Kun nyt aloin kehua kaukolämpöä, jatkan.
Miksi pesukoneet — siis astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet — käyttävät kylmää vettä ja lämmittävät sen sähköllä? Voisiko se johtua siitä, että maailmalla kaukolämpöä on niin vähän. Maailmzassa kaikki erimerkkiset pesukoneet tehdään samoissa tehtaissa, eikä kukaan ole viitsinyt suunnitella omia mallejaan kaukolämpökaupunkeja varten?
Maalämmöllä toimiva pesukone tarvitsee jokatapauksessa vastukset kun ei kaukolämpö kesällä varmaan riitä (kallista?). Kaukolämpöpesukonetta ei kannata myydä ennenkuin on löyty asuntoja joihin niitä voi asentaa ja sellaisia asuntoja ei kannata rakentaa, ennenkuin on pesukoneita…
Paljonko siinä edes säästäisi vuodessa? Eipä kyllä paljoa, veikkaan ma.
Ostin hiljakkoin uuden astianpesukoneen ja kysyin eri myyjiltä mahdollisuudesta kytkeä kone lämpimään veteen. Kaksi kolmesta myyjästä ilmoitti, että astianpesukonetta ei saa kytkeä kuumavesiliityntään. Syy miksi kone olisi kytkettävä kylmävesiliityntään oli mm. se, että pesuaineet eivät toimi oikein, jos kytketään kuumavesiliityntää? Enpä tiedä. Vanha kone oli kytkettynä kuumavesiliityntään ja sitä kautta kaukolämpöverkkoon ja toimi vuosikymmeniä moitteetta. Toisaalta vanha kone myös käytti vettä huomattavasti enemmän kuin nykyinen, jonka käyttämän veden määrä on ällistyttävän pieni.
Ajattelin siis, että pesukoneen käyttämä lämmin vesi olisi peräisin kaukolämmöstä. Näitä kuluttajia maailmalla on jo miljoonia. Toki samal laite toimisi silloin myös lämpöpumpputalouksissa.
Taloyhtiöiden pesutuvissa on yleensä lämmintä vettä ottavat koneet.
Ominaisuus lyhentää pesuaikaa heikentämättä pesutulosta.
Kyseinen konemalli sopisi kyllä muihinkin kuin kaukolämmitettyihin taloihin. Esim. öljylämmitetyissä omakotitaloissa on yleensä suuret lämminvesivaraajat ja tehokas lämpökattila.
Kaukolämpöön siirtyminen on ainakin täällä Turussa omakotiasujille hyvin kallista. Suurin osa hinnasta muodostuu liittymismaksusta, joka ei sisällä mitään töitä tai tarvikkeita.
Meillä kulkee kaukokämpöputki 20 metrin päässä talostamme, joten etäisyys ei kai voisi olla paljoa lyhyempi.
Katumme kahdeksasta talosta kaukolämpöön on liitetty vain yksi talo, jonka omisti varakas yrittäjä firmansa kautta.
Muihin taloihin on vaihdettu uusia öljykattiloita.
Jo käyttöveden suosituslämpötila 55 astetta on liikaa useille vaatteille, ja jos lämpötila tuosta vielä nousee, huononee astianpesukoneenkin pesutulos kun valkuaisaineet hyytyvät kiinni astioihin. Asiaa tarkemmin tuntematta oletan että jotkut pyykinpesuvaiheet halutaan tehdä nimenomaan kylmällä vedellä.
Laitteissa pitäisi selvästikin olla sekä kylmä- että kuumavesiliittymä ja vähän heuristiikkaa niitä ohjaamaan. Jotta tämän idean saa kuluttajalle myytyä, pitäisi laitteiden energiatehokkuusmerkintöjen sääntöjä rukata.
Pyykinpesukoneiden osalta kuumaa vettä ottavilla pesukoneilla pesee pyykkinsä satoja miljoonia ihmisiä. Ovat täällä Ameriikan Yhdysvalloissa käytännössä standardi. Kaukolämmön vuoksi tätä ei kuitenkaan tehdä, koska täällä ei ole kaukolämpöä juuri missään. Kyseessä lienee yksinkertaisesti “American standard”. Ehkä ratkaisuun on päädytty aikanaan siksi, että järjestelyllä talossa ei tarvitse olla kuin yksi vedenlämmitin?
Miltään muulta ominaisuudelta on kyllä ottaisin amerikkalaisista pesukoneista mallia. Ovat nimittäin … surkeita.
Yhtä kaikki — kuumaa vettä syöviä vaatepesukoneita on maailmalla kosolti.
Ja mitä tiskikoneeseen tulee, niin ainakin meidän mökillä olevaan tiskikoneeseen on ohjattu kuuma vesi vuosikaudet sen jälkeen kun sähkövastus meni rikki. Hyvin toimii, ellei alkuperäistä paremmin.
Taloyhtiöiden pesutupien koneet on liitetty sekä kylmään että lämpimään veteen. Eihän niissä voisi muuten pestä suurinta osaa vaatteista.
Kone huolehtii oikeasta veden sekoitussuhteesta, mikä tekniikkana saattaa olla kalliimpaa, kuin sähkövastuksella hoidettu vedenlämmitys.
Näin arvailen, en tiedä.
Kuten Samuli kertoi, taloyhtiöissä on yleensä kuumaa vettä ottavat pesukoneet. Ja ottavat ne myös kylmää vettä niihin pesuvaiheisiin missä sitä tarvitaan.
Esimerkiksi tästä linkistä löytyy esitteitä
http://www.esteri.com/tuotteet/pesukoneet.html
Teoriassa astiat pitäisi huudella aina ensin kylmällä etteivät tähteiden valkuaiset jämähdä kiinni. Pesuaineet ja koneet ovat kuitenkin niin kehittyneitä että ero ei ole enää ollenkaan vanhojen hyvien aikojen veroinen. Lämpimälläkin pärjää jos koneen tiivisteet ja muut osat on tehty sellaista käyttöä vuosikausia kestämään.
Hankin juuri noita laitteita ja mietin ihan samaa…
Piti saada, perheen allergiasyistä, semmoinen malli joka kuluttaa paljon vettä eli huuhtelee kunnolla. Mikä on nykyäään hämmentävän hankalaa.. Lopulta löytyi suomalaisella brändillä ruotsissa valmistettu kone.
Vaikka vedensäästö toki on välttämätöntä suurimmassa osassa maailmaa, niin meillä täällä pohjoisessa ei ole pulaa vedestä. Ja toisaalta skandinaaveille tuppaa olemaan herkkä iho. Energiankulutukseen lotratulla huuhteluvedenmäärällä ei ole tunnu olevan juuri vaikutusta.
Jos tuollainen paikallisiin markkinoihin sovittaminen onnistuu niin miksei sitten kaukolämpöön kytketty kone?
Toinen juttu, nykyään on markkinoilla yksi kuivausrumpu jossa on lämpöpumppu, ja tekniikka oletettavasti yleistyy. Miksei se voi pumpata malliin kaukokylmä sitä lämpöä takaisiin kaukolämpöverkkoon sen sijaan että lämmittää kylppärin saunaksi?
Ei mun pesukone lämmitä vettä kuin kerran 3 litraa 50 asteeseen, huuhtelut menee kylmällä. Siis 40 * 5 kcal = 200 kcal = 1000 kilojoulea = 1000 kilowattisekunttia = 300 wattituntia = 5 senttiä. Kuuma vesi vaatisi paremmat venttiilit ja letkut, kuin mitä ne nykyset muoviset on. Vaikea siis nähdä huimia kustannussäästöjä tässä.
Itseasiassa pyykkien huljuttelu ja linkous voi hyvinkin ryövätä enemmän kuin tuon 300 wattituntia.
Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa siitä paljonko erilaiset “energiaa säästävät” ratkaisut lopulta säästävät. Paljonko esim. jääkaappi, pesukone ym. kuluttavat käytännössä. Ja miten ne suhteutuvat esimerkiksi lämmitykseen tai auton polttoaineen kulutukseen.
Tai vaikka Thaimaan lomaan. Jos jätän lomamatkan väliin, voinko sillä “säästöllä” käyttää huoletta loppuelämäni enemmän enegriaa käyttävää pesukonetta.
Täytyy varmaan laskea oma tilasto.
>Ajattelin siis, että pesukoneen käyttämä lämmin vesi olisi peräisin kaukolämmöstä.
Voisiko asialla olla mitään tekemistä sen kanssa, että kaukolämpö- ja käyttövesiverkot ovat erilliset, koska kaukolämmön vesi ei ole yhtä puhdasta kuin käyttövesi. Minä en ainakaan joisi patterista.
En kuitenkaan osaa sanoa, onko kaukolämmön vesi niin likaista ettei se kävisi suoraan pyykinpesuun. Siinä tapauksessa tarvittaisiin sekundääripiiri puhtaan veden lämmittämiseen.
Näinhän siis jo tehdäänkin; käsittääkseni lämmintä vettä käyttävät pesukoneet ottavat sisään (mahdollisesti kaukolämmöllä) lämmitettyä käyttövettä eivätkä suoraan kaukolämpövettä.
Kaukolämmön lämpö siirretään kiinteistön lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään lämmönvaihtimen avulla. Siis kukaan ei syö, eikä juo eikä lämmitä raa’alla kaukolämpövedellä. Jos esimerkiksi omakotitalon öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, pannun korvaa lämmönvaihdin. Talon oma käyttövesi- ja lämmitysvesijärjestelmä säilyy kutakuinkin entisellään. “Kaukolämpövesi” tulee ja menee kiinteistön läpi eikä pisaraakaan käytetä muuhun kuin kiinteistön sisäisen veden lämmittämiseen.
Kodinkoneliike OnOffin sivulta: “Astianpesukone voidaan kytkeä joko kylmä- tai lämminvesiliitäntään.” Luulisin että tuon kokoinen liike tietää mitä kirjoittaa.
Ostin 1970 luvulla Indesit merkkisen astianpesukoneen ja siinä oli silloin molemmat liitännät ja se osasi sekoittaa niistä oikeanlämpöisen pesu- ja huuhteluveden. Myöhemmin ostetuissa ei ole enää ollut. Uusimman vuosi sitten ostetun liitin kuumavesihanaan ja ihan hyvin pesee.
Kun lotraatte sen vetenne kanssa, niin eräs omaantuntoon liittyvä osoite on alla. Tuttu monelle, mutta kertaus on opintojen isä.
http://www.vesijalanjalki.org
Kiinteistökoneet pääsääntöisesti tosiaan käyttävät lämmintä ja kylmää vettä ja sekoittavat ne näpsästi. Kerrostaloissa pitäisikin aina olla talopesula, johon voidaan hankkia kunnon koneet, lingot, mankelit ja vaikkapa matonpesukone. Ne kun säästävät asukkaiden rahaa, luontoa ja kiinteistökin pysyy paremmassa kunnossa, kun pesukoneet eivät höyryä kylppäreissä.
Talopesulan käyttäjänä olen järkyttynyt siitä pesuaineen määrästä, jonka osa ihmisistä kaataa koneeseen. Jos sen haluaa saada pois vaatteista, on taatusti käytettävä ylimääräistä huuhtelua. Anekdoottina: työtoverini sanoi, että hänen ei tarvitse pesuaineita ostaa, kun talopesulan koneen pesuainesäiliössä on aina niin paljon jäämiä. Uskon sen, minä vain siivoan hajustetut sotkut pois ennen pesua.
Astianpesukoneen tarpeellisuutta uskallan epäillä, vaikka tiedän saavani kiihkeätä palautetta. Siinä ajassa, kun täytän ja tyhjennän koneen, olen kyllä vettä säästellen ehtinyt pestä aika kasan astioita ja nostaa ne kuivauskaappiin. Kokeilkaapa.
Vedenkulutuksen laskeminen on vähän harhaanjohtavaa. Mitä väliä sillä vedenkulutuksella sinänsä on? Vesi ei katoa kierrosta mihinkään, joten (periaatteessa) jos laskee hanasta puhdasta vettä maahan, ei kuormita tai kuluta oikeastaan mitään muuta kuin sen puhdistamiseen ja pumppaamiseen kuluneet resurssit. Viemäriin laskeminenkaan ei ole paljon sen pahempi, koska vesi on jo puhdasta, kuormitus voi hiukan lisääntyä.
Jos vesi saadaan vaikka suolanpoistolla merivedestä, se on energiankulutuksen kannalta pahempi, mutta silloinkaan ei kuluta mitään veteen liittyvää rajallista resurssia, ainoastaan energiaa. Ainoastaan alueilla, joissa pohjavesi on oikeasti niukka resurssi, kannattaa kulutuksesta sinänsä kantaa mitään huolta. Kumpikaan ei ole Suomessa kummoinenkaan ongelma.
Tidemies:
“Ainoastaan alueilla, joissa pohjavesi on oikeasti niukka resurssi, kannattaa kulutuksesta sinänsä kantaa mitään huolta. Kumpikaan ei ole Suomessa kummoinenkaan ongelma.”
Sinivihreä:
Tästä samaa mieltä. Suomessa esimerkiksi viemäriverkosto on mitoitettu siten, että se tarvitsee toimiakseen tietyn määrän vettä. Kovasti vettä säästämällä saatetaan heikentää viemäriverkoston toimintaa.
Toisaalta jos peuskoneet joutuvat lämmittämään aiempaa pienemmän määrän vettä, säästetään siinä energiaa.
TL kyseli tilastoista energiatehokas pesukone vs. Thaimaan loma. Tilastoa mulla ei näpeissä ole, joskin sellaisen löytäminen on verraten helppoa. Suuruusluokkaan pääset käsiksi jos kerrot lentomatkan “bensankulutuksen” Osmon aiemmin VTT:n 90-lukuisesta tutkimuksesta siteeraamalla 4–8 litraa/matkustajakilometri Thaimaan lennon pituudella ja vertaat tätä sitten arvuutettuun tai mitattuun sähkökulutukseesi (Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline#Energy_content antaa suuntaviivaksi 9,6 kWh per litra). Pahasti näyttää siltä, että yksi lento Thaimaahan on samaa suuruusluokkaa kuin koko muun vuoden energiankulutus.
The Carbon Account on vielä tukevasti betassa oleva brittiläinen avoimen lähdekoodin hiilidioksidipäästömittauspalvelu. http://thecarbonaccount.com
Nyt kun harva kuitenkaan oikeasti jättää kokonaan lentämättä, niin olisi valtavan mielenkiintoista tietää tarkemmin lentojen per matkustajakilometri kulutuksista / päästöistä.
Olin Kreikassa (Kreetalla) kesäkuun alussa ja edellisestä reissusta samaan paikkaan oli kulunut puolitoista vuotta. Tuona aikana talojen katolle asennettujen aurikokennoilla varustettujen lämminvesivaraajien määrä oli kasvanut räjähdysmäisesti ilmeisen kalliin sähkönhinnan vuoksi. Varaajat olivat arviolta 200 litran luokkaa keskimäärin.
Mikäli tuollaista pönikkää paneeleinen joku tarjoaisi kohtuulliseen hintaan, asennuttaisin sellaisen välittömästi taloni katolle. Vielä kun sen sisältämän veden pystyisi ohjaamaan suoraan — vaikka termostaatin kanssa — pyykin- ja astianpesukoneeseen.
Kesäaikaan varmasti toimiva ratkaisu. Talveksi vaan koko härveli putkistoineen kuivaksi jäätymisestä aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi.