Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lausun­to ympä­ris­tö­lau­ta­kun­nal­le Hel­sin­gin luon­non­suo­je­luoh­jel­mas­ta 2015–24 ja metsäverkostoselvityksestä.

Luon­non­suo­je­lua­luei­den pin­ta-ala on tar­koi­tus kak­sin­ker­tais­taa ja aluei­ta yhte­näis­tää, vaik­ka asun­to­ja on tar­koi­tus kaa­voit­taa nel­jän­nes­mil­joo­nal­le lisä­asuk­kaal­le. Luon­to­vä­ki on kir­jel­möi­nyt kovas­ti, että kaik­ki arvok­kai­na pidet­tä­vät met­sät oli­si lii­tet­tä­vä sääs­tet­tä­vien met­sien ver­kos­toon. Tämä mer­kit­si­si jos mel­kois­ta lovea asun­to­tuo­tan­toon. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että luon­non­suo­je­lua­lu­een perus­ta­mi­nen rajoit­taa myös alu­een käyt­töä virkistyksen.

Met­sien suo­je­lus­sa on syn­ty­nyt eri­koi­nen tilan­ne, jos­sa vaa­di­taan Hel­sin­gil­tä muu­ta maa­ta suu­rem­paa vas­tuu­ta van­ho­jen met­sien suo­je­lus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­ta­lou­den tar­pei­den vuok­si. On vähän nurin­ku­ri­nen jut­tu, jos muu­al­la maas­sa tuho­taan arvok­kai­ta met­siä jok­seen­kin mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Hel­sin­gis­sä jou­du­taan luo­pu­maan tuhan­sia ker­to­ja suu­rem­mis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, kos­ka maa­kun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­tä­väm­mäk­si, jos ajat­te­lem­me, että emme suo­je­le met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvok­kaak­si ympä­ris­tök­si ihmi­sil­le. Hel­sin­gis­sä hel­sin­ki­läi­sil­le. Tähän ajat­te­lu­ta­paan taas ei sovi niin vah­va suo­je­lu, että se estää myös virkistyskäytön.

Vähän asian vie­res­tä: Uuden­maan­liit­to antaa lausun­non Var­tio­saa­ren kaa­voi­tuk­ses­ta. Esit­te­li­jä on kir­joit­ta­nut lausun­non, joka minun tul­kin­ta­ni mukaan hyväk­syt­ty­nä mer­kit­si­si, että saa­reen ei saa raken­taa mitään. Ollaan itse asias­ta mitä miel­tä hyvän­sä, tämä tulee mer­kit­se­mään huo­mat­ta­vaa lovea Hel­sin­gin asuntotuotantoon.

Kunin­kaan­tam­men­tien ympä­ris­tön asemakaava

Pien­ta­loa­luet­ta laa­jen­ne­taan ja tii­vis­te­tään. Uusia asuk­kai­ta tulee 250 – 300. Suun­ni­tel­mia on vähän supis­tet­tu lii­to-ora­va­ha­vain­non vuok­si. Pyö­räi­ly on ajo­ra­dal­la, mikä on lau­ta­kun­nan ohjeis­tuk­sen mukais­ta, mikä­li nopeus­ra­joi­tus on 30 km/h tai alle. Pysä­köin­ti­nor­mi on Nur­mi­jär­vi-hen­ki­nen, mikä lie­nee realismia.

Kirk­ko­hal­li­tuk­sen kiin­teis­töt Kata­ja­no­kal­la asun­noik­si ja suurlähetystöksi

Kirk­ko­hal­li­tuk­sen muu­tet­tua pois Kata­ja­no­kal­ta sen kiin­teis­töt muu­te­taan asuin­käyt­töön ja suur­lä­he­tys­tök­si. Alu­eel­la liik­ku­van huhun mukaan kyse on Tur­kin suur­lä­he­tys­tös­tä. Suu­ri osa kaa­vas­ta on jo hyväk­syt­ty poik­kea­mis­lu­pien kaut­ta. Auto­paik­ko­ja vaa­di­taan yli sata, mikä ei oikein vas­taa Kata­ja­no­kal­la val­lit­se­vaa elä­män­muo­toa. Käy­tän­nös­sä kirk­ko­hal­li­tus pako­te­taan näin rahoit­ta­maan Kata­ja­no­kal­le kaa­vail­tua, lähin­nä Van­haa sata­maa pal­ve­le­vaa pysäköintiluolaa.

Lausun­to raken­nus­lau­ta­kun­nal­le his­sien raken­ta­mi­seen Olym­pia­ky­län suo­jel­tui­hin taloiin. 

Lausun­non mukaan his­sin voi hyväk­sy­tyn kaa­van puit­teis­sa raken­taa pie­neen osan talois­ta otta­mal­la tila (pie­nis­tä) asun­nois­ta. Por­tai­siin ei saa koskea.

Täs­sä suo­je­lu­koh­tees­sa on kiis­tel­ty vir­ka­mies­ta­sol­la ilmei­ses­ti aika anka­ras­ti suo­je­lu­ta­voit­tei­den ja asu­mis­ta­voit­tei­den välil­lä, kos­ka on halut­tu suo­jel­la jopa van­hat keit­tiöt. Raken­nus­suo­je­lu voit­ti muun muas­sa ter­veys­nä­kö­koh­dat. Ei-suo­jel­tuun taloon oli­si vaa­dit­tu pal­jon parem­pi äänie­ris­tys lii­ken­teen melua vas­taan ja ilman otta­mi­nen ter­veys­syis­tä suo­da­tet­tu­na pihan puo­lel­ta. uudis­ra­ken­nuk­se­na nämä oli­si­vat lainvastaisia.

Vil­hon­vuo­ren­ka­dun ja kok­si­ka­dun katusuunnitelma

Flow-fes­ti­vaa­lin alu­eel­le teh­dään katu­verk­koa. (Lop­pu on lähel­lä!) Tämä on van­ho­jen pää­tös­ten mukais­ta enkä löy­tä­nyt täs­tä huomautettavaa.

Sör­näis­ten­nie­men liikennesuunnitelma

Alue on jo yli puo­lek­si raken­tu­nut (Asu­na­lue, joka näkyy Kulos­aa­ren sil­lan ete­lä­puo­lel­la ja rajoit­tuu ran­taan). Nyt tar­kis­te­taan lii­ken­ne­suun­ni­tel­maa. Baa­na­ver­kol­le on kak­si vaih­toeh­toa riip­puen sii­tä, Kuu­ru­nusil­to­jen lii­ken­ne­rat­kai­suis­ta. Arie­lin­tiel­tä piti kou­lus­ta pääs­tä sil­taa pit­kin puis­toon, mut­ta se on osoit­tau­tu­nut han­ka­lak­si, joten kiel­let­tiin auto­lii­ken­ne ja pois­tet­tiin pyö­rä­tie. Täs­tä ei lis­ta­teks­tin poh­jal­ta oikein saa­nut sel­vää, mut­ta lau­ta­kun­nan kokouk­ses­sa se toi­vot­ta­vas­ti selviää.

Lausun­to Kehä I:n ja Myl­ly­pu­ron eritasoliittymästä

Täs­sä teh­dään taas ihan kau­hean näköis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töä. Val­tio­ta ei pitäi­si pääs­tää suun­nit­te­le­maan lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä kaupunkeihin

Hank­keen koko­nais­kus­tan­nus on 33,3 mil­joo­naa euroa, jos­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin osuus on 9,5 M€. Todet­ta­koon, että sum­ma on suu­rem­pi kuin yhden vuo­den pyö­räin­ves­toin­tei­hin bud­je­toi­dut varat. Suu­rem­paa huol­ta ei kui­ten­kaan lie­ne, kos­ka val­tio ei ole omaa rahoi­tus­taan varan­nut eikä nyky­hal­li­tuk­sel­ta lii­em­min ole odo­tet­ta­vis­sa rahaa Helsinkiin.

Sil­tä varal­ta, että täs­tä jotain tulee, haluan tar­kem­man kuvauk­sen pyö­rä­teis­tä. Onhan toteut­ta­ja­ta­ho sama, joka on teh­nyt Haka­mäen­tien pyö­rä­jär­jes­te­lyt ja kek­si­nyt lait­taa Uudel­le Por­voon­tiel­le pyö­rä­tien, joka sukel­taa tien ali nel­jä ker­taa puol­ta vaih­taen kah­den kilo­met­rin matkalla.

Lausun­to Uuden­maan ELY-kes­kuk­sen tien­pi­don ja lii­ken­teen suun­ni­tel­mas­ta 2016 – 2019

Sipi­län hal­li­tus vetää infra­ra­hoi­tuk­sen maa­kun­tiin, vaik­ka loo­gi­ses­ti ottaen uut­ta infraa tar­vi­taan lähin­nä siel­lä, mis­sä asu­tus kas­vaa. Tämä on paha myös lii­ken­ne­tur­val­li­suus­hank­kei­den osal­ta. Räi­kein höl­möys on, että kun Hel­sin­ki on inves­toi­nit huo­mat­ta­via sum­mia Joke­ri 2 –lin­jaan, val­tio ei ole lait­ta­nut tar­vit­ta­via pysäk­ke­jä omil­le teil­leen, jol­loin Joke­ris­ta ei voi vaih­taa säteit­täi­siin yhteyksiin.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että val­tion pitäi­si vetäy­tyä näis­tä hank­keis­ta koko­naan ja antaa Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nil­le kiin­teä vuo­tui­nen kor­vaus täs­tä. Täs­sä sopas­sa on lii­an mon­ta kokkia.

 

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.8.2015”

  1. Vil­hon­vuo­ren­ka­tu näyt­tää rati­kan kan­nal­ta ihan jär­ke­väl­tä. Bus­sit eivät 6,5 m leveäl­le kais­tao­suu­del­le mah­du, mut­ta ei se ole tarkoituskaan.

    Oli­si­ko­han kus­tan­nus­te­hok­kain­ta raken­taa val­miik­si tuo ns. lopul­li­nen vai­he, ilman kis­ko­ja mut­ta kes­ki­kais­ta koro­tet­tu­na ym? Mik­si teh­dä ensin yhden­lai­nen ja sit­ten toi­sen­lai­nen, kun rahas­ta on pulaa?

  2. Mis­tä olet saa­nut käsi­tyk­sen, että luon­non­suo­je­lu oli­si ris­ti­rii­das­sa vir­kis­tys­käy­tön kans­sa? Esi­mer­kik­si Kal­lah­den­nie­men suo­je­lua­lue on erit­täin suo­sit­tu ulkoi­lua­lue eikä Ram­sin­nie­men suo­je­lua­luet­ta ero­ta muus­ta vir­kis­ty­sa­lu­ees­ta kuin kylt­tien perusteella. 

    Ihmet­te­len myös kan­taa­si Uuden­maan maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen lis­tal­la ole­vaan lausun­toeh­do­tuk­seen Var­tio­saa­ren osay­leis­kaa­vas­ta. On aidos­ti ongel­ma, että Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lua teh­dään ikään kuin pää­kau­pun­kia eivät kos­ki­si samat sään­nöt kuin muu­ta maa­ta. Alem­paa kaa­voi­tus­ta laa­dit­taes­sa ohjaa­va kaa­va tuli­si ottaa huo­mioon. Jos näin ei omaeh­toi­ses­ti toi­mi­ta, on asial­lis­ta, että sii­tä muistutetaan.

    1. Käsi­tys sii­tä, että luon­non­suo­je­lua­lue on jos­kus ris­ti­rii­das­sa vir­kis­tys­käy­tön kans­sa on peräi­sin lau­ta­kun­nan lis­ta­teks­tis­tä. Se tie­tys­ti riip­puu sii­tä, mitä suojellaan.

  3. Tämä­pä oli­si ennak­ko­ta­paus, jos luon­toar­vot voi­daan lah­joa ole­mat­to­miin suo­je­lun aiheut­ta­mien talou­del­lis­ten mene­tys­ten vuok­si. Kiin­nos­taa myös mui­ta lii­to-ora­van papa­noi­den vuok­si jär­jen­vas­tai­sia rat­kai­su­ja tehneitä.

    Ehkä tämä Oden ajat­te­lu­ta­pa on jo nyt käy­tös­sä peto-eläin­ten osal­la. Kehä kol­mo­sen sisään eksy­neen kar­hun perään lähe­te­tään polii­sin kar­hu­ryh­mä, kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kai­den petoe­läin­pel­ko on mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää ja talou­del­li­ses­ti arvok­kaam­paa kuin rau­koil­la rajoil­la luon­non armoil­la asu­vien kansalaisten.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Käsi­tys sii­tä, että luon­non­suo­je­lua­lue on jos­kus ris­ti­rii­das­sa vir­kis­tys­käy­tön kans­sa on peräi­sin lau­ta­kun­nan lis­ta­teks­tis­tä. Se tie­tys­ti riip­puu sii­tä, mitä suojellaan.

    Hel­sin­gis­sä tus­kin on ris­kiä, että suo­je­lu oli­si ris­ti­rii­das­sa vir­kis­tys­käy­tön kans­sa. Pikem­min­kin suo­je­lu var­mis­taa vir­kis­tys­käy­tön jatkumisen.

  5. Ollaan itse asias­ta mitä miel­tä hyvän­sä, tämä tulee mer­kit­se­mään huo­mat­ta­vaa lovea Hel­sin­gin asuntotuotantoon.

    Toi­saal­ta jos nois­ta luon­non­suo­je­lusuun­ni­tel­mis­ta tulee jotain, niin var­sin erin­omais­ta on, että ne asuk­kaat pitää mah­dut­taa pie­nem­mäl­le alu­eel­le, jol­loin tulee pakos­ta­kin jotain, joka on lähem­pä­nä kau­pun­kia eikä lähiöpesäkettä.

  6. Jos ollaan tark­ko­ja, niin Hel­sin­gis­sä ei pidä olla yhtään luon­non­suo­je­lua­luet­ta. Hel­sin­ki on kau­pun­ki ja sitä pitää rakentaa.

    Käy­tän­nös­sä saa­ris­tos­sa voi olla joku luon­non­suo­je­lua­luet­ta, kos­ka siten voi­daan tur­va­ta nii­den saa­rien luon­toar­vo­ja, jois­ta Puo­lus­tus­voi­mat luo­puu. Muu­ten ne tuhou­tu­vat muu­ta­mas­sa vuodessa.

  7. Minä en näe ris­ti­rii­taa aina­kaan ole­mas­sa ole­vien, toteu­tu­nei­den luon­non­suo­je­lua­luei­den ja vir­kis­tys­käy­tön välil­lä. Toki joil­lain alueil­la kul­ke­mi­nen on poluil­le rajoi­tet­tua (esim. Hal­tia­lan aar­ni­met­sä), mut­ta myös vir­kis­tys­käy­tön kan­nal­ta tämä on hyvä asia. Jos esi­mer­kik­si Hal­tia­las­sa sai­si liik­kua ihan mis­sä vain, met­sä ei oli­si enää aar­ni­met­sä, eikä sen vir­kis­ty­sar­vo siis oli­si niin suu­ri. Täy­tyy muis­taa, että suu­rem­pi luon­non­ti­lai­suus mer­kit­see myös suu­rem­pia posi­tii­vi­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia, jot­ka ovat vir­kis­tyk­sen tär­keim­mät syyt. Sik­si ei vir­kis­tyk­sen­kään veruk­keel­la pidä enää yhtään muut­taa oike­aa luon­toa hoi­de­tuik­si puistoiksi.

    Ei ole miten­kään vält­tä­mä­tön­tä, että vir­kis­ty­sa­lueil­la­kaan oli­si aina mah­dol­lis­ta liik­kua mis­sä koh­das­sa tahan­sa. Vir­kis­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta myös mer­ki­tyil­lä poluil­la, kun­han nämä suun­ni­tel­laan ammat­ti­tai­toi­ses­ti. Jos pol­ku­ja kul­kee lii­an pal­jon, tämä aiheut­taa reu­na­vai­ku­tuk­sen, ja aito met­sä pirs­ta­loi­tuu lii­kaa ja hei­nit­tyy ja “pusi­koi­tuu”. Mikä­pä oli­si vir­kis­tä­väm­pää kuin kul­kea “sam­ma­lei­ses­sa satu­met­säs­sä”, joka on van­hoil­le met­sil­le tyy­pil­lis­tä, mut­ta sam­ma­lei­suus hävi­ää, jos pui­ta hakataan.

    Met­sien suo­je­lul­le Hel­sin­gis­sä on juu­ri eräs tär­keä perus­te se, että var­sin­kin Ete­lä-Suo­mes­sa suu­rin osa met­sis­tä on muu­tet­tu talous­met­sik­si. Vir­he on teh­ty jo aiem­min, ennen kuin ympä­ris­tö­tie­toi­suus on herän­nyt ja vih­reät arvot pääs­seet esil­le, eikä enää auta vedo­ta sii­hen, että oli­si ollut jär­ke­vää suo­jel­la enem­män met­siä maa­seu­dul­la. Nyt kun vahin­ko on jo tapah­tu­nut, on jär­ke­vää suo­jel­la met­siä siel­lä, mis­sä on luon­toar­vo­ja jäl­jel­lä, ja kau­pun­gin vas­tuu täs­sä on suu­ri. Ete­lä-Suo­men met­sä­pin­ta-alas­ta on jo aivan lii­an suu­ri osuus tuhot­tu, joten enää ei ole varaa tuho­ta sitä Helsingissäkään.

    Asun­to­jen raken­ta­mi­sel­le on ole­mas­sa mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin arvok­kai­den luon­toa­luei­den hävit­tä­mi­nen. Kyse on vain poliit­ti­ses­ta tah­dos­ta, ei mis­tään muus­ta. Jär­ke­vin­tä oli­si raken­taa nau­ha­mais­ta kau­pun­kia esim. oiko­ra­dan var­sien pel­loil­le, jol­loin nopea rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su­kin oli­si jo val­mii­na, ei tar­vit­si­si kuin raken­taa lisää ase­mia. Tämä vain tai­taa kaa­tua kun­tien väli­seen kil­pai­luun veron­mak­sa­jis­ta. Tär­kein syy tai­taa kui­ten­kin olla, että raken­nus­liik­keet kuo­laa­vat ran­ta- ja luon­to­tont­tien perään, kos­ka sil­loin ne saa­vat par­haat voi­tot. Se on sivuseik­ka, että aina­kin luon­non avul­la asun­to­ja myy­täes­sä se luon­to kui­ten­kin tuhou­tuu — raken­nus­lii­ke ker­ki­ää saa­maan rahat asun­non osta­jil­ta pois, kun­han vain raken­taa oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä. Asun­to­jen hin­to­ja näil­le arvok­kail­le alueil­le raken­ta­mal­la ei olen­nai­ses­ti saa­da alen­net­tua, toi­sin kuin esi­mer­kik­si oiko­ra­dan var­sil­le raken­ta­mal­la saataisiin.

    On myös onnek­si Hel­sin­gis­sä nous­sut esiin vaih­toeh­to, jol­la saa­daan luon­toa­luei­ta sääs­tet­tyä, nimit­täin kau­pun­ki­bu­le­var­dit ja kor­keam­pi raken­ta­mi­nen. Kau­pun­ki­bu­le­var­din veruk­keel­la ei kui­ten­kaan pidä yrit­tää raken­taa tär­keil­le luon­toa­lueil­le, kuten esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­tos­sa on täl­lä het­kel­lä uhka­na. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tulee tapah­tua reh­dis­ti ja avoi­mes­ti, jot­ta ihmi­set voi­vat luot­taa sii­hen. Täl­lä het­kel­lä se vai­kut­taa ole­van aika kie­roa tou­hua, jos­sa viral­li­ses­ti ker­ro­tut ja todel­li­set tavoit­teet poik­kea­vat toisistaan.

  8. On vähän nurin­ku­ri­nen jut­tu, jos muu­al­la maas­sa tuho­taan arvok­kai­ta met­siä jok­seen­kin mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Hel­sin­gis­sä jou­du­taan luo­pu­maan tuhan­sia ker­to­ja suu­rem­mis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, kos­ka maa­kun­nis­sa tuho­taan metsiä.

    Täs­sä koh­das­sa täy­tyy huo­maut­taa sii­tä, että Suo­men met­siä (sekä van­ho­ja että nuo­rem­pia) ote­taan täl­lä het­kel­lä talou­den käyt­töön entis­tä tehok­kaam­min sik­si, että vih­reät ja kepu ovat löy­tä­neet toi­sen­sa vaa­ties­saan bio­ener­gia­tuo­tan­non mak­si­moin­tia koko maassa.

  9. Mie­les­tä­ni paras esi­merk­ki luon­non­suo­je­lun ja vir­kis­tys­käy­tön ris­ti­rii­das­ta ovat Por­va­rin­lah­den ympä­ris­tön luonnonsuojelualueet.

    Ennen luon­non­suo­je­lua­luei­den perus­ta­mis­ta alue oli suo­sit­tua suun­nis­tus­maas­toa. Met­sä oli mer­kit­ty­jen ulkoi­lu­reit­tien ulko­puo­lel­la var­sin kos­ke­ma­ton­ta ja n. 200–300 suun­nis­tus­suo­ri­tus­ta vuo­des­sa eivät suur­ta vai­ku­tus­ta aikaansaaneet.

    Luon­non­suo­je­lua­lu­een perus­ta­mi­nen lopet­ti suun­nis­tuk­sen koko­naan Mus­ta­vuo­ren alu­eel­la ja toi rajoit­tei­ta myös Por­va­rin­lah­den poh­jois­puo­len käyttöön.

    Samaan aikaan asun­to­ra­ken­ta­mi­nen lähia­lueil­la on kiih­ty­nyt, mikä näkyy myös alu­een met­sän käy­tös­sä. Koi­ran ulkoi­lut­ta­jia, maas­to­pyö­räi­li­jöi­tä, yms. liik­ku­jia on alu­eel­la huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa enem­män, mikä näkyy myös hyvin tii­vii­nä polkuverkostona.

    Itse (suun­nis­ta­ja­na) kysee­na­lais­tan täl­lai­sen suo­je­lun. Suo­je­lun tavoit­teet tus­kin toteu­tu­vat, kos­ka alu­eel­la ulkoi­le­vat ovat tus­kin tie­toi­sia suo­je­lun tavoit­teis­ta ja siten suo­jel­tuun luon­toon koh­dis­tuu huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa suu­rem­pi rasitus.

    Olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, että mei­dän pitäi­si miet­tiä, mikä luon­non­suo­je­lun idea on. Jos aja­tus on vara­ta luon­toa kau­pun­ki­lais­ten vir­kis­täy­ty­mi­seen, niin tämä pitäi­si huo­mioi­da sään­nöis­sä. Jos taas suo­jel­la luon­toa ihmi­sel­tä, niin sit­ten ymmär­tää se, että kau­pun­kia­su­tuk­sen välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä suo­je­lu­toi­mien vai­kut­ta­vuus voi olla var­sin heikkoa.

  10. Han­na-Lee­na Yli­nen: Hel­sin­gis­sä tus­kin on ris­kiä, että suo­je­lu oli­si ris­ti­rii­das­sa vir­kis­tys­käy­tön kans­sa. Pikem­min­kin suo­je­lu var­mis­taa vir­kis­tys­käy­tön jatkumisen.

    No se ris­ki on lau­en­nut Vii­kis­sä, mer­ki­tyk­ses­sä aidat­tu met­sä. http://kartta.hel.fi/applications/ltj/reports/kohderaportti.aspx?id=135535

    En sinän­sä ole asias­ta eri miel­tä, vir­kis­tys- ja luon­non­suo­je­lu kul­kee usein käsi kädes­sä. Mut­ta auto­maat­tis­ta se ei ole, min­kä takia suo­je­lu­mää­räys­ten koh­dal­la pitää olla tark­ka­na ettei tule ongel­mia vir­kis­tys­käy­tön kans­sa, eikä niin että ole­te­taan ettei täm­möi­siä ole. Tämä on myös luon­non­suo­je­lun etu.

    1. San­ta­ha­mi­nas­ta on sanot­tu, että sen ete­lä­osan luon­non­suo­je­luar­vot eivät kes­täi­si vri­kis­tys­käyt­töä ja sik­si nykyi­nen käy­tän­tö on hyvä, osa aseis­tet­tu var­tia estää luvat­to­man pää­syn San­ta­ha­mi­nen ran­to­jen luon­toar­vois­ta nauttimaan …

  11. On hyvä että mekin tääl­lä maa­kun­nis­sa saam­me rahaa infra­hank­kei­siin. Tär­kein­tä toki oli­si saa­da ihan kun­nos­sa­pi­toon rahaa ja jät­tää mega­hank­keet vaik­ka välistä..

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    San­ta­ha­mi­nas­ta on sanot­tu, että sen ete­lä­osan luon­non­suo­je­luar­vot eivät kes­täi­si vri­kis­tys­käyt­töä ja sik­si nykyi­nen käy­tän­tö on hyvä, osa aseis­tet­tu var­tia estää luvat­to­man pää­syn San­ta­ha­mi­nen ran­to­jen luon­toar­vois­ta nauttimaan …

    Eivät ehkä kes­tä vir­kis­tys­käyt­töä, jos sen vie­reen tun­ge­taan 20 000 asu­kas­ta. Mut­ta jos San­tis jos­kus vir­kis­tyk­sel­le ava­taan, voi­daan sen­kin van­hoi­hin met­siin raken­taa vir­kis­ty­sin­fra, joka ei ole pois luon­nol­ta eikä vir­kis­tyk­sel­tä. Aivan var­mas­ti. Raken­ne­taan­han Val­li­saa­reen­kin pol­ku­ja ja huus­se­ja paraikaa.

    Luon­non­suo­je­lua­luei­den idea on, että este­tään aluei­den hal­lit­se­ma­ton käyttö.

    (Noin muu­ten San­tis ja Sta­din edus­tan soti­las­saa­ret on vähän ano­ma­lia luon­to­ky­sy­myk­sis­sä; luon­toar­vot on vaan niin jär­kyt­tä­vän kovat, vaik­ka se tun­tuu­kin epäintuitiiviselta.)

  13. Toni Amnell: Met­sien suo­je­lul­le Hel­sin­gis­sä on juu­ri eräs tär­keä perus­te se, että var­sin­kin Ete­lä-Suo­mes­sa suu­rin osa met­sis­tä on muu­tet­tu talousmetsiksi

    Hel­sin­gin pitää ostaa maa­kun­nis­ta muu­ta­ma sata heh­taa­ria talous­met­siä, odo­te­taan 50–100 vuot­ta, ja voi­la, meil­lä on sato­ja heh­taa­re­ja van­ho­ja met­siä ympä­ri maa­kun­tia. Ja jos sitä luon­non­suoi­je­lu­hen­keä asuk­ka­si­ta löy­tyy niin sii­tä vaan met­sä­kau­poil­le, ei ne met­sä­pals­tat niin mah­dot­to­mia maksa.

  14. OS:Met­sien suo­je­lus­sa on syn­ty­nyt eri­koi­nen tilan­ne, jos­sa vaa­di­taan Hel­sin­gil­tä muu­ta maa­ta suu­rem­paa vas­tuu­ta van­ho­jen met­sien suo­je­lus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­ta­lou­den tar­pei­den vuok­si. On vähän nurin­ku­ri­nen jut­tu, jos muu­al­la maas­sa tuho­taan arvok­kai­ta met­siä jok­seen­kin mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Hel­sin­gis­sä jou­du­taan luo­pu­maan tuhan­sia ker­to­ja suu­rem­mis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, kos­ka maa­kun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­tä­väm­mäk­si, jos ajat­te­lem­me, että emme suo­je­le met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvok­kaak­si ympä­ris­tök­si ihmisille. 

    Eikö asia muu­tu ymmär­ret­tä­väk­si myös sil­loin, jos aja­tel­laan met­sien tilan­net­ta pidet­tä­vän yli­pää­tään hälyt­tä­vän huo­no­na? Ylei­nen men­ta­li­teet­ti met­sien­suo­je­lus­sa on, vähän kär­jis­täen, että jokai­nen suo­jel­tu heh­taa­ri ei ole “yksi heh­taa­ri lisää” vaan “yksi heh­taa­ri vähem­män lii­an vähän”.

    Luon­to­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat var­mas­ti saman­ta­sois­ten met­sien tuhoa­mis­ta niin Hel­sin­gis­sä kuin maa­seu­dul­la­kin. Esim. arvo­met­säe­si­tyk­ses­sä on ollut käy­tös­sä pää­osin Met­so-kri­tee­rit, joi­den perus­teel­la maa­seu­dul­la hamu­taan luon­non­suo­je­lua­luei­ta. Aja­tus Hel­sin­gin koh­dal­la on siis, että sään­nöt ja kri­tee­rit on samat kaikille.

    En itse vält­tä­mät­tä jaa tuo­ta näke­mys­tä, mut­ta on se sil­ti perus­tel­tu näkemys.

    1. Mut­ta oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että suo­je­lua vaa­dit­tai­siin myös muu­al­la maas­sa? Miten on mah­dol­lis­ta, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Sama pro­sent­tio­suus met­sis­tä suo­je­luun jokai­ses­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    San­ta­ha­mi­nas­ta on sanot­tu, että sen ete­lä­osan luon­non­suo­je­luar­vot eivät kes­täi­si vri­kis­tys­käyt­töä ja sik­si nykyi­nen käy­tän­tö on hyvä, osa aseis­tet­tu var­tia estää luvat­to­man pää­syn San­ta­ha­mi­nen ran­to­jen luon­toar­vois­ta nauttimaan …

    Tuom­moi­sia var­ti­joi­ta tar­vit­tai­siin moneen muu­hun­kin paik­kaan. Itse kun olin pik­ku­poi­ka, oli lähi­puis­tos­sam­me jopa puis­to­vah­ti. Sil­loin ei puis­tois­sa tyh­jiä kal­ja­tölk­ke­jä tai pul­lo­ja eikä pal­jon muu­ta­kaan ros­kaa näky­nyt. Vali­tet­ta­vas­ti toi­sin on nyt.

  16. Mikä tahan­sa met­sä muut­tuu ajan myö­tä van­hak­si metsäksi!

    Hul­lua suo­jel­la van­haa met­sää, kun se ei lopu koskaan!

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta oli­si­ko mahdo9llista, että suo­je­lua vaa­dit­tai­siin myös muu­al­la maas­sa? Miten on mah­dol­lis­ta, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan miät­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Sama pros­net­tio­suus met­sis­tä suo­je­luun jokai­ses­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

    Kuten jo edel­lä mai­nit­sin, eikö tämä ole vih­rei­den omaa poli­tiik­kaa? Siis se, että kaik­ki mah­dol­li­nen met­sä val­jas­te­taan bio­ener­gi­aa tuot­ta­maan. Onko ener­gian kulu­tuk­sen lisää­mi­nen tär­keäm­pi asia kuin luonnonsuojelu?

    Hel­sin­gis­sä luon­toa­luei­ta vara­taan suo­jel­ta­vak­si sii­nä tapauk­ses­sa, että siel­lä on aluei­ta, jot­ka ovat jos­sain mie­les­sä kor­vaa­mat­to­mia. Ei joka kun­nas­sa tar­vit­se olla samaa pro­sent­tia suo­jel­ta­via aluei­ta, vaan nii­tä suo­jel­laan siel­lä, mis­sä arvok­kaim­mat ja her­kim­min tuhou­tu­vat alu­eet sat­tu­vat olemaan.

    Muu­ta­kin luon­toa kuin noi­ta eri­tyis­koh­tei­ta pitää suo­jel­la, mut­ta tämä näyt­tää vih­reil­tä unoh­tu­neen, kun vaa­ti­vat met­sän teho­käy­tön ja polt­ta­mi­sen maksimointia.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että suo­je­lua vaa­dit­tai­siin myös muu­al­la maas­sa? Miten on mah­dol­lis­ta, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Sama pro­sent­tio­suus met­sis­tä suo­je­luun jokai­ses­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

    Ihan­ko mei­naat, että tuo ei oli­si luon­to­jär­jes­tö­jen tavoite?

  19. Aivan niin. Tot­ta kai luon­non­suo­je­lua tulee vaa­tia siel­lä, mis­sä sitä on vie­lä jäl­jel­lä, riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä on kunnan/kaupungin nimi. Tie­ten­kin alu­eel­li­nen edus­ta­vuus myös tulee huo­mioi­da, eli myös Ete­lä-Suo­mes­sa tulee olla riit­tä­väs­ti oike­aa luontoa.

    Joku esit­ti, että odo­te­taan, että talous­met­sät maa­seu­dul­la muut­tu­vat luon­non­met­sik­si. Näin var­mas­ti on syy­tä teh­dä­kin, mut­ta se ei pois­ta tar­vet­ta suo­jel­la jo ole­mas­sa ole­via arvok­kai­ta luon­toa­luei­ta. Joka väit­tää muu­ta, osoit­taa tie­tä­mät­tö­myy­ten­sä luon­nos­ta. Jos ei pide­tä huol­ta sii­tä, että riit­tä­väs­ti luon­non­ti­lai­sia met­siä on kai­ken aikaa ole­mas­sa, monet eliöt ehti­vät kuol­la suku­puut­toon ennen kuin nuo talous­met­sät ker­kiä­vät muut­tua luon­non­met­sik­si. Eli ei rii­tä, että odo­te­taan 50–100 vuot­ta, jot­ta saa­daan riit­tä­väs­ti luon­non­ti­lai­sia met­siä kehit­ty­mään. Arvok­kaat met­sä­alu­eet Hel­sin­gis­sä­kin toi­mi­vat tär­kei­nä tur­va­paik­koi­na monil­le eliöil­le, kuten vaik­ka­pa har­vi­nai­sil­le kää­vil­le, jot­ka vaa­ti­vat elääk­seen tie­ty­ni­käis­tä laho­puu­ta. Jos ne välil­lä pää­se­vät käy­mään lii­an vähiin, ne eivät enää vält­tä­mät­tä palaa enti­sis­tä talous­met­sis­tä odot­ta­mal­la muo­dos­tet­tui­hin luon­non­met­siin. Eli kau­pun­ki­met­sien suo­je­lul­le ei ole vaihtoehtoja.

    Eikä vir­kis­tyk­sen­kään kan­nal­ta oli­si jär­ke­vää, jos luon­non­suo­je­lua­luei­ta ei Hel­sin­gis­sä oli­si. Kan­nat­taa miet­tiä sitä perus­ky­sy­mys­tä, min­kä takia ihmi­set mene­vät luon­toon vir­kis­täy­ty­mään. Jos luon­toa ei suo­jel­tai­si Hel­sin­gis­sä­kin, se ei säi­lyi­si, eivät­kä ihmi­set pää­si­si vir­kis­täy­ty­mään lähi­luon­toon. Käy­tän­nös­sä ihmi­set joko vie­raan­tui­si­vat luon­nos­ta täy­sin tai sit­ten ajai­si­vat autoil­laan sään­nöl­li­ses­ti kan­sal­lis­puis­toi­hin, jot­ka oli­si­vat pie­niä luon­to­saa­rek­kei­ta muu­ten ihmi­sen muok­kaa­man ympä­ris­tön kes­kel­lä. Voi­si käy­dä myös niin, että ihmi­set alkai­si­vat kai­va­ta sin­ne kan­sal­lis­puis­ton reu­nal­le asu­maan, ja tämä jos mikä hajaut­tai­si yhdyskuntarakennetta.

    Parem­pi on, että ihmi­sil­le tur­va­taan lähi­luon­to, eikä mikään katu­jen ja ker­ros­ta­lo­jen välis­sä ole­va hoi­det­tu puis­tonplänt­ti vih­rei­ne nur­mi­koi­neen ja rivis­sä ole­vi­ne pui­neen rii­tä tyy­dyt­tä­mään ihmis­ten tar­vet­ta vir­kis­täy­tyä luonnossa.

  20. Vih­reät­hän vas­tus­ta­vat ydin­voi­maa ja halua­vat, että koko Suo­men met­sän­kas­vu pol­tet­tai­siin uraa­nin hal­kai­se­mi­sen sijaan.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että suo­je­lua vaa­dit­tai­siin myös muu­al­la maas­sa? Miten on mah­dol­lis­ta, että hyvää van­haa met­sää saa pan­na nurin aivan mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si, jos se tapah­tuu Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Sama pro­sent­tio­suus met­sis­tä suo­je­luun jokai­ses­sa kun­nas­sa kuin on suo­jel­tu Helsingissä?

    Miten met­sän van­huus tekee sii­tä hyvän? Mis­sä mie­les­sä? Miten mää­rit­te­let tämän hyvyyden?

    Mik­si nuo­ri met­sä ei ole hyvä? Ikä­ra­sis­mia? Entäs kes­ki-ikäi­nen metsä?

    Ettei nyt oli­si kan­sal­lis­ro­man­tiik­kaa nau­tit­tu hiu­kan liikaa?

  21. On vähän nurin­ku­ri­nen jut­tu, jos muu­al­la maas­sa tuho­taan arvok­kai­ta met­siä jok­seen­kin mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Hel­sin­gis­sä jou­du­taan luo­pu­maan tuhan­sia ker­to­ja suu­rem­mis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, kos­ka maa­kun­nis­sa tuho­taan metsiä.

    Huo­mau­tan vie­lä täs­tä­kin. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ei ole mikään ongel­ma eikä tap­pio, jos Hel­sin­gin suo­jel­ta­va­le alu­eel­le aiot­tu lähiö raken­ne­taan­kin Van­taal­le. Lop­pu­tu­los on val­ta­kun­nan kan­nal­ta jok­seen­kin sama, ja arvo­kas luon­to­koh­de sääs­tyy. Täs­tä tulee vain pie­ni kolaus suu­ril­le kasvuhaluille.

    Talou­del­li­sia­kin vai­ku­tuk­sia on. Jos pidät gryn­daa­mi­ses­ta Hel­sin­gil­le koi­tu­vaa kaa­voi­tus­hyö­tyä ja uusien vero­tet­ta­vien saa­mis­ta jo saa­vu­tet­tu­na etu­na, jota ei sai­si ottaa sil­tä pois, voit ehkä vaa­tia Van­taa­ta kor­vaa­maan täs­tä mene­te­tys­tä lähiös­tä jotain Hel­sin­gil­le. 😉 Jos olet tai­ta­va, ehkä saat koko muun­kin Suo­men kor­vaa­maan jotain Hel­sin­gil­le jokai­ses­ta Hel­sin­kiä hal­vem­mal­le maal­le raken­ne­tusa talos­ta. Maa­kun­ta­kaa­va näyt­tää ole­van Hel­sin­gil­le kiusal­li­nen jut­tu, kun ei anna Hel­sin­gin opti­moi­da raha­tu­lo­jaan, vaan vaa­tii val­lan mui­ta (jou­ta­vam­pia?) asioi­ta, kuten luonnonsuojelua.

  22. Puo­li­tois­ta heh­taa­ria hyvää van­haa kuusi­met­sää pan­tiin mata­lak­si tilal­lam­me Pir­kan­maal­la. Juu­ri­kää­pä oli aiheut­ta­nut kuusen­ty­vi­la­hon eli maan­nouse­man, joka oli­si koh­ta tuhon­nut koko met­sän. Onnek­si on met­sä­am­mat­ti­lai­sia vah­ti­mas­sa van­ho­ja metsiä.

  23. Ja jos puu­pel­let­te­jä ei oli­si kek­sit­ty, niin met­siä ei sit­ten hakat­tai­si? Saha­ta­va­raa, pape­ria, kar­ton­kia ja pah­via ei ilmei­ses­ti Suo­mes­sa tuo­te­ta ollen­kaan, eikä tätä var­ten har­joi­te­ta metsätaloutta.

  24. Var­tio­saar­ta kos­ke­va esi­tys maa­kun­ta­hal­li­tuk­sel­le oli omi­tui­nen vir­hear­vio esit­te­li­jäl­tä. En läh­de arvai­le­maan, kenen peliä lii­tos­sa pelat­tiin, mut­ta palau­tus oli ainoa jär­ke­vä rat­kai­su. Var­tio­saa­ri­han on sotien jäl­kei­sen ajan gryn­de­ri­ra­ken­ta­mi­sen stop­paa­mi­sen muis­to­merk­ki ja sen takia sääs­ty­nyt asun­to­ra­ken­ta­mi­sel­ta muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen yliai­kaa. Nyt kun sil­le oli­si tar­vet­ta, liit­to höpi­see saa­ren seu­dul­li­ses­ta mer­ki­tyk­ses­tä jne. Ei sel­lais­ta ole, noli tan­ge­re circu­los nos

  25. Stop Ydin­voi­ma Puut Mata­lax:

    Miten met­sän van­huus tekee sii­tä hyvän? Mis­sä mie­les­sä? Miten mää­rit­te­let tämän hyvyyden?

    Mik­si nuo­ri met­sä ei ole hyvä? Ikä­ra­sis­mia? Entäs kes­ki-ikäi­nen metsä?

    Ettei nyt oli­si kan­sal­lis­ro­man­tiik­kaa nau­tit­tu hiu­kan liikaa? 

    Van­hat met­sät ovat nykyi­sin hyvin har­vi­nai­sia, kos­ka teho­met­sä­ta­lous on pitä­nyt met­sät nuo­ri­na. Sik­si van­hat met­sät ovat arvok­kai­ta. Lisäk­si ilmas­to­mie­les­sä van­hat met­sät ovat hyviä hii­li­va­ras­to­ja, jol­loin hii­li on pois­sa ilma­ke­häs­tä ilmas­toa läm­mit­tä­mäs­tä. Ilmas­ton­suo­je­lu on luon­non moni­muo­toi­suu­den ohel­la myös hyvin tär­keä perus­te suo­jel­la Hel­sin­gin arvok­kai­ta metsiä.

  26. Muu­ta­maan asi­aan toi­von vih­reil­tä vastausta:

    Mik­si te haluatte
    — tuho­ta luonnon
    — tuho­ta talouden
    — ja mik­si te haluat­te sotaa?

    Tei­dän toi­men­ne joh­ta­vat edel­li­siin väistämättä.
    Vaik­ka ymmär­rän että oma etu ja ura on tär­kein asia polii­ti­kol­le, niin eikö voi­si edes huma­nis­min nimes­sä aja­tel­la Suo­men etua? Tai tule­via sukupolvia?

  27. Osmo kir­joit­ti:

    On vähän nurin­ku­ri­nen jut­tu, jos muu­al­la maas­sa tuho­taan arvok­kai­ta met­siä jok­seen­kin mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Hel­sin­gis­sä jou­du­taan luo­pu­maan tuhan­sia ker­to­ja suu­rem­mis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, kos­ka maa­kun­nis­sa tuho­taan met­siä. Asia muut­tuu ymmär­ret­tä­väm­mäk­si, jos ajat­te­lem­me, että emme suo­je­le met­siä met­sien itsen­sä vuok­si vaan arvok­kaak­si ympä­ris­tök­si ihmi­sil­le. Hel­sin­gis­sä hel­sin­ki­läi­sil­le. Tähän ajat­te­lu­ta­paan taas ei sovi niin vah­va suo­je­lu, että se estää myös virkistyskäytön.” 

    Olen samaa miel­tä, luon­non­ti­lai­nen luon­to suo­jel­ta­koon Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Mut­ta Hel­sin­gis­sä tar­vi­taan moni­puo­lis­ta luon­toa ihmi­siä var­ten. Eli jot­ta ihmi­set voi­vat siel­lä ulkoil­la ja sii­hen tutus­tua. Har­vas­sa pai­kas­sa Hel­sin­gis­sä on niin moni­puo­li­nen avo­maan lin­nus­to kuin Mal­min len­to­ken­täl­lä. On saman­te­ke­vää ovat­ko lajit har­vi­nai­sia tai ylei­siä muu­al­la Suo­mes­sa. Hel­sin­gis­sä ne ovat har­vi­nai­sia. Ja (myös sii­tä syys­tä) len­to­kent­tä pitäi­si säi­lyt­tää aidat­tu­na avoi­me­na alu­ee­na. Lin­tu­ja voi kyl­lä kat­sel­la kii­ka­ril­la ihan niin­kuin vesilintujakin.

  28. Ter­ve,

    Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la ei ole mitaan jar­kea suo­jel­la lisaa van­ho­ja tai nuo­ria met­sia. Jos nii­ta jos­sain Ete­la-Suo­mes­sa on, on parem­pi suo­jel­la ne siel­la kau­ka­na Hel­sin­gis­ta. Itse en yli 30 vuo­den maas­toin­ven­toin­tien koke­muk­sen perus­teel­la oikein usko, etta sen parem­pia tai huo­nom­pia loy­tyy lin­jan Simo-Suo­mus­sal­mi ete­la­puo­lel­ta (jotain rip­pusia tie­tys­ti aina). Parem­pi raken­taa tehok­kaas­to keha III sisal­la, ja aika tehok­kas­ti kehys­kun­nis­sa. Ei se laa­jem­pi luon­toar­vo­jen suo­je­lu siel­la enaa onnis­tu. On meil­la Kuusa­mo, Ter­vo­la, Suo­mus­sal­mi, Kuh­mo, Kuh­moi­nen, Padas­jo­ki, Lam­mi, Vir­rat, Kor­pi­lah­ti, Vii­ta­saa­ri jne.

    Kuka nii­ta kaik­kia enaa muistaakaan.

    t. Mik­ko, van­ha MH-tyyppi.

  29. Lausun­to Kehä I:n ja Myl­ly­pu­ron eritasoliittymästä
    Tuo­hon voi­si vie­lä lisä­tä että on täy­sin kau­pun­gin oman int­res­sin vas­tais­ta sijoit­taa muu­ta­man sadan met­rin pää­hän met­roa­se­mas­ta kak­si eri­ta­so­liit­ty­mää. Kun sii­hen lisä­tään jo itik­seen hyväk­syt­ty eri­ta­so­se­ka­me­te­li­sop­pa niin voi­si oikeu­te­tus­ti kysyä halu­taan­ko se “vähäi­nen” ja arvo­kas raken­nus­maa ase­mien lie­peil­lä tosi­aan lait­taa eri­ta­so­liit­ty­miin? Tuol­la jaol­la kehä 1 on nyt saa­nut hyväk­syn­nän lau­ta­kun­nan siu­nauk­sel­la siten että koko kehä 1 mat­kal­la ei ole tiheäm­min eri­ta­so­liit­ty­miä kuin Idäs­sä. Itik­ses­tä Myl­ly­pu­roon n.1100m/ Myl­ly­pu­ros­ta Kon­tu­laan n.600m/ Kon­tu­las­ta Kivik­koon n.1200m ja sii­tä Lah­den­tien liit­ty­mään 900m. Tai­taa olla niin että lau­ta­kun­taa on nyt vie­ty kun päs­siä narus­sa. Kon­tu­lan ja Myl­ly­pu­ron liit­ty­mät sijait­se­vat siten myös n.100–300m pääs­sä Myl­ly­pu­ron met­roa­se­mal­ta. Sel­lais­ta tii­vis­tä kau­pun­kia suun­ni­tel­tiin siis täl­lä­ker­taa ase­mien liepeille…

  30. O.S: “Met­sien suo­je­lus­sa on syn­ty­nyt eri­koi­nen tilan­ne, jos­sa vaa­di­taan Hel­sin­gil­tä muu­ta maa­ta suu­rem­paa vas­tuu­ta van­ho­jen met­sien suo­je­lus­ta, kos­ka muu maa on tuhon­nut ne met­sä­ta­lou­den tar­pei­den vuok­si. On vähän nurin­ku­ri­nen jut­tu, jos muu­al­la maas­sa tuho­taan arvok­kai­ta met­siä jok­seen­kin mität­tö­mien talou­del­lis­ten arvo­jen vuok­si ja Hel­sin­gis­sä jou­du­taan luo­pu­maan tuhan­sia ker­to­ja suu­rem­mis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta, kos­ka maa­kun­nis­sa tuho­taan metsiä. ”

    Ei voi rin­nas­taa talou­del­li­sia raha­mää­riä Hel­sin­gin ja yksi­tyis­met­sä­no­mis­ta­jien kes­ken. Met­sä­kaup­pa on yksi­tyi­so­mis­ta­jal­le talou­del­li­ses­ti merkittävä. 

    O.S. ver­tai­lee myös asun­to­tuo­tan­non ja met­sän rahal­lis­ta arvoa kes­ke­nään Hel­sin­gin alu­eel­la. Ja asun­to­tuo­tan­to on arvok­kaam­paa. Nyt te city­vih­reät koet­te kon­kreet­ti­ses­ti sen mitä suo­je­lu mer­kit­see maaseudulla. 

    On niin help­po vaa­tia mui­ta suo­je­le­maan met­siä, soi­ta ja vesis­tö­jä kun se ei käy oman kuk­ka­ron päälle.

    Hel­sin­gil­lä on toti­ses­ti työ­tä ener­gian­tuo­tan­non eko­lo­gi­suu­den, vesien- ja met­sien­suo­je­lun saralla.

    Todis­ti­han vii­mei­sin tut­ki­mus haja-asu­mi­sen kau­pun­kia­su­mis­ta ekologisemmaksi.

  31. Kun nyt ker­ran val­ko­sel­kä­tik­ka mai­nit­tiin, niin tois­tan taas ihmet­te­ly­ni: mik­si elin­voi­mai­sia laje­ja pitää suo­jel­la nii­den levin­nei­syy­sa­lu­een rajoil­la, jois­sa kan­ta muu­ten­kin vaih­te­lee paljon?
    Mik­si suo­je­lun pitää nou­dat­taa val­tioi­den rajo­ja, kun eläin­ten ja eliöi­den kan­nal­ta niil­lä ei ole mitään merkitystä?
    Jos suo­je­lu­pää­tök­set teh­täi­siin­kin vaik­ka­pa maa­kun­ta­ra­jo­jen mukaan, saa­tai­siin taas iso lis­ta lisää har­vi­nai­sia suo­jel­ta­via otuksia.

    Sekä val­ko­sel­kä­tik­ka että lii­to-ora­va ovat elin­voi­mai­sia laje­ja, mik­si nii­tä pitää suo­jel­la Suo­mes­sa, kun nii­tä sat­tuu tääl­lä ole­maan vähän?

  32. Kau­pun­ki­lai­nen met­sä­no­mis­ta­ja: kuusen­ty­vi­la­hon eli maan­nouse­man, joka oli­si koh­ta tuhon­nut koko metsän.

    Met­sän, vai maan omis­ta­jan odot­ta­man myyn­ti­tuo­ton? Eikö­hän met­sä sel­viä itses­tään, se vain muun­tuu hitaas­ti tai sykäyksittäin.

  33. eemil:
    On niin help­po vaa­tia mui­ta suo­je­le­maan met­siä, soi­ta ja vesis­tö­jä kun se ei käy oman kuk­ka­ron päälle. 

    Met­sän­tut­ki­mus­lai­tok­sen mukaan met­sä­kiin­teis­tö­jen mark­ki­na­hin­ta (medi­aa­ni) oli koko maas­sa 2378 €/ha. Kau­pun­gis­sa tont­ti­maa mak­saa mel­kein saman ver­ran neliöltä.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki voi­si yhden kaa­voi­te­tun met­sä­heh­taa­rin hin­nal­la ostaa mark­ki­na­hin­taan tuhan­sia heh­taa­re­ja met­sää suo­je­lua­lu­eek­si jos­tain maakunnista.

  34. eemil

    On niin help­po vaa­tia mui­ta suo­je­le­maan met­siä, soi­ta ja vesis­tö­jä kun se ei käy oman kuk­ka­ron päälle.

    Hel­sin­gil­lä on toti­ses­ti työ­tä ener­gian­tuo­tan­non eko­lo­gi­suu­den, vesien- ja met­sien­suo­je­lun saralla.

    Todis­ti­han vii­mei­sin tut­ki­mus haja-asu­mi­sen kau­pun­kia­su­mis­ta ekologisemmaksi.

    No niin, täs­sä tuli­kin yksi hyvä syy, mik­si pitää myös Hel­sin­gis­sä ja muis­sa kau­pun­geis­sa suo­jel­la luon­toa ja met­siä. Jos näin ei teh­täi­si, tämä aiheut­tai­si juu­ri täl­lais­ta tur­haa vas­tak­kai­na­set­te­lua maa­lais­ten ja kau­pun­ki­lais­ten välil­lä. Tosia­sia on kui­ten­kin, että sekä kau­pun­gis­sa että maal­la on sekä luon­non­suo­je­lua kan­nat­ta­via että sitä vas­tus­ta­via. Niil­lä, jot­ka omis­ta­vat maa­ta (maal­la tai kau­pun­gis­sa), on usein talou­del­li­nen int­res­si olla suo­je­le­mat­ta luon­toa. Ei kui­ten­kaan saa olla niin, että pelk­kä omis­tus oikeut­taa esi­mer­kik­si saat­ta­maan uha­na­lai­sia eliöi­tä suku­puu­ton par­taal­le. Kyl­lä yhteis­kun­nan pitää luon­non­suo­je­lusyis­tä puut­tua maan­käyt­töön, eikä antaa pel­kän rahan rat­kais­ta, miten luon­non käy. Maa­seu­dun osal­ta kyl­lä­kin yksi­tyis­tä maa­no­mis­ta­jaa useam­min tuho­ja aiheut­taa met­sä­hal­li­tuk­sen met­sä­ta­lous­puo­li, eten­kin kun teh­tiin se vir­he, että sil­le ase­tet­tiin rahal­li­set tulostavoitteet.

    Kyl­lä suo­jel­ta­vat alu­eet tulee vali­ta luon­non­tie­tee­li­sin perus­tein, eikä talou­del­li­sin tai poliit­ti­sin perus­tein. Täl­löin suo­jel­la pitää niin maal­la kuin kau­pun­gis­sa­kin sen mukaan, mit­kä luon­toar­vot ovat. Eikä oli­si jär­ke­vää edes aset­taa sään­töä, että maal­la ja kau­pun­gis­sa oli­si sama pro­sent­tio­suus suo­jel­ta­va, kun valin­nan tulee tapah­tua luon­toar­vo­jen perusteella.

    Kuten tote­sin, vas­tak­kai­na­set­te­lua maa­seu­dun ja kau­pun­gin välil­lä ei pidä teh­dä. Vas­tak­kai­na­set­te­lu on molem­pien sisäis­tä. Kau­pun­geis­sa ne, jot­ka aidos­ti halua­vat suo­jel­la maa­seu­dun luon­to­koh­tei­ta (ei siis täl­lä pals­tal­la pro­pa­gan­da­mie­les­sä suo­je­lua maa­seu­dul­la kan­nat­taen, jot­ta voi­si joten­kin luo­da mie­li­ku­vaa, ettei kau­pun­gis­sa muka tar­vi­ta luon­non­suo­je­lua), halua­vat suo­jel­la sitä myös kau­pun­gis­sa. Toi­saal­ta maa­seu­dul­ta var­mas­ti löy­tyy myös luon­non­suo­je­li­joi­ta, eivät kaik­ki siel­lä­kään ole met­sä­no­mis­ta­jia, joil­la on talou­del­li­nen int­res­si. Maa­seu­dul­la­kin var­mas­ti arvos­te­taan mah­dol­li­suut­ta poi­mia mar­jo­ja ja sie­niä, sekä tie­ten­kin vir­kis­täy­ty­mis­tä luon­nos­sa. Tus­kin kaik­ki maal­la­kaan siis näke­vät luon­toa vain talou­del­li­si­na resurs­sei­na, vaik­ka täl­lai­nen mie­li­ku­va her­käs­ti syn­tyy­kin, kun seu­raa jul­kis­ta kes­kus­te­lua. Maa­seu­dun luon­no­nys­tä­vät ovat jos­tain syys­tä mel­ko hil­jaa. Ehkä pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la voi olla vai­kea aset­tua toi­sel­le kan­nal­le kuin äänek­käät luon­non­suo­je­lun vastustajat?

    Hel­sin­gil­lä, ja koko muul­la Suo­mel­la on pal­jon työ­tä eko­lo­gi­suu­den, vesien- ja met­sien­suo­je­lun saral­la. Olem­me kaik­ki suo­ma­lai­set samas­sa venees­sä. On ihmis­kun­nan eli­neh­to, että tajuam­me luon­non ja sen moni­muo­toi­suu­den mer­ki­tyk­sen. Jos jokin tär­keä link­ki eko­sys­tee­mis­sä kato­aa, seu­rauk­set voi­vat olla kata­stro­fi ihmi­sil­le. Eipä tar­vit­se esi­mer­kik­si kuin pölyt­tä­jät kado­ta, niin olem­me kaik­ki pulas­sa. Sik­si pitäi­si lopet­taa esi­mer­kik­si paju­jen vihaa­mi­nen niin kau­pun­gis­sa kuin maal­la, kos­ka ne ovat erit­täin tär­kei­tä kima­lai­sil­le, kos­ka ne kuk­ki­vat niin aikai­sin, jol­loin ei vie­lä kovin moni kas­vi vie­lä kuki.

    Tuo­kin on mel­ko tur­haa ver­tai­lua, onko maal­la vai kau­pun­gis­sa asu­mi­nen eko­lo­gi­sem­paa. Molem­mis­sa voi elää eko­lo­gi­ses­ti tai epäe­ko­lo­gi­ses­ti. Tosia­sia kui­ten­kin on, että jos on kovin muka­vuu­den­ha­lui­nen, niin sil­loin kan­nat­taa asua kau­pun­gis­sa. Kau­pun­gin asu­mis­mu­ka­vuuk­sien tuo­mi­nen maa­seu­dul­le on nimit­täin epäe­ko­lo­gis­ta. Kau­pun­ki mah­dol­lis­taa eko­lo­gi­sem­man elä­män eri­tyi­ses­ti lii­ken­teen osal­ta, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne, eri­tyi­ses­ti rai­de­lii­ken­ne on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää eko­lo­gi­ses­ti vain riit­tä­väl­le ihmis­mää­räl­le. Maa­seu­dul­la on toi­saal­ta eko­lo­gi­sem­paa asua eri­tyi­ses­ti lähi­ruo­an takia — monet ruo­ka-aineet saa­daan omas­ta pel­los­ta. Myös ravin­tei­den kier­rä­tys on maa­seu­dul­la hel­pom­pi jär­jes­tää, mut­ta tämä­kin edel­lyt­tää, että tyy­dy­tään ulko­huus­siin. Vesi­ves­sat eivät ole eko­lo­gi­sia, ja niis­tä oli­si hyvä pääs­tä kau­pun­gis­sa­kin eroon.

    Epäe­ko­lo­gi­nen maal­la asu­va käyt­tää vesi­ves­saa, säh­kö- tai öljy­läm­mi­tys­tä, autoi­lee sil­loin­kin, kun mat­ka oli­si suh­teel­li­sen lyhyt esim. kävel­lä tai pyö­räil­lä, ei piit­taa luon­non­suo­je­lus­ta, syö pal­jon muu­al­ta tuo­ta­via ruo­kia jne. Epäe­ko­lo­gi­nen kau­pun­gis­sa asu­va taas kul­kee mat­kat autol­la, vaik­ka jul­ki­sil­la­kin pää­si­si, pitää asun­to­jen läm­pö­ti­lan tar­peet­to­man kor­kei­na, ostaa pal­jon kau­kaa ulko­mail­ta tuo­tua ruo­kaa, ei viit­si laji­tel­la jät­tei­tään, kul­kee usein pol­ku­jen ulko­puo­lel­la vir­kis­tys­met­sis­sä (suu­ret käyt­tä­jä­mää­rät kulut­ta­vat met­sät äkkiä, jos ei nou­da­te­ta pol­ku­ja) jne.

    Älkääm­me siis tuh­lat­ko ener­gi­aa tur­haan maa­lais­ten ja kau­pun­ki­lais­ten väli­siin vas­tak­kai­na­set­tu­lui­hin, vaan yrit­tä­kääm­me kaik­ki toi­mia niin, että elin­tär­keä luon­to säi­lyy niin maal­la kuin kaupungeissakin!

  35. Ai niin, sen unoh­din vie­lä mai­ni­ta, että myös kau­pun­gis­sa, vähän kau­pun­gin­hal­lin­nos­ta riip­puen met­sän­hoi­dol­la tuho­taan arvo­kas­ta luon­toa. Aina­kin Hel­sin­ki, Espoo ja Tam­pe­re ovat täs­sä huo­nom­mas­ta pääs­tä, Van­taa taas parem­mas­ta. Kau­pun­gis­sa met­sän­hoi­to on jok­seen­kin tar­pee­ton­ta, kun puu­myyn­ti­tu­lot eivät ole kovin tär­kei­tä. Kau­pun­geis­sa pitäi­si­kin eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta luon­non monimuotoisuuteen.

  36. Toni Amnell:
    Ai niin, sen unoh­din vie­lä mai­ni­ta, että myös kau­pun­gis­sa, vähän kau­pun­gin­hal­lin­nos­ta riip­puen met­sän­hoi­dol­la tuho­taan arvo­kas­ta luon­toa. Aina­kin Hel­sin­ki, Espoo ja Tam­pe­re ovat täs­sä huo­nom­mas­ta pääs­tä, Van­taa taas parem­mas­ta. Kau­pun­gis­sa met­sän­hoi­to on jok­seen­kin tar­pee­ton­ta, kun puu­myyn­ti­tu­lot eivät ole kovin tär­kei­tä. Kau­pun­geis­sa pitäi­si­kin eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tää huo­mio­ta luon­non monimuotoisuuteen.

    Suo­ma­lai­set rakas­ta­vat hyvin hoi­det­tua ja van­haa talous­met­sää, jol­la ei ole mitään teke­mis­tä luon­nol­li­ses­sa tilas­sa ole­van met­sän kanssa.

    Juu­ri sel­lai­nen ava­ra hon­gik­ko, jos­sa on vain yhdes­sä ker­rok­ses­sa kor­kei­ta honkia.

    Met­sä­hal­li­tuk­sen ret­ki­koh­teis­ta poik­keuk­set­ta kaik­ki ovat van­ho­ja talous­met­siä, joi­ta on har­ven­net­tu ja siel­lä ei ole laho­puu­ta rumentamassa.

    Saman­lai­sia ava­ria talous­met­siä ihmi­set halua­vat kau­pun­kei­hin. Sel­lai­sia, mis­sä on help­po liik­kua ja kat­sel­la maisemia.

    Jos kau­pun­kien lähi­met­sät pol­tet­tai­siin ja annet­tai­siin kas­vaa luon­non­ti­las­sa, niin pai­kal­lis­leh­tien pals­tat täyt­tyi­si­vät vihai­sis­ta rais­kion hak­kuu kommenteista.

    Luon­nol­li­nen met­sä kat­so­kaas ei ole “täy­del­li­nen”. Luon­nol­li­set met­sät eivät vie­hä­tä sil­mää, kos­ka puut ole suo­ria, oksat­to­mia ja nii­tä on lii­an tiheässä.

    Suo­je­lu­met­sät kau­pun­geis­sa ovat type­riä, kos­ka kau­pun­ki­lai­set halua­vat kui­ten­kin hyväk­si­käyt­tää met­sää esi­mer­kik­si koi­rien ulostuttamiseen.

  37. Savot­ta: Suo­ma­lai­set rakas­ta­vat hyvin hoi­det­tua ja van­haa talous­met­sää, jol­la ei ole mitään teke­mis­tä luon­nol­li­ses­sa tilas­sa ole­van met­sän kanssa. 

    Ei voi yleis­tää. Met­sän­hoi­ta­jan kou­lu­tuk­sen saa­neet ja aiem­min talous­met­sien paris­sa työs­ken­nel­leet saat­ta­vat halu­ta hoi­ta­mis­ta, mut­ta kyl­lä sam­ma­lei­nen satu­met­sä, komeat kelot ja pök­ke­löt sekä ker­rok­sel­li­nen ja lajis­tol­taan vaih­te­le­va met­sä vie­hät­tä­vät hyvin monia. Sitä pait­si luon­non myön­tei­set ter­veys­vai­ku­tuk­set ovat sitä voi­mak­kaam­mat, mitä luon­non­ti­lai­sem­paa luon­to on. Stres­si pur­kau­tuu par­hai­ten luon­non­met­säs­sä ja esi­mer­kik­si Venä­jän Kar­ja­las­sa on pal­jon vähem­män aller­gioi­ta­kin, kun siel­lä on luonnontilaisempaa.

    Yksi tär­keä näkö­koh­ta on myös se, että ihmi­set halua­vat esi­mer­kik­si kuul­la lin­nun­lau­lua. Sitä on pal­jon run­saam­min luon­non­ti­lai­sem­mis­sa kuin talous­met­sän kal­tai­sis­sa met­sis­sä, ja tähän on ihan hyvä syy — lin­nut löy­tä­vät tur­val­li­sia pesä­paik­ko­ja met­säs­tä, joka ei ole lii­an avara. 

    Lisäk­si oikea met­sä suo­jaa tal­vel­la pak­ka­sil­ta ja kesäl­lä hel­teil­tä (eri­tyi­ses­ti kuusi­met­sä). Itse olin Iso­jär­ven kan­sal­lis­puis­tos­sa vii­me vii­kol­la, jol­loin hel­le­kään ei hai­tan­nut, kun met­säs­sä oli muka­van vil­poi­saa. Jär­vel­lä sou­del­les­sa hel­le oli kyl­lä­kin aivan lii­an tuka­la, ja niin oli­si ollut talous­met­säs­sä­kin, eten­kin valoi­sal­la mäntykankaalla.

    Savot­taSuo­je­lu­met­sät kau­pun­geis­sa ovat type­riä, kos­ka kau­pun­ki­lai­set halua­vat kui­ten­kin hyväk­si­käyt­tää met­sää esi­mer­kik­si koi­rien ulostuttamiseen.

    Ensin­nä­kin koi­ran ulos­tei­ta ei lain mukaan saa jät­tää maas­toon. Toi­sek­si ei koi­rien ulkoi­lu­tus tee miten­kään suo­je­lu­met­sien perus­te­mis­ta type­räk­si. Kol­man­nek­si myös ihmi­nen on edel­leen­kin tek­ni­ses­tä kehi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta luon­nos­ta riip­pu­vai­nen, eikä siis suo­je­lu­met­sien perus­ta­mi­nen ole mil­loin­kaan type­rää. Kau­pun­gis­sa on mer­kit­tä­viä luon­toar­vo­ja sisäl­tä­viä met­siä, jot­ka tulee suo­jel­la, jos aiom­me huo­leh­tia ihmis­ten ja luon­non hyvin­voin­nis­ta. Eri­tyi­ses­ti ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den kan­nal­ta luon­non­suo­je­lu on hyvin tär­ke­ää. Kaik­ki vain eivät vali­tet­ta­vas­ti ymmär­rä tätä, kun valis­tus­ta ei ole tarpeeksi.

    Jos kysees­sä on met­sä­ta­lous, koh­tuu­mi­tas­sa tapah­tu­va met­sän­hoi­to on perus­tel­tua, mut­ta sekin on nykyi­sin yli­mi­toi­tet­tua, aivan lii­an suu­ri osuus Suo­men met­sis­tä on talous­met­siä. Muus­sa kuin met­sä­ta­lous­tar­koi­tuk­ses­sa met­sän­hoi­to on todel­la type­rää, ellei hoi­ta­mi­sen tar­koi­tus ole ennal­lis­taa met­siä luon­non­ti­lai­sik­si tai huo­leh­tia yksit­täis­ten pui­den osal­ta nii­den tur­val­li­suu­des­ta. Ei ole jär­ke­vää hor­jut­taa eko­sys­tee­me­jä vain sik­si, että jot­kut ihmi­set kat­se­le­vat mie­luum­min talous­met­siä kuin luonnonmetsiä.

  38. Toni Amnell, voit­ko esi­tel­lä tut­ki­muk­sia esit­tä­mie­si väit­tei­den taustalta?

    Esi­mer­kik­si väi­te, että luon­non­ti­lai­ses­sa met­säs­sä on enem­män lin­nun­lau­lua, kuin talous­met­säs­sä, kuul­los­taa jo aika hurjalta.

    Tai esi­mer­kik­si väit­tee­si, jon­ka mukaan ihmis­ten hyvin­voin­ti kau­pun­gis­sa oli­si riip­pu­vai­nen metsistä.

    Vie­lä lisäk­si väi­tät, että oikea met­sä (mitä iki­nä se onkaan) suo­jaa parem­min pak­ka­sil­ta, kuin talousmetsä.

    Odo­tan innol­la, että pää­sen luke­maan tut­ki­muk­sia näi­den väit­tei­den tueksi.

  39. Zzz:lle: Luon­non ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta on teh­ty tut­ki­muk­sia, joi­hin pää­see mm. seu­raa­van lin­kin kautta:

    http://suomenluonnonpaiva.fi/10–2/luonnon-taloudelliset-arvot-ja-terveysvaikutukset/

    Lin­nun­lau­lun mää­räs­tä talous­met­sis­sä tai luon­non­met­sis­sä en tie­dä tut­ki­muk­sia (en ole bio­lo­gi, joten en ole etsi­nyt tut­ki­muk­sia, joi­ta toki voi olla ole­mas­sa­kin), mut­ta oma­koh­tai­nen koke­mus toki on, ja lisäk­si asia on oikeas­taan jo itses­tään­sel­vä, perus­te­lun toin jo aiem­min­kin esiin, mut­ta ehkä vähän täs­mäl­li­sem­pää seli­tys­tä vie­lä tar­vi­taan: Lin­nut tar­vit­se­vat suo­jai­sia pesä­paik­ko­ja, jois­sa voi­vat pesiä tur­vass­sa vihol­li­sil­ta, jot­ka uhkaa­vat niin maal­ta kuin ilmas­ta­kin. Talous­met­sä ei tar­joa pöheik­kö­jä, eikä muu­ta­kaan suo­jaa riit­tä­väs­ti. Luon­non­met­säs­sä sen sijaan on pen­saik­ko­ja, kaa­tu­nei­ta pui­ta, kuol­leis­sa puis­sa kolo­ja (!!!), jot­ka tar­joa­vat niin puus­sa, kolos­sa kuin maas­sa­kin pesi­vil­le lin­nuil­le suo­jaa. Lisäk­si luon­non­met­sis­sä bio­too­pit vaih­te­le­vat, joten eri bio­too­peis­sa viih­ty­vien lin­tu­jen lau­lua on usein mah­dol­lis­ta kuul­la yhtai­kai­ses­ti. Eli nämä ymmär­ret­tä­vät perus­teet var­mas­ti riit­tä­vät ilman, että asi­aa tar­vit­see edes erik­seen tutkia.

    Meteo­ro­lo­gi­na pys­tyn hel­pos­ti perus­te­le­maan, mik­si met­sät suo­jaa­vat pak­ka­sil­ta. Yksin­ker­tai­sin asia on met­sien tuu­lel­ta suo­jaa­va vai­ku­tus. Pak­ka­sen pure­vuus nimit­täin on sitä suu­rem­pi, mitä kovem­pi on tuu­li, ja luon­non­met­sät ovat tyy­pil­li­ses­ti tiheäm­piä, jol­loin ne suo­jaa­vat parem­min tuu­lel­ta. Lisäk­si puun­run­got varas­toi­vat läm­pöä, mikä myös pitää met­siä läm­pi­mäm­pi­nä paik­koi­na kuin avoi­met alu­eet. Kesäl­lä eri­tyi­ses­ti kuusi­met­sien sito­ma kos­teus kulut­taa haih­tues­saan läm­pöä, jol­loin läm­pö­ti­la ei pää­se nouse­maan niin korkeaksi.

    Veik­kaan­pa kes­kus­te­lu­pals­tois­ta saa­ma­ni koke­muk­sen perus­teel­la, että nimi­merk­ki Zzz ei ole tyy­ty­väi­nen vas­tauk­see­ni, kos­ka en esit­tä­nyt kaik­kiin asioi­hin jotain tiet­tyä tie­teel­lis­tä artik­ke­lia. No, sel­lai­sia­kin voi olla ja toden­nä­köi­ses­ti onkin. Ja vaik­ka ei oli­si­kaan, ei kai läh­tö­ole­tuk­se­na voi pitää sitä, että nuo asiat eivät oli­si esit­tä­mäl­lä­ni taval­la, ellei toi­sin todis­te­ta. Todis­tus­taak­ka on myös niin päin, että mik­si ne eivät oli­si noin. Eli täl­lai­nen­kin väi­te vaa­ti­si tut­ki­mus­ten osoit­ta­mis­ta, jos täl­le lin­jal­le läh­de­tään — tai edes hyvien perus­te­lu­jen esit­tä­mis­tä. Minä perus­te­lin väit­tee­ni, vaik­ka en kai­kis­sa mihin­kään eri­tyi­seen tut­ki­muk­seen viitannutkaan.

  40. Savot­ta: Saman­lai­sia ava­ria talous­met­siä ihmi­set halua­vat kau­pun­kei­hin. Sel­lai­sia, mis­sä on help­po liik­kua ja kat­sel­la maisemia.

    Kyl­lä luon­non­ti­lai­seen­kin met­sään saa­daan ava­ruut­ta, kun sen anne­taan aika ajoin luon­nol­li­ses­ti palaa niin että lähin­nä vain järeim­mät petä­jät jää­vät jäl­jel­le. Jäl­jel­lä ole­vat aar­ni­met­sä­til­kut anta­vat tur­han “syn­kän” kuvan luon­non­ti­lai­ses­ta met­säs­tä, kun luon­nol­lis­ta uusiu­tu­mis­ta on ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä rajoitettu.

  41. Ter­ve,

    Nii­ta luon­non­ti­lai­sia met­sia tar­vi­taan etu­paas­sa luon­non­ti­lai­sis­sa met­sis­sa ela­vien lajien takia. Eri tavoin hoi­det­tu met­sa kyl­la kel­paa ulkoi­luun. Jos halu­taan sai­lyt­taa luon­non­met­san laje­ja, suo­jel­laan luon­non­ti­lai­sia met­sia. Jos tama asia ei ole tar­kea, niin unoh­de­taan koko jut­tu. Ei se taman ihmeel­li­sem­pi asia ole.

    t. Mik­ko

  42. mik­ko sii­to­nen:
    Terve,

    Nii­ta luon­non­ti­lai­sia met­sia tar­vi­taan etu­paas­sa luon­non­ti­lai­sis­sa met­sis­sa ela­vien lajien takia. Eri tavoin hoi­det­tu met­sa kyl­la kel­paa ulkoi­luun. Jos halu­taan sai­lyt­taa luon­non­met­san laje­ja, suo­jel­laan luon­non­ti­lai­sia met­sia. Jos tama asia ei ole tar­kea, niin unoh­de­taan koko jut­tu. Ei se taman ihmeel­li­sem­pi asia ole.

    t. Mik­ko

    Met­sien hoi­to on lähin­nä puun­tuo­tan­toa var­ten, jota ei Hel­sin­ki viral­li­ses­ti tavoit­te­le, mut­ta käy­tän­tö voi olla toi­nen, kun kat­soo sitä jäl­keä, jota kau­pun­gin met­sis­sä on aiheutettu. 

    Vir­kis­tys­met­sä­nä­kin luon­non­met­sä on parem­pi, kos­ka se sisäl­tää ele­ment­te­jä, joi­ta ihmi­set hake­vat, eli luon­toe­lä­myk­siä, lin­nun­lau­lua, run­saam­paa lajis­toa, run­saam­min näh­tä­vää. Jos näin ei oli­si, mik­si ihmi­set yli­pää­tään kävi­si­vät kan­sal­lis­puis­tois­sa tosi­luon­toa etsi­mäs­sä? Eikö hoi­det­tu talous­met­sä oli­si täl­löin ihmis­ten ret­kien kohteena?

    Toki luon­non­suo­je­lu on tär­kein osa nii­tä syi­tä, mik­si met­siä pitää suo­jel­la myös Hel­sin­gis­sä, mut­ta ihmis­ten kai­puu luon­toon vir­kis­täy­ty­mään on myös tär­keä syy. Ihmi­set etsi­vät ennen kaik­kea luon­toa, lin­nun­lau­lua, hil­jai­suut­ta, tun­nel­maa,…, eivät niin­kään ihmi­sen käden­jäl­kiä. Ehkä on joi­tain sel­lai­si­kin, joi­ta ihmi­sen teko­set miel­lyt­tä­vät, mut­ta raken­net­tu­ja puis­to­ja on hei­tä var­ten Hel­sin­gis­sä jo aivan yllin kyl­lin, lii­kaa­kin. Luon­non­met­siä ja eri­tyi­ses­ti suo­je­lua­luei­ta, joil­la luon­to tur­va­taan tule­vai­suu­dess­sa­kin, on aivan lii­an vähän niin Hel­sin­gis­sä kuin koko maassa.

  43. Oli­si hyvä, että Hel­sin­gin alu­eel­la­kin riit­täi­si edel­leen luon­non­omai­sia met­siä (en puhu täy­sin luon­non­ti­lai­sis­ta, kos­ka se var­maan sul­ki­si pois puru­ra­dat, ros­ka-astiat ja satun­nai­set kun­toi­lu­lait­teet ja istuskelupenkitkin).

    Var­mas­ti on myös rajat­tu­ja aluei­ta, joi­den suo­je­lu­tar­ve on kor­kea esim. tie­tyn uha­na­lai­sen lajin elin­pii­rin vuok­si. Täy­tyy sil­ti varoa yli­suo­je­le­mas­ta, sil­lä esi­mer­kik­si koko Sipoon­kor­pea yhdenkn yön osal­ta kos­ke­va telt­tai­lu­kiel­to on joh­ta­nut sii­hen, että nyt saa ajaa autol­la kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän har­ras­taak­seen yön yli ret­kei­lyä. Ei kovin eko­lo­gis­ta sekään.

  44. Ike:
    Oli­si hyvä, että Hel­sin­gin alu­eel­la­kin riit­täi­si edel­leen luon­non­omai­sia met­siä (en puhu täy­sin luon­non­ti­lai­sis­ta, kos­ka se var­maan sul­ki­si pois puru­ra­dat, ros­ka-astiat ja satun­nai­set kun­toi­lu­lait­teet ja istuskelupenkitkin).

    Var­mas­ti on myös rajat­tu­ja aluei­ta, joi­den suo­je­lu­tar­ve on kor­kea esim. tie­tyn uha­na­lai­sen lajin elin­pii­rin vuok­si. Täy­tyy sil­ti varoa yli­suo­je­le­mas­ta, sil­lä esi­mer­kik­si koko Sipoon­kor­pea yhdenkn yön osal­ta kos­ke­va telt­tai­lu­kiel­to on joh­ta­nut sii­hen, että nyt saa ajaa autol­la kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän har­ras­taak­seen yön yli ret­kei­lyä. Ei kovin eko­lo­gis­ta sekään. 

    Sipoon­kor­ven kan­sal­lis­puis­tos­sa on luontoon.fi ‑sivu­jen mukaan rajoi­tet­tua avo­tu­len teko ja lei­riy­ty­mi­nen, jot­ka on sal­lit­tu vain nii­tä var­ten osoi­te­tuil­la pai­koil­la. Aivan koko­naan kiel­let­tyä lei­riy­ty­mi­nen ei ole, sil­lä esitteen

    http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/sipoonkorpifin.pdf

    mukaan Ängesbö­les­sä on telt­tai­lua­lue. Monis­sa kan­sal­lis­puis­tois­sa on telt­tai­lu sal­lit­tu myös laa­vu­jen ja tulen­te­ko­paik­ko­jen välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä, mut­ta Sipoon­kor­ven osal­ta täl­lais­ta ei ole mai­nit­tu eli ehkä se on kiel­let­tyä. Kalk­ki­ruu­kis­sa on laa­vu yöpy­mis­tä varten.

    Ymmär­rän kyl­lä, että kan­sal­lis­puis­tois­sa telt­tai­lu on rajoi­tet­tua, kos­ka vapaa telt­tai­lu lisäi­si luon­non kulu­mis­ta aika pal­jon, var­sin­kin lähel­lä pää­kau­pun­ki­seu­tua, jos­sa kävi­jöi­tä on pal­jon. Sil­ti mie­les­tä­ni Sipooon­kor­ves­sa­kin voi­si olla muu­ta­ma telt­tai­lua­lue enem­män, esi­mer­kik­si kan­sal­lis­puis­ton rajan ulko­puo­lel­la, kuten monis­sa kan­sal­lis­puis­tois­sa on, jos tämä on mah­dol­lis­ta reit­tien kan­nal­ta. En kui­ten­kaan käyt­täi­si sanaa “yli­suo­je­lu”, kos­ka kyl­lä Suo­mes­sa val­lit­see pikem­min­kin ali­suo­je­lu — eko­lo­gi­ses­ti oli­si perus­tel­tua suo­jel­la 30 pro­sent­tia met­sis­tä, jot­ta luon­non moni­muo­toi­suus säilyisi.

  45. Ter­ve,

    Voi­han tuo­ta luon­toa suo­jel­la (lajis­toa, luon­to­tyyp­pe­ja ym.). mina vain arve­len ettei se ole oikeas­ti tar­ke­aa juu­ri kenel­le­kaan. Hyva jos on. Voi­ko joku ker­toa etta se todel­la on?

  46. mik­ko sii­to­nen:
    Terve,

    Voi­han tuo­ta luon­toa suo­jel­la (lajis­toa, luon­to­tyyp­pe­ja ym.). mina vain arve­len ettei se ole oikeas­ti tar­ke­aa juu­ri kenel­le­kaan. Hyva jos on. Voi­ko joku ker­toa etta se todel­la on?

    Jär­kyt­tä­vää, että ihmi­nen yli­pää­tään pys­tyi­si valit­se­maan lyhyt­nä­köi­syy­des­sään sen vaih­toeh­don, että luon­toa ei suo­jel­tai­si. Luon­non­suo­je­lun tulee olla itses­tään­sel­vyys ja sitä suu­rem­paa, mitä tehok­kaam­pia kei­no­ja ihmi­sel­lä on muo­ka­ta luon­toa, kos­ka luon­non moni­muo­toi­suus on myös ihmi­sen kan­nal­ta äärim­mäi­sen tär­keä. Ilman sitä ei ole ihmis­tä­kään — kuo­li­sim­me var­maan aika pian näl­kään, aina­kin iso osa ihmis­kun­taa. Myös ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa luon­non moni­muo­toi­suus on kyt­kök­sis­sä, ne siis vai­kut­ta­vat molem­mat toi­siin­sa. Aiko­jen saa­tos­sa luon­non eri osa­puol­ten ja ihmi­sen­kin välil­le on kehit­ty­nyt moni­mut­kai­sia tasa­pai­no­ja, joi­ta ei sai­si jär­kyt­tää. Ihmi­nen on vali­tet­ta­vas­ti jär­kyt­tä­nyt hyvin monia tasa­pai­no­ja, ja näh­tä­väk­si jää, miten ihmi­sen vie­lä käy. Tek­nii­kal­la ei kaik­kea pys­ty­tä rat­kai­se­maan — jos esi­mer­kik­si pölyt­tä­jät katoai­si­vat, ei mil­lään tek­nii­kal­la voi­da hoi­taa nii­tä hom­mia. Ei siis todel­la­kaan kan­na­ta kysee­na­lais­taa luon­non­suo­je­lun tar­peel­li­suut­ta. Ihmi­sen tuli­si pääs­tä eroon aina­kin kah­des­ta huo­nos­ta omi­nai­suu­des­taan, ahneu­des­ta ja muka­vuu­den­ha­lus­ta, kos­ka muu­ten kulu­tam­me pla­neet­tam­me lop­puun, emme­kä jätä mitään tule­vil­le suku­pol­vil­le. Tämä pätee niin luon­non- kuin muu­hun­kin ympäristönsuojeluun.

  47. Lisään vie­lä edel­li­seen, että yhteis­kun­nas­sa on peri­aat­tees­sa nurin­ku­ri­nen tilan­ne, että val­tio jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­sia luon­non­suo­je­lus­ta esim. maa­no­mis­ta­jil­le. Oikeas­ti pitäi­si olla niin, että kai­kes­ta maan­käy­tös­tä pitäi­si mak­saa kor­vauk­sia luon­nol­le. Ei voi olla ole­tusar­vo, että tämä pla­neet­ta on talou­del­lis­ta hyö­dyn­tä­mis­tä var­ten, ja luon­to oli­si toi­sar­voi­nen. Ihmi­nen on vain itsek­kyy­des­sään toi­mi­nut täl­lä peri­aat­teel­la, ei ole kysel­lyt, on vain otta­nut. Jos­kus täs­tä tulee iso las­ku ihmis­kun­nal­le, se on vain ajan kysymys.

  48. Kunin­kaan­tam­men­ties­tä tuli mie­leen, että siel­lä on se lau­ta­tar­ha, joka on käte­vä ja hyväl­lä pai­kal­la ja var­maan ainoi­ta jäl­jel­lä­ole­via Hel­sin­gis­sä. Ja siis näp­pä­rän lähel­lä, kun ei ole autoa käy­tet­tä­vis­sä. Leo Kos­ki­nen tai­si olla yri­tyk­sen nimi..

    Se nyt sit­ten aje­taan asun­to­jen alta pois. Kuu­lem­ma oli­si halu­ja säi­lyt­tää toi­mi­pis­te Hel­sin­gis­sä. Monet muut­han (kaik­ki?) ovat Hel­sin­gis­sä lopet­ta­neet. Rau­ta­kau­pat eivät yksin­ker­tai­ses­ti kyke­ne vas­taa­vaan pal­ve­luun (tai hin­taan), joten oli­si­kin kiin­nos­ta­vaa kuul­la, onko kau­pun­gil­la osoit­taa sil­le kor­vaa­vaa tont­tia. Kau­pun­kie­lä­mä köyh­tyy taas tur­haan lisää, jos har­ras­te­lu­mah­dol­li­suuk­sia jne. näin taas kavennetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.