Kaukolämpökeskustelussa on usean henkilön voimin käynyt ilmi, että liittyminen tontin vierestä kulkevaan kaukolämpöön on niin kallista, että halvemmaksi tulee lämmittää sähköllä tai öljyllä.
Ymmärtääkseni tässä on kyse “tasapuolisuudesta”. Aikanaan kaukolämmön käyttäjät ovat rahoittaneet verkoston. Jos siihen pääsisi nyt marginaalikustannuksilla (maksaisi vain matkan putkesta taloon) saisi etua vanhoihin asiakkaisiin nähden. Niinpä sitten käy kuten Turussa: kiinteistöjä ei liitetä kaukolämpöön, vaikka putki kulkee tontin vierestä. Tähän on pakko saada muutos!
“Aikanaan kaukolämmön käyttäjät ovat rahoittaneet verkoston.”
No, kukahan se keksi tämän kaukolämmön käyttäjilleen. Väittäisin että poliitikot ja insinöörit tai toisin päin. Nytkö sitten tulevaisuudessa olisi niin eri ernergiamuotojen käyttöjen suhteen, että käyttäjät sanelisivatkin millaista energian muotoa haluaisivat käyttää.
Että, josko joskus Osmosta energiaminsteri tulisi, niin täältä tulee yksi ääni Osmon äänestysarkkuun. Harmi vaan että kansalaiset eivät päätä ministerien salkkujen kantajista.
Ehdotan sosialismia ja normiohjausta. Kaukolämpöputki on, tai sen pitäisi olla, ihan samanlaista perusinfraa kuin tiet ja vesijohdot. Eli kaupunki yksinkertaisesti laajentaa putkistoa ja määrää talot liitettäväksi siihen ilman erillaskutusta. Rahoitus tulee käyttömaksuista.
Nyt on taas lausuttu ääneen vaarallinen ajatus: “pakko saada muutos” tämäntyyppisessä asiassa johtaa usein huonoon tulokseen, vaikka ajatus sinänsä onkin varmasti hyväätarkoittava.
Uskaltaisiko muutoksen keinoja ja (tahallisia sekä tahattomia) sivuvaikutuksia tiedustella?
Liittymiskustannusten periminen energialaskun yhteydessä vähittäin olisi todennäköisesti toiseksi paras keino saada ihmiset liittymään kaukolämpöön. Tuhansien eurojen lasku on jotain sellaista, mitä jopa kansanedustajan palkkaa pienemmillä tuloilla kärvistelevät yleensä kavahtavat. Vähittäin voitaisiin periä jopa moninkertaisesti todelliset liittymiskustannukset asiakkailta, koska eivät he yleensä osaa edes laskea..
Mallissa olisi vielä sekin hyvä puoli että aina tarpeellinen määrä eriarvoisuutta saataisiin aikaan sillä, että wanhat liittyjät maksaisivat hieman vähemmän energiastaan. Tämä olisi tietysti hyvä saada kerrotuksi muillekin, ehkäpä jonkinlaisella merkillä.. Tehokkainta olisi tietenkin määrätä liittyminen pakolliseksi.
Stadingradin kaukolämpö tuotetaan kivihiilellä ml. eduskuntatalon lämmitys. Että se siitä, ikäänkuin kaukolämpö olisi automaattisesti ympäristöystävällinen ratkaisu!
Traveler: Ongelma eivät ole pelkästään liittymiskustannukset. Kaukolämmön hinta lienee nyt jotain 50€/MWh, hiukan yli. Korotuspaineet ajanevat hinnan lähiaikoina tuonne 60€ tuntumaan.
Öljyn hinnan ollessa euron per litra, niin megawattitunti maksaa noin 90€. Muuttuva kustannus on puolitoistakertainen.
Mutta: Suora sähkö on nyt jo halvempaa tai suunnilleen saman hintaista kuin öljy. maalämpöpumppu tekee yhdestä megawattitunnista sähköä ainakin kaksi lämpöä. Muuttuva kustannus alittaa kirkkaasti kaukolämmön.
Maalämpöpumpun asentamisen voi laskea maksavan sellaisen (pyöreästi) 10 000 euroa. Kaukolämpöön vaihtamisen investointi on monesti paljon suurempi.
Helsingin energialaitoksen pääpolttoaine on maakaasu, mutta kivihiiltäkin on. Myös sähkölämmitetyt talot lämmitetään kivihiilellä, mutta hyötysuhde on kuudesosa siitä, mitä kaukolämmössä.
Jep. Kaukolämpöliittymä verkon lähellä uusiin rakennuksiin rakennusluvan ehdoksi vaikkei sitä käyttäisikään, ja vanhaan taloon kunnalta liittymän rajakustannushinnalla (runkoverkon piilokustannuksia huomioimatta), jolloin kertakustannus on molemmissa tapauksissa asiakkaalle vähäinen jos kilpailu toimii. Verkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat varat nykyistä korkeammista käyttömaksuista, joista siirtymäaikana jollain kaavalla huojennusta niille jotka ovat liittymismaksut aikanaan maksaneet.
Kaukolämpöverkon omistusta ei missään olosuhteissa tule antaa kunnalta pois jotta monopolin mahdollistama rahastus estetään ja lämmöntuottajien välinen kilpailu taataan.
Julkisessa keskustelussa näkee usein esitettävän että kaukolämmöstä on pääkaupunkiseudulla ylitarjontaa. Jos tämä pitää paikkansa niin sitä suuremmalla syyllä pitäisi saada kaukolämpöön liittyminen houkuttelevammaksi. Perustamiskustannusten siirto käyttökustannuksiin olisi juurikin tätä.
Laitoin juuri tarjouspyynnön liittymälle. Putki kulkee alle 10 metrin päässä talosta. Silloin, kun putki vedettiin, noin viisi vuotta sitten ei saanut kaukolämmöstä mitenkään kannattavaa.
Onkohan tilanne muuttunut?
Törmäsin tuossa vähän aikaa sitten Tekniikka&Talous ‑lehden uutiseen(T&T20.11.2007), joka vähän sivuaa aihetta: http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/article48409.ece
Uutisessa Vapaavuori toteaa:
“… ympäristöministeriössä on käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain muutoshanke, jonka avulla voidaan jo asemakaavassa määrätä uudisrakennusten liittämisestä kaukolämpöverkkoon, mikäli alueella sellainen on”
Toki tämä ei tietysti helpottaisi ongelmaa ollenkaan vanhan rakennuskannan osalta. Toisaalta tuo uudistus hanke voi vielä moneen kertaan juuttua ministeriöiden hämärään.
Mikä Vapaavuorta vaivaa — Kokoomukselainen ja tekee ja puhuu koko ajan fiksuja.
Kaukolämmön liittymäkustannusten alentaminen lienee suurimmassa osassa tapauksia poliitikkojen hallussa. Ehdotus on kerrassaan hyvä.
Onkohan muuten mahdollista käyttää maalämpöä kaukolämmön lähteenä? Jos kesän sähköntuotannossa syntyy ylijäämälämpöä, niin eikö se kannattaisi varastoida maan alle ja ottaa sitten käyttöön pakkasilla?
Tiedän muutaman tapauksen, missä talon liittäminen kaukolmpöön maksaisi ~10000€/kotitalous. Eipä ole liitetty taloja.
Kaukolämpöön liittyminen tulee myös mahdolliseksi meidän alueelle, mitä mahdollisuutta aikaisemmin ei ole ollut. Elikkä mitään siipeilyä tässä ei ole. Tosin voimala ja putki sijaitsee suhteellisen lähellä.
Liittymisen kokonaiskustannus pyörii siinä 10.000- 11.000 tuhannen välillä. Eräs asia siinä ihmetyttää, nimittäin voimalan omistaa Vapo, joka käyttää pääasiallisena polttoaineena turvetta. Mutta operoijana toimii Vattenfall, joka ensin ostaa lämmön Vapolta, ja myy sitten sitä lähes maailmanmarkkinahintaan asiakkaille. Eli tämä toiminta on täysin kansainvälisen pörssiyhtiön keinottelun kohteena. Jos tämä ilmastonmuutos otettaisiin tosissaan, ei niinkin tärkeä asia kuin lämmittäminen ilmastonmuutoksen kannalta jätettäisi täysin vapaitten markkinoitten hoidettavaksi.
Itse ainakin otan liittymiseen aikalisän, ja olen harkinnut myös muita vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus on aurinkokeräimet käyttöveden lämmittämiseen, ja jättäisi vielä öljyn rinnalle. Ainakaan kansainväliset markkinat ei heiluta auringonpaistetta.
Kymppitonni +- muutama tuhat on sattumalta myös maalämmön asentamisen kustannus. Ja kuten sanoin, tämän hetken hinnoilla maalämpö on halvempaa kuin kaukolämpö. Jos kaukolämmöstä halutaan tehdä houkuttelevampaa, niin hinnan pitää tulla alas paitsi liittymiskustannuksen kohdalla, myös energiakustannusten kohdalla.
Lisää ydinvoimaa.
Minusta kyllä, jos tämä ilmaston muutos otettaisiin vakavasti, niinkin tärkeää asiaa kuin lämmittäminen ei pitäisi missään nimessä jättää poliitikkojen hoidettavaksi.
On kuitenkin hauska lukea Sepe, että vielä nautit markkinoiden suomasta vapaudesta valita myös muita lämmitysmuotoja, kuin kaukolämpö. Sitten kun toiveesi totetuu, niin voit muistella tätä aikaa kaiholla.
Tiedemies, mistä löytää maalämpölaitteet asennettuna noin kymppitonnilla? Alkoi kiinnostaa, koska kolme tuttuani, jotka ovat maalämpöön siirtyneet, ovat maksaneet siitä noin 15000 euroa.
Laskin tuohon kotitalousvähennyksen ja pyöristin. Suuruusluokka on sama kuitenkin, joten sillä ei ole oikeastaan ole väliä. Jos lämpöpumppuinvestointi on 20000 ja korkokanta 6%, niin sen vuosikustannus on 1200, eli noin 50€ kuussa. Jos kaukolämpöön liittyminen maksaa puolet tästä, se tekee 25€ kuussa.
230 neliöisen talon lämmittäminen kaukolämmöllä maksaa tällä hetkellä pyöreästi 2000 euroa vuodessa, pyöristetään alaspäin ja sanotaan 160€ kuussa, yhteensä siis pääomakustannuksineen 185€ kuukaudessa. (laskennallinen hinta on noin 40 MWh/a)
OK, 40MWh vuodessa tuotettuna maalämpöpumpulla tarkoittaa pyöreästi 20MWh sähkönkulutusta. Yläkanttiinkin arvioiden, sanotaan, että kilowattitunti maksaa 8 senttiä. Se tekee MWh:lta 80€, eli yhteensä 1600€ pa. Eli 135 euroa. Lisätään tähän pääomakustannus, niin hinta on 185€, eli tarkalleen sama.
Ja huomatkaa, arvioin kaukolämmön hinnan alaspäin ja maalämmön hinnan ylöspäin.
Mitähän tuossa oikein olen sekoillut. 6% 20000:sta on kyllä 1200, mutta sehän on 100 euroa kuussa. Laskelmat menevät silloin vähän toisin.
No, saman tuloksen saa, jos korkona käyttää kolmea prosenttia; se on lähempänä nykyistä reaalikorkoa (joka on välillä negatiivinen…)
Maalämpöpumpun asennus ei ole mitään salatiedettä, kun lämmönkeruuputkiston asentaa itse esim. pellolle, niin maalämpöpumpun hinnan saa viiteen tonttuun. Toki tuollainen traktorikaivuri pitää olla taikka lainata.
Maalämpö on by the way aurinkolämpöä. Kaukolämpö tuotetaan vaan ongelmallisilla keinoin, hiili, kassu, metsänraiskaus, jne.
Kaukolömpö on ainoastaan kuntien ja kaupunkien rahastusta varten olemassa, ja nyt siis kepun tukijussien rahastusta varten.
E ole varma asiasta.Käsittääkseni maalämpö on maan sisäsääs hitaatsi tapahtuvna radiaoktiivisen hajoamsientuottamaa lämpöä. Ilman sitä maan olisi paljon nykyistä kylmempi.
Markku aH:
>Käsittääkseni maalämpö on maan sisäsääs hitaatsi
>tapahtuvna radiaoktiivisen hajoamsientuottamaa
>lämpöä. Ilman sitä maan olisi paljon nykyistä
>kylmempi.
Kyllä, pääasiassa näin — wikipedian mukaan 80 % geotermisestä lämmöstä syntyy radioaktiivisesta hajoamisesta. Loppu 20 % on jäännöslämpöä Maan muodostumisesta jokunen miljardi vuotta sitten.
Tämä kaikki on siis uusiutumatonta ydinenergiaa, kuten tietysti Auringon säteilykin, mutta toisaalta se säteilee avaruuteen joka tapauksessa, joten antropogeeninen Maan jäähtyminen on jokseenkin merkityksetöntä.
Maalämpöpumppuja voidaan kyllä käyttää geotermisen lämmön lisäksi myös auringon energian keräämiseen, esimerkiksi jos laitetaan putkilenkki järven pohjaan.