ten­kin Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Olen ihan samaa miel­tä, että säh­kön­tuo­tan­non yli­tuot­tee­na syn­ty­vä läm­pö on jär­ke­väm­pi läm­mi­tys­muo­to kuin maa­läm­pö, ja yri­tin niin sanoa­kin. Pait­si jos läm­mön­tar­ve ylit­täää säh­kön tarpeen.

    Näin voi käy­dä jos säh­köä teh­dään tuu­lel­la, vesi­voi­mal­la tai aurin­ko­voi­mal­la jol­loin ei syn­ny huk­ka­läm­pöä. Samoin ydin­voi­man huk­ka­läm­mön kayt­tö tun­tuu ole­van sen ver­ran han­ka­laa, että sama kos­kee sitä. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa oli­si jär­ke­vää käyt­tää esi­mer­kik­si iso­ja meri­läm­pö­pump­pu­ja läm­mön tuo­tan­toon, mitään syy­tä hajaut­taa näi­tä ei sinän­sä ole. Läm­mön varas­toi­mi­nen on myös tie­tääk­se­ni hel­pom­paa kuin sähkön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ris­kiä säh­kön yli­tuo­tan­nos­ta ei ihan välit­tö­mäs­ti ole. Nyt­kin, kes­kel­lä kesää ja aika­na lähel­lä lumien sula­mis­ta, Suo­mes­sa tuo­te­taan tuhan­nel­la megawa­til­la lauh­de­säh­köä. Tosin Venä­jän tuon­nis­sa näyt­tää ole­van jokin häikkä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On tain­nut tämä kysy­myk­se­na­set­te­lu nyt rei­lu 10 vuot­ta myö­hem­min van­hen­tua. Lauh­de­säh­kön tuo­tan­non osuus oli Suo­mes­sa vuon­na 2019 enää 3 % sähköntuotannosta,keskittyen aika mer­kit­tä­väl­tä osin kylm­pim­pään tal­veen. Maa­läm­pö­pump­pu­ja saa puo­les­taan jo 5,5:n vuo­si­hyö­ty­suh­teel­la (rei­lun 10 vuo­den takai­sis­sa las­kel­mis­sa se oli vie­lä 3), ja pois­toil­ma­läm­pö­pum­puis­sa­kin, jot­ka yleis­ty­vät nyt kovaa vauh­tia huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­man inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sen­sa takia, läm­mön­tuot­to­ky­ky on ilman pora­kai­vo­ja hyvis­sä lait­teis­sa jo 4,5. Kehi­tys kehit­tyy. Kivi­hii­li­paik­ka­kun­nil­la kau­ko­läm­pö ei vai­ku­ta ole­van enää täl­lä het­kel­lä kovin ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen vaih­toeh­to läm­pö­pum­puil­la tuo­tet­tuun läm­mi­tyk­seen verrattuna.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ter­veh­dys!

    Perus­ma­te­ma­tiik­ka Soi­nin­vaa­ran las­kel­mas­sa toi­mii. Se mikä ei toi­mi on, että niin vuo­ro­kau­ti­sia kuin vuo­tui­sia säh­kön­tuo­tan­to­mixin pysy­vyys­käy­riä tar­kas­tel­les­sa tode­taan, että kau­ko­läm­mön vas­ta­pai­ne­säh­köl­lä kor­va­taan hii­li­lauh­det­ta vain osan aikaa. Eli pääs­tö­mie­les­sä las­kel­ma ei toi­mi kovin hyvin — sen sijaan huip­pu­te­hon mitoi­tuk­ses­sa esi­tyk­ses­sä on pal­jon poh­jaa. ( Tämän het­ken lauh­de­voi­ma­tuo­tan­to on poik­keus tähän aikaan vuo­des­ta ja riip­pu­mat­ta miten säh­köä perus­tar­pee­seen tuo­te­taan niin tar­vi­taan aina vahin­ko­jen, huol­to­jen ym. varal­ta reser­vi­voi­maa, joka on lähes jär­je­tön toteut­taa muu­toin kuin fos­sii­li­sel­la lauh­teel­la). Sinän­sä olen kau­ko­läm­mön kan­nat­ta­ja vaik­ka säh­kös­tä elan­to­ni revinkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että vas­ta­pai­ne­säh­köl­lä kor­va­taan lauh­de­säh­köä pää­sään­töi­ses­ti. Ei kesäl­lä, mut­ta ei kesäl­lä läm­mi­te­tä­kään muu­ta kuin pesu­vet­tä. Vaik­ka Suo­mes­sa ei lauh­de­voi­maa tuo­tet­tai­si­kaan, jos­sain Poh­jois­sa­maas­sa — yleen­sä Tans­kas­sa — tuotetaan. 

    Jos O‑H Kyl­lö­sel­lä on täs­tä muu­ta tie­toa, kuu­li­sin mielelläni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kysyin vuo­si sit­ten ener­gia­lai­tok­sel­ta oli­si­ko mah­dol­li­suus saa­da kau­ko­läm­pö­put­kea asui­na­lu­eel­le­ni kos­ka mui­ta­kin otta­jia on. Vas­taus yksi­se­lit­tei­ses­ti että EI. Tila­sin maa­läm­pö­pum­pun ja porau­tin reiät kal­lioon. Sen jäl­keen tuli kir­je “haluat­te­ko liit­tyä kau­ko­läm­pöön?”. Aika kum­mal­lis­ta ener­gia­po­li­tiik­kaa Oulus­sa. Naa­pu­rit otti­vat kau­ko­läm­mön. Maa­läm­pö­ra­ken­nus­kus­tan­nuk­set 16 kw pum­pul­le 18000 euroa. Saman oli­si mak­sa­nut kau­ko­läm­pö­liit­ty­mä­kin asen­net­tu­na. Talo­ni koko 250 neliö­tä ja nyt on men­nyt läm­mi­ty­se­ner­gi­aa (säh­kö) puo­les­sa vuo­des­sa 4000 kw. Että kan­nat­ti homma!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Eili­ses­sä tai tämän päi­vän leh­des­sä oli suun­nil­leen seu­raa­van sisäl­töi­nen jut­tu: Tuk­hol­mas­sa monet keros­ta­lot ovat siir­ty­neet maa­läm­pöön, kos­kaa ener­giayh­tiö For­tum (?, muis­tin­ko oikein) ottaa kau­ko­läm­mös­tä niin suu­ren hin­nan, että tämä todel­la kannattaa. 

    En luke­nut tar­kem­min, enkä ehti­nyt ottaa talteen.
    Hel­sin­gis­sä täl­lais­ta tie­tääk­se­ni mikään ker­ro­tat­lo­yh­tiä ei ole har­kin­nut. Muta enpä väi­tä­kään mitään tietäväni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Nyt tulee luul­ta­vas­ti tyh­mä kysy­mys, mut­ta kysy­mys joka kui­ten­kin on vai­van­nut minua : eikö se ole ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä, että pan­naan talo maa­läm­möl­le ja han­ki­taan maa­läm­mön pyö­rit­tä­mi­seen tar­vit­ta­va säh­kö esim. tuu­li­säh­kö­nä. Annat kan­nus­tei­ta ei-fos­sii­li­sel­le säh­kön­tuo­tan­nol­le, väl­tyt kivi­hii­len pol­tol­ta. Toi­nen vaih­toeh­to, että pan­naan aurin­ko­ken­no­ja katol­le tuot­ta­maan säh­köä maalämpöpumpulle.

    Sovel­tui­si­ko tämä peri­aat­tees­sa koko Hel­sin­gin kau­pun­gin läm­mi­tys­rat­kai­suk­si, vai­heit­tain toteu­tet­tu­na? Vai nousi­si­vat­ko kulut niin kor­keik­si, että han­ke kaa­tui­si poliit­ti­seen mah­dot­to­muu­teen­sa? Vai tuli­si­vat­ko jot­kin tek­ni­set esteet vastaan?

    Kivihiilen/maakaasun teh­tä­väk­si jäi­si täs­sä kuvios­sa hoi­taa reser­vi­voi­man tuo­tan­to sii­hen saak­ka, kun­nes uusiu­tu­van säh­kön enna­koi­ta­vuus tai varas­toi­ta­vuus para­ni­si­vat oleellisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Soi­nin­vaa­ran las­kel­mat kes­kit­ty­vät lil­lu­kan­var­siin, ja ovat lii­an yksin­ker­tais­tet­tu­ja ja hypoteettisiä.

    Olen­nai­sem­paa on kes­kit­tyä oikeil­la rat­kai­suil­la ener­gian sääs­töön ja pitää huo­li sii­tä, ettei asu lii­an leveästi.

    Kaik­kein tär­kein­tä on kui­ten­kin pitää huo­li sii­tä, ettem­me toi­min­nal­lam­me (lue: kulut­ta­mi­sel­la) tue elin­kei­noe­lä­mää, joka aiheut­taa niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la­kin kai­kil­la mit­ta­reil­la mitat­tu­na yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­man ympäristökuormituksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tuo­hon Tuo­mi­kos­ken kysy­myk­seen odot­te­li­sin vas­taus­ta. Maa­läm­pöä mut­ta säh­kö uusiu­tu­val­la energialla.

    Toi­saal­ta voi­han sitä kom­bi­lauh­de­voi­ma­laa pyö­rit­tää muul­la­kin kuin kivi­hii­lel­lä. Vaa­sas­sa teh­dään juu­ri (oikein) isoa kom­bi­lauh­de­voi­ma­laa (siis säh­köä ja kau­ko­läm­pöä), joka pyö­rii hak­keel­la. Se kor­vaa van­han hii­li­käyt­töi­sen kom­bi­lauh­de­voi­ma­lan. Vaa­sas­sa on val­tao­sa talois­ta kaukolämmössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo hei, miten voit las­kea läm­mön ja säh­kön kilowa­tit suju­vas­ti yhteen? 1 kis­sa + 1 koi­ra ei ole 2 kis­saa tai koi­raa, kos­ka yksik­kö ei täs­sä tapauk­ses­sa täs­mää. Läm­mön muut­ta­mi­nen ver­tai­lu­kel­poi­sek­si säh­kön kwh:ksi ei toi­mi sadan pro­sen­tin hyö­ty­suh­teel­la. Mai­nit­se­mil­la siir­to­tap­piol­la on myös suu­ri roo­li, täs­sä­hän las­kes­kel­laan kai­ken tapah­tu­van tuo­tan­non alkulähteellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Jän­nä, että täs­sä on saa­tu pit­käh­kö kes­kus­te­lu aikai­sek­si ilman, että kukaan kom­men­toi Osmon ilmei­ses­ti muis­ti­ku­viin­sa perus­tuen esit­tä­miä hyötysuhteita.

    Nykyi­set kau­ko­läm­pö­voi­ma­lat on raken­net­tu sel­lai­sik­si, että ne tuot­ta­vat säh­köä noin 25% polt­toai­neen ener­gias­ta ja läm­pöä asun­toi­hin asti toi­mi­tet­tui­na noin 60%.

    Nyky­ai­kai­set nes­te­polt­toai­nei­ta käyt­tä­vät lauh­de­voi­ma­lat uusil­la moot­to­ri­tek­nii­koil­la pää­se­vät yli 45% hyö­ty­suh­tee­seen säh­kön­tuo­tan­nos­sa. Tosin ole­mas­sa ole­val­la hii­li­voi­ma­la­kann­nal­la Osmon esit­tä­mä 42% lie­nee lähel­lä toteu­tu­vaa. Lisäk­si täl­lai­ses­ta voi­ma­las­ta saa­daan kau­ko­läm­pö­ener­gi­aa rei­lu 5%.

    Uusil­la moni­vai­he­läm­pö­pum­puil­la pääs­tään 5:1 COPiin van­ho­jen pump­pu­jen 3:1:n sijasta.

    Miten las­kel­mat muut­tu­vat näil­lä arvoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En tie­dä muis­ta voi­ma­lois­ta, mut­ta Hele­nin voi­ma­lat tuot­ta­vat säh­köä 30 % ja läm­pöä 60 %.

        Juu, aivan ide­aa­li­pis­tees­sä kyl­lä, todel­li­suus on suu­ren osan ajas­ta tätä huo­nom­pi. Lisäk­si kau­ko­läm­mön siir­to­hä­viöt ovat noin 7% ja säh­kön noin 4%.
        Raken­nus­kan­nan uudis­tues­sa ja ilmas­ton läm­me­tes­sä läm­mön tar­ve per koti tai per raken­nus­ne­liö­met­ri ale­nee mer­kit­tä­väs­ti ja vuo­tui­set läm­mi­tys­tun­nit vähe­ne­vät. Toi­saal­ta pääs­töt­tö­män säh­kön tuo­tan­to­vaih­te­lut kai­paa­vat jous­ta­vaa kapa­si­teet­tia tai varas­to­ja ja läm­pö­va­ras­toon ener­gi­aa pump­paa­vat läm­pö­pum­put voi­daan älyk­kääs­sä säh­kö­ver­kos­sa val­jas­taa kulu­tusa­jan­koh­taa siir­tä­mäl­lä toi­mi­maan täs­sä tehtävässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Kyl­lä Hele­nin voi­ma­lat tuot­ta­vat koko ajan lähel­lä ide­aa­li­pis­tet­tä, kos­ka sisos­sa jär­jes­tel­mäs­sä jokai­nen voi­ma­la void­faan opti­moi­da. Maa­kaa­sun osal­ta tilan­ne on vie­lä parempi.
        Muut puhu­vat läm­pö­va­ras­tois­ta ja sii­tä, mitä voi­si teh­dä. Helen tekee tuo­ta kaikkea.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Juha Tuo­mi­kos­ken kysy­myk­siin odo­tan myös vastausta. 

    Vie­hät­tää kovas­ti aja­tus pai­kal­li­ses­ti tuo­te­tus­ta ener­gias­ta= säh­kö omal­ta (kerros)talon katol­ta ja sil­lä pyö­ri­si moder­ni moni­vai­he­läm­pö­pump­pu. Kun oma aurin­ko-/tuu­li­voi­ma ei rii­tä, oste­taan tuu­li-/ve­si­säh­köä vaik­ka Ruotsista/Norjasta jos koti­mais­ta ei riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Näis­sä ener­gia­kes­kus­te­luis­sa ole­te­taan poh­jois­mai­sen Nord­poo­lin säh­kö­kau­pasn toi­mi­van ide­aa­li­ses­ti, siten että alu­een hal­vin säh­kö on aina ostet­ta­vis­sa. Näin olen itse­kin ennen luul­lut. Tänä kesä­nä Suo­meen on tuo­tu pal­jon säh­köä, ja säh­kön hin­ta on ollut Suo­mes­sa het­kit­täin jopa 4–5 ker­tai­nen Ruot­siin ver­rat­tu­na. Tämä joh­tuu ns. pul­lon­kau­laon­gel­mas­ta, maa­ham­me voi­daan tuo­da vain tiet­ty siir­to­lin­jo­jen kapa­si­tee­tin mukai­nen mää­rä säh­köä. Täl­löin hin­ta muo­dos­tuu eri­lai­sek­si eri mais­sa. Jos säh­kön tuon­ti on vähäis­tä, ongel­ma lie­nee pie­nem­pi ja hin­nat samaa tasoa. Täs­sä mie­les­sä lisä­ka­pa­si­teet­tia tai tehok­kaam­pia siir­to­lim­jo­ja kaibvataan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Hele­nin 30% ja minun käyt­tä­mä­ni 25% tar­koit­ta­vat eri asioi­ta, mut­ta tämä ero ei ole oleel­li­nen (jos olet kiin­nos­tu­nut ymmär­tä­mään eron, voim­me vaik­ka tava­ta kas­vok­kain ja voit ottaa mukaan vaik­ka jon­kin Hele­nin höy­ry­pan­nu­nin­si­nöö­rin, niin käyt­tä­mäm­me luku­poh­ja on yhteinen).

    Käy­te­tään siis luku­ja­si. Kau­ko­läm­pö­ver­kon häviöt ovat luok­kaa 10%. Hele­nin toi­min­ta-alu­eel­la ja hyvä­kun­toi­ses­sa ver­kos­sa vähem­män. Siten asun­toi­hin asti saa­daan toi­mi­tet­tua 55% kivi­hii­len energiasta.

    Las­kel­ma­si menee sil­loin uusil­la luvuil­la seuraavasti:

    Säh­kö teh­dään kivi­hii­li­lauh­teel­la, jon­ka hyö­ty­suh­de on 42% ja kau­ko­läm­pö voi­ma­las­sa, jos­sa kivi­hii­len ener­gias­ta muut­tuu säh­kök­si 30 % ja läm­mök­si aun­toi­hin 55 %. Maa­läm­pö muut­taa säh­köä läm­mök­si hyö­ty­suh­teel­la 1:5. Pal­jon­ko menee kivi­hiil­tä sii­hen, että tuo­te­taan 1000 kWh lämpöä.

    Maa­läm­pö­ta­lo tar­vit­see säh­köä 200 kWh (1000/5 = 333) , jon­ka tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan 476 kWh kivi­hiil­tä (200/0,42 = 476).

    Kau­ko­läm­pö­voi­ma­las­sa pitää 1000 kWh:n läm­pö­mää­rän syn­nyt­tä­mi­sek­si polt­taa kivi­hiil­tä 1818 kWh:n edes­tä. (1000/0,55 = 1818)

    Toi­saal­ta samal­la syn­tyy säh­köä 545 kWh (0,30 x 1818 = 545), joka syr­jäyt­tää vas­taa­van mää­rän lauh­de­säh­köä. Se taas vähen­tää lauh­de­voi­ma­lois­sa kivi­hii­len tar­vet­ta 1299 kWh:n edes­tä. (545/0,42 = 1299).

    Niin­pä kau­ko­läm­pö­ta­lou­des­sa 1000 kWh:n läm­pö­mää­rän tuot­ta­mi­nen aiheut­taa kivi­hii­len polt­toa 519 kWh:n e4destä. (1818 – 1199 = 519).

    Lisäk­si lauh­de­voi­ma­las­ta saa­daan sen sijain­ti­ky­läs­sä 5% kivi­hii­len ener­gias­ta kau­ko­läm­pöön. Siten maa­läm­pö­pump­pu­ta­lo saa pol­ku­pyö­rä­tal­lin­sa läm­mi­tyk­sen kau­pan päälle.

    Suu­rin muu­tos alku­pe­räi­siin lukui­hin vuo­del­ta 2008 syn­tyy sii­tä, että maa­läm­pö­pump­pu­jen COP-hyö­ty­suh­teet ovat paran­tu­neet. Tämä onkin syy, mik­si kes­tä­vän kehi­tyk­sen kan­nal­ta tämän­tyyp­pi­set rat­kai­sut ovat mie­lek­kääm­piä kuin klas­si­set kes­ki­te­tyt kombi(naatti)voimalat.

    Kau­ko­läm­pö­voi­ma­las­sa mah­dol­li­suu­det paran­taa hyö­ty­suh­det­ta nykyi­ses­tä ovat muu­ta­mia pro­sent­te­ja, tai sit­ten itse voi­ma­lois­sa pitää läh­teä hyö­dyn­tä­mään läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gioi­ta. Sen sijaan uusis­sa tek­no­lo­giois­sa on tar­jol­la sel­väs­ti suu­rem­pia parannuspotentiaaleja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Poh­jois­mais­ten yhteis­ten ener­gia­mark­ki­noi­den syn­nyt­tyä mark­ki­na­voi­mat ovat saa­neet aikaan muu­tok­sen sii­nä, miten mar­gi­naa­li­säh­kö tuo­te­taan. Nor­jaan syn­tyi inves­toin­ti­boo­mi, kun maa­no­mis­ta­jat raken­si­vat perä­pel­to­jen­sa puroon vies­voi­ma­lai­tok­sen. Näi­den tuot­ta­ma säh­kö on kor­van­nut lauh­de­voi­man ja Suo­mes­sa on puret­tu van­ho­ha lauh­de­voi­ma­loi­ta. Täs­tä taas on seu­ran­nut lisään­ty­nyt säh­kön tuon­ti ja mai­den välis­ten run­ko­lin­jo­jen muut­tu­mi­nen pullonkauloiksi.

    Tilan­tee­seen on tulos­sa muu­tos, kun Ruot­sin ja Liet­tuan väli­nen uusi lin­ja val­mis­tuu. Sil­loin säh­kön vien­ti Suo­mes­ta Viroon lop­pu­nee ja tääl­lä voi­ta­neen jat­kaa lauh­de­voi­man alasajoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.