Pesukoneet ja kaukolämpö

Kun nyt aloin kehua kau­ko­läm­pöä, jatkan.

Mik­si pesu­ko­neet — siis astian­pe­su­ko­neet ja pyy­kin­pe­su­ko­neet — käyt­tä­vät kyl­mää vet­tä ja läm­mit­tä­vät sen säh­köl­lä? Voi­si­ko se joh­tua sii­tä, että maa­il­mal­la kau­ko­läm­pöä on niin vähän. Maa­ilmzas­sa kaik­ki eri­merk­ki­set pesu­ko­neet teh­dään samois­sa teh­tais­sa, eikä kukaan ole viit­si­nyt suun­ni­tel­la omia mal­le­jaan kau­ko­läm­pö­kau­pun­ke­ja varten?

21 vastausta artikkeliin “Pesukoneet ja kaukolämpö”

  1. Maa­läm­möl­lä toi­mi­va pesu­ko­ne tar­vit­see joka­ta­pauk­ses­sa vas­tuk­set kun ei kau­ko­läm­pö kesäl­lä var­maan rii­tä (kal­lis­ta?). Kau­ko­läm­pö­pe­su­ko­net­ta ei kan­na­ta myy­dä ennen­kuin on löy­ty asun­to­ja joi­hin nii­tä voi asen­taa ja sel­lai­sia asun­to­ja ei kan­na­ta raken­taa, ennen­kuin on pesukoneita…

    Pal­jon­ko sii­nä edes sääs­täi­si vuo­des­sa? Eipä kyl­lä pal­joa, veik­kaan ma.

  2. Ostin hil­jak­koin uuden astian­pe­su­ko­neen ja kysyin eri myy­jil­tä mah­dol­li­suu­des­ta kyt­keä kone läm­pi­mään veteen. Kak­si kol­mes­ta myy­jäs­tä ilmoit­ti, että astian­pe­su­ko­net­ta ei saa kyt­keä kuu­ma­ve­si­lii­tyn­tään. Syy mik­si kone oli­si kyt­ket­tä­vä kyl­mä­ve­si­lii­tyn­tään oli mm. se, että pesuai­neet eivät toi­mi oikein, jos kyt­ke­tään kuu­ma­ve­si­lii­tyn­tää? Enpä tie­dä. Van­ha kone oli kyt­ket­ty­nä kuu­ma­ve­si­lii­tyn­tään ja sitä kaut­ta kau­ko­läm­pö­verk­koon ja toi­mi vuo­si­kym­me­niä moit­teet­ta. Toi­saal­ta van­ha kone myös käyt­ti vet­tä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin nykyi­nen, jon­ka käyt­tä­män veden mää­rä on ällis­tyt­tä­vän pieni.

  3. Ajat­te­lin siis, että pesu­ko­neen käyt­tä­mä läm­min vesi oli­si peräi­sin kau­ko­läm­mös­tä. Näi­tä kulut­ta­jia maa­il­mal­la on jo mil­joo­nia. Toki samal lai­te toi­mi­si sil­loin myös lämpöpumpputalouksissa.

  4. Talo­yh­tiöi­den pesu­tu­vis­sa on yleen­sä läm­min­tä vet­tä otta­vat koneet.
    Omi­nai­suus lyhen­tää pesuai­kaa hei­ken­tä­mät­tä pesutulosta.

    Kysei­nen kone­mal­li sopi­si kyl­lä mui­hin­kin kuin kau­ko­läm­mi­tet­tyi­hin taloi­hin. Esim. öljy­läm­mi­te­tyis­sä oma­ko­ti­ta­lois­sa on yleen­sä suu­ret läm­min­ve­si­va­raa­jat ja teho­kas lämpökattila. 

    Kau­ko­läm­pöön siir­ty­mi­nen on aina­kin tääl­lä Turus­sa oma­ko­tia­su­jil­le hyvin kal­lis­ta. Suu­rin osa hin­nas­ta muo­dos­tuu liit­ty­mis­mak­sus­ta, joka ei sisäl­lä mitään töi­tä tai tarvikkeita.
    Meil­lä kul­kee kau­ko­käm­pö­put­ki 20 met­rin pääs­sä talos­tam­me, joten etäi­syys ei kai voi­si olla pal­joa lyhyempi.
    Katum­me kah­dek­sas­ta talos­ta kau­ko­läm­pöön on lii­tet­ty vain yksi talo, jon­ka omis­ti vara­kas yrit­tä­jä fir­man­sa kautta.
    Mui­hin taloi­hin on vaih­det­tu uusia öljykattiloita.

  5. Jo käyt­tö­ve­den suo­si­tus­läm­pö­ti­la 55 astet­ta on lii­kaa useil­le vaat­teil­le, ja jos läm­pö­ti­la tuos­ta vie­lä nousee, huo­no­nee astian­pe­su­ko­neen­kin pesu­tu­los kun val­kuai­sai­neet hyy­ty­vät kiin­ni astioi­hin. Asi­aa tar­kem­min tun­te­mat­ta ole­tan että jot­kut pyy­kin­pe­su­vai­heet halu­taan teh­dä nime­no­maan kyl­mäl­lä vedellä.

    Lait­teis­sa pitäi­si sel­väs­ti­kin olla sekä kyl­mä- että kuu­ma­ve­si­liit­ty­mä ja vähän heu­ris­tiik­kaa nii­tä ohjaa­maan. Jot­ta tämän idean saa kulut­ta­jal­le myy­tyä, pitäi­si lait­tei­den ener­gia­te­hok­kuus­mer­kin­tö­jen sään­tö­jä rukata.

  6. Pyy­kin­pe­su­ko­nei­den osal­ta kuu­maa vet­tä otta­vil­la pesu­ko­neil­la pesee pyyk­kin­sä sato­ja mil­joo­nia ihmi­siä. Ovat tääl­lä Ame­rii­kan Yhdys­val­lois­sa käy­tän­nös­sä stan­dar­di. Kau­ko­läm­mön vuok­si tätä ei kui­ten­kaan teh­dä, kos­ka tääl­lä ei ole kau­ko­läm­pöä juu­ri mis­sään. Kysees­sä lie­nee yksin­ker­tai­ses­ti “Ame­rican stan­dard”. Ehkä rat­kai­suun on pää­dyt­ty aika­naan sik­si, että jär­jes­te­lyl­lä talos­sa ei tar­vit­se olla kuin yksi vedenlämmitin? 

    Mil­tään muul­ta omi­nai­suu­del­ta on kyl­lä ottai­sin ame­rik­ka­lai­sis­ta pesu­ko­neis­ta mal­lia. Ovat nimit­täin … surkeita. 

    Yhtä kaik­ki — kuu­maa vet­tä syö­viä vaa­te­pe­su­ko­nei­ta on maa­il­mal­la kosolti. 

    Ja mitä tis­ki­ko­nee­seen tulee, niin aina­kin mei­dän mökil­lä ole­vaan tis­ki­ko­nee­seen on ohjat­tu kuu­ma vesi vuo­si­kau­det sen jäl­keen kun säh­kö­vas­tus meni rik­ki. Hyvin toi­mii, ellei alku­pe­räis­tä paremmin.

  7. Talo­yh­tiöi­den pesu­tu­pien koneet on lii­tet­ty sekä kyl­mään että läm­pi­mään veteen. Eihän niis­sä voi­si muu­ten pes­tä suu­rin­ta osaa vaatteista.
    Kone huo­leh­tii oikeas­ta veden sekoi­tus­suh­tees­ta, mikä tek­niik­ka­na saat­taa olla kal­liim­paa, kuin säh­kö­vas­tuk­sel­la hoi­det­tu vedenlämmitys.
    Näin arvai­len, en tiedä.

  8. Kuten Samu­li ker­toi, talo­yh­tiöis­sä on yleen­sä kuu­maa vet­tä otta­vat pesu­ko­neet. Ja otta­vat ne myös kyl­mää vet­tä nii­hin pesu­vai­hei­siin mis­sä sitä tarvitaan.

    Esi­mer­kik­si täs­tä lin­kis­tä löy­tyy esitteitä
    http://www.esteri.com/tuotteet/pesukoneet.html

  9. Teo­rias­sa astiat pitäi­si huu­del­la aina ensin kyl­mäl­lä ettei­vät täh­tei­den val­kuai­set jämäh­dä kiin­ni. Pesuai­neet ja koneet ovat kui­ten­kin niin kehit­ty­nei­tä että ero ei ole enää ollen­kaan van­ho­jen hyvien aiko­jen veroi­nen. Läm­pi­mäl­lä­kin pär­jää jos koneen tii­vis­teet ja muut osat on teh­ty sel­lais­ta käyt­töä vuo­si­kausia kestämään.

  10. Han­kin juu­ri noi­ta lait­tei­ta ja mie­tin ihan samaa…

    Piti saa­da, per­heen aller­gia­syis­tä, sem­moi­nen mal­li joka kulut­taa pal­jon vet­tä eli huuh­te­lee kun­nol­la. Mikä on nyky­äään häm­men­tä­vän han­ka­laa.. Lopul­ta löy­tyi suo­ma­lai­sel­la brän­dil­lä ruot­sis­sa val­mis­tet­tu kone.

    Vaik­ka veden­sääs­tö toki on vält­tä­mä­tön­tä suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­maa, niin meil­lä tääl­lä poh­joi­ses­sa ei ole pulaa vedes­tä. Ja toi­saal­ta skan­di­naa­veil­le tup­paa ole­maan herk­kä iho. Ener­gian­ku­lu­tuk­seen lot­ra­tul­la huuh­te­lu­ve­den­mää­räl­lä ei ole tun­nu ole­van juu­ri vaikutusta.

    Jos tuol­lai­nen pai­kal­li­siin mark­ki­noi­hin sovit­ta­mi­nen onnis­tuu niin mik­sei sit­ten kau­ko­läm­pöön kyt­ket­ty kone?

    Toi­nen jut­tu, nyky­ään on mark­ki­noil­la yksi kui­vaus­rum­pu jos­sa on läm­pö­pump­pu, ja tek­niik­ka ole­tet­ta­vas­ti yleis­tyy. Mik­sei se voi pum­pa­ta mal­liin kau­ko­kyl­mä sitä läm­pöä takai­siin kau­ko­läm­pö­verk­koon sen sijaan että läm­mit­tää kylp­pä­rin saunaksi?

  11. Ei mun pesu­ko­ne läm­mi­tä vet­tä kuin ker­ran 3 lit­raa 50 astee­seen, huuh­te­lut menee kyl­mäl­lä. Siis 40 * 5 kcal = 200 kcal = 1000 kilo­jou­lea = 1000 kilowat­ti­se­kunt­tia = 300 wat­ti­tun­tia = 5 sent­tiä. Kuu­ma vesi vaa­ti­si parem­mat vent­tii­lit ja let­kut, kuin mitä ne nyky­set muo­vi­set on. Vai­kea siis näh­dä hui­mia kus­tan­nus­sääs­tö­jä tässä. 

    Itsea­sias­sa pyyk­kien hul­jut­te­lu ja lin­kous voi hyvin­kin ryö­vä­tä enem­män kuin tuon 300 wattituntia.

  12. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tilas­toa sii­tä pal­jon­ko eri­lai­set “ener­gi­aa sääs­tä­vät” rat­kai­sut lopul­ta sääs­tä­vät. Pal­jon­ko esim. jää­kaap­pi, pesu­ko­ne ym. kulut­ta­vat käy­tän­nös­sä. Ja miten ne suh­teu­tu­vat esi­mer­kik­si läm­mi­tyk­seen tai auton polt­toai­neen kulutukseen. 

    Tai vaik­ka Thai­maan lomaan. Jos jätän loma­mat­kan väliin, voin­ko sil­lä “sääs­töl­lä” käyt­tää huo­let­ta lop­pue­lä­mä­ni enem­män enegri­aa käyt­tä­vää pesukonetta.

    Täy­tyy var­maan las­kea oma tilasto.

  13. >Ajat­te­lin siis, että pesu­ko­neen käyt­tä­mä läm­min vesi oli­si peräi­sin kaukolämmöstä.

    Voi­si­ko asial­la olla mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että kau­ko­läm­pö- ja käyt­tö­ve­si­ver­kot ovat eril­li­set, kos­ka kau­ko­läm­mön vesi ei ole yhtä puh­das­ta kuin käyt­tö­ve­si. Minä en aina­kaan joi­si patterista. 

    En kui­ten­kaan osaa sanoa, onko kau­ko­läm­mön vesi niin likais­ta ettei se kävi­si suo­raan pyy­kin­pe­suun. Sii­nä tapauk­ses­sa tar­vit­tai­siin sekun­dää­ri­pii­ri puh­taan veden lämmittämiseen. 

    Näin­hän siis jo teh­dään­kin; käsit­tääk­se­ni läm­min­tä vet­tä käyt­tä­vät pesu­ko­neet otta­vat sisään (mah­dol­li­ses­ti kau­ko­läm­möl­lä) läm­mi­tet­tyä käyt­tö­vet­tä eivät­kä suo­raan kaukolämpövettä.

  14. Kau­ko­läm­mön läm­pö siir­re­tään kiin­teis­tön läm­mi­tys- ja käyt­tö­ve­si­jär­jes­tel­mään läm­mön­vaih­ti­men avul­la. Siis kukaan ei syö, eikä juo eikä läm­mi­tä raa’al­la kau­ko­läm­pö­ve­del­lä. Jos esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lon öljy­läm­mi­tys vaih­de­taan kau­ko­läm­pöön, pan­nun kor­vaa läm­mön­vaih­din. Talon oma käyt­tö­ve­si- ja läm­mi­tys­ve­si­jär­jes­tel­mä säi­lyy kuta­kuin­kin enti­sel­lään. “Kau­ko­läm­pö­ve­si” tulee ja menee kiin­teis­tön läpi eikä pisa­raa­kaan käy­te­tä muu­hun kuin kiin­teis­tön sisäi­sen veden lämmittämiseen.

  15. Kodin­ko­ne­lii­ke OnOf­fin sivul­ta: “Astian­pe­su­ko­ne voi­daan kyt­keä joko kyl­mä- tai läm­min­ve­si­lii­tän­tään.” Luu­li­sin että tuon kokoi­nen lii­ke tie­tää mitä kirjoittaa. 

    Ostin 1970 luvul­la Inde­sit merk­ki­sen astian­pe­su­ko­neen ja sii­nä oli sil­loin molem­mat lii­tän­nät ja se osa­si sekoit­taa niis­tä oikean­läm­pöi­sen pesu- ja huuh­te­lu­ve­den. Myö­hem­min oste­tuis­sa ei ole enää ollut. Uusim­man vuo­si sit­ten oste­tun lii­tin kuu­ma­ve­si­ha­naan ja ihan hyvin pesee.

  16. Kiin­teis­tö­ko­neet pää­sään­töi­ses­ti tosi­aan käyt­tä­vät läm­min­tä ja kyl­mää vet­tä ja sekoit­ta­vat ne näp­säs­ti. Ker­ros­ta­lois­sa pitäi­si­kin aina olla talo­pe­su­la, johon voi­daan hank­kia kun­non koneet, lin­got, man­ke­lit ja vaik­ka­pa maton­pe­su­ko­ne. Ne kun sääs­tä­vät asuk­kai­den rahaa, luon­toa ja kiin­teis­tö­kin pysyy parem­mas­sa kun­nos­sa, kun pesu­ko­neet eivät höy­ryä kylppäreissä.
    Talo­pe­su­lan käyt­tä­jä­nä olen jär­kyt­ty­nyt sii­tä pesuai­neen mää­räs­tä, jon­ka osa ihmi­sis­tä kaa­taa konee­seen. Jos sen halu­aa saa­da pois vaat­teis­ta, on taa­tus­ti käy­tet­tä­vä yli­mää­räis­tä huuh­te­lua. Anek­doot­ti­na: työ­to­ve­ri­ni sanoi, että hänen ei tar­vit­se pesuai­nei­ta ostaa, kun talo­pe­su­lan koneen pesuai­ne­säi­liös­sä on aina niin pal­jon jää­miä. Uskon sen, minä vain sii­voan hajus­te­tut sot­kut pois ennen pesua.
    Astian­pe­su­ko­neen tar­peel­li­suut­ta uskal­lan epäil­lä, vaik­ka tie­dän saa­va­ni kiih­keä­tä palau­tet­ta. Sii­nä ajas­sa, kun täy­tän ja tyh­jen­nän koneen, olen kyl­lä vet­tä sääs­tel­len ehti­nyt pes­tä aika kasan astioi­ta ja nos­taa ne kui­vaus­kaap­piin. Kokeilkaapa.

  17. Veden­ku­lu­tuk­sen las­ke­mi­nen on vähän har­haan­joh­ta­vaa. Mitä väliä sil­lä veden­ku­lu­tuk­sel­la sinän­sä on? Vesi ei katoa kier­ros­ta mihin­kään, joten (peri­aat­tees­sa) jos las­kee hanas­ta puh­das­ta vet­tä maa­han, ei kuor­mi­ta tai kulu­ta oikeas­taan mitään muu­ta kuin sen puh­dis­ta­mi­seen ja pump­paa­mi­seen kulu­neet resurs­sit. Vie­mä­riin las­ke­mi­nen­kaan ei ole pal­jon sen pahem­pi, kos­ka vesi on jo puh­das­ta, kuor­mi­tus voi hiu­kan lisääntyä. 

    Jos vesi saa­daan vaik­ka suo­lan­pois­tol­la meri­ve­des­tä, se on ener­gian­ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta pahem­pi, mut­ta sil­loin­kaan ei kulu­ta mitään veteen liit­ty­vää rajal­lis­ta resurs­sia, ainoas­taan ener­gi­aa. Ainoas­taan alueil­la, jois­sa poh­ja­ve­si on oikeas­ti niuk­ka resurs­si, kan­nat­taa kulu­tuk­ses­ta sinän­sä kan­taa mitään huol­ta. Kum­pi­kaan ei ole Suo­mes­sa kum­moi­nen­kaan ongelma.

  18. Tide­mies:

    Ainoas­taan alueil­la, jois­sa poh­ja­ve­si on oikeas­ti niuk­ka resurs­si, kan­nat­taa kulu­tuk­ses­ta sinän­sä kan­taa mitään huol­ta. Kum­pi­kaan ei ole Suo­mes­sa kum­moi­nen­kaan ongelma.”

    Sini­vih­reä:

    Täs­tä samaa miel­tä. Suo­mes­sa esi­mer­kik­si vie­mä­ri­ver­kos­to on mitoi­tet­tu siten, että se tar­vit­see toi­miak­seen tie­tyn mää­rän vet­tä. Kovas­ti vet­tä sääs­tä­mäl­lä saa­te­taan hei­ken­tää vie­mä­ri­ver­kos­ton toimintaa. 

    Toi­saal­ta jos peus­ko­neet jou­tu­vat läm­mit­tä­mään aiem­paa pie­nem­män mää­rän vet­tä, sääs­te­tään sii­nä energiaa.

  19. TL kyse­li tilas­tois­ta ener­gia­te­ho­kas pesu­ko­ne vs. Thai­maan loma. Tilas­toa mul­la ei näpeis­sä ole, jos­kin sel­lai­sen löy­tä­mi­nen on ver­ra­ten help­poa. Suu­ruus­luok­kaan pää­set käsik­si jos ker­rot len­to­mat­kan “ben­san­ku­lu­tuk­sen” Osmon aiem­min VTT:n 90-lukui­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta sitee­raa­mal­la 4–8 litraa/matkustajakilometri Thai­maan len­non pituu­del­la ja ver­taat tätä sit­ten arvuu­tet­tuun tai mitat­tuun säh­kö­ku­lu­tuk­see­si (Wiki­pe­dia http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline#Energy_content antaa suun­ta­vii­vak­si 9,6 kWh per lit­ra). Pahas­ti näyt­tää sil­tä, että yksi len­to Thai­maa­han on samaa suu­ruus­luok­kaa kuin koko muun vuo­den energiankulutus.

    The Car­bon Account on vie­lä tuke­vas­ti betas­sa ole­va brit­ti­läi­nen avoi­men läh­de­koo­din hii­li­diok­si­di­pääs­tö­mit­taus­pal­ve­lu. http://thecarbonaccount.com

    Nyt kun har­va kui­ten­kaan oikeas­ti jät­tää koko­naan len­tä­mät­tä, niin oli­si val­ta­van mie­len­kiin­tois­ta tie­tää tar­kem­min len­to­jen per mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­ri kulu­tuk­sis­ta / päästöistä.

  20. Olin Krei­kas­sa (Kree­tal­la) kesä­kuun alus­sa ja edel­li­ses­tä reis­sus­ta samaan paik­kaan oli kulu­nut puo­li­tois­ta vuot­ta. Tuo­na aika­na talo­jen katol­le asen­net­tu­jen auri­ko­ken­noil­la varus­tet­tu­jen läm­min­ve­si­va­raa­jien mää­rä oli kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti ilmei­sen kal­liin säh­kön­hin­nan vuok­si. Varaa­jat oli­vat arviol­ta 200 lit­ran luok­kaa keskimäärin.

    Mikä­li tuol­lais­ta pönik­kää panee­lei­nen joku tar­joai­si koh­tuul­li­seen hin­taan, asen­nut­tai­sin sel­lai­sen välit­tö­mäs­ti talo­ni katol­le. Vie­lä kun sen sisäl­tä­män veden pys­tyi­si ohjaa­maan suo­raan — vaik­ka ter­mos­taa­tin kans­sa — pyy­kin- ja astianpesukoneeseen.

    Kesä­ai­kaan var­mas­ti toi­mi­va rat­kai­su. Tal­vek­si vaan koko här­ve­li put­kis­toi­neen kui­vak­si jää­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­vien vahin­ko­jen välttämiseksi.

Vastaa käyttäjälle Tino Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.